Eevan perhe -projekti Virpi Kujala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eevan perhe -projekti Virpi Kujala"

Transkriptio

1 Hanke- ja arviointiraportti Eevan perhe -projekti Virpi Kujala

2 Kirjoittajat Sininauhaliitto Virpi Kujala Sininauhaliitto r.y. Helsinki 2006 Eevan perhe projektin rahoitus Raha-automaattiyhdistys Sininauhaliitto Krämertintie 2, Helsinki 1

3 TIIVISTELMÄ JOHDANTO PROJEKTIN KEHITTÄMISTYÖN PERUSTELUJA NAISTEN JA ÄITIEN SEKÄ HEIDÄN LASTENSA TUKIMUODOT SIJOITETTUJEN LASTEN VANHEMPIEN TUKITOIMINTA PROJEKTIN ORGANISOINTI JA TOTEUTUSPROSESSI HENKILÖSTÖ JA MUUT RESURSSIT PROJEKTIN TAVOITTEET PROJEKTIN ETENEMINEN PROSESSINA PROJEKTIN YHTEISTYÖRYHMÄT KEHITETYT TOIMINTAMALLIT NAISTEN PÄIVÄKESKUS - NAISTEN TALO TOIMINTAMALLI NAISTEN JA LASTEN PÄIVÄKESKUS PÄIHDEPERHETYÖN KOULUTUSKOKONAISUUS TUOTOSTEN JA TOIMINTAMALLIEN LEVITTÄMINEN YHTEISTYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIEN KANSSA YHTEISTYÖ JÄRJESTÖJEN KANSSA YHTEISTYÖ SEURAKUNTIEN KANSSA YHTEISTYÖ OPPILAITOSTEN KANSSA KOULUTUSPÄIVÄT JULKAISUT, OPINNÄYTETYÖT JA ARTIKKELIT YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN HANKKEEN ARVIOINTI HANKEPROSESSIEN ETENEMISEN ARVIOINTI TOIMINTAMALLIEN LEVITTÄMINEN SININAUHALIITON JÄSENJÄRJESTÖIHIN TOIMINTAMALLIEN JA NIISTÄ SAATUJEN KOKEMUSTEN MUU LEVITTÄMINEN TOIMINTAMALLIEN ARVIOINTI HANKEKOKONAISUUS JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA SUOSITUKSIA PÄIHDEONGELMAISTEN NAISTEN TUKEMINEN PÄIHDEONGELMAISTEN ÄITIEN TUKEMINEN SIJOITETTUJEN LASTEN VANHEMPIEN TUKEMINEN...34 LÄHTEET...36 KIRJALLISUUTTA...37 LIITTEET...40 LIITE 1 EEVAN PERHE -PROJEKTIN OHJAUS- JA YHTEISTYÖRYHMÄT...40 LIITE 2, KOULUTUSTAPAHTUMAT JA TOIMINNAN ESITTELYT...43 LIITE 3: ARTIKKELIT JA MUUT LEHTIKIRJOITUKSET...45 LIITE 4: KANNANOTTO LASTENSUOJELULAIN KOKONAISUUDISTUKSEEN

4 Tiivistelmä Sininauhaliiton toteuttama ja Raha-automaattiyhdistyksen (Ray) rahoittama päihdeongelmaisten naisten ja äitien sekä heidän lastensa tukimuotoja kehittänyt Eevan perhe - projekti toteutettiin kolmella paikkakunnalla vuosina Jyväskylän osahankkeessa kehitettiin Naisten talo -toimintamalli, joka sisältää erilaisia yksilö- ja ryhmätuen muotoja päihdeongelmaisille naisille/äideille ja heidän lapsilleen. Naisten talo - toiminnan yhteydessä ja osana talon toimintaa kehitettiin myös sijoitettujen lasten vanhempien vertaistukiryhmämalli. Rauman seudun katulähetyksen kanssa toteutui toinen osaprojekti vuosina yhteistyössä Rauman seudun katulähetyksen MAMAprojektin kanssa. Naisille ja lapsille tarjottiin tukea päiväkeskuksessa henkilökohtaisesti ja ryhmissä sekä järjestettiin toimintapäiviä ja leirejä, joihin äidit ja lapset voivat osallistua. Erityisenä kehittämiskohteena oli päihdeperheiden lasten ja vanhempien vertaisryhmätoiminta. Pirkanmaan osaprojektin tavoitteena oli kehittää erityisesti perheiden tukiasumiseen liittyviä tukimuotoja. Tavoite ei toteutunut. Sen sijaan kehitettiin naisten vertaisryhmätoimintaa, joka käynnistyi hyvin Pirkanmaan Sininauhan Ylöjärvellä sijaitsevassa Sinivainion tukiasumisyksikössä. Eevan perhe -hankkeen aikana tehtiin merkittävää yhteistyötä Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen, seurakuntien, sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten sekä Jyväskylän, Rauman ja Tampereen kaupunkien sosiaali- ja terveystoimien kanssa. Yhteistyö oli tärkeää hankkeen kokemusten ja toimintamallien tunnettuuden lisäämiseksi ja antoi myös paljon lisää voimavaroja ja tukea kehittämistyölle. Eevan perhe -projektissa on tuotettu julkaisuja hankkeen toimintamalleista ja kokemuksista. Hankkeessa kehitetyt toimintamallit on kirjoitettu toimintaoppaiksi tai julkaistu verkossa. Sijoitettujen lasten biologisten vanhempien vertaisryhmätoiminnasta on julkaistu opas, Jaetun vanhemmuuden mahdollisuudet. Koulutustilaisuuksien kautta on hankkeessa tavoitettu noin tuhatkolmesataa alan ammattilaista tai opiskelijaa. Naisten talo -toimintamalli palkittiin vuoden 2004 Diakoniaidea -kilpailussa kunniakirjalla. Naisten talo -toimintaa ei saatu kuitenkaan juurrutettua Jyväskylään monista neuvotteluista ja yrityksistä huolimatta. Jyväskylän kaupunkiseurakunta jatkoi syksyn 2005 ajan naisten ryhmätoimintaa Lähimmäisen Kammarillaan. Rauman Seudun Katulähetyksessä on jatkunut naisten, erityisesti pienten lasten äitien ja heidän lastensa tukeminen. Pirkanmaan Sininauhan Sinivainion yksikössä jatkuu projektissa aloitettu naisten ryhmätoiminta. Sininauhaliitto jatkaa hankkeen kokemusten ja toimintamallien välittämistä jäsenjärjestöjensä työn tueksi ja ammatillisen osaamisen vahvistamiseksi. 3

5 1. Johdanto Päihdeongelmaisten naisten tukitoimien puutteeseen haluttiin vastata Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamassa Eevan perhe -projektissa. Jyväskylässä Naisten talo on toimi matalan kynnyksen kodinomaisena toimintakeskuksena naisille ja heidän lapsilleen. Naisten parissa tehtävää työtä kehitettiin myös Rauman Seudun Katulähetyksen ja Pirkanmaan Sininauhan osaprojekteissa. Rauman Seudun Katulähetyksen yhteydessä kehitettiin naisten ja lasten päiväkeskustoimintaa. Pirkanmaan osaprojektin kehittämistyön tuloksena vakiintui naisten ryhmätoiminta, Siniset Ladyt, osaksi Sinivainion normaalia toimintaa. Projektihenkilöstön säännölliset tapaamiset tukivat osaprojektien työskentelyä. Jyväskylän ja Rauman osaprojekteilla olivat myös omat ohjausryhmänsä, jotka koostuivat hankepaikkakuntien sosiaali- ja terveysalan julkisen ja järjestösektorin sekä seurakuntien toimijoista. Pirkanmaan osaprojektilla ei ollut varsinaista ohjausryhmää, mutta hankkeen aikana kokoontui muutaman kerran Tampereen kaupungin, Pirkanmaan Sininauhan ja Sininauhaliiton yhteistyöryhmä. Lisäksi hankkeella oli yhteinen alan asiantuntijoista koostunut ohjausryhmä. Eevan perhe -projekti tavoitti toimintansa aikana noin 300 naista ja myös suuren joukon heidän lapsiaan. Naiset olivat iältään vuotiaita. Suurin osa naisista oli vuotiaita. Monilla oli päihdeongelman lisäksi myös mielenterveydellisiä ja muita elämänalueita koskettavia ongelmia. Mukana hankkeessa oli myös paljon lapsensa huostaanoton kokeneita naisia. Asiakkaat ohjautuivat projektin toimintojen piiriin järjestöjen oman toiminnan, sosiaali- ja terveystoimien tai muiden yhteistyökumppaneiden kautta. Kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa tehty yhteistyö oli hedelmällistä ja antoisaa monella tavalla. Yhteistyön kautta tietoisuus hankkeen kokemuksista ja toimintatavoista levisi laajasti. Lisäksi hanke sai paljon tukea, asiantuntemusta ja käytännön työpanostakin yhteistyökumppaneilta. Tässä raportissa käsitellään Eevan perhe -projektia kokonaisuutena. Aluksi kuvataan hankeen taustaa ja etenemistä prosessina. Seuraavaksi tarkastellaan kokemusten ja tuotosten leviämistä yhteistyökumppaneiden, julkaisujen, opinnäytetöiden, koulutusten ja lehtiartikkelien avulla. Raportissa esitellään lyhyesti hankkeessa kehitetyt toimintamallit, joista keskeisimmistä on laadittu erikseen raportit ja verkkojulkaisut. Lopuksi arvioidaan hankkeen etenemistä ja hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja sekä esitetään päihdeongelmaisten naisten/äitien, heidän lastensa ja koko perheiden tukemista koskevia johtopäätöksiä ja suosituksia. Samoin tuodaan esille huostaanotettujen lasten vanhempien tukemiseen liittyviä johtopäätöksiä ja suosituksia. Raportissa on kirjallisuusluettelo hankkeen teemoihin keskeisesti liittyvästä kirjallisuudesta 4

6 2. Projektin kehittämistyön perusteluja 2.1. Naisten ja äitien sekä heidän lastensa tukimuodot Naisten päihteiden ongelmakäyttö on lisääntynyt viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Naisten juomatavat ovat miehistyneet eli humalahakuinen juominen on kasvanut. Naisten päihdeongelma koskettaa koko perhettä. Naisten päihdeongelma on vaiettu asia, ja erityisesti naisille tarkoitettuja päihdepalveluita on vähän. Naisen fysiologian, elämänkaaren ja sosiaalisten roolien johdosta naisten päihteidenkäytöllä on erityispiirteitä, kuten häpeä, syyllisyys ja salaaminen. Naiset eristäytyvät, ja kynnys hakeutua hoitoon on korkea. Äidit pelkäävät, että lapset otetaan huostaan, jos päihdeongelma tulee viranomaisten tietoon. Kun naisten päihdeongelmasta keskustellaan julkisesti, ongelmaa ylläpitävät salailu ja häpeä vähenevät. Päihdeongelmainen nainen, hänen lähipiirinsä ja ammattiauttajat uskaltavat ottaa asian helpommin puheeksi, ja siten nainen tulee paremmin autetuksi. Päihteiden käytöstä kuntotuvat naiset ovat itse sitä mieltä, että he tarvitsevat yksinomaan heille tarkoitettuja palveluita tai toimitiloja, jossa he saavat ja voivat olla omana itsenään naisten kesken. Julkisen sektorin tukimuodot tarvitsevat rinnalleen joustavia, matalan kynnyksen toimintamuotoja ja verkostoja. Eevan perhe -projektin toiminnan aikana on todettu monta kertaa; kun äiti voi hyvin, lapsikin voi hyvin ja vaikutus ulottuu koko perheeseen ja sitä kautta yhteiskuntaan. Suomessa sukupuoleen ja naiserityisyyteen on alettu kiinnittää huomiota viime vuosikymmenen aikana. Viime vuosina julkisen sosiaalityön rinnalla on alettu kehittää vaihtoehtoisia, naisille suunnattuja tukitoimia. Yleinen näkemys on, että päihdehuollossa ei huomioida tarpeeksi naisten erityistarpeita, eikä tarjota naisia motivoivaa toimintaa. Naisten päihdeongelma nähdään yhä edelleen leimaavana ja siihen suhtaudutaan miesten päihdeongelmaa ankarammin. Tällainen asenne pahimmillaan tarkoittaa sitä, että päihdehaitoista kärsivien naisten on vaikeampi hakeutua avun piiriin. Jyvässeudulla päihdeongelmaisten naisten kanssa työskentelevät ja toimivat ammattiauttajat ja tukihenkilöt ovat tiedostaneet selkeän tarpeen saada naisille omia heidän naiseuttaan tukevia ja eheyttäviä toimintoja. Jyväskylässä toteutettiin vuosina koko Keski-Suomen aluetta kartoittanut Naisten Ehkäisevän Päihdetyön Alueellinen (NEPA) projekti. Projektin päättyessä maaliskuussa 2001 annettiin julkilausuma, jossa nostetaan esille useita naisten päihdeasioihin liittyviä kehittämistarpeita. Siinä nostettiin esiin myös naisten talon tarve ja raskaana olevien päihdeongelmaisten tukiverkoston kehittämistarve. Samoin Majakka-projekti, joka on käynnistänyt Jyväskylässä päihdeongelmaisten naisten vertaisryhmätoiminnan, on nostanut naisten talo hankkeen selvitettäväksi ja toivoo kolmannen sektorin ja julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä seurakuntien yhteistyötä. Keski-Suomen alueen Verkostoituvat erityispalvelut (Vep) hanke esittää väliraportissaan , että erityistä huomiota kiinnitettäisiin tyttöjen ja naisten lisääntyvään päihteiden käytön ehkäisyyn ja hoidon eriyttämiseen nykyisissä hoitopaikoissa sekä lisäksi naisten talon toteuttamista ehkäisevänä ja kuntoutukseen sopivana toimintamallina naisille ja tytöille. 5

7 Sininauhaliitto on ollut mukana sekä NEPA että MAJAKKA toiminnoissa. Sininauhaliitolla ja sen jäsenjärjestöllä Jyväskylän Katulähetyksellä on vahva jalansija ja kokemus Jyväskylän päihdepalvelujen tuottajana ja kehittäjänä. Sininauhaliiton jäsenjärjestöt kohtaavat päivittäin yli asiakasta, joista arviolta noin kolmasosa on naisia. Naisten erityiskysymykset tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon mm. päiväkeskusten toiminnassa. Eevan perhe projektin tuottamista toimintamalleista ja toiminnan aikana saaduista kokemuksista tulee varmasti olemaan hyötyä järjestöjen työssä. Hankkeen kokemukset tulevat vaikuttamaan ammattilaisten ja vapaaehtoisten työhön päihdeongelmaisten naisten ja heidän lastensa sekä perheiden parissa hankkeen suoran työskentelyn ja erityisesti jatkossa hankkeen tuottamien julkaisujen kautta Sijoitettujen lasten vanhempien tukitoiminta Suomessa tehtyjen huostaanottojen määrä on kasvanut viime vuosina. Vuonna 2002 tehtiin huostaanottoa. Lapsensa jokapäiväisen huoltajuuden menettäminen kodin ulkopuolelle sijoittamisen kautta koskettaa Suomessa noin lapsen vanhempia. Huostaanotettuja sijoitetuista lapsista on lähes lasta. Sijoitusten määrä on kasvanut viime vuosina 2 5 prosentin vuosivauhtia. Vuonna 2002 kasvu oli 5,5%. Lastensuojelun avohuollon piirissä oli vuonna 2003 noin lasta. Kaikista alle 18- vuotiaista lapsista ja nuorista yksi prosentti on sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Kysymyksessä on siis suuri joukko ihmisiä - vanhempia, lapsia ja heidän läheisiään, joita tämä asia koskettaa, ja jotka ovat avun ja tuen tarpeessa. Sijoitettujen lasten omille vanhemmille tarjottava tuki huostaanottotilanteessa on usein riittämätöntä. Vanhempien oma kokemus on, että he jäävät yksin vaikeassa tilanteessaan. Tutkimukset osoittavat, että vanhempien tilanne voi huonontua entisestään lapsen huostaanoton jälkeen. Päihde- ja mielenterveysongelmat voivat pahentua ja vanhempi voi olla jopa itsemurhavaarassa. SOS-Lapsikylä ry:n (2000) tekemän tutkimuksen mukaan lähes puolet tutkimuksessa mukana olleista vanhemmista oli jäänyt ilman minkäänlaista tukea tai apua, joko siksi, etteivät itse sitä halunneet tai eivät pyynnöistä huolimatta sitä saaneet. Tutkimuksessa mukana olleet vanhemmat odottivat tukea viranomaisilta. Vanhemmat toivoivat viranomaisilta kuuntelijaa, lohduttajaa ja konkreettisia tekoja. Kunnissa ei juuri ole tarjolla huostaan otettujen lasten vanhemmille tarkoitettuja erityispalveluja, kuten keskusteluryhmiä tai kriisiapua. SOS-Lapsikylä ry:n tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa kunnista ilmoitti, että lasten vanhemmille tarkoitetut tukimuodot ovat riittämättömät. Yli kolmasosassa tutkimuksessa mukana olleista kunnista vanhemmille ei tarjottu mitään apua. Lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle aiheuttaa kriisin lapsen ja vanhemman elämässä. Tukea tarvitsevat sekä lapsi että vanhempi omassa muutostilanteessaan. Vanhempia pyritään tukemaan mahdollisuuksien mukaan, mutta heidän on usein vaikea ottaa vastaan tukea taholta, joka on joutunut tekemään lapsen sijoituspäätöksen. Viranomaisten rooli suhteessa lapsen omiin vanhempiin on ristiriitainen. Onko mahdollista samanaikaisesti ottaa tukea vastaan työntekijöiltä, jotka ovat tehneet vanhempien kannalta usein erittäin vaikean ratkaisun? Erityisesti ristiriitaisuus ilmenee silloin, kun vanhemmat eivät ole hyväksyneet lapsen sijoitusta. 6

8 Tutkimuksessa mukana olleiden sosiaalityöntekijöiden mielestä ongelma erityispalveluiden puutteen lisäksi on se, että harvat vanhemmat kykenevät ottamaan tarjotun avun vastaan. Sosiaalityöntekijät uskoivat vertaisryhmien ja kriisiterapian tukevan vanhempia parhaiten huostaanoton aiheuttamassa kriisissä. Tästä syystä näitä tukimuotoja tarvitaan lisää. Kunnat toivoivat mm. järjestöiltä apua vanhempien keskusteluryhmien järjestämiseen. Tämä oli yhtenä kannustimena siihen, että Eevan perhe projektissa lähdettiin kehittämään vanhempien tukemista. Lastenpsykiatri Jari Sinkkosen (2001) mukaan koskaan ei pidä väheksyä lasten ja vanhempien välisen biologisen siteen voimaa. Sekä vanhemmat että lapsi tarvitsevat kypsyttelyä ja psyykkistä työtä sijoituksen yhteydessä sen eri vaiheissa ja myös mahdollisessa kotiin palaamisessa. Lapsen sijoitus ei pelkästään tuo ratkaisua tilanteeseen, vaan se, mitä sen jälkeen tapahtuu. Sinkkosen mukaan vanhemmat voivat tarvita kriisihoitoa heti lapsen huostaanoton jälkeen. Myös lapsen kannalta tietoisuus siitä, että vanhemmista pidetään huolta, on tärkeä. Sinkkonen (2001) toteaa nähneensä erittäin positiivisia muutoksia sijoitetuissa lapsissa parempaan suuntaan, kun lapsi on sijoitettu hyvään sijaiskotiin, perhekotiin tai pienryhmäkotiin. Hyvät tulokset liittyvät nimenomaan siihen, että biologiset vanhemmat ovat hyväksyneet lapsensa sijoituksen. Tällöin lapsi on saanut sisäisen luvan kiintyä sijaisvanhempiin. Tämä ei kuitenkaan merkitse siteiden katkeamista biologisiin vanhempiin. Sijaisvanhemmat huolehtivat arkielämän sujumisesta, mutta omat vanhemmat voivat olla lapselle emotionaalisesti tärkeät aikuiset. Vanhemman tukeminen on lapsen etu. Lapsen kannalta on erityisen tärkeää, että yhteys biologiseen vanhempaan säilyy, mikäli se vain lapsen edun huomioon ottaen on mahdollista. Lapsen sopeutumista huostaanottoon auttaa, kun huolehditaan lapsen erokriisin hoitamisesta, lapsen ja vanhemman välisen yhteyden säilyttämisestä ja lapsen säästämisestä aikuisten välisiltä ristiriidoilta. Sijoitettujen lasten vanhempien vertaisryhmä on yksi tapa tukea lapsen omia vanhempia. Ryhmässä pyritään auttamaan vanhempia hyväksymään lapsen sijoitus tai ainakin toimimaan lapsen edun mukaisesti ja tukemaan lapsen sijaishuollossa olemista välttämällä tuomasta esille lapsen elämää vahingoittavaa kritiikkiä tai ristiriitoja sijaisvanhempien kanssa. 3. Projektin organisointi ja toteutusprosessi 3.1. Henkilöstö ja muut resurssit Eevan perhe -projekti on ollut osa Sininauhaliiton perhetyön kehittämistoimintaa. Hankkeen ohjauksesta vastasi toukokuun 2004 loppuun saakka TT, apulaistoiminnanjohtaja Kati-Pupita Mattila ja sen jälkeen kehittämispäällikkö Ari Inkinen. Projektikoordinaattorina toimi KM Virpi Kujala. Jyväskylän osaprojektin toiminnasta vastasi psykiatrian sairaanhoitaja Tarja Hiltunen. Projektikoordinaattori Virpi Kujala oli mukana Naisten talon työssä vuoden 2003 helmikuun loppuun 50 % työpanoksella ja siitä eteenpäin aina vuoden 2004 loppuun sakka % työpanoksella. Lisäksi Naisten talolla on työskennellyt kerrallaan yksi yhdistelmätuella palkattu työntekijä. Tällaisia työntekijöitä on hakkeen aikana ollut työssä kolme. Toiminnan aikana talossa oli työkokeilussa kolme henkilöä. Arvokkaan työ- 7

9 panoksen talon toimintaan antoi erityisesti vapaaehtoistyöntekijä Laura Parantainen. Naisten talolla työskenteli syksyn 2004 ja kevään 2005 ajan palkkiotoiminen työntekijä yhtenä päivänä viikossa Tarja Hiltusen siirtyessä projektin loppuvaiheen vaatimiin tehtäviin. Naisten talon toiminnan aikana suoritti talolla työssäoppimisen jaksonsa yhteensä kymmenen opiskelijaa. Lisäksi talolla vieraili oman toimensa ohella lukuisia alustusten ja toiminnallisten osuuksien pitäjiä eri yhteistyökumppaneista. Jyväskylän kaupunkiseurakunnan diakoniatyöntekijät ja naispapit pitivät viikoittain keksipäivän hartauksia. Arvokkaan työpanoksen talon toimintaan ovat antaneet myös muutamat muut vapaaehtoistyöntekijät. Naisten talon luovan toiminnan ja te tapäivien ohjelmasta ovat vastanneet talon omat työntekijät ja opiskelijat, mutta suuren panoksen ovat antaneet myös eri yhteistyökumppaneiden edustajat ja yksityiset henkilöt. Merkittävää on ollut myös Jyväskylän sosiaalialan oppilaitoksen ALPO-projektin kanssa tehty yhteistyö, jossa opiskelijat ovat tarjonneet naisille kampaamo-, kosmetologi- ja lähihoitajien palveluita. Rauman osaprojektista vastasi Helena Haavisto. Tiivis yhteistyö kahden projektin välillä mahdollisti naisten päivätoiminnan ja lasten ja vanhempien vertaisryhmien kokeilun sekä muiden toimintamuotojen kokeilut. Rauman Seudun Katulähetyksen MAMAprojektin ja Sininauhaliiton Eevan perhe projektin työntekijöiden välinen yhteistyö on ollut mutkatonta ja työntekijöiden näky toimintamalleista sama. Kehitetyt toimintamallit kokeiluineen ovat olleet yhteisiä. Lisäksi päivätoiminnassa työskenteli vuosien aikana yhteensä viisi työharjoittelijaa. Vapaaehtoistyöntekijöiden, joita on ollut toistakymmentä, työpanos korostui toimintapäivissä ja leirillä. Pirkanmaan osaprojektista vastasi sosiaaliohjaaja Riitta Puisto helmikuun lopusta Pirkanmaan osaprojektin työskentely päättyi lokakuun lopussa Osaprojektin alkuvaiheessa hankkeelle antoi tukensa Pirkanmaan Sininauhan tukiasumisyksikön Sinivainion johtaja Arja Loukola. Hän osallistui mm. Eevan perheprojektin ensimmäisen julkaisun kirjoittamiseen ja luennoi ensimmäisessä seminaarissa Helsingissä Projektin tavoitteet Eevan perhe projektin tavoitteet vuonna 2002: 1. Päihteitä käyttävät äidit/naiset eheytyvät vastuulliseen äitiyteen sekä äitien ja lasten välinen vuorovaikutus paranee ja sitä kautta päihdeperheiden lasten hyvinvointi lisääntyy. 2. Vanhemmuuden ja elämänhallinnan paranemisen kautta lasten hyvinvointi lisääntyy ja huostaanottoja voidaan välttää. 3. Huostaanotettujen lasten äitien/vanhempien vanhemmuus ja elämänhallinta paranee ja siten heidän kykynsä etävanhemmuuteen vahvistuu. 4. Päihteillä oireilevien murrosikäisten nuorten vanhemmat saavat uusia keinoja vuorovaikutukseen lastensa kanssa. 5. Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen perhetyön ammatillisuus vahvistuu. Jokaisella hankepaikkakunnalla tavoitteiden asettelu painottui hieman eri tavalla. Hankkeen ensimmäisen vuoden jälkeen tavoitteita muutettiin siten, että päihteillä oireilevien murrosikäisten lasten vanhempien tukemiseen liittyvä tavoite jätettiin resurssien riittämättömyyden vuoksi kokonaan pois. Sen sijaan työskentely suuntautui enemmän sijoitettujen lasten vanhempien tukemisen kehittämiseen ja tavoitteisiin lisättiin erityisesti 8

10 päihdeperheiden lasten tukemisen tavoite: Päihdeperheiden lapset ja heidän tarpeensa tulevat nähdyiksi ja he saavat tarvitsemaansa apua ja tukea vanhempien tilanteesta riippumatta. Tähän tavoitteeseen pyrittiin erityisesti Rauman osaprojektissa päihdeperheiden lasten ja vanhempien vertaisryhmätoiminnan kehittämisen avulla. Lisäksi tavoitteena oli kohderyhmän naisten eheytyminen ja lasten hyvinvoinnin paraneminen. Tarkoituksena oli kehittää ja kokeilla Raumalla uusia toimintamalleja päihdeperheiden tueksi sekä syventää verkostotyötä Rauman Seudun Katulähetyksen ja muiden toimijoiden välillä. Jyväskylän osaprojektissa suuntauduttiin pääasiassa päihdeongelmaisten naisten ja äitien tukemiseen. Lasten tukeminen tapahtui lähinnä leiritoiminnan kautta ja äitejä tukemalla. Naisten talo -toiminnan tavoitteet olivat: 1. Päihdeongelmaisten naisten identiteetti vahvistuu ja kyky käsitellä tunne-elämän ongelmia lisääntyy. 2. Fyysistä ja/tai psyykkistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa/hyväksikäyttöä kokeneet päihdeongelmaiset naiset saavat tukea/apua toipumisprosesseissaan. 3. Päihdeongelmaisten naisten äitiys ja naiseus eheytyy ja he pystyvät vastaamaan paremmin lastensa tarpeisiin. 4. Naisten talo -toimintamalli kehitetään ja toiminta juurrutetaan Jyväskylään. ja 5. Sijoitettujen lasten vanhempien tukiryhmätoimintamalli kehitetään ja siitä tulee vakiintunut toimintamalli paikkakunnalle. Pirkanmaan osaprojektin tavoitteena oli päihdeperheiden tukeminen tukiasumisen, naisten ja äitien tukitoimien sekä huostaanotettujen lasten vanhempien tukimuotojen kehittämisen avulla Projektin eteneminen prosessina Jyväskylän osaprojekti - Naisten talo Suunnittelu- ja käytännön toiminnan käynnistäminen Maaliskuussa 2002 projektityöntekijät Tarja Hiltunen ja Virpi Kujala aloittivat Naisten talo -toiminnan intensiivisen suunnittelun. Suunnitteluvaiheessa ideoitiin tulevia Naisten talon toimintamuotoja, kartoitettiin sekä aloitettiin kontaktien ottaminen yhteistyötahoihin. Naisten talo -toiminnasta tiedotettiin laajasti mm. jakamalla Naisten talon esitettä eri sosiaali- ja terveystoimen ja muihin toimipisteisiin sekä vierailemalla yhteistyökumppaneiden luona kertomassa toiminnasta. Naisten talon työntekijöille perustettiin myös oma ohjausryhmä, joka koostui paikallisista yhteistyökumppaneista. Naisten talon toiminnoista suunniteltiin tuotepaketteja. Suunnitellut tuotepaketit olivat: Talotuote/avopalvelutuote, kotikäyntituote ja ryhmätoimintatuote, jossa oli erilaisia ryhmätuen muotoja. Tällaisia olivat teemaryhmä, päihderyhmä, lapsensa huostaanoton kokeneiden vanhempien ryhmä ja lasten ryhmä. Lisäksi suunniteltiin tarjottavan neuvontapalveluita ja lapsiparkkia. Sijoitettujen lasten biologisten äitien vertaisryhmä käynnistettiin jo ennen varsinaista Naisten talon avaamista. Naisten talo avattiin asiakkaille Naiset saivat käydä talolla kahtena päivänä viikossa neljän tunnin ajan. Ensimmäisen syksyn aikana alettiin kokeilla erilaisia luovan toiminnan ja keskusteluryhmiä. Ensimmäinen Naisten talon oma lehti, Me Ladyt -lehti julkaistiin ennen joulua ja yhteinen naisten Valon juhla pidettiin Vaajakosken Suvannon kanssa yhteistyössä. 9

11 Toimintamallien testaamisvaihe Vuosi 2003 oli Naisten talon toimintamallien kehittämisen ja testaamisen voimakasta aikaa. Toimintatavat alkoivat muotoutua ja vakiintua. Koska Jyväskylän kaupunkia ei saatu mukaan hankkeeseen, jouduttiin tyytymään aiempaa suunnitelmaa suppeampaan aukioloaikaan ja suppeampiin palveluihin asiakkaille. Helmikuussa 2003 Tarja Hiltunen siirtyi kokopäiväiseksi työntekijäksi Naisten talolle ja Virpi Kujalan osuudeksi tuli noin 20% työpanos, joka kohdentui lähinnä sijoitettujen lasten vanhempien tukemisen kehittämiseen. Naisten talon toimintamalleiksi vakiintuivat luovan toiminnan ryhmä, teemaryhmä, vertaistuki, hartaudet, henkilökohtaiset tuki- ja sielunhoitokeskustelut sekä aukioloajan ulkopuolella pidettävät sijoitettujen lasten äitien ryhmät ja vain hyvin vähäisessä määrin toteutettavat kotikäynnit lapsiperheisiin. Uutena toimintamuotona haluttiin kokeilla ja kehittää myös äiti-lapsi -leiritoimintaa. Lisäksi kokeiltiin toimintojen viemistä talon ulkopuolelle. Jyväskylän Katulähetyksen Ensiaskel -yksikön naisille tarjottiin lähinnä toiminnallisia ryhmäpalveluja ja Jyväskylän maalaiskunnan Palokan sosiaalitoimen asiakkaille päihderyhmäpalveluita. Toiminnan aikana vakiintui myös käytäntö pitää naisille naisten kahvilatilaisuuksia, julkaista Me Ladyt -lehteä, tehdä retkiä sekä jakaa naisille ja lapsille elintarvikkeita ja vaatteita. Toimintamallien mallintaminen ja levittäminen Vuosien 2003 ja 2004 aikana mallinnettiin Naisten talo -toimintamalli ja sen päätoimintamuodot. Naisten talon toimintakaavio kuvaa talotoiminnan kokonaisuutta. Luovan toiminnan ja teemaryhmien sisällöt kuvattiin ryhmätoimintatuotteina. Sijoitettujen lasten vanhempien vertaisryhmätoiminnasta julkaistiin opaskirja. Eevan perhe -projektin julkaisussa esiteltiin hankkeen toimintaperiaatteita. Vuosien 2005 aikana Sininauhaliitossa valmistui kirja, joka käsittelee naisten päihdeproblematiikkaa ja naisten toipumista. Kirja, Näkyvä piilo, kokoaa Naisten talon toiminnan aikana saadut kokemukset, näkemykset, toimintamallit ja suositukset yksien kansien väliin. Projektin työntekijät ovat levittäneet tietoutta Naisten talon toiminnasta ja toimintamalleista lukuisissa koulutustilaisuuksissa ja esittelemällä talon toimintaa noin viidelle sadalle alan opiskelijalle, työharjoittelijalle ja opettajille. Keski-Suomessa toimivat Sininauhaliiton jäsenjärjestöt, monien muiden järjestöjen ja kuntien sosiaali- ja terveysalan työntekijät ovat saaneet tietoa naisten päihdeongelmasta ja erityisistä tuen tarpeista. Naisten talon toiminnasta on julkaistu eri lehdissä monia artikkeleita. Jyväskylän Katulähetyksen ja Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveystoimen johdon kanssa käytiin projektin toimintavuosien aikana monia neuvotteluja Naisten talo - toiminnan tulevaisuuden turvaamiseksi Jyväskylässä. Myös Jyväskylän kaupunkiseurakunnan ja Nuorisoasunnot ry:n kanssa neuvoteltiin mahdollisuudesta jatkaa Naisten tukitoimintaa. Jyväskylän Katulähetys oli vuoden 2003 lopulla käydyissä neuvotteluissa kiinnostunut muuttamaan Takalaittoman yksikkönsä vähin erin vain perheitä, naisia ja lapsia palvelevaksi yksiköksi. Tätä varten Sininauhaliitto laati yhteistyössä hankesuunnitelman Toimintakeskus Moninainen -hankkeelle. Hankkeelle haettiin rahoitusta lääninhallituksen kautta STM:n alkoholiohjelman mukaisiin kehittämishankkeisiin varaamasta sosiaali- ja terveydenhuollon vuosille varaamasta valtionavustuksesta, hakijana Jyväskylän kaupunki. Hanketta suunniteltiin ja siitä neuvoteltiin Jyväskylän kaupungin 10

12 sosiaali- ja terveystoimen, Jyväskylän Katulähetyksen ja Sininauhaliiton kesken. Suunnitelmassa Jyväskylän kaupunki sitoutui laittamaan 50% omaa rahoitustaan hankkeeseen haetusta avustuksesta. Hankkeen tarkoituksena oli parantaa Jyvässeudun päihdeongelmista kuntotutuvien naisten/äitien ja heidän lastensa sekä koko perheiden hyvinvointia tarjoamalla heille erilaisia henkilökohtaisesti räätälöityjä tukipalveluja päihteettömässä ympäristössä, tukiasumisyksikössä, jonka yhteydessä toimii matalan kynnyksen kohtaamis- ja toimintakeskus. Hankkeessa oli tarkoituksena yhdistää Jyväskylän Katulähetyksen perhetyön (Hynttyyt yhdessä -projektin tuotos) ja Naisten talo - toimintamallit yhdeksi uudeksi kokonaisuudeksi ja kehittää niitä edelleen. Toimintakeskus Moninainen ei saanut rahoitusta. Naisten talo -toiminnan juurruttaminen ei näin ollen onnistunut Jyväskylään, mikä tuntuu suurelta epäonnistumiselta. Jyväskylän kaupunkiseurakunta kuitenkin jatkoi naisten ryhmätoimintaa Lähimmäisen Kammarillaan syksyn 2005 ajan. Naisten talo - toimintamallia levitetään Naisten talo -toimintaa ja äiti-lapsi -leiritoimintaa käsittelevien verkkojulkaisujen, Sininauhaliiton koulutuspäivien ja Tukea KaikkiNaiselle -verkoston kautta Rauman osaprojekti Suunnittelu- ja käytännön toiminnan käynnistäminen Raumalla Eevan perhe projekti toteutettiin yhteistyössä Rauman Seudun Katulähetyksen kanssa. Rauman Seudun Katulähetys palkkasi projektiin puolitoimisen työntekijän, sosiaalialan ohjaaja Helena Haaviston, joka työskenteli yhteistyössä ja työparina yhdistyksen MAMA -projektin työntekijän Eva Soinisen kanssa. Osaprojektin toiminta alkoi elokuussa 2002 ja päättyi kesäkuussa Raumalla lähdettiin aluksi kehittämään naisten ja lasten päiväkeskustoimintaa. Naisten ja lasten päiväkeskus avattiin elokuussa 2002 Lokkitaloon. Samalla toimistotilat ja Toivontalon perhetyö siirtyi Lokkitaloon, josta Rauman kaupunki lahjoitti tilat projektin käyttöön. Syksyllä 2002 ja keväällä 2003 päiväkeskus toimi neljänä päivänä viikossa, neljä tuntia päivässä Lokkitalolla. Eevan perhe -projektin työskentelyä päädyttiin suuntaamaan erityisesti päihdeperheiden lasten ja vanhempien vertaisryhmätoiminnan kehittämiseen. Erityisenä toimintaa ohjaavana ajatuksena oli lapsidiakonia. Päihdeperheiden lapset haluttiin tehdä näkyviksi ja vastata lasten tarpeisiin. Toimintamallien testaamisvaihe Keväällä 2003 naisten ja lasten päiväkeskus toimi Rauman kaupungin omistaman Lokkitalon tiloissa neljänä päivänä viikossa, neljä tuntia päivässä. Syksyllä päiväkeskus siirtyi Katulähetyksen Toivonpihan tiloihin. Syksystä alkaen päiväkeskus oli auki kolmena päivänä viikossa, kuusi tuntia päivässä. Päiväkeskuksen tuki naisille oli merkityksellinen. Useat kokivat paikan turvalliseksi yhteisöksi. Yhteisöllisyys loi perheyhteyttä, turvallisuutta ja mahdollisuuden toipumiseen. Henkilökuntaresurssien vuoksi ei ollut mahdollisuutta työlääseen motivointiin ja työskentelyyn akuutissa päihdekäytössä olevien naisten kanssa. Päiväkeskus ooli tarkoitettu naisille, jotka ovat motivoituneet omaan toipumiseensa. Päivätoiminta työllisti kuusi naista vuoden aikana. Helmikahvila toimi kerran viikossa avoimena kahvilana naisille ja lapsille. Päivätoiminta sisälsi monipuolista askartelua, maalausta ja ompelua. Päivätoiminnasta käsin järjestettiin kerran viikossa liikuntapäivä. 11

13 Kesällä 2003 järjestettiin toimintapäiviä noin kerran viikossa, keväällä ja syksyllä toimintapäiviä järjestettiin yhteensä kuusi. Toimintapäiviä suunniteltaessa otettiin erityisesti huomioon lasten tarpeet. Rauman osaprojektin panos Eevan perhe -projektin äitilapsi -leiritoiminnan kehittämisessä oli suuri. Projektityöntekijät osallistuivat aktiivisesti leirin suunnitteluun ja toetutukseen. Leiri järjestettiin yhteistyönä Jyväskylän ja Tampereen Eevan perhe projektien kanssa. Vapaaehtoistyöntekijöitä Raumalla oli kahdeksan. Heidän merkityksensä korostui toimintapäivissä, leirillä ja päiväkeskuksen kahvilatoiminnassa. Pääasialliseksi Eevan perhe -projektin kehittämiskohteeksi otettiin päihdeperheiden lasten ja vanhempien vertaisryhmätoiminta. Päihdeperheiden lasten ja vanhempien vertaisryhmän ohjaajien koulutus käynnistyi Raumalla helmikuussa Tuolloin järjestettiin Huomaa Lapsi koulutuspäivä. Koulutuspäivään osallistui yhteensä 30 ammattilaista eri sektoreilta. Koulutuspäivän tavoitteena oli tuoda esille päihdeperheen lapsen asemaa perheessä. Lisäksi tavoitteena oli esitellä vertaisryhmätoimintaa lasten auttamisen välineenä. Kouluttajana toimi lapsi- ja perhekonsultti Annikka Taitto Imatralta. Koulutuksen järjestivät yhteistyössä Rauman Seudun Katulähetyksen MAMA-projekti, Sininauhaliiton Eevan perhe projekti ja Rauman sosiaalivirasto. Kolmestakymmenestä koulutuspäivään osallistuneesta kolmetoista lähti mukaan varsinaiseen vertaisryhmien ohjaajakoulutukseen. Ohjaajakoulutus koostui kuudesta koulutuspäivästä, jotka toteutettiin kahden päivän periodeissa. Päihdeperheiden lasten ja vanhempien vertaisryhmät aloitettiin Raumalla syksyllä Vertaisryhmissä oli mukana kaksi perhettä. Lastenryhmässä oli neljä lasta ja vanhempien ryhmässä kaksi aikuista. Perheiden rekrytointi toimintaan oli vaikeaa. Ryhmät alkoivat yhteisellä viikonlopun perheleirillä ja päättyvät perheviikonloppuleiriin maaliskuussa Ryhmäkertoja oli yhteensä neljätoista. Lasten ja vanhempien ryhmäkerroissa käsiteltiin samoja teemoja erilaisin toiminnallisin menetelmin. Toimintamallien mallintaminen ja levittäminen Raumalla Eevan perhe -projektissa mukana olleilla naisilla ja lapsilla oli mahdollisuus pysyä Rauman Seudun Katulähetyksen toiminnan piirissä, koska yhdistyksellä on pysyvä toimipaikka, jossa voi päivittäin käydä. Raumalla haluttiin jatkaa erityisesti päihdeperheiden lasten tukemista. Eevan perhe ja MAMA -projektin päätyttyä yhdistys sai Ray:n rahoituksen uuteen Veturi -projektiin, jossa on jatkettu päihdeperheiden lasten tukemista ja naisten avointa kahvilatoimintaa kerran viikossa. Lisäksi hankkeessa on toteutettu Idusta versoksi -ryhmätoimintaa, joka on tarkoitettu alle 6-vuotiaiden lasten äideille, jotka kärsivät päihteiden käytöstä tai muista sosiaalisista ongelmista. Koska edellisten projektien työntekijät eivät enää jatkaneet uudessa hankkeessa, on uusien työntekijöiden ollut aloitettava ikään kuin alusta, mutta hyvän pohjan alulle on antanut aiempien hankkeiden pohjatyö asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden parissa. Tietoisuus päihdeperheiden tuen tarpeista, toimintamalleista ja järjestön toiminnasta on jo ollut valmiina olemassa. Rauman projektityöntekijät ovat toimineet kouluttajina Eevan perhe -projektin seminaareissa Helsingissä ja Tampereella. Helena Haavisto osallistui Eevan perhe -julkaisun kirjoittamiseen. 12

14 3.3.3 Pirkanmaan osaprojekti Suunnittelu- ja käytännön toiminnan käynnistäminen Pirkanmaan osaprojektin aloitus vaikeutui työntekijän rekrytointiin liittyneiden vaikeuksien takia. Hankkeen ensimmäinen työntekijä aloitti työnsä alkusyksyllä 2002, mutta hänen työsuhteensa päättyi jo saman syksyn aikana. Uuden työntekijän saaminen vei aikaa siten, että sosiaaliohjaaja Riitta Puisto pääsi aloittamaan työnsä vasta helmikuun lopussa Merkittävän panoksen hankkeelle antoi sen ensimmäisenä vuotena Pirkanmaan Sininauhan Ylöjärvellä sijaitsevan tukiasumisyksikön johtaja Arja Loukola. Osaprojektin alkuvaiheessa solmittiin yhteyksiä yhteistyökumppaneihin, joita olivat Ylöjärven ja Tampereen sosiaali- ja terveystoimi, Ylöjärven seurakunta, Tampereen diakoniatyö, Tampereen A-kilta, Tampereen A-klinikka, Tampereen sosiaali- ja terveysalan opisto ja Tampereen kaupunkilähetys. Hankkeessa käytiin neuvotteluja päihdeperheiden tukiasumisen ja muun tukemisen kehittämisestä sekä tehtiin konkreettista yhteistyötä muutamien perheiden tukemisessa. Myös sijoitettujen lasten vanhempien vertaisryhmätoiminnasta informoitiin Ylöjärven kunnan ja Tampereen kaupungin sosiaalitoimia ja asiakkaita. Toimintamallien testaamisvaihe Ensimmäiset kontaktit yhteistyön luomiseen Tampereen kaupungin sosiaalitoimeen ja Ylöjärven kunnan sosiaalitoimeen tapahtui puhelimitse ja kirjeitse projektitiedotteen myötä. Näiden tuloksena sovittiin yhteistyöpalavereista. Tampereen Kaukajärven sosiaalitoimistossa sovittiin yhteistyöstä huostaanotettujen lasten vanhempien ryhmätoiminnan aloittamisesta. Yhtään ilmoittautumista ryhmään ei tullut määräaikaan mennessä. Ylöjärven kunnan kanssa käydyissä keskusteluissa huostaanotettujen lasten vanhempien ryhmästä toimittiin samoin kuten Tampereella ja samoin tuloksin. Ylöjärven kunnan kanssa alkoi kuitenkin nopeasti yhteistyö päihdeperheiden tukemiseksi. Kotikäyntejä perheisiin tehtiin yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa. Eevan perhe -projektin mukanaolon myötä tehtäväksi tuli tiedottaa ja tuoda esille päihdepalveluja ja niiden mahdollisuuksia tukea perheitä päihteidenkäytön aikaansaamissa pitkäaikaisissa sekä akuuteissa perhekriiseissä sekä päihteettömyyden tukemisessa. Tampereen osaprojekti osallistui Eevan perhe -projektin äiti-lapsi -leiritoiminnan kehittämiseen olemalla mukana hankkeen yhteisen äiti-lapsileirin suunnittelussa ja toteutuksessa kesällä Tampereella keskusteltiin myös päihdeperheiden tukiasumispalveluiden tarpeesta lasten huostaanottojen välttämiseksi. Tukiasuminen Pirkanmaan Sininauhan tukiasumisyksiköissä lapsen asumisen kannalta koettiin problemaattiseksi. Tarvetta perhetyön tekemiseen tukiasumisen kautta ei ilmennyt. Samaan tulokseen lastensuojelutyön perhetyöstä tuli myös kaksi kertaa kokoontunut yhteistyöryhmä, jossa oli mukana Tampereen kaupungin päihdetyön, lastensuojelutyön ja sosiaalityön henkilöstöä (päihdetyön johtaja Helena Levonen, johtava sosiaalityöntekijä Sisko Vesander, lastensuojelun sosiaalityöntekijä Tiia Perämaa ja sosiaalijohtaja Matti Virtanen). Ryhmässä oli mukana myös Eevan perhe -projektin projektin koordinaattori Virpi Kujala, projektityöntekijä Riitta Puisto, Pirkanmaan Sininauhan toiminnanjohtaja ja Sinivainion johtaja Arja Loukola. Tampereen kaupungin sosiaalitoimen johdon näkemys oli, että Tampereen kaupunki ei tarvitse lisää päihdeperheiden tukiasumispalveluita, koska palveluiden tarpeeseen on jo vastattu riittävästi. Sen sijaan huostaanotettujen lasten vanhempien tukitoiminnalle nähtiin olevan tarvetta. 13

15 Toimintamallien mallintaminen ja levittäminen Vaikka projekti ei varsinaisen osaprojektin toiminnan aikana saavuttanutkaan kaikkia tavoitteitaan, kuten huostaanotettujen lasten vanhempien ryhmätoiminnan käynnistämistä ja lastensuojeluperheiden tukiasumista Pirkanmaan Sininauhan yksiköissä, toi projekti kuitenkin esille päihdeperheiden tukemisen haasteita. Eevan perhe projekti saavutti Tampereella ja Ylöjärvellä sekä kolmannen sektorin keskuudessa merkittävää huomiota, josta esimerkkinä ovat yhteistyötapahtumat mm. Tampereen A-killan kanssa, Tampereen opetustoimen kanssa ja Tampereen kaupunkilähetyksen kanssa. Eevan perhe - projekti toimi myös Tampereen lapsen aika verkostossa. Projektin lyhyt kesto, jossa työntekijä vaihtui kesken projektin, työajan rajallisuus (19 viikkotuntia) ja työparin puuttuminen asettivat esteitä osaprojektin tavoitteiden saavuttamiselle. Projektin päätyttyä naisten ryhmä, Siniset ladyt, jatkuu osana Sinivainion toimintaa. Toiminnan jatkumisen tukemiseksi tehtiin suunnitelma mm. varojen hankkimiseksi ryhmän kuluihin. Suunnitelmaan liittyy kirpputoritoimintaa, myyjäistoimintaa ja ohjelmallisia tilaisuuksia. Ryhmän vetäjänä hankkeen päättyessä jatkoi Satu Korhonen, joka suoritti oppisopimusopiskelijana päihdetyön erityistutkintoa Pirkanmaan Sininauhassa Ylöjärven Sinivainion yksikössä. Perhetyö jatkuu tukiasumisen kautta ja naisten ryhmän muodossa. Jonkin aikaa Sinivainion työstä poissaollut johtaja Arja Loukola kertoi tammikuussa 2006 naisten ryhmätoiminnan kuulumisista ja Eevan perhe -projektin vaikutuksesta Sinivainion toimintaan. Loukolan mukaan Eevan perhe -projektin aikana saavutettiin yhteys ja luottamuksellinen suhde Sinivainiolla ja sen ulkopuolella oleviin naisiin. Naisten ryhmätoiminta jatkuu edelleen ja voi hyvin. Toimintaan on tullut mukaan uusia naisia talon ulkopuolelta. Naiset ovat motivoituneita ja itse ovat alkaneet ottaa vastuuta ryhmätoiminnan suunnittelusta ja järjestämisestä. Ryhmässä on ollut pääasiassa toiminnallisia ja luovan toiminnan sisältöjä. Naiset laativat ryhmätoimintasuunnitelman puoleksi vuodeksi kerrallaan. Ryhmätoiminta lisää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Toiminnasta tiedotetaan sosiaalitoimeen ja mielenterveystoimistoon säännöllisesti. Naisten innostus on tarttunut miehiinkin, jotka ovat aloittaneet oman ryhmätoimintansa. Tampereella käynnistettiin Pirkanmaan osaprojektin toiminnan päättymisen jälkeen Eevan perhe -projektin koordinaation toimesta yhteistyössä Pirkanmaan Sininauhan ja Tampereen kaupungin sosiaalitoimen, sosiaaliasema Sataman kanssa syksyllä 2004 sijoitettujen lasten vanhempien vertaisryhmätoiminnan valmistelu. Ryhmätoiminnan toteutus tapahtui keväällä 2005 Pirkanmaan Sininauhan tiloissa Kaukajärvellä. Toimintamallin mukaisen työskentelyn osaaminen jäi Pirkanmaan Sininauhan ryhmätyössä mukana olleen työntekijän kautta järjestön haltuun. Pirkanmaan Sininauha on käynyt neuvotteluja sosiaaliasema Sataman kanssa ryhmätoiminnan jatkamisesta. Sinivainion toiminnanjohtaja Arja Loukola oli aktiivisesti mukana Eevan perhe - projektin alkuvaiheen työskentelyssä. Hän osallistui Eevan perhe -julkaisun kirjoittamiseen ja luennoi ensimmäisessä Eevan perhe -projektin seminaarissa Helsingissä. 14

16 3.4. Projektin yhteistyöryhmät Tukiryhmä Eevan perhe -projektin työskentelyn selkärankana oli projektin tukiryhmä, joka koostui kolmen hankepaikkakunnan työntekijöistä ja Sininauhaliiton puolesta hankkeen sisällöllisestä ohjauksesta vastaavasta henkilöstä. Tukiryhmään kuuluivat Rauman Seudun katulähetyksen osaprojektista Helena Haavisto ja hänen työparinaan työskennellyt MA- MA-projektin työntekijä Eva Soininen. Pirkanmaan Sininauhan osaprojektista olivat mukana projektityöntekijä Riitta Puisto ja projektin alkuvaiheessa Sinivainion yksikön johtaja Arja Loukola. Jyväskylän osaprojektista mukana olivat Naisten talon johtaja Tarja Hiltunen ja projektikoordinaattori Virpi Kujala. Hankkeen sisällöllisenä ohjaajana toimi TT Kati-Pupita Mattila. Tukiryhmä kokoontui noin kahdeksan kertaa vuodessa vuorotellen eri paikkakunnilla. Tukiryhmän tarkoituksena oli mahdollistaa työntekijöille foorumi, jossa voi jakaa kokemuksia, keskustella ja pohtia projektissa esille nousseita ongelmallisia tilanteita ja asioita, jakaa asiantuntemusta, antaa ja saada palautetta, suunnitella työtä ja viedä prosessia eteenpäin. Tukiryhmän työskentely koettiin todella merkittävänä hanketta eteenpäin vievänä ja ryhdittävänä tekijänä. Myös edellä mainitut muut ryhmän tehtävät toteutuivat onnistuneella tavalla Ohjausryhmät Projektin ohjausryhmä Eevan perhe -projektilla osaprojekteineen oli työskentelynsä tukena ja yhteistyössä toimimassa useita erilaisia ohjaus- ja yhteistyöryhmiä (Liite 1). Eevan perhe -projektin ohjausryhmä kokoontui kahdesta kolmeen kertaa vuodessa. Ohjausryhmässä käsiteltiin päihdeongelmaisten naisten/äitien ja heidän lastensa tukemisen erityiskysymyksien lisäksi hankekokonaisuutta ja eri kerroilla osaprojektien etenemistä ja haasteita. Naisten talon ohjausryhmä Jyväskylän osaprojektin ohjausryhmä kokoontui yhteensä viisi kertaa. Ohjausryhmän toiminta oli aktiivista näkemysten ja kokemusten vaihtamista. Ryhmän jäsenet myös arvioivat Naisten talon toimintaa sekä toimivat linkkeinä ja tiedon välittäjinä eri tahoille. Sijoitettujen lasten vanhempien tukemisen yhteistyöryhmä Sijoitettujen lasten vanhempien ryhmätoiminnan kehittämisen yhteydessä havaittiin huostaanotettujen lasten vanhempien yhdistyksen perustamisen tarve. Eevan perhe projektin ja Kuopiossa toimivan Huostaan Otettujen Lasten Vanhempain yhdistyksen yhteistyöstä syntyi foorumi Jyväskylässä ryhmätoimintaan osallistuneiden lasten vanhempien tapaamisia varten. Tapaamisissa virisi ajatus vanhempainyhdistyksen perusta- 15

17 misesta Keski-Suomeen. Yhteistyöryhmässä pohdittiin biologisten vanhempien tukemisen tarpeita, suunniteltiin Keski-Suomen Huostaan Otettujen Lasten Vanhempain yhdistyksen toimintaa sekä vuonna 2004 pidettyä valtakunnallista koulutuspäivää biologisten vanhempien tukemisen teemasta. Jyväskylässä järjestettiin projektin kokoamien yhteistyökumppaneiden kanssa sijoitettujen lasten vanhempien tukemisen koulutuspäivä , johon osallistui noin kuusikymmentä alan ammattilaista eri puolilta Suomea. Rauman osaprojektin ohjausryhmä Eevan perhe- projektilla oli yhteinen ohjausryhmä MAMA- projektin kanssa. Vuosina ohjausryhmä kokoontui yhteensä kahdeksan kertaa. Ohjausryhmään kuului edustajia Rauman kaupungin lastensuojelutyöstä, päihdeklinikalta, seurakunnasta ja päivähoidosta. Ohjausryhmän tarkoituksena oli ohjata ja arvioida projektin toimintaa sekä yhteistyön tiivistäminen eri toimijoiden välillä. Tampereen yhteistyöryhmä Tampereella kokoontui yhteistyöryhmä, joka pohti erityisesti perhetyön tukiasumisen ja sijoitettujen lasten vanhempien tukemisen kehittämisen mahdollisuuksia Tampereella. Yhteistyöryhmässä käytiin monipuolista keskustelua esillä olleista teemoista. Tampereen kaupungilla ei ilmennyt tarvetta ostaa lisää tukiasumispalveluita päihdeperheille. Sen sijaan kaupungilla oli kiinnostusta sijoitettujen lasten vanhempien tukemisen kehittämiseen ja vanhempien vertaisryhmien kokeilemiseen. Myös Naisten talo -tyyppinen toiminta koettiin kiinnostavaksi. Yhteistyöryhmä kokoontui kolme kertaa. Päihdeperhetyön yhteistyöryhmä Naisten talo -kehittämishanke osallistui yhtenä päihdetyön toimijana lastensuojelun ja päihdeperhetyön kehittämistyöryhmään. Työryhmän työskentely alkoi Sininauhaliiton Hynttyyt yhdessä -projektin aikana ja päättyi vuonna Työryhmän tarkoituksena oli kartoittaa, että olisiko Jyväskylässä mahdollisuutta ja tarvetta perhetalo-typpiseen toimintaan. Työryhmässä todettiin, ettei sillä hetkellä ollut mahdollisuutta tämäntyyppiseen toimintaan. Työryhmä toimi yhteisenä foorumina, jossa vaihdettiin ajatuksia ja kokemuksia päihdeperhetyöstä. 4. Kehitetyt toimintamallit 4.1. Naisten päiväkeskus - Naisten talo toimintamalli Naisten talo toimintamalli koostuu monista erilaisista päihdeongelmaisten naisten tukimuodoista, jotka sisältyvät samaan toimintakokonaisuuteen, Naisten taloon eli naisten päiväkeskukseen. Naisten talo -mallista ja sen kehittämistyöstä on erillinen raportti. Toimintamalli on esitelty myös Sininauhaliiton verkkosivuilla Naisten talo oli toiminta-aikanaan auki kahtena päivänä viikossa. Naiset voivat osallistua erilaisiin ryhmätoimintoihin, omien tarpeidensa ja kiinnostuksensa mukaan. Naisten talo on tarjonnut moniammatillista ja vertaistukea. Naisten talo -toiminnan tavoitteena on vahvistaa päihderiippuvaisen naisen identiteettiä niin, että valmiudet käsitellä tunne-elämän ongelmia lisääntyvät. Tukea ja apua tarjottiin 16

18 fyysisistä ja/tai psyykkistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa/hyväksikäyttöä kokeneille päihdeongelmaisille naisille heidän toipumisprosesseissaan. Tavoitteena on myös, että päihteitä käyttävät äidit eheytyvät vastuulliseen äitiyteen ja että huostaanotettujen lasten vanhempien elämänhallinta parantuisi ja että heidän etävanhemmuutensa vahvistuisi. Luova toiminta Luova toiminta on tarkoitettu erilaisista riippuvuuksista kärsiville naisille ja äideille. Luovan toiminnan tarkoitus on vuorovaikutuksen ja vertaistuen kautta vahvistaa naisten itsetuntoa, naiseutta ja rohkaista heitä kohtaamaan, tunnistamaan ja ilmaisemaan omia tunteita sekä tunnistamaan ja käyttöönottamaan voimavarojaan. Toiminnan tarkoitus on lisätä kykyä ja rohkeutta itsensä ilmaisemiseen monipuolisia keinoja käyttäen. Te tapäivät Te tapäivien tarkoitus on tarjota tietoa päihteiden terveyshaitoista, tukea päihteettömään elämäntapaan, aktivoida asiakkaita huolehtimaan omasta terveydestään ja tarjota mahdollisuuksia löytää elämää vahvistavia ihmissuhteita. Te tapäivät toteutetaan siten, että ohjaaja tai joku ulkopuolinen asiantuntija, työntekijä tai joskus asiakas on alustanut ennalta sovitusta aiheesta. Naisten tai asiakkaiden osuudet te tapäivissä voivat olla myös henkilökohtaisia kertomuksia selviytymistarinoista. Alustuksen jälkeen naiset voivat esittää kysymyksiä tai ajatuksia aiheesta. Muut toimintamuodot Naisten talon toimintamalliin kuuluvat lisäksi äiti-lapsileirit, kotikäyntityö lapsiperheisiin, puhelinneuvonta, henkilökohtaiset tuki- ja sielunhoidolliset keskustelut, vertaistuki, osana luovaa toimintaa oman lehden julkaiseminen, tietokoneen käyttö, hartaudet, naisten juhlat ja ruuan ja vaatteiden jakelu. Siniset Ladyt - naisten ryhmätoimintamalli Pirkanmaan osaprojektissa kehitettiin naisten ryhmätoimintaa. Naisten ryhmä Siniset Ladyt kokoontuu kahden viikon välein. Ryhmän toiminta perustuu yhteisöhoidollisen periaatteen mukaisesti yhdessä laadittuun tavoite/toimintasuunnitelmaan. Ryhmä on avoin kaikille naisille. Toimintamenetelmät ovat luovia, vertaistuellisia ja toiminnallisia. Ryhmässä etsitään uusia asioita ja voimavaroja ja herätetään vanhoja iloa ja voimavaroja antavia asioita. Ryhmäläiset arvioivat ryhmän toimintaa, sekä omaa toimintaansa ryhmässä keskustelemalla, maalaamalla tai toiminnallisin keinoin. Jokaisen ryhmäkerran päätteeksi rentoudutaan. Askartelun merkitys osana ryhmän toimintaa oli kauaskantoista. Äidit ovat halunneet kehittää askarteluharrastusta myös kotona lastensa kanssa. Ryhmän toiminnalla on ollut merkitystä myös perhetyön näkökulmasta katsottuna. Äidit ovat ryhmässä saaneet tukea naiseuteen ja äitiyteen, tuki on ollut säännöllistä ja helposti saatavilla. Ryhmätoiminnan kautta naisen asema yhteisössä on myönteisellä tavalla tasavertaistunut yhteisön toimintaa ja toimimista yhteisön jäsenenä. Naiset ovat rohkaistuneet toimimaan enemmän itsenäisesti ja tarpeen tullen jopa sanomaan ei. Sijoitettujen lasten vanhempien vertaisryhmä 17

19 Lapsen sijoitukseen liittyy paljon häpeää ja syyllisyyttä, eikä asiasta kovin helposti puhuta muiden ihmisten kanssa leimautumisen pelosta. Vanhempia auttaa tietoisuus siitä, ettei ole maailmassa ainoa äiti, joka on kokenut lapsensa sijoituksen ja erilaiset vaikeat elämäntilanteet. Myös asiatiedon saaminen oman ja lapsen kriisin luonnollisista vaiheista on helpottavaa. Erityisen tärkeää on lapsen erokriisin ja tarpeiden tunnistaminen ja ymmärtäminen sekä tietoisuus oman vanhemmuuden merkittävyydestä etävanhempana. Ryhmätoiminnan tavoitteet ovat: 1. Lapsen kodin ulkopuolelle sijoittamisen aiheuttaman kriisin läpikäyminen 2. Vanhempien oman elämän ja selviytymisen tukeminen 3. Vanhemmuuden vahvistuminen ja sitä kautta lasten hyvinvoinnin lisääntyminen Sijoitettujen lasten vanhempien tukiryhmätoiminta on tuotteistettu ja siitä on ilmestynyt syksyllä 2003 ryhmätoiminnan opas: Jaetun vanhemmuuden mahdollisuudet. Toimintamallin kehittämistyöstä on laadittu raportti verkkojulkaisuna. Samoin on olemassa verkkojulkaisu toiminnan käynnistämisestä ja toteutustavasta. Äiti-lapsi -leiri -toimintamalli Alkuperäisessä projektisuunnitelmassa ei ollut äiti-lapsileirityön suunnitelmaa lainkaan. Kuitenkin toiminnan alkuvaiheessa heräsi ajatus kokeilla ja kehittää äiti-lapsi leirityötä, olihan siitä saatu jo hyviä kokemuksia Sininauhaliiton Hynttyyt yhdessä perheprojektista, joka toteutettiin yhdessä Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen kanssa. Eevan perhe -projektin yhtenä tavoitteena on ollut, että päihdehaitoista kärsivien naisen äitiys ja naiseus vahvistuu perheleirityön kautta niin, että lasten tarpeet tulevat paremmin huomioon otetuksi, ja että vanhempien arkielämän taidot lisääntyvät ja sen myötä lapset tulevat näkyvämmäksi. Lisäksi leirille laadittiin seuraavat tavoitteet 1. Äitien voimavarojen vahvistuminen 2. Äitien ja lasten vuorovaikutuksen kehittäminen 3. Naisten/äitien keskinäisen vertaistuen kokeminen 4.2 Naisten ja lasten päiväkeskus Rauman osaprojektissa perustettiin oma päiväkeskus naisille ja lapsille. Päiväkeskuksessa on paljolti samoja piirteitä kuin Naisten talo -toimintamallissa. Lasten mukana olemiseen kaikessa toiminnassa on kiinnitetty erityistä huomiota. Päivätoiminnassa oli seuraavanlaista toimintaa: teemaryhmät, naisten kahvila (myös lapset saivat olla mukana), luovantoiminnan ryhmä, lapsiparkki, teema-askarteluryhmä ja Tuulian kammari keskusteluryhmä naisille. Päivätoiminta työllisti työkokeilulla ja kuntouttavalla työtoiminnalla useita naisia. Päivätoimintaan kuului myös kerran viikossa liikuntapäivä. Päihdeperheiden lasten ja vanhempien vertaisryhmän toimintamalli Rauman päihde- ja lastensuojelutyöhön on tuotu uusi toimintamalli, päihdeperheiden lasten ja vanhempien vertaisryhmätoiminta. Toiminta on lisäresurssi avohuollon tukitoimenpiteisiin. Mukaan saatiin eri yhteistyökumppaneita, muun muassa lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä. Kehittämistoiminnan kautta on verkostotyö aktivoitunut ja syventynyt eri toimijoiden ja Rauman Seudun Katulähetyksen kesken. Päihdeperheiden lasten 18

20 ja vanhempien vertaisryhmätoimintamallin on kehittänyt Annika Taitto. Raumalla sovellettiin ja kehitettiin Taiton mallia paikkakunnan tarpeisiin lapsidiakonian periaatteella. Päihdeperheiden lasten vertaisryhmätoiminnan keskeisimpänä tavoitteena on katkaista sukupolvelta toiselle siirtyvien ongelmien ketju. Ajatuksena on, että samaa kokeneet lapset ja heidän vanhempansa jakavat kokemuksiaan keskenään päihteiden käytön seurauksista ja saavat näin tukea toisiltaan. Lasten ja vanhempien ryhmässä opetellaan puhumaan vaikeista asioista, tunnistamaan ja ilmaisemaan tunteita sekä löytämään uusia toimintatapoja ehkä uudelleen eteen tuleviin tilanteisiin. Toiminnan avulla annetaan lapsille lupa puhua perheen ongelmista ja lapsen tunteista. Sekä lasten että vanhempien ryhmissä käytetään toiminnallisia menetelmiä. Toimintapäivät ja retket Rauman osaprojektin aikana järjestettiin useita toimintapäiviä ja retkiä. Näiden tavoitteena oli antaa keidashetkiä lasten ja naisten arkipäivään sekä lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen hahmottuminen ja tukeminen. Lisäksi tavoitteena oli työntekijöiden sekä naisten ja lasten vuorovaikutuksen ja luottamuksen paraneminen sekä ryhmäytymisen edistäminen. Toiminnassa oli mukana useita vapaaehtoistyöntekijöitä. Heidän merkityksensä korostui toimintapäivissä, leirillä ja päiväkeskuksen kahvilatoiminnassa. Vapaaehtoistyöntekijöiden tarkoituksena oli ennen kaikkea toimia turvallisina aikuisina lapsille toiminta- ja leiripäivissä sekä ryhmissä, ja tukea äitejä/naisia toipumisen tiellä. Lapset saavat paljon huomiota, kun on ollut riittävästi saatavilla turvallisia aikuisia. 4.3 Päihdeperhetyön koulutuskokonaisuus Eevan perhe -projekti on tuottanut Sininauhaliiton perhetyölle perhetyön koulutuspaketin, joka perustuu Eevan perhe -projektin toimintamalleihin ja hankkeessa saatuihin kokemuksiin, Jyväskylän Katulähetyksen perhetyön toimintamalliin, lainsäädäntöön ja perhe- ja lastensuojelutyön muita perusteita. Koulutuspaketti on kokonaisuus, jonka avulla voidaan järjestää noin kolmen päivän koulutuskokonaisuus. Koulutuspakettia on käytännössä testattu Porin seurakuntayhtymän perhetyön hankkeeseen liittyneenä koulutuksena. 5. Tuotosten ja toimintamallien levittäminen Hankkeessa on mallinnettu Naisten talo toimintamalli, joka sisältää useita edellisessä luvussa kuvattuja ryhmä- ja yksilötyömuotoja. Naisten talo -toiminnan sisällä kehitettyjä erillisinä toimintamalleina pidettäviä kokonaisuuksia ovat myös äiti-lapsi - leiritoimintamalli ja sijoitettujen lasten vanhempien vertaistukiryhmämalli. Raumalla toteutettu naisten ja lasten päiväkeskus sekä lasten ja vanhempien vertaisryhmätoimintamallin paikalliseen tilanteeseen soveltaminen ovat tietyllä tavalla omia toimintamallejaan, jotka hankkeessa on kehitetty. Ylöjärvellä edelleen toimiva Siniset Ladyt - naistenryhmä on samoin nostettu tässä raportissa esille omana toimintamallinaan. Toimintamalleja on levitetty koulutuspäivien, julkaisujen, opinnäytetöiden ja erilaisten lehtikirjoitusten ja artikkelien, henkilökohtaisten kontaktien, alan opiskelijoiden ja opettajien tutustumiskäyntien ja yhteistyökumppaneiden toimipisteissä vierailujen avulla. Myös kuntien, seurakuntien ja järjestöjen kanssa tehty yhteistyö ja kokemusten vaihtaminen ovat olleet merkittävää. 19

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)

Lisätiedot

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015.

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015. Länsi Lappi i/ Kuntien yhteiset t alueelliset lli KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN ALUEELLINEN TYÖ Kuntouttavan työtoiminnan alueellinen verkosto ottaa Vantaan Koppi hankkeesta koppia ja kokeilee 12 viikon ajan

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Susanna Hoikkala & Hanna Heinonen Valtakunnalliset Sijaishuollon päivät Tampere L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki

Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki Aika: 10.9.2011, klo: 9 15 Paikka: Pulkkila / Ylämäkelän koulu Kouluttaja: Liisa Vilppola KOULUTUKSEN SISÄLTÖ JA OHJELMA 9:00 9:15 9:15 11:15

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet

Lisätiedot

Eu-avustajat 30.11.2015

Eu-avustajat 30.11.2015 Eu-avustajat 30.11.2015 Mikä on Maaseudun tukihenkilöverkko? Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien vertaistukiryhmästä Mikkelissä. Anne Kosunen ja Eeva Immonen. Mikkeli

Kokemuksia vanhempien vertaistukiryhmästä Mikkelissä. Anne Kosunen ja Eeva Immonen. Mikkeli Kokemuksia vanhempien vertaistukiryhmästä Mikkelissä Anne Kosunen ja Eeva Immonen Mikkeli 20.9.2011 Vanhempien vertaistukiryhmä JaVaMa-ryhmä, Voikukkia-ryhmä Jaetun Vanhemmuuden Mahdollisuudet Huostaanoton

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä.

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä. Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä Yleistä TPY:ssä - 228 jäsentä (toukokuu 2015) - Strategia vuosille 2015 2020 - Yhdistyksen keskeiset toimintaperiaatteet ovat tulevaisuuteen katsominen,

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa Löytävä vanhustyö 2014-2017, Turussa Palvelukatveet

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin

Ketään ei saa jättää yksin Ketään ei saa jättää yksin Valtakunnalliset Lastensuojelun perhehoidon päivät 13.11.2014 VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto KETÄÄN EI SAA JÄTTÄÄ YKSIN 1. Kokemuksia

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Lapin sote johdon seminaari

Lapin sote johdon seminaari Lapin sote johdon seminaari 25.11.2016 Veli-Matti Ahtiainen Järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri Muutos on aina myös mahdollisuus. Niin myös järjestöille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta

NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta NEro-hankeseminaari 7.5.2015 Paula Väliaho paula.valiaho@mll.fi MLL Hyvinkää - NEro-hanke NErolla lapselle voimaa- eli lyhyemmin NEro-hanke (NEro=lapseN Ero) MLL Hyvinkään

Lisätiedot

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää?

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Keskustelukahvila 14.10.-16.12.201310 16 12 2013 Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Työryhmä kehittäjätyöntekijä suunnittelija kokemusasiantuntija Sosiaalityönopiskelija Alkutilanne: suunnittelussa

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa Anna-Maija Josefsson 19.9.2011 Tukiasumisen muotoja Tukiasuminen Tukiasuminen tapahtuu tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaat

Lisätiedot

Opioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen

Opioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen Tukiasuminen ja korvaushoito Opioidiriippuvaisten verkostopäivät 25. 26.9.2014 Aikuissosiaalityön päihdetukiasumisen palvelu l on tarkoitettu tt päihdeongelman vuoksi erityistä tukea asumisessaan tarvitsevalle

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Järjestösuunnittelija Kati Multanen, Suomen Diabetesliitto ry Puheenjohtaja Saija Hurme, Loimaan Seudun Diabetesyhdistys ry Dehko-päivät 31.1.2011 Omahoidon tuki yhteistyö

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Tämä on alueellinen mahdollisuus. Silmukka kerrallaan kutoen, paikalliset mahdollisuudet huomioiden alueellisten toimijoiden

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse

Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse Teknologiallako turvaamme palvelut? Levi-seminaari 23.-24.4.2009 Sosiaalityöntekijä Paula Perttunen ja Projektityöntekijä, esh Sirkku Valve Lähtökohdat

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA VALMENNUS

KOKEMUSASIANTUNTIJA VALMENNUS Länsi Lappi i/ Kuntien yhteiset t alueelliset lli KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN ALUEELLINEN TYÖ Kuntouttavan työtoiminnan alueellinen verkosto ottaa Koppi hankkeesta koppia ja kokeilee 12 viikon ajan kuntouttavan

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa?

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelukoulutus 11.11.2015 Marjo Lavikainen, sosiaalineuvos 9.11.2015 Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalvelujen

Lisätiedot

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa 6.10.2016 Yhteistyön kokonaisuus peruspalveluissa Laukaa, Keuruu, Saarikka, Äänekoski ja ympäristö Marja-Leena Peura, p. 050 3153355 alueena

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Lastensuojelun tehostettu perhetyö LASTEN KASTE 2014 2016, Lapin osahanke, Ranuan kunnan kehittämispilotti

Lastensuojelun tehostettu perhetyö LASTEN KASTE 2014 2016, Lapin osahanke, Ranuan kunnan kehittämispilotti Lastensuojelun tehostettu perhetyö LASTEN KASTE 2014 2016, Lapin osahanke, Ranuan kunnan kehittämispilotti Ranuan kunnan kuntastrategia: hyvinvoiva kuntalainen, laadukkaat lähipalvelut Riskittömin perhekuntoutus

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot