MAATALOUDEN PIENTEN JÄTEVIRTOJEN HYÖDYNTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAATALOUDEN PIENTEN JÄTEVIRTOJEN HYÖDYNTÄMINEN"

Transkriptio

1 MAATALOUDEN PIENTEN JÄTEVIRTOJEN HYÖDYNTÄMINEN ENERGIANTUOTANNOSSA JA BIOKAASULAITOKSEN JÄTEPOHJAISTEN RAVINTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN MAANVILJELYSSÄ JA ENERGIAPUUNTUOTANNOSSA HANKE AJALLE 1/ /2014 HANKKEEN KESTO 2 VUOTTA HANKKEEN TOTEUTTAJA SYBIMAR OY

2 SISÄLLYS 1 Tiivistelmä Hankkeen tausta ja tavoitteet Hankkeen osapuolet ja menetelmät Aktiiviset toimijat Ostopalvelut Toteutus Vaihtokauppamalli maanviljelijän ja biokaasulaitoksen välillä Energiapuun viljelymalli Hankkeen yhteistoiminta Hankkeen viestintä Hankkeen tulokset Vaihtokauppamalli maanviljelijän ja biokaasulaitoksen välillä Energiapuun viljelymalli Poikkeamat ja niiden syyt Hankkeen vaikuttavuus Välittömät vaikutukset vesiensuojeluun ja kierrättämiseen Hankkeen kestävyys, tulosten hyödyntäminen ja monistettavuus Kustannustehokkuus Innovatiivisuus ja uudet avaukset Toimeenpanon nopeus Hankkeen kansainvälinen merkitys Suomen imagon kannalta Tulosten kestävyys ja hyödyntäminen Talousraportti Suositukset tulevia hankkeita ja ohjelmia varten...18 KÄSITTEET Rejektivesi Kansanomainen nimi biokaasulaitosten nestemäiselle mädätysjäännökselle, jota syntyy kun anaerobisen mädätysprosessin läpikäyneestä jäännöstuotteesta erotetaan nestemäinen ravinnepitoinen vesi, jota voidaan hyödyttää mm. lannoitteena 2

3 1 TIIVISTELMÄ Sybimar Oy pyrki hankkeessaan lisäämään maatalouden ja biokaasulaitosten yhteistoimintaa vaihtokauppaperiaatteella, jossa maatalouden jätteitä hyödyntämällä biokaasulaitos toimitti peltoviljelyyn vaihtoehtoisia kasvuravinteita. Vaihtokaupalla pyrittiin maatalouden pitkäaikaiseen sitouttamiseen toimintamalliin, jotta ajan kuluessa rejektivesien kysyntä kohtaisi tarjonnan kanssa. Tämä toimintamalli hyödyttäisi taloudellisesti sekä maatalouksia että biokaasulaitoksia ja samalla ympäristö hyötyisi huomattavasti, koska ravinteet olisivat osa paikallista ravinnekiertoa. Hankkeen aikana vastaanotettiin biokaasuprosessiin juurikasjätettä, kuten porkkanaa, sipulia ja perunaa ja soveltuvuus mädätysprosessille todettiin hyväksi. Haasteet jätteenkäsittelyssä liittyivät syöttökalustoon ja etenkin jätteen holvaantumiseen syöttölaitteistossa. Rejektivesien levityspeltojen viljelysuunniksi valikoitui: juuresviljely, vilja ja rehuheinä, joista rehuheinäpellot osoittautuivat niin vaikeakulkuisten yhteyksien päässä oleviksi levityskalustolle, että levitystyö hankkeen aikana päätettiin suorittaa juures- ja viljanviljelijöiden kanssa yhteistyössä. Kesällä 2014 rejektiveden soveltuvuutta testattiin juurikaskasvien kasteluun, jolloin huomattiin rejektiveden sopimattomuus juurikaskasvien kasteluveden korvikkeeksi niiden runsaan ravinnepitoisuuden takia. Syksyllä 2014 rejektivettä levitettiin noin 10 kilometrin säteellä biokaasulaitoksesta kolmen eri viljelijän vehnä- ja juurespelloille multaavan levityskaluston avulla. Maanviljelijät ovat esittäneet toiveen uudesta rejektiveden levityksestä keväällä Hankkeen toisessa osiossa energiapuun viljelymallin avulla selvitettiin ovatko biokaasulaitosten rejektivedet hyödyntämiskelpoisia energiapuun tehostetussa kasvatuksessa. Energiapuunviljely oli kokeellista toimintaa ja tarkoituksena oli vertailla teorian ja viljelykokeiden tuloksia keskenään, jossa selvitettiin kuinka paljon puun kasvu voi nopeutua, kun puita lannoitetaan tehokkaasti biokaasulaitoksen typpi- ja fosforilannoitteilla. Viljeltäväksi puulajiksi hankkeessa valikoitui energiapajulajike, Klara. Suurimpana syynä puulajin valintaan oli hankkeen lyhyt kestoaika joka rajoitti valinnan nopeakasvuisiin puulajeihin. Energiapajun viljely aloitettiin kesäkuussa 2013 istuttamalla kolmelle identtiselle kasvupaikalle pajupistokkaita. Hankkeen toisella kaudella, 2014, pajuviljelmiä kasteltiin ravinnepitoisen rejektiveden ja kontrollivetenä toimineen raakaveden avulla. Pajun kasvu ei ollut hankkeessa yksiselitteinen, mutta suurempi lehtivihreän määrä rejektivesiviljelmän pajussa osoitti pajun hyödyntävän rejektiveden ravinteita. 2 HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Sybimar Oy on tiedostanut biokaasulaitoksilla olevan haasteen sivutuotteiden tuotteistamisessa. Biokaasutuksen sivutuotteina syntyvät rejektivedet ovat hyvin ravinnepitoisia vesiä, jotka oikein hyödynnettynä soveltuisivat maatalouden mineraalipohjaisten typpilannoitteiden korvaavina lannoitteina. Tietoisuus tällaisten lannoite-erien hyödyntämisestä kasvaa kaiken aikaa biokaasulaitosyrittäjyyden lisääntyessä. Kuitenkin tilanne on toistaiseksi vielä sellainen, että maanviljelijät eivät osaa kysyä vaihtoehtoisia lannoitteita tai turvautuvat perinteiseen mineraalilannoitteeseen uutuuden pelästyttämänä. Koska rejektivesien toimitus ei ole siis kysyntälähtöistä ja koska ravinnepitoista vettä ei voi kierrättää 3

4 biokaasuprosessissa loputtomiin, niin rejektivesistä muodostuu biokaasulaitoksille usein turha kustannuserä logistiikan tai loppukäsittelykustannuksien muodossa. Sybimar Oy pyrki hankkeessaan lisäämään maatalouden ja biokaasulaitosten yhteistoimintaa vaihtokauppaperiaatteella, jossa maatalouden jätteitä hyödyntämällä biokaasulaitos toimitti peltoviljelyyn vaihtoehtoisia kasvuravinteita. Vaihtokaupalla pyrittiin maatalouden pitkäaikaiseen sitouttamiseen toimintamalliin, jotta ajan kuluessa rejektivesien kysyntä kohtaisi tarjonnan kanssa. Tällä tavoin maataloudet sitoutuisivat myöhemmässä vaiheessa vähimmilläänkin korvaamaan rejektivesien logistiikkakustannukset lannoitekustannuksinaan tai jopa ihannetilanteessa maksamaan typpilannoitteista mineraalilannoitteiden sijaan. Tämä toimintamalli hyödyttäisi taloudellisesti sekä maatalouksia että biokaasulaitoksia ja samalla ympäristö hyötyisi huomattavasti, koska ravinteet olisivat osa paikallista ravinnekiertoa. Hankkeen toisessa osiossa energiapuun viljelymallin avulla selvitettiin ovatko biokaasulaitosten rejektivedet hyödyntämiskelpoisia energiapuun tehostetussa kasvatuksessa. Energiapuunviljely oli kokeellista toimintaa ja tarkoituksena oli vertailla teorian ja viljelykokeiden tuloksia keskenään, jossa selvitettiin kuinka paljon puun kasvu voi nopeutua, kun puita lannoitetaan tehokkaasti biokaasulaitoksen typpi- ja fosforilannoitteilla. Sybimarin hanke Maatalouden pienten jätevirtojen hyödyntäminen energiantuotannossa ja biokaasulaitosten jätepohjaisten ravinteiden hyödyntäminen maanviljelyssä ja energiapuuntuotannossa oli kaksivuotinen hanke aikavälillä Hankkeen kokonaisbudjetti oli , josta ympäristöministeriön avustuksen osuus oli HANKKEEN OSAPUOLET JA MENETELMÄT 3.1 AKTIIVISET TOIMIJAT Sybimarin kehittämässä suljetun kierron konseptissa Biolinjan biokaasulaitoksen tuottamasta biokaasusta tehdään sähkö- ja lämpöenergiaa koko konseptiin, jolloin mm. kalankasvatus ja kasvihuoneviljely toimivat lähienergialla. Sybimar turvaa toimintamallilla hinnaltaan kilpailukykyisen puhtaan polttoaineen jatkuvan saatavuuden, kun Biolinjan biokaasulaitoksen raaka-ainelogistiikka on turvattu. Samalla Sybimar voi tuottaa elintarvikkeita kilpailukykyiseen hintaan säästämällä energiakustannuksissa Biolinja Oy Uusikaupunki saa laitokselleen biokaasulaitoksen toiminnan kannalta hyödyllisiä jätejakeita, jotka mahdollisesti tehostavat energiantuotantoa, jolloin laitos voi myydä enemmän biokaasua. Samalla biokaasulaitokselle on varmistettu kanava rejektivesien hyötykäyttöön eikä jo rakennettujen rejektivesien varastointiin tarvita kalliita lisärakenteita. Hanke tukee Aura Mare konsernin visiota kehittyvänä logistiikan, energian ja energialogistiikan edelläkävijänä. Ympäristöosasto on ollut merkittävässä roolissa useissa yritysryhmän ympäristö- ja kehitystoimissa, ja tämän hankkeen myötä yritysryhmä saa osaamisreferenssin, joka tukee yrityksen jatkomyyntiä samantyyppisissä ympäristöprojekteissa. Maanviljelijät saivat hankkeen aikana omistamansa yhtiön, Vihannes Laitilan, kautta jätteidensä käsittelykanavan ja edelleen ravinnepitoisia vesiä peltojensa lisäravinteeksi. 3.2 OSTOPALVELUT 4

5 Levittäjäurakoitsija saa uuden maksavan asiakkaan, kun maanviljelyn ulkopuolinen taho maksaa urakoitsijan levitystyöstä. Hankkeen aikana mädätysjäännöksen levitys- ja logistiikkapalveluita tarjosivat Maanrakennus Esa Aaltonen, Tmi Tommi Runola ja maanviljelijä Lasse Tuominen. Hankkeen aikana kehittyi yhteistyömalli biokaasulaitoksen ja Turku AMK:n välille. Turku AMK seurasi säännöllisesti biokaasuprosessin toimintaa mittausten avulla hankkeen aikana, jonka perusteella biokaasulaitoksella tehtiin muutoksia prosessiin. Yhteistyö jatkuu myös hankkeen jälkeen. Hiekka Laitila Oy toimitti tuoretta, tasalaatuista, multaa pajuviljelmien kasvualustaksi, jolloin saatiin sekä rejektivesiviljelmälle että raakavesiviljelmälle yhtäläiset kasvuolosuhteet hankkeen alusta lähtien. SeiLab Oy ja Eurofins Viljavuuspalvelu Oy suorittivat hankkeen aikana biokaasulaitoksen mädätysjäännösten laadunseurantaa, joiden avulla keväällä 2014 Biolinja Oy Uusikaupunki tuotteisti lannoitteensa. Yhteistyö Biolinjan ja laboratorioiden välillä jatkuu hankkeen jälkeenkin. 3.3 TOTEUTUS VAIHTOKAUPPAMALLI MAANVILJELIJÄN JA BIOKAASULAITOKSEN VÄLILLÄ Lähtökohta: Maanviljelylle tarjotaan jätehuoltokanava orgaanisten jätteiden hyödyntämiseen ja toimittamalla orgaanisia jätteitä energiantuotantoon maanviljelijä saa vastineeksi luonnonmukaisia ravinteita pelloilleen levitettynä. Toteutus aloitettiin yhteistyökeskusteluilla keväällä 2013 Biolinja Oy:n ja maanviljelijöiden omistaman VihannesLaitilan välillä. Tällöin sovittiin kustannustaso, jolla biokaasulaitos olisi valmis vastaanottamaan juuresviljelyn jäte-eriä, kuten porkkana-, peruna- ja sipulijätettä ja samalla biokaasulaitos sitoutui toimittamaan hankkeen aikana ravinnepitoista vettä myöhemmin valittujen maanviljelijöiden peltoviljelyn tarpeisiin. Biokaasulaitos aloitti toimintansa kesäkuussa 2013, jolloin VihannesLaitila aloitti myös juuresjätetoimitukset biokaasulaitokselle. Samalla biokaasulaitos aloitti yhteistyön Turku AMK:n kanssa biokaasuprosessin ja syötteiden laadunseurannasta. Syksyllä 2013 suoritettiin biokaasulaitoksen nestemäiselle mädätysjäännökselle (rejektivedelle) ensimmäinen laadunseurantajakso, jolloin keskityttiin erityisesti tuotteen hygieniaan ja epäpuhtauksien selvittämiseen. Talvella 2014 Aura Mare Oy:n Emilia Mustonen selvitti rejektivesien levitykselle soveltuvien maanviljelijöiden yhteystiedot. Selvityssäteeksi valittiin 30 kilometrin säde biokaasulaitokselta, koska se katsottiin taloudellisen kannattavuuden kannalta ehdottomaksi enimmäisetäisyydeksi. Aiemmin muiden biokaasulaitosten kanssa keskusteltaessa kannattavuuden enimmäisetäisyytenä on pidetty noin 30 kilometrin sädettä. Keväällä 2014 Sybimar kartoitti kolmen eri viljelysuunnan peltoja potentiaalisiksi rejektivesien levityspelloiksi. Viljelysuunniksi valikoitui: juuresviljely, vilja ja rehuheinä. Kartoituksen aikana rehuheinäpellot osoittautuivat niin vaikeakulkuisten yhteyksien päässä oleviksi levityskalustolle, että levitystyö hankkeen aikana päätettiin suorittaa juures- ja viljanviljelijöiden kanssa yhteistyössä. Rehuheinäviljelijän kanssa tullaan jatkamaan yhteistyökeskusteluja naudan kuivalannan hyödyntämisestä biokaasulaitoksella ja nestemäisen mädätysjäännöksen hyödyntämisestä rehuheinän kasvatuksessa. 5

6 Kesäkuussa 2014 aloitettiin biokaasulaitoksen lähellä toimivan juuresviljelijän kanssa kokeet, jossa testattiin rejektiveden soveltuvuutta kasteluveden korvikkeena. Kyseinen viljelijä käyttää tällä hetkellä merkittäviä määriä luonnonvesiä juurespeltojensa kasteluun. Kastelukausi aloitetaan tyypillisesti kesäkuun alussa kestäen noin 2 kuukauden ajan, jolloin kastelua suoritetaan kerran viikossa noin mm/m 2 kerrallaan. Viljelijälle ensisijainen tarve on veden saatavuus eikä niinkään veden lannoittamisvaikutus. Syksyllä 2014 oli mahdollista aloittaa laajamittaiset rejektiveden peltotoimitukset, kun löydettiin alueella aloittanut levitysurakoitsija, jonka avulla rejektivesi oli mahdollista levittää multaavan kaluston avulla. Rejektivettä levitettiin noin 10 kilometrin säteellä biokaasulaitoksesta kolmen eri viljelijän vehnä- ja juurespelloille. Tässä vaiheessa hankkeessa syntyi merkittävä määrä hankkeen kustannuksista, mutta toisaalta tämä työ näyttäisi poikivan mallin 2015 keväälle, jossa maanviljelijä maksaisi rejektiveden levityksestä pelloilleen levitysurakoitsijalle, jolloin biokaasulaitokselle ei jatkossa syntyisi entisen tasoisia kustannuksia rejektiveden levityksestä. Seuraavissa kuvissa on esitetty hankkeessa hyödynnetyn itse imevän puoliperävaunuyhdistelmän ja traktorivetoisen multaavan levityskaluston kuvia. Kuva 1 & m 3 :n itse imevä puoliperävaunuyhdistelmä rejektiveden siirtoon biokaasulaitokselta levitysalueelle ja traktorivetoinen multaava 8 metrin levyisellä multauskalustolla ja 18m 3 tankilla (Kuvat Tmi Tommi Runola) Kuva 3. Levityskaluston täyttö puoliperävaunuyhdistelmästä. (Kuva Tmi Tommi Runola) ENERGIAPUUN VILJELYMALLI Lähtökohta: Selvitetään voiko energiapuun kasvunopeutta tehostaa ylimääräisellä lannoituksella 6

7 Hanke aloitettiin selvittämällä Aura Mare Oy:n avulla hankkeen aikana viljeltävä puulaji. Viljeltäväksi puulajiksi valikoitui energiapajulajike, Klara. Suurimpana syynä puulajin valintaan oli hankkeen lyhyt kestoaika joka rajoitti valinnan nopeakasvuisiin puulajeihin. Energiapajun viljely aloitettiin kesäkuussa 2013 istuttamalla kolmelle kasvupaikalle pajupistokkaita. Tässä vaiheessa kasvustolle ei järjestetty ulkopuolista kastelua. Kuvassa 4 ja 5 on esitetty kasvupaikat ja pajupistokas istutussyvyydessä. Kuva 4 & 5. Pajupistokkaiden istutus kesäkuussa 2013 Syksyllä 2013 pajukasvustolle suoritettiin ensimmäinen referenssitason mittaus, jolloin huomattiin ns. raakavesiviljelmän ja rejektivesiviljelmän välillä selkeä kasvuero vaikka ulkopuolista kastelua ei ollutkaan käytössä. Samassa yhteydessä kolmas viljelyala hylättiin tutkimuksesta sillä pistokkaiden kasvu ei ollut vertailukelpoinen kahden muun viljelmän kesken. Hankkeen kastelujaksolla tämä viljelyala käytettiin kuitenkin Sybimar Oy:n kalanviljelystä erotettavan veden tutkimiseen kasteluvetenä. Marraskuussa 2013 pajukasvustolle suoritettiin talvileikkuu Kuva 6. Pajut syyskuussa 2013 ilman lisäkastelua 7

8 Kuva 7 & 8. Pajujen talvileikkuu marraskuussa 2013 Toukokuussa 2014 aloitettiin sekä rejektivesiviljelmälle että raakavesiviljelmälle päivittäinen lisäkastelu 100 litran päivittäisellä kastelulla puun juuristoon ja myöhemmin touko-kesäkuun vaihteessa lisäkastelun määräksi nostettiin 200 litraa, koska valumavesiä ei syntynyt. Kuvissa 9 ja 10 esitetty pajujen kastelujärjestelmä, jossa viljelyalueen hoitaja päivittäin päästi kasteluvettä juuristoon ennalta sovitun määrän Kuva 9 & 10. Kastelujärjestely toukokuusta 2014 lähtien. Kemikaalikontista kasteluvesiputkistoon juuristolle. Kesäkuussa 2014 kitkettiin rikkakasvustoa pajujen juuristolta, joka selkeästi oli rajoittamassa veden kulkua pajukasvustolle. Samassa yhteydessä suoritettiin silmämääräinen pituustarkastelu pajukasvustojen välillä ja havaittiin, että raakavesiviljelmän pajukasvusto oli edelleenkin pidempikasvuista kuin rejektivesiviljelmän. Kuvissa 11 ja 12 on osoitettu raakavesiviljelmän ja rejektivesiviljelmän pituusero henkilön (Hanna Soini) avulla. 8

9 Kuva 11 & 12. Pajujen kasvu kesäkuussa Raakavesi vasemmalla ja rejektivesi oikealla Syyskuussa 2014 suoritettiin pajukasvustolle kontrollimittaus pituuden ja paksuuden osalta. Raakavesikasvusto osoittautui pidempikasvuiseksi, mutta samassa yhteydessä kiinnitettiin huomiota rejektivesiviljelmän lehtivihreän määrään ja raakavesiviljelmää tummempaan sävyyn Marraskuussa 2014 suoritettiin kasvustolle lopullinen mittaus, talvileikkuu ja pajun silppuaminen hakkeeksi lisämittauksia varten. Pituus- ja paksuusmittauksen lisäksi suoritettiin tiheys ja kuiva-ainepitoisuusmittaus. Kuva 13 ja 14. Pajujen pituus ja paksuusmittaus marraskuussa Kuvissa Minna Suuronen ja Aki Honkanen. 9

10 Kuva 15 ja 16. Pajujen leikkuu ja pajuhake oksasilppurin jälkeen. Kuvassa Minna Suuronen HANKKEEN YHTEISTOIMINTA Hankkeen aikana järjestettiin yhteensä 6 ohjausryhmän kokousta, jonka lisäksi hankkeen projektipäällikkö (Aki Honkanen, Sybimar Oy) ja hankkeen valvoja (Noora Guzman-Monet, Pöyry Finland Oy) järjestivät 2 puhelinkokousta. Muut ohjausryhmän jäsenet hankkeessa olivat: Rami Salminen (Sybimar/Biolinja), Emilia Mustonen (Aura Mare Oy), Päivi Salminen (Sybimar Oy 2013) ja Hanna Soini (Sybimar Oy 2014) Ohjausryhmän ja valvojan välinen työskentely hankkeen aikana (Puhelinpalaveri) (Puhelinpalaveri) 9. Tammikuu 2015 tulosten läpikäynti ohjausryhmän sisällä HANKKEEN VIESTINTÄ Hankkeen tiedottamiseen luotiin internet-sivut Sybimar Oy:n internet-sivujen alasivuiksi ns. kehityshankkeetvälilehdelle. Hankkeen loppupuolella järjestettiin tilastotarkastelu kehityshankesivujen tavoitettavuudesta, jolloin 6 kuukauden tarkastelujaksolla, selvisi seuraavaa: 1. Sybimar Oy:n kaikilla sivuilla yhteensä vierailua. 2. Kehityshankesivuilla 781 vierailua (3,9%) 3. RAKI-hankkeen sivuilla 114 vierailua (0,57%). Hankkeen loppupuolella etenkin 2014 syys-marraskuussa vierailijoiden määrällä on lisääntyvä trendi. Hankkeen loppuraportti ja olennaisimmat hankkeen tulokset on luettavissa hankkeen nettisivuilta osoitteessa lähtien. 10

11 Hankkeen aikana Sybimar Oy:n Rami Salminen ja Aki Honkanen ovat käyneet esiintymässä monissa erilaisissa tilaisuuksissa, jolloin on aina pyritty tiedottamaan myös RAKI-hankkeen olemassa olosta siinä muodoin, kun tilaisuuden aihe sivusi tilaisuuden muuta sisältöä. Tällaisista tilaisuuksista tärkeimmät olivat: 1. Meremme tähden tilaisuus, Rauma Kohdeyleisönä Itämeren suojelutyöstä kiinnostuneet (Honkanen). 1. Elintarvikepäivä 2013, Helsinki. Kohdeyleisönä vaihtoehtoisesta elintarviketuotannosta kiinnostuneet tahot, (Honkanen) 2. Itämeri ja ruoka-tapahtuma, Helsinki. Kohderyhmänä tutkijat ja päättäjät. (Salminen) 3. Luonnonvarapäivät 2014, Rovaniemi. Kohderyhmänä päättäjät. (Salminen) Hankkeen alussa suunniteltiin järjestettävän biokaasulaitoksen ravinteista ns. viljelijäilta, mutta tästä luovuttiin, koska lannoitteiden tuotteistaminen viivästyi ja aito kontaktiyhteys kiinnostuneisiin viljelijöihin saavutettiin paremmin VihannesLaitilan avulla. Aura Mare Oy:n Emilia Mustonen keskusteli hankkeen aikana muiden aiemmin aloittaneiden ympäristöministeriön rahoittamien hankkeiden koordinaattorien kanssa etsien mahdollisia yhtymäkohtia hankkeemme kanssa. Näistä lähimpänä tätä hanketta oli Satafoodin hanke, joka kuitenkin keskittyi enemmän olkibiomassan hyödyntämiseen. Koska rejektiveden tuotteistaminen viivästyi suunnitellusta aikataulusta, hankkeessa päätettiin työskennellä vain muutamien viljelijöiden kanssa, koska he olivat osoittaneet aktiivisuutensa hankkeen aikana ja saimme näin kerättyä nopeasti kokemuksia eri tuotantosuunnista, joskin kokemukset korostuvat juurikastuotannosta. Yleisesti ottaen viljelijät eivät ole vielä kovin tietoisia tällaisten vaihtoehtoisten ravinteiden saatavuudesta, vaikka muut alueen biokaasulaitokset ovatkin tehneet pohjatyötä jo aiemmin. Hankkeen jälkeen, alkukeväästä 2015, ennen lannoitekauden alkua teemme tiedotteen VihannesLaitilan sopimusviljelijöille hankkeen tuloksista, viljelijöiden päähavainnoista ja ravinteiden saatavuudesta. 4 HANKKEEN TULOKSET 4.1 VAIHTOKAUPPAMALLI MAANVILJELIJÄN JA BIOKAASULAITOKSEN VÄLILLÄ Vaihtokauppamallin tulokset kerättiin maanviljelijöiltä vapaamuotoisena haastattelututkimuksena, jossa käytiin läpi kokemukset biokaasulaitoksen ravinteiden käytöstä. Vaihtokauppamallissa konkreettisena tuloksena nähtiin maanviljelijöiden kiinnostuksen herääminen lannoitevesien hyödyntämiseen peltoviljelyssä. Maatalouden jätteiden soveltuvuus biokaasulaitostuotantoon: Anaerobiseen mädätykseen perustuva mädätysprosessi perustuu bakteerien toimintaan, jotka hyödyntävät biomassan orgaanista materiaalia ravintonaan ja edelleen biokaasun tuotannossa. Mädätysprosessi toimii periaatteessa lähes kaikenlaisella biohajoavalla materiaalilla, jonka mädätysaika on taloudellisesti kannattavalla alueella. Tavallisesti mädätysaika vaihtelee vuorokauden välillä ja erilaisten orgaanisten materiaalien välillä on eroa juuri hajoamisajan ja biokaasuntuotannon välillä. Maatalouden biomassat ovat pääsääntöisesti, joko viherbiomassaa tai lantaa, joista kummatkin ovat lähtökohtaisesti prosessiin soveltuvia raaka-aineita, mutta niiden edut ovat eroavaisia: viherbiomassa on prosessissa hyvin sulavaa ja tasoittaa mädätysprosessissa prosessissa kuormituspiikkejä, jotka johtuvat esimerkiksi liha-, kala- ja rasvaraakaaineiden aiheuttamista prosessihäiriöistä, kun taas lanta tuo mukanaan biokaasuprosessiin luontaista bakteerikantaa ja näin pitää prosessia elinvoimaisena. 11

12 Hankkeen aikana vastaanotettiin biokaasuprosessiin juurikasjätettä, kuten porkkanaa, sipulia ja perunaa ja soveltuvuus mädätysprosessille todettiin hyväksi. Haasteet jätteenkäsittelyssä liittyivät syöttökalustoon ja etenkin jätteen holvaantumiseen syöttölaitteistossa. Tämä ratkaistiin muutoksilla syöttöruuvissa ja esimurskaimen käytöllä ennen syöttöruuvia. Toinen potentiaalinen jäte-erä oli naudan kuivalanta, joka toistaiseksi jätettiin pois testeistä, koska kuivalannan mukana tulee kiveä ja muuta prosessilaitteita kuluttavaa ainesta. Rejektiveden käyttäminen kasteluvetenä juurikasviljelyssä: Kesäkuussa 2014 hankkeessa toimitettiin rejektivettä kasteluvesikäyttöön 1,3 hehtaarin porkkanaviljelmälle. Porkkanaviljelmä vaatii säännöllistä kastelua noin 2 kuukauden ajan ja viljelijällä on aika ajoin haasteita kasteluveden saatavuudessa, jonka takia rejektivettä testattiin kasteluvetenä normaalin sadetuksen avulla. Testaus jouduttiin lopettamaan lähes alkuunsa sillä porkkanat reagoivat voimakkaasti rejektiveteen ja muuttuivat ruskeansävyisiksi ja porkkanoiden maku muuttui ummehtuneeksi. Tämän jälkeen hankkeen ulkopuolisena kokeiluna suoritettiin Sybimarin kalanviljelylaitoksen ravinnepitoisen veden hyödyntämistä 2,5 hehtaarin viljelyksen kasteluvetenä. Kalanviljelylaitoksen vesi on ravinteiltaan huomattavan paljon laimeampaa kuin rejektivesi ja alustavat kokemukset tästä kokeesta olivat lupaavia ja tällaisia testejä tullaan jatkamaan maanviljelijän kanssa seuraavalla kasvukaudella. Rejektiveden typpipitoisuus on vähintään 2,0 kg/tuoretonni. Samanaikaisesti porkkanaviljelijä käytti salpietaria typpilannoitteena noin 200 kg hehtaarille. Salpietarin typpipitoisuus vaihtelee, mutta esimerkiksi Yaran salpietarissa typpipitoisuus on 27 % eli typpeä hehtaarille levitetään noin 54 kg. Sadetuksessa ongelmana on, että vettä levitetään noin m 3 /h, jolloin typpeä sadetetaan pellolle siis laskennallisesti kg. Suuri osa tästä typestä on helposti haihtuvassa muodossa, mutta voi myös helposti aiheuttaa ylilannoitustilan, kuten arvelemme näissä kokeissa porkkanaviljelyssä käyneen. Tämän johdosta rejektivettä ei voi suositella kasteluvesikäyttöön ainakaan juurikaskasveille. Rejektiveden toimittaminen ja soveltaminen peltoviljelyssä: Rejektiveden toiseen vaiheen toimituksissa hyödynnettiin multaavaa levityskalustoa, jolloin rejektivesi mullataan noin 4 cm:n syvyyteen peltoon, jolloin typpi ei pääse haihtumaan pellosta ennenaikaisesti. Ravinteiden levitys tehtiin viljelykauden loppumisen jälkeen vehnä- ja juurikaspelloille ja näin vesi ei pääse aiheuttamaan samanlaisia ongelmia kuin kasvukauden aikana tapahtui porkkanaviljelyssä sadetuslevityksessä. Valitettavasti hankekausi loppuu ennen seuraavaa viljelykautta, joten viljelijöiden omat kokemukset rejektiveden soveltuvuudesta jäävät hankkeen ulkopuolelle. Uudesta toiminnasta ei ole kuitenkaan täysin kyse, joten voidaan melkoisella varmuudella todeta, että rejektivettä voidaan käyttää mineraalilannoitteita korvaavina lannoitteina ainakin vilja- ja energiakasvipelloilla. Samanaikaisesti juurikkaiden osalta tarvitsemme lisää käyttökokemuksia, sillä etenkin makuvaikutukset pitää todentaa pidemmän aikavälin kokeilla. Hanketta voidaan pitää tässä vaiheessa onnistuneena, sillä 4 viljelijää ovat jo tässä vaiheessa halukkuutensa saada rejektivettä lannoitteeksi keväällä 2015 ennen tulevaa kasvukautta. 12

13 Taloudellinen kannattavuus: Biokaasulaitosten kannattavuus perustuu pitkälti erilaisten jätteiden käsittelypalveluihin ja näin olisi ensiarvoisen tärkeää biokaasulaitoksen kannalta, että maanviljelijä maksaisi tuoduista jätteistä jätteenkäsittelymaksun. Toisaalta tällainen malli on maanviljelijän kannalta vaikeasti hyväksyttävissä, sillä jätteistä on perinteisesti hankkiuduttu eroon pienin kustannuksin. Hankkeessa asetettiin jätteille yleistä kannattavuusrajaa alhaisempi jätteiden käsittelymaksu, sillä rejektivesi haluttiin saattaa maanviljelijöiden tietoisuuteen hankkeen mahdollistaman rahoituksen avulla sillä oletuksella, että maanviljelijöiden ja biokaasulaitoksen yhteistyö syventyy hankkeen myötä siinä määrin, että molemmat osapuolet voivat hyötyä taloudellisesti tulevaisuudessa. Biokaasulaitokselle tämä ei välttämättä tarkoita lisääntyvää tulovirtaa, mutta voi tarkoittaa vähentyviä kustannuksia, kun biokaasulaitoksen ei tarvitse työntömarkkinoida nestemäistä mädätysjäännöstä lannoitteeksi maanviljelijöille vaan maanviljelijät osaavat jatkossa kysyä tällaista nestemäistä typpilannoitetta ja ovat näin ollen valmiita maksamaan levityspalvelusta urakoitsijalle samalla säästäen perinteisten mineraalilannoitteiden hankintakustannuksista. Hankkeen aikana ei voitu todentaa taloudellista kannattavuutta, mutta biokaasulaitoksen kannalta rejektiveden kysynnän lisääntyminen ja levitysurakoitsijan luomat esisopimukset viljelijöiden kanssa ovat taloudellisen kannattavuuden kannalta rohkaisevia. Maanviljelijän kannattavuuteen vaikuttaa lannoitesäästöjen lisäksi myös sadon määrä ja laatu ja näitä ei päästä todentamaan kuin pidempiaikaisilla käyttökokemuksilla. Ympäristövaikutus: Hankkeen aikainen positiivinen ympäristövaikutus jää pieneksi ja alueelliseksi, mutta koska rejektivedellä on maanviljelijöiden keskuudessa lisääntyvää kysyntää, hankkeella tulee olemaan tulevaisuudessa positiivinen ympäristövaikutus pienenevän mineraalilannoitteiden käytön vuoksi. Biokaasulaitoksella syntyy vuosittain vähintään tonnia typpipitoista lannoitevettä ( rejektivesi ), joka on typpipitoisuudeltaan vähintään 2,0 kg/tuoretonni tarkoittaen, että laitokselta on saatavissa vuosittain vähintään kiloa typpilannoitetta. Kaikki typpi ei ole kasvien käytettävissä, mutta oikealla levitystekniikalla tästä on hyödynnettävissä suuri osa, jolloin mineraalilannoitteiden käyttö vähenee ja myös Itämeren ravinnelaskeumat pienevät ravinnekierron seurauksena. Biolinja Oy Uusikaupunki tulee julkaisemaan ennen 2015 lannoitekauden alkua tiedotteen, jossa kerrotaan VihannesLaitilan sopimusviljelijöille hankkeen kokemuksista ja nestemäisen mädätysjäännöksen saatavuudesta peltoviljelyn ravinnekäyttöön. Hankkeessa oli tarkoitus julkaista lehtijuttu, mutta koska laajat viljelykokemukset jäivät toteutumatta hankkeen lyhytaikaisuuden takia emme saaneet maanviljelijää sitoutettua haastateltavaksi tässä vaiheessa, joten lehtijuttu olisi jäänyt sisällöltään merkityksettömäksi. 4.2 ENERGIAPUUN VILJELYMALLI Energiapuun viljelyssä testattiin teorian paikkansapitävyys käytännössä, hyötyikö puu rejektiveden ravinteista ja kasvoiko se nopeammin kuin lannoittamaton kontrollipuu. Energiapajun pituus- ja paksuuskasvu Pajun kasvun seurannalle kaksi vuotta osoittautui liian lyhyeksi ajaksi sillä, vaikka kasvualustat olivat identtiset ja auringonvalo pääsi yhtäläisesti molemmille kasvupaikoille, niin erityisesti ensimmäisenä viljelyvuotena pituus- ja paksuuskasvulle löydettiin selkeä ero kasvupaikkojen suhteen. Tämä huomio toi erittäin paljon epävarmuutta tulosten tulkintaan toisena kasvuvuotena, jolloin aloitettiin kasvupaikkojen kastelu ravinnepitoisella rejektivedellä ja tavallisella raakavedellä (makea vesi) vuoden alkupuolella 13

14 marras.13 joulu.13 tammi.14 helmi.14 maalis.14 huhti.14 touko.14 kesä.14 heinä.14 elo.14 syys.14 loka.14 LOPPURAPORTTI raakavedellä kasteltu viljelyala näytti edelleenkin silmämääräisesti kasvavan pidemmäksi, mutta kasvukauden loppuosassa alkoi näkyä merkkejä, että rejektivedellä kastellun koealan kasvu olisi hieman kiivaampaa. On kuitenkin todettava, että mittavirheiden osuus on huomattava näin pienellä otannalla, joten pituus- ja paksukasvusta ei voida tehdä luotettavaa johtopäätöstä. Alla olevassa taulukossa 1 on esitetty energiapajun keskimääräinen pituus- ja paksuuskasvu hankkeen aikana ja kuvassa 17 pituuskasvu on esitetty graafisessa muodossa. Taulukossa on huomioitava, että vuoden 2013 merkinnät rejektivesi ja raakavesi tarkoittavat viljelyalojen merkintää eivätkä ilmoita kasteluvesien käytöstä vuonna Taulukko 1. Energiapajun keskimääräinen pituus- ja paksuuskasvu hankkeen aikana. Marraskuu 2013 Syyskuu 2014 Lokakuu 2014 Rejektivesi Raakavesi Rejektivesi Raakavesi Rejektivesi Raakavesi Pituus [cm] Paksuus [mm] 8,3 11, ,1 14,0 Pituus [cm] 330,0 310,0 290,0 270,0 250,0 230,0 210,0 190,0 170,0 150,0 Energiapajun pituuskasvu Rejektivesi Raakavesi Energiapajun tiheys ja kuiva-ainepitoisuus Kuva 17. Energiapajun pituuskasvu hankkeen aikana Energiapajujen tiheys määritettiin Sybimar Oy:n laboratoriossa Hanna Soinin toimesta gravimetrisellä menetelmällä ja kuiva-aine lämpökaapissa C lämpötilassa. Määritykset suoritettiin sekä hakkeesta että ottamalla näytteet pajuista tyviosasta, keskiosasta ja latvasta. Otanta jäi jälkimmäisellä määritystavalla niin pieneksi, että keskihajonnan merkitys kasvaa tulosten tarkastelussa. Tämän takia luotettavimmaksi tavaksi valittiin määritys hakkeesta. Tulosten perusteella raakavesiviljelyalan energiapaju olisi aavistuksen tiheämpää ja kuiva-ainepitoisempaa, jolloin sen energia-arvo on aavistuksen rejektivesiviljelyalan energiapajua korkeammalla tasolla. Virhemarginaali on tuloksissa kuitenkin suuri, joten lopullisia johtopäätöksiä tuloksista ei voi tehdä. Taulukossa 2. on esitetty hakkeen tiheys ja kuiva-aine sekä rejektiveden että raakaveden osalta. Taulukko 2. Energiapajuhakkeen tiheys ja kuiva-aine vuoden 2014 talvileikkuun jälkeen 14

15 Lokakuu 2014 Rejektivesi Raakavesi Tiheys [kg/m 3 ] Kuiva-aine [%] 45,5 46,3 Energiapajujen ulkoasu Merkittävin ero erilaisten kasteluvesien käytössä energiapajun viljelyssä saatiin aikaiseksi pajukasvuston ulkoasussa. Jo kesän 2014 loppupuolella oli havaittavissa, että ravinnepitoisella rejektivesikastelulla on vaikutus pajun lehtivihreän määrään, sillä kasvit olivat sekä lehdeltään että varreltaan huomattavan tummansävyisiä verrattuna raakavesikastelualaan. Myöhemmin syksyllä talvileikkuun yhteydessä oli havaittavissa, että rejektivesikasteltujen pajujen lehdet olivat vielä osin vihreitä, kun taas raakavedellä kasteltujen pajujen lehdet olivat jo täysin kellastuneet. Tämä havainto voi osittain tukea huomiota, jossa paju on jatkanut rejektiveden osalta pituuskasvuaan vielä myöhään syksyllä. Kuvassa 18 ja 19 on esitetty erot lehden värityksessä kesällä ja rungon ja lehden värityksessä talvileikkuun yhteydessä. Kuva 18 & 19. Pajujen välinen lehtivihreä ero ravinnepitoisen veden ja raakaveden välillä. Huomaa lehtien ja varren tummempi sävy ravinnepitoisella rejektivedellä. 4.3 POIKKEAMAT JA NIIDEN SYYT Hankkeessa alkuperäisenä tavoitteena oli tarjota maanviljelijöille ensimmäisen kerran rejektivesiä lannoitteena syksyn 2013 lannoittamiskaudella. Hankkeen kannalta olennaisen biokaasulaitoksen käynnistäminen alkoi hankkeen kannalta kuitenkin myöhässä aikataulusta kesällä 2013, jolloin rejektivesiä ei ollut vielä käytettävissä syksyn 2013 lannoitekaudella. Koska rejektivedet olivat merkittävässä asemassa hankkeen kannalta, hanketta ei voitu viedä eteenpäin täysin alkuperäisessä aikataulussa. Biokaasulaitoksen startin viivästyminen tarkoitti sitä, että vaihtokauppamallin edistäminen toteutui osittain myöhässä aikataulusta. Maanviljelijöiden pienten jäte-erien vastaanotto aloitettiin heti biokaasulaitoksen käynnistyessä lähinnä juuresjätteiden muodossa ja jatkui koko hankkeen ajan. Lannoitevalmisteiden laboratorioanalyysit ja tuotteistaminen suoritettiin keväällä 2014 ja rejektiveden levitys joko kasteluveden tai lannoitemuodossa aloitettiin kesäkuussa 2014 ja jatkettiin aina hankkeen loppupuolelle. Laboratorio- ja levitys-/logistiikkapalvelujen lisäksi hankkeessa hyödynnettiin Turku AMK:n asiantuntijapalveluita, joita hyödynnettiin etenkin biokaasulaitteiden syötteiden seurannassa, jotta biokaasuprosessi toimisi mahdollisimman optimialueella. Hankkeen lyhytaikaisuuden ja osittain myöhästyneen rejektiveden toimitusaikataulun johdosta hankkeen aikana ei päästy todentamaan rejektiveden lannoittavaa vaikutusta tai lannoituksen varsinaista vaikutusta 15

16 mineraalilannoitteiden vähenemään jatkossa. Rejektiveden sisältämä kokonaistyppi on vähintään 2 kg/tuoretilavuustonni ja multaavalla kalustolla, kuten hankkeen loppuosassa käytettiin, typen pitäisi olla hyödynnettävissä kasvustolle ja vähentävän mineraalilannoitteiden käyttöä merkittävästi. Hankkeen toinen osio, energiapuun viljely eteni suunnitellussa aikataulussa. Toukokuussa 2013 energiapuulle muokattiin neitseellinen kasvualusta, jossa uusi viljelymaa erotettiin maaperästä muovikalvon avulla. Hankkeen aikana oli tarkoitus kerätä muovikalvon avulla ns. jäännösravinnenäyte, jolla olisi tutkittu pajujen ravinteiden hyödyntämisastetta. Hankkeen aikana veden haihtuminen kasvatusalalta ja pajujen veden hyödyntäminen osoittautui niin suureksi, ettei ns. valumavesiä kertynyt suunnitellusti muovikalvolle ja tämä osuus jäi selvittämättä hankkeessa, vaikka hankkeessa kasteluvesimäärä tuplattiin päivittäisestä 100 litrasta 200 litraan. Määrät ovat pieniä ja valumavesien aikaan saamiseksi määrät olisivat mahdollisesti pitänyt moninkertaistaa, mutta tähän ei ollut hankkeessa mahdollisuutta. Kastelukauden viikoittainen sademäärä vaihteli 0 34 mm/m2 välillä ja molemmat viljelyalat saivat kastelun ulkopuolista vettä saman verran. Biokaasulaitoksen vesi osoittautui kuuman kesän aikana niin voimakkaaksi tuoksultaan, että kastelua jouduttiin hillitsemään naapureiden takia ja lopulta lopettamaan jo heinäkuun lopussa, joten kastelujakson pituudeksi molemmilla viljelyaloilla jäi noin 8 viikkoa. 5 HANKKEEN VAIKUTTAVUUS 5.1 VÄLITTÖMÄT VAIKUTUKSET VESIENSUOJELUUN JA KIERRÄTTÄMISEEN Hanke edistää ravinnekiertoa, mutta valitettavasti hankekauden lyhyyden takia maanviljelijöiltä on mahdotonta saada luotettavaa arviota, kuinka paljon he voivat mahdollisesti vähentää mineraalilannoitteiden määrää hyödyttämällä vaihtoehtoisia typpilannoitteita. Hankkeessa käytetyt ravinteet vähentävät potentiaalisesti typpilannoitteiden lisäkäyttöä, mutta fosforin suhteen niillä ei ole merkittävää vaikutusta. Toisaalta Varsinais-Suomen ja Vakka-Suomen pellot ovat fosforipitoisuudeltaan jo ylikylläisiä, joten nestemäisen mädätysjäännöksen soveltuvuus on pelloille hyvä, koska nestejakeessa on vain hieman fosforia. Hanke sijaitsee RaKin primäärialueella (Saaristomerellä) joten mahdolliset positiiviset vaikutukset pienenevien ravinnevalumien muodossa ovat nähtävissä tulevien vuosien kuluessa. 5.2 HANKKEEN KESTÄVYYS, TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN JA MONISTETTAVUUS Hanke sinällään on kertaluonteinen, mutta hankkeen avulla pyritään rakentamaan tulevaisuuden jatkumoa biokaasulaitosten ja maataloustoimijoiden välille, jolloin vastaava toiminta olisi mahdollista jatkuvalle yhteistyölle ilman ulkopuolisia avustuksia. Tulokset ovat täysin monistettavissa sillä Suomessa toimii jo monia biokaasulaitoksia ja toisaalta maanviljelijöiden keskuudessa on lisääntyvä kysyntä vaihtoehtoisille viljelyravinteille. Hankkeen toimijat, Biolinja ja Sybimar etunenässä aikovat jatkaa toiminnan edistämistä myös hankkeen jälkeen. 5.3 KUSTANNUSTEHOKKUUS 16

17 Hankkeen aikana toiminta ei ole kustannustehokasta, sillä biokaasulaitos maksaa levitysurakoitsijalle siitä, että maanviljelijä saa pelloilleen kasvuravinteita, mikä ei ole taloudellisesti järkevää. Koska kyseessä on kuitenkin uuden toimintakulttuurin luonti, uskomme että pitkällä tarkastelujaksolla toimintatapa hyödyttää sekä biokaasulaitoksia että maatalouksia ja edelleen myös lannoitusurakoitsijoita. 5.4 INNOVATIIVISUUS JA UUDET AVAUKSET Toimintamalli ei ole kansainvälisesti ajatelleen uusi, sillä esimerkiksi Saksassa monet biokaasulaitokset toimivat maatalouden sivuvirroilla. Toisaalta Saksassa taloudellinen kannattavuus perustuu sähkötariffeihin, joita biokaasulaitoksille maksetaan. Suomessakin monet biokaasulaitokset tekevät yhteistyötä maatilatalouden kanssa, mutta varsinainen vaihtokauppamalli lienee uusi ajattelumalli. Uskomme hankkeen edistävän edelleen biokaasulaitosten ja maanviljelijöiden välistä yhteistyötä ja edelleen välillisesti vaikuttavan myös molempien toimijoiden taloudelliseen kannattavuuteen ja pitkässä juoksussa myös ympäristöntilaan. 5.5 TOIMEENPANON NOPEUS Hankkeen nopeutta ei voi mitata kuukausissa, koska hankkeen päämääränä oli luoda uusi kulttuuri biokaasulaitosten ja maatilatalouden välille ja edistää vaihtoehtoisten lannoitteiden käyttöä. Hankkeen tulokset ja seurannaisvaikutukset voivat näkyä Itämeren tilassa vuosien kuluessa. 5.6 HANKKEEN KANSAINVÄLINEN MERKITYS SUOMEN IMAGON KANNALTA Hankkeella ei ole suurta merkitystä Suomen imagon kannalta. Toisaalta jos toimintamalli siirtyy nykyistä tehokkaammin useiden biokaasulaitosten ja maataloustoimijoiden välillä, vaikutukset voivat olla merkittäviä ravinnekierron ja Itämeren kannalta. Hankeaikana tätä on mahdotonta todentaa. Hankkeen vaikuttavuuteen vastataan myös Ympäristöministeriön erillisellä liitemateriaalilla, itsearviointilomake (Raki Sybimar). 6 TULOSTEN KESTÄVYYS JA HYÖDYNTÄMINEN Hankkeessa todennettiin neljä asiaa ylitse muiden: 1. Maatalouden jätteiden soveltuvuus biokaasulaitoksen mädätysprosessille on hyvä. 2. Rejektivettä ei tulisi käyttää juurikaskasveille kasteluveden korvikkeena niiden runsaan ravinnepitoisuuden takia. 3. Rejektivettä levitettäessä peltojen typpiravinteeksi tulisi levitys tapahtua multaamalla, jotta typpi ei pääse haihtumaan ilmaan. 4. Ravinnepitoinen vesi vaikuttaa energiapajun kasvustoon. Yllä olevista lähtökohdista Uudenkaupungin biokaasulaitos aikoo jatkaa hankkeen jälkeenkin vuoropuhelua alueen maanviljelijöiden kanssa etenkin viherbiomassan hyödyntämisestä biokaasuprosessissa ja tämän lisäksi aloitetaan keskustelu myös kuivalannan testaamisesta biokaasulaitoksella. Kuivalanta voi osoittautua erittäin hyödylliseksi biokaasulaitoksen bakteerikannan ylläpitämisessä tilanteissa, joissa mädätysreaktorin oma bakteerikanta on päässyt vahingoittumaan syystä tai toisesta. Juurikaskasvien osalta kasteluveden korvikkeena tullaan testaamaan luonnonvesien sijaan kalanviljelystä poistuvaa vettä, jolloin paitsi säästetään luonnonvesien käyttöä, niin vaikutetaan hieman Itämeren 17

18 kuormitukseen kahdella tasolla. Sybimarin kalanviljelylaitokselta Uudenkaupungin puhdistamolle siirtyvän veden määrä laskee kesän aikana ja viljelijä voi mahdollisesti vähentää hieman mineraalilannoitteen määrää. Tämän lisäksi viljelijän kanssa on keskusteltu rejektiveden ja kiinteän mädätysjäännöksen hyödyntämisestä peltojen ph-tasapainon ja orgaanisen materiaalin ylläpidossa. Hankkeen levitysurakoitsijat ovat tehneet alueen viljelijöiden kanssa jo useamman tuhannen tonnin esisopimuksen rejektiveden kevätlevityksestä ilman lisäkustannuksia biokaasulaitokselle, joten biokaasulaitoksen kannalta hankkeen tavoitteet ovat toteutumassa nopealla aikataululla. Vaikka tulokset ovat erittäin lupaavat, niin työtä vielä riittää. Biokaasulaitoksen tulee jatkaa ponnistelujaan etenkin tiedottamisen suhteen rejektiveden mahdollisuuksista ja edelleen kuunnella maanviljelijän tarpeita tuotteen ja levitystavan suhteen. Biokaasulaitokselle on ensiarvoista, ettei rejektivedestä synny lisäkustannuksia, mutta pitkässä juoksussa biokaasulaitokset ovat pakotettuja joko nostamaan maatalouksien jätteiden käsittelykustannuksia tai vaihtoehtoisesti biokaasulaitoksen on saatava rejektivedestä lisätuloja lannoitemyynnin kautta. Vaihtoehtoinen toimintamalli on maatalousyrittäjien mukaantulo biokaasulaitoksen omistajaksi, jolloin maatalousyrittäjä pääsee vaikuttamaan sekä laitoksen toimintaan ja talouteen että hyödyntämiensä lannoitteiden laatuun. Energiapajun osalta on keskusteltu mahdollisuudesta viljellä energiapajua vähempiarvoisilla maa-alueilla, kuten käytöstä poistuneilla ja peitetyillä kaatopaikka-alueilla, jolloin pajua voisi hyödyntää paitsi maisemointitarkoituksissa, niin myös pienimuotoisena puubiomassan lähteenä. Energiapajun viljelykokeet eivät ole yksiselitteiset, mutta indikoivat, että lisäravinteilla on vaikutusta pajun kasvuun. Jotta näitä tuloksia olisi mahdollista lähteä todentamaan olisi maa-alueen oltava tässä hankkeessa käytettyä suurempi. Lehtivihreän määrä pajussa osoitti pajun hyödyntävän rejektiveden ravinteita. Tätä tietoa olisi jatkossa mahdollista hyödyntää esimerkiksi peltojen ja vesistöjen välisten suojakaistaleiden hyötykäytössä. Nykyisellään suojakaistaleita ei hyödynnetä, mutta yksinkertaisimmillaan suojakaistaleille vuosittain korjattavat energiapajut voisivat toimia jatkossa peltojen valumavesien ravinnesieppareina ja näin ravinteiden ajautumisen vesistöihin. 7 TALOUSRAPORTTI Hankkeen budjetti oli , josta ympäristöministeriön rahoitus oli Hanke pysyi budjetissa ja alitti budjetoidun hankebudjetin noin :lla. Kustannussäästöjä saavutettiin etenkin henkilöstökuluissa (77 % budjetti) ja yleiskustannuksissa (82 % budjetti). Sitä vastoin ulkopuolisten palveluiden ja alihankintaostojen määrä (95 % budjetti) sekä laitteiden ja tarvikkeiden pienhankinnat (97 %) olivat lähes hankkeelle budjetoidut. Säästöt henkilöstökuluissa johtuvat etenkin hankkeen aloittamiseen liittyvistä viivästymisistä. Kustannukset on raportoitu tarkemmin erillisessä hankkeen valvojalle toimitettavassa liitteessä. 8 SUOSITUKSET TULEVIA HANKKEITA JA OHJELMIA VARTEN 18

19 Esitämme, että tällaisille 2-vuotisille hankkeille tulisi järjestää vähintään kaksi seminaaria hankkeen puolivälissä ja lopussa, jolloin hanketiedottaminen tapahtuisi luonnollisesti ja keskitetysti ja myös eri hankkeiden välillä. Jokaisen hankkeen oma tiedottaminen jää saavutettavuudeltaan nyt heikommaksi kuin yhteisten seminaarien järjestäminen. Nykyisellä toimintamallilla jokainen hanke työskentelee omien tarkoitusperiensä parissa, kun yhteisten tiedonvaihtotilaisuuksien avulla olisi mahdollisesti voitu saada merkittävää tietoa toisen hankeen käyttöön. Uusikaupunki, Lisätietoja hankkeesta: Aki Honkanen Projektipäällikkö Puh

MAATALOUDEN PIENTEN JÄTEVIRTOJEN HYÖDYNTÄMINEN

MAATALOUDEN PIENTEN JÄTEVIRTOJEN HYÖDYNTÄMINEN MAATALOUDEN PIENTEN JÄTEVIRTOJEN HYÖDYNTÄMINEN ENERGIANTUOTANNOSSA JA BIOKAASULAITOKSEN JÄTEPOHJAISTEN RAVINTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN MAANVILJELYSSÄ JA ENERGIAPUUNTUOTANNOSSA HANKE AJALLE 1/2013 12/2014 HANKKEEN

Lisätiedot

Keinoja lannan ympäristöystävälliseen käyttöön

Keinoja lannan ympäristöystävälliseen käyttöön Keinoja lannan ympäristöystävälliseen käyttöön Leena-Marja Kauranne, YM seminaari 22.10.2014 Säätytalo, Helsinki Sisältö Arvokas lanta kiertämään - pakollako vai vapaaehtoisesti? nitraattiasetus ravinteiden

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,

Lisätiedot

Raki2-ohjelma: tavoitteet, rahoitusmahdollisuudet, hanke-esimerkkejä. Vesistöt kuntoon kiertotalouden kärkihankkeilla Anni Karhunen YM

Raki2-ohjelma: tavoitteet, rahoitusmahdollisuudet, hanke-esimerkkejä. Vesistöt kuntoon kiertotalouden kärkihankkeilla Anni Karhunen YM Raki2-ohjelma: tavoitteet, rahoitusmahdollisuudet, hanke-esimerkkejä Vesistöt kuntoon kiertotalouden kärkihankkeilla 2.2.2017 Anni Karhunen YM Hallituksen kiertotalouden kärkihanke: Ravinteiden kierrätyksen

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää maatalouden koneurakoinnin kysyntä ja tarjonta Sonkajärvellä

Lisätiedot

Nitraattiasetus (1250/2014)

Nitraattiasetus (1250/2014) Lannan varastointi, uutta: Lantalan ohjetilavuudet ovat muuttuneet, prosessoiduille lannoille on omat ohjetilavuudet. Myös nautojen alkuperäisroduille on omat lantalatilavuudet. Lantalan vähimmäistilavuuden

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

Porin seudun biokaasuratkaisut seminaari

Porin seudun biokaasuratkaisut seminaari Porin seudun biokaasuratkaisut seminaari 24.5.2016 Ohjelma 12.30-12.40 Tilaisuuden avaus Kari Hannus, Porin kaupunki 12.40-13.15 Porin seudun kaasutalous 2020 Matti Luhtanen, Prizztech Oy 13.15-13.35 Luotsinmäen

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 2.12.2016 Valtioneuvosto hyväksyi uuden

Lisätiedot

Ravinneneutraali kunta RANKU Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

Ravinneneutraali kunta RANKU Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ravinneneutraali kunta RANKU 1.3.2016 Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ravinneneutraali kunta hanke (RANKU) Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima kolmivuotinen (2015-2017) kehittämishanke

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 kahden ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia

Lisätiedot

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta 27.1.2015 Lähtökohtia biotalous-hankkeelle Biotalous-hankkeen hallinto Hankeaika: 6.5.2013-31.3.2015 Vastuullinen viranhaltija elinkeinojohtaja Projektipäällikkö,

Lisätiedot

Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani

Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Envitecpolis Oy HELMET-hankkeen vastuullinen päätoteuttaja on Envitecpolis Oy, joka on vuonna 2008 perustettu hajautetun uusiutuvan energian, energia- ja materiaalitehokkuuden

Lisätiedot

Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö

Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö Ruovikoiden hoito ja hyödyntäminen -luento Salossa 11.5.2016 Maria Yli-Renko Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon Ruokopelto-hanke Miksi

Lisätiedot

Huomio maan kasvukuntoon

Huomio maan kasvukuntoon Huomio maan kasvukuntoon Janne Heikkinen RANKU-hanke Varsinais-Suomen ELY-keskus Maatalouden ympäristösuojelun neuvottelupäivät 19.1.2016 Esityksen sisältö RANKU-hanke lyhyesti Maan rakenteesta Sanoista

Lisätiedot

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi

Lisätiedot

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015 Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn. Biotehtaamme

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 23.9.15 Valtioneuvoston asetus eräiden

Lisätiedot

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? 25.11.2016 Kaisa Riiko Baltic Sea Action Group Järki Lannoite -hanke 25.11.2016 Järki Lannoite 1 Eri maalajit, viljelykasvit ja

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Säätytalo 13.10.2010 10 1 Yhteistyöllä, rohkeudella ja luovuudella kohti hiilineutraalia kuntaa! Kari koski Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Hinku-hanke

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN 1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon

Lisätiedot

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet FA Forest Oy Tuula Väätäinen FA Forest Oy Perheyritys, henkilöstöä n. 15, liikevaihto n. 5 milj. Toimialana tuhkien käsittely ja hyötykäyttö sekä lannoituspalvelut

Lisätiedot

Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki

Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari 22.10.2015, Helsinki Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia kuin

Lisätiedot

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Kasvinravinneseminaari 1 Esityksen sisällöstä Taustoja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueelta

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin TÄYDENTÄVÄT EHDOT Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin 25.2. videoneuvottelukoulutus 15.3. Tampere 22.3. Helsinki Nitraattiasetus 1250/2014 - muutos 1261/2015 - Täydentäviä

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Tieteen päivät 9.1. 2013 TALOUS KRIISIN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Päärakennus, sali 13 Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Taloustieteen laitos, Helsingin

Lisätiedot

Biologisten kasvunedistäjien testaus luomuyrttien ja -purjon taimikasvatuksessa

Biologisten kasvunedistäjien testaus luomuyrttien ja -purjon taimikasvatuksessa www.verdera.fi / infoverdera@lallemand.com Koetoimintaraportti 02.09.2015 Biologisten kasvunedistäjien testaus luomuyrttien ja -purjon taimikasvatuksessa 1. Kokeen tarkoitus Kokeen tarkoituksena oli testata

Lisätiedot

Kohti ravinneneutraaliutta. RANKU -toimintatapa. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

Kohti ravinneneutraaliutta. RANKU -toimintatapa. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Kohti ravinneneutraaliutta RANKU -toimintatapa Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ravinneneutraali kunta on tällä hetkellä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja kuuden pilottikunnan visio tulevaisuuden

Lisätiedot

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013 JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 12.2.214 1 (1) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 213 Talven 213 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Puheenjohtajan avauspuheenvuoro -AKL:n suhdannebarometri esittely

Puheenjohtajan avauspuheenvuoro -AKL:n suhdannebarometri esittely Puheenjohtajan avauspuheenvuoro -AKL:n suhdannebarometri esittely Puheenjohtaja Pekka Helander Autoalan Keskusliitto ry 26.3.2010 Hilton Helsinki Kalastajatorppa AKL:n EETTINEN VASTUU Autoalan Keskusliitto

Lisätiedot

Kasvihuoneviljelyn viherbiomassat

Kasvihuoneviljelyn viherbiomassat Kasvihuoneviljelyn viherbiomassat Ongelman määrittely Innovaatiokilpailu 21.11.2016 31.5.2017 Sivu 1 19.11.2016 Tomaatin ja kurkun viljelyn viherbiomassat miltä näyttää Tomaattikasvustoa Huom. muovinarut

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

RANKU-kunta Turku - Lietteestä lähikalaan, piloteilla alkuun

RANKU-kunta Turku - Lietteestä lähikalaan, piloteilla alkuun RANKU-kunta Turku - Lietteestä lähikalaan, piloteilla alkuun Pekka Salminen/ 14.12.2016 Kunnassa on toimiva infra tukemassa ravinteiden kierrätystä Tuntee alueensa ravinnevirrat Ravinneneutraali kunta

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. 17.10.2007 Sivu 1

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. 17.10.2007 Sivu 1 Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 17.10.2007 Sivu 1 Perustietoa hankkeesta: 2,5-vuotinen Tacis - Interreg -yhteishanke, 1/2007 6/2009 Hakija: MTT Ruukki Yhteistyötahot: Petroskoin

Lisätiedot

Miten kunta voi edistää ravinteiden kierrätystä alueellaan? Ravinneneutraali kunta -hanke. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

Miten kunta voi edistää ravinteiden kierrätystä alueellaan? Ravinneneutraali kunta -hanke. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Miten kunta voi edistää ravinteiden kierrätystä alueellaan? Ravinneneutraali kunta -hanke Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus 29.9.2015 Esityksen sisältö RANKU-hanke, tavoitteet ja toteutus Mikä

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 10/2014

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 10/2014 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/214 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt vähemmän lapsia kuin viime vuonna ja edellisvuosina. Syntyneiden

Lisätiedot

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Kuva P. Kurki Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Päivi Kurki Luonnonvarakeskus Luke Ravinnepiika-hankkeen kevätinfo 16.3.2016 Mikkeli https://etela-savo.proagria.fi/hankkeet/ravinnepiika-6041

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Maatalouden ravinteet kiertoon 29.1.2016 Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Sivu 1 31.1.2016 Sivu 2 31.1.2016 Sivu 3 31.1.2016 Kiertotalous Joka vuosi ylikulutuspäivä tulee

Lisätiedot

Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio

Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio Suositussopimuksen luonteesta Suositussopimuksen allekirjoittajilla ympäristöministeriöllä, Suomen Kuntaliitto ry:llä ja Suomen Vesilaitosyhdistys ry:llä

Lisätiedot

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen 2016-2018 Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Vesien ja merenhoitoa tukevat kärkihankkeet YM/ yhteistyö YM/ELY koordinaatio Hakuyhteistyö

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla

Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla Toiminnanjohtaja, limnologi Reijo Oravainen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesistö kuvaus 0 5 kilometriä 10 Siuron reitti

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

Tärkkelysperunan viljelykiertokokeilu RANKU-hankkeen Pellonpiennartilaisuus Kaasmarkku

Tärkkelysperunan viljelykiertokokeilu RANKU-hankkeen Pellonpiennartilaisuus Kaasmarkku Tärkkelysperunan viljelykiertokokeilu RANKU-hankkeen Pellonpiennartilaisuus 9.8.2016 Kaasmarkku Yhteistyötä ja vuorovaikutusta RANKU-hanke, Finnamyl Oy, Nakkilan kunta, tärkkelysperunan viljelijät ja ProAgria

Lisätiedot

UUSIUTUVAA ENERGIAA HEVOSENLANNASTA

UUSIUTUVAA ENERGIAA HEVOSENLANNASTA UUSIUTUVAA ENERGIAA HEVOSENLANNASTA ESISELVITYS ETELÄ-SAVON HEVOSTALOUDEN MATERIAALIVIRTOJEN HYÖDYNTÄMISESTÄ UUSIUTUVANA ENERGIANA (HEVOSWOIMA) -HANKE Puhdas vesi ja ympäristö -seminaari 8.12.2016 Projektipäällikkö

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

Miten korkeakoulujen yhteishaun ja erillishakujen kokonaisuutta tulisi kehittää?

Miten korkeakoulujen yhteishaun ja erillishakujen kokonaisuutta tulisi kehittää? Miten korkeakoulujen yhteishaun ja erillishakujen kokonaisuutta tulisi kehittää? Nykytilan haasteita, mahdollisen kehittämisen aikataulu ja tavoitteen hahmottelua OKM/KTPO 22.12.2015 Aiheita Nykytilan

Lisätiedot

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskus / Esittäjä 1.4.2009 1 Lounais-Suomen maatalous on voimaperäistä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Rajamäen Kehitys Ry:n toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Rajamäen Kehitys Ry eli RaKe on perustettu 1924 ja on yksi suurimmista ja vanhimmista Nurmijärvellä

Lisätiedot

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot )

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot ) JÄÄLINJAT 1 (1) Rovaniemi 8.12.21 ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS 29-21 Talven 21 aikana tehtiin Paavalniemi - Sorronkangas välille 6 jäätarkkailu linjaa

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015. Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja

ENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015. Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015 Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja ENERGIATEHOKKUUS Energiatehokkuus kuvaa käytetyn energian ja tuotetun tuotteen suhdetta kwh/maitolitra kwh/lehmäpaikka

Lisätiedot

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013 Työttömyyden kehityksestä maalis 2013 Vuodet 2007-2012 ja 2013 Työttömyyden kehitys 17 työttömyys % 15 13 11 9 7 työttömyys % vertaillen 07-08-09-10 -11-12-13 20 15 10 5 0 työttömyys % 07 työtömyys % 08

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, MARRAS 2009 (2. 26.11.2009) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Etelä- Karjalassa

Ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Etelä- Karjalassa Ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Etelä- Karjalassa Päivän ohjelma 12.00 Päivän avaus, Markku Mäki-Hokkonen, Wirma 12.05 Puhdistamohankkeen tilannekatsaus LAVO, Riitta Moisio, Lappeenrannan lämpövoima,

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun?

Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun? Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun? 13.5.2013 ISLO, Joensuu Ilona Joensuu Suomen ympäristökeskus, Joensuun toimipaikka Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä

Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä Juha Valtonen 7.11.216 1 Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä Tämä muistio on liite Liikenneturvan lausuntoon ehdotuksesta muuttaa raskaiden ajoneuvojen

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj KULUTUSYHTEISKUNNASTA KIERRÄTYSYHTEISKUNNAKSI

Lisätiedot

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10. Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.2010 Jokioinen Hankkeen esittely Toimialajohtaja Juha Pirkkamaa, Agropolis Oy Hankkeen

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, 17.2..12.3.2009 Toteutus YLE Uutiset Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Case: Biovakka Suomi Oy biohajoavien jakeiden käsittelijä, biokaasun ja kierrätysravinteiden tuottaja Mynälahti seminaari, Livonsaari 5. elokuuta 2011 Harri Hagman

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. auttaa tarkastelemaan hyvinvointia kokonaisuutena ja kantamaan yhdessä vastuuta hyvinvoinnista

HYVINVOINTIKERTOMUS. auttaa tarkastelemaan hyvinvointia kokonaisuutena ja kantamaan yhdessä vastuuta hyvinvoinnista HYVINVOINTIKERTOMUS kuntajohtamisen työväline, joka tukee hyvinvoinnin näkökulmien kytkemistä toiminnan ja talouden suunnitteluun, seurantaan ja arviointiin, 225 kuntaa käyttää auttaa tarkastelemaan hyvinvointia

Lisätiedot

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta

Lisätiedot

Ympäristöministeriö 1(5) LAUSUNTO 2.9.2013

Ympäristöministeriö 1(5) LAUSUNTO 2.9.2013 1(5) Ympäristöministeriö Viite: Lausuntopyyntö luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011

Lisätiedot

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. VAPO YMPÄRISTÖ Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Imukykyinen ja monikäyttöinen vaalea rahkaturve on ylivoimainen kuivike nesteiden, ravinteiden ja hajujen sitomisessa. Se sopii

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5. Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.2015 Turku Sivu 1 6.5.2015 Resurssitehokas - AJATELKAA JÄRJESTELMIÄ

Lisätiedot

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kierrätysravinteiden kannattavuus Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.12.2016 Mikä on lannoituskustannuksen osuus viljelyn muuttuvista kustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Lannoituskustannus

Lisätiedot

Satakunnan maakuntauudistuksen esiselvitysvaihe SatLi/TV, JM Taulukko 1/5 Työryhmä:

Satakunnan maakuntauudistuksen esiselvitysvaihe SatLi/TV, JM Taulukko 1/5 Työryhmä: 21.9.2016 SatLi/TV, JM Taulukko 1/5 Esiselvitystä valmisteleva tr A. Järjestäytyminen ja valmisteluprosessi sekä toimintaympäristö Varmistaa ryhmän toiminnan käynnistyminen, riittävä vuorovaikutus ja viestintä

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/2014

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/2014 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 11/214 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt vähemmän lapsia kuin viime vuonna ja edellisvuosina. Syntyneiden

Lisätiedot

Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy. KOKOEKO seminaari 10.2.2015 Kuopio

Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy. KOKOEKO seminaari 10.2.2015 Kuopio Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy KOKOEKO seminaari 10.2.2015 Kuopio Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Kalasta konserni ja kaatopaikasta seudullinen menestystarina

Kalasta konserni ja kaatopaikasta seudullinen menestystarina Kalasta konserni ja kaatopaikasta seudullinen menestystarina Esimerkkejä toimivista teollisista symbiooseista Suomessa Jakob Donner-Amnell, Itä-Suomen yliopisto Resurssit hyötykäyttöön tapahtuma 31.3.

Lisätiedot

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana

Lisätiedot