Suodenniemen Kortekallion tuulivoimaosayleiskaava

Transkriptio

1 SASTAMALAN KAUPUNKI Suodenniemen Kortekallion tuulivoimaosayleiskaava Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24042

2

3 Kaavaselostus 1 (97) Seppänen Pekka Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Suunnittelun merkitys ja tarkoitus Suunnitteluorganisaatio SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET Kaavaprosessi OSALLISET JA OSALLISTUMINEN Viranomaisyhteistyö SUUNNITTELUN TAVOITTEET LÄHTÖTIEDOT Suunnittelualueen sijainti Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaavat Asemakaavat Maanomistus Väestö, palvelut ja elinkeinot Liikenne Luonnonolot Kasvillisuus- ja luontotyypit Eläimistö Linnusto Muu eläimistö Pinta- ja pohjavedet Natura- ja suojelualueet Maa- ja kallioperä Maisema- ja kulttuuriympäristö Muinaisjäännökset Maiseman yleispiirteet Arvot Kaava-alueen lähimaisema Maisemarakenne Maisemakuva OSAYLEISKAAVAN SUHDE MUIHIN MAANKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN Muut tuulivoimahankkeet TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET... 32

4 Kaavaselostus 2 (97) Seppänen Pekka 7.1 Tuulivoimapuiston yleissuunnittelu ja tuulivoimaloiden sijoittuminen Tuulivoimapuiston rakenteet Sähkönsiirto Huoltotiet OSAYLEISKAAVAN KUVAUS Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Aluevaraukset ja osa-alueet Muut merkinnät ja määräykset Ehdotusvaiheessa tehdyt muutokset Hyväksymisvaiheessa tehdyt muutokset OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset Vaikutusalue Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä liikenteeseen Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Tuulivoimapuiston vaikutukset maiseman ja kulttuuriympäristön arvoalueisiin Maisemavaikutusten lieventäminen Valokuvasovitteet Näkyvyysanalyysi Vaikutukset muinaismuistoihin Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon Vaikutukset luontoon Vaikutukset linnustoon, liito-oravaan ja lepakoihin Vaikutukset muuhun eläimistöön Vaikutukset pohja- ja pintavesiin Vaikutukset geologisesti arvokkaisiin kohteisiin Tuulivoimapuiston varjostusvaikutukset Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Virkistys Turvallisuus Melu Matalien taajuuksien meluvaikutukset Vaikutukset tele- ja linkkiyhteyksiin Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen Vaikutukset elinkeinoihin ja luonnonvarojen hyödyntämiseen... 82

5 Kaavaselostus 3 (97) Seppänen Pekka Vaikutukset yhdyskuntatalouteen ja työllisyyteen Vaikutukset energiatalouteen ja ilmastoon Vaikutukset lentoliikenteeseen ja ilmavalvontatutkiin Lentoestevalojen vaikutus Kaavan suhde olemassa oleviin selvityksiin ja suunnitelmiin Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Osayleiskaavan suhde maakuntakaavaan Yleiskaavan sisältövaatimukset OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN SEURANTA... 91

6 Kaavaselostus 4 (97) Seppänen Pekka Liitteet 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 2 Luontoselvitys (, 2014) 3 Maisemaselvitys (, 2014/2015) A raportti B liitteet 4 Arkeologinen inventointi (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy, 2014) 5 Melumallinnus ( 2015) A1 raportti A2 kartta 6 Varjostusmallinnus ( 2015) A raportti B kartta 7 Näkyvyysanalyysi ( 2015) A raportti B kartta 8 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio 9 Matalataajuisen meluselvityksen raportti ( 2015) 10 Luonnosvaiheen vastineraportti 11 Ehdotusvaiheen vastineraportti 12 Valokuvasovitteet ( 2015) 13 Viranomaistyöneuvottelun muistio 14 Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 1 (91) Suodenniemen Kortekallion tuulivoimaosayleiskaava Kaavan nimi: Suodenniemen Kortekallion tuulivoimaosayleiskaava Kaavan päiväys:, tarkistettu Alueen määrittely: Kaavan laatija: Suunnittelualue sijaitsee Sastamalan Suodenniemen Kortekallion alueella. suunnittelupäällikkö Maritta Heinilä Ins. AMK Pekka Seppänen Osoite: Sähköposti: Projektinumero: Pyhäjärvenkatu 1, TAMPERE etunimi.sukunimi@fcg.fi P24042 Vireilletulo: Luonnos julkisesti nähtävillä (MRA 30 ): Ehdotus julkisesti nähtävillä (MRA 27 ): Kaupunginvaltuusto hyväksynyt: 1 JOHDANTO 1.1 Suunnittelun merkitys ja tarkoitus Suodenniemen Kortekallion tuulivoimaosayleiskaava on tullut vireille yksityisen tuulivoimayrittäjän aloitteesta. Sastamalan kaupunki on hakenut ja saanut ympäristöministeriöltä kaavan laatimiseen valtiontukea. Tuen on tarkoitus kattaa 70 % kaavan laatimisen kuluista. Osayleiskaava ei ole aiemmin ollut Sastamalan kaupungin kaavoitusohjelmassa, mutta se on lisätty vuosien kaavoitusohjelmaan. Osayleiskaavan laatimisesta on laadittu kaavoitussopimus Sastamalan kaupungin ja PT-Wind Oy:n välille, joka allekirjoitetaan ja tulee voimaan, mikäli kaupunginhallitus hyväksyy laaditun sopimuksen ja päätös saa lainvoiman. Suodenniemen Kortekallion tuulivoimaosayleiskaavan tavoitteena on laatia maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka perusteella voidaan suoraan myöntää rakennusluvat tuulivoimaloille. MRL 77 a :n mukaan rakennuslupa tuulivoimalan rakentamiseen voidaan MRL 137 :n 1. momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Osayleiskaavassa osoitetaan tuulivoimaloiden sijainnit ja alueet niiden tarvitsemiin rakenteisiin sekä tuulivoimaan liittyvät tiet, sähkölinjat ja siirtojohdot.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 2 (91) Kaavatyön tavoitteena on mahdollistaa enintään 3 tuulivoimalan toteuttaminen. Tuulivoimalaitokset ovat teholtaan noin 2-3,3 MW, jolloin niiden yhteisteho tulisi olemaan 6 9,9 MW. 1.2 Suunnitteluorganisaatio Tuulivoimapuistohankkeesta vastaava PT Wind Oy sopii Sastamalan kaupungin kanssa osayleiskaavan laatimisesta kaavoitussopimuksella. Sastamalan kaupungin puolesta työtä ohjaa kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa. Kaupunki vastaa omalta osaltaan valmistelu- ja suunnitteluvaiheiden tiedottamisesta ja nähtäville asettamisesta sekä näiden vaiheiden palautteen keräämisestä ja vastineiden valmistelusta sekä kaavan laatimis- ja tiedottamiskuluista. PT Wind Oy vastaa tuulivoimaloiden ja niiden vaatimien rakenteiden sijaintien suunnittelusta. Kaavoituskonsultiksi on valittu. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä kaavoituksesta vastaa arkkitehti SAFA Maritta Heinilä. FCG:n työryhmä Maritta Heinilä projektipäällikkö, arkkitehti SAFA, YKS-506 etunimi.sukunimi@fcg.fi, puh Pekka Seppänen Minttu Kervinen pääsuunnittelija, Ins. Amk suunnittelija, arkkitehti

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 3 (91) 2 SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET 2.1 Kaavaprosessi Kaavaprosessin keskeiset vaiheet Vireilletulokuulutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävillä lähtien Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Kaavaluonnos hyväksytty nähtäville kaupunginhallituksessa Kaavaluonnoksen nähtävilläolo Yleisötilaisuus kaavan nähtävilläoloaikana Viranomaistyöneuvottelu Kaavaehdotus hyväksytty nähtäville kaupunginhallituksessa Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu Kaavaprosessin tulevia vaiheita Osayleiskaavan hyväksyminen kaupunginvaltuustossa marraskuu 2015 Osayleiskaava lainvoimainen joulukuu OSALLISET JA OSALLISTUMINEN Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä on mainittu ne tahot, jotka ovat osallisia kaavatyössä, kuten maanomistajat, kuntalaiset viranomaiset ja yhteisöt. Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa: Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 4 (91) Osallistumismenettelyllä luodaan edellytykset sille, että kaavan sisällöstä, vaikutuksista ja muista oleellisista asioista keskustellaan riittävän varhaisessa vaiheessa niiden osallisten kanssa, joita asiat koskevat. Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa vaikuttaa: kaavan vaikutusalueen asukkaat yritykset ja elinkeinonharjoittajat virkistysalueiden käyttäjät kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt, kuten asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat. tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojelu- ja rakennusperinneyhdistykset sekä metsästysseurat o tienhoitokunnat o metsästysseurat elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt o Metsäkeskus o MTK Pirkanmaa erityistehtäviä hoitavat yhteisöt kuten kuntien energia- ja vesilaitokset o Elenia Oy o Fingrid Oyj o Digita Oy Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Sastamalan kaupungin hallintokunnat Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Pirkanmaan liitto Pirkanmaan pelastuslaitos Liikenteen turvallisuusvirasto Metsähallitus Museovirasto Puolustusvoimat Osallisten listaa voidaan täydentää tarvittaessa. Maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n mukaan osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suunnitelman täydennystarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun on kutsuttava esityksen tehnyt osallinen ja tarpeen mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 5 (91) 3.1 Viranomaisyhteistyö Kaavaprosessin aikana järjestetään aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRA 18, MRL 66, ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRA 18, MRL 66 ) sekä tarvittaessa työneuvotteluja. Neuvotteluihin kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta pyydetään osallistumisja arviointisuunnitelmassa esitetyiltä viranomaisilta lausunto. Tiivistelmä lausunnoista, niihin annetut vastineet sekä niiden pohjalta kaava-asiakirjoihin tehdyt muutokset ja täydennykset esitetään kaavaselostuksen liiteasiakirjoissa. Osayleiskaavan vaikutuksia arvioidaan tarvittaessa yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joiden toimialaa kysymykset koskevat. Valmisteluvaiheessa järjestettiin aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRA 18, MRL 66 ). Neuvottelusta on laadittu muistio, joka on kaavaselostuksen liitteenä 8. Luonnosvaiheen jälkeen järjestettiin viranomaistyöneuvottelu , jossa keskusteltiin hankkeen tavoitteista ja viranomaiset saivat mahdollisuuden kertoa tarkemmin näkemyksiään hankkeen edistämisestä. Muistio on kaavaselostuksen liitteenä. Ehdotusvaiheessa järjestettiin viranomaisneuvottelu , jossa käytiin läpi seikkoja, joiden tarkentaminen kaava-aineistoon on vielä tarpeen ennen hyväksymiskäsittelyä. Muistio on kaavaselostuksen liitteenä. 4 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä mahdollisuuksien mukaan maakaapelein toteutettavasta sähkönsiirrosta. Osayleiskaavan suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen sekä lieventää rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa muodostuvat tavoitteet. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Sastamalan kaupunginvaltuusto. Tuulivoimapuiston tavoitteena on osaltaan edistää ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho Suomessa MW:iin vuoteen 2020 mennessä. 5 LÄHTÖTIEDOT 5.1 Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Sastamalan kaupungin pohjoisosassa Suodenniemen taajaman kaakkoispuolella. Matkaa taajamaa lähimpänä olevan tuulivoimalan sijoituspaikkavaihtoehdon ja taajaman välillä on n. 1,5 km. Kaava-alueen pinta-ala muodostuu tuulivoimaloiden sijoituspaikkojen ympärille etäisyydelle, jolle melumallinnuksen perusteella ei tule jatkossa sijoittaa uutta asumista (voimaloista aiheutuva 40 db:n raja).

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 6 (91) Suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 197 hehtaaria. Alueen alustava rajaus on esitetty kuvassa 1. Kuva 1: Suunnittelualueen rajaus on esitetty punaisella viivalla. 5.2 Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Näitä ovat: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet MRL 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista. Suodenniemen Kortekallion tuulivoimaosayleiskaavaa koskevat erityisesti seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet:

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 7 (91) Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja alueet sekä maiseman erityispiirteet. Valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin kuuluu Museoviraston laatima inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009). Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) piiriin kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaat alueet rajauksineen löytyvät Internetistä Museoviraston laatimasta RKY-inventointi sivustosta Hankkeen lähialueelle ei sijoitu valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009). Kortekallion tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskevat myös MRL 39 :n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset: MRL:n 39 :n mukaisesti yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: Maakuntakaava yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset ympäristöhaittojen vähentäminen rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Suunnittelualueella on voimassa Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Maakuntakaavassa suunnittelualueella ei ole muita merkintöjä kuin ge2-104, jolla merkitään Hautavuoren kalliomaaston erittäin arvokasta kallioaluetta ja ge2-047, jolla merkittään Iso Punapää Pikku Punapään arvokasta kallioaluetta. Lisäksi suunnittelualueen ulkopuolella, mutta sen läheisyydessä on kaksi maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä, Koppelo - Jalkavala sekä Leppälampi Taipale - Kirkkojärven kulttuurimaisema. Uusi maakuntakaava 2040 on vireillä. Maakuntakaavaa varten on tutkittu seudullisesti merkittävien tuulivoima-alueiden sijoitusvaihtoehtoja, joihin suunnittelualue ei lukeudu

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 8 (91) lähinnä tuulivoimaloiden lukumäärän sekä tässä käytetyn pienemmän noin puolen kilometrin suojaetäisyyden vuoksi. Maakuntakaavaa varten tehdyissä selvityksissä on käytetty tuulivoimaloiden ympärillä laajempaa eli noin kilometrin suojaetäisyyttä lähimpiin asuinrakennuksiin. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden rajauksia koskevia päivitysinventointeja toteutettiin Pirkanmaalla vuosina Maakuntakaava 2040:ssä on inventointien perusteella maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden valikoimaa ehdotettu täydennettäväksi mm. Suodenniemen kulttuurimaisemalla, jossa Suodenniemen maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt on yhdistetty ja rajoja on tarkistettu sekä laajennettu. Kuva 2A: Ote maakuntakaavasta, likimääräinen suunnittelualue on rajattu punaisella. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on luonnosvaiheessa (kaavaluonnoksen nähtävilläolo ). Kortekallion alue on merkitty kaavaluonnokseen maakuntakaavan taajamatoimintojen läheisyyteen varatuksi tuulivoimaloiden alueeksi (tv), jolle on mahdollista sijoittaa viisi tai useampia tuulivoimaloita.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 9 (91) Yleiskaavat Asemakaavat Kuva 2B: Ote maakuntakaavaluonnoksesta 2040, likimääräinen suunnittelualue on rajattu punaisella. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Kaavoitettavan alueen länsipuolella on Suodenniemen keskusta-alueen käsittävä asemakaavoitettu alue.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 10 (91) Maanomistus Kuva 3: Ote Suodennimen asemakaavayhdistelmästä. Osayleiskaava-alue on rajattu punaisella viivalla ja asemakaavoitettu alue mustalla. Suunnittelualueen kiinteistöt ovat yksityisomistuksessa. Tavoitteena on, että tuulivoimalat rakentava taho sopii tuulivoimaloiden sijoituspaikkojen ostosta tai vuokrauksesta maanomistajien kanssa Väestö, palvelut ja elinkeinot Liikenne Suunnittelualueella ei sijaitse rakennuksia. Alueen ympärillä on asutusta, jota on runsaimmin luoteispuolella Suodenniemen keskustataajamassa. Lähin asuinalue alkaa noin 700 metrin etäisyydellä kaava-alueen rajasta. Kaava-alueen ympärillä on sekä haja-asutusta että loma-asutusta. Alueelle ei sijoitu palveluja. Alueen metsä on suurelta osin talousmetsää. Lähialueen elinkeinot painottuvat maa- ja metsätalouteen. Suunnittelualue käsittää päänosin maa- ja metsätalousaluetta, jossa kulkee muutamia yksityisiä metsäteitä. Suunnittelualueen pohjoispuolella kulkee seututie 259 (Mouhijärvi Suodenniemi Lavia), joka jää niukasti kaavoitettavan alueen ulkopuolelle. Tieyhteyden liikennemäärä suunnittelualueen kohdalla on noin 1300 ajoneuvoa vuorokaudessa.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 11 (91) Eteläpuolella kulkee huomattavasti vähemmän liikennöity paikallistie (Kouraniemi Vesunti), joka jää myös kaavoitettavan alueen ulkopuolelle. 5.3 Luonnonolot Kuva 4: Ote liikennemääräkartasta 2013 (Liikennevirasto). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella ympyrällä Kasvillisuus- ja luontotyypit Alueelle on laadittu osayleiskaavatyön ohella luontoselvitys kevään-syksyn 2014 aikana, jonka tavoitteena on tuoda esille suunnitellun tuulivoimapuistoalueen ja sen lähiympäristön luonnonolosuhteiden nykytila. Selvityksessä on esitetty lyhyesti myös hankkeen kuvaus sekä selvitysalueen ympäristön yleispiirteet ja lähimmät suojelualueet. Kortekallion selvitysalue kuuluu Satakunnan eliömaakuntaan ja sijoittuu kasvillisuusvyöhykkeiden alajaossa Eteläboreaalisen vyöhykkeen vuokkovyöhykkeelle eli lounaismaalle (OIVA 2014). Soiden osalta alue kuuluu Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan konsentristen kilpikeitaiden alueeseen (Vasander 1998). Selvitysalueen metsät Selvitysalueen kivennäismaan metsät ovat melko nuoria ja havupuuvaltaisia, pääosin kasvupaikkatyypiltään mustikkatyypin (MT) ja puolukkatyypin (VT) tuoreita ja kuivahkoja kankaita. Rinteiden välisiin notkelmiin ja peltojen laitamille sijoittuu myös lehtomaisen kankaan alueita (OMT) ja pieniä tuoreen lehdon laikkuja. Metsät ovat tehokkaassa metsätalouskäytössä ja osittain viljelemällä perustettuja. Kangasmetsät vuorottelevat mosaiikkimaisesti alueella sijaitsevien karujen kallioalueiden kanssa. Kallioiden lakialueilla kasvaa paikoin poronjäkälävaltaista kalliometsää. Monilla kallioalueilla esiintyvä puusto ei kuitenkaan ole luonnontilaista, vaan myös kallioalueita on päätehakattu tai niille on tehty poimintahakkuita, joiden vaikutuksesta vallitseva puusto on melko nuorta ja tasaikäistä ja lahopuun määrä on vähäinen. Kasvillisuudeltaan edustava kallioalue sijoittuu Kortesuonkallioiden länsiosiin, jossa kallion la-

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 12 (91) kialueella kasvaa luonnontilaisempaa, varttunutta männikköä, pystykeloja, lahoa maapuuta sekä jonkin verran myös mm. katajaa. Selvitysalueelle sijoittuu useita kalliojyrkänteitä, mutta jyrkänteiden alusmetsät eivät metsätaloustoimien vuoksi ole luonnontilaltaan erityisen edustavia. Kalliojyrkänteiden alusmetsät ovat tyypillisesti lehtipuuvaltaisia ja niillä esiintyy paikoin runsaasti nuorta haapaa. Selvitysalueella on myös useita päätehakkuualoja sekä nuorten taimikoiden alueita. Kuva 5. Selvitysalueelle hyvin tyypillistä mäntykangasmetsää. Alueella ei esiinny erityisen edustavia, luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia vanhan metsän alueita. Hieman varttuneempia, kuusivaltaista kangasmetsää on selvitysalueen pohjoisosissa Ylinen ja Alinen Laisjärvien länsipuolella. Hankealueen metsäalasta osa on alun perin kuusivaltaista korpea sekä mäntyvaltaista rämettä, jotka ovat ojitusten myötä nykytilassaan korpi- ja rämemuuttumia ja turvekankaita. Selvitysalueen pohjoisosissa Honkasuon alueella on hieskoivuvaltaista ojitettua korpea. Lehtomaista kasvillisuutta esiintyy paikka paikoin mäkien rinteillä ja mäkien välisissä notkelmissa, joilla kasvaa paikoin runsaastikin mm. sinivuokkoa sekä valkolehdokkia. Nämäkin alueet ovat kuitenkin intensiivisesti hoidettuja talousmetsäalueita. Selvitysalueen suot Selvitysalueen pinta-alasta osa on turvemaapohjaisia muuttumia, joilla metsänkasvua on pyritty ojituksin lisäämään. Hankealueen ojitetuista soista laajimpia ovat Lakeissuo, Saarisuo ja Hautaneva. Ojittamattomia suoluontotyyppejä esiintyy vähässä määrin ainoastaan alueen pohjoisosissa, Ylisen ja Alisen Laisjärven sekä Mustajärven nevarannoilla. Hankealueella ei esiinny ojittamatonta ja puustoltaan edustavaa korpea. Alueen vähäiset korpimuuttumat ovat sekapuustoisia, nuoria ja valoisuuden vuoksi heinäisiä ja osal-

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 13 (91) taan jo turvekankaita. Runsaat ojitukset ja puuston käsittely ovat koko hankealueella merkittävästi muuttaneet korpimaisten suotyyppien luonnontilaa. Selvitysalueen vesikasvillisuus Selvitysalueelle sijoittuvat järvet ovat melko karuja, eikä niiden rannoilla esiinny erityistä vesikasvillisuutta. Ylinen Laisjärven kaakkoisrannalla on järviruokokasvustoa. Selvitysalueen kulttuuriympäristöt Hankealueelle ei sijoitu asuttuja kulttuuriympäristöjä, eikä edustavia, entisiä hakamaita tai metsälaitumia havaittu. Hankealueen länsiosiin sijoittuu pieniä viljelykäytössä olevia peltoalueita. Kortesuon alue on poistettu viljelykäytöstä ja alue on kasvamassa umpeen. Alueelle johtavien metsäautoteiden pientareiden kasvilajisto on tavanomaista ja hyvin yleistä pientareiden ja viljelyalueiden lajistoa.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 14 (91) Kuva 6. Selvitysalueen arvokkaat luontokohteet. Suunnittelualue on pienentynyt luontoselvityksen jälkeen.

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 15 (91) Eläimistö Liito-orava Selvitysalueelta on lähtötietojen perusteella (SYKE 2014) tiedossa yksi kymmenen vuotta vanha havainto liito-oravasta. Lajin papanoita on löydetty yhden puun alta Hautavuoren koillispuolelta vuonna Selvitysalueelta ei löydetty liito-oravaa vuoden 2014 maastokartoituksissa. Alueella on nykyisellään myös melko vähän lajille sopivaa elinympäristöä. Lajille soveltuvat metsäkuviot ovat todennäköisesti liian pienikokoisia ylläpitämään liito-oravakantaa alueella. Lepakot Yleistä Kaikki Suomessa tavatut lepakot ovat luonnonsuojelulain (LSL 38 ) nojalla rauhoitettuja. Kaikki maamme lepakot kuuluvat myös EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden luonnossa selvästi havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulain (LSL 49 ) perusteella kielletty. Selvitysalueella elävät lepakot ja niiden elinympäristöt Lepakkoselvitysten aikana tehtiin yhteensä 20 erillistä havaintoa pohjanlepakoista ja 24 havaintoa viiksisiipoista. Lepakoiden esiintymisaktiivisuus oli suurimmillaan heinäkuun kartoituskäynnillä. Viimeisellä kartoituskäynnillä lepakoiden määrä selvitysalueella oli jo hyvin vähäinen. Viimeisellä kartoituskäynnillä tavattiin vain kaksi pohjanlepakkoa ja yksi viiksisiippa. Havaintojen perusteella selvitysalueella todettiin olevan kolme tärkeää lepakoiden ruokailupaikkaa, joihin sijoittuu myös potentiaalisia päiväpiilopaikkoja eli ns. lisääntymis- ja levähdyspaikkoja (puunkoloja ja pönttöjä). Alueet ovat varttuneempaa kuusikangasmetsää ja ovat hyvin tyypillisiä viiksisiippojen elinympäristöjä. Pohjanlepakoiden osalta tärkeitä ruokailualueita ei ole rajattu, koska lajin havaittiin saalistavan lajityypillisesti selvitysalueen metsäautoteillä eri puolilla aluetta. Tärkeät ruokailualueet sijoittuvat selvitysalueen pohjoisosiin ja niiden sijainti on esitetty kuvassa 7.

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 16 (91) Kuva 7. Selvitysalueen lepakkohavainnot ja niiden ruokailualueet. Suunnittelualue on pienentynyt luontoselvityksen jälkeen. Passiividetektorin kolmena yönä tallentama aineisto täydensi aktiivisella kartoituksella tehtyjä lepakkohavaintoja. Passiividetektorin aineistossa ei kuitenkaan esiintynyt muita lepakkolajeja pohjanlepakoiden ja siippojen lisäksi. Pohjanlepakko esiintyy usein asutuksen läheisyydessä, sopivan suojaisilla pienipiirteisillä metsäalueilla, mutta myös pihapiireissä ja puistoissa, missä on riittävästi puustoa. Lajin on todettu viihtyvän erilaisten elinympäristöjen reuna-alueilla, kuten peltojen, kallioiden ja hakkuiden reuna-alueella sekä teiden yllä, ja välttelevän suurempien ja tiheiden metsien sisäosia. Myös suuria ja avoimia alueita pohjanlepakko yleensä välttää. Pohjanlepakko saalistaa lentäviä hyönteisiä noin 5 15 metrin korkeudessa ja pääasiassa erilaisten aukkopaikkojen kuten tien, pellon, hakkuun, kallioiden tai vesistön laiteilla ja pihapiireissä. Sen päiväpiilopaikat sijaitsevat esim. vanhoissa rakennuksissa, puiden koloissa sekä muissa erilaisissa onkaloissa. Pohjanlepakot voivat lentää pitkiäkin matkoja ruokailemaan.

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 17 (91) Linnusto Isoviiksisiippa ja viiksisiippa ruokailevat yleensä peitteisemmässä ympäristössä, ja matalammalla, tyypillisesti havupuuvaltaisissa metsissä. Laji on riippuvainen varttuneista havupuuvaltaisista metsäalueista. Vesisiippa puolestaan ruokailee erilaisten vesistöjen äärellä kuten lammikoiden, jokien koskipaikkojen ja kanavien yllä. Lepakoita ei havaittu tuulivoimaloiden suunnitelluilla rakennuspaikoilla, jotka sijoittuvat etupäässä lepakoille huonosti soveltuviin elinympäristöihin (nuoret, voimakkaasti harvennetut mäntymetsät ja hakkuu-aukeat ja kallioalueet, joilla kasvaa nuorta, tasaikäistä puustoa). Puustoltaan nuorilla metsäkuvioilla ei useinkaan ole lepakoille soveltuvia päiväpiilopaikkoja kuten esimerkiksi kolopuita. Voimaloiden rakennuspaikkojen arvioidaan olevan viiksisiippojen ruokailualueiksi liian harvapuustoisia ja suojattomia. Hankealueella ja sen lähiympäristössä sijaitsee muutamia rakennuksia ja mm. puupinoja, joissa voi päivehtiä lähinnä yksittäisiä pohjanlepakoita. Puupinoista nousevat hyönteiset myös houkuttelevat etenkin pohjanlepakoita niiden läheisyyteen ruokailemaan. Alueen lähiympäristöön sijoittuu useita rakennuksia ja pihapiirejä, joissa voi olla lepakoiden potentiaalisia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Lähialueita ei selvityksen yhteydessä kartoitettu, koska tuulivoimapuiston suurimmat vaikutukset kohdistuvat voimaloiden ja huoltotiestön rakentamisalueille mahdollisesti sijoittuviin lepakoiden elinympäristöihin. Lepakoiden muutto Lepakoiden tunnetut muuttoreitit keskittyvät yleensä hyvin voimakkaasti rannikoiden läheisyyteen, ja muutto on hyvin vähäistä jo 500 metrin etäisyydellä rantaviivasta. Suomessa lepakoiden muutto on todennäköisesti voimakkainta eteläisellä ja läntisellä rannikkoalueella. Olemassa olevan tiedon perusteella voidaan pitää melko epätodennäköisenä, että selvitysalueella esiintyisi merkittävää lepakoiden muuttoliikehdintää. Lintudirektiivin liitteen I lajit Selvitysalueella lähtötietojen ja maastohavaintojen perusteella esiintyviä lintudirektiivin liitteen I lajeja ovat metso, teeri, pyy, palokärki, varpuspöllö, huuhkaja ja kurki. Kaikki edellä mainitut lajit esiintyvät Suomessa yleisinä ja runsaslukuisina. Lintudirektiivilajien esiintyminen on esitetty kuvassa 6. Uhanalaiset, silmälläpidettävät ja harvinaiset lajit Selvitysalueella ei havaittu uhanalaisia lajeja. Silmälläpidettäviksi (NT) luokiteltuja ovat metso ja teeri sekä sirittäjä. Selvitysalueella esiintyy paikoin valkolehdokkia, joka on rauhoitettu kasvilaji. Uhanalaisten, silmälläpidettävien ja harvinaisten lajien esiintyminen on esitetty kuvassa 6. Muuttolinnusto Selvitysalueella ei ole seurattu lintujen kevät- ja syysmuuttoa eikä alueen kautta kulkevan lintumuuton intensiteetistä ole saatavilla tarkempaa tietoa. Selvät maanpinnanmuodot, kuten meren sekä suurten järvien rannikko ja suuret jokilaaksot muodostavat yleisesti muuttolinnuille tärkeitä muuton suuntaajia eli ns. johtolinjoja, joita linnut seuraavat muutollaan. Selvitysalueen läheisyydessä ei ole tiedossa tällaisia merkittäviä lintujen muuttoa ohjaavia johtolinjoja tai muita merkittäviä lintujen muuttoreittejä.

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 18 (91) Pesimälinnusto Valtakunnallisessa lintuatlashankkeessa selvitettiin koko Suomen pesimälinnuston levinneisyyttä 10 x 10 km suuruisilla atlasruuduilla vuosina Selvitysalue sijoittuu Suodenniemen keskustan (683:327, selvitysaste erinomainen) atlasruutuun, missä havaittiin atlaksen aikana yhteensä 135 lajia. Niistä 78 lajia arvioitiin alueella varmasti ja 41 lajia todennäköisesti pesiväksi (Valkama ym. 2011). On huomioitava, että atlasruudun kattama alue on huomattavasti suunnittelualetta suurempi, joten kaikki atlasruudulla havaitut lajit eivät luonnollisesti pesi selvitysalueella. Alueen pesivän maalinnuston keskitiheydeksi on arvioitu noin paria/km 2 (Valkama ym. 2011). Kesän 2014 pesimälinnustoselvitysten yhteydessä Kortekallion selvitysalueella havaittiin yhteensä 50 lintulajia, joista 44 lajia arvioitiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Pistelaskentojen perusteella alueen selkeästi yleisimmät lajit olivat metsien yleislajeiksi luokiteltavat peippo ja pajulintu. Muita yleisiä lajeja olivat mm. metsäkirvinen, punarinta, laulurastas, mustarastas, sepelkyyhky, pikkukäpylintu, talitiainen ja käki. Hankealueen ja sen lähiympäristön pesimälajisto on toteutettujen selvitysten perusteella melko tavanomaista ja lajisto käsittää enimmäkseen alueellisesti tavanomaisia havupuuvaltaisten metsätalousalueiden peruslajeja. Huomattava osa alueen pinta-alasta on nuoren ikäluokan metsiä, hakkuualuetta ja ojitettua turvemaata. Alueella ja sen välittömässä läheisyydessä on myös useampia viljelysalueita sekä järviä, joilla pesivistä lajeista tehtiin äänihavaintoja myös selvitysalueelta vaikka lajit eivät varsinaisesti pesi alueella (mm. kuovi ja laulujoutsen). Selvitysalueella sijaitsevilla järvillä ja lammilla (Ylinen ja Alinen Laisjärvi sekä Kuusjärvi) havaittiin satunnaisesti kalalokkeja ravinnonhaussa. Järvillä pesivä vesilinnusto on melko niukkaa. Niillä havaittiin ainoastaan sinisorsia sekä taveja. Rannoilla pesii Suomessa yleinen kahlaajalaji, metsäviklo. Ylisen Laisjärven etelärannalla havaittiin ensimmäisellä kartoituskerralla kurkipari, mutta myöhemmissä kartoituksissa lajia ei enää tavattu selvitysalueelta. Muista kahlaajalajeista alueella pesii myös Suomessa hyvin yleinen lehtokurppa. Rantalinnustosta havaittiin ainoastaan ruokokerttunen Kuusjärven rantaruovikossa. Selvitysalueella on melko vahva kanalintukanta ja alueella tavataan kaikkia kolmea yleisintä kanalintulajiamme; pyytä (lintudirektiivin liite I), teertä (lintudirektiivin liite I, NT) ja metsoa (lintudirektiivin liite I, NT). Etenkin pyy ja teeri esiintyvät runsaslukuisina. Teerien soidinpaikkoja sijoittuu selvitysalueen läheisyydessä sijaitseville peltoalueille. Muutamia soivia teerikukkoja havaittiin alkukeväällä myös alueen järvien ja lampien nevarannoilla. Teeri on soidinpaikkansa suhteen joustava ja voi soida myös esimerkiksi hakkuaukeilla. Metsojen soidinpaikkakartoituksessa ei havaittu merkittäviä metson soidinalueita. Peräsuonkallion itäosassa havaittiin yksi paikallinen metso, jonka lisäksi samalta alueelta löydettiin muutamia irtosulkia. Havainto voi viitata kahden metsokukon soidinkamppailuun alueella. Selvityksen perusteella selvitysalueella ei kuitenkaan sijaitse lajin populaation kannalta merkittäviä, useiden metsokukkojen soitimia. Metso on luokiteltu Eteläboreaalisen lounaismaan alueella alueellisesti uhanalaiseksi (RT). Harvalukuisista lajeista selvitysalueella tavattiin kevään ensimmäisellä käynnillä pikkusieppo (lintudirektiivin liitteen I laji), joka on tyypillinen vanhojen metsien pesimälaji. Lajia ei kuitenkaan myöhemmissä kartoituksissa tavattu, joten sen pesintä alueella on epävarmaa. Alueella havaittiin myös muutama silmälläpidettävän sirittäjän (NT) reviiri. Tikkalinnuista alueella esiintyvät ainakin käpytikka ja palokärki (lintudirektiivi liite I). Alueella havaitut niittykirviset (NT) ovat olleet todennäköisesti muuttavia yksilöitä. Suojelullisesti arvokkaiden pesimälajien havaintopaikat on esitetty kuvassa 6. Rengastustoimiston sääksirekisterin ja petolintujen rengastustiedonantojen (Juha Honkala, kirjall. ilm.) mukaan hankealueen läheisyydessä ei sijaitse suurten tai keskisuur-

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 19 (91) Muu eläimistö ten päiväpetolintujen tai uhanalaisten lintulajien tiedossa olevia pesäpaikkoja. Edellä mainittujen tietolähteiden osalta on huomattava, että erityisesti Sääksirekisterin ja Rengastustoimiston tiedot petolintujen pesäpaikoista ovat todennäköisesti vajavaisia ja niiden kattavuus riippuu voimakkaasti paikallisten petolinturengastajien aktiivisuudesta. Muista petolinnuista hankealueella ovat pesineet varpuspöllö (viimeinen tiedossa oleva pesintä vuodelta 2009) sekä huuhkaja (viimeinen tiedossa oleva pesintä vuodelta 2009). Selvitysalueella sijaitsevat kaksi varpuspöllön pesäpönttöä havaittiin myös maastokartoitusten yhteydessä ja ne todettiin edelleen lajin pesintään soveliaiksi. Selvitysalueen lähiympäristössä on tiedossa myös useita tuulihaukan pesäpaikkoja (Rengastustoimisto 2014). Selvitysalueella tiedossa olevien petolintujen pesäpaikkojen välittömään läheisyyteen ei sijoitu alustavia tuulivoimaloiden rakennuspaikkoja eikä uutta huoltotiestöä. Hankealueella tavattava nisäkäslajisto on tyypillistä metsätalousvaltaisen havumetsävyöhykkeen lajistoa, joka koostuu alueellisesti yleisistä ja tavanomaisista lajeista. Alueen yleisimpiä nisäkkäitä ovat hirvi, metsäjänis, orava ja kettu sekä useat eri piennisäkäslajit. Hirvieläimistä alueella tavataan myös metsäkaurista ja valkohäntäpeuraa. Selvitysten yhteydessä havaittiin kanadanmajavia Kuusjärvellä, jossa laji mahdollisesti myös pesii. Majavan kaatamia puita nähtiin myös selvitysalueen länsipuolella Kuuslahden rannalla. Viitasammakko Viitasammakko on luonnonsuojelulain (LSL 38 ) nojalla rauhoitettu ja se kuuluu myös EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden luonnossa selvästi havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulain (LSL 49 ) perusteella kielletty. Selvitysalueen pohjoisosassa, Mustajärven alueella esiintyy viitasammakkoa. Useita lajin yksilöitä havaittiin kutemassa järven rannoilla pesimälinnustokartoituksen yhteydessä Lajia ei tavattu multa selvitysalueelle sijoittuvilta järviltä tai lammilta. Viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikaksi todettu Mustajärven alue on esitetty arvokkaana luontokohteena kuvassa Pinta- ja pohjavedet Suunnittelualue ei sijaitse pohjaveden kannalta tärkeälle alueelle. Lähin pohjavesi alue ( ), etäisyys suunnittelualueesta on noin 350 metriä ja noin 450 metriä suunnittelualueesta koilliseen ( ).

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 20 (91) Kuva 8: Pohjavesialueet. Hankealueen likimääräinen rajaus merkitty punaisella. Suunnittelualue on pienentynyt luontoselvityksen jälkeen Natura- ja suojelualueet Suunnittelualueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu Natura-alueita tai muita suojelualueita.

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 21 (91) Maa- ja kallioperä Kuva 9: Natura-alueet. Hankealueen likimääräinen rajaus merkitty punaisella. Suunnittelualue on pienentynyt luontoselvityksen jälkeen. Maaperä selvitysalueella on pääosin moreenia (Mr), joka ympäröi paljastuneita kallioalueita. Kalliomäkien välisiin painanteisiin on muodostunut sara- ja rahkaturvesoita (Ct, St). Vesistöjen laitamilla on pienialaisia savikkoja (Sa).

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 22 (91) Kuva 10: Maaperäkartta ( GTK). Suunnittelualue on pienentynyt luontoselvityksen jälkeen. Suodenniemen kallioperä on kaksijakoinen. Alueen eteläosassa on luode-kaakkosuuntainen, laaja suonigneissivyöhyke, kun taas keski- ja pohjoisosat ovat enimmäkseen tonaliittia ja porfyyristä graniittia, joiden seassa on gabroa ja lavialiittia. Gneissit ovat alkuperältään hiekka- ja savisedimenttejä sekä kivettyneitä tulivuoren purkaustuotteita. Valtaosa selvitysalueesta sijoittuu kiilleliuskeesta ja kiillegneissistä koostuvalle kallioperälle. Alueen pohjoisosassa kallioperä on dioriittia, gabroa, meta-arkoosia sekä kvartsidioriittia. Selvitysalueen keskiosat ovat amfiboliittia, dioriittia ja gabroa. Selvitysalueelle sijoittuu yksi luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokas kallioalue (luokka 2), Hautavuoren kalliomaasto. Arvokkaita kallioalueita koskeva paikkatietoaineisto on laadittu päätöksenteon tueksi maa-aineislain ja rakennuslain mukaisia ratkaisuja tehtäessä. Aineistoa käytetään maankäytön suunnittelussa, mutta sillä ei ole kuitenkaan juridista asemaa (SYKE 2007). Hautavuoren kalliomaasto (KAO020511) on Suomen ympäristökeskuksen valtakunnallisen kallioalueiden täydennysinventoinnin mukainen arvoluokkaa 2 oleva erittäin arvokas kallioalue. Alueen pinta-ala on 464 hehtaaria. (SYKE) Aluekokonaisuuden merkittävimmät arvot sijoittuvat alueen eteläosaan Hautavuori- Kattilavuoren alueelle, missä on topografialtaan voimakkaan jyrkkäpiirteistä ja vaihtelevaa jyrkänteistä kallioselännettä. Alueella on edustavaa kalliokasvillisuutta sekä lehtolaikkuja jyrkänteillä sekä jyrkänteiden alla. (SYKE)

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 23 (91) Alueen pohjoisosassa oleva Kortesuonkalliot ja Paiskalliot ovat myös monin kohdin jyrkänteisiä ja pinnanmuodoiltaan vaihtelevia kallioselänteitä. Alue rajautuu pieneltä osin selväpiirteisesti peltoihin, mutta suurelta osin myös harkinnanvaraisesti itäpuolen samankaltaisiin kalliometsiin. Edustavia maisemia avautuu Kortesuonkallioiden ja Paiskallioiden länsireunalta. Kortesuonkallioiden luonnontilaisuus on hakkuiden vuoksi keskikertainen, mutta jyrkännekasvillisuutta sekä jyrkänteiden edustan puolilehtoja ja lehtomaista kangasmetsäkasvillisuutta (OMT) on paikoitellen runsaasti. (SYKE) Hautavuoren kalliomaasto on Pirkanmaan maakuntakaavassa merkitty valtakunnallisesti arvokkaaksi kalliokohteeksi, ge2-104 ja se kuuluu luokkaan 2 (erittäin arvokas). Hautavuori ja Kattilavuori muodostavat topografialtaan vaihtelevan kallioalueen, joka nousee metsäisenä selännealueena ympäristöään yli 50 metriä ylemmäksi. Jyrkänteet erottuvat selkeästi lähimaisemassa, kauemmaksi heikommin. Hautavuoren länsireunan porrasmaiset kallioseinämät ovat myös geomorfologisesti edustavia. Geologisesti merkittävä piirre on kiilleliuskeen välikerroksina esiintyvä konglomeraatti, joka kuuluu eteläisimpänä osana pitkään ns. Kourajärven kongiomeraattijaksoon. Kongiomeraatti on hyvin säilynyt ja sen alkuperäisrakenteet ovat nähtävissä Hautavuoren alueella. Lisäksi kallioalueen lounaisosassa Kattilavuoren alueella esiintyy amfiboliitin yhteydessä harvinaista lavianiitiksi kutsuttua dioriittiporfyriittiä kapeana vyöhykkeenä. Arvokkaaseen alueeseen kuuluvat myös pohjoisimpana sijaitsevat Kortesuonkalliot, joiden erikoiset jyrkännemuodot ovat myös geomorfologisesti edustavia, länsi- ja itäsivuilla ne ovat paikoin laattarakoilun liuskeisuustason mukaisesti kehittyneitä. Alueen pääkivilaji on voimakkaasti liuskeinen pystykaateinen kiilleliuske, jossa on runsaasti kvartsirikkaita raitaisia välikerroksia (Heikkinen & Husa 1995). Selvitysalueen itäpuolella, osittain Mouhijärven puolella sijaitsevat Iso Punapään ja Pikku Punapään kallioalueet, jotka Pirkanmaan maakuntakaavassa merkitty valtakunnallisesti arvokkaaksi kallioalueeksi ge Alue kuuluu luokkaan 4 (arvokas kallioalue). Geomorfologisesti edustavin osa-alue on Iso Punapään etelärinteen noin 40 metriä korkea porrasmainen jyrkänne, joka ei kuitenkaan erotu alueen ulkopuolella. Rinteen juurella on runsaasti kookasta lohkareikkoa. Pääkivilaji alueella on intermediäärinen vulkaniitti, joka on rakenteeltaan kerroksellista. Paikoin kivilajissa on kerrallista rakennetta. Kallioselännejakson pohjoisosassa on konglomeraattia välikerroksena.

30 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 24 (91) Kuva 12: Hautavuoren arvokas kallioalue, arvoluokka 2 (SYKE). 5.4 Maisema- ja kulttuuriympäristö Osayleiskaavatyön yhteydessä on laadittu maisemaselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2014), joka on tämän selostuksen liitteenä Muinaisjäännökset Suodenniemen kulttuurimaisemassa näkyvät pitkään jatkuneen asutuksen jättämät jäljet, kuten avoin viljelysmaisema, sitä reunustava talonpoikainen vanha rakennuskanta, muinaisjäännökset ja vanhat kylätontit. Alle viiden kilometrin säteelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu suuri määrä muinaismuistokohteita, jotka kertovat alueen pitkään jatkuneesta asutuksesta. Muinaisia asuinpaikkoja on kaavaillun tuulivoimapuiston lähiympäristössä sijoittunut muun muassa Irriäisiin (Kuusjärvi), Vesuntiin, Impivaaraan, Kouraniemeen, Pajuniemeen sekä Koivuniemenjärven pohjoispuolelle (Koivuniemi ja Heikkilä). Niistä lähin sijoittuu noin 0,8 kilometrin päähän pohjoisimmasta voimalasta. Kyseinen kohde sijoittuu peitteiseen ympäristöön, eikä sieltä ole näköyhteyttä voima-

31 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 25 (91) loille. Muinaismuistot muodostavat selkeän kokonaisuuden Kourajärven, Kirkkojärven ja Koivuniemenjärven rannoille suunnitellun tuulivoimapuiston länsipuolelle. Seuraavasta karttaotteesta näkyy suunnitellut tuulivoimalan paikat (punaiset rinkulat) ja pääasiassa osaksi laajoja kulttuurimaisema-alueita (Suodenniemen kulttuurimaisema, Kirkkojärven kulttuurimaisema, Leppälampi-Taipaleen kulttuurimaisema, Mouhijärven kirkon seudun ja Tupurlanjärven kulttuurimaisemat ja Mätikkö-Kirkkojärvi kulttuurimaisema) sijoittuvat muinaismuistokohteet ja alueet. Kuva 13: Ote maisemaselvityksen liitekartasta 1 maisema- ja kulttuuriperintö Suunnittelualuetta lähinnä sijaitsevat seuraavat muinaisjäännösrekisterissä mainitut kiinteät muinaismuistokohteet: Jalkavala ( ) historiallinen asuinpaikka, kylänpaikka Kylänpaikka sijaitsee vuoden 1782 kartan perusteella Kourajärveen idästä pistävän niemen tyvessä, louteis-kaakkois-suuntaisen, kalliopohjaisen harjanteen eteläpäässä, yli 5 m korkean rantatörmän päällä, Jalkavalantien mutkan luoteispuolella.

32 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 26 (91) Kanni ( ) kivikautinen asuinpaikka Asuinpaikka sijaitsee Kourajärven itäpuolella savihiesuisella ja hiekkaisella pellolla, kahden puolen Jalkavalan kylän läpi kulkevaa tietä, noin 1,4 km kirkosta lounaaseen. Myllytokee ( ) historiallinen työ- ja valmistuspaikka Vuoden 1777 kartan perusteella paikannettu vesimyllyn paikka Kittilän kylässä. Paikkaa ei ole tarkastettu. Paikka sijaitsee n. 1,5 km päässä kirkosta kaakkoon. Lisäksi lähialueelta on tehty seuraavat löydöt: Koppelo ( ) kivikautinen löytö Jalkavalan kylän Koppelon maalta on löydetty kivikautinen kaksoistaltan (tasa- ja kourutaltta) terä. Rajalahti ( ) kivikautinen löytö Eteläsuomalaisen tasataltan terä on löydetty Kirkkojärven Rajalahden pohjoisrannalta. Paikka on tarkastettu vuoden 2007 inventoinnissa, jolloin alueelta ei löydetty kiinteää muinaisjäännöstä.

33 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 27 (91) Kuva 14: Ote muinaisjäännösrekisteristä, punaisella esitetyt kiinteät muinaiskohteet ja keltaisella löytöpaikat.

34 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 28 (91) Kuva 15: Ote muinaisjäännösrekisteristä, punaisella esitetyt kiinteät muinaiskohteet ja keltaisella löytöpaikat. Hankealueelle on suoritettu muinaisjäännösinventointi osayleiskaavatyön yhteydessä (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy, 2014). Inventoinnin mukaan alueella ei havaittu kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisesti kiinnostavia kohteita. Selvityksen mukaan suunnittelualue on ollut historiallisella ajalla asutuksen liepeillä, mutta lähinnä asumatonta suo-, metsä- ja kallioaluetta. Historiallisiin karttoihin on merkitty ainoastaan muutamia niittyjä. Alueen halki kulkee nykyisin käytössä oleva Irriäistentie, joka on johtanut Suodenniemen Kittilästä Mouhijärven Irriäisiin. Tie on merkitty jo pitäjänkarttaan. Tietä voitaneen pitää lähinnä paikallistienä, sillä sitä ei ole merkitty teokseen Kuninkaan tiekartasto suomesta 1790 (toim. Harju, Erkki-Sakari & Lappalainen Jussi T. 2010). Toinen tie, joka kiinnittää huomiota nykyisellä peruskartalla on alueen eteläpuolelle Kattilavuoren ja Välivuoren välille merkitty Kirkkotie. Tätä tietä ei ole näkyvissä isojako eikä pitäjänkartassa. Kirkkotie on nykyisin käytössä metsäautotienä. Karttojen perusteella asutushistoriallisten kohteiden löytymistä alueelta voidaan pitää epätodennäköisenä. Inventointiraportti on kaavaselostuksen liitteenä 4.

35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 29 (91) Maiseman yleispiirteet Arvot Maisemamaakunnallisessa aluejaossa Sastamala kuuluu Lounaismaahan ja tarkemmin määriteltynä osin Ala-Satakunnan viljelyseutuun, osin Pohjois-Satakunnan järviseutuun. Suunnittelualue kuuluu Pohjois-Satakunnan järviseudun puolelle. Maaperä ja maanpinnan muodot ovat aika vaihtelevia. Seudulla on kumpu- ja pohjamoreeni- sekä kalliomaita. Soita on huomattavasti enemmän kuin muualla Lounaismaalla. Seudun melko metsäistä yleisilmettä elävöittävät useat järvet, joista osa on aika isojakin. Maanviljelyn edellytykset eivät ole yhtä hyvät kuin muualla Lounaismaalla, sillä savikoita on vain niukasti joidenkin pienehköjen jokien varsilla. Pienet kumpuilevat peltokuviot toistuvat kuitenkin maisemassa melko tiuhaan. Monesti peltomaisemia elävöittää niiden sijainti vesistöjen rantamilla. Harvahko asutus on sijoittunut pääasiassa pienten jokien laaksojen tuntumaan. (Ympäristöministeriö 1993a) Pirkanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnissa 2013 on esitetty Pirkanmaan alueen maakunnalliset maisematyypit. Kyseisen luokittelun mukaan Sastamala kuuluu Lounaiseen viljelyseutuun, jota on kuvailtu seuraavasti: Lounaisella viljelyseudulla on yhtenäisiä piirteitä Eteläisen viljelyseudun kanssa. Alueiden kallioperät ovat samankaltaisia. Lounaisen viljelyseudun läntiset osat ovat samanlaisia kuin Eteläisen viljelyseudun maat. Itään päin maasto nousee ja pinnanmuodot vaihtelevat mäkimaista komeisiin avokallioihin. Maisema on jylhimmillään Karkusta Nokialle päin kuljettaessa. Viljavat ja tasaiset pellot peittävät 1/5 maa-alasta. Parhaimmat ja laajimmat pellot levittäytyvät Kokemäenjoen rantamille. Veden osuus pinta-alasta on noin 10 %. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Hankealueella ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Karkku - Tyrvää sijoittuu runsaat 15 kilometriä hankealueen kaakkoispuolelle. Seuraavaksi lähimmät valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet ovat Hämeenkyrön kulttuurimaisema (etäisyys noin 17 kilometriä hankealueesta koilliseen) sekä Kokemäenjokilaakso (etäisyys noin 19 kilometriä hankealueesta lounaaseen) kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuvat: Karkku - Tyrvää Hämeenkyrön kulttuurimaisema Kokemäenjokilaakso Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Hankealueelle sekä 0-5 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu yksi kohde: Suodenniemen kulttuurimaisema leikkaa hankealuetta kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu yksi kohde: Mouhijärven kirkon seudun ja länsipuolen sekä Tupurlanjärven kulttuurimaisemat sijoittuu lähimmillään vajaan viiden kilometrin päähän hankealueen rajasta.

36 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 30 (91) Alueiden ja kohteiden tarkemmat kuvaukset löytyvät maisemaselvityksestä. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Hankealueelle tai sen lähiympäristöön ei sijoitu valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Yli viiden kilometrin säteelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu useita arvokohteita. Kohteiden tekstiotteet Museoviraston internetsivustolta kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu kaksi kohdetta. Eskolan ja Tervamäen kylät, etäisyys lähimmillään noin 5,5 kilometriä. Lavian kirkonkylän raitti, etäisyys lähimmillään noin 11 kilometriä. Alueiden ja kohteiden tarkemmat kuvaukset löytyvät maisemaselvityksestä. Merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993)/ Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Entisiä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY1993), jotka voidaan nykyään pääsääntöisesti rinnastaa maakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, ei sijoitu hankealueelle. 0-5 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu kolme RKY 1993 kohdetta. Maakuntakaavassa puolestaan on kaksi aluerajausta. Kaksi jälkimmäistä on yhdistetty yhdeksi alueeksi (Leppälammen-Taipaleen-Kirkkojärven kulttuurimaisema). Koppelo-Jalkavala, etäisyys lähimmillään noin 0,9 kilometriä. Kirkkojärven kulttuurimaisema, etäisyys lähimmillään noin 1,5 kilometriä. Leppälampi-Taipaleen kulttuurimaisema, etäisyys lähimmillään noin 4,7 kilometriä kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu kaksi kohdetta. Mätikkö-Kirkkojärvi kulttuurimaisema sijoittuu lähimmillään noin 5,4 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Lavian kirkonkylän miljöö, etäisyys lähimmillään noin 11 kilometriä. Alueiden ja kohteiden tarkemmat kuvaukset löytyvät maisemaselvityksestä.

37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 31 (91) Kuva 16: Leppälammen-Taipaleen-Kirkkojärven maakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaaluetta. Kuva on otettu pohjoiseen, hankealueesta poispäin. 5.5 Kaava-alueen lähimaisema Maisemarakenne Hankealue sijoittuu metsäiselle selännealueelle, joka on topografialtaan hyvin vaihtelevaa koostuu useista erisuuruisista mäistä. Osa on hyvinkin kookkaita ja niiden nimissä esiintyy sana vuori. Maasto kohoaa paikoin jyrkästikin ylöspäin. Kallio on monin paikoin laajoina alueina aivan pinnassa. Selännealueen alavampiin osiin, kallioalueiden lomaan, on muodostunut lukuisia pieniä soita ja soistumia. Hankealueen korkeimmat kohdat sijaitsevat hankealueen eteläosassa. Hautavuoren laki yltää metriin (mpy). Kattilavuori on jonkin verran matalampi. Sen korkein kohta on noin 117 metriä meren pinnan yläpuolella. Alavimmillaan suunnittelualue on noin metriä meren pinnan yläpuolella. Hankealueen ympärillä on paljon erisuuruisia vesistöjä: useita pieniä lampimaisia järviä, muutamia melko suuriakin järviä sekä vesistöjä yhdistäviä jokia. Järvien lomaan sekä ympärille sijoittuvat pellot ovat melko alavia. Viljelymaata sijoittuu erityisesti hankealueen länsi- ja luoteispuolelle. Pohjoisen ja idän puolella sekä osin etelässä on sulkeutunutta metsämaastoa. Topografiassa ja maisemakuvassa ylipäätänsä on havaittavissa jääkauden synnyttämä luode-kaakko suuntautuneisuus Maisemakuva Hankealue sijoittuu pääosin metsävyöhykkeelle, jossa on laajoja avokallioesiintymiä. Soita ja soistumia sijoittuu kallioselänteiden lomaan. Hankealue itsessään on melko sulkeutunutta. Alueelle sijoittuu joitakin metsäautoteitä.

38 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 32 (91) Kun alueen maisemakuvaa tarkastelee hieman laajemmin, noin viiden kilometrin säteellä kaavaillusta tuulivoimapuistosta, alueen maisemakuvalle ovat tunnusomaisia lukuisat erisuuruiset vesistöt melko pienipiirteisine rantaviivoineen sekä järvien lomaan sijoittuvat viehättävästi kumpuilevat viljelyalueet. Viljelyalueiden reunavyöhykkeet ovat varsin pienipiirteisiä ja moniulotteisia. Avoimet vesistönäkymät ovat tärkeitä maisemakuvan kannalta, samoin kumpuilevien peltoaukeiden avoimuus. Yleisesti ottaen pitkähköt näkymät viljelyaukeiden ja järvien yli ovat tarkastelualueen vahvuuksia. Alueelta löytyy runsaasti viehättävää tiestöä, jolta avautuu toinen toistaan hienompia näkymiä ympäristöön. Erityisesti viljelyalueiden korkeimmilta kohdilta tieltä käsin avautuu upeita näkymiä peltoalueiden alavampiin osiin ja vesistöjä kohti. Vanhat tilakeskukset ja rakennusryhmät muodostavat kiinnepisteitä maisemaan. Pinnanmuodoiltaan vaihtelevat metsäselänteet toimivat tärkeinä reunavyöhykkeinä ja rajaavat selkeästi maisematiloja. Maisemakuvallisesti kaikkein edustavimmat alueet sijoittuvat kaavaillun tuulivoimapuiston luoteispuolelle Leppälammi-Taipaleen sekä Kirkkojärven-Koivuniemenjärven ympäristöön. Myös Pajuniemestä, Jalkavalasta ja Kouranimestä löytyy edustavaa viljelymaisemaa. Kaunista viljelymaisemaa löytyy myös hankealueen kaakkoispuolelta Vesunnista Karinkylä - Irriäinen akselilta. Monet hienot näkymät tarkastelualueella avautuvat tuulivoimapuistoalueesta poispäin. Tärkeitä näkymiä avautuu kuitenkin myös paikoitellen hankealueen suuntaan. Niistä mainittakoon näkymät Suodenniementien sillalta, näkymä Kourajärven läntisen lahden pohjukasta, näkymät Kouraniemeen vievän tien varrelta sekä Koivuniemenjärven pohjoispuolisilta alueilta avautuvat näkymät. Myös Jouhijärven kaakkoisrannalta avautuu esteettömiä näkymiä voimaloille. Tarkastelualueen selvimmin havaittavan maamerkin muodostaa Jalkavalassa sijaitseva tuulivoimala. Voimalan kokonaiskorkeus jää alle 70 metrin eikä se näin ollen vaikuta kohtuuttoman suurelta maisemassa joitakin lähimaisemanäkymiä lukuun ottamatta. Tarkastelualueen tärkeimmän maamerkin muodostaa Suodenniemen kirkko. Kasvillisuudesta johtuen kirkko ei kuitenkaan näy mistään suunnasta katsottuna erityisen kauas. Suodenniemen keskustan tuntumasta löytyy myös telemasto. Se sijoittuu häiritsevästi liian keskeiselle paikalle. 6 OSAYLEISKAAVAN SUHDE MUIHIN MAANKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN 6.1 Muut tuulivoimahankkeet Suunnittelualueen läheisyydessä tai sen vaikutusalueella ei ole tiedossa muita tuulivoimahankkeita. Suunnittelualueen lounaispuolella n. 1 km etäisyydellä sijaitsee toiminnassa oleva kokonaiskorkeudeltaan n. 65 metriä korkea tuulivoimala. 7 TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET 7.1 Tuulivoimapuiston yleissuunnittelu ja tuulivoimaloiden sijoittuminen PT Wind Oy on vastannut tuulivoimapuiston yleissuunnittelusta. Suunnitellut tuulivoimalat ovat napakorkeudeltaan enintään noin 144 metriä korkeita lieriötornimallisia tuulivoimaloita. Tuulivoimaloiden roottorit tulevat olemaan halkaisijaltaan enintään 131 metriä. Tuulivoimalan kokonaiskorkeus on enimmillään 210 metriä. Tuulivoimapuiston suunnittelun yhteydessä on tutkittu eri vaihtoehtoja tuulivoimaloiden

39 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 33 (91) sijoitukselle. Tuulivoimaloiden sijoittelu suunnittelualueella perustuu luonnonolosuhteisiin, maastonmuotoihin, maanomistusoloihin sekä alueelta saatuihin tuulimittaustietoihin. Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä tuulivoimaloiden sijoittamisessa on otettu huomioon tehtyjen selvitysten tulokset. Tuulivoimaloiden tehokas energiantuotanto edellyttää, että voimaloiden väliset etäisyydet ovat riittävät. Tuulivoimaloiden tarkat sijoittumisalueet osoitetaan osayleiskaavoituksen yhteydessä, jolloin tuulivoimaloiden alueet määritellään alueen arvot huomioon ottaen. 7.2 Tuulivoimapuiston rakenteet Kuva 17: Periaatekuva Kortekallion tuulivoimapuistoon sijoitettavista tuulivoimaloista. Kuvan tuulivoimalan kokonaiskorkeus on noin 210 metriä. Tuulivoimala koostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, roottorista lapoineen ja konehuoneesta. Kortekallion tuulivoimalat on suunniteltu toteutettavaksi yhtenäisellä tornirakenteella, joka tulee olemaan teräslieriö-, teräslevy- tai hybriditorni. Tuulivoimaloiden pystytysaloiksi tarvitaan noin 60 m x 200 m maa-alueet, jotka raivataan puustosta. Rakennusalue on noin 1 hehtaarin suuruinen. Tuulivoimaloiden perustamistekniikka riippuu valitusta rakennustekniikasta ja perustamisolosuhteista. Tuulivoimapuiston aluetta ei lähtökohtaisesti aidata. Rakentamisen aikana liikkumista tuulivoimapuistoalueella rajoitetaan turvallisuussyistä. Tuulivoimalat on varustettava lentoestemerkinnöin Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi:n määräysten mukaisesti. Jokaisesta toteutettavasta tuulivoimalasta on ilmailulain mukaan haettava Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta lupa lentoesteen asettamisesta. Trafille toimitettavaan lupahakemukseen on liitettävä ilmaliikennepalvelujen tarjoajan

40 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 34 (91) 7.3 Sähkönsiirto 7.4 Huoltotiet eli Finavian lausunto esteestä. Kortekallion tuulivoimaloille on haetaan Ilmailulain mukaisesti lentoesteluvat. Voimalat merkitään ja lentoestevalot tullaan rakentamaan lupaehtojen mukaisesti. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto pyritään toteutettamaan 20 kv maakaapeleilla, jotka sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan huoltoteiden yhteyteen. Maakaapelit johdetaan Mouhijärventien varteen, josta siirtoreitti jatkuu Sävin muuntoasemalle olemassa olevan 20 kv voimalinjan reittiä. Paikallisten olosuhteiden, kuten esim. arvokkailla kallioalueilla, voidaan päätyä toteuttamaan osa sähkönsiirrossa ilmakaapelilla, jos sen vaikutukset arvioidaan olevan maakaapelia pienemmät. Sähkönsiirron reittiä ja sitä mahdollisesti koskevia muutostarpeita tarkennetaan ehdotusvaiheessa. Alueen huoltotiet rakennetaan pohjoisesta Mouhijärventieltä. Osittain hyödynnetään alueen lävitse kulkevaa Irriäistentietä. Huoltotie on noin 6 metriä leveä sorapintainen tie, joka vaatii vahvan perustan kestääkseen erityisesti rakennusvaiheen raskaat kuljetukset. Kuva 18: Huoltotiet on merkitty sinisellä viivalla. Uudet tielinjat on osoitettu katkoviivalla.

41 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 35 (91) 8 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS 8.1 Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 197 hehtaaria. Suunnittelualue osoitetaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-1), jolla sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen sekä tuulivoimaloiden rakentaminen niille erikseen osoitetuilla alueilla sekä niitä varten huoltoteiden ja teknisten verkostojen rakentaminen. Alueelle ei saa rakentaa vakituisia asuntoja tai loma-asuntoja. Kortekallion tuulivoimaosayleiskaavalla osoitetaan kolme tuulivoimaloiden osa-aluetta (tv), joihin saa osoittaa yhteensä kolme tuulivoimalaa. 8.2 Aluevaraukset ja osa-alueet Suunnittelualueelle on osoitettu maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita. Alue on pääosin metsä-, pelto- ja suoaluetta. Alueen metsät ovat osin olleet metsätalouskäytössä ja peltoalueita viljellään edelleen. Suunnittelualueelle osoitetut aluevaraukset vastaavat alueen nykyistä käyttömuotoa, johon ei ole osayleiskaavalla tarvetta tehdä muutoksia. Suunnittelualueella olevien kallioalueiden vuoksi osa kaapeleista on mahdollisesti järkevää toteuttaa ilmakaapelina, jotta vältytään turhalta kallioalueiden louhinnalta. M-1 - Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetulle alueelle sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. Maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen tulee sijoittaa vähintään 210 metrin etäisyydelle tuulivoimaloista tai rakentamattomista tuulivoimaloille osoitetusta alueesta. Alueelle ei saa rakentaa vakituisia asuntoja tai loma-asuntoja (MRL 43 ). Merkintä ei rajoita maa-ainesten ottoa. tv Tuulivoimaloiden alue. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 210 metriä. Tuulivoimaloiden värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea. Numero tuulivoimala-alueen sisällä osoittaa tuulivoimalan numeron. Tuulivoimalan kaikkien osien sekä pystytysalueen tulee mahtua alueelle. Tuulivoimaloista ei saa aiheutua suunnitteluohjearvoja (pysyvään asutukseen osoitetuilla alueilla päiväsaikaan 45 db(a) ja yöaikaan 40 db(a), ja yöaikaan loma-asuntoalueilla päiväsaikaan 40 db(a) ja yöaikaan 35 db(a)) ylittävää melua lähialueen asutukselle. Rakennusluvan yhteydessä on esitettävä melu- ja varjostusmallinnukset rakennettavaksi valitulla voimalatyypillä laadittuna. (Rakennettavien tuulivoimaloiden tulee vastata tai olla vähäisempi vaikutuksiltaan osayleiskaavassa käytettyä voimalamallia. Uusilla mallinnuksilla on osoitettava, ettei valittu voimalatyyppi poikkea olennaisesti osayleiskaavavaiheessa käytetystä voimalamallista eikä melupäästö tai varjostuksen määrä lisäänny oleellisesti). Ennen tuulivoimaloiden rakennuslupien myöntämistä tulee hankkia Puolustusvoimilta hyväksyntä.

42 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 36 (91) Kuva 19: Ote kaavakartasta. Tuulivoimaloiden alue (tv) on osoitettu pistekatkoviivalla. Purppura katkoviiva kuvaa ohjeellista huoltotien linjausta ja punainen katkoviiva huoltotien yhteyteen rakennettavaa maakaapelia. Tuulivoimalan ohjeellinen sijainti on merkitty mustalla pisteellä, jonka ympärille merkitty harmaa kehä osoittaa roottorin halkaisijan. tv-kok Tuulivoimaloiden kokoonpanoalue. Merkinnällä on osoitettu alue, jota on mahdollista käyttää tuulivoimalan rakentamiseen / pystyttämiseen. Alueelle ei saa sijoittaa tuulivoimalaa. ge-1 Arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma. Pirkanmaan 1. maakuntakaavan mukainen Hautavuori Kattilanvuori erittäin arvokas kallioalue (luokka 2, ge2-104). Alueelle suoritettavissa rakennustoimenpiteissä tulee valita rakentamistavat, joilla on mahdollisimman vähän vaikutuksia kallioalueeseen. Kallion louhinnan määrä tulee minimoida. luo-1 Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Merkinnällä on osoitettu luontoselvityksen mukaiset metsälain kohteet. luo-2 Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Merkinnällä on osoitettu viitasammakon elinympäristö. Viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikkojen tuhoaminen ja heikentäminen on kielletty (luonnonsuojelulaki 49 ).

43 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 37 (91) luo-3 Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Merkinnällä on osoitettu lepakoiden kannalta tärkeät ruokailualueet. Lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen tuhoaminen ja heikentäminen on kielletty (luonnonsuojelulaki 49 ). 8.3 Muut merkinnät ja määräykset Huoltotiet Tuulivoimaloille johtavat huoltotiet merkitään osayleiskaavaan ohjeellisella merkinnällä. Huoltoteistä laaditaan osayleiskaavaa varten tiesuunnitelma, jonka mukaan huoltotiet piirretään kaavaan. Huoltoteiden perustaminen tapahtuu kuitenkin osayleiskaavan ulkopuolisella prosessilla, jonka takia osayleiskaavan merkintä on ohjeellinen. Maakaapelit Tuulivoimaloille johtavat sähkönsiirron hoitavat maakaapelit pyritään sijoittamaan huoltoteiden yhteyteen. Merkintä osayleiskaavassa on huoltoteiden tapaan ohjeellinen, koska luvitusprosessi on osayleiskaavan ulkopuolinen. Muut merkinnät ja määräykset ovat kaavakartan liitteenä. 8.4 Ehdotusvaiheessa tehdyt muutokset Oleellisimmat muutokset ehdotusvaiheessa: Kaksi tuulivoimalaa on poistettu. Yhtä tuulivoimalaa on siirretty noin 300 metriä luoteeseen. Kaava-alueen kokoa on vastaavasti pienennetty vastaamaan pääpiirteittäin laadittujen melumallinnuksien mukaista 40 db(a) melualueen rajaa. Yleismääräyksistä on poistettu voimaloiden purkamista koskeva määräys viranomaistahon juridisen tulkinnan vuoksi.

44 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 38 (91) Kuva 20: Kaavaluonnokseen tehdyt muutokset. Ehdotusvaiheen mukainen kaava-alueen raja on merkitty sinisellä katkoviivalla. Poistetut voimalat on merkitty punaisilla rukseilla ja siirretty voimala vihreällä nuolella. 8.5 Hyväksymisvaiheessa tehdyt muutokset Tuulivoimalan nro 2 aluetta sekä sen kokoonpanoaluetta on muutettu. Määräyksiin ja yleismääräyksiin on tehty useita tarkistuksia viranomaispalautteen perusteella. 9 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Osayleiskaavan vaikutusarvioinnissa arvioidaan kaavan toteuttamisen merkittävät välilliset ja välittömät vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain 9 mukaisesti, mm. ihmisen elinoloihin ja elinympäristöön, luonnonympäristöön, kuten pohjavesialueisiin, kasvi- ja eläinlajeihin sekä luonnon monimuotoisuuteen, liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä maisemaan, kulttuuriympäristöön ja rakennettuun ympäristöön.

45 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 39 (91) 9.1 Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset 9.2 Vaikutusalue Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana rakennuspaikkojen luonnonympäristössä tapahtuu muutoksia. Rakentamisen aikana meluhaitat ja ympäristön muutokset ovat merkittävimmät. Rakentamisesta ja työmaakoneista aiheutuu ääntä ja kuljetuksista liikenteellisiä vaikutuksia. Suurin osa vaikutuksista on kuitenkin väliaikaisia. Rakentaminen kestää yhteensä noin vuoden. Tuulivoimapuiston käytön aikana ympäristössä ei tapahdu tuulipuistosta johtuvia muutoksia. Tuulivoimapuiston käytön aikaisia merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat tyypillisesti maisemaan kohdistuvat visuaaliset vaikutukset ja linnustoon kohdistuvat vaikutukset. Vaikutuksia voivat aiheuttaa myös tuulivoimaloiden käyntiääni sekä tuulivoimalan roottorin pyörimisestä johtuva auringonvalon vilkkuminen ja varjonmuodostuminen. Vähäisiä liikenteellisiä vaikutuksia aiheutuu huolto- ja kunnostustöistä. Tuulivoimapuiston käytöstä poistamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin; työvaiheet ja käytettävä kalusto ovat pääosin rakentamista vastaavia. Käytön jälkeen tuulivoimalat, sähköasemat, liittymisjohto ja muut rakenteet voidaan purkaa ja poistaa paikalta. Tuulivoimatoiminnasta poistuvat alueet vapautuvat muuhun käyttöön. Kunkin vaikutustyypin vaikutusalue riippuu vaikutuksen luonteesta ja ilmenemismuodosta. Osa vaikutuksista rajoittuu aivan rakennuskohteen läheisyyteen (mm. kasvillisuusvaikutukset ja vaikutukset muinaisjäännöksiin), osa rajoittuu kapealle nauhamaiselle väylälle (mm. huoltoteiden ja maakaapeleiden vaikutukset) ja osa ulottuu laajalle alueelle (mm. maisemavaikutukset ja linnustovaikutukset). Yleisesti ottaen tuulipuiston maisemavaikutus ulottuu n. 20 km:n, vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyisyyteen pääosin 5 km:n, ja melun ja valon vilkkumisen vaikutukset n. 2 km:n etäisyydelle tuulipuistosta. Vaikutusalueen laajuus vaihtelee vaikutustyypistä riippuen: Vaikutustyyppi Maankäyttö Kasvillisuus, lajisto, arvokkaat elinympäristöt Linnusto Muinaismuistot Maisema- ja kulttuurihistorialliset kohteet Melu ja vilkkuminen Ihmisten elinolot ja viih- Tarkasteltavan vaikutusalueen laajuus Kuntatason yhdyskuntarakenne, tuulivoimapuistoalue lähiympäristöineen (n. 5 km). Ensisijaisesti tuulivoimaloiden rakennuspaikat ja lähiympäristö (n. 100 m). Lähialueen linnustollisesti merkittävät alueet, tuulivoimapuisto. Rakennuspaikkakohtaisesti tuulivoimapuiston alueella. Kohteet, joille osoitetaan rakentamistoimenpiteitä, km tuulivoimapuiston mahdollinen näkymäsektori Laskelmien ja mallinnusten mukaan, noin 2 km säteellä tuulivoimapuistosta Vaikutuskohtainen arviointi

46 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 40 (91) tyvyys Liikenne Ajallinen vaikutus Tuulivoimapuiston pääliikennereitit. Hankkeen koko elinkaari 9.3 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä liikenteeseen Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Tuulivoimaloiden rakentaminen edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista sekä Suomen ilmastopoliittisia tavoitteita. Tuulivoimapuistolla ei ole merkittävää vaikutusta alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, sillä se sijoittuu nykyisin pääasiassa metsätalouskäytössä olevalle alueelle, jolle ei kohdistu maakuntatason tai Sastamalan kaupungin puolesta merkittäviä maankäytön kehittämispaineita. Pirkanmaan maakuntakaavaluonnoksessa 2040 alue on kuitenkin merkitty tuulivoimatuotannon alueeksi. Tuulivoimapuisto säilyy pääkäyttötarkoitukseltaan edelleen maa- ja metsätalousvaltaisena alueena. Jokainen tuulivoimala tarvitsee noin 60 m x 200 m laajuisen pystytysalueen, jolta kasvillisuus raivataan. Osalle pystytysalueesta voidaan myöhemmin istuttaa uutta metsää. Lisäksi huoltoteiden rakentamisen takia maa- ja metsätalouskäytössä olevaa aluetta poistuu nykykäytöstä, toisaalta alueen metsätalous ja virkistyskäyttö voi jatkossa hyödyntää rakennettuja teitä. Suunniteltu voimajohto ei muodosta uutta rakennuskieltoaluetta sijoittuessaan olemassa olevaan maastokäytävään. Tuulivoimaloiden maakaapelit johdetaan huoltoteiden yhteydessä. Vaikutukset asumiseen (maankäyttömuotona) Tuulivoimapuisto rajoittaa uutta loma-asuinrakentamista alueella, jolla voimaloiden aiheuttama ekvivalenttiäänitaso on yli 35 db:ä yöllä (klo 22-07) ja uuden vakituisen asunnon rakentamista alueella, jolla ekvivalenttiäänitaso on yli 40 db yöllä (klo 22-07). Nämä ovat Ympäristöministeriön mukaiset ohjearvot äänitasolle, jonka ei arvioida aiheuttavan terveyshaittaa asukkaille. Kuntatasolla tuulivoimapuisto voi estää hajaasutuksen leviämisen kyseiselle selänteelle mm. meluvaikutusten vuoksi ja siten se osaltaan ehkäisee yhdyskuntarakenteen hajautumista. Lähin vakituinen asunto (Kuusjärventie 60) sijaitsee noin 606 m etäisyydellä voimalasta nro 3. Alle kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista sijaitsee 3 asuinrakennusta. Etäisyydellä 1 km 1,5 km sijaitsee noin 46 asuinrakennusta ja 1,5 km 2 km etäisyydellä noin 99 asuinrakennusta. Lähin lomarakennus sijaitsee noin 987 m etäisyydellä voimalasta nro 2. Etäisyydellä 1 km 1,5 km sijaitsee 26 lomarakennusta ja 1,5 2 km etäisyydellä 33 loma-asuntoa.

47 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 41 (91) Vaikutuksia asumisviihtyvyyteen on arvioitu erikseen jäljempänä, jossa yhteydessä on esitetty myös karttoja melumallinnuksista. Etäisyysvyöhyke Vakituisia asuntoja (kpl) Loma-asuntoja (kpl) m m m m Kuva 21: Osayleiskaavan mukaiset tuulivoimaloiden ohjeelliset sijoituspaikat ja asutus. Vakituiset asunnot on merkitty punaisella ja vapaa-ajan asunnot vihreällä. Kaava-alue on rajattu mustalla viivalla. Etäisyysalueet 500 m 2000 m on merkitty eri sävyisillä sinisillä.