Pohjoismaisen kulttuurirahaston toimintasuunnitelma

Transkriptio

1 Pohjoismaisen kulttuurirahaston toimintasuunnitelma Johdanto Pohjoismaisen kulttuurirahaston tehtävänä on edistää Pohjoismaiden taiteen ja kulttuurin myönteistä kehitystä tukemalla Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin sekä Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin välistä kulttuuriyhteistyötä. Tämä tapahtuu kehittämällä osaamista, edistämällä verkostoitumista sekä myöntämällä taloudellista tukea. Pohjoismainen kulttuurirahasto on tehnyt kulttuuriyhteistyötä vuodesta 1966 lähtien yhteispohjoismaisen sopimuksen pohjalta. Rahaston budjetti on nykyisin 36 miljoonaa Tanskan kruunua. Siitä valtaosa jaetaan apurahoina pohjoismaisille kulttuuriprojekteille, joita toteutetaan niin Pohjoismaissa kuin niiden ulkopuolellakin. Viime vuosina rahasto on lisäksi osallistunut aktiivisesti verkostoihin ja edistänyt verkostoitumista pohjoismaisen kulttuuripolitiikan kehittämiseksi. Rahaston toiminnan nykytila on hyvä. Rahasto rahoittaa noin 260:tä projektia sekä kehittää uusia apurahoitukseen liittyviä toimia, temaattisia panostuksia ja viestintäpanostuksia. Rahaston varat ovat rajalliset, joten sen tulee käyttää varojaan ja resurssejaan strategisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että rahaston tulee kirkastaa omakuvaansa ja osallistua oikeille foorumeille ja oikeisiin verkostoihin, joissa se voi tehdä muiden kanssa yhteistyötä taiteen ja kulttuurin kehittämiseksi. Samalla rahasto on itsenäinen toimija verrattuna muihin taiteen tukijoihin ja politiikkalähtöisiin pohjoismaihin toimijoihin. Tältä pohjalta rahasto voi tehdä omia aloitteita ja kehittyä kohti entistä strategisempaa oma-aloitteisuutta. Itsenäisyys kannustaa myös tunnistamaan tarpeita ja purkamaan rakenteita tai esteitä, jotka liittyvät Pohjoismaiden taiteen ja kulttuurin kehitykseen.

2 Kulttuuri auttaa tunnetusti vahvistamaan yksilöitä, parantamaan elämänlaatua ja kehittämään demokraattista yhteiskuntaa. Kansainväliset tutkimukset osoittavat myös, että kulttuuriosallistumisella on selkeä yhteys terveyteen, innovatiivisuuteen ja paikalliseen identiteettiin. Pohjoismaisen kulttuurirahaston toimijuus on nähtävä näiden menestystekijöiden uudistavan ja kehittävän pohjoismaisen kulttuurivaihdon valossa. Pohjoismainen kulttuurirahasto täyttää 50 vuotta vuonna Merkkivuoden kunniaksi rahasto pyrkii entistä näkyvämmäksi ja arvostetuksi kumppaniksi taiteen ja kulttuuripolitiikan kehitystyössä, jota tehdään olennaisissa pohjoismaisissa yhteyksissä. Toimintasuunnitelma on hyväksytty Pohjoismaisen kulttuurirahaston hallituksen kokouksessa 20. marraskuuta Luomme yhdessä uutta Pohjolaa ylittämällä rajoja kulttuurin keinoin. Pohjoismaisen kulttuurirahaston tavoitteena on uudistuva ja dynaaminen pohjoismainen taide- ja kulttuurielämä, joka on monimuotoista, saavutettavaa ja laadukasta. Toimintaympäristö Pohjoismaissa on nykyisin yli 26 miljoonaa asukasta. Kulttuuria kuvataan virallisessa pohjoismaisessa yhteistyössä yhdeksi sen tärkeimmistä osatekijöistä sekä keskeiseksi elementiksi maiden välisten suhteiden luomisen ja arvojen ymmärtämisen kannalta. Rahasto katsoo kuitenkin, että pohjoismainen kulttuuriyhteistyö on pyrkimyksistä huolimatta varsin näkymätöntä ja että sitä pönkitetään välillä vanhentuneella ja päivittämättä jääneellä näkemyksellä Pohjolasta. Nyt tarvitaankin kehitystä ja mahdollisuuksia, joilla kulttuuriyhteistyöstä tehdään uudella tavalla tärkeää. Pohjoismaat elävät voimakasta murrosta, joten keskustelua taiteen ja kulttuurin mahdollisesta roolista on pidettävä yllä. Eri Pohjoismaissa pitkään tehty kulttuuripoliittinen työ on tuottanut hyviä tuloksia ja ollut varsinkin sikäli onnistunutta, että julkisesti tuettuun kulttuuritarjontaan luotetaan vahvasti ja että kansalaisten kulttuuriosallistuminen on suurta. Pohjoismaisen kulttuurirahaston mielestä kansalaisten aito kiinnostus kulttuuriin luo perustan myös vahvalle ja iskevälle pohjoismaiselle kulttuuripolitiikalle. Pohjoismaiden kulttuurielämällä on kehittynyt ja moniulotteinen tukijärjestelmä, joka koostuu kansallisen, alueellisen ja kunnallisen tason julkisesta rahoituksesta. Sen lisäksi julkisia varoja jaetaan EU:n ja muiden kansainvälisten yhteistyöelinten kautta. Kulttuurirahoituksesta vastaavat kansalliset viranomaiset luovat edellytykset kunkin maan kulttuuri-infrastruktuurille, joka koostuu laitoksista, riippumattomista toimijoista ja yrittäjistä. Pohjoismaisella kulttuurirahastolla ei ole mahdollisuutta tukea kulttuurilaitosten tai monivuotisten pohjoismaisen kulttuuriprojektien perusrahoitusta. Tämä edellyttää muita, pitkäjänteisesti osallistuvia toimijoita ja rahoituslähteitä. Esimerkiksi kansalliset kulttuurirahoitusviranomaiset on avainasemassa luotaessa infrastruktuu- 1

3 ria pohjoismaiselle toiminnalle, jonka juuret ovat kansallisella, alueellisella ja kuntatasolla. Pohjoismaissa suhtaudutaan kulttuurielämään ja mediaan on varsin samalla tavalla. Muihin Euroopan osiin verrattuna Pohjolassa ollaan hyvin aktiivisia kulttuurin kuluttajia ja harjoittajia. Samoin digitaalinen infrastruktuuri on täällä hyvin kehittynyttä ja digitaalinen tarjonta suurta. Kulttuurin kulutuksessa kasvua on näyttämötaiteissa ja musiikissa, kuten teatteri- ja konserttikäynneissä, kun taas yksityisistä kulttuurielämyksistä korostuvat kirjojen lukeminen ja musiikinkuuntelu. Kulttuurin harjoittamisessa kasvua on osallistujalähtöisessä kulttuurissa, jonka airuena on nuorempi sukupolvi, sekä kuvataiteen, elokuvien ja musiikin tuottamisessa. Vahvat käsityöläisperinteet ovat lisäksi vaikuttaneet siihen, että itse tekeminen ja kestävä kehitys heijastuvat koko ajan enemmän pohjoismaiseen taiteen ja kulttuurin harjoittamiseen. 1 Myös Pohjoismaiden työmarkkinoilla on useita yhteisiä piirteitä, joita säädellään työmarkkinaosapuolten välisillä sopimuksilla ja jotka takaavat huomattavan yhdenvertaisuuden, turvallisuuden ja konsensuksen. Taiteilijoiden työmarkkinoilla ja taidemarkkinoilla on sen sijaan viitteitä siitä, että pohjoismaisen tason infrastruktuurissa on rajoitteita, jotka tulisi määritellä ja korjata. Kansallisella tasolla pohjoismaalaiset samastuvat kulttuuriin, jossa ei ole riittävästi pohjoismaista ulottuvuutta, vaikka taiteilijoiden tuotannolle löytyykin kiinnostusta. Digitalisaatio ja kansainvälistyminen vaativat meiltä uudenlaista asemoitumista. Musiikin myynti on vuodesta 2000 lähtien vähentynyt %, mutta toisaalta Pohjoismaissa käytetään asukasta kohden enemmän musiikin suoratoistopalveluita kuin missään muualla maailmassa. 2 Vastaavaa kehitystä on nähtävissä muillakin taiteenaloilla, kuten elokuva- ja kirjamarkkinoilla. Pohjolasta voi tulla keskeinen taiteilijoiden työmarkkina ja taidemarkkina, mutta tämä vaatii kohtaamiemme uusien haasteiden analysointia ja määrittelyä. Meidän on yhdessä muiden toimijoiden kanssa keskusteltava siitä, miten pohjoismaisia työmarkkinoita voidaan vahvistaa alati digitalisoituvassa ja globalisoituvassa maailmassa ja miten rajoja voidaan avata ja rikkoa. Kansallisella ja pohjoismaisella tasolla on havaittavissa yhteiskunnan jatkuva urbanisoituminen, eriytyminen ja sirpaloituminen. Tästä näkökulmasta onkin tärkeää, että rahasto pyrkii apurahoituksessaan kattamaan koko Pohjolan ja että rahasto edistää kulttuuripolitiikan kehittämistä taiteen ilmaisunvapauden varmistamiseksi. Pohjoismaiden murros asettaa myös taiteilijoiden ilmaisunvapauden uuteen tilanteeseen. Mediakenttä (lehdistönvapaus) on muuttunut, ja taiteilija joutuu toimimaan markkinoilla, joilla taiteen levitykseen investoivat tahot arvioivat taidetta muuttuneiden taloudellisten riskitekijöiden pohjalta. Kansainvälisestä näkökulmasta todettakoon, että muu maailma on alkanut tarkastella Pohjolaa kokonaisuutena, 3 ja oman kokemuksemme mukaan kulttuuritoimijat esittelevät maailmalla yhä enemmän pohjoismaista taidetta kansallisen sijasta. Samalla pohjoismaiset ja kansainväliset yhteishankkeet osoittavat usein sen, että kansainvälisesti toimivat kansalliset toimijat ovat ensisijaisesti sitoutuneita kansallisiin näkökulmiin. Tällä saralla rahasto voi toimia sillanrakentajana kansallisten, pohjoismaisten ja kansainvälisten toimijoiden välillä esimerkiksi vahvistamalla ulkomaanedustustojen pohjoismaista työtä sekä vahvistamalla kansallisten viranomais- 1 Pohjoismaiden tilastollinen vuosikirja 2014, SOM-raportti 2013:16 Kulturvanor i Sverige , CULTURAL ACCESS AND PARTICIPATION Eurobarometri 2013, Bogen og litteraturens vilkår 2015 vuosiraportti Tanskasta. Samhällstrender och kulturvanor: en omvärldsanalys, raportti 2015:3 Ruotsin kulttuurianalyysiviranomainen. 2 Pohjoismaiden tilastollinen vuosikirja Esitutkimus yhteispohjoismaisen brändistrategian tarpeellisuudesta. Pohjoismaiden ministerineuvoston viestintäosasto ja Happy Forsman & Bodenfors

4 ten pohjoismaisia verkostoja. Samalla rahasto voi olla mukana esittelemässä pohjoismaista näkökulmaa keskeisissä kulttuurimetropoleissa ja olla mukana foorumeilla, joilla Pohjoismaat toimivat kansainvälisesti. Päätelmänä todettakoon, että Pohjoismailla on rikas ja laaja-alainen kulttuurielämä, joka kehittyy ja muuttuu nopeasti. Tämä antaa mahdollisuuden osallistua kulttuuriyhteistyön määrittelyyn ja kehittämiseen tavalla, joka ei ollut mahdollinen 50 vuotta sitten rahaston aloittaessa toimintaansa. Esimerkiksi kansainvälistymisen ja digitalisoitumisen aiheuttama muutos tuo taiteelle ja kulttuurille uusia mahdollisuuksia ja haasteita. Pohjoismainen kulttuurirahasto voi saada tässä keskeisen pohjoismaisen ja kansallisen roolin, jos se keskittää ja systematisoi osaamistaan ja tekee siitä käyttökelpoista kentälle ja kulttuuripolitiikalle sekä esittäytyy uusissa pohjoismaisissa yhteyksissä avatakseen työmarkkinoita ja kehittääkseen taidetta ja kulttuuria riippumatta siitä, missä päin Pohjolaa ollaan. Painopistealueet Pohjoismainen kulttuurirahasto on hyväksynyt kaksi painopistealuetta kaudeksi Ne tulee ottaa huomioon Pohjoismaisen kulttuurirahaston kaiken toiminnan suunnittelussa ja koordinoinnissa. Painopistealueiden toteutumisesta on vastaa koko organisaatio. Pohjoismainen kulttuurirahasto aikoo kaudella kehittää strategisen apurahoituksen ja sen seurannan välistä vuorovaikutusta, jotta rahasto olisi merkityksellinen toimija taiteen ja kulttuuripolitiikan kehittämisessä luoda rahastolle näkyvyyttä ja uusia yhteyksiä oma-aloitteisilla kulttuuripoliittisilla hankkeilla ja aktiivisella viestintätyöllä. Toiminnan operatiiviset tavoitteet Rahaston toiminnan, osaamisen kehittämisen ja resurssien käytön optimointi varmistetaan seuraavalla mallilla hallituksen pyrkimysten ja päätösten toteuttamiseksi: suunnittelu -> toteutus -> seuranta -> parannus ja kehitys. Pohjoismaisen kulttuurirahaston mielestä apurahoitusta on yhä syytä kehittää tekemällä seurannasta entistä järjestelmällisempää. Työskentelymuotojen uudistaminen antaa Pohjoismaiselle kulttuurirahastolle mahdollisuuden käyttää kerättyä dataa etupainotteisemmin kuin tähän saakka. Näin voidaan toisaalta jakaa apurahoja entistä perustellummin, toisaalta saada käyttöön laadullinen tietoperusta rahaston panostusten, kuten viestinnän ja kulttuuripoliittisen roolin, kehittämiseksi. Pohjoismainen kulttuurirahasto aikoo suunnittelukaudella vahvistaa viestintäpanostuksia ja kehittää rahaston kulttuuripoliittista näkökulmaa. Eri Pohjoismaiden toimijoilta tulee yhä enemmän toiveita siitä, että rahasto lisäisi läsnäoloaan ja näkyvyyttään. Uusien foorumien, verkostojen ja hankkeiden seurannasta ja niihin osallistumisesta tulee siten rahastolle entistä tärkeämpää. Näiden operatiivisten tavoitteiden saavuttamiseksi toiminnan eri osille on määritelty operatiiviset tavoitteet. Ne tukevat yhdessä ja erikseen rahaston offensiivista kehit- 3

5 tämistä suunnittelukaudella Operatiiviset tavoitteet on kuvattu niitä koskevien otsikoiden alla jäljempänä. Operatiiviset tavoitteet ovat: Apurahoitus Pohjoismaisen kulttuurirahaston apurahoitus luo edellytyksiä kulttuurielämälle, jolle on tunnusomaista monimuotoisuuden ja saavutettavuuden lisääntyminen sekä taiteellisen laadun ja kehityksen parantuminen. Viestintä Pohjoismaisen kulttuurirahaston tulee ulkoisen viestintänsä kautta olla arvostettu toimija Pohjoismaiden kulttuuripolitiikan kehittämisessä, tärkeä kulttuuritiedon lähde sekä uskottava, ammattimainen ja avoin yhteistyökumppani ja apurahoittaja. Kulttuuripoliittiset toimet Pohjoismainen kulttuurirahasto kartuttaa ja levittää kulttuuritietoa, joka tukee kulttuuripolitiikan kehitystä olennaisissa yhteyksissä. Toiminnan toteutus Pohjoismainen kulttuurirahasto kehittää hallituksensa, sihteeristönsä ja asiantuntijoidensa rooleja, tehtäviä ja työskentelymuotoja luodakseen tavoitteellisia prosesseja ja työnkulkuja. APURAHOITUS Tavoite Pohjoismaisen kulttuurirahaston apurahoitus luo edellytyksiä kulttuurielämälle, jolle on tunnusomaista monimuotoisuuden ja saavutettavuuden lisääntyminen sekä taiteellisen laadun ja kehityksen parantuminen. Osa-alueen kuvaus Hanketuen jakaminen on ollut Pohjoismaisen kulttuurirahaston perustehtävä aina perustamisvuodesta 1966 lähtien. Tämä on määritelty myös rahaston perustamissopimuksessa, jossa todetaan seuraavasti: Rahaston varoista voidaan myöntää avustuksia kertaluontoisia pohjoismaisia hankkeita varten. Avustuksia voidaan myös myöntää toisaalta luonteeltaan pysyväisempiä pohjoismaisia hankkeita varten, kuitenkin etupäässä hallituksen asettamaksi määräajaksi ja toisaalta erityistapauksissa säännönmukaisesti toistuvia tarkoitusperiä varten." Nykyisin rahasto tukee vuosittain noin 200:aa projektia keskimäärin Tanskan kruunulla ja enintään Tanskan kruunulla. Hakemuksia rahasto vastaanottaa yhteensä noin useilla kiinteillä hakukierroksilla. Niistä noin 750 hakemusta täyttää rahaston suuntaviivojen muodolliset vaatimukset, eli ne menevät asiantuntija- ja sihteeristökäsittelyyn. Huhtikuussa 2015 julkistettiin OPSTART-käynnistystuki. Käynnistystukea myönnetään taide- ja kulttuuriprojektien ensimmäiseen ideointi- ja verkostoitumisvaiheeseen, ja sen on tarkoitus antaa hakijoille eväitä myöhemmin toteutettaviin suurempiin pohjoismaisiin hankkeisiin. Hakuaika on jatkuva, ja hakijat saavat rahaston päätöksen kahdessa viikossa. Käynnistystukea myönnetään enintään Tanskan kruunua. Ensimmäisen puolen vuoden aikana rahasto on vastaanottanut ja käsitellyt yhteensä 169 käynnistystukihakemusta. Käynnistystuesta tehdään arviointi vuonna Joka toinen vuosi rahasto myöntää 3 miljoonaa Tanskan kruunua yhdelle tai useammalle, tiettyyn ajankohtaiseen ja tärkeään teemaan liittyvälle pohjoismaiselle yhteistyöprojektille. Tukimuodosta käytetään tällä hetkellä nimitystä rahaston temaattinen panostus tai erityisteema. 4

6 Tämän pitkän aikavälin toimintasuunnitelman keskeisiä toimia ovat strateginen verkostoituminen ja mahdollisuus oma-aloitteisten kulttuuripoliittisten hankkeiden käynnistämiseen. Niiden tukemiseksi rahaston on varattava osa tukibudjetistaan entistä keskitetympiin ja matkan varrella määriteltäviin panostuksiin, joita kehitetään dynaamisesti. Pohjoismaisen kulttuurirahaston operatiivisen apurahoitustavoitteen toteutuminen varmistetaan kehittämällä vuosina apurahoitusmalli, 1. jossa on kolme erillistä ja yhteenkuuluvaa tasoa (käynnistystuki, yleistuki ja panostustuki) 2. joka takaa kulttuuriyhteistyön monimuotoisuuden, saavutettavuuden ja kehityksen, koska yleistuella tuetaan yhä projekteja laajapohjaisesti 3. josta tulee panostustuen ansiosta operatiivista suhteessa rahaston omaaloitteiseen työhön (tähän sisällytetään myös rahaston temaattiset panostukset) 4. joka pyrkii nykyistä enemmän kehittämään projektien laatua ja sisältöä pohjoismaisen hyödyn lisäämiseksi. Rahaston asiantuntijaryhmä otetaan jatkossakin mukaan arviointiin kaikilla olennaisilla tasoilla laadun ja tarkoituksenmukaisuuden varmistamiseksi. Rahasto haluaa kehittää työtään, jossa kartutetaan kentän osaamista ja kentältä saatavaa osaamista. Tämä tapahtuu apurahoitusjärjestelmän keskeisten toimijoiden, hakijoiden ja rahaston asiantuntijoiden avulla sekä hyödyntämällä räätälöityjä arviointimenetelmiä, joilla seurataan panostustuella tuettavia suuria panostuksia. Toimenpiteet Kehitetään uudet puitteet panostustuelle, jota käytetään strategisena työkaluna kulttuuripoliittisen kehitystyön toteutuksessa. Kehitetään johdonmukaisia kytköksiä käynnistystuen, yleistuen ja panostustuen välille. Toteutetaan rahaston integroitu tietoperustainen kehitystyö uudistamalla apurahan saajien loppuraportointia ja sitä seuraavaa asiantuntijatarkastusta (yleistukea saaneet) sekä kehittämällä erityisiä arviointityökaluja panostustuella toteutettavien suurten panostusten yhteydessä. Kehitetään yleistukea keskittymällä pohjoismaisten yhteistyöprojektien laadun ja sisällön kehittämiseen. VIESTINTÄ Tavoite Pohjoismaisen kulttuurirahaston tulee ulkoisen viestintänsä kautta olla arvostettu toimija Pohjoismaiden kulttuuripolitiikan kehittämisessä, tärkeä kulttuuritiedon lähde sekä uskottava, ammattimainen ja avoin yhteistyökumppani ja apurahoittaja. Osa-alueen kuvaus Pohjoismaisen kulttuurirahaston hallitus hyväksyi vuonna 2014 brändistrategian ja viestintästrategian. Strategioiden myötä rahaston brändiasema on selkeytynyt ja se on tehnyt strategista työstä päästäkseen mukaan uusiin yhteyksiin ja verkostoihin, jotta se voisi lisätä rahaston työn tunnettuutta sekä kasvattaa rahaston merkitystä kulttuurielämässä ja kulttuuripoliittisissa yhteyksissä. Rahasto on lisäksi pyrkinyt vahvistamaan apurahoitukseen liittyvää viestintää ja kehittämään tulosten levittämistä esimerkiksi projektilähettiläiden ja kansallisten tukijärjestelmien kautta. 5

7 Pohjoismaisen kulttuurirahaston ulkoisen viestinnän operatiivisen tavoitteen saavuttamiseksi rahasto kehittää kaudella rahaston viestinnälle integroidun lähestymistavan, joka sisältää viestintäpanostukset, apurahoituksen ja kulttuuripoliittisen kehitystyön sekä viestintäpanostusten vaikuttavuusmittaukset. Rahasto tekee kaudella strategista työtä osallistuakseen verkostoihin ja uusille foorumeille. Tavoitteena on oma-aloitteisten kulttuuripoliittisten hankkeiden käynnistäminen ja infrastruktuurin vahvistaminen, jotta pohjoismaiset kulttuuriprojektit nivoutuisivat entistä tiiviimmin rahaston viestintäpanostuksiin. Lisäksi kehitetään viestintään liittyvää seurantaa Apurahoitus-kohdassa kuvatulla tavalla. Lopuksi rahasto kehittää tulosten levittämistä verkostojen kautta keskittyen projektilähettiläiden työn kehittämiseen sekä yhteistyöhön kansallisten kulttuurirahoittajien ja kansainvälisten viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Rahaston tärkein ulkoinen viestintäkanava on sen internetsivusto. Sivuston kehittämistä jatketaan, jotta se heijastelisi entistä paremmin rahaston roolia Pohjoismaiden kulttuuripolitiikan kehittämisessä sekä kulttuuritiedon lähteenä ja sen seurantakanavana. Sivusto toimii rahaston ensisijaisena viestintäkanavana myös suhteessa hakijoihin. Sivustoviestintää täydennetään some-viestinnällä. Suurempiin projekteihin liittyvää rahaston työtä tulee aina täydentää viestintäsuunnitelmilla ja kohderyhmäanalyyseilla, jotta projektiviestintä olisi mahdollisimman hyvää ja jotta rahaston kaikki toiminta-alueet sekä projektin toteutus ja viestintä nivoutuisivat aiempaa tiiviimmin yhteen. Rahaston uutisviestinnän ensisijaisia kanavia ovat uutiskirjeet, lehdistötiedotteet ja sähköinen suorapostitus, jotka keskittyvät hakijalähtöiseen viestintään tai apurahaviestintään. Rahasto aikoo jatkossa kohdentaa uutisviestintää ja mediavaikuttamista entistä kulttuuripoliittisempaan suuntaan ja tehdä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa tärkeiden teemojen löytämiseksi, kehittämiseksi ja näkyvöittämiseksi. Tämä panostus lisää rahaston näkyvyyttä muissa yhteyksissä ja vahvistaa sen kulttuuripoliittista roolia. Toimenpiteet Kehitetään yleinen projekti- ja viestintäsuunnitelma, joka tarjoaa integroidun lähestymistavan apurahoitukseen ja kulttuuripoliittiseen kehitystyöhön liittyviin viestintäpanostuksiin. Tähän sisältyy strategisen ja operatiivisen viestintätyön nivominen yhteen, jotta voitaisiin luoda mielikuvaa rahastosta uskottavana, ammattimaisena sekä avoimena yhteistyökumppanina ja apurahoittajana. Laaditaan strategia ja suunnitelma uutisviestinnän ja mediavaikuttamisen kohdentamiseksi. Vahvistetaan viestintää, joka tekee pohjoismaisia näkökulmia tunnetuksi kansainvälisesti ja keskeisissä kulttuurimetropoleissa keskittyen kansallisten viranomaisten ja ulkomaanedustustojen sekä olennaisten pohjoismaisten ja kansainvälisten toimijoiden osallistamiseen. Kehitetään työtä, jossa kerätään tietämystä kentältä ja levitetään sitä kentälle. KULTTUURIPOLIITTISET TOIMET Tavoite Pohjoismainen kulttuurirahasto kartuttaa ja levittää kulttuuritietoa, joka tukee kulttuuripolitiikan kehitystä olennaisissa yhteyksissä. Rahastolla on autonomisen asemansa vuoksi mahdollisuus tehdä kulttuuripoliittista kehitystyötä ja edistää siten laajapohjaista kulttuuripoliittista keskustelua, joka keskittyy Pohjoismaiden taiteen ja kulttuurin kehitykseen. 6

8 Rahasto on viime vuosina osallistunut aktiivisesti uusiin verkostoihin ja edistänyt verkostoitumista pohjoismaisen kulttuuripolitiikan kehittämiseksi. Rahaston kulttuuripoliittisesta suuntautumisesta ovat esimerkkeinä viime vuosien temaattiset panostukset (Lapset ja nuoret, DIGITAL ja HANDMADE). Niiden lähtökohtana on ollut tunnistaa aloja, joille voitaisiin antaa paitsi taloudellinen piristysruiske kohdennetuin varoin myös kulttuuripoliittista nostetta. Tavoitteena on ollut luoda näkyvyyttä ja keskustelua niin kulttuurielämän kuin kulttuuripoliittisten päättäjienkin keskuudessa. Tästä voidaan mainita esimerkkeinä Pohjoismaiden neuvoston kanssa tehty yhteistyö, jossa lisättiin lasten kulttuuristen oikeuksien tunnettuutta neuvoston Helsinginistunnon yhteydessä 2012, Pohjoismaiden ministerineuvoston kanssa toteutettu kuuleminen digitalisaatiosta sekä viimeksi rahaston HANDMADE-panostuksen esittely kulttuuripoliittisessa yhteydessä Tanskan Bornholmilla pidetyssä politiikkatapahtumassa. Vuonna 