Kunnanjohtajan päätökset Päivä Pykälä Toimivaltuus Otsikko Lisätiedot Kunnanhallituksen johtosääntö

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kunnanjohtajan päätökset 11.11.2015 1.12.2015. Päivä Pykälä Toimivaltuus Otsikko Lisätiedot. 27.11.2015 25 Kunnanhallituksen johtosääntö"

Transkriptio

1 Kunnanjohtajan päätökset Päivä Pykälä Toimivaltuus Otsikko Lisätiedot Kunnanhallituksen johtosääntö 7, kunnanjohtajan ratkaisuvalta Kunnanhallituksen johtosääntö 7, kunnanjohtajan ratkaisuvalta Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus euron EU:n ja valtion avustuksen hakeminen Vesilahden kuituverkkosuunnitelman rahoittamiseksi Kuntatodistusten liikkeelle laskeminen Vesilahden kunnanvaltuuston hyväksymässä talousarvio ja talousarviosuunnitelman investointiosassa on varauduttu Vesilahden laajakaistahankkeen toteuttamiseen siten, että valtuusto tekee erillispäätöksen hankkeen aloittamisesta vuoden 2016 aikana. Hankkeen toteuttamista varten tulee tehdä hankesuunnitelma. Tähän haetaan kunnan ulkopuolista rahoitusta. Päätän, että Vesilahden kunta hakee Kantri ry:n toimintaryhmän kautta EU:n ja valtion avustusta euroa Vesilahden kuituverkkosuunnitelman rahoittamiseksi. Hankkeen kokonaisavustussummasta osa on LEADER -kuntarahoitusosuutta. Päätän, että Vesilahden kunta laskee liikkeelle Kuntarahoituksen kautta Kuntatodistuksia 4,7 miljoonaa euroa siten, että laina-aika on ja korko on 0,12 %. Kuntatodistusten liikkeelle laskemisella turvataan kunnan likviditeettiä. Pöytäkirjanpitäjä Vesilahdessa Pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävissä Kunnanjohtaja Erkki Paloniemi Paikka ja päivämäärä Vesilahdessa / 2015 Virka-asema Keskusarkistonhoitaja Allekirjoitus Tarja Heino

2

3 LIITE no1 Kopio Koko kunnan toteuma xlsx Tuloslaskelma Tammikuu-Marraskuu Vesilahti Ta Toteutunut 2015 Ta-Tot.2015 TA-% Toteutunut 2014 TP2014 Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Toimintakate , Verotulot , Valtionosuudet , Rahoitustuotot ja -kulut , Korkotuotot , Muut rahoitustuotot , Korkokulut , Muut rahoituskulut , Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman muk. poistot , Arvonalentumiset ,0 0 0 Tilikauden tulos , Poistoeron muutos , Tilikauden ylijäämä (alij.) ,

4 LIITE no2 Kopio Toteuma khlle perinteinen.xlsx Tuloslaskelma Tammikuu-Marraskuu 2015 Vastuualue: 3000, 3100, 3400, 3500, 3600, 3800, 4001 Summatasot: Vastuualue Ta Toteutunut 2015 Ta-Tot.2015 TA-% Toteutunut 2014 TP Luottamushenkilöhallinto Toimintatuotot ***** Myyntituotot ***** Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Muut toimintakulut , Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut ,0 0 0 Muut rahoitustuotot ,0 0 0 Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset ,0 0 0 Arvonalentumiset ,0 0 0 Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Yleishallinto Toimintatuotot , Myyntituotot , Tuet ja avustukset , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut , Korkotuotot , Muut rahoitustuotot ***** -8-8 Korkokulut ***** Muut rahoituskulut ***** Vuosikate , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Sivu 1 / 4

5 LIITE no2 Kopio Toteuma khlle perinteinen.xlsx Toteutunut 2015 Ta-Tot.2015 TA-% Toteutunut 2014 TP2014 Ta 3400 Tukipalvelut Toimintatuotot , Myyntituotot , Muut toimintatuotot ***** Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Muut toimintakulut , Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut ***** Muut rahoitustuotot ***** Muut rahoituskulut , Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman muk. poistot , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Elinkeinotoimi Toimintatuotot , Myyntituotot , Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset ,0 0 0 Muut toimintakulut , Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut ***** Muut rahoituskulut ***** Vuosikate , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Sivu 2 / 4

6 LIITE no2 Kopio Toteuma khlle perinteinen.xlsx Toteutunut 2015 Ta-Tot.2015 TA-% Toteutunut 2014 TP2014 Ta 3600 Kaavoitus Toimintatuotot , Myyntituotot ***** Maksutuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut ***** Eläkekulut ***** Muut henkilösivukulut ***** Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Muut toimintakulut , Toimintakate , Vuosikate , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Maa- ja metsätilat Toimintatuotot , Myyntituotot , Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut ,0 0-3 Palvelujen ostot , Muut toimintakulut , Toimintakate , Vuosikate , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Maaseututoimi Toimintatuotot ***** 0 0 Muut toimintatuotot ***** 0 0 Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot ***** 0 0 Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut ***** 0 0 Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Toimintakate , Vuosikate , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Sivu 3 / 4

7 LIITE no2 Kopio Toteuma khlle perinteinen.xlsx RAPORTTI YHTEENSÄ Ta Toteutunut 2015 Ta-Tot.2015 TA-% Toteutunut 2014 TP2014 Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut , Korkotuotot , Muut rahoitustuotot , Korkokulut ***** Muut rahoituskulut ***** Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman muk. poistot , Arvonalentumiset ,0 0 0 Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Sivu 4 / 4

8 LIITE no 3Kopio Toteuma khlle sote.xlsx Tuloslaskelma Tammikuu-Marraskuu 2015 Vastuualue: 5001, 5010, 5101, 5221, 5280, 5301, 5400, 5501, 5601, 5602, 5701 Summatasot: Vastuualue Ta Toteutunut 2015 Ta-Tot.2015 TA-% Toteutunut 2014 TP Sos.-ja terv.toi.hal Toimintatuotot , Myyntituotot , Tuet ja avustukset , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Toimintakate , Vuosikate , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Sosiaalipalvelut Toimintatuotot , Myyntituotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot ***** Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut ,0 5 5 Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Muut toimintakulut ,3 0 0 Toimintakate , Vuosikate , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Sivu 1 / 4

9 LIITE no 3Kopio Toteuma khlle sote.xlsx 5280 Lasten ja nuorten tukipalvelut Ta Toteutunut 2015 Ta-Tot.2015 TA-% Toteutunut 2014 TP2014 Toimintakulut ,5 0 0 Palvelujen ostot ,5 0 0 Toimintakate ,5 0 0 Vuosikate ,5 0 0 Tilikauden tulos ,5 0 0 Tilikauden ylijäämä (alij.) , Vanhusten palvelut Toimintatuotot ***** Myyntituotot , Muut toimintatuotot ***** 0 0 Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot ***** Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut ***** Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 0 0 Muut toimintakulut , Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut , Muut rahoitustuotot , Muut rahoituskulut , Vuosikate , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Sivu 2 / 4

10 LIITE no 3Kopio Toteuma khlle sote.xlsx Toteutunut 2015 Ta-Tot.2015 TA-% Toteutunut 2014 TP2014 Ta 5400 Perusterveydenhuolto Toimintatuotot ***** Myyntituotot ***** Maksutuotot , Muut toimintatuotot ***** 0 0 Toimintakulut , Henkilöstökulut , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Palvelujen ostot , Muut toimintakulut ***** Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut , Muut rahoitustuotot , Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman muk. poistot , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Erikoissairaanhoito Toimintakulut , Henkilöstökulut , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Palvelujen ostot , Toimintakate , Vuosikate , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Ympäristöterveydenhu Toimintatuotot , Myyntituotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Palvelujen ostot , Toimintakate , Vuosikate , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Sivu 3 / 4

11 LIITE no 3Kopio Toteuma khlle sote.xlsx 5701 Sotiemme veteraanit Ta Toteutunut 2015 Ta-Tot.2015 TA-% Toteutunut 2014 TP2014 Toimintakulut , Palvelujen ostot , Muut toimintakulut ***** 0 0 Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut ***** 0 0 Muut rahoitustuotot ***** 0 0 Vuosikate , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , RAPORTTI YHTEENSÄ Toimintatuotot , Myyntituotot ***** Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot ***** Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut ***** Muut rahoitustuotot ***** Muut rahoituskulut , Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman muk. poistot , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Sivu 4 / 4

12 LIITE no 4Kopio Toteuma khlle tekninen.xlsx Tuloslaskelma Tammikuu-Marraskuu 2015 Vastuualue: 4100, 4200, 4600, 4700, 4800 Summatasot: Vastuualue Ta Toteutunut 2015 Ta-Tot.2015 TA-% Toteutunut 2014 TP Tekninen hallinto Toimintatuotot ***** 0 0 Myyntituotot ***** 0 0 Toimintakulut ,8 0 0 Henkilöstökulut ,8 0 0 Palkat ja palkkiot ,4 0 0 Henkilösivukulut ,4 0 0 Eläkekulut ,0 0 0 Muut henkilösivukulut ,9 0 0 Palvelujen ostot ,3 0 0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7 0 0 Muut toimintakulut ,0 0 0 Toimintakate ,7 0 0 Rahoitustuotot ja -kulut ***** 0 0 Muut rahoitustuotot ***** 0 0 Muut rahoituskulut ***** 0 0 Vuosikate ,7 0 0 Tilikauden tulos ,7 0 0 Tilikauden ylijäämä (alij.) , Kiinteistötoimi Toimintatuotot ,0 0 0 Myyntituotot ,1 0 0 Muut toimintatuotot ,8 0 0 Toimintakulut ,5 0 0 Henkilöstökulut ,7 0 0 Palkat ja palkkiot ,4 0 0 Henkilösivukulut ,0 0 0 Eläkekulut ,7 0 0 Muut henkilösivukulut ,4 0 0 Palvelujen ostot ,7 0 0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,8 0 0 Muut toimintakulut ,0 0 0 Toimintakate ,9 0 0 Rahoitustuotot ja -kulut ***** 0 0 Muut rahoitustuotot ,0 0 0 Muut rahoituskulut ***** 0 0 Vuosikate ,9 0 0 Poistot ja arvonalentumiset ,7 0 0 Suunnitelman muk. poistot ,7 0 0 Tilikauden tulos ,0 0 0 Poistoeron muutos ,0 0 0 Tilikauden ylijäämä (alij.) ,6 0 0 Sivu 1 / 3

13 LIITE no 4Kopio Toteuma khlle tekninen.xlsx Ta Toteutunut 2015 Ta-Tot.2015 TA-% Toteutunut 2014 TP Liikenneväylät ja yleiset alue Toimintatuotot ,4 0 0 Myyntituotot ***** 0 0 Muut toimintatuotot ,2 0 0 Toimintakulut ,8 0 0 Palvelujen ostot ,7 0 0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6 0 0 Avustukset ,5 0 0 Muut toimintakulut ,6 0 0 Toimintakate ,8 0 0 Rahoitustuotot ja -kulut ***** 0 0 Muut rahoitustuotot ***** 0 0 Muut rahoituskulut ***** 0 0 Vuosikate ,8 0 0 Poistot ja arvonalentumiset ,5 0 0 Suunnitelman muk. poistot ,5 0 0 Tilikauden tulos ,1 0 0 Tilikauden ylijäämä (alij.) , Vesi- ja viemärilaitos Toimintatuotot ,0 0 0 Myyntituotot ,0 0 0 Toimintakulut ,1 0 0 Henkilöstökulut ,7 0 0 Palkat ja palkkiot ,5 0 0 Henkilösivukulut ,5 0 0 Eläkekulut ,6 0 0 Muut henkilösivukulut ,4 0 0 Palvelujen ostot ,5 0 0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 0 0 Muut toimintakulut ,4 0 0 Toimintakate ,1 0 0 Rahoitustuotot ja -kulut ***** 0 0 Muut rahoitustuotot ***** 0 0 Muut rahoituskulut ***** 0 0 Vuosikate ,3 0 0 Poistot ja arvonalentumiset ,8 0 0 Suunnitelman muk. poistot ,8 0 0 Tilikauden tulos ,7 0 0 Tilikauden ylijäämä (alij.) ,7 0 0 Sivu 2 / 3

14 LIITE no 4Kopio Toteuma khlle tekninen.xlsx 4800 Palo- ja pelastustoimi Ta Toteutunut 2015 Ta-Tot.2015 TA-% Toteutunut 2014 TP2014 Toimintakulut ,8 0 0 Henkilöstökulut ,4 0 0 Henkilösivukulut ,4 0 0 Eläkekulut ,4 0 0 Palvelujen ostot ,9 0 0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ***** 0 0 Toimintakate ,8 0 0 Vuosikate ,8 0 0 Tilikauden tulos ,8 0 0 Tilikauden ylijäämä (alij.) ,8 0 0 RAPORTTI YHTEENSÄ Toimintatuotot ,2 0 0 Myyntituotot ,6 0 0 Muut toimintatuotot ,1 0 0 Toimintakulut ,8 0 0 Henkilöstökulut ,8 0 0 Palkat ja palkkiot ,4 0 0 Henkilösivukulut ,5 0 0 Eläkekulut ,0 0 0 Muut henkilösivukulut ,3 0 0 Palvelujen ostot ,5 0 0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4 0 0 Avustukset ,5 0 0 Muut toimintakulut ,0 0 0 Toimintakate ,2 0 0 Rahoitustuotot ja -kulut ***** 0 0 Muut rahoitustuotot ***** 0 0 Muut rahoituskulut ***** 0 0 Vuosikate ,7 0 0 Poistot ja arvonalentumiset ,0 0 0 Suunnitelman muk. poistot ,0 0 0 Tilikauden tulos ,2 0 0 Poistoeron muutos ,0 0 0 Tilikauden ylijäämä (alij.) ,3 0 0 Sivu 3 / 3

15 Teknisen toimen ulkoistamisen selvittäminen Sirpa Korhonen, FCG Konsultointi Oy Page 1

16 Lähtötilanne Talouden tasapainottamisohjelmassa on yhtenä toimenpiteenä teknisen toimen ulkoistamisen selvittäminen Vaihtoehdot A.Oma tuotanto B.Ostopalvelu yritykseltä Page 2

17 Eteneminen, vaihe I Nykytilaselvitys Nykytilaselvitys, jossa selvitetään mm. Organisaatiorakenne, toiminnan volyymi, toiminnan tulot ja menot, tilat Henkilöstö, määrä, ostetaanko nyt jo mitä ulkopuolisilta palveluntuottajilta Määrittely, mitä ostettaisi jos käytettäisi ostopalvelua ja mitä jäisi jatkossakin kuntaan (vähintään tilaajaosaaminen ja sopimuksen valvonta) Mitä dokumentteja on (esim. rakennuskohtaiset huoltokirjat) Jne. Selvityksessä käytetään yleensä seuraavia mikäli ulkopuolinen taho tekee selvitystä Kokouksia ja keskusteluja Webropol -kysely nykytilasta henkilöstölle Tarvittaessa haastatteluja Työpöytätyötä A) Todetaan että jatketaan omana tuotantona, B) Päätetään kilpailuttaa C) Kunta tekee periaatepäätöksen että kilpailutus voi olla vaihtoehto, mutta toteutetaan vielä päätöksenteon tueksi vaiheesta II alustavat keskustelut yritysten kanssa Page 3

18 Eteneminen mikäli valitaan B tai C, Vaihe II Yritysten kanssa keskustelut 1. Hilmaan markkinakartoituspyyntö (eli etsittäisi yrityksistä keskustelukumppaneita suunnitteluvaiheeseen) 2. Nykyisten palvelujen alustava määrittely ( tuotteistus ), jotta yritysten kanssa asian läpikäynti mahdollista 3. Hankinnan alustavan arvon laskeminen kunnan nykyisen oman tuotannon perusteella 4. Kiinnostuneet yritykset kutsuttaisi käymään tutustumaan palveluihin 5. Yritysten näkemyksiä tulevaan palvelutuotantoon Ovatko ylipäätään kiinnostuneita tarjoamaan palveluja Jos tarjoaisivat, mikä muuttuisi, mikä ei, mitä hyviä toimintatapoja heillä jotka olisi hyvä ottaa käyttöön jne. Päätös tehdäänkö kilpailutus, jos lopullista päätöstä ei tehty vielä vaiheessa I Mikäli kilpailutus päätetään tehdä, yritysten kanssa jatketaan ja tarkennetaan keskusteluja (Jos nähdään hyödylliseksi ja mahdolliseksi, yritykset antaisivat alustavat arviot kokoluokasta, millä hinnalla tuottaisivat palvelun. Tällöin tuotteistus tehtävä tässä vaiheessa jo hyvin pitkälle samanlaiseksi kuin tulevassa kilpailutuksessa tulisi olemaan.) Page 4

19 Eteneminen Vaihe III Kilpailutus Kilpailutuksen läpivienti Valitaan soveltuva hankintamenettely Viimeistellään tarjouspyyntö- ja sopimusluonnos dokumentit (pohjalla vaiheessa I ja II tehty työ) Käynnistetään hankinta Hilmassa ja viedään hankintaprosessi läpi Uusi sopimuskumppani aloittaisi n Page 5

20 Muuta Muilta kunnilta on hyvä pyytää kokemuksia ulkoistamisista Sote -uudistus voi vaikuttaa (mitä sote-palveluja ja niiden kiinteistöjä kunnassa jatkossa, miten niihin kiinteistöihin tekniset- ja tukipalvelut tuotetaan) --> Uuden palvelutuottajan sopimukseen mainittava muutoksen mahdollisuudet jatkossa Kilpailutuksissa henkilöstö siirtyy yleensä liikkeenluovutuksena vanhoina työntekijöinä uudelle palveluntuottajalle Page 6

21 Keskustelu Nyt ostetaan jo ulkopuolelta osaa palvelusta, miten jatkossa jos kilpailutettaisiin kokonaisuus Tarkistetaan sopimukset (milloin sopimuskaudet päättyvät / irtisanomisehdot). Uudelle tuottajalle kerrotaan mitä alihankkijoita käytetty, usein ovat kiinnostuneita paikallisista kumppaneista Ympäristönsuojelu, rakennusvalvonta Mitä kaikkea ulkoistetaan? Vaiheessa I selvitetään Pitäisikö olla muutaman muun kunnan kokemusten kautta selvitys Hinta, onko palvelu parantunut yms. näkökohtia Minkä kokoisissa kunnissa tehty? Eri kokoisissa Kiinteistö, siivous, miten yleensä tehdään? Kuntakohtaisesti Siivous mukana? Rakennusvalvonta kunnan omissa käsissä hyvä olla jatkossakin Oman palvelutuotannon hinta Vesilahdella selvillä Page 7

22 Keskustelu Jos lähdetään eteenpäin, alkaa vaiheella I eli nykytilaselvityksellä Määritetään mitä kaikkea ulkoistetaan Siivouksen mukaan liittäminen aiheuttaisi sisäisesti suuren muutoksen I vaihe, kokoluokka euroa (+ alv + matkat) mikäli ulkopuolinen tekee selvityksen Voidaan tarvita II vaihetta päätöksentekoon sillä Vesilahdella on pienet volyymit, onko kiinnostava yrityksille? Tilaajaosaaminen (sopimuksen valvonta) tulee jäädä kuntaan Vaihe I + alku vaiheesta II voisi olla järkevä tapa selvityksen sisällöksi, niin näkisi samalla onko yrityksillä ylipäätään kiinnostusta Page 8

23 Vesilahden kunnanhallitus Vesilahden kunnan kestävän kehityksen työryhmän lausunto Reilun kaupan kunta -haasteeseen Tampereen kaupunki on pormestarinsa Anna-Kaisa Ikosen allekirjoittamalla kirjeellä haastanut Tampereen seudun kunnat tavoittelemaan Reilun kaupan kunta -arvonimeä. Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy on pyytänyt Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven kaupunkien/kuntien johtoryhmiltä/kunnanhallitukselta vastausta siihen, että aikooko kaupunki/kunta saamaan Reilun kaupan arvonimen lähiaikoina. Vastauspyynnön ohessa KuHa Oy on antanut lausuntonsa arvonimen hakemisen vaikutuksesta kunnan hankintoihin. Reilun kaupan -kunta arvonimen kriteerit Vesilahden osalta Tiivistettynä Reilun kaupan kunnan arvonimen hakeminen edellyttää Vesilahden kunnan osalta seuraavia toimenpiteitä: - Kunta sitoutuu kunnanvaltuuston päätöksellä käyttämään reilun kaupan periaatteiden mukaisesti tuotettua kahvia ja teetä kunnanvirastolla ja kaikissa kunnan omissa tilaisuuksissa. Lisäksi kunta käyttää säännöllisesti myös jotakin muuta sertifioitua tuotetta kahvin ja teen ohella. Kunnan tulee myös lisätä aktiivisesti vuosittain reilun kaupan tuotteiden käyttöä joko ottamalla käyttöön uusia tuotteita tai lisäämällä käytössä olevien tuotteen käyttövolyymiä. - Kuntaan muodostetaan Reilun kaupan kunnan kannatustyöryhmä, jossa on toimijoita kunnasta, seurakunnasta, paikallisista yhdistyksistä ja yrityksistä. Työryhmän tehtävänä on valvoa Reilun kaupan kunnan kriteerien täyttymistä ja raportoida niistä Reilu kauppa ry:lle sekä ideoida toimintaa ja keinoja arvonimen hyödyntämiseksi. - Vesilahden kunnasta pitää löytyä vähintään yksi kahvila tai ravintola, jossa on Reilun kaupan tuotteita tarjolla. - Vesilahden seurakunta sekä vähintään neljä työpaikkaa tai yhdistystä käyttävät Reilun kaupan tuotteita ja mainitsevat siitä kotisivuillaan/käyttävät valmiita tiedotusmateriaaleja. - Vesilahti järjestää tilan infopisteelle, jossa on kuntalaisille jaossa tietoa Reilun kaupan järjestelmästä ja tuotteista. Lisäksi kunta osallistuu kerran vuodessa järjestettäviin Reilun kaupan viikkoihin organisoimalla teemaan liittyvän tilaisuuden tai tapahtuman. Kuntien Hankintapalvelut Kuha Oy:n hankintasopimukset Kuntien Hankintapalvelut Kuha Oy kilpailuttaa ja tekee hankintapäätökset sekä hallinnoi keskitetysti Tampereen kehyskuntien yhteishankintoja. Kaikissa yhteishankinnoissaan yhtiö käyttää kuntien asiantuntijaryhmiä, joissa on edustaja jokaisesta kehyskunnasta. Yksi rahalliselta arvoltaan suurimmista yhteishankintasopimuksista, johon haaste Reilun kaupan kunnaksi hakeutumisesta mahdollisesti vaikuttaa, ovat elintarvikehankinnat.

24 KuHa Oy:n elintarvikkeiden voimassaolevien ( saakka) hankintasopimuksien mukaan Tampereen seudun kehyskuntien elintarvikkeita tilaavilla on mahdollisuus tilata noin 50 erilaista Reilun kaupan sertifioitua tuotetta ilman ostomäärärajoituksia. Hankintasopimuksista poimituista tuotevertailuista voi nähdä, että tuotteesta riippuen Reilun kaupan tuotteet ovat noin % kalliimpia kuin kehyskuntien elintarvikkeita tilaavien tällä hetkellä pääsääntöisesti tilaamat tuotteet. KuHa Oy:n mukaan suotuisinta yhteishankinnan uuden sopimuskauden (alkaen ) kilpailutuksen kannalta olisi, jos kaikilla kehyskunnilla olisi yhteinen näkemys, miten Reilun kaupan kunnan -arvonimen hakemiseen suhtaudutaan. Koska jokainen kehyskunta (kunnan-/kaupunginvaltuusto) kuitenkin tekee päätöksen omasta puolestaan, on KuHa Oy ilmoittanut voivansa ottaa kuntien mahdolliset erilaiset tarpeet huomioon ja voivansa rakentaa sen mukaan tarjouspyynnöt ja hankintasopimukset. Tampereen kehyskunnista Lempäälälle on myönnetty Reilun kaupan kunta -arvonimi Muut Tampereen kehyskunnat eivät tiettävästi ole arvonimeä hakeneet. Yhteenveto KuHa Oy:n lausunnosta Reilun kaupan kunnan arvonimen hakemisesta KuHa Oy:n lausunnon yhteenvetona todetaan, että mikäli kunta tai kaupunki haluaa osoittaa yhteiskuntavastuun ja vastuullisten hankintojen toteuttamista hakemalla Reilun kaupan arvonimeä, on sen syytä asiaa ratkaistessaan samalla tiedostaa arvonimen hakemisen vaikutus kunnan hankintoihin, tilattaviin Reilun kaupan vaatimuksen mukaisiin tuotteisiin ja niiden hintoihin, jotka ovat edellä kuvatusti merkittävästi kalliimpia kuin muiden tuotteiden. Samalla on syytä huomioida laajahkot toimenpiteet, joihin kunta sitoutuu sekä niistä aiheutuvat mahdolliset prosessikulut resurssipanostuksineen. Vesilahden kestävän kehityksen työryhmän näkemys Reilun kaupan kunta - arvonimen hakemisesta Vesilahden kestävän kehityksen työryhmän mielestä reilun kaupan järjestelmä edistää kestävää kehitystä maailmassa ja reilun kaupan periaatteiden mukaisesti tuotettujen tuotteiden käyttäminen on siten tärkeää. Reilun kaupan kunta - arvonimen hakeminen/saaminen edellyttäisi kuitenkin kunnalta lisäresursseja sekä työpanoksen että lisääntyvien kustannusten muodossa. Kestävän kehityksen työryhmä katsoo, että tässä haastavassa taloudellisessa tilanteessa Vesilahti voi tukea reilun kaupan järjestelmää muutoinkin kuin hakemalla Reilun kaupan kunta -arvonimeä. Vesilahden kunta voi toimia esimerkkinä kuntalaisille käyttämällä Reilun kaupan tuotteita erilaisissa tilaisuuksissa mahdollisuuksiensa mukaan sekä jakamalla reilun kaupan järjestelmästä tietoutta reilun kaupan viikkojen yhteydessä. Vesilahdessa Kestävän kehityksen työryhmä

25

26

27

28

29 SOPIMUS Etelä-Savo pv kk 2015 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Vesilahden kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen henkilöiden palveluiden käytöstä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta seuraavaa: 1. KOTOUTUMISEN EDISTÄMINEN PAIKALLISTASOLLA Kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010, jäljempänä kotoutumislaki) 30 :n mukaan kunnalla on yleis- ja yhteensovitusvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä sekä sen suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Lisäksi kunnan on huolehdittava siitä, että palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille ja että ne järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Kunnan on huolehdittava oman henkilöstönsä osaamisen kehittämisestä kotouttamisessa. Maahanmuuttajille tarkoitettuja toimenpiteitä ja palveluja voidaan järjestää myös kuntien välisenä yhteistyönä. Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on kotoutumislain 32 :n mukaan laadittava kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja jota tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Ohjelma otetaan huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Kotouttamisohjelman sisällön linjaukset on määritetty kotoutumislain 33 :ssä. ELY -keskuksen, työ- ja elinkeinotoimiston, Kansaneläkelaitoksen ja muiden kunnan alueella toimivien viranomaisten on kunnan aloitteesta osallistuttava oman toimialansa osalta ohjelman laadintaan, toteutukseen ja toimeenpanon seurantaan. Paikalliset maahanmuuttaja-, työntekijä- ja työnantajajärjestöt sekä uskonnolliset yhteisöt voivat tarvittavassa laajuudessa osallistua em. prosesseihin. Kotouttamisohjelma maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi ja tukemiseksi on hyväksytty Vesilahden kunnanvaltuustossa pp.kk.20vv. Kotoutumislain 41 :n mukaan kunta voi tehdä ELY -keskuksen kanssa sopimuksen lain 2 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen henkilöiden kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä. Lain 44 :n mukaan kustannusten korvaamisen edellytyksenä on, että kunta on laatinut 32 :ssä tarkoitetun kunnan PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin PL Tampere

30 2/5 2. HENKILÖPIIRI kotouttamisohjelman ja tehnyt 41 :ssä tarkoitetun sopimuksen ELY- keskuksen kanssa. Kotoutumislain luvussa 6 mainittujen korvausten piiriin kuuluvat kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentin mukaiset henkilöt. Mikäli henkilö ennen ELY -keskuksen kunnalle kohdistamassa korvauspäätöksessä määritettyä enimmäisaikaa saa Suomen kansalaisuuden, korvataan kustannukset kotoutumislain mukaisesti sen vuorokauden loppuun, jolloin henkilö ei ole Suomen kansalainen. Kunta varautuu järjestämään kotoutumista edistävät palvelut ja toimenpiteet kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentin mukaisille, kuntaan osoitetuille ja sijoittuneille henkilöille. Kunnan vuosittainen kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentin piiriin kuuluvien henkilöiden määrä on kunnan/kunnan toimielimen päätöksen (xx.xx.20vv) mukaisesti yy henkilöä [, joista kiintiöpakolaisia on xx henkilöä ja oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita xx henkilöä. Lisäksi kuntaan arvioidaan muuttavan vuodessa itsenäisesti tai perheenyhdistämisen kautta xx henkilöä]. ELY -keskus ja kunta yhdessä arvioivat vuosittain kuntaan osoitettavien ja sijoittuvien henkilöiden määrät, henkilöiden kuntaan muuton alkuvaiheen palveluihin, asumiseen sekä muihin kotouttamis- ja peruspalveluiden käyttöön kohdistuvat tarpeet. Neuvottelu järjestetään vuosittain ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana. 3. KORVATTAVAT KUSTANNUKSET ELY -keskus korvaa kunnalle kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentin mukaisista henkilöistä aiheutuneet lain 6 luvun mukaiset kustannukset kotoutumislain 44 :n ja tämän sopimuksen nojalla. Laskennallinen korvaus Kotoutumislain 45 :n nojalla kunnalle maksetaan valtion varoista laskennallista korvausta lain 2 :n 2 ja 3 mukaisten henkilöiden kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Korvaus maksetaan kolmelta vuodelta. Ulkomaalaislain 90 :ssä tarkoitetussa pakolaiskiintiössä Suomeen otetusta henkilöstä laskennallista korvausta maksetaan kuitenkin neljän vuoden ajalta. Korvaus kunnan maksamasta kotoutumistuesta ja toimeentulotuesta Kunnalle korvataan kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitetulle henkilölle maksetusta kotoutumislain 19 :n mukaisesta kotoutumistuesta ja toimeentulotuesta annetun lain mukaisesta toimeentulotuesta aiheutuneet kustannukset enintään kolmen vuoden ajalta. Korvaus tulkitsemisen järjestämisestä Kunnalle korvataan kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitetuille henkilöille järjestetystä tulkitsemisesta aiheutuneet kustannukset. Korvaus erityiskustannuksista

31 3/5 Kunnalle korvataan kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen henkilöiden sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannuksina lain 49 :n nojalla: 1) ilman huoltajaa olevan alaikäisen sijoittamisesta kotoutumislain 28 :n mukaiseen perheryhmäkotiin tai muuhun asuinyksikköön sekä perhehoidosta, asumisen tukipalveluista ja muista lastensuojelun palveluihin rinnastettavista toimenpiteistä kunnalle aiheutuvat kustannukset siihen saakka kunnes nuori täyttää 21 vuotta; 2) vamman tai sairauden edellyttämän pitkäaikaisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä kunnalle aiheutuvat huomattavat kustannukset, jos henkilö on ollut huollon tai hoidon tarpeessa Suomeen saapuessaan enintään kymmenen vuoden ajalta; sekä 3) erityisistä syistä muut kunnalle aiheutuneet kustannukset enintään kymmenen vuoden ajalta. Lisäksi kunnalle voidaan korvata lain 53 :n nojalla ihmiskaupan uhrille tämän asemasta johtuvien erityistarpeiden vuoksi järjestettävästä toimenpiteestä ja palvelusta, jotka liittyvät henkilön turvallisuuden takaamiseen sekä muuhun uhriasemaan liittyvään erityistarpeeseen. 4. VALTION KORVAUKSET Tässä sopimuksessa tarkoitetut kustannukset korvataan kunnalle kotoutumislain 44 nojalla. 5. MENETTELY KORVAUSASIOISSA Korvausajan alkaminen Korvausta maksetaan siitä alkaen, kun henkilölle, jonka kunnassa asumisen perusteella korvaus maksetaan, on rekisteröity ensimmäinen kotikunta väestötietojärjestelmään. Jos henkilöllä, jonka kunnassa asumisen perusteella korvaus maksetaan, ei ole oleskelulupaa maahan tulleessaan, eikä hän voi oleskeluluvan saatuaan saada kotikuntalain (201/1994) mukaista kotikuntaan, korvausta maksetaan siitä alkaen, kun hänelle on myönnetty oleskelulupa. Korvauksen maksaminen Kunnan on haettava kotoutumislain 6 luvussa ja tämän sopimuksen kohdassa 3 tarkoitettua korvausta kehittämis- ja hallintokeskukselle osoitetulla hakemuksella viimeistään kahden vuoden kuluttua sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana tapahtuneesta toiminnasta korvausta haetaan. Kehittämis- ja hallintokeskus maksaa korvaukset kunnalle hakemuksen ja kustannusten korvaamista koskevan sopimuksen perusteella. Kunta on ilmoittanut, että tämän sopimuksen perusteella korvattavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tehtävää hoitaa kuntayhtymä. ELY - keskus ja kunta ovat sopineet, että kehittämis- ja hallintokeskus maksaa kuntayhtymälle kotoutumislain 49 :n mukaiset korvaukset.

32 4/5 Kotoutumislain mukaisten kustannusten korvaamista koskeva ohje samoin kuin sopimus - ja hakemusmenettelyssä käytettävät lomakkeet ovat sopimuksen liitteenä. Maksetun korvauksen palautusvelvollisuus Kehittämis- ja hallintokeskus voi kotoutumislain 55 :n nojalla määrätä kunnan palauttamaan valtion maksaman korvauksen tai osan siitä, jos korvauksen suorittamista varten on annettu virheellisiä tai erehdyttäviä tietoja tai jos muutoin käy selville, että korvaus on suoritettu perusteettomasti. Palautettavalle määrälle on suoritettava korkolain (340/2002) 4 :n 1 momentin mukaan määräytyvän korkokannan suuruinen viivästyskorko. Kehittämis- ja hallintokeskuksen päätös kunnalle perusteettomasti maksetun korvauksen palauttamisesta on tehtävä viimeistään viidentenä kalenterivuonna sen toimintavuoden päättymisestä, jolta korvaus on maksettu. Korvausten muutoksenhaku Kotoutumislain lukuun 6 perustuviin päätöksiin saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Tiedonsaantioikeus Sisäasiainministeriöllä, aluehallintovirastolla, ELY -keskuksella, kehittämis- ja hallintokeskuksella, työ- ja elinkeinotoimistolla, kunnan viranomaisella sekä Kansaneläkelaitoksella on oikeus kotoutumislain saada maksutta ja salassapitosäännösten estämättä tämän sopimuksen toteuttamiseksi välttämättömät tiedot toisiltaan, Maahanmuuttovirastolta, vastaanotto- ja järjestelykeskukselta, kotoutumista tukevien toimenpiteiden ja palvelujen tuottajalta sekä ilman huoltajaa olevalle lapselle määrätyltä edustajalta. 6. VOIMAANTULO, SOVELTAMINEN JA IRTISANOMINEN Tämä sopimus tulee voimaan pp päivänä kk kuuta 20vv. Sopimus on voimassa toistaiseksi. Tätä sopimusta sovelletaan pp päivänä kk kuuta 20vv ja sen jälkeen syntyneiden kustannusten korvaamiseksi kunnalle. Jos tämä sopimus irtisanotaan, se päättyy 12 kuukauden kuluttua irtisanomispäivästä. Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.

33 5/5 :ssä kuun päivänä 20vv Allekirjoitukset Kunta Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus LIITTEET: Ohje kotoutumisen edistämistä koskevan lain (1386/2010) mukaisten kustannusten korvaamisesta kunnalle Korvausten haku- ja maksulomakkeet

34 LUOTTAMUKSELLINEN ALUSTAVA SUUNNITELMA TREDEA OY - LENTOLIIKENTEEN KEHITYSSUUNNITELMA Alustus Kansainvälinen lentoliikenne kasvaa vuositasolla noin 5 % vauhtia ja jatkaa tasaisesti kasvuaan maailmanlaajuisesti. Vuonna 2014 kasvu Euroopassa oli 6,3 %. Lentoliikenne on liikennemuodoista edullisin sekä ekologinen tapa siirtyä paikasta toiseen. Lentoliikenteen ennustetaankin maailmanlaajuisesti tuplaantuvan vuoteen 2030 mennessä. Tampereen kaupunkiseutu on Suomen ylivoimaisesti suurin kansainvälinen kasvukeskus pääkaupunkiseudun jälkeen, lisäksi se on paras alue saavutettavuudeltaan rauta- että maanteitse. Tämän saavutettavuudeltaan Suomen parhaan alueen saaminen kansainvälisen lentoliikenteen piiriin onnistuu yhdistämällä rautatie- ja maantieverkosto yhdessä lentoliikenteen kanssa toimivaksi liikennejärjestelmäksi matkaketjujen sekä uuden kehittyneen teknologian avulla. Kansainvälisen lentoliikenteen kehittäminen vahvistaa erityisesti eteläisen, läntisen ja keskisen Suomen talousalueita. Tampere-Pirkkala lentoaseman pitkän ajan kasvusuunnitelma on olla kansainvälisesti merkittävä läntisen ja keskisen Suomen lentokenttä, joka yhdistyy muun Suomen alueisiin kaupunkikeskuksissa sijaitsevin verkostoterminaalein. AiRRport-hanke, joka on kirjattu valtakunnalliseen lentoliikennestrategiaan, on koonnut alueiden vision, jonka tavoitteena on saavuttaa 8 miljoonaa matkustajaa vuonna Hankkeen tavoitteena on vahvistaa erityisesti läntisen ja keskisen Suomen saavutettavuutta ja siten elinkeinoelämän ja matkailun kytkentää globaaliin talouteen luomalla eri liikennemuodot sujuvasti yhdistäviä matkaketjuja ja kehittämään uusia palveluita toimijoiden yhteistyöllä. Tulevaisuuden lentokenttätoimintamalli on mahdollista toteuttaa juuri Tampereen kaupunkiseudulla suomalaisten hyvinvoinnin ja suomalaisen yritystoiminnan edistämiseksi globaalin verkottuneen talouden maailmassa. Toimivat ja yhteen liitetyt rautatie-, maantie- ja lentoliikenneverkot, fyysinen internet, ovat keskeinen osa alueellista ja kansallista menestystarinaa Tampereen kaupunkiseudulle. 2. Nykytilan kuvaus Tampere-Pirkkalan keskeinen sijainti luo kentälle erinomaisen saavutettavuusvyöhykkeen. Kentälle on helppoa tulla rautatie- ja maantieverkoston kautta. Tämä antaa kentälle myös erinomaisen sijainnin rahtilogistisena yhteyspisteenä. Vahva elinkeinoelämä sekä sen edelleen lisääntyvä kansainvälistyminen ovat merkittäviä tekijöitä, joille hyvä saavutettavuus ja nopeat yhteydet kansainvälisiin kohteisiin ovat elinehto. Suomen toiseksi suurimpana kansainvälisen kasvun keskittymänä on Tampere-Pirkkala lentoaseman kehittyminen avaintekijä Suomen talouden kasvun mahdollistajana. Vientiteollisuuden sekä muun elinkeinoelämän kasvu mahdollistuu vain toimivan lentokentän ja lentoliikenteen avulla hyvän saavutettavuuden ollessa elinehto alueille. Osaamispääoma, mm. yliopistotoiminta ja kansainvälisen koulutusyhteistyön säilyminen ja edelleen kehittyminen alueella voidaan jatkossa taata vain luomalla alueelle toimivat kansainväliset liikenneyhteydet. Tampere-Pirkkala ei ole yksin Pirkanmaan kenttä vaan sen kehittämisessä etu on yhteinen keskisen ja läntisen Suomen alueilla. Lentoliikenteen kehitys on kansallinen asia, jossa Tampereen kaupunkiseutu ja Pirkanmaa ovat elinkeinoelämänsä sekä taloudellisen kasvukeskittymänsä ansiosta erinomainen tiennäyttäjä kehitystyötä tehtäessä. Puolustusvoimat ja Suomen Punainen Risti ovat kentän aktiivisia käyttäjiä. Punaisen Ristin logistiikkakeskus sijaitsee Pirkkalassa, ja kansainvälisiin kriisitehtäviin lähdetään usein Tampere-Pirkkalan lentokentältä. Yleisilmailu sekä 1 LUOTTAMUKSELLINEN Marja Aalto, MA Tredea Oy

35 LUOTTAMUKSELLINEN ALUSTAVA SUUNNITELMA koulutustoiminta tuovat myös runsaasti käyttäjiä kentälle ja merkittävä etappi kehityksen kannalta on Patrian koulutuskeskuksen siirtäminen Tampereelle vuoden 2017 aikana. Tampere-Pirkkala lentoasema on Suomen toiseksi vilkkain kansainvälinen lentokenttä. Lentoasemalla on vuositasolla yli 1100 matkustajaa päivässä. Vuonna 2014 Tampere-Pirkkalasta lensi yhteensä matkustajaa, joista kotimaan matkustajia oli ja kansainvälisiä matkustajia Tämä tekee Tampere-Pirkkala lentoasemasta ensisijaisesti kansainvälisen liikenteen lentoaseman ja on osoitus kentän potentiaalista. Säännöllistä reittiliikennettä kentältä harjoittavat tällä hetkellä SAS, Finnair ja Ryanair. SAS operoi neljä (4) kertaa päivässä Tukholmaan, Finnair neljä (4), toisinaan viisi (5) lentoa Helsinkiin ja Ryanair lentää säännöllisesti lokakuun 2015 loppuun suoraan Euroopan kohteisiin; Milano, Italia Bremen ja Frankfurt, Saksa Alicante ja Malaga, Espanja Budapest, Unkari Lontoo, UK kunnes jää talvikaudeksi 2015 tauolle. Kentältä lennetään säännöllisesti kausivaihteluiden mukaan lomalentoja, sekä yksittäisiä tilauslentoja eri kohteisiin Euroopassa. Tällä hetkellä kentän infrastruktuuri asettaa jonkin verran rajoituksia mm. lentokoneiden määrälle sekä koolle. Tulevaisuudessa lentokentälle on kaavoitettu mm. uusi kiitotie, joka on osoitus pitkäjänteisestä kasvusuunnitelmasta. 3. Projektin tehtävä Tampere-Pirkkalan lentoasemasta on suunniteltava ns. smart airport sekä hyödynnettävä alueen osaaminen niin perusteknologian kuin älyteknologian osalta. Kansainvälisen liikenteen keskittymä edellyttää toimivaa ja sujuvaa ympäristöä mikä huomioi sekä maaliikenteen että ilmaliikenteen yhdistymisen toisiinsa saumattomasti, kuin myös pitkänmatkan liikenteen yhdistämisen paikalliseen lyhyenmatkan liikennöintiin. Projektin tehtävänä on kehittää Tampere-Pirkkalan lentoasemasta toimiva ja kehittyvä kansainvälisen lentoliikenteen keskus, lisäämällä konkreettisin toimin kentän säännöllisen liikenteen määrää, sekä sitouttamalla lentoyhtiöitä liikennöimään kentälle pysyvästi. 4. Projektin toimenpiteet Projektin toimenpiteen jakautuvat karkeasti kolmeen osa-alueeseen 1) Lentoyhteyksien hankinta 2) Myynti- ja markkinointitoimenpiteet ja 3) Muut tehtävää tukevat toimet/osaprojektit. 1. Lentoyhteyksien hankinta Alkutilanteessa, jossa kentälle ei ole vakaata säännönmukaista liikennettä Finnairia ja SAS:ia lukuun ottamatta, Ryanairin ollessa epävarmassa tilassa on reittiyhteyksien hankintatyö ensi arvoisen tärkeää. Reittien aloittaminen vaatii aktiivista yhteydenottoa lentoyhtiöihin, haluttuihin kohteisiin, matkatoimistoihin sekä matkanjärjestäjiin Suomessa sekä ulkomailla. Projektin alussa jatketaan neuvotteluja nykyisten reittiyhteyksien säilyttämiseksi (Finnair ja SAS) sekä otetaan yhteyttä lentoyhtiöihin uusien reittien avaamiseksi. Uusia reittiyhteyksiä suunniteltaessa on huomioitava lentoyhtiöiden strategia sekä markkina-alue. Lentoyhtiöiden toiminta-alue määrittelee pitkälti potentiaalin reittien avaamiseen ja siksi yhtiöiden benchmarkkaus on tärkeää ennen kontaktin ottoa. 2 LUOTTAMUKSELLINEN Marja Aalto, MA Tredea Oy

36 LUOTTAMUKSELLINEN ALUSTAVA SUUNNITELMA Toteutunut 10/2015: Lentoyhtiöihin on oltu yhteydessä suorien reittiyhteyksien avaamiseksi ja keskusteluita pyritään edistämään mahdollisimman nopeassa tahdissa. Reittiverkosto on suunniteltava kannattavuuden ja matkustuspotentiaalin mukaan. Reittianalyysit tehdään hyödyntäen olemassa olevaa sekä hankittua tietoa matkustajavirroista, olemassa olevasta kapasiteetista sekä yhteyksistä. Ensi vaiheen kohteet on valittava sen perusteella mihin vahvin matkustusvirta on ohjattavissa. Lisäksi on mietittävä vaihtoehtoisia tapoja lisätä liikennettä, mikä vaatii yhteistyötä matkatoimistojen sekä matkanjärjestäjien kanssa. Matkanjärjestäjiä autetaan mm. avustamalla heitä neuvotteluissa lentoyhtiöiden kanssa sekä tukemalla heitä markkinoinnissa ja myynnissä tarvittavin toimenpitein. Merkittäviä matkanjärjestäjiä Suomessa ovat mm. Aurinkomatkat, Finnmatkat (TUI-Group), Tjäreborg (Thomas Cook), Apollo (Kuoni Group) sekä Lomamatkat/Matka-Vekka (Primera Group). Suurten matkanjärjestäjien lisäksi on oltava aktiivinen pienempien matkatoimistojen sekä matkanjärjestäjien houkuttamiseksi tuotannon lisäämiseen ja kasvattamiseen reittiyhteyksiä/tilauslentoja käyttäen. Toteutunut 10/2015: Elokuussa 2015 on aloitettu keskustelut muutaman suomalaisen matkanjärjestäjän kanssa uusien lentoyhteyksien aloittamisesta yhteistyössä. Yksi keskusteluista on tätä kirjoittaessa edennyt suunnittelutasolle kesän 2016 osalta. Saman matkanjärjestäjän kanssa neuvotellaan myös mahdollisuudesta avata korkean sesongin ajaksi reittilentoja mm. Espanjaan sekä Italiaan alkavalla talvikaudella. Toimenpiteitä matkustajien houkuttamiseksi Suomeen tulee tehdä yhteistyössä paikallisten matkailutoimijoiden kanssa kussakin maassa. Työtä on tehtävä kahdensuuntaisena kohdeyhteistyönä markkinoinnin sekä myynnin osalta, jotta molempien maiden näkyvyys ja tunnettuus paranevat. Suomeen päin suuntautuvan matkustuksen lisäämiseksi tärkeimmät markkina-alueet ovat Saksa, UK, Sveitsi, Ranska, Espanja sekä Italia. Tapahtumapohjaisten Suomeen päin suuntautuvien tilauslentojen hankintaan on panostettava yhteistyössä tapahtumajärjestäjien kanssa. Pidemmän aikavälin suunnitelmassa on huomioitava kaukomatkustus, sekä Suomen ainutlaatuisuus niche matkakohteena mm. Kiinan, Japanin sekä Etelä-Amerikan avautuvaa matkustusta kohtaan. Toteutunut 10/2015: Elokuussa 2015 on aloitettu keskusteluja muutaman kohdealueen kanssa tehtävästä yhteistyöstä kahdensuuntaisen matkustuksen lisäämiseksi, sekä säännöllisen liikenneyhteyden kehittämiseksi. Luodaan matkanjärjestäjille/matkatoimistoille houkuttava Insentiivi-ohjelma, jolla helpotetaan matkanjärjestäjien riskinottokykyä ja madalletaan kynnystä lennon ostamiseksi. Toimiva insentiivi-ohjelma kannustaa matkatoimistoa ja myös lentoyhtiötä tekemään työtä lennon kannattavuuden eteen, eikä se saa olla matkatoimistoa/lentoyhtiötä passivoiva. Tällaisen ohjelman pariin hyväksyttävä lento-ohjelma on tehtävä yhteistyössä lentoliikenteen kehitysjohtajan kanssa, jotta sen kaupalliset perusteet sekä onnistumisen edellytykset täyttyvät (matkustuspotentiaalin analysointi ja reittisuunnittelu). Rahoituksessa on otettava huomioon operaatioiden aloituksen taloudelliset haasteet. Suomen markkinatilanteessa kynnys avata uusi lentoreitti ilman varmuutta riittävästä matkustajamäärästä reitin aloituskautena karsii aloitusten määrää huomattavasti. Lentoyhteyksien hankintaan liittyy vahvasti myös rahtilentotoiminta. Tampereen seutu on rahtilogistisesti sijainniltaan erinomainen. Huomioiden, että rahtilentotoiminnan käynnistäminen on mahdollista kohtuullisin investoinnein, on rahtitoiminnan aloitukseen panostettava heti projektin alkuvaiheessa. Tehdään päivitetty selvitys lentorahdin tämän hetkisistä tilanteista ja tarpeista. Hyödynnetään tässä yhteistyötä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. 2. Markkinointi- ja Myyntitoimenpiteet Markkinointi ja myyntityössä keskitytään toisaalta lentoliikenteen asiakasvirtojen vahvistamiseen muista maakunnista ja toisaalta alueen myymiseen niin lentoyhtiöille kuin matkanjärjestäjillekin. 3 LUOTTAMUKSELLINEN Marja Aalto, MA Tredea Oy

37 LUOTTAMUKSELLINEN ALUSTAVA SUUNNITELMA Maakuntien houkuttaminen ja innostaminen yhteistyöhön on tärkeä tehtävä heti alkuvaiheessa. Nostetaan ajatusta Keski- ja Länsi-Suomen kansainvälisenä lentoasemana esiin. Tampereen kaupunkiseutu on Suomen toiseksi suurin talouselämän keskittymä, jossa vienti on vetovoimaista sekä kasvusuuntaista. Kaupunkiseutu on olennainen osa Suomen Kasvukäytävää, jota on hyödynnettävä yhteistyössä. Lanseerataan kasvukäytävähanketta aktiivisesti eri yhteyksissä myös tavalliselle matkailijalle, muille kaupungeille, maakunnille ja keskuksille. Ison kokonaisuuden toteuttamiseksi on tärkeää yhdistää lentoaseman syöttöliikenne tärkeäksi osaksi asemakeskushanketta sen edetessä toteutukseen. Hankkeet liittyvät vahvasti toisiinsa liikennelogistisesti ja tämä tulee molemmissa projekteissa huomioida mm. markkinointimateriaalia suunnitellessa, jotta hankkeiden tunnettuus yhdistyy ihmisten mielissä. Aloitetaan työ matkaketjujen synnyttämiseksi neuvottelemalla tavoiteltujen kaupunkien kanssa etäterminaalien perustamisesta. Samoin neuvotellaan eri liikenneyhtiöiden (bussit, juna) kanssa tehtävästä myyntiyhteistyöstä. (Alustavia tapaamisia on jo sovittu). Laaditaan roadshow -aikataulu etäterminaalien aloitusten markkinoinnista. Toteutunut 10/2015: Alustavia tapaamisia matkaketjujen synnyttämiseksi on sovittu syksylle. Lisäksi on tärkeää saada projektille kansainvälistä näkyvyyttä. Se onnistuu hyödyntämällä muun muassa kansainvälisen ilmailuosaamisen verkostoa sekä uudenlaisen liikennemallin luomaa kiinnostusta mm. rakennusteollisuuden, arkkitehtuurin ja älyteknologian alueilla. AiRRport on kansainvälisesti kiinnostava hanke ja sen avulla, oikein hyödettynä, voidaan saada houkuteltua sekä lentoyhteyksiä että investoreita alueelle. Tässä on ensi sijaisen tärkeää yhteistyö Tredean eri tiimien, erityisesti investointien houkuttelu tiimin kanssa. Projektissa osallistutaan tarpeen mukaan kansainvälisille alan messuille, ollaan mukana tapahtumissa sekä lisätään tietoisuutta kotimaassa eri tapahtumien ja paikallisten messujen kautta. Järjestetään roadshow valiten tarkoin kohderyhmät sekä vierailujärjestys. Ennen roadshowta tehdään markkinointisuunnitelma kansallisen ja kansainvälisen näkyvyyden varmistamiseksi, jossa materiaali, brändi ja visio selkeytetään. Myynti- ja markkinointitoimenpiteistä tehdään tarkempi suunnitelma projektijohtajan työn tukemiseksi. 3. Muut tehtävää tukevat toimet/osaprojektit Logistiset tarpeet sekä tulevaisuuden kasvusuunnitelma vaatii, että kentän lähiaikojen investoinnit mietitään pidemmän aikavälin tarpeiden mukaan. Tehdään selvitystyö kentän infran vaatimista peruskorjaustarpeista. Lentokenttä on saatava käytettävään kuntoon siten, että sinne voi laskeutua mikä tahansa kone riippumatta onko lennon tarkoitus matkustus vai rahti. Kentälle suunniteltu usean miljoonan matkustajan liikenne vaatii huolellisen suunnittelun tulevista investoinneista mm. kentän arkkitehtuuri sekä tarvittavien palveluiden sijainti kenttäalueella. Aluetaloudelliset ratkaisut on aloitettava paikallisesti ja ensi vaiheessa on saatava Tampereen rautatieaseman sekä lentoaseman väliset yhteydet kuntoon. Selvitetään lähtöselvityspisteen avaamista kaupungin keskustaan sekä shuttle -yhteyden aloittaminen. Aluesuunnittelua tehdessä on huomioitava kokonaisvaltainen kasvu mm. asumistarpeet sekä peruslogistiikka, jota lentoasema vaatii, esimerkiksi polttoaineen jakelu (Kolmenkulma?), sen varastointi ja lentocatering. Lentoliikennerahasto: Lentoliikenteen tukemiseen käytetyt rahat palautuvat moninkertaisina aluetalouteen. Lentoliikenteen tukimallit voi jakaa karkeasti seuraavasti: 1. Julkisen palveluvelvoitteen mukainen PSO-tuki (Public Service Obligation) reiteillä, jotka eivät ole itsessään kannattavia, mutta jotka ovat yhteiskuntaelämän tai liikennejärjestelmän näkökulmasta tärkeitä. Tukea käytetään kotimaan reiteillä ja se tulee Euroopan komission säännösten mukaisesti kilpailuttaa. 2. Markkinointituen maksaminen suorille kansainvälisille yhteyksille. Euroopan komission säännösten mukaisesti tämä tuki tulee notifioida ja esittää lentoaseman liiketoimintasuunnitelmassa. 3. Riskin- ja voitonjakomalli, jota käytetään esim. bmi Regionalin kanssa Karlstad-Frankfurt-reitillä. Mallissa riskit ja voitot jaetaan reitin kulu- ja tulorakenteen mukaisesti alueen ja lentoyhtiön kesken. Sopimukset eivät ole julkisia. 4 LUOTTAMUKSELLINEN Marja Aalto, MA Tredea Oy

38 LUOTTAMUKSELLINEN ALUSTAVA SUUNNITELMA Lisäksi lentoaseman mahdollisesti tarjoamat alennukset liikenne- ja lentokenttämaksuissa vaikuttavat merkittävästi reittikehittämisen onnistumiseen. Kehitys on johtanut siihen, että useissa maissa on perustettu ns. reittikehitysrahastoja valtio- tai aluerahastoina. Esim. Norjassa valtion lentoasemaoperaattori Avinor on perustanut 100 miljoonan euron rahaston, jolla tuetaan suorien kansainvälisten yhteyksien kehittämistä erityisesti alueellisilta lentoasemilta. Alueet ja lentoasemaoperaattorit ovat nähneet rahoittamisen tärkeänä, sillä lentojen tuomat aluetaloudelliset vaikutukset ovat olleet merkittäviä verrattuna lennoille maksettuihin tukiin. Suorat yhteydet ovat tärkeitä myös alueen imagolle sekä nopeana kytköksenä kansainväliseen liikenneverkkoon. Esimerkki vertailukenttänä Tampere-Pirkkalalle voidaan mainita mm. Norjan Sandefjord lentoasema, joka sijaitsee 170km päässä Oslon Gardemoen päälentoasemasta. Reittikehittäminen vaatii nykyään lähes poikkeuksessa lentoyhtiöiden tukemista. Markkinointitukea käytetään pääosin suoriin kansainvälisiin yhteyksiin, joissa on kohtuullinen hintataso. Maksettujen tukien määrät suhteessa saavutettuun palvelutasoon vaihtelevat merkittävästi. Lentoliikennerahasto luo reittikehittämiselle jatkuvuuden ja mahdollistaa mukana pysymisen toimialan nopeissa ja globaaleissa muutoksissa. Rahaston avulla turvataan alueen kansainvälinen saavutettavuus. Lentoliikenne turvaa vientiteollisuuden ja kansainvälisen matkailun toimintaedellytykset sekä arjen liikkumisen. 5. Osapuolet Ohjausryhmä Työn intensiivisyydestä johtuen on projektilla oltava joustava ohjaus. Työ tehdään Tampereen kaupunkiseudun kehitys- ja elinkeinoyhtiö Tredeassa. Esitetään, että Tredean hallitus laajennettuna vuorineuvos Kari Neilimolla sekä AiRRport -hankkeen suunnittelutyövaiheen vetäjällä Toni Virkkusella muodostavat ohjausryhmän. Ohjausryhmässä on näin edustettuna Tampereen kaupunki, seudun kunnat kuntajohtajien välityksellä ja elinkeinoelämä Tampereen kauppakamarin välityksellä. Ohjausryhmää voidaan tarvittaessa täydentää erityisasiantuntijoin. Projektijohtaja toimii ohjausryhmän sihteerinä. Projektijohtaja informoi sovitusti mm. kuntajohtajien ja seutuhallituksen kokouksissa kaupungin, kaupunkiseudun sekä alueellisten toimijoiden päättäviä elimiä. Keskisen ja läntisen Suomen alueryhmä huomioidaan projektille tärkeänä informaatiokanavana. Työryhmä Jotta projekti voidaan viedä tavoitellusti päätökseen, on ohjausryhmän alaisen työryhmän koostuttava erityisasiantuntijoista, joilla on riittävä osaaminen ja tietotaito lentoliikenteestä, sen toiminnasta sekä kehityksestä. 6. Aikajana/aikataulu Elokuu-joulukuu 2015 Työryhmä organisoituu sekä tekee suunnitelman maakuntien roadshow -kiertueelle. Aviation Forum järjestetään Twinkle-tapahtuman yhteyteen joulukuussa. Aikataulu verkostoterminaalien lähtöselvitysyhteyden aloittamiselle on valmis. Neuvottelut syöttöliikenneyhteyksistä Tampereen lentoasemalle on käyty/käynnissä. Lentoyhtiöiden kanssa neuvottelut Kesä 2016 sekä Talvi 2016 lennoista. Tavoitetaan Talvi 2015 ad hoc-tyyppisiä lentoja ainakin korkeasesonkiin. Kentän infraselvitys, rahtitilanteen päivitys, sekä matkatoimisto/matkanjärjestäjä ja kohdeyhteyksien myyntityö on aloitettu 5 LUOTTAMUKSELLINEN Marja Aalto, MA Tredea Oy

39 LUOTTAMUKSELLINEN ALUSTAVA SUUNNITELMA Y2016 Kentän toiminnan ylläpitämiseksi tavoitellaan tilauslentojen määrän kasvua. Asetetaan kasvutavoite Kesä 2016, Talvi 2017 kausille 1-5 tapahtumalentoa (sisäänpäin suuntautuva matkustus) sekä 1-5 uutta säännöllistä vapaa-ajan matkustuskohdetta (ulospäin suuntautuva matkustus). Tilauslentojen houkuttelu edellyttää yhteistyötä matkanjärjestäjien kanssa, markkinointitoimenpiteitä sekä rahallista tukemista (ns. insentiivi-ohjelma). Pysyvän ja säännöllisen reittiliikenne yhteyksien houkuttamiseksi on työtä tehtävä tiiviisti eri sidosryhmien kanssa. Tärkeimmät sidosryhmät ovat operoivat lentoyhtiöt, kohdelentoasemat sekä matkailutoimijat kohteessa ja matkatoimistot/matkanjärjestäjät molemmissa päissä. Reittiyhteyksien rakentaminen on pitkäkestoinen prosessi johtuen lentoyhtiöiden päätöksenteon sitoutuneisuudesta liikennekausiin sekä olemassa olevaan globaalisti sovittuun liikenneohjelmien suunnittelu- ja ilmoitusaikatauluun. Kesäkauden operaatioista päätökset tehdään viimeistään edellisen vuoden syyskuu/(lokakuu) aikana ja talvikauden osalta toukokuun loppuun mennessä. Uusista reittiyhteyksistä on tärkeä päästä neuvottelemaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja asettaa tavoitteet talvikaudelle uudesta reittikohteesta. Reittisuunnitelma on tehtävä osissa, jotta tavoitteet saavutettavuuden, reittipotentiaalin sekä volyymin saavuttamiseksi mahdollistuu. Kesäkaudelle 2016 tavoitellaan avattavaksi uusia reittikohteita, mutta ajankohdan myöhäisyyden vuoksi ei tähän ole mahdollisuutta sitoutua. Ensisijainen tavoite on säilyttää Ryanairin lentoyhteydet. Reittiliikenteen aikaansaaminen vaatii vahvaa taloudellista panostusta sekä tukea. Toimenpiteet pyritään rakentamaan markkinaehtoisesti, kohdentaen mahdollisesti maksettavat tuet riittävällä laajuudella reitin kannattavuuden sekä alueen tunnettuuden kehittämiseen. Lentoliikenteen kehityssuunnittelussa tullaan kuvaamaan vaihtoehtoisia malleja rahallisen tuen kohdentamisesta oikealla tavalla tavoitteiden saavuttamiseksi. Liikenneyhteydet (shuttle) kuntoon välillä keskusta-lentoasema, ensimmäisten etäterminaalien käynnistys. 6 LUOTTAMUKSELLINEN Marja Aalto, MA Tredea Oy

40 LUOTTAMUKSELLINEN ALUSTAVA SUUNNITELMA Y Y Y Y Y Rahoitussuunnitelma Lentoliikenteen kehitystyö vaatii vahvaa rahoituspohjaa uusien yhtiöiden sekä yhteyksien houkuttamiseksi. Pääosa tarvittavasta rahoituksesta on markkinointitukea lentoyhtiölle reitin aloituksessa, jolloin tuen tarve on suurin. Projektin perusrahoitus muodostuu projektille suunnitellusta euron vuosibudjetista, joka alustavasti on jyvitetty seuraavasti vuodelle Kulut tammi-16 % B/A Vuosittainen Palkkakulut , Ostopalvelut , Matkakulut , Tapahtumat , Markkinointi ja Myyntitoimenpiteet , Vuokrat yms , ,0 0 0,0 0 0,0 0 Kulut yhteensä , LUOTTAMUKSELLINEN Marja Aalto, MA Tredea Oy

41 SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ 1. Sopimuksen osapuolet Palveluntarjoaja: Tampereen kaupunki (jäljempänä: Tampere ja Palveluntarjoaja ) sekä Palvelunsaajat: Nokian ja Ylöjärven kaupungit sekä Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan ja Vesilahden kunnat. (jäljempänä yhdessä: Palvelunsaajat ja kukin erikseen Palvelunsaaja ) Kaikki osapuolet jäljempänä yhdessä Osapuolet ja kukin erikseen Osapuoli. 2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus Lounais-Suomen aluehallintovirasto (jäljempänä: AVI ) irtisanoi Pirkanmaan (pois lukien Tampereen neuvonta-alue) ja eräiden maakuntarajat ylittäneiden talous- ja velkaneuvonta-alueiden sopimukset palvelujen järjestämisestä. Sopimukset päättyvät irtisanomisaikaa noudattaen Irtisanomisen tarkoituksena oli rakentaa toiminnallisesti ja taloudellisesti paremmin nykyvaatimuksia vastaava kokonaisuus. Kuntien lausuntojen ja käydyn kuntakierroksen perusteella AVI esitti, että Tampereen talous- ja velkaneuvonta-alueen muodostavat Tampere, Lempäälä. Nokia, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi sekä uutena kuntana sopimukseen liittyvä Kangasala (jäljempänä: Toimialue ). Tampere on sopimuskuntana sopinut AVI:n kanssa järjestävänsä talous- ja velkaneuvontapalveluita Toimialueella. Tällä sopimuksella (jäljempänä Sopimus ) on tarkoitus sopia ehdoista, joilla Tampere tuottaa talousja velkaneuvonnasta annetun lain ( /713) 1 :ssä tarkoitetut palvelut Toimialueella Palvelunsaajille. 3. Talous- ja velkaneuvontapalvelujen antaminen Toimialueella Tampere sitoutuu Sopimuksen perusteella antamaan Toimialueella talous- ja velkaneuvontaa Sopimuksessa sovituin ehdoin. Päätoimipaikka sijaitsee Tampereen kaupungissa, sivutoimipisteet sijaitsevat Nokialla ja Lempäälässä.

42 Tampereella on oikeus sopia AVI:n kanssa toimipaikkojen sijainnista, jos toimialueen jossakin osassa talous- ja velkaneuvonnan tarve olennaisesti muuttuu. Palveluntarjoaja vastaa siitä, että talous- ja velkaneuvontapalveluja on saatavilla tasapuolisesti ja ilman huomattavaa häiriötä koko Sopimuksen voimassaoloajan. Myös sairaus- ja vuosilomien sekä muiden poissaolojen aikana ja henkilöstön vaihtuessa tulee palveluja olla tarkoituksenmukaisesti ja riittävästi saatavilla. Palveluntarjoajalla on velvollisuus aktiivisesti jakaa tietoa Toimialueen asukkaille palvelujen saatavuudesta ja sisällöstä käyttäen mahdollisuuksien mukaan internetiä sekä muita tiedotuskanavia. Talous- ja velkaneuvontapalvelut ovat Toimialueen kuntalaisille maksuttomia ja helposti sekä kohtuullisin matkakustannuksin kuntalaisten saavutettavissa. Palveluja tulee olla saatavilla kohtuullisin kustannuksin myös puhelimitse. 4. Talous- ja velkaneuvontaa antava henkilöstö Palveluntarjoaja sitoutuu Sopimuksen perusteella antamaan Toimialueella talous- ja velkaneuvontaa siten, että sen antamisesta vastaa vähintään 6,5 henkilötyövuotta talous- ja velkaneuvontatehtäviin osoitettua henkilöä. Talous- ja velkaneuvontatehtäviin osoitetut henkilöt käyttävät koko työaikansa talous- ja velkaneuvontalain 1 :n mukaisiin tehtäviin. Talous- ja velkaneuvontaa antavalla henkilöllä tulee olla talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain 6 :ssä säädetty kelpoisuus. Palveluntarjoaja vastaa siitä, että talous- ja velkaneuvontaa antavalla henkilöstöllä on alalle soveltuva korkeakoulututkinto sekä sellainen taito ja kokemus, jota tehtävän asianmukainen hoitaminen edellyttää. Kuitenkin henkilön, joka toimi talous- ja velkaneuvojana talousja velkaneuvonnasta annetun lain muuttamisesta annetun lain ( /9) voimaan tullessa tai on toiminut talous- ja velkaneuvojana ennen lain voimaantuloa, katsotaan olevan kelpoinen toimimaan talous- ja velkaneuvojana. Palveluntarjoaja sitoutuu huolehtimaan siitä, että talous- ja velkaneuvontaa antavalla henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua Kilpailu- ja kuluttajaviraston ammattitaidon ylläpitämiseksi järjestämään koulutukseen. Muutoinkin Palveluntarjoaja huolehtii henkilöstön ammattitaidon ylläpidosta ja mahdollisuudesta osallistua muuhunkin tarvittavaan koulutukseen. Mikäli valtion maksama peruskorvaus tai neuvonnan tarve olennaisesti muuttuu, voi Tampere sopia AVI:n kanssa muutoksen vaikutuksesta henkilöstön määrään. 5. Korvauksen maksaminen Palveluntarjoajalla on oikeus saada valtion korvausta tässä Sopimuksessa määriteltyjen talous- ja velkaneuvontapalveluiden hoitamiseen eduskunnan vahvistaman talousarvion ja työ- ja elinkeinoministeriön vuosittain antaman asetuksen mukaisesti. Peruskorvaus maksetaan kulloinkin voimassa olevan työ- ja elinkeinoministeriön talous- ja velkaneuvontapalvelujen tuottajille maksettavan korvauksen perusteista antaman asetuksen mukaisesti. Asukaslukuna otetaan huomioon toimialueen väestötietolain (661/2009) mukainen asukasluku edeltävän vuoden alussa.

43 Palveluntarjoajalla sitoutuu käyttämään edellä tarkoitetun valtion korvauksen tarkoituksenmukaisten talous- ja velkaneuvontapalvelujen tuottamiseen. Korvausta voidaan käyttää vain talous- ja velkaneuvontahenkilöstön palkkaukseen, koulutukseen ja kohtuullisiin talous- ja velkaneuvonnasta suoranaisesti aiheutuviin yleiskustannuksiin. Mikäli yksikössä hoidetaan myös muita tehtäviä, Palveluntarjoaja sitoutuu erittelemään talous- ja velkaneuvontapalveluiden tuottamisesta aiheutuneet kustannukset vuosittain annettavassa varainkäytön selvityksessä. Palvelun tuottamiskustannuksista, jotka ylittävät edellä tässä kohdassa tarkoitetun peruskorvauksen määrän, Tampere ja muut Toimialueen kunnat vastaavat asukasmääriensä suhteessa. Tampere laskuttaa kustannukset Palvelunsaajilta vuosittain jälkikäteen. Asukaslukuna otetaan huomioon kunkin kunnan väestötietolain (661/2009) mukainen asukasluku edeltävän vuoden alussa. Palveluntarjoaja toimittaa Palvelunsaajille erittelyn kustannusten muodostumisesta ja jakautumisesta. 6. Palvelun seuranta ja valvonta Palveluntarjoaja sitoutuu antamaan aluehallintovirastolle ja Kilpailu- ja kuluttajavirastolle seurantaa ja valvontaa sekä korvauksen määräämistä varten tarpeelliset tiedot toiminnastaan Osapuolet toteavat selvyyden vuoksi, että aluehallintovirastolla sekä Kilpailu- ja kuluttajavirastolla on oikeus tehdä tarkastuskäyntejä toimipisteissä. 7. Sopimuksen voimassaolo ja päättyminen Sopimus tulee voimaan ja on voimassa toistaiseksi. Sopimus korvaa aiemmin voimassa olleen sopimuksen, joka on astunut voimaan Osapuolet voivat kirjallisesti irtisanoa tämän sopimuksen, jonka irtisanomisaika on kuusi (6) kuukautta. Irtisanominen tulee voimaan joulukuun viimeisenä päivänä sinä kalenteri-vuonna, jonka aikana irtisanomisaika päättyy. Mikäli jokin Palvelunsaajista irtisanoo Sopimuksen, jää Sopimus silti voimaan muiden Osapuolten välillä. Jos on odotettavissa, että valtion varoista maksettava korvaus Sopimuksessa tarkoitettujen palveluiden järjestämisestä pienenee, Palveluntarjoajalla on oikeus ehdollisesti irtisanoa Sopimus kunkin kalenterivuoden syyskuun loppuun mennessä, jolloin Sopimus päättyy saman kalenterivuoden lopussa, ellei irtisanomista saman ajan kuluessa peruuteta. Lisäksi Palveluntarjoajalla on oikeus irtisanoa tämä Sopimus päättymään samana ajankohtana, kuin Tampereen sopimuskuntana AVI:n kanssa solmima sopimus päättyy. Tampereen tulee ilmoittaa tämän kohdan nojalla suoritettavasta mahdollisesta irtisanomisesta Palvelunsaajille ensi tilassa saatuaan tiedon siitä, että Tampereen AVI:n kanssa solmima sopimus on päättymässä. Irtisanominen ja sen peruuttaminen on tehtävä kirjallisesti.

44 8. Sovellettava laki ja riitojen ratkaisu Tähän Sopimukseen sovelletaan Suomen lakia. Sopimusta koskevat mahdolliset riidat käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. 9. Allekirjoitukset (aika ja paikka) Tampereen kaupunki (nimenselvennys) (nimenselvennys) (aika ja paikka) Kangasalan kunta (nimenselvennys) (nimenselvennys) (aika ja paikka) Lempäälän kunta (nimenselvennys) (nimenselvennys) (aika ja paikka) Nokian kaupunki (nimenselvennys) (nimenselvennys)

45 (aika ja paikka) Pirkkalan kunta (nimenselvennys) (nimenselvennys) (aika ja paikka) Vesilahden kunta (nimenselvennys) (nimenselvennys) (aika ja paikka) Ylöjärven kaupunki (nimenselvennys) (nimenselvennys)

46 YHTEISTYÖSOPIMUS PIRKANMAAN KESKISEN ALUEEN TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YH- TEISPALVELUSTA (TYP) LUONNOS 1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (TYP) annetun lain (1369/2014) ja lain nojalla annetun asetuksen (1377/2014) mukainen sopimus työttömille tarjottavan monialaisen yhteispalvelun järjestämisestä. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä tarjoamalla heille heidän palvelutarpeensa mukaisia julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali- terveys- ja kuntoutuspalveluja. Tässä sopimuksessa sovitaan yhteisistä toimipisteistä ja muualla kuin yhteisissä toimipisteissä tarjottavasta yhteispalvelusta, yhteispalveluun osoitettavasta henkilöstöstä, työttömille tarjottavista palveluista ja kustannusten jaosta. 2. Sopijapuolet Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan ja Vesilahden kunnat sekä Nokian, Oriveden, Tampereen ja Ylöjärven kaupungit Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto (jäljempänä TE-toimisto) Kansaneläkelaitos Keskinen vakuutuspiiri (jäljempänä Kela) Yhteyshenkilöt sopimukseen liittyvissä asioissa on lueteltu liitteessä Toimialue TYP:n toiminta-alueeseen kuuluvat Tampereen kaupunkiseudun kunnat: Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. 4. Yhteinen toimipiste ja muualla kuin yhteisessä toimipisteessä tarjottavat palvelut TYP:llä on yksi yhteinen toimipiste monialaisen yhteispalvelun tarjoamiseksi. Toimipiste sijaitsee Tampereella. TYP-palvelua tarjotaan myös kaupunkiseudun muissa kunnissa liitteen 2 mukaisesti. Monialaiseen yhteispalveluun osoitettu henkilöstö työskentelee TYP-työhön osoitetun henkilötyövuosiosuutensa mukaisesti TYP-työssä kuntakohtaisesti. Lisäksi emo-organisaatioiden tulee taata TYP-työhön osoitettujen työntekijöiden välinen yhteydenpito. TE-toimisto osallistuu pääsääntöisesti fyysisesti kasvokkain tapahtuvaan asiakaspalveluun kuntakohtaisesti (pl. Orivesi ja Vesilahti). Edellä mainittu huomioiden palvelua voidaan tuottaa myös monikanavaisesti. Kela osallistuu fyysisesti kasvokkain tapahtuvaan asiakaspalveluun yhteisessä toimipisteessä. Muissa kunnissa palvelu toteutetaan tapauskohtaisesti monikanavaisia palveluita hyödyntäen.

47 5. Henkilöstö Sopijapuolet osoittavat monialaisen yhteispalvelun asiakastyöhön henkilöstöä seuraavasti: Kunnat TE-toimisto Kela 34,6 htv (Tampere tarkentaa, n. 29 htv) 15 htv (henkilöstön sijoittumisesta ei ole tehty vielä päätöksiä, htv voi tarkentua vielä) 0,8 htv Sopijaosapuolet osoittavat monialaiseen yhteispalveluun henkilöstöä liitteen 3 mukaisesti. 6. TYP-toimintamallilla tarjottavat palvelut Monialaiseen yhteispalveluun osoitettu henkilöstö kartoittaa asiakkaiden palvelutarvetta, aktivoi asiakkaita työllistymistä edistäviin palveluihin, suunnittelee palvelukokonaisuuksia, neuvoo, ohjaa palveluihin, asettaa etenemiselle tavoitteita ja seuraa tavoitteiden toteutumista. Kunnat: TE-toimisto: Kela: Palvelua ja palveluohjausta kunnan palveluihin ja muihin työllistymistä edistäviin palveluihin. Palvelua ja palveluohjausta julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin Palvelua ja palveluohjausta työ- ja toimintakykyä edistäviin kuntoutuspalveluihin; Kela antaa tarvittaessa myös muita etuuksia koskevaa neuvontaa. Palvelut ja palveluprosessi on kuvattu liitteessä TYP:n johtoryhmä ja johtaja TYP:n toimintaa johtaa TYP-lain ja -asetuksen mukainen johtoryhmä. TE-toimisto on asettanut työllistymistä edistävälle monialaiselle yhteispalvelulle johtoryhmän. Johtoryhmän asettamispäätös on tämän sopimuksen liitteenä. (TYP-laki 7 ja TYP-asetuksen 2 ja 3.) Johtoryhmä kokoontuu vähintään neljä (4) kertaa vuodessa. Monialaisen yhteispalvelun järjestämistä johtava henkilö osallistuu johtoryhmän kokouksiin esittelijänä. Monialaisen yhteispalvelun järjestämistä johtava henkilö vastaa siitä, että kokouksen esityslista toimitetaan jäsenille ja varajäsenille viikkoa ennen kokousta. Varsinainen jäsen ilmoittaa mahdollisesta esteestä viipymättä varajäsenelleen. Tässä sopimuksessa on johtoryhmän tehtäviksi sovittu: Laatii vuosittaisen toiminta- ja kehittämissuunnitelman ja määrittelee siihen liittyvät arvioidut yhteiset kustannukset Seuraa tavoitteiden toteutumista Ohjaa ja seuraa palveluiden kohdentamista ja toteutumista Toimintamallissa mukana olevat kunnat ovat nimenneet vuosiksi monialaisen yhteispalvelun johtajaksi Tommi Eskosen (Tampereen kaupunki) ja hänen varahenkilökseen Mika Itäsen (Tampereen kaupunki). Johtoryhmä on hyväksynyt nimetyt henkilöt (Eskonen , Itänen ). Johtajan tehtävinä johtoryhmän asettamissa puitteissa monialaisessa yhteispalvelussa ovat: Monialaisen yhteispalvelun yhteisen toimipisteen toiminnan ja muualla kuin yhteisessä toimipisteessä tarjottavan monialaisen palvelun organisoinnista vastaaminen Monialaisen yhteispalvelun toiminta- ja kehittämissuunnitelman ja siihen kuuluvien kustannusten toteutumisen seuranta Johtoryhmässä käsiteltävien asioiden valmistelu ja esittely johtoryhmälle Monialaisen yhteispalvelun yhteistyökäytäntöjen ja asiakasprosessien kehittäminen

48 8. TYP-toiminnasta aiheutuvat kustannukset Jokainen toimija vastaa omista kuluistaan. Mahdolliset yhteiset kustannukset, joihin toimijat osallistuvat, määritellään johtoryhmässä osana vuosittaista toiminta- ja kehittämissuunnitelmaa. Yhteiset kustannukset jakautuvat emo-organisaatioiden kesken monialaiseen yhteispalveluun henkilöstön määrän mukaisessa suhteessa. TE-toimisto osallistuu yhteisen toimipisteen vuokrakustannuksiin (sis. siivous, sähkö, kiinteistöhuolto) ja turvallisuuteen liittyviin kustannuksiin toimipisteessä työskentelevän henkilöstön henkilötyövuosimäärän mukaisessa suhteessa. Toimitilojen käyttöön liittyvät kustannukset sovitaan erillisillä sopimuksilla. Kela osallistuu yhteisen toimipisteen menoihin toimipisteessä työskentelevän henkilöstön henkilötyövuosimäärän mukaisessa suhteessa. Toimitilojen käyttöön liittyvät kustannukset sovitaan Kelan osalta vuokrasopimuksella. Monialaisen yhteispalvelun kunnat vastaavat monialaisen yhteispalvelun johtajan kustannuksista. Jakoperusteena on kuntien asukasluku. 9. Henkilörekisteri TE-toimisto ylläpitää TYP-lain 9 :n mukaista monialaisen yhteispalvelun asiakasrekisteriä (TYPPI). TYPPIrekisteri on TE-toimiston URA-asiakastietojärjestelmän henkilöasiakasrekisterin osarekisteri. Käyttöoikeuden monialaisen yhteispalvelun TYPPI-rekisteriin myöntää Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 10. Asiakirjat TYP:lle laaditaan Arkistolain (831/1994) edellyttämä arkistonmuodostussuunnitelma (AMS) xxxx mennessä. Tätä ennen TYP-toiminnassa syntyvät yhteiset paperiasiakirjat arkistoidaan (paikka). Asia selvityksessä. Toimijoiden asiakasprosessiin liittyvät asiakirjat arkistoidaan Arkistolain (831/1994) edellyttämällä tavalla kunkin toimijatahon organisaatiossa. TYP:n johtaja vastaa yhteisten asiakirjojen arkistoinnista. Johtoryhmän työskentelystä syntyvät paperiasiakirjat arkistoidaan Tampereen kaupungin toimesta 11. Sopimuksen voimassaoloaika Tämä sopimus tulee voimaan kun kaikki osapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Sopimus on voimassa asti. Sopimuksen liitteiden ajantasaisuus tarkistetaan ja päivitetään vähintään vuosittain. Sopijapuolet sitoutuvat aloittamaan uuden yhteistyösopimuksen neuvottelut vähintään 9 kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä siten, että sopimus tulee voimaan Sopimuksen muuttaminen Sopimusta tarkistetaan sopimuskauden aikana jonkun sopijapuolen sitä vaatiessa. Johtoryhmä käsittelee ja tekee muutosesitykset ja käynnistää sopimusneuvottelut. Yksilöidyt muutosesitykset tulee toimittaa johtoryhmälle kirjallisesti viimeistään 6 kuukautta ennen kuin muutos halutaan voimaan.

49 13. Riitojen ratkaisu Sopimukseen liittyvät erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan sopijapuolten välisin neuvotteluin.

50 14. Allekirjoitukset ja päiväys Tätä sopimusta on tehty (sopijapuolten määrä) samansanaista kappaletta, yksi kullekin sopijapuolelle Paikka ja aika xxxxxxxx kunta / kuntayhtymä Nimenkirjoitusoikeuden omaavan allekirjoitus, virka-asema, nimenselvennys Paikka ja aika xxxxxxxx työ- ja elinkeinotoimisto Nimenkirjoitusoikeuden omaavan allekirjoitus, virka-asema ja nimenselvennys Paikka ja aika Kansaneläkelaitos Nimenkirjoitusoikeuden omaavan allekirjoitus, virka-asema ja nimenselvennys YHTEISTYÖSOPIMUKSEN LIITTEET 1) Sopimukseen liittyvät yhteyshenkilöt organisaatioittain 2) Yhteinen toimipiste ja muualla kuin yhteisessä toimipisteessä tarjottava palvelu 3) TYP-työhön osoitettu henkilöstö 4) Palveluprosessi ja tarjottavat palvelut 5) Johtoryhmän asettamispäätös

51 LIITE 1 YHTEYSHENKILÖT Yhteyshenkilöt sopimukseen liittyvissä asioissa ovat: Kunnat: Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Orivesi Tampere Vesilahti Ylöjärvi Pirkanmaan TE-toimisto Kela Terhi Sten xx xx Kimmo Kivinen Kirsi Onnela Mika Itänen XX Mansikkamäki Pekka Tarja Paulaniemi Liisa Ojala Yhteyshenkilöt muissa asioissa: TYPPI-tietojärjestelmä Arkistoasiat (TE) Tarja Paulaniemi Mirva Rosholm

52 LIITE 2 YHTEINEN TOIMIPISTE JA MUUALLA KUIN YHTEISESSÄ TOIMIPISTEESSA TAR- JOTTAVA PALVELU Yhteinen toimipiste Tampere Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Ylöjärvi Osoite Sumeliuksenkatu 11, Tampere Kuohunharjuntie 26 (2. kerros), Kangasala Lempäälän Aleksi 1, Lempäälä Tanhuankatu 2 (Nanson tehdas), Nokia Keskustie 26, Orivesi Koulutie 1, Pirkkala Kuruntie 14, Ylöjärvi Aukioloajat ma-pe 9-16

53 LIITE 3 TYP-TYÖHÖN OSOITETTU HENKILÖSTÖ Yhteinen toimipiste Tampere Sumeliuksenkatu 11, Tampere Taustaorganisaatio Tehtävänimike Jos osa-aikainen, työaika Tampereen kaupunki TE-toimisto Kela Kangasala Kangasalan kunta johtava sosiaalityöntekijä sosiaalityöntekijä, 16 kpl palveluohjaaja, 9 kpl terveydenhoitaja, 3 kpl asiantuntijat, 18 kpl psykologit, 3 kpl TYP-työkykyneuvoja Kuohunharjuntie 26 (2. kerros), Kangasala Sosiaalityöntekijä tarkentuu myöhemmin T&L 50%/asiantuntija 50%/psykologi palvelutarpeen mukaan TE-toimisto asiantuntija, 2 kpl 50%/25%/asiantuntija Kela? Kristiina lähettää virallisen TYP-työkykyneuvoja monikanavaisesti tarvittaessa muotoilun Lempäälä Lempäälän Aleksi 1, Lempäälä Lempäälän kunta Nimike Jos osa-aikainen, työaika TE-toimisto asiantuntija 50% Nokia Tanhuankatu 2 (Nanson tehdas), Nokia Nokian kaupunki Sosiaalityöntekijä TE-toimisto asiantuntija, 3 kpl 50%/asiantuntija Orivesi Keskustie 26, Orivesi Oriveden kaupunki Yksilövalmentaja 60% TE-toimisto asiantuntija 25%/asiantuntija Pirkkala Koulutie 1, Pirkkala Pirkkalan kunta Urasuunnittelija TE-toimisto asiantuntija 50% (Vesilahden palvelut) Ylöjärvi Kuruntie 14, Ylöjärvi Ylöjärven kaupunki Sosiaalityöntekijä 80% Työvalmennuspäällikkö 20% TE-toimisto asiantuntija, 2 kpl 50%/asiantuntija

54 LIITE 4 PALVELUPROSESSI JA TARJOTTAVAT PALVELUT YHTEINEN TOIMIPISTE Kunnan tai kuntayhtymän tuottamat palvelut TE-toimiston palvelut Kelan palvelut KANGASALA Kunnan tai kuntayhtymän tuottamat palvelut TE-toimiston palvelut Kelan palvelut Lakisääteiset sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelut, työhönvalmennus, yrittäjyysneuvonta, kaupungin palkkatukityöllistäminen, Tampereen työllistämistuki. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut Kela tarjoaa ja järjestää työ- ja toimintakykyä edistäviä kuntoutuspalveluja. Ammatillinen kuntoutus: ammatilliset kuntoutusselvitykset, työ- ja koulutuskokeilut, työhönvalmennus, koulutus, harkinnanvarainen kuntoutus, neuvonta ja ohjaus Kelan etuuksissa. Kela antaa tarvittaessa myös kaikkia etuuksia koskevaa neuvontaa. Lakisääteiset sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelut Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut Kela tarjoaa ja järjestää työ- ja toimintakykyä edistäviä kuntoutuspalveluja. Ammatillinen kuntoutus: ammatilliset kuntoutusselvitykset, työ- ja koulutuskokeilut, työhönvalmennus, koulutus, harkinnanvarainen kuntoutus, neuvonta ja ohjaus Kelan etuuksissa. Kela antaa tarvittaessa myös kaikkia etuuksia koskevaa neuvontaa.

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja kunta/kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentissa

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Sopimus SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Kauhavan kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Luonnos/Malli POPELYXXXXXXXX SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja ---- kunta/kaupunki (jäljempänä

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ X:n elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja [kunta/kaupunki] (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ LUONNOS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Salon kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS Etelä-Savo xxpv xxkk 2014 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja :n kunta/kaupunki (jäljempänä kunta)

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Pöytyän kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Mynämäen kunta SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ KASELY 1306/05.13.05/2013 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Luumäen kunta (jäljempänä kunta)

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kemin kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ [Diaarinumero] SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kouvolan kaupunki (jäljempänä kaupunki) sopivat

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ 1. KOTOUTUMISEN EDISTÄMINEN PAIKALLISTASOLLA

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ 1. KOTOUTUMISEN EDISTÄMINEN PAIKALLISTASOLLA HAMELY/195/05.13.05/2010 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Heinolan kaupunki sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja [kunta/kaupunki] (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

Kauniaisten kaupungin kotouttamisohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.10.2013.

Kauniaisten kaupungin kotouttamisohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.10.2013. SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kauniaisten kaupunki (jäljempänä kaupunki) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ POPELYxxx/2015 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja Utajärven kunta (jäljempänä kunta) sopivat

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja Lapuan kaupunki jäljempänä kaupunki) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kempeleen kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kittilän kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

SOPIMUS PAKOLAISTEN KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS PAKOLAISTEN KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ 146/04.03.01/2016 SOPIMUS PAKOLAISTEN KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kirkkonummen kunta (jäljempänä kunta/kaupunki)

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja Ylivieskan kaupunki (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja Pyhäjoen kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

Kunnanjohtajan päätökset 11.11.2015 1.12.2015. Päivä Pykälä Toimivaltuus Otsikko Lisätiedot. 27.11.2015 25 Kunnanhallituksen johtosääntö

Kunnanjohtajan päätökset 11.11.2015 1.12.2015. Päivä Pykälä Toimivaltuus Otsikko Lisätiedot. 27.11.2015 25 Kunnanhallituksen johtosääntö Kunnanjohtajan päätökset 11.11.2015 1.12.2015 Päivä Pykälä Toimivaltuus Otsikko Lisätiedot 24.11.2015 24 Kunnanhallituksen johtosääntö 7, kunnanjohtajan ratkaisuvalta 27.11.2015 25 Kunnanhallituksen johtosääntö

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Sopimus SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Laukaan kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Sopimusmalli SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja :n kunta/kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ UUDELY/1512/05.13.05/2012 Luonnos 16.4.2014 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ 1. SOPIJAPUOLET Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jälj. myös ELY-keskus ) Y-tunnus

Lisätiedot

Harjavallan kaupunki

Harjavallan kaupunki Tuloslaskelma Huhtikuu 2017 31.5.2017 400 Harjavallan kaupunki Ta 2017 Tot. Jäljellä Tot % Tot. 2016 Muutos 16-17 Muutos% 16-17 Toimintatuotot 10 701 196 3 002 512 7 698 684 28,1 % 3 712 015-709 503-19,1

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Päivä Pykälä Hakemus Päätös 3.3.2014 6 Kirsi Heino Teille myönnetään 1. ammattialalisä

Päivä Pykälä Hakemus Päätös 3.3.2014 6 Kirsi Heino Teille myönnetään 1. ammattialalisä Kunnanhallitus 12.5.2014 78 liite n:o 1 Kunnanjohtajan päätökset 1.3.2014-30.4.2014 :t 6-16 Päivä Pykälä Hakemus Päätös 3.3.2014 6 Kirsi Heino Teille myönnetään 1. ammattialalisä 1.3.2014 alkaen. Teille

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,04 44, ,72-673, ,

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,04 44, ,72-673, , 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-1.997,66-1.998-1.998-2.100 4300 Palvelujen ostot -7.690-4.971,72 64,7-4.032,56-939,16-5.746,45-9.779-10.718-6.000 4500 Aineet, tarvikkeet ja

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,87 58, ,13 884, ,

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,87 58, ,13 884, , 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-1.286,61 42,2-1.338,83 52,22-658,83-1.998-1.945-2.100 4300 Palvelujen ostot -7.690-5.180,88 67,4-5.731,55 550,67-4.047,46-9.779-9.228-6.000

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-3.050,00 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-1.522,10-11.247,90 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

Tuloslaskelma Tammikuu-Joulukuu Opetus ja kultt.toimen hallin

Tuloslaskelma Tammikuu-Joulukuu Opetus ja kultt.toimen hallin Tammikuu-Joulukuu 4110 Opetus ja kultt.toimen hallin Ta Toimintatuotot 800 0 800 785 15 98,1 Myyntituotot 600 0 600 518 82 86,4 Muut toimintatuotot 200 0 200 267-67 133,5 Toimintakulut -223 277-2 096-225

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-1.338,83-1.711,17 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-8.144,47-4.625,53 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

TOIMINTAKATE , , ,19 4,53

TOIMINTAKATE , , ,19 4,53 Hailuodon kunta Tuloslaskelma, vertailu ed.vuoteen (toimitettu) 18.4.2017 21:26:41 INTIME/ULKOINEN TILIVUOSI 012017-122017 KAUSI 032017 LASKENNALLINEN 18/04/17 Vuoden alusta Vuoden alusta Muutos % 2016

Lisätiedot

Tilinpäät. Toteuma Käyttö% TA+muut Toteuma Käyttö% 2014 2014 01-08 2015 2015 01-08 SOSIAALIPALVELUT 3002 KÄYTTÖTALOUS 3007 TALOUS

Tilinpäät. Toteuma Käyttö% TA+muut Toteuma Käyttö% 2014 2014 01-08 2015 2015 01-08 SOSIAALIPALVELUT 3002 KÄYTTÖTALOUS 3007 TALOUS LAPUAN KAUPUNKI Sivu 1 SOSIAALIPALVELUT 3002 KÄYTTÖTALOUS 3007 TALOUS 3010 TOIMINTATUOTOT/TULOT 3310 MYYNTITUOTOT 23.867,02 4.882,82 20,5 156.000 23.270,00 14,9 3320 MAKSUTUOTOT 501.076,30 319.207,05 63,7

Lisätiedot

Sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä hyväksyminen

Sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä hyväksyminen Kunnanhallitus 29 01.02.2016 Kunnanhallitus 66 21.03.2016 Kunnanvaltuusto 15 05.04.2016 Perusturvalautakunta 46 11.05.2016 Sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä hyväksyminen Khall

Lisätiedot

2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA

2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA TOIVAKAN KUNTA Sivu 1 2014 TA TA 2016 TA 2017 TA 2018 00004100 SOSIAALITOIMISTO Myyntituotot 2 610 2 400,00 Muut toimintatuotot 364 2 974 2 400,00 Henkilöstökulut -63 570-69 047,00-63 761,00 Palvelujen

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.4.2015 Kumulatiivinen toteuma 33,33 % TULOSLASKELMA TA 2015 Toteuma 30.4.2015 Tot-% Tilinpäätösennuste Ulkoinen TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 1 311 095 311 090 23,7

Lisätiedot

PERUSTURVAN HALLINTO 8000 TULOSLASKELMA 8010 TOIMINTATUOTOT

PERUSTURVAN HALLINTO 8000 TULOSLASKELMA 8010 TOIMINTATUOTOT 00003401 PERUSTURVAN HALLINTO 8010 TOIMINTATUOTOT 8310 MYYNTITUOTOT 8314 MUUT SUORITTEIDEN MYYNTITUOTOT 300,00-100,0 8310 MYYNTITUOTOT 300,00-100,0 8010 TOIMINTATUOTOT 300,00-100,0 8502 PALKAT JA PALKKIOT

Lisätiedot

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 Kaupunginhallitus 31.10.2016 Liite 1 388 Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 KH 31.10.2016 Tulosennuste 9/ 2016 MIKKELIN KAUPUNKI, Laskennallinen ennuste ja johdon ennuste 1-9/ 2016,

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama Käyttö muutos %

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama Käyttö muutos % Saarijärven kaupunki Sivu 1 YMPÄRISTÖOSASTON HALLINTO JA VIRANOMAISP YMPÄRISTÖOSASTON HALLINTO Henkilöstökulut -78.307-78.307-41.830,41-36.476,59 53,4 Palvelujen ostot -43.842-43.842-22.764,46-21.077,54

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001010 TARKASTUSTOIMI (03) 4001 Henkilöstökulut -3.000-3.000-1.487,56-1.512,44 4300 Palvelujen ostot -9.410-9.410-7.825,56-1.584,44 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -2.760.511-898.040,97 32,5-741.613,91-156.427,06-2.187.337,47-2.928.951-3.085.378-2.814.511

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -2.760.511-898.040,97 32,5-741.613,91-156.427,06-2.187.337,47-2.928.951-3.085.378-2.814.511 00002105 SOSIAALITYÖ (03) 2014 / 2015 3001 Myyntituotot 1.500 499,77 33,3 997,71-497,94 1.146,48 2.144 1.646 1.500 3200 Maksutuotot 31.330 11.461,81 36,6 7.786,05 3.675,76 23.950,20 31.736 35.412 31.330

Lisätiedot

Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset

Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset 1. Laskennallinen korvaus Alle 7-vuotiaat 6 845 / hlö / vuosi 7 -vuotta täyttäneet 2 300 / hlö / vuosi Maksetaan kolmen vuoden ajan 2. Korvaus

Lisätiedot

TALOUSARVION 2016 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2016 SEURANTARAPORTTI TALOUSARVION 2016 SEURANTARAPORTTI 31.8.2016 Kumulatiivinen toteuma 66,67 % TULOSLASKELMA TA 2016 Toteuma 31.8.2016 Tot-% Tilinpäätösennuste Ulkoinen TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 1 047 172 734 796 70,2

Lisätiedot

YLEISHALLINNON TOIMIALA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 Vastuualueittain. Sivu 1. Tuloslaskelma / ulkoiset. Summatasot: Tehtäväalue, Vastuualue

YLEISHALLINNON TOIMIALA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 Vastuualueittain. Sivu 1. Tuloslaskelma / ulkoiset. Summatasot: Tehtäväalue, Vastuualue YLEISHALLINNON TOIMIALA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 Vastuualueittain Sivu 1 Tuloslaskelma / ulkoiset Summatasot: Tehtäväalue, Vastuualue 100 Konsernihallinto Talousarvio/ Käyttösuunnitelma 2015 1012 Kunnan

Lisätiedot

PERUSTURVAN HALLINTO 8000 TULOSLASKELMA 8500 TOIMINTAKULUT

PERUSTURVAN HALLINTO 8000 TULOSLASKELMA 8500 TOIMINTAKULUT 00003401 PERUSTURVAN HALLINTO 8502 PALKAT JA PALKKIOT -41.700-41.700-26.025,99 62,4 8512 ELÄKEKULUT -9.100-9.100-5.883,12 64,6 8513 MUUT HENKILÖSIVUKULUT -2.340-2.340-941,24 40,2-11.440-11.440-6.824,36

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama Käyttö 2015 2015 muutos 2015 01-03 %

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama Käyttö 2015 2015 muutos 2015 01-03 % Saarijärven kaupunki Sivu 1 00000510 YMPÄRISTÖOSASTON HALLINTO Henkilöstökulut -77.142-77.142-17.816,23-59.325,77 23,1 Palvelujen ostot -42.978-42.978-10.698,42-32.279,58 24,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Lisätiedot

Toimintakate , ,58-22,1

Toimintakate , ,58-22,1 Sairaanhoitopiiri yhteensä MK 1.1. - 31.12.2000 1.1. - 31.12.1999 Muutos Myyntituotot 1 638 734 148,85 1 539 127 273,53 Maksutuotot 103 910 751,60 105 268 535,84 Tuet ja avustukset 38 921 683,48 36 776

Lisätiedot

TP 2016 TA+MUUT. LTK 2018 Ero% 2017

TP 2016 TA+MUUT. LTK 2018 Ero% 2017 541 NURMES Toiminto: - - 999 Kohde: - - 582 TALOUSARVION TULOSLASKELMA 218 Projekti: - - 9891 5115 KAUPUNKIRAKENNEPALV. HALLINTO TP 216 TA+MUUT. LTK 218 Ero% 217 MYYNTITUOTOT 36 36 HENKILÖSTÖKULUT -28

Lisätiedot

LPR Kaupunki Tulosyksikkö: 613TA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2016 Tulosyksikön nimi: Yksityistiet

LPR Kaupunki Tulosyksikkö: 613TA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2016 Tulosyksikön nimi: Yksityistiet LPR Kaupunki Tulosyksikkö: 613TA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2016 Tulosyksikön nimi: Yksityistiet 3 Toimintatuotot 0 0 0 0 30 Myyntituotot 0 0 0 0 31 Maksutuotot 0 0 0 0 35 Muut toimintatuotot 0 0 0 0 4 Toimintakulut

Lisätiedot

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1. Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,

Lisätiedot

TILINPTS TA YHT. KEHYS EHD. TOT. TOT% 2014 2015 2016 2016 2015

TILINPTS TA YHT. KEHYS EHD. TOT. TOT% 2014 2015 2016 2016 2015 Saarijärven kaupunki Sivu 1 00000051 YMPÄRISTÖOSASTON HALLINTO JA VIRANOMAISP 00000510 YMPÄRISTÖOSASTON HALLINTO 4001 Henkilöstökulut -79.077,30-77.142-239.180-78.307-58.468,54 75,8 4300 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Kauhava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kauhava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Kauhava 2.11.2015 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Mauno Salmela Ylitarkastaja Mauno Salmela 18.12.2015 1 Säädöspohja Kotolaki (1386/2010) astui voimaan 1.9.2011 Valtioneuvoston asetus (1393/2011) kunnan kustannusten

Lisätiedot

Koko kunnan toteuma xlsx Tammikuu-Joulukuu Vesilahti

Koko kunnan toteuma xlsx Tammikuu-Joulukuu Vesilahti Koko kunnan toteuma 1-12 2017.xlsx Tuloslaskelma 10.1.2018 Tammikuu-Joulukuu 2017 922 Vesilahti Ta Toteutunut 2017 Ta-Tot.2017 TA-% Toteutunut 2016 TP2016 Toimintatuotot 6 173 547 5 374 623 798 924 87,1

Lisätiedot

PERUSTURVA TA-ESITYS 2015 VASTUUALUE-MENO-TULOLAJITASO Perusturvalautakunta 30.9.2014 liite nro 6

PERUSTURVA TA-ESITYS 2015 VASTUUALUE-MENO-TULOLAJITASO Perusturvalautakunta 30.9.2014 liite nro 6 Hallinto Korvaukset kunnilta 3 126 Muut suoritteiden myyntituotot 7 860 8 000 8 000 1 260 8 000 7 860 8 000 8 000 4 386 8 000 7 860 8 000 8 000 4 386 8 000 Maksetut palkat ja palkkiot -304 400-342 300-342

Lisätiedot

Kunnanjohtajan päätökset

Kunnanjohtajan päätökset Kunnanjohtajan päätökset 4.10.-24.10.2017 Päivä Pykälä Toimivaltuus Otsikko Lisätiedot 11.10.2017 33 Hallintosääntö Työaikaisen takauksen hyväksyminen (eräpäivän jatkamisen)/ Inter Sähkö Oy Kysymyksessä

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 36 Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 2008-2012 Korvaus 2012 2011 2010 2009 2008 Laskennallinen 649 645 816 519 841 709 630 813 480 158 korvaus Toimeentulotuki 522 620 917

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammitoukokuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammitoukokuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammitoukokuu Tähän tarvittaessa otsikko 2015 Talousjohtaja Anne Arvola 22.6.2015 Koko kunta - Toteumavertailu Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen kuukausitoteuma

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Sastamalan kaupunki INTIME/Talouden Suunnittelu

Sastamalan kaupunki INTIME/Talouden Suunnittelu 1/5 113 Osaprosessi: 600 SOTE-HALLINTO Myyntituotot 25 400 Maksutuotot 130 000 Tuet ja avustukset 3 800 Muut toimintatuotot 733 300 YHTEENSÄ 892 500 Palkat ja palkkiot -484 400 Eläkekulut -94 400 Muut

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-31.3.2014 Kinnulan kunta 01-03/2012 01-03/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-03/2014

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 7

KIHNIÖN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 7 KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 7 Kunnanhallitus Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Tiistai 7.6.2016 klo 16.00 18.08 Puumilan Taitotalo Törmä Tapani Alkkiomäki Jari* Annala Tarmo

Lisätiedot

Toimintakate -68 252-140 175 71 923 49-69 360-161 048 Vuosikate -68 252-140 175 71 923 49-69 360-161 048

Toimintakate -68 252-140 175 71 923 49-69 360-161 048 Vuosikate -68 252-140 175 71 923 49-69 360-161 048 1 Tuloslaskelma Tammikuu-Kesäkuu 2014 Laskenn. toteuma 50 % 19.8.2014 Tot 1-6/2014 TA 2014 Tot 2014-TA Tot % Tot 1-6/2013 2013 TP 510 Varhaiskasvatus 5001 Varhaiskasvatuksen hall. Toimintatuotot 0 0 0

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 608.378 538.293,27 88,5 128.506,72 409.786,55 595.346,68 723.853 1.133.640 558.856

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 608.378 538.293,27 88,5 128.506,72 409.786,55 595.346,68 723.853 1.133.640 558.856 00005000 TEKNINEN LAUTAKUNTA (02) 3001 Myyntituotot 1.378.970 927.932,06 67,3 790.178,08 137.753,98 551.426,83 1.341.605 1.479.359 1.367.510 3200 Maksutuotot 88.390 44.446,24 50,3 41.542,63 2.903,61 10.489,55

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.4.2014 Kinnulan kunta 01-04/2012 01-04/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-04/2014

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660 // TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset

Lisätiedot

Talouden seuranta. Toukokuu 2014

Talouden seuranta. Toukokuu 2014 Talouden seuranta Toukokuu 2014 Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen kuukausitoteuma - lisäksi %-vertailu edelliseen vuoteen Rullaava 12 kk - sisältää 12 kuukauden toteutuneet eurot Koko kunta:

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus 12.2.2018 SISÄLLYSLUETTELO Sitovuustason olennaiset ylitykset... 1 Yhdistelmä... 2 Pitkä- ja lyhytaikaiset lainat... 3 Verotulot... 4 Palkat

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTIT LAPPEENRANNAN KAUPUNKI

KUUKAUSIRAPORTIT LAPPEENRANNAN KAUPUNKI KUUKAUSIRAPORTIT Verotulot 2014-2017 Vuoden alusta Tuloslaskelma 3/2017 VUODEN ALUSTA VUOSI 2016 VUOSI 2017 1 000 2016 % ero 16/17 2017 Toteuma Toteuma Budjetti Toteuma TP Budjetti Myyntituotot 6 723-0,1

Lisätiedot

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys Rahan yksikkö: tuhatta euroa 1 000 TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 TOIMINTATUOTOT 72 115 84 291 80 261 63 621 63 535 63 453 63

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama Käyttö 2014 2014 muutos 2014 01-12 %

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama Käyttö 2014 2014 muutos 2014 01-12 % Saarijärven kaupunki Sivu 1 00000510 YMPÄRISTÖOSASTON HALLINTO 051001 YMPÄRISTÖOSASTON HALLINTO 4001 Henkilöstökulut -74.070-1.070-75.140-78.087,30 2.947,30 103,9 4300 Palvelujen ostot -44.380-44.380-43.086,68-1.293,32

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -9.217-23.747-17.514 90,0-26,2-17.514 90,0-26,2-17.514-17.514-17.514

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -9.217-23.747-17.514 90,0-26,2-17.514 90,0-26,2-17.514-17.514-17.514 005945 Yksityistietoimen hallinto 3001 Myyntituotot 4.492-100,0-100,0 3200 Maksutuotot 1.653-100,0-100,0 3300 Tuet ja avustukset 59-100,0-100,0 6.205-100,0-100,0 4001 Henkilöstökulut -13.058-16.567-10.034-23,2-39,4-10.034-23,2-39,4-10.034-10.034-10.034

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko 2015 Talousjohtaja Anne Arvola 23.11.2015 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

TREDEA OY - LENTOLIIKENTEEN KEHITYSSUUNNITELMA

TREDEA OY - LENTOLIIKENTEEN KEHITYSSUUNNITELMA TREDEA OY - LENTOLIIKENTEEN KEHITYS 4.10.2015 1. Alustus Kansainvälinen lentoliikenne kasvaa vuositasolla noin 5 % vauhtia ja jatkaa tasaisesti kasvuaan maailmanlaajuisesti. Vuonna 2014 kasvu Euroopassa

Lisätiedot

Hallintokeskuksen talousarviomuutokset Khall liite 2

Hallintokeskuksen talousarviomuutokset Khall liite 2 Hallintokeskuksen talousarviomuutokset Khall 4.12.2017 240 liite 2 Yleishallinto Tulot 175 433 175 433 Palkat ja palkkiot -603 049 15 000-588 049 Henkilösivukulut -330 205 3 000-327 205 Muut kulut -1 983

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTIT LAPPEENRANNAN KAUPUNKI

KUUKAUSIRAPORTIT LAPPEENRANNAN KAUPUNKI KUUKAUSIRAPORTIT LAPPEENRANNAN KAUPUNKI 30.8.2016 1 Verotulot 2012-2016 Vuoden alusta 2 Tuloslaskelma 7/2016 VUODEN ALUSTA VUOSI 2015 VUOSI 2016 1 000 2015 % ero 15/16 2016 % ero Toteuma Toteuma Budjetti

Lisätiedot

Koko kunnan toteutuma 1-12 2015.xlsx. 12.1.2016 Tammikuu-Joulukuu 2015 922 Vesilahti

Koko kunnan toteutuma 1-12 2015.xlsx. 12.1.2016 Tammikuu-Joulukuu 2015 922 Vesilahti Koko kunnan toteutuma 1-12 2015.xlsx Tuloslaskelma 12.1.2016 Tammikuu-Joulukuu 2015 922 Vesilahti Ta Toteutunut 2015 Ta-Tot.2015 TA-% Toteutunut 2014 TP2014 Toimintatuotot 6 097 508 4 956 115 1 141 393

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko 2016 vt talousjohtaja Jerry Retva 9.1.2017 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

TP-2015 TOT-2015 TA-2016 TOT-2016 TOT e 5 kk/1000e +muutokset 5 kk %

TP-2015 TOT-2015 TA-2016 TOT-2016 TOT e 5 kk/1000e +muutokset 5 kk % 50 TEKNINEN TOIMI TP-2015 TOT-2015 TA-2016 TOT-2016 TOT-16 1000e 5 kk/1000e +muutokset 5 kk % * MYYNTITUOTOT 11 061 4 400 11 231 920 4 296 694 38,30 * MAKSUTUOTOT 475 146 425 600 164 976 38,80 * TUET JA

Lisätiedot

TP-2015 TOT-2015 TA-2016 TOT-2016 TOT e 4 kk/1000e +muutokset 4 kk %

TP-2015 TOT-2015 TA-2016 TOT-2016 TOT e 4 kk/1000e +muutokset 4 kk % 50 TEKNINEN TOIMI TP-2015 TOT-2015 TA-2016 TOT-2016 TOT-16 1000e 4 kk/1000e +muutokset 4 kk % * MYYNTITUOTOT 11 061 3 490 11 231 920 3 411 451 30,40 * MAKSUTUOTOT 475 115 425 600 135 789 31,90 * TUET JA

Lisätiedot

TP-2015 TOT-2015 TA-2016 TOT-2016 TOT e 3 kk/1000e +muutokset 3 kk %

TP-2015 TOT-2015 TA-2016 TOT-2016 TOT e 3 kk/1000e +muutokset 3 kk % 50 TEKNINEN TOIMI TP-2015 TOT-2015 TA-2016 TOT-2016 TOT-16 1000e 3 kk/1000e +muutokset 3 kk % * MYYNTITUOTOT 11 061 2 378 11 231 920 2 289 888 20,40 * MAKSUTUOTOT 475 86 425 600 104 406 24,50 * TUET JA

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Määrärahamuutokset Ta ennen Ta ennen Määrärahoihin tehtävät Ta muutoksen Ta muutoksen Toimi- muutosta

Lisätiedot

Tilinp. TA+MUUT. TOT. TA muutos muutos % SOSIAALIPALVELUT KÄYTTÖTALOUS TALOUS TOIMINTATUOTOT/TULOT

Tilinp. TA+MUUT. TOT. TA muutos muutos % SOSIAALIPALVELUT KÄYTTÖTALOUS TALOUS TOIMINTATUOTOT/TULOT LAPUAN KAUPUNKI Sivu 1 SOSIAALIPALVELUT KÄYTTÖTALOUS TALOUS TOIMINTATUOTOT/TULOT MYYNTITUOTOT 171.667 188.800 124.174 240.400 51.600 27,3 MAKSUTUOTOT 334.754 349.800 167.477 298.200-51.600-14,8 TUET JA

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Kaupungin tiedotustilaisuus 23.2.2017 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Kuikka Kaupunginjohtaja Timo Halonen Talousjohtaja Heikki Siira

Lisätiedot

TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,8 0, ,8 0,

TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,8 0, ,8 0, 00002110 TOIMEENTULOTUKI (04) Tuet ja avustukset 258.712 296.446 267.000 3,2-9,9 267.000 3,2-9,9 267.000 267.000 267.000 Muut toimintatuotot 31.858 30.000 20.000-37,2-33,3 20.000-37,2-33,3 20.000 20.000

Lisätiedot

Tilinp. Ed.Bud. Budj. 2013 2014 2015

Tilinp. Ed.Bud. Budj. 2013 2014 2015 TOIVAKAN KUNTA Sivu 1 TEKNINEN LAUTAKUNTA Myyntituotot 851.556 749.350 827.750 Maksutuotot 38.801 50.100 60.700 Tuet ja avustukset 35.587 10.700 1.500 Muut toimintatuotot 646.085 598.550 374.545 1.572.029

Lisätiedot

Tilinp. Ed.budj Budj. Muutos TS2 tuh. TS3 tuh. 2012 2013 2014 % 2015 2016

Tilinp. Ed.budj Budj. Muutos TS2 tuh. TS3 tuh. 2012 2013 2014 % 2015 2016 YPÄJÄN KUNTA Sivu 1 001000 Vaalit 3001 Myyntituotot 3130 Muut suoritteiden myyntituotot 3 800 100,0 4 4 3001 Myyntituotot 3 800 100,0 4 4 3 800 100,0 4 4 4003 Maksetut palkat ja palkkiot -3 500 100,0-4

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 10.2.2014 Tammi marraskuu Kh. 17.2.2014 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys

Lisätiedot

Hailuodon kunta Pääbudjetti Sivu 1 INTIME/Talouden Suunnittelu 112 Tulosalue TA: TA490 Perusturvahallinto :47:05

Hailuodon kunta Pääbudjetti Sivu 1 INTIME/Talouden Suunnittelu 112 Tulosalue TA: TA490 Perusturvahallinto :47:05 Hailuodon kunta Pääbudjetti Sivu 1 INTIME/Talouden Suunnittelu 112 Tulosalue TA: TA490 Perusturvahallinto 5.12. 14:47:05 TOT 7 kk TA TA % TS 2018 TS 2019 Myyntituotot 860 Maksutuotot Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2013 1 Kouvolan talouden yleiset tekijät 2 Väestökehitys Kouvolassa 2009-2017 3 Väestöennuste ikäryhmittäin 2015-2040 Ikäryhmä Muutos-% 2015/2040 0-14 -12,3 15-65 -17,1 65-20,4-12 % - 17 %

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2016 25.10.2016/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma, käyttötalous, investoinnit) - toteutuma syyskuun lopussa, vertailutietona

Lisätiedot

TA 2013 Valtuusto

TA 2013 Valtuusto TA 2013 Valtuusto 12.11.2012 26.11.2012 www.kangasala.fi 1 26.11.2012 www.kangasala.fi 2 TALOUSARVIO 2013 Muutos % ml. vesilaitos TA 2013 TA 2012/ milj. TA 2013 Kokonaismenot 220,3 5,7 ulkoiset Toimintakulut

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot