OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 Dnro KAUS/1143/2013 VP 63/ HEVOSLUODON (59.) KÄRKI ja KARJARANNAN (21.) LÄNSIOSA, Porin asuntomessut 2018 ASEMAKAAVAN MUUTOS, 1. ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa kuvataan kaavatyön tavoitteet ja lähtökohdat, valmistelun ja päätöksenteon eteneminen, kaavan vaikutusten arviointitavat, osallistumismahdollisuudet ja tiedottaminen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään kaavatyön eri vaiheissa tarvittaessa. puh faksi Postiosoite: PL Pori Porin kaupunki Kaupunkisuunnittelu Valtakatu 4

2 2/11 1. OSOITE Karjarannan teollisuusalue, kortteli 20 (osa) ja osa Hevosluotoa. 2. ALOITE Asemakaavan muutos käynnistetään Porin kaupungin aloitteesta. 3. SUUNNITTELUALUE Kohdealue sijoittuu Karjarannan ja Hevosluodon alueelle, kävelyetäisyydelle kaupungin keskustasta ja megaluokan tapahtumapaikasta Kirjurinluodon Areenasta. Porin kävelykadulta on alueelle pari kilometriä. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 53 ha ja se on kokonaisuudessaan Porin kaupungin omistuksessa. Karjarannan alueen vanhoissa teollisuusrakennuksissa toimii yrittäjiä ja yhdistyksiä. Korttelin 20 tontin 20 osalla on Metso Paper Oy:n toimintaa. Hevosluodon siirtolapuutarhan kortteli on vuokrattu Luodon Siirtolapuutarhayhdistys ry:lle. Lisäksi virkistysalueen peltoalueita on vuokrattu maanviljelijöille ja palstaviljelyyn. Karjarannan vanhaa teollisuusaluetta muutetaan yleiskaavan mukaisesti uuteen käyttöön. Hevosluodon siirtolapuutarhan ympäristön käyttö uudistetaan kehittäen nykyisiä käyttömuotoja ja osoittamalla osa alueesta pysyvään pientaloasutukseen. Siirtolapuutarhan kortteli on vuokrattu yhdistykselle. Siirtolapuutarhan laajennukseksi pohjoispuolelle asemakaavoitetut korttelit eivät ole toteutuneet vaan ne ovat edelleen rakentamatonta peltoa. Siirtolapuutarhan kortteli on mukana asemakaavassa, koska yhdistyksellä on toiveita kaavan tarkistamiseksi. Hevosluodon kärki on mukana tulvasuojelun ja maisemallisesti ainutkertaisen sijainnin takia ja osana joen pohjoisrannan rantareittiä. Kaava-alueeseen kuuluvat rannat muodostavat yhtenäisen ketjun. Uomia tarkistetaan myös tulvasuojelun näkökulmasta.

3 3/11 4. LÄHTÖTIEDOT 4.1. Maakuntakaava Satakunnan Maakuntakaavassa (MV , YM vahv ) alue on taajamatoimintojen aluetta (A), kaupunkikehittämisen kohdevyöhykettä (kk1), kulttuuriympäristö- ja maisemamatkailun kohdevyöhykettä (mv2) ja Kokemäenjoen jokisuiston tulvariskin selvitysaluetta (se1). Maakuntakaavaan on merkitty Porin kansallisen kaupunkipuiston alue (kp) sekä maakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä Hevosluodon siirtolapuutarha-alue (kh). Ote maakuntakaavasta, suunnittelualueen rajaus punaisella Yleiskaava Kantakaupungin yleiskaavan 2025 (KV ) mukaan messualue on asuntoaluetta (A-1), kerrostalovaltaista asuntoaluetta (AK) ja moninaiskäyttöaluetta (P-1). Alueen suunnittelussa on arvioitava käyttöönoton vaikutukset Kokemäenjoen tulvariskiin (/tu-ri) ja maaperän pilaantuneisuus on selvitettävä ennen rakentamista (!). Alueen eteläpuolella on Karjarannantien ajoneuvoliikenteen ja rautatieliikenteen meluntorjuntatarvetta. Hevosluodon eteläkärki on osa Porin kansallista kaupunkipuistoa (kp). Kokemäenjoen luotojen alue on osoitettu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetun kulttuuriympäristön alueeksi (S-1), jonka yhtenä kohteena on Hevosluodon siirtolapuutarha-alue (20). Ote kantakaupungin yleiskaavasta, suunnittelualueen rajaus punaisella.

4 4/ Asemakaava Kohdealueella ovat voimassa asemakaavat (YM vahv ), (YM vahv ) ja (YM vahv ). Niiden mukaan alueet on määritelty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-8) sekä ryhmäpuutarha- ja palstaviljelyalueeksi (RP-1, RP -2 ja RP-3) ja virkistysalueiksi. Vesialueen ja ruoppausmassojen keräysaltaan aluetta ei ole asemakaavoitettu. Ote ajantasa-asemakaavasta, suunnittelualueen rajaus punaisella Porin kansallinen kaupunkipuisto Suunnittelualue kytkeytyy vuonna 2002 perustettuun Porin kansalliseen kaupunkipuistoon. Kansallisen kaupunkipuiston tarkoituksena on alueen erityisarvojen vaaliminen, hoitaminen ja kehittäminen. Luotojen alue kertoo merkittävällä tavalla Kokemäenjoen kehityshistoriasta. Kokemäenjoki rantoineen on keskeinen maisemallinen, ekologinen ja toiminnallinen elementti kansallisessa kaupunkipuistossa. Luontoarvoiltaan arvokasta on koko jokirannan eliöyhteisö. Se on jatkuvan muutoksen alaisena ja toimii ekologisena käytävänä kaupungin keskustan merialueen välillä. Luonnonoloiltaan ja maisema-arvoiltaan arvokkaita ovat myös alueen ympäröivät avoimet viljelysmaat. Alueen koillispuolella Huvilajuovan varrella on kulttuurihistoriallisesti ja valtakunnallisesti arvokas 1900-luvun alkuvuosikymmeninä syntynyt omaleimainen huvila-alue. Hevosluodon eteläkärjessä sijaitseva Luodon siirtolapuutarha-alue perustettiin vuonna 1946 ja se on kulttuurihistoriallisesti merkittävä. Tiheästi palstoitetulla yhtenäisellä siirtolapuutarha-alueella on lähes sata puutarhapalstaa rakennuksineen. Alue on kaupunkilaisille tärkeän Kirjurinluodon kupeessa, jossa yhdistyvät rakennettu ympäristö, luonto-, harrastus- ja tapahtumatoiminnat. Kirjurinluodon ulkoilureittejä laajennetaan suunnittelualueeseen kuuluvalle Lanajuovantien ja Lanajuovan väliselle jokivarsiosuudelle Suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon kansalliseen kaupunkipuiston erityisarvot.

5 5/ Porin tulvasuojeluhanke Porin kaupungin ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kesken on käynnissä Porin tulvasuojeluhanke. Sillä parannetaan alavassa jokisuistossa olevien asuin- ja työpaikka-alueiden tulvasuojelua. Joen rannalla olevan padon harjan tasona käytetään Länsi-Suomen vesioikeuden vuonna 1983 Porin kaakkoisosien pengerryshankkeelle antaman luvan mukaisia harjan tasoja ja niiden perusteella määritettäviä tasoja alavirralla. Tulvasuojeluratkaisut sekä Porissa että ylävirralla esimerkiksi järvialueen säännöstely mitoitetaan näiden tasojen mukaan. Luodoille rakentaminen ilman korvaavia toimenpiteitä nostaa vedenkorkeutta ylävirran puolella, jos vesi ei pääse leviämään. Maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että tulvavaara ei lisäänny. Korvaavat ratkaisut tulee osoittaa joen moniuomaisella osalla välillä Kirjurinluoto - Kivinin Kahaluodon kapeikko. Uomia ja virtaamaa muutettaessa otetaan huomioon eroosio ja sedimentoituminen sekä rantojen stabiliteetti ja kunnossapitoruoppaukset. Suunnittelualue sijaitsee Kokemäenjoen rannalla, jolla tehdään tulvasuojelutoimenpiteitä. Karjarannan tulvapadon rakentaminen etenee. Asemakaavan toteuttaminen mallinnetaan ja vaikutukset virtaukseen ja tulvariskiin arvioidaan Lähialueen muut kaavahankkeet Karjarannan alueella itään korttelissa 20 on vireillä asemakaavan muutos ja korttelissa 20 ja 21 asemakaavan muutos Kirjurinluodon alueella on luonnosvaiheessa kaksi asemakaavamuutosta, Event Arena ja Jokikeskus Etelärannassa korttelissa 1 ja 9 on asemakaavan muutos, Karhukortteli SUUNNITTELUTEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Asemakaava toteuttaa Kantakaupungin osayleiskaavaa ja kehittää Karjarantaa ja Hevosluotoa vaihtoehtoisia asumismuotoja tarjoavana ekologisena ja vetovoimaisena alueena. Tarkoituksena on luoda valmius toteuttaa Porin asuntomessut vuonna 2018 osana kokonaisuuden vaiheittaista toteutusta. Tavoitteena on tehokas vuorovaikutus, joka hyödyntää paikallisten toimijoiden asiantuntemusta ja verkostoja ja kokoaa kaupungin hallintokuntien, yrittäjien ja eri alojen ammattilaiset yhteistyöhön. Tavoitteena on uudistaa suunnittelun, vuorovaikutuksen, havainnollistamisen ja toteutuksen toimintamalleja. Käyttäjät osallistuvat eri suunnitteluvaiheisiin. Asemakaavassa säilytetään väljyyttä ja innostetaan ideointiin lähellä toteutusta. Tavoitteena on rikas ja virikkeinen ympäristö, joka tukee sosiaalista kanssakäymistä.

6 6/11 Tavoitteena on hyödyntää tehokkaasti osallisten asiantuntemus ja suunnata paikan moninaiset ominaisuudet hyvinvoinnin edistämiseen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman rinnalla kulkevat alustavat kohdealueen luonnokset, joita on käsitelty hakemuksen valmisteluvaiheessa sekä päätöksen jälkeen ja niiden valmistelun yhteydessä esiin nousseet ja suunnittelua jatkossakin johdattelevat aiheet ja teemat. Viimeisenä luonnossarjassa on merihevonen ja alueen laajentuminen. Luonnos toimii Aalto Yliopiston arkkitehtiopiskelijoiden kurssien pohjana. Tarkoitus on luonnosten ja esiin nousseiden teemojen avulla virittää keskustelua ja löytää kumppaneita. Luettelo ja linkit suunnitelmista, muista valmisteluasiakirjoista ja päätöksistä ovat verkossa ja nähtävänä kaupunkisuunnittelussa.

7 7/11

8 8/11 6. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA ARVIOINTIMENETELMÄT Keskeiset selvitykset ja toimintaketjun valmiuden kehittäminen: Kohde osana toiminnallista kaupunkirakennetta, kaupunkikuvaa ja maisemaa ja kaupunkikulttuuria. Luontoselvitys ja maisemaselvitys ja niiden analysointi ja hyödyntäminen. Rakennuskannan inventointi ja arvottaminen. Kokonaisvaltainen kohteen ja ympäristön geologinen ja tekninen tarkastelu: Tulvariski ja toimenpiteet, pato, korkeudet, ruoppaukset, läjitys Maaperä, rakennettavuus ja perustaminen. Karjarannan teollisuusalueen pilaantuneet maat on vaihdettu. Liikenne, yhteydet, sillat, rantarakenteet. Karjarannantien sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi on tehty mallinnuksia. Kunnallistekniikka, verkostot Toteutuksen valmiudet: Markkinat / tuotteet, asuntotyypit, palvelut ym. Palvelut Asiakkuudet, kumppanuudet Ohjelmointi ja resursointi Organisointi ja laadun varmistaminen Suunnittelutyön keskeinen prosessi on tehokkaan vuorovaikutuksen järjestäminen

9 9/11 Vaikutusten arviointi Vuorovaikutuksen vaikutukset ovat olennaisia. Vaikutukset arvioidaan hyödyntäen osallisten asiantuntemusta. Ideointi- ja yhteistyöverkostot kytkeytyvät kaavan valmisteluun ja toteutukseen. Osallistumisen onnistumiseksi suunnitelmat havainnollistetaan monipuolisesti mm. 3Dmallinnoksena. Yhteistyö Osuuskunta Suomen Asuntomessujen kanssa parantaa toteutuksen valmiutta. Vaikutusten arvioinnissa hyödynnetään Aalto yliopiston rinnakkaiset kurssit, joiden teemaat koskevat mm. kohteen maisemaa, kaupunkitilaa, kaupunkisuunnittelua, asumista ja julkisten tilojen rakentamista. Vaikutuksia arvioidaan muutoksina paikan ekologiaan, luontoon, maisemaan, äänimaisemaan, tulvariskiin, kaupunkirakenteeseen, kaupunkikuvaan, liikkumiseen, sosiaaliseen ympäristöön, hyvinvointiin, palveluihin, teknisiin verkostoihin, energiatalouteen, tehokkuuteen, hyvinvointiin, vetovoimaan, uudistumiseen. 7. OSALLISET Osallisia ovat suunnittelu- ja lähialueen: maanomistajat, asukkaat ja yritykset yritykset ja yhteisöt: Luodon Siirtolapuutarhayhdistys ry, Melamajavat ry, Porin yrittäjät ry, Karjarannan asukasyhdistys, Huvilajuopayhdistys ry, Hevosluodon palstaviljelijät ry, Metso Paper Oy muut, joiden oloihin kaavamuutos saattaa vaikuttaa tulevat asukkaat, toteuttajat, käyttäjäryhmät, Karjarannan vuorovaikutusverkostot (SURE) Lisäksi osallisia ovat: viranomaiset: Satakunnan Museo, Satakuntaliitto, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Porin tulvasuojeluhanke alueen toimijat ja teknisen huollon hoitajat: Satakunnan Vihertietokeskus, Porin Vesi, Pori Energia Sähköverkot Oy, Pori Energia Oy Energiayksikkö asianosaiset lautakunnat: tekninen lautakunta, Satakunnan pelastuslaitos, ympäristölautakunta, kasvatus- ja opetuslautakunta, perusturvalautakunta, vapaa-aikalautakunta, kulttuurilautakunta Osuuskunta Suomen Asuntomessut matkailu, markkinointi ja viestintä, Porin seudun matkailu Oy MAISA, konsernihallinto 8. VUOROVAIKUTUS JA AIKATAULU 8.1. Hankkeen alku Asuntomessut vaikuttavat kaavoitusprosessiin mm. tuomalla koko hankkeeseen jo asemakaavan valmistelusta lähtien projektimaisuutta, koska tähtäimessä on aikataulutettu päämäärä. Alueen toteutuksessa ja elinkaaressa asuntomessut on lyhytetapinomainen jakso. Se tuo mukanaan haasteita ja mahdollisuuksia, jotka pyritään hyödyntämään monipuolisesti ja parhaalla mahdollisella tavalla. Asemakaavan valmistelu ja käsittely sisältää samat vaiheet kuin tavanomaiset kaavoituskohteet. Asuntomessujen takia yleinen mielenkiinto on kuitenkin tavanomaista suurempi. Heti kaavoitusprosessin alkuvaiheessa tuotetaan materiaalia, jonka toivotaan innoittavan korkeatasoiseen paikan ominaisuudet hyödyntävään suunnitteluun. Työtä havainnollistetaan monipuolisesti ja eri aihepiireistä järjestetään työpajoja. Tavoitteena on saada toteuttajat mukaan jo asemakaavan valmisteluvaiheessa Vireilletulo Kaavahankkeen vireilletulosta ilmoitetaan v aikana kuulutuksella sanomalehdissä, kaupungin verkkosivuilla sekä kirjeellä osallisille. Samalla osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) julkistetaan. Kaavahankkeen aikana osalliset voivat esittää hanketta ja OAS:aa koske-

10 10/11 via suullisia ja kirjallisia mielipiteitä kaupunkisuunnitteluun. Samalla asetetaan nähtäväksi valmistelussa syntynyt aineisto. Mikäli osallinen katsoo, että esim. osallistumisen laajuus tai vaikutusten arviointi ei ole riittävä tai on puutteellinen, voi hän esittää asian tarkistamista ja korjaamista OAS:aan. Osallinen voi esittää myös pyynnön ympäristökeskukselle neuvottelun järjestämisestä osallisen, kunnan ja ELY-keskuksen kesken, jos neuvottelu kunnan kanssa ei tuota tulosta. Palautetta tästä OAS:sta voi antaa kaavan laatijalle joko suullisesti tai kirjallisesti luonnosvaiheen nähtävilläolon loppuun mennessä. Potentiaalisia kumppanuuksia haarukoidaan koko kaavoitusprosessin ajan Luonnosvaihe Valmistelu tehdään jatkuvassa vuorovaikutuksessa järjestämällä välineet mielipiteiden esittämiseen ja vaihtoon. Tarpeen mukaan järjestetään yleisö- ja tiedotustilaisuuksia. Sopivassa vaiheessa aineisto kootaan yhteen valintoja varten. Luonnosvaiheessa kaupunkisuunnittelu asettaa asemakaavan valmisteluaineiston nähtäväksi vähintään 14 vrk:n ajaksi ja ilmoittaa nähtävilläolosta kuulutuksella paikallisissa lehdissä, kaupungin verkkosivuilla sekä kirjeellä osallisille kevään/kesän vaihteessa. Luonnosvaiheen aikana osalliset voivat esittää suullisia tai kirjallisia mielipiteitä kaava-aineistosta. Aalto Yliopiston arkkitehtuurikurssit tekevät töitä asemakaava-alueen kohteisiin. Aineistosta järjestetään näyttely Ehdotusvaihe Ehdotusvaiheessa kaupunkisuunnittelu valmistelee asemakaavaehdotuksen ottaen huomioon luonnosvaiheessa esitetyt mielipiteet. Kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen asemakaavaehdotus asetetaan nähtäville vähintään 30 vrk:n ajaksi ja nähtävänäolosta ilmoitetaan kuulutuksella paikallisissa lehdissä sekä Porin kaupungin verkkosivuilla. Ehdotusvaiheen nähtävänäolon aikana loppuvuonna 2014 osalliset voivat tehdä kirjallisia muistutuksia asemakaavaehdotuksesta. Ehdotuksesta pyydetään myös tarvittavat lausunnot. Muistutuksiin ja lausuntoihin laaditaan vastineet, jotka toimitetaan asianosaisille ja liitetään kaava-asiakirjoihin. Muistutusten ja lausuntojen perusteella tehdään myös tarvittavat korjaukset asemakaavaehdotukseen Asemakaavaehdotuksen hyväksyminen Hyväksymisvaiheessa kaupunginhallitus esittää asemakaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunginvaltuustolle. Asemakaavaehdotuksen valtuustokäsittelystä annetaan kirjallinen ilmoitus niille kunnan jäsenille, jotka ovat ilmaisseet halukkuutensa ko. tiedon saamiseen sekä muistuttajille. Valtuuston hyväksymispäätöksestä voi valittaa Turun hallinto-oikeuteen ja sen päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkeimmalta hallinto-oikeudelta on haettava lupa valitusta varten, mikäli asemakaava on oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella ja hallinto-oikeuden asemakaavavalituksesta tekemä päätös ei ole muuttanut kaupunginvaltuuston päätöstä Arvioitu aikataulu Alustava maankäytön ja rakentamisen tutkinta ja luonnostelu kesä-syksy 2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2013 Kuulutus vireilletulosta SK, UA, Vireilletulon nähtävilläolo 11-12/2013 Kuulutus luonnosvaiheen nähtävilläolosta SK, UA, Luonnosvaihe nähtävänä kevät 2014 Luonnosvaiheen vuorovaikutusten arviointi ja asemakaavan muutosehdotuksen valmistelu Kuulutus ehdotusvaiheen nähtävänälosta SK, UA, Ehdotus nähtävänä syksy/talvi 2014 Ehdotusvaiheen muistutusten ja lausuntojen arviointi Asemakaavan muutosehdotus kaupunginvaltuustossa v aikana

11 11/11 Aikatauluarviota tarkistetaan, mikäli kaavaan kohdistuu muistutuksia ja valituksia tai muita vastaavia lisäselvityksiä vaativia seikkoja. 9. PALAUTE JA YHTEYSTIEDOT Suulliset ja kirjalliset palautteet sekä kaavoituksen etenemisen tiedustelut voi osoittaa kaupunkisuunnitteluun, kaupunkisuunnittelupäällikkö Olavi Mäkelä, puh (02) , kaavoitusarkkitehti Otto Arponen, puh (02) tai kaupunkisuunnittelun neuvontaan puh. (02) , osoite Valtakatu 4 (7 krs), Pori. Suunnitteluavustaja Tea Bogdanoff, puh. (02) valmistelee ja kokoaa asemakaavoitukseen liittyvää aineistoa ja huolehtii tiedon ajanmukaisuudesta verkossa. Palautetta tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa kaavan laatijalle nähtävilläolon loppuun mennessä. Valmistelun edetessä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarkistaa. Vuorovaikutus jatkuu kaavaprosessin ajan. Porissa Olavi Mäkelä Kaupunkisuunnittelupäällikkö