1 PROJEKTIN TAUSTAA - LAPPI ERITYISALUEENA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 PROJEKTIN TAUSTAA - LAPPI ERITYISALUEENA"

Transkriptio

1 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ PROJEKTIN TAUSTAA - LAPPI ERITYISALUEENA PROJEKTIN TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ PROJEKTIN ORGANISAATIO JA VERKOSTOT Projektin hallinnointi Henkilöstö Ohjausryhmä Yhteistyökunnat Oppilaitosyhteistyö Muut yhteistyötahot RESURSSIT JA AIKATAULU AMMATILLISESTI KOORDINOIDUN TUKIHENKILÖTOIMINNAN PROSESSI Markkinointi Tukihenkilöiden rekrytointi ja haastattelut Peruskoulutus Tukihenkilösopimus Tukisuhde ja tukihenkilöiden ammatillinen ohjaus Tukihenkilöiden lisäkoulutus/virkistys LASTEN JA NUORTEN TUKIHENKILÖTOIMINTAMALLI TUOTTEENA PROJEKTIN ARVIOINTIA Ohjausryhmä Sisäinen arviointi Opinnäytteet Tukihenkilöiden saama sosiaalinen tuki tukihenkilönä toimimiseen Tuettavien ja heidän huoltajien kokemuksia saamastaan tuesta tukihenkilötoiminnassa Terveydenhoitajien näkemyksiä lapsiperheiden tukihenkilötoiminnasta Kuntien sosiaalityöntekijöiden kokemuksia ja näkemyksiä TULA -projektista TULA -projekti RAY:n suorittamassa järjestöhankkeiden arvioinnissa POHDINTA TOIMENPIDESUOSITUKSET...37 LÄHTEET...39 LIITTEET...40

2 1 TIIVISTELMÄ Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Lapin piiri ry:n hallinnoima Tukihenkilöverkko Lapin lapsiperheille (TULA) -projekti toteutettiin Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella vuosina Projektin kohderyhmänä olivat lapset, nuoret ja lapsiperheet. Taustana Tukihenkilöverkko Lapin lapsiperheille -projektilla oli Perhetyön uudet portaat -projektissa ( ) aloitettu tukihenkilötoiminta, joka siirtyi Rovaniemen kaupungin omaksi toiminnaksi projektin päätyttyä vuoden 2009 alusta alkaen. Tukihenkilöverkko Lapin lapsiperheille -projekti toteutettiin yhteistyönä kymmenen Lapin kunnan alueella. Yhteistyökunnat valikoituivat kartoituksessa, joka tehtiin osana opinnäytetyötä keväällä 2008 (Mikkonen & Penttinen, 2008). Kartoituksessa selvitettiin Lapin kuntien tarvetta lasten/lapsiperheiden tukihenkilötoiminnalle. 20 Lapin kunnan alueen lastensuojelusta vastaavalle sosiaalityöntekijälle lähetettiin kysely, johon vastasi 14 kuntaa. Yhdeksällä kunnalla (Inari, Kemijärvi, Kolari, Muonio, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Salla ja Sodankylä) oli kiinnostusta yhteistyöhön lasten ja lapsiperheiden tukihenkilötoiminnan kehittämisestä MLL:n Lapin piiri ry:n kanssa. Savukoski ilmoitti halukkuutensa yhteistyöhön keväällä Projektissa kehitettiin kuntien alueille monitoimijuuteen perustuva lapsiperhelähtöinen tukihenkilötoiminnan prosessi. Projektin tavoitteena oli toiminnallisella yhteistyöllä toteuttaa pitkäjänteistä, taloudellista ja pysyvyyteen tähtäävää tukihenkilötoimintaa. Monitoimijuus sisälsi vertaistuen ja yhdistysten vapaaehtoisten osaamisen sekä palkattujen ammattilaisten tiedot ja taidot eri kunnissa ja yli kuntarajojen. Tavoitteena olivat lapsiperheiden voimavaraistaminen ja heidän elämänlaatunsa parantaminen sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja osallisuuden lisääminen ammatillisesti ohjatun tukihenkilötoiminnan ja ammattilaisten avulla. Ammatillisesti ohjatussa, koordinoidussa tukihenkilötoiminnassa käytettiin toiminnallisia, voimavara- ja ratkaisukeskeisiä sekä vertaistukeen perustuvia menetelmiä. Tukihenkilötoiminta oli tavoitteellista ja suunniteltua toimintaa, jossa perheen tarpeet huomioitiin jo tukisuhdetta valmisteltaessa. Voimavara- ja ratkaisukeskeisellä toiminnalla tarjottiin lapsille, nuorille ja lapsiperheille tukea ja apua arjen hallintaan yhdessä vapaaehtoisten tukihenkilöiden ja ammattilaisten kanssa. Projektin aikana solmittiin 27 tukisuhdetta, joiden piirissä oli 33 tukihenkilöä ja 42 tuettavaa lasta ja/tai nuorta. Projektin aikana koulutettiin 45 tukihenkilöä.

3 2 1 PROJEKTIN TAUSTAA - LAPPI ERITYISALUEENA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmassa ja Kaste ohjelmasta löytyy samoja tavoitteita, joita Tukihenkilöverkko Lapin lapsiperheille -projekti on asettanut toimintakaudelleen. Ohjelmien keskeisenä tavoitteena on kehittää lapsiperheille tarjottavia palveluja niin, että jokaisella lapsiperheellä on mahdollisuus hyvään elämään omassa kasvuympäristössään riippumatta asuinalueesta. Tukemalla lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia vähennetään syrjäytymistä ja pahoinvoinnista pitkällä aikavälillä aiheutuvia kustannuksia. Palveluissa painopiste tulee siirtää entistä enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan ja varhaiseen puuttumiseen. Eri hallinnonalojen tuottamien palveluiden yhteistyörakenteisiin tulee myös kiinnittää huomiota. Lappi on alueellisesti laaja, kolmannes koko maasta, mutta väestöltään vähäinen. Kunnista useimmat ovat alle 5000 asukkaan kuntia. Etäisyydet sekä maakunnan sisällä että valtakunnan keskuksiin ovat pitkät. Lapin väkiluku on ollut aleneva 1990 luvulta lähtien. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Lapin asukasmäärä vähenee tulevina vuosina, mutta maltillisemmin. Väestörakenteen muutokseen ovat syynä syntyvyyden lasku ja nuoren väestön poismuutto. Vuonna 2010 vain neljässä Lapin kunnassa 0 14 vuotiaiden osuus oli suurempi kuin 64 vuotiaiden. Lappi kuuluu maan vaikeimpiin työttömyysalueisiin. Työpaikat keskittyvät kaupunkeihin ja niiden seutukuntiin. Työttömyydestä johtuva elintason laskeminen koskettaa monia perheitä. Lappilaisista kolmannes kokee elävänsä talousahdingossa. Lappi on harvaan asuttua aluetta. Lapsiperheiden ja nuorisoväestön keskittyminen kaupunkeihin ja kuntakeskuksiin on jatkunut tasaisena. Kaupungistumisen myötä myös perherakenteet muuttuvat. Perheyhteisöt, joissa isovanhemmat jakavat kasvatusvastuuta, ovat harvinaistuneet. Lastensuojelun avohuollon asiakkuudet ovat lisääntyneet, mutta perheille tarjottavat palvelut osin vähentyneet. Valtaosa kuntien kustannuksista koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon menoista. Väestön keskittyminen vaikeuttaa pienten kuntien mahdollisuuksiin vastata peruspalveluiden tasavertaisesta tuottamisesta alueellaan. Palveluverkostojen harveneminen ja kuntien säästöpaineet ovat koskettaneet myös lappilaisia lapsiperheitä. Lapissa pienten kuntien vahvuutena on mahdollisuus poikkihallinnolliseen, moniammatilliseen yhteistyöhön ja kehittämistoimintaan. Lapsiperhetyötä tekevien on verkostoiduttava ja järjestöjen roolia tuen antajina tuettava.

4 3 2 PROJEKTIN TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Projektin tavoitteena oli kehittää Lapin haja-asutusalueelle monitoimijuuteen perustuva lapsiperhelähtöinen tukihenkilötoiminnan prosessi. Monitoimijuus sisälsi vertaistuen ja yhdistysten vapaaehtoisten osaamisen sekä palkattujen ammattilaisten tiedot ja taidot eri kunnissa. Päätavoitteena oli lisätä lapsiperheiden voimavaroja ja samalla kohentaa heidän elämänlaatuaan. Lähtökohtana olivat perheiden tarpeet. Perheiden tarpeisiin vastattiin verkostojen osaamisella yli kuntarajojen. Projektin alussa konkreettisena tavoitteena oli kartoittaa yhteistyöstä kiinnostuneiden kuntien erilaisia tarpeita ja rakentaa tukihenkilöverkostoa yli kuntarajojen. Tavoitteena oli hyödyntää tukihenkilötoiminnan eri muotoja kunnan ja lähikuntien lapsiperheiden tarpeiden mukaan. Lisäksi tavoitteena oli tehostaa haja-asutusalueen kuntien välistä yhteistyötä lasten ja lapsiperheiden ennaltaehkäisevissä palveluissa, jossa painotus oli tukihenkilötoiminnassa. Tavoitteena oli myös hyödyntää jo olemassa olevien vertaistuen muotoja yhteistyössä MLL:n paikallisyhdistysten kanssa tukihenkilötoiminnan jatkeena ja rinnalla. Alun perin tavoitteena olleen vanhempainkoulumallia ei kehitetty pienentyneen rahoituksen vuoksi. Kohderyhmänä olivat lapset, nuoret ja lapsiperheet, projektikunnat ja järjestöt sekä tukihenkilöt ja muut vapaaehtoistoimijat. Lapsille, nuorille ja lapsiperheille projekti tarjosi tukea arkeen, Projektikunnille ja järjestöille projekti tarjosi yhteistoimintamallia haja-asutusalueella. Tukihenkilöille ja muille vapaaehtoistoimijoille projekti tarjosi sosiaalisen pääoman lisääntymistä koulutusten ja osallistumisen myötä. 3 PROJEKTIN ORGANISAATIO JA VERKOSTOT Projektia hallinnoi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapin piiri ry.. Projektissa työskenneltiin yhteistyökuntien ja projektille muodostetun ohjusryhmän kanssa. Oppilaitosyhteistyössä toteutettiin opinnäytetöitä ja muiden yhteistyötahojen kanssa tehtiin tukihenkilötoimintaa tunnetuksi. 3.1 Projektin hallinnointi Projektin hallinto-organisaatioon kuuluivat projektipäällikkö, projektisuunnittelija, MLL:n Lapin piirin toiminnanjohtaja ja piirihallitus. Projektipäällikkö vastasi projektin toteutumisesta. Projektin

5 4 taloudesta ja budjetin toteutumisesta vastasivat toiminnanjohtaja ja projektipäällikkö. Projektihenkilöstö ja toiminnanjohtaja raportoivat piirihallitukselle projektin kulusta säännöllisesti. 3.2 Henkilöstö Projektissa aloittanut projektipäällikkö Arja Harju lopetti tehtävässä elokuun 2009 alussa siirtyessään muihin työtehtäviin. Uusi projektipäällikkö Satu Uusimaa aloitti elokuun 2009 alussa. Projektisuunnittelija Tarja Hannola aloitti syyskuun 2009 alussa. Projektipäällikkö ja projektisuunnittelija työskentelivät kokopäiväisinä työntekijöinä. Projektipäällikkö laati projektin toimintasuunnitelmat ja -kertomukset ja loppuraportin ja toimi yhteydessä kuntien eri yhteistyötahojen kanssa. Lisäksi projektipäällikön toimenkuvaan kuului tukihenkilötoiminnan suunnittelu yhteistyössä projektisuunnittelijan, kuntatoimijoiden ja paikallisyhdistysten kanssa. Projektipäällikkö osallistui tukihenkilöille järjestettyihin koulutuksiin ja työnohjauksellisiin tapaamisiin. Samalla projektipäällikkö kehitti projektin dokumentointia, arviointia ja tutkimusta sekä ohjasi opiskelijoita. Projektisuunnittelija haastatteli ja koulutti tukihenkilöitä, suunnitteli tukihenkilötoiminnan käytäntöjä ja koordinoi tukisuhteita. Lisäksi projektisuunnittelija hankki ja/tai tuotti tarvittavat materiaalit ja järjesti tukihenkilöille työnohjaukselliset tapaamiset sekä tukisuhdetapaamiset. Projektisuunnittelijan tehtäviin kuului myös projektin dokumentointi, arviointi ja tutkimus sekä opiskelijoiden ohjaus. Henkilöstö osallistui projektin aikana seuraaviin koulutuksiin: Vapaaehtoistoiminnan ammatillinen ohjaus-koulutus 15 op (MLL ja Diak) Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapsiperheiden tukihenkilötoiminnan kouluttajakoulutus Luontainen toimintatapa työyhteisön voimavarana; Magnus Lange MLL:n Lapsiperheiden tukihenkilötoiminnan työkokoukset koko projektin ajan Pohjois-Suomen Lastensuojelupäivät Rovaniemellä 2/ Ohjausryhmä Ohjausryhmässä oli edustaja kuudesta yhteistyötahosta, joihin kuuluivat Lapin ensi- ja turvakoti ry, Lapin aluehallintovirasto, Lapin yliopiston sosiaalityön laitos, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaa-

6 5 miskeskuksen Lapin toimintayksikkö, Rovaniemen ammattikorkeakoulun terveys- ja liikunta-alan yksikkö sekä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapin piiri ry. Ohjausryhmän kokouksiin puheenjohtajaksi valittiin MLL:n Lapin piirin toiminnanjohtaja Mervi Kestilä, esittelijäksi projektipäällikkö ja sihteeriksi projektisuunnittelija. Tukihenkilöverkko Lapin lapsiperheille -projektin ohjausryhmä: Pirjo Kairakari, toiminnanjohtaja Sari Husa, sosiaalihuollon ylitarkastaja Liisa Hokkanen, lehtori Marja- Sisko Tallavaara, projektipäällikkö Raija Seppänen, yliopettaja Osmo Valkonen, edustaja Lapin ensi- ja turvakoti Lapin aluehallintovirasto Lapin yliopiston sosiaalityön laitos Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin toimintayksikkö Rovaniemen ammattikorkeakoulun terveysja liikunta-alan yksikkö MLL:n Lapin piiri ry:n piirihallitus Ohjausryhmä kokoontui yhteensä kuusi kertaa projektin aikana. Ohjausryhmä arvioi projektin eri vaiheita moniammatillisesti ja kokoontumiset koettiin yleisesti kehittäviksi. 3.4 Yhteistyökunnat Vuoden 2008 keväällä tehtiin kartoitus yhteistyöstä kiinnostuneiden kuntien kanssa ja neuvottelut ja yhteistyösopimukset allekirjoitettiin touko kesäkuussa 2009 kymmenen toiminnan kehittämisestä kiinnostuneen Lapin läänin kunnan kanssa. Yhteistyökuntia olivat; Inari, Sodankylä, Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla, Savukoski, Kolari, Pello ja Muonio. Kunnissa yhteistyöverkoston muodostivat kunnan sosiaalityöntekijät ja osin perhetyöntekijät. Myös terveydenhoitajia yritettiin saada mukaan yhteistyöverkostoon. 3.5 Oppilaitosyhteistyö Oppilaitosyhteistyötä tehtiin Lapin yliopiston sosiaalityön laitoksen ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun terveys- ja liikunta-alan kanssa. Lapin yliopiston sosiaalityön laitoksen opiskelija Sirpa Vähänikkilä toteutti pro gradu tutkielman. tukihenkilöiden vastaanottamasta sosiaalisesta tuesta tukihenkilönä toimimiseen. Rovaniemen ammattikorkeakoulun terveys- ja liikunta-alan terveydenhoita-

7 6 jaopiskelija Eija Koivumaa tutki opinnäytetyössään yhteistyökuntien terveydenhoitajien näkemyksiä lapsiperheiden tukihenkilötoiminnan kehittämisestä oman työnsä näkökulmasta. Rovaniemen ammattikorkeakoulun terveyden edistämisen koulutusohjelmassa Y-AMK -tutkintoa suorittava projektisuunnittelija Tarja Hannola tutki osana työtään tuettavia perheitä ja heidän kokemuksiaan tukihenkilötoiminnasta. Lapin yliopiston kasvatustieteiden opiskelija Hanna Waris suoritti oman työharjoittelunsa tutkimusassistenttina projektissa ja teki kyselyn yhteistyökuntien sosiaalityöntekijöille yhdessä projektihenkilöstön kanssa. 3.6 Muut yhteistyötahot Projektista tiedotettiin koko projektin ajan kuntien sosiaalityöntekijöille, terveydenhoitajille, ja perhetyöntekijöille, MLL:n paikallisyhdistyksille sekä lapsiperheiden kanssa työskenteleville kolmannen sektorin toimijoille, kuten Lapin ensi- ja turvakoti ry:lle sekä Erityislasten omaiset Elo ry:lle. Projektin toimintoja markkinoitiin ja tehtiin tunnetuksi Lapin läänin paikallislehdissä koko projektin ajan. Artikkeleita julkaistiin Lapin Kansassa, Pohjolan Sanomissa, Inarilaisessa, Tornionlaaksossa, Luoteis-Lapissa ja Koillis-Lapissa. (Liite 1 7) 4 RESURSSIT JA AIKATAULU Projektiin palkattiin kaksi kuukausipalkkaista työntekijää. Osa koulutustoiminnasta toteutettiin tuntityösuhteisten kouluttajien avulla. MLL:n Lapin piiri antoi hallinnoijana projektityöntekijöille maksuttoman työtilan kalusteineen. Projektille laadittiin aikataulu ja vaiheistus kirjattiin kuukausittain koko projektin ajan. Tämä toimi työkaluna muun muassa projektin etenemisen arvioinnissa ja ohjausryhmän kokouksissa ja sen avulla voitiin tiivistetysti kuvailla projektin etenemistä ja sisältöä.(liite 8). Projektihenkilöstö jakoi kunnat vastuualueiksi resurssien säästämiseksi. Projektipäällikön vastuualueisiin kuuluivat Muonio, Kolari, Pello ja Posio. Projektisuunnittelijan vastuualueita olivat Inari, Kemijärvi, Pelkosenniemi, Salla, Savukoski ja Sodankylä.

8 7 5 AMMATILLISESTI KOORDINOIDUN TUKIHENKILÖTOIMINNAN PROSESSI Tukihenkilötoiminta perustuu lastensuojelulakiin (LsL 13 ), jonka mukaan lapselle tai nuorelle on tarvittaessa järjestettävä tukihenkilö tai tukiperhe (Lastensuojelulaki 2007/417). MLL:n Lapin piirin TULA projektin tukihenkilötoiminta oli vapaaehtoistyötä, jota toteutettiin lastensuojelun avohuollon tukitoimena ehkäisevän työn ja varhaisen tuen näkökulmasta. Sosiaalityöntekijöiden tehtävänä on olla tukihenkilötoiminnan tiedonvälittäjinä, jotta tarve ja tarjonta kohtaisivat. Tukihenkilöä tarjotaan niille lastensuojeluasiakkaille, joiden katsotaan hyötyvän tukihenkilötoiminnasta. Syinä tukisuhteen muodostamiselle ovat esimerkiksi vanhempien jaksamattomuus, päihde- ja mielenterveysongelmat ja muuttuneet perhesuhteet. Lapsiin ja nuoriin liittyviä syitä ovat mielekkään toiminnan puuttuminen, sosiaalisen verkoston ongelmat ja murrosiän oireilu. (Korhonen, 2005,19.) Tukihenkilön tehtävänä on tukea ja auttaa heikon sosiaalisen verkoston omaavia ihmisiä rakentamaan ja vahvistamaan verkostojaan. Tarkoitus on vähentää painetta tuettavien luonnollisilta auttajilta, kuten perheeltä, suvulta tai ystäviltä ja samalla voimavaraistaa heitä, jotta he jaksaisivat paremmin tuettavien rinnalla. Tukihenkilötoiminnalla täydennetään lastensuojelussa toimivien ammattilaisten työtä. Tukihenkilöt noudattavat toiminnassaan vapaaehtoistyön arvoja, joita ovat ihmisen arvostus, vapaaehtoisuus, vastavuoroisuus, avoimuus, luottamus ja toiminnan ilo. (Syrjänen, 2010, 8.) Tukihenkilötoiminnan tavoitteena on vaikuttaa myönteisesti lapsen elämään, edistää lapsen tervettä kasvua ja kehitystä sekä ennaltaehkäistä vaikeuksia. Tukihenkilö on lapselle malli, kuuntelija ja keskustelukumppani, jonka kanssa voi yhdessä harrastaa ja toimia. Tukihenkilöllä on mahdollisuus tukea lasta omalla tavallaan, oman elämänkokemuksensa, tietojensa ja taitojensa pohjalta. Tukihenkilö sitoutuu toimimaan lapselle turvallisena aikuisena ennalta sovitun ajan ja tavoitteiden mukaisesti. Tukihenkilötoiminta on käytännössä arkista kohtaamista tukihenkilön ja lapsen tai nuoren välillä ja tukemista arjen tavallisissa asioissa kuten harrastuksissa, ihmissuhteissa tai koulunkäynnissä. Tukihenkilö on kuuntelija, ymmärtäjä, ohjaaja ja opastaja sekä aikuisen malli (Korhonen, 2005, 39 47). Tukihenkilöverkko Lapin lapsiperheille -projektissa tukihenkilö oli valittu ja koulutettu vapaaehtoinen, joka noudatti vapaaehtoistyön eettisiä periaatteita. Tukihenkilö oli sitoutunut toimintaan ja hän sai säännöllistä jatkokoulutusta ja työn ohjausta. Tukihenkilö oli mukana tuettavan arjessa sovitusti

9 8 joko pari tuntia viikossa tai viikonloppuna kerran kuukaudessa. Vaikka tukihenkilö olikin henkilökohtaisessa suhteessa tuettavaansa, myös taustaorganisaatio oli mukana tukisuhteessa. Jokainen tukihenkilö sai koulutuksen, mutta toimi tukihenkilönä maallikkona, arjessa auttajana, omilla tiedoillaan ja taidoillaan. Tukihenkilöltä ei vaadittu erityistaitoja tai ammatillisia valmiuksia auttaa lasta, nuorta ja lapsiperheitä. Tukihenkilötoiminnan ydinprosessin kuvaamisella saatiin toiminnan eri osa-alueet näkyviksi. Sen avulla työkäytännöt hahmottuivat ja konkretisoituivat ja eteneminen prosessissa oli selkeämpää. Tukihenkilötoiminnan prosessi vaiheistettiin seuraavasti: tukihenkilötoiminnan markkinointi rekrytointi ja haastattelut peruskoulutus tukisuhteen valmistelu, aloituspalaveri tukihenkilösopimus Tukisuhde ja tukihenkilöiden ammatillinen ohjaus Tukihenkilöiden lisäkoulutus ja virkistys tukisuhteen lopetus uusi tukisuhde

10 Markkinointi Tukihenkilötoiminnan markkinoinnissa käytettiin monipuolisesti eri kanavia. Kuntatoimijoille ja MLL:n paikallisyhdistyksiin lähetetyissä tiedotteissa esiteltiin tukihenkilötoimintaa. Sähköpostilistojen avulla projektista tiedotettiin alueiden terveydenhoitajia. Tukihenkilötoiminnasta laadittiin esite, jota jaettiin yhteistyökuntiin, paikallisyhdistyksiin ja muille yhteistyötahoille. Myös piirin henkilökunta ja ohjausryhmä markkinoivat projektia. Tukihenkilötoimintaa esiteltiin mm. MLL :n puheenjohtajapäivillä Helsingissä, MLL:n Lapin piiri ry:n syyskokouksessa Luostolla, Pellon eläkeläisten tilaisuudessa ja Lasten ja nuorten hyvinvointi-illassa Pelkosenniemellä. Rekrytointiilmoituksia julkaistiin yhteistyökuntien paikallislehdissä, kuntien ilmoitustauluilla ja kuntatiedotteissa. Tukihenkilötoiminnasta tehtyjä artikkeleita julkaistiin alueella ilmestyvissä lehdissä. Rekrytointia toteutettiin yhdessä kuntien sosiaalityöntekijöiden kanssa Tukihenkilöiden rekrytointi ja haastattelut Rekrytointi tuotti tulosta ja ensimmäiset tukihenkilötoiminnasta kiinnostuneet henkilöt haastateltiin syyskuussa Projektihenkilöstö suoritti haastattelut parityöskentelynä. Haastattelussa käytettiin projektihenkilöstön laatimaa kaavaketta. Haastattelussa arvioitiin hakijan soveltuvuus toimintaan. Tapaamisessa keskusteltiin hakijan elämäntilanteesta ja sitoutumismahdollisuudesta, motiiveista, voimavaroista, aiemmasta kokemuksesta vapaaehtoistoiminnassa, harrastuksista, vuorovaikutustaidoista ja yhteistyökyvystä. Seuraavassa haastateltavien kommentteja motiiveistaan tukihenkilöksi ryhtymisestä. Odotan saavani toiminnasta myös iloa itselleni ja olevani hyödyksi. Halu kasvattaa myös omia lapsia toisten auttamiseen. Olen havainnut kuinka tärkeää tällainen tuki on monelle lapselle. Hakijalta tiedusteltiin myös toiveita tuettavan iästä, sukupuolesta ja asuinalueesta. Haastattelussa informoitiin hakijaa tukihenkilötoiminnasta. Haastattelun perusteella projektihenkilöstö teki yhteenvedon ja ilmoitti jokaiselle hakijalle päätöksen tukihenkilökoulutukseen valinnasta henkilökohtaisesti.

11 Peruskoulutus Peruskoulutus oli osa tukihenkilön valmennusprosessia. Koulutuksen tavoitteena oli antaa tukihenkilöiksi haluaville perustietoa tukihenkilötoiminnasta ja luoda valmiuksia tukihenkilönä toimimiseen. Koulutuksen toteuttamisesta vastasi projektihenkilöstö. Koulutuspaikoiksi valittiin ryhmätyöskentelyyn sopivat, rauhalliset tilat. Järjestelyistä ja koulutusmateriaaleista vastasi TULA projekti. Yhteistyökunnat vastasivat omalta alueeltaan tukihenkilökoulutukseen osallistuvien matkakustannuksista. Peruskoulutukset (16 tuntia) järjestettiin viikonloppukoulutuksina. Tällä varmistettiin mahdollisimman monen halukkaan osallistuminen, koulutettavien ryhmäytyminen ja poissaolojen minimoiminen. Pitkien välimatkojen vuoksi koulutuksia järjestettiin eri puolille Lappia. Koulutuksia järjestettiin projektin aikana viisi kappaletta (Rovaniemi 2, Ylläsjärvi 1, Sodankylä 1 ja Pello 1). Osallistujia peruskoulutuksissa oli 6 15 henkilöä. Peruskoulutus sisälsi MLL:n toiminnan yleisesittelyä, vapaaehtois- ja tukihenkilötoiminnan käsitteiden avaamista, ihmisen kohtaamista, ratkaisukeskeisyyttä ja ongelmien ratkaisua sekä käytännön asioita. Aiheosioita käsiteltiin myös pienryhmätyöskentelynä. Näin mahdollistettiin jokaisen osallistujan kuulluksi tuleminen.(liite 9) Intensiivinen yhdessäolo koulutusviikonloppuna vahvisti osallistujien ryhmäytymistä ja vertaistukea. Koulutuksen päätteeksi osallistujat saivat todistuksen koulutuksen suorittamisesta. Jokaisesta koulutuksesta pyydettiin osallistujilta myös kirjallinen palaute, jonka pohjalta koulutusta kehitettiin. Pääsääntöisesti koulutus koettiin tukihenkilöiden mielestä antoisaksi ja merkitykselliseksi. Samoin merkitykselliseksi koettiin myös lupaus lisäkoulutuksista ja vertaisryhmätapaamisista. Koulutuspaikat ja -järjestelyt saivat positiivista palautetta. Seuraavassa lainauksia koulutuksista kerätyistä palautteista. Antoisa ja monipuolinen koulutus. Paljon sain, vaatii sulattelua. Tuli tietoa hyvin ja vahvistuksen, että saan apua tarvittaessa ja säännöllisesti. Koulutuspaikka oli hyvä, rauhallinen, täynnä ihania yksityiskohtia. Siisti ja ystävällinen palvelu, matka sopiva.

12 11 Peruskoulutuksen suorittaneet tukihenkilöt ilmoitettiin kuntien sosiaalityöntekijöille ja yhteistyönä projektihenkilöstön kanssa aloitettiin sopivien tukihenkilöiden ja tuettavien perheiden tukisuhteenvalmisteluprosessi. Projektin aikana peruskoulutuksen suoritti 47 henkilöä Tukihenkilösopimus Tukisuhteen valmistelu aloitettiin projektihenkilöstön ilmoitettua sosiaalityöntekijöille tukihenkilökoulutuksen käyneet henkilöt. Yhteistyössä soviteltiin tuettavien ja tukihenkilöiden toiveet yhteen. Tukihenkilö ja tuettava perhe saivat esittää toiveita tukisuhteesta. Pienillä paikkakunnilla ihmiset tuntevat toisensa ja siksi mahdollisuus tukihenkilöön/tukiperheeseen naapurikunnan alueella madalsi tuettavien perheiden kynnystä käyttää palvelua. Molemmat osapuolet saivat oleellisia taustatietoja toisistaan tukisuhteen aloittamisen päätöksen tueksi. Mahdollisuuksien mukaan järjestettiin tukihenkilön ja tuettavan tutustumistapaaminen, jossa käytiin läpi molempien osapuolten toiveita tukisuhteeseen liittyen. Päätöstä ei tarvinnut tehdä heti, vaan molemmille annettiin vielä aikaa harkita lopullista päätöstä. Näin pyrittiin varmistamaan tulevan tukisuhteen mahdollisimman onnistunut aloitus ja jatkuvuus. Kun molemmat osapuolet olivat valmiita tukisuhteeseen, aloitettiin virallinen valmistelu. Tukihenkilösopimuksen valmistelun hoiti projektihenkilöstö. He sopivat aloituspalaveripaikan ja ajan kaikkien osapuolten kanssa. Aloituspalaverissa olivat mukana: tuettava lapsi/nuori perheineen, tukihenkilö/tukiperhe, sosiaalityöntekijä ja projektityöntekijä. Aloituspalaverissa solmittiin sopimus tukihenkilötoiminnasta. Sopimuskaavake oli projektihenkilöstön laatima. Se hyväksytettiin yhteistyökuntien sosiaalityöntekijöillä ennen käyttöön ottoa. Tukihenkilösopimus sisälsi tukisuhteelle asetetut tavoitteet ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi, tapaamisajat ja yhteydenpitotavat osapuolten välillä ja lapsen/nuoren ja perheen erityistarpeet. Lisäksi sopimukseen kirjattiin kunnan maksama tukihenkilökorvaus ja mahdollisten matkakulujen korvausten määrät. Sopimuksessa oli kuukauden irtisanomisaika. Sopimus solmittiin vuodeksi ja ensimmäinen tarkistuspalaveri kolmen kuukauden päähän. Kaikki osapuolet allekirjoittivat sopimuksen ja heille toimitettiin sopimuksesta kopiot. Lisäksi tukihenkilöt saivat käyttöönsä projektihenkilöstön laatiman raportointikaavakkeen, johon he kirjasivat tapaamispäivät ja kertoivat lyhyesti tapaamisista. Raporteista lähetettiin kopiot sosiaalityöntekijöille. Raporttien mukaan tukihenkilöille maksettiin tukihenkilö- ja matkakorvaukset kolmen kuukauden välein.

