J.V.Snellman ja uskonto, J.V.Snellman ja Ukko-Paavo Snellman 200, Kuopio Kommentti Jaakko Elenius
|
|
- Tiina Väänänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 J.V.Snellman ja uskonto, J.V.Snellman ja Ukko-Paavo Snellman 200, Kuopio Kommentti Jaakko Elenius Hyvät kuulijat, arvoisa etevä seurue! Professori Eino Murtorinteen esitelmä osoitti vakuuttavalla tavalla, että juhlan järjestäjien valitsema seminaarin aihepiiri on hyvin perusteltu. Snellman oli kiinnostunut uskonnosta, teologiasta ja kirkosta. Hän seurasi ja arvioi uskonnollisia kansanliikkeitä, kirkon elämää, kotoista teologista keskustelua ja nousi 1840-luvun alussa kansainvälisesti arvostettuna filosofisena ja teologisena ajattelijana komealle paikalle 1800-luvun eurooppalaisessa tieteenhistoriassa. Vaikka Snellmanin tie vei kansallisen herätyksen keulapaikalle Lönnrotin ja Runebergin rinnalle, hän suhtautui näitä kahta avoimemmin ja ymmärtävämmin siihen uskonnolliseen herätykseen, joka oli temmannut mukaansa joukon heille tuttuja osakuntatovereita ja akateemista nuorisoa. Silloinkin, kun Snellman julkisuudessa pariin otteeseen kriittisesti arvioi aikakautensa pietismiä, hän oikeastaan vain toisteli Lönnrotin aikaisemmin esittämiä käsityksiä Kajaanin seudun lahkolaisista (1835) ja Runebergin Vanhan puutarhurin kirjeiden ( ) väitteitä. Professori Murtorinteen esitelmä tarjosi meille monipuolisen kuvauksen Snellmanin uskonnollisista käsityksistä ja hänen yhteyksistään Savon herännäisyyden mahtimiehiin Paavo Ruotsalaiseen ja Julius Immanuel Berghiin. Kuvaus ei kaipaa täydennystä, joitakin sen kohtia voi painottaa ja alleviivata. Seuraavassa pari alleviivausta. 1. Snellman oli ajattelijana ja erityisesti uskonnonfilosofina Georg Wilhelm Friedrich Hegelin ( ) oppilas, kuten tiedämme. Se antaa aiheen kysyä, olivatko Snellmanin tieteellisen toiminnan perimmäiset tavoitteet kenties samat kuin hänen kuuluisalla saksalaisella opettajallaan: puolustaa kristillistä uskoa ja pelastaa teologian uhanalainen asema tieteiden joukossa? Ymmärsivätkö aikalaiset, ymmärsivätkö Snellmanin myöhemmät tulkitsijat oikein Hegelin spekulatiivisen filosofian lähtökohtia ja tavoitteita? Vaikuttaa siltä, että yhtä lailla kristinuskon puolustajien pelot kuin sen vastustajienkin toiveet olivat aiheettomia. Molemmilla tahoilla Snellman jäi ilman ymmärtäjiä ja seuraajia. Valistuksen uskontokritiikissä teologia oli leimattu esikriittiseksi metafysiikaksi. Immanuel Kantin mukaan inhimillinen ajattelu ja tiede eivät pysty murtautumaan kokemuksen rajojen ulkopuolelle. Empiirisen havainnoinnin kohteena ovat ilmiöt, niiden takana ovat oliot sinänsä, itse todellisuus, mutta siitä emme tiedä yhtään mitään. Emme voi kurkistella verhon taakse. Ymmärryksemme rajat asettavat meille maailmamme rajat, Kant valisti. Maailma on näin kaksi: havainnoinnille avautuva ilmiöiden maailma ja niiden takaisten olioiden sinänsä maailma - tiedon maailma ja uskon maailma. Perinteinen
2 teologia, joka oli väittänyt pääsevänsä varmaan tietoon kohteestaan, yliaistillisesta olioiden sinänsä maailmasta, menetti näin paikkansa tieteiden joukossa. Tähän Hegel iski. Hän halusi edetä yli sen rajan, jolle valistus ja Kant olivat pysähtyneet. Hän yritti kumota edeltäjiensä kahden maailman opin, dualismin. Hän halusi pelastaa kristinuskolle ja teologialle, mitä pelastettavissa oli. Hänen ajattelustaan muodostui oppineiden uskonto. Enzyklopädie-teoksensa (1830) alussa Hegel julisti, että maailma ei ole kaksi vaan yksi. Filosofialla ja teologialla on yksi ja sama kohde, joka on totuus, ja että Jumala ja vain Jumala on tuo totuus. Hegel toimi toisin kuin teologinen traditio ja toisin kuin tähän traditioon kohdistunut valistuksen kritiikki oli tehnyt: hän keskittyi pohtimaan Jumalan ja ihmisen ykseyttä, jonka esittämisessä kristinusko oli hänen mielestään ylivoimainen uskontojen historiassa. Hän ei asettanut Jumalaa ja ihmistä, ääretöntä ja äärellistä, toisistaan erilleen tai toisistaan vieraantuneiksi ja sitten yrittänyt tuoda näitä kahta jonkinlaiseen keskinäiseen yhteyteen. Hegelin mielestä maailman ykseyden perimmäinen kulmakivi on kristinuskon opettama Jumala, jonka synonyymeina hän käyttää Henkeä, Absoluuttia, Järkeä, Ääretöntä, Todellisuutta ja Totuutta. Henki ei ole jossakin havaittavan maailman tuolla puolen uskon alueella ja ihmisten tavoittamattomissa, vaan koko ajan mitä syvimmin läsnä maailmassa. Maailma ja historia noudattelee kulussaan Hengen jumalallista suunnitelmaa. Historiasta muodostuu kehityskertomus: Hengen luodessa ja ilmaistessa itseään historian prosessi etenee kohti yhä suurempaa vapautta, joka on historian päämäärä. Erityisesti käsitelogiikassa näyttäytyi Hegelin pyrkimys vapautua valistuksen ja Kantin kahden maailman dualismista. Absoluuttia, Jumalaa, voidaan lähestyä ja tutkia suoraan sen oman sisäisen rakenteen kautta. Ei ole niin, että toisaalla on näkyvä ilmiöiden maailma ja toisaalla itse todellisuus, oliot sinänsä, joka vaikka onkin olemassa, on meille tuntematon, emmekä voi siitä tietää mitään. Uskonnossa ja teologiassa samoin kuin taiteessa Absoluutti verhoutuu kuviin ja symboleihin, filosofiassa Absoluutti ilmaisee itsensä käsitteellisesti, suoraan ja välittömästi. Mutta kuten sanottu molempien kohde on yksi ja sama. Äärimmillään ei asiaa ja käsitettä, todellisuutta ja tietoisuutta, voi erottaa toisistaan. Tätä tarkoitti Hegelin kuuluisa lause: mikä on järjellistä on todellista ja mikä on todellista on järjellistä, jota hän jatkoi, että meidän on edellytettävä, että tiedämme, emme ainoastaan että Jumala on todellinen, vaan että Hän on ylin todellisuus, että Hän yksin on tosioleva. Tietoisuuden ja todellisuuden, käsitteen ja asian, kiinnittymistä toisiinsa ja sulautumista yhteen ei ole helppoa ymmärtää. Yhtään helpommaksi asia ei tule, jos koetamme valaista sitä esimerkillä: käsite Kuopion kaupunki ja itse Kuopion kaupunki ovat kaksi eri asiaa, jälkimmäisessä voi asua, edellisessä ei. On jokseenkin ylivoimaista pysyä perässä, kun sanotaan, että käsite ja sen tarkoittama asia lähentyvät toisiaan niin, ettei niitä voi enää erottaa.
3 Joka tapauksessa Hegel uskoi, että tietoisuus, syvimmässä perusrakenteessaan, pystyy paljastamaan todellisuuden yleisimmät piirteet. Enemmänkin: ajattelun avulla maailmasta ja Jumalasta voidaan rakentaa rautaisen logiikan hallitsema käsitteellinen kopio, joka yksi yhteen kuvaa Jumalan todellisuutta salatuimpaan saakka. Hegel piti itseään luterilaisena kristittynä. Vaikka aikalaiskritiikki häntä kohtaan oli massiivista, ja vaikka hän joutui jo eläessään katselemaan perintönsä hajautumista riiteleviksi koulukunniksi, hän uskoi vakaasti pystyneensä rationaalisesti ilmaisemaan kristinuskon syvimmän olemuksen ja turvanneensa teologialle kunniapaikan akateemisten tieteiden joukossa. 2. Kaikki edellä sanottu sopii kuta kuinkin Snellmaniinkin, Hegelin etevimpään pohjoismaiseen tuntijaan ja oppilaaseen. Snellmanin filosofinen väitöskirja (1835) oli Hegelin järjestelmän puolustus, hänen varhaiset tutkielmansa 1830-luvun lopulla (Logiikka, Psykologia, Oikeusoppi) edustivat selvästi Hegelin spekulatiivista filosofiaa samoin kuin Persoonallisuuden idea (1841), ensimmäinen kahdesta pääteoksesta. Oppi valtiosta-teoksessaan (1842) hän omankin tunnustuksensa mukaan hakeutuu ranskalaisen valistusfilosofian käytännönläheisempään suuntaan ja siirtää painotusta valtiosta kansalaisyhteiskuntaan, vaikka riippuvuus Hegelistä on edelleen ilmeinen. Jo Persoonallisuuden ideassa Snellman syytti aikakautensa uskonnollisia intoilijoita - kirkonmiehiä siinä kuin pietistejäkin siitä että nämä pelaavat väärää peliä ihmisen epätäydellisyydellä korostaessaan Jumalan ja ihmisen välistä jyrkkää eroa. Väärän pelin seurauksena todellisuus oli revennyt kahtia, ja kuilun ylittämistä pidettiin Jumalan alentamisena ja ihmisen ylentämisenä. Snellmanille ajattelussa olennaista on jumalallisen ja inhimillisen erottamattomuus, ykseys. Yksi ja sama Henki persoonallisuutena, itsestään tietoisena ja puhtaana ajatuksena sitoi yhteen jumalallisen ja inhimillisen. Ero oli suhteellinen, kuilu ylitettävissä: Jumalassa Henki oli toteuttanut itsensä täydellisesti, ihmisessä toteutuminen oli alullaan ja laajeni historian prosessin edetessä. Ajattelun avulla ja järkeä käyttäen ihmiselle on mahdollista päästä kristinuskon ytimeen, kun uskonnon myytit ja tunteeseen vetoavat mielikuvat puretaan järjen käsitteiksi. Uskonnonfilosofiassaan Snellman pysyi uskollisena nuoruutensa näylle, vaikka hän poliittisessa filosofiassaan myöhemmin etääntyikin Hegelin perinnöstä. Luennossaan Hengen olemuksesta 1843 hän vakuutti spekulatiivisen filosofian kykenevän ilmaisemaan ikuisen läsnäolon äärellisessä ja saattavan ajattelevan tietämisen ja uskonnollisen tunteensovintoon keskenään. Virkaanastumisesitelmässään keväällä 1856 hän vaati, että tieteen tulee tunnustaa kaikessa tapahtumisessa järjellinen suunnitelma. Maailmalla on pohjapiirustus, sen etsiminen ja jäljittäminen on tieteen tehtävä. Ensimmäisessä luennossaan syksyllä 1856 hän opetti, että tieteen huipentuma on tieto Jumalasta. Olisi väärin piirtää uskonnon yliaistillisen maailman ympärille rajaa, jota tiedostava järki ei saa ylittää.
4 Vaikka Snellmanille oli tärkeää osoittaa, että hänen teologiansa ei ole ristiriidassa aidon uskonnollisuuden eikä kristinuskon keskeisen sisällön kanssa, hänen ajatuksensa kuulostivat oudoilta kirkon ja teologian ylimpien vartijoiden korvissa. Ymmärtäjiä ei ilmaantunut, koulukuntaa ei syntynyt. Hän jäi yksinäiseksi tähdenlennoksi opettajansa Hegelin tavoin. Historian voittajaksi palasi Immanuel Kant, protestanttisen maailman ykkösfilofi. Tieto ja usko aidattiin siististi omiksi maailmoikseen. Vain ilmiöistä voidaan saada tieteellisesti pätevää tietoa. Onko ilmiöiden takana mitään, onko maailmalla alkunsa ajassa ja onko Jumalaa, ovat kysymyksiä, joista tiede ei voi sanoa juuta eikä jaata. Tässä ollaan. Snellmanin kirkkokritiikin punaisena lankana oli kansan vieraantuminen kristillisestä teologiasta, kirkon opista ja tunnustuksesta. Kenties tämä vieraantuminenkin oli syynä siihen, että muutoin edistykseen uskova optimistinen hegeliaani ennusti maalle synkkää tulevaisuutta: 200 vuoden kuluttua Suomessa ei löydy yhtäkään luterilaista saati suomalaista. Sotaa käytiin hänen mukaansa kirkollista auktoriteettiuskoa vastaan kahdella rintamalla: sivistyneistö janosi uskon perustaksi tieteellistä tietoa ja herätysliikkeet puolustivat omin päin, ilman kirkon pappeja, harrasta henkilökohtaista uskoa. Jos sivistyneistö ja rahvas saisivat tahoillaan elää ja kehittyä vapaasti, ilman kirkollista holhousta ja paimennusta, ne voisivat lähentyä toisiaan. Yhdessä asiassa Snellman ja Paavo Ruotsalainen ystävineen olivat ikään kuin samalla puolella. Molemmat pitivät kristinuskon tiedollista sisältöä tarpeellisena kristinuskoa voidaan opettaa ja se voidaan oppia. Uskon tiedollinen sisältö sellaisena kuin se oli kirjattu Raamatussa tai kirkon myöhemmissä dogmeissa, opeissa ja tunnustuksissa ei kummankaan mielestä kuitenkaan vielä yksin riittänyt. Snellmanille opit ja traditiot olivat ajastaan jääneitä, ihmisten sepittämiä hökkeleitä, joiden liejuun oikeaoppiset teologit olivat uponneet jos eivät leukaa niin ainakin nilkkojaan myöten. Ukko-Paavolle puolestaan kristillisen uskon tiedolliseen sisältöön nojautuminen oli sanan päälle krossaamista, pelkkää aivouskoa, josta piti päästä syvemmälle. Miten kristillisestä tiedosta ja aivouskosta päästään syvempään varmuuteen ja merkitykseen kristinuskon totuuksista - siinä Snellmanin ja Ruotsalaisen tiet kuitenkin erkanivat ratkaisevalla tavalla toisistaan. Snellman uskoi ihmisen pystyvän ajattelulla tavoittamaan traditioiden, mielikuvien ja symbolien verhoaman jumalallisen todellisuuden. Ruotsalainen mukaan ihmisen järki ja ajattelu ei tähän kykene. Raamatun ja kristillisen opin salaisuus ja ydin paljastuu vain niille, joiden silmät Pyhä Henki on avannut näkemään heidän oman viheliäisyytensä. Muutoin - Snellmanin perheessä käytetty virsi Peura janoissansa, rientää kiiruissansa, jota hän leskeksi jäätyään opetteli soittamaan, lienee ollut kuopiolaisilta opittu Anders Odheliuksen Siionin virsi. Herrnhutilaisten pietistien Siionin virsiä otettiin kirkon virsikirjaan vasta 1900-luvulla.
5
2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto
2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta
LisätiedotETIIKKA ERI KIRKOISSA IR
ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen
LisätiedotKolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki
Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.
LisätiedotUSKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)
USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden
LisätiedotKaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO
7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.
LisätiedotTiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus?
Tiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus? Uskon ja tieteen vuorovaikutusmallit Neljä vuorovaikutusmallia eli tapaa ymmärtää uskon ja tieteen suhde 1. Konflikti 2. Erillisyys 3. Dialogi 4. Yhteneväisyys
LisätiedotEskatologia. Oppi lopusta
Eskatologia Oppi lopusta ta eskhata = viimeiset ajat/tapahtumat Oppi lopusta ja maailmankaikkeuden päätöksestä Ihmisen kuolema = oman elämän eskatologinen loppu Maailmanloppu koko todellisuuden eskatologinen
LisätiedotTEOLOGIAN PERUSTEOKSIA
TEOLOGIAN PERUSTEOKSIA Eksegetiikka (Raamatun selitysoppi) Yleisesityksiä, lähteitä ja metodikysymyksiä Kuula, Nissinen & Riekkinen, Johdatus Raamattuun (Kirjapaja 2003). Sollamo (toim.) Qumranin kirjasto
LisätiedotMIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?
MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan
LisätiedotKristuksen kaksiluonto-oppi
Kristuksen kaksiluonto-oppi Katolinen kirkko muotoili kolminaisuusopin 300- ja 400-luvuilla ja täydensi sitä Kristuksen kaksiluonto-opilla Khalkedonin kirkolliskokouksessa vuonna 451. Kirkolla on ollut
Lisätiedot8. Skolastiikan kritiikki
8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista
LisätiedotARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO
ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO TAKSONOMIATAULUKKO 6.lk. UO 6. luokka arvioitavat tavoitteet Etiikka T4, T8, T9, T10, T11 arvosanalle 5 Muistan yksittäisen kristillisen eettisen periaatteen. minulla
LisätiedotHelatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna
Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,
LisätiedotTiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980
Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden
LisätiedotUsko. Elämä. Yhteys.
Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!
LisätiedotMikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.
13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri
LisätiedotFILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15
FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON USKONNONFILOSOFIA HY USKONNONFILOSOFIAA OPISKELLAAN JA TUTKITAAN SEURAAVISSA TIETEISSÄ: TEOLOGINEN TIEDEKUNTA (KRISTILLINEN PUOLI) TEOREETTINEN FILOSOFIA
LisätiedotLyhyet kurssikuvaukset
Uskonto, evankelis-luterilainen Pakolliset 1-2, syventävät 3-6, soveltava 7 Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. UE01 Uskonto ilmiönä kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä
LisätiedotKirkot ihmisoikeuksista: Emme ole tehneet tarpeeksi
Kirkot ihmisoikeuksista: Emme ole tehneet tarpeeksi Euroopan kirkkojen konferenssin kirkko ja yhteiskunta-komissio järjesti yhdessä Suomen ortodoksien kirkon ja Suomen evankelisluterilaisen kirkon sekä
LisätiedotMikhail Bakunin. Jumala vai työ
Mikhail Bakunin Jumala vai työ Te piikittelette meitä siitä, että emme usko Jumalaan. Me syytämme teitä häneen uskomisesta. Me emme tuomitse teitä tästä. Me emme edes syytä teitä. Me säälimme teitä. Sillä
LisätiedotKristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä
Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,
Lisätiedot5.12 Elämänkatsomustieto
5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa
LisätiedotTUM-E3231 Ekumeeninen teologia
TUM-E3231 Ekumeeninen teologia Tutkielman oppialan opinnot Minna Hietamäki 2018 Opintojakson tavoitteet Opiskelija ymmärtää ekumeenisen teologian keskeisiä kysymyksiä osana systemaattisen teologian keskustelua
LisätiedotIHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen
ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme
Lisätiedot4. Ilmoitus. Room. 1:19-23
4. Persoonallinen Jumala ja kristinuskon totuusvaatimus ihminen oppii tuntemaan Jumalan vasta kun Jumala itse kertoo itsestään ihmisen osuus? ilmoituksen käsite Raamatun asema ilmoituksessa kokemus ja
LisätiedotVirta kohti Astrakania - G. W. F. HEGELIN KÄSITYS USKONNOSTA
Virta kohti Astrakania - G. W. F. HEGELIN KÄSITYS USKONNOSTA Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Yhteiskuntatieteiden laitos Filosofian pro gradu -tutkielma Joel Kerosuo
LisätiedotRAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA
2 RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ISMMN Johtajuuskonferenssi 2014 jumalan miehen, pastori Chrisin, kanssa oli historiallinen ja elämää muuttava. Se oli erityisen muutoksen ja Pyhän Hengen välittämisen
LisätiedotMITÄ ON USKO? RR lokakuu 1970 nro 8
MITÄ ON USKO? RR lokakuu 1970 nro 8 Tässä protestanttisessa kirkossa pidetään uskoa ja elämää uskossa ainoana oikeana kristillisyytenä, ja kulmakivenä pidetään sitä Lutherin opetusta, että usko yksin tekee
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5
KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,
Lisätiedotei ole syntiä. Ehkä sotakin toisinaan tuomitaan sunnuntaipuheissa,
V PELASTUKSEN KAIPUU Henkisen elämän siirtyessä kuvailemallemme kolmannelle portaalle, ikuiseen elämään johtavalle tielle, vie se totuudenetsijän oman sielunsa pariin, oman sielunsa heikkouksiin, puutteisiin
Lisätiedot8. Skolastiikan kritiikki
8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan ( skolastiikka ) kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui
LisätiedotYKSI JUMALA KOLME PERSOONAA. TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta
YKSI JUMALA KOLME PERSOONAA TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta PYHÄ KOLMINAISUUS, Antonio de Pereda, 1640-luvulla KOLMINAISUUDEN YLISTYS, Albrecht Dürer, V. 1511 Jumala antoi sydämen ja aivot
LisätiedotLUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA
STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO
LisätiedotFransiskaanit ja teologia
Fransiskaanit ja teologia sääntökunnilla yliopistossa omat oppituolinsa opetus omassa konventissa ) omat teologiset traditiot (k. 1245) opetti Pariisissa aluksi sekulaariteologina (=ei-sääntökuntalaisena)
LisätiedotHÄRMÄN LUKION KIRJALISTA 2015-2016
HÄRMÄN LUKION KIRJALISTA 2015-2016 MAANTIETO - Lukion maantiede Ge 1, Sininen planeetta (Otava) - Lukion maantiede Ge 2, Yhteinen maailma (Otava) - Lukion maantiede 3, Ge 3, Riskien maailma (Otava) - Lukion
LisätiedotEtiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet
Etiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Systemaattisen teologian osasto 4.11.2014 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII)
LisätiedotUSKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi
USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin
LisätiedotArmo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!
Sotiemme veteraanien pohjoisen Suomen Kirkkopäivä, Ouluhalli, Oulu 30.5.2007 Teksti Joh. 16:12-15 Paljon enemmänkin minulla olisi teille puhuttavaa, mutta te ette vielä kykene ottamaan sitä vastaan. Kun
LisätiedotMitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento
Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada
LisätiedotSisällys Esipuhe 11 Johdanto 14 Tieteen arvovalta ja tieteellisen keskustelun vapaus 28 Myytti pyyteettömästä tieteentekijästä 36 Tieteen rajat ja rajojen vartijat 39 Kirjan perusjuoni 44 Aukkojen jumala
LisätiedotTuotenro LUKIO/ Tuote Veroton_hinta Uusi alv % Uusi hinta Historia 5 Ruotsin itämaasta Suomeksi Digikirja (48 kk, LOPS 2016) 18,31
Tuotenro LUKIO/ Tuote Veroton_hinta Uusi alv % Uusi hinta 1.7.2019 37 7460 8 Historia 5 Ruotsin itämaasta Suomeksi Digikirja (48 kk, LOPS 2016) 18,31 10 20,10 37 7481 3 Historia 5 Ruotsin itämaasta Suomeksi
LisätiedotLUKIO Tilauslista ja hinnasto 2019
Hinnat ovat 1.1.2019 voimaan tulleita kustantajan hintoja. Pidätämme oikeuden hinnanmuutoksiin. TILAUKSET: www.oppinet.fi, asiakaspalvelu.publishing@edita.fi, p. 020 450 010 PALAUTUKSET: Tilatuilla tuotteilla
LisätiedotII Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa
Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen
LisätiedotPA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET
PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET AUDIOLUENTO 2000-02 - 09 Muistiinpanot EDUSERVER s. 29.02.1952 Helsingin yliopisto Avoin yliopisto Aikuiskasvatustiede 15 ov Kasvatusfilosofian per. (2ov) Monimuoto-opetus
LisätiedotPakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.
Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa
LisätiedotMiten puhua Jumalasta muslimien kanssa?
114 Iustitia 15 (2002) 114 119 Miten puhua Jumalasta muslimien kanssa? Miten Jumalasta on ylipäätänsä puhuttava? Minä näin suuren valkean valtaistuimen ja sen, joka sillä istuu. Hänen kasvojensa edestä
LisätiedotTimo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto
Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto 7.11.2012 Kirkko- ja seurakuntakäsitys, jossa sekä salatulla että näkyvällä on paikkansa Kaksinaisuus kirkon / seurakunnan
LisätiedotSUOMEN HELLUNTAIKIRKKO
SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO Suomen Helluntaikirkon julkaisuja 2 2014 tekijät, Suomen Helluntaikirkko ja Aikamedia Oy Raamatunlainauksissa on käytetty Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen
LisätiedotValkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä.
Valkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä. Veljeskunta lähettää keskuudestaan viisaan ihmisen, joka julistuksellaan
LisätiedotEtiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007
Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka
LisätiedotHeikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari
Heikki Salomaa Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Intensiivijakson yhteiset osiot TYÖELÄMÄSEMINAARI Opettaja yliopistonlehtori Heikki Salomaa (8 t) To 5.9. klo 12.15 13.45 AT102
LisätiedotJEESUS TORJUTAAN NASARETISSA
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JEESUS TORJUTAAN NASARETISSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Nasaretissa, Jeesuksen lapsuuskotikaupungissa,
LisätiedotLapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii
LisätiedotKirkko ja tieteellinen maailmankuva. Arkkipiispa Tapio Luoma
Kirkko ja tieteellinen maailmankuva Arkkipiispa Tapio Luoma 15.3.2019 Maailmankuva Luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien oletusten tai tietojen systemaattista kokonaisuutta kutsutaan maailmankuvaksi.
LisätiedotTulevaisuuden teologi
Tulevaisuuden teologi Teologikoulutustarveselvitys 2015 Heikki Salomaa Teotar 2 kyselyyn vastanneet (N=527) HY (N=366) 45 % ISY (N=126) 51 % ÅA (N=27) 30 % Koko aineisto Mies (N = 190) 33 % 42 % 48 % 36
LisätiedotOpiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri
ÄIDINKIELI VANHA LO LO 2016 AKOLLINEN KOODI KOODI KURINIMI VANHA / Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI6 oveltavin osin; kieli kulttuuri
LisätiedotLataa Tieteen lyhyt historia - vai pitkä tie luonnonfilosofian ja empirismin kohtaamiseen - Tuomo Suntola. Lataa
Lataa Tieteen lyhyt historia - vai pitkä tie luonnonfilosofian ja empirismin kohtaamiseen - Tuomo Suntola Lataa Kirjailija: Tuomo Suntola ISBN: 9789526723686 Sivumäärä: 290 Formaatti: PDF Tiedoston koko:
Lisätiedot7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne
7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö
LisätiedotOpettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS
Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä
LisätiedotKOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN
KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,
LisätiedotANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS
ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,
LisätiedotKIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti
KIRKKOHALLITUS Kirkko: yhteistä näkyä kohti 1 Asiakirjan tausta Faith and Order-asiakirja BEM (Baptism, Eucharist Ministry l. Kaste, ehtoollinen, virka 1982) ja siitä saadut perusteelliset vastaukset KMN:n
Lisätiedot4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko
4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 1. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki on utelias, haluaa tutkia,
LisätiedotMIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ?
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? 1. Kertomuksen taustatietoja a) Vieraat termit Synti on Jumalan käskyjen rikkomista. Raamattu nimittää sitä mm. laittomuudeksi,
LisätiedotOsallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi?
Osallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi? Kesäkuussa 2017 Lappeenrannassa nähdään ja koetaan sirkusta, kansantanssia ja teatteria lasten ja nuorten esittämänä, kun Nurtsi-nuorisosirkusfestivaali,
LisätiedotArmo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!
KIRKKOPÄIVÄT LAHDESSA 13.-15.5.2011 Saarna Kärkölän kirkossa 15.5.2011 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) JUMALAN KANSAN KOTI-IKÄVÄ (Joh. 17:11-17) Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme
LisätiedotApologia-forum 25.-27.4.2014
Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum
LisätiedotLUKIO Tilauslista ja hinnasto 2018
Hinnat ovat 1.1.2018 voimaan tulleita kustantajan hintoja. Pida ta mme oikeuden hinnanmuutoksiin. TILAUKSET: www.oppinet.fi, asiakaspalvelu.publishing@edita.fi, p. 020 450 010 PALAUTUKSET: Tilatuilla tuotteilla
LisätiedotUskontojen maailmassa
Uskontojen maailmassa Pelikortit varhaiskasvatukseen JOHDANTO 2 Monikulttuuristuminen on nostanut esille tarpeen uudenlaiseen, käytännönläheiseen uskontodialogiseen keskusteluun ja oman taustansa tuntemiseen.
LisätiedotTiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)
Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1) : Opiskelija kehittää monitieteellistä ja kriittistä ajattelua tutustuu tiedemaailman käytäntöihin harjaantuu lukemaan ja arvioimaan tieteellisiä tutkimuksia
LisätiedotKuka käyttää kirkon ääntä tänään? Esitelmä Kirkko myrskyn silmässä symposiumissa 25.2.2014 Joensuussa
MIKKELIN HIIPPAKUNNAN PIISPA Kuka käyttää kirkon ääntä tänään? Esitelmä Kirkko myrskyn silmässä symposiumissa 25.2.2014 Joensuussa Viime kesän kirkollisen keskustelun kuumentuessa Iltalehdessä oli 11.7.2013
LisätiedotRaamatun tulkitseminen Erilaisia raamatuntulkintatapoja. Tabletkoulu
Raamatun tulkitseminen Erilaisia raamatuntulkintatapoja Miksi Raamattua pitää tulkita? Voiko sitä lukea tulkitsematta? Jokainen tekstiä lukeva ihminen tulkitsee sitä elämänhistoriansa ja aikakautensa kautta.
Lisätiedotb) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär.
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VÄLIKOHTAUS MATKALLA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui - Kapernaumissa b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin
LisätiedotLataa Kehittyvä ihmiskuva ja tiede - Peter Heusser. Lataa
Lataa Kehittyvä ihmiskuva ja tiede - Peter Heusser Lataa Kirjailija: Peter Heusser ISBN: 9789526853925 Sivumäärä: 422 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 29.88 Mb Peter Heusser on lääketieteen professori ja
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)
Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for
LisätiedotARVIOININ TUKITAULUKKO VUOSILUOKILLE UE
ARVIOININ TUKITAULUKKO VUOSILUOKILLE 7.-9. UE ARVIOINTITAULUKKO 7.lk. UE 7. luokka arvioitavat Oman osaaminen T1, T2, T4, T5, T10 arvosanalle 5 ohuksen avulla. arvosanalle 6: osa tavoitteista toteutuu.
LisätiedotEikev 5. Moos 7: 12-11: 25
1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas
Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible
Lisätiedot12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat
12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat luterilaisuus: Augsburgin tunnustus Puolustus Yksimielisyyden ohje muut tunnustuskirjat katolisuus: Trenton kirkolliskokous reformoidut kirkot: paikalliset tunnustukset
LisätiedotELIA OTETAAN TAIVAASEEN
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ELIA OTETAAN TAIVAASEEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Elia otettiin taivaaseen jossakin Jordanin itäpuolella, Jerikon kohdalla.
LisätiedotUskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana
LisätiedotMYYTIT Totta vai tarua?
MYYTIT Totta vai tarua? MYYTTI ON TARINA Arkikielessä myytti merkitsee usein epätotta, satua, juttua vain. Tämä on myytin todellisen olemuksen sivuuttamista ja vähättelyä! Maailmassa on muitakin totuuksia
LisätiedotHavaintomateriaalia - avuksi sinulle
Havaintomateriaalia - avuksi sinulle - lapsi ja nuorisotyöhön - taide- ja leirikoulutyöhön - lähetyskasvatukseen - teemapäiviin - kirkollisiin tapahtumiin - ystävyysseurakunta- työhön - erityisryhmille
LisätiedotMatka Raamatun kastetilanteisiin. Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto
Matka Raamatun kastetilanteisiin Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto I Kristillinen kaste ja muut puhdistautumisrituaalit Puhdistautumisriitit tavallisia uskonnoissa Puhdistautumisriitti Ganges- virrassa
LisätiedotJ. V. Snellmanin kansallisuus-käsitys ja Augustinuksen kirkkoopillinen
1 Prof. Dr. Jouko Martikainen 18.03.1994 Turku J. V. Snellmanin kansallisuus-käsitys ja Augustinuksen kirkkoopillinen ajattelu Pohdiskelua suomalaisen kansankirkkoajattelun taustasta ja sen rajoituksista
LisätiedotKaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?
Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012
LisätiedotAlusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä?
Ilmestys (kr. Αποκαλυψις) tarkoittaa verhon pois ottamista. Emme näe verhottuja asioita ennen niiden paljastumista, ilmoittamista. Jumala on aina paljastanut omilleen sen, mikä on tarpeen tietää tulevaisuudesta.
LisätiedotFundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi
Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskus Joitakin havaintoja brittiläisistä terroristeista Etnisesti kirjava ryhmä Ei psykopatologioita Koulutustaso vaihteleva Eivät
LisätiedotMIKÄ USKONNONOPETUKSESSA
MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Jeesus, suuri Opettaja
Nettiraamattu lapsille Jeesus, suuri Opettaja Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotMistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten
Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulutyö 2018 Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle,
LisätiedotJohdatus go-peliin. 25. joulukuuta 2011
Johdatus go-peliin 25. joulukuuta 2011 Tämän dokumentin tarkoitus on toimia johdatuksena go-lautapeliin. Lähestymistapamme poikkeaa tavallisista go-johdatuksista, koska tässä dokumentissa neuvotaan ensin
Lisätiedot1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta
1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on
LisätiedotSarjat ja integraalit, kevät 2014
Sarjat ja integraalit, kevät 2014 Peter Hästö 12. maaliskuuta 2014 Matemaattisten tieteiden laitos Osaamistavoitteet Kurssin onnistuneen suorittamisen jälkeen opiskelija osaa erottaa jatkuvuuden ja tasaisen
LisätiedotIHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä
Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan
LisätiedotJEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, synagoogassa
LisätiedotKultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p )
Kuta enemmän tiedät ja kuta paremmin ymmärrät, sitä ankarammin sinua tuomitaan, jollei elämäsi ole yhtä pyhä kuin tietosi on laaja. Tuomas Kempiläinen. Vaikka maailma tuhansine ilmiöineen vetää ihmisen
LisätiedotERILAISIA USKOMISIA. Mystiikka. Monta tapaa uskoa
Mystiikka ERILAISIA USKOMISIA Monta tapaa uskoa Mystiikka on uskonnon harjoittamisen muoto, jota on kaikissa uskonnoissa. Sen tavoitteena on saavuttaa suora kosketus siihen viimeiseen, absoluuttiseen todellisuuteen,
LisätiedotKant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E
Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)
Lisätiedotluvun teologiaa
6. 1300-1400 luvun teologiaa 1500-l alussa: via antiqua / via moderna yliopistofilosofian ja -teologian keskeinen koulukuntajako eroja: auktoriteetit via antiqualla: Albert + albertistit tai Akvinolainen
Lisätiedot