(21.) LÄNSIOSA, PORIN ASUNTOMESSUT 2018 ASEMAKAAVAN MUUTOS, 1. ASEMAKAAVA

Transkriptio

1 1 Dnro KAUS/103/2014 VP 47/ SELOSTUS 2018 ASEMAKAAVAN MUUTOS, 1. ASEMAKAAVA Vireille: KH hyväksynyt: KV hyväksynyt:

2 2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee PORIN KAUPUNGIN HEVOSLUODON (59.) KAUPUNGINOSAN KORTTELEITA: RP-1, RP-2, RP-3 RYHMÄPUUTARHA- JA PALSTAVILJELYALUE PUISTOJA: HEVOSLUODONPUISTO, LANAJUOVANPUISTO, LUODONPUISTO KATUALUEITA: HEVOSLUODONTIE (OSAA), LANAJUOVANTIE KARJARANNAN (21.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIA: 20 (OSAA) PUISTOJA: PIILINRANTA (OSAA) KATUALUETTA: KARJARANNANTIE (OSAA), TIKKULANTIE (OSAA) HANHILUODON (58.) KAUPUNGINOSAN PUISTOJA: HANHIPUISTO (OSAA) KATUALUETTA: HEVOSLUODONTIE (OSAA) Asemakaavan muutoksella muodostuu Täydennetään kaavatyön edetessä.

3 3 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijoittuu Hevosluodon kaakkoiskulmaan ja Karjarannan kaupunginosan länsiosaan. Alueen halki kulkee Raumanjuopa ja se sivuaa Huvilajuopaa sekä Lanajuopaa. Alueen itäpuolella sijaitsee Kirjurinluodon alue. Etäisyys kauppatorilta on n. 2 km. Suunnittelualueen eteläreunalla kulkee Karjarannantie. Itä- ja pohjoisreunoilla aluetta rajaavat Huvilajuopa ja Lanajuopa. Länsireunaltaan alue rajautuu Hevosluodon peltoalueisiin. KAAVAN NIMI JA TARKOITUS HEVOSLUODON (59.) KÄRKI ja KARJARANNAN (21.) LÄNSIOSA, PORIN ASUNTOMESSUT 2018 ASEMAKAAVAN MUUTOS, 1. ASEMAKAAVA Asemakaavan muutos laaditaan Porin kaupungin aloitteesta. Suunnittelualueen koko on n. 72 ha. Karjarannan vanhaa teollisuusaluetta muutetaan yleiskaavan mukaisesti uuteen asuinkäyttöön. Hevosluotoa kehitetään erityisesti vapaaajantoimintojen alueena. Asemakaavalla toteutetaan Karjarannan rantakaupungin laajentumista länteen. Asemakaava on osa läntisen keskusta-alueen ja rantojen kehittämistä, johon sisältyvät Jokikeskus, Karhukortteli, Karjarannan fyysisen ympäristön kehittämishankkeet ja Kirjurinluodon monitoimiareena. Karjarannan alueella tavoitteena on urbaani pientaloyhteiskunta, jonka viihtyisyyttä luovat moni-ilmeinen arkkitehtuuri, kaupunkimaiset puistot ja kaupunkitaide sekä kytkentä joen yli Hevosluotoon. Hevosluodon kaupunginosassa painopisteenä on luonnonmukaisuus, ekologisesti kestävä rakentaminen ja vesien hallinta.

4 4 Suunnittelualue kytkeytyy vuonna 2002 perustettuun Porin kansalliseen kaupunkipuistoon. Kansallisen kaupunkipuiston tarkoituksena on alueen erityisarvojen vaaliminen, hoitaminen ja kehittäminen. Suunnittelussa otetaan huomioon kansalliseen kaupunkipuiston erityisarvot. Porin kaupungin ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kesken on käynnissä Porin tulvasuojeluhanke. Sillä parannetaan alavassa jokisuistossa olevien asuin- ja työpaikka-alueiden tulvasuojelua. Kantakaupungin yleiskaavan mukaan kaava-alueella on suunnitteluvaiheessa arvioitava turvallisuusriskit. Tarkoituksena on luoda valmius toteuttaa Porin asuntomessut vuonna Edelliset Porin asuntomessut järjestettiin Pormestarinluodossa Asuntomessuja on valmisteltu noin viisi vuotta. Karjaranta Hevosluoto alueen yleiskaavan mukainen asemakaavoitus on sisältynyt kaavoituskatsauksiin. LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Ote maakuntakaavasta 3. Ote yleiskaavasta 4. Ote ajantasa-asemakaavasta 5. Asemakaavaehdotus määräyksineen 6. Havainnekuva 7. 3D näkymät 8. Luonto- ja maisemaselvitys, Porin kaupunkisuunnittelu 9. Meluselvitys - Karjaranta, Promethor Päiväajan melutaso LAeq, 7-22, tie- ja raideliikenteen aiheuttama melutaso, ennustetilanne Helminen, Mikko (2006). Porin Karjarannan korttelin 20 tontin 20 maankäyttö ja rakennushistoria. Satakunnan Museo. 11. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Täydennetään kaavatyön edetessä. LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYK- SISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA Porin kaupungin kaavoituskatsaus , KH Satakunnan maakuntakaava, YM Kantakaupungin yleiskaava 2025, KV Porin Jokikeskus, jokiympäristön vetovoiman ja käytön kehittäminen, Multiprint Oy, Pori 2013 Porin Jokikeskus, taustaselvitys 2010 Porin kansallinen kaupunkipuisto, yleisesite, 2013 Porin kansallinen kaupunkipuisto, hoito- ja käyttösuunnitelma, Porin kaupunkisuunnittelu 2008

5 5 Suistolaisten puisto, Porin kansallisen kaupunkipuiston historia ja maisema, Porin kaupunkisuunnittelusarja C 55/2004 Satakunnan kulttuuriympäristöt - eilen, tänään, huomenna, Satakunnan museon julkaisu 19/2012 Luotojen alueen käyttökysely 2011, Porin kaupungin puistotoimi Niinikoski, Janne: Kokemäenjoen deltan maaperämuodostumat ja niiden vaikutus Porin tulvasuojeluun, 2011, Porin tulvasuojeluhankkeen tutkimuksia Rajala, Juha: Kokemäenjoen tulvasuojelun historia, 2013, Porin tulvasuojeluhankkeen tutkimuksia Saarinen, Juhani (1972). Porin kaupungin historia: osa III Karjarannan vaihtuvat rytmit Teollisuusalueesta vaiheittain monipuoliseksi kaupunginosaksi, paikallinen toimintasuunnitelma Karjarannan kaupunginosankehittämiselle , Porin kaupunki. Helminen, Mikko (2006). Porin Karjarannan korttelin 20 tontin 20 maankäyttö ja rakennushistoria. Satakunnan Museo. Nummelin, Liisa (1988). Maatalous kaupungissa Maanviljelys ja Karjanhoito Porin kaupungissa 1880 luvulta 1940 luvun lopulle, pro gradu tutkielma, Turun yliopisto. Nummelin, Liisa (1987). Porin teollisuusympäristöt, Satakunnan museon julkaisuja TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET - Kuulutus vireilletulon nähtävilläolosta SK, UA, Vireilletulon nähtävilläolo: Tiedotustilaisuus Hevosluodon toimijoille, Kuulutus luonnosvaiheen nähtävilläolosta SK, UA, - Luonnosvaiheen nähtävilläolo: - Luonnosvaiheen vuorovaikutusten arviointi ja kaavaehdotuksen valmistelu - Kuulutus ehdotusvaiheen nähtävilläolosta SK, UA, - Ehdotusvaiheen nähtävilläolo: - Ehdotusvaiheen muistutusten ja lausuntojen arviointi - Asemakaavan muutosehdotus kaupunginvaltuustossa Täydennetään kaavatyön edetessä.

6 6 ASEMAKAAVAN SISÄLTÖ JA TOTEUTUMINEN Karjarannan vanhaa teollisuusaluetta muutetaan yleiskaavan mukaisesti uuteen asuinkäyttöön. Alueella tavoitellaan kaupunkimaista pientaloyhteiskuntaa. Hevosluotoa kehitetään erityisesti vapaa-ajantoimintojen alueena. Siirtolapuutarhan alueen kaavaa päivitetään, alueelle osoitetaan uusi erityistoimintojen alue ja olemassa olevien aktiviteettien toimintaedellytyksiä vahvistetaan. Rakentumattomalle siirtolapuutarha-alueelle osoitetaan uusia pientalokorttelialueita. Alueen pysäköintikapasiteettia lisätään. Alueelle tutkitaan uudisrakentamisen mahdollistavia tulvasuojelutoimia. Karjarannantien varteen osoitetaan liike- ja toimistotiloja. Karjarannan ja Hevosluodon välille osoitetaan uusi siltayhteys. Suunnittelualueen rannat osoitetaan yleisiksi alueiksi. 2. LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Hevosluoto on osa Kokemäenjoen luotojen kokonaisuutta, jonka on synnyttänyt maankohoaminen ja jokilietteen maatuminen. Hevosluoto on jokisuiston toiseksi suurin luoto. Hevosluodon puoleinen kaava-alue muodostuu peltoalueista, siirtolapuutarhasta ja rantojen virkistysalueista. Lisäksi alueen länsireunalle sijaitsee ruoppausmaiden läjitysalue. Hevosluodontien päässä sijaitsee Porilaisen melontaseuran tukikohta. Kuva: näkymä Hevosluodon peltoaukealta.

7 7 Kuva: näkymä Hevosluodon peltoaukealta. Kuva: näkymä Hevosluodon siirtolapuutarha-alueelta.

8 8 Kuva: siirtolapuutarha-alueen matonpesupaikka ja yleinen ranta-alue. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee Kirjurinluoto, joka on toiminut jo pitkään kaupunkilaisten virkistäytymisalueena. Englantilaistyylisen puistoalueen historia alkaa noin vuosisadan takaa ja vuosien saatossa sinne on kertynyt monenlaisia toimintoja, kuten Pelle Hermannin leikkipuisto, Kirjurinluoto Arena konserttipaikka, pienoisgolfkeskus, lasten liikennepuisto, uimaranta, Hanhipuiston näyttelypuutarha jne. Pori Jazz festivaalien aikaan Kirjurinluodolla on merkittävä rooli pääkonserttipaikkana. Kuva: melontaseuran laiturit Hevosluodossa. Kokemäenjoen luodoilla on jo pitkään harjoitettu maanviljelystä. Luotojen pellot ovat edelleen pääasiassa kaupungin omistamia ja vuokrattu viljelijöille. Hevosluodossa toimii idyllinen Luodon siirtolapuutarha. Alue on perustettu vuonna 1946 ja siellä sijaitsee 95 palstaa. Palstojen yhteyteen on rakennettu

9 9 yhdenmukaisia noin 35 k-m2 puutarhamökkejä. Siirtolapuutarhan yhteydessä sijaitsee myös urheilukenttä. Lisääntynyttä viljelytoimintaa varten palstoja on vuokrattu myös pohjoispuolen peltoalueelta. Puutarha-alue on osa Porin kansallista kaupunkipuistoa. Kulku Hevosluodon kaava-alueelle tapahtuu Hevosluodontien siltoja pitkin Kirjurinluodon ja Hanhiluodon kautta. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee Huvilajuovan vapaaajanasuntoalue. Alueella sijaitsee pitkälti toista sataa huvilaa, jotka ovat rakentuneet 1900 luvun alusta alkaen. Karjaranta on saanut nimensä historiallisesta käytöstään karjan laidunmaana. Vuonna 1899 valmistunut Mäntyluodon rautatie aloitti Karjarannan kehittymisen teollisuusalueena. Alueen teollinen toiminta on hiljalleen väistynyt uusien toimintojen tieltä ja jo toimintansa lopettaneista on jäljellä muutamia rakennuksia muistoina historiasta. Messukohteeksi kaavaillun alueen suurin säilynyt ja yhä Metso Paper Oy:n käytössä oleva rakennus on maisemaa hallitseva kellertävä Rauma-Repolan ammattikoulun työpajahalli. Hallia on laajennettu matalalla toimistorakennuksella. Punatiiliset Shell Oy:n käyttöön aikoinaan rakennetut varasto sekä asuin- ja autotallirakennus on arvioitu rakennushistoriallisesti ja kulttuurisesti arvokkaiksi. Tiloja on yhdistysten käytössä. Pääasiassa varastokäytössä tai tyhjillään olevat entiset sementtivalimo ja varastomakasiini, kuorma-autotallit, puinen varasto, Rauma- Repolan ammattikoulu ja pieni valkeaksi rapattu asuinrakennus ovat kunnoltaan vaihtelevia. Etelälaidalla suunnittelualuetta rajaa vilkasliikenteinen Karjarannantie. Kuva: viistokuva suunnittelualueesta ja lähiympäristöstä

10 10 Kuva: viistokuva suunnittelualueesta ja lähiympäristöstä Luonnonympäristö Maisemarakenne Hevosluoto kuuluu kansallisen kaupunkipuiston luotojen alueiden eteläisimpään päähän. Luotojen alue koostuu Kokemäenjoen suistoalueen, Kirjurinluodon, Polsanluodon, Liljanluodon, Hanhiluodon, Kvistinluodon ja Hevosluodon kaupunkipuistoon kuuluvista alueista. Luotojen alueen maisemaa ovat aina hallinneet avoimet viljelykset. Joen muokkaamat suistosaaret jaettiin kaupungin historian alkuvaiheessa virkamiesten niittymaiksi ja maaperän kohotessa niillä alettiin viljelemään viljaa. Suistoalueen laajentuminen jatkuu edelleen, johtuen joen mukanaan kuljettamasta hienojakoisesta maaperästä ja maanpinnan kohoamisesta. Lisäksi joen perkaukset ja ruoppaukset ovat muokanneet maisemaa ja jatkuvat edelleen. Johtuen alueen muodostumistavasta on Hevosluodossa hyvin vähän korkeuseroja. Karjarannan puoleinen suunnittelualueen osa on nimensä mukaisesti ollut alkujaan laidunmaata. Nykyisin alue on lakanneen teollisen toiminnon jäljiltä jäänyttä varastoaluetta, jolla sijaitsee vielä muutamia halleja. Suunnittelualueella maisema on alavaa. Alavinta aluetta ovat Hevosluodon peltoalueet. Maanpinnan korkeus Hevosluodossa on keskimäärin + 1,9 m ja Karjarannassa +2,9 m merenpinnasta. Pienet maanpinnan korkeusvaihtelut ovat entisiä juopia eli jokiuomia. Suunnittelualueen länsiosassa sijaitsevat läjitysalueen reunavallit erottuvat korkeimpina kohteina alueella. Karjarannan puolella maanpinnan korkeudet kasvavat joesta etelään päin mentäessä. Maisemarakenteessa dominoivat Kokemäenjoen juovat rantalehtoineen, joiden verkosto ympäröi aluetta. Aluetta sivuavat Rauman-, Huvila- ja Lanajuovat. Joki virtaa Porin kaupunkikeskustan kaakkoispuolella nykyisin yksiuomaisena ja jakautuen Porin keskustan kohdalla neljään eri haaraan, jotka jälleen yhtyvät kahdeksi uomaksi lähellä merta. Kaava-alueelle on laadittu luonto- ja maisemaselvitys, joka on liitteenä / LII- TE 8. Luonnonolot Suunnittelualueen alava maaperä on muodostunut joen mukanaan tuomasta hienojakoisesta maa-aineksesta. Kaava-alueen pintamaalajit ovat sora ja hiekka.

11 11 Pääasiallisesti suunnittelualue on ihmisen muokkaamaa ympäristöä. Pääosa Hevosluodon kaava-alueesta on peltoa. Myös siirtolapuutarhan palsta-alueet muodostavat siitä suuren osan. Alkuperäisempää luontoa jää uomien varsille rantalehtoihin. Rantojen puusto on koivuvaltaista, tervalepät ja pihlajat ovat harvalukuisia ja tuomea sekä vaahteraa on vähäisesti joukossa. Hevosluodon suunnittelualueen länsireunaa pitkin kulkee isohko pumppaamotoimintaan liittyvä kuivatusoja. Karjarannan alue on varastokenttää, jolla kasvaa heinää ja nuorta puustoa. Kuva: näkymä Karjarannan kaava-alueen rannasta. Kaava-alueelle on laadittu luonto- ja maisemaselvitys, joka on liitteenä / LII- TE 8. Vesistöt Suunnittelualueen halki virtaa Kokemäenjoen Raumanjuopa. Porin kaupungin perustamisen aikoihin Kokemäenjoen suu on sijainnut Kirjurinluodon kohdalla. Nykyisin Kokemäenjoki levittäytyy pohjoismaiden laajimpana jokisuistona kohti merta. Kokemäenjoella on suuri historiallinen merkitys kaupan ja kulttuurin leviämisessä sisämaahan. Maannousun ja jokilietteen maatumisen johdosta Kokemäenjoen suu siirtyy vauhdikkaasti länteen. Myös ihmistoiminta, kuten ruoppaukset ovat muokanneet jokea merkittävästi keskustan läheisyydessä. Joen vedenlaatu on vaihdellut riippuen siitä, kuinka paljon teollisuus on siihen laskenut jätevesiään. Nykyisin jokivesi on puhdasta. Kokemäenjoen valuma-alueen järven ovat pääosin Pirkanmaalla ja Hämeessä. Porin kohdalla olevan virtaaman osalta ratkaisut tehdään siis pääosin järvialueen säännöstelyssä; Harjavallan voimalaitoksesta on laskettava läpi se, mikä ylävirralta tulee. Lähes järvettömästä Loimijoesta tulee Kokemäenjokeen joskus hyvinkin iso virtaama. Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys Karjarannan kaupunginosan väestölle on ominaista neljän elämäntavaltaan ja arkisen tilankäytön kannalta erilaisen asukasryhmän läsnäolo. Karkeasti jaoteltuna asukkaista runsas 2/5 kuuluu ikäryhmään vuotiaat, joka edustaa ensisijaisesti työssäkäyvää väestöä. Eläkeikäisten osuus on toinen

12 12 2/5 väestöstä ja loput väestöstä koostuu opiskelijoista. Karjarannan asuinalueen erityispiirre on viereisiin kaupunginosiin verrattuna asukkaiden korkea keski-ikä ja lapsiperheiden puuttuminen. Yhdyskuntarakenne Kaava-alue kuuluu keskusta-alueen läntiselle laajentumisvyöhykkeelle. Teollisuuden rakennemuutoksen ja alueen houkuttelevan sijainnin ansiosta Karjarannasta on muodostumassa uusi asuinpainotteinen rantakaupunginosa. Uusien asuinkortteleiden rakentaminen on aloitettu 2000 luvun alussa alueen itäpäästä ja se jatkuu alueiden hitaalla kehittämisellä kohti kaavaaluetta. Tällä hetkellä kaava-alueen yhdyskuntarakenne on väljähköä. Hevosluodon alueella suuri osa pinta-alasta on viljelykäytössä ja Karjarannan puolella alueen pääasiallinen toiminta on hiljentynyt jo vuosia sitten. Karjarannan alueen muuttaminen asumiseen ei synnytä suuria yhdyskuntataloudellisia investointeja. Aluetta palveleva infrastruktuuri, julkiset palvelut ja liikenneverkko ovat jo pääosin olemassa. Asumisen ja muiden toimintojen lisääminen synnyttää Karjarantaa enemmän yhdyskunnallisia kustannuksia. Alueen uusi käyttö vaatii investointeja siltayhteyksiin sekä muun infrastruktuurin ja tulvasuojelun toteuttamiseen. Alueen sijainnista, keskustan läheisyydessä, johtuen työ- ja asiointimatkojen pituudet jäävät todennäköisesti melko pieniksi. Kaupunki- /taajamakuva Suunnittelualueen Hevosluodon ja Karjarannan puoleiset osat ovat kaupunkikuviltaan erilaisia. Hevosluodon alueella yhdyskuntarakenne on väljästi rakentunutta, vehreää ja avoimien peltoaukeiden muodostamaa maisemaa. Rakennuskanta on pienimuotoista. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee Huvilajuovan vapaa-ajanasuntoalue. Alueella sijaitsee pitkälti toista sataa huvilaa, jotka ovat rakentuneet 1900 luvun alusta alkaen. Kaavaalueella sijaitsee siirtolapuutarha, jossa palstojen yhteyteen on rakennettu pieniä noin 35 k-m2 mökkejä. Myös Karjarannan puoli on teollisuusaluetta, jolla sijaitsee laajoja varastokenttiä ja isoja halleja. Teollinen toiminta on kuitenkin hiljalleen vähentynyt ja tilalle on tulossa uusia toimintoja. Aluetta rajaa selkeästi Karjarannantie. Myös rantakasvillisuuden kätköön monissa paikoin jäävät Kokemäenjoen uomat ovat yhdyskuntarakenteen elementtejä, jotka rajaavat alueita. Samalla ne yhdistävät alueita kaupungin keskustaan ja luotojen alueeseen.

13 13 Kuva: näkymä Karjarannan kaava-alueen rannasta Karjarannantielle päin. Palvelut Maantiekadun varrella, noin 1 km:n etäisyydellä, sijaitsee kaupunginsairaala. Samalla etäisyydellä kaupunginsairaalan naapurissa sijaitsevat myös Päärnäisten ja Veturitallin päiväkodit. Kaava-alue kuuluu Käppärän ala-asteen ja Länsi-Porin yläasteen koulupiiriin. Suunnittelualueen lähimmät kaupalliset palvelut sijaitsevat Tikkulan alueella. Kaava-alueella ei ole palveluita. Virkistys Suunnittelualueen virkistystoimintoja ovat uiminen, melominen, oleskelu, lenkkeily, ulkoilu ja viljely. Kirjurinluodossa, aivan suunnittelualueen läheisyydessä, sijaitsevat Pelle Hermannin leikkipuisto, lasten liikennepuisto, ravintola, uimaranta, pienoisgolfradat, frisbeegolfradat ja Kirjurinluoto Arena. Kirjurinluodosta löytyvät myös monipuoliset ulkoilureittiverkostot. Suunnittelualueella sijaitsee myös melontaseura Melamajavien vaja sekä laituri. Seura järjestää retki- ja kilpamelontaa, sekä erilaisia koulutuksia ja leiritoimintaa. Liikenne Hevosluodon suunnittelualueelle saavutaan Kirjurinluodon kautta Hevosluodontien siltoja pitkin. Siltojen hyötyleveys on 4 metriä. nykyisin liikennöinti alueelle on vähäistä. Alueella kulkee lähinnä ulkoilijoita, palstaviljelijöitä ja melojia. Kaava-alueen kautta kulkeva Karjarannantie muodostaa yhden keskustaalueen merkittävistä lähestymiskaduista. Se välittää valtatie 8:n ja Meri- Porin suunnasta kohti keskustaa suuntaavaa liikennettä. Karjarannan aluetta lähestytään Karjarannantietä pitkin idästä tai lännestä. Karjarannantie on keskusta-alueen pääkatu, jonka vuorokausiliikenne on vuonna 2003 ollut noin 6500 ajoneuvoa. Vuoteen 2020 mennessä liikennemäärän odotetaan kasvavan 1,25 kertaiseksi. Karjarannantie kuuluu myös keskusta-alueen raskaan liikenteen suositeltaviin reitteihin. Karjalantietä pitkin liikennöi linja-autolinja 10, joka kulkee alueen ohi arkisin tunnin välein.

14 14 Suunnittelualue liittyy jouhevasti olemassa oleviin kevyen liikenteen reittiverkostoihin. Karjarannantietä ja Kirjurinluodontietä pitkin kulkevat ajoradasta erilliset asfaltoidut jalkakäytävät. Kuva: ote kaupungin pyöräilykartasta. Rakennettu kulttuuriympäristö Porin kaupungin perustamisen aikoihin luotojen alue oli vielä merenlahtea. Hiljalleen joen mukanaan tuoma liete on laskeutunut joen suupuolelle ja muodostanut luotoja. Aluksi luotojen alueita käytettiin karjan laidunmaina ja peltoina, joissa kasvoi heinää eläimille. Luotojen maaperän kuivuessa alettiin niillä viljellä viljaa luvun lopulle asti luotojen alueet kuuluivat kaupungin virkamiesten luontaisetuihin luvulla sahateollisuuden voimakkaana kasvukautena Kirjurinluoto palveli varastoalueena luvun loppupuolella Kirjurinluodosta alettiin suunnitella kaunista puistoaluetta. Englantilaistyylisen maisemapuiston suunnitelmat laati forssalainen puutarhuri Anders Fredrik Rydberg. Luotojen alue on aina sen olemassa olon aikana toiminut kaupunkilaisten virkistysalueena. Nykyisin alueella on runsaasti aktiviteetteja, kuten lasten leikkipuistoja, golfratoja, uimaranta, vihertietokeskus, siirtolapuutarha, kesäteatteri ja melontakeskus. Kesäisin Kirjurinluoto toimii Pori Jazz festivaalin pääesiintymispaikkana. Sodan jälkeen luotojen alueella yleistyi palstaviljely ja kaupunginpuutarhurin aloitteesta Hevosluotoon alettiin muodostaa siirtolapuutarhaa. Siirtolapuutarhan taustalle perustettiin yhdistys, johon liittyi 80 henkilöä. Alue on osa Kokemäenjoen luotojen valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY). Lisäksi alue on osa Porin kansallista kaupunkipuistoa. Nykyisin siirtolapuutarha käsittää liki 100 puutarhapalstaa mökkeineen. Palstan yhteyteen sallitaan enintään 35 k-m2 kokoisen mökin rakentaminen. Siirtolapuutarhan alue on myös maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Huvilajuovan alue on osa kansallista kaupunkipuistoa sekä Kokemäenjoen luotojen valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY). Hanhiluodon ja Kvistinluodon erottavan Huvilajuovan molemmille rannoille on rakentunut pitkäksi nauhaksi huvila- ja vapaaajanasuntoyhdyskunta. Alueen rakennuskanta on pääosin 1900-luvun alku-

15 15 puolelta. Huvilajuovan alue on myös maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Karjarannan kaava-alueen maankäytön historia ja rakennuskanta Alavaa Kokemäenjoen ranta-aluetta on alkujaan käytetty kaupunkilaisten niittynä, viljelypalstoina ja laidunmaana luvulla Karjarannan alue toimi hevosille tarkoitettuna yhteislaitumena, jossa eläimet saivat laiduntaa kaupungin ylläpitämällä laitumella pientä maksua vastaan. Tuolloin kaupungissa sijaitsi viisi yhteislaidunta, joista kaksi oli tarkoitettu lehmille ja kolme hevosille. Karjarannan käyttö laidunmaana kuitenkin lopetettiin vuosisadan vaihteessa luvun loppupuolella Karjarannan alueella toimi myös viinapolttimo. Se sijaitsi suurin piirtein kaava-alueen itäpuolella. Polttimolle johti tie 6. kaupunginosasta. Ensimmäistä teollista toimintaa Karjarannan alueella edusti Pihl & K:n saha, joka sijaitsi kaava-alueen länsilaidalla. Sahatoiminta sijoittui vuosille , jonka jälkeen F.A. Juselius lunasti vararikkoon ajautuneen sahaalueen ja liitti sen tulitikkutehtaaseensa lukujen vaihteessa perustettiin rautatieyhteys Porista Mäntyluodon satamaan. Tämä johti Karjarannan kehittymiseen kaupungin merkittävänä teollisuusalueena luvun alussa alueella oli sahatoimintaa ja itsenäistymisen jälkeisinä vuosikymmeninä ranta-aluetta ottivat haltuunsa öljysataman toiminnot sekä teurastamo- ja lihajalostustoiminta. Sotien jälkeisenä aikana alueelle kehittyi myös monipuolista konepajatuotantoa. Alueella on valmistettu proomuja, siltaelementtejä, kanavien sulkuportteja ja sellukoneita luvulla Rauma-Repola (alun perin Teljän Tehtaat Oy) alkoi kuitenkin siirtää toimintojaan Mäntyluotoon ja 1990 luvulle tultaessa alue kohtasi tuotantorakenteen muutoksen. Tämän seurauksena alkoi alueen konepajatuotannon alasajo, joka jatkuu vielä nykypäivänäkin. Pelkästään suuryritykset Metso Paper Oy ja Hollming Works Oy ovat säilyttäneet asemansa Karjarannassa nykypäiviin saakka. Porin keskustan asemakartassa 1928 suunnittelualueen kohdalle on merkitty kaupungin öljysatama, jonne johtaa rautatieyhteys. Ensimmäiset öljysäiliöt alueelle rakennutti Nobelin Öljytuonti Oy, jonka nimi vaihtui myöhemmin Oy Esso Ab:ksi. Vuonna 1937 Shell Oy perusti sen naapuriin Öljykujan länsipuolelle oman öljyntuonti- ja varastointialueensa. Öljy-yhtiöiden varastot siirrettiin Karjarannasta 1960 luvun lopulla tarkoitukseen paremmin soveltuvan Tahkoluodon öljysataman yhteyteen. Kuva: ote vuoden 1943 asemakaavasta

16 luvulla kaava-alueen kohdalla, Karjarannantien vastakkaisella puolella, sijaitsi tilapäisasutukseen tarkoitettu alue, joka käsitti yhteensä parikymmentä taloa luvulla kaava-alueen itälaidalla on sijainnut myös kaupungin teknisen toimen toimipiste. Alueelle rakennettiin autotallivarikko, sähköverstas, betonivalimo sekä varastomakasiini. Karjarannan muutos jatkuu edelleen. Nykyisin Karjaranta on keskustan jokirantaa hyödyntävä läntinen laajentumissuunta. Tonteilta poistuvat teollisuushallit ja niiden tilalle rakentuvat uudet asuinkorttelit muodostavat alueelle uuden kaupunkikuvallisen ilmeen. Kuva: Karjarannan kaava-alueen rakennuskantaa 1. Shellin asuin- ja autovajarakennus, rak. aika: Shellin varastorakennus, rak. aika: Rauma-Repolan ammattikoulu ja työhalli, rak. aika: Rauma-Repolan toimistorakennus, rak. aika: Porin kaupungin entinen sementtivalimo, rak. aika: Varastomakasiini, rak. aika: todennäköisesti 1940 luvun loppu 7. Kauppavarasto, rak. aika: Teollisuusvarasto, rak. aika: Entinen asuinrakennus, rak. aika: 1920

17 17 Kuva: asuin- ja autovajarakennus kuvattuna luoteesta. Foto: Mikko Helminen Rakennusinventointi, Satakunnan museo. Kuva: asuin- ja autovajarakennus kuvattuna lounaasta. Foto: Mikko Helminen Rakennusinventointi, Satakunnan museo. Tekninen huolto Karjarannantien vartta pitkin, sen pohjoispuolella, kulkevat kaukolämpö-, vesi- ja viemäriverkostot. Hevosluodon alueelle tulevat ilmasähkö- ja vesijohto kirjurinluodon kautta. Suunnittelualueelle tullaan rakentamaan nykyisen vaatimustason mukainen kunnallistekniikka.

18 18 Liikennemelu ja pilaantuneet maat Karjarannantien vieressä sijaitsevat korttelit altistuvat ohjearvot ylittävälle liikennemelulle luvun alkupuolella Karjarannan kaava-alueella on sijainnut kaupungin öljysatama. Alueen pilaantuneita maaperiä on kartoitettu vuosien 2007 ja 2011 aikana ja kartoituksen pohjalta on tehty pilaantuneiden maiden vaihtoja. Maanomistus Kaava-alue on Karjarannan pientä osaa lukuun ottamatta kaupungin omistuksessa. Kaupunki aikoo hankkia kaava-alueen maat omistukseensa. SUUNNITTELUTILANNE Asemakaavat , voimassa : Asemakaavassa alue on: - Ryhmäpuutarha- ja palstaviljelyaluetta (RP-2) Alueelle saa rakentaa enintään 3680 m2 yksikerroksisia kesäkäyttöön tarkoitettuja puutarhamökkejä, joiden pohjapinta-ala varasto- ja kuistitiloineen on enintään 39 m2. Lisäksi alueelle saa rakentaa enintään 700 km2 alueen toimintaa palvelevia huolto- ja vapaa-ajantiloja, kioski-myymälän ja enintään yhden huoltohenkilökunnan asunnon. alueelle tulee järjestää keskitetty autopaikoitus ja varata yksi autopaikka kutakin puutarhamökkiä kohden. - Puistoa (VP) , voimassa : Asemakaavassa alue on: - Ryhmäpuutarha- ja palstaviljelyaluetta (RP-1) - Ryhmäpuutarha- ja palstaviljelyaluetta (RP-3) - Puistoa (VP) - Katualuetta , voimassa : Asemakaavassa alue on: - Puistoa (VP-4) - Katualuetta , voimassa : Asemakaavassa alue on: - Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T-8) , voimassa : Asemakaavassa alue on: - Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (TTV6) Yleiskaava Kantakaupungin yleiskaava 2025, hyväksytty : Yleiskaavan mukaan alue on asuntoaluetta (A-1), kerrostalovaltaista asuntoaluetta (AK) ja moninaiskäyttöaluetta (P-1). Alueen suunnittelussa on arvioitava käyttöönoton vaikutukset Kokemäenjoen tulvariskiin (/tu-ri) ja maaperän pilaantuneisuus on selvitettävä ennen rakentamista (!). Alueen eteläpuolella on Karjarannantien ajoneuvoliikenteen ja rautatieliikenteen meluntorjuntatarvetta. Hevosluodon eteläkärki on osa Porin kansallista kaupunkipuistoa (kp). Kokemäenjoen luotojen alue on osoitettu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetun kulttuuriympäristön alueeksi (S-1), jonka yhtenä kohteena on Hevosluodon siirtolapuutarha-alue (20).

19 19 Hevosluodon etelärantaa pitkin kulkee pääkatuverkkoa täydentävä kevyen liikenteen reitti. Karjarannan puolella rantaviivaa pitkin kulkee jokirantareitti. Joen suuntainen ulkoilureitti, joka osoittaa yleisen rantaan pääsyn ja rannan suuntaisen virkistysreitin muodostamistarpeen. Kuva: ote kantakaupungin yleiskaavasta, suunnittelualueen rajaus punaisella. Maakuntakaava Satakunnan maakuntakaava, vahvistettu , lainvoimainen (KHO) : Maakuntakaavassa alue on kaupunkikehittämisen kohdevyöhykettä (kk1). Merkinnällä osoitetaan kaupunkiseutuja, niiden osia tai muita yhdyskuntia koskevia kehittämispolitiikan alueidenkäytöllisiä periaatteita. Merkinnällä osoitetaan Kokemäenjokilaakson valtakunnallisesti merkittävä, monikeskuksinen aluerakenteen kehittämisvyöhyke. Suunnittelualue sijoittuu myös matkailun kehittämisvyöhykkeelle (mv2).merkinnällä osoitetaan merkittävät kulttuuriympäristö- ja maisemamatkailun kehittämisen kohdevyöhykkeet. Vyöhykkeiden sisällä toteutettavassa alueidenkäytön suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota matkailuelinkeinojen ja virkistyspalveluiden kehittämiseen. Suunnittelualue sijoittuu maakuntakaavassa myös selvitysalueelle (se1). Alueen käyttöä ei ole voitu ratkaista maakuntakaavaa laadittaessa mutta, jotka merkityksensä vuoksi katsotaan tarpeelliseksi osoittaa maakuntakaavassa alueeseen kohdistuvien intressien johdosta. Alueidenkäytön ratkaiseminen edellyttää lisäselvityksiä tai jatkosuunnittelua. Suunnittelualueeseen sisältyy myös kansallisen kaupunkipuiston (kp) aluetta. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon puiston erityisominaisuudet. Suunnittelualue rajautuu myös jatkumona maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (kh2, Kokemäenjoen kulttuurimaisema). Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen kokonaisuus, erityispiirteet ja ominaisluonne siten, että edistetään niihin liittyvien arvojen säilymistä ja kehittämistä mukaan lukien avoimet viljelyalueet.

20 20 Kuva: ote maakuntakaavasta, suunnittelualueen rajaus punaisella. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) Osa Hevosluodon suunnittelualueesta kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kokemäenjoen suuhaarojen väliset luodot muodostavat monipuolisen virkistys- ja vapaa-ajan alueen teollisuusmaiseman ja Kivi-Porin välittömässä tuntumassa. Kirjurinluoto on varhainen kaupunki- ja kansanpuisto. Puisto liittyy kiinteästi teollistuvien kaupunkien kasvuun, jonka tuottamia ongelmia pyrittiin lievittämään puistoilla ja erilaisilla vuokrapalstoilla ja -tonteilla. Kuva: valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin kuuluva Kokemäenjoen luotojen alue.

21 21 Muut suunnitelmat ja päätökset Porin kansallinen kaupunkipuisto Alue kuuluu Porin kansalliseen kaupunkipuistoon, joka on perustettu Hevosluoto on osa luotojen aluetta. Vuoden 2000 alusta voimaan tuleen maankäyttö- ja rakennuslain (myöhemmin MRL) 9 luvun mukainen kansallinen kaupunkipuisto voidaan perustaa alueelle, jossa on säilynyt ja jossa myös vastaisin kaavoitustoimin on tarkoitus säilyttää valtakunnallisesti arvokkaita viheralueiden ja historiallisten ympäristöjen muodostamia kokonaisuuksia. Kansallinen kaupunkipuisto voidaan perustaa kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi. Kansalliseen kaupunkipuistoon voidaan osoittaa alueita, jotka tämän lain mukaisessa kaavassa on osoitettu puistoksi, virkistys- tai suojelualueeksi, arvokkaaksi maisema-alueeksi tai muuhun kansallisen kaupunkipuiston kannalta sopivaan käyttöön. Puistoon osoitetaan ensisijassa valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön omistuksessa olevia alueita. Kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta päättää ympäristöministeriö. Kaavatyössä otetaan huomioon kansallista kaupunkipuistoa koskevat, hoitoja käyttösuunnitelman yhteydessä annettavat määräykset. Kuva: kansallisen kaupunkipuiston pohjoispään kohteet

22 22 Porin asuntomessut 2018 Vuonna 2008 Porin kaupunki täytti 450 vuotta. Juhlavuoden yhtenä päätapahtumana Suomen Asuntomessut ja Porin kaupunki järjestivät lomaasuntomessut Reposaaressa. Reposaaren ja Porin vetovoima avitti messut historialliseen kävijäennätykseen kävijällä. Myönteisen kokemuksen jälkeen Porin kaupunki päätti hakea asuntomessujen järjestämistä Karjarannan ja Hevosluodon alueelle kesällä Edellisen kerran Porin Pormestarinluoto 1975 oli jaetun tapahtuman kohdealueena. Yhtenä kaavatyön tavoitteena on luoda valmius Porin asuntomessujen toteuttamiseen Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan käynnistää Porin Karjarannan ja Hevosluodon vuoden 2017 asuntomessuihin tähtäävän suunnittelun Hevosluodon ja Karjarannan väliselle rantavyöhykkeelle, ja edelleen päättää ilmoittaa Osuuskunta Suomen asuntomessuille Porin kaupungin kiinnostuksen toteuttaa yhdessä Suomen Asuntomessujen kanssa Porin asuntomessut Vuoden 2017 asuntomessujen hakijakaupunkeja oli kaksi ja toukokuussa 2013 Suomen Asuntomessujen hallitus päätti myöntää vuoden 2017 asuntomessut Mikkelin kaupungille. Asuntomessut järjestetään eri paikkakunnilla siten, että messujen sijainnissa ja sisällössä huomioidaan riittävä alueellinen ja sisällöllinen vaihtelu. Mikkeliä seuraavana vuonna päätettiin asuntomessut järjestää Porissa Karjarannan ja Hevosluodon alueella. Porin asuntomessuhanke ei ole irrallinen kohde kaupunkirakenteen ulkopuolella, vaan päinvastoin osa kaupunkikeskustan kehittämisen kokonaisuutta, johon kuuluu monia kohteita mm. Kirjurinluodossa ja Kokemäen pohjois- ja etelärannoilla. Asuntomessuhanke tuo toivuttua monipuolisuutta ja vivahteikkuutta asuntotarjontaan. Kaupunkirakenteellisesti edullisen sijainnin vuoksi toteuttaminen ei vaadi suuria kynnysinvestointeja, vaan verkostot ja palvelut ovat lähietäisyydellä. Päämääränä onkin asukkaiden kirjo, joka hyödyntää keskustapalveluja ja luonnonympäristöä sekä virkistys- ja ulkoilupaikkoja. Keskusta laajenee jokivartta pitkin ja arvostetulla alueella yleiset tilat ja rantarakenteet toteutetaan korkeiden laatuvaatimusten mukaan. Asuntomessuhanke on osa kaupunkikeskustan kehittämisen kokonaisuutta, johon kuuluu monia kohteita mm. Kirjurinluodossa ja Kokemäenjoen pohjois- ja etelä-rannoilla. Puuvillan ja Oluttehtaan alueiden kehittämishankkeet ovat keskeisiä kohteita. Messualue kytkeytyy Porin kansalliseen kaupunkipuistoon ja Porin kävelykeskustan Promenadi - Poriin. Porin Jokikeskus - hanke mittavine ranta- ja sillanrakennustöineen yhdistää isot kaupunkiteemat ja rakennushankkeet. Porin tavoitteena on kehittää Karjarantaa vetovoimaisena kaupunkimaisena asuinalueena, joka tarjoaa monipuolisen kirjon erilaisia asumisen vaihtoehtoja erillisistä omakotitaloista kerrostaloihin. Hevosluotoa halutaan kehittää vaihtoehtoisia asuinmuotoja tarjoavana ekologisena alueena. Messujen uskotaan herättävän yhä laajempaa kiinnostusta monipuolistuvia asumisen vaihtoehtoja kohtaan. Pori tunnettaan mm. Pori Jazz ja SuomiAreena -tapahtumista, joiden näyttävinä puitteina toimivat tori ja kävelykatu sekä vehreä Kirjurinluoto. Luonnonläheistä kaupunkielämää henkivät myös välittömästi alajuoksulla sijaitsevat Kalafornian Golf-kenttä sekä Kokemäenjoen Natura-luonnonsuojelualue ja Selkämeren kansallispuisto. Porin asuntomessujen teemaksi on kehittymässä ajatus tiiviistä kaupunkiasumisesta, kestävän kehityksen mukaisesta elämästä, jossa sekoittuvat vaihtoehtoiset rakentamisen tavat, vihreät kaupunkiasumisen muodot ja monipuoliset vesiaiheet. Teeman luonnonläheisyyttä korostavat messualueen sijainti vehreässä jokisuistossa, Kirjurinluodon naapurissa ja kansallispuistojen välittömässä yhteydessä. Valintojen monet mahdollisuudet täydentävät vastuullisen kaupunkielämän teemoja.

23 23 Kaavaprosessin alkuvaiheessa asuntomessujen painopistettä suunniteltiin Hevosluodon alueelle. Kaavaprosessin valmisteluvaiheessa on kuitenkin päädytty ratkaisuun, jossa messujen painopiste sijoittuu Karjarannan kaavaalueelle ja muuttuu kaupunkimaisempaan suuntaan. Hevosluodon kaavaaluetta ei ole kuitenkaan katsottu tarpeelliseksi jättää pois vaan sen toteuttaminen tapahtuu osana asuntomessujen valmistelua ja jatkossa kaupungin mahdollisuuksien puitteissa. Alueen toteuttaminen edellyttää kaavassa määrättyjä tulvasuojelutoimia. Asemakaavamuutokseen ja messujen valmisteluun kytketään toimintamalleja, joissa hyödynnetään Karjarannan suunnittelu- ja toteutuskokemuksia, ja joiden avulla päästään moni-ilmeisiin ja kiinnostaviin ratkaisuihin ja joustavan tehokkaisiin toteutuksiin. Suomen Asuntomessut on syksyllä 2014 hyväksynyt Karjarannan alueen vuoden 2018 asuntomessualueeksi. Asuntomessujen valmistelussa ja toteutuksen ohjauksessa on aikomus tehdä yhteistyötä Aalto yliopiston kanssa. Tarkoituksena on pyrkiä nostamaan rimaan korkeammalle ja saada aikaan uudenlaisia ratkaisuja, jotka herättävät mielenkiintoa. Kuva: otteita kaupungin asuntomessuhakemuksesta. Karjarannan Sure hanke Pori oli mukana vuosien aikana kahdeksan partnerikaupungin muodostamassa kansainvälisessä SURE -verkostossa, jossa etsittiin keinoja taantuvien kaupunkialueiden kokonaisvaltaiselle kehittämiselle. Euroopan aluekehitysrahaston URBACT II -ohjelman tukemassa kaupunkikehittämisen verkostohankkeessa keskityttiin lisäämään vuorovaikutusta paikallisella ja kansainvälisellä tasolla. Ongelmien ja ratkaisumallien yhteinen analyysi ja kokemusvaihto kannustavat hyödyntämään muualla hyväksi koettuja toimintatapoja oman kohdealueen eheyttämiskeinojen kehittelyssä. Porin kohdealue oli Karjarannan kaupunginosa. Kolmen vuoden aikana hankkeen tukiryhmän avulla kohdealueen asukkaiden, yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden ja oppilaitosten kanssa luotiin monitahoinen yhteistyö.

24 24 Oppilaitosyhteistyön tuottamien aineistojen, asukaskyselyjen, yleisötilaisuuksien ja tukiryhmätapaamisten kautta kiteytyivät Karjarannan tulevaisuuskuvan tärkeimmät linjaukset. Karjaranta eroaa muiden partnereiden kohdealueesta monestakin syystä. Alueella ei ole suoraan havaittavissa minkään asukasryhmän syrjäytymisen tai ympäristön fyysisen heikentymisen merkkejä. Karjaranta ei edusta varsinaista esimerkkiä sosiaalisesti heikentyneestä asuinalueesta. Kyseessä on kaupunkirakenteen pitkän aikavälin fyysisen eheyttämisen tehtävä. Tarkoituksena oli luoda suhdannemuutoksiin joustavasti sovitettava koko kaupungin kehittämisen kannalta kestävä linjaus muutoksen hallinnalle. Parin vuosikymmenen kuluttua voidaan nähdä visio Karjarannan uudesta rantakaupungista toteutuneena. Vireillä olevan Jokikeskushankkeen tuottaman mallin mukaan Karjaranta on osa modernia urbaania rantavyöhykettä. Työskentelyn tuloksena syntyneen Karjarannan tulevaisuuskuvan voi tiivistää seuraavasti: - Luodaan omaleimainen, eri osa-alueita hyödyntävä eheä ja elävä kaupunginosa, jossa on laaja palvelutarjonta ja kaikkien kaupunkilaisten käyttöön soveltuva Kokemäenjoen ranta-alue. - Uudisrakentamisessa ja ympäristön muotoilussa on tuotava esiin alueen teollisuushistoria sekä sovittaa yhteen monipuolista yritystoimintaa ja asumista. Kuva: Porin kohdealue kaupunkirakenteessa ja kehittämisen vaiheistus, Sure -hanke. Porin kaupungin ja Varsinais-Suomen ELY keskuksen tulvasuojeluhanke Kokemäenjoen vesistö on Suomen neljänneksi suurin valuma-alueeltaan ja yksi eteläisen Suomen kolmesta suuresta vesistöstä. Järvisyysprosentti on 11, mikä on likimain sama kuin koko Suomen keskimääräinen järvisyys. Porin kaupungin ja valtiota edustavan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen yhteistyönä on meneillään tulvasuojeluhanke, jossa Porin suojelua vesistötulvalta pyritään tehostamaan merkittävästi. Hanke on käynnistetty vuonna 2003 ja sen tärkein tavoite on estää joen tulviminen ennakoivilla toimenpiteillä. Merkittävin Porin tulvasuojelua koskeva laki on patoturvallisuuslaki ja sitä täsmentävä asetus; onhan Pori patojen suojassa. Säädöksiä tarkentavat patoturvallisuusohjeet ja noin 25 vuoden aikana muotoutunut patoturvallisuuskäytäntö.

25 25 Asemakaavassa määrätään tarvittavat viranomaisten kesken kartoitetut tulvasuojelutoimenpiteet, joilla mahdollistetaan rakentaminen tulvavaaraalueelle. Hevosluodossa tulvan leviämisalueelle rakentamisen johdosta kaavassa esitetään korvaavia tulvasuojelutoimenpiteitä. Karjarannassa alueen toteuttaminen vaatii tulvapadon rakentamisen, joka toteutetaan osana ranta-alueiden kunnostusta. Rakennusjärjestys Porin kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja tullut voimaan Pohjakartta Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n vaatimukset. 3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET SUUNNITTELUN TARVE JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Karjarannan teollisuusaluetta muutetaan kaupunkimaista asutusta sekä kaupallisia palveluja varten. Hevosluotoa kehitetään erityisesti monipuolisena vapaa-ajantoimintojen alueena. Osa rakentumattomasta Hevosluodon siirtolapuutarha-alueesta muutetaan pientaloasutusta varten. Kaavassa käsitellään myös virkistysalueita, jokihaaroja ja yhteyksiä. Karjarannan kaavan sisältöä määrittelee osaltaan asuntomessujen järjestäminen vuonna Kaavoituksen käynnistämisestä on tehty viranomaispäätös VP 63/ Suunnittelualue on Porin kaupungin kaavoituskatsauksen kohde 10. OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Osallisia ovat suunnittelu- ja lähialueen: maanomistajat, asukkaat ja yritykset yritykset ja yhteisöt: Luodon Siirtolapuutarhayhdistys ry, Melamajavat ry, Porin yrittäjät ry, Karjarannan asukasyhdistys, Huvilajuopayhdistys ry, Hevosluodon palstaviljelijät ry, Metso Paper Oy muut, joiden oloihin kaavamuutos saattaa vaikuttaa tulevat asukkaat, toteuttajat, käyttäjäryhmät, Karjarannan vuorovaikutusverkostot (SURE) Lisäksi osallisia ovat: viranomaiset: Satakunnan Museo, Satakuntaliitto, Varsinais-Suomen ELYkeskus, Porin tulvasuojeluhanke alueen toimijat ja teknisen huollon hoitajat: Satakunnan Vihertietokeskus, Porin Vesi, Pori Energia Sähköverkot Oy, Pori Energia Oy Energiayksikkö asianosaiset lautakunnat: tekninen lautakunta, Satakunnan pelastuslaitos, ympäristölautakunta, kasvatus- ja opetuslautakunta, perusturvalautakunta, vapaa-aikalautakunta, kulttuurilautakunta Osuuskunta Suomen Asuntomessut matkailu, markkinointi ja viestintä, Porin seudun matkailu Oy MAISA, konsernihallinto Ympäristöministeriö / kansallisten kaupunkipuistojen valvonta Aalto -yliopisto Sekä muut, joiden oloihin kaavamuutos saattaa vaikuttaa.

26 26 Vireilletulo Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä Suunnitelman nähtävilläolosta ilmoitettiin kuulutuksella sanomalehdissä Satakunnan Kansa ja Uusi Aika, kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla sekä kirjeillä osallisille. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä Kaavatyön aloitusvaiheessa lausuntonsa antoivat: kulttuurilautakunta, Pori Energia Sähköverkot Oy, Satakunnan museo, puistotoimi ja Satakuntaliitto. Lisäksi mielipiteensä antoivat Huvilajuovan asukas sekä Luodon siirtolapuutarhayhdistys ry. Kulttuurilautakunta: Suunnittelun eri vaiheissa tulee huomioida julkiseen rakentamiseen kohdistuva nk. prosenttiperiaate, jossa hankkeen talousarviossa on varat taiteelliseen suunnitteluun ja toteutukseen. Suunnittelussa otetaan huomioon heti alusta lähtien taiteen rooli alueiden viihtyvyyden, sosiaalisen, itsenäisen selviytymisen ja turvallisuuden tunteen lisäämisessä. Pori Energia Sähköverkot Oy: Ei huomautettavaa asemakaavasta. Kaavan tarkentumisen jälkeen voidaan varata muuntamoita varten et alueet. Satakunnan museo: Museo toivoo osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennettävän kaavan lähtötietojen osalta. Hevosluodon kärki kuuluu siirtolapuutarhan ja vesialueen osalta valtakunnallisesti merkittävään Kokemäenjoen luotojen rakennettuun kulttuuriympäristöön. Lisäksi lähtötietojen maakuntakaavaa koskevassa kappaleessa on hyvä mainita myös Kokemäenjoen maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, johon asemakaavassa mukana oleva vesialue kuuluu kokonaisuudessaan. Se on huomioitu maakuntakaavassa merkinnällä kh1-62. Museo huomauttaa vielä, että Porin kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelman ja kulttuuriympäristön arvojen huomioiminen tulee lisätä kaavan tavoitteisiin. Vaikutusten arvioinnissa tulee ottaa huomioon tulvasuojelun alueen rakentamiseen aiheuttamat maisemavaikutukset. Alustavan kaavaluonnoksen osalta museo pitää rakentamisen tehokkuutta Karjarannan puolella tarpeettoman suurena. Soveltamalla selkeästi matalampaa rakentamistapaa voisi syntyä viihtyisämpää ympäristöä ja alue voisi liittyä luontevammin alavaan maisemaan. Hevosluodon siirtolapuutarha-aluetta koskevaan korttelimerkintään tulee liittää alueen säilymiseen ohjaava /s merkintä sekä soveltuvat määräykset. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Satakunnan museolla ei ole huomautettavaa. Puistotoimi: Puistojen määrä on riittävä. Puistojen sisältö tarkentuu vihersuunnittelun myötä. Hevosluodon alueelle kannattaa osoittaa pysäköintialueet, jotta alueella joka tapauksessa tapahtuva pysäköinti on järjestelmällistä. Palstaviljely tarvitsee huoltoalueen esim. kompostointilavaa ja wc järjestelyjä varten. Siirtolapuutarha tarvitsee myös alueen jätehuoltoonsa. Satakuntaliitto: Porin kantakaupungin oikeusvaikutteinen yleiskaava 2025 tuli voimaan 2007 ja tämän jälkeen valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ( ) tarkistamisesta Tällä tarkistuksella lisättiin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteisiin tulvavaara-alueet. MRL:n 24 n mukaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otetaan huomioon niin että edistetään niiden toteuttamista. Tämä velvoite koskee oikeudellisesti kaikkea kaavoitusta. Siten tavoite koskee myös Porin

27 27 uutta asuntomessualueen asemakaavaa ja asemakaavan muutosta. Lähtökohtaisesti tulvavaara-alueelle ei tule sijoittaa uutta asumista. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Hevosluodon kärki ja Karjarannan länsiosa 1. asemakaava ja asemakaavan muutos, Porin asuntomessut 2018 sijoittuu alueelle, jolle ja jonka pääsyteihin ja infraan yleisesti voi kohdistua merkittäviäkin tulvia. Satakunnan maakuntakaavassa Kokemäenjoen alaosan ja jokisuiston tulvariskin selvitysalue on yksi merkittävimmistä tulvariskikohteista Suomessa ja merkintä tuo esille että suiston alueella on tulvariskien ehkäisyyn liittyviä selvitystarpeita. Alue kuuluu myös Satakunnan maakuntakaavan tulvaselvitysalueelle, jonka käyttöä ei ole voitu maakuntakaavaa laadittaessa ratkaista ja alueidenkäytön ratkaiseminen edellyttää lisäselvityksiä ja/tai jatkosuunnittelua. Tältä osin Hevosluodon alueen käyttöä asuntoalueena ei voi pitää lähtökohtaisesti selvitettynä. Vaikka tulvasuojeluhanke pyrkii parantamaan koko alajuoksun tulvasuojelua ja suunnittelualueen todetaan olevan Kokemäenjoen rannalla, jolla tehdään tulvasuojelutoimenpiteitä, voi itse suunnittelualueen rakentaminen nostaa tulvariskiä veden leviämisen estyessä alueen rakentamisen johdosta. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden näkökulmasta alueelle rakentamisessa olisi kyse poikkeuksesta, joka on mahdollinen vain perusteellisten tarve- ja vaikutusselvitysten perusteella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on tuotu esiin, että asemakaavan toteuttaminen mallinnetaan ja rakentamisen vaikutukset virtaukseen ja tulvariskiin arvioidaan yleiskaavamääräyksen mukaisesti. Kaikki selvitykset ja mallinnukset tulee liittää myös asemakaavan valmistelumateriaaliin ja asemakaavassa tulee osoittaa, että tulvariskit pystytään hallitsemaan. Yleiskaavan aluetta koskeva /tu-ri määräys, jonka mukaan kyseinen asuntoaluevaraus on aluevaraus, jonka suunnitteluvaiheessa tulee arvioida turvallisuusriskit, tulee liittää oas:iin. Alimmat rakentamiskorkeudet alueelle saattavat asettaa myös haasteita rakentamisen ja ympäristön laadun osalta. Näiltä osin tulee huomioida alueen sijoittuminen osaksi kansallista kaupunkipuistoa sekä maakunnallisesti merkittävää Kokemäenjoen kulttuurimaisemaa. Tulvariskiin varautuminen ja tulvan estämistoimenpiteet itse suunnittelualueella tulevat vaatimaan myös lisäkustannuksia tavanomaiseen rakentamiseen verrattuna. Kaavan laatimisen yhteydessä tuleekin arvioida myös hankkeen yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia. Myös Kokemäenjoen eteläpuolisen rannan kerrostalorakentamisen laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota osana Kokemäenjoen kulttuurimaisemaa. Huvilajuovan asukas: Ehdotan, että kaavan LV/LU alueelle tai sen välittömään läheisyyteen varataan alue pienimuotoiselle kahvilatoiminnalle. Se palvelisi alueen asukkaita, veneilijöitä, melojia, ulkoilijoita jne. Kahvilalle varattavan tontin tulisi olla sellainen, että se mahdollistaisi terassialueen rakentamisen sen yhteyteen, n m2. Luodon Siirtolapuutarhayhdistys ry: Suunnittelussa tulee ottaa huomioon mm. kompostointimahdollisuudet, parkkipaikkojen riittävyys, Hevosluodontien siltojen pieni leveys, pallokentän alue kaavoitetaan uusille siirtolapuutarhapalstoille, havutien kuusiaita huonokuntoinen, huoltorakennukselle paikka, Hevosluodontieltä jätettävä riittävä etäisyys Orvokkitien mökkeihin. Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen kaavaluonnos on ollut nähtävänä Luonnosvaiheessa lausuntonsa antoivat: Täydennetään kaavatyön edetessä. Mielipiteitä esitettiin - kappaletta. Täydennetään kaavatyön edetessä.

28 pidettiin lehdistön tiedotustilaisuus pidettiin asuntomessujen tiedotustilaisuus siirtolapuutarhan väelle ja palstaviljelijöille. Tilaisuudessa puhuttivat teiden ja siltojen kunto, liikenteen ohjaaminen Hevosluodossa, juovan ylitys kevyen liikenteen sillalla, kunnallistekniikan rakentaminen, sillan siirtäminen lähemmän Terraa, pelko tulvista, tulvavallit ja huoli lisääntyvästä liikenteestä Hevosluodossa. Asemakaavamuutos on ollut laajasti esillä julkisuudessa. Kaavatyön liittyminen asuntomessuihin on lisännyt kaavatyön kiinnostusta mediassa. Kaavamuutoksesta on kirjoitettu Satakunnan kansassa noin 8 kpl lehtijuttuja ja mielipidekirjoituksia. Lisäksi kaavatyöhön liittyviä lehtijuttuja on ollut Porin Sanomissa, Satakunnan Viikossa ja Uudessa Ajassa. Lehtikirjoittelussa esille nousseita asioita, näkökulmia ja kysymyksiä: - loma-asuntomessujen 2008 kävijäennätys - palstaviljely ja asuinrakennukset - talojen paalutus - ruokapuisto - imagoasiat - kustannukset - Kokemäenjoen tulvat Viranomaisyhteistyö Kaavatyön aloitusvaiheessa, esim. kaupungin ja Varsinais-Suomen ELY keskuksen välisissä kehityskeskusteluissa, on käyty tiivistä yhteydenpitoa koskien kaavatyön lähtökohtia. Kaavatyön vireilletulon jälkeen pidettiin aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu. Paikalla olivat Varsinais-Suomen ELY keskuksen, Satakuntaliiton, Satakunnan museon ja Porin kaupungin edustajat. Keskustelua herättivät mm. yhteydet, tulvariskit, rakentamiskorkeudet ja vaikutukset virtaukseen tulvatilanteessa. Porin tulvasuojeluhankkeen projektipäällikkö selvitti tulvariskin hallintaa ja virtausten esteitä Luotojen alueella. ELY keskus totesi, että kohdetta ei saa reittejä tukkimalla toteuttaa niin, että siitä aiheutuu tarve tulvasuojelun tason korottamiseen toisaalla. ELY keskus korosti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden lähtökohtaa; tulvavaara-alueelle ei tule sijoittaa uusia asuinalueita. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve ja vaikutusselvityksin osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan. Hevosluodon alueeseen kohdistuu Porin kantakaupungin yleiskaavassa määräys tu-ri. Tämä edellyttää, että yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa arvioidaan turvallisuusriskit. Asemakaavaa laadittaessa riittävin selvityksin ja vaikutusten arvioinnin kautta tulee kyetä osoittamaan, että tulvariski suunnittelualueella hallitaan ja että alueen rakentaminen ei aiheuta haittaa tulvariskin kokonaishallintaan suunnittelualueen ulkopuolella. Satakunnan museo korosti maisemaselvitystä ja rakennusten sovittamista ympäristöönsä. Esitettiin työryhmää valmistelemaan pikaisesti edellä kuvattuja tulvariskin hallintaa koskevia asioita. ELY keskus ilmoitti antavansa lausuntonsa luonnosvaiheessa pidettiin kaavatyön viranomaisneuvottelu, joka koski tulvariskin hallintaa ym. Paikalla olivat Varsinais-Suomen ELY keskuksen, Satakuntaliiton, Satakunnan museon ja Porin kaupungin edustajat. Neuvottelussa esiteltiin edellisessä kokouksessa perustetun työryhmän työskentelyä ja pääpiirteitä tulvariskin hallinnan edellyttämistä toimenpiteistä tarkastellen niitä kaavan toteuttamisen näkökulmasta ja ilman uutta rakentamista. Kysymys oli esteiden aiheuttamasta padotuksesta ja toisaalta virtauksen parantamisesta.