MOODIN VIRALLINEN ÄÄNENKANNATTAJA 3/96

Transkriptio

1 MOODIN VIRALLINEN ÄÄNENKANNATTAJA 3/96 Tyyppiarvon suuri, Bayes-henkinen tiedepläjäys

2 Tässä numerossa on nyt sitä Tyyppiarvon ajoittain haikailemaa tieteellistä otetta. Joku voi sanoa numeroa tylsäksi. Minä kutsun sitä Bayes-spesiaaliksi. Tuleva työsarkamme (tuskastuttavan aineiston muokkauksen lisäksi) tulee olemaan tilastollinen analyysi. On tärkeää iskostaa mieliin, missä viitekehyksessä sen voi suorittaa. Joku voi sanoa, että näin kunnianhimoinen aihe ei kuulu pseudotieteellisen läpyskämme sivuille. Minä sanon ettei me viinasta aina voida kirjoittaa eikä sosiologiakaan meiltä luonnistu. Kyselymme tilastollisista koulukunnista kirvoitti laitoksemme väeltä niin monta herkullista kommenttia ettei yhtään voinut jättää julkaisematta. Sen sijaan artikkelin ulkoasun näennäinen raflaavuus on saavutettu viikkolehdiltä perityllä revi kommentti asiayhteydestään ja sijoita se aivan väärään paikkaan -menetelmällä. Haluankin pyytää anteeksi kirjoittajilta ja kehoittaa lukijoita välttämään liiallista ryppyotsaisuutta. Joku voisi kutsua tätä pateettiseksi puolustuspuheeksi. Minä kutsun tätä pääkirjoitukseksi. Lehtemme pursuaa Bayes-spesiaalin lisäksi taas herisyttäviä tarinoita. (Moodin ja Statuksen yhteiset fuksiaiset on pätevän dokumentoijan puutteessa edustettuna kuvasarjalla.) Virkistävä Minna Hännisen graduesittely toi taas esille kuinka uudet kirjoittajat piristävät lehden ajoittain toistuvaa ilmiasua. Täten pääsenkin jouhevasti toistamaan itseäni: Vuoden vaihteessa valitaan lehdelle taas toimittajakuntaa, mutta toimituksemme ovet ovat jo nyt avoinna... Jukka Jokinen Sisällysluettelo Pääkirjoitus 2 Puheenjohtajan palsta 3 Tilastollisen päättelyn koulu... 4 P. Saikkosen haastattelu 8 Laitoksella tapahtuu 9 Gradu: Minna Hänninen 10 Urheilusivu 13 Lapsia ja aikuisia 14 Antiikin myyttisistä Fuksiaiskuvia 16 Rauno kuun kamaralla 18 Momblen kerhosivu 19 Tyyppiarvo - Moodin virallinen äänenkannattaja Ilmestyy 4 kertaa vuodessa Päätoimittaja: Toimittajat: Taitto: 1 Painos: 100 Painopaikka: Limes Jukka T. Jokinen Kalle Huhtala Aki T. Niemi Annarita Koiranen Okko Vainio Perttu Muurimäki +vierailevia tähtiä Kalle Huhtala Aineistoa, mielipiteitä ja kehuja saa toimittaa sähköpostitse osoitteeseen jtjokine@cc.helsinki.fi Motto: Tehtävänämme on levittää valistusta ja tietoa kansalle sivu 2

3 Puheenjohtajan palsta Mitä opiskelen, missä opiskelen? Fuksimme ovat viimeisten kuukausien aikana saaneet varmasti vastata lukemattomia kertoja kysymyksiin omasta opiskelupaikastaan. Mutta tarkistavat ne vanhempienkin opiskelijoiden sukulaiset ja tuttavat aika ajoin muistiaan -onhan sitä paitsi kohteliaampaa kysyä mitä sinä nyt opiskeletkaan? kuin jokos poika on valmistunut?. Minun vastaukseni Mitä opiskelen? -kysymykseen on lyhyt mutta ytimekäs: tilastotiedettä. Aina yritän kuitenkin muistaa muistuttaa myös sijainnistamme valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Kysymys omasta tiedekunnasta voi ainakin fukseille tuntua vaikealta ja hieman etäiseltä. Joku vanhempi tilastotieteen opiskelija taas saattaa puolihuomaamattomasti jättää tiedekuntamme mainitsematta - eivät kai sentään lääketehtaatkaan yleensä juuri valtiotieteilijöitä työllistä. Oma tiedekunta on joka tapauksessa aivan olennainen asia kaikille yliopisto-opiskelijoille. Vaikka olisi mitä tahansa mieltä tilastotieteestä S-tieteiden seuralaisena, niin täältä me kuitenkin jonain päivänä maisterin paperimme irti revimme. Jokapäiväisen opiskelijaelämän kannalta en ainakaan minä voisi kuvitella parempaa paikkaa kuin Unioninkatu ja valtiotieteellinen tiedekunta. Atmosfääri on vaikkapa Porthanian ja päärakennuken kampusta seesteisempi mutta silti, tai ehkä juuri siksi, erinomaisen inspiroiva; tarpeeksi rauhaa, sopivasti vilinää ja vilskettä. Vaalivuoden kunniaksi voin ehkä vielä yhden sanan verran lainata Esko Ahoa ja mainita fasiliteeteista ; lähimmälle Veikkauksen Onlinepäätteellekään ei matkaa ole kahtasataa metriä. Hyvää syksyn jatkoa Tyyppiarvon lukijoille! Aki sivu 3

4 Oletko sinäkin bayesiläinen? Tilastollisen päättelyn koulukunnat Koska tilastollisiin päätelmiin sisältyy aina epävarmuutta on hyvin luonnollista, että alallamme on erilaisia näkökantoja johtopäätöksen teossa. Varmasti merkittävin näkökantojen eroavaisuus on jako todennäköisyyden frekvenssitulkintaan ja subjektiiviseen tulkintaan. Ensimmäisiä kutsutaan frekventisteiksi ja jälkimmäisiä bayesiläisiksi. Toisin kuin esim. kansantaloustieteen eri koulukunnilla, päättely molemmilla tulkinnoilla johtaa useimmiten samaan johtopäätökseen. Sen sijaan koulukuntien merkitystä kuvaa kahden vannoutuneen tilastotieteilijän välinen tieteellinen kiista, joka päättyy kysymykseen Oletko sinä bayesiläinen vai?, ja jatkuu sen jälkeen henkilökohtaisena kiistana. Tyyppiarvo suoritti pikagallupin kirjallisesti laitoksemme opettajakunnalle tiedustellakseen kumpaa koulukuntaa he edustavat. Oli ilahduttavaa nähdä, että kysymys sai irroitettua hyvinkin mielenkiintoisia ja opettavaisia kommentteja. Näiden vastausten pohjalta teillä, hyvät lukijat on hyvä pohja antautua tulikivenkatkuiseen jankkaamiseen tulevilla tilastotieteen kursseilla: (edellyttäen tietysti, että olette jo valinneet kantanne...) Kysymys: Ajatuksena tällä kyselyllä on pyrkiä kartoittamaan kumpi ajattelutapa, lähestyminen tai tulkinta Teillä on lähempänä sydäntä, frekventistinen vai bayesiläinen... Kaikenkarvaiset kommentit otetaan ilolla vastaan. Frekventistit voittoon: Toimituksen subjektiivisen tulkinnan mukaan frekventistinen lähestymistapa vei voiton - frekventistit:2, bayesiläiset:1, tyhjiä:2. Seuraavassa varsinaiseen kysymykseen lähimmin tulkittavat vastauksen osat: Prof.Hannu Niemi: Edustan frekventististä lähestymistapaa. Apul.prof.Anders Ekholm: Yksioikoista kantaa minulla ei ole Määrittelyjä koulukunnista AE: Näen paradigmojen ytimet näin: Bayes-päättelyssä toissapäivänä kvantifioitu uskomus muuntuu eilispäivän empiiristen havaintojen perusteella tämän päivän kvantifioiduksi uskomukseksi. Frekventistisessä päättelyssä eilispäivän havainnot analysoidaan tänään laaditulla tai tänään korjatulla mallilla ja raportoidaan luottamuksena reaalimaailman tilasta. Luottamus perustuu ilmiön oletettuun tilastolliseen stabiliteettiin ja periaatteelliseen mahdollisuuteen toistaa aineistonkeruu huomenna ja kaikkina seuraavina päivinä. JM: Olen saanut tilastotieteen koulutukseni lähinnä frekventistisen koulukunnan menetelmien kautta, joten en voi sanoa tuntevani bayesilaista lähestymistapaa kovinkaan hyvin. Ilmeisesti siinä on kuitenkin tarkoitus liittää tilastolliseen päättelyyn tutkijan etukäteistietoja ja/ tai subjektiivisia oletuksia parametreista ja niiden jakaumista. Tällainen päättely sopii varmastikin hyvin, etenkin sellaisiin tilanteisiin, joissa on luontevaa ajatella esimerkiksi parametreille joitain rajoituksia. sivu 4

5 Yliass.Ilkka Mellin: Seuraavassa on ajatelmia bayesilaisuudesta. Ajatelmat olen kerännyt bayesilaista tilastotiedettä käsittelevästä kirjallisuudesta. Koska olen editoinut ajatelmat mieleni mukaisiksi, en anna lähdeviitteitä -ajatelmien lausujat eivät ehkä tunnistaisi eikä tunnustaisi ajatelmia omikseen. Vs.ass Kimmo Vehkalahti: Kummatkin kiinnostavia, en edusta mitään koulukuntaa tiukasti. Vs.ass Jarmo Mikkola: Itse kuulun ainakin toistaiseksi frekventistisen koulukunnan edustajiin. Tiukkoja kantoja välteltiin Vannoutuneita koulukunnan edustajia ei laitokseltamme löytynyt: HN: Ymmärrän hyvin että tietyissä sovellustilanteissa on tarkoituksenmukaista tukeutua bayesiläiseen viitekehikkoon havaintojen vähyyden johdosta. AE: Molempi parempi. Rikkauttahan on, että tilastotiedettä ja tilastollista analyysiä tehdään kahden voimakkaan ja hyvin tutkitun paradigman puitteissa. Toivon, ettei jompikumpi koulukunta saavuttaisi täydellistä ylivaltaa, enkä usko että niin on käymässäkään. IM: Lienee tarpeen korostaa, että mietelmät eivät välttämättä edusta omaa kantaani. JM: Frekventistisen koulukunnan mukaiset menetelmät dominoivat ilmeisesti aika laajalti oppikirjoissa ja julkaistuissa tutkimustuloksissa. bayesilaisten menetelmien käyttö olisi varmaankin suotavampaa laajemmin kuin tällä hetkellä, jos ei muuta niin vertailun vuoksi. Mietelmiä, mielipiteitä Pari näkökohtaa ansainnevat erityismaininnan. Bayes-päättelyn kannattajat tuntenevat tässä tyytyväisyyttä, joskin kiihkobayesläiset saavat näpeilleen: AE: Mielestäni Bayes-paradigma on yksinkertaisempi ja siksi selkeämpi. Sen sijaan uskon, että sanonta: Frekventistinen p-arvo perustuu kaikkeen siihen, mitä ei tapahtunut perustuu tahalliseen väärinkäsitykseen, ja on otettava nokkelana ilkeytenä. IM: Tilastotieteilijöiden pitäisi lopettaa tutkimustyö kymmeneksi vuodeksi ja käyttää uusien menetelmien kehittämiseltä vapautuva aika bayesilaisen ajattelutavan opiskeluun. JM: Frekventistisen koulukunnan mukaiset menetelmät dominoivat ilmeisesti aika laajalti oppikirjoissa ja julkaistuissa tutkimustuloksissa. Erityisesti Anders Ekholm ja Ilkka Mellin vastasivat kyselyymme hyvin kattavasti. Minkäänlaista johdonmukaisuutta on mahdotonta saavuttaa julkaisematta seuraavia kokonaisuuksia. Jos Tyyppiarvon lukijoiden joukosta löytyy opiskelija joka lausuu vielä nasevampia tai tyhjentävämpiä mietelmiä tai näkökantoja, lupaan pyhästi astua miinaan. Tässä tulee leikekirjaanne varten: Ilkka Mellin: ILAISUUDESTA Induktiivisen päättelyn säännöt eivät salli todennäköisyyden määrittelyä äärettömän havaintomäärän avulla. Todennäköisyyttä ei voi määritellä todellisten tai mahdollisten havaintojen avulla. Todennäköisyys ei ole koskaan pelkästään frekvenssi. Todennäköisyyden käsitteen taustalla on ajatus rationaalisen uskon voimakkuuden mittaamisesta. Todennäköisyys kuvaa uskon voimakkuutta, kun usko kohdistuu epätäydelliseen tietoon tai, kun usko on epätäydelliseen tietoon kohdistuva mielentila. sivu 5

6 Mihin tahansa väitteeseen voidaan liittää todennäköisyys, joka kuvaa kuinka voimakkaasti väitteen totuuteen uskotaan. Bayesilaisuus on subjektiivinen teoria, johon nojaten pystytään kehittämään ristiriidattomia menettelytapoja mallittaa käyttäytymistä epävarmuuden tilassa. Kun tapahtumiin liitetään subjektiiviset todennäköisyydet, sen on tapahduttava tavalla, joka on sopusoinnussa todennäköisyyslaskennan sääntöjen kanssa. Tämä on vaatimus koherentista ja rationaalisesta käyttäytymisestä. Parametrin jakauman tulkitseminen subjektiivisesti ei ole sen subjektiivisempaa kuin havaitun satunnaismuuttujan jakauman tulkitseminen Miten frekventistit tekevät johtopäätöksiä aionutkertaisista tapahtumista? Frekventistiset menetelmät rikkovat uskottavuusperiaatetta vastaan. Bayes-estimaattorin otosominaisuudet ovat irrelevantteja, koska ne perustuvat kokeen hypoteettiseen toistamiseen, mitä ei koskaan tapahdu. Bayesilaisuus on nousussa - kts. modernia tilastotieteellistä kirjallisuutta esim. seuraavista aiheista: ei-parametrinen regressio, Gibbsin otanta, inversio-ongelmat, kalibrointi, Kalmanin suodin, kasvukäyrämallit, kuva-analyysi, tiheysfunktioestimointi. Lopuksi: Bayesilaisuutta suositellaan sopivina annoksina. Varo kuitenkin lääkkeen aiheuttamaa voimakasta riippuvuutta. Anders Ekholm: Todennäköisyyden tulkinta Näennäisesti todennäköisyys tulkitaan Bayespäättelyssä uskomusasteena ja frekvenssipäättelyssä tilastollisen stabiliteetin idealisaationa. Epäilen että tilanne itse asiassa on monimutkaisempi. Eiköhän Bayesiläiset rakentaessaan malleja käytä frekvenssitulkintaa ja vannoutuneet frekventistit O. Barndoff-Nielsen ja D.R. Cox sanovat Inference and Asymptotics, 1994, s.33: In connection with methods of statistical inference, probability is used in two quite distinct ways. Uskottavuus Uskottavuus on tilastollisen päättelyn keskeisin käsite molemmissa paradigmoissa. Uskottavuus taas perustuu tilastolliseen malliin. Suurimmat edistysaskeleet tilastotieteessä tehdään ja on tehty rakentamalla reaalimaailman toimintaa yhä paremmin kuvaavia malleja tasapainoillen matemaattisen hallittamattomuuden ja todellisuuden yliyksinkertaistuksen välillä. Tämä tehtävä vaatii matemaattisia taitoja ja sovellusalan tietoja. Tieteenfilosofia on hauskaa ja oikein annosteltuna hyödyllistä, mutta ei se tilastotieteilijän varsinaisesta työstä käy. sivu 6

7 Matemaattinen eleganssi Mielestäni frekvenssipäättelyssä ei ole mitään niin tyylikästä apparaattia, kuin Bayespäättelyn synnyttämä liitännäispriorin käsite. It s so beautiful, it has to be true. Innostuksella kuulin, että Young Lee ja John Nelder, JRSS B 1996 No.4, ovat äskettäin keksineet laajentaa yleistetyn lineaarisen mallin teoriaa käsittämään satunnaisia selittäviä muuttujia, naittamalla liitännäispriorin ja lineaarisen prediktorin käsitteet keskenään. Kasvualustan molemmille nyt onnellisesti yhdistetylle käsitteelle tarjosi -mitenkäs muuteneksponenttiperheen jakaumat. Ehdollistaminen Monisteessa Päättely I syksy 95 olen esittänyt miten tapauksessa, jossa neljä vakavaa sivuvaikutusta osuivat koeryhmään eikä yhtään kontrolliryhmään, saavutetaan terävä analyysi ehdollistamalla sivuvaikutusten kokonaislukumäärän suhteen. Ehdollistaminen oikeiden tunnuslukujen suhteen oikeissa tilanteissa on tilastollisen analyysin suola. Näennäisesti Bayes-päättely on askeleen edellä tässä, koska se aina perustuu koko aineiston suhteen ehdollistetulle jakaumalle. En kuitenkaan ole vakuuttunut, että yo. esimerkissä löytyy mitään yhtä kiistatonta Bayes-päättelyä. Aineisto on tosi pieni eikä pääse ylipuhumaan prioria. Kukaties Bayes-päättely toisinaan yliehdollistaa. Kommunikointi soveltajiin Monet soveltajat tulkitsevat ilman mitään prioria tekaistuja p-arvoja todennäköisyyksinä, että nollahypoteesi on väärässä. Toisinaan saattaisi edistää tiedettä parhaiten, että vaaditaan ao tutkijaa formuloimaan priorinsa ja annetaan hänen pitää käsityksensä p-arvosta. Subjektiivisuuden osuus eri tieteenaloilla Opiskellessani valtsikassa 50-luvulla kuulin, että Westermarck (tai Myrdal tai molemmat) on lausunut, että objektiivista yhteiskuntatiedettä ei voida tehdä, mutta rehellinen yhteiskuntatieteilijä lausuu julki lähtökohtansa. Seuratessani kansantaloustieteilijöiden auliisti ja vuorenvarmasti antamia, muka empiirisiin totuuksiin perustuvia, keskenään ristiriitaisia neuvoja talousvaikeuksiemme voittamiseksi, olen joskus toivonut, että vuoteen 2000 mennessä ainakin kaikki saarnaajahenkiset ekonometrikot olisivat bayesiläisiä. Sen sijaan en ole varma että kansanterveystieteilijöiden olisii hyödyllistä sotkea ennakkokäsityksensä tilastoanalyysiinsä. Muutama vuosi sitten ikävästi päättynyt keuhkosyövän ehkäisytutkimus, SETTI, perustui ilmeisesti väärään ennakkokäsitykseen tupakan ja antioksidanttien vaikutuksesta. Kuuluisia frekventistejä: Kuuluisia bayesilaisia: (Non-Bayesian,conventional) (Bayesian) D.R. Cox Thomas Bayes O. Barndoff-Nielsen David Clayton Sir R.A. Fisher Arthur Dempster J. Neyman Robert Kass K. Pearson Adrian Raftery J. Jokinen Don Rubin Adrian Smith David Spiegelhalter sivu 7

8 Apulaisprofessori Pentti Saikkonen, aikasarja-analyysin kokopäiväammattilainen Tilastotiede on vaan ylipäänsä hauskaa Apulaisprofessori Pentti Saikkonen tunnetaan niin opiskelijoiden keskuudessa kuin koko tiedeyhteisössäkin aikasarja-analyysin alan tilastotieteilijänä. Ekonometrikko puolestaan Saikkonen ei ole. - Useat viime aikaiset tutkimukseni on tosin julkaistu ekonometrisissa lehdissä, mutta se johtuu vain siitä, että niissä käsitellään sellaista aikasarja-analyysiä, joka kiinnostaa myös ekonometrikkoja, Saikkonen painottaa. Pentti Saikkonen aloitti opintonsa valtiotieteellisessä tiedekunnassa syksyllä 1971 ja luki aluksi kaksi vuotta tilastotiedettä ja kansantaloustiedettä rinnakkain. Sen jälkeen lopullinen valinta päätyi tilastotieteeseen ja kansantaloustieteen opinnot jäivät cum laude - sivuainekokonaisuuteen. - Alun alkaenkin tilastotiede kiinnosti enemmän, mutta en rohjennut heti valita sitä, koska tilastotiede oli erittäin vaikean aineen maineessa. Valittuani tilastotieteen pääaineeksi aloitin kolmantena opiskeluvuonna matematiikan cum laude -opinnot, koska se tuntui tilastotieteen opiskelun kannalta välttämättömältä. Sitä ennen olin suorittanut valtiotieteellisessä vain matematiikan appron, joka siihen aikaan oli paljon nykyistä suppeampi, Saikkonen kertoo. VTK-tutkinnon Pentti Saikkonen sai suoritetuksi vuonna 1975, VTL-tutkinnon matematiikka sivuaineena Autokorrelaation ja ristikorrelaation testaamista aikasarja-analyysissä käsitellyt väitöskirja Saikkoselta valmistui joulukuussa Todistuksen valtiotieteen tohtorin tutkinnosta Pentti Saikkonen sai tammikuussa Tilastotiede on Pentti Saikkosen mielestä vaan ylipäänsä hauskaa, tosin aika ajoin maineensa veroisesti tuskastuttavan vaikeaa. Niin hyvin hän viihtyykin tilastotieteen parissa, ettei työajan ulkopuolellakaan jää aikaa muulle - paitsi perheelle, johon kuuluvat vaimo ja 18-vuotias tytär. - Kun en ole laitoksella, huomattava osa ajastani kuluu referee-lausuntojen kirjoittamiseen alan aikakauslehtien toimittajille, Pentti Saikkonen toteaa harrastuksistaan. Tilastotieteessä Pentti Saikkonen on perehtynyt aikasarja-analyysiin ja nimenomaisesti tiettyihin asymptoottisiin estimointi- ja testausongelmiin. Vuodesta 1983 alkaen hän on julkaissut yhteensä 27 artikkelia alan kansainvälisissä sarjoissa. Vaikka useat tutkimukset on julkaistu ekonometrisissa lehdissä, on Saikkosen mahdollinen suhde ekonometriaan luonteeltaan täysin tilastollinen. - Tämä koskee muuten myös tilastotieteen tutkintovaatimuksissa mainittua aikasarjaanalyysin ja ekonometrian suuntautumisvaihtoehtoa, joka minun tulkintani mukaan sisältää lähinnä aikasarjaanalyysiä eikä sen opiskelu vaadi välttämättä kansantaloustieteen opiskelua. Opiskelijoille Pentti Saikkonen on tuttu ennen kaikkea lineaaristen mallien kurssilta, toisen vuoden keväälle ajoittuvasta perustavaa laatua olevasta rautaisannoksesta. Kurssi on ollut myös pitäjän itsensä mieleen. - Lineaarisissa malleissa on mahdollista esittää johdonmukaisesti etenevä kokonaisuus, jossa kaikki keskeiset teoreettiset tulokset voidaan myös perustella. Haluan kuitenkin mainita, että luentoni ovat perustuneet Andersin (Ekholm) ja Ilkan (Mellin) 80-luvun alussa pitämiin kursseihin. Aikasarja-analyysin aineopintotasoista peruskurssia Pentti Saikkonen ei puolestaan ole koskaan pitänyt. Kiinnostusta Saikkosella olisi vielä paljon peruskurssia pitemmällekin. - Syventävien opintojen jatkokurssin jälkeen perusasioista olisi sen verran tietoa, että voisi ajatella aikasarja-analyysin erityiskysymyksiä käsitteleviä kursseja ja sitten... sivu 8

