MAATALOUDEN PIENTEN JÄTEVIRTOJEN HYÖDYNTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAATALOUDEN PIENTEN JÄTEVIRTOJEN HYÖDYNTÄMINEN"

Transkriptio

1 MAATALOUDEN PIENTEN JÄTEVIRTOJEN HYÖDYNTÄMINEN ENERGIANTUOTANNOSSA JA BIOKAASULAITOKSEN JÄTEPOHJAISTEN RAVINTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN MAANVILJELYSSÄ JA ENERGIAPUUNTUOTANNOSSA HANKE AJALLE 1/ /2014 HANKKEEN KESTO 2 VUOTTA HANKKEEN TOTEUTTAJA SYBIMAR OY

2 SISÄLLYS 1 Tiivistelmä Hankkeen tausta ja tavoitteet Hankkeen osapuolet ja menetelmät Aktiiviset toimijat Ostopalvelut Toteutus Vaihtokauppamalli maanviljelijän ja biokaasulaitoksen välillä Energiapuun viljelymalli Hankkeen yhteistoiminta Hankkeen viestintä Hankkeen tulokset Vaihtokauppamalli maanviljelijän ja biokaasulaitoksen välillä Energiapuun viljelymalli Poikkeamat ja niiden syyt Hankkeen vaikuttavuus Välittömät vaikutukset vesiensuojeluun ja kierrättämiseen Hankkeen kestävyys, tulosten hyödyntäminen ja monistettavuus Kustannustehokkuus Innovatiivisuus ja uudet avaukset Toimeenpanon nopeus Hankkeen kansainvälinen merkitys Suomen imagon kannalta Tulosten kestävyys ja hyödyntäminen Talousraportti Suositukset tulevia hankkeita ja ohjelmia varten...18 KÄSITTEET Rejektivesi Kansanomainen nimi biokaasulaitosten nestemäiselle mädätysjäännökselle, jota syntyy kun anaerobisen mädätysprosessin läpikäyneestä jäännöstuotteesta erotetaan nestemäinen ravinnepitoinen vesi, jota voidaan hyödyttää mm. lannoitteena 2

3 1 TIIVISTELMÄ Sybimar Oy pyrki hankkeessaan lisäämään maatalouden ja biokaasulaitosten yhteistoimintaa vaihtokauppaperiaatteella, jossa maatalouden jätteitä hyödyntämällä biokaasulaitos toimitti peltoviljelyyn vaihtoehtoisia kasvuravinteita. Vaihtokaupalla pyrittiin maatalouden pitkäaikaiseen sitouttamiseen toimintamalliin, jotta ajan kuluessa rejektivesien kysyntä kohtaisi tarjonnan kanssa. Tämä toimintamalli hyödyttäisi taloudellisesti sekä maatalouksia että biokaasulaitoksia ja samalla ympäristö hyötyisi huomattavasti, koska ravinteet olisivat osa paikallista ravinnekiertoa. Hankkeen aikana vastaanotettiin biokaasuprosessiin juurikasjätettä, kuten porkkanaa, sipulia ja perunaa ja soveltuvuus mädätysprosessille todettiin hyväksi. Haasteet jätteenkäsittelyssä liittyivät syöttökalustoon ja etenkin jätteen holvaantumiseen syöttölaitteistossa. Rejektivesien levityspeltojen viljelysuunniksi valikoitui: juuresviljely, vilja ja rehuheinä, joista rehuheinäpellot osoittautuivat niin vaikeakulkuisten yhteyksien päässä oleviksi levityskalustolle, että levitystyö hankkeen aikana päätettiin suorittaa juures- ja viljanviljelijöiden kanssa yhteistyössä. Kesällä 2014 rejektiveden soveltuvuutta testattiin juurikaskasvien kasteluun, jolloin huomattiin rejektiveden sopimattomuus juurikaskasvien kasteluveden korvikkeeksi niiden runsaan ravinnepitoisuuden takia. Syksyllä 2014 rejektivettä levitettiin noin 10 kilometrin säteellä biokaasulaitoksesta kolmen eri viljelijän vehnä- ja juurespelloille multaavan levityskaluston avulla. Maanviljelijät ovat esittäneet toiveen uudesta rejektiveden levityksestä keväällä Hankkeen toisessa osiossa energiapuun viljelymallin avulla selvitettiin ovatko biokaasulaitosten rejektivedet hyödyntämiskelpoisia energiapuun tehostetussa kasvatuksessa. Energiapuunviljely oli kokeellista toimintaa ja tarkoituksena oli vertailla teorian ja viljelykokeiden tuloksia keskenään, jossa selvitettiin kuinka paljon puun kasvu voi nopeutua, kun puita lannoitetaan tehokkaasti biokaasulaitoksen typpi- ja fosforilannoitteilla. Viljeltäväksi puulajiksi hankkeessa valikoitui energiapajulajike, Klara. Suurimpana syynä puulajin valintaan oli hankkeen lyhyt kestoaika joka rajoitti valinnan nopeakasvuisiin puulajeihin. Energiapajun viljely aloitettiin kesäkuussa 2013 istuttamalla kolmelle identtiselle kasvupaikalle pajupistokkaita. Hankkeen toisella kaudella, 2014, pajuviljelmiä kasteltiin ravinnepitoisen rejektiveden ja kontrollivetenä toimineen raakaveden avulla. Pajun kasvu ei ollut hankkeessa yksiselitteinen, mutta suurempi lehtivihreän määrä rejektivesiviljelmän pajussa osoitti pajun hyödyntävän rejektiveden ravinteita. 2 HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Sybimar Oy on tiedostanut biokaasulaitoksilla olevan haasteen sivutuotteiden tuotteistamisessa. Biokaasutuksen sivutuotteina syntyvät rejektivedet ovat hyvin ravinnepitoisia vesiä, jotka oikein hyödynnettynä soveltuisivat maatalouden mineraalipohjaisten typpilannoitteiden korvaavina lannoitteina. Tietoisuus tällaisten lannoite-erien hyödyntämisestä kasvaa kaiken aikaa biokaasulaitosyrittäjyyden lisääntyessä. Kuitenkin tilanne on toistaiseksi vielä sellainen, että maanviljelijät eivät osaa kysyä vaihtoehtoisia lannoitteita tai turvautuvat perinteiseen mineraalilannoitteeseen uutuuden pelästyttämänä. Koska rejektivesien toimitus ei ole siis kysyntälähtöistä ja koska ravinnepitoista vettä ei voi kierrättää 3

4 biokaasuprosessissa loputtomiin, niin rejektivesistä muodostuu biokaasulaitoksille usein turha kustannuserä logistiikan tai loppukäsittelykustannuksien muodossa. Sybimar Oy pyrki hankkeessaan lisäämään maatalouden ja biokaasulaitosten yhteistoimintaa vaihtokauppaperiaatteella, jossa maatalouden jätteitä hyödyntämällä biokaasulaitos toimitti peltoviljelyyn vaihtoehtoisia kasvuravinteita. Vaihtokaupalla pyrittiin maatalouden pitkäaikaiseen sitouttamiseen toimintamalliin, jotta ajan kuluessa rejektivesien kysyntä kohtaisi tarjonnan kanssa. Tällä tavoin maataloudet sitoutuisivat myöhemmässä vaiheessa vähimmilläänkin korvaamaan rejektivesien logistiikkakustannukset lannoitekustannuksinaan tai jopa ihannetilanteessa maksamaan typpilannoitteista mineraalilannoitteiden sijaan. Tämä toimintamalli hyödyttäisi taloudellisesti sekä maatalouksia että biokaasulaitoksia ja samalla ympäristö hyötyisi huomattavasti, koska ravinteet olisivat osa paikallista ravinnekiertoa. Hankkeen toisessa osiossa energiapuun viljelymallin avulla selvitettiin ovatko biokaasulaitosten rejektivedet hyödyntämiskelpoisia energiapuun tehostetussa kasvatuksessa. Energiapuunviljely oli kokeellista toimintaa ja tarkoituksena oli vertailla teorian ja viljelykokeiden tuloksia keskenään, jossa selvitettiin kuinka paljon puun kasvu voi nopeutua, kun puita lannoitetaan tehokkaasti biokaasulaitoksen typpi- ja fosforilannoitteilla. Sybimarin hanke Maatalouden pienten jätevirtojen hyödyntäminen energiantuotannossa ja biokaasulaitosten jätepohjaisten ravinteiden hyödyntäminen maanviljelyssä ja energiapuuntuotannossa oli kaksivuotinen hanke aikavälillä Hankkeen kokonaisbudjetti oli , josta ympäristöministeriön avustuksen osuus oli HANKKEEN OSAPUOLET JA MENETELMÄT 3.1 AKTIIVISET TOIMIJAT Sybimarin kehittämässä suljetun kierron konseptissa Biolinjan biokaasulaitoksen tuottamasta biokaasusta tehdään sähkö- ja lämpöenergiaa koko konseptiin, jolloin mm. kalankasvatus ja kasvihuoneviljely toimivat lähienergialla. Sybimar turvaa toimintamallilla hinnaltaan kilpailukykyisen puhtaan polttoaineen jatkuvan saatavuuden, kun Biolinjan biokaasulaitoksen raaka-ainelogistiikka on turvattu. Samalla Sybimar voi tuottaa elintarvikkeita kilpailukykyiseen hintaan säästämällä energiakustannuksissa Biolinja Oy Uusikaupunki saa laitokselleen biokaasulaitoksen toiminnan kannalta hyödyllisiä jätejakeita, jotka mahdollisesti tehostavat energiantuotantoa, jolloin laitos voi myydä enemmän biokaasua. Samalla biokaasulaitokselle on varmistettu kanava rejektivesien hyötykäyttöön eikä jo rakennettujen rejektivesien varastointiin tarvita kalliita lisärakenteita. Hanke tukee Aura Mare konsernin visiota kehittyvänä logistiikan, energian ja energialogistiikan edelläkävijänä. Ympäristöosasto on ollut merkittävässä roolissa useissa yritysryhmän ympäristö- ja kehitystoimissa, ja tämän hankkeen myötä yritysryhmä saa osaamisreferenssin, joka tukee yrityksen jatkomyyntiä samantyyppisissä ympäristöprojekteissa. Maanviljelijät saivat hankkeen aikana omistamansa yhtiön, Vihannes Laitilan, kautta jätteidensä käsittelykanavan ja edelleen ravinnepitoisia vesiä peltojensa lisäravinteeksi. 3.2 OSTOPALVELUT 4

5 Levittäjäurakoitsija saa uuden maksavan asiakkaan, kun maanviljelyn ulkopuolinen taho maksaa urakoitsijan levitystyöstä. Hankkeen aikana mädätysjäännöksen levitys- ja logistiikkapalveluita tarjosivat Maanrakennus Esa Aaltonen, Tmi Tommi Runola ja maanviljelijä Lasse Tuominen. Hankkeen aikana kehittyi yhteistyömalli biokaasulaitoksen ja Turku AMK:n välille. Turku AMK seurasi säännöllisesti biokaasuprosessin toimintaa mittausten avulla hankkeen aikana, jonka perusteella biokaasulaitoksella tehtiin muutoksia prosessiin. Yhteistyö jatkuu myös hankkeen jälkeen. Hiekka Laitila Oy toimitti tuoretta, tasalaatuista, multaa pajuviljelmien kasvualustaksi, jolloin saatiin sekä rejektivesiviljelmälle että raakavesiviljelmälle yhtäläiset kasvuolosuhteet hankkeen alusta lähtien. SeiLab Oy ja Eurofins Viljavuuspalvelu Oy suorittivat hankkeen aikana biokaasulaitoksen mädätysjäännösten laadunseurantaa, joiden avulla keväällä 2014 Biolinja Oy Uusikaupunki tuotteisti lannoitteensa. Yhteistyö Biolinjan ja laboratorioiden välillä jatkuu hankkeen jälkeenkin. 3.3 TOTEUTUS VAIHTOKAUPPAMALLI MAANVILJELIJÄN JA BIOKAASULAITOKSEN VÄLILLÄ Lähtökohta: Maanviljelylle tarjotaan jätehuoltokanava orgaanisten jätteiden hyödyntämiseen ja toimittamalla orgaanisia jätteitä energiantuotantoon maanviljelijä saa vastineeksi luonnonmukaisia ravinteita pelloilleen levitettynä. Toteutus aloitettiin yhteistyökeskusteluilla keväällä 2013 Biolinja Oy:n ja maanviljelijöiden omistaman VihannesLaitilan välillä. Tällöin sovittiin kustannustaso, jolla biokaasulaitos olisi valmis vastaanottamaan juuresviljelyn jäte-eriä, kuten porkkana-, peruna- ja sipulijätettä ja samalla biokaasulaitos sitoutui toimittamaan hankkeen aikana ravinnepitoista vettä myöhemmin valittujen maanviljelijöiden peltoviljelyn tarpeisiin. Biokaasulaitos aloitti toimintansa kesäkuussa 2013, jolloin VihannesLaitila aloitti myös juuresjätetoimitukset biokaasulaitokselle. Samalla biokaasulaitos aloitti yhteistyön Turku AMK:n kanssa biokaasuprosessin ja syötteiden laadunseurannasta. Syksyllä 2013 suoritettiin biokaasulaitoksen nestemäiselle mädätysjäännökselle (rejektivedelle) ensimmäinen laadunseurantajakso, jolloin keskityttiin erityisesti tuotteen hygieniaan ja epäpuhtauksien selvittämiseen. Talvella 2014 Aura Mare Oy:n Emilia Mustonen selvitti rejektivesien levitykselle soveltuvien maanviljelijöiden yhteystiedot. Selvityssäteeksi valittiin 30 kilometrin säde biokaasulaitokselta, koska se katsottiin taloudellisen kannattavuuden kannalta ehdottomaksi enimmäisetäisyydeksi. Aiemmin muiden biokaasulaitosten kanssa keskusteltaessa kannattavuuden enimmäisetäisyytenä on pidetty noin 30 kilometrin sädettä. Keväällä 2014 Sybimar kartoitti kolmen eri viljelysuunnan peltoja potentiaalisiksi rejektivesien levityspelloiksi. Viljelysuunniksi valikoitui: juuresviljely, vilja ja rehuheinä. Kartoituksen aikana rehuheinäpellot osoittautuivat niin vaikeakulkuisten yhteyksien päässä oleviksi levityskalustolle, että levitystyö hankkeen aikana päätettiin suorittaa juures- ja viljanviljelijöiden kanssa yhteistyössä. Rehuheinäviljelijän kanssa tullaan jatkamaan yhteistyökeskusteluja naudan kuivalannan hyödyntämisestä biokaasulaitoksella ja nestemäisen mädätysjäännöksen hyödyntämisestä rehuheinän kasvatuksessa. 5

6 Kesäkuussa 2014 aloitettiin biokaasulaitoksen lähellä toimivan juuresviljelijän kanssa kokeet, jossa testattiin rejektiveden soveltuvuutta kasteluveden korvikkeena. Kyseinen viljelijä käyttää tällä hetkellä merkittäviä määriä luonnonvesiä juurespeltojensa kasteluun. Kastelukausi aloitetaan tyypillisesti kesäkuun alussa kestäen noin 2 kuukauden ajan, jolloin kastelua suoritetaan kerran viikossa noin mm/m 2 kerrallaan. Viljelijälle ensisijainen tarve on veden saatavuus eikä niinkään veden lannoittamisvaikutus. Syksyllä 2014 oli mahdollista aloittaa laajamittaiset rejektiveden peltotoimitukset, kun löydettiin alueella aloittanut levitysurakoitsija, jonka avulla rejektivesi oli mahdollista levittää multaavan kaluston avulla. Rejektivettä levitettiin noin 10 kilometrin säteellä biokaasulaitoksesta kolmen eri viljelijän vehnä- ja juurespelloille. Tässä vaiheessa hankkeessa syntyi merkittävä määrä hankkeen kustannuksista, mutta toisaalta tämä työ näyttäisi poikivan mallin 2015 keväälle, jossa maanviljelijä maksaisi rejektiveden levityksestä pelloilleen levitysurakoitsijalle, jolloin biokaasulaitokselle ei jatkossa syntyisi entisen tasoisia kustannuksia rejektiveden levityksestä. Seuraavissa kuvissa on esitetty hankkeessa hyödynnetyn itse imevän puoliperävaunuyhdistelmän ja traktorivetoisen multaavan levityskaluston kuvia. Kuva 1 & m 3 :n itse imevä puoliperävaunuyhdistelmä rejektiveden siirtoon biokaasulaitokselta levitysalueelle ja traktorivetoinen multaava 8 metrin levyisellä multauskalustolla ja 18m 3 tankilla (Kuvat Tmi Tommi Runola) Kuva 3. Levityskaluston täyttö puoliperävaunuyhdistelmästä. (Kuva Tmi Tommi Runola) ENERGIAPUUN VILJELYMALLI Lähtökohta: Selvitetään voiko energiapuun kasvunopeutta tehostaa ylimääräisellä lannoituksella 6

7 Hanke aloitettiin selvittämällä Aura Mare Oy:n avulla hankkeen aikana viljeltävä puulaji. Viljeltäväksi puulajiksi valikoitui energiapajulajike, Klara. Suurimpana syynä puulajin valintaan oli hankkeen lyhyt kestoaika joka rajoitti valinnan nopeakasvuisiin puulajeihin. Energiapajun viljely aloitettiin kesäkuussa 2013 istuttamalla kolmelle kasvupaikalle pajupistokkaita. Tässä vaiheessa kasvustolle ei järjestetty ulkopuolista kastelua. Kuvassa 4 ja 5 on esitetty kasvupaikat ja pajupistokas istutussyvyydessä. Kuva 4 & 5. Pajupistokkaiden istutus kesäkuussa 2013 Syksyllä 2013 pajukasvustolle suoritettiin ensimmäinen referenssitason mittaus, jolloin huomattiin ns. raakavesiviljelmän ja rejektivesiviljelmän välillä selkeä kasvuero vaikka ulkopuolista kastelua ei ollutkaan käytössä. Samassa yhteydessä kolmas viljelyala hylättiin tutkimuksesta sillä pistokkaiden kasvu ei ollut vertailukelpoinen kahden muun viljelmän kesken. Hankkeen kastelujaksolla tämä viljelyala käytettiin kuitenkin Sybimar Oy:n kalanviljelystä erotettavan veden tutkimiseen kasteluvetenä. Marraskuussa 2013 pajukasvustolle suoritettiin talvileikkuu Kuva 6. Pajut syyskuussa 2013 ilman lisäkastelua 7

8 Kuva 7 & 8. Pajujen talvileikkuu marraskuussa 2013 Toukokuussa 2014 aloitettiin sekä rejektivesiviljelmälle että raakavesiviljelmälle päivittäinen lisäkastelu 100 litran päivittäisellä kastelulla puun juuristoon ja myöhemmin touko-kesäkuun vaihteessa lisäkastelun määräksi nostettiin 200 litraa, koska valumavesiä ei syntynyt. Kuvissa 9 ja 10 esitetty pajujen kastelujärjestelmä, jossa viljelyalueen hoitaja päivittäin päästi kasteluvettä juuristoon ennalta sovitun määrän Kuva 9 & 10. Kastelujärjestely toukokuusta 2014 lähtien. Kemikaalikontista kasteluvesiputkistoon juuristolle. Kesäkuussa 2014 kitkettiin rikkakasvustoa pajujen juuristolta, joka selkeästi oli rajoittamassa veden kulkua pajukasvustolle. Samassa yhteydessä suoritettiin silmämääräinen pituustarkastelu pajukasvustojen välillä ja havaittiin, että raakavesiviljelmän pajukasvusto oli edelleenkin pidempikasvuista kuin rejektivesiviljelmän. Kuvissa 11 ja 12 on osoitettu raakavesiviljelmän ja rejektivesiviljelmän pituusero henkilön (Hanna Soini) avulla. 8

9 Kuva 11 & 12. Pajujen kasvu kesäkuussa Raakavesi vasemmalla ja rejektivesi oikealla Syyskuussa 2014 suoritettiin pajukasvustolle kontrollimittaus pituuden ja paksuuden osalta. Raakavesikasvusto osoittautui pidempikasvuiseksi, mutta samassa yhteydessä kiinnitettiin huomiota rejektivesiviljelmän lehtivihreän määrään ja raakavesiviljelmää tummempaan sävyyn Marraskuussa 2014 suoritettiin kasvustolle lopullinen mittaus, talvileikkuu ja pajun silppuaminen hakkeeksi lisämittauksia varten. Pituus- ja paksuusmittauksen lisäksi suoritettiin tiheys ja kuiva-ainepitoisuusmittaus. Kuva 13 ja 14. Pajujen pituus ja paksuusmittaus marraskuussa Kuvissa Minna Suuronen ja Aki Honkanen. 9

10 Kuva 15 ja 16. Pajujen leikkuu ja pajuhake oksasilppurin jälkeen. Kuvassa Minna Suuronen HANKKEEN YHTEISTOIMINTA Hankkeen aikana järjestettiin yhteensä 6 ohjausryhmän kokousta, jonka lisäksi hankkeen projektipäällikkö (Aki Honkanen, Sybimar Oy) ja hankkeen valvoja (Noora Guzman-Monet, Pöyry Finland Oy) järjestivät 2 puhelinkokousta. Muut ohjausryhmän jäsenet hankkeessa olivat: Rami Salminen (Sybimar/Biolinja), Emilia Mustonen (Aura Mare Oy), Päivi Salminen (Sybimar Oy 2013) ja Hanna Soini (Sybimar Oy 2014) Ohjausryhmän ja valvojan välinen työskentely hankkeen aikana (Puhelinpalaveri) (Puhelinpalaveri) 9. Tammikuu 2015 tulosten läpikäynti ohjausryhmän sisällä HANKKEEN VIESTINTÄ Hankkeen tiedottamiseen luotiin internet-sivut Sybimar Oy:n internet-sivujen alasivuiksi ns. kehityshankkeetvälilehdelle. Hankkeen loppupuolella järjestettiin tilastotarkastelu kehityshankesivujen tavoitettavuudesta, jolloin 6 kuukauden tarkastelujaksolla, selvisi seuraavaa: 1. Sybimar Oy:n kaikilla sivuilla yhteensä vierailua. 2. Kehityshankesivuilla 781 vierailua (3,9%) 3. RAKI-hankkeen sivuilla 114 vierailua (0,57%). Hankkeen loppupuolella etenkin 2014 syys-marraskuussa vierailijoiden määrällä on lisääntyvä trendi. Hankkeen loppuraportti ja olennaisimmat hankkeen tulokset on luettavissa hankkeen nettisivuilta osoitteessa lähtien. 10

11 Hankkeen aikana Sybimar Oy:n Rami Salminen ja Aki Honkanen ovat käyneet esiintymässä monissa erilaisissa tilaisuuksissa, jolloin on aina pyritty tiedottamaan myös RAKI-hankkeen olemassa olosta siinä muodoin, kun tilaisuuden aihe sivusi tilaisuuden muuta sisältöä. Tällaisista tilaisuuksista tärkeimmät olivat: 1. Meremme tähden tilaisuus, Rauma Kohdeyleisönä Itämeren suojelutyöstä kiinnostuneet (Honkanen). 1. Elintarvikepäivä 2013, Helsinki. Kohdeyleisönä vaihtoehtoisesta elintarviketuotannosta kiinnostuneet tahot, (Honkanen) 2. Itämeri ja ruoka-tapahtuma, Helsinki. Kohderyhmänä tutkijat ja päättäjät. (Salminen) 3. Luonnonvarapäivät 2014, Rovaniemi. Kohderyhmänä päättäjät. (Salminen) Hankkeen alussa suunniteltiin järjestettävän biokaasulaitoksen ravinteista ns. viljelijäilta, mutta tästä luovuttiin, koska lannoitteiden tuotteistaminen viivästyi ja aito kontaktiyhteys kiinnostuneisiin viljelijöihin saavutettiin paremmin VihannesLaitilan avulla. Aura Mare Oy:n Emilia Mustonen keskusteli hankkeen aikana muiden aiemmin aloittaneiden ympäristöministeriön rahoittamien hankkeiden koordinaattorien kanssa etsien mahdollisia yhtymäkohtia hankkeemme kanssa. Näistä lähimpänä tätä hanketta oli Satafoodin hanke, joka kuitenkin keskittyi enemmän olkibiomassan hyödyntämiseen. Koska rejektiveden tuotteistaminen viivästyi suunnitellusta aikataulusta, hankkeessa päätettiin työskennellä vain muutamien viljelijöiden kanssa, koska he olivat osoittaneet aktiivisuutensa hankkeen aikana ja saimme näin kerättyä nopeasti kokemuksia eri tuotantosuunnista, joskin kokemukset korostuvat juurikastuotannosta. Yleisesti ottaen viljelijät eivät ole vielä kovin tietoisia tällaisten vaihtoehtoisten ravinteiden saatavuudesta, vaikka muut alueen biokaasulaitokset ovatkin tehneet pohjatyötä jo aiemmin. Hankkeen jälkeen, alkukeväästä 2015, ennen lannoitekauden alkua teemme tiedotteen VihannesLaitilan sopimusviljelijöille hankkeen tuloksista, viljelijöiden päähavainnoista ja ravinteiden saatavuudesta. 4 HANKKEEN TULOKSET 4.1 VAIHTOKAUPPAMALLI MAANVILJELIJÄN JA BIOKAASULAITOKSEN VÄLILLÄ Vaihtokauppamallin tulokset kerättiin maanviljelijöiltä vapaamuotoisena haastattelututkimuksena, jossa käytiin läpi kokemukset biokaasulaitoksen ravinteiden käytöstä. Vaihtokauppamallissa konkreettisena tuloksena nähtiin maanviljelijöiden kiinnostuksen herääminen lannoitevesien hyödyntämiseen peltoviljelyssä. Maatalouden jätteiden soveltuvuus biokaasulaitostuotantoon: Anaerobiseen mädätykseen perustuva mädätysprosessi perustuu bakteerien toimintaan, jotka hyödyntävät biomassan orgaanista materiaalia ravintonaan ja edelleen biokaasun tuotannossa. Mädätysprosessi toimii periaatteessa lähes kaikenlaisella biohajoavalla materiaalilla, jonka mädätysaika on taloudellisesti kannattavalla alueella. Tavallisesti mädätysaika vaihtelee vuorokauden välillä ja erilaisten orgaanisten materiaalien välillä on eroa juuri hajoamisajan ja biokaasuntuotannon välillä. Maatalouden biomassat ovat pääsääntöisesti, joko viherbiomassaa tai lantaa, joista kummatkin ovat lähtökohtaisesti prosessiin soveltuvia raaka-aineita, mutta niiden edut ovat eroavaisia: viherbiomassa on prosessissa hyvin sulavaa ja tasoittaa mädätysprosessissa prosessissa kuormituspiikkejä, jotka johtuvat esimerkiksi liha-, kala- ja rasvaraakaaineiden aiheuttamista prosessihäiriöistä, kun taas lanta tuo mukanaan biokaasuprosessiin luontaista bakteerikantaa ja näin pitää prosessia elinvoimaisena. 11

12 Hankkeen aikana vastaanotettiin biokaasuprosessiin juurikasjätettä, kuten porkkanaa, sipulia ja perunaa ja soveltuvuus mädätysprosessille todettiin hyväksi. Haasteet jätteenkäsittelyssä liittyivät syöttökalustoon ja etenkin jätteen holvaantumiseen syöttölaitteistossa. Tämä ratkaistiin muutoksilla syöttöruuvissa ja esimurskaimen käytöllä ennen syöttöruuvia. Toinen potentiaalinen jäte-erä oli naudan kuivalanta, joka toistaiseksi jätettiin pois testeistä, koska kuivalannan mukana tulee kiveä ja muuta prosessilaitteita kuluttavaa ainesta. Rejektiveden käyttäminen kasteluvetenä juurikasviljelyssä: Kesäkuussa 2014 hankkeessa toimitettiin rejektivettä kasteluvesikäyttöön 1,3 hehtaarin porkkanaviljelmälle. Porkkanaviljelmä vaatii säännöllistä kastelua noin 2 kuukauden ajan ja viljelijällä on aika ajoin haasteita kasteluveden saatavuudessa, jonka takia rejektivettä testattiin kasteluvetenä normaalin sadetuksen avulla. Testaus jouduttiin lopettamaan lähes alkuunsa sillä porkkanat reagoivat voimakkaasti rejektiveteen ja muuttuivat ruskeansävyisiksi ja porkkanoiden maku muuttui ummehtuneeksi. Tämän jälkeen hankkeen ulkopuolisena kokeiluna suoritettiin Sybimarin kalanviljelylaitoksen ravinnepitoisen veden hyödyntämistä 2,5 hehtaarin viljelyksen kasteluvetenä. Kalanviljelylaitoksen vesi on ravinteiltaan huomattavan paljon laimeampaa kuin rejektivesi ja alustavat kokemukset tästä kokeesta olivat lupaavia ja tällaisia testejä tullaan jatkamaan maanviljelijän kanssa seuraavalla kasvukaudella. Rejektiveden typpipitoisuus on vähintään 2,0 kg/tuoretonni. Samanaikaisesti porkkanaviljelijä käytti salpietaria typpilannoitteena noin 200 kg hehtaarille. Salpietarin typpipitoisuus vaihtelee, mutta esimerkiksi Yaran salpietarissa typpipitoisuus on 27 % eli typpeä hehtaarille levitetään noin 54 kg. Sadetuksessa ongelmana on, että vettä levitetään noin m 3 /h, jolloin typpeä sadetetaan pellolle siis laskennallisesti kg. Suuri osa tästä typestä on helposti haihtuvassa muodossa, mutta voi myös helposti aiheuttaa ylilannoitustilan, kuten arvelemme näissä kokeissa porkkanaviljelyssä käyneen. Tämän johdosta rejektivettä ei voi suositella kasteluvesikäyttöön ainakaan juurikaskasveille. Rejektiveden toimittaminen ja soveltaminen peltoviljelyssä: Rejektiveden toiseen vaiheen toimituksissa hyödynnettiin multaavaa levityskalustoa, jolloin rejektivesi mullataan noin 4 cm:n syvyyteen peltoon, jolloin typpi ei pääse haihtumaan pellosta ennenaikaisesti. Ravinteiden levitys tehtiin viljelykauden loppumisen jälkeen vehnä- ja juurikaspelloille ja näin vesi ei pääse aiheuttamaan samanlaisia ongelmia kuin kasvukauden aikana tapahtui porkkanaviljelyssä sadetuslevityksessä. Valitettavasti hankekausi loppuu ennen seuraavaa viljelykautta, joten viljelijöiden omat kokemukset rejektiveden soveltuvuudesta jäävät hankkeen ulkopuolelle. Uudesta toiminnasta ei ole kuitenkaan täysin kyse, joten voidaan melkoisella varmuudella todeta, että rejektivettä voidaan käyttää mineraalilannoitteita korvaavina lannoitteina ainakin vilja- ja energiakasvipelloilla. Samanaikaisesti juurikkaiden osalta tarvitsemme lisää käyttökokemuksia, sillä etenkin makuvaikutukset pitää todentaa pidemmän aikavälin kokeilla. Hanketta voidaan pitää tässä vaiheessa onnistuneena, sillä 4 viljelijää ovat jo tässä vaiheessa halukkuutensa saada rejektivettä lannoitteeksi keväällä 2015 ennen tulevaa kasvukautta. 12

13 Taloudellinen kannattavuus: Biokaasulaitosten kannattavuus perustuu pitkälti erilaisten jätteiden käsittelypalveluihin ja näin olisi ensiarvoisen tärkeää biokaasulaitoksen kannalta, että maanviljelijä maksaisi tuoduista jätteistä jätteenkäsittelymaksun. Toisaalta tällainen malli on maanviljelijän kannalta vaikeasti hyväksyttävissä, sillä jätteistä on perinteisesti hankkiuduttu eroon pienin kustannuksin. Hankkeessa asetettiin jätteille yleistä kannattavuusrajaa alhaisempi jätteiden käsittelymaksu, sillä rejektivesi haluttiin saattaa maanviljelijöiden tietoisuuteen hankkeen mahdollistaman rahoituksen avulla sillä oletuksella, että maanviljelijöiden ja biokaasulaitoksen yhteistyö syventyy hankkeen myötä siinä määrin, että molemmat osapuolet voivat hyötyä taloudellisesti tulevaisuudessa. Biokaasulaitokselle tämä ei välttämättä tarkoita lisääntyvää tulovirtaa, mutta voi tarkoittaa vähentyviä kustannuksia, kun biokaasulaitoksen ei tarvitse työntömarkkinoida nestemäistä mädätysjäännöstä lannoitteeksi maanviljelijöille vaan maanviljelijät osaavat jatkossa kysyä tällaista nestemäistä typpilannoitetta ja ovat näin ollen valmiita maksamaan levityspalvelusta urakoitsijalle samalla säästäen perinteisten mineraalilannoitteiden hankintakustannuksista. Hankkeen aikana ei voitu todentaa taloudellista kannattavuutta, mutta biokaasulaitoksen kannalta rejektiveden kysynnän lisääntyminen ja levitysurakoitsijan luomat esisopimukset viljelijöiden kanssa ovat taloudellisen kannattavuuden kannalta rohkaisevia. Maanviljelijän kannattavuuteen vaikuttaa lannoitesäästöjen lisäksi myös sadon määrä ja laatu ja näitä ei päästä todentamaan kuin pidempiaikaisilla käyttökokemuksilla. Ympäristövaikutus: Hankkeen aikainen positiivinen ympäristövaikutus jää pieneksi ja alueelliseksi, mutta koska rejektivedellä on maanviljelijöiden keskuudessa lisääntyvää kysyntää, hankkeella tulee olemaan tulevaisuudessa positiivinen ympäristövaikutus pienenevän mineraalilannoitteiden käytön vuoksi. Biokaasulaitoksella syntyy vuosittain vähintään tonnia typpipitoista lannoitevettä ( rejektivesi ), joka on typpipitoisuudeltaan vähintään 2,0 kg/tuoretonni tarkoittaen, että laitokselta on saatavissa vuosittain vähintään kiloa typpilannoitetta. Kaikki typpi ei ole kasvien käytettävissä, mutta oikealla levitystekniikalla tästä on hyödynnettävissä suuri osa, jolloin mineraalilannoitteiden käyttö vähenee ja myös Itämeren ravinnelaskeumat pienevät ravinnekierron seurauksena. Biolinja Oy Uusikaupunki tulee julkaisemaan ennen 2015 lannoitekauden alkua tiedotteen, jossa kerrotaan VihannesLaitilan sopimusviljelijöille hankkeen kokemuksista ja nestemäisen mädätysjäännöksen saatavuudesta peltoviljelyn ravinnekäyttöön. Hankkeessa oli tarkoitus julkaista lehtijuttu, mutta koska laajat viljelykokemukset jäivät toteutumatta hankkeen lyhytaikaisuuden takia emme saaneet maanviljelijää sitoutettua haastateltavaksi tässä vaiheessa, joten lehtijuttu olisi jäänyt sisällöltään merkityksettömäksi. 4.2 ENERGIAPUUN VILJELYMALLI Energiapuun viljelyssä testattiin teorian paikkansapitävyys käytännössä, hyötyikö puu rejektiveden ravinteista ja kasvoiko se nopeammin kuin lannoittamaton kontrollipuu. Energiapajun pituus- ja paksuuskasvu Pajun kasvun seurannalle kaksi vuotta osoittautui liian lyhyeksi ajaksi sillä, vaikka kasvualustat olivat identtiset ja auringonvalo pääsi yhtäläisesti molemmille kasvupaikoille, niin erityisesti ensimmäisenä viljelyvuotena pituus- ja paksuuskasvulle löydettiin selkeä ero kasvupaikkojen suhteen. Tämä huomio toi erittäin paljon epävarmuutta tulosten tulkintaan toisena kasvuvuotena, jolloin aloitettiin kasvupaikkojen kastelu ravinnepitoisella rejektivedellä ja tavallisella raakavedellä (makea vesi) vuoden alkupuolella 13

14 marras.13 joulu.13 tammi.14 helmi.14 maalis.14 huhti.14 touko.14 kesä.14 heinä.14 elo.14 syys.14 loka.14 LOPPURAPORTTI raakavedellä kasteltu viljelyala näytti edelleenkin silmämääräisesti kasvavan pidemmäksi, mutta kasvukauden loppuosassa alkoi näkyä merkkejä, että rejektivedellä kastellun koealan kasvu olisi hieman kiivaampaa. On kuitenkin todettava, että mittavirheiden osuus on huomattava näin pienellä otannalla, joten pituus- ja paksukasvusta ei voida tehdä luotettavaa johtopäätöstä. Alla olevassa taulukossa 1 on esitetty energiapajun keskimääräinen pituus- ja paksuuskasvu hankkeen aikana ja kuvassa 17 pituuskasvu on esitetty graafisessa muodossa. Taulukossa on huomioitava, että vuoden 2013 merkinnät rejektivesi ja raakavesi tarkoittavat viljelyalojen merkintää eivätkä ilmoita kasteluvesien käytöstä vuonna Taulukko 1. Energiapajun keskimääräinen pituus- ja paksuuskasvu hankkeen aikana. Marraskuu 2013 Syyskuu 2014 Lokakuu 2014 Rejektivesi Raakavesi Rejektivesi Raakavesi Rejektivesi Raakavesi Pituus [cm] Paksuus [mm] 8,3 11, ,1 14,0 Pituus [cm] 330,0 310,0 290,0 270,0 250,0 230,0 210,0 190,0 170,0 150,0 Energiapajun pituuskasvu Rejektivesi Raakavesi Energiapajun tiheys ja kuiva-ainepitoisuus Kuva 17. Energiapajun pituuskasvu hankkeen aikana Energiapajujen tiheys määritettiin Sybimar Oy:n laboratoriossa Hanna Soinin toimesta gravimetrisellä menetelmällä ja kuiva-aine lämpökaapissa C lämpötilassa. Määritykset suoritettiin sekä hakkeesta että ottamalla näytteet pajuista tyviosasta, keskiosasta ja latvasta. Otanta jäi jälkimmäisellä määritystavalla niin pieneksi, että keskihajonnan merkitys kasvaa tulosten tarkastelussa. Tämän takia luotettavimmaksi tavaksi valittiin määritys hakkeesta. Tulosten perusteella raakavesiviljelyalan energiapaju olisi aavistuksen tiheämpää ja kuiva-ainepitoisempaa, jolloin sen energia-arvo on aavistuksen rejektivesiviljelyalan energiapajua korkeammalla tasolla. Virhemarginaali on tuloksissa kuitenkin suuri, joten lopullisia johtopäätöksiä tuloksista ei voi tehdä. Taulukossa 2. on esitetty hakkeen tiheys ja kuiva-aine sekä rejektiveden että raakaveden osalta. Taulukko 2. Energiapajuhakkeen tiheys ja kuiva-aine vuoden 2014 talvileikkuun jälkeen 14

15 Lokakuu 2014 Rejektivesi Raakavesi Tiheys [kg/m 3 ] Kuiva-aine [%] 45,5 46,3 Energiapajujen ulkoasu Merkittävin ero erilaisten kasteluvesien käytössä energiapajun viljelyssä saatiin aikaiseksi pajukasvuston ulkoasussa. Jo kesän 2014 loppupuolella oli havaittavissa, että ravinnepitoisella rejektivesikastelulla on vaikutus pajun lehtivihreän määrään, sillä kasvit olivat sekä lehdeltään että varreltaan huomattavan tummansävyisiä verrattuna raakavesikastelualaan. Myöhemmin syksyllä talvileikkuun yhteydessä oli havaittavissa, että rejektivesikasteltujen pajujen lehdet olivat vielä osin vihreitä, kun taas raakavedellä kasteltujen pajujen lehdet olivat jo täysin kellastuneet. Tämä havainto voi osittain tukea huomiota, jossa paju on jatkanut rejektiveden osalta pituuskasvuaan vielä myöhään syksyllä. Kuvassa 18 ja 19 on esitetty erot lehden värityksessä kesällä ja rungon ja lehden värityksessä talvileikkuun yhteydessä. Kuva 18 & 19. Pajujen välinen lehtivihreä ero ravinnepitoisen veden ja raakaveden välillä. Huomaa lehtien ja varren tummempi sävy ravinnepitoisella rejektivedellä. 4.3 POIKKEAMAT JA NIIDEN SYYT Hankkeessa alkuperäisenä tavoitteena oli tarjota maanviljelijöille ensimmäisen kerran rejektivesiä lannoitteena syksyn 2013 lannoittamiskaudella. Hankkeen kannalta olennaisen biokaasulaitoksen käynnistäminen alkoi hankkeen kannalta kuitenkin myöhässä aikataulusta kesällä 2013, jolloin rejektivesiä ei ollut vielä käytettävissä syksyn 2013 lannoitekaudella. Koska rejektivedet olivat merkittävässä asemassa hankkeen kannalta, hanketta ei voitu viedä eteenpäin täysin alkuperäisessä aikataulussa. Biokaasulaitoksen startin viivästyminen tarkoitti sitä, että vaihtokauppamallin edistäminen toteutui osittain myöhässä aikataulusta. Maanviljelijöiden pienten jäte-erien vastaanotto aloitettiin heti biokaasulaitoksen käynnistyessä lähinnä juuresjätteiden muodossa ja jatkui koko hankkeen ajan. Lannoitevalmisteiden laboratorioanalyysit ja tuotteistaminen suoritettiin keväällä 2014 ja rejektiveden levitys joko kasteluveden tai lannoitemuodossa aloitettiin kesäkuussa 2014 ja jatkettiin aina hankkeen loppupuolelle. Laboratorio- ja levitys-/logistiikkapalvelujen lisäksi hankkeessa hyödynnettiin Turku AMK:n asiantuntijapalveluita, joita hyödynnettiin etenkin biokaasulaitteiden syötteiden seurannassa, jotta biokaasuprosessi toimisi mahdollisimman optimialueella. Hankkeen lyhytaikaisuuden ja osittain myöhästyneen rejektiveden toimitusaikataulun johdosta hankkeen aikana ei päästy todentamaan rejektiveden lannoittavaa vaikutusta tai lannoituksen varsinaista vaikutusta 15

16 mineraalilannoitteiden vähenemään jatkossa. Rejektiveden sisältämä kokonaistyppi on vähintään 2 kg/tuoretilavuustonni ja multaavalla kalustolla, kuten hankkeen loppuosassa käytettiin, typen pitäisi olla hyödynnettävissä kasvustolle ja vähentävän mineraalilannoitteiden käyttöä merkittävästi. Hankkeen toinen osio, energiapuun viljely eteni suunnitellussa aikataulussa. Toukokuussa 2013 energiapuulle muokattiin neitseellinen kasvualusta, jossa uusi viljelymaa erotettiin maaperästä muovikalvon avulla. Hankkeen aikana oli tarkoitus kerätä muovikalvon avulla ns. jäännösravinnenäyte, jolla olisi tutkittu pajujen ravinteiden hyödyntämisastetta. Hankkeen aikana veden haihtuminen kasvatusalalta ja pajujen veden hyödyntäminen osoittautui niin suureksi, ettei ns. valumavesiä kertynyt suunnitellusti muovikalvolle ja tämä osuus jäi selvittämättä hankkeessa, vaikka hankkeessa kasteluvesimäärä tuplattiin päivittäisestä 100 litrasta 200 litraan. Määrät ovat pieniä ja valumavesien aikaan saamiseksi määrät olisivat mahdollisesti pitänyt moninkertaistaa, mutta tähän ei ollut hankkeessa mahdollisuutta. Kastelukauden viikoittainen sademäärä vaihteli 0 34 mm/m2 välillä ja molemmat viljelyalat saivat kastelun ulkopuolista vettä saman verran. Biokaasulaitoksen vesi osoittautui kuuman kesän aikana niin voimakkaaksi tuoksultaan, että kastelua jouduttiin hillitsemään naapureiden takia ja lopulta lopettamaan jo heinäkuun lopussa, joten kastelujakson pituudeksi molemmilla viljelyaloilla jäi noin 8 viikkoa. 5 HANKKEEN VAIKUTTAVUUS 5.1 VÄLITTÖMÄT VAIKUTUKSET VESIENSUOJELUUN JA KIERRÄTTÄMISEEN Hanke edistää ravinnekiertoa, mutta valitettavasti hankekauden lyhyyden takia maanviljelijöiltä on mahdotonta saada luotettavaa arviota, kuinka paljon he voivat mahdollisesti vähentää mineraalilannoitteiden määrää hyödyttämällä vaihtoehtoisia typpilannoitteita. Hankkeessa käytetyt ravinteet vähentävät potentiaalisesti typpilannoitteiden lisäkäyttöä, mutta fosforin suhteen niillä ei ole merkittävää vaikutusta. Toisaalta Varsinais-Suomen ja Vakka-Suomen pellot ovat fosforipitoisuudeltaan jo ylikylläisiä, joten nestemäisen mädätysjäännöksen soveltuvuus on pelloille hyvä, koska nestejakeessa on vain hieman fosforia. Hanke sijaitsee RaKin primäärialueella (Saaristomerellä) joten mahdolliset positiiviset vaikutukset pienenevien ravinnevalumien muodossa ovat nähtävissä tulevien vuosien kuluessa. 5.2 HANKKEEN KESTÄVYYS, TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN JA MONISTETTAVUUS Hanke sinällään on kertaluonteinen, mutta hankkeen avulla pyritään rakentamaan tulevaisuuden jatkumoa biokaasulaitosten ja maataloustoimijoiden välille, jolloin vastaava toiminta olisi mahdollista jatkuvalle yhteistyölle ilman ulkopuolisia avustuksia. Tulokset ovat täysin monistettavissa sillä Suomessa toimii jo monia biokaasulaitoksia ja toisaalta maanviljelijöiden keskuudessa on lisääntyvä kysyntä vaihtoehtoisille viljelyravinteille. Hankkeen toimijat, Biolinja ja Sybimar etunenässä aikovat jatkaa toiminnan edistämistä myös hankkeen jälkeen. 5.3 KUSTANNUSTEHOKKUUS 16

17 Hankkeen aikana toiminta ei ole kustannustehokasta, sillä biokaasulaitos maksaa levitysurakoitsijalle siitä, että maanviljelijä saa pelloilleen kasvuravinteita, mikä ei ole taloudellisesti järkevää. Koska kyseessä on kuitenkin uuden toimintakulttuurin luonti, uskomme että pitkällä tarkastelujaksolla toimintatapa hyödyttää sekä biokaasulaitoksia että maatalouksia ja edelleen myös lannoitusurakoitsijoita. 5.4 INNOVATIIVISUUS JA UUDET AVAUKSET Toimintamalli ei ole kansainvälisesti ajatelleen uusi, sillä esimerkiksi Saksassa monet biokaasulaitokset toimivat maatalouden sivuvirroilla. Toisaalta Saksassa taloudellinen kannattavuus perustuu sähkötariffeihin, joita biokaasulaitoksille maksetaan. Suomessakin monet biokaasulaitokset tekevät yhteistyötä maatilatalouden kanssa, mutta varsinainen vaihtokauppamalli lienee uusi ajattelumalli. Uskomme hankkeen edistävän edelleen biokaasulaitosten ja maanviljelijöiden välistä yhteistyötä ja edelleen välillisesti vaikuttavan myös molempien toimijoiden taloudelliseen kannattavuuteen ja pitkässä juoksussa myös ympäristöntilaan. 5.5 TOIMEENPANON NOPEUS Hankkeen nopeutta ei voi mitata kuukausissa, koska hankkeen päämääränä oli luoda uusi kulttuuri biokaasulaitosten ja maatilatalouden välille ja edistää vaihtoehtoisten lannoitteiden käyttöä. Hankkeen tulokset ja seurannaisvaikutukset voivat näkyä Itämeren tilassa vuosien kuluessa. 5.6 HANKKEEN KANSAINVÄLINEN MERKITYS SUOMEN IMAGON KANNALTA Hankkeella ei ole suurta merkitystä Suomen imagon kannalta. Toisaalta jos toimintamalli siirtyy nykyistä tehokkaammin useiden biokaasulaitosten ja maataloustoimijoiden välillä, vaikutukset voivat olla merkittäviä ravinnekierron ja Itämeren kannalta. Hankeaikana tätä on mahdotonta todentaa. Hankkeen vaikuttavuuteen vastataan myös Ympäristöministeriön erillisellä liitemateriaalilla, itsearviointilomake (Raki Sybimar). 6 TULOSTEN KESTÄVYYS JA HYÖDYNTÄMINEN Hankkeessa todennettiin neljä asiaa ylitse muiden: 1. Maatalouden jätteiden soveltuvuus biokaasulaitoksen mädätysprosessille on hyvä. 2. Rejektivettä ei tulisi käyttää juurikaskasveille kasteluveden korvikkeena niiden runsaan ravinnepitoisuuden takia. 3. Rejektivettä levitettäessä peltojen typpiravinteeksi tulisi levitys tapahtua multaamalla, jotta typpi ei pääse haihtumaan ilmaan. 4. Ravinnepitoinen vesi vaikuttaa energiapajun kasvustoon. Yllä olevista lähtökohdista Uudenkaupungin biokaasulaitos aikoo jatkaa hankkeen jälkeenkin vuoropuhelua alueen maanviljelijöiden kanssa etenkin viherbiomassan hyödyntämisestä biokaasuprosessissa ja tämän lisäksi aloitetaan keskustelu myös kuivalannan testaamisesta biokaasulaitoksella. Kuivalanta voi osoittautua erittäin hyödylliseksi biokaasulaitoksen bakteerikannan ylläpitämisessä tilanteissa, joissa mädätysreaktorin oma bakteerikanta on päässyt vahingoittumaan syystä tai toisesta. Juurikaskasvien osalta kasteluveden korvikkeena tullaan testaamaan luonnonvesien sijaan kalanviljelystä poistuvaa vettä, jolloin paitsi säästetään luonnonvesien käyttöä, niin vaikutetaan hieman Itämeren 17

18 kuormitukseen kahdella tasolla. Sybimarin kalanviljelylaitokselta Uudenkaupungin puhdistamolle siirtyvän veden määrä laskee kesän aikana ja viljelijä voi mahdollisesti vähentää hieman mineraalilannoitteen määrää. Tämän lisäksi viljelijän kanssa on keskusteltu rejektiveden ja kiinteän mädätysjäännöksen hyödyntämisestä peltojen ph-tasapainon ja orgaanisen materiaalin ylläpidossa. Hankkeen levitysurakoitsijat ovat tehneet alueen viljelijöiden kanssa jo useamman tuhannen tonnin esisopimuksen rejektiveden kevätlevityksestä ilman lisäkustannuksia biokaasulaitokselle, joten biokaasulaitoksen kannalta hankkeen tavoitteet ovat toteutumassa nopealla aikataululla. Vaikka tulokset ovat erittäin lupaavat, niin työtä vielä riittää. Biokaasulaitoksen tulee jatkaa ponnistelujaan etenkin tiedottamisen suhteen rejektiveden mahdollisuuksista ja edelleen kuunnella maanviljelijän tarpeita tuotteen ja levitystavan suhteen. Biokaasulaitokselle on ensiarvoista, ettei rejektivedestä synny lisäkustannuksia, mutta pitkässä juoksussa biokaasulaitokset ovat pakotettuja joko nostamaan maatalouksien jätteiden käsittelykustannuksia tai vaihtoehtoisesti biokaasulaitoksen on saatava rejektivedestä lisätuloja lannoitemyynnin kautta. Vaihtoehtoinen toimintamalli on maatalousyrittäjien mukaantulo biokaasulaitoksen omistajaksi, jolloin maatalousyrittäjä pääsee vaikuttamaan sekä laitoksen toimintaan ja talouteen että hyödyntämiensä lannoitteiden laatuun. Energiapajun osalta on keskusteltu mahdollisuudesta viljellä energiapajua vähempiarvoisilla maa-alueilla, kuten käytöstä poistuneilla ja peitetyillä kaatopaikka-alueilla, jolloin pajua voisi hyödyntää paitsi maisemointitarkoituksissa, niin myös pienimuotoisena puubiomassan lähteenä. Energiapajun viljelykokeet eivät ole yksiselitteiset, mutta indikoivat, että lisäravinteilla on vaikutusta pajun kasvuun. Jotta näitä tuloksia olisi mahdollista lähteä todentamaan olisi maa-alueen oltava tässä hankkeessa käytettyä suurempi. Lehtivihreän määrä pajussa osoitti pajun hyödyntävän rejektiveden ravinteita. Tätä tietoa olisi jatkossa mahdollista hyödyntää esimerkiksi peltojen ja vesistöjen välisten suojakaistaleiden hyötykäytössä. Nykyisellään suojakaistaleita ei hyödynnetä, mutta yksinkertaisimmillaan suojakaistaleille vuosittain korjattavat energiapajut voisivat toimia jatkossa peltojen valumavesien ravinnesieppareina ja näin ravinteiden ajautumisen vesistöihin. 7 TALOUSRAPORTTI Hankkeen budjetti oli , josta ympäristöministeriön rahoitus oli Hanke pysyi budjetissa ja alitti budjetoidun hankebudjetin noin :lla. Kustannussäästöjä saavutettiin etenkin henkilöstökuluissa (77 % budjetti) ja yleiskustannuksissa (82 % budjetti). Sitä vastoin ulkopuolisten palveluiden ja alihankintaostojen määrä (95 % budjetti) sekä laitteiden ja tarvikkeiden pienhankinnat (97 %) olivat lähes hankkeelle budjetoidut. Säästöt henkilöstökuluissa johtuvat etenkin hankkeen aloittamiseen liittyvistä viivästymisistä. Kustannukset on raportoitu tarkemmin erillisessä hankkeen valvojalle toimitettavassa liitteessä. 8 SUOSITUKSET TULEVIA HANKKEITA JA OHJELMIA VARTEN 18

19 Esitämme, että tällaisille 2-vuotisille hankkeille tulisi järjestää vähintään kaksi seminaaria hankkeen puolivälissä ja lopussa, jolloin hanketiedottaminen tapahtuisi luonnollisesti ja keskitetysti ja myös eri hankkeiden välillä. Jokaisen hankkeen oma tiedottaminen jää saavutettavuudeltaan nyt heikommaksi kuin yhteisten seminaarien järjestäminen. Nykyisellä toimintamallilla jokainen hanke työskentelee omien tarkoitusperiensä parissa, kun yhteisten tiedonvaihtotilaisuuksien avulla olisi mahdollisesti voitu saada merkittävää tietoa toisen hankeen käyttöön. Uusikaupunki, Lisätietoja hankkeesta: Aki Honkanen Projektipäällikkö Puh

MAATALOUDEN PIENTEN JÄTEVIRTOJEN HYÖDYNTÄMINEN

MAATALOUDEN PIENTEN JÄTEVIRTOJEN HYÖDYNTÄMINEN MAATALOUDEN PIENTEN JÄTEVIRTOJEN HYÖDYNTÄMINEN ENERGIANTUOTANNOSSA JA BIOKAASULAITOKSEN JÄTEPOHJAISTEN RAVINTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN MAANVILJELYSSÄ JA ENERGIAPUUNTUOTANNOSSA HANKE AJALLE 1/2013 12/2014 HANKKEEN

Lisätiedot

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 2 1 JOHDANTO Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n - hanketta. Kokeen tarkoituksena oli selvittää biokaasulaitoksen rejektiveden arvo ohran

Lisätiedot

Ympäristöministeriö mukana edistämässä uusia avauksia ja liiketoimintaa Ravinteet kiertoon -seminaari 21.11.2014 Oulu/Anni Karhunen YM

Ympäristöministeriö mukana edistämässä uusia avauksia ja liiketoimintaa Ravinteet kiertoon -seminaari 21.11.2014 Oulu/Anni Karhunen YM Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma 2012-2015 Ympäristöministeriö mukana edistämässä uusia avauksia ja liiketoimintaa Ravinteet kiertoon -seminaari

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma 2012-2015. Järki-lanta loppuseminaari 13.11.

Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma 2012-2015. Järki-lanta loppuseminaari 13.11. Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma 2012-2015 Järki-lanta loppuseminaari 13.11.2014 Taustalla Suomen sitoumus 2010 - ravinteiden kierrätyksen esimerkkialueeksi

Lisätiedot

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki Biovakan toiminta-ajatuksena on tuottaa biokaasua ja kierrätysravinteita

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätyksen edistäminen. Ravinteiden kierrätyksen toimijatapaaminen 30.5.2013, Turku Tarja Haaranen, YM

Ravinteiden kierrätyksen edistäminen. Ravinteiden kierrätyksen toimijatapaaminen 30.5.2013, Turku Tarja Haaranen, YM Ravinteiden kierrätyksen edistäminen Ravinteiden kierrätyksen toimijatapaaminen 30.5.2013, Turku Tarja Haaranen, YM Raki-ohjelman 2012-2015 taustaa 2010 Suomen hallitus antoi Itämeri huippukokouksessa

Lisätiedot

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki

Lisätiedot

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehtaan lannoitevalmisteet Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

22.11.2012. Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012

22.11.2012. Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012 Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012 Suomen Ekolannoite Oy Perustettu 2011 Kehittänyt innovatiivisen lietteenkäsittely menetelmän, josta jätetty patenttihakemus Menetelmä kemiallisesti hydroloimalla

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 16.3.15 Valtioneuvoston asetus eräiden

Lisätiedot

Novarbo luomulannoitteet

Novarbo luomulannoitteet et Lannoitteet Kuivikkeet www.novarbo.fi Novarbo luomulannoitteet Luomulannoitteet alan osaajalta. Kasvihuonetekniikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Uusi luonnonmukainen lannoiteperhe Tuotevalikoimamme

Lisätiedot

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015 Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn. Biotehtaamme

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle

Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle Hanna Hällfors Satafood Kehittämisyhdistys ry Lähienergia Varsinais-Suomessa Lieto 26.11.2013 Esityksen sisältö Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehtaan lannoitevalmisteet Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys 17.03.2010 Kaakosta voimaa Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys Toteutusaika 1.9.2009-31.12.2011 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Kuva: Kaisa Riiko TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Eija Hagelberg, projektijohtaja JÄRKI-hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari 13.11.2014 Tuorlassa BSAG Elävä Itämeri säätiö

Lisätiedot

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Excellence by Experience Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Punkalaidun 15.3.2014, Päivi Piispa Excellence by Experience. Biokaasun tuotannon mahdollisuudet

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin

Lisätiedot

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys Suomessa

Ravinteiden kierrätys Suomessa Ravinteiden kierrätys Suomessa Eija Hagelberg, FM Projektijohtaja Järki-hanke Baltic Sea Action Group 2015 Dry Toilet konferenssin Suomi-päivänä Tampere 19.8.2015 Kuvat: Eija Hagelberg, Hia Sjöblom, Foodpark

Lisätiedot

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa

Lisätiedot

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki InnoTietoa! - hanke Esityksen rakenne: - Johdanto - Logistiikan ratkaisumahdollisuudet

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN TAUSTAA JA TAVOITTEITA 1) UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISOHJELMA 2003 2006 Biokaasun hyödyntäminen 2001 0,75 PJ = 208 GWh Tavoite:

Lisätiedot

Uusi nitraattiasetus -luonnos Valtioneuvoston asetus eräiden maa-ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Uusi nitraattiasetus -luonnos Valtioneuvoston asetus eräiden maa-ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uusi nitraattiasetus -luonnos Valtioneuvoston asetus eräiden maa-ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Anne Polso / Elina Venetjoki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 7.5.2014 Kokkola

Lisätiedot

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Lantateko-hanke, työpaketti 3 Testattiin Tanskassa yleistyneen, levityksen

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Huomio maan kasvukuntoon

Huomio maan kasvukuntoon Huomio maan kasvukuntoon Janne Heikkinen RANKU-hanke Varsinais-Suomen ELY-keskus Maatalouden ympäristösuojelun neuvottelupäivät 19.1.2016 Esityksen sisältö RANKU-hanke lyhyesti Maan rakenteesta Sanoista

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET Biojäte- ja lietepohjainen Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v. 213-214) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 KOEJÄRJESTELY...

Lisätiedot

Teolliset Symbioosit kiertotaloutta edistämässä 2015-2017

Teolliset Symbioosit kiertotaloutta edistämässä 2015-2017 Teolliset Symbioosit kiertotaloutta edistämässä 2015-2017 Hankeiltapäivä 19.11.2015 Lähde: International Synergies www.international-synergies.com 2 Teolliset Symbioosit Hankkeen toteuttaja ja hallinnoija:

Lisätiedot

Herneen kasvatus eri olosuhteissa

Herneen kasvatus eri olosuhteissa Herneen kasvatus eri olosuhteissa (koejärjestelyihin kuluu ensimmäisellä kerralla n. puoli tuntia, joka kerhokerran alussa n. 5 min ja viimeisellä kerralla 15-30 min) Tarvitaan: 4 astiaa kasvatukseen /

Lisätiedot

LIETELANNAN HAJUNPOISTO JA FRAKTIOINTI Erkki Aura. Tiivistelmä

LIETELANNAN HAJUNPOISTO JA FRAKTIOINTI Erkki Aura. Tiivistelmä 1 LIETELANNAN HAJUNPOISTO JA FRAKTIOINTI Erkki Aura Tiivistelmä Lietelanta sisältää noin 95 % painosta vettä. Levityksessä konetyö on lähinnä veden käsittelyä, mikä vaikeuttaa tehokkaan ja typen haihtumista

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomuliiton ympäristöstrategia Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle

Lisätiedot

Luomuliitto. Luomuleht

Luomuliitto. Luomuleht Luomuliitto Alueelliset luomuyhdistykset ympäri Suomea Luomutuottajien edunvalvontaa Neuvontaa ja verkostoitumista Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen edistäminen Luomuleht Luomuleht Ammattitaito parantaa

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA?

JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA? JulkisivuROADSHOW Oulu: JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA? Radisson Blu Hotel, 8.10.2015 Mikko Tarri, yksikönjohtaja / korjaussuunnittelu A-Insinöörit Suunnittelu Oy Esityksen sisältö Julkisivusaneeraus

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Kasvinravinneseminaari 1 Esityksen sisällöstä Taustoja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueelta

Lisätiedot

18.3.2013. Lannan typpi

18.3.2013. Lannan typpi tehokkaasti käyttöön Lannan ravinteet käyttöön hyötyjä tilan taloudelle ja ympäristönsuojelulle, 21.3.2013, Ylistaro-talo, Kaukolanraitti 5, Ylistaro Petri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie

Lisätiedot

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet FA Forest Oy Tuula Väätäinen FA Forest Oy Perheyritys, henkilöstöä n. 15, liikevaihto n. 5 milj. Toimialana tuhkien käsittely ja hyötykäyttö sekä lannoituspalvelut

Lisätiedot

Nimike Määrä YksH/EI-ALV Ale% ALV Summa

Nimike Määrä YksH/EI-ALV Ale% ALV Summa , Vuokraerä: Tammi/12 : 30.01.2008 Viivästyskorko: 11.5 % Laskuviite: 4 45523 08012 Yhteensä: 390.40 EUR Pankit: n Joku Vuokralainen 16.01.2008 Tammi/12 4 45523 08012 30.01.2008 EUR 390.40 , Vuokraerä:

Lisätiedot

Asiakastieto kehitystyön raaka-aineeksi Tekes Vesi-ohjelma

Asiakastieto kehitystyön raaka-aineeksi Tekes Vesi-ohjelma Asiakastieto kehitystyön raaka-aineeksi Tekes Vesi-ohjelma (KSH) Perustietoa yhdistyksestä riippumaton kansalaisjärjestö (KSH) perustettu v. 2002 jäseniä lähes 400 yritysjäseniä 18 liikevaihto n. 350 000,

Lisätiedot

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasutuotannon tuet Maa- ja metsätalousministeriö MMM Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Bioenergiatuotannon avustus TEM Syöttötariffi Energiatuki

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi

Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi LeviLogi-hanke -4 Orgaaniset lannoitevalmisteet lähialueiden tilojen käyttöön Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Biolaitosyhdistys Biolaitostoiminta

Lisätiedot

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN 1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon

Lisätiedot

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan

Lisätiedot

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa Airi Kulmala Baltic Deal -hanke, MTK Aurajoen monet kasvot seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 27.9.2011 Baltic Deal Putting best agricultural

Lisätiedot

OAMK, Biokaasuseminaari Liminka 27.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy

OAMK, Biokaasuseminaari Liminka 27.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy OAMK, Biokaasuseminaari Liminka 27.2.2014 Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn. Biotehtaamme

Lisätiedot

BIOMASSAT PAIKALLISEN ENERGIANTUOTANNON VOIMAVARANA. www.turkuamk.fi

BIOMASSAT PAIKALLISEN ENERGIANTUOTANNON VOIMAVARANA. www.turkuamk.fi Salo 10.10.2014 Pekka Alho BIOMASSAT PAIKALLISEN ENERGIANTUOTANNON VOIMAVARANA Taustaa Pure Biomass hanke www.purebiomass.eu Varsinais-Suomen biomassapotentiaalin kartoitus http://julkaisumyynti.turkuamk.fi/publishedservice?file=

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Watrec Oy Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishankkeen loppuseminaari Hotelli Keurusselkä 13.2.2014 Watrec Oy - suomalainen cleantech kasvuja vientiyritys

Lisätiedot

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? JAMK, Biokaasu-opintomatka 26.9.2014 Erika Winquist & Pellervo Kässi, MTT Biokaasutuotannon vaihtoehdot

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015. Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja

ENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015. Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015 Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja ENERGIATEHOKKUUS Energiatehokkuus kuvaa käytetyn energian ja tuotetun tuotteen suhdetta kwh/maitolitra kwh/lehmäpaikka

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin TÄYDENTÄVÄT EHDOT Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin 25.2. videoneuvottelukoulutus 15.3. Tampere 22.3. Helsinki Nitraattiasetus 1250/2014 - muutos 1261/2015 - Täydentäviä

Lisätiedot

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI HAKEMUS KKI-KEHITTMISHANKKEEKSI TIEDOT HAKIJASTA Hakijayhteisön nimi: Mallilan Yritys Hakijayhteisön rekisteritunnus: 123456-1 Hakijayhteisön osoite: Mallilankuja 11 a 1 Postinumero: 12340 Postitoimipaikka:

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Lannan hyödyntäminen ja separointi 11.4.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni

Lisätiedot

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:

Lisätiedot

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 kahden ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen 6.11.2013

Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen 6.11.2013 Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen 6.11.2013 Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy (ent. VamBio Oy) Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka

Lisätiedot

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Hannu Känkänen, Luke Hyvä aluskasvi aloittaa kovan kasvun vasta, kun pääkasvi on korjattu Vaan entä jos pääkasvi ei kasvakaan kunnolla? Esimerkki Jokioisista,

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 3. 27.1.2011. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 3. 27.1.2011. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, tammikuu 2011 (3. 27.1.2011) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos)

Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos) Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos) Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus RAKI-hankkeen päätösseminaari

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Ympäristölupa. lupa perustuu ympäristönsuojelulakiin ja - asetukseen lupaviranomaiset

Ympäristölupa. lupa perustuu ympäristönsuojelulakiin ja - asetukseen lupaviranomaiset Ympäristölupa lupa perustuu ympäristönsuojelulakiin ja - asetukseen lupaviranomaiset suuret yksiköt: AVI:lta luvat, ELY valvoo pienet yksiköt: kunta antaa luvan ja valvoo Ympäristönsuojelulaki uudistuu

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit 6.5.2014 Erkki Kalmari Prosessikaavio Jalostus -Liikenne -Työkoneet Biokaasu -Lämmöntuotanto -CHP Lanta Energiakasvit Jätteet (porttimaksut) Biokaasuprosessi

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001 Tiedustelut Anne Laakkonen, puh. 00 9 9..00 TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 00 Tammi- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. tammikuusta 000 Etuudet, milj. mk 5, 9,5 0, 5 708, Peruspäivärahat 6,

Lisätiedot

Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy. Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace

Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy. Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP)

ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) TULOSRAPORTTI TILAAJA Jukka Piirala ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) AIKA JA PAIKKA MTT Jokioinen 25.9.2013.-30.5.2014 Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

UUSI NITRAATTIASETUS. Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta. 1250 / 2015 ( 18.12.

UUSI NITRAATTIASETUS. Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta. 1250 / 2015 ( 18.12. UUSI NITRAATTIASETUS Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta. 1250 / 2015 ( 18.12.2014 ) YTA / MARKKU LAITINEN 1 Asetuksen sisältö Pykäliä 16

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. OPETUSMATERIAALI PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4. UUDET

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. 17.10.2007 Sivu 1

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. 17.10.2007 Sivu 1 Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 17.10.2007 Sivu 1 Perustietoa hankkeesta: 2,5-vuotinen Tacis - Interreg -yhteishanke, 1/2007 6/2009 Hakija: MTT Ruukki Yhteistyötahot: Petroskoin

Lisätiedot

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa Kaisa Riiko, BSAG 11/2014 Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa Tiivistelmä Eri lantalajien ravinnesisällöt poikkeavat toisistaan merkittävästi. Siksi myös lannan käytön taloudellisten

Lisätiedot

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 14 paikallista luomuyhdistystä Luomutuotannon kehittäminen tuottajien kanssa yhteistyössä Pienimuotoisen elintarviketuotannon edistäminen

Lisätiedot

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin. Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus

Lisätiedot

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Tieteen päivät 9.1. 2013 TALOUS KRIISIN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Päärakennus, sali 13 Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Taloustieteen laitos, Helsingin

Lisätiedot

Pro Hinku-hankkeen esittely Uusikaupunki

Pro Hinku-hankkeen esittely Uusikaupunki Pro Hinku-hankkeen esittely Uusikaupunki Toimintasuunnitelma Tiivistelmä Reijo Laine Projektipäällikkö Senior & Sons Oy Pro HINKU- hanke Uusikaupunki Hankkeen avulla toteutetaan systemaattisesti vision

Lisätiedot

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 Helena Kahiluoto Tausta Ilmastonmuutos ja Itämeren tila Velvoitteet ja energian hinta Vastuullinen kuluttaminen Vajaahyödynnetyt biomassat Tavoite JaloJäte tuottaa

Lisätiedot