Kunnanjohtajan päätökset Päivä Pykälä Toimivaltuus Otsikko Lisätiedot Kunnanhallituksen johtosääntö

Transkriptio

1 Kunnanjohtajan päätökset Päivä Pykälä Toimivaltuus Otsikko Lisätiedot Kunnanhallituksen johtosääntö 7, kunnanjohtajan ratkaisuvalta Kunnanhallituksen johtosääntö 7, kunnanjohtajan ratkaisuvalta Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus euron EU:n ja valtion avustuksen hakeminen Vesilahden kuituverkkosuunnitelman rahoittamiseksi Kuntatodistusten liikkeelle laskeminen Vesilahden kunnanvaltuuston hyväksymässä talousarvio ja talousarviosuunnitelman investointiosassa on varauduttu Vesilahden laajakaistahankkeen toteuttamiseen siten, että valtuusto tekee erillispäätöksen hankkeen aloittamisesta vuoden 2016 aikana. Hankkeen toteuttamista varten tulee tehdä hankesuunnitelma. Tähän haetaan kunnan ulkopuolista rahoitusta. Päätän, että Vesilahden kunta hakee Kantri ry:n toimintaryhmän kautta EU:n ja valtion avustusta euroa Vesilahden kuituverkkosuunnitelman rahoittamiseksi. Hankkeen kokonaisavustussummasta osa on LEADER -kuntarahoitusosuutta. Päätän, että Vesilahden kunta laskee liikkeelle Kuntarahoituksen kautta Kuntatodistuksia 4,7 miljoonaa euroa siten, että laina-aika on ja korko on 0,12 %. Kuntatodistusten liikkeelle laskemisella turvataan kunnan likviditeettiä. Pöytäkirjanpitäjä Vesilahdessa Pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävissä Kunnanjohtaja Erkki Paloniemi Paikka ja päivämäärä Vesilahdessa / 2015 Virka-asema Keskusarkistonhoitaja Allekirjoitus Tarja Heino

2

3 LIITE no1 Kopio Koko kunnan toteuma xlsx Tuloslaskelma Tammikuu-Marraskuu Vesilahti Ta 2015 Ta-Tot.2015 TA-% 2014 TP2014 Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Toimintakate , Verotulot , Valtionosuudet , Rahoitustuotot ja -kulut , Korkotuotot , Muut rahoitustuotot , Korkokulut , Muut rahoituskulut , Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman muk. poistot , Arvonalentumiset ,0 0 0 Tilikauden tulos , Poistoeron muutos , Tilikauden ylijäämä (alij.) ,

4 LIITE no2 Kopio Toteuma khlle perinteinen.xlsx Tuloslaskelma Tammikuu-Marraskuu 2015 Vastuualue: 3000, 3100, 3400, 3500, 3600, 3800, 4001 Summatasot: Vastuualue Ta 2015 Ta-Tot.2015 TA-% TP Luottamushenkilöhallinto Toimintatuotot ***** Myyntituotot ***** Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Muut toimintakulut , Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut ,0 0 0 Muut rahoitustuotot ,0 0 0 Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset ,0 0 0 Arvonalentumiset ,0 0 0 Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Yleishallinto Toimintatuotot , Myyntituotot , Tuet ja avustukset , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut , Korkotuotot , Muut rahoitustuotot ***** -8-8 Korkokulut ***** Muut rahoituskulut ***** Vuosikate , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Sivu 1 / 4

5 LIITE no2 Kopio Toteuma khlle perinteinen.xlsx 2015 Ta-Tot.2015 TA-% 2014 TP2014 Ta 3400 Tukipalvelut Toimintatuotot , Myyntituotot , Muut toimintatuotot ***** Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Muut toimintakulut , Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut ***** Muut rahoitustuotot ***** Muut rahoituskulut , Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman muk. poistot , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Elinkeinotoimi Toimintatuotot , Myyntituotot , Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset ,0 0 0 Muut toimintakulut , Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut ***** Muut rahoituskulut ***** Vuosikate , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Sivu 2 / 4

6 LIITE no2 Kopio Toteuma khlle perinteinen.xlsx 2015 Ta-Tot.2015 TA-% 2014 TP2014 Ta 3600 Kaavoitus Toimintatuotot , Myyntituotot ***** Maksutuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut ***** Eläkekulut ***** Muut henkilösivukulut ***** Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Muut toimintakulut , Toimintakate , Vuosikate , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Maa- ja metsätilat Toimintatuotot , Myyntituotot , Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut ,0 0-3 Palvelujen ostot , Muut toimintakulut , Toimintakate , Vuosikate , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Maaseututoimi Toimintatuotot ***** 0 0 Muut toimintatuotot ***** 0 0 Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot ***** 0 0 Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut ***** 0 0 Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Toimintakate , Vuosikate , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Sivu 3 / 4

7 LIITE no2 Kopio Toteuma khlle perinteinen.xlsx RAPORTTI YHTEENSÄ Ta 2015 Ta-Tot.2015 TA-% 2014 TP2014 Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut , Korkotuotot , Muut rahoitustuotot , Korkokulut ***** Muut rahoituskulut ***** Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman muk. poistot , Arvonalentumiset ,0 0 0 Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Sivu 4 / 4

8 LIITE no 3Kopio Toteuma khlle sote.xlsx Tuloslaskelma Tammikuu-Marraskuu 2015 Vastuualue: 5001, 5010, 5101, 5221, 5280, 5301, 5400, 5501, 5601, 5602, 5701 Summatasot: Vastuualue Ta 2015 Ta-Tot.2015 TA-% 2014 TP Sos.-ja terv.toi.hal Toimintatuotot , Myyntituotot , Tuet ja avustukset , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Toimintakate , Vuosikate , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Sosiaalipalvelut Toimintatuotot , Myyntituotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot ***** Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut ,0 5 5 Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Muut toimintakulut ,3 0 0 Toimintakate , Vuosikate , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Sivu 1 / 4

9 LIITE no 3Kopio Toteuma khlle sote.xlsx 5280 Lasten ja nuorten tukipalvelut Ta 2015 Ta-Tot.2015 TA-% 2014 TP2014 Toimintakulut ,5 0 0 Palvelujen ostot ,5 0 0 Toimintakate ,5 0 0 Vuosikate ,5 0 0 Tilikauden tulos ,5 0 0 Tilikauden ylijäämä (alij.) , Vanhusten palvelut Toimintatuotot ***** Myyntituotot , Muut toimintatuotot ***** 0 0 Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot ***** Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut ***** Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 0 0 Muut toimintakulut , Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut , Muut rahoitustuotot , Muut rahoituskulut , Vuosikate , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Sivu 2 / 4

10 LIITE no 3Kopio Toteuma khlle sote.xlsx 2015 Ta-Tot.2015 TA-% 2014 TP2014 Ta 5400 Perusterveydenhuolto Toimintatuotot ***** Myyntituotot ***** Maksutuotot , Muut toimintatuotot ***** 0 0 Toimintakulut , Henkilöstökulut , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Palvelujen ostot , Muut toimintakulut ***** Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut , Muut rahoitustuotot , Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman muk. poistot , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Erikoissairaanhoito Toimintakulut , Henkilöstökulut , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Palvelujen ostot , Toimintakate , Vuosikate , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Ympäristöterveydenhu Toimintatuotot , Myyntituotot , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Palvelujen ostot , Toimintakate , Vuosikate , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Sivu 3 / 4

11 LIITE no 3Kopio Toteuma khlle sote.xlsx 5701 Sotiemme veteraanit Ta 2015 Ta-Tot.2015 TA-% 2014 TP2014 Toimintakulut , Palvelujen ostot , Muut toimintakulut ***** 0 0 Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut ***** 0 0 Muut rahoitustuotot ***** 0 0 Vuosikate , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , RAPORTTI YHTEENSÄ Toimintatuotot , Myyntituotot ***** Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot ***** Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Toimintakate , Rahoitustuotot ja -kulut ***** Muut rahoitustuotot ***** Muut rahoituskulut , Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman muk. poistot , Tilikauden tulos , Tilikauden ylijäämä (alij.) , Sivu 4 / 4

12 LIITE no 4Kopio Toteuma khlle tekninen.xlsx Tuloslaskelma Tammikuu-Marraskuu 2015 Vastuualue: 4100, 4200, 4600, 4700, 4800 Summatasot: Vastuualue Ta 2015 Ta-Tot.2015 TA-% 2014 TP Tekninen hallinto Toimintatuotot ***** 0 0 Myyntituotot ***** 0 0 Toimintakulut ,8 0 0 Henkilöstökulut ,8 0 0 Palkat ja palkkiot ,4 0 0 Henkilösivukulut ,4 0 0 Eläkekulut ,0 0 0 Muut henkilösivukulut ,9 0 0 Palvelujen ostot ,3 0 0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7 0 0 Muut toimintakulut ,0 0 0 Toimintakate ,7 0 0 Rahoitustuotot ja -kulut ***** 0 0 Muut rahoitustuotot ***** 0 0 Muut rahoituskulut ***** 0 0 Vuosikate ,7 0 0 Tilikauden tulos ,7 0 0 Tilikauden ylijäämä (alij.) , Kiinteistötoimi Toimintatuotot ,0 0 0 Myyntituotot ,1 0 0 Muut toimintatuotot ,8 0 0 Toimintakulut ,5 0 0 Henkilöstökulut ,7 0 0 Palkat ja palkkiot ,4 0 0 Henkilösivukulut ,0 0 0 Eläkekulut ,7 0 0 Muut henkilösivukulut ,4 0 0 Palvelujen ostot ,7 0 0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,8 0 0 Muut toimintakulut ,0 0 0 Toimintakate ,9 0 0 Rahoitustuotot ja -kulut ***** 0 0 Muut rahoitustuotot ,0 0 0 Muut rahoituskulut ***** 0 0 Vuosikate ,9 0 0 Poistot ja arvonalentumiset ,7 0 0 Suunnitelman muk. poistot ,7 0 0 Tilikauden tulos ,0 0 0 Poistoeron muutos ,0 0 0 Tilikauden ylijäämä (alij.) ,6 0 0 Sivu 1 / 3

13 LIITE no 4Kopio Toteuma khlle tekninen.xlsx Ta 2015 Ta-Tot.2015 TA-% 2014 TP Liikenneväylät ja yleiset alue Toimintatuotot ,4 0 0 Myyntituotot ***** 0 0 Muut toimintatuotot ,2 0 0 Toimintakulut ,8 0 0 Palvelujen ostot ,7 0 0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6 0 0 Avustukset ,5 0 0 Muut toimintakulut ,6 0 0 Toimintakate ,8 0 0 Rahoitustuotot ja -kulut ***** 0 0 Muut rahoitustuotot ***** 0 0 Muut rahoituskulut ***** 0 0 Vuosikate ,8 0 0 Poistot ja arvonalentumiset ,5 0 0 Suunnitelman muk. poistot ,5 0 0 Tilikauden tulos ,1 0 0 Tilikauden ylijäämä (alij.) , Vesi- ja viemärilaitos Toimintatuotot ,0 0 0 Myyntituotot ,0 0 0 Toimintakulut ,1 0 0 Henkilöstökulut ,7 0 0 Palkat ja palkkiot ,5 0 0 Henkilösivukulut ,5 0 0 Eläkekulut ,6 0 0 Muut henkilösivukulut ,4 0 0 Palvelujen ostot ,5 0 0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 0 0 Muut toimintakulut ,4 0 0 Toimintakate ,1 0 0 Rahoitustuotot ja -kulut ***** 0 0 Muut rahoitustuotot ***** 0 0 Muut rahoituskulut ***** 0 0 Vuosikate ,3 0 0 Poistot ja arvonalentumiset ,8 0 0 Suunnitelman muk. poistot ,8 0 0 Tilikauden tulos ,7 0 0 Tilikauden ylijäämä (alij.) ,7 0 0 Sivu 2 / 3

14 LIITE no 4Kopio Toteuma khlle tekninen.xlsx 4800 Palo- ja pelastustoimi Ta 2015 Ta-Tot.2015 TA-% 2014 TP2014 Toimintakulut ,8 0 0 Henkilöstökulut ,4 0 0 Henkilösivukulut ,4 0 0 Eläkekulut ,4 0 0 Palvelujen ostot ,9 0 0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ***** 0 0 Toimintakate ,8 0 0 Vuosikate ,8 0 0 Tilikauden tulos ,8 0 0 Tilikauden ylijäämä (alij.) ,8 0 0 RAPORTTI YHTEENSÄ Toimintatuotot ,2 0 0 Myyntituotot ,6 0 0 Muut toimintatuotot ,1 0 0 Toimintakulut ,8 0 0 Henkilöstökulut ,8 0 0 Palkat ja palkkiot ,4 0 0 Henkilösivukulut ,5 0 0 Eläkekulut ,0 0 0 Muut henkilösivukulut ,3 0 0 Palvelujen ostot ,5 0 0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4 0 0 Avustukset ,5 0 0 Muut toimintakulut ,0 0 0 Toimintakate ,2 0 0 Rahoitustuotot ja -kulut ***** 0 0 Muut rahoitustuotot ***** 0 0 Muut rahoituskulut ***** 0 0 Vuosikate ,7 0 0 Poistot ja arvonalentumiset ,0 0 0 Suunnitelman muk. poistot ,0 0 0 Tilikauden tulos ,2 0 0 Poistoeron muutos ,0 0 0 Tilikauden ylijäämä (alij.) ,3 0 0 Sivu 3 / 3

15 Teknisen toimen ulkoistamisen selvittäminen Sirpa Korhonen, FCG Konsultointi Oy Page 1

16 Lähtötilanne Talouden tasapainottamisohjelmassa on yhtenä toimenpiteenä teknisen toimen ulkoistamisen selvittäminen Vaihtoehdot A.Oma tuotanto B.Ostopalvelu yritykseltä Page 2

17 Eteneminen, vaihe I Nykytilaselvitys Nykytilaselvitys, jossa selvitetään mm. Organisaatiorakenne, toiminnan volyymi, toiminnan tulot ja menot, tilat Henkilöstö, määrä, ostetaanko nyt jo mitä ulkopuolisilta palveluntuottajilta Määrittely, mitä ostettaisi jos käytettäisi ostopalvelua ja mitä jäisi jatkossakin kuntaan (vähintään tilaajaosaaminen ja sopimuksen valvonta) Mitä dokumentteja on (esim. rakennuskohtaiset huoltokirjat) Jne. Selvityksessä käytetään yleensä seuraavia mikäli ulkopuolinen taho tekee selvitystä Kokouksia ja keskusteluja Webropol -kysely nykytilasta henkilöstölle Tarvittaessa haastatteluja Työpöytätyötä A) Todetaan että jatketaan omana tuotantona, B) Päätetään kilpailuttaa C) Kunta tekee periaatepäätöksen että kilpailutus voi olla vaihtoehto, mutta toteutetaan vielä päätöksenteon tueksi vaiheesta II alustavat keskustelut yritysten kanssa Page 3

18 Eteneminen mikäli valitaan B tai C, Vaihe II Yritysten kanssa keskustelut 1. Hilmaan markkinakartoituspyyntö (eli etsittäisi yrityksistä keskustelukumppaneita suunnitteluvaiheeseen) 2. Nykyisten palvelujen alustava määrittely ( tuotteistus ), jotta yritysten kanssa asian läpikäynti mahdollista 3. Hankinnan alustavan arvon laskeminen kunnan nykyisen oman tuotannon perusteella 4. Kiinnostuneet yritykset kutsuttaisi käymään tutustumaan palveluihin 5. Yritysten näkemyksiä tulevaan palvelutuotantoon Ovatko ylipäätään kiinnostuneita tarjoamaan palveluja Jos tarjoaisivat, mikä muuttuisi, mikä ei, mitä hyviä toimintatapoja heillä jotka olisi hyvä ottaa käyttöön jne. Päätös tehdäänkö kilpailutus, jos lopullista päätöstä ei tehty vielä vaiheessa I Mikäli kilpailutus päätetään tehdä, yritysten kanssa jatketaan ja tarkennetaan keskusteluja (Jos nähdään hyödylliseksi ja mahdolliseksi, yritykset antaisivat alustavat arviot kokoluokasta, millä hinnalla tuottaisivat palvelun. Tällöin tuotteistus tehtävä tässä vaiheessa jo hyvin pitkälle samanlaiseksi kuin tulevassa kilpailutuksessa tulisi olemaan.) Page 4

19 Eteneminen Vaihe III Kilpailutus Kilpailutuksen läpivienti Valitaan soveltuva hankintamenettely Viimeistellään tarjouspyyntö- ja sopimusluonnos dokumentit (pohjalla vaiheessa I ja II tehty työ) Käynnistetään hankinta Hilmassa ja viedään hankintaprosessi läpi Uusi sopimuskumppani aloittaisi n Page 5

20 Muuta Muilta kunnilta on hyvä pyytää kokemuksia ulkoistamisista Sote -uudistus voi vaikuttaa (mitä sote-palveluja ja niiden kiinteistöjä kunnassa jatkossa, miten niihin kiinteistöihin tekniset- ja tukipalvelut tuotetaan) --> Uuden palvelutuottajan sopimukseen mainittava muutoksen mahdollisuudet jatkossa Kilpailutuksissa henkilöstö siirtyy yleensä liikkeenluovutuksena vanhoina työntekijöinä uudelle palveluntuottajalle Page 6

21 Keskustelu Nyt ostetaan jo ulkopuolelta osaa palvelusta, miten jatkossa jos kilpailutettaisiin kokonaisuus Tarkistetaan sopimukset (milloin sopimuskaudet päättyvät / irtisanomisehdot). Uudelle tuottajalle kerrotaan mitä alihankkijoita käytetty, usein ovat kiinnostuneita paikallisista kumppaneista Ympäristönsuojelu, rakennusvalvonta Mitä kaikkea ulkoistetaan? Vaiheessa I selvitetään Pitäisikö olla muutaman muun kunnan kokemusten kautta selvitys Hinta, onko palvelu parantunut yms. näkökohtia Minkä kokoisissa kunnissa tehty? Eri kokoisissa Kiinteistö, siivous, miten yleensä tehdään? Kuntakohtaisesti Siivous mukana? Rakennusvalvonta kunnan omissa käsissä hyvä olla jatkossakin Oman palvelutuotannon hinta Vesilahdella selvillä Page 7

22 Keskustelu Jos lähdetään eteenpäin, alkaa vaiheella I eli nykytilaselvityksellä Määritetään mitä kaikkea ulkoistetaan Siivouksen mukaan liittäminen aiheuttaisi sisäisesti suuren muutoksen I vaihe, kokoluokka euroa (+ alv + matkat) mikäli ulkopuolinen tekee selvityksen Voidaan tarvita II vaihetta päätöksentekoon sillä Vesilahdella on pienet volyymit, onko kiinnostava yrityksille? Tilaajaosaaminen (sopimuksen valvonta) tulee jäädä kuntaan Vaihe I + alku vaiheesta II voisi olla järkevä tapa selvityksen sisällöksi, niin näkisi samalla onko yrityksillä ylipäätään kiinnostusta Page 8

23 Vesilahden kunnanhallitus Vesilahden kunnan kestävän kehityksen työryhmän lausunto Reilun kaupan kunta -haasteeseen Tampereen kaupunki on pormestarinsa Anna-Kaisa Ikosen allekirjoittamalla kirjeellä haastanut Tampereen seudun kunnat tavoittelemaan Reilun kaupan kunta -arvonimeä. Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy on pyytänyt Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven kaupunkien/kuntien johtoryhmiltä/kunnanhallitukselta vastausta siihen, että aikooko kaupunki/kunta saamaan Reilun kaupan arvonimen lähiaikoina. Vastauspyynnön ohessa KuHa Oy on antanut lausuntonsa arvonimen hakemisen vaikutuksesta kunnan hankintoihin. Reilun kaupan -kunta arvonimen kriteerit Vesilahden osalta Tiivistettynä Reilun kaupan kunnan arvonimen hakeminen edellyttää Vesilahden kunnan osalta seuraavia toimenpiteitä: - Kunta sitoutuu kunnanvaltuuston päätöksellä käyttämään reilun kaupan periaatteiden mukaisesti tuotettua kahvia ja teetä kunnanvirastolla ja kaikissa kunnan omissa tilaisuuksissa. Lisäksi kunta käyttää säännöllisesti myös jotakin muuta sertifioitua tuotetta kahvin ja teen ohella. Kunnan tulee myös lisätä aktiivisesti vuosittain reilun kaupan tuotteiden käyttöä joko ottamalla käyttöön uusia tuotteita tai lisäämällä käytössä olevien tuotteen käyttövolyymiä. - Kuntaan muodostetaan Reilun kaupan kunnan kannatustyöryhmä, jossa on toimijoita kunnasta, seurakunnasta, paikallisista yhdistyksistä ja yrityksistä. Työryhmän tehtävänä on valvoa Reilun kaupan kunnan kriteerien täyttymistä ja raportoida niistä Reilu kauppa ry:lle sekä ideoida toimintaa ja keinoja arvonimen hyödyntämiseksi. - Vesilahden kunnasta pitää löytyä vähintään yksi kahvila tai ravintola, jossa on Reilun kaupan tuotteita tarjolla. - Vesilahden seurakunta sekä vähintään neljä työpaikkaa tai yhdistystä käyttävät Reilun kaupan tuotteita ja mainitsevat siitä kotisivuillaan/käyttävät valmiita tiedotusmateriaaleja. - Vesilahti järjestää tilan infopisteelle, jossa on kuntalaisille jaossa tietoa Reilun kaupan järjestelmästä ja tuotteista. Lisäksi kunta osallistuu kerran vuodessa järjestettäviin Reilun kaupan viikkoihin organisoimalla teemaan liittyvän tilaisuuden tai tapahtuman. Kuntien Hankintapalvelut Kuha Oy:n hankintasopimukset Kuntien Hankintapalvelut Kuha Oy kilpailuttaa ja tekee hankintapäätökset sekä hallinnoi keskitetysti Tampereen kehyskuntien yhteishankintoja. Kaikissa yhteishankinnoissaan yhtiö käyttää kuntien asiantuntijaryhmiä, joissa on edustaja jokaisesta kehyskunnasta. Yksi rahalliselta arvoltaan suurimmista yhteishankintasopimuksista, johon haaste Reilun kaupan kunnaksi hakeutumisesta mahdollisesti vaikuttaa, ovat elintarvikehankinnat.

24 KuHa Oy:n elintarvikkeiden voimassaolevien ( saakka) hankintasopimuksien mukaan Tampereen seudun kehyskuntien elintarvikkeita tilaavilla on mahdollisuus tilata noin 50 erilaista Reilun kaupan sertifioitua tuotetta ilman ostomäärärajoituksia. Hankintasopimuksista poimituista tuotevertailuista voi nähdä, että tuotteesta riippuen Reilun kaupan tuotteet ovat noin % kalliimpia kuin kehyskuntien elintarvikkeita tilaavien tällä hetkellä pääsääntöisesti tilaamat tuotteet. KuHa Oy:n mukaan suotuisinta yhteishankinnan uuden sopimuskauden (alkaen ) kilpailutuksen kannalta olisi, jos kaikilla kehyskunnilla olisi yhteinen näkemys, miten Reilun kaupan kunnan -arvonimen hakemiseen suhtaudutaan. Koska jokainen kehyskunta (kunnan-/kaupunginvaltuusto) kuitenkin tekee päätöksen omasta puolestaan, on KuHa Oy ilmoittanut voivansa ottaa kuntien mahdolliset erilaiset tarpeet huomioon ja voivansa rakentaa sen mukaan tarjouspyynnöt ja hankintasopimukset. Tampereen kehyskunnista Lempäälälle on myönnetty Reilun kaupan kunta -arvonimi Muut Tampereen kehyskunnat eivät tiettävästi ole arvonimeä hakeneet. Yhteenveto KuHa Oy:n lausunnosta Reilun kaupan kunnan arvonimen hakemisesta KuHa Oy:n lausunnon yhteenvetona todetaan, että mikäli kunta tai kaupunki haluaa osoittaa yhteiskuntavastuun ja vastuullisten hankintojen toteuttamista hakemalla Reilun kaupan arvonimeä, on sen syytä asiaa ratkaistessaan samalla tiedostaa arvonimen hakemisen vaikutus kunnan hankintoihin, tilattaviin Reilun kaupan vaatimuksen mukaisiin tuotteisiin ja niiden hintoihin, jotka ovat edellä kuvatusti merkittävästi kalliimpia kuin muiden tuotteiden. Samalla on syytä huomioida laajahkot toimenpiteet, joihin kunta sitoutuu sekä niistä aiheutuvat mahdolliset prosessikulut resurssipanostuksineen. Vesilahden kestävän kehityksen työryhmän näkemys Reilun kaupan kunta - arvonimen hakemisesta Vesilahden kestävän kehityksen työryhmän mielestä reilun kaupan järjestelmä edistää kestävää kehitystä maailmassa ja reilun kaupan periaatteiden mukaisesti tuotettujen tuotteiden käyttäminen on siten tärkeää. Reilun kaupan kunta - arvonimen hakeminen/saaminen edellyttäisi kuitenkin kunnalta lisäresursseja sekä työpanoksen että lisääntyvien kustannusten muodossa. Kestävän kehityksen työryhmä katsoo, että tässä haastavassa taloudellisessa tilanteessa Vesilahti voi tukea reilun kaupan järjestelmää muutoinkin kuin hakemalla Reilun kaupan kunta -arvonimeä. Vesilahden kunta voi toimia esimerkkinä kuntalaisille käyttämällä Reilun kaupan tuotteita erilaisissa tilaisuuksissa mahdollisuuksiensa mukaan sekä jakamalla reilun kaupan järjestelmästä tietoutta reilun kaupan viikkojen yhteydessä. Vesilahdessa Kestävän kehityksen työryhmä

25

26

27

28

29 SOPIMUS Etelä-Savo pv kk 2015 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Vesilahden kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen henkilöiden palveluiden käytöstä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta seuraavaa: 1. KOTOUTUMISEN EDISTÄMINEN PAIKALLISTASOLLA Kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010, jäljempänä kotoutumislaki) 30 :n mukaan kunnalla on yleis- ja yhteensovitusvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä sekä sen suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Lisäksi kunnan on huolehdittava siitä, että palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille ja että ne järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Kunnan on huolehdittava oman henkilöstönsä osaamisen kehittämisestä kotouttamisessa. Maahanmuuttajille tarkoitettuja toimenpiteitä ja palveluja voidaan järjestää myös kuntien välisenä yhteistyönä. Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on kotoutumislain 32 :n mukaan laadittava kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja jota tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Ohjelma otetaan huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Kotouttamisohjelman sisällön linjaukset on määritetty kotoutumislain 33 :ssä. ELY -keskuksen, työ- ja elinkeinotoimiston, Kansaneläkelaitoksen ja muiden kunnan alueella toimivien viranomaisten on kunnan aloitteesta osallistuttava oman toimialansa osalta ohjelman laadintaan, toteutukseen ja toimeenpanon seurantaan. Paikalliset maahanmuuttaja-, työntekijä- ja työnantajajärjestöt sekä uskonnolliset yhteisöt voivat tarvittavassa laajuudessa osallistua em. prosesseihin. Kotouttamisohjelma maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi ja tukemiseksi on hyväksytty Vesilahden kunnanvaltuustossa pp.kk.20vv. Kotoutumislain 41 :n mukaan kunta voi tehdä ELY -keskuksen kanssa sopimuksen lain 2 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen henkilöiden kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä. Lain 44 :n mukaan kustannusten korvaamisen edellytyksenä on, että kunta on laatinut 32 :ssä tarkoitetun kunnan PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin PL Tampere

30 2/5 2. HENKILÖPIIRI kotouttamisohjelman ja tehnyt 41 :ssä tarkoitetun sopimuksen ELY- keskuksen kanssa. Kotoutumislain luvussa 6 mainittujen korvausten piiriin kuuluvat kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentin mukaiset henkilöt. Mikäli henkilö ennen ELY -keskuksen kunnalle kohdistamassa korvauspäätöksessä määritettyä enimmäisaikaa saa Suomen kansalaisuuden, korvataan kustannukset kotoutumislain mukaisesti sen vuorokauden loppuun, jolloin henkilö ei ole Suomen kansalainen. Kunta varautuu järjestämään kotoutumista edistävät palvelut ja toimenpiteet kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentin mukaisille, kuntaan osoitetuille ja sijoittuneille henkilöille. Kunnan vuosittainen kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentin piiriin kuuluvien henkilöiden määrä on kunnan/kunnan toimielimen päätöksen (xx.xx.20vv) mukaisesti yy henkilöä [, joista kiintiöpakolaisia on xx henkilöä ja oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita xx henkilöä. Lisäksi kuntaan arvioidaan muuttavan vuodessa itsenäisesti tai perheenyhdistämisen kautta xx henkilöä]. ELY -keskus ja kunta yhdessä arvioivat vuosittain kuntaan osoitettavien ja sijoittuvien henkilöiden määrät, henkilöiden kuntaan muuton alkuvaiheen palveluihin, asumiseen sekä muihin kotouttamis- ja peruspalveluiden käyttöön kohdistuvat tarpeet. Neuvottelu järjestetään vuosittain ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana. 3. KORVATTAVAT KUSTANNUKSET ELY -keskus korvaa kunnalle kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentin mukaisista henkilöistä aiheutuneet lain 6 luvun mukaiset kustannukset kotoutumislain 44 :n ja tämän sopimuksen nojalla. Laskennallinen korvaus Kotoutumislain 45 :n nojalla kunnalle maksetaan valtion varoista laskennallista korvausta lain 2 :n 2 ja 3 mukaisten henkilöiden kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Korvaus maksetaan kolmelta vuodelta. Ulkomaalaislain 90 :ssä tarkoitetussa pakolaiskiintiössä Suomeen otetusta henkilöstä laskennallista korvausta maksetaan kuitenkin neljän vuoden ajalta. Korvaus kunnan maksamasta kotoutumistuesta ja toimeentulotuesta Kunnalle korvataan kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitetulle henkilölle maksetusta kotoutumislain 19 :n mukaisesta kotoutumistuesta ja toimeentulotuesta annetun lain mukaisesta toimeentulotuesta aiheutuneet kustannukset enintään kolmen vuoden ajalta. Korvaus tulkitsemisen järjestämisestä Kunnalle korvataan kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitetuille henkilöille järjestetystä tulkitsemisesta aiheutuneet kustannukset. Korvaus erityiskustannuksista

31 3/5 Kunnalle korvataan kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen henkilöiden sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannuksina lain 49 :n nojalla: 1) ilman huoltajaa olevan alaikäisen sijoittamisesta kotoutumislain 28 :n mukaiseen perheryhmäkotiin tai muuhun asuinyksikköön sekä perhehoidosta, asumisen tukipalveluista ja muista lastensuojelun palveluihin rinnastettavista toimenpiteistä kunnalle aiheutuvat kustannukset siihen saakka kunnes nuori täyttää 21 vuotta; 2) vamman tai sairauden edellyttämän pitkäaikaisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä kunnalle aiheutuvat huomattavat kustannukset, jos henkilö on ollut huollon tai hoidon tarpeessa Suomeen saapuessaan enintään kymmenen vuoden ajalta; sekä 3) erityisistä syistä muut kunnalle aiheutuneet kustannukset enintään kymmenen vuoden ajalta. Lisäksi kunnalle voidaan korvata lain 53 :n nojalla ihmiskaupan uhrille tämän asemasta johtuvien erityistarpeiden vuoksi järjestettävästä toimenpiteestä ja palvelusta, jotka liittyvät henkilön turvallisuuden takaamiseen sekä muuhun uhriasemaan liittyvään erityistarpeeseen. 4. VALTION KORVAUKSET Tässä sopimuksessa tarkoitetut kustannukset korvataan kunnalle kotoutumislain 44 nojalla. 5. MENETTELY KORVAUSASIOISSA Korvausajan alkaminen Korvausta maksetaan siitä alkaen, kun henkilölle, jonka kunnassa asumisen perusteella korvaus maksetaan, on rekisteröity ensimmäinen kotikunta väestötietojärjestelmään. Jos henkilöllä, jonka kunnassa asumisen perusteella korvaus maksetaan, ei ole oleskelulupaa maahan tulleessaan, eikä hän voi oleskeluluvan saatuaan saada kotikuntalain (201/1994) mukaista kotikuntaan, korvausta maksetaan siitä alkaen, kun hänelle on myönnetty oleskelulupa. Korvauksen maksaminen Kunnan on haettava kotoutumislain 6 luvussa ja tämän sopimuksen kohdassa 3 tarkoitettua korvausta kehittämis- ja hallintokeskukselle osoitetulla hakemuksella viimeistään kahden vuoden kuluttua sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana tapahtuneesta toiminnasta korvausta haetaan. Kehittämis- ja hallintokeskus maksaa korvaukset kunnalle hakemuksen ja kustannusten korvaamista koskevan sopimuksen perusteella. Kunta on ilmoittanut, että tämän sopimuksen perusteella korvattavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tehtävää hoitaa kuntayhtymä. ELY - keskus ja kunta ovat sopineet, että kehittämis- ja hallintokeskus maksaa kuntayhtymälle kotoutumislain 49 :n mukaiset korvaukset.

32 4/5 Kotoutumislain mukaisten kustannusten korvaamista koskeva ohje samoin kuin sopimus - ja hakemusmenettelyssä käytettävät lomakkeet ovat sopimuksen liitteenä. Maksetun korvauksen palautusvelvollisuus Kehittämis- ja hallintokeskus voi kotoutumislain 55 :n nojalla määrätä kunnan palauttamaan valtion maksaman korvauksen tai osan siitä, jos korvauksen suorittamista varten on annettu virheellisiä tai erehdyttäviä tietoja tai jos muutoin käy selville, että korvaus on suoritettu perusteettomasti. Palautettavalle määrälle on suoritettava korkolain (340/2002) 4 :n 1 momentin mukaan määräytyvän korkokannan suuruinen viivästyskorko. Kehittämis- ja hallintokeskuksen päätös kunnalle perusteettomasti maksetun korvauksen palauttamisesta on tehtävä viimeistään viidentenä kalenterivuonna sen toimintavuoden päättymisestä, jolta korvaus on maksettu. Korvausten muutoksenhaku Kotoutumislain lukuun 6 perustuviin päätöksiin saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Tiedonsaantioikeus Sisäasiainministeriöllä, aluehallintovirastolla, ELY -keskuksella, kehittämis- ja hallintokeskuksella, työ- ja elinkeinotoimistolla, kunnan viranomaisella sekä Kansaneläkelaitoksella on oikeus kotoutumislain saada maksutta ja salassapitosäännösten estämättä tämän sopimuksen toteuttamiseksi välttämättömät tiedot toisiltaan, Maahanmuuttovirastolta, vastaanotto- ja järjestelykeskukselta, kotoutumista tukevien toimenpiteiden ja palvelujen tuottajalta sekä ilman huoltajaa olevalle lapselle määrätyltä edustajalta. 6. VOIMAANTULO, SOVELTAMINEN JA IRTISANOMINEN Tämä sopimus tulee voimaan pp päivänä kk kuuta 20vv. Sopimus on voimassa toistaiseksi. Tätä sopimusta sovelletaan pp päivänä kk kuuta 20vv ja sen jälkeen syntyneiden kustannusten korvaamiseksi kunnalle. Jos tämä sopimus irtisanotaan, se päättyy 12 kuukauden kuluttua irtisanomispäivästä. Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.

33 5/5 :ssä kuun päivänä 20vv Allekirjoitukset Kunta Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus LIITTEET: Ohje kotoutumisen edistämistä koskevan lain (1386/2010) mukaisten kustannusten korvaamisesta kunnalle Korvausten haku- ja maksulomakkeet

34 LUOTTAMUKSELLINEN ALUSTAVA SUUNNITELMA TREDEA OY - LENTOLIIKENTEEN KEHITYSSUUNNITELMA Alustus Kansainvälinen lentoliikenne kasvaa vuositasolla noin 5 % vauhtia ja jatkaa tasaisesti kasvuaan maailmanlaajuisesti. Vuonna 2014 kasvu Euroopassa oli 6,3 %. Lentoliikenne on liikennemuodoista edullisin sekä ekologinen tapa siirtyä paikasta toiseen. Lentoliikenteen ennustetaankin maailmanlaajuisesti tuplaantuvan vuoteen 2030 mennessä. Tampereen kaupunkiseutu on Suomen ylivoimaisesti suurin kansainvälinen kasvukeskus pääkaupunkiseudun jälkeen, lisäksi se on paras alue saavutettavuudeltaan rauta- että maanteitse. Tämän saavutettavuudeltaan Suomen parhaan alueen saaminen kansainvälisen lentoliikenteen piiriin onnistuu yhdistämällä rautatie- ja maantieverkosto yhdessä lentoliikenteen kanssa toimivaksi liikennejärjestelmäksi matkaketjujen sekä uuden kehittyneen teknologian avulla. Kansainvälisen lentoliikenteen kehittäminen vahvistaa erityisesti eteläisen, läntisen ja keskisen Suomen talousalueita. Tampere-Pirkkala lentoaseman pitkän ajan kasvusuunnitelma on olla kansainvälisesti merkittävä läntisen ja keskisen Suomen lentokenttä, joka yhdistyy muun Suomen alueisiin kaupunkikeskuksissa sijaitsevin verkostoterminaalein. AiRRport-hanke, joka on kirjattu valtakunnalliseen lentoliikennestrategiaan, on koonnut alueiden vision, jonka tavoitteena on saavuttaa 8 miljoonaa matkustajaa vuonna Hankkeen tavoitteena on vahvistaa erityisesti läntisen ja keskisen Suomen saavutettavuutta ja siten elinkeinoelämän ja matkailun kytkentää globaaliin talouteen luomalla eri liikennemuodot sujuvasti yhdistäviä matkaketjuja ja kehittämään uusia palveluita toimijoiden yhteistyöllä. Tulevaisuuden lentokenttätoimintamalli on mahdollista toteuttaa juuri Tampereen kaupunkiseudulla suomalaisten hyvinvoinnin ja suomalaisen yritystoiminnan edistämiseksi globaalin verkottuneen talouden maailmassa. Toimivat ja yhteen liitetyt rautatie-, maantie- ja lentoliikenneverkot, fyysinen internet, ovat keskeinen osa alueellista ja kansallista menestystarinaa Tampereen kaupunkiseudulle. 2. Nykytilan kuvaus Tampere-Pirkkalan keskeinen sijainti luo kentälle erinomaisen saavutettavuusvyöhykkeen. Kentälle on helppoa tulla rautatie- ja maantieverkoston kautta. Tämä antaa kentälle myös erinomaisen sijainnin rahtilogistisena yhteyspisteenä. Vahva elinkeinoelämä sekä sen edelleen lisääntyvä kansainvälistyminen ovat merkittäviä tekijöitä, joille hyvä saavutettavuus ja nopeat yhteydet kansainvälisiin kohteisiin ovat elinehto. Suomen toiseksi suurimpana kansainvälisen kasvun keskittymänä on Tampere-Pirkkala lentoaseman kehittyminen avaintekijä Suomen talouden kasvun mahdollistajana. Vientiteollisuuden sekä muun elinkeinoelämän kasvu mahdollistuu vain toimivan lentokentän ja lentoliikenteen avulla hyvän saavutettavuuden ollessa elinehto alueille. Osaamispääoma, mm. yliopistotoiminta ja kansainvälisen koulutusyhteistyön säilyminen ja edelleen kehittyminen alueella voidaan jatkossa taata vain luomalla alueelle toimivat kansainväliset liikenneyhteydet. Tampere-Pirkkala ei ole yksin Pirkanmaan kenttä vaan sen kehittämisessä etu on yhteinen keskisen ja läntisen Suomen alueilla. Lentoliikenteen kehitys on kansallinen asia, jossa Tampereen kaupunkiseutu ja Pirkanmaa ovat elinkeinoelämänsä sekä taloudellisen kasvukeskittymänsä ansiosta erinomainen tiennäyttäjä kehitystyötä tehtäessä. Puolustusvoimat ja Suomen Punainen Risti ovat kentän aktiivisia käyttäjiä. Punaisen Ristin logistiikkakeskus sijaitsee Pirkkalassa, ja kansainvälisiin kriisitehtäviin lähdetään usein Tampere-Pirkkalan lentokentältä. Yleisilmailu sekä 1 LUOTTAMUKSELLINEN Marja Aalto, MA Tredea Oy

35 LUOTTAMUKSELLINEN ALUSTAVA SUUNNITELMA koulutustoiminta tuovat myös runsaasti käyttäjiä kentälle ja merkittävä etappi kehityksen kannalta on Patrian koulutuskeskuksen siirtäminen Tampereelle vuoden 2017 aikana. Tampere-Pirkkala lentoasema on Suomen toiseksi vilkkain kansainvälinen lentokenttä. Lentoasemalla on vuositasolla yli 1100 matkustajaa päivässä. Vuonna 2014 Tampere-Pirkkalasta lensi yhteensä matkustajaa, joista kotimaan matkustajia oli ja kansainvälisiä matkustajia Tämä tekee Tampere-Pirkkala lentoasemasta ensisijaisesti kansainvälisen liikenteen lentoaseman ja on osoitus kentän potentiaalista. Säännöllistä reittiliikennettä kentältä harjoittavat tällä hetkellä SAS, Finnair ja Ryanair. SAS operoi neljä (4) kertaa päivässä Tukholmaan, Finnair neljä (4), toisinaan viisi (5) lentoa Helsinkiin ja Ryanair lentää säännöllisesti lokakuun 2015 loppuun suoraan Euroopan kohteisiin; Milano, Italia Bremen ja Frankfurt, Saksa Alicante ja Malaga, Espanja Budapest, Unkari Lontoo, UK kunnes jää talvikaudeksi 2015 tauolle. Kentältä lennetään säännöllisesti kausivaihteluiden mukaan lomalentoja, sekä yksittäisiä tilauslentoja eri kohteisiin Euroopassa. Tällä hetkellä kentän infrastruktuuri asettaa jonkin verran rajoituksia mm. lentokoneiden määrälle sekä koolle. Tulevaisuudessa lentokentälle on kaavoitettu mm. uusi kiitotie, joka on osoitus pitkäjänteisestä kasvusuunnitelmasta. 3. Projektin tehtävä Tampere-Pirkkalan lentoasemasta on suunniteltava ns. smart airport sekä hyödynnettävä alueen osaaminen niin perusteknologian kuin älyteknologian osalta. Kansainvälisen liikenteen keskittymä edellyttää toimivaa ja sujuvaa ympäristöä mikä huomioi sekä maaliikenteen että ilmaliikenteen yhdistymisen toisiinsa saumattomasti, kuin myös pitkänmatkan liikenteen yhdistämisen paikalliseen lyhyenmatkan liikennöintiin. Projektin tehtävänä on kehittää Tampere-Pirkkalan lentoasemasta toimiva ja kehittyvä kansainvälisen lentoliikenteen keskus, lisäämällä konkreettisin toimin kentän säännöllisen liikenteen määrää, sekä sitouttamalla lentoyhtiöitä liikennöimään kentälle pysyvästi. 4. Projektin toimenpiteet Projektin toimenpiteen jakautuvat karkeasti kolmeen osa-alueeseen 1) Lentoyhteyksien hankinta 2) Myynti- ja markkinointitoimenpiteet ja 3) Muut tehtävää tukevat toimet/osaprojektit. 1. Lentoyhteyksien hankinta Alkutilanteessa, jossa kentälle ei ole vakaata säännönmukaista liikennettä Finnairia ja SAS:ia lukuun ottamatta, Ryanairin ollessa epävarmassa tilassa on reittiyhteyksien hankintatyö ensi arvoisen tärkeää. Reittien aloittaminen vaatii aktiivista yhteydenottoa lentoyhtiöihin, haluttuihin kohteisiin, matkatoimistoihin sekä matkanjärjestäjiin Suomessa sekä ulkomailla. Projektin alussa jatketaan neuvotteluja nykyisten reittiyhteyksien säilyttämiseksi (Finnair ja SAS) sekä otetaan yhteyttä lentoyhtiöihin uusien reittien avaamiseksi. Uusia reittiyhteyksiä suunniteltaessa on huomioitava lentoyhtiöiden strategia sekä markkina-alue. Lentoyhtiöiden toiminta-alue määrittelee pitkälti potentiaalin reittien avaamiseen ja siksi yhtiöiden benchmarkkaus on tärkeää ennen kontaktin ottoa. 2 LUOTTAMUKSELLINEN Marja Aalto, MA Tredea Oy