9 Työssään apulaisprofessorina Pentti Saikkonen käyttää tutkimukseen kaiken opetukselta liikenevän ajan. Kuluvana lukuvuotena Saikkonen kuitenkin keskittyy tutkimustyöhön Suomen Akatemiassa. Vuoden virkavapaus päättyy näillä näkymin. Aki Niemi Suomen Akatemian tutkijanakin Pentti Saikkonen työskentelee suuren osan ajastaan tilastotieteen laitoksella. Epästationaarisia trendejä sisältävien aikasarja-aineistojen estimointia ja testausta käsittelevissä tutkimuksissa mukana ovat myös Ritva Luukkonen Työterveyslaitokselta ja Helmut Lütkepohl Berliinin Humboldt-yliopistosta. Moodi selvitti palautejärjestelmän toimintaa Laitoksella tapahtuu Tiedekuntamme opintotoimisto pyysi kaikilta ainejärjestöiltä syyskuun loppuun mennessä vapaamuotoista selvitystä siitä, kuinka palautejärjestelmä (lue: useimmiten kurssikyselylomakkeiden keruu) on laitoksilla toiminut. Moodista selvityksen laativat hallituksen kokouksessa käydyn keskustelun pohjalta opintovastaava (Harri) sekä pj (tämän jutun allekirjoittanut). Yhteenvetona totesimme: Mielestämme palautejärjestelmä toimii tilastotieteen laitoksella hyvin. Muistutimme opintotoimiston väkeä siitä, kuinka laitoksemme antaman opetuksen luonne poikkeaa suuresti monista muista tiedekunnan aineista. Käytännössähän kaikki aine- ja syventävien opintojen kurssit järjestetään meillä varsin pienelle opiskelijajoukolle. Kyselylomakkeet eivät ole tarpeellisia, vaan palautetta kulkeutuu luennoijalle keskusteluissa kurssilaisten kanssa lähes päivittäin. Tilastotieteen johdanto- ja jatkokurssilla puolestaan massakyselyt ovat lähes perinne. Viime lukuvuoden palautteen pohjalta Ilkka Mellin sai mm. viimeisiä korjausehdotuksia ennen luentomonisteensa painamista. Mutta toisaalta myös peruskursseilta saadaan päivittäistä jatkuvaa palautetta; aktiivimoodilaisiahan on niillä laskuharjoitusten pitäjinä. Muuttuneisiin tutkintovaatimuksiin Moodi otti kantaa erityisen opintotoimikunnan lausunnossa viime keväänä. Noista mielipiteistä ja toivomuksista tärkeimmät ovatkin nyt mustaa valkoisella opinto-oppaassa ja tutkintovaatimuksissa. Pääaineopiskelijoilla on johdantokurssilla oma laskuharjoitusryhmä ja työharjoittelu muuttui syventävien opintojen erikoiskurssin korvaavasta suorituksesta pelkäksi opintoihin ylimääräisenä sisällytettäväksi harjoitteluksi. Laitoksella tapahtuu Aki Niemi sivu 9

10 Graduesittely: Minna Hänninen: Tilastolliset tietosuojamenetelmät Tilastollisilla tietosuojamenetelmillä pyritään rajoittamaan yksittäisen tilastoyksikön ja tämän ominaisuuksien paljastumista tilastoviranomaisen, Suomessa Tilastokeskuksen, julkaisemissa tilastoissa sekä viranomaisen luovuttamissa tilastotarkoituksiin kerätyissä aineistoissa. Käytännössä aineistoa rajoitetaan tai muunnetaan siten, että yksikkötietojen paljastumisriski pienenee. Aineiston rajoittaminen tai muuntaminen vähentää väistämättä aineiston informaatiota, joten tilastollisten tietosuojamenetelmien avulla pyritäänkin löytämään tasapaino kahden usein ristiriitaisen oikeuden välille: tilastoyksikön oikeus tietosuojaan sekä yhteiskunnan ja kansalaisten oikeus tietoon. Syksyllä 1994 olin tullut tilastotieteen opinnoissani siihen vaiheeseen, jossa olisi pitänyt aloittaa pro gradu-tutkielman puurtaminen tai ainakin jo valita sen aihe. Koska itselläni ei ollut ainuttakaan ideaa sopivasta aiheesta, enhän koskaan ollut edes nähnyt tilastotieteen gradua, päätin aloittaa aiheen ideoinnin osallistumalla laitoksen gradu-seminaariin. Opinto-opashan mainosti, että seminaari oli tarkoitettu tutkielmaa tekeville ja myös sitä suunniteleville. Olin kuullut tarinoita, että joillakin laitoksilla oli jopa listoja sopivista gradun aiheista sekä näihin liittyvistä lähdekirjoista. Kuten arvata saattaa, tilastotieteen laitoksella ei tällaisia listoja ollut, ja koko syksynä en saanut ainuttakaan vinkkiä sopivasta aiheesta. Vastauksen sijaan törmäsin aina kysymykseen, mistä olin kiinnostunut. No, olinhan minä kiinnostunut monistakin asioista: kissoista, aerobicistä, Melrose Placesta, eläinten suojelusta jne., mutta en oikein käsittänyt, miten nämä nyt liittyivät tilastotieteen graduun. Uhkaava totuus alkoi kalvaa mieltäni: yksikään tilastotieteen ongelma ei kiinnostanut minua, olin ilmeisesti väärällä alalla! Vuoden vaihteen jälkeen ongelma kuitenkin ratkesi lähes itsestään. Prof. Hannu Niemi aloitti Tilastokeskuksen tieteellisenä johtajana ja soitti kotiini tarjoten mahdollisuutta tehdä gradu Tilastokeskuksen metodiyksikössä. Koska parempiakaan tarjouksia ei tullut, tammikuun lopussa menin sopimaan käytännön järjestelyistä Hannu Niemen ja metodiyksikön pomon Seppo Laaksosen kanssa. Tapaamisella varmistui graduni aiheeksi Statistical Disclosure Control Methods - aihe, jolla ei vielä silloin ollut edes suomenkielistä nimeä. Lisäksi sovimme, että aloittaisin Tilastokeskuksessa maaliskuussa korkeakouluharjoittelijana ja sain kotiin rahdattavaksi pari aihetta käsittelevää kirjaa. Tutkielman päätarkoitus on esitellä erilaisia tilastollisia tietosuojamenetelmiä. Varsinaisten menetelmien lisäksi selvitellään julkaistaviin tilastoihin ja luovutettaviin aineistoihin liittyvää lainsäädäntöä ja etiikkaa, aiheeseen liittyviä käsitteitä ja määritelmiä sekä menetelmien kehitystä ja käyttöä Suomessa sekä muualla maailmassa. Julkaistavien tilastojen ja luovutettavien aineistojen suojauksen lähtökohdat ja suojausmenetelmät ovat erilaiset, joten näitä ryhmiä käsitellään erikseen. Lisäksi tarkastellaan lyhyesti pitkittäis- ja paneeliaineistojen suojausta omana ryhmänään. Viimeisellä viikolla ennen Tilastokeskuksessa aloittamista yritin lueskella saamiani kirjoja. Hankalalta näyttivät, olivat vierasta kieltäkin. Tietosuojaa kirjoissa käsiteltiin puolin ja toisin, tilastotieteestä niissä ei ollut sivu 10

11 häivähdystäkään. Ehkäpä totuus kuitenkin löytyisi myöhemmin, olihan Seppo Laaksosen hyllyn nurkkaan jäänyt vielä suuri pino aihetta käsitteleviä artikkeleita ja muita julkaisua. Ensimmäiset viikot Tilastokeskuksessa käytin aikaani lähinnä lueskellen tuon pinon sisältöä, mutta totuutta eli tilastotiedettä ei kuitenkaan tuntunut löytyvän. Kun kysyin asiasta Laaksoselta, sain kuulla, että minulla itsellä oli aivan väärä, yliopistomaailman käsitys tilastotieteestä. Aiheeni kuulemma oli todella upeaa empiiristä tilastotiedettä. Pääsin kuitenkin gradun alkuun ja aloin pikku hiljaa myös naputella pääasioita paperille. Seuraava ongelma oli, ettei aiheesta ollut tehty aikaisemmin mitään suomen kielellä ja eri termeille jouduttiin keksimään suomenkieliset vastineet. Otsikon suomennokseksi valittiin tilastolliset tietosuojamenetelmät ja muille termeille enemmän tai vähemmän, yleensä enemmän, kaamealta kuulostavat suomennokset. Toukokuuhun mennessä olin saanut tekstiä niin paljon, että gradu-seminaarin esitelmään täytyi karsia pois jo lähes puolet. Esitelmässä höpötin harvan kuulijakunnan tuskaksi lähes puolitoista tuntia henkeä vetämättä. Olin vakuuttunut, että ensimmäisen kerran henkeä vetäessäni, joku ehtii huomauttamaan väliin, ettei upea empiirinen aiheeni olekaan tilastotieteen graduksi sopiva. Onneksi näin ei kuitenkaan käynyt, joskaan aihevalintaani ei kehuttukaan. Tutkielman empiirisessä osassa tutkitaan esimerkkiaineiston avulla kahden suojausmenetelmän, satunnais-sotkennan ja mikroaggregoinnin, vaikutusta aineistosta estimoitavaan regressiomalliin. Tutkimusaineistona on Tilastokeskuksen teollisuustoimipaikka-aineisto, joka on osittain yhdistetty yritystasolle. Aineistosta estimoidaan Cobb-Douglas -tuotantofunktio. Tämän jälkeen aineisto suojataan satunnaissotkemalla ja mikroaggregoimalla ja suojatuista aineistoista estimoidaan vastaavat tuotantofunktiot. Kesän aikana aloin muodostaa tutkimussuunnitelmaa empiirisen gradun empiirisestä osasta, jonka oli tarkoitus yhdistää tietosuojamenetelmät ja tilastotiede. Mietin ja pähkäilin. Olisin todella tarvinnut apua. Koko Suomi, Tilastokeskus mukaan lukien, tuntui lomailevan. Ketään ei saanut kiinni, eikä kukaan ollut kiinnostunut auttamaan. Näytin vajavaista tutkimussuunnitelmaa useammallekin henkilölle, jotka kaikki kommentoivat sanomalla ihan hyvä. Ei ollut hyvä, mutta ei auttanut: omin voimin en saanut parempaakaan aikaan. Alkoi loputon SASin pyöritys. Korkeakouluharjoittelijan palkkani loppui myös kesän aikana ja paljastui seuraava karmiva totuus: Tilastokeskuksessa on sallittua orjatyövoiman käyttö, vaikka se tiettävästi onkin kiellettyä muissa Länsimaissa - Tilastokeskus ei aikonut maksaa palkkaa gradun teosta. Itse asiassa Tilastokeskuksesta ehdotettiin, että ottaisin laitoksella vapautuvaan assarin paikkan, jos palkkaa mielin saada. Koska rahavarani hupenivat kiihtyvällä tahdilla, tyydyin kohtalooni ja aloitin syyskuun alussa assarina tilastotieteen laitoksella. Työpaikassa, johon olisin viimeiseksi kuvitellut tai halunnut joutua. Joskin myöhemmin, valinta osoittautui oikeaksi ja laitos työpaikkana kuviteltua vähemmän epämiellyttäväksi. Tilastollisilla tietosuojamenetelmillä pyritään rajoittamaan yksittäisen tilastoyksikön ja tämän ominaisuuksien paljastumista tilastoviranomaisen, Suomessa Tilastokeskuksen, julkaisemissa tilastoissa sekä viranomaisen luovuttamissa tilastotarkoituksiin kerätyissä aineistoissa. Käytännössä aineistoa rajoitetaan tai muunnetaan siten, että yksikkötietojen paljastumisriski pienenee. Aineiston rajoittaminen tai muuntaminen vähentää väistämättä aineiston informaatiota, joten tilastollisten tietosuojamenetelmien avulla pyritäänkin löytämään tasapaino kahden usein ristiriitaisen oikeuden välille: tilastoyksikön oikeus tietosuojaan sekä yhteiskunnan ja kansalaisten oikeus tietoon. sivu 11

12 Tutkimuksessa ilmeni, ettei satunnaissotkenta suojaa riittävästi yksikkötietojen paljastumista vastaan tutkimusaineiston kaltaisia hyvin vinoja aineistoja. Lisäksi satunnaissotketusta aineistosta estimoidut parametriestimaatit tulevat systemaattisesti harhaisiksi. Mikroaggregointi suojaa aineistoa paljastumista vastaan erittäin hyvin. Kuitenkin myös mikroaggregoinnissa estimointitulokset voivat tulla harhaisiksi. Suojauksen onnistuminen siten, että estimointitulokset pysyvät alkuperäisten tulosten kaltaisina riippuu aineiston aggregointiin käytetystä ryhmittelymenetelmästä, aineiston korrelaatiorakenteesta sekä estimoitavasta mallista. Alkusyksyn ravasin Tilastokeskuksen ja tilastotieteen laitoksen väliä. Tilastokeskuksessa pyöri edelleen SAS, laitoksella data II, data III, epälineaariset mallit ja muutamat muut rästiopinnot. Päässä pyöri muuten vaan. Lokakuun kiireessä revityn toisen graduseminaariesitelmän jälkeen oli ajan puutteen vuoksi pakko luopua gradun teosta ja keskittyä opintoihin sekä opettamiseen. Hyvä niin, sillä parin kuukauden tauko gradun puurtamisessa selvitti kummasti ajatuksia. Assarin hommat loppuivat vuoden vaihteessa ja palasin taas Tilastokeskukseen. Tammikuussa viimeistelin empiirisen osan ja aloin vaihteeksi kirjoittamaan. Ensin kirjoitin empiirisen osan tulokset, sitten kirjoitin teoriaosan uusiksi, sitten empiirisen osan uusiksi, sitten... kirjoitin, kirjoitin ja kirjoitin. Inhosin koko tuotostani ja olin päättänyt päästä siitä eroon viimeistään maaliskuussa. Oikolukemisesta ei tullut mitään, sillä oman tekstini lukeminen aiheutti fyysistä pahoinvointia. Sekä Laaksonen että Niemi lukivat tuotoksiani, mutta koska kummallakaan ei tuntunut olevan mitään konkreettisia neuvoja lopputuloksen parantamiseksi, päättelin graduni olevan valmis palautettavaksi. Maaliskuun 1. päivä, viisi päivää ennen viimeistä gradunjättämispäivää, kiikutin tekeleeni kahtena kappaleena tiedekuntasihteerille. Aurinko paistoi, oli ensimmäinen kevätpäivä. Olin vapaa! Tärkeimpinä lähteinä tutkimuksessa ovat olleet Eurostatin julkaisema Schackisin (1993) kokoama julkaisu Manual on Disclosure Control Methods sekä Daleniuksen (1988) teos Controlling Invasion of Privacy in Survey. Lisäksi lähteinä on käytetty tilastollisia tietosuojamenetelmiä käsitteleviä artikkeleita, josta tärkeimpänä voidaan mainita Bethlehemin et al. (1990) Disclosure Control of Microdata. Loppuun kai pitäisi kirjoittaa kannustavia neuvoja kaikille niille, jotka graduaan eivät ole vielä valmiiksi saaneet. Höh, mikä minä olen teitä neuvomaan! Tehkää juuri sellaiset gradunne kuin haluatte, tai olkaa tekemättä. Jos teitä neuvon, tulette kuitenkin myöhemmin syyttelemään: Munkin gradusta ois tullut vaikka mitä, mutta kun Minna neuvoi tekemään sitäjatätä.... Joten tyydynpähän vain toivottelemaan hauskaa syksyä kaikille! Minna Hänninen sivu 12 TYYPPIARVO ETSII TOIMITTAJIA Lehtemme uljas mutta ah, jo niin väsynyt toimittajakunta etsii uutta verta läpyskämme toimitukseen (päätoimittaja, taittaja, toimittajia...). Kaikki halukkaat otetaan ilolla vastaan. Ota yhteys illa osoitteseen jtjokine. Ansioluetteloa emme kaipaa. toimitus

13 Moodin Motituksen seurapalsta Myös Motitus on saanut oman pysyvän nurkkauksensa alati uudistuvan Tyyppiarvon sivuille. Tulospalvelun päivittäminen on vain valitettavasti vapaaehtoisten harteilla, joten koitetaanpa olla kärsivällisiä taulukoiden ja tilastojen suhteen. Ainakin vielä nyt kun sarjat ovat vasta aluillaan, olemme mukana reaaliajassa. Minifutissarja, lohko 1: Moodin Motitus Tyyppiarvo 3/96 sekä sählyn harrastelijasarja: Moodin Motitus Toistaiseksi tunnistamaton englantilainen jalkapallohuligaani hetkeä ennen pidätystä Seuraavassa Tyyppiarvossa juttua Motituksen järjestämästä Tactics and Statistics -jalkapallotaktiikkaillasta. Urheilullista syksyä kaikille Tyyppiarvon lukijoille! Aki Motituksen lähettämä valtuuskunta tutustui kesäkuussa brittiläiseen kannattajakulttuuriin. Vastavierailu oli lähellä toteutumistaan jo syyskuussa, mutta 300 Liverpoolkannattajan otos koko saarivaltakunnan edustajana todettiin liian valikoituneeksi joukoksi, ja yhteistapaaminen Helsingissä jouduttin viime hetkillä perumaan. Moodimainen juoksutulos Moodin juoksudivisioona Random Walk edusti kahden hengen voimin Moodia Helsinki City Marathonin Citykymppi-osuudella. Tarkoituksena oli osua tilastotieteellisesti puoliväliin mahdollisimman tarkasti: joukkue puoliintui, kun puolet siitä keskeytti reitin puolivälissä. Maaliin päässyt osapuoli osui miesten sarjan 202 osanottajan otoksen puoliväliin siedettävällä luottamusvälillä, tarkalleen ottaen kohtaan 98. Aika, n. 48 min (approksimaatio tarkkojen tulosten jo kadottua) ei kuitenkaan riittänyt vetämään tiedotusvälineiden huomiota Random Walkin keskivertotempauksen suorittajien puoleen, ja känsäinvälinen uutiskynnys jäi tällä kertaa ylittämättä. Kalle H. sivu 13

14 Kaikki me olemme olleet lapsia. Jotkut meistä kai ovat sitä vieläkin, vaikka ilmiasumme on muuttunut jokseenkin aikuismaiseksi. Mutta surullista kyllä, meillä on merkillinen taipumus unohtaa (edes)menneet vuotemme, lapsuuden huolettomuus ja leikit; unohtaa todella olleemme pieniä ihmisiä, söpöjä tytön- ja pojanpalleroita. Mutta emmehän me suinkaan aina ole olleet tällaisia, juoppoja opiskelijoita, leikkiaikuisia. Minusta tuli äskettäin parikuukautisen Jannevauvan kummi. On todellinen luonnon ihme, miten sellaisia hellyttäviä olentoja voi olla olemassa kovassa nykymaailmassa - eikä sellaisen aikaansaamiseksi tarvita koneita... Minusta tulee sulaa vahaa, kun Janne-vauva leväyttää valloittavan, hampaattoman hymynsä - kerrassaan hurmaava nuorimies! Mutta pikkuvauvatkin kasvavat ennen pitkää. Niistä tulee isoja ekaluokkalaisia. Kun olin itse ekalla, kuudesluokkalaiset, koulumme vanhimmat, näyttivät suorastaan jättiläisiltä. Kerran kuulin jonkun heistä kiroilevan ja minua inhotti. Silloin ajattelin, etten itse varmasti koskaan kiroile. Niinpä... Lapsia ja aikuisia Mikä loppujen lopuksi erottaa aikuisen lapsesta? Lapset ovat viehättävän (?!) suorasanaisia ja rehellisiä. Olen kyllä eräänkin kerran nähnyt kaupassa kiukuttelevia, tahtonsa perille haluavia ärsyttäviä kakaroita. Eikä tiettyyn ikään asti lapsilla ole vaikeuksia tutustua kotilähiöön juuri muuttaneeseen uuteen leikkikaveriin, mutta heti peruskoulun alkaessa heille kehittyy "me ollaan kavereita, mutta säpä et ookaan meidän kaveri" -mentaliteetti. Sama tyyli jatkuu itse asiassa yläasteella, lukiossa ja yliopistossa. Vain ilmaisun taso muuttuu: näennäisesti ollaan kavereita, mutta voit olla varma, että löytyy joku, joka ei pidä sinusta ja kertoo sen kaikille muille paitsi sinulle itsellesi. Lapset saattavat olla julmia: ovathan koulukiusauksen uhrit tästä oiva esimerkki, mutta onko pinnan alla kytevä henkinen vallankäyttö sen kummempaa? Sitä mukaa kun lapsi kasvaa ja aikuistuu, hän alkaa muodostaa ikään kuin suojamuuria ympärilleen. Varsinkaan suomalaisessa kulttuurissa ei tunnetusti mennä keskustelemaan vieraiden ihmisten kanssa. Paikallisjunassa toisiaan vastapäätä istuvilla aikuisilla on varmaankin aika kiusallinen olo ja hui jos katseet vahingossa kohtaavat! Jokaisen lapsen tulisi saada kasvaa luonnon läheisyydessä. Mielessäni on tietty stereotypia suurkaupungissa syntyneestä ja siellä koko ikänsä asuneesta ihmistyypistä - joka lienee kuitenkin väärä. Vaikea kuvitella, millainen tulisi lapsesta, joka on viettänyt elämänsä ensimmäiset vuodet Kampissa kasvaen. Osaisiko hän arvostaa lintujen laulua, syyssateita, lumikinoksia kuten maalaislapsi sen tekisi? Väistämätöntähän se toki on, että aikuiset ovat sellaisia kuin ovat. Onhan aikuisten maailma täynnä ongelmia, tekemättömiä tehtäviä ja monimutkaisia ihmissuhteita. En suinkaan peräänkuuluta paluuta huolettomaan lapsuuteen, sillä sanoisin kumminkin itsekin olevani onnellisempi kaksikymmenvuotiaana opiskelijana kuin sinä pikkutyttönä, jolla oli aina tukka letillä ja joka jäi kerran jälki-istuntoonkin, vaikka niin kiltti olikin ja tykkäsi matikasta. sivu 14 Annarita Koiranen

15 ARKIPÄIVÄN MYYTTISISTÄ HAHMOISTA Antiikin ajoista vielä näihinkin päiviin saakka on elänyt myyttejä sankareista, joita jumalat ovat karmealla tavalla rankaisseet. Eräs näistä kurjan kohtalon kärsineistä on Sisyfos, jonka jumalat lähettivät manalaan työntämään valtaisaa kivenjärkälettä vuoren huipulle. Tämä rangaistus on ikuinen, sillä kaikin voimin vuoren huipulle saatettu kivi vierähtää joka kerran takaisin alas, josta yritys uudemman kerran alkaa - aivan alusta asti. Tänä päivänä opiskelija on vajonnut alas manalaan johtavalle reitille. Hän juo baarikaljaa ja häntä sapettaa, että hänen on jälleen tänäkin syksynä aloitettava aivan alusta asti. Kohta on taas kerran käynnistettävä uusi yritys ensi kesää varten; on aloitettava valmistautuminen seuraaviin pääsykokeisiin. Tästä henkilöstä puuttuu kaikki antiikin myyttisen hahmon hohdokkuus, sekä ulkoinen että sisäinen. Hän kulkee vanhoissa vaatteissa, kuluneissa kengissä. Hänen katseestaan näkee suoraan hänen sisimpäänsä; siitä näkee hänen sisällään olevan murtuneen ihmisen, joka on kuin varjo vain jostakin mitä voisi olla. Hän tuijottaa väsyneesti eteenpäin, ei koskaan ketään silmiin. Mutta vaikka kaikki näyttääkin vähemmän hohdokkaalta nopeasti tarkasteltuna eikä mitään yhteistä hänellä näytä olevan antiikin uljaisiin heeroksiin, niin pian alkaa asiat ymmärtää uudenlaisessa valossa kun kuulee, että tämä kirottu on ollut olemassa jo vuosituhansien ajan suorittamassa loputonta rangaistustaan. Siinä ajassa on kaikki - niin henkiset kuin ruumiilliset - voimavarat käytetty lähestulkoon loppuun eikä se voi olla näkymättä hänestä kaikinpuolin. Jumalat eivät nimittäin ole jollekin menneelle aikakaudelle jämähtäneitä kivettyneitä toteemeja. Eivät he halua enää tänä päivänä käyttää niin vulgaareja rangaistuskeinoja kuin mitä joku kiven kierittäminen vuoren huipulle on. Tämän päivän myyttiset hahmot on siis etsittävä jostakin muualta kuin vuoren juurelta kivenjärkäleen parista. Tuossa siis on Sisyfos kaljalasi kourassa rähjäisessä ulkomuodossaan. Hän ei enää tänään ole mikään romanttinen sankarihahmo, mutta mahtava hänen urakkansa edelleen on: Valmistautumista työhön, työtä ja työtä, minkä jälkeen olematon vapautuksen hetki, joka päättyy alkamistaan ennen. Sitten kaikki on alkava taas alusta. Nykyään hän siis lukee ja valmistautuu korkeakoulun pääsykokeisiin vuodesta toiseen, toisesta vuodesta kolmanteen ja niin edelleen ad infinitum poikkeuksetta epäonnistuakseen. Lähellä hän on ollut onnistumista monta kertaa. Kaikista lähimpänä hän oli toissa vuonna, jolloin hän jäi koepisteissä kahden kymmenyksen päähän pääsyrajasta. Yhteispisteissä hän tosin jäi jo huomattavasti kauemmaksi. Kukaan ei oikeastaan tiedä, mistä häntä rankaistiin. Eivät edes hänet tuominneet jumalatkaan voi sitä muistaa. Mutta koska näinkin ankara rangaistus kuitenkin on mahdollinen itse kunkin on syytä olla varovainen. Nykyään ei ole tapana hyvällä katsoa eikä rankaisematta jättää kaikenlaisiin sairaalloisiin filioihin sortuneita. Monen on esim. yletön bibliofilia saastuttanut. Näiden joukossa on useita opiskelijoita - ties monensissa pääsykokeissaan. Okko V. sivu 15

16 No comments - tuokiokuvia Moodin ja Statuksen fuxiaisista syksyllä -96 Helsingissä ja Iidalla. sivu 16

17 (Commentti: Syypäät eli Moodin ja Statuksen Tutorit yhteistyön tuoksinassa) sivu 17

18 Rauno Kuun Kamaralla (Otsikkoa hämmästelevien lienee syytä kerrata viime Tuoppiarvossa esiintynyt tarina "Rauno ja valkoinen nainen" s.10, jolle tämä on suoraa jatkoa.) Bussi kytki vilkun päälle ja kaarsi pysäkille. Kevyesti sihahtaen ovi etuovet aukesivat ja Rauno loikkasi sisälle. -Kertalippu, Rauno sanaili. -Tä, töksäytti kuljettaja takaisin ja katseli Raunoa julkeasti. -Niin että Helsingin sisäinen kertalippu, kiitos, Rauno sai hämmennykseltään änkytettyä. -Lasten vai aikuisten, kuljettaja vielä pahensi tilannetta. -Aikuisten...aikuisten, Rauno henkäisi ja kyyneleet alkoivat jo kirvellä silmissä. -Yhdeksän markkaa, kuljettaja sanoi jättäen kokonaan huomioimatta kympin kolikon jonka Rauno oli lennättänyt rahastustasolle jo heti sisään tullessaan. Sankarimme nyökkäsi tuskaisena silmät kolikkoon kiinnitettyinä kohti rahastustasoa ja sai kuin saikin kuljettajan huomion kiinnittymään pyöreään suomen rahaan. Sanaakaan sanomatta kuljettaja ojensi Raunolle markan ja lipun. Rauno työnsi lipun leimauslaitteeseen. -Toisinpäin, kuljettaja sanoi kuuluvaan ääneen. Rauno käänsi lippua 180 astetta pystyakselin ympäri ja leimauslaitteesta kuului stamp. Rauno ryntäsi vapaalle paikalle ohi ilkkuvien ilmeitten ja jäi tuijottamaan pimenevään iltaan. Kauniit vaahterat ja muut puut olivat kirkkaan keltaisia, ilma raikas ja kuulas, taivas vielä tumman sininen ennen ensimmäisiä silmiään aukovia pikku tähtösiä. Raunon ajatukset karkasivat huolettomaan lapsuuteen ja nuoruuteen kauas kotiin Kouvolaan missä Rekku koira oli onnessaan haukahdellut aina kun hän oli tullut kotiin koulusta reppuselässä. Koulubussin kuljettaja oli aina ollut mukava ja kiltti ja tarjonnut usein vielä karkkia hänelle. Olipa hän kerran saanut jopa ajaa bussia kuljettajan sylissä istuen kun muita ei ollut enää kyydissä. Ja koulussa hän oli ollut opettajan lempioppilaita ja aina pärjännyt hyvin. Äkkiä Rauno julmasti tempaistiin takaisin maanpinnalle kuvitelmistaan kun Kisahallin pysäkiltä sisään tunki hirvittävästi metelöivä polttariporukka, jonka lyhin oli 192 senttinen 136 kiloinen jenkkifutista pelaava siilitukka ja kaikki muut vieläkin pidempiä ja vieläkin painavampia jenkkifutaajia. Kaikkien ÄO oli alle 90, kaikkien niskalihakset olivat estäneet verenkierron aivoihin jo vuosia ja kaikki olivat 4 promillen humalassa. Koko revohka, päivänsankari balettitanssijaksi puettuna tunki Raunon viereen ja ympärille. -Tekisipä mieleni totta tosiaan hieman nostella neitiä -Mikäs himpula se täällä istuu, hirviöt aloittivat kiusanteon. Balettiasuun verhoutunut korsto rojahti Raunon viereen. -Mikä muodon kauneus, oikea Afrodite, oikea pikku pähkinänsärkijä, tuo meikattu mulli sanaili. -Tekisipä mieleni totta tosiaan hieman nostella neitiä, se jatkoi sukkahousuihinsa hädin tuskin mahtuen. Äkkinäisellä, vastustamattomalla sivu 18

19 kirvittävällä liikkeellä balettiasuinen terminaattori tempaisi Raunon kainaloonsa ja lähti hurjasti huutaen ja karjuen juoksemaan bussin käytävää ylös ja alas. Pilkka ja iva iskivät Raunon kasvoihin minne ikinä hänen silmänsä osuivatkaan. Kaikki, aivan kaikki - Töölön mummot, Paloheinän hiphopparit ja Haagan hörhöt - nauroivat katketakseen tälle pikku vallattomuudelle. Jopa linjaautonkuljettajan silmissä välähti sininen kylmyys kun Raunon katse osui häneen auton sisäpeilin välityksellä. Rauno parka vinkui ja ärisi suoraa huutoa ja sätki ja potki, mutta tuo juopunut luomakunnan kruunu, kaikkien kädellisten kuningas oli tunnoton Raunon hädälle. Onnekseen Rauno oli hirvittävästi huitoessaan osunut bussin stop-painikkeeseen ja kun bussi sitten kaarsi pysäkille ja ovet avautuivat Rauno jännitti kaikki voimansa ja onnistui riistäytymään tuon ison apinan puristusotteesta ja hirvittävästi kirkuen pakenemaan yöhön. Pikku sydän hulluna hakaten Rauno syöksyi pimeyteen kunnes vain hiljaisuus häntä seurasi ja hän pysähtyi. Keuhkot puhkuen ja jalat täristen hän ryhtyi selvittämään olinpaikkaansa. -Taitaa olla kauhea kaljanhimo, kuului Raunon takaa. - Hä, Rauno äännähti. -Kun tuolla lailla kirkuen ryntäät tänne, valkopaitainen mies sanoi rinnassaan järjestysmieslaatta. Kas kummaa - Rauno oli rynnännyt suoraan Bottan ovelle. Poke avasi Raunolle oven ja Rauno astui sisään. Hän jätti takkinsa narikkaan ja saapasteli rappujen juureen. Jostain ylhäältä kuului iloisten ihmisten puheensorinaa ja miellyttävää musiikin jytkettä. Rauno rauhottui. Kenties tästä vielä tulee jotain, hän ajatteli mielessään. Jatkuu seuraavassa numerossa Arpakuution armoilla Arpakuution taika ei koskaan laannu. Vääjäämättä jatkaa Moodin suurin ja kaunein alajärjestö, Momble, taivaltaan. Fuksiaisissa fukseja tutustutettiin arpakuution, tuon Lady Fortunan ruumiillistuneen sanansaattajan, oikukkaaseen käytökseen. Oikea Pop-O-Matic saa jälleen kyytiä, kun jo perinteinen Zebdon III -turnaus käydään jo perinteisessä ympäristössä. Tietenkin Momblen edustus tulee puolustamaan kerhomme kunniaa jälleen myös ESOn jo perinteisessä Kimbleturnauksessa joulukuun alun kieppeillä. Momble rules! Lokakuun momblepoika: Alle für Momble und Momble für alle! Lokakuun mombletyttö: Pop-O-Matic on painavaa asiaa! sivu 19

20 Coming soon to a Type Value near you... From the makers of Tyyppiarvo 1/93-3/96... Printed in Limes... Just when you thought it was safe to eat again... ❾❾❷5 ❽ Ensi numerossa: Laitoskirjaston salat. Kaikista opiskelijoista ja heidän opintomenestyksestään on pidetty kirjaa! Kaikkien henkilötiedot ja opintosuoritukset on tallennettu Laitoksen Arkistoihin! Hyllymetreittäin mappeja Tilastotieteen opiskelijoista. Voiko tällaista tapahtua nyky-suomessa? Lue Tyyppiarvon tutkivien reporttereiden henkeäsalpaavat paljastukset Laitoksen hämärien holvien katveesta. Vain Tyyppiarvon joulunumerossa! P.S. Keitä kuvassa on? Lue seuraavasta Tyyppiarvosta!