13 12 Tukihenkilökorvaukseksi kunnille suositeltiin 50 /kuukaudessa. Matkakorvaussummat vaihtelivat 0,20 /km ja 0,46/ /km välillä. Kunnilla ei ollut yhtenäistä käytäntöä korvaussummissa. Raportit toimivat myös työkaluna tukisuhteessa. Kaikille osapuolille tarjottiin mahdollisuutta kokoontumisiin jo ennen ensimmäistä tarkistuspalaveria, jos siihen ilmeni tarvetta. Tarkistuspalaverien kokoonkutsujina toimi projektihenkilöstö Tukisuhde ja tukihenkilöiden ammatillinen ohjaus Tukisuhteessa tukihenkilö ja tuettava tapasivat sovitusti esimerkiksi kerran viikossa pari tuntia tai kerran kuukaudessa viikonlopun ajan. Onnistunut tukisuhde edellytti molemminpuolista luottamusta. Tukihenkilö kertoi vanhemmille tapaamisen sisällöstä joko etukäteen tai sitten kun tapaaminen oli ohi. Tuettavat lapset viettivät aikaa tukihenkilön kotona osallistuen perheen normaaliin arkeen. Tukihenkilö ja tuettava löysivät myös usein yhteisen harrastuksen. Röllillä aloitettiin, sitten tunnin kävelylenkki metsässä. Kalasteltiin joella. Viikonloppu mökillä, ajeltiin moottoriveneellä.. Juteltiin ja tehtiin ruokaa.. Suurimassa osassa tukisuhteita tapaamiset toteutuivat säännöllisesti. Nuorten tuettavien kanssa esiintyi jonkin verran ongelmia tapaamisten suhteen. Näihin puututtiin heti niiden ilmaannuttua ja yhteisessä palaverissa päätettiin tukisuhteen jatkosta. TUKISUHDETAPAAMISET 11/ /2011 Yht. 320 kpl Tapaamisten lkm Tukisuhteiden lkm Taulukko 1. Tukisuhdetapaamiset 11/ /2011

14 13 Ammatillinen ohjaus oli tärkeä osa tukihenkilötoimintaa. Tukisuhteiden lisääntyessä myös ammatillisen ohjauksen tarve lisääntyi. Tukihenkilöt sisäistivät vaitiolovelvollisuuden edellytykset alusta alkaen. He eivät voineet puhua kokemuksistaan muiden kuin tukihenkilötoimintaa ohjaavien työntekijöiden kanssa. Työntekijät pitivät säännöllisesti yhteyttä puhelimitse tukihenkilöihin tapaamisten jälkeen ja niiden välillä. Huolenpito koettiin positiivisena ja omaa toimintaa tukevana, vaikka tukisuhteessa ei olisi erityisiä ongelmia ilmennytkään. Jos ongelmia ilmeni, projektihenkilöstö oli tärkeä kumppani keskustelemassa ja arvioimassa tilannetta. Tarvittaessa projektityöntekijät kutsuivat koolle tuettavan perheen ja sosiaalityöntekijän keskustelemaan tilanteesta. Projektitoiminnan suunnitelmallisuus loi tukihenkilöille turvallisuutta tukisuhteessa toimimiseen. Tukisopimuksia laadittaessa projektityöntekijät tukivat tukihenkilöitä käytännön asioista sovittaessa. Ammatillisen ohjauksen tilastoinnilla osoitettiin projektihenkilöstön ja tukihenkilöiden välisten kontaktien tiheys. KONTAKTINOTTOTAVAT JA -MÄÄRÄT 11/ /2011 Yht kontaktia Kontaktien lkm Puhelin Sähköposti Yksilötapaaminen Ryhmätapaaminen Kontaktinottotapa Taulukko 2. Kontaktinottotavat ja -määrät 11/ /2011

15 KONTAKTIT TUKISUHTEISSA 11/ / kpl Kontaktien lkm Tukisuhteiden lkm Tukihenkilön kontaktit Työntekijän kontaktit Taulukko 3. Kontaktit tukisuhteissa 11/ / Tukihenkilöiden lisäkoulutus/virkistys Lisäkoulutuksia/virkistysviikonloppuja järjestettiin projektin aikana kolme kertaa (Sodankylä 1, Kittilä 2). Tukihenkilöille osallistuminen oli vapaaehtoista ja maksutonta. Kunnat maksoivat tukihenkilöiden matkakustannukset. Koulutukset suunniteltiin tukihenkilöiden tarpeet ja toiveet huomioiden. Koulutuksilla pyrittiin syventämään tietämystä tukihenkilönä toimimiseen. Aiheina oli miesten erityisyys tukihenkilötoiminnassa, lastensuojelulaki tukihenkilötoiminnan näkökulmasta ja perheissä ilmenevät ongelmat ja tukihenkilön rooli niissä. Ulkopuolisina luennoitsijoina toimivat Lapin ensi- ja turvakodin Miestyön keskuksesta Jouni Syväjärvi ja Jari Harju, sosiaalityöntekijä Pirjo Koberg ja sosiaalityöntekijä, kouluttaja, työnohjaaja Unto Matinlompolo. Myös lisäkoulutuksista/ vertaisryhmätapaamisista pyydettiin osallistujilta kirjallinen palaute. Mielellään kuuntelee, asiaan on paneutunut. Asiat meni hyvin perille. Maanläheinen, selkokielinen. Hän on erittäin pätevä ja asiansa osaava.

16 15 Lisäkoulutukset yhdistettiin virkistysviikonloppuihin, joissa tukihenkilöt tapasivat muita tukihenkilöitä ja jakoivat kokemuksiaan toiminnasta. Yhdessä pohdittiin ratkaisuja tukisuhteissa ilmenneisiin ongelmatilanteisiin ja jaettiin myös toiminnassa saatuja myönteisiä kokemuksia. Vertaistuki koettiin tärkeäksi ja motivoivaksi omalle toiminnalle. Mukava tavata muitakin tukihenkilöitä. Mielestäni vertaistuesta oli paljon hyötyä. Tapaamisessa oli hyvä vertailla eri ongelmia ja pulmia. 6 LASTEN JA NUORTEN TUKIHENKILÖTOIMINTAMALLI TUOTTEENA Projektirahoituksen päättyessä vuoden 2011 lopussa, tukihenkilötoiminnan tuotteistaminen tuli ajankohtaiseksi. Kustannuslaskennassa ja hinnoittelussa käytettiin apuna ulkopuolista konsulttia (Eija Lange, Pingvinos Oy). Projektihenkilöstö tuotteisti tukihenkilötoiminnan kunnille tarjottavaksi ostopalveluksi. Tuotteistus valmistui toukokuussa Ammatillisesti ohjatun koordinoidun tukihenkilötoiminnan kustannuksiksi kunnille tuli 1300 /vuosi/tukisuhde. Markkinoinnissa käytimme vertailuna Net Effect Oy:n tekemää taloudellista vaikuttavuusanalyysia MLL:n Varsinais-Suomen piirin Vauvaperhe-hankkeelle vuodelta Analyysissa on kuvattu kustannuksia ennaltaehkäisevän tuen puuttuessa erilaisissa perhetilanteissa. Vertasimme sitä tukihenkilötoiminnalle laskettuihin kustannuksiin ja tukihenkilötoiminta oli edullisempi vaihtoehto. Ensimmäiset kuntaneuvottelut käytiin yhteistyökunnissa touko-kesäkuussa. Tukihenkilötoiminnan ammatillista koordinointia kävivät kuntiin esittelemässä MLL:n Lapin piiri ry:n toiminnanjohtaja Mervi Kestilä ja projektihenkilöstö. Kuntien tiukka budjetointi ja säästötarpeet nousivat kuntaneuvotteluissa keskeisiksi asioiksi. Kuntaneuvottelut jatkuivat elo-syyskuun aikana, jolloin varmistui useimpien kuntien talousarviosuunnitelma vuodelle Yhteistyökunnista ainoastaan Muonio ja Pello ilmoittivat halukkuudestaan ostaa tukihenkilötoimintaa kokonaisuudessaan MLL Lapin piiri ry:ltä. Muut projektikunnat, joissa toimintaa oli, aikoivat järjestää tukihenkilötoiminnan koordinoinnin omana toimintanaan. Syyskuussa Rovaniemi, Kemi ja Enontekiö ilmoittivat kielteisen päätöksen tukihenkilötoiminnan ostamisesta.

17 16 Koska ostopalvelusta kiinnostuneita kuntia oli vain kaksi, tehtiin päätös, että MLL:n Lapin piiri ry tarjoaa Lapin kunnille tukihenkilöiden peruskoulutusta ja työnohjauksellisten virkistysiltojen järjestämistä ostopalveluna vuoden 2012 alusta. Osa kunnista suunnittelee myös yhteistyötä tukihenkilötoiminnassa. 7 PROJEKTIN ARVIOINTIA 7.1 Ohjausryhmä Projektille perustettiin ammatillinen ohjausryhmä arvioimaan ja kehittämään projektia. Ohjausryhmän tavoitteena oli tukea ja ohjata projektia oikeaan suuntaan ja lopputulokseen. Tärkeimpinä tehtävinä ohjausryhmällä oli seurata ja arvioida projektin kokonaisuuden toteutumista, käsitellä ja hyväksyä projektin suunnitelmia ja piirihallitukselle tehtyjä yhteenvetoja, seurata projektin arviointia ja raportointia, valvoa, ohjata ja tukea projektipäällikön työtä, hoitaa yhteyksiä ja tiedotuksia omiin taustayhteisöihinsä sekä edistää osaltaan projektin suhteita toimintaympäristöönsä. Lisäksi ohjausryhmä sai tiedoksi projektin taloudellisen tilanteen, josta vastasi piirihallitus. Ohjausryhmän kokoonpano sivulla Sisäinen arviointi Projektin tavoitteiden ja tulosten toteutumista sekä vaikuttavuutta seurattiin jatkuvasti projektin sisäisellä seurannalla ja itsearvioinnilla. Tarkoituksena oli, että koko projektitiimi ja sen sidostyhmät arvioivat projektin etenemistä reflektiivisesti, näkemyksiään ja kokemuksiaan vaihtaen. Käytännössä sitä toteutettiin projektin sisällä jatkuvalla reflektoinnilla, piirihallituksen ja ohjausryhmän palautteella sekä lähiyhteistyökumppaneista koostuvien työryhmien ja MLL:n työyhteisön reflektoivalla keskustelulla Opinnäytteet Tukihenkilöiden saama sosiaalinen tuki tukihenkilönä toimimiseen Lapin yliopistolle tehty pro gradu-tutkielma on laadullinen tutkimus Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tukihenkilöverkko Lapin lapsiperheille -projektissa toimivien tukihenkilöiden vastaanotetusta sosiaalisesta tuesta tukihenkilönä toimimiseen. Tutkimus tehtiin avoimen ja keskustelevan haastat-

18 17 telun keinoin puhelinhaastatteluna kymmenelle tukihenkilölle. Haastatellut tukihenkilöt olivat viideltä paikkakunnalta projektin toiminta-alueen kunnista. Tukihenkilöiden tuleminen mukaan toimintaan oli yksilöllistä. Useimpien motivaationa oli halu auttaa lasta/nuorta omalla paikkakunnalla. Osalla muuttunut elämäntilanne ja lisääntynyt vapaa-aika antoivat mahdollisuuden käyttää se auttamistyöhön. Lehtiartikkelit, rekrytointi-ilmoitukset sekä kokemukset aikaisemmista samankaltaisista jo päättyneistä projekteista tarjosivat mahdollisuuden aloittaa mukana toiminnassa. Tukihenkilöt olivat kokeneet haastattelutilanteet myönteisenä ja toimintaan kannustavana. Haastatteluissa oli kerrottu koulutuksen sisällöstä ja mitä asioita tukihenkilön tulee ottaa toimiessaan huomioon ja mihin hän sitoutuu. Tukihenkilöt pitivät koulutusta antoisana. Koulutuksesta sai perustiedot toiminnan sisällöstä ja käytännöistä. He pitivät tärkeänä sitä, että koulutuksessa painotettiin vapaaehtoisuutta. Koulutuksen vapaamuotoisuuden vuoksi jokainen sai olla oma itsensä. Ennen kaikkea semmonen vapaa ja semmonen, että ollaan yhtä porukkaa. Ei ole kaavamaisuutta. Että on tietenki semmonen, että joku pitää luentoa, ei tartte olla sormi pystyssä ja pyytää puheenjohtajalta puheen vuoroa. Jos tuntuu, että mulla on tuohon jotakin sanomista tai kysyttävää, niin se käyttää sillä lailla joustavasti kaikki se juttu ja sitte kyllä käsitellään aivan tosi tärkeitä asioita, mitä tässä hommassa tarvitaan. Oli niin hyvä koulutus, hyvä perhedytys, selkeä visio siitä, mitä ollaan tekemässä. Jos olis lähteny kylmiltään, niin luulen, ettei olis menny näin hyvin. On ollu tosi suuri vaikutus. Oli hienoa huolenpitoa, huolehdittiin, oli ihan mahtavaa. Syvästi käyään läpi asioita, ei pelkkää yhdessä oloa, peruskoulutuksen lisäksi käsitelty ongelmia ja ratkaisuja niihin. Erilaisia näkökulmia, huumori ollu mukana. Monipuolisesti puhuttu ja keskusteltu. Elämä on aika monimuotoista eikä asiat mene niin yksioikoisesti. Saatiin tukiperhekansio, missä oli monistettu, mitä siihen sisältyy. Tukihenkilöt kokivat tärkeäksi turvaksi toiminnalle tukihenkilötoiminnalle luodun prosessin. Sen mukaan edettäessä tukihenkilöt tietävät mitä heidän tulee ottaa toimiessaan huomioon ja mihin he sitoutuvat. MLL:n työntekijät koettiin ensiarvoisen tärkeiksi tukihenkilönä toimimisen, toimintaan sitoutumisen ja toiminnassa jaksamisen kannalta.

19 18 MLL tullu hienosti tekemään pohjustavaa ja koulutustyötä. Jos olis lähteny tähän kylmiltään, niin luulen ettei olis menny näin hyvin. Oli niin selkeä visio siitä mitä ollaan tekemässä. Mä luulen että sillä on ollu tosi suuri vaikutus, että tää on vaikutus tienny miten jatkaa kun tulee pulmia. Tukihenkilöt arvostivat MLL:n työntekijöiden osuutta tukisuhteen sopimusten käytännöistä, korvauksista ja säännöistä sovittaessa kuntatoimijoiden kanssa. Tärkeäksi koettiin MLL:n työntekijöiden kannustavaa, avointa ja keskustelevaa toimintamallia. Tukihenkilöt kokivat huolenpidon positiivisena ja omaa toimintaa tukevana. Tukihenkilöt olivat iloisia siitä, että heidän mielipiteitään ja kokemuksiaan kuultiin. Vaitiolositoumuksen takia tukihenkilöillä ei ollut mahdollisuutta kertoa tukisuhteen tapahtumista kenellekään toiselle ihmiselle. Työpaikalla vaikka olis ollu kuinka kiva viikonloppu, niin ei voi kertoa, vaikka haluaiskin. On kivaa, että on joku jolle kertoa, että käytiin paistamassa makkaraa On kivaa, että on joku jonka kanssa jakaa tuntemuksia ja myötäelää. Osalla tuettavista elämäntilanne perheessä oli muuttunut tukisuhteen aikana huonompaan suuntaan kohti varsinaisen lastensuojelutyön toiminta-aluetta. Kun tukihenkilö havaitsi tai kuuli perheessä ilmenneistä vaikeammista ja haastavammista tilanteista, oli MLL:n työntekijä tärkeä kumppani keskustelemassa ja arvioimassa tilannetta. Tämä edisti myös tukisuhteessa pysymistä, vaikka tukisuhde muuttuisi vaativammaksi. Tukihenkilöt olivat valmiita jatkamaan toimintaa haastavammassa tukisuhteessa. Perusteluina jatkamiselle he kertoivat, etteivät halunneet kovia kolhuja kokenutta tuettavaansa hylätä. Oli tosi vaikeeta tammikuun lopulla, ajattelin ettei tästä tule mitään, mun pitää mennä terapiaan. MLL:n T:n kanssa puhuin Jännä tuossa palaverissa ja puhelimessakin aiemmin T kysyi haluanko lopettaa, ettei ole tarkoitus kun menee näin vaikeaksi tilanne, ei tarkoitus rasittaa. Ettei se ole tukihenkilön paikka, Jotenki mä koen, en voi sanoa, että lopetan, kun tämä lapsi on mulle annettu. katotaan nyt loppuun asti, että mikä on se ratkaisu, kyllä mä ne voimat saan sen mukaan. Tukihenkilöiden sitoutumista toimintaan osoittaa myös se, miten he ajattelivat tuettavansa parasta tilanteessa, jossa tukisuhde piti lopettaa tukihenkilön elämäntilanteen muuttuessa. Olen paininu tämän asian kanssa jo jonkin aikaa. Tulee ittelä semmonen olo, että huijaa ko on luppautunu olemaan, sittoutunu ja allekirjottanu paperitkin. Niin tulee semmonen olo, että oli vaikea alkaa MLL:n työntekijällekki sanomaan, että meillä on nyt oikeasti hankalaa, mutta pakkohan se oli No mutta ko puhuin MLL:n työntekijän kanssa, että ko olemma sopimuksen kirjottaneet, että mitä nytten? Niin se sano, että te oletta vapaaehtoisia. Nin itelle tuli, että huh, huh, onpa ihanaa.

20 19 Tukihenkilöt odottivat sosiaalityöntekijöiltä hyväksyvää ja yhteistyötä edistävää asennetta. Tukihenkilöt toivoivat myös saavansa toiminnastaan palautetta ja tietoa heiltä edellytettävistä toimintaja yhteistyöodotuksista. Tukisuhteen sujumisen ja yhteydenpidon kannalta tukihenkilö tulisi pitää mielessä yhteistyötahona. Tukihenkilöt toivoivat saavansa tietoa tukisuhteeseen liittyvistä asioista. Tukihenkilöiden mielestä sosiaalityöntekijöihin pitäisi saada yhteys. Olisi hyvä, jos kunnassa olisi nimetty tukihenkilötoiminnasta vastaava henkilö. Osalla tukihenkilöistä yhteistyö sosiaalitoimen kanssa on ollut tosi vähäistä, toisilla on ollut siitä myönteisiä kokemuksia. Sosiaalitoimiston kanssa on sujunut hyvin. Sosiaalityöntekijän kanssa ollaan tehty yhteistyötä, lämpimästi ottanut meidät vastaan ja sillä lailla. On ollut innokkaana hänkin, kokenu myönteisenä tän toiminnan ja tervetulleena. Sosiaalityöntekijä sanoi, että tämä toiminta on semmosta kevyempää laitoshoitoon verrattuna, ettei koskaan aikaisemmin ole pystynyt tällaista tarjoamaan. Tukihenkilöt kokivat merkityksellisenä, että peruskoulutuksen jälkeen oli tiedossa lisäkoulutusta. Mie tykkäsin kun HH esitteli lastensuojelulakia, HH luki sen suomeksi. Se ei ollu mitään kapulakieltä. Könkäällä oli se koulutus. Käytiin vähän, mitä se toiminta on, oli kaks päivänen, lauantaista sunnuntaihin. Lisäkoulutuksiin yhdistetyistä vertaistapaamisista moni tunsi saaneensa oppia, neuvoja ja rohkeutta toimia tukihenkilönä. Alkuvaiheessa tuki oli sitä, että toiset kertoivat tukihenkilöksi ryhtymisen alkutaipaleesta ja epäilyn, riittämättömyyden ja epävarmuuden tunteista, joita lähes jokaisella on ollut. Vertaistukea ei osattu alkuvaiheessa osattu hyödyntää koko laajuudessaan, koska itsellä ei vielä ollut kokemusta tukihenkilöydestä. Ihan oikeesti sitä oli ihan H-moilanen, istui ja kuunteli, kun ittellä ei mittään kokemusta mistään. Ei yhtään tienny, mistä olis voinu kysyä. Nyt tietäis jo paljon enempi, uskaltais kysyä. OK, kaikki oltiin vasta-alkajia. meiän keskustelu oli hiljasta, ko me ei tietty, mistä me puhutaan. Koulutuksessa oli mukana niitä, joilla ei vielä ole ommaa tuettavaa, tekivät kysymyksiä ja oli hauska kuulla ittekki oli ajatellu samalla tavalla. Ja oli hauska kuulla, että samalla tavalla nuokin epäröivät, niinkö meki epäröitiin silloin kun oltiin alakamassa mukkaan. Alkaa vaiko eikö? Aivan positiivinen kokemus, ei ole ainoa joka on ajatellu, että hui, mihin ollaan nimi laitettu. Tukihenkilöt kokivat positiivisena, että toiminnassa oli mukana miehiä ja naisia. He painottivat myös sitä, että tukihenkilötapaamisissa oli turvallista kertoa ja keskustella ilman että tarvitsee tuntea syyllisyyttä tai pelkoa salassapidon rikkomisesta.

21 20 MLL:n järjestämä tapaaminen, tulkitsin sen ettei se ollu koulutusta, enemmänkin niiden kokemusten vertailua ja lähinnä vertaistukea. Oli ihan virallinen ohjelma, toteutettiin vapaamuotoisena. Kyllä siellä kuuli kuinka monenlaista ihmisillä olis annettavaa tässä toiminnassa ja kuinka monenlaiset ihmiset on kiinnostuneita antamaan aikaansa. Kyllä ihmiset edelleen kokee ja pitää hyvänä ajatusta koko kylä kasvattaa. ja antaa muille aikuisille luvan mahollisuuden kasvattaa omaa lastaan. Aikuiset näkee että on tärkeää että kaikki osallistuu lapsen kasvattamiseen. nykyään se tarvii tämmösen kehyksen. Oli ihan hauska käyä. vieruskaverin kans puhuttiin, että järjestetäänkö meille lissää tämmösiä että vois tavata? Olis vähän vertaistukea, sais kuulla miten toisilla on menny ja loppupeleissä huomais että onhan niitä ongelmia toisillaki, vaikka minkälaisia. Oli muitaki, joilla oli lapsia, juttelit että mitä on ollu Tuettavien ja heidän huoltajien kokemuksia saamastaan tuesta tukihenkilötoiminnassa Projektisuunnittelija Tarja Hannola tutki Rovaniemen ammattikorkeakoulun YAMK- terveyden edistämisen koulutusohjelman opinnäytetyössään TULA projektissa olevien tuettavien lapsiperheiden kokemuksia saamastaan tuesta. Tutkimus tehtiin teemahaastatteluna puhelimitse ja henkilökohtaisissa tapaamisissa. Haastatteluun osallistui neljä tuettavan perheen aikuista ja kaksi tuettavaa lasta. Tukisuhteille asetetut tavoitteet ovat olleet konkreettisia sekä tuettaviin lapsiin että huoltajiin kohdistuvia. Tavoitteiksi on asetettu muun muassa seuraavia asioita: äiti/huoltajat saavat omaa aikaa ja hengähdyshetkiä, huoltajat saavat tukea rajojen asettamiseen ja kasvattamiseen. Tuettavat saavat turvallisen aikuiskaverin seuraa, jakamatonta huomiota, miehen mallia ja omasta arjesta poikkeavaa viriketoimintaa. niinku miehen mallia ja sitte niinkö tää oikeen perheen toiminta justiin että ne säännöt kaikki mitä pitäis olla parisuhteelle aikaa oli muistaakseni kans, ja että lapset niinku tapais muitaki. no ainakin oli se, että pojat saavat turvallisia aikuiskontakteja ja miehen mallia elämäänsä ja mulle tarjotaan sitä omaa aikaa tai autetaan siinä jaksamisessa Tuettavien huoltajien haastatteluista kävi ilmi, että tukisuhteille asetetut tavoitteet olivat pääsääntöisesti saavutettu. Yksi haastateltava totesi, että tavoitteet oli saavutettu osittain johtuen pitkän välimatkan aiheuttamista haasteista.

22 21 ite ainakin koen, että siitä on ollu joka kerta hyötyä kun tytöt on menny tukiperheeseen, on saanu tehdä hommia rauhassa on toteutunut hyvin, vieläkin pitävät yhteyttä vaikka tukisuhde on loppunut on mennyt niin kuin on pitänytkin, tai oikeestaan jopa ylittänytkin omat odotukset. Tukihenkilöistä on tullut tärkeät ihmiset lapsille. Tukisuhteissa koettu tuki voidaan jakaa sosiaalisen tuen mallin mukaan toiminnalliseen, tiedolliseen, emotionaaliseen ja aineelliseen tukeen (Kumpusalo 1991). Seuraavassa kuvaillaan tuen konkreettisia muotoja kaavioiden avulla sekä esitetään siteerauksia haastatteluista. Toiminnallinen tuki pitää sisällään hyvin monenlaista tekemistä ja toimintaa. Toiminnallisuus koostui arkisista, päivittäisistä toiminnoista mikä on tukihenkilötoiminnalle tyypillistä. Haravointi Lumityöt Askartelu Puutyöt Leipominen Ruuanlaitto Tiskaaminen Siivous Fyysinen apu käytännön toimiin esim. muuttoon Ulkoilu Retkeily Makkaranpaisto nuotiolla TOIMIN- NAL- LINEN TUKI Koirien kanssa leikkiminen ja ulkoilutus kyllä ne on niinku touhunnu siellä kaikenlaista, poikakin on saanu enemmän toteuttaa itseään ku se on saanu tiskailla ja kaikkea ko en mä kotona sitä tiskihommiin halua. Moottoripyöräily Mönkijällä ajo Veneily Moottoriajoneuvojen korjaaminen siellä tehdään ihan eri asioita, ei katota telkkaria eikä olla koneella

23 22 Tiedollista tukea koettiin saadun jokaisessa tukisuhteessa. Miltei jokaisessa tukisuhteessa koettiin, että sekä tuettavat että huoltajat olivat saaneet tarpeellisia, ajankohtaisia neuvoja ja opastusta. Neuvoja uudessa, haastavassa tilanteessa TIEDOLLI- NEN TUKI Ohjausta ja neuvonta käyttäytymistapoihin Opastusta kädentaitoihin, kotitöihin tyttö mietiskelee paljon asioita ja kyselee, varmaan saanut neuvoja sieltä osas käyttäytyä fiksummin ja aikuismaisemmin vaikka kaupungilla, sillon tukisuhteen aikaan sitte ku siellä on sitä miesväkeä nii sitte ne on saanu, erityisesti oon huomannut, että se ottaa mallia hirveesti miespuolisista niin siellä tulee sitte sitäki

24 23 Tukisuhteissa koettiin tärkeäksi säännöllinen yhteydenpito joka oli toteutunut kaikissa tukisuhteissa. Tuettavien huoltajat kokivat, että koko perhe on saanut kannustusta ja he itse ovat saaneet tukea ja rohkaisua oman ajan viettämiseen, mikä on edesauttanut heidän voimavarojensa lisääntymistä. Kannustus Myötäeläminen EMOTIO- NAALINEN TUKI Ratkaisukeskeisyys Positiivisuus Toivon ylläpito Säännöllinen yhteydenpito on puhuttu pitkiä puheluita tukihenkilö aina soitti ja kyseli kuulumisia ja kaikkiin muihinkin asioihin tulee kuule kannustusta että no sitte ku oli tässä vaikea aika kuule niin kyllä me otetaan päivä kerrallaan ja huomenna on taas parempi päivä ja että aina ollaan niinku ajateltu positiivisesti

25 24 Tuettavien huoltajat kertoivat, että tuettavat ovat saaneet tukihenkilöiltä käytettyjä leluja, vaatteita ja joitakin esineitä sekä syntymäpäivälahjoja. Yhdessä tukisuhteessa tuettava oli saanut rahaa ja puheaikaa vastinetta vastaan. Syntymäpäivälahjoja AINEELLI- NEN TUKI Rahaa, puheaikaa kotitöitä vastaan Käytettyjä vaatteita, pikkutavaroita, leluja no ei varmaa rahaa en oo ainakaan tietonen siitä mutta silloha jo ensimmäisellä kerralla ku käytiin siellä tutustumassa ni ne sai sieltä valkata leluja. Poika on saanu se on nytte niinku jonkun vanhan rannekellon saanu sieltä niin se on sille niinku semmonen tosi rakas vaikka se ei niinku toimikkaan se rannekello mut ku se on sieltä saatu niin hän piettää sitä nytkin sillä kädessään että ei siinä mielessä että no kysytään että saanko taskurahaa että ei tämmöstä että ku tukihenkilö ostaa puheaikaakin niin sen edestä on tehty ennen töitä ja sillä rahalla saapi ostaa sitten puheaikaa tai sitten karkkirahaa tai jotain

26 25 Tuettavien huoltajat kokivat, että tukihenkilötoiminnalla on ollut positiivisia vaikutuksia sekä tuettaviin, huoltajiin ja koko perheeseen. Vaikutuksina tuettavaan he mainitsivat muun muassa iloisuuden ja rauhallisuuden lisääntymisen. Itse he kokivat stressin ja väsyneisyyden vähentymistä. ja onhan se joka kerta tosi ilonen ku se niinkö tulee ja ku se tuli ni se oli semmonen hirittelijä että niillä oli ollu niin kivaa ja sen kans voi jo keskustella että kaikki tämmöset pikkujutut mistä elämä koostuu ni kyllä ne on ja kun poika on nyt niin paljon iloisempi ja niin paljon rauhallisempi ni kyllähän se on itelläkin niin paljon parempi olo mulla ainaki stressi vähentyy huomattavasti ku saa aina sen tietää että voi soittaa koska vaa ja että saa sen vapaa-ajan. Tukihenkilötoiminta koettiin merkitykselliseksi sekä tuettaville että huoltajille. Haastatteluissa esiintyy muun muassa seuraavia merkityksiä: huoltajien omien voimavarojen lisääntyminen, lapset oppivat olemaan erossa vanhemmistaan, perhemallin näkeminen ja kokeminen, varamummola paikkakunnalla, lapsilla on elämässään vanhempia aikuisia, joilla on elämänkokemusta ja oikeat arvot, turvallinen aikuiskaveri. saa sitä huokasuaikaa lapsilta että tuota saa omassa rauhassa tehä vaikka nuita iha vaikka koulutehtäviä tai sitten ihan vaan tuota kotihommia tai sitte jättää ne kotihommat siksee ja lähtee vaikka patikoimaa tai kalastamaan tai sitte lähtiä käymää kaverin tykönä kahavilla tai just siellä kampaajalla tai jotakin semmosta extremehommaa no mä luulen, että lapsille se on ollu aika iso asia että on niinku koska mun kaveripiirissä ei oo tämmösiä ihan vanhempia aikuisia että kaikki on niinku aika nuoria mulle se on ollu kyllä niinku mä aluksi vierastin tätä asiaa vieraitten ihmisten kanssa mut nyt sitten ku suostuin siihen ni se on ollu kyllä niinku melkee kui oisin jo aikaisemmin niinku aatellu että tämmönenki vaihtoehto on että se ois niinku helpottanu jo ajat sitte oon vielä kiittäny siitä että on sattunu noin ihanat ihmiset ne on kyllä tosi mukavat ihmiset ku mä olin ihan lopussa tässä se aina soitti ja kyseli emmää tiiä mä en ois ikinä pärjänny yksin. poikaki halus mennä enemmän sinne koska se oli niinku kotona kyllä ne on taivaan lahjoja ne ihmiset Tukihenkilötoiminta koettiin yleisesti vapaampana ja mukavampana tukimuotona verrattuna ammattiapuun. mä ainakin koen sen että niinku ne tekee sen omasta vapaasta tahdostaan ja niinku haluaa olla mukana ja auttaa meitä ja olla niinku poikien elämässä mukana niin mää niinku että se tuntuu tosi mukavalta tämä vapaaehtoishomma niin minusta paljo sillee vapaampaa että ku tuota joku tiukka sosiaalitäti tulis tuota vahtaamaan ja kattomaan että jaa mitäs täällä homma-

27 26 taan omalla vapaa-ajalla tai on se niinku sillee palijo mukavampaa että ku on tutut ja tietyt ihmiset tunteepi että minkälaiset on että ei oo ihan kuka tahansa tuntematon ihminen Lasten haastatteluista käy ilmi hyvin paljon yhtäläisyyksiä verrattuna huoltajien kokemuksiin. Lasten vastaukset ovat lyhyempiä ja suoraviivaisempia kuin aikuisten. Tukisuhteiden tavoitteisiin oli kirjattu muun muassa mieskaveri, vanhempien voimavarojen lisääntyminen, mediavapaa aika tukihenkilötapaamisissa, arjesta poikkeavan toiminnan lisääntyminen. Molemmat haastatellut lapset tiesivät ainakin osan syistä miksi heillä on tukihenkilöt. oikeesti pitäis olla mun veljellä ku se on villi äiti ja isä voi levähtää Tuettavat lähtivät tukihenkilötapaamisiin pääsääntöisesti mielellään. no siinä keskelä, joskus harmittaa lähteä josku iha ok mmm kivalta Lasten haastattelujen perusteella sosiaalisen tuen muodot voidaan jakaa kuten huoltajienkin haastattelujen sisällön kuvailussa. Toiminnallinen tuki on ollut monipuolista, yhteistä tekemistä. Koirien leikittäminen Ilmakiväärillä ampuminen Retkeily Ulkoilu Retket Rovaniemelle, Ranuan eläinpuistoon, Arktikumiin Moottorikelkalla ja mönkijällä ajo Koneiden korjausta TOIMINNAL- LINEN TUKI Ruuanvalmistus Leivonta Pihatyöt Elokuvat

28 27 ajetaan kelekalla ja retkelä yksin saa ajaa mönkijälä katotaan teeveetä deeveedeetä joskus tehhää ruokaa leivotaan Lapset kokivat saaneensa myös neuvoja ja ohjausta sekä kannustusta tukihenkilöiltä. no en minä tiiä kaikessa mönkijästä jutellaan opettaa korjaamaa Lapset olivat saaneet tukihenkilöiltä syntymäpäivä- ja joululahjoja sekä pääsiäismunia. Tuettavat lapset kertoivat pitävänsä tukihenkilötapaamisissa molemmista tukihenkilöistä sekä yhteisestä tekemisestä. Toisella haastateltavalla harmitti tukihenkilötapaamisissa se, että hänellä ei ole siellä tietokonetta käytettävissä Terveydenhoitajien näkemyksiä lapsiperheiden tukihenkilötoiminnasta RAMK:n terveydenhoitajaopiskelija Eija Koivumaa arvioi tutkimuksessaan yhteistyökuntien lastenneuvolatyötä tekevien terveydenhoitajien näkemyksiä lapsiperheiden tukihenkilötoiminnasta mahdollisten tulevien toimintamuotojen kehittämiseksi. Tutkimuksessa on käytetty laadullista tutkimusotetta. Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla puhelimitse. Haastatteluun osallistui 16 terveydenhoitajaa kaikista projektin kymmenestä yhteistyökunnasta. Tutkimustulosten mukaan terveydenhoitajien mielestä lapsiperheiden tukihenkilötoiminta ja TULA -projekti toimi kunnissa perheiden erityistilanteissa. Tukihenkilötoiminta miellettiin laaja-alaiseksi tukimuodoksi, jota kunta tai kolmas sektori organisoi. Se oli myös merkityksellinen varhaisen vaikuttamisen kanava lapsiperheiden auttamiseksi. Tuloksissa tuli ilmi, että projektista oli saatu liian vähän tietoa. Muutama terveydenhoitaja oli lukenut projektin tiedotteita tai osallistunut infotilaisuuteen. En tiedä onko meiltä osallistuttu, ei ole tullut infoa. ei ole näkynyt neuvolatyössä. Hyvät porukat takana

29 28 Lapsiperheiden tukihenkilötoiminta miellettiin tarpeelliseksi ja sen toivottiin toimivan omassa kunnassa organisoidusti matalan kynnyksen palveluna. Terveydenhoitajat arvioivat tukihenkilötoiminnan olevan moniammatilista ja hyvin toimiva tukimuoto. Useimmat terveydenhoitajat sisällyttivät tukihenkilötoiminnan sosiaalitoimen työnkuvaan. on sosiaalitoimen tukipalveluna perheille. on perheitä, joissa lapset ovat viikonloppuisin, niin kuin isovanhempiperhe. Terveydenhoitajat mielsivät lähes kaikissa haastatteluissa tukihenkilötoiminnan elämänlaatua parantavaksi tukimuodoksi perheen erityistilanteissa. Sillä mahdollistettiin voimavaroja vanhemmille, vertaistukea, arjen apua ja harrastusmahdollisuuksia. Varhaista vaikuttamista terveydenhoitajat pitivät tärkeänä, jotta asiat eivät muutu perheellä liian ylitsepääsemättömän tuntuisiksi. Heidän mukaansa jo pienellä avulla saadaan helpotusta arkeen ja ennaltaehkäistyä vanhempien väsymistä. tukea parisuhteeseen ja vanhemmuuteen Jos tukihenkilöitä olisi, pienessäkin notkahduksessa pienelläkin avulla voimaantumaan Kokonaisuutena ennaltaehkäistään huostaanottoja ja vanhempien väsymistä Terveydenhoitajat esittivät lapselle tärkeänä varhaisen vaikuttamisen kanavana arjen tavallisten toimintojen kokemista turvallisen aikuisen kanssa. Tärkeänä pidettiin, että lapsi saa kokemuksia erilaisista elämyksistä ja positiivista huomiota yksilönä ja motivointia harrastuksiin, joiden myötä itsetunto ja pärjäämisen tunne vahvistuu. Tärkeänä pidettiin sosiaalisten verkostojen kasvattamista ja ylläpitämistä erityisesti muualta muuttaneille perheille. Mainittiin esimerkiksi varamummolat, joiden avulla voitaisiin ehkäistä syrjäytymistä. tukihenkilön kautta kosketus tavanomaisen perheen toimintoihin muualta muuttaneille mummoloita arkeen muutakin merkitystä kuin katto pään päällä. Tukihenkilötoiminnalle todettiin haastatteluissa olevan erittäin suuri tarve useimmissa kunnissa. Tarve kuitenkin vaihtelee, koska kunta ja perheet ovat pieniä ja siten syntyvyys on vähäistä. Tukiperheiden vähyys näkyi huostaanottojen lisääntymisenä. Palvelut tulisi olla hyvin organisoituja. Kolmannen sektorin palveluita pidettiin tärkeinä palvelumuotoina, joilla on helppo saada kanssakäyminen luonnolliseksi perheiden kanssa, joilla omat sosiaaliset verkostot ovat kaukana. Tukihenkilötoiminnan kerrottiin voivan olla yksi palvelu, jota markkinoida. jos olisi enemmän, voisi pienemmissäkin tapauksissa tarjota

30 29 varamummoloita tarvittais organisoitu toiminta tarpeellista tarvitaan matalan kynnyksen tukihenkilötoimintaa Suurimmassa osassa haastatteluita terveydenhoitajat sanoivat voivansa toimia aloitteen tekijänä tukihenkilötoiminnassa. Toiminta tarpeen kartoittajana ja puheeksi ottajana sekä informoijana tuli myös esille. Osa terveydenhoitajista toivoi tiiviimpää yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa perhetyön puitteissa. voisin olla yhteyshenkilö perheen ja tukihenkilön välillä ja voisin osoittaa perheen tukihenkilölle pitäisi olla yhteistyötä enemmän sosiaalitoimen kanssa, kynnys madaltuu ottaa tukihenkilö voisivat olla lastensuojelunkin kautta aktiivisia ottamaan yhteyttä ja yhteistyössä tekemään koulutusta, pyytää terveydenhoitajia asiantuntijoiksi Terveydenhoitajat pitivät tärkeänä kehittää tukihenkilötoimintaa ennaltaehkäiseväksi ja matalakynnyksen palveluksi. Neuvolassa käyvät kaikki lapsiperheet ja sitä kautta pystytään tarjoamaan varhaista tukea, jotta lapsen ei tarvitsisi välttämättä päätyä lastensuojeluasiakkaaksi. matalan kynnyksen juttu, ei isoa ongelmaa kaikki käy perheneuvolassa, näemme kaikki lapsiperheet tärkeintä ennaltaehkäisy Kuntien sosiaalityöntekijöiden kokemuksia ja näkemyksiä TULA -projektista Projektin omana toimintana tehtiin keväällä 2011 kyselytutkimus, jossa kartoitettiin yhteistyökuntien sosiaalityöntekijöiden kokemuksia, näkemyksiä ja vaikutuksia TULA -projektista. Lisäksi kyselyn avulla kartoitettiin kehittämisideoita sekä tulevaisuuden suunnitelmia tukihenkilötoiminnan järjestämisen suhteen kuntien alueilla vuoden 2011 jälkeen. Tutkimus on laadullinen ja se toteutettiin teemahaastatteluna. Kysymykset lähetettiin kuntien vastaaville sosiaalityöntekijöille etukäteen sähköpostitse. Vastaajat osallistuivat haastatteluun kirjallisesti ja puhelinhaastatteluna. Kunnissa, joissa toiminta oli aktiivista ja tukisuhteita paljon, kokemukset toiminnan onnistumisesta olivat erittäin hyviä. Hankkeelta koettiin saaneen vastinetta. Toiminnalle koettiin olevan tarvetta ja

31 30 se koettiin tärkeäksi työmuodoksi. Toiminnan aloittaminen koettiin hyväksi asiaksi. Osassa kunnissa toiminta on hyvää ja tukiperheitä riittävästi. Näissä kunnissa toiminta on vastannut kunnan tarpeisiin hyvin, osin yllättävän hyvin. Muutamalla paikkakunnalla toiminnan piiriin on ollut vaikea saada tukihenkilöitä tai tukiperheitä, jonka vuoksi toiminta on ollut vähäistä tai sitä ei ole ollut lainkaan. Kokemukset toiminnasta olivat myönteisiä, joskin harmillisesti liian vähäisiä. Tukihenkilötoiminnan markkinointi perheille on koettu helpoksi. On koettu hyväksi, että on ollut jotain mitä tarjota perheille. Tukihenkilöiden markkinointia helpottaa toiminnan tunnettuus, joka madaltaa kynnystä ottaa palvelu vastaan tai kysellä palvelua. Osa vastaajista koki, ettei perheitä ole ollut tarpeeksi tai niitä ei ole tavoitettu. Tukisuhteiden valmistelu koettiin helpoksi. Valmistelut on hoidettu MLL:n puolesta hyvin. Aloituspalaverit koettiin hyviksi, mikäli vastaajat olivat olleet niissä mukana. MLL:n projektihenkilöstö on hoitanut järjestelyt, joten aloituspalavereita ei ole koettu työläiksi. Tukihenkilöiden rekrytointi koettiin joko työlääksi tai helpoksi ja nopeaksi riippuen kunnasta. Rekrytoinnin haasteet liittyivät tukihenkilöiden vähäisyyteen, sillä haasteena on sama kuin muillakin järjestöillä, eli rekrytoitavia on vähän. Osin rekrytointi on tapahtunut MLL:n kautta ja tukihenkilöt ovat löytyneet nopeasti, yli kuntarajojenkin. Ammatillinen ohjaus koettiin onnistuneeksi, ohjausta ja vastauksia kysymyksiin on saatu ja palaute tukihenkilöiltä/-perheiltä on ollut positiivista. Kunnista, joissa toimintaa ei ole ollut tai se on ollut vähäistä, koettiin, ettei ammatillista ohjausta ole ollut tai se on ollut vielä vähäistä. Yhteistyö projektihenkilöstön kanssa on koettu hyvin joustavaksi ja yhteydenpito projektihenkilöstön puolelta aktiiviseksi. Todettiin, että sähköposti ja puhelin auttavat joustavassa, molemminpuolisessa yhteydenpidossa. Projektihenkilöstö on selvittänyt projektin tarkoituksen, tavoitteet ja toimintamuodot hyvin. Pienessä kunnassa koettiin, ettei asiakkaita, perheitä tai tukihenkilöitä ole saatu riittävästä toiminnan piiriin. Kunnissa, joissa toimintaa ei ole ollut tai se on ollut vähäistä, koettiin, ettei yhteistyötä ole ollut, osin myös muiden työkiireiden takia. Tukihenkilötoimintaa on saatu juurrutettua kuntaan sekä jossakin kunnassa toiminta on virkistynyt uudelleen. Kuntapuolen vaikutuksissa nostettiin esille positiiviset vaikutukset ja palvelu koettiin hyvänä työkaluna viranhaltijalle. Ilman hanketta toiminta olisi ollut vähäistä kunnassa. Kunnan tar-

32 31 peita on kuultu. Rahallinen säästönäkökulma nostettiin myös esille, sillä ennaltaehkäisevä työ ja - vaikutus ovat osin poistaneet tarvetta kalliimmilta tuki- ja hoitomuodoilta. Kunnassa koettiin, ettei oltu jääty yksin käynnistyksen jälkeen. Kunnissa, joissa toimintaa on toteutettu vähän aikaa tai toiminta on muuten vähäistä, kuntavaikutuksia ei nostettu esille. On toiminu, on saatu hankkeelta vastinetta. Yllättävän myönteinen Suurin osa vastaajista koki toiminnalla olleen positiivisia vaikutuksia tuettaville lapsille, nuorille ja perheille. Vaikutuksina mainittiin tuki ja apu vanhemmille, helpottuneisuutta, voimaannuttavat hengähdyshetket vanhemmille, lapsille turvallisia ihmissuhteita, lämpöä hellyyttä ja läsnäoloa sekä erilaista toimintaa. Yksi vastanneista ilmoitti, ettei toiminnalla ole ollut vaikutusta tuettaviin. Vanhemmat ovat saaneet apua lasten kasvatuksessa, hengähdyshetkiä ja ovat voineet joskus olla keskenään parisuhdetta hoitaen Kyllä, lapsille tukisuhteilla on suuri merkitys. Esimerkiksi isätön poika on saanut tukisuhteen myötä miehen mallia elämäänsä. Ennaltaehkäisevä vaikutus on tärkeä Kyllä, selvästi helpottuneisuutta perheiden elämässä Koettiin, että avohuollon puolella tukihenkilötoiminta on yksi palvelumuoto lisää tarjontaan. Palvelun avulla toiminta pystytään kohdentamaan oikeisiin tarpeisiin. Vaikutukset koettiin ennaltaehkäiseviksi. Toiminta on osin vähentänyt painetta lastensuojelun raskaammilta toimenpiteiltä. Toiminta koettiin myönteisemmäksi kuin ammatillinen perhetyö, sillä tukihenkilötoimintaa ei mielletä niin helposti lastensuojelun tukimuodoksi. Osa perheistä vierastaa termiin lastensuojelu liittyviä toimenpiteitä. Vaikutuksista merkittävimpänä nähtiin se, ettei ole ollut tarvetta käyttää ulkopaikkakunnilla sijaitsevia perhekoteja tai laitospaikkoja. Osa vastaajista arvioikin tämän vuoksi toiminnan auttaneen aikaansaamaan taloudellisia säästöjä. Tukihenkilötoiminta on koettu arvokkaaksi lisäksi lastensuojeluun ja sosiaalityöhön sillä toiminta pystytään kohdistamaan paremmin ja tehokkaammin yksilöllisesti lapsiin. Osalle vastaajista vaikutukset näkyivät vielä vähäisinä, silti projektin avulla toivottiin lisää voimaa lastensuojelun avohuoltoon. Pääsääntöisesti koettiin, että tukihenkilötoiminta on arvokas ja tarvittu lisä, sillä toiminta pystytään kohdentamaan oikeisiin tarpeisiin. Oman työn kannalta projekti on koettu positiiviseksi, sillä se on

33 32 mahdollistanut lisäpalvelun tarjoamisen sekä antanut sisältöä ja helpotusta omaan työhön, kun on jotain mitä tarjota! Suurin osa kyselyyn vastanneista ilmoitti hankkeen myötä saaneensa lisää tietoa tästä työkalusta, jonka käyttöönotto on keveää ja helppoa. Antanut erilaista sisältöä myös perhetyöntekijän ja asiakasperheen kanssakäymiseen ja vuorovaikutukseen Oman työn kannalta on ollut hyvä, että on tarjota jotakin palvelua! Pienessä kunnassa tämä on hyvä lisäsarja työhön, sen käyttöönotto on helppoa ja keveää. Ei kuormita omaa työtä, päinvastoin on ihanaa kun on tarjota jotain! Osassa kuntia vaikutusta omaan työhön ei osattu määritellä, tai se määriteltiin heikoksi. Tämä selittynee osin vastaajien työnkuvan monimuotoisuudesta, sillä jokaisessa kunnassa saman viranhaltija ei tee samoja töitä, tai osallisuus projektin toiminnassa vaihtelee. Kunnissa toivotaan tukihenkilötoiminnan säilyvän jatkossakin. Lisäksi toivottiin säännöllisten tukihenkilökoulutusten jatkumista MLL:n Lapin piiri ry:n toimesta. Todettiin, että tarvitaan erityisesti murrosikäisten kanssa toimivia tukihenkilöitä sekä miespuolisia tukihenkilöitä. Tällä hetkellä tuntuu hyvältä näin Vertaistukea muista kunnista. Pitää pitää huoli tukihenkilöistä, ei voi jättää yksin. Sen vuoksi järjestölähtöinen tukihenkilöverkko on parempi, parempi vastaanotto perheillä. Eivät säikähdä lastensuojelua Jokaisessa yhteistyökunnassa kunnassa tiedostettiin vahvasti tarve ammatillisesti ohjatulle ja koordinoidulle tukihenkilötoiminnalle. Jossakin kunnassa mainittiin, että tukihenkilötoiminta voisi kuulua kunnan perhetyöntekijän toimenkuvaan. On kyllä, erityisesti lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnalle Suurin osa kunnista aikoi järjestää jollakin tapaa koordinoitua tukihenkilötoimintaa vuoden 2011 jälkeen. Tärkeänä pidettiin, että jatkossakin koulutetuista tukihenkilöistä pidettäisiin huolta eikä heitä jätettäisi yksin. Osassa kunnissa tulevaisuuden suunnitelmat tukihenkilötoiminnan osalta vaativat vielä selvittelyjä. Yksikään kunta ei vastannut, että eivät järjestäisi tukihenkilötoimintaa mitenkään. Kunnat, jotka alustavasti suunnittelivat järjestävänsä tukihenkilötoimintaa omana toimintanaan, halusivat pitää jo solmitut tukihenkilökontaktinsa, mutta epäröivät kuinka realistista toiminta olisin ilman MLL:ää. Toiminta nähtiin erittäin tärkeänä avohuollon osana.

34 33 Kunnat, jotka ilmoittivat halukkuutensa hankkia koordinoitua tukihenkilötoimintaa MLL:n Lapin piiriltä pohtivat palvelun hintaa. Osa kunnista oli erittäin kiinnostunut palvelun hankinnasta ja pitivät sitä todennäköisenä. Talouspuolihan siitä vastaa, mutta ennen kuntaneuvotteluja pehmitän 7.4 TULA -projekti RAY:n suorittamassa järjestöhankkeiden arvioinnissa Raha-automaattiyhdistys rahoittaa joukkoa järjestöjen toteuttamia hankkeita, joiden toiminta nivoutuu kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman eli Kasteen tavoitteisiin. Yhtenä osana toimenpidekokonaisuutta on tukea varhaisen puuttumisen otteen lisäämistä kuntien päätöksenteossa. RAY toteuttaa tätä tavoitetta rahoittamiensa kokeilu- ja kehittämishankkeiden kautta. Tällä perusteella Tukihenkilöverkko Lapin lapsiperheille -projekti oli yksi kahdestakymmenestä hankkeesta, jotka valittiin arvioitavaksi. Arvioinnissa käytettiin kyselyhaastattelua, johon projektihenkilöstö vastasi yhdessä Lapin piiri ry:n toiminnanjohtajan kanssa. Hankehaastattelun tarkoituksena oli mallintaa hankkeen looginen vaikutusketju hankkeenvalmistelusta toivottuihin vaikutuksiin. Tietoa kerättiin myös hankkeen sidosryhmille suunnatulla kyselyllä.(terävä, Lähteenmäki- Smith, Eronen 2011, 6-9) Kehittämistoiminta koetaan hankkeiden sidosryhmien kesken sellaiseksi, johon ei panosteta riittävästi, mutta jolle on kuitenkin suuri tarve. Aidon osallisuuden lisääminen ja asiakaslähtöinen kehittämisote vaatii eri kohderyhmien syvällistä ja pitkäaikaista tuntemusta, jota monilla järjestöillä on kerääntynyt jopa vuosikymmenien ajalta. Hankkeen keskittyminen kehittämistyössä rajattuun kohderyhmään johtaa siihen, että vaikuttavuus kohdistuu hyvin kapeaan asiakassegmenttiin. Toisaalta fokusoitunut asiakasnäkökulma lisää järjestön erikoistunutta osaamista, ja siten edistää täysin uudenlaisten avausten nostamista eri kohderyhmien palvelutarpeista (Terävä, ym. 2011, 41). Kehittämiskumppanuuksien toteutumiseen vaikuttaa hankkeiden vetäjien ja sidosryhmien käytännön yhteistyömuotojen löytyminen. Kunnat ovat hankkeiden tärkeä kohderyhmä ja suora hyödynsaaja. Tukihenkilöverkko Lapin lapsiperheille -projektissa kehitettiin ennaltaehkäisevän työn toimintamalleja ja tuotettiin palvelua, jota tarjottiin kuntien käyttöön osaksi kuntien palvelukokonaisuutta. Arviointi osoitti, että järjestöt ovat hyvin aktiivisia yhteistyönedistäjiä ja kunnat kokevat yhteistyön hyödyt merkittävinä. Pelkkä järjestön aktiivisuus ei riitä, vaan yhteistyön vastavuoroi-

35 34 suus on erityisen tärkeää uuden toimintamallin juurruttamisessa esimerkiksi kunnan palvelukokonaisuuteen. Haasteiksi yhteistyölle todettiin ajanpuute, kuntien heikko taloustilanne ja toimintakulttuureissa olevat erot. (Terävä ym. 2011, 41-42). Hankkeen työ kohdistui järjestön toiminnan ja kuntien välisen yhteistyön kehittämiseen. Työskentelimme asiakasrajapinnassa, joka tarkoitti, että hankkeeseen myönnetyillä resursseilla tuotettiin kuntiin ammatillisesti ohjattua vapaaehtoista tukihenkilötoimintaa. Työ asiakasrajapinnassa mahdollisti ensi käden tiedon saannin haasteista joita kunnan alueella oli. Toimintaa suunnattiin MLL:n paikallisyhdistysten lisäksi myös kuntien sosiaali- ja terveystoimen työntekijöihin, joiden avulla palvelujärjestelmää kehitettiin. Yhteistyökuntien sosiaalityöntekijöille suunnatussa kyselytutkimuksessa tuli esille hankkeen myönteiset vaikutukset lasten, nuorten ja lapsiperheiden elämään. Haasteeksi nousi toiminnan pysyvyys ja jatkuminen kunnissa projektin päätyttyä. Hankkeessa on onnistuttu luomaan pohjustus yhteistyölle ja palveluketjujen yhdistämiselle. Hanke on tuonut palvelun kehittämiseen uudenlaisia toimintamalleja ja se on toiminut tiedon ja osaamisen välittäjänä.. Niiden hyödyntäminen ei ole kuitenkaan vielä riittävää sidosryhmien konkreettisessa työssä. Kunnilta vaaditaan tahtoa ja taitoa luoda alueelleen hankkeen aikana juurrutettu tai uudelleen henkiin herätetty ammatillisesti ohjattu vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta. Hankkeen toiminnan hyödyt olisi helpommin osoitettavissa euromääräisinä laskelmina siitä, miten ennaltaehkäisevän työn hyödyt pitkällä aikavälillä koituvat julkisen palvelujärjestelmän säästöiksi. Ennaltaehkäisevän työn vaikutusketju on pitkä prosessi ja kustannussäästöjen osoittaminen lyhyellä aikavälillä on mahdotonta. Palvelun kehittämisessä merkittävä osuus on kuntien toimialajohtajilla, jotka lopulta päättävät palveluiden rakenteista ja resurssien suuntaamisesta. (Terävä ym. 2011, 41-48).

