1 PROJEKTIN TAUSTAA - LAPPI ERITYISALUEENA

Transkriptio

1 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ PROJEKTIN TAUSTAA - LAPPI ERITYISALUEENA PROJEKTIN TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ PROJEKTIN ORGANISAATIO JA VERKOSTOT Projektin hallinnointi Henkilöstö Ohjausryhmä Yhteistyökunnat Oppilaitosyhteistyö Muut yhteistyötahot RESURSSIT JA AIKATAULU AMMATILLISESTI KOORDINOIDUN TUKIHENKILÖTOIMINNAN PROSESSI Markkinointi Tukihenkilöiden rekrytointi ja haastattelut Peruskoulutus Tukihenkilösopimus Tukisuhde ja tukihenkilöiden ammatillinen ohjaus Tukihenkilöiden lisäkoulutus/virkistys LASTEN JA NUORTEN TUKIHENKILÖTOIMINTAMALLI TUOTTEENA PROJEKTIN ARVIOINTIA Ohjausryhmä Sisäinen arviointi Opinnäytteet Tukihenkilöiden saama sosiaalinen tuki tukihenkilönä toimimiseen Tuettavien ja heidän huoltajien kokemuksia saamastaan tuesta tukihenkilötoiminnassa Terveydenhoitajien näkemyksiä lapsiperheiden tukihenkilötoiminnasta Kuntien sosiaalityöntekijöiden kokemuksia ja näkemyksiä TULA -projektista TULA -projekti RAY:n suorittamassa järjestöhankkeiden arvioinnissa POHDINTA TOIMENPIDESUOSITUKSET...37 LÄHTEET...39 LIITTEET...40

2 1 TIIVISTELMÄ Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Lapin piiri ry:n hallinnoima Tukihenkilöverkko Lapin lapsiperheille (TULA) -projekti toteutettiin Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella vuosina Projektin kohderyhmänä olivat lapset, nuoret ja lapsiperheet. Taustana Tukihenkilöverkko Lapin lapsiperheille -projektilla oli Perhetyön uudet portaat -projektissa ( ) aloitettu tukihenkilötoiminta, joka siirtyi Rovaniemen kaupungin omaksi toiminnaksi projektin päätyttyä vuoden 2009 alusta alkaen. Tukihenkilöverkko Lapin lapsiperheille -projekti toteutettiin yhteistyönä kymmenen Lapin kunnan alueella. Yhteistyökunnat valikoituivat kartoituksessa, joka tehtiin osana opinnäytetyötä keväällä 2008 (Mikkonen & Penttinen, 2008). Kartoituksessa selvitettiin Lapin kuntien tarvetta lasten/lapsiperheiden tukihenkilötoiminnalle. 20 Lapin kunnan alueen lastensuojelusta vastaavalle sosiaalityöntekijälle lähetettiin kysely, johon vastasi 14 kuntaa. Yhdeksällä kunnalla (Inari, Kemijärvi, Kolari, Muonio, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Salla ja Sodankylä) oli kiinnostusta yhteistyöhön lasten ja lapsiperheiden tukihenkilötoiminnan kehittämisestä MLL:n Lapin piiri ry:n kanssa. Savukoski ilmoitti halukkuutensa yhteistyöhön keväällä Projektissa kehitettiin kuntien alueille monitoimijuuteen perustuva lapsiperhelähtöinen tukihenkilötoiminnan prosessi. Projektin tavoitteena oli toiminnallisella yhteistyöllä toteuttaa pitkäjänteistä, taloudellista ja pysyvyyteen tähtäävää tukihenkilötoimintaa. Monitoimijuus sisälsi vertaistuen ja yhdistysten vapaaehtoisten osaamisen sekä palkattujen ammattilaisten tiedot ja taidot eri kunnissa ja yli kuntarajojen. Tavoitteena olivat lapsiperheiden voimavaraistaminen ja heidän elämänlaatunsa parantaminen sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja osallisuuden lisääminen ammatillisesti ohjatun tukihenkilötoiminnan ja ammattilaisten avulla. Ammatillisesti ohjatussa, koordinoidussa tukihenkilötoiminnassa käytettiin toiminnallisia, voimavara- ja ratkaisukeskeisiä sekä vertaistukeen perustuvia menetelmiä. Tukihenkilötoiminta oli tavoitteellista ja suunniteltua toimintaa, jossa perheen tarpeet huomioitiin jo tukisuhdetta valmisteltaessa. Voimavara- ja ratkaisukeskeisellä toiminnalla tarjottiin lapsille, nuorille ja lapsiperheille tukea ja apua arjen hallintaan yhdessä vapaaehtoisten tukihenkilöiden ja ammattilaisten kanssa. Projektin aikana solmittiin 27 tukisuhdetta, joiden piirissä oli 33 tukihenkilöä ja 42 tuettavaa lasta ja/tai nuorta. Projektin aikana koulutettiin 45 tukihenkilöä.

3 2 1 PROJEKTIN TAUSTAA - LAPPI ERITYISALUEENA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmassa ja Kaste ohjelmasta löytyy samoja tavoitteita, joita Tukihenkilöverkko Lapin lapsiperheille -projekti on asettanut toimintakaudelleen. Ohjelmien keskeisenä tavoitteena on kehittää lapsiperheille tarjottavia palveluja niin, että jokaisella lapsiperheellä on mahdollisuus hyvään elämään omassa kasvuympäristössään riippumatta asuinalueesta. Tukemalla lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia vähennetään syrjäytymistä ja pahoinvoinnista pitkällä aikavälillä aiheutuvia kustannuksia. Palveluissa painopiste tulee siirtää entistä enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan ja varhaiseen puuttumiseen. Eri hallinnonalojen tuottamien palveluiden yhteistyörakenteisiin tulee myös kiinnittää huomiota. Lappi on alueellisesti laaja, kolmannes koko maasta, mutta väestöltään vähäinen. Kunnista useimmat ovat alle 5000 asukkaan kuntia. Etäisyydet sekä maakunnan sisällä että valtakunnan keskuksiin ovat pitkät. Lapin väkiluku on ollut aleneva 1990 luvulta lähtien. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Lapin asukasmäärä vähenee tulevina vuosina, mutta maltillisemmin. Väestörakenteen muutokseen ovat syynä syntyvyyden lasku ja nuoren väestön poismuutto. Vuonna 2010 vain neljässä Lapin kunnassa 0 14 vuotiaiden osuus oli suurempi kuin 64 vuotiaiden. Lappi kuuluu maan vaikeimpiin työttömyysalueisiin. Työpaikat keskittyvät kaupunkeihin ja niiden seutukuntiin. Työttömyydestä johtuva elintason laskeminen koskettaa monia perheitä. Lappilaisista kolmannes kokee elävänsä talousahdingossa. Lappi on harvaan asuttua aluetta. Lapsiperheiden ja nuorisoväestön keskittyminen kaupunkeihin ja kuntakeskuksiin on jatkunut tasaisena. Kaupungistumisen myötä myös perherakenteet muuttuvat. Perheyhteisöt, joissa isovanhemmat jakavat kasvatusvastuuta, ovat harvinaistuneet. Lastensuojelun avohuollon asiakkuudet ovat lisääntyneet, mutta perheille tarjottavat palvelut osin vähentyneet. Valtaosa kuntien kustannuksista koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon menoista. Väestön keskittyminen vaikeuttaa pienten kuntien mahdollisuuksiin vastata peruspalveluiden tasavertaisesta tuottamisesta alueellaan. Palveluverkostojen harveneminen ja kuntien säästöpaineet ovat koskettaneet myös lappilaisia lapsiperheitä. Lapissa pienten kuntien vahvuutena on mahdollisuus poikkihallinnolliseen, moniammatilliseen yhteistyöhön ja kehittämistoimintaan. Lapsiperhetyötä tekevien on verkostoiduttava ja järjestöjen roolia tuen antajina tuettava.

4 3 2 PROJEKTIN TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Projektin tavoitteena oli kehittää Lapin haja-asutusalueelle monitoimijuuteen perustuva lapsiperhelähtöinen tukihenkilötoiminnan prosessi. Monitoimijuus sisälsi vertaistuen ja yhdistysten vapaaehtoisten osaamisen sekä palkattujen ammattilaisten tiedot ja taidot eri kunnissa. Päätavoitteena oli lisätä lapsiperheiden voimavaroja ja samalla kohentaa heidän elämänlaatuaan. Lähtökohtana olivat perheiden tarpeet. Perheiden tarpeisiin vastattiin verkostojen osaamisella yli kuntarajojen. Projektin alussa konkreettisena tavoitteena oli kartoittaa yhteistyöstä kiinnostuneiden kuntien erilaisia tarpeita ja rakentaa tukihenkilöverkostoa yli kuntarajojen. Tavoitteena oli hyödyntää tukihenkilötoiminnan eri muotoja kunnan ja lähikuntien lapsiperheiden tarpeiden mukaan. Lisäksi tavoitteena oli tehostaa haja-asutusalueen kuntien välistä yhteistyötä lasten ja lapsiperheiden ennaltaehkäisevissä palveluissa, jossa painotus oli tukihenkilötoiminnassa. Tavoitteena oli myös hyödyntää jo olemassa olevien vertaistuen muotoja yhteistyössä MLL:n paikallisyhdistysten kanssa tukihenkilötoiminnan jatkeena ja rinnalla. Alun perin tavoitteena olleen vanhempainkoulumallia ei kehitetty pienentyneen rahoituksen vuoksi. Kohderyhmänä olivat lapset, nuoret ja lapsiperheet, projektikunnat ja järjestöt sekä tukihenkilöt ja muut vapaaehtoistoimijat. Lapsille, nuorille ja lapsiperheille projekti tarjosi tukea arkeen, Projektikunnille ja järjestöille projekti tarjosi yhteistoimintamallia haja-asutusalueella. Tukihenkilöille ja muille vapaaehtoistoimijoille projekti tarjosi sosiaalisen pääoman lisääntymistä koulutusten ja osallistumisen myötä. 3 PROJEKTIN ORGANISAATIO JA VERKOSTOT Projektia hallinnoi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapin piiri ry.. Projektissa työskenneltiin yhteistyökuntien ja projektille muodostetun ohjusryhmän kanssa. Oppilaitosyhteistyössä toteutettiin opinnäytetöitä ja muiden yhteistyötahojen kanssa tehtiin tukihenkilötoimintaa tunnetuksi. 3.1 Projektin hallinnointi Projektin hallinto-organisaatioon kuuluivat projektipäällikkö, projektisuunnittelija, MLL:n Lapin piirin toiminnanjohtaja ja piirihallitus. Projektipäällikkö vastasi projektin toteutumisesta. Projektin

5 4 taloudesta ja budjetin toteutumisesta vastasivat toiminnanjohtaja ja projektipäällikkö. Projektihenkilöstö ja toiminnanjohtaja raportoivat piirihallitukselle projektin kulusta säännöllisesti. 3.2 Henkilöstö Projektissa aloittanut projektipäällikkö Arja Harju lopetti tehtävässä elokuun 2009 alussa siirtyessään muihin työtehtäviin. Uusi projektipäällikkö Satu Uusimaa aloitti elokuun 2009 alussa. Projektisuunnittelija Tarja Hannola aloitti syyskuun 2009 alussa. Projektipäällikkö ja projektisuunnittelija työskentelivät kokopäiväisinä työntekijöinä. Projektipäällikkö laati projektin toimintasuunnitelmat ja -kertomukset ja loppuraportin ja toimi yhteydessä kuntien eri yhteistyötahojen kanssa. Lisäksi projektipäällikön toimenkuvaan kuului tukihenkilötoiminnan suunnittelu yhteistyössä projektisuunnittelijan, kuntatoimijoiden ja paikallisyhdistysten kanssa. Projektipäällikkö osallistui tukihenkilöille järjestettyihin koulutuksiin ja työnohjauksellisiin tapaamisiin. Samalla projektipäällikkö kehitti projektin dokumentointia, arviointia ja tutkimusta sekä ohjasi opiskelijoita. Projektisuunnittelija haastatteli ja koulutti tukihenkilöitä, suunnitteli tukihenkilötoiminnan käytäntöjä ja koordinoi tukisuhteita. Lisäksi projektisuunnittelija hankki ja/tai tuotti tarvittavat materiaalit ja järjesti tukihenkilöille työnohjaukselliset tapaamiset sekä tukisuhdetapaamiset. Projektisuunnittelijan tehtäviin kuului myös projektin dokumentointi, arviointi ja tutkimus sekä opiskelijoiden ohjaus. Henkilöstö osallistui projektin aikana seuraaviin koulutuksiin: Vapaaehtoistoiminnan ammatillinen ohjaus-koulutus 15 op (MLL ja Diak) Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapsiperheiden tukihenkilötoiminnan kouluttajakoulutus Luontainen toimintatapa työyhteisön voimavarana; Magnus Lange MLL:n Lapsiperheiden tukihenkilötoiminnan työkokoukset koko projektin ajan Pohjois-Suomen Lastensuojelupäivät Rovaniemellä 2/ Ohjausryhmä Ohjausryhmässä oli edustaja kuudesta yhteistyötahosta, joihin kuuluivat Lapin ensi- ja turvakoti ry, Lapin aluehallintovirasto, Lapin yliopiston sosiaalityön laitos, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaa-

6 5 miskeskuksen Lapin toimintayksikkö, Rovaniemen ammattikorkeakoulun terveys- ja liikunta-alan yksikkö sekä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapin piiri ry. Ohjausryhmän kokouksiin puheenjohtajaksi valittiin MLL:n Lapin piirin toiminnanjohtaja Mervi Kestilä, esittelijäksi projektipäällikkö ja sihteeriksi projektisuunnittelija. Tukihenkilöverkko Lapin lapsiperheille -projektin ohjausryhmä: Pirjo Kairakari, toiminnanjohtaja Sari Husa, sosiaalihuollon ylitarkastaja Liisa Hokkanen, lehtori Marja- Sisko Tallavaara, projektipäällikkö Raija Seppänen, yliopettaja Osmo Valkonen, edustaja Lapin ensi- ja turvakoti Lapin aluehallintovirasto Lapin yliopiston sosiaalityön laitos Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin toimintayksikkö Rovaniemen ammattikorkeakoulun terveysja liikunta-alan yksikkö MLL:n Lapin piiri ry:n piirihallitus Ohjausryhmä kokoontui yhteensä kuusi kertaa projektin aikana. Ohjausryhmä arvioi projektin eri vaiheita moniammatillisesti ja kokoontumiset koettiin yleisesti kehittäviksi. 3.4 Yhteistyökunnat Vuoden 2008 keväällä tehtiin kartoitus yhteistyöstä kiinnostuneiden kuntien kanssa ja neuvottelut ja yhteistyösopimukset allekirjoitettiin touko kesäkuussa 2009 kymmenen toiminnan kehittämisestä kiinnostuneen Lapin läänin kunnan kanssa. Yhteistyökuntia olivat; Inari, Sodankylä, Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla, Savukoski, Kolari, Pello ja Muonio. Kunnissa yhteistyöverkoston muodostivat kunnan sosiaalityöntekijät ja osin perhetyöntekijät. Myös terveydenhoitajia yritettiin saada mukaan yhteistyöverkostoon. 3.5 Oppilaitosyhteistyö Oppilaitosyhteistyötä tehtiin Lapin yliopiston sosiaalityön laitoksen ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun terveys- ja liikunta-alan kanssa. Lapin yliopiston sosiaalityön laitoksen opiskelija Sirpa Vähänikkilä toteutti pro gradu tutkielman. tukihenkilöiden vastaanottamasta sosiaalisesta tuesta tukihenkilönä toimimiseen. Rovaniemen ammattikorkeakoulun terveys- ja liikunta-alan terveydenhoita-

7 6 jaopiskelija Eija Koivumaa tutki opinnäytetyössään yhteistyökuntien terveydenhoitajien näkemyksiä lapsiperheiden tukihenkilötoiminnan kehittämisestä oman työnsä näkökulmasta. Rovaniemen ammattikorkeakoulun terveyden edistämisen koulutusohjelmassa Y-AMK -tutkintoa suorittava projektisuunnittelija Tarja Hannola tutki osana työtään tuettavia perheitä ja heidän kokemuksiaan tukihenkilötoiminnasta. Lapin yliopiston kasvatustieteiden opiskelija Hanna Waris suoritti oman työharjoittelunsa tutkimusassistenttina projektissa ja teki kyselyn yhteistyökuntien sosiaalityöntekijöille yhdessä projektihenkilöstön kanssa. 3.6 Muut yhteistyötahot Projektista tiedotettiin koko projektin ajan kuntien sosiaalityöntekijöille, terveydenhoitajille, ja perhetyöntekijöille, MLL:n paikallisyhdistyksille sekä lapsiperheiden kanssa työskenteleville kolmannen sektorin toimijoille, kuten Lapin ensi- ja turvakoti ry:lle sekä Erityislasten omaiset Elo ry:lle. Projektin toimintoja markkinoitiin ja tehtiin tunnetuksi Lapin läänin paikallislehdissä koko projektin ajan. Artikkeleita julkaistiin Lapin Kansassa, Pohjolan Sanomissa, Inarilaisessa, Tornionlaaksossa, Luoteis-Lapissa ja Koillis-Lapissa. (Liite 1 7) 4 RESURSSIT JA AIKATAULU Projektiin palkattiin kaksi kuukausipalkkaista työntekijää. Osa koulutustoiminnasta toteutettiin tuntityösuhteisten kouluttajien avulla. MLL:n Lapin piiri antoi hallinnoijana projektityöntekijöille maksuttoman työtilan kalusteineen. Projektille laadittiin aikataulu ja vaiheistus kirjattiin kuukausittain koko projektin ajan. Tämä toimi työkaluna muun muassa projektin etenemisen arvioinnissa ja ohjausryhmän kokouksissa ja sen avulla voitiin tiivistetysti kuvailla projektin etenemistä ja sisältöä.(liite 8). Projektihenkilöstö jakoi kunnat vastuualueiksi resurssien säästämiseksi. Projektipäällikön vastuualueisiin kuuluivat Muonio, Kolari, Pello ja Posio. Projektisuunnittelijan vastuualueita olivat Inari, Kemijärvi, Pelkosenniemi, Salla, Savukoski ja Sodankylä.

8 7 5 AMMATILLISESTI KOORDINOIDUN TUKIHENKILÖTOIMINNAN PROSESSI Tukihenkilötoiminta perustuu lastensuojelulakiin (LsL 13 ), jonka mukaan lapselle tai nuorelle on tarvittaessa järjestettävä tukihenkilö tai tukiperhe (Lastensuojelulaki 2007/417). MLL:n Lapin piirin TULA projektin tukihenkilötoiminta oli vapaaehtoistyötä, jota toteutettiin lastensuojelun avohuollon tukitoimena ehkäisevän työn ja varhaisen tuen näkökulmasta. Sosiaalityöntekijöiden tehtävänä on olla tukihenkilötoiminnan tiedonvälittäjinä, jotta tarve ja tarjonta kohtaisivat. Tukihenkilöä tarjotaan niille lastensuojeluasiakkaille, joiden katsotaan hyötyvän tukihenkilötoiminnasta. Syinä tukisuhteen muodostamiselle ovat esimerkiksi vanhempien jaksamattomuus, päihde- ja mielenterveysongelmat ja muuttuneet perhesuhteet. Lapsiin ja nuoriin liittyviä syitä ovat mielekkään toiminnan puuttuminen, sosiaalisen verkoston ongelmat ja murrosiän oireilu. (Korhonen, 2005,19.) Tukihenkilön tehtävänä on tukea ja auttaa heikon sosiaalisen verkoston omaavia ihmisiä rakentamaan ja vahvistamaan verkostojaan. Tarkoitus on vähentää painetta tuettavien luonnollisilta auttajilta, kuten perheeltä, suvulta tai ystäviltä ja samalla voimavaraistaa heitä, jotta he jaksaisivat paremmin tuettavien rinnalla. Tukihenkilötoiminnalla täydennetään lastensuojelussa toimivien ammattilaisten työtä. Tukihenkilöt noudattavat toiminnassaan vapaaehtoistyön arvoja, joita ovat ihmisen arvostus, vapaaehtoisuus, vastavuoroisuus, avoimuus, luottamus ja toiminnan ilo. (Syrjänen, 2010, 8.) Tukihenkilötoiminnan tavoitteena on vaikuttaa myönteisesti lapsen elämään, edistää lapsen tervettä kasvua ja kehitystä sekä ennaltaehkäistä vaikeuksia. Tukihenkilö on lapselle malli, kuuntelija ja keskustelukumppani, jonka kanssa voi yhdessä harrastaa ja toimia. Tukihenkilöllä on mahdollisuus tukea lasta omalla tavallaan, oman elämänkokemuksensa, tietojensa ja taitojensa pohjalta. Tukihenkilö sitoutuu toimimaan lapselle turvallisena aikuisena ennalta sovitun ajan ja tavoitteiden mukaisesti. Tukihenkilötoiminta on käytännössä arkista kohtaamista tukihenkilön ja lapsen tai nuoren välillä ja tukemista arjen tavallisissa asioissa kuten harrastuksissa, ihmissuhteissa tai koulunkäynnissä. Tukihenkilö on kuuntelija, ymmärtäjä, ohjaaja ja opastaja sekä aikuisen malli (Korhonen, 2005, 39 47). Tukihenkilöverkko Lapin lapsiperheille -projektissa tukihenkilö oli valittu ja koulutettu vapaaehtoinen, joka noudatti vapaaehtoistyön eettisiä periaatteita. Tukihenkilö oli sitoutunut toimintaan ja hän sai säännöllistä jatkokoulutusta ja työn ohjausta. Tukihenkilö oli mukana tuettavan arjessa sovitusti

9 8 joko pari tuntia viikossa tai viikonloppuna kerran kuukaudessa. Vaikka tukihenkilö olikin henkilökohtaisessa suhteessa tuettavaansa, myös taustaorganisaatio oli mukana tukisuhteessa. Jokainen tukihenkilö sai koulutuksen, mutta toimi tukihenkilönä maallikkona, arjessa auttajana, omilla tiedoillaan ja taidoillaan. Tukihenkilöltä ei vaadittu erityistaitoja tai ammatillisia valmiuksia auttaa lasta, nuorta ja lapsiperheitä. Tukihenkilötoiminnan ydinprosessin kuvaamisella saatiin toiminnan eri osa-alueet näkyviksi. Sen avulla työkäytännöt hahmottuivat ja konkretisoituivat ja eteneminen prosessissa oli selkeämpää. Tukihenkilötoiminnan prosessi vaiheistettiin seuraavasti: tukihenkilötoiminnan markkinointi rekrytointi ja haastattelut peruskoulutus tukisuhteen valmistelu, aloituspalaveri tukihenkilösopimus Tukisuhde ja tukihenkilöiden ammatillinen ohjaus Tukihenkilöiden lisäkoulutus ja virkistys tukisuhteen lopetus uusi tukisuhde

10 Markkinointi Tukihenkilötoiminnan markkinoinnissa käytettiin monipuolisesti eri kanavia. Kuntatoimijoille ja MLL:n paikallisyhdistyksiin lähetetyissä tiedotteissa esiteltiin tukihenkilötoimintaa. Sähköpostilistojen avulla projektista tiedotettiin alueiden terveydenhoitajia. Tukihenkilötoiminnasta laadittiin esite, jota jaettiin yhteistyökuntiin, paikallisyhdistyksiin ja muille yhteistyötahoille. Myös piirin henkilökunta ja ohjausryhmä markkinoivat projektia. Tukihenkilötoimintaa esiteltiin mm. MLL :n puheenjohtajapäivillä Helsingissä, MLL:n Lapin piiri ry:n syyskokouksessa Luostolla, Pellon eläkeläisten tilaisuudessa ja Lasten ja nuorten hyvinvointi-illassa Pelkosenniemellä. Rekrytointiilmoituksia julkaistiin yhteistyökuntien paikallislehdissä, kuntien ilmoitustauluilla ja kuntatiedotteissa. Tukihenkilötoiminnasta tehtyjä artikkeleita julkaistiin alueella ilmestyvissä lehdissä. Rekrytointia toteutettiin yhdessä kuntien sosiaalityöntekijöiden kanssa Tukihenkilöiden rekrytointi ja haastattelut Rekrytointi tuotti tulosta ja ensimmäiset tukihenkilötoiminnasta kiinnostuneet henkilöt haastateltiin syyskuussa Projektihenkilöstö suoritti haastattelut parityöskentelynä. Haastattelussa käytettiin projektihenkilöstön laatimaa kaavaketta. Haastattelussa arvioitiin hakijan soveltuvuus toimintaan. Tapaamisessa keskusteltiin hakijan elämäntilanteesta ja sitoutumismahdollisuudesta, motiiveista, voimavaroista, aiemmasta kokemuksesta vapaaehtoistoiminnassa, harrastuksista, vuorovaikutustaidoista ja yhteistyökyvystä. Seuraavassa haastateltavien kommentteja motiiveistaan tukihenkilöksi ryhtymisestä. Odotan saavani toiminnasta myös iloa itselleni ja olevani hyödyksi. Halu kasvattaa myös omia lapsia toisten auttamiseen. Olen havainnut kuinka tärkeää tällainen tuki on monelle lapselle. Hakijalta tiedusteltiin myös toiveita tuettavan iästä, sukupuolesta ja asuinalueesta. Haastattelussa informoitiin hakijaa tukihenkilötoiminnasta. Haastattelun perusteella projektihenkilöstö teki yhteenvedon ja ilmoitti jokaiselle hakijalle päätöksen tukihenkilökoulutukseen valinnasta henkilökohtaisesti.

11 Peruskoulutus Peruskoulutus oli osa tukihenkilön valmennusprosessia. Koulutuksen tavoitteena oli antaa tukihenkilöiksi haluaville perustietoa tukihenkilötoiminnasta ja luoda valmiuksia tukihenkilönä toimimiseen. Koulutuksen toteuttamisesta vastasi projektihenkilöstö. Koulutuspaikoiksi valittiin ryhmätyöskentelyyn sopivat, rauhalliset tilat. Järjestelyistä ja koulutusmateriaaleista vastasi TULA projekti. Yhteistyökunnat vastasivat omalta alueeltaan tukihenkilökoulutukseen osallistuvien matkakustannuksista. Peruskoulutukset (16 tuntia) järjestettiin viikonloppukoulutuksina. Tällä varmistettiin mahdollisimman monen halukkaan osallistuminen, koulutettavien ryhmäytyminen ja poissaolojen minimoiminen. Pitkien välimatkojen vuoksi koulutuksia järjestettiin eri puolille Lappia. Koulutuksia järjestettiin projektin aikana viisi kappaletta (Rovaniemi 2, Ylläsjärvi 1, Sodankylä 1 ja Pello 1). Osallistujia peruskoulutuksissa oli 6 15 henkilöä. Peruskoulutus sisälsi MLL:n toiminnan yleisesittelyä, vapaaehtois- ja tukihenkilötoiminnan käsitteiden avaamista, ihmisen kohtaamista, ratkaisukeskeisyyttä ja ongelmien ratkaisua sekä käytännön asioita. Aiheosioita käsiteltiin myös pienryhmätyöskentelynä. Näin mahdollistettiin jokaisen osallistujan kuulluksi tuleminen.(liite 9) Intensiivinen yhdessäolo koulutusviikonloppuna vahvisti osallistujien ryhmäytymistä ja vertaistukea. Koulutuksen päätteeksi osallistujat saivat todistuksen koulutuksen suorittamisesta. Jokaisesta koulutuksesta pyydettiin osallistujilta myös kirjallinen palaute, jonka pohjalta koulutusta kehitettiin. Pääsääntöisesti koulutus koettiin tukihenkilöiden mielestä antoisaksi ja merkitykselliseksi. Samoin merkitykselliseksi koettiin myös lupaus lisäkoulutuksista ja vertaisryhmätapaamisista. Koulutuspaikat ja -järjestelyt saivat positiivista palautetta. Seuraavassa lainauksia koulutuksista kerätyistä palautteista. Antoisa ja monipuolinen koulutus. Paljon sain, vaatii sulattelua. Tuli tietoa hyvin ja vahvistuksen, että saan apua tarvittaessa ja säännöllisesti. Koulutuspaikka oli hyvä, rauhallinen, täynnä ihania yksityiskohtia. Siisti ja ystävällinen palvelu, matka sopiva.

12 11 Peruskoulutuksen suorittaneet tukihenkilöt ilmoitettiin kuntien sosiaalityöntekijöille ja yhteistyönä projektihenkilöstön kanssa aloitettiin sopivien tukihenkilöiden ja tuettavien perheiden tukisuhteenvalmisteluprosessi. Projektin aikana peruskoulutuksen suoritti 47 henkilöä Tukihenkilösopimus Tukisuhteen valmistelu aloitettiin projektihenkilöstön ilmoitettua sosiaalityöntekijöille tukihenkilökoulutuksen käyneet henkilöt. Yhteistyössä soviteltiin tuettavien ja tukihenkilöiden toiveet yhteen. Tukihenkilö ja tuettava perhe saivat esittää toiveita tukisuhteesta. Pienillä paikkakunnilla ihmiset tuntevat toisensa ja siksi mahdollisuus tukihenkilöön/tukiperheeseen naapurikunnan alueella madalsi tuettavien perheiden kynnystä käyttää palvelua. Molemmat osapuolet saivat oleellisia taustatietoja toisistaan tukisuhteen aloittamisen päätöksen tueksi. Mahdollisuuksien mukaan järjestettiin tukihenkilön ja tuettavan tutustumistapaaminen, jossa käytiin läpi molempien osapuolten toiveita tukisuhteeseen liittyen. Päätöstä ei tarvinnut tehdä heti, vaan molemmille annettiin vielä aikaa harkita lopullista päätöstä. Näin pyrittiin varmistamaan tulevan tukisuhteen mahdollisimman onnistunut aloitus ja jatkuvuus. Kun molemmat osapuolet olivat valmiita tukisuhteeseen, aloitettiin virallinen valmistelu. Tukihenkilösopimuksen valmistelun hoiti projektihenkilöstö. He sopivat aloituspalaveripaikan ja ajan kaikkien osapuolten kanssa. Aloituspalaverissa olivat mukana: tuettava lapsi/nuori perheineen, tukihenkilö/tukiperhe, sosiaalityöntekijä ja projektityöntekijä. Aloituspalaverissa solmittiin sopimus tukihenkilötoiminnasta. Sopimuskaavake oli projektihenkilöstön laatima. Se hyväksytettiin yhteistyökuntien sosiaalityöntekijöillä ennen käyttöön ottoa. Tukihenkilösopimus sisälsi tukisuhteelle asetetut tavoitteet ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi, tapaamisajat ja yhteydenpitotavat osapuolten välillä ja lapsen/nuoren ja perheen erityistarpeet. Lisäksi sopimukseen kirjattiin kunnan maksama tukihenkilökorvaus ja mahdollisten matkakulujen korvausten määrät. Sopimuksessa oli kuukauden irtisanomisaika. Sopimus solmittiin vuodeksi ja ensimmäinen tarkistuspalaveri kolmen kuukauden päähän. Kaikki osapuolet allekirjoittivat sopimuksen ja heille toimitettiin sopimuksesta kopiot. Lisäksi tukihenkilöt saivat käyttöönsä projektihenkilöstön laatiman raportointikaavakkeen, johon he kirjasivat tapaamispäivät ja kertoivat lyhyesti tapaamisista. Raporteista lähetettiin kopiot sosiaalityöntekijöille. Raporttien mukaan tukihenkilöille maksettiin tukihenkilö- ja matkakorvaukset kolmen kuukauden välein.

13 12 Tukihenkilökorvaukseksi kunnille suositeltiin 50 /kuukaudessa. Matkakorvaussummat vaihtelivat 0,20 /km ja 0,46/ /km välillä. Kunnilla ei ollut yhtenäistä käytäntöä korvaussummissa. Raportit toimivat myös työkaluna tukisuhteessa. Kaikille osapuolille tarjottiin mahdollisuutta kokoontumisiin jo ennen ensimmäistä tarkistuspalaveria, jos siihen ilmeni tarvetta. Tarkistuspalaverien kokoonkutsujina toimi projektihenkilöstö Tukisuhde ja tukihenkilöiden ammatillinen ohjaus Tukisuhteessa tukihenkilö ja tuettava tapasivat sovitusti esimerkiksi kerran viikossa pari tuntia tai kerran kuukaudessa viikonlopun ajan. Onnistunut tukisuhde edellytti molemminpuolista luottamusta. Tukihenkilö kertoi vanhemmille tapaamisen sisällöstä joko etukäteen tai sitten kun tapaaminen oli ohi. Tuettavat lapset viettivät aikaa tukihenkilön kotona osallistuen perheen normaaliin arkeen. Tukihenkilö ja tuettava löysivät myös usein yhteisen harrastuksen. Röllillä aloitettiin, sitten tunnin kävelylenkki metsässä. Kalasteltiin joella. Viikonloppu mökillä, ajeltiin moottoriveneellä.. Juteltiin ja tehtiin ruokaa.. Suurimassa osassa tukisuhteita tapaamiset toteutuivat säännöllisesti. Nuorten tuettavien kanssa esiintyi jonkin verran ongelmia tapaamisten suhteen. Näihin puututtiin heti niiden ilmaannuttua ja yhteisessä palaverissa päätettiin tukisuhteen jatkosta. TUKISUHDETAPAAMISET 11/ /2011 Yht. 320 kpl Tapaamisten lkm Tukisuhteiden lkm Taulukko 1. Tukisuhdetapaamiset 11/ /2011

14 13 Ammatillinen ohjaus oli tärkeä osa tukihenkilötoimintaa. Tukisuhteiden lisääntyessä myös ammatillisen ohjauksen tarve lisääntyi. Tukihenkilöt sisäistivät vaitiolovelvollisuuden edellytykset alusta alkaen. He eivät voineet puhua kokemuksistaan muiden kuin tukihenkilötoimintaa ohjaavien työntekijöiden kanssa. Työntekijät pitivät säännöllisesti yhteyttä puhelimitse tukihenkilöihin tapaamisten jälkeen ja niiden välillä. Huolenpito koettiin positiivisena ja omaa toimintaa tukevana, vaikka tukisuhteessa ei olisi erityisiä ongelmia ilmennytkään. Jos ongelmia ilmeni, projektihenkilöstö oli tärkeä kumppani keskustelemassa ja arvioimassa tilannetta. Tarvittaessa projektityöntekijät kutsuivat koolle tuettavan perheen ja sosiaalityöntekijän keskustelemaan tilanteesta. Projektitoiminnan suunnitelmallisuus loi tukihenkilöille turvallisuutta tukisuhteessa toimimiseen. Tukisopimuksia laadittaessa projektityöntekijät tukivat tukihenkilöitä käytännön asioista sovittaessa. Ammatillisen ohjauksen tilastoinnilla osoitettiin projektihenkilöstön ja tukihenkilöiden välisten kontaktien tiheys. KONTAKTINOTTOTAVAT JA -MÄÄRÄT 11/ /2011 Yht kontaktia Kontaktien lkm Puhelin Sähköposti Yksilötapaaminen Ryhmätapaaminen Kontaktinottotapa Taulukko 2. Kontaktinottotavat ja -määrät 11/ /2011

15 KONTAKTIT TUKISUHTEISSA 11/ / kpl Kontaktien lkm Tukisuhteiden lkm Tukihenkilön kontaktit Työntekijän kontaktit Taulukko 3. Kontaktit tukisuhteissa 11/ / Tukihenkilöiden lisäkoulutus/virkistys Lisäkoulutuksia/virkistysviikonloppuja järjestettiin projektin aikana kolme kertaa (Sodankylä 1, Kittilä 2). Tukihenkilöille osallistuminen oli vapaaehtoista ja maksutonta. Kunnat maksoivat tukihenkilöiden matkakustannukset. Koulutukset suunniteltiin tukihenkilöiden tarpeet ja toiveet huomioiden. Koulutuksilla pyrittiin syventämään tietämystä tukihenkilönä toimimiseen. Aiheina oli miesten erityisyys tukihenkilötoiminnassa, lastensuojelulaki tukihenkilötoiminnan näkökulmasta ja perheissä ilmenevät ongelmat ja tukihenkilön rooli niissä. Ulkopuolisina luennoitsijoina toimivat Lapin ensi- ja turvakodin Miestyön keskuksesta Jouni Syväjärvi ja Jari Harju, sosiaalityöntekijä Pirjo Koberg ja sosiaalityöntekijä, kouluttaja, työnohjaaja Unto Matinlompolo. Myös lisäkoulutuksista/ vertaisryhmätapaamisista pyydettiin osallistujilta kirjallinen palaute. Mielellään kuuntelee, asiaan on paneutunut. Asiat meni hyvin perille. Maanläheinen, selkokielinen. Hän on erittäin pätevä ja asiansa osaava.

16 15 Lisäkoulutukset yhdistettiin virkistysviikonloppuihin, joissa tukihenkilöt tapasivat muita tukihenkilöitä ja jakoivat kokemuksiaan toiminnasta. Yhdessä pohdittiin ratkaisuja tukisuhteissa ilmenneisiin ongelmatilanteisiin ja jaettiin myös toiminnassa saatuja myönteisiä kokemuksia. Vertaistuki koettiin tärkeäksi ja motivoivaksi omalle toiminnalle. Mukava tavata muitakin tukihenkilöitä. Mielestäni vertaistuesta oli paljon hyötyä. Tapaamisessa oli hyvä vertailla eri ongelmia ja pulmia. 6 LASTEN JA NUORTEN TUKIHENKILÖTOIMINTAMALLI TUOTTEENA Projektirahoituksen päättyessä vuoden 2011 lopussa, tukihenkilötoiminnan tuotteistaminen tuli ajankohtaiseksi. Kustannuslaskennassa ja hinnoittelussa käytettiin apuna ulkopuolista konsulttia (Eija Lange, Pingvinos Oy). Projektihenkilöstö tuotteisti tukihenkilötoiminnan kunnille tarjottavaksi ostopalveluksi. Tuotteistus valmistui toukokuussa Ammatillisesti ohjatun koordinoidun tukihenkilötoiminnan kustannuksiksi kunnille tuli 1300 /vuosi/tukisuhde. Markkinoinnissa käytimme vertailuna Net Effect Oy:n tekemää taloudellista vaikuttavuusanalyysia MLL:n Varsinais-Suomen piirin Vauvaperhe-hankkeelle vuodelta Analyysissa on kuvattu kustannuksia ennaltaehkäisevän tuen puuttuessa erilaisissa perhetilanteissa. Vertasimme sitä tukihenkilötoiminnalle laskettuihin kustannuksiin ja tukihenkilötoiminta oli edullisempi vaihtoehto. Ensimmäiset kuntaneuvottelut käytiin yhteistyökunnissa touko-kesäkuussa. Tukihenkilötoiminnan ammatillista koordinointia kävivät kuntiin esittelemässä MLL:n Lapin piiri ry:n toiminnanjohtaja Mervi Kestilä ja projektihenkilöstö. Kuntien tiukka budjetointi ja säästötarpeet nousivat kuntaneuvotteluissa keskeisiksi asioiksi. Kuntaneuvottelut jatkuivat elo-syyskuun aikana, jolloin varmistui useimpien kuntien talousarviosuunnitelma vuodelle Yhteistyökunnista ainoastaan Muonio ja Pello ilmoittivat halukkuudestaan ostaa tukihenkilötoimintaa kokonaisuudessaan MLL Lapin piiri ry:ltä. Muut projektikunnat, joissa toimintaa oli, aikoivat järjestää tukihenkilötoiminnan koordinoinnin omana toimintanaan. Syyskuussa Rovaniemi, Kemi ja Enontekiö ilmoittivat kielteisen päätöksen tukihenkilötoiminnan ostamisesta.

17 16 Koska ostopalvelusta kiinnostuneita kuntia oli vain kaksi, tehtiin päätös, että MLL:n Lapin piiri ry tarjoaa Lapin kunnille tukihenkilöiden peruskoulutusta ja työnohjauksellisten virkistysiltojen järjestämistä ostopalveluna vuoden 2012 alusta. Osa kunnista suunnittelee myös yhteistyötä tukihenkilötoiminnassa. 7 PROJEKTIN ARVIOINTIA 7.1 Ohjausryhmä Projektille perustettiin ammatillinen ohjausryhmä arvioimaan ja kehittämään projektia. Ohjausryhmän tavoitteena oli tukea ja ohjata projektia oikeaan suuntaan ja lopputulokseen. Tärkeimpinä tehtävinä ohjausryhmällä oli seurata ja arvioida projektin kokonaisuuden toteutumista, käsitellä ja hyväksyä projektin suunnitelmia ja piirihallitukselle tehtyjä yhteenvetoja, seurata projektin arviointia ja raportointia, valvoa, ohjata ja tukea projektipäällikön työtä, hoitaa yhteyksiä ja tiedotuksia omiin taustayhteisöihinsä sekä edistää osaltaan projektin suhteita toimintaympäristöönsä. Lisäksi ohjausryhmä sai tiedoksi projektin taloudellisen tilanteen, josta vastasi piirihallitus. Ohjausryhmän kokoonpano sivulla Sisäinen arviointi Projektin tavoitteiden ja tulosten toteutumista sekä vaikuttavuutta seurattiin jatkuvasti projektin sisäisellä seurannalla ja itsearvioinnilla. Tarkoituksena oli, että koko projektitiimi ja sen sidostyhmät arvioivat projektin etenemistä reflektiivisesti, näkemyksiään ja kokemuksiaan vaihtaen. Käytännössä sitä toteutettiin projektin sisällä jatkuvalla reflektoinnilla, piirihallituksen ja ohjausryhmän palautteella sekä lähiyhteistyökumppaneista koostuvien työryhmien ja MLL:n työyhteisön reflektoivalla keskustelulla Opinnäytteet Tukihenkilöiden saama sosiaalinen tuki tukihenkilönä toimimiseen Lapin yliopistolle tehty pro gradu-tutkielma on laadullinen tutkimus Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tukihenkilöverkko Lapin lapsiperheille -projektissa toimivien tukihenkilöiden vastaanotetusta sosiaalisesta tuesta tukihenkilönä toimimiseen. Tutkimus tehtiin avoimen ja keskustelevan haastat-

18 17 telun keinoin puhelinhaastatteluna kymmenelle tukihenkilölle. Haastatellut tukihenkilöt olivat viideltä paikkakunnalta projektin toiminta-alueen kunnista. Tukihenkilöiden tuleminen mukaan toimintaan oli yksilöllistä. Useimpien motivaationa oli halu auttaa lasta/nuorta omalla paikkakunnalla. Osalla muuttunut elämäntilanne ja lisääntynyt vapaa-aika antoivat mahdollisuuden käyttää se auttamistyöhön. Lehtiartikkelit, rekrytointi-ilmoitukset sekä kokemukset aikaisemmista samankaltaisista jo päättyneistä projekteista tarjosivat mahdollisuuden aloittaa mukana toiminnassa. Tukihenkilöt olivat kokeneet haastattelutilanteet myönteisenä ja toimintaan kannustavana. Haastatteluissa oli kerrottu koulutuksen sisällöstä ja mitä asioita tukihenkilön tulee ottaa toimiessaan huomioon ja mihin hän sitoutuu. Tukihenkilöt pitivät koulutusta antoisana. Koulutuksesta sai perustiedot toiminnan sisällöstä ja käytännöistä. He pitivät tärkeänä sitä, että koulutuksessa painotettiin vapaaehtoisuutta. Koulutuksen vapaamuotoisuuden vuoksi jokainen sai olla oma itsensä. Ennen kaikkea semmonen vapaa ja semmonen, että ollaan yhtä porukkaa. Ei ole kaavamaisuutta. Että on tietenki semmonen, että joku pitää luentoa, ei tartte olla sormi pystyssä ja pyytää puheenjohtajalta puheen vuoroa. Jos tuntuu, että mulla on tuohon jotakin sanomista tai kysyttävää, niin se käyttää sillä lailla joustavasti kaikki se juttu ja sitte kyllä käsitellään aivan tosi tärkeitä asioita, mitä tässä hommassa tarvitaan. Oli niin hyvä koulutus, hyvä perhedytys, selkeä visio siitä, mitä ollaan tekemässä. Jos olis lähteny kylmiltään, niin luulen, ettei olis menny näin hyvin. On ollu tosi suuri vaikutus. Oli hienoa huolenpitoa, huolehdittiin, oli ihan mahtavaa. Syvästi käyään läpi asioita, ei pelkkää yhdessä oloa, peruskoulutuksen lisäksi käsitelty ongelmia ja ratkaisuja niihin. Erilaisia näkökulmia, huumori ollu mukana. Monipuolisesti puhuttu ja keskusteltu. Elämä on aika monimuotoista eikä asiat mene niin yksioikoisesti. Saatiin tukiperhekansio, missä oli monistettu, mitä siihen sisältyy. Tukihenkilöt kokivat tärkeäksi turvaksi toiminnalle tukihenkilötoiminnalle luodun prosessin. Sen mukaan edettäessä tukihenkilöt tietävät mitä heidän tulee ottaa toimiessaan huomioon ja mihin he sitoutuvat. MLL:n työntekijät koettiin ensiarvoisen tärkeiksi tukihenkilönä toimimisen, toimintaan sitoutumisen ja toiminnassa jaksamisen kannalta.

19 18 MLL tullu hienosti tekemään pohjustavaa ja koulutustyötä. Jos olis lähteny tähän kylmiltään, niin luulen ettei olis menny näin hyvin. Oli niin selkeä visio siitä mitä ollaan tekemässä. Mä luulen että sillä on ollu tosi suuri vaikutus, että tää on vaikutus tienny miten jatkaa kun tulee pulmia. Tukihenkilöt arvostivat MLL:n työntekijöiden osuutta tukisuhteen sopimusten käytännöistä, korvauksista ja säännöistä sovittaessa kuntatoimijoiden kanssa. Tärkeäksi koettiin MLL:n työntekijöiden kannustavaa, avointa ja keskustelevaa toimintamallia. Tukihenkilöt kokivat huolenpidon positiivisena ja omaa toimintaa tukevana. Tukihenkilöt olivat iloisia siitä, että heidän mielipiteitään ja kokemuksiaan kuultiin. Vaitiolositoumuksen takia tukihenkilöillä ei ollut mahdollisuutta kertoa tukisuhteen tapahtumista kenellekään toiselle ihmiselle. Työpaikalla vaikka olis ollu kuinka kiva viikonloppu, niin ei voi kertoa, vaikka haluaiskin. On kivaa, että on joku jolle kertoa, että käytiin paistamassa makkaraa On kivaa, että on joku jonka kanssa jakaa tuntemuksia ja myötäelää. Osalla tuettavista elämäntilanne perheessä oli muuttunut tukisuhteen aikana huonompaan suuntaan kohti varsinaisen lastensuojelutyön toiminta-aluetta. Kun tukihenkilö havaitsi tai kuuli perheessä ilmenneistä vaikeammista ja haastavammista tilanteista, oli MLL:n työntekijä tärkeä kumppani keskustelemassa ja arvioimassa tilannetta. Tämä edisti myös tukisuhteessa pysymistä, vaikka tukisuhde muuttuisi vaativammaksi. Tukihenkilöt olivat valmiita jatkamaan toimintaa haastavammassa tukisuhteessa. Perusteluina jatkamiselle he kertoivat, etteivät halunneet kovia kolhuja kokenutta tuettavaansa hylätä. Oli tosi vaikeeta tammikuun lopulla, ajattelin ettei tästä tule mitään, mun pitää mennä terapiaan. MLL:n T:n kanssa puhuin Jännä tuossa palaverissa ja puhelimessakin aiemmin T kysyi haluanko lopettaa, ettei ole tarkoitus kun menee näin vaikeaksi tilanne, ei tarkoitus rasittaa. Ettei se ole tukihenkilön paikka, Jotenki mä koen, en voi sanoa, että lopetan, kun tämä lapsi on mulle annettu. katotaan nyt loppuun asti, että mikä on se ratkaisu, kyllä mä ne voimat saan sen mukaan. Tukihenkilöiden sitoutumista toimintaan osoittaa myös se, miten he ajattelivat tuettavansa parasta tilanteessa, jossa tukisuhde piti lopettaa tukihenkilön elämäntilanteen muuttuessa. Olen paininu tämän asian kanssa jo jonkin aikaa. Tulee ittelä semmonen olo, että huijaa ko on luppautunu olemaan, sittoutunu ja allekirjottanu paperitkin. Niin tulee semmonen olo, että oli vaikea alkaa MLL:n työntekijällekki sanomaan, että meillä on nyt oikeasti hankalaa, mutta pakkohan se oli No mutta ko puhuin MLL:n työntekijän kanssa, että ko olemma sopimuksen kirjottaneet, että mitä nytten? Niin se sano, että te oletta vapaaehtoisia. Nin itelle tuli, että huh, huh, onpa ihanaa.

20 19 Tukihenkilöt odottivat sosiaalityöntekijöiltä hyväksyvää ja yhteistyötä edistävää asennetta. Tukihenkilöt toivoivat myös saavansa toiminnastaan palautetta ja tietoa heiltä edellytettävistä toimintaja yhteistyöodotuksista. Tukisuhteen sujumisen ja yhteydenpidon kannalta tukihenkilö tulisi pitää mielessä yhteistyötahona. Tukihenkilöt toivoivat saavansa tietoa tukisuhteeseen liittyvistä asioista. Tukihenkilöiden mielestä sosiaalityöntekijöihin pitäisi saada yhteys. Olisi hyvä, jos kunnassa olisi nimetty tukihenkilötoiminnasta vastaava henkilö. Osalla tukihenkilöistä yhteistyö sosiaalitoimen kanssa on ollut tosi vähäistä, toisilla on ollut siitä myönteisiä kokemuksia. Sosiaalitoimiston kanssa on sujunut hyvin. Sosiaalityöntekijän kanssa ollaan tehty yhteistyötä, lämpimästi ottanut meidät vastaan ja sillä lailla. On ollut innokkaana hänkin, kokenu myönteisenä tän toiminnan ja tervetulleena. Sosiaalityöntekijä sanoi, että tämä toiminta on semmosta kevyempää laitoshoitoon verrattuna, ettei koskaan aikaisemmin ole pystynyt tällaista tarjoamaan. Tukihenkilöt kokivat merkityksellisenä, että peruskoulutuksen jälkeen oli tiedossa lisäkoulutusta. Mie tykkäsin kun HH esitteli lastensuojelulakia, HH luki sen suomeksi. Se ei ollu mitään kapulakieltä. Könkäällä oli se koulutus. Käytiin vähän, mitä se toiminta on, oli kaks päivänen, lauantaista sunnuntaihin. Lisäkoulutuksiin yhdistetyistä vertaistapaamisista moni tunsi saaneensa oppia, neuvoja ja rohkeutta toimia tukihenkilönä. Alkuvaiheessa tuki oli sitä, että toiset kertoivat tukihenkilöksi ryhtymisen alkutaipaleesta ja epäilyn, riittämättömyyden ja epävarmuuden tunteista, joita lähes jokaisella on ollut. Vertaistukea ei osattu alkuvaiheessa osattu hyödyntää koko laajuudessaan, koska itsellä ei vielä ollut kokemusta tukihenkilöydestä. Ihan oikeesti sitä oli ihan H-moilanen, istui ja kuunteli, kun ittellä ei mittään kokemusta mistään. Ei yhtään tienny, mistä olis voinu kysyä. Nyt tietäis jo paljon enempi, uskaltais kysyä. OK, kaikki oltiin vasta-alkajia. meiän keskustelu oli hiljasta, ko me ei tietty, mistä me puhutaan. Koulutuksessa oli mukana niitä, joilla ei vielä ole ommaa tuettavaa, tekivät kysymyksiä ja oli hauska kuulla ittekki oli ajatellu samalla tavalla. Ja oli hauska kuulla, että samalla tavalla nuokin epäröivät, niinkö meki epäröitiin silloin kun oltiin alakamassa mukkaan. Alkaa vaiko eikö? Aivan positiivinen kokemus, ei ole ainoa joka on ajatellu, että hui, mihin ollaan nimi laitettu. Tukihenkilöt kokivat positiivisena, että toiminnassa oli mukana miehiä ja naisia. He painottivat myös sitä, että tukihenkilötapaamisissa oli turvallista kertoa ja keskustella ilman että tarvitsee tuntea syyllisyyttä tai pelkoa salassapidon rikkomisesta.

21 20 MLL:n järjestämä tapaaminen, tulkitsin sen ettei se ollu koulutusta, enemmänkin niiden kokemusten vertailua ja lähinnä vertaistukea. Oli ihan virallinen ohjelma, toteutettiin vapaamuotoisena. Kyllä siellä kuuli kuinka monenlaista ihmisillä olis annettavaa tässä toiminnassa ja kuinka monenlaiset ihmiset on kiinnostuneita antamaan aikaansa. Kyllä ihmiset edelleen kokee ja pitää hyvänä ajatusta koko kylä kasvattaa. ja antaa muille aikuisille luvan mahollisuuden kasvattaa omaa lastaan. Aikuiset näkee että on tärkeää että kaikki osallistuu lapsen kasvattamiseen. nykyään se tarvii tämmösen kehyksen. Oli ihan hauska käyä. vieruskaverin kans puhuttiin, että järjestetäänkö meille lissää tämmösiä että vois tavata? Olis vähän vertaistukea, sais kuulla miten toisilla on menny ja loppupeleissä huomais että onhan niitä ongelmia toisillaki, vaikka minkälaisia. Oli muitaki, joilla oli lapsia, juttelit että mitä on ollu Tuettavien ja heidän huoltajien kokemuksia saamastaan tuesta tukihenkilötoiminnassa Projektisuunnittelija Tarja Hannola tutki Rovaniemen ammattikorkeakoulun YAMK- terveyden edistämisen koulutusohjelman opinnäytetyössään TULA projektissa olevien tuettavien lapsiperheiden kokemuksia saamastaan tuesta. Tutkimus tehtiin teemahaastatteluna puhelimitse ja henkilökohtaisissa tapaamisissa. Haastatteluun osallistui neljä tuettavan perheen aikuista ja kaksi tuettavaa lasta. Tukisuhteille asetetut tavoitteet ovat olleet konkreettisia sekä tuettaviin lapsiin että huoltajiin kohdistuvia. Tavoitteiksi on asetettu muun muassa seuraavia asioita: äiti/huoltajat saavat omaa aikaa ja hengähdyshetkiä, huoltajat saavat tukea rajojen asettamiseen ja kasvattamiseen. Tuettavat saavat turvallisen aikuiskaverin seuraa, jakamatonta huomiota, miehen mallia ja omasta arjesta poikkeavaa viriketoimintaa. niinku miehen mallia ja sitte niinkö tää oikeen perheen toiminta justiin että ne säännöt kaikki mitä pitäis olla parisuhteelle aikaa oli muistaakseni kans, ja että lapset niinku tapais muitaki. no ainakin oli se, että pojat saavat turvallisia aikuiskontakteja ja miehen mallia elämäänsä ja mulle tarjotaan sitä omaa aikaa tai autetaan siinä jaksamisessa Tuettavien huoltajien haastatteluista kävi ilmi, että tukisuhteille asetetut tavoitteet olivat pääsääntöisesti saavutettu. Yksi haastateltava totesi, että tavoitteet oli saavutettu osittain johtuen pitkän välimatkan aiheuttamista haasteista.

22 21 ite ainakin koen, että siitä on ollu joka kerta hyötyä kun tytöt on menny tukiperheeseen, on saanu tehdä hommia rauhassa on toteutunut hyvin, vieläkin pitävät yhteyttä vaikka tukisuhde on loppunut on mennyt niin kuin on pitänytkin, tai oikeestaan jopa ylittänytkin omat odotukset. Tukihenkilöistä on tullut tärkeät ihmiset lapsille. Tukisuhteissa koettu tuki voidaan jakaa sosiaalisen tuen mallin mukaan toiminnalliseen, tiedolliseen, emotionaaliseen ja aineelliseen tukeen (Kumpusalo 1991). Seuraavassa kuvaillaan tuen konkreettisia muotoja kaavioiden avulla sekä esitetään siteerauksia haastatteluista. Toiminnallinen tuki pitää sisällään hyvin monenlaista tekemistä ja toimintaa. Toiminnallisuus koostui arkisista, päivittäisistä toiminnoista mikä on tukihenkilötoiminnalle tyypillistä. Haravointi Lumityöt Askartelu Puutyöt Leipominen Ruuanlaitto Tiskaaminen Siivous Fyysinen apu käytännön toimiin esim. muuttoon Ulkoilu Retkeily Makkaranpaisto nuotiolla TOIMIN- NAL- LINEN TUKI Koirien kanssa leikkiminen ja ulkoilutus kyllä ne on niinku touhunnu siellä kaikenlaista, poikakin on saanu enemmän toteuttaa itseään ku se on saanu tiskailla ja kaikkea ko en mä kotona sitä tiskihommiin halua. Moottoripyöräily Mönkijällä ajo Veneily Moottoriajoneuvojen korjaaminen siellä tehdään ihan eri asioita, ei katota telkkaria eikä olla koneella

23 22 Tiedollista tukea koettiin saadun jokaisessa tukisuhteessa. Miltei jokaisessa tukisuhteessa koettiin, että sekä tuettavat että huoltajat olivat saaneet tarpeellisia, ajankohtaisia neuvoja ja opastusta. Neuvoja uudessa, haastavassa tilanteessa TIEDOLLI- NEN TUKI Ohjausta ja neuvonta käyttäytymistapoihin Opastusta kädentaitoihin, kotitöihin tyttö mietiskelee paljon asioita ja kyselee, varmaan saanut neuvoja sieltä osas käyttäytyä fiksummin ja aikuismaisemmin vaikka kaupungilla, sillon tukisuhteen aikaan sitte ku siellä on sitä miesväkeä nii sitte ne on saanu, erityisesti oon huomannut, että se ottaa mallia hirveesti miespuolisista niin siellä tulee sitte sitäki

24 23 Tukisuhteissa koettiin tärkeäksi säännöllinen yhteydenpito joka oli toteutunut kaikissa tukisuhteissa. Tuettavien huoltajat kokivat, että koko perhe on saanut kannustusta ja he itse ovat saaneet tukea ja rohkaisua oman ajan viettämiseen, mikä on edesauttanut heidän voimavarojensa lisääntymistä. Kannustus Myötäeläminen EMOTIO- NAALINEN TUKI Ratkaisukeskeisyys Positiivisuus Toivon ylläpito Säännöllinen yhteydenpito on puhuttu pitkiä puheluita tukihenkilö aina soitti ja kyseli kuulumisia ja kaikkiin muihinkin asioihin tulee kuule kannustusta että no sitte ku oli tässä vaikea aika kuule niin kyllä me otetaan päivä kerrallaan ja huomenna on taas parempi päivä ja että aina ollaan niinku ajateltu positiivisesti

25 24 Tuettavien huoltajat kertoivat, että tuettavat ovat saaneet tukihenkilöiltä käytettyjä leluja, vaatteita ja joitakin esineitä sekä syntymäpäivälahjoja. Yhdessä tukisuhteessa tuettava oli saanut rahaa ja puheaikaa vastinetta vastaan. Syntymäpäivälahjoja AINEELLI- NEN TUKI Rahaa, puheaikaa kotitöitä vastaan Käytettyjä vaatteita, pikkutavaroita, leluja no ei varmaa rahaa en oo ainakaan tietonen siitä mutta silloha jo ensimmäisellä kerralla ku käytiin siellä tutustumassa ni ne sai sieltä valkata leluja. Poika on saanu se on nytte niinku jonkun vanhan rannekellon saanu sieltä niin se on sille niinku semmonen tosi rakas vaikka se ei niinku toimikkaan se rannekello mut ku se on sieltä saatu niin hän piettää sitä nytkin sillä kädessään että ei siinä mielessä että no kysytään että saanko taskurahaa että ei tämmöstä että ku tukihenkilö ostaa puheaikaakin niin sen edestä on tehty ennen töitä ja sillä rahalla saapi ostaa sitten puheaikaa tai sitten karkkirahaa tai jotain

26 25 Tuettavien huoltajat kokivat, että tukihenkilötoiminnalla on ollut positiivisia vaikutuksia sekä tuettaviin, huoltajiin ja koko perheeseen. Vaikutuksina tuettavaan he mainitsivat muun muassa iloisuuden ja rauhallisuuden lisääntymisen. Itse he kokivat stressin ja väsyneisyyden vähentymistä. ja onhan se joka kerta tosi ilonen ku se niinkö tulee ja ku se tuli ni se oli semmonen hirittelijä että niillä oli ollu niin kivaa ja sen kans voi jo keskustella että kaikki tämmöset pikkujutut mistä elämä koostuu ni kyllä ne on ja kun poika on nyt niin paljon iloisempi ja niin paljon rauhallisempi ni kyllähän se on itelläkin niin paljon parempi olo mulla ainaki stressi vähentyy huomattavasti ku saa aina sen tietää että voi soittaa koska vaa ja että saa sen vapaa-ajan. Tukihenkilötoiminta koettiin merkitykselliseksi sekä tuettaville että huoltajille. Haastatteluissa esiintyy muun muassa seuraavia merkityksiä: huoltajien omien voimavarojen lisääntyminen, lapset oppivat olemaan erossa vanhemmistaan, perhemallin näkeminen ja kokeminen, varamummola paikkakunnalla, lapsilla on elämässään vanhempia aikuisia, joilla on elämänkokemusta ja oikeat arvot, turvallinen aikuiskaveri. saa sitä huokasuaikaa lapsilta että tuota saa omassa rauhassa tehä vaikka nuita iha vaikka koulutehtäviä tai sitten ihan vaan tuota kotihommia tai sitte jättää ne kotihommat siksee ja lähtee vaikka patikoimaa tai kalastamaan tai sitte lähtiä käymää kaverin tykönä kahavilla tai just siellä kampaajalla tai jotakin semmosta extremehommaa no mä luulen, että lapsille se on ollu aika iso asia että on niinku koska mun kaveripiirissä ei oo tämmösiä ihan vanhempia aikuisia että kaikki on niinku aika nuoria mulle se on ollu kyllä niinku mä aluksi vierastin tätä asiaa vieraitten ihmisten kanssa mut nyt sitten ku suostuin siihen ni se on ollu kyllä niinku melkee kui oisin jo aikaisemmin niinku aatellu että tämmönenki vaihtoehto on että se ois niinku helpottanu jo ajat sitte oon vielä kiittäny siitä että on sattunu noin ihanat ihmiset ne on kyllä tosi mukavat ihmiset ku mä olin ihan lopussa tässä se aina soitti ja kyseli emmää tiiä mä en ois ikinä pärjänny yksin. poikaki halus mennä enemmän sinne koska se oli niinku kotona kyllä ne on taivaan lahjoja ne ihmiset Tukihenkilötoiminta koettiin yleisesti vapaampana ja mukavampana tukimuotona verrattuna ammattiapuun. mä ainakin koen sen että niinku ne tekee sen omasta vapaasta tahdostaan ja niinku haluaa olla mukana ja auttaa meitä ja olla niinku poikien elämässä mukana niin mää niinku että se tuntuu tosi mukavalta tämä vapaaehtoishomma niin minusta paljo sillee vapaampaa että ku tuota joku tiukka sosiaalitäti tulis tuota vahtaamaan ja kattomaan että jaa mitäs täällä homma-

27 26 taan omalla vapaa-ajalla tai on se niinku sillee palijo mukavampaa että ku on tutut ja tietyt ihmiset tunteepi että minkälaiset on että ei oo ihan kuka tahansa tuntematon ihminen Lasten haastatteluista käy ilmi hyvin paljon yhtäläisyyksiä verrattuna huoltajien kokemuksiin. Lasten vastaukset ovat lyhyempiä ja suoraviivaisempia kuin aikuisten. Tukisuhteiden tavoitteisiin oli kirjattu muun muassa mieskaveri, vanhempien voimavarojen lisääntyminen, mediavapaa aika tukihenkilötapaamisissa, arjesta poikkeavan toiminnan lisääntyminen. Molemmat haastatellut lapset tiesivät ainakin osan syistä miksi heillä on tukihenkilöt. oikeesti pitäis olla mun veljellä ku se on villi äiti ja isä voi levähtää Tuettavat lähtivät tukihenkilötapaamisiin pääsääntöisesti mielellään. no siinä keskelä, joskus harmittaa lähteä josku iha ok mmm kivalta Lasten haastattelujen perusteella sosiaalisen tuen muodot voidaan jakaa kuten huoltajienkin haastattelujen sisällön kuvailussa. Toiminnallinen tuki on ollut monipuolista, yhteistä tekemistä. Koirien leikittäminen Ilmakiväärillä ampuminen Retkeily Ulkoilu Retket Rovaniemelle, Ranuan eläinpuistoon, Arktikumiin Moottorikelkalla ja mönkijällä ajo Koneiden korjausta TOIMINNAL- LINEN TUKI Ruuanvalmistus Leivonta Pihatyöt Elokuvat

28 27 ajetaan kelekalla ja retkelä yksin saa ajaa mönkijälä katotaan teeveetä deeveedeetä joskus tehhää ruokaa leivotaan Lapset kokivat saaneensa myös neuvoja ja ohjausta sekä kannustusta tukihenkilöiltä. no en minä tiiä kaikessa mönkijästä jutellaan opettaa korjaamaa Lapset olivat saaneet tukihenkilöiltä syntymäpäivä- ja joululahjoja sekä pääsiäismunia. Tuettavat lapset kertoivat pitävänsä tukihenkilötapaamisissa molemmista tukihenkilöistä sekä yhteisestä tekemisestä. Toisella haastateltavalla harmitti tukihenkilötapaamisissa se, että hänellä ei ole siellä tietokonetta käytettävissä Terveydenhoitajien näkemyksiä lapsiperheiden tukihenkilötoiminnasta RAMK:n terveydenhoitajaopiskelija Eija Koivumaa arvioi tutkimuksessaan yhteistyökuntien lastenneuvolatyötä tekevien terveydenhoitajien näkemyksiä lapsiperheiden tukihenkilötoiminnasta mahdollisten tulevien toimintamuotojen kehittämiseksi. Tutkimuksessa on käytetty laadullista tutkimusotetta. Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla puhelimitse. Haastatteluun osallistui 16 terveydenhoitajaa kaikista projektin kymmenestä yhteistyökunnasta. Tutkimustulosten mukaan terveydenhoitajien mielestä lapsiperheiden tukihenkilötoiminta ja TULA -projekti toimi kunnissa perheiden erityistilanteissa. Tukihenkilötoiminta miellettiin laaja-alaiseksi tukimuodoksi, jota kunta tai kolmas sektori organisoi. Se oli myös merkityksellinen varhaisen vaikuttamisen kanava lapsiperheiden auttamiseksi. Tuloksissa tuli ilmi, että projektista oli saatu liian vähän tietoa. Muutama terveydenhoitaja oli lukenut projektin tiedotteita tai osallistunut infotilaisuuteen. En tiedä onko meiltä osallistuttu, ei ole tullut infoa. ei ole näkynyt neuvolatyössä. Hyvät porukat takana

29 28 Lapsiperheiden tukihenkilötoiminta miellettiin tarpeelliseksi ja sen toivottiin toimivan omassa kunnassa organisoidusti matalan kynnyksen palveluna. Terveydenhoitajat arvioivat tukihenkilötoiminnan olevan moniammatilista ja hyvin toimiva tukimuoto. Useimmat terveydenhoitajat sisällyttivät tukihenkilötoiminnan sosiaalitoimen työnkuvaan. on sosiaalitoimen tukipalveluna perheille. on perheitä, joissa lapset ovat viikonloppuisin, niin kuin isovanhempiperhe. Terveydenhoitajat mielsivät lähes kaikissa haastatteluissa tukihenkilötoiminnan elämänlaatua parantavaksi tukimuodoksi perheen erityistilanteissa. Sillä mahdollistettiin voimavaroja vanhemmille, vertaistukea, arjen apua ja harrastusmahdollisuuksia. Varhaista vaikuttamista terveydenhoitajat pitivät tärkeänä, jotta asiat eivät muutu perheellä liian ylitsepääsemättömän tuntuisiksi. Heidän mukaansa jo pienellä avulla saadaan helpotusta arkeen ja ennaltaehkäistyä vanhempien väsymistä. tukea parisuhteeseen ja vanhemmuuteen Jos tukihenkilöitä olisi, pienessäkin notkahduksessa pienelläkin avulla voimaantumaan Kokonaisuutena ennaltaehkäistään huostaanottoja ja vanhempien väsymistä Terveydenhoitajat esittivät lapselle tärkeänä varhaisen vaikuttamisen kanavana arjen tavallisten toimintojen kokemista turvallisen aikuisen kanssa. Tärkeänä pidettiin, että lapsi saa kokemuksia erilaisista elämyksistä ja positiivista huomiota yksilönä ja motivointia harrastuksiin, joiden myötä itsetunto ja pärjäämisen tunne vahvistuu. Tärkeänä pidettiin sosiaalisten verkostojen kasvattamista ja ylläpitämistä erityisesti muualta muuttaneille perheille. Mainittiin esimerkiksi varamummolat, joiden avulla voitaisiin ehkäistä syrjäytymistä. tukihenkilön kautta kosketus tavanomaisen perheen toimintoihin muualta muuttaneille mummoloita arkeen muutakin merkitystä kuin katto pään päällä. Tukihenkilötoiminnalle todettiin haastatteluissa olevan erittäin suuri tarve useimmissa kunnissa. Tarve kuitenkin vaihtelee, koska kunta ja perheet ovat pieniä ja siten syntyvyys on vähäistä. Tukiperheiden vähyys näkyi huostaanottojen lisääntymisenä. Palvelut tulisi olla hyvin organisoituja. Kolmannen sektorin palveluita pidettiin tärkeinä palvelumuotoina, joilla on helppo saada kanssakäyminen luonnolliseksi perheiden kanssa, joilla omat sosiaaliset verkostot ovat kaukana. Tukihenkilötoiminnan kerrottiin voivan olla yksi palvelu, jota markkinoida. jos olisi enemmän, voisi pienemmissäkin tapauksissa tarjota

30 29 varamummoloita tarvittais organisoitu toiminta tarpeellista tarvitaan matalan kynnyksen tukihenkilötoimintaa Suurimmassa osassa haastatteluita terveydenhoitajat sanoivat voivansa toimia aloitteen tekijänä tukihenkilötoiminnassa. Toiminta tarpeen kartoittajana ja puheeksi ottajana sekä informoijana tuli myös esille. Osa terveydenhoitajista toivoi tiiviimpää yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa perhetyön puitteissa. voisin olla yhteyshenkilö perheen ja tukihenkilön välillä ja voisin osoittaa perheen tukihenkilölle pitäisi olla yhteistyötä enemmän sosiaalitoimen kanssa, kynnys madaltuu ottaa tukihenkilö voisivat olla lastensuojelunkin kautta aktiivisia ottamaan yhteyttä ja yhteistyössä tekemään koulutusta, pyytää terveydenhoitajia asiantuntijoiksi Terveydenhoitajat pitivät tärkeänä kehittää tukihenkilötoimintaa ennaltaehkäiseväksi ja matalakynnyksen palveluksi. Neuvolassa käyvät kaikki lapsiperheet ja sitä kautta pystytään tarjoamaan varhaista tukea, jotta lapsen ei tarvitsisi välttämättä päätyä lastensuojeluasiakkaaksi. matalan kynnyksen juttu, ei isoa ongelmaa kaikki käy perheneuvolassa, näemme kaikki lapsiperheet tärkeintä ennaltaehkäisy Kuntien sosiaalityöntekijöiden kokemuksia ja näkemyksiä TULA -projektista Projektin omana toimintana tehtiin keväällä 2011 kyselytutkimus, jossa kartoitettiin yhteistyökuntien sosiaalityöntekijöiden kokemuksia, näkemyksiä ja vaikutuksia TULA -projektista. Lisäksi kyselyn avulla kartoitettiin kehittämisideoita sekä tulevaisuuden suunnitelmia tukihenkilötoiminnan järjestämisen suhteen kuntien alueilla vuoden 2011 jälkeen. Tutkimus on laadullinen ja se toteutettiin teemahaastatteluna. Kysymykset lähetettiin kuntien vastaaville sosiaalityöntekijöille etukäteen sähköpostitse. Vastaajat osallistuivat haastatteluun kirjallisesti ja puhelinhaastatteluna. Kunnissa, joissa toiminta oli aktiivista ja tukisuhteita paljon, kokemukset toiminnan onnistumisesta olivat erittäin hyviä. Hankkeelta koettiin saaneen vastinetta. Toiminnalle koettiin olevan tarvetta ja

31 30 se koettiin tärkeäksi työmuodoksi. Toiminnan aloittaminen koettiin hyväksi asiaksi. Osassa kunnissa toiminta on hyvää ja tukiperheitä riittävästi. Näissä kunnissa toiminta on vastannut kunnan tarpeisiin hyvin, osin yllättävän hyvin. Muutamalla paikkakunnalla toiminnan piiriin on ollut vaikea saada tukihenkilöitä tai tukiperheitä, jonka vuoksi toiminta on ollut vähäistä tai sitä ei ole ollut lainkaan. Kokemukset toiminnasta olivat myönteisiä, joskin harmillisesti liian vähäisiä. Tukihenkilötoiminnan markkinointi perheille on koettu helpoksi. On koettu hyväksi, että on ollut jotain mitä tarjota perheille. Tukihenkilöiden markkinointia helpottaa toiminnan tunnettuus, joka madaltaa kynnystä ottaa palvelu vastaan tai kysellä palvelua. Osa vastaajista koki, ettei perheitä ole ollut tarpeeksi tai niitä ei ole tavoitettu. Tukisuhteiden valmistelu koettiin helpoksi. Valmistelut on hoidettu MLL:n puolesta hyvin. Aloituspalaverit koettiin hyviksi, mikäli vastaajat olivat olleet niissä mukana. MLL:n projektihenkilöstö on hoitanut järjestelyt, joten aloituspalavereita ei ole koettu työläiksi. Tukihenkilöiden rekrytointi koettiin joko työlääksi tai helpoksi ja nopeaksi riippuen kunnasta. Rekrytoinnin haasteet liittyivät tukihenkilöiden vähäisyyteen, sillä haasteena on sama kuin muillakin järjestöillä, eli rekrytoitavia on vähän. Osin rekrytointi on tapahtunut MLL:n kautta ja tukihenkilöt ovat löytyneet nopeasti, yli kuntarajojenkin. Ammatillinen ohjaus koettiin onnistuneeksi, ohjausta ja vastauksia kysymyksiin on saatu ja palaute tukihenkilöiltä/-perheiltä on ollut positiivista. Kunnista, joissa toimintaa ei ole ollut tai se on ollut vähäistä, koettiin, ettei ammatillista ohjausta ole ollut tai se on ollut vielä vähäistä. Yhteistyö projektihenkilöstön kanssa on koettu hyvin joustavaksi ja yhteydenpito projektihenkilöstön puolelta aktiiviseksi. Todettiin, että sähköposti ja puhelin auttavat joustavassa, molemminpuolisessa yhteydenpidossa. Projektihenkilöstö on selvittänyt projektin tarkoituksen, tavoitteet ja toimintamuodot hyvin. Pienessä kunnassa koettiin, ettei asiakkaita, perheitä tai tukihenkilöitä ole saatu riittävästä toiminnan piiriin. Kunnissa, joissa toimintaa ei ole ollut tai se on ollut vähäistä, koettiin, ettei yhteistyötä ole ollut, osin myös muiden työkiireiden takia. Tukihenkilötoimintaa on saatu juurrutettua kuntaan sekä jossakin kunnassa toiminta on virkistynyt uudelleen. Kuntapuolen vaikutuksissa nostettiin esille positiiviset vaikutukset ja palvelu koettiin hyvänä työkaluna viranhaltijalle. Ilman hanketta toiminta olisi ollut vähäistä kunnassa. Kunnan tar-

32 31 peita on kuultu. Rahallinen säästönäkökulma nostettiin myös esille, sillä ennaltaehkäisevä työ ja - vaikutus ovat osin poistaneet tarvetta kalliimmilta tuki- ja hoitomuodoilta. Kunnassa koettiin, ettei oltu jääty yksin käynnistyksen jälkeen. Kunnissa, joissa toimintaa on toteutettu vähän aikaa tai toiminta on muuten vähäistä, kuntavaikutuksia ei nostettu esille. On toiminu, on saatu hankkeelta vastinetta. Yllättävän myönteinen Suurin osa vastaajista koki toiminnalla olleen positiivisia vaikutuksia tuettaville lapsille, nuorille ja perheille. Vaikutuksina mainittiin tuki ja apu vanhemmille, helpottuneisuutta, voimaannuttavat hengähdyshetket vanhemmille, lapsille turvallisia ihmissuhteita, lämpöä hellyyttä ja läsnäoloa sekä erilaista toimintaa. Yksi vastanneista ilmoitti, ettei toiminnalla ole ollut vaikutusta tuettaviin. Vanhemmat ovat saaneet apua lasten kasvatuksessa, hengähdyshetkiä ja ovat voineet joskus olla keskenään parisuhdetta hoitaen Kyllä, lapsille tukisuhteilla on suuri merkitys. Esimerkiksi isätön poika on saanut tukisuhteen myötä miehen mallia elämäänsä. Ennaltaehkäisevä vaikutus on tärkeä Kyllä, selvästi helpottuneisuutta perheiden elämässä Koettiin, että avohuollon puolella tukihenkilötoiminta on yksi palvelumuoto lisää tarjontaan. Palvelun avulla toiminta pystytään kohdentamaan oikeisiin tarpeisiin. Vaikutukset koettiin ennaltaehkäiseviksi. Toiminta on osin vähentänyt painetta lastensuojelun raskaammilta toimenpiteiltä. Toiminta koettiin myönteisemmäksi kuin ammatillinen perhetyö, sillä tukihenkilötoimintaa ei mielletä niin helposti lastensuojelun tukimuodoksi. Osa perheistä vierastaa termiin lastensuojelu liittyviä toimenpiteitä. Vaikutuksista merkittävimpänä nähtiin se, ettei ole ollut tarvetta käyttää ulkopaikkakunnilla sijaitsevia perhekoteja tai laitospaikkoja. Osa vastaajista arvioikin tämän vuoksi toiminnan auttaneen aikaansaamaan taloudellisia säästöjä. Tukihenkilötoiminta on koettu arvokkaaksi lisäksi lastensuojeluun ja sosiaalityöhön sillä toiminta pystytään kohdistamaan paremmin ja tehokkaammin yksilöllisesti lapsiin. Osalle vastaajista vaikutukset näkyivät vielä vähäisinä, silti projektin avulla toivottiin lisää voimaa lastensuojelun avohuoltoon. Pääsääntöisesti koettiin, että tukihenkilötoiminta on arvokas ja tarvittu lisä, sillä toiminta pystytään kohdentamaan oikeisiin tarpeisiin. Oman työn kannalta projekti on koettu positiiviseksi, sillä se on

33 32 mahdollistanut lisäpalvelun tarjoamisen sekä antanut sisältöä ja helpotusta omaan työhön, kun on jotain mitä tarjota! Suurin osa kyselyyn vastanneista ilmoitti hankkeen myötä saaneensa lisää tietoa tästä työkalusta, jonka käyttöönotto on keveää ja helppoa. Antanut erilaista sisältöä myös perhetyöntekijän ja asiakasperheen kanssakäymiseen ja vuorovaikutukseen Oman työn kannalta on ollut hyvä, että on tarjota jotakin palvelua! Pienessä kunnassa tämä on hyvä lisäsarja työhön, sen käyttöönotto on helppoa ja keveää. Ei kuormita omaa työtä, päinvastoin on ihanaa kun on tarjota jotain! Osassa kuntia vaikutusta omaan työhön ei osattu määritellä, tai se määriteltiin heikoksi. Tämä selittynee osin vastaajien työnkuvan monimuotoisuudesta, sillä jokaisessa kunnassa saman viranhaltija ei tee samoja töitä, tai osallisuus projektin toiminnassa vaihtelee. Kunnissa toivotaan tukihenkilötoiminnan säilyvän jatkossakin. Lisäksi toivottiin säännöllisten tukihenkilökoulutusten jatkumista MLL:n Lapin piiri ry:n toimesta. Todettiin, että tarvitaan erityisesti murrosikäisten kanssa toimivia tukihenkilöitä sekä miespuolisia tukihenkilöitä. Tällä hetkellä tuntuu hyvältä näin Vertaistukea muista kunnista. Pitää pitää huoli tukihenkilöistä, ei voi jättää yksin. Sen vuoksi järjestölähtöinen tukihenkilöverkko on parempi, parempi vastaanotto perheillä. Eivät säikähdä lastensuojelua Jokaisessa yhteistyökunnassa kunnassa tiedostettiin vahvasti tarve ammatillisesti ohjatulle ja koordinoidulle tukihenkilötoiminnalle. Jossakin kunnassa mainittiin, että tukihenkilötoiminta voisi kuulua kunnan perhetyöntekijän toimenkuvaan. On kyllä, erityisesti lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnalle Suurin osa kunnista aikoi järjestää jollakin tapaa koordinoitua tukihenkilötoimintaa vuoden 2011 jälkeen. Tärkeänä pidettiin, että jatkossakin koulutetuista tukihenkilöistä pidettäisiin huolta eikä heitä jätettäisi yksin. Osassa kunnissa tulevaisuuden suunnitelmat tukihenkilötoiminnan osalta vaativat vielä selvittelyjä. Yksikään kunta ei vastannut, että eivät järjestäisi tukihenkilötoimintaa mitenkään. Kunnat, jotka alustavasti suunnittelivat järjestävänsä tukihenkilötoimintaa omana toimintanaan, halusivat pitää jo solmitut tukihenkilökontaktinsa, mutta epäröivät kuinka realistista toiminta olisin ilman MLL:ää. Toiminta nähtiin erittäin tärkeänä avohuollon osana.

34 33 Kunnat, jotka ilmoittivat halukkuutensa hankkia koordinoitua tukihenkilötoimintaa MLL:n Lapin piiriltä pohtivat palvelun hintaa. Osa kunnista oli erittäin kiinnostunut palvelun hankinnasta ja pitivät sitä todennäköisenä. Talouspuolihan siitä vastaa, mutta ennen kuntaneuvotteluja pehmitän 7.4 TULA -projekti RAY:n suorittamassa järjestöhankkeiden arvioinnissa Raha-automaattiyhdistys rahoittaa joukkoa järjestöjen toteuttamia hankkeita, joiden toiminta nivoutuu kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman eli Kasteen tavoitteisiin. Yhtenä osana toimenpidekokonaisuutta on tukea varhaisen puuttumisen otteen lisäämistä kuntien päätöksenteossa. RAY toteuttaa tätä tavoitetta rahoittamiensa kokeilu- ja kehittämishankkeiden kautta. Tällä perusteella Tukihenkilöverkko Lapin lapsiperheille -projekti oli yksi kahdestakymmenestä hankkeesta, jotka valittiin arvioitavaksi. Arvioinnissa käytettiin kyselyhaastattelua, johon projektihenkilöstö vastasi yhdessä Lapin piiri ry:n toiminnanjohtajan kanssa. Hankehaastattelun tarkoituksena oli mallintaa hankkeen looginen vaikutusketju hankkeenvalmistelusta toivottuihin vaikutuksiin. Tietoa kerättiin myös hankkeen sidosryhmille suunnatulla kyselyllä.(terävä, Lähteenmäki- Smith, Eronen 2011, 6-9) Kehittämistoiminta koetaan hankkeiden sidosryhmien kesken sellaiseksi, johon ei panosteta riittävästi, mutta jolle on kuitenkin suuri tarve. Aidon osallisuuden lisääminen ja asiakaslähtöinen kehittämisote vaatii eri kohderyhmien syvällistä ja pitkäaikaista tuntemusta, jota monilla järjestöillä on kerääntynyt jopa vuosikymmenien ajalta. Hankkeen keskittyminen kehittämistyössä rajattuun kohderyhmään johtaa siihen, että vaikuttavuus kohdistuu hyvin kapeaan asiakassegmenttiin. Toisaalta fokusoitunut asiakasnäkökulma lisää järjestön erikoistunutta osaamista, ja siten edistää täysin uudenlaisten avausten nostamista eri kohderyhmien palvelutarpeista (Terävä, ym. 2011, 41). Kehittämiskumppanuuksien toteutumiseen vaikuttaa hankkeiden vetäjien ja sidosryhmien käytännön yhteistyömuotojen löytyminen. Kunnat ovat hankkeiden tärkeä kohderyhmä ja suora hyödynsaaja. Tukihenkilöverkko Lapin lapsiperheille -projektissa kehitettiin ennaltaehkäisevän työn toimintamalleja ja tuotettiin palvelua, jota tarjottiin kuntien käyttöön osaksi kuntien palvelukokonaisuutta. Arviointi osoitti, että järjestöt ovat hyvin aktiivisia yhteistyönedistäjiä ja kunnat kokevat yhteistyön hyödyt merkittävinä. Pelkkä järjestön aktiivisuus ei riitä, vaan yhteistyön vastavuoroi-

35 34 suus on erityisen tärkeää uuden toimintamallin juurruttamisessa esimerkiksi kunnan palvelukokonaisuuteen. Haasteiksi yhteistyölle todettiin ajanpuute, kuntien heikko taloustilanne ja toimintakulttuureissa olevat erot. (Terävä ym. 2011, 41-42). Hankkeen työ kohdistui järjestön toiminnan ja kuntien välisen yhteistyön kehittämiseen. Työskentelimme asiakasrajapinnassa, joka tarkoitti, että hankkeeseen myönnetyillä resursseilla tuotettiin kuntiin ammatillisesti ohjattua vapaaehtoista tukihenkilötoimintaa. Työ asiakasrajapinnassa mahdollisti ensi käden tiedon saannin haasteista joita kunnan alueella oli. Toimintaa suunnattiin MLL:n paikallisyhdistysten lisäksi myös kuntien sosiaali- ja terveystoimen työntekijöihin, joiden avulla palvelujärjestelmää kehitettiin. Yhteistyökuntien sosiaalityöntekijöille suunnatussa kyselytutkimuksessa tuli esille hankkeen myönteiset vaikutukset lasten, nuorten ja lapsiperheiden elämään. Haasteeksi nousi toiminnan pysyvyys ja jatkuminen kunnissa projektin päätyttyä. Hankkeessa on onnistuttu luomaan pohjustus yhteistyölle ja palveluketjujen yhdistämiselle. Hanke on tuonut palvelun kehittämiseen uudenlaisia toimintamalleja ja se on toiminut tiedon ja osaamisen välittäjänä.. Niiden hyödyntäminen ei ole kuitenkaan vielä riittävää sidosryhmien konkreettisessa työssä. Kunnilta vaaditaan tahtoa ja taitoa luoda alueelleen hankkeen aikana juurrutettu tai uudelleen henkiin herätetty ammatillisesti ohjattu vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta. Hankkeen toiminnan hyödyt olisi helpommin osoitettavissa euromääräisinä laskelmina siitä, miten ennaltaehkäisevän työn hyödyt pitkällä aikavälillä koituvat julkisen palvelujärjestelmän säästöiksi. Ennaltaehkäisevän työn vaikutusketju on pitkä prosessi ja kustannussäästöjen osoittaminen lyhyellä aikavälillä on mahdotonta. Palvelun kehittämisessä merkittävä osuus on kuntien toimialajohtajilla, jotka lopulta päättävät palveluiden rakenteista ja resurssien suuntaamisesta. (Terävä ym. 2011, 41-48).

36 35 8 POHDINTA Tukihenkilötoiminnalle luotu prosessi koettiin hyväksi niin projektihenkilöstön kuin tukihenkilöidenkin osalta. Toiminnan vaiheistaminen selkeytti projektihenkilöstön työtä ja tukihenkilöt kokivat sen tuovan turvaa omalle toiminnalleen. Toimintamallia voidaan hyödyntää vastaavassa toiminnassa. Projektista tiedotettiin kuntatoimijoita aluksi henkilökohtaisella sähköpostilla. Kuntatapaamisten yhteyteen järjestettiin myös vierailut MLL:n paikallisyhdistyksiin. Taloudelliset resurssit olivat riittämättömät useampiin esittelytilaisuuksien ja tapaamisten järjestämiseen. Pitkien välimatkojen ja taloudellisen tehokkuuden vuoksi samalla matkalla pyrittiin tapaamaan useampien kuntien edustajia ja paikallisyhdistysten hallituksia. Aikataulullisesti kaikkia osapuolia oli mahdotonta saada yhtä aikaa paikalle ja osa terveydenhoitajista koki, että projektista oli tiedotettu liian vähän. Kaikille projektikuntien terveydenhoitajille lähetettiin sähköpostitse tietoa projektista, joitakin terveydenhoitajia tavattiin henkilökohtaisestikin. Havaittiin, että terveydenhoitajien vaihtuvuuden vuoksi tiedonsiirrossa oli ilmeisesti ongelmia. Myös poikkihallinnollisessa tiedon välittymisessä oli puutteita. Lapin alueella ilmestyvissä lehdissä projekti sai hyvin näkyvyyttä. Lehtiartikkelit tukihenkilötoiminnasta toivat uusia tukihenkilöksi haluavia mukaan projektin järjestämiin koulutuksiin. Projektihenkilöstö osallistui muutamiin yleisötilaisuuksiin. Tilaisuuksista saatiin rekrytoitua tukihenkilöitä. Mikäli resursseja olisi ollut käytettävissä enemmän, projektihenkilöstö olisi osallistunut ja järjestänyt erilaisia tilaisuuksia ja henkilökohtaisia tapaamisia enemmän, koska ne koettiin tuloksellisiksi ja mielekkäiksi. Tukihenkilöiden rekrytointi projektin aikana oli haasteellista. Osassa kuntia sosiaalityöntekijät osallistuivat kiitettävästi oman työnsä ohessa rekrytointiin, toiset taas kokivat sen vievän liikaa omaa työaikaa. Paikallisyhdistysten kautta ei tukihenkilöitä saatu rekrytoitua. Koulutetut tukihenkilöt osallistuivat myös rekrytointiin jakamalla tietoa ja kokemuksiaan omalla paikkakunnallaan. Tämä toi toimintaan mukaan useita uusia tukihenkilöitä. Koulutukset järjestettiin sellaisissa tiloissa, joissa koulutettavat ja kouluttajat pystyivät viettämään koko koulutusajan yhdessä. Se edisti ryhmäytymistä ja vertaistukea. Lisäksi projektihenkilöstön ja koulutettavien tiivis yhdessäolo ja tutustuminen loivat turvallisuuden tunnetta ja pohjaa ammatilliselle ohjaukselle ja tukisuhteiden onnistumiselle. Koska Lappi on laaja maakunta ja koulutuksiin osallistuvat tulivat eri puolilta Lappia, koulutuspaikkakuntia vaihdeltiin. Projektihenkilöstö vastasi järjestelyistä ja koulutuksista. Se oli joskus ajankäytön suhteen haasteellista. Koulutuspalautteissa

37 36 tukihenkilöt arvostivat koulutusten kattavaa sisältöä, vapaata ja keskustelevaa ilmapiiriä ja toiminnallisia harjoituksia. Tukihenkilöiden oma arvostus tekemäänsä vapaaehtoistyötä kohtaan lisääntyi koulutusten myötä. He sisäistivät merkityksensä olla vapaaehtoisena yksi osa ennaltaehkäisevää tukimuotoa, jolla vähennetään lapsiperheiden, lasten ja nuorten pahoinvointia ja syrjäytymistä. Koulutuksiin osallistuneet ammattilaiset ja ei-ammattilaiset jakoivat tieto- ja kokemustietoaan ryhmissä. Koulutusrunko pysyi koko projektin ajan samana, hiontaa tehtiin kerättyjen koulutuspalautteiden pohjalta. Se jää käytettäväksi tuleviin koulutuksiin. Lisäkoulutuksissa tukihenkilöt saivat syventää tietojaan ja keskustella kokemuksistaan ja ongelmatilanteiden ratkaisuista asiantuntijoiden johdolla vertaisryhmässä. Vertaistuki koettiin koko projektin ajan tukihenkilöitä yhdistäväksi. Ammatillisen ohjauksen tarve tukihenkilönä toimimiseen, toimintaan sitoutumiseen ja toiminnassa jaksamiseen tuli esille tukisopimusten lisääntyessä. Tämä tarkoitti, että projektihenkilöstön työajasta suuri osa kului ammatilliseen ohjaukseen. Se kuormitti henkilöstöä henkisesti ja loi tarpeen myös omalle työnohjaukselle. Työparina toimiminen koettiin erittäin hyväksi ratkaisuksi tukisuhteiden haasteita pohdittaessa. Sirpa Vähänikkilän pro gradu -tutkielman alustavista tuloksista käy ilmi, että ammatillinen ohjaus koettiin merkitykselliseksi ja tärkeäksi. Sama tulee esiin projektihenkilöstön tukihenkilöiltä saadussa suorassa palautteessa. Myös muissa vastaavissa tukihenkilötoiminnan hankkeissa on todettu että ammatillisen ohjauksen puuttuessa riski tukihenkilötoiminnan loppumisesta kasvaa. Kunnissa, joissa sosiaalityöntekijät ymmärsivät tukihenkilötoiminnan merkityksen ja mahdollisuudet sekä osallistuivat rekrytointiin, toiminta oli aktiivista ja niissä solmittiin useita tukisuhteita säännöllisesti. Sosiaalityöntekijät kokivat, että tukihenkilötoiminta oli vähentänyt tarvetta kalliimmilta tuki- ja hoitomuodoilta ja tuonut siis myös säästöjä joissakin kunnissa. Tukihenkilötoiminnan koettiin olevan tarpeellinen lisä tarjottaviin ennaltaehkäiseviin avohuollon palveluihin. Tuettavat perheet ovat kokeneet tukihenkilötoiminnan merkitykselliseksi omalle jaksamiselleen ja lasten hyvinvoinnin edistämiselle. Projektille tehdyssä opinnäytetyössä haastatellut perheet kokivat tukihenkilötoiminnan vastanneen sille asetettuihin tavoitteisiin. Lapset olivat saaneet tukiperheessä turvallisen aikuisen seuraa, miehen mallia ja omasta arjesta poikkeavaa viriketoimintaa. Tuettavan perheen vanhemmat olivat saaneet tukea ja rohkaisua oman ajan viettämiseen lapsen ollessa tukiperheessä. Se oli edesauttanut voimavarojen lisääntymistä ja arjessa jaksamista. Stressi ja väsymi-

38 37 nen vähenivät tukisuhteen ansiosta. Edellä kuvatun perusteella voidaan havaita, että laadulliset vaikutukset ja merkitys inhimillisellä tasolla koettiin tärkeiksi. Sosiaalityöntekijöiltä ja tuettavilta perheiltä saatu palaute toiminnan merkityksellisyydestä ja vaikutuksista koettiin ristiriitaiseksi verrattuna kuntien päätöksiin olla hankkimatta toiminnan koordinointia MLL:n Lapin piiri ry:ltä tulevaisuudessa. Kuntaneuvotteluissa esitettiin myös esimerkkejä toiminnan kustannusvaikuttavuudesta verrattuna korjaaviin tukimuotoihin. 9 TOIMENPIDESUOSITUKSET Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman TULA -projektin toiminta nivoutui kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma Kasteen tavoitteisiin. Tavoitteena oli yhteistyökuntien alueella lisätä lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä, lisätä hyvinvointia, parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua sekä kaventaa alueellisia eroja palvelujen saatavuudessa. TULA -projekti tuotti toimintakautenaan kunnille monitoimijuuteen perustuvan yhteistyömallin, jonka jatkaminen ja edelleen kehittäminen jää kuntien vastuulle projektin päättyessä. Kuntien on lastensuojelulain 36 :n 1 momentin mukaan järjestettävä lapsen ja nuoren terveyden ja kehityksen kannalta välttämättömät tukitoimet, esimerkiksi tukihenkilö tai -perhe. Lapin kunnissa tukihenkilötoiminnan kehittäminen on jäänyt usein hankkeiden varaan. Hankkeissa rahoitus tulee RAY:tä ja palvelu on näin kunnalle maksutonta. Hankkeiden päätyttyä tukihenkilötoiminta on vähitellen hiipunut, koska siihen ei ole riittävästi resursseja. Kuntapäättäjien tulisikin huomioida hankkeiden aikana toteutetun toiminnan avulla saadut taloudelliset säästöt. Laadukkaan toiminnan takaamiseksi kuntien tulisi pohtia, kykenevätkö he järjestämään palvelua itse vai ostopalveluna esimerkiksi järjestöiltä. Kolmannen sektorin järjestöjen vahvaa asiantuntemusta ja palveluja kannattaisi hyödyntää tukihenkilötoiminnan toteuttamisessa ja kehittämisessä. Palvelujärjestelmissä poikkihallinnollisten toimintojen kehittäminen on keskeistä. Kuntiin tulee luoda pysyviä johtamis- ja yhteistyörakenteita, joilla ennaltaehkäisevän ja varhaisen puuttumisen ote saadaan osaksi koko kunnan päätöksentekoa. Kuntiin tulee rakentaa kumppanuuksia, joissa yhdistyvät julkinen, yksityinen ja järjestöjen tuottama palvelu. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyö tukihenkilötoiminnan koordinoinnissa auttaa jakamaan resursseja. Verkostotoiminnassa yhteistyö perustuu avoimeen ja luottamukselliseen vuoropuheluun. Tiedonkulkua eri am-

39 38 mattilaisten välillä tulee lisätä. Lapissa pitkät välimatkat asettavat perheet eriarvoiseen asemaan palvelujen saatavuudessa. Kuntarajat ylittävää toimintamallia kannattaakin kehittää, kun sille projektin aikana on luotu hyvä pohja. Kolmannen sektorin järjestöt tuottavat laadukkaita palveluita. Myös tässä projektissa konkretisoitui se, miten saada myytyä kunnille ennaltaehkäiseviä palvelumuotoja. Järjestöjen osaamisen hyödyntäminen osana hyvinvointipalvelujen järjestämistä vaatii vielä kehittämistä. Tukihenkilötoiminta on useiden tutkimusten mukaan edullisempi vaihtoehto kunnille verrattuna muihin tukitoimiin. Vaikutukset ovat kuitenkin nähtävissä vasta pitkällä aikavälillä. Vaikka tukihenkilöt toimivat vapaaehtoisina, heillä on oikeus koulutuksiin ja ammatilliseen ohjaukseen. Tukihenkilöiden tekemän työn tukemisella ja arvostuksella taataan kuntien alueelle toiminta, jolla edistetään lapsiperheiden hyvinvointia nyt ja tulevaisuudessa. Vapaaehtoistoimijat ovat oikeutettuja tukihenkilökorvauksiin ja matkakorvauksiin. Korvaussummat kuitenkin vaihtelivat kunnissa ja maksusuoritukset tukihenkilöille saattoivat viipyä kohtuuttoman kauan. Näihin asioihin pyydettiin kuntien sosiaalityöntekijöitä kiinnittämään huomiota. Yhtenäinen käytäntö tukihenkilökorvauksissa vaatii vielä työtä kuntapäättäjiltä ja -toimijoilta. Kuntaneuvotteluissa ilmeni, että suunnitelmissa on yhtenäisen korvauskäytännön käyttöönotto jo ehkä vuoden 2012 aikana.

40 39 LÄHTEET Eronen Antti, Lähteenmäki-Smith Kaisa & Terävä Eeva (toim.) 2011: Kaste-järjestöhankkeiden arvionti. Avustustoiminnan raportteja 27/2011. Kuopio. Raha-automaattiyhdistys Finlex- Valtion säädöstietopankki. Osoitteessa Korhonen, Anu (toim.) 2005: Lastensuojelun tukihenkilön käsikirja. Jyväskylä. Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry. Kumpusalo, Esko 1991: Sosiaalinen tuki, huolenpito ja terveys. Sosiaali- ja terveyshallituksen raportteja 8/1991. Helsinki. Sosiaali- ja terveyshallitus. Syrjänen, Johanna (toim.) 2010: Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry. Turku.

41 40 LIITTEET Liite 1 Lehtiartikkeli Tornionlaakso

42 Liite 2 Lehtiartikkeli Luoteis-Lappi

43 Liite 3 Lehtiartikkeli Lapin Kansa

44 Liite 4 Lehtiartikkeli Koillis-Lappi

45 Liite 5 Lehtiartikkeli Pohjolan Sanomat

46 Liite 6 Lehtiartikkeli Inarilainen

47 Liite 7 Lehtiartikkeli Koillislappi

48 47 Liite 8. Projektin aikataulu ja vaiheistus PROJEKTIN AIKATAULU JA VAIHEISTUS Vuosi Toimenpide Toteutus Ajankohta 2009 Projektin verkostoituminen Yhteistyökumppaneiden tapaamiset ja sopimusten solmiminen kuntatoimijoiden kanssa. 5 6/09 Projektin organisoituminen Henkilöstön rekrytointi ja palkkaaminen. Ohjausryhmän perustaminen. 6 9/09 8/09 Painopistealueiden ja toimintasuunnitelman täsmentäminen Hankesuunnitelman täsmentäminen toimintasuunnitelmaksi. Kunnat jaetaan toiminta-alueisiin Toiminta aloitetaan v seitsemän kunnan alueella (Inari, Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla, Savukoski ja Sodankylä 9/09 Projektin tiedotus ja markkinointi, tukihenkilöiden rekrytointi Esittelypuffi ja rekrytointi-ilmoitus paikallislehtiin, kuntien sosiaali-työntekijöille ja MLL:n paikallis-yhdistyksiin. Projektin esittely MLL:n pj-päivillä, Hki. Projektitiedote toimialueiden seurakuntiin. Projektitiedote MLL:n yhdistystiedotteessa 5/2009. Projektin esittely MLL:n Lapin piirin syyskokouksessa. Suunnitelma projektin markkinoinnista yhteistyössä Lapin Ensi- ja turvakodin Miestyön keskuksen kanssa. Tukihenkilöiden jatkuva rekrytointi. 8 11/09 jatkuvaa Tukihenkilötoiminnan suunnittelu Tukihenkilötoiminnan prosessikuvaus kevät/09

49 48 Tukihenkilötoiminnan toteuttaminen Tukihenkilöiden haastattelut ja valinnat. Tapaamiset ja yhteydenotot kuntien sosiaaliviranomaisten ja terveydenhoitajien kanssa. Tukihenkilötoimintaan liittyvien käytäntöjen selvittäminen. Lomakkeiden ja sopimuspohjien laatiminen. Tukihenkilösopimusten solmiminen 9 10/09 jatkuvaa Tukihenkilökoulutus Koulutuksen suunnittelu/hionta. Peruskoulutus Rovaniemi 6 osallistujaa Peruskoulutus Sodankylä 6 osallistujaa Lisäkoulutus (Miestyön keskus Roi)vertaisryhmätapaaminen 8 10/09 Seuranta, arviointi ja raportointi Tilannekatsaus pirihallitukselle. Jatkohakemus RAY:lle. Projektin riskianalyysi. Projektin arviointisuunnitelma. Tilannekatsaus ohjausryhmälle. 9 12/09 9/09 9/ / /09 Tukihenkilösopimukset Tukihenkilösopimus Sodankylä 12/ Projektin toimintasuunnitelman toteuttamisen jatkaminen Toiminta aloitettiin kolmen yhteistyökunnan (Kolari, Muonio ja Pello) alueella prosessikuvauksen mukaisesti. 1/10 Projektin verkostoituminen Yhteistyökumppaneiden tapaamiset: - sosiaalityöntekijät Kolari, Muonio, Pello - EloKolon toimijat - Ensi- ja turvakoti - MLL:n paikallisyhdistys Pello - sosiaalityöntekijät Kemijärvi, Inari, Pelkosenniemi, Savukoski Terveydenhoitaja Savukoski/Pelkosenniemi 1/10 1/10 1/10 2/10 2/10 2/10

50 49 Projektin tiedotus ja markkinointi, tukihenkilöiden rekrytointi Lehtiartikkelit: Pohjolan Sanomat, Lapin Kansa, Luoteis-Lappi, Tornionlaakso, Koillis-Lappi. Rekrytointi-ilmoitus paikallislehtiin, kuntien sos.työntekijöille ja MLL:n paikallisyhdistyksiin. Projektin esittely Pellon eläkeläisten yhdistys. Suorakirje- ja sähköpostirekrytointia sekä puhelinyhteydenottoja. Pelkosenniemi/Savukoski alueella. Yhteydenotot sähköpostitse terveydenhoitajiin Muonion, Pellon ja Kolarin alueella. Projektin esittely Pelkosenniemellä lasten ja nuorten hyvinvointi-illassa. 1 2/10 1 2/10 1/10 1 2/10 2/10 2/10 Tukihenkilötoiminnan toteuttaminen Tukihenkilöiden haastattelut ja valinnat. Ammatillinen ohjaus tukisuhteissa: yhteydenotot puhelimitse ja tapaamiset. 2/10 1 3/10 Tukihenkilökoulutus Peruskoulutus Ylläsjärvi 9 koulutettua tukihenkilöä lisää yht. 21 koulutettua tukihenkilöä 2/10 Seuranta, arviointi ja raportointi Tukihenkilösopimukset Koulutuksista kerätty palaute. Raportointi MLL:n Lapin piirin toimintakertomukseen. Itsearviointi. Raportointi toiminnanjohtajalle. Projektihenkilöstön palaverit. Raportointi ohjausryhmälle. Tukihenkilösopimus Kemijärvi (1 kpl) Tukihenkilösopimus Inari (1 kpl) Tukihenkilösopimus Kemijärvi (1 kpl) Tukihenkilösopimus Kolari (2 kpl) Tukihenkilösopimus Inari (2 kpl) Tukihenkilösopimus Kolari (1 kpl) Tukihenkilösopimus Salla (2 kpl) Yhteensä 13 solmittua sopimusta. 19 toimivaa tukihenkilöä ja 25 tuettavaa. 2-3/10 jatkuva prosessi 2/10 2/10 3/10 3/10 4/10 5/10 7/10

51 50 Tukihenkilötoiminnan toteuttaminen Koulutettuja tukihenkilöitä 21. Tukihenkilösopimusten laatimisia ja tarkistuksia. Ammatillinen ohjaus tukisuhteissa: yhteydenpito puhelimitse seka yksilö- ja ryhmätapaamiset Ammatillisen työnohjauksen tarve kasvanut sopimusten lisääntymisten myötä 2/10 2/10 8/10 Projektista tiedottaminen Yhteydenpito kuntatoimijoihin 2/10 8/10 Tukihenkilöiden lisäkoulutus Lisäkoulutus Kittilän Könkäällä, kouluttaja Unto Matinlompolo, osallistujia 15, vertaisryhmätapaaminen, ryhmä- ja yksilötapaamisia. 8/10 Projektista tiedottaminen Projektin esittely sos.ja terv.ltk Inari Yhdistyskäynnit ja sos.tt tapaamiset 8/10 Projektin tiedotus ja markkinointi, tukihenkilöiden rekrytointi Rekrytointi-ilmoitus paikallislehtiin, kuntien sos.työntekijöille ja MLL:n paikallisyhdistyksiin. Mieskaveritoiminnan kehittäminen kiinnostuneiden yhteistyökuntien kanssa. (Kemijärvi, Muonio, Posio) 9/10 Tukihenkilötoiminnan toteuttaminen Tukihenkilöhaastattelut ja valinnat peruskoulutukseen Ammatillinen ohjaus tukisuhteissa: yhteydenotot puhelimitse ja tapaamiset. Tukihenkilösopimusten laatiminen ja sopimusten tarkistamisia 9/10 jatkuvaa Tukihenkilökoulutus Peruskoulutus Rovaniemi , 9 osallistujaa 10/10 Projektityöntekijöiden koulutus VETO-koulutus Hki Lapsiperheiden tukihenkilötoiminnan työkokous Hki 3,5,9/10 5,11/10

52 51 Yhteenveto tukihenkilötoiminnasta Tukihenkilösopimuksia: Kolari 3 kpl Pello 1 kpl Salla 3 kpl Kemijärvi 2 kpl Ivalo 2 kpl Yhteensä 11 solmittua sopimusta Toimivia tukihenkilöitä 17 kpl. Tuettavia lapsia/nuoria 20 kpl. Koulutettuja tukihenkilöitä yhteensä 30 kpl. 12/ Projektityöntekijöiden koulutus VETO-koulutus Hki Lapsiperheiden tukihenkilötoiminnan työkokous Hki 1,2/11 Tukihenkilökoulutus Peruskoulutus Pello osallistujaa. Projektin järjestämien peruskoulutuksen saaneita tukihenkilöitä yhteensä 45. 2/11 Opinnäytetyöt Eija Koivumaa RAMK: Terveydenhoitajien näkemyksiä lapsiperheiden tukihenkilötoiminnasta Sirpa Vähänikkilä Pro Gradu Lapin yliopisto: Tukihenkilö, ammatillisen auttamisen ja vapaaehtoistoiminnan kumppanina lapsiperheille Lapissa Tarja Hannola Y- AMK RAMK: Tuettavien perheiden, lasten januorten kokemuksia tukihenkilötoiminnasta Tukihenkilöverkko Lapin lapsiperheilleprojekti: Sosiaalityöntekijöiden ja kuntapäättäjien kokemuksia sekä näkemyksiä tukihenkilötoiminnan järjestämisestä tulevaisuudessa

53 52 Tukihenkilötoiminnan toteuttaminen Tukihenkilösopimukset Ammatillinen ohjaus puhelimitse ja yksilötapaamisina Uusien tukihenkilösopimuksien solmiminen Tukihenkilösopimusten solmimisia ja olemassa olevien sopimusten tarkistuksia jatkuvaa jatkuvaa Tukihenkilötoiminnan tuotteistus Tuotteistamisprosessi käynnistetty Tukihenkilötoiminnan työkokous Hki; aiheena tukihenkilötoiminnan tuotteistaminen ja markkinointi Kyselytutkimus: Sosiaalityöntekijöiden ja kuntapäättäjien kokemuksia sekä näkemyksiä tukihenkilötoiminnan järjestämisestä tulevaisuudessa Kuntaneuvottelut tukihenkilötoiminnan jatkosta v alusta yhteistyökuntien alueella Kuntaneuvottelut tuotteen tarjoamisesta ostopalveluna Lapin kuntiin 4 5/2011 Kuntaneuvottelut Toinen kierros kuntaneuvotteluja 8 9/11 Lisäkoulutus/virkistysvkl Tukihenkilötoiminta Raportointi Tukihenkilöiden lisäkoulutus/virkistysvkl Levillä Tukihenkilöiden palkitseminen kiitosmerkeillä ja kunniakirjoilla. Koulutettuja tukihenkilöitä 45. Toimivia tukihenkilöitä 21. Tuettavia lapsia/nuoria 21. Tukisuhteita 18. Ohjausryhmän viimeinen kokoontuminen, loppuraportti 10/11 11/11 11/11

54 53 Liite 9. Peruskoulutusrunko TUKIHENKILÖVERKKO LAPIN LAPSIPERHEILLE -PROJEKTI TUKIHENKILÖIDEN PERUSKOULUTUS Koulutuksen aloittaminen Tutustuminen ja ryhmäytyminen Koulutuksen tavoitteet MLL:n ja Tukihenkilöverkko Lapin lapsiperheille -projektin esittely Historia Arvot Toiminnan päämäärät Tukihenkilöverkko Lapin lapsiperheille projekti Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistoimintaa säätelevät periaatteet Tukihenkilötoiminnan eettiset periaatteet Minä tukihenkilönä Tukihenkilön ominaispiirteitä Tukihenkilön tehtävät ja roolit Ihmisen kohtaaminen Vuorovaikutus Kohtaamisen perusasiat Kuuntelijan kultaiset säännöt Vaikeat tilanteet Palautteen antaminen ja vastaanottaminen Ratkaisukeskeisyys ja ongelman ratkaisutaidot tukihenkilötoiminnassa Ratkaisukeskeisyyden idea Ratkaisukeskeisyys tukisuhteessa Käytännön asiat Tukihenkilön ja ammattihenkilön tehtävien ja vastuun rajaus Salassapito- ja vaitiolovelvollisuus Vakuutukset Lomakkeet ja sopimukset Tukihenkilökorvaukset Ammatillinen ohjaus Lastensuojelulaki Koulutus sisältää toiminnallisia harjoituksia ja ryhmätöitä.