SIIKAJOKI RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVA, KAAVAMUUTOS, KORTTELIT 54, 102 JA 56 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT LP- JA KATUALUEET KAAVALUONNOS 04/2015

Transkriptio

1 TYÖNUMERO: E27370_10 SIIKAJOEN KUNTA SIIKAJOKI RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVA, KAAVAMUUTOS, KORTTELIT 54, 102 JA 56 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT LP- JA KATUALUEET Siikajoen kunta SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

2 Käsittelyvaiheet Kaavatyön käynnistäminen Kaavatyön käynnistäminen, kunnanhallitus kh 296 Vireilletulokuulutus, OAS nähtäville Valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62 ) Nähtävilläolo (MRA 27 ) Hyväksyminen, kaupunginhallitus Hyväksyminen, kaupunginvaltuusto vaihe päiväys

3 Sisältö 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaava-alueen sijainti Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Asemakaavan perusselvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen ASEMAKAAVAN KUVAUS Aluevaraukset Korttelialueet Kaavan vaikutukset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat S w e c o Y m p ä r i s t ö Oy PL 88, Helsinki Mäkelininkatu 17 A, Oulu PL 453, Tampere PL 669, Turku w w w. s w e c o. f i etunimi.sukunimi@sweco.fi puh Y-tunnus Siikajoki_ak_koulualue_selostus.docx

4 Liitteet: Seurantalomake Ote voimassa olevasta asemakaavasta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma xx.xx.201x xx.xx.201x x.x.2015 Kartat: Asemakaavakartta 1: (19) repo001.docx \\airix14\fiolu04\we\e27370_siikajoki_ruukin_asemanseudun_akm\10_siikajoki_ruukin_asemanseudun_akm_k102_ja_k56\d suunnitelmat\selostus\siikajoki_ak_koulualue_selostus.docx

5 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tämä kaavaselostus liittyy päivättyyn asemakaavakarttaan. Asemakaavan muutos koskee Ruukin asemanseudun kortteleita 54, 56 ja 102 sekä niihin liittyivä pysäköinti- ja katualueita. Asemakaavan muutoksella muodostuvat Ruukin asemanseudun korttelit 54, 56 ja 102 sekä niihin liittyvät pysäköinti- ja katualueet. 1.1 Kaava-alueen sijainti Kuva 1. Koulualueen kaavamuutosalue sijaitsee Opintien eteläpuolella rajautuen idässä Vanhatiehen ja lännessä Pekkalantiehen. Toinen muutosalue sijaitsee Kansatien ja Nuijakujan välissä rajautuen idässä Vanhatiehen. 1.2 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Seurantalomake Ote voimassa olevasta asemakaavasta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (15)

6 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Päätös asemakaavan muutoksen käynnistämisestä tehtiin kunnanhallituksessa kh 296 Asemakaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmineen (Oas) olivat nähtävillä MRL 62 :n sekä MRA 30 :n mukaisesti xx välisen ajan. Kaavaluonnoksesta annettiin x lausuntoa ja x mielipidettä. Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä x.x.-x.x.2015 välisen ajan. Kunnanhallitus hyväksyi kaavaehdotuksen x.x.2015 x Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavaehdotuksen x.x.2015 x 2.2 Asemakaava Ruukin koulukeskuksen rakennushanke on käynnissä Ruukin taajamassa. Uusi koulukeskus rakennetaan nykyisen yläkoulu/lukiorakennuksen paikalle. Korttelin 102, tontti 4, rakennusoikeus ylittyy ja pihajärjestelyt tulevat muuttamaan myös tonttien 1-3 käyttötarkoituksen. Hankkeelle on haettu poikkeamislupaa ELY-keskukselta. Asemakaava muutetaan vastaamaan koulualueen tarpeita hankekaavoituksena korttelin 102 ja korttelin 56 osalta sekä niihin rajoittuvan LP ja katu sekä kevyenliikenneväylän osalta. Uuden koulukeskuksen rakennustyö on käynnistynyt vanhan koulurakennuksen purkamisella. Koulukeskukseen tulevat sijoittumaan Ruukin taajaman esiopetus, perusopetus (alakoulu 1-6 vlk) ja Ruukin alueen yläkoulu (7-9 vlk) ja Siikajoen lukio. Esiopetuksen oppilasmäärä 33 opp., perusopetus 1-6 vlk 187 opp. ja 7-9 vlk 200 opp. sekä lukio-opetus 90 opp. Yhteensä 526 oppilasta. Tavoitteena on, että toiminta koulukeskuksessa voisi siten käynnistyä 2016 syyslukukauden alusta. Samalla muutetaan entisen työväentalon kortteli 54 sekä sen viereinen tori/aukio rivitalojen korttelialueeksi. Alueella sijainnut työväentalo on purettu ja voimassa olevassa kaavassa aukioksi merkitty alue ei ole ollut koskaan rakennettuna aukioksi. Tehtävänä on laatia asemakaavan muutos, joka mahdollistaa suunnitellun koulukeskuksen ja rivitalon rakentamisen. 2 (15)

7 3 LÄHTÖKOHDAT Ruukin yläkoulun/siikajoen lukion koulurakennuksessa oli keväällä 2013 tullut esille vakava terveyshaitta. Koulun toiminta oli jakautunut kahteen erilliseen koulurakennukseen, alakoulurakennukseen os. Häröntie Ruukki sekä yläkoulu- ja lukiorakennukseen Opintie Ruukki. Kuntotutkimusten mukaan molemmissa rakennuksissa todettiin suuret peruskorjaustarpeet ja myös kosteus- sekä vesivaurioita. Vaurioiden vuoksi Koulun toiminta on ollut hajautettuna Ruukin kylälle päiväkouluna eri toimipisteisin. Peruskorjauksille laadittiin kustannusarviot, joiden perusteella peruskorjaus olisi ollut osin kalliimpi kuin uuden rakentaminen. Korjauskustannusten suuruudesta ja peruskorjauksien mahdollisista lisäkustannuksista johtuen Siikajoen kunnanhallitus esitti kokouksessaan , että yläkoulu- ja lukiorakennus puretaan ja ko. rakennuksen paikalle tehdään koulukeskus, jossa järjestetään esiopetusta ja perusopetusta Ruukin alueen oppilaille sekä lukio-opetuksen osalta koko Siikajoen kunnan alueen oppilaille. Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanhallituksen esityksen uuden koulun rakentamisesta (kvalt 67). Kuva 2. Uuden koulukeskuksen rakennustyö käynnistyi vanhan koulurakennuksen purkamisella. Yläkoulu purettiin kevättalvesta (15)

8 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on noin 1 ha. Hankealueella on voimassa vuonna 2013 hyväksytty Ruukin asemanseudun osayleiskaava Kaavatyöhön liittyen laadittiin runsaasti selvityksiä, joita on hyödynnetty myös tässä asemakaavatyössä. Alueelta on tehty mm. laajat, maisema- ja luontoselvitykset. Osayleiskaavatyön yhteydessä tehdyissä luontoselvityksissä ei ole todettu suunnittelualueelle kohdistuvan erityisiä luontoarvoja, jotka rajoittaisivat alueen rakentamista. Suunnittelualueella ei esiinny luonnonsuojelulain, vesilain tai metsälain mukaisia arvokkaita luontotyyppejä Rakennettu ympäristö Kaavamuutosalue kokonaisuudessaan on Rakennettua Ruukin taajama-aluetta. Koulualueen kaavamuutosalue sijoittuu Pekkalantien, Opintien ja Vanhatien rajaamalle alueelle. Kortteli 54 sijoittuu Kansantien ja Vanhatien risteysalueen tuntumaan. Kaavamuutosalueen ympäristö koostuu pääasiassa eri aikakausilla rakentuneista pientaloalueista. Liikenteellisesti alue on hyvin saavutettavissa. Suunnittelualue on keskitetyn vesihuollon piirissä. Kuva 3.Kaavamuutoalue ilmakuvassa. Punaisella rajattu puretut rakennukset. 4 (15)

9 Kuva 4.Uuden koulukeskuksen rakennustyöt ovat alkaneet (2015/03). Näkymä Vanhatien ja Opintien risteysalueelta. Etualalla kirjasto ja urheiluhalli. Kuva 5.Uuden koulukeskuksen rakennustyöt ovat alkaneet (2015/03). Näkymä Pekkalantieltä 5 (15)

10 Kuva 6. Liikennemäärät Ruukissa. Paavolantien liikennemäärät kaavamuutosalueen kohdalla ovat n ajoneuvoa/ vrk.,kansantiellä n. 600 ajoneneuvoa/vrk. ja Pekkalantiellä n. 300 ajoneuvoa/vrk. (v. 2014) Sosiaalinen ympäristö ja palvelut Alue tukeutuu Siikajoen Ruukin kuntakeskustan palveluihin. Alueelta on hyvät kevyen liikenteen yhteydet kuntakeskukseen. Kansantien ja rautatien kohdalla on kevyen liikenteen alikulut Maanomistus Kaavoitettava alue on yksityisessä omistuksessa. Kunnanhallitus on hyväksynyt paloaseman toteutuksen vuokrausmenettelyllä, jossa tilat rakentaa yksityinen yrittäjä Ruukin virastotalon yhteyteen. Kunta vuokraa tilat yksityiseltä ja edelleen vuokraa tilat Jokilaaksojen pelastuslaitokselle. 6 (15)

11 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Hankealueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava. Maakuntakaava on vahvistettu Maakuntakaavan keskeisin oikeusvaikutus on, että se on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa kunnan yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Voimassa olevassa maakuntakaavassa Ruukin Asemanseudun taajama on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Maakuntakaavan keskeisin oikeusvaikutus on, että se on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa kunnan yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Maakuntakaava toteuttaa osaltaan valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita Yleiskaava Hankealueella on voimassa Ruukin asemanseudun osayleiskaava Yleiskaavassa koulualue on osoitettu merkinnällä PY- Julkisten palvelujen ja hallinnon alue. Alue on tarkoitettu pääasiassa kunnan ja valtion palveluille ja hallinnolle. Pekkalantien varsi on osoitettu merkinnällä AK- Kerrostalovaltainen asuntoalue. Ns. Nuorisoseuran Kortteli 54 on osoitettu merkinnällä P- Yksityisten palvelujen ja hallinnon alue. Alue osoitetaan asemakaavamuutoksella rivitalojen korttelialueeksi. Kuva 7. Ote voimassa olevasta Ruukin asemanseudun osayleiskaavasta (15)

12 3.2.3 Asemakaava Hankealueella on voimassa Ruukin Asemaseudun asemakaava. Ruukin asemakaavoja on laadittu vuosikymmenten aikana useassa osassa. Asemakaavat on koottu kaavayhdistelmäksi. Kuva 8. Ote voimassa olevasta Ruukin asemakaavayhdistelmästä Rakennusjärjestys Siikajoen rakennusjärjestys on uusittu muutama vuosi sitten. Uusi rakennusjärjestys on yhteinen koko Raahen seutukunnassa. Siikajoen valtuusto on hyväksynyt sen ( 116), ja se on saavuttanut lainvoiman Rakennusjärjestys on tullut voimaan julkisella kuulutuksella Asemakaavan perusselvitykset 8 (15) Kaavoitusta varten tarvittavat lähtötiedot saadaan-pääosin Siikajoen kunnalta. Kaavamuutosalueella korttelissa 56 sijaitsee maakunnallisesti arvokas entinen Ruukin kunnanlääkärin talo, joka toimii nykyään päiväkotina. Kaavamuutos ei vaaranna kohteen kulttuuriarvoja. Alueella ei ole kiinteitä muinaisjäännöksiä.

13 Asemakaavatyössä hyödynnetään Ruukin asemanseudun osayleiskaavaa laadittaessa tehdyt perusselvitykset Perus- ja ympäristöselvityksissä kartoitetaan työn vaatimalla tarkkuudella ainakin seuraavat asiat: maisema- ja luontotekijät sekä rakennettu ympäristö, liikenne ja tekninen huolto, maanomistus ja suunnittelutilanne. Kuva 9. Maakunnallisesti arvokas entinen Ruukin kunnanlääkärin talo, joka toimii nykyään päiväkotina. Näkymä Opintieltä (2015/03). 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Tavoitteena on laatia asemakaava, joka mahdollistaa asetettujen tavoitteiden mukaisesti uuden koulukeskuksen ja rivitalon rakentamisen. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Maankäyttö- ja rakennuslain 62 mukaan kaavoitukseen osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida 9 (15)

14 kaavan vaikutuksia ja lausua, kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Tiivis vuorovaikutus kaavan laatijan ja osallisten välillä on perusta työn onnistumiselle. Maankäyttöja rakennuslain 64 :n mukaan osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Kaavaprosessin aikana järjestetään MRL:n mukaiset julkiset nähtäville asettamiset, jolloin kunnan asukkailla ja muilla osallisilla on mahdollisuus tutustua kaava-aineistoon ja jättää siitä mielipiteitä ja muistutuksia. Tässä hankkeessa osallisia ovat mm.: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kunnan toimielimet ja viranhaltijat, joiden toimialaa asia koskee Alueen ja lähiympäristön maanomistajat, asukkaat, yrittäjät, yhdistykset ja yhteisöt Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kaavan valmistelusta ja kaavatyön edistymisestä tiedotetaan julkisilla kuulutuksilla niin kuin kunnalliset ilmoitukset Siikajoen kunnassa ilmoitetaan. Ilmoitus julkaistaan sanomalehden, kuntatiedotteen sekä kunnan virallisen ilmoitustaulun lisäksi internetissä kunnan kotisivulla: Viranomaisyhteistyö Kaavoituksen alkuvaiheessa ympäristökeskuksen ja muiden keskeisten viranomaisten sekä kunnan kesken järjestetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 18 ). Siinä käsitellään kaavahankkeen yleisiä tavoitteita, osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja alustavaa asemakaavaluonnosta. Muita työpalavereja voidaan pitää kaavoituksen eri vaiheessa tarpeen mukaan. Viranomaisilta pyydetään lausunnot sekä asemakaavan muutoksen luonnos- että ehdotusvaiheessa. 4.5 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet: Kaavatyön tavoitteena on mahdollistaa uuden koulukeskuksen rakentaminen. Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet: Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan ja joiden tarkistus on tullut voimaan Valtakunnallisissa tavoitteissa esitetään mm. alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauk- 10 (15)

15 sia sekä velvoitteita. Tässä kaavatyössä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista keskeisimpiä ovat eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua sekä toimivia yhteysverkostoja koskevat tavoitteet. Asemakaavassa on kiinnitettävä huomiota mm. : Toimivaan aluerakenteeseen Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Olevien rakenteiden hyödyntämiseen. Eheytyvään yhdyskuntarakenteeseen ja elinympäristön laatuun Elinkeinotoimintojen sijoittumisessa kiinnitetään huomiota olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen ja hyvään saavutettavuuteen. Toimiviin yhteysverkostoihin Alueidenkäytössä tulee tukeutua ensisijaisesti olemassa olevien pääliikenneyhteyksien ja verkostojen kehittämiseen. Liikennetarpeen vähentämiseen ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. Maankäyttö- ja rakennuslain asettamat asemakaavan sisältövaatimukset ja tarkoitus: MRL 50 Asemakaavan tarkoitus: Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, taajamaja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. MRL 54 asettamat asemakaavan sisältövaatimukset: Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä arvoja saa hävittää. Alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen sopivia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä. 11 (15)

16 Ei saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta rajoitusta tai haittaa, joka tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen 12 (15)

17 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Aluevaraukset Korttelialueet Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Alue on tarkoitettu koulukeskukselle, jossa järjestetään esiopetusta ja perusopetusta sekä lukio-opetusta. Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue. Alueella sijaitsee päiväkoti. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. Rakennusliike Antti-Sakari Oy on ostanut tehdyllä kaupalla kiinteistön NUIJAMÄKI , jossa on sijainnut aikaisemmin työväentalo. Työväentalo on purettu. Voimassaolevassa asemakaavassa kiinteistö on osoitettu YV-merkinnällä (Huvi- ja viihdetarkoituksia palvelevien rakennusten korttelialue). Entinen paikoitustila on osoitettu torialueena, joka on kunnan omistuksessa. Alue osoitetaan Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi. Antti-Sakari Oy rakennuttaa alueelle rivitalon. 5.2 Kaavan vaikutukset Siikajoen kouluhanke mahdollistaa monipuolisen ja innovatiivisen oppimisympäristön luomisen, jossa päiväkodin ja koulun oppimisympäristöt toimivat toisiaan täydentävinä ja tukevat johdonmukaisena jatkumona lapsen kehitystä. Kouluhanke mahdollistaa onnistuneiden yhteyksien rakentamisen eri oppimisympäristöjen välille yhteisöllisyyttä ja osallisuutta vahvistaen. Monipuolinen, joustava ja nykypäivän teknologiaa luontevasti hyödyntävä oppimisympäristö herättää lapsessa mielenkiintoa, kokeilunhalua ja uteliaisuutta sekä kannustaa lasta toimimaan ja ilmaisemaan itseään monin tavoin. Tilojen ja ulkoalueiden monikäyttöisyys ja muunneltavuus mahdollistavat moninaisen toiminnan ohjatusta omaehtoiseen. Koulukeskuksella on merkittävä tehtävä alueensa sosiaalisten suhteiden ja yhteisöllisyyden luomisessa eri-ikäisten asukkaiden kohtaamispaikkana. Alueella sijaitsee ennestään kirjasto ja päiväkoti, joden toimintaa koulurakentaminen täydentää. Alueella mahdollistuu myös tehokas ja monipuolinen toiminta-ajan ulkopuolinen käyttö. 13 (15)

18 Koulun piha-alueet rakennetaan palvelemaan liikunnallista aktiivisuutta ja viihtyisyyttä välitunneilla sekä hyödyntämään opetusta, mm. liikuntaa. Paikoitusalueet jäsennetään selkeiksi omiksi, turvallisiksi ja helposti saavutettaviksi alueikseen. Kokonaisuutena ulkoalueet tulevat palvelemaan kaikkia lähialueiden asukkaita moninaisine liikuntaharrastusmahdollisuuksineen myös ilta ja viikonloppukäytössä (?). Alueelle tulee sijoittumaan leikkipiha varusteineen, pelikentät, ym. liikunnalliseen aktiviteettiin houkuttelevat ja koulun liikuntatuntikäyttöön soveltuvat ulkoilu- /urheilualueet. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Asemakaava täydentää ja tiivistää olevaa yhdyskuntarakennetta. Uusi maankäyttö lisää sekä kaava-alueen että osin myös lähiympäristön pääliikenneverkon liikennemääriä ja koulutoimintojen sijoittuminen alueelle lisää mahdollisesti liikenteen turvallisuusriskiä. Turvallisuusriskiä voidaan ehkäistä mm. osoittamalla alueelle turvalliset ja sujuvat kevyen liikenteen yhteydet. Maantiellä 8111 (Kansantie) ja Rautatiellä on nykyiset alikulut. Oletettavasti suuri osa oppilaista tulee sitä kautta uuteen kouluun. Jatkoreitti menee Vanhatien poikki joko maantien 8111 varren kevyen liikenteen väylää pitkin tai Nuijakuja-nimisen tonttikadun kautta. Vanhatien suojatiejärjestelyjä tulisi parantaa, esim. hidastein. Myös Nuijakujan / Mäkikujan ja Vanhatien liittymää tulisi parantaa turvallisemmaksi. Kaavoituksen edetessä tarkentuvat myös (kevyen) liikenteen yhteys- ja parantamistarpeet. Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Alueen rakentaminen ei muutu oleellisesti nykytilanteesta, eikä näin aiheuta muutoksia luonnonoloihin. Selvitysten mukaan rakentamattomalla alueella ei esiinny luonnonsuojelu-, vesi- tai metsälain mukaisia luontotyyppejä eikä uhanalaisia kasveja. Näin ollen alueen rakentamisesta ei ole erityistä uhkaa luonnonympäristölle. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavan toteutusta ohjaa alueesta laadittu asemakaavakartta merkintöineen ja kaavamääräyksineen. Oulussa Iikka Ranta, arkkitehti SAFA, YKS (15)

19 Sweco Ympäristö Oy 15 (15)