2015 rahasto on aloittanut yhteistyön kansallisten kulttuurirahoittajien, Ruotsin kulttuurivaliokunnan sekä musiikkialalla Polar Music Prizen ja Pohjoismaiden neuvoston kanssa. Näiden uusien yhteistyökuvioiden odotetaan saavan jatkoa suunnittelukaudella ja poikivan yhteisiä käytännön aloitteita, joista mainittakoon kansallisten kulttuurivaliokuntien pohjoismainen huippukokous sekä uusi verkosto Pohjoismaiden musiikkipromoottoreille. Rahasto pyrkii myös tarjoamaan foorumeita, joilla voidaan näkyvöittää, kehittää ja levittää kulttuurista ja kulttuuripoliittista tietämystä käyttämällä apuna omaa tiedonhankintaa, toimintaympäristöanalyysiä sekä olennaisten toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Rahasto aikoo esimerkiksi tunnistaa kysymyksiä, jotka ovat kulttuuripoliittisesti merkityksellisiä ja ajankohtaisia, sekä toimijoita, joiden kanssa kysymyksistä voitaisiin keskustella ja nostaa niitä esiin. Rahasto aikoo myös osallistua nykyisiin verkostoihin ja kehittää yhdessä muiden kanssa esimerkiksi ilmaisunvapauteen ja työmarkkinakysymyksiin liittyviä teemoja ja keskusteluja, joiden on määrä johtaa poliittisen tason suosituksiin sekä uusiin käytännön yhteistyökuvioihin ja niiden edellytyksiin. Apurahoitus-kohdassa kuvattu rahaston seurantatyö on osa perustaa, jonka pohjalta rahasto voi tunnistaa pohjoismaista nostetta kaipaavia aloitteita. Rahasto seuraa lisäksi maakohtaisia kulttuuripoliittisia painopisteitä ja tunnistaa kansallisia agendoja, jotka voivat olla myös yhteisiä ja joita voidaan ottaa esiin pohjoismaisissa keskusteluissa ja kokouksissa. Kulttuuripoliittisen kehitystyön edellytyksenä on se, että rahasto onnistuu tekemään apurahoituksestaan entistä strategisempaa, kehittämään seurantaansa, viestintäänsä ja läsnäoloaan eri foorumeilla sekä kykyään edistää verkostoitumista, mitä on jo kuvattu kyseisten otsikoiden alla. Toimenpiteet Luodaan ja tunnistetaan kansallisia, pohjoismaisia ja muita kansainvälisiä foorumeja esimerkiksi kansallisten kulttuurirahoitusrakenteiden puitteissa ja osallistutaan niihin sekä luodaan (tapaamisilla ja strategisella apurahoituksella) edellytyksiä uusille yhteistyösuhteille ja verkostoille. Edistetään verkostoitumista tai osallistutaan verkostoihin esimerkiksi tietyillä erityisaloilla ja pyritään siten vahvistamaan taiteen ja kulttuurin työmarkkinaehtoja. Seurataan maakohtaisia kulttuuripoliittisia painopisteitä ja tunnistetaan kansallisia agendoja, jotka voivat olla myös yhteisiä, ja nostetaan niitä esiin. Parannetaan taiteen ja kulttuuripolitiikan näkyvyyttä kulttuuripoliittisilla foorumeilla sekä perinteisten kulttuuripoliittisten foorumien ulkopuolella. Tähän sisältyy myös Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston kanssa tehtävän yhteistyön vahvistaminen. 7

9 TOIMINNAN TOTEUTUS Tavoite Pohjoismainen kulttuurirahasto kehittää hallituksensa, sihteeristönsä ja asiantuntijoidensa rooleja, tehtäviä ja työskentelymuotoja luodakseen tavoitteellisia prosesseja ja työnkulkuja. Osa-alueen kuvaus Taiteellista laatua ja uudistumista tukeva Pohjoismaisen kulttuurirahaston työ vaatii sekä strategisia että oikeusturvaan liittyviä päätöksiä hallitukselta, huomattavaa arviointi- ja priorisointiosaamista asiantuntijoilta sekä toimivaa sihteeristöä vastaamaan päivittäisestä toiminnasta. Hallitus, asiantuntijat ja rahaston sihteeristö ovat toiminnan kolme keskeistä osaa, ja niiden tulee yhdessä tehdä laadullista tietoperustaista työtä, jolla on vahva legitimiteetti. Pohjoismaisen kulttuurirahaston ylin päättävä elin on hallitus. Hallituksessa on 13 jäsentä, jotka Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto nimittävät kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Kullakin Pohjoismaalla on hallituksessa kaksi edustajaa ja Ahvenanmaalla, Färsaarilla sekä Grönlannilla yksi edustaja. Puheenjohtajuus kiertää maalta toiselle ja kestää kaksi vuotta. Vuosina puheenjohtajamaana on Islanti, vuosina Suomi ja vuosina Tanska. Hallituksen kokoonpano on erilainen kuin kaikissa muissa virallisen pohjoismaisen yhteistyön yhteistyöelimissä ja laitoksissa. Pohjoismainen kulttuurirahasto käyttää apuna asiantuntijoita, jotka arvioivat eri alojen hakemukset ja antavat rahastolle lähtökohdan taiteellisen laadun ja muiden kulttuuripoliittisten seikkojen arvioimiseksi. Asiantuntijaryhmässä on 22 jäsentä viidestä Pohjoismaasta sekä Ahvenanmaalta, Färsaarilta ja Grönlannista. Asiantuntijat ovat legitiimejä sektoriasiantuntijoita, ja heidän laadullinen työnsä on rahastolle erittäin tärkeää. Järjestelmä perustuu kiertoon, jossa noin puolet asiantuntijoista vaihtuu joka toinen vuosi ja jossa taidealojen edustus kiertää Pohjoismaalta toiselle. Rahastolla on kansallisten kulttuurirahoittajien kanssa käytäntö, jonka mukaisesti rahasto pyytää asiantuntijanimityksiä koskevat ehdotukset kansalliselta tasolta. Rahaston sihteeristö sijaitsee Kööpenhaminassa ja vastaa rahaston päivittäisestä toiminnasta. Sihteeristöllä on johtaja, jonka nimittää rahaston hallitus. Sihteeristön työhön sisältyvät rahaston toiminnan kaikki ne osat, jotka liittyvät apurahoitukseen sekä hallituksen ja asiantuntijaryhmän palvelemiseen. Apurahoitukseen liittyvään työhön sisältyvät hakijoiden neuvonta, hakemusten käsittely ja niistä päättäminen sekä tuettujen projektien seuranta ja tuen maksatukset. Pohjoismainen kulttuurirahasto on vastaanottanut vuodesta 2006 lähtien vain sähköisiä hakemuksia, ja apurahoituksen tukena on teknisiä ratkaisuja, jotka varmistavat toteutuksen tehokkuuden. Pohjoismainen kulttuurirahasto on itsenäinen oikeushenkilö, jonka erityissuhde Pohjoismaiden neuvostoon ja Pohjoismaiden ministerineuvostoon ilmenee asiakirjasta "Sopimus pohjoismaisesta kulttuurirahastosta". Sopimus on valtiosopimus, ja siihen tehtävät muutokset on ratifioitava kussakin Pohjoismaassa. Pohjoismaisen kulttuurirahaston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston välisessä hallinnollisessa yhteistyösopimuksessa ilmoitetaan hallinnolliset palvelut, joita rahasto hyödyntää yhteisessä sihteeristössä, sekä niiden kustannukset. Palvelut liittyvät etupäässä henkilöstöhallintoon, taloushallintoon, tieto- ja puhelintekniikkaan, tukipalveluihin sekä sihteeristön muuhun hallintoon. 8

10 Pohjoismaisen kulttuurirahaston toiminnan ja hallinnon valvonnasta ja tarkastuksesta vastaa Tanskan valtiontalouden tarkastusvirasto, joka toimittaa arvionsa ja lausuntonsa vuosittain Pohjoismaiden neuvostolle ja sen tarkastuskomitealle. Neuvosto tekee komitean mietinnön pohjalta päätöksen siitä, myönnetäänkö rahaston hallitukselle vastuuvapaus. Pohjoismaisen kulttuurirahaston sihteeristö noudattaa samoja työehtoja kuin Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristöt. Rahaston tavoitteena on olla vetovoimainen työnantaja, jolla on erittäin pätevä henkilökunta. Sihteeristön henkilökunnalle tuleekin tarjota hyvät mahdollisuudet osaamisen ja tietämyksen ylläpitoon ja kehittämiseen omien työtehtävien ja roolien puitteissa. Pohjoismaisen yhteistyön sihteeristöjen virkasuhteiden kestot on rajattu kahdeksaan vuoteen. Tämän vuoksi onkin tärkeää kehittää ja siirtää osaamista pitkäjänteisesti. Työpaikan ja työskentelymuotojen modernius ja toimivuus on samoin erittäin tärkeää henkilöstön motivaation ja viihtyvyyden kannalta, ja työskentelymuotoihin ja - ratkaisuihin haetaan joustoa digitaalisilla ratkaisuilla. 9