36 35 8 POHDINTA Tukihenkilötoiminnalle luotu prosessi koettiin hyväksi niin projektihenkilöstön kuin tukihenkilöidenkin osalta. Toiminnan vaiheistaminen selkeytti projektihenkilöstön työtä ja tukihenkilöt kokivat sen tuovan turvaa omalle toiminnalleen. Toimintamallia voidaan hyödyntää vastaavassa toiminnassa. Projektista tiedotettiin kuntatoimijoita aluksi henkilökohtaisella sähköpostilla. Kuntatapaamisten yhteyteen järjestettiin myös vierailut MLL:n paikallisyhdistyksiin. Taloudelliset resurssit olivat riittämättömät useampiin esittelytilaisuuksien ja tapaamisten järjestämiseen. Pitkien välimatkojen ja taloudellisen tehokkuuden vuoksi samalla matkalla pyrittiin tapaamaan useampien kuntien edustajia ja paikallisyhdistysten hallituksia. Aikataulullisesti kaikkia osapuolia oli mahdotonta saada yhtä aikaa paikalle ja osa terveydenhoitajista koki, että projektista oli tiedotettu liian vähän. Kaikille projektikuntien terveydenhoitajille lähetettiin sähköpostitse tietoa projektista, joitakin terveydenhoitajia tavattiin henkilökohtaisestikin. Havaittiin, että terveydenhoitajien vaihtuvuuden vuoksi tiedonsiirrossa oli ilmeisesti ongelmia. Myös poikkihallinnollisessa tiedon välittymisessä oli puutteita. Lapin alueella ilmestyvissä lehdissä projekti sai hyvin näkyvyyttä. Lehtiartikkelit tukihenkilötoiminnasta toivat uusia tukihenkilöksi haluavia mukaan projektin järjestämiin koulutuksiin. Projektihenkilöstö osallistui muutamiin yleisötilaisuuksiin. Tilaisuuksista saatiin rekrytoitua tukihenkilöitä. Mikäli resursseja olisi ollut käytettävissä enemmän, projektihenkilöstö olisi osallistunut ja järjestänyt erilaisia tilaisuuksia ja henkilökohtaisia tapaamisia enemmän, koska ne koettiin tuloksellisiksi ja mielekkäiksi. Tukihenkilöiden rekrytointi projektin aikana oli haasteellista. Osassa kuntia sosiaalityöntekijät osallistuivat kiitettävästi oman työnsä ohessa rekrytointiin, toiset taas kokivat sen vievän liikaa omaa työaikaa. Paikallisyhdistysten kautta ei tukihenkilöitä saatu rekrytoitua. Koulutetut tukihenkilöt osallistuivat myös rekrytointiin jakamalla tietoa ja kokemuksiaan omalla paikkakunnallaan. Tämä toi toimintaan mukaan useita uusia tukihenkilöitä. Koulutukset järjestettiin sellaisissa tiloissa, joissa koulutettavat ja kouluttajat pystyivät viettämään koko koulutusajan yhdessä. Se edisti ryhmäytymistä ja vertaistukea. Lisäksi projektihenkilöstön ja koulutettavien tiivis yhdessäolo ja tutustuminen loivat turvallisuuden tunnetta ja pohjaa ammatilliselle ohjaukselle ja tukisuhteiden onnistumiselle. Koska Lappi on laaja maakunta ja koulutuksiin osallistuvat tulivat eri puolilta Lappia, koulutuspaikkakuntia vaihdeltiin. Projektihenkilöstö vastasi järjestelyistä ja koulutuksista. Se oli joskus ajankäytön suhteen haasteellista. Koulutuspalautteissa

37 36 tukihenkilöt arvostivat koulutusten kattavaa sisältöä, vapaata ja keskustelevaa ilmapiiriä ja toiminnallisia harjoituksia. Tukihenkilöiden oma arvostus tekemäänsä vapaaehtoistyötä kohtaan lisääntyi koulutusten myötä. He sisäistivät merkityksensä olla vapaaehtoisena yksi osa ennaltaehkäisevää tukimuotoa, jolla vähennetään lapsiperheiden, lasten ja nuorten pahoinvointia ja syrjäytymistä. Koulutuksiin osallistuneet ammattilaiset ja ei-ammattilaiset jakoivat tieto- ja kokemustietoaan ryhmissä. Koulutusrunko pysyi koko projektin ajan samana, hiontaa tehtiin kerättyjen koulutuspalautteiden pohjalta. Se jää käytettäväksi tuleviin koulutuksiin. Lisäkoulutuksissa tukihenkilöt saivat syventää tietojaan ja keskustella kokemuksistaan ja ongelmatilanteiden ratkaisuista asiantuntijoiden johdolla vertaisryhmässä. Vertaistuki koettiin koko projektin ajan tukihenkilöitä yhdistäväksi. Ammatillisen ohjauksen tarve tukihenkilönä toimimiseen, toimintaan sitoutumiseen ja toiminnassa jaksamiseen tuli esille tukisopimusten lisääntyessä. Tämä tarkoitti, että projektihenkilöstön työajasta suuri osa kului ammatilliseen ohjaukseen. Se kuormitti henkilöstöä henkisesti ja loi tarpeen myös omalle työnohjaukselle. Työparina toimiminen koettiin erittäin hyväksi ratkaisuksi tukisuhteiden haasteita pohdittaessa. Sirpa Vähänikkilän pro gradu -tutkielman alustavista tuloksista käy ilmi, että ammatillinen ohjaus koettiin merkitykselliseksi ja tärkeäksi. Sama tulee esiin projektihenkilöstön tukihenkilöiltä saadussa suorassa palautteessa. Myös muissa vastaavissa tukihenkilötoiminnan hankkeissa on todettu että ammatillisen ohjauksen puuttuessa riski tukihenkilötoiminnan loppumisesta kasvaa. Kunnissa, joissa sosiaalityöntekijät ymmärsivät tukihenkilötoiminnan merkityksen ja mahdollisuudet sekä osallistuivat rekrytointiin, toiminta oli aktiivista ja niissä solmittiin useita tukisuhteita säännöllisesti. Sosiaalityöntekijät kokivat, että tukihenkilötoiminta oli vähentänyt tarvetta kalliimmilta tuki- ja hoitomuodoilta ja tuonut siis myös säästöjä joissakin kunnissa. Tukihenkilötoiminnan koettiin olevan tarpeellinen lisä tarjottaviin ennaltaehkäiseviin avohuollon palveluihin. Tuettavat perheet ovat kokeneet tukihenkilötoiminnan merkitykselliseksi omalle jaksamiselleen ja lasten hyvinvoinnin edistämiselle. Projektille tehdyssä opinnäytetyössä haastatellut perheet kokivat tukihenkilötoiminnan vastanneen sille asetettuihin tavoitteisiin. Lapset olivat saaneet tukiperheessä turvallisen aikuisen seuraa, miehen mallia ja omasta arjesta poikkeavaa viriketoimintaa. Tuettavan perheen vanhemmat olivat saaneet tukea ja rohkaisua oman ajan viettämiseen lapsen ollessa tukiperheessä. Se oli edesauttanut voimavarojen lisääntymistä ja arjessa jaksamista. Stressi ja väsymi-

38 37 nen vähenivät tukisuhteen ansiosta. Edellä kuvatun perusteella voidaan havaita, että laadulliset vaikutukset ja merkitys inhimillisellä tasolla koettiin tärkeiksi. Sosiaalityöntekijöiltä ja tuettavilta perheiltä saatu palaute toiminnan merkityksellisyydestä ja vaikutuksista koettiin ristiriitaiseksi verrattuna kuntien päätöksiin olla hankkimatta toiminnan koordinointia MLL:n Lapin piiri ry:ltä tulevaisuudessa. Kuntaneuvotteluissa esitettiin myös esimerkkejä toiminnan kustannusvaikuttavuudesta verrattuna korjaaviin tukimuotoihin. 9 TOIMENPIDESUOSITUKSET Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman TULA -projektin toiminta nivoutui kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma Kasteen tavoitteisiin. Tavoitteena oli yhteistyökuntien alueella lisätä lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä, lisätä hyvinvointia, parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua sekä kaventaa alueellisia eroja palvelujen saatavuudessa. TULA -projekti tuotti toimintakautenaan kunnille monitoimijuuteen perustuvan yhteistyömallin, jonka jatkaminen ja edelleen kehittäminen jää kuntien vastuulle projektin päättyessä. Kuntien on lastensuojelulain 36 :n 1 momentin mukaan järjestettävä lapsen ja nuoren terveyden ja kehityksen kannalta välttämättömät tukitoimet, esimerkiksi tukihenkilö tai -perhe. Lapin kunnissa tukihenkilötoiminnan kehittäminen on jäänyt usein hankkeiden varaan. Hankkeissa rahoitus tulee RAY:tä ja palvelu on näin kunnalle maksutonta. Hankkeiden päätyttyä tukihenkilötoiminta on vähitellen hiipunut, koska siihen ei ole riittävästi resursseja. Kuntapäättäjien tulisikin huomioida hankkeiden aikana toteutetun toiminnan avulla saadut taloudelliset säästöt. Laadukkaan toiminnan takaamiseksi kuntien tulisi pohtia, kykenevätkö he järjestämään palvelua itse vai ostopalveluna esimerkiksi järjestöiltä. Kolmannen sektorin järjestöjen vahvaa asiantuntemusta ja palveluja kannattaisi hyödyntää tukihenkilötoiminnan toteuttamisessa ja kehittämisessä. Palvelujärjestelmissä poikkihallinnollisten toimintojen kehittäminen on keskeistä. Kuntiin tulee luoda pysyviä johtamis- ja yhteistyörakenteita, joilla ennaltaehkäisevän ja varhaisen puuttumisen ote saadaan osaksi koko kunnan päätöksentekoa. Kuntiin tulee rakentaa kumppanuuksia, joissa yhdistyvät julkinen, yksityinen ja järjestöjen tuottama palvelu. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyö tukihenkilötoiminnan koordinoinnissa auttaa jakamaan resursseja. Verkostotoiminnassa yhteistyö perustuu avoimeen ja luottamukselliseen vuoropuheluun. Tiedonkulkua eri am-

39 38 mattilaisten välillä tulee lisätä. Lapissa pitkät välimatkat asettavat perheet eriarvoiseen asemaan palvelujen saatavuudessa. Kuntarajat ylittävää toimintamallia kannattaakin kehittää, kun sille projektin aikana on luotu hyvä pohja. Kolmannen sektorin järjestöt tuottavat laadukkaita palveluita. Myös tässä projektissa konkretisoitui se, miten saada myytyä kunnille ennaltaehkäiseviä palvelumuotoja. Järjestöjen osaamisen hyödyntäminen osana hyvinvointipalvelujen järjestämistä vaatii vielä kehittämistä. Tukihenkilötoiminta on useiden tutkimusten mukaan edullisempi vaihtoehto kunnille verrattuna muihin tukitoimiin. Vaikutukset ovat kuitenkin nähtävissä vasta pitkällä aikavälillä. Vaikka tukihenkilöt toimivat vapaaehtoisina, heillä on oikeus koulutuksiin ja ammatilliseen ohjaukseen. Tukihenkilöiden tekemän työn tukemisella ja arvostuksella taataan kuntien alueelle toiminta, jolla edistetään lapsiperheiden hyvinvointia nyt ja tulevaisuudessa. Vapaaehtoistoimijat ovat oikeutettuja tukihenkilökorvauksiin ja matkakorvauksiin. Korvaussummat kuitenkin vaihtelivat kunnissa ja maksusuoritukset tukihenkilöille saattoivat viipyä kohtuuttoman kauan. Näihin asioihin pyydettiin kuntien sosiaalityöntekijöitä kiinnittämään huomiota. Yhtenäinen käytäntö tukihenkilökorvauksissa vaatii vielä työtä kuntapäättäjiltä ja -toimijoilta. Kuntaneuvotteluissa ilmeni, että suunnitelmissa on yhtenäisen korvauskäytännön käyttöönotto jo ehkä vuoden 2012 aikana.

40 39 LÄHTEET Eronen Antti, Lähteenmäki-Smith Kaisa & Terävä Eeva (toim.) 2011: Kaste-järjestöhankkeiden arvionti. Avustustoiminnan raportteja 27/2011. Kuopio. Raha-automaattiyhdistys Finlex- Valtion säädöstietopankki. Osoitteessa Korhonen, Anu (toim.) 2005: Lastensuojelun tukihenkilön käsikirja. Jyväskylä. Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry. Kumpusalo, Esko 1991: Sosiaalinen tuki, huolenpito ja terveys. Sosiaali- ja terveyshallituksen raportteja 8/1991. Helsinki. Sosiaali- ja terveyshallitus. Syrjänen, Johanna (toim.) 2010: Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry. Turku.

41 40 LIITTEET Liite 1 Lehtiartikkeli Tornionlaakso

42 Liite 2 Lehtiartikkeli Luoteis-Lappi

43 Liite 3 Lehtiartikkeli Lapin Kansa

44 Liite 4 Lehtiartikkeli Koillis-Lappi

45 Liite 5 Lehtiartikkeli Pohjolan Sanomat

46 Liite 6 Lehtiartikkeli Inarilainen

47 Liite 7 Lehtiartikkeli Koillislappi

48 47 Liite 8. Projektin aikataulu ja vaiheistus PROJEKTIN AIKATAULU JA VAIHEISTUS Vuosi Toimenpide Toteutus Ajankohta 2009 Projektin verkostoituminen Yhteistyökumppaneiden tapaamiset ja sopimusten solmiminen kuntatoimijoiden kanssa. 5 6/09 Projektin organisoituminen Henkilöstön rekrytointi ja palkkaaminen. Ohjausryhmän perustaminen. 6 9/09 8/09 Painopistealueiden ja toimintasuunnitelman täsmentäminen Hankesuunnitelman täsmentäminen toimintasuunnitelmaksi. Kunnat jaetaan toiminta-alueisiin Toiminta aloitetaan v seitsemän kunnan alueella (Inari, Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla, Savukoski ja Sodankylä 9/09 Projektin tiedotus ja markkinointi, tukihenkilöiden rekrytointi Esittelypuffi ja rekrytointi-ilmoitus paikallislehtiin, kuntien sosiaali-työntekijöille ja MLL:n paikallis-yhdistyksiin. Projektin esittely MLL:n pj-päivillä, Hki. Projektitiedote toimialueiden seurakuntiin. Projektitiedote MLL:n yhdistystiedotteessa 5/2009. Projektin esittely MLL:n Lapin piirin syyskokouksessa. Suunnitelma projektin markkinoinnista yhteistyössä Lapin Ensi- ja turvakodin Miestyön keskuksen kanssa. Tukihenkilöiden jatkuva rekrytointi. 8 11/09 jatkuvaa Tukihenkilötoiminnan suunnittelu Tukihenkilötoiminnan prosessikuvaus kevät/09

49 48 Tukihenkilötoiminnan toteuttaminen Tukihenkilöiden haastattelut ja valinnat. Tapaamiset ja yhteydenotot kuntien sosiaaliviranomaisten ja terveydenhoitajien kanssa. Tukihenkilötoimintaan liittyvien käytäntöjen selvittäminen. Lomakkeiden ja sopimuspohjien laatiminen. Tukihenkilösopimusten solmiminen 9 10/09 jatkuvaa Tukihenkilökoulutus Koulutuksen suunnittelu/hionta. Peruskoulutus Rovaniemi 6 osallistujaa Peruskoulutus Sodankylä 6 osallistujaa Lisäkoulutus (Miestyön keskus Roi)vertaisryhmätapaaminen 8 10/09 Seuranta, arviointi ja raportointi Tilannekatsaus pirihallitukselle. Jatkohakemus RAY:lle. Projektin riskianalyysi. Projektin arviointisuunnitelma. Tilannekatsaus ohjausryhmälle. 9 12/09 9/09 9/ / /09 Tukihenkilösopimukset Tukihenkilösopimus Sodankylä 12/ Projektin toimintasuunnitelman toteuttamisen jatkaminen Toiminta aloitettiin kolmen yhteistyökunnan (Kolari, Muonio ja Pello) alueella prosessikuvauksen mukaisesti. 1/10 Projektin verkostoituminen Yhteistyökumppaneiden tapaamiset: - sosiaalityöntekijät Kolari, Muonio, Pello - EloKolon toimijat - Ensi- ja turvakoti - MLL:n paikallisyhdistys Pello - sosiaalityöntekijät Kemijärvi, Inari, Pelkosenniemi, Savukoski Terveydenhoitaja Savukoski/Pelkosenniemi 1/10 1/10 1/10 2/10 2/10 2/10

50 49 Projektin tiedotus ja markkinointi, tukihenkilöiden rekrytointi Lehtiartikkelit: Pohjolan Sanomat, Lapin Kansa, Luoteis-Lappi, Tornionlaakso, Koillis-Lappi. Rekrytointi-ilmoitus paikallislehtiin, kuntien sos.työntekijöille ja MLL:n paikallisyhdistyksiin. Projektin esittely Pellon eläkeläisten yhdistys. Suorakirje- ja sähköpostirekrytointia sekä puhelinyhteydenottoja. Pelkosenniemi/Savukoski alueella. Yhteydenotot sähköpostitse terveydenhoitajiin Muonion, Pellon ja Kolarin alueella. Projektin esittely Pelkosenniemellä lasten ja nuorten hyvinvointi-illassa. 1 2/10 1 2/10 1/10 1 2/10 2/10 2/10 Tukihenkilötoiminnan toteuttaminen Tukihenkilöiden haastattelut ja valinnat. Ammatillinen ohjaus tukisuhteissa: yhteydenotot puhelimitse ja tapaamiset. 2/10 1 3/10 Tukihenkilökoulutus Peruskoulutus Ylläsjärvi 9 koulutettua tukihenkilöä lisää yht. 21 koulutettua tukihenkilöä 2/10 Seuranta, arviointi ja raportointi Tukihenkilösopimukset Koulutuksista kerätty palaute. Raportointi MLL:n Lapin piirin toimintakertomukseen. Itsearviointi. Raportointi toiminnanjohtajalle. Projektihenkilöstön palaverit. Raportointi ohjausryhmälle. Tukihenkilösopimus Kemijärvi (1 kpl) Tukihenkilösopimus Inari (1 kpl) Tukihenkilösopimus Kemijärvi (1 kpl) Tukihenkilösopimus Kolari (2 kpl) Tukihenkilösopimus Inari (2 kpl) Tukihenkilösopimus Kolari (1 kpl) Tukihenkilösopimus Salla (2 kpl) Yhteensä 13 solmittua sopimusta. 19 toimivaa tukihenkilöä ja 25 tuettavaa. 2-3/10 jatkuva prosessi 2/10 2/10 3/10 3/10 4/10 5/10 7/10

51 50 Tukihenkilötoiminnan toteuttaminen Koulutettuja tukihenkilöitä 21. Tukihenkilösopimusten laatimisia ja tarkistuksia. Ammatillinen ohjaus tukisuhteissa: yhteydenpito puhelimitse seka yksilö- ja ryhmätapaamiset Ammatillisen työnohjauksen tarve kasvanut sopimusten lisääntymisten myötä 2/10 2/10 8/10 Projektista tiedottaminen Yhteydenpito kuntatoimijoihin 2/10 8/10 Tukihenkilöiden lisäkoulutus Lisäkoulutus Kittilän Könkäällä, kouluttaja Unto Matinlompolo, osallistujia 15, vertaisryhmätapaaminen, ryhmä- ja yksilötapaamisia. 8/10 Projektista tiedottaminen Projektin esittely sos.ja terv.ltk Inari Yhdistyskäynnit ja sos.tt tapaamiset 8/10 Projektin tiedotus ja markkinointi, tukihenkilöiden rekrytointi Rekrytointi-ilmoitus paikallislehtiin, kuntien sos.työntekijöille ja MLL:n paikallisyhdistyksiin. Mieskaveritoiminnan kehittäminen kiinnostuneiden yhteistyökuntien kanssa. (Kemijärvi, Muonio, Posio) 9/10 Tukihenkilötoiminnan toteuttaminen Tukihenkilöhaastattelut ja valinnat peruskoulutukseen Ammatillinen ohjaus tukisuhteissa: yhteydenotot puhelimitse ja tapaamiset. Tukihenkilösopimusten laatiminen ja sopimusten tarkistamisia 9/10 jatkuvaa Tukihenkilökoulutus Peruskoulutus Rovaniemi , 9 osallistujaa 10/10 Projektityöntekijöiden koulutus VETO-koulutus Hki Lapsiperheiden tukihenkilötoiminnan työkokous Hki 3,5,9/10 5,11/10

52 51 Yhteenveto tukihenkilötoiminnasta Tukihenkilösopimuksia: Kolari 3 kpl Pello 1 kpl Salla 3 kpl Kemijärvi 2 kpl Ivalo 2 kpl Yhteensä 11 solmittua sopimusta Toimivia tukihenkilöitä 17 kpl. Tuettavia lapsia/nuoria 20 kpl. Koulutettuja tukihenkilöitä yhteensä 30 kpl. 12/ Projektityöntekijöiden koulutus VETO-koulutus Hki Lapsiperheiden tukihenkilötoiminnan työkokous Hki 1,2/11 Tukihenkilökoulutus Peruskoulutus Pello osallistujaa. Projektin järjestämien peruskoulutuksen saaneita tukihenkilöitä yhteensä 45. 2/11 Opinnäytetyöt Eija Koivumaa RAMK: Terveydenhoitajien näkemyksiä lapsiperheiden tukihenkilötoiminnasta Sirpa Vähänikkilä Pro Gradu Lapin yliopisto: Tukihenkilö, ammatillisen auttamisen ja vapaaehtoistoiminnan kumppanina lapsiperheille Lapissa Tarja Hannola Y- AMK RAMK: Tuettavien perheiden, lasten januorten kokemuksia tukihenkilötoiminnasta Tukihenkilöverkko Lapin lapsiperheilleprojekti: Sosiaalityöntekijöiden ja kuntapäättäjien kokemuksia sekä näkemyksiä tukihenkilötoiminnan järjestämisestä tulevaisuudessa

53 52 Tukihenkilötoiminnan toteuttaminen Tukihenkilösopimukset Ammatillinen ohjaus puhelimitse ja yksilötapaamisina Uusien tukihenkilösopimuksien solmiminen Tukihenkilösopimusten solmimisia ja olemassa olevien sopimusten tarkistuksia jatkuvaa jatkuvaa Tukihenkilötoiminnan tuotteistus Tuotteistamisprosessi käynnistetty Tukihenkilötoiminnan työkokous Hki; aiheena tukihenkilötoiminnan tuotteistaminen ja markkinointi Kyselytutkimus: Sosiaalityöntekijöiden ja kuntapäättäjien kokemuksia sekä näkemyksiä tukihenkilötoiminnan järjestämisestä tulevaisuudessa Kuntaneuvottelut tukihenkilötoiminnan jatkosta v alusta yhteistyökuntien alueella Kuntaneuvottelut tuotteen tarjoamisesta ostopalveluna Lapin kuntiin 4 5/2011 Kuntaneuvottelut Toinen kierros kuntaneuvotteluja 8 9/11 Lisäkoulutus/virkistysvkl Tukihenkilötoiminta Raportointi Tukihenkilöiden lisäkoulutus/virkistysvkl Levillä Tukihenkilöiden palkitseminen kiitosmerkeillä ja kunniakirjoilla. Koulutettuja tukihenkilöitä 45. Toimivia tukihenkilöitä 21. Tuettavia lapsia/nuoria 21. Tukisuhteita 18. Ohjausryhmän viimeinen kokoontuminen, loppuraportti 10/11 11/11 11/11

54 53 Liite 9. Peruskoulutusrunko TUKIHENKILÖVERKKO LAPIN LAPSIPERHEILLE -PROJEKTI TUKIHENKILÖIDEN PERUSKOULUTUS Koulutuksen aloittaminen Tutustuminen ja ryhmäytyminen Koulutuksen tavoitteet MLL:n ja Tukihenkilöverkko Lapin lapsiperheille -projektin esittely Historia Arvot Toiminnan päämäärät Tukihenkilöverkko Lapin lapsiperheille projekti Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistoimintaa säätelevät periaatteet Tukihenkilötoiminnan eettiset periaatteet Minä tukihenkilönä Tukihenkilön ominaispiirteitä Tukihenkilön tehtävät ja roolit Ihmisen kohtaaminen Vuorovaikutus Kohtaamisen perusasiat Kuuntelijan kultaiset säännöt Vaikeat tilanteet Palautteen antaminen ja vastaanottaminen Ratkaisukeskeisyys ja ongelman ratkaisutaidot tukihenkilötoiminnassa Ratkaisukeskeisyyden idea Ratkaisukeskeisyys tukisuhteessa Käytännön asiat Tukihenkilön ja ammattihenkilön tehtävien ja vastuun rajaus Salassapito- ja vaitiolovelvollisuus Vakuutukset Lomakkeet ja sopimukset Tukihenkilökorvaukset Ammatillinen ohjaus Lastensuojelulaki Koulutus sisältää toiminnallisia harjoituksia ja ryhmätöitä.

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta kansalaisten määrä Lapissa 2001-2015 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 1863 2033 2361 2629 2900 3153 3359 3827 3794 3642 Ulkomaalaisten määrä Lapissa

Lisätiedot

1 Sosiaalihuoltolaissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä.

1 Sosiaalihuoltolaissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä. 1 Mitä lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on? Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on sosiaalihuoltolakiin ja lastensuojelulakiin perustuvaa suunnitelmallista, ohjattua ja tavoitteellista vapaaehtoistoimintaa,

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Lapsen/Nuoren kysymykset

Lapsen/Nuoren kysymykset PALAUTE LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSESTÄ 2015 Lastensuojelun työntekijät ovat selvittäneet perheenne mahdollista lastensuojelun tarvetta. Lastensuojeluntarpeen selvityksen tavoitteena on arvioida lapsen

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA *** Lohjan mielenterveysseuran kehittämä toimintamalli Minna Malin Päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 TUKIKOIRAKKO - TOIMINTA Toiminta on

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSIVASU

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSIVASU Lapsen hyvä arki hankeen III Ajankohtaisfoorumi Posio 14.4.2011 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSIVASU Paula Loukkola KM, jatko-opiskelija Varhaiskasvatus VARHAISKASVATUSSUUNNITELMATYÖN LÄHTÖKOHTIA

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Kertomuksia sosiaalityöstä - Opiskelijoiden puheenvuoro. Terveyden edistämisen kehittämispäivät

Kertomuksia sosiaalityöstä - Opiskelijoiden puheenvuoro. Terveyden edistämisen kehittämispäivät Kertomuksia sosiaalityöstä - Opiskelijoiden puheenvuoro Terveyden edistämisen kehittämispäivät 13.1.2010 Jenni Kehus & Sanna Lähteinen, Lapin yliopisto Puheenvuoro pohjautuu: Opiskelijoiden ennakkotehtäviin

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto Vastaajat kunnittain yhteensä 168 Vastaajien työpaikka/taustayhteisö

Lisätiedot

KUMMIOPISKELIJATOIMINTA OMAISHOITAJIEN TUKENA

KUMMIOPISKELIJATOIMINTA OMAISHOITAJIEN TUKENA KUMMIOPISKELIJATOIMINTA OMAISHOITAJIEN TUKENA Marja Heikkinen Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry Elina Penger OAKK, Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy KETÄ OLEMME? Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset

Lisätiedot

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kansalaisareena 2016 Järjestöasiantuntija Jokke Reimers Yleistä Kyselyn nimi Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kyselyn vastausaika 1.12. 11.12.2015 Vastuuhenkilö

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Kyselytutkimus. Lappeenrannan nuorisotoimen sometiimi

Kyselytutkimus. Lappeenrannan nuorisotoimen sometiimi Kyselytutkimus Lappeenrannan nuorisotoimen sometiimi Kysyimme Lappeenrantalaisilta lapsilta, nuorilta ja aikuisilta heidän mielikuvia nuorisotoimesta (painottaen nuoria). Näin he vastasivat. Lapset Lapset

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus Marjatta Luukkanen Helsingin sanomat 12.3 2+15 13.10.2015 Korhonen, Lassila, Luukkanen 2 Asiakasvastaava-toiminnan taustaa Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelma

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

SATAKUMMI - Satakunnan lapsiomaisten kummitoiminnan yhteistyöryhmä

SATAKUMMI - Satakunnan lapsiomaisten kummitoiminnan yhteistyöryhmä SATAKUMMI - Satakunnan lapsiomaisten kummitoiminnan yhteistyöryhmä Toimijat Satakunnan Syöpäyhdistys MLL, Satakunnan piiri FinFami Satakunta ry Satakunnan sairaanhoitopiiri Porin seurakuntayhtymä Satakunnan

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry 1 Mitä toimeksiantosuhteinen perhehoito on? Perhehoito on henkilön hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 Lapin liitto 23.4.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapset ja lapsiperheet Suomessa Lapsia lasten osuus lapsiperh. koko väestöstä Koko maa 1 091 560 20,50 % 587

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 1 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Pirttirannan päiväkoti Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Peltopuiston päiväkoti Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Oulaisten

Lisätiedot

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja Selvitys sosiaalihuollon ll henkilöstön nykyisestä määrästä ä ja kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja poistumasta it t vuoteen 2015 Lapin alueella ll Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

Lastensuojelun perhehoito

Lastensuojelun perhehoito Lastensuojelun perhehoito 12.12.2012 Perhehoidon lakimuutoksia 1.1.2012 Perhehoidon ensisijaisuus (Lsl 50 ) Ennakkovalmennus pakollinen (Perhehoitajalaki 1 ) Sijaishoitaja (Perhehoitajalaki 6 a ) Vastuutyöntekijän

Lisätiedot

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Maaseudun Sivistysliitto Aluepäällikkö Elina Vehkala Monikulttuurisuus maaseudulla Toimimme globaalissa yhteisössä,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

201 vastausta. Tiivistelmä. Sukupuoli. Ikä. 1) Käytän Nuorisotiloja. Tyttö % Poika %

201 vastausta. Tiivistelmä. Sukupuoli. Ikä. 1) Käytän Nuorisotiloja. Tyttö % Poika % 201 vastausta Tiivistelmä Sukupuoli Tyttö 100 50 % Poika 101 50 % Ikä 6lk 23 11 % 7lk 38 19 % 8lk 44 22 % 9lk 52 26 % Lukio/ammattikoulu 36 18 % Olen vanhempi kuin edelliset vastausvaihtoehdot 8 4 % 1)

Lisätiedot

Kokemuksia kerhotoiminnasta

Kokemuksia kerhotoiminnasta Kokemuksia kerhotoiminnasta Kerhopäivinä koulussa on aina myönteinen sutina. Ovat oppilaat ja ohjaajat sama hehku kasvoillaan touhottamassa sinne tänne. Siinä tulee rehtorinakin tunne, että tämähän toimii!

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

Suora sitaatti niinkö tosiaan?

Suora sitaatti niinkö tosiaan? @MagSymp16 Suora sitaatti niinkö tosiaan? Lauri Haapanen viittä vaille tohtori toimittaja lauri.haapanen@helsinki.fi www.laurihaapanen.fi Twitter: @LauriHaapanen Esimerkki 1: Kulutusvalinnat Kulttuurilehti,

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

NOPSA -toimintamallissa perheen osallisuus on monialaisen verkostotyön lähtökohta

NOPSA -toimintamallissa perheen osallisuus on monialaisen verkostotyön lähtökohta Ennaltaehkäisevän tuen ja intensiivisen työotteen toimintamalli nuorten palveluihin 2011 2013 NOPSA -toimintamallissa perheen osallisuus on monialaisen verkostotyön lähtökohta KAPSERI II Osallisuuden helmet

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan 23.2.2016 Rovaniemi Koulu liikuttaa ja istuttaa Liikkuva koulu -tutkimuksen tuloksia 2010 2015 Tuija Tammelin, Janne Kulmala, Harto Hakonen

Lisätiedot

Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa

Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa 12.10.2012 Teema: Yhdessä vahvempia EU:n aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi 14.8.2013 P r o j e k t i k u v a u s / M V 1 TAUSTAA

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Päivi Peltoniemi ja Paula Santapakka Raudaskylän Kristillinen Opisto 2013 Aikuisten perusopetus Raudaskylän

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot