RAVINTEET HYÖTYKÄYTTÖÖN - BIOMASSAN HYÖDYNTÄMINEN ENERGIAKSI VAKKA-SUOMESSA PEKKA ALHO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAVINTEET HYÖTYKÄYTTÖÖN - BIOMASSAN HYÖDYNTÄMINEN ENERGIAKSI VAKKA-SUOMESSA PEKKA ALHO"

Transkriptio

1 RAVINTEET HYÖTYKÄYTTÖÖN - BIOMASSAN HYÖDYNTÄMINEN ENERGIAKSI VAKKA-SUOMESSA PEKKA ALHO TURUNAMMATTIKORKEAKOULU 2008

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Ravinteet hyötykäyttöön -hanke 2.1 Tavoitteet 2.2 Biomassan hyödyntäminen Vakka-Suomessa Yleistä Biokaasu Poltto Pelletöinti ja ruokopellettien poltto 2.3 Järviruoko energiakasvina 3. Toimenpiteet ja tavoitteet eri kohdealueilla 3.1 Taivassalo 3.2 Vehmaa 3.3 Mietoinen (Mynämäki) 4. Edellytykset Natura-alueella toimimiseen 4.1 Yleiset edellytykset Järviruo on suurimittaisen niiton vaatima lupaprosessi 4.2 Edellytykset Kolkanaukolla Natura -esiarvio Kartoitukset Vaikutusten seuranta 5. Energiakorjuu Kolkanaukon Natura-alueelta 5.1 Korjuun logistiikka ja kustannukset Alustavia kustannusarvioita Korjuun vaikutusten seurannan kustannukset 5.2 Urakoitsijan muistilista 6. Yhteenveto - Alueellinen malli ruovikon hyödyntämiseksi energiana

3 7. Kiitokset 8. Kirjallisuus 9. Liitteet Liite 1. Natura-esiarvio Liite 2. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lausunto Kolkanaukon Natura-alueen ruovikon hyödyntämisestä Liite 2. Kolkanaukon Natura-alueen linnustokartoitus 2008 Liite 3. Kolkanaukon Natura-alueen sudenkorentokartoitus 2008 Liite 4. Ruovikon luokittelu ja huomioita Kolkanaukon Natura-alueen kasvillisuudesta 2008 Liite 5. lomake 1. suostumus ruovikon käsittelyyn Karttaliite 1. Kohdealue ja maankäytön alustava suunnitelma

4 1. JOHDANTO Turun ammattikorkeakoulun hallinnoima Ravinteet hyötykäyttöön -hanke alkoi huhtikuussa 2007 ja päättyi 2008 tammikuussa. Hanke oli EU-osarahoitteinen EAKR hanke, jonka keskeinen tavoite oli luoda alueellinen malli viljelemättömien maiden biomassan hyödyntämiseksi bioenergiana Vakka-Suomessa. Käytännössä merkittävin rooli Vakka-Suomen alueella on järviruo olla. Ruokoa voidaan korjata talvella jääpeitteiseen aikaan, jolloin ruoko niitetään ja kuljetetaan polttolaitokselle. Kesällä niitetty tuoreruoko käytetään biokaasulaitoksilla. Tällöin ruokoa voidaan niittää vasta lintujen pesimäkauden jälkeen. Vaihtoehtoisesti ruoko voitaisiin myös pelletöidä. Potentiaalisia hyödynnettäviä ovat ruovikoiden lisäksi mm. viljelyalueiden suojakaistojen biomassa. Suojakaistojen vähäisyys ja toisaalta energiakorjuun kannattavuuden voimakas kytkeytyminen paikalliseen hyödyntämiseen korostavat ruokomateriaalin merkitystä Vakka- Suomen osalta. Tämän uusiutuvan energialähteen hyödyntäminen kestävällä tavalla sovitettiin hankkeessa pilotiksi valitun Natura-alueen suojelutarpeiden raameihin. Tavoitteena oli selvittää yleensäkin tämän tyyppisen toiminnan edellytyksiä Natura-alueella, sillä monet laajimmista ruovikoista sijaitsevat juuri vastaavan tyyppisillä suojelualueilla. Hankkeen pilottikohteeksi valikoitui Kolkanaukon Natura-alueen (FI ) laajat ruovikot Taivassalossa. Natura-arvojen säilyttämisen ja hyötykäytön välille pyrittiin löytämään paikallisesti optimaalisia ratkaisuja. Suuria ristiriitoja ei ollut odotettavissa, sillä suunnitelmallisesti oikein toteutettuna ruovikon korjuulla voidaan parantaa mm. alueen linnustollista arvoa, vesistön tilaa ja virkistyskäyttöarvoa. Ruovikkoa hyödynnettäessä saadaan samalla korjattua ravinteita pois alueen vesistöstä. Toteutuessaan biomassan energiakorjuulla olisi merkittäviä työllistäviä vaikutuksia pienten maaseutukuntien alueilla. Hankkeessa kohdealueille pyrittiin löytämään potentiaalisia viljelijöitä tai urakoitsijoita ruovikon korjuuseen. Varsin positiivisena voidaan pitää myös sitä, että kaikki pilottikohteen maanomistajat olivat yksimielisen myötämielisiä hankkeen suunnitelmille. Turun ammattikorkeakoulu oli vahvasti mukana Lounais-Suomen ympäristökeskuksen johtamassa laajassa Ruovikko Strategia Suomessa ja Virossa hankkeessa (www.ruoko.fi). Hankkeessa, josta käytetään tässä raportissa myöhemmin nimitystä Ruoko hanke, selvitettiin monialaisesti ruo on käyttöä ja siinä tehtiin lukuisia kokeita, selvityksiä ja opinnäytetöitä joiden tuloksia käytettiin hyödyksi myös tässä hankkeessa. Hankkeessa hyödynnettiin myös Turun ammattikorkeakoulun Ruoko -hankkeessa teettämien oppilastöiden tuloksia (ks. kirjallisuusviitteet). Tässä Ravinteet hyötykäyttöön hankkeen loppuraportissa ei siten käydä enää yksityiskohtaisesti läpi ruo on ominaisuuksia tai muutakaan siihen liittyvää jo tutkittua tietoa, vaan keskitytään käytännön edellytysten selvittämiseen ruo on hyötykäytön aloittamiseksi Vakka-Suomen pilottialueella. Ruovikon korjuun toteutumista kohdealueella lähitulevaisuudessa voi pitää arviolta yhtä todennäköisenä kuin sitä, ettei korjuuta saada kannattavaksi. Kannattavuus riippuu paitsi ruokoa hyödyntävistä laitoksista, korjuu-urakoitsijoista, käytettävistä koneista jne., paljolti myös mm. maatalouden erityisympäristötukien ehdoista ja energiapoliittisista linjauksista. Yksi suurimmista pullonkauloista on korjuun kannattavuus (mm. Komulainen ym. 2008). Oleellista olisikin saada ruo on korjuu ympäristötuen piiriin tai lanseerata kansallinen ruovikon korjuutuki

5 Etelä-Suomen ruovikkostrategian esittämältä pohjalta (Ikonen & Hagelberg 2008). Paineet uusiutuvan energian lisäämiseksi ovat joka tapauksessa uunituoreiden EU velvoitteiden myötä edelleen kasvamassa. Hankealueen osalta näillä tavoitteilla on vahvat edellytykset konkretisoitua. 2. RAVINTEET HYÖTYKÄYTTÖÖN HANKE TAVOITTEET Alueellinen malli ruovikon bioenergiakorjuulle Hankkeen tavoitteena oli luoda alueellinen malli viljelemättömien maiden biomassan hyödyntämiseksi energiana Vakka-Suomen seutukunnassa. Käytännössä hankkeessa selvitettiin käytännön edellytykset ruovikon korjuuseen paikalliselta Natura-alueelta. Tavoitteena oli myös, että käytännön hyödyntämistyö voisi käynnistyä hankkeen pohjalta mahdollisimman pian hankkeen jälkeen ja että jatkossa biomassan hyödyntämismallia voitaisiin laajentaa vastaavalta pohjalta myös muualle Varsinais-Suomeen. Hyödyntäminen kytkeytyy samalla sekä Vakka- Suomen bioenergiastrategian (Riihimäki 2007), että Lounais-Suomen ympäristökeskuksen Ruoko hankkeessa tuottaman Etelä-Suomen ruovikkostrategian (Ikonen & Hagelberg 2008) tavoitteisiin ja toteutukseen. Korjuu- ja energiayrittäjyyden tukeminen Hanke loi pohjaa ruokoenergian paikalliselle käytölle ja paransi lähtökohtia sen käytön lisäämiseksi. Yksi hankeen tärkeimmistä tavoitteista olikin, että tulevat korjuuyrittäjät pääsisivät mahdollisimman vaivattomasti ja selkeästi ohjeistettuna aloittamaan korjuutyön. Konkreettisen korjuutyön aloitusta hankaloittavat selvitykset ja byrokratia pureskeltiin tätä silmällä pitäen mahdollisimman pitkälle valmiiksi jo hankkeen puitteissa. Kustannukset ja logistiikka Edelliseen liittyen hankeen tavoitteena oli selvittää pilottikohteella paitsi edellytykset, pitkälti myös kustannukset biomassan paikalliselle energiakäytölle. Turun AMK:n Uudenkaupungin yksikössä tehtiin lopputyönä laskelmia hankeen logistiikkaan ja liiketoimintamalliin liittyen (Miia Kallioinen, luonnos 2008). Toimintaedellytysten selvittäminen Natura-alueilla Hankkeessa selvitettiin ruovikon energiakorjuutoiminnan käytännön edellytyksiä Naturakohteella. Miten erilaiset rajoitukset ja vaatimukset suojelualueilla vaikuttavat korjuuseen, logistiikkaan ja suojelutarpeen huomioimiseen, sekä miten liikkuminen ja korjuu voidaan kulloinkin parhaiten toteuttaa Vakka-Suomen olosuhteissa. Luontoarvojen parantaminen Ruovikon korjuun arvioidaan suunnitellusti oikein toteutettuna parantavan alueen luontoarvoja, sekä vähentävän vesistö- ja ilmastokuormitusta. Toteutuessa energiakorjuu köyhdyttää maaperää ja poistaa ruo on mukana ravinteita rehevöityneistä vesistöistä. Myös

6 hiilidioksidipäästöjä pystytään korjuun kautta vähentämään, sillä ylivuotinen ruoko ei silloin jää mätänemään aluskasvillisuuteen. Työllisyys vaikutukset Yksi hankkeen tavoitteista oli luoda edellytyksiä työllistymiseen bioenergian korjuussa ja tuotannossa, sekä samalla tukea maatalouden sivuelinkeinojen syntymistä. Hankkeen tuottaman suunnitelman täytäntöönpano työllistäisi useita henkilöitä kausiluontoisesti korjuussa, kuljetuksissa, materiaalin esikäsittelyssä ja varastoinnissa. Merkittävää on myös, että alueellisen bioenergiatuotantoketjun työllisyysvaikutukset tulisivat olemaan pitkäaikaiset ja jatkuvat. Paikallisen energiantuotannon lisääntyvän yrittäjyyden tarpeita silmällä pitäen on vastikään perustettu yhdistys nimeltä Suomen lähilämpöyhdistys. BIOMASSAN HYÖDYNTÄMINEN VAKKA-SUOMESSA Yleistä Vakka-Suomi on ollut bioenergian saralla askeleen edellä. Vehmaan biokaasulaitos, Biovakka Oy, on Suomen suurin ja suunnitelmien mukaan hyödynnettävissä tulevaisuudessa myös ruokomateriaalin osalta. Vakka-Suomen vahvuuksia biokaasun tuottamiseksi ovat mm. suuri sikalayksiköiden määrä ja jo saadut kokemukset biokaasun tuotannosta. Vakka-Suomessa on panostettu myös bioenergiakoulutukseen ja neuvontaan. Seutukuntaan valmistui vuonna 2007 Suomen ensimmäinen alueellinen bioenergiastrategia (Riihimäki 2007), jonka tavoitteita tämänkin hankkeen tuotokset hyvin palvelevat. Vakka-Suomessa on arvioitu olevan noin 3880 hehtaarin järviruokokasvustot (Vakka-Suomen bioenergiastrategia 2007). Korjattava biomassa on tarkoituksenmukaista hyödyntää energiaksi lähialueella kuljetuskustannusten minimoimiseksi ja siten korjuun kannattavuuden parantamiseksi. Vakka-Suomessa hyödyntäminen voi tapahtua lähialueella, mm. Vehmaan Biovakassa, tilakoon biokaasulaitoksissa, Taivassaloon suunnitteilla olevassa aluelämpölaitoksessa, sekä haluttaessa pelletöitynä tilakokoluokan kattiloissa. Taivassalossa on jo suunnitteilla sikalan yhteyteen rakennettava biokaasulaitosyksikkö, joka toteutuessaan on alustavasti ilmoittanut olevansa valmis ottamaan myös ruokomateriaalia Biokaasu Biokaasu on hyvin vanha keksintö, jota on yksinkertaistetussa muodossa käytetty jo vuosisatoja. Bioenergiamuodoista biokaasu on hyötysuhteeltaan paras tapa tuottaa energiaa. Tehokas tapa tuottaa biokaasua Vakka-Suomessa olisi lietelannan ja tuoreen ruokomateriaalin yhdistelmä. Biokaasutukseen tarkoitettu järviruoko on nykylaitteistoissa usein ensin silputtava mielellään alle 5 cm:n mittaiseksi. Toisaalta ratkaisut voitaisiin tulevissa laitoksissa mitoittaa sen perusteella missä muodossa ruokomateriaali olisi saatavissa. Esim. kanttipaali voisi monesti olla luonteva ja kuljetustehokas tapa. Laitoksen koko tietysti vaikuttaa myös ratkaisuihin. Petri Raution hankkeelle ja Biovakalle tekemässä opinnäytetyössä on koottu selkeään muotoon yksityiskohtaisemmin käytön problematiikkaa valottavaa tietoa, vertailevaa aineistoa ja mm. biokaasun tuotantoprosessin ja metaanikäymisen perusteita, sekä laitteistovaatimuksia. Vakka- Suomen osalta muiden vihermassojen, kuten suojakaistojen biomassojen, hyödyntäminen

7 biokaasuksi ei nykytilanteessa ole laajemmassa mittakaavassa mahdollista vähäisen potentiaalisen korjuualan vuoksi. Vehmaalle vuonna 2005 valmistunut biokaasulaitos, Biovakka, käsittelee 20 sikalaosakkaan lietelannat. Biovakan biokaasulaitoksen Laitoksella on käytössä jatkuvatoiminen mesofiilinen prosessi, jossa reaktorin lämpötila pidetään asteessa. Matalamman lämpötilan prosessi on stabiilimpi kuin korkean lämpötilan ja siten helpompi hallita. Biovakan anaerobisen reaktorin kuormitus on noin 270m3 / päivä ja viipymäaika 20 vrk. Yksikköön kuuluu voimalaitos, jossa kuivatusta biokaasusta tehdään sähköä valtakunnan verkkoon. Prosessissa syntyvä lämpöenergia hyödynnetään laitoksella lähiaikoina alkavaan lannoitteiden valmistukseen. Biokaasun raaka-aineeksi sopiva järviruoko tulee kerätä kesäaikaan vihreänä. Laajojen Naturaalueiden osalta rajoituksia biomassan hyödyntämiselle aiheuttavat luontoarvot. Korjuu voidaan aloittaa vasta linnuston pesimäkauden jälkeen ja aikaa korjuulle jää suhteellisen vähän, noin kuukausi. Myös suojelualueiden ulkopuolella tehtävien laajojen korjuiden osalta alkukesä tulisi rauhoittaa korjuulta samasta syystä Poltto Ruovikon polttoa energiaksi on selvitetty mm. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen Ruokohankkeessa ja Turun ammattikorkeakoulun hankkeelle tekemissä kokeissa ja opinnäytetöissä. Talvella korjattua korsiintunutta ruokoa voidaan polttaa hakkeen seassa. Myös polttoa varten ruoko on ensin silputtava mielellään alle 5 cm:n silpuksi. Ruo on osuus polttoseoksessa esim. hakkeen kanssa voi olla noin 10 %. Lämpöarvoltaan ruokomateriaali vastaa lähes haketta (viite). Ongelmana ruo on pienpoltossa on ollut sen korkea tuhkapitoisuus. Nykymenetelmillä poltto esim. pienehköissä aluelämpölaitoksissa onnistuu kuitenkin varsin hyvin (Jalovaara, Aho, Hietamäki ja Hyytiä 2003). Taivassaloon suunniteltava aluelämpölaitosta ollaan suunnittelemassa siten, että se pystyy vastaanottamaan ruokoa. Lämpölaitos oli tammikuussa 2008 esiselvitys vaiheessa ja vahvasti toteutumassa. Alustavien laskelmien mukaan laitos pystyisi maksamaan silputusta ruo osta noin 15 / kuutio. Kolkanaukon ruovikosta on matkaa aluelämpölaitokselle vain noin viisi kilometriä, joten kuljetuskustannukset jäisivät melko pieniksi, eivätkä siten muodostuisi kynnyskysymykseksi hyödynnyksen kannattavuutta arvioitaessa. Myös Vehmassalmen ruovikoiden energiahyödyntäminen olisi mahdollista Taivassalon laitoksella, sillä kuljetuskustannuksia tulee vain noin km:n matkalta Pelletöinti ja ruokopellettien poltto Hankkeen selvitystyön myötä tavoitteena oli kannustaa, että alueelle syntyisi ruokoa hyödyntävä pellettilaitos. Ruotsissa pellettien käyttö kotitalouksien lämmön lähteenä on arkipäivää, mutta Suomessa markkinat ovat vielä melko kehittymättömät. Puupohjaisten pellettien hinnan nousu ja siten kilpailukyvyn heikkeneminen energiamarkkinoilla, eivät kannustaneet paikallisia tahoja investoimaan tähän sivuelinkeinoon, vaikka kiinnostustakin oli. Vain reilun puolen vuoden osa-aikainen hanke ei ollut riittävä lobbaamaan ruokopellettilaitosta, mutta asia jäi varmasti hautumaan ja sen toteutuminen odottamaan ruo on korjuun laajempaa käynnistymistä ja toimivia käytännön esimerkkejä. Yleinen energiapolitiikka ja siitä riippuva uusiutuvien energialähteiden kilpailukyky ovat omalta osaltaan avainasemassa pellettituotannon tulevaisuudessa kaikkiaan. Jalostusasteen kasvattaminen pellettien tai brikettien muotoon tuottaisi selvitysten perusteella ruo olle myös paremman katteen.

8 Pelletöintikoe Tavoitteena oli kannustaa paikallisia yrittäjiä ruokopellettien tuotantoon. Tästä syystä hankkeessa tehtiin mm. järviruo on pelletöintikoe Jämijärvellä, Bioottori Oy:n tiloissa Tilaisuudesta ilmoitettiin potentiaaliseksi tiedetyille tiloille ja tahoille. Mukaan lähti yksi asiasta kiinnostunut Taivassalolainen viljelijä. Koejärjestelyt olivat seuraavat: - peräkärryllinen alkukeväällä korjattua, hyvin kuivunutta ruokoa - esikäsittely vasarasilppurilla, silppuaminen ko. koneella hidasta ja työlästä käsityötä - tuloksena kuitenkin hyvälaatuista ja sopivan pientä jaetta - ruoko liiankin kuivaa ja vaati kosteuden lisäämistä (vesi, rypsilajittelujäte) - rypsiä lisäämällä pelletöinti onnistui heti hyvin - pelkkä veden lisäyskin auttoi, mutta rakenne ei ollut aivan yhtä kiinteä Kokeen jälkeen todettiin, että suoraan talvikorjuun jälkeen pelletöitynä ruoko olisi luultavasti kosteusprosentiltaan sopivaa ja siten heti paremmin työstettävissä. Ruokopellettien polttokoe Jämijärvellä pelletöityä ruokoa käytettiin myös polttokokeissa Uudenkaupungin Pyhämaalla. Paikallinen yrittäjä on kehittänyt sittemmin patentoidun takan, joka sopii mm. arinarakenteiltaan hyvin pellettien polttoon. Takkaversio on pitkälle kehitetty versio, jossa mm. savukaasujen jälkipoltto on toimivasti ja tehokkaasti suunniteltu. Polttokokeissa ruokopelletit paloivat moitteettomasti, eikä yrittäjän mukaan poikenneet mainittavasti puupelleteistä. Polttokokeet poikivat jatkokehitysprojektin takkavalmistajan ja Turun ammattikorkeakoulun välille. Järviruoko energiakasvina Jo mainitussa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vetämässä Ruoko-hankkeessa tutkittiin järviruo on ominaisuuksia energiakasvina. Aiheesta valmistui myös opinnäytetyö Järviruoko bioenergiana (Päivi Simi 2007). Keskimäärin eteläsuomalainen ruovikko tuottaa vuodessa vähintään 5 tonnia kuiva-ainetta hehtaaria kohti. Tämä tarkoittaa vähintään noin 20 MWh:n energiamäärää, joka taas vastaa yhden keskikokoisen omakotitalon vuotuista energiantarvetta (Motiva Oy 2006). Vertailun vuoksi voidaan todeta, että vastaava nykyaikainen öljylämmitteinen talo vaatii 2000 litraa kevyttä polttoöljyä vuodessa. Tämä tarkoittaa 6 tonnin suuruisia hiilidioksidipäästöjä vuodessa. (Öljyalan Palvelukeskus 2007) Paikoin ruovikon tuotto nousee vielä selvästi edellä mainittua suuremmaksi. Hollannissa on tehty ruovikon koeviljelyaltaita, joita käytetään samalla vedenpuhdistukseen. Näillä viljelmillä vuosituotto voi kohta jopa yli 30 tonniin hehtaarilta (Adrie Van Der Vert / esitelmä ruokoseminaarissa Virossa 2007). Myös Virossa parhailla luontaisilla kasvupaikoilla ruovikon hehtaarisato nousee pitkälti yli 10 tonnin / ha (viite) Ravinteet hyötykäyttöön -hankkeessa kohdealueelle tehtiin todellisiin lukuihin perustuvia laskelmia alueen energiapotentiaalista ja sen hyödyntämisen kustannuksista ja logistiikasta (ks. kappale 5).

9 3. TOIMENPITEET KOHDEALUEILLA Yleistä Hankkeen maastotyö painottui Taivassalon Kolkanaukon Kaustionaukon laajoihin ruovikoihin. Kohteella on selvitettiin alueen luontoarvoja, maa- ja vesialueiden omistusta, sekä maanomistajien kiinnostusta lähteä mukaan hankkeeseen. Maanomistajat osallistuivat kiitettävän aktiivisesti järjestettyihin tilaisuuksiin. Taivassalossa kaikki alueen maanomistajat suhtautuivat myötämielisesti hankkeeseen ja antoivat alustavat valtuudet korjata ruokoa omilta mailtaan. Nämä maanomistajat edustivat käytännössä miltei kaikkia alueen lohkoja, joskin osalla lohkoista on useampia osaomistajia joista aivan kaikki osakkaat eivät olleet mukana, eivätkä siten tulleet kuulluiksi. Kolkanaukon ja Kaustionaukon keskiosissa sijaitsee lisäksi Vehaksen kylän jakamattomat ja järjestäytymättömät vesialueet, joiden osalta ei virallista lupaa voitu tässä aikataulussa saada. Toisaalta alueet käsittävät pääasiassa vesialuetta, eivätkä juurikaan ruovikkoa. Vehaksen kyläyhdistyksen uuteen puheenjohtajistoon oltiin yhteydessä ja kannustettiin osakaskuntaa järjestäytymään. Hanketta ja sen asiasisältöä käytiin esittelemässä maanomistajakokousten lisäksi useissa eri tilaisuuksissa, mm. arvovaltaisessa Next Energy energiaseminaarissa Salossa syyskuussa TAIVASSALO Hankkeen pääkohteeksi valikoitui Taivassalon Kolkanaukon Natura-alue, joka käsittää Kolkanaukon ja Kaustionaukon, sekä niiden väliin jäävän umpeenkasvaneen Kaustionrauman muodostaman kokonaisuuden. Natura-alueeseen kuuluu lisäksi muitakin erillisiä osa-alueita, jotka eivät kuulu tämän tarkastelun piiriin. Kolkanaukon Natura-alue on sekä SCI- (Site of Community Importance), että SPA alue (Special Protected Area). SPA alue suojellaan lintudirektiivin mukaan, alueen muutonaikaisen merkityksen ja/tai pesimälinnuston perusteella. Alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulailla. Kolkanaukko kuuluu myös lintuvesien suojeluohjelmaan ja Suomen IBA kohteisiin (tärkeät lintualueet). IBA -alueeksi se on valittu erityisesti pesivien viiksitimalien ja suurten kyhmyjoutsenkertymien perusteella. Alueen rannat ovat aikoinaan olleet avoimempia ja aukkojen välillä kulki sittemmin umpeen kasvanut veneväylä. Kaustionaukon yhdistää edelleen mereen ruopattu väylä. Yleisen rehevöitymisen ja laidunnuksen päättymisen vuoksi alue on voimakkaasti ruovikoitunut. Merestä jo osin irti kuroutuneen kokonaisuuden pesimälinnusto on yksipuolistunut ja avoimia rantoja hyödyntävä lajisto on ehtinyt hävitä umpeenkasvun myötä lähes kokonaan. Samoin on käynyt alueen kasvillisuudelle ja maisemalle. Vuoden 2007 kartoitusten aikaan, alueelta ei enää juurikaan löytynyt avoimia niittyjä, kosteikkopainanteita tai rantoja. Avoimet alueet ovat kooltaan olemattoman pienialaisia ja järviruoko on vallannut pitkälti koko alueen. Ainoat avoimet rannat ovat Kolkanaukon puolella sijaitsevat muutamat mökkirannat, joita omistajat ovat itse pitäneet avoimena. Hankeen selvitysten perusteella kohdealueella on mahdollisuus lähes 100 hehtaarin ruovikkokasvuston energiahyödyntämiseen. Tavoitteena oli selvittää tämän tyyppisen energiahyödyntämisen edellytykset Natura-alueella ja käydä valmiiksi läpi asian edellyttämää byrokratiaa. Kohteella tehtiin kesällä 2007 mm. linnustokartoitus, sudenkorentokartoitus, sekä

10 ruovikon luokittelu / kasvillisuuskartoitus. Alueen maanomistajien kanssa pidettiin yhteinen palaveri Taivassalon keskustassa. Paikalla olleet maanomistajat edustivat kattavasti alueen maanomistusta ja kaikki olivat myötämielisiä hankkeelle. Tulevaisuudessa Kolkanaukon ruovikkoa on tarkoitus polttaa energiaksi Taivassalossa suunnitteilla olevassa aluelämpökeskuksessa ja/tai mädättää biokaasuksi paikallisella tilalla ja/tai Biovakan laitoksella. Myös ruokopellettien valmistus olisi mahdollinen käyttövaihtoehto. 3.2 VEHMAA Vehmaa oli hankkeessa vahvasti mukana mm. Biovakan tunnetun biokaasulaitoksen myötä. Turun ammattikorkeakoulussa tehtiin hankkeeseen liittyen korkeamman asteen opinnäytetyö, jossa selvitettiin käytännön edellytyksiä hyödyntää ruovikkoa energiaksi yhdessä sianlantalietteen kanssa Vehmaan laitoksella (Rautio 2007). Myös ruovikkovarat Vehmaalla ovat mittavat erityisesti Vehmassalmen alueella. Vehmassalmi ei tosin kuulu Natura-2000 ohjelmaan, joten esiselvitysten tarve ei siellä ole yhtä suuri kuin Kolkanaukolla. Vehmaan Rautilakeskuksella, Vehmassalmen rannalla, pidettiin yleisötilaisuus asian tiimoilta. Paikalle kokoontui Taivassalon tilaisuutta vähemmän oman alueen viljelijöitä ja maanomistajia. Osin tämä johtui varmasti siitä, ettei Vehmassalmen alueella oltu tekemässä konkreettisesti kohdistettua suunnitelmaa tiettyjen maanomistajien maille, vaan puhuttiin Vehmassalmen ruovikoiden hyödyntämisestä yleisemmällä tasolla. Tilaisuudessa käytiin kuitenkin pitkään ansiokasta keskustelua bioenergian toteutumisvaihtoehdoista seudulla. Raution selvitys pureutui tärkeään kohtaan, sillä niin kauan kuin korjatulle ruo olle ei ole markkinoita, eikä hyödyntäjää, ei korjuuyrittäjyyttäkään synny. Selvityksessä käytiin läpi Biovakka Oy:n näkökulmasta edellytyksiä ruokomateriaalin käyttöön otolle. Biokaasulaitoksella ruokomateriaalia pidetään potentiaalisena voimavarana ja sen mukaan ottamista energiantuotantoon todennäköisenä. Raution työssä selvitettiin erityisesti ruokomateriaalin vastaanottamiseen, mutta myös korjuuseen liittyviä tekniikka- ja laitteistovaatimuksia MIETOINEN (Mynämäki) Mynämäen Mietoisissa, Tervoisten tilalla kokeiltiin suunnitelmien mukaan ruovikon hyötykäyttöä nautaeläinten rehuksi. Vastaavaa oli kokeiltu jo edellisenä vuonna, mutta aiemmassa kokeessa toteutuneet mahdolliset virhetekijät haluttiin nyt välttää. Tuolloin ruoko oli korjattu vasta loppukesästä ja hapotettu rehumateriaali oli ilmeisesti pakattu liian löyhästi ja/tai sitä oli ollut liian vähän. Nyt tehdyssä kokeessa korjuuajankohdaksi valittiin alkukesä, jolloin tuore ruokomateriaali ei ollut vielä korsiintunut. Ruoko on silloin pehmeämpää ja ravinteikkaampaa ja siten karjanrehukäyttöön paremmin sopivaa. Nyt tehdyssä kokeessa kokeiltiin myös uutta tehokkaampaa korjuumenetelmää. Tähän tarkoitukseen paikalle tuotiin Lounais-Suomen ympäristökeskuksen toimesta käytöstä poistettuja öljypuomeja. Korjuu toteutettiin siten, että öljypuomit asetettiin puolikaareen tuulen alapuolelle ja ruovikkoa leikattiin sen ulkopuolelta siten että puomi keräsi kelluvan ruokomateriaalin. Tämän jälkeen puomi vedettiin moottoriveneellä pussin muotoon, kiinnitettiin köysillä veneen perään ja pussia lähdettiin vetämään rantaan. Korjuutapa toimi periaatteessa suunnitelmien mukaan odotetulla tavalla. Ongelmaksi muodostui kuitenkin puomin + ruokomateriaalin yhteismassa. Myös veneen potkurin

11 aiheuttaman virran todettiin voivan muodostua ongelmaksi, vaikka sen vaikutus arvioitiin tässä kokeessa pieneksi. Suurin ongelma oli 50 hv:n perämoottorilla varustetun niittoveneen kyky vetää painavaa kuormaa joka aiheutui paljolti n. puolen metrin syvyydellä haraavan öljypuomin liepeiden vastuksesta. Ongelmaa aiheutti myös veneen ohjattavuuden häviäminen painavan kuorman myötä. Ruokoa leikattiin vielä lisää, mutta lähempää rantaa, josta se osin tuulen voimalla ajautui rantaan. Pienemmän perämoottoriveneen avustaessa köydellä vetoveneen ohjaamista saimme kuitenkin kuorman rantaa lähes suunnitelmien mukaan, joskin hitaasti ja polttoainetta kuluttavasti. Rannasta tilan traktori lastasi ruokokuorman hydraulisella kouralla toisen traktorin lavalle, joka kuljetti sen kovalle piha-alustalle kuivumaan. Tästä ruoko oli tarkoitus siirtää siiloihin säilöttäväksi. Sateiset kelit tekivät kuitenkin tepposet ja muutamaa viikkoa myöhemmin tilan isännät ilmoittivat että ruokomassa oli ehtinyt alkaa mädäntyä, eikä sitä siten oltu voitu ottaa käsittelyyn. Suunnitellut ravintoarvoanalyysit jäivät näin ollen tekemättä. Kaikkiaan kerääminen puomilla toimi periaatteessa suunnitellusti ja mm. sikäli hyvin, että ruokomateriaali pysyi hyvin puomin sisäpuolella sitä vedettäessä. Käytännössä kuorma muodostui kuitenkin liian painavaksi, eikä öljypuomi siten osoittautunut tarkoitukseen sopivaksi. Kuitenkin vastaavan mallinen, kevyempi ja tarkoitukseen modifioitu, osin esim. verkosta tehty korjuupuomi, voisi kokeen perusteella olla toimiva ratkaisu. 4. EDELLYTYKSET NATURA-ALUEILLA TOIMIMISEEN YLEISET EDELLYTYKSET Ruovikon korjuun juridisia ulottuvuuksia selvitettiin kattavasti Ruoko-hankkeessa, Turun ammattikorkeakoulun lopputyössä Järviruo on korjuumahdollisuudet bioenergia- ja rakennuskäyttöön Etelä-Suomen rannikkoalueella (Henna Silen 2007). Erinäisiä rajoituksia ruovikon niittoon antavat muun muassa vesi-, yhteisalue- ja luonnonsuojelulaki (ks. taulukko 1.). EDELLYTYKSET KOLKANAUKOLLA Natura-esiarvio Ruovikon hyödyntämisen ehtoja Kolkanukon Natura-alueella suunniteltiin ja niiden suuntaviivoista sovittiin yhteistyössä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Laajat toimenpiteet Natura-alueella edellyttävät vähintään Natura-esiarviota, jossa selvitetään onko tarvetta varsinaiseen Natura-arvioon. Lounais-Suomen ympäristökeskukselle esitettiin lausuntopyyntö Natura-esiarviosta. Lausunnon mukaan esiarvio on riittävä ja ruovikon hyödyntäminen alueella voidaan aloittaa esiarvion ja lausunnon mukaisin ehdoin (ks. liitteet 1. ja 2.). On huomattava, että tässä raportissa esitetyt rajaukset toimintoihin varatuista alueista (karttaliite 1.) ovat maankäytön suosituksia, jotka voivat tarpeen mukaan tai saatujen kokemusten myötä tarkentua ja/tai muuttua.

12 Oheisessa taulukossa 1. on esitetty ruo on suurimittaisen niiton vaatima ilmoitus- ja lupaprosessi kaavion muodossa.

13 Kolkanaukko Alueen linnustollisesti merkittävin pesimälajisto pesii Kolkanaukon puolella, sen länsireunan keskiosissa (ks. karttaliite 1, sininen rajaus). Tämä alue on neuvotteluissa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen kanssa rajattu kokonaan pois energiakäytöstä. Punaisella merkityillä alueilla ruovikon korjuu olisi mahdollista. Kaustionrauma - Kaustionaukko Kaustionrauman pohjoisosan kovempipohjainen ja ruovikoltaan harvakasvuinen osa ja riistalaidun ympäristöineen on suunnitelmassa varattu laidunnukseen (vihreä rajaus). Kaustionaukon ruovikot voidaan ottaa kokonaisuudessaan mukaan korjuuseen. Huom! Kaustionaukon kaikkein pohjoisin kulmaus jäi pois tästä selvityksestä (vrt. karttaliite 1) Kolkanaukolla tehdyt kartoitukset Pesimälinnustokartoitus Kolkanaukolla ei ole aiemmin tehty nykymuotoisia linnustoselvityksiä. Myös muuta havaintomateriaalia alueen linnustosta ja sen muutoksista on olemassa varsin niukasti, Kaustionaukon osalta ei käytännössä lainkaan. Hankkeen myötä alueella tehtiin pesimälinnustokartoitus (Alho 2007). Selvityksen mukaan lahden arvokkaimpia pesimälajeja olivat kaulushaikara (1 pari), merikotka (1 pari), ruskosuohaukka (1 pari), kurki (4 paria), luhtakana (2 paria), rastaskerttunen (1 pari) ja viiksitimali (vähintään 5 paria). Kahlaajista alueella pesii enää ainoastaan taivaanvuohi (5 paria) ja mökkirantojen turvin rantasipi (2 paria). Liitteenä olevista reviirikartoista selviää paitsi merkittävimpien pesimälajien reviirit, myös selkeä syy Kolkanaukon länsireunan rauhoittamiseen korjuutoiminnalta. Kaulushaikara vaihtoi reviiriä kesken kauden (pienempi piste kartalla kuvaa ensimmäistä huutelupaikkaa). Alue on myös pesimä- ja muutonaikaisen ravinnonhankinnan kannalta merkittävä monille lajeille mm. harmaahaikaralle, kalatiiralle ja räyskälle. Valintaa IBA -alueeksi kyhmyjoutsenen kerääntymisalueena tukee loppusyksyllä laskettu 162 lintua. Myös pesiviä pareja on paljon ja keväällä alueella tavattiin lisäksi runsaasti pesimättömiä kyhmyjoutsenia (mm yhteensä 56 yksilöä). Sudenkorentokartoitus Alueella tehtiin kauniin kesäpäivän mittainen sudenkorentokartoitus alan ammattilaisen (Sami Karjalainen) toimesta. Kartoituksessa löytyi 11 eri merenlahdille tavanomaista korentolajia. Kiinnostavimpana voidaan pitää jokseenkin harvinaisen rannikkoukonkorennon esiintymistä alueella. Uhanalaisia tai EU:n direktiivilajeja ei löytynyt. Kaikkien korentolajien löytyminen edellyttää yleensä useita kartoituskertoja kesän eri vaiheissa. Tästä syystä kartoittajan arvion mukaan on periaatteessa mahdollista että alueella saattaisi esiintyä täplälampikorento, joka on EU:n luontodirektiivin liitteen IV laji. Viitasammakko Lounais-Suomen ympäristökeskus kartoitti yhdessä Turun luonnonsuojelupiirin kanssa viitasammakon esiintymistä keväällä Erillisen viitasammakkokartoituksen jäädessä

14 toteutumatta, seurattiin lajin mahdollista esiintymistä linnustokartoituksen ohessa. Kolkanaukon koillisreunan yksityisen suojelualueen rannassa havaittiinkin runsas viitasammakkoesiintymä vapun aikoihin. Muualla lahden alueella lajia ei linnustokartoituksen ohessa havaittu. On kuitenkin huomattava että aivan koko alueella ei vielä liikuttu tuohon sammakoiden aktiivisimpaan soidinaikaan. Aiemmin on tiedossa, että laji on esiintynyt toisinaan runsaana Uudenkaupungintien varteen muodostuneella altaalta, Kolkanaukon eteläisimmässä (kaakkoisimmassa) päässä. (mm. Alho ja Sirkiä suull.). Ruovikon luokittelu ja kasvillisuus Ruovikon biomassan hyödyntämispotentiaalin arvioimiseksi alueella tehtiin ruovikon luokittelu (Suominen 2007). Luokittelu tehtiin Oesch n ja Räikkösen käyttämien luokituksen mukaisesti (Oesch 1994 ja Räikkönen 2007). Luokittelussa selviää mm. rakennusmateriaaliksi hyvin soveltuvan ruovikon määrä. Varsinaista kasvillisuusselvitystä ei tehty, mutta kasvibiologi Lassi Suominen teki ruovikon luokittelun ohessa havaintoja myös alueen kasvillisuudesta. Suomisen raportissa on hyvä yleiskuvaus alueen kasvillisuudesta ja joitain erityishuomioita, kuten jättipalsamin leviäminen, johon tulisi kiinnittää huomiota. Suomisen raportti on kokonaisuudessaan liitteenä (liite 4). Kolkanaukon Natura-alueella on tavattu uhanalaista hoikkavillaa. Sen kasvupaikka on kuitenkin sijainnut Kolkanaukon koillisreunan luonnonsuojelualueella ja siten suunnitellun ruovikonhyödyntämisalueen ulkopuolella Seuranta Mikäli biomassan korjuu alueella käynnistyy, tulee sen vaikutuksia Natura-alueen luontoon seurata. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen suosituksen perusteella vaikutuksia alueen linnustoon seurataan kartoittamalla linnusto viiden vuoden välein (lähtökartoitus on tehty tässä hankkeessa, seuraava kartoitus tehtävä viidentenä korjuuvuonna). Viitasammakoiden osalta seurantaa tehdään alkuvaiheessa kolmen vuoden välein jotta vaikutuksia voidaan arvioida. Kartoitusten kustannuksista vastaa lähtökohtaisesti urakoitsija tai materiaalia hyödyntävä laitos. Periaatteessa kartoitus voi joskus toteutua myös erilaisten viranomaistoimien tai hankkeiden yhteydessä / kustannuksella. Natura-alueet ja muut suojelukohteet ovat yksilöitä ja siksi toimintatavat ja mahdollisuudet vaihtelevat eri kohteilla. Tästä syytä jokainen Natura-alue vaatii omat selvityksensä ja seurantansa, ennen ja jälkeen bioenergiakorjuun Korjuun ajoitus Korjuun ajoitus on oleellinen asia erityisesti Natura-alueilla toimittaessa. Talvella ruokoa päästään korjaamaan vasta kunnollisen jääpeitteen aikana. Käytännössä talvet vaihtelevat Lounaisessa Suomessa huomattavasti ja onkin todennäköistä että toisinaan korjuu onnistuu vain osittain tai jää jopa kokonaan tekemättä. Useimmiten paras korjuuaika ajoittuu vasta lopputalveen, helmi-maaliskuulle. Kesäkorjuussa ajoitus on vielä talveakin tarkempaa. Korjuu voidaan käytännössä aloittaa vasta lintujen pesimäkauden jälkeen eli aikaisintaan 20.7., mutta mieluummin vasta elokuun alusta. Korjuuta voidaan jatkaa siitä vain noin kuukauden ajan. Tämän jälkeen ravinteet kulkeutuvat juureen, eikä ruoko kelpaa sen jälkeen biokaasutuotannon raaka-aineeksi. Kesäkorjuussa

Biomassat paikallisena voimavarana www.turkuamk.fi

Biomassat paikallisena voimavarana www.turkuamk.fi Lieto 26.11.2013 Pekka Alho Projektipäällikkö Pure Biomass -hanke Biomassat paikallisena voimavarana Pure Biomass -hanke Central Baltic Interreg IV A Ohjelma Potential and competiveness of biomass as an

Lisätiedot

BIOMASSAT PAIKALLISEN ENERGIANTUOTANNON VOIMAVARANA. www.turkuamk.fi

BIOMASSAT PAIKALLISEN ENERGIANTUOTANNON VOIMAVARANA. www.turkuamk.fi Salo 10.10.2014 Pekka Alho BIOMASSAT PAIKALLISEN ENERGIANTUOTANNON VOIMAVARANA Taustaa Pure Biomass hanke www.purebiomass.eu Varsinais-Suomen biomassapotentiaalin kartoitus http://julkaisumyynti.turkuamk.fi/publishedservice?file=

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

Hevosenlannan hyötykäytön kehittäminen

Hevosenlannan hyötykäytön kehittäminen Hevosenlannan hyötykäytön kehittäminen - Projektiesittely Hevosalan yhteistyöseminaari 19.5.2010 Ypäjä VTL, koulutuspäällikkö Sirpa Halonen Projektin tavoitteet Hankkeessa selvitetään hevosenlannan hyötykäytön

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

MYNÄLAHTI - ranta-alueiden suunnittelun yleisötilaisuus www.turkuamk.fi

MYNÄLAHTI - ranta-alueiden suunnittelun yleisötilaisuus www.turkuamk.fi Pekka Alho 21.08.2012 MYNÄLAHTI - ranta-alueiden suunnittelun yleisötilaisuus Mynälahden yleissuunnittelu hanke 2010-2012 Saaristomeri pienoiskoossa Kuuden kunnan yhteinen asia Valuma-alue mukaan lukien

Lisätiedot

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa 26. 11. 2013 Anna Hallvar Varsinais-Suomen bioenergiatuotannon suunnittelu ja ohjaus HANKKEESTA: Hankkeen tavoitteena on kasvattaa Varsinais-Suomen bioenergiapotentiaalien

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom 12.1.2015 Turku

Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom 12.1.2015 Turku Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom 12.1.2015 Turku Mynälahti Pintavesien ekologinen tila 2014: välttävä Ruovikkoa: xx ha USGS/NASA Landsat Program Sensori: Landsat 8 OLI,

Lisätiedot

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven

Lisätiedot

Kokeita varten saatiin Turun amk:n silppuamaa ruokoa, joka oli pituudeltaan 5 25 cm. Tavaraa varattiin ~2 m 3.

Kokeita varten saatiin Turun amk:n silppuamaa ruokoa, joka oli pituudeltaan 5 25 cm. Tavaraa varattiin ~2 m 3. 1 (6) PELLETÖINTIKOE BIOTTORI OY:LLÄ JÄMIJÄRVELLÄ SYKSYLLÄ 2006 Metsäkeskus Kaakkois-Suomi tutkii Ruovikko-hankkeen puitteissa lähinnä ruoko materiaalin hyödyntämistä energiaksi. Tutkittuja asioita ovat

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla

VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla Varsinais-Suomen ELY-keskus, VELHO-hanke Sanna Tikander 1.3.2011 1 VELHO Vesien- ja luonnonhoidon

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

Sähkökyselyn tulokset

Sähkökyselyn tulokset Hankkeen energiaosion yhteenveto Hanna Kuusela 22.11.2011 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Sähkökyselyn tulokset Vastaus-% 56 Vuosikulutuksen keskiarvo oli 81,8 MWh / v Kaikkien hankkeen 136 tilan kokonaiskulutukseksi

Lisätiedot

Miten tarjouskilpailuilla voi vähentää maatalouden ravinnekuormaa? Ympäristökuiskaaja tilaisuus Turku 14.11.2011 Antti Iho Erikoistutkija, MTT

Miten tarjouskilpailuilla voi vähentää maatalouden ravinnekuormaa? Ympäristökuiskaaja tilaisuus Turku 14.11.2011 Antti Iho Erikoistutkija, MTT Miten tarjouskilpailuilla voi vähentää maatalouden ravinnekuormaa? Ympäristökuiskaaja tilaisuus Turku 14.11.2011 Antti Iho Erikoistutkija, MTT Tarjouskilpailujen toivotaan tuovan tehoa suojeluun Mitä tarjouskilpailujen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Biohiilen käyttömahdollisuudet

Biohiilen käyttömahdollisuudet Biohiilen käyttömahdollisuudet BalBiC-aloitusseminaari 9.2.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä

Lisätiedot

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU) 1535/9520/2010 1 (4) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU) Markkina-analyysi koskee Varsinais-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Masku-hanke.

Lisätiedot

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella ympäristöalan asiantuntija Heikki Pönkkä ja Helena Haakana KESÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2.

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI. Virpi Käyhkö

RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI. Virpi Käyhkö RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI Virpi Käyhkö Ruokohelpi kasvina Monivuotinen, jopa 10 vuotta samalla kylvöllä kasvava heinäkasvi Muodostaa tiheän 1,5-2 metriä korkean kasvuston toisesta

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN TAUSTAA JA TAVOITTEITA 1) UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISOHJELMA 2003 2006 Biokaasun hyödyntäminen 2001 0,75 PJ = 208 GWh Tavoite:

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,

Lisätiedot

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin torjuntaohje Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin tunnistaminen Jättipalsami (Impatiens glandulifera) Kukinto on pystyssä oleva terttu Kukkien

Lisätiedot

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta

Lisätiedot

IBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia

IBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia IBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia Tero Toivanen, BirdLife Suomi, lintulaskijatapaaminen 14.2.2015 Kuva: Kalle Meller IBA = kansainvälisesti tärkeät lintualueet Maailmanlaajuinen seurantaverkosto

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS) 1213/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Viljolahti-Hevonlahti

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS) 1211/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Härmäniemi-Joutsenlahti

Lisätiedot

Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015

Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015 Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015 Lausunto aluehallintovirastolle Äänekosken Energia Oy:n hakemuksesta Ala-Keiteleeseen rakennettavan raakavesiputken Syvälahti - Häränvirta

Lisätiedot

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

URAJÄRVEN MUKULANLAHDEN NATURA- ALUEEN NIITTOSUUNNITELMA

URAJÄRVEN MUKULANLAHDEN NATURA- ALUEEN NIITTOSUUNNITELMA URAJÄRVEN MUKULANLAHDEN NATURA- ALUEEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 254/2014 Esa Korkeamäki Kymijoen vesi jaympäristö ry TAUSTAA 13.6.2014 Useiden Kymijoen alueen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi Uusiutuvan energian kuntakatselmointi Asko Ojaniemi Katselmoinnin sisältö Perustiedot Energian kulutuksen ja tuotannon nykytila Uusiutuvat energialähteet Toimenpide-ehdotukset Jatkoselvitykset Seuranta

Lisätiedot

RESCA. Tampere 23.9.2013

RESCA. Tampere 23.9.2013 RESCA Tampere 23.9.2013 RESCA-TAMPERE PILOTTIKOHTEET Aurinkoenergiapilotissa on mukana viisi partneria: Sähkölaitos, Tilakeskus, Technopolis, Skanska ja Verte Oy. Kämmenniemen pilotti (koulu ja päiväkoti

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006 1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue

Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue 29.10.2014 Teksti: Ari Aalto Kuvat: Markku Saarinen Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue Huom! Puhdistamoalueella liikkuminen on luvanvaraista. Vierailuja koskevista pelisäännöistä

Lisätiedot

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hankinnan kestävyys Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 27.2.2015 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 1.12.2015 1355/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet. Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014

Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet. Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014 Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014 ASIAKASVERKOSTO HAMK Mustialan koulutila Tammela HAMK LTY MTT Teknistaloude llinen

Lisätiedot

Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun?

Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun? Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun? 13.5.2013 ISLO, Joensuu Ilona Joensuu Suomen ympäristökeskus, Joensuun toimipaikka Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.5.2015 P21428P006 Raportti 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin

Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin Miksi biokaasulaitos Mitä se syö Mitä se antaa ulos Onko taloudellisesti kannattavaa Oman tarpeen mukainen tai yritys alueellisen tarpeen mukaan Erityisongelmat

Lisätiedot

Erkki Haapanen Tuulitaito

Erkki Haapanen Tuulitaito SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Merimetso ja valkoposkihanhi - raportti pahoista pojista. Markku Mikkola-Roos Pekka Rusanen

Merimetso ja valkoposkihanhi - raportti pahoista pojista. Markku Mikkola-Roos Pekka Rusanen Merimetso ja valkoposkihanhi - raportti pahoista pojista Markku Mikkola-Roos Pekka Rusanen Merimetso Kuva: Riku Lumiaro Merimetson runsastumisen syyt Länsi-Euroopassa 1960-luvun alussa alle 5 000 paria

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Loimaa 16.04.2013 Bengt Sohlberg Siuntion Koneasema Oy

Loimaa 16.04.2013 Bengt Sohlberg Siuntion Koneasema Oy Loimaa 16.04.2013 Bengt Sohlberg Siuntion Koneasema Oy OLKEA ENERGIAKSI Olkea ruvettiin käyttämään vasta 1970 luvun öljykriisin jälkeen. Ensin Tanskassa josta käyttö levisi Saksaan ja etelä Ruotsiin. Muuta

Lisätiedot

Biokaasuseminaari 27.2.2014

Biokaasuseminaari 27.2.2014 Biokaasuseminaari 27.2.2014 Mitä on biokaasu tuotantoa maatiloilla. 27.2.2014 Liminganlahden luontokeskus Liminka Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy Envitecpolis Oy lyhyesti: Perustettu vuonna 2008. Sonkajärvi,

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus

Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus 67050263SP 3.3.2008 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus Lähtötietoraportin täydennys Sisällysluettelo 1 LINNUSTO...2 2 ARVOKKAAT KALLIOALUEET...2 3 RAKENNUSPAIKAT...4

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI Maankäytölliset edellytykset tuulivoimapuistoille Pasi Pitkänen 25.2.2011 Lähtökohtia - valtakunnallisesti: Tarkistetut (2008) valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö

Lisätiedot

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet:

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet: JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET Joukkoliikennettä koskevien tavoitteiden lähtö-kohtia. Joukkoliikenteen positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan. Yksilöiden ja kotitalouksien liikkumismahdollisuudet.

Lisätiedot

RUOVIKKOSTRATEGIA SUOMESSA JA VIROSSA

RUOVIKKOSTRATEGIA SUOMESSA JA VIROSSA Ruovikkostrategia Suomessa ja Virossa Interreg IIIA -hankkeen tarkoituksena on luoda kestävän kehityksen mukainen ruovikoiden hoito- ja käyttöstrategia pilottialueille Varsinais-Suomessa ja Virossa 2005-2007.

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Vesiviljelyn sijainninohjaussuunnittelu elinkeinon kilpailukyvyn parantajana ja ympäristövaikutusten vähentäjänä

Vesiviljelyn sijainninohjaussuunnittelu elinkeinon kilpailukyvyn parantajana ja ympäristövaikutusten vähentäjänä Vesiviljelyn sijainninohjaussuunnittelu elinkeinon kilpailukyvyn parantajana ja ympäristövaikutusten vähentäjänä Tutkija Jani Pulkkinen Luonnonvarakeskus Miljoonaa tonnia Miljoonaa kiloa Miksi sijainninohjaussuunnittelua?

Lisätiedot

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja

Lisätiedot

SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 OSA-ALUEET... 4 1. Osa-alue 1. 4 2. Osa-alue 2. 5 3. Osa-alue 3. 5 4. Osa-alue 4. 6 5. Osa-alue

Lisätiedot

Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa

Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa Hevosen lannan käytön nykytila Pahimmillaan kuivikelanta on hevostilan suurin päivittäinen kustannuserä Nykymallin mukaiset keinot hevosenlannan

Lisätiedot