Kaava Ot 19 Otalammen taajaman Eerolan siirtolapuutarhan asemakaava

Transkriptio

1 Kaava Ot 19 Otalammen taajaman Eerolan siirtolapuutarhan asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ympa Ympa liite

2 ASIA 528/ /2011 Asemakaavan laatija: Arkkitehti SAFA YKS 140 Timo Takala Arkkitehtitoimisto Timo Takala Ky Asemakatu Oulu s-posti puh. (08) , matkap KAAVAPROSESSI JA KÄSITTELYVAIHEET Vihdin kunnassa kaavasta vastaa: kaavoitusarkkitehti Suvi Lehtoranta Kaavoitus ja kiinteistötoimi Asemantie 30 Postiosoite: PL NUMMELA puh. gsm OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ympa Ympa liite PERUSSELVITYKSET JA TAVOITTEET KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS VASTINEET KAAVAN HYVÄKSYMINEN Siirtolapuutarhan yleissuunnittelu toteutetaan rinnan asemakaavatyön kanssa. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee myös siirtolapuutarhan käyttö- vesihuolto- ja aluesuunnitelmia. Raportissa esitetyt lainaukset maankäyttö- ja rakennuslaista (MRL) eivät ole kaikilta osin suoria lainauksia. Lakipykälien tekstiä on osittain lyhennetty, kuitenkin niin, ettei lakipykälien merkitys ole muuttunut. Alkuperäiset MRL:n säännökset löytyvät mm. osoitteesta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on saatavilla Vihdin kunnan kaavoitustoimesta, Asemantie 30, Nummela. Suunnitelmaraportti julkaistaan myös kunnan internet-sivuilla vihti.fi /palvelut/kaavoitus/asemakaavoitus. Eerolan päärakennus Valokuvat Vihdin kunnan kaavoitustoimi, Marko Väyrynen ja Timo Takala. Raportin on laatinut Timo Takala. 2 Otalammen taajaman Eerolan siirtolapuutarhan asemakaava, Kaava Ot 19

3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan, miten osalliset voivat osallistua ja vaikuttaa asemakaavan laadintaan sekä miten asemakaavan vaikutuksia on tarkoitus arvioida. Lisäksi siinä esitetään pääpiirteittäin kaavatyön tarkoitus ja tavoitteet sekä kaavatyön lähtötilanne ja kaavan laadinnan eri työvaiheet. Osallistuminen ja vaikutusten arviointi suunnitellaan jokaista kaavaa varten erikseen. Tämä suunnitelma on laadittu Vihdin Otalammen taajaman Eerolan siirtolapuutarhan asemakaavan, (OT 19) laatimista varten. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä säädetään osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on virallinen asiakirja, joka määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa noudatettavat osallistumisen ja vuorovaikutuksen periaatteet ja tavat sekä kaavan vaikutusten arvioinnin menetelmät. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko kaavatyön ajan Vihdin kunnan kaavoitustoimessa sekä kunnan internetsivuilla. Suunnitelmaa voidaan päivittää tarpeen mukaan työn edetessä. MRL 63 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Otalammen taajaman Eerolan siirtolapuutarhan asemakaava, Kaava Ot 19 3

4 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Otalammella Härkälän kylässä. Suunnittelualue käsittää laajasta Härkälän peltoaukiosta etelään työntyvän pienen peltokuvion sekä sitä ympäröiviä metsäalueita. Suunnittelualueella on yksi omakotitalo sekä Eerolan tilakeskuksen rakennukset, jotka ovat olleet viimeksi hevostilan käytössä. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Laurin paikallistiehen Lännessä, etelässä ja idässä alue rajautuu Helsingin kaupungin omistaman Eerolan tilan rajoihin. Asemakaava koskee alustavasti Helsingin kaupungin omistaman Härkälän kylän Eerolan tilan aluetta 1:548. Kaava-alueen lopullinen rajaus tarkentuu kaavatyön edetessä. Suunnittelualueen pinta-ala on alustavan rajauksen mukaan noin 40 ha. Suunnittelualueelle saavutaan Laurin paikallistien ja Kiviojantien yksityistien kautta. Asemakaavoitus on alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä. Maankäyttö- ja rakennuslain 50 :n mukaan asemakaavan tarkoituksena on muun muassa osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan sekä hyvän rakennustavan edellyttämällä tavalla. Asemakaavatyön tarkoituksena on tutkia siirtolapuutarha- ja lomamaja-alueen perustamista alueelle. Kaavatyön yhteydessä tulee tutkittavaksi maakuntakaavassa alueen pohjoisreunaan Laurintien suuntaisesti osoitetun seudullisesti merkittävän ulkoilureitin sijainti. Laurintiestä erkanevan Kiviojantien linjauksen siirtämistä Eerolan tilan alueella hieman idemmäksi tutkitaan myös työn yhteydessä. Lähivaikutusalue Asemakaava-alue Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 17/MML/11 4 Otalammen taajaman Eerolan siirtolapuutarhan asemakaava, Kaava Ot 19

5 SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA ALUSTAVAT TAVOITTEET Asemakaavan laatimiseen on päätetty ryhtyä kunnanvaltuuston päätöksellä Asemakaavaa on hakenut maanomistaja, Helsingin kaupunki. Helsingin kaupungin rakennusviraston alustavan hallinto- ja toteutusmallin mukaan tilalle perustettaisiin kiinteistöyhtiömuotoinen siirtolapuutarha. Kiinteistöyhtiön osakkaat valittaisiin arpomalla halukkaista helsinkiläisistä, kuitenkin niin, että osa palstoista tarjottaisiin vihtiläisten haettavaksi. Osakkaat vastaisivat kaikista hankkeen kustannuksista. Kaikki mökit varustettaisiin kunnallistekniikalla ja niiden käyttö olisi mahdollista ympärivuotisesti. Helsingin kaupunki tekisi kiinteistöyhtiön kanssa pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen. Kaavatyö sisältyy kunnanvaltuuston hyväksymään päivitettyyn kaavoitusohjelmaan vuodelle Helsingin kaupunki laatii asemakaavan laatimisen yhteydessä myös siirtolapuutarhan yleissuunnitelman, johon kuuluvat alueen vesihuoltosuunnitelma ja alueen sisäisen tiestön ja viheralueiden yleissuunnitelmat. MRL 54 Asemakaavan sisältövaatimukset Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palveluiden alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaava ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaisia kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Eerolan keskeistä pelto- ja niittyaukeaa Otalammen taajaman Eerolan siirtolapuutarhan asemakaava, Kaava Ot 19 5

6 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Alueen ytimen muodostaa alueella sijainnut Eerolan tila peltoineen. Peltoalue muodostuu kapeahkosta kallioisten moreenimäkien väliin jääneestä hienompien maalajien painanteesta. Pellot on aikoinaan raivattu tarkoin moreenimäkien reunoihin asti. Näköala Kiviojantieltä Eerolan tilakeskukseen Maastollisesti alue viettää loivasti pohjoiseen kohti Härkälänjokea, jonne alueen pintavedet virtaavat pienempiä ojia pitkin. Härkälänjoki laskee edelleen Lepsämänjokeen. Alueen korkeuserot ovat n. 25 metriä. Korkeustaso Laurintien tutumassa on n. +58m mpy ja korkeimmilla mäkien lakialueilla Eerolan tilan eteläosassa n. 90m mpy. Maaperältään alueen metsämaat ovat pääosin moreenia ja peltoalue hiesua/savea. Kaava-alue on Helsingin kaupungin omistuksessa. Maanomistajan kanssa tehdään kaavoituksen käynnistämissopimus. Alueella ei ole toistaiseksi kunnallistekniikkaa. Alueen kiinteistöillä on omat kaivot ja jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisesti. Alueella on Eerolan tilan entinen tilakeskus rakennuksineen sekä yksi omakotitalo. Eerolan tilakeskus on erotettu omaksi kiinteistökseen Eerola II 1:576. Tilakeskuksessa on vuonna 1938 rakennettu asuinrakennus sekä navettarakennus, sauna ja varasto. Asuinrakennus ei ole ollut viime vuosina vakituisessa asumiskäytössä. Tilakeskuksen alueella on viime aikoina pidetty hevosia. Tapiolan tilalla 1:318 on 1970-luvulla rakennettu omakotitalo. 6 Otalammen taajaman Eerolan siirtolapuutarhan asemakaava, Kaava Ot 19

7 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on osaltaan tukea ja edistää maankäyttö- ja rakennuslain yleisten tavoitteiden ja laissa määriteltyjen alueidenkäytön suunnittelun tavoitteiden saavuttamista. Valtioneuvosto on vuonna 2000 tehnyt päätöksen tavoitteista, ja niitä on tarkistettu marraskuussa Tavoitteista tätä asemakaavatyötä ohjaavat etenkin seuraavat kohdat: 4.2 Toimiva aluerakenne Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. Uudenmaan maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä , ja vahvistamisesta tehdyt valitukset on hylätty korkeimmassa hallinto-oikeudessa Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan. Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen, eli 2. vaihemaakuntakaava, on vireillä. Siinä ei olla esittämässä muutoksia, jotka vaikuttaisivat Eerolan alueen suunnitteluun. Kaavan valmisteluaineisto on ollut nähtävillä ajalla Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Erityistavoitteet Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailuja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Kaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. 4.4 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luontoja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä. Eerolan siirtolapuutarha liittyy pääkaupunkiseudun tärkeään Nuuksion järviylängön luonto- ja retkeilyalueeseen ja siellä erityisesti Helsingin kaupungin omistamaan Salmen kartanon virkistysalueeseen. Siirtolapuutarhan rakentamisella tuetaan ekologisesti kestävää lähimatkailua ja -lomanviettoa. Ote maakuntakaavojen yhdistelmästä Maakuntakaavassa on kolme Eerolan suunnittelua ja asemakaavan laatimista velvoittavaa merkintää: Eerolan tila on merkitty virkistysalueeksi osana Salmenkartanon virkistysaluetta. Alueen kautta kulkevaksi on merkitty seudullinen ulkoilureitti. Härkälänjoki on merkitty vedenhankinnan kannalta arvokkaaksi pintavesialueeksi. Siirtolapuutarhan voidaan katsoa olevan virkistysalueen toteuttamista ja siten maakuntakaavan tarkoittamaa toimintaa. Ulkoilureitti otetaan huomioon siirtolapuutarhan suunnittelussa ja merkitään asemakaavaan. Härkälänjoen veden suojelu otetaan huomioon alueen hulevesisuunnittelussa ja asemakaavaan voidaan ottaa asiasta velvoittava asemakaavamääräys. Otalammen taajaman Eerolan siirtolapuutarhan asemakaava, Kaava Ot 19 7

8 Yleis- ja osayleiskaavat Otalampi-Härkälä-Ruskelan osayleiskaava Alueella on voimassa Otalampi-Härkälän osayleiskaava (kv , YM ) jossa kohde on osoitettu ryhmäpuutarha- ja palstaviljelyalueeksi (RP). Asemakaavat Alueella ei ole ennestään asemakaavaa. Vihdin kunnan ilmastostrategia, Vihdin kunnanvaltuusto on hyväksynyt Vihdin kunnan ilmastostrategian Strategian tavoitteista korostuvat siirtolapuutarhansuunnittelussa erityisesti seuraavat tavoitteet: 1. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 2. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen 3. Sähkö- ja lämmitysenergian kulutuksen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 7. Varautuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Imeytetään hulevedet ja vähennetään asfaltti- ym. tiivispintaisiksi rakennettuja alueita. Selvitykset ja suunnitelmat Eerolan siirtolapuutarhan yleissuunnitelma, Helsingin kaupunki, Arkkitehtitoimisto Timo Takala Ky 1991 Luontoselvitys, Luontotieto Faunatica Oy, 2011 (tekeillä) Eerolan tilakeskuksen rakennusinventointi, inventointikortti , Hilkka Högström Muita kaavatyötä koskevia suunnitelmia ja selvityksiä Palveluverkkosuunnitelma Vihdin pohjavesialueet 2005, Uudenmaan ympäristökeskus, Vihdin tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma, Uudenmaan tiepiiri ja Vihdin kunta, 2005 Erityissuojelua vaativat vesistöt, vesistöjen erityissuojeluryhmän mietintö, Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, työryhmän mietintö 63, 1992 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavan laatimisen yhteydessä arvioidaan maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla suunnitelman toteuttamisen ekologisia, kulttuurisia, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Lisäksi arvioidaan kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin sekä yleispiirteisten kaavojen ohjausvaikutukset, jotka koskevat aluetta. Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suhteessa asetettaviin tavoitteisiin. Vaikutusten arvioinnin tehtävänä on tukea kaavan valmistelua ja hyväksyttävien kaavaratkaisujen valintaa sekä auttaa arvioimaan, miten kaavan tavoitteet ja sisältövaatimukset toteutuvat. Kaavan vaikutusten arviointi perustuu alueelta laadittaviin perusselvityksiin, käytössä oleviin muihin perustietoihin, selvityksiin, suunnitelmiin, maastokäynteihin, osallisilta saataviin lähtötietoihin, lausuntoihin ja mielipiteisiin sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien ominaisuuksien analysointiin. Vaikutusten arvioinnissa verrataan kaavaehdotuksen mukaista tilannetta nykytilanteeseen ja asetettuihin tavoitteisiin. Kaavaprosessin aikana tullaan arvioimaan erityisesti seuraavia kaavasuunnitelman vaikutuksia: Vaikutukset rakennettuun ympäristöön yhdyskuntarakenteeseen alueen palvelurakenteeseen, palveluiden saatavuuteen, työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan alueen tekniseen huoltoon (kunnallistekniikan rakentamistarpeisiin, nykyisten järjestelmien kuormittumiseen) ympäröivään liikenneverkkoon, liikennemääriin ja liikenteen järjestämiseen virkistykseen ympäristöhäiriöihin Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön alueen maisemaan alueen luonnonoloihin ja luonnon monimuotoisuuteen vesistöihin ja vesitalouteen Vaikutukset talouteen kunnan talouteen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä (investointeihin, uusiin työpaikkoihin ja veronmaksajiin, palveluiden tuottamiskustannuksiin jne.) Vaikutukset Vihdin kunnan ilmastostrategian toteuttamiseen Eerolan siirtolapuutarhan yleissuunnitelma vuodelta 1991 Eri tekijöiden vaikutukset arvioidaan ja optimoidaan suunnittelussa siten, että loppuympäristö on toimiva, viihtyisä, turvallinen ja kaunis. 8 Otalammen taajaman Eerolan siirtolapuutarhan asemakaava, Kaava Ot 19

9 Vaikutusalue Vaikutukset lähiympäristöön Kaavalla on välittömiä vaikutuksia rajanaapureille sekä Kiviojantien varressa asuville. Koska tämä vaikutusalue on määriteltävissä kartalle, tullaan näille asukkaille lähettämään tieto kaavan käsittelyvaiheista kirjeellä. Vaikutukset Härkälän- Otalammen alueelle Alueella on vähäisempiä vaikutuksia Härkälän kylälle ja Otalammen alueelle. Siirtolapuutarha voi esimerkiksi vaikuttaa alueen palveluiden elinvoimaisuuteen ja siirtolapuutarha tuo kylälle lisää elämää ja voi vaikuttaa kylän sosiaaliseen yhteisöön. Hanketta varten joudutaan rakentamaan kunnallistekniikka Härkälän koululta Eerolaan, mikä mahdollistaa VihdinVeden toimintaalueen laajentamisen Otalammelta kaakkoon. Viemärin ja vesijohdon rakentaminen alueelle antaa mahdollisuuksia Härkälän kylän kiinteistölle viemäriin ja vesijohtoon liittymiselle. Tämä voi kohentaa Härkälänjoen tilaa, mutta voi lisätä rakentamispaineita alueella. Vaikutukset Härkälänjoen-Lepsämänjoen vesistöalueelle Härkälänjoki on maakuntakaavassa osoitettu vedenhankinnan kannalta tärkeäksi pintavedeksi. Siirtolapuutarhan vedet valuvat pieniä ojia myöden Härkälänjokeen. Pintavesien viivyttämiseen ja puhdistamiseen tullaan siirtolapuutarhan suunnittelussa kiinnittämään erityistä huomiota. Viemärin tuleminen kylälle voi toisaalta vähentää ravinteiden kulkeutumista vesistöön. MRL 9 Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. MRA 1 Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Otalammen taajaman Eerolan siirtolapuutarhan asemakaava, Kaava Ot 19 9

10 OSALLISTUMINEN Osallistuminen ja vuorovaikutus eri vaiheissa Osallistuminen painottuu kaavaprosessin alkuvaiheisiin, jolloin osallisilla on parhaimmat mahdollisuudet vaikuttaa kaavan sisältöön. Osallisilla on koko kaavatyön ajan mahdollisuus antaa asemakaavatyöhön liittyvää palautetta kunnan verkkosivuilla tai sähköpostitse kaavoituksesta vastaaville kunnan edustajille. Kaavan laatijaan voi ottaa myös yhteyttä puhelimitse, kirjeitse tai käymällä kunnanvirastolla (tapaamisaika varattava mieluiten etukäteen) koko kaavaprosessin ajan. Eri viranomaistahojen kanssa ollaan yhteydessä kaavatyön aikana, ja heidän kanssa tullaan pitämään tarpeen mukaan neuvotteluita. Asemakaavatyö käynnistyy työn ohjelmoinnilla sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) laadinnalla. Ympäristölautakunnan käsiteltyä osallistumis- ja arviointisuunnitelman ilmoitetaan kaavatyön vireilletulosta ja OAS:n nähtävillä olosta (MRL 63 ). Osalliset voivat antaa palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta koko kaavaprosessin ajan, ja suunnitelmaa voidaan täydentää saadun palautteen pohjalta kaavaprosessin edetessä. Suunnitelmaa koskevissa puutteellisuuksissa pyydetään kääntymään ensisijassa kunnan edustajien puoleen. Mikäli osallinen katsoo yhteydenotosta ja kunnan OAS:iin tekemistä muutoksista huolimatta osallistumis- ja arviointisuunnitelman puutteelliseksi, on hänellä mahdollisuus esittää alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville (MRL 64 ). Vihdin alueesta vastaa Uudenmaan ELY-keskus, puh valmisteluaineistosta (MRL 62 ja MRA 30 ). Viranomaistahoilta ja tarvittavilta muilta tahoilta (esim. yhdistyksiltä) pyydetään valmisteluaineistosta mielipiteet. Valmisteluaineiston nähtävillä ollessa järjestetään ns. valmisteluvaiheen kuulemistilaisuus. Tässä kaikille avoimessa yleisötilaisuudessa esitellään kaavaluonnosta ja muuta valmisteluaineistoa, ja osallisilla on mahdollisuus esittää niitä koskevia kannanottoja sekä käsityksiä suunnitelman vaikutuksista. Kaavan valmisteluaineistosta saadun palautteen pohjalta laaditaan asemakaavaehdotus, jonka kunnanhallitus hyväksyy asetettavaksi julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (MRL 65 ja MRA 27 ). Nähtävilläoloaikana kaavaehdotuksesta voi jättää kirjallisen muistutuksen. Tarvittavilta viranomaistahoilta pyydetään kaavaehdotuksesta lausunnot (MRA 28 ). Muistutuksiin ja lausuntoihin annetaan kunnan perusteltu vastine. Kaavaehdotuksen oltua nähtävillä siitä järjestetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu (MRA 26 ). Kaavaehdotukseen tehdään muistutusten ja lausuntojen perusteella mahdollisesti muutoksia ennen sen lopullista käsittelyä. Mikäli tehtävät muutokset ovat oleellisia, kaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville. Jos muutoksia ei tarvita tai ne eivät ole olennaisia, korjattu asemakaavaehdotus viedään ympäristölautakunnan kautta kunnanhallitukseen, joka esittää sen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Kaavan hyväksymisestä ilmoitetaan kuulutuksella kunnan ilmoituslehdissä ja internet-kotisivuilla. Lisäksi hyväksymispäätöksestä lähetetään tieto MRL:n mukaisesti niille kunnan jäsenille ja muistutuksen tekijöille, jotka ovat kaavaehdotuksen nähtävillä ollessa sitä pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa (MRL 67 ). Kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksestä voi valittaa kirjallisesti Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Suunnittelun aloitusvaiheessa järjestetään tarvittaessa Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa kaavoituksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 ja MRA 26 ), jossa käsitellään osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa, kaavan lähtökohtia sekä kaavan keskeisiä tavoitteita eri viranomaisten näkökulmasta. Kaavatyön käynnistymisestä ja viranomaisneuvottelun järjestämisestä lähetetään tieto viranomaistahoille kirjeitse tai sähköpostitse. Osallisten kannalta keskeinen suunnitteluvaihe on kaavan valmistelu, jolloin tehdään muun muassa tarvittavia lisäselvityksiä kaava-aluetta koskien sekä täsmennetään kaavatyön tavoitteita ja suunnitteluperiaatteita. Valmisteluvaiheessa laaditaan kaava-aluetta koskien yksi tai useampi kaavaluonnos. Ympäristölautakunnan hyväksyttyä kaavan valmisteluaineiston, asetetaan se (kaavaluonnos ym.) julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Nähtävilläoloaikana osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteitä kaavaluonnoksesta ja muusta 10 Otalammen taajaman Eerolan siirtolapuutarhan asemakaava, Kaava Ot 19

11 Osalliset Osallisia ovat kaava-alueen maanomistajat ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon ja muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Asemakaavanmuutoksen osalta keskeisiä osallisia ovat: kaava-alueen ja sitä rajoittavan alueen kiinteistönomistajat lähialueen asukkaat kunnan hallintokunnat ja asiantuntijatahot, kuten: museotoimi sivistystoimi teknisen ja ympäristökeskuksen alaiset: rakennusvalvonta, ympäristövalvonta, kunnallistekniikka, mittaustoimi ja tilapalvelu muut viranomaiset ja yhteistyötahot, kuten: Länsi-Uudenmaan ympäristöterveys Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan liitto Espoon kaupunki Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Museovirasto Vihdin Vesi Fortum Sähkönsiirto Oy Rosk n Roll Oy Ab TeliaSonera Finland Oy kylätoimikunnat, yhdistykset, järjestöt yms. Vihti-Seura ry Vihdin omakotiyhdistys ry Otalammen kyläyhdistys Kiviojantien tiehoitokunta Vihdin luonto ry Vihdin asukas- ja kylätoiminta ry Vihdin nuorisovaltuusto AIKATAULU Tavoitteena on viedä kaavan valmisteluaineisto ympäristölautakunnan käsittelyyn ja asettaa nähtäville syksyn 2011 aikana, jonka jälkeen järjestetään kaavan valmisteluaineistoa käsittelevä yleisötilaisuus. Valmisteluaineistosta saatujen kommenttien pohjalta laaditaan kaavaehdotus, joka on tarkoitus saattaa julkisesti nähtäville alkuvuodesta Siirtolapuutarhan yleissuunnitelmat asetetaan nähtäville yhdessä kaavaehdotuksen kanssa. Tavoitteena on saada asemakaava kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi keväällä Otalammen taajaman Eerolan siirtolapuutarhan asemakaava, Kaava Ot 19 11

12 TIEDOTTAMINEN Lähtökohtana tiedottamisessa on että niillä, joita kaavatyö sekä katujen ja yleisten alueiden suunnittelutyö koskee on mahdollista seurata suunnittelua ja osallistua siihen. Kaavan sekä katujen ja yleisten alueiden suunnittelun etenemisen ja osallistumisen kannalta tärkeistä vaiheista ilmoitetaan paikallislehdissä, kunnan internetkotisivuilla ja ilmoitustaululla. Kaavatyön sekä katujen ja yleisten alueiden suunnittelun käynnistymisestä, kaavan valmisteluaineiston ja kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta sekä kaavan hyväksymisestä ja voimaantulosta ilmoitetaan kuulutuksilla kunnan ilmoituslehdissä (Luoteis-Uusimaa ja Vihdin Uutiset), internet-sivuilla ( fi) ja ilmoitustaululla. Kuulutuksissa kerrotaan myös järjestettävistä yleisötilaisuuksista. Yleisten kuulutusten ohella ilmoitetaan kunnan tiedossa oleville kaava-alueen kiinteistönomistajille ja tässä suunnitelmassa rajatun lähivaikutusalueen asukkaille kirjeitse pidettävistä yleisötilaisuuksista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavan valmisteluaineisto, ja asemakaavaehdotus asetetaan nähtäville Vihdin kunnanviraston ilmoitustaululle sekä kunnan internet-sivuille. Asemakaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen tehneille ja yhteystietonsa jättäneille toimitetaan kunnan perusteltu kannanotto (ns. vastine) muistutukseen. Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä lähetetään tieto niille kunnan jäsenille ja muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä kaavan nähtävillä ollessa kirjallisesti pyytäneet ja ovat jättäneet yhteystietonsa. Kaavatyön etenemisestä tiedotetaan laajimmin kunnan verkkosivuilla, jossa julkaistaan kaavaa koskevaa aineistoa. Kaavoitusta koskevia tietoja löytyy osoitteesta /palvelut/kaavoitus. 12 Otalammen taajaman Eerolan siirtolapuutarhan asemakaava, Kaava Ot 19

13 LISÄTIETOJA Kuulutukset Kaavaa sekä katu- ja puistosuunnitelmia koskevat kuulutukset kunnan virallisissa ilmoituslehdissä (Luoteis-Uusimaa ja Vihdin Uutiset), kunnan ilmoitustaululla sekä internet-kotisivuilla. Verkkosivu Jatkuva tiedotus kunnan verkkosivuilla /palvelut/kaavoitus Tiedustelut Kaavatiedusteluihin vastaa: kaavoitusarkkitehti Suvi Lehtoranta Kaavoitus ja kiinteistötoimi Asemantie 30 Postiosoite: PL NUMMELA s-posti puh. gsm Kaavoitustoimen fax: (09) Kaavoitustoimen käyntiosoite: Asemantie 30, Nummela Kaavoitustoimen postiosoite: Tekninen ja ympäristökeskus/kaavoitus, PL 13, Nummela Siirtolapuutarhan suunnittelua koskeviin tiedusteluihin vastaa: Arkkitehti Timo Takala Arkkitehtitoimisto Timo Takala Ky Asemakatu Oulu s-posti puh. (08) , matkap Projektipäällikkö Päivi Islander Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Katu- ja puisto-osasto PL HELSINGIN KAUPUNKI s-post puh Palaute Ota yhteyttä kaavan laatimisesta vastaavaan henkilöön tai lähetä mielipiteesi yllä olevilla yhteystiedoilla, jos haluat esittää palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Jos olet tyytymätön osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältöön, käänny ensin kunnan puoleen. Maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n mukaan osallisella on mahdollisuus esittää alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Vihdin alueesta vastaa Uudenmaan ELY-keskus, puh Otalammen taajaman Eerolan siirtolapuutarhan asemakaava, Kaava Ot 19 13

14 Otalammen taajaman Eerolan siirtolapuutarhan asemakaava, Kaava Ot 19