Voimaantuva vanhemmuus

Transkriptio

1 Voimaantuva vanhemmuus - Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille Luoto, Tia Ponkilainen, Mira 2012 Tikkurila

2 Laurea-ammattikorkeakoulu Tikkurila Voimaantuva vannhemmuus - Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille Luoto, Tia Ponkilainen, Mira Hoitotyön ko. Opinnäytetyö Marraskuu, 2012

3 Laurea-ammattikorkeakoulu Tikkurila Hoitotyön koulutusohjelma Tiivistelmä Luoto, Tia Ponkilainen, Mira Voimaantuva vanhemmuus Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille Vuosi 2012 Sivumäärä 58 Opinnäytetyö on tehty osana Laurea Ammattikorkeakoulun sosiaalialan Luotain hanketta. Hankkeen päätavoitteena on kehittää osallistavia- ja luovia lähestymistapoja sekä menetelmiä, hyvinvointia edistävässä työssä (Karkkunen 2011a). Opinnäytetyö koostuu teoreettisesta ja toiminnallisesta osuudesta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli toteuttaa vanhemmuutta voimannuttava opas, lapsiperheiden voimavaraisuuden tueksi. Opinnäytetyönä tehdyn oppaan tavoitteena on auttaa vanhempia tunnistamaan omat sekä perheen yhteiset voimavarat ja tätä kautta tukea perheitä voimavarojen käyttöönotossa. Haluamme osoittaa perheille, että voimavarat ovat hyvin arkisia asioita, jotka auttavat jaksamaan arjessa. Tavoitteenamme oli oppaan ohjaavan vanhempia luotettavan tiedon sekä avun lähteille sitä tarvittaessa. Teoreettisessa osuudessa avataan työmme kannalta keskeisiä käsitteitä ja esitellään perheeseen sekä vanhemmuuteen liittyviä ilmiöitä, jotka heijastuvat lapsiperheen arkeen. Osana opinnäytetyötä, teetimme kolmessa Helsingin Kaupungin leikkipuistoissa, Filpuksessa, Viikkarissa ja Maasälvässä kyselytutkimuksen. Kyselyssä tuli ilmi, että 75% kyselyyn vastanneista vanhemmista oli kokenut vauva-ajan perheessä haasteelliseksi. 94% vastaajista totesi tunnistavansa omat voimavarat ainakin jokseenkin. Vanhemmat ovat jääneet kaipaamaan tietoa parisuhteen ylläpitoon ja arjessa jaksamiseen liittyen muun muassa tiedon käytäntöön soveltamisessa, tukiverkoston luonnista sekä parisuhteen ylläpidosta. Toiminnallinen osuus koostuu Voimaantuva vanhemmuus oppaasta. Opas on suunniteltu pienten lasten vanhemmille. Voimaantuva vanhemmuus oppaan sisältö on tuotettu opinnäytetyöraportin teoreettisen viitekehyksen sekä vanhemmilla teetetyn kyselytutkimuksen perusteella. Keskeisenä teoriana on käytetty Aylaon Oftran BasicPh- selviytymisteoriaa. Tavoitteena on ollut noudattaa terveysaineistoille asetettuja laatukriteereitä opasta työstettäessä. Panostimme sisällön lisäksi myös oppaan visuaaliseen ilmeeseen. Oppaassamme kerrotaan konkreettisesti mitä voimavarat ovat ja ohjataan pienten kysymysten muodossa lukijaa löytämään omia voimavaroja. Opinnäytetyömme on rajattu oppaan tekoon. Jatkoa silmälläpitäen kehittämistoimina olisi tärkeää luetuttaa opasta esimerkiksi leikkipuistojen ohjaajilla, neuvolan terveydenhoitajilla ja etenkin vanhemmilla. Lukijoiden kommenttien perusteella opasta voidaan kehittää tarpeen vaatiessa. Toisena kehittämiskohteena näemme oppaan saatavuuden kehittämisen, jatkossa tulisi pohtia sopivaa väylää levittää opasta sen kohderyhmälle ja saada perheet tietoisiksi oppaan olemassa olosta. Asiasanat: arjen haasteet, parisuhde, perhe, voimavarat, vanhemmuus

4 Laurea University of Applied Sciences Tikkurila Degree Programme in Nursing Abstract Luoto, Tia Ponkilainen Mira Empowering parenthood Guide to pregnant and young children parents Year 2012 Pages 58 This thesis is part of the Luotain-project in Degree Programme in Social Services at Laurea University of Applied Sciences. The main objective of the project is to develop participatory and creative approaches and methods that promote welfare (Karkkunen 2011a). The thesis consists of a theoretical and a functional part. The purpose of this study was to create an empowering parenting guide to support families. The purpose of the guide is to help parents to recognize their own as well as families shared resources, and thus learn to use them better. We want to show the families that empowering resources are very ordinary things that will help you to get through in everyday life. Our goal was that the guide guides parents to reliable information as well as sources of assistance, if necessary. The theoretical part of our work consists of essential concepts and includes the family and parenting-related phenomena, which are reflected in the everyday life of a family with children. As part of the thesis, we conducted a survey in three of the City of Helsinki's playgrounds, Filpus, Viikkari and Maasälpä. The survey revealed that 75% of the responding parents have experienced the baby-time in family challenging. 94% of respondents indicated that they identify their own resources, at least somewhat. Parents indicated that they need more information about, how to turn information into action and creating a support network, as well as the maintenance of a relationship. The functional part consists of empowered parenting guide. The guide is designed for parents of young children. The content of Empowered parenting guide has been produced based on this project report s theoretical framework as well as the parent s answers in the survey. The main theory that has been used is Aylaon Oftra s BasicPh- coping theory. The aim has been to comply with the health data for the required quality criteria in creating the guide. We focused on content, but also the visual appearance of the guide. The guide describes in concrete terms what resources are and by small questions we instruct the reader to find his or her own resources. Our thesis is limited to the guide-making. Follow-up actions with this work, is to do a pilot with the guide to the playground leaders, parents and public health nurses. With the readers comments on the guide, we could develop it if necessary. Another development is to develop its availability. In the future we should consider the appropriate channel to distribute guides for the target group and to guide families awareness of the existence of the guide. Keywords: everyday challenges, relationship, family, resources, parents

5 Sisällys 1 Johdanto Perhe ja voimavarat Perheen arjen haasteet Voimavaralähtöisyys Selviytyminen Vanhemmuus Vanhemmuuden roolikartta Äitiys Äitiyden psykososiaalinen tuentarve Isyys Parisuhde lapsen syntymän jälkeen Opinnäytetyön tausta ja tarkoitus Olemassa olevia oppaita Opinnäytetyön tavoitteet Opinnäytetyön toteutus Kysely Aineiston analysointi menetelmät Kyselyn toteutus Kyselyn tulokset Taustatiedot Arjessa jaksaminen Voimavarat Mitä tietoa vanhemmat ovat jääneet kaipaamaan parisuhteen ylläpitoon liittyen? Mitä tietoa vanhemmat ovat jääneet kaipaamaan arjessa jaksamiseen liittyen? Oppaan suunnittelu ja toteutus Tavoitteiden arviointi Pohdinta Liitteet... 32

6 1 Johdanto Itse pienten lasten vanhempina olemme kokeneet lapsen tuovan perheeseen paljon iloa ja onnen kokemuksia, mutta myös uusia arjen haasteita. Oman kokemuksen kautta olemme huomanneet vanhemmuuden prosessiin alkaneen jo raskausaikana tai jo sitä suunniteltaessa. Olemme jo ennen lapsen syntymää pohtineet millainen juuri minä haluan olla vanhempana ja kuinka arjen saisi pyörimään haasteista huolimatta. Lapsen synnyttyä arki on muuttunut huomattavasti, eikä enää olekaan ollut aikaa samalla tavalla itselleen tai parisuhteelle kuin ennen. Olemme joutuneet pohtimaan omia voimavaroja sekä omaa jaksamista vanhempana. Se ei kuitenkaan aina ole ollut helppoa ja ristiriitatilanteita on tullut eteen. Omien kokemuksien myötä meillä heräsikin mielenkiinto puhua juuri voimavaroista. Työn avulla haluamme tuoda pikkulapsiperheen voimavaroja näkyvämmin esille ja auttaa vanhempia löytämään sekä ottamaan käyttöön omat voimavarat. Vanhemmuus on yksi aikuiselämän suurimmista kriiseistä, se muovaa identiteettiämme, roolejamme, arvoja sekä elämäntavoitteita. Tuoreet vanhemmat ovat usein väsyneitä ja mielialan vaihteluita esiintyy helposti, vanhemmilla ei myöskään ole enää aikaa toisilleen samalla tavalla kuin ennen lasten tuloa. Tämä kaikki voi johtaa toistuviin ristiriitoihin parisuhteessa. Runsaat ristiriitatilanteet, joita ei osata selvittää horjuttavat perheen hyvinvointia, eikä väsyneillä vanhemmilla välttämättä ole voimavaroja tilanteen korjaamiseksi. (Vanhemmuus tuo mukanaan myös stressiä 2011a.) Perheen voimavarat ovat tekijöitä, jotka auttavat yksilöä kehittymään eri rooleissa ja auttavat selviytymään kuormittavista tekijöistä. Jos perheellä on vahvat voimavarat, usein perheen jäsenetkin voivat paremmin ( Hakulinen & Pelkonen 2002a). Perheen voimavaroihin ei mielestämme ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota ja voimavarojen tärkeyden vuoksi tavoitteenamme oli luoda juuri perheen voimavaroihin keskittyvä opas, josta vanhemmat saavat tietoa ja keinoja löytää, sekä ottaa käyttöön omia voimavaroja. Ennen oppaan tekoa, teetimme kyselyn pienten lasten vanhemmille, jossa kartoitimme vanhempien tietoutta omista voimavaroista sekä pyysimme kertomaan mitä tietoa he ovat jääneet kaipaamaan vanhemmuuteen liittyen. Tässä raportissa kuvaamme opinnäytetyömme teoreettista lähtökohtaa, projektia ja työn tulosta. Luvussa yksi ja kaksi avataan työmme kannalta keskeisiä käsitteitä sekä tuodaan esille opinnäytetyön kannalta tärkeä teoreettinen pohja. Olemme valinneet esiteltäväksi perheeseen sekä vanhemmuuteen liittyviä ilmiöitä, jotka heijastuvat lapsiperheen arkeen. Luvussa kolme käsitellään valitsemamme opinnäytetyöaiheen taustaa, tarkoitusta ja tavoitteita. Haluamme tuoda luvussa esille työstämämme oppaan tarvetta ja lähtökohtaa. Oppimisen kannalta tavoitteenamme oli saada lisää tietoa voimavaraisuudesta sekä kuinka ne korostuvat

7 7 pienten lasten vanhemmilla. Halusimme oppia ottamaan itse tulevina terveydenhuollon ammattilaisina perheen voimavarat paremmin huomioon sekä ohjata heitä tutkiskelemaan ja ottamaan käyttöön omia voimavaroja. Halusimme myös oppia tekemään kyselyn ja tarvepohjaisen oppaan ja hyödyntämään kyselystä saatuja tuloksia oppaan sisällön suunnittelussa. Luvussa neljä käsittelemme opinnäytetyön toteutusta sekä hoitotyössä käytettäviä tutkimusmenetelmiä. Hahmotamme prosessin toteutuspolkua ja paneudumme kvalitatiivisiin- sekä kvantitavtiivisiin tutkimusmenetelmiin. Tuomme esiin tutkimusmenetelmien teoriaa ja käytäntöä lähdemateriaalin avulla. Koska käytämme työssämme kyselytutkimusta tiedonhankintamenetelmänä, kerromme myös lähdemateriaalin pohjalta kuinka tehdä hyvä kysely. Lastensuojelulaissa (417/2007) tuodaan esille kuntien viranomaisten velvollisuus ehkäisevään lastensuojelutyöhön, jota toteutetaan muun muassa peruspalvelujen piirissä kuten äitiys- ja lastenneuvolassa. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään perheen hyvinvointia ja turvataan lasten kasvua ja kehitystä sekä tuetaan vanhemmuutta. Olemme kartoittaneet jo olemassa olevien oppaiden sisältöä, ja tätä kautta hakeneet lähtökohtaa omalle oppaallemme. Tutustuessamme vanhemmuuteen valmistaviin oppaisiin huomasimme, ettei perheen voimavaroista juurikaan puhuta. Oppaamme keskittyy vanhemmuuden voimaannuttamiseen, mutta käsittelee myös vahvasti parisuhdetta, jonka ylläpitäminen pikkulapsi perheessä voi olla haastavaa.

8 8 2 Perhe ja voimavarat Perheellä voi olla eri merkitys eri yksilöille ja se voi muodostua ihmisistä ja eläimistä. Käsitteenä perhe on hyvin avoin. Virallisesti perheen muodostavat avio- tai avoliitossa olevat vanhemmat ja heidän naimattomat lapsensa taikka toinen vanhempi naimattomine lapsineen. Perheen muodostaa myös toinen vanhemmista lapsineen sekä avo- tai avioliitossa asuvat henkilöt keskenään. Yksin asuvia ei katsota perheeksi. Lapsiperheen muodostaa perhe jonka taloudessa asuu yksi tai useampi alle 18-vuotias lapsi (Aaltonen, Ojanen, Siven, Vihunen & Vilen 2005: 32). Lapsiperheitä ovat yksinhuoltajaperheet, uusperheet ja ydinperheet. Suomessa yleisin perhemalli on ydinperhe. (Ihalainen & Kettunen 2006: 69.) Perheen voimavarat määritellään tekijöiksi, jotka auttavat yksilöä kehittymään eri rooleissa sekä auttavat välttämään kuormittavia haittatekijöitä tai selviytymään niistä onnistuneesti. Perhe jolla on vahvat voimavarat ja kyky selviytyä negatiivissävytteisistä asioista, luovat lapselle suotuisat kasvuedellytykset. (Hakulinen & Pelkonen 2002b: ) Perheillä on sisäisiä ja ulkoisia voimavaroja sekä yksilön persoonallisia voimavaroja. Persoonallisia voimavaroja voivat olla esimerkiksi fyysinen toiminta- kyky/kunto, itsetuntemus, hallinnan tunne ja koulutustaso. Myös mielekkyyttä, motivaatiota ja iloa tuovat asiat ovat yksilön voimavaroja. Perheen sisäisiin voimavaroihin lukeutuvat muun muassa perheenjäsenten väliset suhteet (läheinen parisuhde, kyky toimia vanhempana, kyky luoda turvallinen suhde lapsiin). Kun taas perheen ulkopuolisiin voimavaroihin katsotaan kuuluvan perheen ulkopuolelta saatu sosiaalinen tuki, perhepoliittiset päätökset sekä lapsiperheille suunnatut palvelut. (Hakulinen & Pelkonen 2002: ) Voimavaraisuuteen vaikuttaa voimia antavien ja kuormittavien tekijöiden välinen suhde. On tärkeää, että perhe tunnistaa omat voimavarat ja toimii aktiivisesti niiden lisäämiseksi. Voimavarojen olemassa olo ei pelkästään riitä, vaan perheen on myös kyettävä ottaa voimavarat käyttöönsä. (Hakulinen & Pelkonen 2002: ) 2.1 Perheen arjen haasteet Lapsen saaminen on suuri muutos elämässä ja vanhemmuus rikastaa, mutta on myös omalla tavalla hyvin haastavaa. Lapsen myötä kasvetaan vanhemmiksi ja lapsen varttuessa onnen ja huolenkokemukset muuttuvat. Ilot ja murheet ovat tavallisia ja jokapäiväisiä perhe-elämään kuuluvia asioita, niistä rakentuu lapsen ja vanhemman suhde joka on erittäin tärkeä molempien hyvinvoinnille. Yhteiset ilot auttamat jaksamaan, kun taas murheet kuormittavat, mutta niitä ei kuitenkaan voi välttää ja tällöin sovinnon hetket ovat erittäin arvokkaita jaksamisen kannalta. Lähes puolet vanhemmista on huolissaan jaksamisestaan vanhempina. Huolenaiheet

9 9 tulevat yhteiskunnallisista sekä yksilöllisistä seikoista. Vanhemmuutta kuormittavat työasiat, omaan terveyteen liittyvät seikat sekä puolisoiden väliset pulmat ja omassa lapsuudessa koetut pelot. (Lammi-Taskula ym 2009:60.) Vanhemmuuteen liittyvinä haasteina koetaan epävarmuus ja riittämättömyys. Riittämättömyyden ja neuvottomuuden tunteet ilmenevät useimmiten arkisissa tilanteissa kuten; kotitöiden jaossa ja lasten nukkumaanmenossa. Vanhempana olemiseen kohdistuu myös paineita, ja vanhempia huolettaa usein oma jaksaminen arjen ja väsymyksen keskellä. (Eirola 2003: 80,81.) Pikkulapsiperheissä on todettu äidin väsymyksen rasittavan molempia vanhempia. Väsymyksen jatkuessa pitkään, se voi muuttua pahimmillaan masennukseksi. Nautintoaineiden kuten alkoholin käyttö voi aiheuttaa ristiriitoja perheen sisällä, mikäli vanhemmat eivät ole yhtä mieltä nautintoaineiden käytöstä. Useat vanhemmat kokevat vaikeaksi oman ajan suhteuttamisen perheen yhteisen ajan kanssa. Lasten sairastelu aiheuttaa myös haasteita arjen sujuvuuteen. (Eirola 2003: 75,76.) 2.2 Voimavaralähtöisyys Voimavarat nähdään tekijöinä, jotka edistävät kehitystä ja suojaavat epäsuotuisilta asioilta, ne myös luovat elämään hallittavuutta. Ihmisen voimavaraisuus riippuu siitä, millainen suhde voimavaroja antavien tekijöiden ja kuormittavien tekijöiden välillä on. Voimavaraisuuteen vaikuttaa myös yksilön kokemus omista voimavaroista ja niitä kuormittavista tekijöistä. Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa omiin voimavaroihin, tiedostamalla omat voimavaroja antavat tekijät ja pyrkimällä aktiivisesti tekemään asioille jotain. (Kuvaus voimavaralähtöisistä menetelmistä 2011.) Voimavarat auttavat meitä kehittymään puolisona, vanhempana ja yhteisön jäsenenä sekä auttavat kuormittavien tekijöiden välttämisessä taikka niistä selviytymisessä. Vanhemmuuteen, taloudelliseen tilanteeseen, terveyteen ja parisuhteeseen sekä sosiaaliseen tukeen liittyvät tekijät antavat lapsiperheelle voimavaroja. Kuormittavia tekijöitä tulee myös väistämättä eteen ja ne voivat haitata perheen elämää sekä vaarantaa lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutussuhdetta. (Hakulinen- Viitanen & Pelkonen 2005.) Jo ennen lapsen syntymää parisuhde voi toimia puolisoiden voimavarana. Kumppanit voivat kannustaa toisiaan elämän eri osa-alueilla esimerkiksi lopettamaan tupakoinnin tai aloittamaan uuden harrastuksen (Miten parisuhde vaikuttaa terveyteen? 2012). Yksilön voimavarat voivat koostua terveydestä, motivaatiosta ja itsetuntemuksesta. Sosiaalinen ihminen voi nähdä omana voimavaranaan vuorovaikutustaidot, tunnetaidot ja kyvyn solmia sosiaalisia suhtei-

10 10 ta. Henkinen ihmistyyppi taas voi ammentaa voimavaroja uskosta. (Voimavarat, sosiaaliset ja terveydelliset riskit ja elintoiminnot 2012.) Lapsen syntymän on todettu tuovan lisää voimavaroja, mutta myös kuormittavia tekijöitä. Vauvan syntyminen on usein iloa tuova tekijä, mutta samaan aikaan uusi elämäntilanne kuormittaa arkea. Vanhempien realistiset käsitykset arjesta lapsen syntymän jälkeen tuovat voimia, mutta taas epärealistiset lisäävät arkielämän kuormittavuutta. Jos vanhemmilla ei ole aikaa toisilleen lapsen syntymän jälkeen, voi se heikentää heidän yhteenkuuluvuuden tunnetta. Perheen elintavat ja terveydentila voivat joko antaa perheelle voimia tai kuormittaa perhettä. (Hakulinen- Viitanen & Pelkonen 2005.) Vanhemmilla on mahdollisuus lisätä voimavarojaan muun muassa lisäämällä perheen toimivuutta, mutta keskeistä on perheen omien voimavarojen tiedostaminen. Perheen selviytymistä ja elämänhallinnan tunnetta tukee oman vastuun ja vaikutusmahdollisuuksien tiedostaminen ja oivaltaminen. Lisäksi perheen tulevaisuudennäkymillä on merkitystä perheen voimavaroihin ja elämänhallinnan tunteeseen. (Hakulinen- Viitanen & Pelkonen 2005.) Selviytyminen Selviytyminen voidaan nähdä Susan Folkmanin (1997) teorian mukaisena jatkumona: yksilön kykynä käsitellä vaikeita tilanteita ja asioita, sopeutua niihin ja pyrkimyksenä tasapainoiseen tilaan (Frydenberg 2008: 20-25). Selviytyäkseen vaikeasta tilanteesta ihminen tarvitsee riittävää tietoutta, joka lievittää avuttomuuden tunnetta ja auttaa rationalisoimaan asiaa. Sosiaalinen tuki erilaisilta tahoilta ja ihmisiltä on erittäin tärkevä voimavara vaikean asian kanssa kamppailevalle. Toisinaan voi olla myös tarpeen käyttää erilaisia defenssejä, kuten: välttämistä, projisointia tai kieltämistä. Tärkeintä on, että hyväksytään yksilölliset tavat käsitellä uutta tilannetta. (Kyngäs & Vuorimaa 2007.) Stressiä aiheuttavasta tilanteesta selvitäkseen ihminen joutuu käyttämään erilaisia selviytymiskeinoja. Stressipsykologi Ofra Ayalon on kehittänyt kokonaisvaltaisen selviytymismallin, johon on valittu kuusi vallitsevaa ulottuvuutta (uskomukset ja arvot, tunteet, sosiaalinen vuorovaikutus, mielikuvitus, kognitiot ja fysiologinen) keskeisten psykologisten koulukuntien teorioista, yhdessä ne muodostavat ihmisen selviytymisvoimavarat. Ulottuvuuksien englanninkielisten termien alkukirjaimien mukaan selviytymismallista käytetään nimitystä Basic Ph (belief, affect, social, imagination, cognition & physical). Malli huomioi ihmisen yksilöllisyyden ja erilaiset selviytymistavat. Reagoidessaan stressiin ihminen käyttää useampaa kanavaa yhtä aikaa luoden ainutlaatuisen selviytymistavan eri ulottuvuuksista. Usein ihmisillä on kuitenkin tietty selviytymistapa, jota he suosivat eri tilanteissa. Selviytymismallin avulla on mahdollista ym-

11 11 märtää yksilön vahvuuksia ja tarjota näin ollen apua stressinhallinnan eri vaiheissa. (Ayalon 1996: 25.) Henkisesti suuntautunut (B) turvautuu siihen, että esimerkiksi uskonto tai ideologia antaa elämälle merkityksen. Emotionaalisesti suuntautunut (A) ilmaisee tunteensa joko kielellisesti tai non verbaalisesti esim. piirtäen. Sosiaalisesti suuntautunut ihminen (S) käyttää selviytyäkseen ryhmään tai johonkin järjestöön kuulumista ja siinä toimimista. Luova selviytyjätyyppi (I) käyttää mielikuvitusta apunaan, löytääkseen ratkaisuja ongelmiinsa tai vältelläkseen niitä. Kognitiivinen selviytyjätyyppi (C) käsittelee ongelmatilannetta keräämällä tietoa, käymällä sisäistä dialogia ja etsimällä omaa suuntaa, kun taas Ph tyypin ihmiset käsittelevät stressaavia tilanteita pääasiassa toimimalla fyysisesti ja heille suurena voimavarana toimiikin liikunta sekä asioiden tekeminen. (Ayalon 1996: 27,28.) Tohtori Miri Shacham sekä Professori Mooli Lahad ovat vuonna 2004 julkaisseet artikkelin Stress Reactions and Coping Resources Mobilized by Children under Shelling and Evacuation. Artikkeli perustuu tutkimukseen, jossa on haastateltu yhteensä 102 lasta Israelissa evakuoinnin aikana, jolloin kaupunkia pommitettiin. Tarkoituksena oli selvittää lasten erilaisia selviytymistyylejä Basic Ph teorian pohjalta. Tutkimus toteutettiin strukturoituna yksilöhaastatteluna, jossa käytettiin avoimia kysymyksiä. (Shacham & Lahad 2004.) Pommituksen aikana kartoitettiin erilaisia stressireaktioita sekä niistä selviytymistä. Jokainen reagoi stressiin eritavoin, toiset reagoivat fyysisesti tai emotionaalisesti esimerkiksi valittelemalla vatsakipua, tärisemällä, itkemällä ja surullisella mielialalla. Osa reagoi stressiin kognitiivisesti tai käytöksen avulla esimerkiksi uppoutumalla ajatuksiinsa, miettimällä kaikkia niitä jotka saivat surmansa, huutamalla ja kiroilemalla sekä peittämällä päänsä huopaan. Tutkimuksen pohjalta voidaan nostaa esiin hyviä käytännön esimerkkejä Basic Ph teorian mukaisista selviytymistavoista. Henkisesti suuntautuneet (B) sanoivat rukoilevansa ja saavansa siitä toivoa. Emotionaalisesti suuntautuneet lapset (A) itkivät, halailivat ja saivat voimaa muilta. Sosiaalisesti suuntautuneet (S) pyrkivät olemaan ystävien kanssa tai hakemaan turvaa muista ihmisistä, he kokivat seuran rauhoittavan heitä. Luovaa selviytymiskanavaa käyttävät lapset kertoivat katsovansa TV:tä sekä elokuvia, tätä kautta he pystyivät siirtämään ajatukset muualle. Kognitiivinen selviytyjätyyppi haki helpotusta ahdistavaan tilanteeseen usein lukemalla lehtiä ja etsimällä selitystä tilanteeseen. Ph-tyypin selviytymiskanavaa käyttävät pelailivat pelejä, söivät karkkeja sekä ajattelivat matkalle lähtöä. (Shacham & Lahad 2004.)

12 12 3 Vanhemmuus Positiivisen tuloksen saaminen raskaustestistä käynnistää useimmilla vanhemmuuteen kasvamisen prosessin. Siirtyminen vanhemman roolin ei välttämättä käy helposti. Vanhemmuus on samaan aikaan mahdollisuus onneen ja iloon sekä suuri stressin ja kriisin paikka. Vanhemmuuden myötä identiteettimme ja roolimme muokkautuvat, myös elämän arvot sekä tavoitteet voivat muuttua. On kuitenkin tärkeää muistaa, että vanhemmuus on osa elämää, ei koko elämä. Kaiken muutoksen keskellä on ehdottoman tärkeää huolehtia itsestään ja parisuhteestaan. Turvallinen parisuhde edistää toimivaa vanhemmuutta. (Vanhemmuus tuo mukanaan myös stressiä 2011b.) Vanhemmaksi kasvua voidaan kuvata kehityskaarena. Kasvu alkaa lapsen odotusaikana, jolloin ajatukseen äitinä tai isänä olosta sopeudutaan. Tämä on hyvää aikaa keskustella kumppanin kanssa odotuksista ja toiveista tulevaa kohtaan sekä jakaa huolet ja pelot. Yksinodottavan on myös hyvä hakeutua sellaisten ihmisten lähelle, joiden kanssa jakaa tunteet tulevasta. (Vanhemmuuden kaari 2011.) Vanhemmuus syntyy suhteessa lapseen, mutta jokaisella vanhemmalla on jo olemassa omat eväät vanhemmuuteen omasta lapsuudesta ja kasvuympäristöstään. Lapsen kehitykselle vastuullinen vanhemmuus on välttämätöntä, mutta myös yhteiskunnallisesti tärkeää. Tämän takia vanhemmuuden tukeminen on myös yhteiskunnan tehtävä, johon velvoittaa perusoikeus ja lapsioikeudelliset säännökset ja kansainväliset sopimukset. Lapsen kasvatuksessa mukana olevat muut henkilöt toteuttavat myös vanhemmuuden tehtäviä, joka myös muovaa omalta osaltaan lapsen kehitystä. (Rautiainen 2001: 3.) Vanhemmuus kasvaa ja kehittyy koko ajan lapsen kehityksen mukana. Perheessä jossa on pieni lapsi, vaaditaan vanhemmilta paljon aikaa ja kärsivällisyyttä. Ensimmäisten elinvuosien aikana luodaan perusta perusturvallisuudelle, vuorovaikutukselle sekä oikean ja väärän oppimiselle. Vanhempien on hyvä tällöin pyrikiä sopimaan yhteiset kasvatusperiaatteet. Koululaisen vanhempi joutuu ratkomaan ajan käyttöön liittyviä ongelmia, kun taas murrosikäisen lapsen vanhemmuus on usein taiteilua tilan antamisen ja rajojen välillä. Lapsen kanssa tulee yhteenottoja sekä pettymyksiä, mutta myös ne ovat osa vanhemmuutta ja kasvatustehtävää. Jossain vaiheessa tulee aika jolloin nuori muuttaa pois kotoa, ja vanhemmuuden rooli muuttuu, tällöin vanhempien on opeteltava uusi suhtautumistapa itsenäiseen lapseensa. (Vanhemmuuden kaari 2011.)

13 Vanhemmuuden roolikartta Vanhemmuus pitää sisällään monia rooleja, joita vanhempi vaihtelee tarpeen mukaan. Erilaiset roolit ovat tarpeellisia erilaisissa tilanteissa. Vanhemmuuden roolikartta on kehitetty vanhemmuuden sisällön jäsentämiseen, mitä jokainen lapsi tarvitsee. Vanhemmuuden roolikarttaa voidaan käyttää erialisissa tilanteissa joko ammattilaisen kanssa tai itsenäisesti ja se on oivallinen itsearvioinnin apuväline. Vanhemmuuden roolikartta ei anna suoria vastauksia vanhemmuuden haasteisiin, vaan roolikartan avulla voidaan työstää monia kysymyksiä. Vanhemmuuden roolikartan ovat kehittäneet Varsinais- Suomen lastensuojelun kuntayhtymän perhetukikeskusten henkilökunta vuonna (Rautiainen 2001: 3-7.) Vanhemmuuden roolikartasta on vuonna 2008 julkaistu myös internet- versio jossa vanhempi voi tarkastella vanhemmuuttaan itsearvioinnin avulla ja saada osviittaa miten hän eri rooleissa toimii ja tukeeko nämä lapsen tarvetta. Vanhemmuutta tulee tarkastella aina kerralla yhdestä lapsesta käsin. Päärooleja on viisi: huoltaja, rajojen asettaja, rakkauden antaja, ihmissuhdeosaaja ja elämän opettaja. Nämä pääroolit jakautuvat vielä useampiin alarooleihin. (Vanhemmuuden roolikartta 2008.) Vanhemmuuden päärooleina toimii viisi erilaista roolia. Huoltaja on lapsen tarvitsema sisäinen turva, joka antaa tarvittavaa tukea ja apua. Rakkauden antajana vanhempi osoittaa kiinnostusta lapsen tekemisiä kohtaan olemalla läsnä. Elämän opettajan roolissa vanhempi kertoo lapselle elämän tosiasioista asiallisesti ja todenmukaisesti. Ihmissuhdeosaamista vanhemmat näyttävät lapselleen oman esimerkin kautta. Ihmissuhdetaitoihin liittyvät muun muassa käytöstavat, muiden ihmisten kohtelu sekä vuorovaikutus roolit. Rajojen asettajana vanhempi asettaa lapsen toiminnalle rajat ja asettuu itse vastarooliin, jolle lapsi voi turvallisesti olla vihainen. Tällä tavoin vanhempi osoittaa lapselle välittämistä ja turvallisuutta. (Niemistö 2001: ) 3.2 Äitiys Äitinä oleminen on naisen elämän yksi tärkeimmistä tehtävistä ja rooleista, se on palkitsevaa vaikka vauva viekin suuren osan tuoreen äidin ajasta ja energiasta. Suvi Krokin väitöskirjassa Hyviä äitejä ja arjen pärjääjiä (2009) äitiys nähdään kokonaisvaltaisena otteena maailmaan. Kirjoittaja on päättänyt kutsua äitiyden kaikkialla olemista äitiystapaisuudeksi. Äitiystapaisuudessa kiteytyy sisäistetty kulttuurinen tietoisuus siitä mitä hyvä äitiys on. Keskeistä on pyrkimys lapsen parhaaseen, jota tavoitellaan läsnäolon avulla. Äitiystapaisuus on erottamaton osa arkea, ja samalla se suuntaa äidin ymmärrystä itsestään. Äitiys tai äitiystapaisuus pitää sisällään myös ristiriitaisia kokemuksia, joita voivat olla esimerkiksi; sisäiset tunnot tai ulkoiset paineet, jotka aiheuttavat äidille riittämättömyyden tunteen. Äitiys ei ole ainoas-

14 14 taan naisen ja lapsen välinen suhde, vaan siihen liittyy vahvasti kulttuuri, jossa kokemus äitiydestä syntyy. (Krok 2009: 87,88.) Äitiyttä voidaan tarkastella monelta kantilta. Nykyään kulttuurissamme elää vahvasti ajatus suunnitellusta äitiydestä, jossa nainen voi itse valita tuleeko hänestä äiti, minkä ikäisenä ja millaisessa elämäntilanteessa. Näin ollen äitiys nähdään naisen valittavissa, hallittavissa ja päätettävissä olevana asiana. Äitiys voidaan kokea naiseuden täydentäjänä ja myös päinvastoin uhkana naiseudelle. Ajatusmallissa jossa äitiyden kuvataan täydentävän naiseutta, ajatellaan että lapsi on elämän tärkein sisältö, äitiys tekee naisesta paremman ihmisen ja kypsemmän aikuisen. Äitiys voidaan myös kokea uhkana naiseudelle ja feminiinisyydelle. Koetaan, että äitiys heikentää mahdollisuuksia menestyä työelämässä, vähentää viehätysvoimaa ja heikentää naisen kykyä rationaaliseen ajatteluun ja toimintaan. (Berg 2008: ) Perinteistä äitiä on kuvattu työteliääksi, huolehtivaiseksi ja läsnä olevaksi (Katvala 2001: 100). Äidin yksilöllisyyttä korostavassa ajattelussa, naisen oma itsenäisyys, vapaus ja tyytyväisyys muilla elämänalueilla koetaan tärkeäksi. Olennaista on, että äidillä säilyy mahdollisuus päästä toisinaan irtautumaan perheestä. Nykyäideillä ei ole enää selkeää äitiyden mallia, vaan jokainen nainen joutuu itse reflektoimaan omaa toimintaa ja suhteuttaa se vanhoihin normeihin sekä moderneihin ajattelumalleihin äitiydestä. (Berg 2008: ) Äitiyden psykososiaalinen tuentarve Marja-Terttu Tarkan väitöskirjassa Äitiys ja sosiaalinen tuki todetaan, että äitiyden varhaisvaiheessa sosiaalisen tuen on huomattu lisäävään äidin itseluottamusta ja tuovan varmuutta äitinä olemiseen. Äiti kaipaa emotionaalista tukea läheisiltään (perheenjäsenet, ystävät) tai ammattihenkilöiltä, koskien lapsen hoitoa ja vanhemmuutta. (Tarkka 1996: ) Äidit tarvitsevat konkreettista tukea arjen tehtävistä selviytymiseen sekä päätöksentekoon. Myös emotionaalinen tuki (ohjaus, kannustus ja rohkaisu) on korostuneessa asemassa uudessa tehtävässä äitinä (Tarkka 1996: 117). Perheet joissa äidillä on hoidettavanaan useita lapsia, kaipaavat henkistä tukea ja apua lastenhoidossa. Vanhemmat kokevat myös tarvitsevansa neuvoja rentoutumiseen sekä omien voimavarojen säilyttämiseen. (Eirola 2003: 75,76.) Psykososiaalista tuentarvetta lisää mielenterveyttä uhkaavat riskitekijät esim. parisuhde ongelmat, sosiaalisen tuen puute tai vaikeus sopeutua vanhemmuuteen (Kangaspunta, Kilkku, Kaltiala-Heino & Punamäki 2005: 46). Kristiina Bergin väitöskirjassa (2008: 113) todetaan, että äidin tuentarve yhdistetään usein yksinäiseen lasten hoitovastuuseen tai johonkin kriisitilanteeseen perheessä.

15 Isyys Viime vuosikymmenet ovat horjuttaneet vakavasti perinteisen isyyden valta-asemaa, joka on kytkeytynyt ydinperheen isäkulttuuriin. On syntynyt aivan uudenlaisia isäkäsitteitä kuten sosiaaliset isät, etä- isät ja uusperhe- isät. Isän ja äidin asemat perheessä ovat oleellisesti muuttuneet viime vuosien aikana, joten ei ole ihme jos nykyperheen isät ovat neuvottomia ja hämillään. Moni mies ei enää tiedä, miten tulisi olla isä ja oman isän malli sekä vanha tyyli eivät enää toimi, mutta mitään uutta ja testattua mallia ei ole tarjolla. Ongelmallista tästä tekee, että isyydellä ei ole ollut ennestään minkäänlaista yhteiskunnallista keskustelu kulttuuria. Isyyttä on pidetty itsestään selvänä, eikä siitä ole tarvinnut keskustella, ei ainakaan miesten kesken. (Huttunen 2001: 149.) Viimevuosina on noussut vahvasti vastakkain, niin sanottu pehmo isyys ja perinteinenisyys. Pehmo isä on kokoajan mukana vauvan hoidossa, viettää aikaa lasten kanssa ja osallistuu kaikkiin kotitöihin. Perinteiseen isän rooliin taas liitetään ankaruus, emotionaalinen etäisyys lapsista ja vaimosta, kurikasvatus sekä epätasa-arvoinen kotitöiden ja kasvatuksen jakaminen. Nykypäivänä suositaan selvästi pehmo isyyttä, perinteisen isyyden ylitse. (Sinkkonen 1998: 18.) Laajasti katsottuna isän ja äidin mahdollisuudet toteuttaa itseään ovat lisääntyneet vuosien aikana, kun lapsen hoito on tasavertaistunnut vanhempien välillä. Mahdolliset esteet ovat vain asennepuolella. Tänä päivänä äidit jopa tarjoavat miehelle enemmän mahdollisuuksia isyyden toteuttamiseen, esimerkiksi isän jäädessä kotiin hoitamaan lasta äidin mennessä töihin. (Huttunen 2001: 45.) Isän ja vauvan välille kiintymyssuhde syntyy yleensä toissijaisesti. On todettu, että jos isän asenne vauvaan on myönteinen, ja vuorovaikutus vauvan kanssa on leikkisävyistä, on kiintymyssuhde lapseen vuoden iässä todennäköisesti turvallinen. Myös vanhempien välinen hyvä parisuhde auttaa turvallisen kiintymyssuhteen muodostumisessa. Nykyisen käsityksen mukaan isällä on henkilökohtainen suhde lapseen alusta alkaen, joka ei toteudu ollenkaan äidin välityksellä. (Sinkkonen 1998: 109, 111.) Isän osallistuminen vauvan hoitoon vahvistaa tasavertaisuutta puolisoiden välillä ja lisää vuorovaikutusta. Tällöin lapsi myös oppii arvostamaan isää muuna kuin auktoriteettina. Silloin kun lapsi saa hoivaa molemmilta vanhemmiltaan saa hän kaksi turvallista tulkintaa todellisuudesta. Miehellä joka ottaa vastuuta lapsen hoidosta on paremmat eväät selvittää mahdollisia parisuhdeongelmia lapsen ja perheen kannalta hyvällä tavalla. Lasta hoitaessa mies oppii myös ottamaan ja antamaan toisenlaista hellyyttä, sillä lapsen kanssa sosiaalinen seurustelu

16 16 on toisenlaista kuin aikuisen. Tällöin voi mies löytää myös itsestään sellaisia voimavaroja, joita ei tiennyt olevankaan. (Saamme vauvan 2010: 22.) 3.4 Parisuhde lapsen syntymän jälkeen Vauvan tullessa perheeseen, myös parisuhde muuttuu. Vauvan tulo tuo tullessaan iloa, riemua, mutta myös itkua ja väsymystä. Yhtäkkiä täytyy olla kumppani sekä vanhempi. On kuitenkin muistettava, että ketään perheenjäsentä ei tule ulkoistaa ja perheen aikuisetkin tarvitsevat rakkautta ja hellyyttä. Aluksi vanhemmuus kuitenkin vie kaiken ajan ja parisuhde jää toissijaiseksi. On tärkeää osata arvostaa omaa parisuhdettaan eri elämänvaiheissa ja iloita sen hyvistä asioista. Yhdessäololle on löydettävä aina uusia syitä. (Yhdessä eteenpäin: 3-8.) Koska jokainen ihminen on erilainen kokemuksineen ja temperamentteineen on selvää, että parisuhteetkin ovat erilaisia. Tuomme parisuhteeseen oppimiamme malleja sekä toimintatapoja omasta elämästä ja ne näkyvät etenkin kriisitilanteissa, jonka vuoksi niitä on tärkeä oppia tunnistamaan. Toista ihmistä ei voi muuttaa, mutta itseään voi. Kumppania ei tule koskaan pitää itsestäänselvyytenä. Kun jaksaa osoittaa kumppanille huomiota ja ihailua saamme sitä itsekin. (Yhdessä eteenpäin: 4-5.) Lapsen syntymän jälkeen toiset parisuhteet kukoistavat ja lapsentulo nähdään perhettä lujittavana tekijänä, kun taas toiset parisuhteet huonontuvat. Parisuhteet joissa jo ennen lapsen syntymää on ollut ongelmia kiistojen selvittelyssä, työnjaossa sekä odotuksissa suhteen tulevaisuudesta, kärsivät usein vielä lisää lapsen synnyttyä. (Doss, Rhoades, Stanley & Markman 2009.) Uupuneilla vanhemmilla parisuhteen huolto ei välttämättä käy mielessä, jonka vuoksi on tärkeä pitää huolta tietyistä perusasioista, jotta uupumista voisi ennaltaehkäistä. Vauva tuo mukanaan rutiineja yötä päivää ja kaikkea ei kerkeä tehdä. Tällöin on tärkeä miettiä yhdessä, mikä on oikeasti merkityksellistä. Tuoreiden vanhempien tulisi huolehtia, että molemmat saavat riittävästi lepoa ja ravintoa, sillä näiden puute voi aiheuttaa turhaa ärtymistä ja uupumista. Kaiken uuden omaksuminen nostaa molempien vanhempien stressitasoa. Toisen huomiointi ja kehuminen kaiken keskellä, lisää positiivista ilmapiiriä parisuhteessa lapsen syntymän jälkeen. (Yhdessä eteenpäin: 9-12.) 4 Opinnäytetyön tausta ja tarkoitus Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda opas lastaan odottaville ja lapsen saanneille vanhemmille. Oppaassa voimaantuva vanhemmuus, lapsen hoito sekä arjessa selviytyminen nivoutuvat luonnollisesti yhteen. Aihe on yhteiskunnallisesti tärkeä, sillä arjessa jaksamattomuus voi

17 17 lisätä riskiä lapsen tarpeiden laiminlyömiseen. Lastensuojelulaki (417/2007) velvoittaa kunnan viranomaisia ehkäisevään lastensuojelutyöhön, jota toteutetaan muun muassa peruspalvelujen piirissä kuten äitiys- ja lastenneuvolassa. Parhaimmillaan neuvola voi ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään perheen hyvinvointia ja turvataan lasten kasvua ja kehitystä sekä tuetaan vanhemmuutta. Opinnäytetyömme on osa Luotain-hanketta, jonka päätavoite on tutkia ja kehittää osallistavia- ja luovia lähestymistapoja sekä menetelmiä, hyvinvointia edistävässä työssä - ihmisen osallisuuden vahvistamisessa, (Karkkunen 2011b). Oppaamme kautta olemme pyrkineet tekemään näkyvämmiksi perheen voimavaroja. 4.1 Olemassa olevia oppaita Opinnäytetyösuunnitelmaa tehdessämme löysimme lukuisia oppaita lapsiperheen arkeen. Tutustuimme tarkemmin seuraaviin lapsiperheille suunnattuihin oppaisiin: Yhdessä eteenpäin. Väestöliitto. Meille tulee vauva. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Vauvamatkalla. Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiiri Saamme vauvan. Mannerheimin lastensuojeluliitto Lukiessamme edellä mainittuja oppaita huomasimme, ettei perheen voimavaroista juurikaan puhuta. Arjen haasteista oppaissa puhuttiin ja siitä kuinka niistä selvitään. Väestöliiton oppaassa käytiin hyvin läpi parisuhdetta ja jaksamista. Meille tulee vauva -oppaassa neuvottiin, suoraan ottamaan yhteyttä ammattiauttajaan mikäli masentunutta mielialaa on ilmennyt jo jonkin aikaa. Väestöliiton oppaassa kerrotaan myös hyvin monista auttavista tahoista. Näissä oppaissa joihin olemme perehtyneet, on paljon asiaa vauvanhoidosta sekä perhe-elämän tuomista muutoksista. Havaitsimme kuitenkin, että missään näissä oppaissa ei varsinaisesti tule esille voimavaranäkökulmaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oppaassa Meille tulee vauva, on kerrottu hyvin raskausajasta, synnytykseen ja vaivanhoitoon liittyvistä seikoista, sekä lisäksi Kelan tuista ja lapsiperheiden palveluista. Oppaassa oli lyhyesti kerrottu vanhempien tukiverkoista. Tieto rajoittui siihen, kuinka ja mistä löytää samassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä ja saada heiltä vertaistukea. Oppaassa tuotiin esille myös neuvolan roolia tuen hakemisessa. Lukiessamme oppaita meille heräsi kysymys: Mihin on jäänyt omien sisäisten ja jo olemassa olevien voimavarojen mieleen palautus? Toimme syntyneeseen oppaaseen juuri vanhemmuuden arjessa jaksamisen voimavaroihin liittyviä asioita erityisesti esille.

18 18 Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiirin Vauvamatkalla- opas on tarkoitettu juuri synnyttäneille ja sitä jaetaan synnytyslaitoksella perheille. Opas sisältää tietoa vauvan hoidosta ensi päivinä, imetyksestä ja äidin toipumisesta synnytyksestä. 4.2 Opinnäytetyön tavoitteet Opinnäytetyöprosessin aikana syntyneen oppaan tavoitteena on tarjota vanhemmille tietoa vanhemmuuden voimavaraisuudesta. Oppaan avulla pyritään antamaan tietoa vanhemmille voimavarojen merkityksestä ja käyttöönotosta sekä ohjamaan vanhempia luotettavan tiedon lähteille, mistä he tarvittaessa voivat hakea apua haastaviin tilanteisiin. Projektin osana toteutimme kyselyn jonka tarkoituksena oli kartoittaa vanhempien voimavaroja ja tiedon tarpeita. Oppaan syntyminen perustui kyselyyn sekä vanhempien tarpeisiin. Oppimisen kannalta, tavoitteinamme oli opinnäytetyön kautta saada lisää tietoa voimavaraisuudesta. Halusimme oppia opinnäytetyön tuoman kokemuksen kautta, ottamaan huomioon perheen voimavarat ja ohjata heitä löytämään sekä hyödyntämään niitä. Prosessin kautta tahdoimme oppia tekemään tarvepohjaisen oppaan. Emme olleet aiemmin toteuttaneet kyselyä saati opasta, joten kaikki siihen liittyvä oli meille uutta. Opinnäytetyön teon kautta toivoimme saavamme valmiudet oppaan tekoon jatkossa ja siihen liittyviin erilaisiin käytäntöihin. Olemme rajanneet opinnäytetyön, oppaan tekemiseen, jolloin oppaan toimivuuden arviointi jää jatkoa ajatellen kehittämiskohteeksi. 5 Opinnäytetyön toteutus Opinnäytetyö toteutettiin osana Luotain-hanketta, yhteistyössä kolmen Helsingin Kaupungin leikkipuiston kanssa. Projektin eteenpäin vienti alkoi kyselyllä, jolla kartoitettiin vanhempien tarpeita. Kysely toteutettiin leikkipuistoissa kyselylomake muodossa (liite 1). Jokaiseen leikkipuistoon vietiin 50 kyselylomaketta, yhteensä valmiita lomakkeita oli 150 kappaletta. Kyselylomake sisältää strukturoituja sekä avoimia kysymyksiä, ja vastausten avulla selvitettiin, tunnistavatko vanhemmat omat voimavaransa ja osaavatko he ottaa niitä käyttöön. Lisäksi kysyimme ovatko vanhemmat jääneet kaipaamaan jotakin tietoa vauvanhoidosta tai parisuhteen ylläpidosta. Kyselyn strukturoidut vastaukset analysoitiin tilastollisella menetelmällä käyttäen SPSS- ohjelmaa ja avointen kysymysten vastaukset analysoitiin sisällönanalyysilla, jossa vastaukset ensin pelkistettiin ja ryhmiteltiin yhdistävän tekijän mukaiseen luokkaan. (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2009: 100, 135.) Kyselystä saatujen tulosten pohjalta aloimme kerätä tietoa ja työstää opasta. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi opas -Voimaantuva vanhemmuus.

19 19 Kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä tarkoitetaan laadullista tutkimusta. Laadulliselle tutkimukselle ominaista on ihmisten kokemusten, tulkintojen ja käsitysten kuvaus sekä tutkiminen. Lähtökohtana ovat yhteiskunnallisten ongelmien havaitseminen ja tiedostaminen. (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2009: 49,50). Laadullisen tutkimusmenetelmän avulla pyrittiin selvittämään vanhempien tarpeita ja toiveita oppaan osalta. Kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä tarkoitetaan määrällistä tutkimusta. Määrällisessä tutkimuksessa muuttujien mittaaminen, tilastollisten menetelmien käyttö ja muuttujien välisten yhteyksien tarkastelu on keskiössä. Tuottamassamme kyselyssä, kvantitatiivisen tutkimuksen tarkoitus oli antaa tietoa vastaajista ja heidän elämäntilanteesta, näin ollen tutkimus oli myös kausaalista ja kartoittavaa. (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2009: 41,42.) 5.1 Kysely Kyselymme toteutettiin paperisilla kyselylomakkeilla. Kysely sisälsi strukturoituja kysymyksiä, joihin vastaaja valitsi sopivimman vastausvaihtoehdon. Vastaaminen on helppoa, koska valmiit vastausvaihtoehdot antavat vihjeitä, sen sijaan, että vastaajan tulisi itse muistaa asia. Avoimet kysymykset kyselyssä antavat vastaajalle mahdollisuuden ilmaista asia omin sanoin ja näin saadaan tietoa pintaa syvemmältä. Avoimilla kysymyksillä voidaan tarkentaa myös strukturoitujen kysymysten vastauksia. (Hotulainen 2012.) Kvantitatiivisessa tutkimuksessa kyselylomakkeet ovat yleisimmin käytetty tiedonkeruumenetelmä. Kyselylomakkeesta käytetään usein myös käsitettä mittausväline. Kyselylomakkeen laatiminen on kriittisin vaihe kvantitatiivisessa tutkimuksessa, sillä sen tulee olla tutkimusaiheita kattavasti mittaava ja tarpeeksi täsmällinen. Erittäin tärkeää on siis, että kyselylomakkeen perustana on kattava ja luotettava kirjallisuuskatsaus. Määritellyt teoreettiset käsitteet operationalisoidaan mitattavaan muotoon, jolloin tutkija purkaa teoreettisen käsitteen muuttujiksi, jolla tutkimusilmiöitä voidaan mitata. (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2009:87.) Yleisesti käytetyissä strukturoiduissa lomakkeissa kysymysten sisältö ja järjestys on sama kaikille vastaajille. Ne ovat tehokkaita, säästävät tutkijan aikaa, niiden avulla aineisto saadaan nopeasti kasaan ja tallennettavaan muotoon sekä analysoitavaksi tietokoneella. Aikataulu ja kustannukset voidaan myös kyselytutkimuksessa arvioida melko tarkasti. Kysely voidaan toteuttaa sähköisellä tai paperisella lomakkeella, puhelimitse tai haastatteluna. Hyvässä kyselylomakkeessa ei ole liikaa kysymyksiä, vaan se on riittävän lyhyt ja suosituksena on, ettei sen tekemiseen mene aikaa 15 minuuttia kauempaa. (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2009: 88.)

20 20 Holopainen ja Pulkkinen (2008) kuvaavat kyselylomakkeen laatimisen vaiheet seuraavasti. Ensin määritellään mitä tietoa halutaan kerätä ja päätetään käytettävä aineistonkeruumenetelmä. Seuraavaksi päätetään taustamuuttujat, päätetään yksittäisten kysymysten sisältö, määritellään kysymysten rakenne (avoimia vai monivalinta) ja valitaan mitta-asteikko. Kolmantena määritellään sanamuoto (lyhyet, yksikäsitteiset, johdattelevat vai yksi asia kysymystä kohden). Lopuksi tarkistetaan onko kaikki tarvittava tieto lomakkeessa, tehdään kontrolliskysymykset ja varmistetaan, ettei lomake ole liian pitkä. Lopussa on tärkeää myös järjestään kysymykset niin, että helpot on ensin ja arkaluontoiset tai haastavat lomakkeen loppuun. Vielä suunnitellaan lomakkeen ulkoasu ja testataan kysely. (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2009: ) Menetelmäkirjallisuudessa esitetään erikäsityksiä siitä, tulisiko kyselylomakkeessa olla vain suljettuja kysymyksiä vai onko parempi käyttää vain avoimia kysymyksiä. Suljettuja kysymyksiä ovat ne, joissa on vastaajalle annettu valmiit vaihtoehdot. Avoimessa kysymyksessä vastaaja kirjoittaa vastauksensa sille varattuun tilaan. Kuitenkin, esimerkiksi ikää on hyvä kysyä avoimena kysymyksenä ja se kannattaa myös luokitella, vasta kun lopullinen aineisto on koossa. Jos ikäkysymyksessä annetaan valmiit vastausvaihtoehdot, on mahdollista, että ikä jakautuu vinosti. (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2009:89.) Kyselylomakkeen laatiminen on haastavaa työtä ja se on tehtävä huolella jotta tutkimuksesta tulisi mahdollisimman luotettava. Opinnäytetöissä tutkimussuunnitelmaan ja raporttiin liitetään usein muuttujaluettelo lähdeviitteineen kuvaamaan, mihin kirjallisuuteen muuttujat perustuvat. Kyselylomakkeen alussa kysytään yleensä taustatietoja kuten ikää, perhesuhteita, koulutusta ja sukupuolta. Etenkin hoitotieteessä nämä ovat tärkeitä kysymyksiä. Tutkija voi laatia kyselyn itse tai käyttää jo olemassa olevia mittareita. Valmiiden mittarien käyttäminen voi kuitenkin olla haasteellista, sillä esimerkiksi mittareita ei saa muokata ilman alkuperäisen laatijan lupaa ja joskus mittareita voi käyttää vain rahallista korvausta vastaan. (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2009: ) Laatiessamme kyselylomaketta, mietimme tarkkaan mitä tietoa haluamme vanhemmilta saada. Valmiin kyselyn, fokus oli selvästi voimavaroissa. Halusimme noudattaa kyselyn laadinnassa edellä esitettyä teoreettista mallia kyselylomakkeen suunnittelusta. Testasimme valmista kyselylomaketta muutamalla ystävällä ja perheenjäsenellä, joiden antaman palautteen pohjalta muokkasimme kyselyn lopulliseen muotoonsa (Liite 1) Aineiston analysointi menetelmät Kvantitatiivinen aineisto analysoidaan SPSS-ohjelmalla, joka on yleisimmin käytetty ohjelma hoitotieteellisten aineistojen analysoinnissa. Kyselystä kerätty aineisto tallennetaan tilasto-

21 21 ohjelmaan, jonka jälkeen aineisto tarkistetaan laskemalla vastausten frekvenssejä sekä prosenttiosuuksia. Saadut tulokset esitellään numeroina, taulukkoina tai kuvioina. (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2009: 100,103.) Kyselytutkimuksen kvalitatiivinen aineisto analysoidaan sisällönanalyysillä. Sisällönanalyysin avulla aineistosta voidaan tehdä havaintoja ja sitä voidaan analysoida systemaattisesti. Sisällönanalyysista voidaan erottaa seuraavat vaiheet: analyysiyksikön valinta, aineistoon tutustuminen, aineiston pelkistäminen, aineiston luokittelu ja tulkinta. (Janhonen & Nikkonen 2003: 23,24.) Analyysiyksikön valinnalla tarkoitetaan aineistosta valittavaa yksikköä esimerkiksi sanaa, lauseen osaa tai ajatuskokonaisuutta joita aletaan luokitella. Aineiston pelkistäminen ja luokittelu tapahtuu niin, että aineistolle esitetään tutkimuksen mukaisia kysymyksiä ja vastaukset etsitään aineistosta. Aineistosta löydetyt vastaukset eli pelkistetyt ilmaisut kirjataan ylös aineiston termein. Pelkistämisen jälkeen aineisto ryhmitellään, jolloin ilmauksista etsitään yhtäläisyyksiä ja erilaisuuksia. Samaa tarkoittavat ilmaisut yhdistetään samaksi luokaksi, joka nimetään sisältöä kuvaavasti. Tätä vaihetta seuraa aineiston abstrahointi jolloin yhdistetään samansisältöisiä luokkia ja näin ollen muodostetaan yläluokkia. (Janhonen & Nikkonen 2003: ) 5.2 Kyselyn toteutus Kysely toteutettiin kolmessa Helsingin Kaupungin leikkipuistossa. Valitsimme kyselyyn osallistuvat leikkipuistot Malmi-Latokartano alueelta; Filpus, Viikkari ja Maasälpä. Kaikki leikkipuistot sijaitsevat väestörakenteeltaan erilaisissa paikoissa. Aineiston keruu tapahtui välisenä aikana. Tutkimusluvan haku tapahtui Helsingin Kaupungin sosiaalivirastolta, jonka myönsi päivähoidon johtaja Hannele Lakkavaara. Lisäksi olimme yhteydessä alueen johtavaan leikkipuisto- ohjaajaan, Nina Vuoreen, joka kiinnostui työstämme ja saimme vielä hänen luvan toteuttaa kysely. Kysyimme kuienkin vielä luvan leikkipuistojen henkilökunnalta jonka jälkeen kyselylomakkeet toimitettiin yhteistyöleikkipuistoihin ja tiedotettiin kyselyn toteuttamisesta. Laitoimme myös leikkipuistojen ilmoitustaululle tiedotteen kyselystä. Annoimme leikkipuiston ohjaajille vielä yhteystietomme mahdollisia kysymyksiä varten. Kyselyyn osallistuminen oli täysin vapaaehtoista ja kyselylomakkeen täyttäminen kesti noin kymmenen minuuttia. Heti kyselyn päätyttyä olimme yhteydessä leikkipuistoon ja noudimme kyselylomakkeet ja palautuslaatikot. Kiitimme yhteistyöstä ja lupasimme toimittaa valmiin työn, sen valmistuttua leikkipuistoon luettavaksi.

22 Kyselyn tulokset Kyselylomakkeita jaettiin leikkipuistoihin kaiken kaikkiaan yhteensä 150 kappaletta. Jokaiseen leikkipuistoon vietiin näin ollen 50 kyselylomaketta. Täytettyjä kyselylomakkeita tutkimuksen päätteeksi saatiin 32 kappaletta, jolloin vastausprosentti nousee vain 21,3%, mikä on matala. Suurin vastausprosentti oli leikkipuisto Maasälvässä 40%, kun taas leikkipuisto Filpuksessa ja Viikkarissa vastausprosentti jäi alle 20% (Filpus 10%, Viikkari 14%) Taustatiedot Suurin osa kyselyyn vastaajista oli naisia (94%) ja 2% vastaajista oli miehiä. Ikäjakauma vastanneiden kesken oli vuotta. Keski-iältään vastaaja oli 34,4 vuotta. Taustatiedoissa kysyttiin myös perheen lasten lukumäärää, joka keskimäärin oli kaksi lasta per perhe. Lasten lukumäärä vaihteli yhdestä viiteen lapseen perheessä. Kaikki kyselyyn osallistuneet olivat käyttäneet neuvolan palveluita Arjessa jaksaminen Arjessa jaksamiseen liittyen kyselylomakkeessa tiedusteltiin ovatko kyselyyn vastanneet kokeneet vauva-ajan haasteelliseksi perheessä. Kaikista vastanneista 75% koki vauva-ajan ainakin ajoittain haasteelliseksi. 25% vastaajista ilmoitti ettei ole kokenut haasteita perheelämässään vauva-aikana. Haasteita vauva-aikana perheeseen tuottivat kyselyn vastausten mukaan (liite 2) fyysinen jaksaminen, sosiaalisen tukiverkoston puutteet sekä ajanhallinta. Seitsemän vastaajaa oli kokenut omassa arjessa haastavaksi fyysisen väsymyksen ja siitä aiheutuvat muut oireet kuten ärtymyksen ja jaksamattomuuden. 13 vastaajaa koki haasteelliseksi, oman ajan puutteen, työnjaon perheessä tai tukiverkoston puutteen, jolloin lastenhoitoapua ei ole helposti saatavilla. Näiden vastausten perusteella vahvistui mielikuvamme siitä, että laatimallemme oppaalle olisi tarvetta Voimavarat Kyselyyn vastanneista vanhemmista, noin 94% tiedosti hyvin tai melko hyvin, omat voimavarat, jotka auttavat arjessa jaksamisessa. Kuusi prosenttia vastaajista, ilmoitti tiedostavansa omat voimavarat melko huonosti jos ollenkaan. Vastaajilla oli erilaisia voimavaroja käytössään (liite 3). Vahvinten vastauksista nousi esille sosiaalisen tukiverkoston tärkeys; ystävät, vertaistuki sekä sukulaisten tarjoama apu. Oma aika ja harrastukset olivat myös tärkeitä voimavaroja arjessa jaksamisessa.

23 23 Suurin osa vanhemmista koki, osaavansa ottaa voimavarat käyttöön tarpeen niin vaatiessa. 34% vanhemmista oli sitä mieltä, että he kykenevät ottamaan voimavaroja vahvistavat keinot käyttöönsä aina ja 56% sitä mieltä että voimavarojen käyttöönotto onnistuu melko hyvin. Asiat, jotka hankaloittivat voimavarojen käyttöönottoa, liittyivät tukiverkoston puutteeseen, ajan hallintaan sekä vanhempien omiin fysiologisiin tiloihin kuten väsymykseen tai sairauksiin (liite 4). Vanhemmilla ei aina ole mahdollisuutta käyttää omia voimavaroja lisääviä väyliä, vaikka tunnistaisivatkin voimavaraisuutta lisäävät asiat elämässään. Tiedustelimme kyselyssä vanhemmilta selviytymiskeinoja. Halusimme tätä kautta selvittää jakaumaa Basic Ph teoriaan pohjautuvien selviytymiskeinojen välillä. Vanhemmat saivat valita yhden tai useamman selviytymiskanavan, mikä näkyy vastauksissa. Vastaajista noin 66% valitsi keskimäärin kaksi tai kolme selviytymiskanavaa, vaikka jotkut vanhemmista ilmoittivat käyttävänsä kaikkia kanavia. Kyselyyn vastanneista vanhemmista emotionaalista selviytymiskanavaa käytti noin 25%, sosiaalista sekä kognitiivista selviytymiskanavaa tai näiden yhdistelmää käytti 17,5% vastaajista. Ph-tyypin selviytymiskanava oli käytössä 16,5% vastaajista. Tarkensimme selviytymiskanavan valintaa kysymällä vanhemmilta, mitä nämä tekevät ensimmäiseksi kun on vaikeaa? Kysymyksen vastauksissa oli selkeästi enemmän hajontaa prosentuaalisesti edelliseen kysymykseen verrattuna. Selviytymiskanavien järjestys oli hieman muuttanut järjestystä; kognitiivinen 53%, emotionaalinen 50%, toiminnallinen 34% Mitä tietoa vanhemmat ovat jääneet kaipaamaan parisuhteen ylläpitoon liittyen? Kyselyn päätteeksi kysyimme vanhemmilta kaksi avointa kysymystä liittyen parisuhteen ylläpitoon ja arjessa jaksamiseen (liite 5 ja 6). Kahden viimeisen avoimen kysymyksen vastausprosentti nousi vain hieman yli viidenkymmenen, 15 vastaajaa jätti vastaamatta kysymyksiin kokonaisuudessaan. Vanhemmat, jotka eivät vastanneet avoimiin kysymyksiin, vastasivat saaneensa riittävästi tietoa koskien näitä asioita. Vanhemmat, jotka olivat vastanneet kysymyksiin, toivat esille tärkeitä aiheita koskien parisuhteen ylläpitoa ja arjessa jaksamista. Parisuhteen ylläpitoon liittyen vanhemmat toivoivat valmennusta yhteiseen vanhemmuuteen, apua jo saatavissa olevan tiedon soveltamisesta käytäntöön sekä tietoa vähemmistöjen asemasta. Vastaajat kuvailivat tarpeitaan muun muassa seuraavasti: Tietoa olemme saaneet tarpeeksi, joskus sen soveltaminen käytäntöön on vain vaikeaa. ja Auton ajoon on kurssit. Vanhemmuuteen ei ole.

24 Mitä tietoa vanhemmat ovat jääneet kaipaamaan arjessa jaksamiseen liittyen? Arjessa jaksamiseen liittyen (liite 6) vastaajat kaipaisivat ohjausta lasten kasvatukseen, tietoa parisuhteen ylläpitämisestä sekä tukiverkostoiden luonnista. Neuvola vois pitää tietyn ikäisten vanhemmille seminaareja, vaikka kerran pari vuodessa, lasten kasvatukseen liittyen. Erilaisuuden kohtaaminen ja yksinhuoltajuus olivat myös vanhempia kiinnostavia aiheita. Vanhempien vastausten perusteella nostimme esimerkiksi tukiverkoston luonnin sekä erilaisuuden kohtaamisen parisuhteessa osaksi opasta. Kyselyn vastaukset rikastuttivat oppaamme sisältöä ja toivat varmuutta sen tarpeellisuudelle. 6 Oppaan suunnittelu ja toteutus Oppaan laadinnan lähtökohtana ovat käytännön hoitotyön tarpeet ja pulmat. Onnistunut opas palvelee kohderyhmäänsä, oppaan teksti on selkeää yleiskieltä ja tarkasti valikoidut kuvat selittävät ja lisäävät ohjeiden luotettavuutta sekä herättävät kiinnostusta. Otsikosta tulee esille aiheen sisältö ja tekstikappaleessa esitellään vain yksi asiakokonaisuus. Oppaassa käytettyjen termien tulee olla yksiselitteisiä ja konkreettisia, jotka lukijan on helppo sisäistää ja ymmärtää. (Torkkola, Heikkinen & Tiainen 2002: ) Väestölle suunnatut terveysaiheisiin liittyvät kirjalliset tai audiovisuaaliset tuotteet ovat terveysaineistoja. Terveysaineiston suunnitteluvaiheessa on tärkeää laatia aineistolle konkreettinen terveystavoite. Tarkasti määritelty tavoite ohjaa sisällön muodostumista ja tarkentaa aineiston näkökulmaa. Aineiston tuottajien perehtyminen käsiteltävään aiheeseen on tärkeää, mutta subjektiiviset mielipiteet eivät saa näkyä valmiissa oppaassa, muutoin tavoiteltava objektiivisuus kärsii. (Parkkunen, Vertio & Koskinen-Ollonqvist 2001: 3, ) Terveysaineistolle on asetettu laatukriteerit, jotka on laadittu tutkimusten ja käytännönkokemuksen kautta. Laatukriteerit viitoittavat oppaan laatijan tietä suunnittelu- ja tekovaiheissa. Laatukriteereihin kuuluvat: terveystavoite, kohderyhmän määrittely, selkeä sisältö, helppolukuisuus, oikea ja virheetön tieto, tekstiin liittyvä kuvitus, huomiota herättävä, hyvä tunnelma ja sopiva määrä tietoa kohderyhmän omaksuttavaksi. Hyvä opas täyttää kaikki laatukriteerit. (Parkkunen ym. 2001: 9.) Oppaan laadintavaiheessa on tärkeää muistaa, että vastaanottajan tiedon omaksumiskyky on rajallinen ja tämän vuoksi on tärkeintä tarjota lukijalle olennaisin tieto saatavilla olevasta materiaalista. Tutkimusten perusteella on todettu että terveystieto- oppaissa tiedot kannattaa esittää lyhyesti ja ytimekkäästi, jättäen kaiken ylimääräisen pois. Kappalejaot on hyvä huomioida, sillä ne rytmittävät tekstiä ja kertovat siitä, että käsiteltävä aihe vaihtuu, tekstiä

25 25 on näin myös helpompi hallita. (Parkkunen ym.2001: ) Sisältöä laadittaessa on tärkeä ottaa huomioon mitä lukija tekstiltä haluaa: saada uutta tietoa, tarkistaa vanhaa vai vertailla jo olemassa olevaa tietoa? Jos kirjoittajan tarpeena on vain tiedon kertominen, jää lukija tarpeet tyydyttämättä (Karhu, Salo-Lee, Sipilä, Selänne, Söderlund, Uimonen, Yli-Kokko 2005: ) Pohdimme oppaan sisältöä ja ulkoasua koko opinnäytetyöprosessin ajan. Hahmottelimme alustavaa sisällysluetteloa jo ennen kyselytulosten valmistumista. Oppaan rungoksi muovautuivat kolme suurta pääotsikkoa: voimavarat, vanhemmuus sekä parisuhde, joiden alle oppaan sisältö muodostuisi. Kyselytutkimuksesta saadut vastaukset tukivat pääosin oppaan runkoa ja pyrimme huomioimaan vanhempien toiveet ja tarpeet oppaan sisältöä työstettäessä. Oppaan valmistuttua lähetimme oppaan painatukseen Oy Nord Print Ab:lle. Kustannukset maksoimme itse. Painatimme kymmenen kappaletta oppaita, jotka jaoimme Helsingin Kaupungin sosiaalivirastolle, josta saimme tutkimusluvan kyselyymme. Lisäksi jaoimme oppaan johtavalle leikkipuisto ohjaajalle Nina Vuorelle, yhteystyö- leikkipuistoihin sekä opinnäytetyötä ohjaavalle opettajallemme Anne Karkkuselle. Näin ollen itsellemme jäi vielä kaksi kappaletta oppaita omaan käyttöön. 7 Tavoitteiden arviointi Työstämämme opas on mielestämme onnistunut säilyttämään sille asetetun terveystavoitteen; vanhemmuutta voimaannuttamisen. Halusimme oppaan olevan selkeä ja helppolukuinen, joten tieto on hyvin ytimekästä ja jäsenneltyä. Olemme pyrkineet esittelemään jokaisella sivulla vain yhden asiakokonaisuuden, jotta oppaan rakenne säilyisi yksinkertaisena. Tieto opasta varten on kerätty luotettavista lähteistä, joihin lukija voi tarkemmin tutustua oppaan lopussa olevan lähdeluettelon avulla. Oppaassa käytetyt lähteet ovat pääosin Internetistä, mikä helpottaa lukijaa lisätiedon etsinnässä. Opas on kuvitettu otsikoihin, perheeseen sekä luontoon ja ympäristöön liittyvillä kuvilla. Mira Ponkilainen on ottanut kuvat opasta varten. Osaan aihealueita oli hankalaa löytää sopivaa kuvaa ja tämän vuoksi on päädytty rytmittämään opasta eri aihealueita koskevilla kuvilla. Koemme, että kuvitus on moninaisuudestaan huolimatta harmoninen kokonaisuus. Opinnäytetyöprosessin aikana olemme syventäneet osaamistamme tiedonhankinnan, tutkimusmenetelmä osaamisen sekä prosessikirjoittamisen osa-alueilla. Tietomme voimavaraisuutta koskien on karttunut ja ymmärrämme siihen liittyviä ilmiöitä syvemmällä tasolla kuin aloittaessamme opinnäytetyön teon. Olemme saaneet projektin kautta paljon myös täysin uutta tietoa esimerkiksi oppaan laadinnasta, sillä tämä ei ollut kummallekaan entuudestaan tuttua. On ollut haastavaa suunnitella ja toteuttaa opas alusta asti itsenäisesti. Olemme joutuneet

26 26 miettimään tarkasti oppaan sisältöä ja tyyliä, myös sopivien kuvien löytäminen ei ole ollut itsestäänselvyys. Oppaan teko on ollut kaiken kaikkiaan kasvattava prosessi, jossa myös tietotekniset taitomme ovat joutuneet koetukselle ja kehittyneet. Koko oppinäytetyö prosessi kesti meillä suhteellisen kauan, kuitenkin molempien elämätilanteen huomioiden olemme onnistuneesti säilyttäneet työn fokuksen ja edenneet rauhassa. Loppua kohti meillä tuli suuri inspiraatio ja halu saada kiinni aikaa ja näin työ etenemään nopeatempoisemmin. Tässä onnistuimme erinomaisesti ja olemme yhdessä tyytyväisiä lopputulokseen. Tulevina hoitajina, olemme saaneet varmuutta voimavaroja vahvistavan hoitotyön toteuttamiseen. Osaamme nyt paremmin ottaa esille ja huomioida voimavaraisuuden potilaan kokonaishoidossa. Opinnäytetyön teon kautta olemme saaneet kattavasti tietoa voimavaraisuudesta ja nyt alkaa tiedon soveltaminen käytäntöön. Syventyneet tiedot, koskien voimavaroja ja selviytymiskeinoja ovat antaneet työvälineitä esimerkiksi hoitotyön kirjaamisen saralla. Potilaan psyykkistä vointia on nykyään helpompaa arvioida ja kuvata.

27 27 8 Pohdinta Opinnäytetyöprosessin lopputuloksena syntyi oppaasta, teoriaosuudesta sekä oppaan luonnista kertova kokonaisuus. Teoriaosuudessa käsitellään oppaan aihealueeseen liittyviä ilmiöitä ja käsitteitä. Perustelemme myös oppaan tarvetta ja lähtökohtaa. Oppaan pääasiallisena tavoitteena on välittää vanhemmille tietoa voimavaroista ja niiden käyttöönotosta. Tässä koemme onnistuneemme asettamiemme tavoitteiden mukaisesti. Teoriaosuuden valmistelu opinnäytetyöraportin osalta sujui hitaasti ja alkuun tuntui olevan vaikeaa löytää sopivia lähteitä. Aiheen rajaaminen on ollut työmme yksi kriittisimpiä vaiheita. Päädyttyämme keskittymään voimavaraisuuteen, ja löydettyämme Aylaon Ofran BasicPh- selviytymisteorian, oli sen työhön sisällyttäminen luonnollista. BasicPh- teoria on avannut meille uudenlaisia näkökulmia ja ymmärrystä koskien ihmisen selviytymistä stressistä ja mieltä järkyttävistä tilanteista. Olemme prosessin aikana heränneet pohtimaan myös omia voimavarojamme pienten lasten vanhempina, mikä tekee työstä arvokkaamman ja käytännönläheisemmän meille tekijöille. Vanhemmuus ja arjessa jaksaminen ovat tänä päivänä tärkeitä aiheita suorituskeskeisessä yhteiskunnassamme, jossa joka viides suomalainen kärsii jostakin mielenterveyden häiriöstä (Mielenterveys THL 2012). Oppaan on tarkoitus tarjota vanhemmille varhaista tukea arjessa jaksamiseen ja ohjata luotettavan tiedon sekä avun lähteille. Opinnäytetyöprosessin aikana emme ole ehtineet luetuttaa opasta vanhemmilla tai ammattihenkilöillä ja kerätä heidän mielipiteitä oppaasta, joten tämä jää jatkotutkimus kohteeksi työmme osalta. Olemme kuitenkin esitelleet ja luetuttaneet opasta lähipiirillemme kuten puolisolla, ystävillä ja työtovereilla joista osa on vanhempia. Heiltä saimme arvokasta kritiikkiä vielä oppaan ollessa vaiheessa, ja näiden perustella kerkesimmekin vielä muuttaa työtä. Lopullisen oppaan he kokivat selkeäksi ja helppolukuiseksi sekä pitivät kuvista elävöittämässä opasta. Jatkossa olisi hienoa päästä kehittämään aineiston saatavuutta, jotta mahdollisimman monet löytäisivät oppaamme ja voisivat hyödyntää siitä löytyvää tietoa. Mira on suunnitellut yhdistävänsä jatkossa innovaatio-opintoja opinnäytetyöhön. Olemme yhdessä miettineet sopivia väyliä oppaan jakamiseen ja neuvolat, perhevalmennus sekä leikkipuistot tuntuvat tällä hetkellä parhaimmilta väyliltä tavoittaa oppaan kohderyhmä. Pohdimme myös Internetiä jakelukanavana, mutta koemme, että opas pääsee oikeuksiinsa painatettuna. Uskomme, että opas voisi olla hyödyllinen myös lasten vanhempien kanssa tekemisissä oleville läheisille tai työntekijöille. Oppaan avulla hekin voisivat auttaa paremmin läheisiään/ asiakkaitaan voimavarojen ja tuliverkoston löytämisessä ja käyttöön otossa. Opas tuo myös ymmärrystä pikkulapsiperheen arjen haasteisiin.

28 28 Keskinäinen työskentelymme on ollut sujuvaa läpi koko prosessin, olemme onnistuneet työstämään opinnäytetyötä yhdessä ja erikseen. Kokoonnuimme aina yhdessä koostamaan työtä ja samalla reflektoimme aikaansaannostamme. Olemme hyödyntäneet ohjausta suurimmaksi osaksi työn suunnitelmavaiheessa, jossa koimme eniten haasteita. Opinnäytetyösuunnitelman valmistuttua, meillä oli yhteinen selkeä fokus työllemme ja halusimme säästää jäljellä olevan ohjauksen valmiin työn arviointiin. Käytimme työssämme monipuolisesti eri lähteitä ja uskomme niiden olevan luetettavia sillä emme ole käyttäneet Ayalonin (1996) teosta lukuun ottamatta yhtään lähdemateriaalia viime vuosituhannelta. Olemme myös käyttäneet eri lähdetietoa monipuolisesti, emmekä ole tukeutuneet vain muutamaan lähteeseen työn eri aihe-alueilta. Tehdessämme tarvepohjaista kyselyä, mietimme kuinkahan paljon kyseisenlaisia menetelmiä on aikaisemmin käytetty tiedon etsimisessä tai oppaiden laatimisessa. Työn myötä ymmärrämme miten erityisen tärkeä on ottaa huomioon vanhempien toiveet ja kartoittaa heiltä tietoa jota ovat jääneet kaipaamaan. Tällöin opas voi palvella parhaiten kohderyhmäänsä. Tähän meikin olemme pyrkineet työssämme. Tulevina hoitajina olemme opinnäytetyön myötä saaneet varmuutta voimavaroja vahvistavan hoitotyön toteuttamiseen. Uskomme osaavamme nyt paremmin ottaa esille ja huomioida voimavaraisuuden potilaan/ asiakkaan kokonaisvaltaisessa työssä. Opinnäytetyö prosessin myötä olemme tutustuneet lukuisiin hyviin ja luotettaviin lähteisiin sekä linkkeihin joita voimme jatkossakin käyttää tiedonhankinnassa tai ohjata asiakkaita luotettavan tiedon lähteelle. Koska olemme opinnäytetyö prosessin myötä saaneet paljon uuttaa tietoa pienlapsiperheen arjesta, uskomme ymmärtävämme paremmin pienlapsiperheisen asiakkaan/potilaan elämäntilannetta ja ilon sekä huolenaiheita.

29 29 Lähteet Aaltonen, M., Ojanen, T., Siven, T., Vihunen, R., Vilen, M Lapsen aika. Porvoo: WSOY. Ayalon, O Selviydyn!, yhteisön tuki ja selviytyminen. Jyväskylä: Gummerus kirjapaino Oy. Berg, K Äitiys kulttuurisina odotuksina. Väestöliitto. Helsinki: Vammalan kirjapaino Oy. Doss, B., Rhoades, G., Stanley, S. & Markman, H The effect of the transition to parenthood on relationship quality: An eight-year prospective study. [WWW-dokumentti]. < (Viitattu ). Eirola, R Lapsiperheiden elämänhallintavalmiudet. Kuopio: Kopijyvä. Frydenberg, E Adolescent coping. Adolescence and society series. Routledge. Hakulinen, T. & Pelkonen, M Lapsiperheen arjen voimavarojen tunnistaminen. Sairaanhoitaja 5/2002. Hakulinen-Viitanen, T. & Pelkonen, M. 2005a+b. Lapsiperheiden voimavarojen tunnistaminen voimavaralomakkeiden avulla. [WWW-dokumentti]. < (Viitattu ). Huttunen, J Isänä olemisen uudet suunnat. Juva: PS-kustannus. Hotulainen, R Aineistonkeruu kyselylomakkeella. [WWW-dokumentti]. < (Viitattu ). Ihalainen, J., Kettunen, T Turvaverkko vai trampoliini. Porvoo: WSOY. Janhonen, S. & Nikkonen, M Laadulliset tutkimusmenetelmät hoitotieteessä. Juva: WSOY. Kangaspunta, R., Kilkku, N., Kaltiala-Heino, R. & Punamäki R-L Lapsiperheiden psykososiaalinen tukeminen. Tampere: Tampereen yliopistopaino oy. Kankkunen, P. & Vehviläinen-Julkunen, K Tutkimus hoitotieteessä. WSOYpro Oy. Karhu M., Salo-Lee L., Sipilä J., Selänne M., Söderlund L. & Uimonen T., Yli-Kokko P., Asiantuntija viestii ajatuksesta vaikutukseen. Keuruu: Otavan kirjapaino Oy. Karkkunen, A. 2011a,b. Luotain hanke. Power point esitys. Laurea AMK. Katvala, S Missä äiti on? Äitejä ja äitiyden uskomuksia sukupolvien saatossa. Jyväskylä: Jyväskylä university printing house. Krok, S Hyviä äitejä ja arjen pärjääjiä. Tampere: Tampereen yliopistopaino oy. Kuvaus voimavaralähtöisistä menetelmistä Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. [WWWdokumentti]. < (Viitattu ). Kyngäs, H., Vuorimaa, H Perheen selviytyminen. [WWW-dokumentti]. < u=>. (Viitattu ).

30 30 Lammi-Taskula, J., Karvonen, S., Ahlström, S Lapsiperheiden hyvinvointi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki: Yliopiston kirjapaino. Laru, S. & Saloheimo, A. Yhdessä eteenpäin pieni parisuhdeopas. Väestöliitto. VLmarkkinointi; Newprint Oy. Lastensuojelulaki luku Finlex. [WWW-dokumentti]. < (Viitattu ). Meille tulee vauva THL. Helsinki: Erikoispaino Oy. Mielenterveys Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. [WWW-dokumentti]. < (Viitattu ). Miten parisuhde vaikuttaa terveyteen? Väestöliitto. [WWW-dokumentti]. < vaikutus_terveyteen/>. (Viitattu ). Niemistö, R Vanhemmuuden roolit ja varhainen nuoruusikä ( v.) s Kirjassa: Rautiainen, M. Vanhemmuuden roolikartta, syvennä ja sovella. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. Odottavan perheen opas, Saamme vauvan. MLL Paino punamusta. Parkkunen,N., Vertio, H. & Koskinen- Ollonqvist, P Terveysaineiston suunnittelun ja arvioinnin opas. Helsinki: Terveydenedistämisen keskus. Rautiainen, M Vanhemmuuden roolikartta. Helsinki: Suomen kuntaliitto. Saamme vauvan Odottavan perheen opas. Mannerheimin lastensuojeluliitto. Hämeenpiiri. Shacham, M. & Lahad, M Stress Reactions and Coping Resources Mobilized by Children under Shelling and Evacuation. The Australasian Journal of Disaster and Trauma Studies 2/2004. [WWW-dokumentti]. < ( Viitattu ). Sinkkonen, J Yhdessä isän kanssa. Juva: WSOY. Vanhemmuuden kaari Mannerheimin lastensuojeluliitto. [WWW-dokumentti]. < _kaari/>. (Viitattu ). Torkkola, S., Heikkinen, H. & Tiainen, S Potilasohjeet ymmärrettäviksi. Opas potilasohjeiden tekijöille. Helsinki. Tammi. Vanhemmuuden roolikartta Varsinaissuomen lastensuojelunkuntayhtymä. [WWWdokumentti]. < (Viitattu ). Vanhemmuus tuo mukanaan myös stressiä. 2011a,b. Väestöliitto. [WWW-dokumentti]. < uden_vaikeus/>. (Viitattu ).

31 31 Voimavarat, sosiaaliset ja terveydelliset riskit ja elintoiminnot Tampereen ammattiopisto & Oulun seudun ammattiopisto. [WWW-dokumentti]. < it+ja+elintoiminnot>. (Viitattu ). Vauvamatkalla - opas synnyttäneelle. Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiiri Edita Prima Oy. Yhdessä eteenpäin pieni parisuhdeopas. Väestöliitto. VL- markkinointi.

32 32 Liitteet Liite 1. Kyselylomake Liite 2. Mikä aiheuttaa haasteita perhe-elämäänne? Liite 3. Mitä voimavaroja teillä on arjessa jaksamiseen? Liite 4. Mitkä asiat hankaloittavat voimavarojen käyttöönottoa? Liite 5. Mitä tietoa olette jääneet kaipaamaan parisuhteen ylläpitoon liittyen? Liite 6. Mitä tietoa olette jääneet kaipaamaan arjessa jaksamiseen liittyen? Liite 7. Voimaantuva vanhemmuus - Opas odottavalle ja pienten lasten vanhemmille... 45

33 33 Liite 1. Kyselylomake Voimaantuva vanhemmuus Opiskelemme hoitotyön koulutusohjelmassa Tikkurilan Laureassa. Teemme opinnäytetyönä oppaan Voimaantuva vanhemmuus, jonka tarkoituksena on auttaa perheitä löytämään omat voimavarat ja jaksamaan arjessa paremmin. Toivomme, että vastaisit seuraavaan kyselyyn koskien voimavaroja sekä arjessa jaksamista. Kyselyn täyttäminen kestää noin 5-10 minuuttia. Vastaukset ovat luottamuksellisia ja ne käsitellään nimettöminä. Tässä kyselyssä voimavaroilla tarkoitetaan niitä tekijöitä, jotka auttavat yksilöä kehittymään eri rooleissa sekä auttavat välttämään kuormittavia haittatekijöitä tai selviytymään niistä onnistuneesti. Haluamme kyselyn avulla kartoittaa, niitä asioita jotka aiheuttavat haasteita perhe-elämään. Kartoitamme myös toimintamalleja ja asioita, jotka auttavat jaksamaan haasteiden keskellä. Osa kysymyksistä pohjautuu Ayalon Ofran Basic Ph- selviytymisteoriaan, näiden kysymysten avulla pyritään selvittämään vastaajien erilaisia selviytymismalleja. Kyselylomakkeen voi palauttaa täytettynä leikkipuistossa sijaitsevaan palautuslaatikkoon mennessä. Tutkimuksen valmistuttua, kyselylomakkeet hävitetään asianmukaisella tavalla; silppuamalla mennessä. Tarvitessa meihin voi ottaa yhteyttä ja kysyä lisätietoja osoitteella; Vastauksenne on meille tärkeä!

34 34 Olkaa hyvä ja vastatkaa seuraaviin kysymyksiin ja väittämiin. Taustatiedot Vastaajan ikä? Vastaajan sukupuoli? Perheen lasten lukumäärä? Oletteko käyttäneet neuvolan palveluita? Kyllä Ei Arjessa jaksaminen Oletteko kokeneet vauva-ajan perheessänne haasteelliseksi? Kyllä Ei Jos vastasitte edelliseen kysymykseen kyllä, kuinka usein koette vauva-ajan haasteelliseksi? Päivittäin Viikottain Silloin tällöin (0-3krt/ kuukaudessa) Mikä aiheuttaa haasteita perhe-elämäänne?

35 35 Voimavarat Tiedostan omat voimavarat, jotka auttavat jaksamaan arjessa. Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Kohdatessanne vaikeuksia te...? (voitte rastia yhden tai useamman vastausvaihtoehdon.) Uskotte parempaan tulevaisuuteen Puhutte asioista Haette tukea muilta ihmisiltä Ratkotte ongelmia luovasti mielikuvituksen avulla Keräätte tietoa ja pyritte löytämään vastauksia Liikunnan ja muun toiminnan kautta kohennatte mielialaanne Mitä voimavaroja teillä on arjessa jaksamiseen? Osaan ottaa voimavaroja lisäävät keinot käyttöön, tarpeen vaatiessa? Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä

36 36 Mitä teette ensimmäiseksi kun teillä on vaikeaa? (voitte rastia yhden tai useamman vastausvaihtoehdon.) Lähdette ulos lenkille, kauppaan yms. Soitatte ystävällenne Haette merkitystä elämälle omasta uskosta/ideologiasta Etsitte tietoa haasteita aiheuttavasta asiasta Hakeudutte saman henkisten ihmisten seuraan Luotatte mielikuvitukseenne ja pyritte ratkaisemaan ongelman Mikä tai mitkä asiat hankaloittavat voimavarojen käyttöönottoa? Oletteko saaneet riittävästi tietoa voimavaroista, arjessa jaksamisen tueksi? Kyllä Ei Vauva-arkeen valmistavista oppaista? Neuvolan henkilökunnalta? Mitä tietoa olette jääneet kaipaamaan parisuhteen ylläpitoon liittyen? (valmiit oppaat, neuvola) Esimerkiksi. seksuaalisuus, parisuhde ja lapset, parisuhteen toimivuus sekä kriisit.

37 37 Mitä tietoa olette jääneet kaipaamaan arjessa jaksamiseen liittyen? (valmiit oppaat, neuvola) Esimerkiksi. Jaettu vanhemmuus, erilaisuuden kohtaaminen, riitojen sopiminen sekä yhteisöllisyys tukiverkon luonti. Kiitos osallistumisesta kyselyyn!

38 38 Liite 2. Mikä aiheuttaa haasteita perhe-elämäänne? Analyysiyksikkö Pelkistys Alaluokka Yläluokka Pääluokka Rytmin ja tottumusten muuttaminen perhemuotiin Tottumusten muuttaminen Tottumukset Tarpeet Ajan puute Taloudellinen tilanne Fyysinen jaksaminen Omien ja muiden perheenjäsenten tarpeiden arvottaminen ja tasapainottaminen Lasten kasvatus Eri ikäisten lasten toiminta Oman ajan vähäisyys Lasten tarpeet eri aikaan Lasten pieni ikäero Puolison pitkät työpäivät Tarpeiden huomiointi perheessä Kasvatus Lasten toiminta Oman ajan puute Lasten tarpeet Ikäero Puolison työ Oman ajan puute Väsymys Sairastelu Oman ajan puute Väsymys Kasvatus Oman ajan puute Ikäero Puolison työ Väsymys Sairastelu Lapsen toiminta Yksinhuoltajuus Taloudellinen tilanne Rutiinit Sosiaalisen tukiverkon puutteet Väsymys Työnjako Sairaudet Vanhemmuuden tehtävät Tottumukset Sosiaalisen tukiverkoston puutteet Oman toiminnan organisointi Oman ajan puute Väsymys Lapsen sairastelu Unen puute Väsymys, lasten vaatimukset Parisuhteen muuttuminen Vilkas lapsi Yksinhuoltajuus Taloudellinen tilanne Unen puute Tukiverkon uupuminen Sairastelu Väsymys Väsymys Lasten vaatimukset Vilkas lapsi Yksinhuoltajuus Taloudellinen tilanne Väsymys Tukiverkon uupuminen Rutiinit Työnjako Oman ajan puute Työnjako Parisuhde ajan puute Yksinäisyys Tukiverkon uupuminen Mielenterveysongelmat Alkoholismi

39 39 Rutiinien ylläpito Työnjako Oman ajan ja parisuhde ajan puute Sukulaiset asuvat kaukana, kiireinen arki Tukiverkoston puute Puolison hankalat työajat Raha-asiat Oma sairastelu Yksinäisyys Arki samanlaista Parisuhde ajan puute Tukiverkon uupuminen Puolison työ Raha-asiat Sairastelu Yksinäisyys Arki Yksinhuoltajuus Sairastelu Alkoholismi Hoitoavun puuttuminen Mielenterveysongelmat Yksinhuoltajuus, ei omaa aikaa Sairastelu Alkoholismi Hoitoavun puuttuminen Mielenterveysongelmat

40 40 Liite 3. Mitä voimavaroja teillä on arjessa jaksamiseen? Analyysiyksikkö Pelkistys Alaluokka Yläluokka Pääluokka Puolison tuki Selkeät rutiinit Ystävät Puolison tuki Rutiinit Puolison Rutiinit Ystävät Perhe Ystävät, Perhe Sisarukset Mies Puoliso Lapsi Ystävät Sukulaiset Harrastukset Musiikki Liikunta Vertaistuki Oma aika Yhteinen arvomaailma puolison kanssa Huumori Sukulaisten tuki +apu Kiitollisuus Ystävät Päiväkoti Selkeä päivärytmi Oma aika Puolison ja isovanhempien apu lastenhoidossa Jooga Ystävät Rikas sosiaalinen elämä Positiivinen asenne Laajasisältöinen vapaa-aika Puolison tuki Rutiinit Ystävät Ystävät Perhe Puoliso Lapsi Ystävät Sukulaiset Harrastukset Musiikki Liikunta Vertaistuki Arvomaailma Huumori Sukulaisten apu ja tuki Kiitollisuus Ystävät Päiväkoti Päivärytmi Oma aika Sukulaisten apu lastenhoidossa Jooga Ystävät Sosiaalinen elämä Positiivinen asenne Vapaa-aika Ystävät Leikkipuisto Hevoset Ihmissuhteet Puolison tuki Harrastukset Isovanhempien apu Leikkipuisto Ystävät Jäätelö Asioiden priorisointi Oma aika Liikunta Asenne Liikunta Lukeminen Kirjoittaminen Kaverit Ystävät Perhe Lapsi Sukulaisten apu Harrastukset Musiikki Liikunta Vertaistuki Arvomaailma Huumori Kiitollisuus Oma aika Sosiaalinen elämä Leikkipuisto Hevoset Jäätelö Asenne Lukeminen Kirjoittaminen Usko Terapeutti Perhetyöntekijät Luonto Ystävät Sosiaalinen tukiverkosto ja sen apu Harrastukset Liikunta Arvot Huumori Kiitollisuus Oma aika Syöminen Lukeminen Kirjoittaminen Usko Asenne Ammattiapu Luonto Sosiaalinen tukiverkosto Harrastukset Oma aika Syöminen Arvot Usko Elämänasenne Luonto Ammattiapu

41 41 Ystävät Leikkipuisto Hevoset Ihmissuhteet Puolison tuki Harrastukset Isovanhempien apu Leikkipuisto Ystävät Liikunta Oma aika Usko Parisuhde Vertaistuki Kirjallisuus Ystävät Terapeutti Perhetyöntekijät Usko Luonto Musiikki Jäätelö Asioiden priorisointi Oma aika liikunta Pakko jaksaa asenne Liikunta Lukeminen Kirjoittaminen Kaverit Liikunta Oma aika Hyvä parisuhde Liikunta Oma aika Rakas ja vahva jumalaside Hyvä parisuhde Ystävät joilla sama elämäntilanne Kirjallisuus Ystävät Terapeutti Perhetyöntekijät Teatteri harrastus Usko Luonto Musiikki

42 42 Liite 4. Mitkä asiat hankaloittavat voimavarojen käyttöönottoa? Analyysiyksikkö Pelkistys Alaluokka Yläluokka Pääluokka Lasten kanssa yksin olo, ei aikaa selvitellä omaa päätään Lasten kanssa yksin olo. Tukiverkoston puute Tukiverkoston puute Ajan puute Tukiverkostojen puute Ajan puute Tukiverkostojen puute Ajanhallinta Tukiverkon puute Väsymys Avun puute Fysiologiset tilat Yksinhuoltajuus, ei ole toista jakamassa vastuuta Ajan puute Vuorokauden rajallinen pituus Ajoittainen väsymys, ärtymys ja turhautuminen Hoitajapula, ei halua vaivata muita pyytämällä apua Ajanpuute Väsymys Yksinhuoltajuus Ajan puute Ajan puute Väsymys Lastenhoito avun puute Ajanpuute Väsymys Ajanpuute Parisuhdeajan puute Oman ajan puute Lastenhoito avun puute Parisuhdeajan puute Paniikkihäiriö Perhe Kiireinen arki Ei jaksa Voimattomuus Sairaus Ajanpuute Parisuhdeajan vähäisyys Lapsessa 24/7 kiinni oleminen Paniikkihäiriö Ei ole lapsenvahtia Lapset, perhe Väsymys Oman ajan puute Oman ajan puute arki kiireistä pik- Paniikkihäiriö Lastenhoito avun puute Perhe Väsymys Oman ajan puute Oman ajan puute Kiireinen arki Kiireinen arki Ei lastenhoito apua

43 43 kulapsi perheessä Aika Ajan puute Ei jaksa Ajan ja jaksamisen puute Ajan puute Väsymys Ei sukulaisia lähettyvillä auttamassa

44 44 Liite 5. Mitä tietoa olette jääneet kaipaamaan parisuhteen ylläpitoon liittyen? Analyysiluokka Pelkistys Alaluokka Yläluokka Pääluokka Valmennusta lasten kasvattamiseen Ohjausta vanhemmuuteen Valmennus kasvatukseen Vanhemmuuteen ohjaus Vanhemmuuteen valmennus Vanhemmuuteen valmennus Tiedon käytäntöön soveltaminen Miehille suunnattu info/keskustelu naisen seksuaalisuuden muutoksista raskauden ja synnytyksen myötä Parisuhde kurssi synnytyksen jälkeen Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asema Miehiä osallistavaa toimintaa Mistä voi saada/hakea kotiapua Pikkulapsi ajan mukanaan tuomasta väsymyksestä ja sen vaikutuksista mielialaan Puolison osallistuminen neuvolakäynteihin Lasten hoitoon saanti Tiedon käytäntöön soveltaminen Info naiseuden muutoksista Parisuhde kurssi Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asema Miehiä osallistavaa toimintaa Mistä kotiapua Väsymys ja sen vaikutukset Puolison osallistuminen neuvolakäynteihin Lastenhoito apu Tietojen käytäntöön soveltaminen Info naiseuden muutoksista Parisuhde kurssi Tietoa vähemmistöjen asemasta Puolison osallistuminen Tietoa kotiavusta Väsymyksen vaikutukset Tietojen käytäntöön soveltaminen Tieto vähemmistöjen asemasta Puolison osallistuminen Valmennus yhteiseen vanhemmuuteen Tiedon soveltaminen Vähemmistöjen asema

45 45 Liite 6. Mitä tietoa olette jääneet kaipaamaan arjessa jaksamiseen liittyen? Yksinhuoltajien tuki kerhot Erilaisuuden kohtaaminen Analyysiyksikkö Pelkistys Alaluokka Yläluokka Pääluokka Seminaari liittyen lasten kasvatukseen Ohjaus kasvatukseen Ohjaus kasvatukseen Ohjaus kasvatukseen Yhteisöllisyystukiverkostot, yhteystietoja Tukiverkon luonti Tukikerho yksinhuoltajille Erilaisuuden kohtaaminen Yhteisöllisyys Tukiverkoston luonti Tukiverkoston luonti Tukikerho yksinhuoltajille Erilaisuuden kohtaaminen Yhteisöllisyys Tukiverkoston luonti Tietoa yksinhuoltajille Yksinhuoltajuus Erilaisuuden kohtaaminen Yhteisöllisyys Tukiverkoston luonti Parisuhteen ylläpito Ohjaus kasvatukseen Yksinhuoltajuus Erilaisuuden kohtaaminen Tukiverkostot Parisuhteen ylläpito Tietoa vanhemmille jotka yksin Riitojen sopiminen Riitojen sopiminen ja yhteisöllisyys Parisuhteen ylläpito Tukiverkoston luonti Yhteisöllisyys ja tukiverkoston luonti Parisuhde; miten aikaa? Tietoa yksinhuoltajille Riitojen sopiminen Yhteisöllisyys Parisuhteen ylläpito Tukiverkoston luonti Yhteisöllisyys Tukiverkoston luonti Parisuhde ajan huomiointi Riitojen sopinen Parisuhteen ylläpito Parisuhdeajan huomiointi

46 Liite 7 Voimaantuva vanhemmuus opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille 46

47 47

48 48

49 49

50 50

51 51

52 52

53 53

54 54

55 55

56 56

57 57

58 58

59 59