Eevan perhe -projekti Virpi Kujala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eevan perhe -projekti Virpi Kujala"

Transkriptio

1 Hanke- ja arviointiraportti Eevan perhe -projekti Virpi Kujala

2 Kirjoittajat Sininauhaliitto Virpi Kujala Sininauhaliitto r.y. Helsinki 2006 Eevan perhe projektin rahoitus Raha-automaattiyhdistys Sininauhaliitto Krämertintie 2, Helsinki 1

3 TIIVISTELMÄ JOHDANTO PROJEKTIN KEHITTÄMISTYÖN PERUSTELUJA NAISTEN JA ÄITIEN SEKÄ HEIDÄN LASTENSA TUKIMUODOT SIJOITETTUJEN LASTEN VANHEMPIEN TUKITOIMINTA PROJEKTIN ORGANISOINTI JA TOTEUTUSPROSESSI HENKILÖSTÖ JA MUUT RESURSSIT PROJEKTIN TAVOITTEET PROJEKTIN ETENEMINEN PROSESSINA PROJEKTIN YHTEISTYÖRYHMÄT KEHITETYT TOIMINTAMALLIT NAISTEN PÄIVÄKESKUS - NAISTEN TALO TOIMINTAMALLI NAISTEN JA LASTEN PÄIVÄKESKUS PÄIHDEPERHETYÖN KOULUTUSKOKONAISUUS TUOTOSTEN JA TOIMINTAMALLIEN LEVITTÄMINEN YHTEISTYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIEN KANSSA YHTEISTYÖ JÄRJESTÖJEN KANSSA YHTEISTYÖ SEURAKUNTIEN KANSSA YHTEISTYÖ OPPILAITOSTEN KANSSA KOULUTUSPÄIVÄT JULKAISUT, OPINNÄYTETYÖT JA ARTIKKELIT YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN HANKKEEN ARVIOINTI HANKEPROSESSIEN ETENEMISEN ARVIOINTI TOIMINTAMALLIEN LEVITTÄMINEN SININAUHALIITON JÄSENJÄRJESTÖIHIN TOIMINTAMALLIEN JA NIISTÄ SAATUJEN KOKEMUSTEN MUU LEVITTÄMINEN TOIMINTAMALLIEN ARVIOINTI HANKEKOKONAISUUS JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA SUOSITUKSIA PÄIHDEONGELMAISTEN NAISTEN TUKEMINEN PÄIHDEONGELMAISTEN ÄITIEN TUKEMINEN SIJOITETTUJEN LASTEN VANHEMPIEN TUKEMINEN...34 LÄHTEET...36 KIRJALLISUUTTA...37 LIITTEET...40 LIITE 1 EEVAN PERHE -PROJEKTIN OHJAUS- JA YHTEISTYÖRYHMÄT...40 LIITE 2, KOULUTUSTAPAHTUMAT JA TOIMINNAN ESITTELYT...43 LIITE 3: ARTIKKELIT JA MUUT LEHTIKIRJOITUKSET...45 LIITE 4: KANNANOTTO LASTENSUOJELULAIN KOKONAISUUDISTUKSEEN

4 Tiivistelmä Sininauhaliiton toteuttama ja Raha-automaattiyhdistyksen (Ray) rahoittama päihdeongelmaisten naisten ja äitien sekä heidän lastensa tukimuotoja kehittänyt Eevan perhe - projekti toteutettiin kolmella paikkakunnalla vuosina Jyväskylän osahankkeessa kehitettiin Naisten talo -toimintamalli, joka sisältää erilaisia yksilö- ja ryhmätuen muotoja päihdeongelmaisille naisille/äideille ja heidän lapsilleen. Naisten talo - toiminnan yhteydessä ja osana talon toimintaa kehitettiin myös sijoitettujen lasten vanhempien vertaistukiryhmämalli. Rauman seudun katulähetyksen kanssa toteutui toinen osaprojekti vuosina yhteistyössä Rauman seudun katulähetyksen MAMAprojektin kanssa. Naisille ja lapsille tarjottiin tukea päiväkeskuksessa henkilökohtaisesti ja ryhmissä sekä järjestettiin toimintapäiviä ja leirejä, joihin äidit ja lapset voivat osallistua. Erityisenä kehittämiskohteena oli päihdeperheiden lasten ja vanhempien vertaisryhmätoiminta. Pirkanmaan osaprojektin tavoitteena oli kehittää erityisesti perheiden tukiasumiseen liittyviä tukimuotoja. Tavoite ei toteutunut. Sen sijaan kehitettiin naisten vertaisryhmätoimintaa, joka käynnistyi hyvin Pirkanmaan Sininauhan Ylöjärvellä sijaitsevassa Sinivainion tukiasumisyksikössä. Eevan perhe -hankkeen aikana tehtiin merkittävää yhteistyötä Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen, seurakuntien, sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten sekä Jyväskylän, Rauman ja Tampereen kaupunkien sosiaali- ja terveystoimien kanssa. Yhteistyö oli tärkeää hankkeen kokemusten ja toimintamallien tunnettuuden lisäämiseksi ja antoi myös paljon lisää voimavaroja ja tukea kehittämistyölle. Eevan perhe -projektissa on tuotettu julkaisuja hankkeen toimintamalleista ja kokemuksista. Hankkeessa kehitetyt toimintamallit on kirjoitettu toimintaoppaiksi tai julkaistu verkossa. Sijoitettujen lasten biologisten vanhempien vertaisryhmätoiminnasta on julkaistu opas, Jaetun vanhemmuuden mahdollisuudet. Koulutustilaisuuksien kautta on hankkeessa tavoitettu noin tuhatkolmesataa alan ammattilaista tai opiskelijaa. Naisten talo -toimintamalli palkittiin vuoden 2004 Diakoniaidea -kilpailussa kunniakirjalla. Naisten talo -toimintaa ei saatu kuitenkaan juurrutettua Jyväskylään monista neuvotteluista ja yrityksistä huolimatta. Jyväskylän kaupunkiseurakunta jatkoi syksyn 2005 ajan naisten ryhmätoimintaa Lähimmäisen Kammarillaan. Rauman Seudun Katulähetyksessä on jatkunut naisten, erityisesti pienten lasten äitien ja heidän lastensa tukeminen. Pirkanmaan Sininauhan Sinivainion yksikössä jatkuu projektissa aloitettu naisten ryhmätoiminta. Sininauhaliitto jatkaa hankkeen kokemusten ja toimintamallien välittämistä jäsenjärjestöjensä työn tueksi ja ammatillisen osaamisen vahvistamiseksi. 3

5 1. Johdanto Päihdeongelmaisten naisten tukitoimien puutteeseen haluttiin vastata Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamassa Eevan perhe -projektissa. Jyväskylässä Naisten talo on toimi matalan kynnyksen kodinomaisena toimintakeskuksena naisille ja heidän lapsilleen. Naisten parissa tehtävää työtä kehitettiin myös Rauman Seudun Katulähetyksen ja Pirkanmaan Sininauhan osaprojekteissa. Rauman Seudun Katulähetyksen yhteydessä kehitettiin naisten ja lasten päiväkeskustoimintaa. Pirkanmaan osaprojektin kehittämistyön tuloksena vakiintui naisten ryhmätoiminta, Siniset Ladyt, osaksi Sinivainion normaalia toimintaa. Projektihenkilöstön säännölliset tapaamiset tukivat osaprojektien työskentelyä. Jyväskylän ja Rauman osaprojekteilla olivat myös omat ohjausryhmänsä, jotka koostuivat hankepaikkakuntien sosiaali- ja terveysalan julkisen ja järjestösektorin sekä seurakuntien toimijoista. Pirkanmaan osaprojektilla ei ollut varsinaista ohjausryhmää, mutta hankkeen aikana kokoontui muutaman kerran Tampereen kaupungin, Pirkanmaan Sininauhan ja Sininauhaliiton yhteistyöryhmä. Lisäksi hankkeella oli yhteinen alan asiantuntijoista koostunut ohjausryhmä. Eevan perhe -projekti tavoitti toimintansa aikana noin 300 naista ja myös suuren joukon heidän lapsiaan. Naiset olivat iältään vuotiaita. Suurin osa naisista oli vuotiaita. Monilla oli päihdeongelman lisäksi myös mielenterveydellisiä ja muita elämänalueita koskettavia ongelmia. Mukana hankkeessa oli myös paljon lapsensa huostaanoton kokeneita naisia. Asiakkaat ohjautuivat projektin toimintojen piiriin järjestöjen oman toiminnan, sosiaali- ja terveystoimien tai muiden yhteistyökumppaneiden kautta. Kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa tehty yhteistyö oli hedelmällistä ja antoisaa monella tavalla. Yhteistyön kautta tietoisuus hankkeen kokemuksista ja toimintatavoista levisi laajasti. Lisäksi hanke sai paljon tukea, asiantuntemusta ja käytännön työpanostakin yhteistyökumppaneilta. Tässä raportissa käsitellään Eevan perhe -projektia kokonaisuutena. Aluksi kuvataan hankeen taustaa ja etenemistä prosessina. Seuraavaksi tarkastellaan kokemusten ja tuotosten leviämistä yhteistyökumppaneiden, julkaisujen, opinnäytetöiden, koulutusten ja lehtiartikkelien avulla. Raportissa esitellään lyhyesti hankkeessa kehitetyt toimintamallit, joista keskeisimmistä on laadittu erikseen raportit ja verkkojulkaisut. Lopuksi arvioidaan hankkeen etenemistä ja hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja sekä esitetään päihdeongelmaisten naisten/äitien, heidän lastensa ja koko perheiden tukemista koskevia johtopäätöksiä ja suosituksia. Samoin tuodaan esille huostaanotettujen lasten vanhempien tukemiseen liittyviä johtopäätöksiä ja suosituksia. Raportissa on kirjallisuusluettelo hankkeen teemoihin keskeisesti liittyvästä kirjallisuudesta 4

6 2. Projektin kehittämistyön perusteluja 2.1. Naisten ja äitien sekä heidän lastensa tukimuodot Naisten päihteiden ongelmakäyttö on lisääntynyt viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Naisten juomatavat ovat miehistyneet eli humalahakuinen juominen on kasvanut. Naisten päihdeongelma koskettaa koko perhettä. Naisten päihdeongelma on vaiettu asia, ja erityisesti naisille tarkoitettuja päihdepalveluita on vähän. Naisen fysiologian, elämänkaaren ja sosiaalisten roolien johdosta naisten päihteidenkäytöllä on erityispiirteitä, kuten häpeä, syyllisyys ja salaaminen. Naiset eristäytyvät, ja kynnys hakeutua hoitoon on korkea. Äidit pelkäävät, että lapset otetaan huostaan, jos päihdeongelma tulee viranomaisten tietoon. Kun naisten päihdeongelmasta keskustellaan julkisesti, ongelmaa ylläpitävät salailu ja häpeä vähenevät. Päihdeongelmainen nainen, hänen lähipiirinsä ja ammattiauttajat uskaltavat ottaa asian helpommin puheeksi, ja siten nainen tulee paremmin autetuksi. Päihteiden käytöstä kuntotuvat naiset ovat itse sitä mieltä, että he tarvitsevat yksinomaan heille tarkoitettuja palveluita tai toimitiloja, jossa he saavat ja voivat olla omana itsenään naisten kesken. Julkisen sektorin tukimuodot tarvitsevat rinnalleen joustavia, matalan kynnyksen toimintamuotoja ja verkostoja. Eevan perhe -projektin toiminnan aikana on todettu monta kertaa; kun äiti voi hyvin, lapsikin voi hyvin ja vaikutus ulottuu koko perheeseen ja sitä kautta yhteiskuntaan. Suomessa sukupuoleen ja naiserityisyyteen on alettu kiinnittää huomiota viime vuosikymmenen aikana. Viime vuosina julkisen sosiaalityön rinnalla on alettu kehittää vaihtoehtoisia, naisille suunnattuja tukitoimia. Yleinen näkemys on, että päihdehuollossa ei huomioida tarpeeksi naisten erityistarpeita, eikä tarjota naisia motivoivaa toimintaa. Naisten päihdeongelma nähdään yhä edelleen leimaavana ja siihen suhtaudutaan miesten päihdeongelmaa ankarammin. Tällainen asenne pahimmillaan tarkoittaa sitä, että päihdehaitoista kärsivien naisten on vaikeampi hakeutua avun piiriin. Jyvässeudulla päihdeongelmaisten naisten kanssa työskentelevät ja toimivat ammattiauttajat ja tukihenkilöt ovat tiedostaneet selkeän tarpeen saada naisille omia heidän naiseuttaan tukevia ja eheyttäviä toimintoja. Jyväskylässä toteutettiin vuosina koko Keski-Suomen aluetta kartoittanut Naisten Ehkäisevän Päihdetyön Alueellinen (NEPA) projekti. Projektin päättyessä maaliskuussa 2001 annettiin julkilausuma, jossa nostetaan esille useita naisten päihdeasioihin liittyviä kehittämistarpeita. Siinä nostettiin esiin myös naisten talon tarve ja raskaana olevien päihdeongelmaisten tukiverkoston kehittämistarve. Samoin Majakka-projekti, joka on käynnistänyt Jyväskylässä päihdeongelmaisten naisten vertaisryhmätoiminnan, on nostanut naisten talo hankkeen selvitettäväksi ja toivoo kolmannen sektorin ja julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä seurakuntien yhteistyötä. Keski-Suomen alueen Verkostoituvat erityispalvelut (Vep) hanke esittää väliraportissaan , että erityistä huomiota kiinnitettäisiin tyttöjen ja naisten lisääntyvään päihteiden käytön ehkäisyyn ja hoidon eriyttämiseen nykyisissä hoitopaikoissa sekä lisäksi naisten talon toteuttamista ehkäisevänä ja kuntoutukseen sopivana toimintamallina naisille ja tytöille. 5

7 Sininauhaliitto on ollut mukana sekä NEPA että MAJAKKA toiminnoissa. Sininauhaliitolla ja sen jäsenjärjestöllä Jyväskylän Katulähetyksellä on vahva jalansija ja kokemus Jyväskylän päihdepalvelujen tuottajana ja kehittäjänä. Sininauhaliiton jäsenjärjestöt kohtaavat päivittäin yli asiakasta, joista arviolta noin kolmasosa on naisia. Naisten erityiskysymykset tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon mm. päiväkeskusten toiminnassa. Eevan perhe projektin tuottamista toimintamalleista ja toiminnan aikana saaduista kokemuksista tulee varmasti olemaan hyötyä järjestöjen työssä. Hankkeen kokemukset tulevat vaikuttamaan ammattilaisten ja vapaaehtoisten työhön päihdeongelmaisten naisten ja heidän lastensa sekä perheiden parissa hankkeen suoran työskentelyn ja erityisesti jatkossa hankkeen tuottamien julkaisujen kautta Sijoitettujen lasten vanhempien tukitoiminta Suomessa tehtyjen huostaanottojen määrä on kasvanut viime vuosina. Vuonna 2002 tehtiin huostaanottoa. Lapsensa jokapäiväisen huoltajuuden menettäminen kodin ulkopuolelle sijoittamisen kautta koskettaa Suomessa noin lapsen vanhempia. Huostaanotettuja sijoitetuista lapsista on lähes lasta. Sijoitusten määrä on kasvanut viime vuosina 2 5 prosentin vuosivauhtia. Vuonna 2002 kasvu oli 5,5%. Lastensuojelun avohuollon piirissä oli vuonna 2003 noin lasta. Kaikista alle 18- vuotiaista lapsista ja nuorista yksi prosentti on sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Kysymyksessä on siis suuri joukko ihmisiä - vanhempia, lapsia ja heidän läheisiään, joita tämä asia koskettaa, ja jotka ovat avun ja tuen tarpeessa. Sijoitettujen lasten omille vanhemmille tarjottava tuki huostaanottotilanteessa on usein riittämätöntä. Vanhempien oma kokemus on, että he jäävät yksin vaikeassa tilanteessaan. Tutkimukset osoittavat, että vanhempien tilanne voi huonontua entisestään lapsen huostaanoton jälkeen. Päihde- ja mielenterveysongelmat voivat pahentua ja vanhempi voi olla jopa itsemurhavaarassa. SOS-Lapsikylä ry:n (2000) tekemän tutkimuksen mukaan lähes puolet tutkimuksessa mukana olleista vanhemmista oli jäänyt ilman minkäänlaista tukea tai apua, joko siksi, etteivät itse sitä halunneet tai eivät pyynnöistä huolimatta sitä saaneet. Tutkimuksessa mukana olleet vanhemmat odottivat tukea viranomaisilta. Vanhemmat toivoivat viranomaisilta kuuntelijaa, lohduttajaa ja konkreettisia tekoja. Kunnissa ei juuri ole tarjolla huostaan otettujen lasten vanhemmille tarkoitettuja erityispalveluja, kuten keskusteluryhmiä tai kriisiapua. SOS-Lapsikylä ry:n tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa kunnista ilmoitti, että lasten vanhemmille tarkoitetut tukimuodot ovat riittämättömät. Yli kolmasosassa tutkimuksessa mukana olleista kunnista vanhemmille ei tarjottu mitään apua. Lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle aiheuttaa kriisin lapsen ja vanhemman elämässä. Tukea tarvitsevat sekä lapsi että vanhempi omassa muutostilanteessaan. Vanhempia pyritään tukemaan mahdollisuuksien mukaan, mutta heidän on usein vaikea ottaa vastaan tukea taholta, joka on joutunut tekemään lapsen sijoituspäätöksen. Viranomaisten rooli suhteessa lapsen omiin vanhempiin on ristiriitainen. Onko mahdollista samanaikaisesti ottaa tukea vastaan työntekijöiltä, jotka ovat tehneet vanhempien kannalta usein erittäin vaikean ratkaisun? Erityisesti ristiriitaisuus ilmenee silloin, kun vanhemmat eivät ole hyväksyneet lapsen sijoitusta. 6

8 Tutkimuksessa mukana olleiden sosiaalityöntekijöiden mielestä ongelma erityispalveluiden puutteen lisäksi on se, että harvat vanhemmat kykenevät ottamaan tarjotun avun vastaan. Sosiaalityöntekijät uskoivat vertaisryhmien ja kriisiterapian tukevan vanhempia parhaiten huostaanoton aiheuttamassa kriisissä. Tästä syystä näitä tukimuotoja tarvitaan lisää. Kunnat toivoivat mm. järjestöiltä apua vanhempien keskusteluryhmien järjestämiseen. Tämä oli yhtenä kannustimena siihen, että Eevan perhe projektissa lähdettiin kehittämään vanhempien tukemista. Lastenpsykiatri Jari Sinkkosen (2001) mukaan koskaan ei pidä väheksyä lasten ja vanhempien välisen biologisen siteen voimaa. Sekä vanhemmat että lapsi tarvitsevat kypsyttelyä ja psyykkistä työtä sijoituksen yhteydessä sen eri vaiheissa ja myös mahdollisessa kotiin palaamisessa. Lapsen sijoitus ei pelkästään tuo ratkaisua tilanteeseen, vaan se, mitä sen jälkeen tapahtuu. Sinkkosen mukaan vanhemmat voivat tarvita kriisihoitoa heti lapsen huostaanoton jälkeen. Myös lapsen kannalta tietoisuus siitä, että vanhemmista pidetään huolta, on tärkeä. Sinkkonen (2001) toteaa nähneensä erittäin positiivisia muutoksia sijoitetuissa lapsissa parempaan suuntaan, kun lapsi on sijoitettu hyvään sijaiskotiin, perhekotiin tai pienryhmäkotiin. Hyvät tulokset liittyvät nimenomaan siihen, että biologiset vanhemmat ovat hyväksyneet lapsensa sijoituksen. Tällöin lapsi on saanut sisäisen luvan kiintyä sijaisvanhempiin. Tämä ei kuitenkaan merkitse siteiden katkeamista biologisiin vanhempiin. Sijaisvanhemmat huolehtivat arkielämän sujumisesta, mutta omat vanhemmat voivat olla lapselle emotionaalisesti tärkeät aikuiset. Vanhemman tukeminen on lapsen etu. Lapsen kannalta on erityisen tärkeää, että yhteys biologiseen vanhempaan säilyy, mikäli se vain lapsen edun huomioon ottaen on mahdollista. Lapsen sopeutumista huostaanottoon auttaa, kun huolehditaan lapsen erokriisin hoitamisesta, lapsen ja vanhemman välisen yhteyden säilyttämisestä ja lapsen säästämisestä aikuisten välisiltä ristiriidoilta. Sijoitettujen lasten vanhempien vertaisryhmä on yksi tapa tukea lapsen omia vanhempia. Ryhmässä pyritään auttamaan vanhempia hyväksymään lapsen sijoitus tai ainakin toimimaan lapsen edun mukaisesti ja tukemaan lapsen sijaishuollossa olemista välttämällä tuomasta esille lapsen elämää vahingoittavaa kritiikkiä tai ristiriitoja sijaisvanhempien kanssa. 3. Projektin organisointi ja toteutusprosessi 3.1. Henkilöstö ja muut resurssit Eevan perhe -projekti on ollut osa Sininauhaliiton perhetyön kehittämistoimintaa. Hankkeen ohjauksesta vastasi toukokuun 2004 loppuun saakka TT, apulaistoiminnanjohtaja Kati-Pupita Mattila ja sen jälkeen kehittämispäällikkö Ari Inkinen. Projektikoordinaattorina toimi KM Virpi Kujala. Jyväskylän osaprojektin toiminnasta vastasi psykiatrian sairaanhoitaja Tarja Hiltunen. Projektikoordinaattori Virpi Kujala oli mukana Naisten talon työssä vuoden 2003 helmikuun loppuun 50 % työpanoksella ja siitä eteenpäin aina vuoden 2004 loppuun sakka % työpanoksella. Lisäksi Naisten talolla on työskennellyt kerrallaan yksi yhdistelmätuella palkattu työntekijä. Tällaisia työntekijöitä on hakkeen aikana ollut työssä kolme. Toiminnan aikana talossa oli työkokeilussa kolme henkilöä. Arvokkaan työ- 7

9 panoksen talon toimintaan antoi erityisesti vapaaehtoistyöntekijä Laura Parantainen. Naisten talolla työskenteli syksyn 2004 ja kevään 2005 ajan palkkiotoiminen työntekijä yhtenä päivänä viikossa Tarja Hiltusen siirtyessä projektin loppuvaiheen vaatimiin tehtäviin. Naisten talon toiminnan aikana suoritti talolla työssäoppimisen jaksonsa yhteensä kymmenen opiskelijaa. Lisäksi talolla vieraili oman toimensa ohella lukuisia alustusten ja toiminnallisten osuuksien pitäjiä eri yhteistyökumppaneista. Jyväskylän kaupunkiseurakunnan diakoniatyöntekijät ja naispapit pitivät viikoittain keksipäivän hartauksia. Arvokkaan työpanoksen talon toimintaan ovat antaneet myös muutamat muut vapaaehtoistyöntekijät. Naisten talon luovan toiminnan ja te tapäivien ohjelmasta ovat vastanneet talon omat työntekijät ja opiskelijat, mutta suuren panoksen ovat antaneet myös eri yhteistyökumppaneiden edustajat ja yksityiset henkilöt. Merkittävää on ollut myös Jyväskylän sosiaalialan oppilaitoksen ALPO-projektin kanssa tehty yhteistyö, jossa opiskelijat ovat tarjonneet naisille kampaamo-, kosmetologi- ja lähihoitajien palveluita. Rauman osaprojektista vastasi Helena Haavisto. Tiivis yhteistyö kahden projektin välillä mahdollisti naisten päivätoiminnan ja lasten ja vanhempien vertaisryhmien kokeilun sekä muiden toimintamuotojen kokeilut. Rauman Seudun Katulähetyksen MAMAprojektin ja Sininauhaliiton Eevan perhe projektin työntekijöiden välinen yhteistyö on ollut mutkatonta ja työntekijöiden näky toimintamalleista sama. Kehitetyt toimintamallit kokeiluineen ovat olleet yhteisiä. Lisäksi päivätoiminnassa työskenteli vuosien aikana yhteensä viisi työharjoittelijaa. Vapaaehtoistyöntekijöiden, joita on ollut toistakymmentä, työpanos korostui toimintapäivissä ja leirillä. Pirkanmaan osaprojektista vastasi sosiaaliohjaaja Riitta Puisto helmikuun lopusta Pirkanmaan osaprojektin työskentely päättyi lokakuun lopussa Osaprojektin alkuvaiheessa hankkeelle antoi tukensa Pirkanmaan Sininauhan tukiasumisyksikön Sinivainion johtaja Arja Loukola. Hän osallistui mm. Eevan perheprojektin ensimmäisen julkaisun kirjoittamiseen ja luennoi ensimmäisessä seminaarissa Helsingissä Projektin tavoitteet Eevan perhe projektin tavoitteet vuonna 2002: 1. Päihteitä käyttävät äidit/naiset eheytyvät vastuulliseen äitiyteen sekä äitien ja lasten välinen vuorovaikutus paranee ja sitä kautta päihdeperheiden lasten hyvinvointi lisääntyy. 2. Vanhemmuuden ja elämänhallinnan paranemisen kautta lasten hyvinvointi lisääntyy ja huostaanottoja voidaan välttää. 3. Huostaanotettujen lasten äitien/vanhempien vanhemmuus ja elämänhallinta paranee ja siten heidän kykynsä etävanhemmuuteen vahvistuu. 4. Päihteillä oireilevien murrosikäisten nuorten vanhemmat saavat uusia keinoja vuorovaikutukseen lastensa kanssa. 5. Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen perhetyön ammatillisuus vahvistuu. Jokaisella hankepaikkakunnalla tavoitteiden asettelu painottui hieman eri tavalla. Hankkeen ensimmäisen vuoden jälkeen tavoitteita muutettiin siten, että päihteillä oireilevien murrosikäisten lasten vanhempien tukemiseen liittyvä tavoite jätettiin resurssien riittämättömyyden vuoksi kokonaan pois. Sen sijaan työskentely suuntautui enemmän sijoitettujen lasten vanhempien tukemisen kehittämiseen ja tavoitteisiin lisättiin erityisesti 8

10 päihdeperheiden lasten tukemisen tavoite: Päihdeperheiden lapset ja heidän tarpeensa tulevat nähdyiksi ja he saavat tarvitsemaansa apua ja tukea vanhempien tilanteesta riippumatta. Tähän tavoitteeseen pyrittiin erityisesti Rauman osaprojektissa päihdeperheiden lasten ja vanhempien vertaisryhmätoiminnan kehittämisen avulla. Lisäksi tavoitteena oli kohderyhmän naisten eheytyminen ja lasten hyvinvoinnin paraneminen. Tarkoituksena oli kehittää ja kokeilla Raumalla uusia toimintamalleja päihdeperheiden tueksi sekä syventää verkostotyötä Rauman Seudun Katulähetyksen ja muiden toimijoiden välillä. Jyväskylän osaprojektissa suuntauduttiin pääasiassa päihdeongelmaisten naisten ja äitien tukemiseen. Lasten tukeminen tapahtui lähinnä leiritoiminnan kautta ja äitejä tukemalla. Naisten talo -toiminnan tavoitteet olivat: 1. Päihdeongelmaisten naisten identiteetti vahvistuu ja kyky käsitellä tunne-elämän ongelmia lisääntyy. 2. Fyysistä ja/tai psyykkistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa/hyväksikäyttöä kokeneet päihdeongelmaiset naiset saavat tukea/apua toipumisprosesseissaan. 3. Päihdeongelmaisten naisten äitiys ja naiseus eheytyy ja he pystyvät vastaamaan paremmin lastensa tarpeisiin. 4. Naisten talo -toimintamalli kehitetään ja toiminta juurrutetaan Jyväskylään. ja 5. Sijoitettujen lasten vanhempien tukiryhmätoimintamalli kehitetään ja siitä tulee vakiintunut toimintamalli paikkakunnalle. Pirkanmaan osaprojektin tavoitteena oli päihdeperheiden tukeminen tukiasumisen, naisten ja äitien tukitoimien sekä huostaanotettujen lasten vanhempien tukimuotojen kehittämisen avulla Projektin eteneminen prosessina Jyväskylän osaprojekti - Naisten talo Suunnittelu- ja käytännön toiminnan käynnistäminen Maaliskuussa 2002 projektityöntekijät Tarja Hiltunen ja Virpi Kujala aloittivat Naisten talo -toiminnan intensiivisen suunnittelun. Suunnitteluvaiheessa ideoitiin tulevia Naisten talon toimintamuotoja, kartoitettiin sekä aloitettiin kontaktien ottaminen yhteistyötahoihin. Naisten talo -toiminnasta tiedotettiin laajasti mm. jakamalla Naisten talon esitettä eri sosiaali- ja terveystoimen ja muihin toimipisteisiin sekä vierailemalla yhteistyökumppaneiden luona kertomassa toiminnasta. Naisten talon työntekijöille perustettiin myös oma ohjausryhmä, joka koostui paikallisista yhteistyökumppaneista. Naisten talon toiminnoista suunniteltiin tuotepaketteja. Suunnitellut tuotepaketit olivat: Talotuote/avopalvelutuote, kotikäyntituote ja ryhmätoimintatuote, jossa oli erilaisia ryhmätuen muotoja. Tällaisia olivat teemaryhmä, päihderyhmä, lapsensa huostaanoton kokeneiden vanhempien ryhmä ja lasten ryhmä. Lisäksi suunniteltiin tarjottavan neuvontapalveluita ja lapsiparkkia. Sijoitettujen lasten biologisten äitien vertaisryhmä käynnistettiin jo ennen varsinaista Naisten talon avaamista. Naisten talo avattiin asiakkaille Naiset saivat käydä talolla kahtena päivänä viikossa neljän tunnin ajan. Ensimmäisen syksyn aikana alettiin kokeilla erilaisia luovan toiminnan ja keskusteluryhmiä. Ensimmäinen Naisten talon oma lehti, Me Ladyt -lehti julkaistiin ennen joulua ja yhteinen naisten Valon juhla pidettiin Vaajakosken Suvannon kanssa yhteistyössä. 9

11 Toimintamallien testaamisvaihe Vuosi 2003 oli Naisten talon toimintamallien kehittämisen ja testaamisen voimakasta aikaa. Toimintatavat alkoivat muotoutua ja vakiintua. Koska Jyväskylän kaupunkia ei saatu mukaan hankkeeseen, jouduttiin tyytymään aiempaa suunnitelmaa suppeampaan aukioloaikaan ja suppeampiin palveluihin asiakkaille. Helmikuussa 2003 Tarja Hiltunen siirtyi kokopäiväiseksi työntekijäksi Naisten talolle ja Virpi Kujalan osuudeksi tuli noin 20% työpanos, joka kohdentui lähinnä sijoitettujen lasten vanhempien tukemisen kehittämiseen. Naisten talon toimintamalleiksi vakiintuivat luovan toiminnan ryhmä, teemaryhmä, vertaistuki, hartaudet, henkilökohtaiset tuki- ja sielunhoitokeskustelut sekä aukioloajan ulkopuolella pidettävät sijoitettujen lasten äitien ryhmät ja vain hyvin vähäisessä määrin toteutettavat kotikäynnit lapsiperheisiin. Uutena toimintamuotona haluttiin kokeilla ja kehittää myös äiti-lapsi -leiritoimintaa. Lisäksi kokeiltiin toimintojen viemistä talon ulkopuolelle. Jyväskylän Katulähetyksen Ensiaskel -yksikön naisille tarjottiin lähinnä toiminnallisia ryhmäpalveluja ja Jyväskylän maalaiskunnan Palokan sosiaalitoimen asiakkaille päihderyhmäpalveluita. Toiminnan aikana vakiintui myös käytäntö pitää naisille naisten kahvilatilaisuuksia, julkaista Me Ladyt -lehteä, tehdä retkiä sekä jakaa naisille ja lapsille elintarvikkeita ja vaatteita. Toimintamallien mallintaminen ja levittäminen Vuosien 2003 ja 2004 aikana mallinnettiin Naisten talo -toimintamalli ja sen päätoimintamuodot. Naisten talon toimintakaavio kuvaa talotoiminnan kokonaisuutta. Luovan toiminnan ja teemaryhmien sisällöt kuvattiin ryhmätoimintatuotteina. Sijoitettujen lasten vanhempien vertaisryhmätoiminnasta julkaistiin opaskirja. Eevan perhe -projektin julkaisussa esiteltiin hankkeen toimintaperiaatteita. Vuosien 2005 aikana Sininauhaliitossa valmistui kirja, joka käsittelee naisten päihdeproblematiikkaa ja naisten toipumista. Kirja, Näkyvä piilo, kokoaa Naisten talon toiminnan aikana saadut kokemukset, näkemykset, toimintamallit ja suositukset yksien kansien väliin. Projektin työntekijät ovat levittäneet tietoutta Naisten talon toiminnasta ja toimintamalleista lukuisissa koulutustilaisuuksissa ja esittelemällä talon toimintaa noin viidelle sadalle alan opiskelijalle, työharjoittelijalle ja opettajille. Keski-Suomessa toimivat Sininauhaliiton jäsenjärjestöt, monien muiden järjestöjen ja kuntien sosiaali- ja terveysalan työntekijät ovat saaneet tietoa naisten päihdeongelmasta ja erityisistä tuen tarpeista. Naisten talon toiminnasta on julkaistu eri lehdissä monia artikkeleita. Jyväskylän Katulähetyksen ja Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveystoimen johdon kanssa käytiin projektin toimintavuosien aikana monia neuvotteluja Naisten talo - toiminnan tulevaisuuden turvaamiseksi Jyväskylässä. Myös Jyväskylän kaupunkiseurakunnan ja Nuorisoasunnot ry:n kanssa neuvoteltiin mahdollisuudesta jatkaa Naisten tukitoimintaa. Jyväskylän Katulähetys oli vuoden 2003 lopulla käydyissä neuvotteluissa kiinnostunut muuttamaan Takalaittoman yksikkönsä vähin erin vain perheitä, naisia ja lapsia palvelevaksi yksiköksi. Tätä varten Sininauhaliitto laati yhteistyössä hankesuunnitelman Toimintakeskus Moninainen -hankkeelle. Hankkeelle haettiin rahoitusta lääninhallituksen kautta STM:n alkoholiohjelman mukaisiin kehittämishankkeisiin varaamasta sosiaali- ja terveydenhuollon vuosille varaamasta valtionavustuksesta, hakijana Jyväskylän kaupunki. Hanketta suunniteltiin ja siitä neuvoteltiin Jyväskylän kaupungin 10

12 sosiaali- ja terveystoimen, Jyväskylän Katulähetyksen ja Sininauhaliiton kesken. Suunnitelmassa Jyväskylän kaupunki sitoutui laittamaan 50% omaa rahoitustaan hankkeeseen haetusta avustuksesta. Hankkeen tarkoituksena oli parantaa Jyvässeudun päihdeongelmista kuntotutuvien naisten/äitien ja heidän lastensa sekä koko perheiden hyvinvointia tarjoamalla heille erilaisia henkilökohtaisesti räätälöityjä tukipalveluja päihteettömässä ympäristössä, tukiasumisyksikössä, jonka yhteydessä toimii matalan kynnyksen kohtaamis- ja toimintakeskus. Hankkeessa oli tarkoituksena yhdistää Jyväskylän Katulähetyksen perhetyön (Hynttyyt yhdessä -projektin tuotos) ja Naisten talo - toimintamallit yhdeksi uudeksi kokonaisuudeksi ja kehittää niitä edelleen. Toimintakeskus Moninainen ei saanut rahoitusta. Naisten talo -toiminnan juurruttaminen ei näin ollen onnistunut Jyväskylään, mikä tuntuu suurelta epäonnistumiselta. Jyväskylän kaupunkiseurakunta kuitenkin jatkoi naisten ryhmätoimintaa Lähimmäisen Kammarillaan syksyn 2005 ajan. Naisten talo - toimintamallia levitetään Naisten talo -toimintaa ja äiti-lapsi -leiritoimintaa käsittelevien verkkojulkaisujen, Sininauhaliiton koulutuspäivien ja Tukea KaikkiNaiselle -verkoston kautta Rauman osaprojekti Suunnittelu- ja käytännön toiminnan käynnistäminen Raumalla Eevan perhe projekti toteutettiin yhteistyössä Rauman Seudun Katulähetyksen kanssa. Rauman Seudun Katulähetys palkkasi projektiin puolitoimisen työntekijän, sosiaalialan ohjaaja Helena Haaviston, joka työskenteli yhteistyössä ja työparina yhdistyksen MAMA -projektin työntekijän Eva Soinisen kanssa. Osaprojektin toiminta alkoi elokuussa 2002 ja päättyi kesäkuussa Raumalla lähdettiin aluksi kehittämään naisten ja lasten päiväkeskustoimintaa. Naisten ja lasten päiväkeskus avattiin elokuussa 2002 Lokkitaloon. Samalla toimistotilat ja Toivontalon perhetyö siirtyi Lokkitaloon, josta Rauman kaupunki lahjoitti tilat projektin käyttöön. Syksyllä 2002 ja keväällä 2003 päiväkeskus toimi neljänä päivänä viikossa, neljä tuntia päivässä Lokkitalolla. Eevan perhe -projektin työskentelyä päädyttiin suuntaamaan erityisesti päihdeperheiden lasten ja vanhempien vertaisryhmätoiminnan kehittämiseen. Erityisenä toimintaa ohjaavana ajatuksena oli lapsidiakonia. Päihdeperheiden lapset haluttiin tehdä näkyviksi ja vastata lasten tarpeisiin. Toimintamallien testaamisvaihe Keväällä 2003 naisten ja lasten päiväkeskus toimi Rauman kaupungin omistaman Lokkitalon tiloissa neljänä päivänä viikossa, neljä tuntia päivässä. Syksyllä päiväkeskus siirtyi Katulähetyksen Toivonpihan tiloihin. Syksystä alkaen päiväkeskus oli auki kolmena päivänä viikossa, kuusi tuntia päivässä. Päiväkeskuksen tuki naisille oli merkityksellinen. Useat kokivat paikan turvalliseksi yhteisöksi. Yhteisöllisyys loi perheyhteyttä, turvallisuutta ja mahdollisuuden toipumiseen. Henkilökuntaresurssien vuoksi ei ollut mahdollisuutta työlääseen motivointiin ja työskentelyyn akuutissa päihdekäytössä olevien naisten kanssa. Päiväkeskus ooli tarkoitettu naisille, jotka ovat motivoituneet omaan toipumiseensa. Päivätoiminta työllisti kuusi naista vuoden aikana. Helmikahvila toimi kerran viikossa avoimena kahvilana naisille ja lapsille. Päivätoiminta sisälsi monipuolista askartelua, maalausta ja ompelua. Päivätoiminnasta käsin järjestettiin kerran viikossa liikuntapäivä. 11

13 Kesällä 2003 järjestettiin toimintapäiviä noin kerran viikossa, keväällä ja syksyllä toimintapäiviä järjestettiin yhteensä kuusi. Toimintapäiviä suunniteltaessa otettiin erityisesti huomioon lasten tarpeet. Rauman osaprojektin panos Eevan perhe -projektin äitilapsi -leiritoiminnan kehittämisessä oli suuri. Projektityöntekijät osallistuivat aktiivisesti leirin suunnitteluun ja toetutukseen. Leiri järjestettiin yhteistyönä Jyväskylän ja Tampereen Eevan perhe projektien kanssa. Vapaaehtoistyöntekijöitä Raumalla oli kahdeksan. Heidän merkityksensä korostui toimintapäivissä, leirillä ja päiväkeskuksen kahvilatoiminnassa. Pääasialliseksi Eevan perhe -projektin kehittämiskohteeksi otettiin päihdeperheiden lasten ja vanhempien vertaisryhmätoiminta. Päihdeperheiden lasten ja vanhempien vertaisryhmän ohjaajien koulutus käynnistyi Raumalla helmikuussa Tuolloin järjestettiin Huomaa Lapsi koulutuspäivä. Koulutuspäivään osallistui yhteensä 30 ammattilaista eri sektoreilta. Koulutuspäivän tavoitteena oli tuoda esille päihdeperheen lapsen asemaa perheessä. Lisäksi tavoitteena oli esitellä vertaisryhmätoimintaa lasten auttamisen välineenä. Kouluttajana toimi lapsi- ja perhekonsultti Annikka Taitto Imatralta. Koulutuksen järjestivät yhteistyössä Rauman Seudun Katulähetyksen MAMA-projekti, Sininauhaliiton Eevan perhe projekti ja Rauman sosiaalivirasto. Kolmestakymmenestä koulutuspäivään osallistuneesta kolmetoista lähti mukaan varsinaiseen vertaisryhmien ohjaajakoulutukseen. Ohjaajakoulutus koostui kuudesta koulutuspäivästä, jotka toteutettiin kahden päivän periodeissa. Päihdeperheiden lasten ja vanhempien vertaisryhmät aloitettiin Raumalla syksyllä Vertaisryhmissä oli mukana kaksi perhettä. Lastenryhmässä oli neljä lasta ja vanhempien ryhmässä kaksi aikuista. Perheiden rekrytointi toimintaan oli vaikeaa. Ryhmät alkoivat yhteisellä viikonlopun perheleirillä ja päättyvät perheviikonloppuleiriin maaliskuussa Ryhmäkertoja oli yhteensä neljätoista. Lasten ja vanhempien ryhmäkerroissa käsiteltiin samoja teemoja erilaisin toiminnallisin menetelmin. Toimintamallien mallintaminen ja levittäminen Raumalla Eevan perhe -projektissa mukana olleilla naisilla ja lapsilla oli mahdollisuus pysyä Rauman Seudun Katulähetyksen toiminnan piirissä, koska yhdistyksellä on pysyvä toimipaikka, jossa voi päivittäin käydä. Raumalla haluttiin jatkaa erityisesti päihdeperheiden lasten tukemista. Eevan perhe ja MAMA -projektin päätyttyä yhdistys sai Ray:n rahoituksen uuteen Veturi -projektiin, jossa on jatkettu päihdeperheiden lasten tukemista ja naisten avointa kahvilatoimintaa kerran viikossa. Lisäksi hankkeessa on toteutettu Idusta versoksi -ryhmätoimintaa, joka on tarkoitettu alle 6-vuotiaiden lasten äideille, jotka kärsivät päihteiden käytöstä tai muista sosiaalisista ongelmista. Koska edellisten projektien työntekijät eivät enää jatkaneet uudessa hankkeessa, on uusien työntekijöiden ollut aloitettava ikään kuin alusta, mutta hyvän pohjan alulle on antanut aiempien hankkeiden pohjatyö asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden parissa. Tietoisuus päihdeperheiden tuen tarpeista, toimintamalleista ja järjestön toiminnasta on jo ollut valmiina olemassa. Rauman projektityöntekijät ovat toimineet kouluttajina Eevan perhe -projektin seminaareissa Helsingissä ja Tampereella. Helena Haavisto osallistui Eevan perhe -julkaisun kirjoittamiseen. 12

14 3.3.3 Pirkanmaan osaprojekti Suunnittelu- ja käytännön toiminnan käynnistäminen Pirkanmaan osaprojektin aloitus vaikeutui työntekijän rekrytointiin liittyneiden vaikeuksien takia. Hankkeen ensimmäinen työntekijä aloitti työnsä alkusyksyllä 2002, mutta hänen työsuhteensa päättyi jo saman syksyn aikana. Uuden työntekijän saaminen vei aikaa siten, että sosiaaliohjaaja Riitta Puisto pääsi aloittamaan työnsä vasta helmikuun lopussa Merkittävän panoksen hankkeelle antoi sen ensimmäisenä vuotena Pirkanmaan Sininauhan Ylöjärvellä sijaitsevan tukiasumisyksikön johtaja Arja Loukola. Osaprojektin alkuvaiheessa solmittiin yhteyksiä yhteistyökumppaneihin, joita olivat Ylöjärven ja Tampereen sosiaali- ja terveystoimi, Ylöjärven seurakunta, Tampereen diakoniatyö, Tampereen A-kilta, Tampereen A-klinikka, Tampereen sosiaali- ja terveysalan opisto ja Tampereen kaupunkilähetys. Hankkeessa käytiin neuvotteluja päihdeperheiden tukiasumisen ja muun tukemisen kehittämisestä sekä tehtiin konkreettista yhteistyötä muutamien perheiden tukemisessa. Myös sijoitettujen lasten vanhempien vertaisryhmätoiminnasta informoitiin Ylöjärven kunnan ja Tampereen kaupungin sosiaalitoimia ja asiakkaita. Toimintamallien testaamisvaihe Ensimmäiset kontaktit yhteistyön luomiseen Tampereen kaupungin sosiaalitoimeen ja Ylöjärven kunnan sosiaalitoimeen tapahtui puhelimitse ja kirjeitse projektitiedotteen myötä. Näiden tuloksena sovittiin yhteistyöpalavereista. Tampereen Kaukajärven sosiaalitoimistossa sovittiin yhteistyöstä huostaanotettujen lasten vanhempien ryhmätoiminnan aloittamisesta. Yhtään ilmoittautumista ryhmään ei tullut määräaikaan mennessä. Ylöjärven kunnan kanssa käydyissä keskusteluissa huostaanotettujen lasten vanhempien ryhmästä toimittiin samoin kuten Tampereella ja samoin tuloksin. Ylöjärven kunnan kanssa alkoi kuitenkin nopeasti yhteistyö päihdeperheiden tukemiseksi. Kotikäyntejä perheisiin tehtiin yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa. Eevan perhe -projektin mukanaolon myötä tehtäväksi tuli tiedottaa ja tuoda esille päihdepalveluja ja niiden mahdollisuuksia tukea perheitä päihteidenkäytön aikaansaamissa pitkäaikaisissa sekä akuuteissa perhekriiseissä sekä päihteettömyyden tukemisessa. Tampereen osaprojekti osallistui Eevan perhe -projektin äiti-lapsi -leiritoiminnan kehittämiseen olemalla mukana hankkeen yhteisen äiti-lapsileirin suunnittelussa ja toteutuksessa kesällä Tampereella keskusteltiin myös päihdeperheiden tukiasumispalveluiden tarpeesta lasten huostaanottojen välttämiseksi. Tukiasuminen Pirkanmaan Sininauhan tukiasumisyksiköissä lapsen asumisen kannalta koettiin problemaattiseksi. Tarvetta perhetyön tekemiseen tukiasumisen kautta ei ilmennyt. Samaan tulokseen lastensuojelutyön perhetyöstä tuli myös kaksi kertaa kokoontunut yhteistyöryhmä, jossa oli mukana Tampereen kaupungin päihdetyön, lastensuojelutyön ja sosiaalityön henkilöstöä (päihdetyön johtaja Helena Levonen, johtava sosiaalityöntekijä Sisko Vesander, lastensuojelun sosiaalityöntekijä Tiia Perämaa ja sosiaalijohtaja Matti Virtanen). Ryhmässä oli mukana myös Eevan perhe -projektin projektin koordinaattori Virpi Kujala, projektityöntekijä Riitta Puisto, Pirkanmaan Sininauhan toiminnanjohtaja ja Sinivainion johtaja Arja Loukola. Tampereen kaupungin sosiaalitoimen johdon näkemys oli, että Tampereen kaupunki ei tarvitse lisää päihdeperheiden tukiasumispalveluita, koska palveluiden tarpeeseen on jo vastattu riittävästi. Sen sijaan huostaanotettujen lasten vanhempien tukitoiminnalle nähtiin olevan tarvetta. 13

15 Toimintamallien mallintaminen ja levittäminen Vaikka projekti ei varsinaisen osaprojektin toiminnan aikana saavuttanutkaan kaikkia tavoitteitaan, kuten huostaanotettujen lasten vanhempien ryhmätoiminnan käynnistämistä ja lastensuojeluperheiden tukiasumista Pirkanmaan Sininauhan yksiköissä, toi projekti kuitenkin esille päihdeperheiden tukemisen haasteita. Eevan perhe projekti saavutti Tampereella ja Ylöjärvellä sekä kolmannen sektorin keskuudessa merkittävää huomiota, josta esimerkkinä ovat yhteistyötapahtumat mm. Tampereen A-killan kanssa, Tampereen opetustoimen kanssa ja Tampereen kaupunkilähetyksen kanssa. Eevan perhe - projekti toimi myös Tampereen lapsen aika verkostossa. Projektin lyhyt kesto, jossa työntekijä vaihtui kesken projektin, työajan rajallisuus (19 viikkotuntia) ja työparin puuttuminen asettivat esteitä osaprojektin tavoitteiden saavuttamiselle. Projektin päätyttyä naisten ryhmä, Siniset ladyt, jatkuu osana Sinivainion toimintaa. Toiminnan jatkumisen tukemiseksi tehtiin suunnitelma mm. varojen hankkimiseksi ryhmän kuluihin. Suunnitelmaan liittyy kirpputoritoimintaa, myyjäistoimintaa ja ohjelmallisia tilaisuuksia. Ryhmän vetäjänä hankkeen päättyessä jatkoi Satu Korhonen, joka suoritti oppisopimusopiskelijana päihdetyön erityistutkintoa Pirkanmaan Sininauhassa Ylöjärven Sinivainion yksikössä. Perhetyö jatkuu tukiasumisen kautta ja naisten ryhmän muodossa. Jonkin aikaa Sinivainion työstä poissaollut johtaja Arja Loukola kertoi tammikuussa 2006 naisten ryhmätoiminnan kuulumisista ja Eevan perhe -projektin vaikutuksesta Sinivainion toimintaan. Loukolan mukaan Eevan perhe -projektin aikana saavutettiin yhteys ja luottamuksellinen suhde Sinivainiolla ja sen ulkopuolella oleviin naisiin. Naisten ryhmätoiminta jatkuu edelleen ja voi hyvin. Toimintaan on tullut mukaan uusia naisia talon ulkopuolelta. Naiset ovat motivoituneita ja itse ovat alkaneet ottaa vastuuta ryhmätoiminnan suunnittelusta ja järjestämisestä. Ryhmässä on ollut pääasiassa toiminnallisia ja luovan toiminnan sisältöjä. Naiset laativat ryhmätoimintasuunnitelman puoleksi vuodeksi kerrallaan. Ryhmätoiminta lisää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Toiminnasta tiedotetaan sosiaalitoimeen ja mielenterveystoimistoon säännöllisesti. Naisten innostus on tarttunut miehiinkin, jotka ovat aloittaneet oman ryhmätoimintansa. Tampereella käynnistettiin Pirkanmaan osaprojektin toiminnan päättymisen jälkeen Eevan perhe -projektin koordinaation toimesta yhteistyössä Pirkanmaan Sininauhan ja Tampereen kaupungin sosiaalitoimen, sosiaaliasema Sataman kanssa syksyllä 2004 sijoitettujen lasten vanhempien vertaisryhmätoiminnan valmistelu. Ryhmätoiminnan toteutus tapahtui keväällä 2005 Pirkanmaan Sininauhan tiloissa Kaukajärvellä. Toimintamallin mukaisen työskentelyn osaaminen jäi Pirkanmaan Sininauhan ryhmätyössä mukana olleen työntekijän kautta järjestön haltuun. Pirkanmaan Sininauha on käynyt neuvotteluja sosiaaliasema Sataman kanssa ryhmätoiminnan jatkamisesta. Sinivainion toiminnanjohtaja Arja Loukola oli aktiivisesti mukana Eevan perhe - projektin alkuvaiheen työskentelyssä. Hän osallistui Eevan perhe -julkaisun kirjoittamiseen ja luennoi ensimmäisessä Eevan perhe -projektin seminaarissa Helsingissä. 14

16 3.4. Projektin yhteistyöryhmät Tukiryhmä Eevan perhe -projektin työskentelyn selkärankana oli projektin tukiryhmä, joka koostui kolmen hankepaikkakunnan työntekijöistä ja Sininauhaliiton puolesta hankkeen sisällöllisestä ohjauksesta vastaavasta henkilöstä. Tukiryhmään kuuluivat Rauman Seudun katulähetyksen osaprojektista Helena Haavisto ja hänen työparinaan työskennellyt MA- MA-projektin työntekijä Eva Soininen. Pirkanmaan Sininauhan osaprojektista olivat mukana projektityöntekijä Riitta Puisto ja projektin alkuvaiheessa Sinivainion yksikön johtaja Arja Loukola. Jyväskylän osaprojektista mukana olivat Naisten talon johtaja Tarja Hiltunen ja projektikoordinaattori Virpi Kujala. Hankkeen sisällöllisenä ohjaajana toimi TT Kati-Pupita Mattila. Tukiryhmä kokoontui noin kahdeksan kertaa vuodessa vuorotellen eri paikkakunnilla. Tukiryhmän tarkoituksena oli mahdollistaa työntekijöille foorumi, jossa voi jakaa kokemuksia, keskustella ja pohtia projektissa esille nousseita ongelmallisia tilanteita ja asioita, jakaa asiantuntemusta, antaa ja saada palautetta, suunnitella työtä ja viedä prosessia eteenpäin. Tukiryhmän työskentely koettiin todella merkittävänä hanketta eteenpäin vievänä ja ryhdittävänä tekijänä. Myös edellä mainitut muut ryhmän tehtävät toteutuivat onnistuneella tavalla Ohjausryhmät Projektin ohjausryhmä Eevan perhe -projektilla osaprojekteineen oli työskentelynsä tukena ja yhteistyössä toimimassa useita erilaisia ohjaus- ja yhteistyöryhmiä (Liite 1). Eevan perhe -projektin ohjausryhmä kokoontui kahdesta kolmeen kertaa vuodessa. Ohjausryhmässä käsiteltiin päihdeongelmaisten naisten/äitien ja heidän lastensa tukemisen erityiskysymyksien lisäksi hankekokonaisuutta ja eri kerroilla osaprojektien etenemistä ja haasteita. Naisten talon ohjausryhmä Jyväskylän osaprojektin ohjausryhmä kokoontui yhteensä viisi kertaa. Ohjausryhmän toiminta oli aktiivista näkemysten ja kokemusten vaihtamista. Ryhmän jäsenet myös arvioivat Naisten talon toimintaa sekä toimivat linkkeinä ja tiedon välittäjinä eri tahoille. Sijoitettujen lasten vanhempien tukemisen yhteistyöryhmä Sijoitettujen lasten vanhempien ryhmätoiminnan kehittämisen yhteydessä havaittiin huostaanotettujen lasten vanhempien yhdistyksen perustamisen tarve. Eevan perhe projektin ja Kuopiossa toimivan Huostaan Otettujen Lasten Vanhempain yhdistyksen yhteistyöstä syntyi foorumi Jyväskylässä ryhmätoimintaan osallistuneiden lasten vanhempien tapaamisia varten. Tapaamisissa virisi ajatus vanhempainyhdistyksen perusta- 15

17 misesta Keski-Suomeen. Yhteistyöryhmässä pohdittiin biologisten vanhempien tukemisen tarpeita, suunniteltiin Keski-Suomen Huostaan Otettujen Lasten Vanhempain yhdistyksen toimintaa sekä vuonna 2004 pidettyä valtakunnallista koulutuspäivää biologisten vanhempien tukemisen teemasta. Jyväskylässä järjestettiin projektin kokoamien yhteistyökumppaneiden kanssa sijoitettujen lasten vanhempien tukemisen koulutuspäivä , johon osallistui noin kuusikymmentä alan ammattilaista eri puolilta Suomea. Rauman osaprojektin ohjausryhmä Eevan perhe- projektilla oli yhteinen ohjausryhmä MAMA- projektin kanssa. Vuosina ohjausryhmä kokoontui yhteensä kahdeksan kertaa. Ohjausryhmään kuului edustajia Rauman kaupungin lastensuojelutyöstä, päihdeklinikalta, seurakunnasta ja päivähoidosta. Ohjausryhmän tarkoituksena oli ohjata ja arvioida projektin toimintaa sekä yhteistyön tiivistäminen eri toimijoiden välillä. Tampereen yhteistyöryhmä Tampereella kokoontui yhteistyöryhmä, joka pohti erityisesti perhetyön tukiasumisen ja sijoitettujen lasten vanhempien tukemisen kehittämisen mahdollisuuksia Tampereella. Yhteistyöryhmässä käytiin monipuolista keskustelua esillä olleista teemoista. Tampereen kaupungilla ei ilmennyt tarvetta ostaa lisää tukiasumispalveluita päihdeperheille. Sen sijaan kaupungilla oli kiinnostusta sijoitettujen lasten vanhempien tukemisen kehittämiseen ja vanhempien vertaisryhmien kokeilemiseen. Myös Naisten talo -tyyppinen toiminta koettiin kiinnostavaksi. Yhteistyöryhmä kokoontui kolme kertaa. Päihdeperhetyön yhteistyöryhmä Naisten talo -kehittämishanke osallistui yhtenä päihdetyön toimijana lastensuojelun ja päihdeperhetyön kehittämistyöryhmään. Työryhmän työskentely alkoi Sininauhaliiton Hynttyyt yhdessä -projektin aikana ja päättyi vuonna Työryhmän tarkoituksena oli kartoittaa, että olisiko Jyväskylässä mahdollisuutta ja tarvetta perhetalo-typpiseen toimintaan. Työryhmässä todettiin, ettei sillä hetkellä ollut mahdollisuutta tämäntyyppiseen toimintaan. Työryhmä toimi yhteisenä foorumina, jossa vaihdettiin ajatuksia ja kokemuksia päihdeperhetyöstä. 4. Kehitetyt toimintamallit 4.1. Naisten päiväkeskus - Naisten talo toimintamalli Naisten talo toimintamalli koostuu monista erilaisista päihdeongelmaisten naisten tukimuodoista, jotka sisältyvät samaan toimintakokonaisuuteen, Naisten taloon eli naisten päiväkeskukseen. Naisten talo -mallista ja sen kehittämistyöstä on erillinen raportti. Toimintamalli on esitelty myös Sininauhaliiton verkkosivuilla Naisten talo oli toiminta-aikanaan auki kahtena päivänä viikossa. Naiset voivat osallistua erilaisiin ryhmätoimintoihin, omien tarpeidensa ja kiinnostuksensa mukaan. Naisten talo on tarjonnut moniammatillista ja vertaistukea. Naisten talo -toiminnan tavoitteena on vahvistaa päihderiippuvaisen naisen identiteettiä niin, että valmiudet käsitellä tunne-elämän ongelmia lisääntyvät. Tukea ja apua tarjottiin 16

18 fyysisistä ja/tai psyykkistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa/hyväksikäyttöä kokeneille päihdeongelmaisille naisille heidän toipumisprosesseissaan. Tavoitteena on myös, että päihteitä käyttävät äidit eheytyvät vastuulliseen äitiyteen ja että huostaanotettujen lasten vanhempien elämänhallinta parantuisi ja että heidän etävanhemmuutensa vahvistuisi. Luova toiminta Luova toiminta on tarkoitettu erilaisista riippuvuuksista kärsiville naisille ja äideille. Luovan toiminnan tarkoitus on vuorovaikutuksen ja vertaistuen kautta vahvistaa naisten itsetuntoa, naiseutta ja rohkaista heitä kohtaamaan, tunnistamaan ja ilmaisemaan omia tunteita sekä tunnistamaan ja käyttöönottamaan voimavarojaan. Toiminnan tarkoitus on lisätä kykyä ja rohkeutta itsensä ilmaisemiseen monipuolisia keinoja käyttäen. Te tapäivät Te tapäivien tarkoitus on tarjota tietoa päihteiden terveyshaitoista, tukea päihteettömään elämäntapaan, aktivoida asiakkaita huolehtimaan omasta terveydestään ja tarjota mahdollisuuksia löytää elämää vahvistavia ihmissuhteita. Te tapäivät toteutetaan siten, että ohjaaja tai joku ulkopuolinen asiantuntija, työntekijä tai joskus asiakas on alustanut ennalta sovitusta aiheesta. Naisten tai asiakkaiden osuudet te tapäivissä voivat olla myös henkilökohtaisia kertomuksia selviytymistarinoista. Alustuksen jälkeen naiset voivat esittää kysymyksiä tai ajatuksia aiheesta. Muut toimintamuodot Naisten talon toimintamalliin kuuluvat lisäksi äiti-lapsileirit, kotikäyntityö lapsiperheisiin, puhelinneuvonta, henkilökohtaiset tuki- ja sielunhoidolliset keskustelut, vertaistuki, osana luovaa toimintaa oman lehden julkaiseminen, tietokoneen käyttö, hartaudet, naisten juhlat ja ruuan ja vaatteiden jakelu. Siniset Ladyt - naisten ryhmätoimintamalli Pirkanmaan osaprojektissa kehitettiin naisten ryhmätoimintaa. Naisten ryhmä Siniset Ladyt kokoontuu kahden viikon välein. Ryhmän toiminta perustuu yhteisöhoidollisen periaatteen mukaisesti yhdessä laadittuun tavoite/toimintasuunnitelmaan. Ryhmä on avoin kaikille naisille. Toimintamenetelmät ovat luovia, vertaistuellisia ja toiminnallisia. Ryhmässä etsitään uusia asioita ja voimavaroja ja herätetään vanhoja iloa ja voimavaroja antavia asioita. Ryhmäläiset arvioivat ryhmän toimintaa, sekä omaa toimintaansa ryhmässä keskustelemalla, maalaamalla tai toiminnallisin keinoin. Jokaisen ryhmäkerran päätteeksi rentoudutaan. Askartelun merkitys osana ryhmän toimintaa oli kauaskantoista. Äidit ovat halunneet kehittää askarteluharrastusta myös kotona lastensa kanssa. Ryhmän toiminnalla on ollut merkitystä myös perhetyön näkökulmasta katsottuna. Äidit ovat ryhmässä saaneet tukea naiseuteen ja äitiyteen, tuki on ollut säännöllistä ja helposti saatavilla. Ryhmätoiminnan kautta naisen asema yhteisössä on myönteisellä tavalla tasavertaistunut yhteisön toimintaa ja toimimista yhteisön jäsenenä. Naiset ovat rohkaistuneet toimimaan enemmän itsenäisesti ja tarpeen tullen jopa sanomaan ei. Sijoitettujen lasten vanhempien vertaisryhmä 17

19 Lapsen sijoitukseen liittyy paljon häpeää ja syyllisyyttä, eikä asiasta kovin helposti puhuta muiden ihmisten kanssa leimautumisen pelosta. Vanhempia auttaa tietoisuus siitä, ettei ole maailmassa ainoa äiti, joka on kokenut lapsensa sijoituksen ja erilaiset vaikeat elämäntilanteet. Myös asiatiedon saaminen oman ja lapsen kriisin luonnollisista vaiheista on helpottavaa. Erityisen tärkeää on lapsen erokriisin ja tarpeiden tunnistaminen ja ymmärtäminen sekä tietoisuus oman vanhemmuuden merkittävyydestä etävanhempana. Ryhmätoiminnan tavoitteet ovat: 1. Lapsen kodin ulkopuolelle sijoittamisen aiheuttaman kriisin läpikäyminen 2. Vanhempien oman elämän ja selviytymisen tukeminen 3. Vanhemmuuden vahvistuminen ja sitä kautta lasten hyvinvoinnin lisääntyminen Sijoitettujen lasten vanhempien tukiryhmätoiminta on tuotteistettu ja siitä on ilmestynyt syksyllä 2003 ryhmätoiminnan opas: Jaetun vanhemmuuden mahdollisuudet. Toimintamallin kehittämistyöstä on laadittu raportti verkkojulkaisuna. Samoin on olemassa verkkojulkaisu toiminnan käynnistämisestä ja toteutustavasta. Äiti-lapsi -leiri -toimintamalli Alkuperäisessä projektisuunnitelmassa ei ollut äiti-lapsileirityön suunnitelmaa lainkaan. Kuitenkin toiminnan alkuvaiheessa heräsi ajatus kokeilla ja kehittää äiti-lapsi leirityötä, olihan siitä saatu jo hyviä kokemuksia Sininauhaliiton Hynttyyt yhdessä perheprojektista, joka toteutettiin yhdessä Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen kanssa. Eevan perhe -projektin yhtenä tavoitteena on ollut, että päihdehaitoista kärsivien naisen äitiys ja naiseus vahvistuu perheleirityön kautta niin, että lasten tarpeet tulevat paremmin huomioon otetuksi, ja että vanhempien arkielämän taidot lisääntyvät ja sen myötä lapset tulevat näkyvämmäksi. Lisäksi leirille laadittiin seuraavat tavoitteet 1. Äitien voimavarojen vahvistuminen 2. Äitien ja lasten vuorovaikutuksen kehittäminen 3. Naisten/äitien keskinäisen vertaistuen kokeminen 4.2 Naisten ja lasten päiväkeskus Rauman osaprojektissa perustettiin oma päiväkeskus naisille ja lapsille. Päiväkeskuksessa on paljolti samoja piirteitä kuin Naisten talo -toimintamallissa. Lasten mukana olemiseen kaikessa toiminnassa on kiinnitetty erityistä huomiota. Päivätoiminnassa oli seuraavanlaista toimintaa: teemaryhmät, naisten kahvila (myös lapset saivat olla mukana), luovantoiminnan ryhmä, lapsiparkki, teema-askarteluryhmä ja Tuulian kammari keskusteluryhmä naisille. Päivätoiminta työllisti työkokeilulla ja kuntouttavalla työtoiminnalla useita naisia. Päivätoimintaan kuului myös kerran viikossa liikuntapäivä. Päihdeperheiden lasten ja vanhempien vertaisryhmän toimintamalli Rauman päihde- ja lastensuojelutyöhön on tuotu uusi toimintamalli, päihdeperheiden lasten ja vanhempien vertaisryhmätoiminta. Toiminta on lisäresurssi avohuollon tukitoimenpiteisiin. Mukaan saatiin eri yhteistyökumppaneita, muun muassa lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä. Kehittämistoiminnan kautta on verkostotyö aktivoitunut ja syventynyt eri toimijoiden ja Rauman Seudun Katulähetyksen kesken. Päihdeperheiden lasten 18

20 ja vanhempien vertaisryhmätoimintamallin on kehittänyt Annika Taitto. Raumalla sovellettiin ja kehitettiin Taiton mallia paikkakunnan tarpeisiin lapsidiakonian periaatteella. Päihdeperheiden lasten vertaisryhmätoiminnan keskeisimpänä tavoitteena on katkaista sukupolvelta toiselle siirtyvien ongelmien ketju. Ajatuksena on, että samaa kokeneet lapset ja heidän vanhempansa jakavat kokemuksiaan keskenään päihteiden käytön seurauksista ja saavat näin tukea toisiltaan. Lasten ja vanhempien ryhmässä opetellaan puhumaan vaikeista asioista, tunnistamaan ja ilmaisemaan tunteita sekä löytämään uusia toimintatapoja ehkä uudelleen eteen tuleviin tilanteisiin. Toiminnan avulla annetaan lapsille lupa puhua perheen ongelmista ja lapsen tunteista. Sekä lasten että vanhempien ryhmissä käytetään toiminnallisia menetelmiä. Toimintapäivät ja retket Rauman osaprojektin aikana järjestettiin useita toimintapäiviä ja retkiä. Näiden tavoitteena oli antaa keidashetkiä lasten ja naisten arkipäivään sekä lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen hahmottuminen ja tukeminen. Lisäksi tavoitteena oli työntekijöiden sekä naisten ja lasten vuorovaikutuksen ja luottamuksen paraneminen sekä ryhmäytymisen edistäminen. Toiminnassa oli mukana useita vapaaehtoistyöntekijöitä. Heidän merkityksensä korostui toimintapäivissä, leirillä ja päiväkeskuksen kahvilatoiminnassa. Vapaaehtoistyöntekijöiden tarkoituksena oli ennen kaikkea toimia turvallisina aikuisina lapsille toiminta- ja leiripäivissä sekä ryhmissä, ja tukea äitejä/naisia toipumisen tiellä. Lapset saavat paljon huomiota, kun on ollut riittävästi saatavilla turvallisia aikuisia. 4.3 Päihdeperhetyön koulutuskokonaisuus Eevan perhe -projekti on tuottanut Sininauhaliiton perhetyölle perhetyön koulutuspaketin, joka perustuu Eevan perhe -projektin toimintamalleihin ja hankkeessa saatuihin kokemuksiin, Jyväskylän Katulähetyksen perhetyön toimintamalliin, lainsäädäntöön ja perhe- ja lastensuojelutyön muita perusteita. Koulutuspaketti on kokonaisuus, jonka avulla voidaan järjestää noin kolmen päivän koulutuskokonaisuus. Koulutuspakettia on käytännössä testattu Porin seurakuntayhtymän perhetyön hankkeeseen liittyneenä koulutuksena. 5. Tuotosten ja toimintamallien levittäminen Hankkeessa on mallinnettu Naisten talo toimintamalli, joka sisältää useita edellisessä luvussa kuvattuja ryhmä- ja yksilötyömuotoja. Naisten talo -toiminnan sisällä kehitettyjä erillisinä toimintamalleina pidettäviä kokonaisuuksia ovat myös äiti-lapsi - leiritoimintamalli ja sijoitettujen lasten vanhempien vertaistukiryhmämalli. Raumalla toteutettu naisten ja lasten päiväkeskus sekä lasten ja vanhempien vertaisryhmätoimintamallin paikalliseen tilanteeseen soveltaminen ovat tietyllä tavalla omia toimintamallejaan, jotka hankkeessa on kehitetty. Ylöjärvellä edelleen toimiva Siniset Ladyt - naistenryhmä on samoin nostettu tässä raportissa esille omana toimintamallinaan. Toimintamalleja on levitetty koulutuspäivien, julkaisujen, opinnäytetöiden ja erilaisten lehtikirjoitusten ja artikkelien, henkilökohtaisten kontaktien, alan opiskelijoiden ja opettajien tutustumiskäyntien ja yhteistyökumppaneiden toimipisteissä vierailujen avulla. Myös kuntien, seurakuntien ja järjestöjen kanssa tehty yhteistyö ja kokemusten vaihtaminen ovat olleet merkittävää. 19

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS. Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS. Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com HISTORIAA, PERUSTAJAT, PERUSTAJA- YHTEISTYÖKUMPPANIT, RAHOITTAJAT Torniolaakson Suojapirtti ry:n ja Tornion kaupungin

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Komiasti opintiellä -hanke. Pohojalaasta kyyditystä

Komiasti opintiellä -hanke. Pohojalaasta kyyditystä Komiasti opintiellä -hanke Pohojalaasta kyyditystä Nuorten Ystävät järjestökonserni Valtakunnallista järjestötoimintaa ja palveluliiketoimintaa Tehtävänä on toimia alan vaikuttajana ja asiantuntijana sekä

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA VOIKUKKIA-verkostohanke TAUSTAA JA TARPEITA Vuoden 2008 lastensuojelutilaston mukaan lastensuojelun asiakasmäärät ovat edelleen kasvaneet eri puolilla Suomea.

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Olkkari Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Mikä hanke? Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on lastensuojelun ennaltaehkäisevä hanke nopea reagointi Palvelutarpeet

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

Sijoitettujen lasten biologisten vanhempien tukeminen

Sijoitettujen lasten biologisten vanhempien tukeminen Sijoitettujen lasten biologisten vanhempien tukeminen Virpi Kujala 1 Kirjoittajat Kujala Virpi Toimitus Heimonen Päivi Sininauhaliitto r.y. Helsinki 2006 Toimintaopas on tuotettu Eevan perhe projektin

Lisätiedot

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry 1 Valtakunnallinen yhdistys - tarkoituksena valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa ja oikeuksia alkuperäiskansana

Lisätiedot

AlfaKuntoutus. (palvelun nimi)

AlfaKuntoutus. (palvelun nimi) AlfaKuntoutus (palvelun nimi) AlfaKuntoutus tuottaa AlfaKuntoutus päihde- ja mielenterveyskuntoutujille tukiasumista tuettua asumista työpajatoimintaa kuntouttavaa korvaushoitoa avopalveluja Asiakkuus

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET MARAK Oulussa 2010-2013 Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET Sisältö Kehitysympäristö Oulussa Marak-prosessi MARAK Toiminta on ollut vaivan arvoista... THL:n seuranta: työskentelyn ongelmia

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

KEHITTÄMISPROJEKTIT. SISUKAS- projekti 2012 2016. SISUKAS-projektin visio ja päätavoite. Projektin henkilöstö

KEHITTÄMISPROJEKTIT. SISUKAS- projekti 2012 2016. SISUKAS-projektin visio ja päätavoite. Projektin henkilöstö SISUKAS-PROJEKTIN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 KEHITTÄMISPROJEKTIT Pääosa Pesäpuun kehittämistyöstä tapahtuu RAY:n rahoittamissa kehittämisprojekteissa. Projekteissa tapahtuva kehittämistyö ja Pesäpuun perustyö

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015.

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015. Länsi Lappi i/ Kuntien yhteiset t alueelliset lli KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN ALUEELLINEN TYÖ Kuntouttavan työtoiminnan alueellinen verkosto ottaa Vantaan Koppi hankkeesta koppia ja kokeilee 12 viikon ajan

Lisätiedot

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Ma 14.11.2011 Seinäjoki, Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Arto Rautajoki, YTT Kehitysjohtaja

Lisätiedot

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Aluefoorumi Tornio 3.10.2015 EHYT ry:n strategiasta 2014-2020 Yhdistämme vapaaehtoistoiminnan voiman ja asiantuntijoidemme osaamisen Vapaaehtoistoiminta

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

PÄIVÄPERHO. Poimintoja Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaarin luennoista ja joitakin tutkimustuloksia

PÄIVÄPERHO. Poimintoja Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaarin luennoista ja joitakin tutkimustuloksia PÄIVÄPERHO Poimintoja Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaarin luennoista ja joitakin tutkimustuloksia Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaari 22.10.2010 (Kari Paaso STM) n. 6 % raskaana olevista päihteiden suurkuluttajia

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

SOSIAALIOHJAUS LASTENSUOJELUSSA

SOSIAALIOHJAUS LASTENSUOJELUSSA SOSIAALIOHJAUS LASTENSUOJELUSSA Sosiaaliohjausta on monenlaista Annika Parviainen Anna Peltokorpi Metropolia ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Sofianlehdonkatu 5 Sosionomi, SS08K1 Lastensuojelu-

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa TYÖNTEKIJÄT Hankerahoituksella palkatut työntekijät: IKIOMASSA

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. AINEISTO Aineisto 6 vanhemman haastattelu 5 perheestä, joilla asiakkuus Empussa ja lastensuojelussa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti 17.10.2011 Markku Saarinen Kaarinan mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti - avohoitoyksikkö - organisatorisesti: Hyvinvointipalvelut Terveyspalvelut Mielenterveys-

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Nuorten talo. Käyttäjädemokratiatyöryhmän kokous 25.3.2014. Titta Pelttari

Nuorten talo. Käyttäjädemokratiatyöryhmän kokous 25.3.2014. Titta Pelttari Nuorten talo Käyttäjädemokratiatyöryhmän kokous 25.3.2014 Titta Pelttari Nuorten talo Matalan kynnyksen asiointipiste Nuorten talo avattiin 1.10.2013. Nuorten talolla tarjotaan 16-29-vuotiaille tamperelaisille

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Asunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset

Asunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset Asunnottomina vankilasta vapautuvat vantaalaiset ASIAKKUUSKRITEERIT -vantaalaisuus (viimeisin pysyvä osoite tulee olla Vantaalla, Poste Restante osoitetta ei hyväksytä viimeisimmäksi osoitteeksi) - asunnottomuus

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot