Suodenniemen Kortekallion tuulivoimaosayleiskaava

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suodenniemen Kortekallion tuulivoimaosayleiskaava"

Transkriptio

1 SASTAMALAN KAUPUNKI Suodenniemen Kortekallion tuulivoimaosayleiskaava Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24042

2

3 Kaavaselostus 1 (85) Seppänen Pekka Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Suunnittelun merkitys ja tarkoitus Suunnitteluorganisaatio SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET Kaavaprosessi OSALLISET JA OSALLISTUMINEN Viranomaisyhteistyö SUUNNITTELUN TAVOITTEET LÄHTÖTIEDOT Suunnittelualueen sijainti Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaavat Asemakaavat Maanomistus Väestö, palvelut ja elinkeinot Liikenne Luonnonolot Kasvillisuus- ja luontotyypit Eläimistö Linnusto Muu eläimistö Pinta- ja pohjavedet Natura- ja suojelualueet Maa- ja kallioperä Maisema- ja kulttuuriympäristö Maiseman yleispiirteet Arvot Kaava-alueen lähimaisema Maisemarakenne Maisemakuva Muinaisjäännökset OSAYLEISKAAVAN SUHDE MUIHIN MAANKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN Muut tuulivoimahankkeet TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET... 27

4 Kaavaselostus 2 (85) Seppänen Pekka 7.1 Tuulivoimapuiston yleissuunnittelu ja tuulivoimaloiden sijoittuminen Tuulivoimapuiston rakenteet Sähkönsiirto Huoltotiet OSAYLEISKAAVAN KUVAUS Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Aluevaraukset ja osa-alueet Muut merkinnät ja määräykset Ehdotusvaiheessa tehdyt muutokset Hyväksymisvaiheessa tehdyt muutokset OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset Vaikutusalue Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä liikenteeseen Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Tuulivoimapuiston vaikutukset maiseman ja kulttuuriympäristön arvoalueisiin Maisemavaikutusten lieventäminen Valokuvasovitteet Näkyvyysanalyysi Vaikutukset muinaismuistoihin Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon Vaikutukset luontoon Vaikutukset linnustoon, liito-oravaan ja lepakoihin Vaikutukset muuhun eläimistöön Vaikutukset pohja- ja pintavesiin Vaikutukset geologisesti arvokkaisiin kohteisiin Tuulivoimapuiston varjostusvaikutukset Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Virkistys Turvallisuus Melu Matalien taajuuksien meluvaikutukset Vaikutukset tele- ja linkkiyhteyksiin Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen Vaikutukset elinkeinoihin ja luonnonvarojen hyödyntämiseen... 71

5 Kaavaselostus 3 (85) Seppänen Pekka Vaikutukset yhdyskuntatalouteen ja työllisyyteen Vaikutukset energiatalouteen ja ilmastoon Vaikutukset lentoliikenteeseen ja ilmavalvontatutkiin Lentoestevalojen vaikutus Kaavan suhde olemassa oleviin selvityksiin ja suunnitelmiin Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Osayleiskaavan suhde maakuntakaavaan Yleiskaavan sisältövaatimukset OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN SEURANTA... 79

6 Kaavaselostus 4 (85) Seppänen Pekka Liitteet 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 2 Luontoselvitys (, 2014) 3 Maisemaselvitys (, 2014) A raportti B liitteet 4 Arkeologinen inventointi (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy, 2014) 5 Melumallinnus A1 raportti A2 kartta 6 Varjostusmallinnus A raportti B kartta 7 Näkyvyysanalyysi A raportti B kartta 8 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio 9 Matalataajuisen meluselvityksen raportti 10 Luonnosvaiheen vastineraportti

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 1 (79) Suodenniemen Kortekallion tuulivoimaosayleiskaava Kaavan nimi: Suodenniemen Kortekallion tuulivoimaosayleiskaava Kaavan päiväys: Ehdotusvaihe Alueen määrittely: Kaavan laatija: Suunnittelualue sijaitsee Sastamalan Suodenniemen Kortekallion alueella. suunnittelupäällikkö Maritta Heinilä Ins. AMK Pekka Seppänen Osoite: Sähköposti: Projektinumero: Pyhäjärvenkatu 1, TAMPERE P24042 Vireilletulo: Luonnos julkisesti nähtävillä (MRA 30 ): Ehdotus julkisesti nähtävillä (MRA 27 ): Kaupunginvaltuusto hyväksynyt: 1 JOHDANTO 1.1 Suunnittelun merkitys ja tarkoitus Suodenniemen Kortekallion tuulivoimaosayleiskaava on tullut vireille yksityisen tuulivoimayrittäjän aloitteesta. Sastamalan kaupunki on hakenut ja saanut ympäristöministeriöltä kaavan laatimiseen valtiontukea. Tuen on tarkoitus kattaa 70 % kaavan laatimisen kuluista. Osayleiskaava ei ole aiemmin ollut Sastamalan kaupungin kaavoitusohjelmassa, mutta se on lisätty vuosien kaavoitusohjelmaan. Osayleiskaavan laatimisesta on laadittu kaavoitussopimus Sastamalan kaupungin ja PT-Wind Oy:n välille, joka allekirjoitetaan ja tulee voimaan, mikäli kaupunginhallitus hyväksyy laaditun sopimuksen ja päätös saa lainvoiman. Suodenniemen Kortekallion tuulivoimaosayleiskaavan tavoitteena on laatia maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka perusteella voidaan suoraan myöntää rakennusluvat tuulivoimaloille. MRL 77 a :n mukaan rakennuslupa tuulivoimalan rakentamiseen voidaan MRL 137 :n 1. momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Osayleiskaavassa osoitetaan tuulivoimaloiden sijainnit ja alueet niiden tarvitsemiin rakenteisiin sekä tuulivoimaan liittyvät tiet, sähkölinjat ja siirtojohdot.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 2 (79) Kaavatyön tavoitteena on mahdollistaa enintään 3 tuulivoimalan toteuttaminen. Tuulivoimalaitokset ovat teholtaan noin 2-3,3 MW, jolloin niiden yhteisteho tulisi olemaan 6 9,9 MW. 1.2 Suunnitteluorganisaatio Tuulivoimapuistohankkeesta vastaava PT Wind Oy sopii Sastamalan kaupungin kanssa osayleiskaavan laatimisesta kaavoitussopimuksella. Sastamalan kaupungin puolesta työtä ohjaa kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa. Kaupunki vastaa omalta osaltaan valmistelu- ja suunnitteluvaiheiden tiedottamisesta ja nähtäville asettamisesta sekä näiden vaiheiden palautteen keräämisestä ja vastineiden valmistelusta sekä kaavan laatimis- ja tiedottamiskuluista. PT Wind Oy vastaa tuulivoimaloiden ja niiden vaatimien rakenteiden sijaintien suunnittelusta. Kaavoituskonsultiksi on valittu. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä kaavoituksesta vastaa arkkitehti SAFA Maritta Heinilä. FCG:n työryhmä Maritta Heinilä projektipäällikkö, arkkitehti SAFA, YKS-506 puh Pekka Seppänen Minttu Kervinen pääsuunnittelija, Ins. Amk suunnittelija, arkkitehti

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 3 (79) 2 SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET 2.1 Kaavaprosessi Kaavaprosessin keskeiset vaiheet Vireilletulokuulutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävillä lähtien Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Kaavaluonnos hyväksytty nähtäville kaupunginhallituksessa Kaavaluonnoksen nähtävilläolo Yleisötilaisuus kaavan nähtävilläoloaikana Viranomaistyöneuvottelu Kaavaprosessin tulevia vaiheita Kaavaehdotus hyväksytty nähtäville kaupunginhallituksessa kesäkuu 2015 Kaavaehdotuksen nähtävilläolo kesäkuu heinäkuu 2015 Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu syyskuu 2015 Osayleiskaavan hyväksyminen kaupunginvaltuustossa lokakuu 2015 Osayleiskaava lainvoimainen marraskuu OSALLISET JA OSALLISTUMINEN Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä on mainittu ne tahot, jotka ovat osallisia kaavatyössä, kuten maanomistajat, kuntalaiset viranomaiset ja yhteisöt. Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa: Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 4 (79) Osallistumismenettelyllä luodaan edellytykset sille, että kaavan sisällöstä, vaikutuksista ja muista oleellisista asioista keskustellaan riittävän varhaisessa vaiheessa niiden osallisten kanssa, joita asiat koskevat. Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa vaikuttaa: kaavan vaikutusalueen asukkaat yritykset ja elinkeinonharjoittajat virkistysalueiden käyttäjät kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt, kuten asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat. tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojelu- ja rakennusperinneyhdistykset sekä metsästysseurat o tienhoitokunnat o metsästysseurat elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt o Metsäkeskus o MTK Pirkanmaa erityistehtäviä hoitavat yhteisöt kuten kuntien energia- ja vesilaitokset o Elenia Oy o Fingrid Oyj o Digita Oy Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Sastamalan kaupungin hallintokunnat Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Pirkanmaan liitto Pirkanmaan pelastuslaitos Liikenteen turvallisuusvirasto Metsähallitus Museovirasto Puolustusvoimat Osallisten listaa voidaan täydentää tarvittaessa. Maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n mukaan osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suunnitelman täydennystarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun on kutsuttava esityksen tehnyt osallinen ja tarpeen mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 5 (79) 3.1 Viranomaisyhteistyö Kaavaprosessin aikana järjestetään aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu, ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 ) sekä tarvittaessa työneuvotteluja. Neuvotteluihin kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta pyydetään osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyiltä viranomaisilta lausunto. Tiivistelmä lausunnoista, niihin annetut vastineet sekä niiden pohjalta kaava-asiakirjoihin tehdyt muutokset ja täydennykset esitetään kaavaselostuksen liiteasiakirjoissa. Osayleiskaavan vaikutuksia arvioidaan tarvittaessa yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joiden toimialaa kysymykset koskevat. Valmisteluvaiheessa järjestettiin aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 ). Neuvottelusta on laadittu muistio, joka on kaavaselostuksen liitteenä 8. Luonnosvaiheen jälkeen järjestettiin viranomaistyöneuvottelu , jossa keskusteltiin hankkeen tavoitteista ja viranomaiset saivat mahdollisuuden kertoa tarkemmin näkemyksiään hankkeen edistämisestä. 4 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä mahdollisuuksien mukaan maakaapelein toteutettavasta sähkönsiirrosta. Osayleiskaavan suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen sekä lieventää rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa muodostuvat tavoitteet. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Sastamalan kaupunginvaltuusto. Tuulivoimapuiston tavoitteena on osaltaan edistää ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho Suomessa MW:iin vuoteen 2020 mennessä. 5 LÄHTÖTIEDOT 5.1 Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Sastamalan kaupungin pohjoisosassa Suodenniemen taajaman kaakkoispuolella. Matkaa taajamaa lähimpänä olevan tuulivoimalan sijoituspaikkavaihtoehdon ja taajaman välillä on n. 1,5 km. Kaava-alueen pinta-ala muodostuu tuulivoimaloiden sijoituspaikkojen ympärille etäisyydelle, jolle melumallinnuksen perusteella ei tule jatkossa sijoittaa uutta asumista (voimaloista aiheutuva 40 db:n raja). Suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 197 hehtaaria. Alueen alustava rajaus ja alustavat tuulivoimaloiden sijoituspaikkavaihtoehdot on esitetty kuvassa 1.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 6 (79) Kuva 1: Suunnittelualueen rajaus on esitetty punaisella viivalla. 5.2 Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Näitä ovat: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet MRL 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista. Suodenniemen Kortekallion tuulivoimaosayleiskaavaa koskevat erityisesti seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Alueidenkäytössä

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 7 (79) tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja alueet sekä maiseman erityispiirteet. Valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin kuuluu Museoviraston laatima inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009). Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) piiriin kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaat alueet rajauksineen löytyvät Internetistä Museoviraston laatimasta RKY-inventointi sivustosta Hankkeen lähialueelle ei sijoitu valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009). Kortekallion tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskevat myös MRL 39 :n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset: MRL:n 39 :n mukaisesti yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: Maakuntakaava yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset ympäristöhaittojen vähentäminen rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Suunnittelualueella on voimassa Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Maakuntakaavassa suunnittelualueella ei ole muita merkintöjä kuin ge2-104, jolla merkitään Hautavuoren kalliomaaston erittäin arvokasta kallioaluetta ja ge2-047, jolla merkittään Iso Punapää Pikku Punapään arvokasta kallioaluetta. Lisäksi suunnittelualueen ulkopuolella, mutta sen läheisyydessä on kaksi maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä, Koppelo - Jalkavala sekä Leppälampi Taipale - Kirkkojärven kulttuurimaisema. Uusi maakuntakaava 2040 on vireillä. Maakuntakaavaa varten on tutkittu seudullisesti merkittävien tuulivoima-alueiden sijoitusvaihtoehtoja, joihin suunnittelualue ei lukeudu lähinnä tuulivoimaloiden lukumäärän sekä tässä käytetyn pienemmän noin puolen kilometrin suojaetäisyyden vuoksi. Maakuntakaavaa varten tehdyissä selvityksissä on

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 8 (79) käytetty tuulivoimaloiden ympärillä laajempaa eli noin kilometrin suojaetäisyyttä lähimpiin asuinrakennuksiin. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden rajauksia koskevia päivitysinventointeja toteutettiin Pirkanmaalla vuosina Maakuntakaava 2040:ssä on inventointien perusteella maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden valikoimaa ehdotettu täydennettäväksi mm. Suodenniemen kulttuurimaisemalla, jossa Suodenniemen maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt on yhdistetty ja rajoja on tarkistettu sekä laajennettu. Kuva 2A: Ote maakuntakaavasta, likimääräinen suunnittelualue on rajattu punaisella. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on luonnosvaiheessa (kaavaluonnoksen nähtävilläolo ). Kortekallion alue on merkitty kaavaluonnokseen maakuntakaavan taajamatoimintojen läheisyyteen varatuksi tuulivoimaloiden alueeksi (tv), jolle on mahdollista sijoittaa viisi tai useampia tuulivoimaloita.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 9 (79) Yleiskaavat Asemakaavat Kuva 2B: Ote maakuntakaavaluonnoksesta 2040, likimääräinen suunnittelualue on rajattu punaisella. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Kaavoitettavan alueen länsipuolella on Suodenniemen keskusta-alueen käsittävä asemakaavoitettu alue.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 10 (79) Maanomistus Kuva 3: Ote Suodennimen asemakaavayhdistelmästä. Osayleiskaava-alue on rajattu punaisella viivalla ja asemakaavoitettu alue mustalla. Suunnittelualueen kiinteistöt ovat yksityisomistuksessa. Tavoitteena on, että tuulivoimalat rakentava taho sopii tuulivoimaloiden sijoituspaikkojen ostosta tai vuokrauksesta maanomistajien kanssa Väestö, palvelut ja elinkeinot Liikenne Suunnittelualueella ei sijaitse rakennuksia. Alueen ympärillä on asutusta, jota on runsaimmin luoteispuolella Suodenniemen keskustataajamassa. Lähin asuinalue alkaa noin 700 metrin etäisyydellä kaava-alueen rajasta. Kaava-alueen ympärillä on sekä haja-asutusta että loma-asutusta. Alueelle ei sijoitu palveluja. Alueen metsä on suurelta osin talousmetsää. Lähialueen elinkeinot painottuvat maa- ja metsätalouteen. Suunnittelualue käsittää päänosin maa- ja metsätalousaluetta, jossa kulkee muutamia yksityisiä metsäteitä. Suunnittelualueen pohjoispuolella kulkee seututie 259 (Mouhijärvi Suodenniemi Lavia), joka jää niukasti kaavoitettavan alueen ulkopuolelle. Tieyhteyden liikennemäärä suunnittelualueen kohdalla on noin 1300 ajoneuvoa vuorokaudessa.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 11 (79) Eteläpuolella kulkee huomattavasti vähemmän liikennöity paikallistie (Kouraniemi Vesunti), joka jää myös kaavoitettavan alueen ulkopuolelle. 5.3 Luonnonolot Kuva 4: Ote liikennemääräkartasta 2013 (Liikennevirasto). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella ympyrällä Kasvillisuus- ja luontotyypit Alueelle on laadittu osayleiskaavatyön ohella luontoselvitys kevään-syksyn 2014 aikana, jonka tavoitteena on tuoda esille suunnitellun tuulivoimapuistoalueen ja sen lähiympäristön luonnonolosuhteiden nykytila. Selvityksessä on esitetty lyhyesti myös hankkeen kuvaus sekä selvitysalueen ympäristön yleispiirteet ja lähimmät suojelualueet. Kortekallion selvitysalue kuuluu Satakunnan eliömaakuntaan ja sijoittuu kasvillisuusvyöhykkeiden alajaossa Eteläboreaalisen vyöhykkeen vuokkovyöhykkeelle eli lounaismaalle (OIVA 2014). Soiden osalta alue kuuluu Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan konsentristen kilpikeitaiden alueeseen (Vasander 1998). Selvitysalueen metsät Selvitysalueen kivennäismaan metsät ovat melko nuoria ja havupuuvaltaisia, pääosin kasvupaikkatyypiltään mustikkatyypin (MT) ja puolukkatyypin (VT) tuoreita ja kuivahkoja kankaita. Rinteiden välisiin notkelmiin ja peltojen laitamille sijoittuu myös lehtomaisen kankaan alueita (OMT) ja pieniä tuoreen lehdon laikkuja. Metsät ovat tehokkaassa metsätalouskäytössä ja osittain viljelemällä perustettuja. Kangasmetsät vuorottelevat mosaiikkimaisesti alueella sijaitsevien karujen kallioalueiden kanssa. Kallioiden lakialueilla kasvaa paikoin poronjäkälävaltaista kalliometsää. Monilla kallioalueilla esiintyvä puusto ei kuitenkaan ole luonnontilaista, vaan myös kallioalueita on päätehakattu tai niille on tehty poimintahakkuita, joiden vaikutuksesta vallitseva puusto on melko nuorta ja tasaikäistä ja lahopuun määrä on vähäinen. Kasvillisuudeltaan edustava kallioalue sijoittuu Kortesuonkallioiden länsiosiin, jossa kallion la-

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 12 (79) kialueella kasvaa luonnontilaisempaa, varttunutta männikköä, pystykeloja, lahoa maapuuta sekä jonkin verran myös mm. katajaa. Selvitysalueelle sijoittuu useita kalliojyrkänteitä, mutta jyrkänteiden alusmetsät eivät metsätaloustoimien vuoksi ole luonnontilaltaan erityisen edustavia. Kalliojyrkänteiden alusmetsät ovat tyypillisesti lehtipuuvaltaisia ja niillä esiintyy paikoin runsaasti nuorta haapaa. Selvitysalueella on myös useita päätehakkuualoja sekä nuorten taimikoiden alueita. Kuva 5. Selvitysalueelle hyvin tyypillistä mäntykangasmetsää. Alueella ei esiinny erityisen edustavia, luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia vanhan metsän alueita. Hieman varttuneempia, kuusivaltaista kangasmetsää on selvitysalueen pohjoisosissa Ylinen ja Alinen Laisjärvien länsipuolella. Hankealueen metsäalasta osa on alun perin kuusivaltaista korpea sekä mäntyvaltaista rämettä, jotka ovat ojitusten myötä nykytilassaan korpi- ja rämemuuttumia ja turvekankaita. Selvitysalueen pohjoisosissa Honkasuon alueella on hieskoivuvaltaista ojitettua korpea. Lehtomaista kasvillisuutta esiintyy paikka paikoin mäkien rinteillä ja mäkien välisissä notkelmissa, joilla kasvaa paikoin runsaastikin mm. sinivuokkoa sekä valkolehdokkia. Nämäkin alueet ovat kuitenkin intensiivisesti hoidettuja talousmetsäalueita. Selvitysalueen suot Selvitysalueen pinta-alasta osa on turvemaapohjaisia muuttumia, joilla metsänkasvua on pyritty ojituksin lisäämään. Hankealueen ojitetuista soista laajimpia ovat Lakeissuo, Saarisuo ja Hautaneva. Ojittamattomia suoluontotyyppejä esiintyy vähässä määrin ainoastaan alueen pohjoisosissa, Ylisen ja Alisen Laisjärven sekä Mustajärven nevarannoilla. Hankealueella ei esiinny ojittamatonta ja puustoltaan edustavaa korpea. Alueen vähäiset korpimuuttumat ovat sekapuustoisia, nuoria ja valoisuuden vuoksi heinäisiä ja osal-

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 13 (79) taan jo turvekankaita. Runsaat ojitukset ja puuston käsittely ovat koko hankealueella merkittävästi muuttaneet korpimaisten suotyyppien luonnontilaa. Selvitysalueen vesikasvillisuus Selvitysalueelle sijoittuvat järvet ovat melko karuja, eikä niiden rannoilla esiinny erityistä vesikasvillisuutta. Ylinen Laisjärven kaakkoisrannalla on järviruokokasvustoa. Selvitysalueen kulttuuriympäristöt Hankealueelle ei sijoitu asuttuja kulttuuriympäristöjä, eikä edustavia, entisiä hakamaita tai metsälaitumia havaittu. Hankealueen länsiosiin sijoittuu pieniä viljelykäytössä olevia peltoalueita. Kortesuon alue on poistettu viljelykäytöstä ja alue on kasvamassa umpeen. Alueelle johtavien metsäautoteiden pientareiden kasvilajisto on tavanomaista ja hyvin yleistä pientareiden ja viljelyalueiden lajistoa.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 14 (79) Kuva 6. Selvitysalueen arvokkaat luontokohteet. Suunnittelualue on pienentynyt luontoselvityksen jälkeen.

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 15 (79) Eläimistö Liito-orava Selvitysalueelta on lähtötietojen perusteella (SYKE 2014) tiedossa yksi kymmenen vuotta vanha havainto liito-oravasta. Lajin papanoita on löydetty yhden puun alta Hautavuoren koillispuolelta vuonna Selvitysalueelta ei löydetty liito-oravaa vuoden 2014 maastokartoituksissa. Alueella on nykyisellään myös melko vähän lajille sopivaa elinympäristöä. Lajille soveltuvat metsäkuviot ovat todennäköisesti liian pienikokoisia ylläpitämään liito-oravakantaa alueella. Lepakot Yleistä Kaikki Suomessa tavatut lepakot ovat luonnonsuojelulain (LSL 38 ) nojalla rauhoitettuja. Kaikki maamme lepakot kuuluvat myös EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden luonnossa selvästi havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulain (LSL 49 ) perusteella kielletty. Selvitysalueella elävät lepakot ja niiden elinympäristöt Lepakkoselvitysten aikana tehtiin yhteensä 20 erillistä havaintoa pohjanlepakoista ja 24 havaintoa viiksisiipoista. Lepakoiden esiintymisaktiivisuus oli suurimmillaan heinäkuun kartoituskäynnillä. Viimeisellä kartoituskäynnillä lepakoiden määrä selvitysalueella oli jo hyvin vähäinen. Viimeisellä kartoituskäynnillä tavattiin vain kaksi pohjanlepakkoa ja yksi viiksisiippa. Havaintojen perusteella selvitysalueella todettiin olevan kolme tärkeää lepakoiden ruokailupaikkaa, joihin sijoittuu myös potentiaalisia päiväpiilopaikkoja eli ns. lisääntymis- ja levähdyspaikkoja (puunkoloja ja pönttöjä). Alueet ovat varttuneempaa kuusikangasmetsää ja ovat hyvin tyypillisiä viiksisiippojen elinympäristöjä. Pohjanlepakoiden osalta tärkeitä ruokailualueita ei ole rajattu, koska lajin havaittiin saalistavan lajityypillisesti selvitysalueen metsäautoteillä eri puolilla aluetta. Tärkeät ruokailualueet sijoittuvat selvitysalueen pohjoisosiin ja niiden sijainti on esitetty kuvassa 7.

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 16 (79) Kuva 7. Selvitysalueen lepakkohavainnot ja niiden ruokailualueet. Suunnittelualue on pienentynyt luontoselvityksen jälkeen. Passiividetektorin kolmena yönä tallentama aineisto täydensi aktiivisella kartoituksella tehtyjä lepakkohavaintoja. Passiividetektorin aineistossa ei kuitenkaan esiintynyt muita lepakkolajeja pohjanlepakoiden ja siippojen lisäksi. Pohjanlepakko esiintyy usein asutuksen läheisyydessä, sopivan suojaisilla pienipiirteisillä metsäalueilla, mutta myös pihapiireissä ja puistoissa, missä on riittävästi puustoa. Lajin on todettu viihtyvän erilaisten elinympäristöjen reuna-alueilla, kuten peltojen, kallioiden ja hakkuiden reuna-alueella sekä teiden yllä, ja välttelevän suurempien ja tiheiden metsien sisäosia. Myös suuria ja avoimia alueita pohjanlepakko yleensä välttää. Pohjanlepakko saalistaa lentäviä hyönteisiä noin 5 15 metrin korkeudessa ja pääasiassa erilaisten aukkopaikkojen kuten tien, pellon, hakkuun, kallioiden tai vesistön laiteilla ja pihapiireissä. Sen päiväpiilopaikat sijaitsevat esim. vanhoissa rakennuksissa, puiden koloissa sekä muissa erilaisissa onkaloissa. Pohjanlepakot voivat lentää pitkiäkin matkoja ruokailemaan.

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 17 (79) Linnusto Isoviiksisiippa ja viiksisiippa ruokailevat yleensä peitteisemmässä ympäristössä, ja matalammalla, tyypillisesti havupuuvaltaisissa metsissä. Laji on riippuvainen varttuneista havupuuvaltaisista metsäalueista. Vesisiippa puolestaan ruokailee erilaisten vesistöjen äärellä kuten lammikoiden, jokien koskipaikkojen ja kanavien yllä. Lepakoita ei havaittu tuulivoimaloiden suunnitelluilla rakennuspaikoilla, jotka sijoittuvat etupäässä lepakoille huonosti soveltuviin elinympäristöihin (nuoret, voimakkaasti harvennetut mäntymetsät ja hakkuu-aukeat ja kallioalueet, joilla kasvaa nuorta, tasaikäistä puustoa). Puustoltaan nuorilla metsäkuvioilla ei useinkaan ole lepakoille soveltuvia päiväpiilopaikkoja kuten esimerkiksi kolopuita. Voimaloiden rakennuspaikkojen arvioidaan olevan viiksisiippojen ruokailualueiksi liian harvapuustoisia ja suojattomia. Hankealueella ja sen lähiympäristössä sijaitsee muutamia rakennuksia ja mm. puupinoja, joissa voi päivehtiä lähinnä yksittäisiä pohjanlepakoita. Puupinoista nousevat hyönteiset myös houkuttelevat etenkin pohjanlepakoita niiden läheisyyteen ruokailemaan. Alueen lähiympäristöön sijoittuu useita rakennuksia ja pihapiirejä, joissa voi olla lepakoiden potentiaalisia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Lähialueita ei selvityksen yhteydessä kartoitettu, koska tuulivoimapuiston suurimmat vaikutukset kohdistuvat voimaloiden ja huoltotiestön rakentamisalueille mahdollisesti sijoittuviin lepakoiden elinympäristöihin. Lepakoiden muutto Lepakoiden tunnetut muuttoreitit keskittyvät yleensä hyvin voimakkaasti rannikoiden läheisyyteen, ja muutto on hyvin vähäistä jo 500 metrin etäisyydellä rantaviivasta. Suomessa lepakoiden muutto on todennäköisesti voimakkainta eteläisellä ja läntisellä rannikkoalueella. Olemassa olevan tiedon perusteella voidaan pitää melko epätodennäköisenä, että selvitysalueella esiintyisi merkittävää lepakoiden muuttoliikehdintää. Lintudirektiivin liitteen I lajit Selvitysalueella lähtötietojen ja maastohavaintojen perusteella esiintyviä lintudirektiivin liitteen I lajeja ovat metso, teeri, pyy, palokärki, varpuspöllö, huuhkaja ja kurki. Kaikki edellä mainitut lajit esiintyvät Suomessa yleisinä ja runsaslukuisina. Lintudirektiivilajien esiintyminen on esitetty kuvassa 6. Uhanalaiset, silmälläpidettävät ja harvinaiset lajit Selvitysalueella ei havaittu uhanalaisia lajeja. Silmälläpidettäviksi (NT) luokiteltuja ovat metso ja teeri sekä sirittäjä. Selvitysalueella esiintyy paikoin valkolehdokkia, joka on rauhoitettu kasvilaji. Uhanalaisten, silmälläpidettävien ja harvinaisten lajien esiintyminen on esitetty kuvassa 6. Muuttolinnusto Selvitysalueella ei ole seurattu lintujen kevät- ja syysmuuttoa eikä alueen kautta kulkevan lintumuuton intensiteetistä ole saatavilla tarkempaa tietoa. Selvät maanpinnanmuodot, kuten meren sekä suurten järvien rannikko ja suuret jokilaaksot muodostavat yleisesti muuttolinnuille tärkeitä muuton suuntaajia eli ns. johtolinjoja, joita linnut seuraavat muutollaan. Selvitysalueen läheisyydessä ei ole tiedossa tällaisia merkittäviä lintujen muuttoa ohjaavia johtolinjoja tai muita merkittäviä lintujen muuttoreittejä.

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 18 (79) Pesimälinnusto Valtakunnallisessa lintuatlashankkeessa selvitettiin koko Suomen pesimälinnuston levinneisyyttä 10 x 10 km suuruisilla atlasruuduilla vuosina Selvitysalue sijoittuu Suodenniemen keskustan (683:327, selvitysaste erinomainen) atlasruutuun, missä havaittiin atlaksen aikana yhteensä 135 lajia. Niistä 78 lajia arvioitiin alueella varmasti ja 41 lajia todennäköisesti pesiväksi (Valkama ym. 2011). On huomioitava, että atlasruudun kattama alue on huomattavasti suunnittelualetta suurempi, joten kaikki atlasruudulla havaitut lajit eivät luonnollisesti pesi selvitysalueella. Alueen pesivän maalinnuston keskitiheydeksi on arvioitu noin paria/km 2 (Valkama ym. 2011). Kesän 2014 pesimälinnustoselvitysten yhteydessä Kortekallion selvitysalueella havaittiin yhteensä 50 lintulajia, joista 44 lajia arvioitiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Pistelaskentojen perusteella alueen selkeästi yleisimmät lajit olivat metsien yleislajeiksi luokiteltavat peippo ja pajulintu. Muita yleisiä lajeja olivat mm. metsäkirvinen, punarinta, laulurastas, mustarastas, sepelkyyhky, pikkukäpylintu, talitiainen ja käki. Hankealueen ja sen lähiympäristön pesimälajisto on toteutettujen selvitysten perusteella melko tavanomaista ja lajisto käsittää enimmäkseen alueellisesti tavanomaisia havupuuvaltaisten metsätalousalueiden peruslajeja. Huomattava osa alueen pinta-alasta on nuoren ikäluokan metsiä, hakkuualuetta ja ojitettua turvemaata. Alueella ja sen välittömässä läheisyydessä on myös useampia viljelysalueita sekä järviä, joilla pesivistä lajeista tehtiin äänihavaintoja myös selvitysalueelta vaikka lajit eivät varsinaisesti pesi alueella (mm. kuovi ja laulujoutsen). Selvitysalueella sijaitsevilla järvillä ja lammilla (Ylinen ja Alinen Laisjärvi sekä Kuusjärvi) havaittiin satunnaisesti kalalokkeja ravinnonhaussa. Järvillä pesivä vesilinnusto on melko niukkaa. Niillä havaittiin ainoastaan sinisorsia sekä taveja. Rannoilla pesii Suomessa yleinen kahlaajalaji, metsäviklo. Ylisen Laisjärven etelärannalla havaittiin ensimmäisellä kartoituskerralla kurkipari, mutta myöhemmissä kartoituksissa lajia ei enää tavattu selvitysalueelta. Muista kahlaajalajeista alueella pesii myös Suomessa hyvin yleinen lehtokurppa. Rantalinnustosta havaittiin ainoastaan ruokokerttunen Kuusjärven rantaruovikossa. Selvitysalueella on melko vahva kanalintukanta ja alueella tavataan kaikkia kolmea yleisintä kanalintulajiamme; pyytä (lintudirektiivin liite I), teertä (lintudirektiivin liite I, NT) ja metsoa (lintudirektiivin liite I, NT). Etenkin pyy ja teeri esiintyvät runsaslukuisina. Teerien soidinpaikkoja sijoittuu selvitysalueen läheisyydessä sijaitseville peltoalueille. Muutamia soivia teerikukkoja havaittiin alkukeväällä myös alueen järvien ja lampien nevarannoilla. Teeri on soidinpaikkansa suhteen joustava ja voi soida myös esimerkiksi hakkuaukeilla. Metsojen soidinpaikkakartoituksessa ei havaittu merkittäviä metson soidinalueita. Peräsuonkallion itäosassa havaittiin yksi paikallinen metso, jonka lisäksi samalta alueelta löydettiin muutamia irtosulkia. Havainto voi viitata kahden metsokukon soidinkamppailuun alueella. Selvityksen perusteella selvitysalueella ei kuitenkaan sijaitse lajin populaation kannalta merkittäviä, useiden metsokukkojen soitimia. Metso on luokiteltu Eteläboreaalisen lounaismaan alueella alueellisesti uhanalaiseksi (RT). Harvalukuisista lajeista selvitysalueella tavattiin kevään ensimmäisellä käynnillä pikkusieppo (lintudirektiivin liitteen I laji), joka on tyypillinen vanhojen metsien pesimälaji. Lajia ei kuitenkaan myöhemmissä kartoituksissa tavattu, joten sen pesintä alueella on epävarmaa. Alueella havaittiin myös muutama silmälläpidettävän sirittäjän (NT) reviiri. Tikkalinnuista alueella esiintyvät ainakin käpytikka ja palokärki (lintudirektiivi liite I). Alueella havaitut niittykirviset (NT) ovat olleet todennäköisesti muuttavia yksilöitä. Suojelullisesti arvokkaiden pesimälajien havaintopaikat on esitetty kuvassa 6. Rengastustoimiston sääksirekisterin ja petolintujen rengastustiedonantojen (Juha Honkala, kirjall. ilm.) mukaan hankealueen läheisyydessä ei sijaitse suurten tai keskisuur-

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 19 (79) Muu eläimistö ten päiväpetolintujen tai uhanalaisten lintulajien tiedossa olevia pesäpaikkoja. Edellä mainittujen tietolähteiden osalta on huomattava, että erityisesti Sääksirekisterin ja Rengastustoimiston tiedot petolintujen pesäpaikoista ovat todennäköisesti vajavaisia ja niiden kattavuus riippuu voimakkaasti paikallisten petolinturengastajien aktiivisuudesta. Muista petolinnuista hankealueella ovat pesineet varpuspöllö (viimeinen tiedossa oleva pesintä vuodelta 2009) sekä huuhkaja (viimeinen tiedossa oleva pesintä vuodelta 2009). Selvitysalueella sijaitsevat kaksi varpuspöllön pesäpönttöä havaittiin myös maastokartoitusten yhteydessä ja ne todettiin edelleen lajin pesintään soveliaiksi. Selvitysalueen lähiympäristössä on tiedossa myös useita tuulihaukan pesäpaikkoja (Rengastustoimisto 2014). Selvitysalueella tiedossa olevien petolintujen pesäpaikkojen välittömään läheisyyteen ei sijoitu alustavia tuulivoimaloiden rakennuspaikkoja eikä uutta huoltotiestöä. Hankealueella tavattava nisäkäslajisto on tyypillistä metsätalousvaltaisen havumetsävyöhykkeen lajistoa, joka koostuu alueellisesti yleisistä ja tavanomaisista lajeista. Alueen yleisimpiä nisäkkäitä ovat hirvi, metsäjänis, orava ja kettu sekä useat eri piennisäkäslajit. Hirvieläimistä alueella tavataan myös metsäkaurista ja valkohäntäpeuraa. Selvitysten yhteydessä havaittiin kanadanmajavia Kuusjärvellä, jossa laji mahdollisesti myös pesii. Majavan kaatamia puita nähtiin myös selvitysalueen länsipuolella Kuuslahden rannalla. Viitasammakko Viitasammakko on luonnonsuojelulain (LSL 38 ) nojalla rauhoitettu ja se kuuluu myös EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden luonnossa selvästi havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulain (LSL 49 ) perusteella kielletty. Selvitysalueen pohjoisosassa, Mustajärven alueella esiintyy viitasammakkoa. Useita lajin yksilöitä havaittiin kutemassa järven rannoilla pesimälinnustokartoituksen yhteydessä Lajia ei tavattu multa selvitysalueelle sijoittuvilta järviltä tai lammilta. Viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikaksi todettu Mustajärven alue on esitetty arvokkaana luontokohteena kuvassa Pinta- ja pohjavedet Suunnittelualue ei sijaitse pohjaveden kannalta tärkeälle alueelle. Lähin pohjavesi alue ( ), etäisyys suunnittelualueesta on noin 350 metriä ja noin 450 metriä suunnittelualueesta koilliseen ( ).

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 20 (79) Kuva 8: Pohjavesialueet. Hankealueen likimääräinen rajaus merkitty punaisella. Suunnittelualue on pienentynyt luontoselvityksen jälkeen Natura- ja suojelualueet Suunnittelualueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu Natura-alueita tai muita suojelualueita.

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 21 (79) Maa- ja kallioperä Kuva 9: Natura-alueet. Hankealueen likimääräinen rajaus merkitty punaisella. Suunnittelualue on pienentynyt luontoselvityksen jälkeen. Maaperä selvitysalueella on pääosin moreenia (Mr), joka ympäröi paljastuneita kallioalueita. Kalliomäkien välisiin painanteisiin on muodostunut sara- ja rahkaturvesoita (Ct, St). Vesistöjen laitamilla on pienialaisia savikkoja (Sa).

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 22 (79) Kuva 10: Maaperäkartta ( GTK). Suunnittelualue on pienentynyt luontoselvityksen jälkeen. Suodenniemen kallioperä on kaksijakoinen. Alueen eteläosassa on luode-kaakkosuuntainen, laaja suonigneissivyöhyke, kun taas keski- ja pohjoisosat ovat enimmäkseen tonaliittia ja porfyyristä graniittia, joiden seassa on gabroa ja lavialiittia. Gneissit ovat alkuperältään hiekka- ja savisedimenttejä sekä kivettyneitä tulivuoren purkaustuotteita. Valtaosa selvitysalueesta sijoittuu kiilleliuskeesta ja kiillegneissistä koostuvalle kallioperälle. Alueen pohjoisosassa kallioperä on dioriittia, gabroa, meta-arkoosia sekä kvartsidioriittia. Selvitysalueen keskiosat ovat amfiboliittia, dioriittia ja gabroa. Selvitysalueelle sijoittuu yksi luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokas kallioalue (luokka 2), Hautavuoren kalliomaasto. Arvokkaita kallioalueita koskeva paikkatietoaineisto on laadittu päätöksenteon tueksi maa-aineislain ja rakennuslain mukaisia ratkaisuja tehtäessä. Aineistoa käytetään maankäytön suunnittelussa, mutta sillä ei ole kuitenkaan juridista asemaa (SYKE 2007). Hautavuoren kalliomaasto on Pirkanmaan maakuntakaavassa merkitty valtakunnallisesti arvokkaaksi kalliokohteeksi, ge2-104 ja se kuuluu luokkaan 2 (erittäin arvokas). Hautavuori ja Kattilavuori muodostavat topografialtaan vaihtelevan kallioalueen, joka nousee metsäisenä selännealueena ympäristöään yli 50 metriä ylemmäksi. Jyrkänteet erottuvat selkeästi lähimaisemassa, kauemmaksi heikommin. Hautavuoren länsireunan porrasmaiset kallioseinämät ovat myös geomorfologisesti edustavia. Geologisesti mer-

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 23 (79) kittävä piirre on kiilleliuskeen välikerroksina esiintyvä konglomeraatti, joka kuuluu eteläisimpänä osana pitkään ns. Kourajärven kongiomeraattijaksoon. Kongiomeraatti on hyvin säilynyt ja sen alkuperäisrakenteet ovat nähtävissä Hautavuoren alueella. Lisäksi kallioalueen lounaisosassa Kattilavuoren alueella esiintyy amfiboliitin yhteydessä harvinaista lavianiitiksi kutsuttua dioriittiporfyriittiä kapeana vyöhykkeenä. Arvokkaaseen alueeseen kuuluvat myös pohjoisimpana sijaitsevat Kortesuonkalliot, joiden erikoiset jyrkännemuodot ovat myös geomorfologisesti edustavia, länsi- ja itäsivuilla ne ovat paikoin laattarakoilun liuskeisuustason mukaisesti kehittyneitä. Alueen pääkivilaji on voimakkaasti liuskeinen pystykaateinen kiilleliuske, jossa on runsaasti kvartsirikkaita raitaisia välikerroksia (Heikkinen & Husa 1995). Selvitysalueen itäpuolella, osittain Mouhijärven puolella sijaitsevat Iso Punapään ja Pikku Punapään kallioalueet, jotka Pirkanmaan maakuntakaavassa merkitty valtakunnallisesti arvokkaaksi kallioalueeksi ge Alue kuuluu luokkaan 4 (arvokas kallioalue). Geomorfologisesti edustavin osa-alue on Iso Punapään etelärinteen noin 40 metriä korkea porrasmainen jyrkänne, joka ei kuitenkaan erotu alueen ulkopuolella. Rinteen juurella on runsaasti kookasta lohkareikkoa. Pääkivilaji alueella on intermediäärinen vulkaniitti, joka on rakenteeltaan kerroksellista. Paikoin kivilajissa on kerrallista rakennetta. Kallioselännejakson pohjoisosassa on konglomeraattia välikerroksena. 5.4 Maisema- ja kulttuuriympäristö Osayleiskaavatyön yhteydessä on laadittu maisemaselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2014), joka on tämän selostuksen liitteenä Maiseman yleispiirteet Maisemamaakunnallisessa aluejaossa Sastamala kuuluu Lounaismaahan ja tarkemmin määriteltynä osin Ala-Satakunnan viljelyseutuun, osin Pohjois-Satakunnan järviseutuun. Suunnittelualue kuuluu Pohjois-Satakunnan järviseudun puolelle. Maaperä ja maanpinnan muodot ovat aika vaihtelevia. Seudulla on kumpu- ja pohjamoreeni- sekä kalliomaita. Soita on huomattavasti enemmän kuin muualla Lounaismaalla. Seudun melko metsäistä yleisilmettä elävöittävät useat järvet, joista osa on aika isojakin. Maanviljelyn edellytykset eivät ole yhtä hyvät kuin muualla Lounaismaalla, sillä savikoita on vain niukasti joidenkin pienehköjen jokien varsilla. Pienet kumpuilevat peltokuviot toistuvat kuitenkin maisemassa melko tiuhaan. Monesti peltomaisemia elävöittää niiden sijainti vesistöjen rantamilla. Harvahko asutus on sijoittunut pääasiassa pienten jokien laaksojen tuntumaan. (Ympäristöministeriö 1993a) Pirkanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnissa 2013 on esitetty Pirkanmaan alueen maakunnalliset maisematyypit. Kyseisen luokittelun mukaan Sastamala kuuluu Lounaiseen viljelyseutuun, jota on kuvailtu seuraavasti: Lounaisella viljelyseudulla on yhtenäisiä piirteitä Eteläisen viljelyseudun kanssa. Alueiden kallioperät ovat samankaltaisia. Lounaisen viljelyseudun läntiset osat ovat samanlaisia kuin Eteläisen viljelyseudun maat. Itään päin maasto nousee ja pinnanmuodot vaihtelevat mäkimaista komeisiin avokallioihin. Maisema on jylhimmillään Karkusta Nokialle päin kuljettaessa. Viljavat ja tasaiset pellot peittävät 1/5 maa-alasta. Parhaimmat ja laajimmat pellot levittäytyvät Kokemäenjoen rantamille. Veden osuus pinta-alasta on noin 10 %.

30 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 24 (79) Arvot Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Hankealueella ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Karkku - Tyrvää sijoittuu runsaat 15 kilometriä hankealueen kaakkoispuolelle. Seuraavaksi lähimmät valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet ovat Hämeenkyrön kulttuurimaisema (etäisyys noin 17 kilometriä hankealueesta koilliseen) sekä Kokemäenjokilaakso (etäisyys noin 19 kilometriä hankealueesta lounaaseen) kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuvat: Karkku - Tyrvää Hämeenkyrön kulttuurimaisema Kokemäenjokilaakso Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Hankealueelle sekä 0-5 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu yksi kohde: Suodenniemen kulttuurimaisema leikkaa hankealuetta kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu yksi kohde: Mouhijärven kirkon seudun ja länsipuolen sekä Tupurlanjärven kulttuurimaisemat sijoittuu lähimmillään vajaan viiden kilometrin päähän hankealueen rajasta. Alueiden ja kohteiden tarkemmat kuvaukset löytyvät maisemaselvityksestä. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Hankealueelle tai sen lähiympäristöön ei sijoitu valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Yli viiden kilometrin säteelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu useita arvokohteita. Kohteiden tekstiotteet Museoviraston internetsivustolta kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu kaksi kohdetta. Eskolan ja Tervamäen kylät, etäisyys lähimmillään noin 5,5 kilometriä. Lavian kirkonkylän raitti, etäisyys lähimmillään noin 11 kilometriä. Alueiden ja kohteiden tarkemmat kuvaukset löytyvät maisemaselvityksestä. Merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993)/ Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Entisiä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY1993), jotka voidaan nykyään pääsääntöisesti rinnastaa maakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, ei sijoitu hankealueelle.

31 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 25 (79) 0-5 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu kolme RKY 1993 kohdetta. Maakuntakaavassa puolestaan on kaksi aluerajausta. Kaksi jälkimmäistä on yhdistetty yhdeksi alueeksi (Leppälammen-Taipaleen-Kirkkojärven kulttuurimaisema). Koppelo-Jalkavala, etäisyys lähimmillään noin 0,9 kilometriä. Kirkkojärven kulttuurimaisema, etäisyys lähimmillään noin 1,5 kilometriä. Leppälampi-Taipaleen kulttuurimaisema, etäisyys lähimmillään noin 4,7 kilometriä kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu kaksi kohdetta. Mätikkö-Kirkkojärvi kulttuurimaisema sijoittuu lähimmillään noin 5,4 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Lavian kirkonkylän miljöö, etäisyys lähimmillään noin 11 kilometriä. Alueiden ja kohteiden tarkemmat kuvaukset löytyvät maisemaselvityksestä. Kuva 11: Leppälammen-Taipaleen-Kirkkojärven maakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaaluetta. Kuva on otettu pohjoiseen, hankealueesta poispäin. 5.5 Kaava-alueen lähimaisema Maisemarakenne Hankealue sijoittuu metsäiselle selännealueelle, joka on topografialtaan hyvin vaihtelevaa koostuu useista erisuuruisista mäistä. Osa on hyvinkin kookkaita ja niiden nimissä esiintyy sana vuori. Maasto kohoaa paikoin jyrkästikin ylöspäin. Kallio on monin paikoin laajoina alueina aivan pinnassa. Selännealueen alavampiin osiin, kallioalueiden lomaan, on muodostunut lukuisia pieniä soita ja soistumia. Hankealueen korkeimmat kohdat sijaitsevat hankealueen eteläosassa. Hautavuoren laki yltää metriin (mpy). Kattilavuori on jonkin verran matalampi. Sen korkein kohta on noin 117 metriä meren pinnan yläpuolella. Alavimmillaan suunnittelualue on noin metriä meren pinnan yläpuolella.

32 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 26 (79) Hankealueen ympärillä on paljon erisuuruisia vesistöjä: useita pieniä lampimaisia järviä, muutamia melko suuriakin järviä sekä vesistöjä yhdistäviä jokia. Järvien lomaan sekä ympärille sijoittuvat pellot ovat melko alavia. Viljelymaata sijoittuu erityisesti hankealueen länsi- ja luoteispuolelle. Pohjoisen ja idän puolella sekä osin etelässä on sulkeutunutta metsämaastoa. Topografiassa ja maisemakuvassa ylipäätänsä on havaittavissa jääkauden synnyttämä luode-kaakko suuntautuneisuus Maisemakuva Hankealue sijoittuu pääosin metsävyöhykkeelle, jossa on laajoja avokallioesiintymiä. Soita ja soistumia sijoittuu kallioselänteiden lomaan. Hankealue itsessään on melko sulkeutunutta. Alueelle sijoittuu joitakin metsäautoteitä. Kun alueen maisemakuvaa tarkastelee hieman laajemmin, noin viiden kilometrin säteellä kaavaillusta tuulivoimapuistosta, alueen maisemakuvalle ovat tunnusomaisia lukuisat erisuuruiset vesistöt melko pienipiirteisine rantaviivoineen sekä järvien lomaan sijoittuvat viehättävästi kumpuilevat viljelyalueet. Viljelyalueiden reunavyöhykkeet ovat varsin pienipiirteisiä ja moniulotteisia. Avoimet vesistönäkymät ovat tärkeitä maisemakuvan kannalta, samoin kumpuilevien peltoaukeiden avoimuus. Yleisesti ottaen pitkähköt näkymät viljelyaukeiden ja järvien yli ovat tarkastelualueen vahvuuksia. Alueelta löytyy runsaasti viehättävää tiestöä, jolta avautuu toinen toistaan hienompia näkymiä ympäristöön. Erityisesti viljelyalueiden korkeimmilta kohdilta tieltä käsin avautuu upeita näkymiä peltoalueiden alavampiin osiin ja vesistöjä kohti. Vanhat tilakeskukset ja rakennusryhmät muodostavat kiinnepisteitä maisemaan. Pinnanmuodoiltaan vaihtelevat metsäselänteet toimivat tärkeinä reunavyöhykkeinä ja rajaavat selkeästi maisematiloja. Maisemakuvallisesti kaikkein edustavimmat alueet sijoittuvat kaavaillun tuulivoimapuiston luoteispuolelle Leppälammi-Taipaleen sekä Kirkkojärven-Koivuniemenjärven ympäristöön. Myös Pajuniemestä, Jalkavalasta ja Kouranimestä löytyy edustavaa viljelymaisemaa. Kaunista viljelymaisemaa löytyy myös hankealueen kaakkoispuolelta Vesunnista Karinkylä - Irriäinen akselilta. Monet hienot näkymät tarkastelualueella avautuvat tuulivoimapuistoalueesta poispäin. Tärkeitä näkymiä avautuu kuitenkin myös paikoitellen hankealueen suuntaan. Niistä mainittakoon näkymät Suodenniementien sillalta, näkymä Kourajärven läntisen lahden pohjukasta, näkymät Kouraniemeen vievän tien varrelta sekä Koivuniemenjärven pohjoispuolisilta alueilta avautuvat näkymät. Myös Jouhijärven kaakkoisrannalta avautuu esteettömiä näkymiä voimaloille. Tarkastelualueen selvimmin havaittavan maamerkin muodostaa Jalkavalassa sijaitseva tuulivoimala. Voimalan kokonaiskorkeus jää alle 70 metrin eikä se näin ollen vaikuta kohtuuttoman suurelta maisemassa joitakin lähimaisemanäkymiä lukuun ottamatta. Tarkastelualueen tärkeimmän maamerkin muodostaa Suodenniemen kirkko. Kasvillisuudesta johtuen kirkko ei kuitenkaan näy mistään suunnasta katsottuna erityisen kauas. Suodenniemen keskustan tuntumasta löytyy myös telemasto. Se sijoittuu häiritsevästi liian keskeiselle paikalle Muinaisjäännökset Hankealueelle on suoritettu muinaisjäännösinventointi osayleiskaavatyön yhteydessä (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy, 2014). Inventoinnin mukaan alueella ei havaittu kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisesti kiinnostavia kohteita. Inventointiraportti on kaavaselostuksen liitteenä 4.

33 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 27 (79) 6 OSAYLEISKAAVAN SUHDE MUIHIN MAANKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN 6.1 Muut tuulivoimahankkeet Suunnittelualueen läheisyydessä tai sen vaikutusalueella ei ole tiedossa muita tuulivoimahankkeita. Suunnittelualueen lounaispuolella n. 1 km etäisyydellä sijaitsee toiminnassa oleva kokonaiskorkeudeltaan n. 65 metriä korkea tuulivoimala. 7 TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET 7.1 Tuulivoimapuiston yleissuunnittelu ja tuulivoimaloiden sijoittuminen PT Wind Oy on vastannut tuulivoimapuiston yleissuunnittelusta. Suunnitellut tuulivoimalat ovat napakorkeudeltaan enintään noin 144 metriä korkeita lieriötornimallisia tuulivoimaloita. Tuulivoimaloiden roottorit tulevat olemaan halkaisijaltaan enintään 131 metriä. Tuulivoimalan kokonaiskorkeus on enimmillään 210 metriä. Tuulivoimapuiston suunnittelun yhteydessä on tutkittu eri vaihtoehtoja tuulivoimaloiden sijoitukselle. Tuulivoimaloiden sijoittelu suunnittelualueella perustuu luonnonolosuhteisiin, maastonmuotoihin, maanomistusoloihin sekä alueelta saatuihin tuulimittaustietoihin. Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä tuulivoimaloiden sijoittamisessa on otettu huomioon tehtyjen selvitysten tulokset. Tuulivoimaloiden tehokas energiantuotanto edellyttää, että voimaloiden väliset etäisyydet ovat riittävät. Tuulivoimaloiden tarkat sijoittumisalueet osoitetaan osayleiskaavoituksen yhteydessä, jolloin tuulivoimaloiden alueet määritellään alueen arvot huomioon ottaen.

34 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 28 (79) 7.2 Tuulivoimapuiston rakenteet 7.3 Sähkönsiirto Kuva 16: Periaatekuva Kortekallion tuulivoimapuistoon sijoitettavista tuulivoimaloista. Kuvan tuulivoimalan kokonaiskorkeus on noin 210 metriä. Tuulivoimala koostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, roottorista lapoineen ja konehuoneesta. Kortekallion tuulivoimalat on suunniteltu toteutettavaksi yhtenäisellä tornirakenteella, joka tulee olemaan teräslieriö-, teräslevy- tai hybriditorni. Tuulivoimaloiden pystytysaloiksi tarvitaan noin 60 m x 200 m maa-alueet, jotka raivataan puustosta. Rakennusalue on noin 1 hehtaarin suuruinen. Tuulivoimaloiden perustamistekniikka riippuu valitusta rakennustekniikasta ja perustamisolosuhteista. Tuulivoimapuiston aluetta ei lähtökohtaisesti aidata. Rakentamisen aikana liikkumista tuulivoimapuistoalueella rajoitetaan turvallisuussyistä. Tuulivoimalat on varustettava lentoestemerkinnöin Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi:n määräysten mukaisesti. Jokaisesta toteutettavasta tuulivoimalasta on ilmailulain mukaan haettava Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta lupa lentoesteen asettamisesta. Trafille toimitettavaan lupahakemukseen on liitettävä ilmaliikennepalvelujen tarjoajan eli Finavian lausunto esteestä. Kortekallion tuulivoimaloille on haetaan Ilmailulain mukaisesti lentoesteluvat. Voimalat merkitään ja lentoestevalot tullaan rakentamaan lupaehtojen mukaisesti. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto pyritään toteutettamaan 20 kv maakaapeleilla, jotka sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan huoltoteiden yhteyteen. Maakaapelit johdetaan Mouhijärventien varteen, josta siirtoreitti jatkuu Sävin muuntoasemalle olemassa olevan 20 kv voimalinjan reittiä. Paikallisten olosuhteiden, kuten esim. arvokkailla kal-

35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 29 (79) 7.4 Huoltotiet lioalueilla, voidaan päätyä toteuttamaan osa sähkönsiirrossa ilmakaapelilla, jos sen vaikutukset arvioidaan olevan maakaapelia pienemmät. Sähkönsiirron reittiä ja sitä mahdollisesti koskevia muutostarpeita tarkennetaan ehdotusvaiheessa. Alueen huoltotiet rakennetaan pohjoisesta Mouhijärventieltä. Osittain hyödynnetään alueen lävitse kulkevaa Irriäistentietä. Huoltotie on noin 6 metriä leveä sorapintainen tie, joka vaatii vahvan perustan kestääkseen erityisesti rakennusvaiheen raskaat kuljetukset. Kuva 18: Huoltotiet on merkitty sinisellä viivalla. Uudet tielinjat on osoitettu katkoviivalla. 8 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS 8.1 Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 197 hehtaaria. Suunnittelualue osoitetaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-1), jolla sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen sekä tuulivoimaloiden rakentaminen niille erikseen osoitetuilla alueilla sekä niitä varten huoltoteiden ja teknisten verkostojen rakentaminen. Alueelle ei saa rakentaa vakituisia asuntoja tai loma-asuntoja. Kortekallion tuulivoimaosayleiskaavalla osoitetaan kolme tuulivoimaloiden osa-aluetta (tv), joihin saa osoittaa yhteensä kolme tuulivoimalaa.

36 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 30 (79) 8.2 Aluevaraukset ja osa-alueet Suunnittelualueelle on osoitettu maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita. Alue on pääosin metsä-, pelto- ja suoaluetta. Alueen metsät ovat osin olleet metsätalouskäytössä ja peltoalueita viljellään edelleen. Suunnittelualueelle osoitetut aluevaraukset vastaavat alueen nykyistä käyttömuotoa, johon ei ole osayleiskaavalla tarvetta tehdä muutoksia. Suunnittelualueella olevien kallioalueiden vuoksi osa kaapeleista on mahdollisesti järkevää toteuttaa ilmakaapelina, jotta vältytään turhalta kallioalueiden louhinnalta. M-1 - Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetulle alueelle sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. Maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen tulee sijoittaa vähintään 210 metrin etäisyydelle tuulivoimaloista tai rakentamattomista tuulivoimaloille osoitetusta alueesta. Alueelle ei saa rakentaa vakituisia asuntoja tai loma-asuntoja (MRL 43 ). Merkintä ei rajoita maa-ainesten ottoa. tv Tuulivoimaloiden alue. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 210 metriä. Tuulivoimaloiden värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea. Numero tuulivoimala-alueen sisällä osoittaa tuulivoimalan numeron. Tuulivoimalan kaikkien osien sekä pystytysalueen tulee mahtua alueelle. Tuulivoimaloista ei saa aiheutua suunnitteluohjearvoja ylittävää melua lähialueen asutukselle. Tarvittaessa rakennusluvan yhteydessä on esitettävä melu- ja varjostusmallinnukset valituilla voimalatyypillä laadittuna. Ennen tuulivoimaloiden rakennuslupien myöntämistä tulee hankkia Puolustusvoimilta hyväksyntä.

37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 31 (79) Kuva 19: Ote kaavakartasta. Tuulivoimaloiden alue (tv) on osoitettu pistekatkoviivalla. Purppura katkoviiva kuvaa ohjeellista huoltotien linjausta ja punainen katkoviiva huoltotien yhteyteen rakennettavaa maakaapelia. Tuulivoimalan ohjeellinen sijainti on merkitty mustalla pisteellä, jonka ympärille merkitty harmaa kehä osoittaa roottorin halkaisijan. tv-kok Tuulivoimaloiden kokoonpanoalue. Merkinnällä on osoitettu alue, jota on mahdollista käyttää tuulivoimalan rakentamiseen / pystyttämiseen. Alueelle ei saa sijoittaa tuulivoimalaa. ge-1 Arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma. Pirkanmaan 1. maakuntakaavan mukainen Hautavuori Kattilanvuori erittäin arvokas kallioalue (luokka 2, ge2-104). ge-2 Arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma. Pirkanmaan 1. maakuntakaavan mukainen Pikku Punapään arvokas kallioalue (ge2-047). luo-1 Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Merkinnällä on osoitettu luontoselvityksen mukaiset metsälain kohteet. luo-2 Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Merkinnällä on osoitettu viitasammakon kannalta tärkeä alue. Viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikkojen tuhoaminen ja heikentäminen on kielletty (luonnonsuojelulaki 49 ).

38 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 32 (79) luo-3 Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Merkinnällä on osoitettu lepakoiden kannalta tärkeät alueet. 8.3 Muut merkinnät ja määräykset Huoltotiet Tuulivoimaloille johtavat huoltotiet merkitään osayleiskaavaan ohjeellisella merkinnällä. Huoltoteistä laaditaan osayleiskaavaa varten tiesuunnitelma, jonka mukaan huoltotiet piirretään kaavaan. Huoltoteiden perustaminen tapahtuu kuitenkin osayleiskaavan ulkopuolisella prosessilla, jonka takia osayleiskaavan merkintä on ohjeellinen. Maakaapelit Tuulivoimaloille johtavat sähkönsiirron hoitavat maakaapelit pyritään sijoittamaan huoltoteiden yhteyteen. Merkintä osayleiskaavassa on huoltoteiden tapaan ohjeellinen, koska luvitusprosessi on osayleiskaavan ulkopuolinen. Muut merkinnät ja määräykset ovat kaavakartan liitteenä. 8.4 Ehdotusvaiheessa tehdyt muutokset Oleellisimmat muutokset ehdotusvaiheessa: Kaksi tuulivoimalaa on poistettu. Yhtä tuulivoimalaa on siirretty noin 300 metriä luoteeseen. Kaava-alueen kokoa on vastaavasti pienennetty vastaamaan pääpiirteittäin laadittujen melumallinnuksien mukaista 40 db(a) melualueen rajaa. Yleismääräyksistä on poistettu voimaloiden purkamista koskeva määräys viranomaistahon juridisen tulkinnan vuoksi.

39 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 33 (79) Kuva 20: Kaavaluonnokseen tehdyt muutokset. Ehdotusvaiheen mukainen kaava-alueen raja on merkitty sinisellä katkoviivalla. Poistetut voimalat on merkitty punaisilla rukseilla ja siirretty voimala vihreällä nuolella. 8.5 Hyväksymisvaiheessa tehdyt muutokset Täydennetään hyväksymisvaiheessa. 9 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Osayleiskaavan vaikutusarvioinnissa arvioidaan kaavan toteuttamisen merkittävät välilliset ja välittömät vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain 9 mukaisesti, mm. ihmisen elinoloihin ja elinympäristöön, luonnonympäristöön, kuten pohjavesialueisiin, kasvi- ja eläinlajeihin sekä luonnon monimuotoisuuteen, liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä maisemaan, kulttuuriympäristöön ja rakennettuun ympäristöön.

40 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 34 (79) 9.1 Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset 9.2 Vaikutusalue Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana rakennuspaikkojen luonnonympäristössä tapahtuu muutoksia. Rakentamisen aikana meluhaitat ja ympäristön muutokset ovat merkittävimmät. Rakentamisesta ja työmaakoneista aiheutuu ääntä ja kuljetuksista liikenteellisiä vaikutuksia. Suurin osa vaikutuksista on kuitenkin väliaikaisia. Rakentaminen kestää yhteensä noin vuoden. Tuulivoimapuiston käytön aikana ympäristössä ei tapahdu tuulipuistosta johtuvia muutoksia. Tuulivoimapuiston käytön aikaisia merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat tyypillisesti maisemaan kohdistuvat visuaaliset vaikutukset ja linnustoon kohdistuvat vaikutukset. Vaikutuksia voivat aiheuttaa myös tuulivoimaloiden käyntiääni sekä tuulivoimalan roottorin pyörimisestä johtuva auringonvalon vilkkuminen ja varjonmuodostuminen. Vähäisiä liikenteellisiä vaikutuksia aiheutuu huolto- ja kunnostustöistä. Tuulivoimapuiston käytöstä poistamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin; työvaiheet ja käytettävä kalusto ovat pääosin rakentamista vastaavia. Käytön jälkeen tuulivoimalat, sähköasemat, liittymisjohto ja muut rakenteet voidaan purkaa ja poistaa paikalta. Tuulivoimatoiminnasta poistuvat alueet vapautuvat muuhun käyttöön. Kunkin vaikutustyypin vaikutusalue riippuu vaikutuksen luonteesta ja ilmenemismuodosta. Osa vaikutuksista rajoittuu aivan rakennuskohteen läheisyyteen (mm. kasvillisuusvaikutukset ja vaikutukset muinaisjäännöksiin), osa rajoittuu kapealle nauhamaiselle väylälle (mm. huoltoteiden ja maakaapeleiden vaikutukset) ja osa ulottuu laajalle alueelle (mm. maisemavaikutukset ja linnustovaikutukset). Yleisesti ottaen tuulipuiston maisemavaikutus ulottuu n. 20 km:n, vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyisyyteen pääosin 5 km:n, ja melun ja valon vilkkumisen vaikutukset n. 2 km:n etäisyydelle tuulipuistosta. Vaikutusalueen laajuus vaihtelee vaikutustyypistä riippuen: Vaikutustyyppi Maankäyttö Kasvillisuus, lajisto, arvokkaat elinympäristöt Linnusto Muinaismuistot Maisema- ja kulttuurihistorialliset kohteet Melu ja vilkkuminen Ihmisten elinolot ja viih- Tarkasteltavan vaikutusalueen laajuus Kuntatason yhdyskuntarakenne, tuulivoimapuistoalue lähiympäristöineen (n. 5 km). Ensisijaisesti tuulivoimaloiden rakennuspaikat ja lähiympäristö (n. 100 m). Lähialueen linnustollisesti merkittävät alueet, tuulivoimapuisto. Rakennuspaikkakohtaisesti tuulivoimapuiston alueella. Kohteet, joille osoitetaan rakentamistoimenpiteitä, km tuulivoimapuiston mahdollinen näkymäsektori Laskelmien ja mallinnusten mukaan, noin 2 km säteellä tuulivoimapuistosta Vaikutuskohtainen arviointi

41 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 35 (79) tyvyys Liikenne Ajallinen vaikutus Tuulivoimapuiston pääliikennereitit. Hankkeen koko elinkaari 9.3 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä liikenteeseen Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Tuulivoimaloiden rakentaminen edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista sekä Suomen ilmastopoliittisia tavoitteita. Tuulivoimapuistolla ei ole merkittävää vaikutusta alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, sillä se sijoittuu nykyisin pääasiassa metsätalouskäytössä olevalle alueelle, jolle ei kohdistu maakuntatason tai Sastamalan kaupungin puolesta merkittäviä maankäytön kehittämispaineita. Pirkanmaan maakuntakaavaluonnoksessa 2040 alue on kuitenkin merkitty tuulivoimatuotannon alueeksi. Tuulivoimapuisto säilyy pääkäyttötarkoitukseltaan edelleen maa- ja metsätalousvaltaisena alueena. Jokainen tuulivoimala tarvitsee noin 60 m x 200 m laajuisen pystytysalueen, jolta kasvillisuus raivataan. Osalle pystytysalueesta voidaan myöhemmin istuttaa uutta metsää. Lisäksi huoltoteiden rakentamisen takia maa- ja metsätalouskäytössä olevaa aluetta poistuu nykykäytöstä, toisaalta alueen metsätalous ja virkistyskäyttö voi jatkossa hyödyntää rakennettuja teitä. Suunniteltu voimajohto ei muodosta uutta rakennuskieltoaluetta sijoittuessaan olemassa olevaan maastokäytävään. Tuulivoimaloiden maakaapelit johdetaan huoltoteiden yhteydessä. Vaikutukset asumiseen (maankäyttömuotona) Tuulivoimapuisto rajoittaa uutta loma-asuinrakentamista alueella, jolla voimaloiden aiheuttama ekvivalenttiäänitaso on yli 35 db:ä yöllä (klo 22-07) ja uuden vakituisen asunnon rakentamista alueella, jolla ekvivalenttiäänitaso on yli 40 db yöllä (klo 22-07). Nämä ovat Ympäristöministeriön mukaiset ohjearvot äänitasolle, jonka ei arvioida aiheuttavan terveyshaittaa asukkaille. Kuntatasolla tuulivoimapuisto voi estää hajaasutuksen leviämisen kyseiselle selänteelle mm. meluvaikutusten vuoksi ja siten se osaltaan ehkäisee yhdyskuntarakenteen hajautumista. Lähin vakituinen asunto (Kuusjärventie 60) sijaitsee noin 606 m etäisyydellä voimalasta nro 3. Alle kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista sijaitsee 3 asuinrakennusta. Etäisyydellä 1 km 1,5 km sijaitsee noin 46 asuinrakennusta ja 1,5 km 2 km etäisyydellä noin 99 asuinrakennusta. Lähin lomarakennus sijaitsee noin 987 m etäisyydellä voimalasta nro 2. Etäisyydellä 1 km 1,5 km sijaitsee 26 lomarakennusta ja 1,5 2 km etäisyydellä 33 loma-asuntoa.

42 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 36 (79) Vaikutuksia asumisviihtyvyyteen on arvioitu erikseen jäljempänä, jossa yhteydessä on esitetty myös karttoja melumallinnuksista. Etäisyysvyöhyke Vakituisia asuntoja (kpl) Loma-asuntoja (kpl) m m m m Kuva 21: Osayleiskaavan mukaiset tuulivoimaloiden ohjeelliset sijoituspaikat ja asutus. Vakituiset asunnot on merkitty punaisella ja vapaa-ajan asunnot vihreällä. Kaava-alue on rajattu mustalla viivalla. Etäisyysalueet 500 m 2000 m on merkitty eri sävyisillä sinisillä.

Suodenniemen Kortekallion tuulivoimaosayleiskaava

Suodenniemen Kortekallion tuulivoimaosayleiskaava SASTAMALAN KAUPUNKI Suodenniemen Kortekallion tuulivoimaosayleiskaava Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24042 Kaavaselostus 1 (72) Seppänen Pekka Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Suunnittelun

Lisätiedot

Suodenniemen Kortekallion tuulivoimaosayleiskaava

Suodenniemen Kortekallion tuulivoimaosayleiskaava SASTAMALAN KAUPUNKI Suodenniemen Kortekallion tuulivoimaosayleiskaava Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24042 Kaavaselostus 1 (97) Seppänen Pekka Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Suunnittelun

Lisätiedot

VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA

VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA Päivitetty 29.11.2012, 5.6.2013 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman

Lisätiedot

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue... 1 3 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

SAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

SAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI SAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus...

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A SUUNNITTELU JA TEKNI IKKA SIEVIN KUNTA JAKOSTENKALLIOIDEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAA OSALLISTUMIS- JA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1

Lisätiedot

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue...

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

VÄLIKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

VÄLIKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI VÄLIKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus...

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, 2. VAIHE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, 2. VAIHE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, 2. VAIHE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Kokkolan kaupungin kaavoituspalvelut

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja

Lisätiedot

Puranpojantien asemakaavan muutos

Puranpojantien asemakaavan muutos LIITE 1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PAIMION KAUPUNKI Puranpojantien asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23877 1 (9) Maritta Heinilä/ Pekka Seppänen Sisällysluettelo 1 Suunnittelualueen

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN Haapajärven kaupunki Tekninen lautakunta Kirkkokatu 2 85800 Haapajärvi Infinergies Finland Oy Karppilantie 20 90450 Kempele Puh. 044 7595 050 sisko.kotzschmar@infinergiesfinland.com www.infinergies.com

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 J O K I O I N E N SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 HÄMEENKYRÖN KUNTA OSA KORTTELIA 64, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 1 Sisältö 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

RANTA-HOVIN ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTA-HOVIN ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA RANTA-HOVIN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 71, MAA-JA METSÄTALOUSALUE JA LÄHIVIRKISTYSALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 4.3.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos (Peräpellontien katualue) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26016 Turku, 4.1.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 16WWE0492 5/2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma KEHVONSALON KARTANON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 Sisältö 1 SUUNNITTELUTEHTÄVÄN LÄHTÖKOHDAT 3 1.1 Suunnittelutehtävän määrittely 3 1.2 Suunnittelutilanne

Lisätiedot

Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156

Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SÄKYLÄN KUNTA Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21555 1 (8) Seppänen Pekka Sisällysluettelo 1 Suunnittelualue... 2 2 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014 1(7) VESANNON KUNTA OINASKYLÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukaan

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy SUSIVUOREN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma P18551 FCG Finnish Consulting Group Oy Susivuoren Ranta-asemakaava 2.6.2012 I SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA.

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. Joroisten kunta 1(6) JOROISTEN KUNTA GOLF-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 8.10.2015 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Eurakoski 428 KIINTEISTÖT 6:40, 6:84 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työn tavoitteena on

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS SUOMUSSALMEN KUNTA (777) KIRKONKYLÄ (406) SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012

PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 J O K I O I N E N PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS FCG Finnish Consulting Group Oy Lapinlahden kunta ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS Kaavaselostus Luonnos 13.3.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I Kuopio Onkiveden

Lisätiedot

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA MIKSI TUULIVOIMAKAAVA? Tuulivoimalaitos tarvitsee rakennusluvan, jonka myöntämisen edellytyksenä on ensisijaisesti voimassa oleva oikeusvaikutteinen maankäytön

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 28.kaupunginosan kortteleita 169 ja 168 sekä autopaikkojen korttelialueen AP (168, 169) ja niihin liittyviä katualueita koskeva asemakaavan

Lisätiedot

SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄLKÄNEEN KUNTA SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KIINTEISTÖJÄ KARUHEIKKI 635-432-8-63, VANHA-KYLÄ 635-432-5-85, SAP- PEEN LOMAMÖKIT 5 635-432-5-5 JA (NIMETÖN)

Lisätiedot

Båssastranden asemakaava

Båssastranden asemakaava Båssastranden asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue osoitettu yhtenäisellä punaisella viivalla. Lähivaikutusalue osoitettu sinisellä katkoviivalla.

Lisätiedot

Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava

Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Konginkangas Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava Pyyrinlahden kylän tiloille Laajaniemi 2:223 ja Leppäranta 2:195. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA NASTOLAN KIRKONKYLÄ, OSAYLEISKAAVA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Villähteen Kukkasen ja Pikku-Kukkasen järvien

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.2.2011 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911, fax 03 536 1050

Lisätiedot

LEIPIÖN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

LEIPIÖN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SIMON KUNTA LEIPIÖN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93

Lisätiedot

RIIHINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA

RIIHINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNE VEHKAJÄRVI 1 RIIHINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 26.11.2007 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Riihiniemen ranta-asemakaava Kunta: Pälkäne 635 Kylä: Vehkajärvi 461 Tila:

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) LIPERIN KUNTA PYHÄSELÄN TELMONSELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kuopion kaupunki 1/6 KUOPION KAUPUNKI SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS alue sijoittuu Tahkovuoren rinnealueen pohjoispuolelle Syvärin rannalle.

Lisätiedot

Liite / Ymp.ltk 27.8.2013 / VANHA KAUPPALA, KORTTELI 14 SALEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.8.

Liite / Ymp.ltk 27.8.2013 / VANHA KAUPPALA, KORTTELI 14 SALEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.8. Liite / Ymp.ltk 27.8.2013 / VANHA KAUPPALA, KORTTELI 14 SALEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.8.2013 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2013 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HALSUAN KUNTA A2 13.8.2014 HALSUAN YLEISKAAVAN 1. VAIHEKAAVA (TUULIVOIMA) SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SUUNNITTELUN TAVOITTEET Halsuan Tuulivoima Oy on tehnyt aloitteen Halsuan yleiskaavan tuulivoimarakentamista

Lisätiedot

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä...3 2. Aloite...3 3. Suunnittelualue...3 4. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet...3

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KONTTIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA POSION KUNTA 614-893-14-1 LIVO, om. METSÄHALLITUS, LAATUMAA SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

PUNTARINKANKAAN (HIRSISTÖNKANKAAN) TUULIVOIMAYLEISKAAVA

PUNTARINKANKAAN (HIRSISTÖNKANKAAN) TUULIVOIMAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NIVALAN KAUPUNKI PUNTARINKANKAAN (HIRSISTÖNKANKAAN) TUULIVOIMAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE MELASEN RANTA-ASEMAKAAVA PALTAMON KUNTA MELALAHDEN KYLÄ KOIVURINNE 20:38 (578-404-20-38) Om. Arto Pyykkönen SUUNNITTELUTEHTÄVÄN

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa.

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa. SULKAVAN KUNTA SULKAVAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa

Lisätiedot

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Jouko ja Minna Poukkanen SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY

Lisätiedot

Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 5 ) Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: 1.4.2015 Diaari nro: AKAA: 203/2015 S i s ä l l y s

Lisätiedot

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUORI Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337 Kaavaselostus, ehdotus Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 11.12.2012

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 OAS 1 (5) TUUSNIEMEN KUNTA KESKITIEN ASEMAKAAVA JA HARJUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Köyryn Ketunpesän alueen asemakaava. Työ: 26026. Turku, 8.3.2013, tark. 4.6.2013

EURAJOEN KUNTA. Köyryn Ketunpesän alueen asemakaava. Työ: 26026. Turku, 8.3.2013, tark. 4.6.2013 EURAJOEN KUNTA Köyryn Ketunpesän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26026 Turku, 8.3.2013, tark. 4.6.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY Sastamalan kaupunki Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 8.10.2014 Laatinut: Kulttuuriympäristöpalvelut

Lisätiedot

Kumpulan alueen asemakaava

Kumpulan alueen asemakaava SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Kumpulan alueen asemakaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19737 1 (8) Sisällysluettelo 1 Suunnittelualue... 2 2 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014 1(7) VESANNON KUNTA OINASKYLÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 12.3.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 12.3.2013 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (4) LIEKSAN KAUPUNKI, KOLI PURNULAHDEN OSITTAINEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 12.3.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

Lisätiedot

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nilsiän kaupunki, Tahkovuori 1/5 NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 184, 185 JA 307 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee kortteleita 184,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TYÖNUMERO: E26963. HÄMEENKOSKEN KUNTA OJASTENMÄKI III ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Tampere Muutoslista TRYS TRYS MKIR EHDOTUS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 (OAS)...

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hämeenlinnan kaupunki 4.6.2015 1 Sisällysluettelo 1. TEHTÄVÄ... 2 2. SUUNNITTELUALUE... 2 3. ALOITE... 2 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nilsiä, Tahkovuori 1/6 NILSIÄ, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS OLD COURSE- GOLFALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Valkamalahdentietä ja golfaluetta Tahkovuoren

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 18.2.2015 Yleistä osallistumis-

Lisätiedot

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Suunnittelualue ja kaavan tarkoitus Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin

Lisätiedot