Eroperheen kahden kodin lapset -projektin raportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eroperheen kahden kodin lapset -projektin raportti"

Transkriptio

1 EROPERHEEN KAHDEN KODIN LAPSET -PROJEKTI Lahden ensi- ja turvakoti ry Eroperheen kahden kodin lapset -projektin raportti Anne Meritie, Marjut Pitkänen, Mika Ketonen

2 2 (40)

3 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ.4 JOHDANTO HANKKEEN TAUSTAA HANKKEEN ORGANISOITUMINEN HANKEEN TAVOITTEET JA TOIMINNAN PERIAATTEITA HANKKEEN TOTEUTUS Perhetapaamiset Vertaisryhmätoiminta Lasten eroryhmät Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmä Eroneuvo-tilaisuudet Hankkeen aikana tehtyä materiaalia Hankkeen järjestämät koulutukset Perheille järjestettyjä tapahtumia VAPAAEHTOISTYÖ ERONEUVO- TILAISUUKSISSA YHTEISTYÖKUMPPANIT JA VERKOSTOT Erotiimi Yhteistyö Lahden ensi- ja turvakoti ry:n muiden työmuotojen kanssa Yhteistyö pilottialueella Yhteistyö Neuvokeskuksen ja Eväitä eron jälkeiseen vanhemmuuteen -hankkeen kanssa HANKKEEN ARVIOINNISTA POHDINTAA Kiitokset Lähteet ja liitteet (40)

4 Tiivistelmä Lahden ensi- ja turvakotiyhdistyksen Eroperheen kahden kodin lapset hanke toimi Rahaautomaatti-yhdistyksen rahoituksella vuosina Päijät-Hämeen alueella. Hankkeen tavoitteena oli kehittää ja toteuttaa palveluita eroa pohtiville tai eronneille vanhemmille ja heidän lapsilleen. Palveluita tarjottiin perheille sekä ennen eroa että eron jälkeen. Erityisenä painopistealueena oli lasten näkökulman ja lasten tarpeiden esiin nostaminen. Yhteinen vanhemmuus - yhteistyövanhemmuus oli kaikissa projektin palveluissa yhteinen teema. Periaatteena oli myös, että tukemalla vanhempia erokriisissä, autetaan lasta selviytymään tilanteen tuomista muutoksista. Vertaisuus ja vertaistuki toteutuivat sekä vanhempien että lasten eroryhmissä ja Eroneuvotilaisuuksissa. Lapset hyötyivät selvästi vertaisuuden kokemuksista ja yhteisestä toiminnasta. Yhtenä tavoitteena oli tarjota lapsiperheiden kanssa työskenteleville koulutusta. Koulutusten avulla työntekijöiden näkökulma eroon liittyvistä asioista syventyisi ja tietoisuus lapsen tuen tarpeesta tulisi näkyvämmäksi. Hankkeen aikana järjestettiin useita seminaareja ja koulutuspäiviä eroteemaan, palveluohjaukseen, vanhemmuuteen ja parisuhteeseen liittyen. Hankehakemuksen tavoitteiden lisäksi ilmeni tarve asiakkaille suunnatulle, eron käytännön asioihin liittyvälle kirjalliselle materiaalille. Opas eroavalle ja Äiti ja isä eroavat kuinka minun käy? - opasvihkoset saivat sekä perheiltä että ammattilaisilta hyvää palautetta. Lisäksi hankkeen aikana olimme mukana Neuvokeskuksen ja oppilaitosten kanssa kehittämässä Suomen ensimmäistä Eroauttamisen nettiportaalia, Hanketta arvioitiin käyttämällä tarpeen mukaisia, vaihtelevia arviointimenetelmiä, kuten asiakasja koulutuspalautteita, arviointitimanttia, swot-analyysiä sekä itsearviointia. Arviointiin osallistuivat asiakkaat, yhteistyökumppanit ja hanketyöntekijät. Arviointituloksina nousi esiin selkeä tarve matalankynnyksen eropalveluille. Sekä terveydenhoitajat että varhaiskasvatushenkilöstö toivat esiin palveluista tiedottamisen merkityksen, on tärkeää, että tietää, mihin ohjata erokriisissä olevia perheitä. Asiakaspalautteissa korostui vertaistuen merkitys ja toisaalta palveluiden helppo ja nopea saatavuus. Haasteena projektin aikana oli lapsiperheiden kanssa toimijoiden suuri määrä ja siten palveluista tiedottaminen ammattilaisille. Erityisen hyvin puolestaan toimi eroauttajien yhteistyö ja verkosto. Hankkeen aikana kuvattiin seudullinen eroauttajien verkosto sekä Lahden ensi- ja turvakotiyhdistyksen eroauttamisen toimintamalli. Hankkeen jälkeen eroauttajien yhteistyö jatkuu ja sitä koordinoi Sosiaalialan osaamiskeskus Verso. Syksyllä 2013 verkostoon liittyi myös alueellinen Perheoikeudellinen yksikkö. Hankkeessa kehitetyt ja osittain jo aiemmin toiminnassa olleet työmuodot (vertaisryhmät, Eroneuvotilaisuudet) jatkuvat edelleen osana Lahden ensi- ja turvakotiyhdistyksen eroauttamistyötä. Raha-automaattiyhdistyksen myöntämän kahden vuoden jatkohankerahoituksen ( ) myötä voidaan varmistaa jo käyttöön otettujen työtapojen juurtuminen mm. kouluttamalla lisää ryhmienohjaajia alueelle. 4 (40)

5 JOHDANTO Lahden ensi- ja turvakotiyhdistyksen (Letk) Eroperheen kahden kodin lapset -hanke syntyi tarpeesta kehittää eroperheiden palveluita Päijät-Hämeen alueella. Lahden ensi- ja turvakotiyhdistys on järjestänyt jo useamman vuoden ajan Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmiä eronneille vanhemmille ja Eroneuvo-tilaisuuksia eroa pohtiville tai eronneille. Eropalveluita Lahden seudulla on Letk:n lisäksi tarjonnut mm. Perheneuvola, Perheasiainneuvottelukeskus, Kriisikeskus ja Miessakit. Jo olemassa olevien palveluiden rinnalle kaivattiin palveluita, joissa vanhemmuuden ja lapsen näkökulma tulisi vahvasti esiin. Eroperheen kahden kodin lapset -projekti pyrki myös lisäämään ns. matalan kynnyksen eropalveluita alueella sekä vanhemmille että lapsille. Hankkeen tavoitteena oli minimoida lapsen menetyksiä erossa tukemalla vanhemmuutta ja uudenlaisen vanhemmuussuhteen syntymistä eron jälkeen. Lapsille kehitettiin hankkeen aikana eroryhmämalli ja tavoitteena oli toteuttaa lastenryhmiä sekä varhaiskasvatusikäisille päivähoitopäivän yhteydessä että alakouluikäisille. Toisena isompana tavoitteena oli lisätä varhaisen tuen työntekijöiden osaamista eroon liittyvissä asioissa mm. järjestämällä koulutuksia ja tarjoamalla konsultaatioita. Laajempana tavoitteena oli Lahden ensi- ja turvakotiyhdistyksen eroauttamisen toimintamallin luominen sekä eroauttajien yhteistyön tiivistäminen alueella. Tässä raportissa kuvataan aluksi hankkeen taustaa, tavoitteita ja toteutusta. Arvioinnin menetelmiä ja tuloksia kuvataan lyhyesti omassa kappaleessaan, tulokset on kirjattu kuitenkin pääsääntöisesti kustakin työskentelytavasta kertovan luvun sisään. Loppuun on kirjattu pohdintaa ja kehittämisehdotuksia. 1. HANKKEEN TAUSTAA Marraskuussa 2010 lapsiasiavaltuutettu, Lastensuojelun keskusliitto ja Väestöliitto tekivät aloitteen Eropalveluiden kehittämisohjelmasta, jolla he halusivat vaikuttaa seuraavaan hallitusohjelmaan. Aloitteessa haluttiin nostaa esiin lapsen asema ja eroon liittyvät riskit. Suomessa arviolta noin lasta kokee vuosittain vanhempiensa eron. Aloite sisältää ajatuksen, että kaikilla eroavilla vanhemmilla tulee olla mahdollisuus saada tukea ja neuvontaa, niin että vanhemmuus voi jatkua eron jälkeen. (Lapsen paras esille eropalveluissa, Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2010:4) Valtakunnallisesti Päijät-Hämeessä avioerojen määrä on ollut pitkään keskitason yläpuolella ja Lahti on suurten kaupunkien osalta erotilastoissa toisella sijalla (Iltalehti / Tilastokeskus). Erojen korkea määrä valtakunnallisesti ja erityisesti Päijät-Hämeen alueella oli luonut maaperän, jossa eroauttamista ja sen kehittämistä tarvittiin. Vuonna 2005 aloitti toimintansa Lastensuojelun keskusliiton eropalvelujen kehittämishanke Neuvo-projekti. Sen päämääränä oli lapsen aseman turvaaminen ja lapsen menetysten minimoiminen vanhempien erotessa. Projektissa kehitettiin eron varhaiseen vaiheeseen Eroneuvo- ja Vanhemman neuvo -palvelut, joilla tuetaan eroavien puolisoiden erosta selviytymistä, eron jälkeistä 5 (40)

6 vanhemmuutta ja vanhempien keskinäistä yhteistyötä lapsen asioissa. Neuvo-projekti jatkui v Lastensuojelun Keskusliiton Neuvokeskus-hankkeena ja siirtyi v Ensi- ja turvakotien liiton alaisuuteen. Siirtymä tiivisti jo ennestään vahvaa yhteistyötä Neuvokeskuksen ja Lahden ensi- ja turvakotiyhdistyksen Eroperheen kahden kodin lapset -projektin välillä, ja tarjosi näkymiä valtakunnalliseen eroauttamiseen ja sen kehittämiseen. Vuonna 2009 Lahden ensi- ja turvakoti ry:n muutamia työntekijöitä osallistui Eroneuvo- ja Vanhemman neuvo -vertaisryhmäohjaajakoulutuksiin Neuvokeskuksessa. Koulutusten myötä vahvistui ajatus, että myös lapset tarvitsevat erityistä tukea erotilanteissa ja että eropalveluiden riittämättömyys merkitsee lapsille kehityksellistä ja mielenterveydellistä riskiä. Kehittämällä eropalveluita sekä vanhemmille että lapsille, tuetaan lapsen selviämistä eron tuomista muutoksista ja ehkäistään lapsen traumatisoitumista erotilanteessa. Samana vuonna järjestettiin myös ensimmäinen valtakunnallinen Erofoorumi Helsingissä, jossa oli mukana useita eroauttajia Lahden alueelta. Eroauttamispalveluiden kehittämiselle nähtiin selkeä tarve Päijät-Hämeessä ja foorumin innoittamina toimijat verkostoituivat alueelliseksi Erotiimiksi. Lahden ensi- ja turvakotiyhdistyksessä tehdään perhe- ja kriisityötä sekä laitoksissa että avopalveluissa. Eri työmuodoissa on monia eroperheitä asiakkaina. Asiakasperheiden hankalien erotilanteiden myötä syntyi tarve yhdistyksen oman eroauttamistyön kehittämiselle. Näistä ajatuksista syntyi eroauttamisen hankehakemus, jonka Raha-automaattiyhdistys hyväksyi joulukuussa HANKKEEN ORGANISOITUMINEN Eroperheen kahden kodin lapset -projektin toiminta-alueena olivat Päijät-Hämeen kunnat; Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä. Perheille tarjolla olevat palvelut on tarkoitettu kaikille päijät-hämäläisille lapsiperheille. Yhteistyötä tehtiin tiiviimmin Lahden kaupungin varhaiskasvatuksen ja neuvolan henkilökunnan kanssa, koulutuksia tarjottiin myös ympäristökunnille. Lahden kaupungista pilottialueeksi valikoitui Itäinen alue yhtenäisyytensä, halukkuuteensa ja jo olemassa olevan varhaiskasvatuksen ja neuvolan yhteistyön vuoksi. Resurssit Hankkeesta vastasi Lahden ensi- ja turvakotiyhdistyksen toiminnanjohtaja Marja Keto kevääseen 2012 asti ja sen jälkeen toiminnanjohtaja Jukka Ihalainen yhteistyössä talouspäällikkö Irma Helmisen ja vastaavan eroperhetyöntekijän Anne Meritien kanssa. Hankkeessa työskenteli kolme työntekijää erilaisilla koulutus- ja työtaustoilla. Hankkeessa aloitti toukokuussa 2011 eroperhetyöntekijänä Alvari-perhetyöstä sosiaaliohjaaja Hilkka Ahonen, lokakuussa palkattiin hankkeeseen vastaava eroperhetyöntekijä, erityislastentarhanopettaja ja perheterapeutti Anne Meritie ja marraskuussa 2011 aloitti työnsä eroperhetyöntekijä, psykiatrinen sairaanhoitaja, Marjut Pitkänen. Tammikuussa 2012 hankkeessa tapahtui työntekijävaihdos, jolloin Hilkka Ahonen palasi perhetyöhön ja hänen tilalleen tuli yhdistyksen perhetyöstä sosiaalikasvattaja Mika Ketonen. Hankkeen aikana työntekijöiden moniammatillisuus osoittautui hyväksi ratkaisuksi, erilaista osaamista hyödynnettiin palveluiden kehittämisessä ja toteuttamisessa. 6 (40)

7 Rahoitus ja talous Raha-automaattiyhdistys myönsi rahoituksen vuosille Hankkeen taloudesta ja sen seurannasta sekä raportoinnista Ray:lle vastasi projektin johtoryhmä, jonka muodostivat toiminnanjohtaja, talouspäällikkö ja vastaava eroperhetyöntekijä. Raha-automaattiyhdistykselle raportoitiin kaksi kertaa vuodessa hankkeen etenemisestä ja taloudesta. Ohjausryhmä Hankkeeseen kutsuttiin laaja ohjausryhmä, joka koottiin sekä lahtelaisista että Päijät-Hämeen alueen yhteistyökumppaneista ja eroperheiden kanssa toimivista tahoista. Puheenjohtajana toimi Lahden kaupungin terveysneuvontapalveluiden päällikkö Hannele Poutiainen. Ohjausryhmän tarkoituksena oli tukea projektin toteutumista tuomalla siihen asiantuntemuksensa ja verkostonsa sekä arvioida hankkeen etenemistä. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana kahdeksan kertaa. Ohjausryhmän kokoonpanossa tapahtui hankkeen aikana jonkin verran muutoksia vaihtuvien työtehtävien vuoksi. 3. HANKEEN TAVOITTEET JA TOIMINNAN PERIAATTEITA Hankkeelle asetetut tavoitteet nousevat tarpeesta kehittää ja täydentää alueen eropalveluita. Alueella toimivien eroauttajien yhteistyötä tiivistetään ja kehitetään palveluita perheiden tarpeen mukaan. Eroperheen kahden kodin lapset projektin tarkoituksena oli minimoida lapsen menetyksiä erossa ja tukea molempien vanhempien vanhemmuuden säilymistä lapsen elämässä. Tavoitteena oli Vanhemman neuvo-ryhmien ja Eroneuvotilaisuuksien toteuttamisen lisäksi löytää lasten kanssa työskentelyyn sopiva vertaisryhmämalli ja mallintaa asiakastapaamiset sekä lasten että vanhempien osalta. Hankkeen tavoitteet: Kehittää ennaltaehkäisevä eroauttamisen toimintamalli alueelle yhteistyössä julkisten palveluiden ja järjestöjen kanssa. Lapsen aseman turvaaminen ja lapsen menetysten minimoiminen vanhempien erotessa. Vanhemmuuden tukeminen erotilanteessa sekä molempien vanhempien vanhemmuuden säilyminen erosta huolimatta. Toimivan yhteistyövanhemmuuden syntyminen. Eroauttamismallien kehittäminen lapsille ja vanhemmille (vertaisryhmät, te lat, asiakastapaamiset ym.) Työntekijöiden näkökulma eroon liittyvistä asioista syventyy ja tietoisuus lapsen tuen tarpeesta tulee näkyvämmäksi. Työntekijöillä on välineitä vanhempien ja lasten tukemiseen perheen erotilanteessa 7 (40)

8 Projektin tarkoituksena on minimoida lapsen menetyksiä erossa tukea molempien vanhempien vanhemmuuden säilymistä ja toimivan yhteistyövanhemmuuden syntymistä niin, että lapsen turvallinen hyvinvointi säilyy erotilanteessa. Pidemmälle katsottaessa tavoitteena on, että työ juurtuu alueelle ja että eroauttamistyöstä tulee pysyvä osa lapsiperheiden palveluita. Tavoitteena on myös, että palveluohjaus toimii alueella hyvin, ammattilaiset ovat tietoisia eri tahojen järjestämistä palveluista ja he osaavat ohjata perheitä palveluiden piiriin. Heillä on myös valmiuksia ja välineitä kohdata eroavia perheitä, aikuisia ja lapsia. Yhteistyövanhemmuus työskentelyn tavoitteena Ero voi olla ratkaisu aikuisten keskinäisiin ongelmiin, mutta vain harvoin lapsen ongelmiin. Lapsi kokee vanhempiensa eron lähes poikkeuksetta suurena menetyksenä. Se, mitä lapsi erossa lopulta menettää, riippuu kuitenkin ratkaisevasti siitä, miten vanhemmat eronsa toteuttavat. Eron jälkeen lapsen huolto ja vanhempien yhteistyö vaatii onnistuakseen molemmilta vanhemmilta paljon vaivannäköä, yhteistä pohdintaa, sopimista ja joustavuutta. Hankkeen toimintamallien yhtenä peruspilarina on ajatus yhteistyövanhemmuudesta. Parisuhteen päättäminen on vanhemmalle haastava tehtävä, etenkin kun samanaikaisesti pitää rakentaa uudenlaista vanhemmuussuhdetta entisen puolison kanssa. Toimivan, yhteisen vanhemmuussuhteen ja toimivien käytäntöjen rakentuminen voi viedä eron jälkeen pitkänkin ajan ja siihen tarvitaan usein ulkopuolista apua. Lapsen näkökulmasta yhteistyövanhemmuuden eteen kannattaa tehdä työtä, toimiva suhde vanhempien välillä turvaa lapsen kasvua ja kehitystä ja ehkäisee lapsen tilanteen kriisiytymistä vanhempien erotessa. 4. HANKKEEN TOTEUTUS Hanke käynnistyi v ja toiminta rakentui hankesuunnitelman pohjalta. Suunnitelman mukaan jatkettiin jo aiemmin Lahden ensi- ja turvakotiyhdistyksen järjestämiä Vanhemman neuvo - vertaistukiryhmiä sekä Eroneuvotilaisuuksia. Vanhemman neuvo -ryhmiä järjestettiin hankkeen aikana kaksi kertaa vuodessa ja Eroneuvotilaisuuksien määrää lisättiin ja niitä toteutettiin Lahden lisäksi Heinolassa. Keväällä 2012 aloitettiin lasten eroryhmien suunnittelu ja toteutus sekä asiakastapaamiset. Suunnitelman mukaan projektityöntekijät aloittivat alueellisen eroauttamisen toimintamallin ideoimisen ja pohtimisen yhteistyössä johtoryhmän ja ohjausryhmän kanssa. Työskentelyn myötä päädyttiin kuvaamaan eroauttamisen verkostoa asiakkaan näkökulmasta (liite 1) ja luotiin Lahden ensi- ja turvakotiyhdistyksen eroauttamisen toimintamalli. Malli rakentuu hankkeessa käytettyjen työskentelytapojen pohjalta ja kuva jalostui ruorin muotoon (liite 2). 8 (40)

9 4.1 Perhetapaamiset Vanhempien tapaamiset Asiakkaat ohjautuivat aluksi hankkeen palveluiden piiriin Hankkeen aikana työskenneltiin 41 aikuisen ja 11 lapsen Lahden kaupungin Itäiseltä alueelta sekä terveydenhoitajien että päivähoidon henkilökunnan tai Lahden ensi- ja turvakotiyhdistyksen työmuotojen kautta. Hankkeen edetessä asiakkaita tuli niin koko Lahden alueelta kuin ympäristökunnis- kanssa. takin. Tavallisimmat syyt hakeutua palveluun olivat eromahdollisuuden pohdinta, haastava erotilanne tai huoli lapsen selviytymisestä eron tuomista muutoksista. Vanhempien tapaamisissa hyödynnettiin keskustelun lisäksi erilaisia työvälineitä, kuten Vanhemmuuden tai Parisuhteen palikat -työvälinettä sekä erilaisia haastatteluja, tehtäviä ja toiminnallisia menetelmiä. Lasten tapaamiset Useissa yhteydenotoissa vanhemmalla oli huoli lapsen selviämisestä eron tuomista muutoksista. Lapset reagoivat vanhempiensa eroon hyvin eri tavoin ja usein lasten reagointi näkyy vasta, kun vanhemman oma olo on tasoittunut. Lasten reagointi saattoi näkyä sekä kotona että koulussa tai vain toisessa. Vanhempien huoli lapsesta liittyi mm. vuoroasumiseen, kodinvaihtotilanteiden hankaluuteen ja lapsen toisen vanhemman ikävöintiin. Tapaamisissa lapset kuvailivat ikävää, että aina on ikävä jompaa kumpaa vanhempaa. Toisaalta lapset osasivat myös kertoa, että usein auttaa, kun alkaa tehdä jotain mukavaa, kertoo asiasta kaverille tai soittaa vanhemmalle. Projek- 9 (40)

10 tissa tapasimme vuotiaita lapsia, pääasiassa tyttöjä. Lasten tapaamisten rinnalla toinen työntekijä tapasi aina vanhempaa /vanhempia. Lasten tapaamisia mallinnettiin hyödyntäen osittain mm. lasten eroryhmän (Lehtinen & Lätti; Entäs minä) materiaalia sekä käyttäen theraplayleikkejä ja eroteemaan liittyviä kuvakirjoja tai satuja. Isompien lasten kanssa työskentelyssä käytettiin myös Taikuri-salkku- ja Vetskari-työvälineitä (Suomen kasvatus- ja perheneuvontaliitto). Tapaamisten päättyessä kysyimme lasten ja vanhempien palautetta työskentelystä. Lapset tiesivät melko hyvin, miksi tulivat työntekijää tapaamaan. Lapset vastasivat kysymykseen Minulla oli tapaamisia työntekijän kanssa koska.; äiti oli huolissaan minun jaksamisesta, Tulin tänne äidin kanssa, juteltiin vähän iskä-juttuja, Eron takia ja iskä sano, et siks kun mä en välillä tottele. Lapset pitivät tapaamisissa eniten piirtämisestä, maalaamisesta ja pelaamisesta. Hankalalta tuntui välillä isä-asioista puhuminen tai kirjojen lukeminen. Tapaamisissa luetut kirjat liittyivät erotilanteeseen ja toivat siten eroasiat, lasten ja aikuisten tunteet sekä perheiden erilaiset tilanteet tapaamisiin konkreettisesti mukaan. Vanhempien palautteissa nousi esiin mm. helpotus siitä, että lapsi sai apua ja puhuminen eroasioista helpottui. Vanhemmat pitivät myös itselleen tärkeänä mahdollisuutta saada puhua hankalista asioista ulkopuolisen, puolueettoman ihmisen kanssa. Hyvää palautetta saimme myös palvelun nopeasta saatavuudesta. 4.2 Vertaisryhmätoiminta Vertaistuki on kokemusten jakamista ja yhdessä oppimista, se on antamista ja saamista samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien ihmisten kesken. Samankaltaisten elämäntilanteiden kautta osallistujat tietävät toisen tunteista ja voivat kokea tulevansa ymmärretyiksi toisella tavalla kuin ammattilaiset voivat ymmärtää. Vertaisryhmässä on mahdollisuus oppia kuulemalla toisten selviytymiskeinoja ja kokemuksia sekä samalla tarjota tukea ja apua muille kertomalla omista kokemuksistaan. Vertaisryhmän toiminta perustuu avoimuuteen, tasa-arvoisuuteen, osallistujien keskinäiseen kunnioitukseen, asioiden jakamiseen ja vastuunottoon. Vertaisryhmät voivat olla vapaamuotoisesti organisoituneita tai ammatillisesti ohjattuja (Järvinen & Taajamo; 2006). Eroperheen kahden kodin lapset projektin järjestämät ryhmät ovat olleet ammatillisesti ohjattuja ryhmiä. Ryhmämallina on käytetty Neuvokeskuksen kehittämää Vanhemman neuvo -ryhmää eronneille tai eropäätöksen tehneille vanhemmille sekä Eroneuvo-tilaisuutta eronneille tai eroa pohtiville vanhemmille. Ryhmien ohjaajat ovat käyneet Vanhemman neuvo ja Eroneuvo - menetelmäkoulutukset. Lasten eroryhmä perustuu Jyväskylän Perheneuvolassa kehitettyyn Entäs minä -malliin. Vanhemman neuvo -ryhmäläisten kokemuksia vertaisuudesta: muiden kokemukset tärkeitä ei tarvi miettiä yksin salliva turvallinen ilmapiiri lupa olla rikkinäinen oikeita kokemuksia eikä mitään kirja tietoutta samassa veneessä ollaan, mutta eri aalloilla hyvä ryhmähenki, nauruakin on, luottamus toisiin -> tunsin lämmön ja yhteenkuuluvuuden tunteen 10 (40)

11 4.2.1 Lasten eroryhmät Lasten eroryhmiin osallistui 14 lasta, lasten ryhmien rinnalla toimineisiin vanhempien ryhmiin 21 vanhempaa. Lasten eroryhmä tarjoaa lapselle mahdollisuuden käsitellä vanhempien eroa, siihen liittyviä tunteita sekä arjen muutoksia. Tavoitteena on tukea lapsen kehitystä hankalassa elämäntilanteessa ja antaa lapselle tietoa eroon liittyvistä asioista. Ryhmä mahdollistaa asioiden jakamisen leikin, kertomusten ja toiminnallisten harjoitusten kautta. Tutkimusten ja kokemusten mukaan lapset hyötyvät vertaisuudesta siinä missä aikuisetkin. Lehtisen ja Lätin mukaan ryhmässä tapahtuva eroasioiden käsittely on lapselle turvallinen ja tehokas ympäristö tunnetason oppimiseen ja ohjaukseen sekä selviytymiskeinojen opetteluun (Lehtinen & Lätti 2011 a). Lasten eroryhmän suunnittelu käynnistyi projektissamme tutustumalla erilaisiin, jo kehitettyihin ryhmämalleihin. Meitä kiinnosti erityisesti Jyväskylän Perheneuvolan psykologien Lehtisen ja Lätin kehittämä Entäs minä -malli. Ryhmämallissa ennen ryhmän alkua tavataan kaikki lapset ja vanhemmat perheittäin, lasten ryhmä kokoontuu 8 kertaa ja sen rinnalla kokoontuu vanhempien ryhmä kolme kertaa. Ennen ryhmän aloittamista kävimme Jyväskylässä Lehtistä ja Lättiä sekä Taikuri ja Vetskari -mallien kehittäjää, lasten ja nuorten psykologia Niemelää, tapaamassa. Päädyimme ajatukseen toteuttaa lasten eroryhmiä Päijät-Hämeessä mukaillen Entäs minä - ryhmämallia. Hankkeen aikana ohjasimme kolme lasten eroryhmää, joista kaksi oli alakouluikäisille lapsille ja yksi 5-6 -vuotiaille, päiväkodissa toteutettuna. Osa vanhemmista, jotka ilmoittivat lapsensa kouluikäisten lasten ryhmiin, oli käynyt Vanhemman Neuvo -vertaistukiryhmän, josta sai tietoa myös lasten ryhmistä, osa oli kuullut ryhmistä järjestämissämme koulutuksissa ja muutamat löysivät tiedon netistä tai ohjautuivat esim. perheneuvolan kautta. Kouluikäisten lasten ryhmissä näkyi vanhempien vahva sitoutuminen sekä lasten että vanhempien ryhmätapaamisiin. Poissaoloja ryhmistä oli vain lapsen sairastuttua. Päiväkodissa toteutetussa ryhmässä vanhempien sitoutuminen oli heikompaa, lapset olivat useammin pois vapaapäivien tai vanhemman unohduksen vuoksi. Toteuttamiemme lasten eroryhmien käytännöistä ja toimintaperiaatteista; 1. Lapsen aloittaessa eroryhmän on hyvä, että vanhempien erosta on kulunut aikaa vähintään puoli vuotta, jotta arki on rakentunut uudelleen. Toisaalta lapsen aloittaessa ryhmän erosta voi olla aikaa useampi vuosikin, sillä lapsen tapa reagoida eroon ja siihen liittyviin asioihin vaihtelee ikäkausittain. 2. Ennen ryhmän alkamista ohjaajat tapaavat jokaisen lapsen ja vanhemmat / vanhemman. 3. Vanhempien ryhmän materiaalipaketit lähetetään postissa niille vanhemmille, jotka eivät osallistu ryhmätapaamisiin. Lasten eroryhmässä; käydään läpi lasten ajatuksia ja kokemuksia muuttuneessa perhetilanteessa nimetään ja annetaan tilaa eroon liittyville tunteille sekä harjoitellaan tunteiden ilmaisua 11 (40)

12 annetaan tietoa siitä, mitä erossa tapahtuu. Mietitään ja jaetaan eron vaikutuksia lapsen arkeen esim. asumista, kavereita, koulua, läheisiä ihmissuhteita (isovanhemmat, serkut, kummit) annetaan keinoja muutoksista selviytymiseen. Mietitään yhdessä nykyhetkeä ja tulevaisuutta. Lasten ryhmäkertojen teemat: 1. Erootteks te? Millaista kotona oli juuri ennen eroa ja kuka kertoi lapselle erosta. Tunne hämmennys. 2. Miks teidän pitää erota ja missä mä sit asun? Mitä lapsi on ymmärtänyt ja mitä hänelle on kerrottu eron syistä. Tunne syyllisyys. Mitkä asiat ovat eron jälkeen eri tavalla lapsen elämässä. Tunne pelko. 3. Mul on sitä ikävä Mitä kaikkea ja ketä voi ikävöidä eron jälkeen. Tunne ikävä ja suru 4. Mä haluaisin, et me asuttais kaikki yhdessä Eron hyväksymisen vaikeus ja mikä siinä voisi auttaa. Tunne pettymys 5. Mua ottaa päähän Vihan tunteiden kanssa selviäminen. Tunne viha 6. Ne on aikuisten asioita ja Kyllä mä selviän Millaisia aikuisten asioita lapsi voi joutua miettimään eron jälkeen. Tunne -helpotus. Selviytyminen, omat voimavarat ja suuntautuminen tulevaisuuteen. Tunne - ilo Lasten eroryhmään liittyvä vanhempien ryhmä: Tavoitteena tehdä vanhemmalle näkyväksi eroa lapsen kannalta ja auttaa vanhempaa tukemaan lasta erotilanteessa. Nostetaan esiin molempien vanhempien tärkeyttä ja vanhemmuuden jatkumista eron jälkeen. Ryhmän fokus on lapsessa. Ryhmätapaamisen teemat 1. Lasten eroryhmän esittely Lapsen reagointi eroon 2. Lapsen eroon liittyvät tunteet Lapsen tunteiden kohtaaminen 3. Lapsen tukeminen tunneilmaisussa Lapsen lojaliteettiristiriita Lapsen sopeutumista tukeva vanhemmuus eron jälkeen Lasten mielestä ryhmässä: Mukavinta oli: leikit, mittaus (mitattiin lakunarulla esim. hauiksen ympärys, hymyn mitta jne), tunnekortit, erosta puhuminen, karateiskut, herkut, piirtäminen, hyvä yhteishenki, Petterin päiväkirja, yhdessä luotu kuvitteellinen perheen erotarina, kiukkuajokortin tekeminen. Mistä et pitänyt:, useimmilla lapsilla ei ollut mitään tässä kohdin, muutamat eivät pitäneet Petterin päiväkirjasta, tai se harmitti, jos ei ehtinyt piirtää. Ohjaajien kokemus oli, että toisessa kouluikäisten lasten ryhmässä tehty kuvitteellinen perheen erotarina oli lapsille mieluisinta ja merkityksellistä. Tarinaa luotaessa ja lasten kuvittaessa sitä syntyi hyviä keskusteluja ja lasten kokemukset ja ajatukset tulivat luontevasti esiin. Oli vaikuttavaa kuulla lasten puhuvan ajatuksistaan, miksi kuvitteellisen perheen vanhemmat erosivat, kuka asuu kenenkin luona ja mihin kaikkeen ero vaikuttaa lasten elämässä. Viimeisellä kerralla pohdittiin, mitä hyvää erosta seurasi perheelle. Yhteisen pohdinnan jälkeen hyvinä asioina nousi esiin mm. mummon tai kummien asuminen lähempänä tai se, että lapset saivat uusia ystäviä. 12 (40)

13 Tilanne, jossa vanhemmat kertovat lapsille eroavansa. Ryhmän ensimmäinen tapaaminen. Tunteena hämmennys. Isä itkee kotona kun ne eros ja juttu meni sirpaleiksi. Yhteiselo ei enää onnistu. Ryhmän neljäs tapaaminen. Tunteena pettymys. 13 (40)

14 Yhden vanhemman kokemuksia lasten eroryhmästä: Lasten eroryhmästä jäi erittäin positiiviset muistot sekä lapsille että lähivanhemmalle. Kokemuksena tuo oli parempi kuin osasi odottaakaan. Ryhmätapaamiset olivat lapsille mieluisia ja lapset lähtivät ryhmään aina innoissaan. Tapaamisten ohjelma oli hyvin suunniteltu ja eteni loogisesti lasten ryhmäytymisen huomioonottaen. Lapset ovat ryhmän jälkeen osanneet puhua paremmin vaikeista tunteistaan. Vaikeiden, eroon liittyvien tunteiden käsittely kotona oli jäänyt hieman "vaiheeseen" sairastuessani vakavasti pian eron jälkeen. Sairauden myötä arki oli hengissä säilymisen taistelua tunnepuolen asioiden jäädessä taustalle. Ajankohta ryhmälle oli meille juuri se oikea elämän asettauduttua jälleen uomiinsa. Huomioin lapsille olevan tärkeää se, että ryhmässä käsitellyt asiat olivat heidän omia juttujaan, joista he saivat niin halutessaan puhua tai olla puhumatta kotona. Uskoisin myös, että lasten kokemukset vertaisryhmässä ovat vahvistaneet heidän itsetuntoaan. Ryhmän jälkeen lapset ovat ymmärtäneet paremmin, ettei vanhempien ero ole millään tavoin heidän syytään ja että vanhemmuus jatkuu erosta huolimatta. Lapsilla on lupa rakastaa molempia vanhempiaan ilman lojaliteettiristiriitoja. Vanhempana olisin voinut yrittää käsitellä lasten kansa samankaltaisia teemoja kotona, mutta uskoisin, että lasten oli helpompi puhua vaikeista asioistaan ulkopuolisille. Itse, omatoimisesti en olisi päässyt näin hyvään lopputuloksen. Ryhmän vanhempien tapaamiskerrat toivat hyvin esiin sen, että samankaltaisten asioiden parissa eroperheen lapset painivat arjessaan. Toivoisin, että jatkossakin eroperheen lapsilla olisi mahdollisuus saada käsitellä tunteitaan ammattitaitoisten ja empaattisten ohjaajien parissa. Lapsissa on tulevaisuus ja heidän mahdollisten tunne-elämän vaurioiden ennaltaehkäisyyn kannattaa panostaa. Jos jotain ryhmästä muuttaisin, niin keksisin ryhmälle vetävän ja lyhyen nimen. 14 (40)

15 Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmä Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmä on Neuvokeskuksessa kehitetty, ammatillisesti ohjattu, suljettu ryhmä eronneille äideille ja isille, joilla on alaikäisiä lapsia. Ryhmä kokoontuu kahdeksan kertaa, viikon välein. Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmän tavoitteena on tukea oman ja yhteisen vanhemmuuden säilymistä erotilanteessa sekä nostaa lapsen tarpeita ja hyvinvointia esiin. Ryhmä mahdollistaa myös vertaisuuden kokemuksen ja antaa tilaa jakaa omia tunteita, ajatuksia ja pelkoja eron jälkeiseen vanhemmuuteen liittyen. Vertaistuessa merkittävää on kokemusten jakaminen ja oppiminen sekä omista että toisten kokemuksista. Ryhmätapaamisiin ohjaajat tuovat tietoa eroprosessista ja eron jälkeisestä vanhemmuudesta. Tiedon avulla voidaan auttaa vanhempia jäsentämään uutta elämäntilannetta ja työstämään tunteitaan. Ryhmässä keskustellaan myös niistä muutoksista, joita aikuisten ja lasten elämään tulee vanhempien parisuhteen päättyessä. Keskeisiä teemoja tapaamisissa ovat yhteistyövanhemmuus, vanhempien luottamus toisiaan kohtaan, vuorovaikutustavat ja lapsen asema erossa. Ryhmäkerrat rakentuvat kotitehtävien purusta, ohjaajan alustuksesta, joka liittyy tapaamiskerran teemaan sekä pienryhmätehtävistä ja yhteisestä keskustelusta Vanhemman neuvo toiminnan lähtökohtana on Eron jälkeisen vanhemmuuden pohtiminen lasten ja aikuisten näkökulmasta Siirtää ajatuksia menneestä nykyhetkeen ja tulevaisuuteen Pyrkiä vanhempien keskinäisistä ongelmista ja hankalaksi kokemista asioista kohti toimivia ratkaisuja Tarkastella ja kehittää omia vuorovaikutustapoja (Vanhemman neuvo vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja) Vanhemman neuvo- ryhmän tapaamisten teemat 1. Eron tuomat muutokset aikuisen ja lapsen elämässä 2. Yhteinen vanhemmuus 3. Lapsen tunteet ja tarpeet vanhempien erotessa 4. Vanhemmuus ja lapsen arki 5. Vuorovaikutustavat 6. Ongelmista kohti ratkaisua 7. Sosiaaliset verkostot 8. Uudet suhteet ja vanhemmuus (Vanhemman neuvo vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja) 15 (40)

16 Vanhemmuuden peruuttamaton kolmio Vanhemmuuden kolmio kuvaa perheen tilannetta eron jälkeen. Eron jälkeen vanhempien välinen parisuhde on katkennut, mutta vanhemmuussuhde jatkuu läpi elämän. lapsi Ryhmäläisen kommentti keskusteltaessa vanhemmuudesta ja vuorovaikutuksesta: laita taas se kolmio näkyviin, kun se kuvaa niin hyvin, mistä erossa on kyse lasten kannalta - äiti puoliso isä puoliso Vanhemmuussuhde jatkuu läpi elämän Parisuhde päättyy Ero itsessään ei tutkimusten mukaan vahingoita lasta, olennaista on miten ero hoidetaan ja miten vanhemmat pystyvät huolehtimaan lapsesta yhdessä eron jälkeen. Vanhempien välinen sovinnollisuus on merkittävin tekijä, joka suojaa lasta eron kielteisiltä vaikutuksilta. (Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja). Vanhemman neuvo -ryhmiä on Lahden ensi- ja turvakotiyhdistyksessä ohjattu vuodesta 2009 kerran vuodessa. Hankkeen aikana ( ) ryhmä toteutettiin keväisin ja syksyisin. Pääsääntöisesti ryhmät saatiin koottua hyvin ja ryhmiin osallistui 6-8 vanhempaa kerralla. Ryhmissä oli sekä äitejä että isiä, mikä on hyvä ryhmän toimivuuden kannalta. Rikkautta ja näkökulmia keskusteluihin tuo myös vanhempien erilaiset tilanteet ryhmissä on jättäjiä, jätettyjä ja niitä, jotka sanovat eron olleen yhteinen päätös. Hankkeen aikana ohjattiin 4 ryhmää. Ryhmiin osallistui 28 vanhempaa; 23 äitiä ja 5 isää. Vanhempien kautta ryhmä kosketti 68 lasta. Ryhmäläisten ajatuksia Tekee hyvää huomata ja kuulla, että erosta seuraa hyviäkin asioita. Tunteena iloisuus, elämää ja iloa on eronneillakin, kun muutan asennetta. Kykeneekö kukaan täyttämään näitä vaatimuksia ja ohjeita? Intensiivistä keskustelua ja provosointia. Laittoi miettimään, tuli oivalluksia, enää kaksi ryhmäkertaa jäljellä, mitä sitten? Käytännön neuvot ovat edistäneet aikuisten ja lasten hyvinvointia. On arvokasta kuunnella ja tulla kuulluksi. Vanhemman neuvo -ryhmä oli minulle tärkeä ponnahduslauta erokriisissä. Ja mikä tärkeintä eron jälkeen vaikeuksien jatkuessa, 16 (40) tiesin mistä hakea tukea/apua/neuvoa!

17 Ryhmäläisen kokemuksia Vanhemman neuvo ryhmästä Kun minä erosin reilu vuosi sitten, oli se shokki, järkytys, vaikka olin salaa ajatusta erosta mielessäni pyörittänyt, mutta en ikinä uskonut siihen pystyväni. Ja näin jälkeenpäin ajatellessani, ero on yksi ihmisen elämän suurimpia kriisejä, mitä valitettavasti hyvin monet joutuvat käymään läpi. Joskus se on kuitenkin väistämättä edessä, ennemmin tai myöhemmin ja ainut ja paras vaihtoehto koko perhettä ajatellen. Muistan vielä, ja varmasti lopun elämäni, sen epätoivon hetken, kun istuin tässä uuden elämäni alun kodissa, tämän pöydän ääressä, hyvin epätoivoisena ja yksin. Todella väsyneenä. Minulla oli vain yksi ajatus päässäni, että nyt on pakko saada apua, ihan mistä tahansa, kunhan joku auttaa selviytymään. Entisen miehenikään kanssa mikään yhteistyö ei onnistunut lasten suhteen, päinvastoin. Minusta tuntui, että lasten olokin menee vain huonompaan suuntaan, koska toinen osapuoli ei osaa ajatella järkevästi lasten parasta, vaan keskittyy vain itseensä. Minun yksin piti olla siis se, joka hakee apua meille kaikille tässä uudessa, vieraassa tilanteessa. Minä siis pakotin itseni, niin vaikeata kuin se olikin ja jonkun aikaa siinä menikin, ottamaan puhelimen käteeni, kaivamaan jostain esitteen Ohjeita eroavalle, jonka viimeisellä sivulla oli lista eri tahojen nimiä, projekteja ja puhelinnumeroita, Siitä rupesin sitten soittelemaan, numero kerrallaan, aina välillä pettyen ja taas voimia keräten ja uudestaan numeroita valiten ja tilanteeni kertoen. Mutta se kannatti, siitä lähti selviytymisen polkuni, kun minulle joku ystävällinen ihminen tarjosi apua, mahdollisuuden päästä eroprojektin Vanhemman neuvo -ryhmään, puhumaan asioista ammattilaisten ja toisten ryhmäläisten, samassa tilanteessa olevien kanssa. Toisissa paikoissa olisin joutunut odottamaan vuoden avun saamista tai sitten maksamaan avusta, joka ei siinä tilanteessa ollut minulle mitenkään mahdollista. Ensi- ja turvakoti heitti minulle siis pelastusköyden, kun sitä silloin kipeästi tarvitsin selviytyäkseni, päästäkseni oikean elämästä selviytymisen polun alkuun, ja veti minut rannalle, turvaan, avun piiriin. Sain apua itselleni, lapsilleni ja myös tätä kautta kiertoteitse entiselle miehelleni, apua, jota en olisi muualta voinut saada! Ryhmä ja loistavat, ammattitaitoiset työntekijät olivat minulle korvaamaton apu siinä tilanteessa, jonka avulla pystyin pääsemään tähän onnelliseen tilanteeseen. Voin sanoa, että selviydyin kovan työskentelyn kautta. Nyt olen onnellinen, tiedän, että pärjään ja lapseni voivat paremmin ja selviytyivät pahimman yli ja ovat onnellisia kanssani. 17 (40)

18 Ajatuksia Vanhemmanneuvo-ryhmän ohjaajana toimimisesta Mikä on Vanhemmanneuvo, kysyi kerran eräs Teuvo? Se on Neuvo-hankkeen kehittämä malli, jot muut ei käyttää salli. Siihen kuuluu koulutus hyvä, joka antaa tiedon syvän. Tän koulutuksen kävin vuonna nollaysi, ei keli ollut silloin sysi. Ain autolla Hesaan ajettiin ja parkkipaikkoja hajettiin. Meit mukana oli kolmen ryhmä, ei kukaan meistä ollut tyhmä. Tää koulutus oli idea hyvä, sai sieltä erotiedon jyvän. Siel lapsen asemaa erossa turvattiin ja joskus kahvillekin kurvattiin. On vanhempien sovinnollisuus tärkeä ja siinä on järkeä. Jos lapsen menetyksiä erossa minimoidaan, niin silloin kaikki hyvin voidaan. Nää opit Riitta meille päähän pänttäs ja matskut hyvät mukaan pränttäs. Näit ryhmiä oon ohjannut jo monta, se työ ei oo lohdutonta. On joskus jollain mieli apea ja tie voi tuntua olevan kapea. Mut vertaisuus tuo virtaa ja voimaa, meno on silloin tasaista ja loivaa. Mukaan mahtuu tarina jos toinen ja illankulku on aikamoinen. Joka ilta on seikkailu uus ja joskus olona on toiveikkuus. Tunnelma on aina tiivis ja usein meil on hyvä fiilis. Meit ohjaajia on ollut aina kaksi, silloin pistää paremmaksi. Se homma on välil aika rankkaa ja vaatii kokemusta vankkaa. Hereil pitää olla koko aika ja välil pitää tehdä joku taika. Toinen toistamme tuetaan ja ajatuksiamme luetaan. Ryhmän purku on meille tärkee ja se jättää hyvää jälkee. Mut silti ajatuksia tulee uniin ja välil piirtyy öisiin kuviin. Mitä ryhmäläiset meille sanoo, ne joskus tapaamisille jatkoja anoo. He keskenään voi kyl tavata ja lisää asioita avata. Mut kun aikaa kuluu vuotta puoli, ei kellään ole silloin huoli. Me ryhmä viel kerran tavataan ja toisiamme halataan. Jollekin kuuluu hyvää ja rakkautta syvää. Toisen tunne voi olla paha, ei edes auta osituksessa saatu raha. Ei ole myöskään hyvä, jos lasten tunne on ikävä syvä. Näin joskus lapset sanoo, kun hän vanhempiaan janoo: On aina ikävä vanhempaa toista, ei edes valokuva sitä poista. Jos äiti ja isä yhteen palais ja vielä kerran toisiaan halais. Se toive ois mun hartain ja Joululahjoista parhain. Riimit rustasi: Vanhemman neuvo-ryhmän ohjaaja Mika Ketonen 18 (40)

19 Eroneuvo-tilaisuudet Eroneuvotilaisuuksia järjestettiin Lahdessa 4-5 / vuosi ja 2 /vuosi Heinolassa. Eroneuvo-tilaisuus on Neuvokeskuksessa kehitetty ryhmämuotoinen eropalvelu. Eroneuvo, jonka toteuttavat ammattilaiset ja vapaaehtoiset yhdessä, on kahden tunnin mittainen kokonaisuus. Tilaisuudessa ammattilainen pitää eroteemaan liittyvän alustuksen, jonka jälkeen asiakkailla on mahdollisuus keskustella vapaaehtoisten vertaisten kanssa omasta tilanteestaan. Keskustelun lomassa koulutetut vapaaehtoiset kertovat asiakkaille omista erotilanteistaan, mikä heitä on auttanut selviytymään ja miten yhteinen vanhemmuus on rakentunut eron jälkeen. Asiakkaille ryhmään kuulumisen kokemus ja tunne siitä, että muutkin läpikäyvät tai ovat läpikäyneet samanlaisia tunteita helpottaa eroon liittyvää kipuilua. Eroneuvotilaisuuden lopussa työntekijä kertoo alueen eropalveluista. Eroneuvotilaisuudet on tarkoitettu eroa pohtiville tai jo eronneille vanhemmille sekä eroperheiden läheisille, kuten isovanhemmille. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia, niihin tullaan anonyymisti eikä niihin tarvitse ilmoittautua etukäteen. Eroneuvotilaisuudet järjestettiin Lahdessa Perhetuvalla ja Heinolassa Perhekeskuksessa. Iltoihin osallistui 2-8 asiakasta sekä useimmiten kaksi vapaaehtoista vertaistukijaa tilaisuuden vetäjien lisäksi. Toisinaan, kun asiakkaita oli vähän, kipuilimme pienen osallistujamäärän kanssa. Mielissämme heräsi kysymys, miten palvelu tavoittaa asiakkaat ja miten illan yhtenä tavoitteena oleva vertaisuus toteutuu. Ohjaajien kokemus tilaisuuksista oli kuitenkin, että vaikka tilaisuuteen tulisi vain yksi asiakas, se on hänelle merkittävä kokemus, ja voi tuoda rohkaisua ja uskoa hankalistakin tilanteista selviytymiseen. Asiakkaat tulivat Eroneuvo-tilaisuuksiin selkeyttääkseen ajatuksiaan oman erotilanteensa osalta, muutamat olivat vielä eron pohdintavaiheessa ja kaipasivat lisätietoa ja vertaistukea ratkaisun tekemiseen. Toisilla taas oli hankala erotilanne ja he halusivat jakaa kokemuksiaan ja saada tietoa, miten asioita voisi hoitaa eteenpäin. Tilaisuuksissa asiakkaat toivoivat saavansa myös tietoa ja tukea eroasioiden käsittelyyn lasten kanssa. Eroneuvo-iltoihin tuli myös isovanhempia, joilla on huolta omien lastensa erotilanteesta sekä lapsenlapsista. Asiakkaiden palautetta Eroneuvotilaisuuksista Mikä Eroneuvossa oli hyvää: Mikä olisi voinut olla toisin: kuuli erilaisia tarinoita ja selviytymistapoja aikaa olisi voinut olla hyvä alustus enemmän keskusteluille vertaistuki, vapaaehtoisten mukana oleminen enemmän osallistujia aihe ja oppaat puhuttiin paljon lapsen näkökulmasta avointa keskustelua Vertaisten merkitys: omakohtainen kokemus tärkeä kuulla keskustelevat ja kuuntelevat vapaaehtoiset vertaistuki tärkeää 19 (40)

20 Asiakkaiden saaman tuen lisäksi Eroneuvo tarjoaa vapaaehtoisille mahdollisuuden olla mukana kansalaistoiminnassa. Yengin mukaan (2002) suomalaisten naisten motiivit osallistua vapaaehtoistyöhön ovat auttamisenhalu, mahdollisuus oppia uutta sekä mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin. Eroneuvossa vapaaehtoistyö on sekä palkitsevaa että haastavaa. Tilanteessa vapaaehtoisen mieleen palautuu oma ero ja siihen liittyvät tunteet ja tilanteet. Palkitsevuutta tuo työn merkityksellisyys, mahdollisuus tukea eronneita tai eroa pohtivia vanhempia omien kokemustensa kautta. Palkitsevaa on myös uuden oppiminen ja yhteenkuuluvuuden tunne. Eroneuvotilaisuuden jälkeen vetäjä ja vapaaehtoistyöntekijät purkavat tilaisuuden ja asiakkaiden esiin nostattamia tunteita. Vetäjät huolehtivat, että vapaaehtoiset voivat lähteä Eroneuvosta kotiin hyvillä mielin. (Eroneuvo-palvelun käsikirja) Hankkeen aikana tehtyä materiaalia Ohjeita eroavalle Hanketyön alkuvaiheessa nousi esiin ammattilaisten ja asiakkaiden tarve löytää helposti eroon liittyvää tietoa. Vihkosta kootessa hankkeen ohjausryhmä käytti kiitettävästi verkostojaan, jotta asiat tulivat oikein ja ymmärrettävästi esiin. Ensi- ja turvakotien liiton lakimies tarkisti lakiin liittyvien asioiden oikeellisuuden, Lahden seudun yhärit puolestaan keräsivät käytännön hoidettavien asioiden listan. Vihkoseen on koottu eroon liittyvää tietoa avioeron hakemisesta ja vanhempien yhteisesti sovittavista asioista. Opas sisältää myös tietoa, miten auttaa lasta erotilanteessa. Opasta on jaettu Päijät-Hämeen kuntiin eri toimijoille ja heidän kauttaan asiakkaille noin 2000 kpl. Opas on saanut kiitosta käytännönläheisyydestään ja sitä on muokattu myös soveltuvaksi esim. Lappeenrannan seudulle. Äiti ja isä eroavat kuinka minun käy? Yhteistyössä Eväitä eron jälkeiseen vanhemmuuteen -hankkeen kanssa muokattiin Äiti ja isä eroavat kuinka minun käy? -vihkonen (Tampereen perheneuvolan malli). Vihkonen auttaa vanhempia sanoittamaan, miten voi kertoa lapselle vanhempien erosta. -nettiportaali Neuvokeskuksen aloitteesta Eroperheen kahden kodin lapset -projekti lähti mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan eroauttamisen nettiportaalia, Portaalin käytännön toteutuksesta vastasi Helsingin Haaga-Helia sekä myöhemmin Lahden ammattikorkeakoulu. Päijät-Häme oli alueena sopivan kokoinen portaalin pilotoimista ajatellen ja eroauttamisen yhteistyöverkosto oli jo toi- 20 (40)

21 miva. Portaali saatiin käyttöön kesällä 2013 Päijät-Hämeessä ja se on laajentumassa alueittain valtakunnalliseen käyttöön. Portaalista löytyy hakutoiminnoilla palveluita parisuhteen pulmiin, erotilanteeseen ja eron jälkeiseen elämään sekä lapsille että aikuisille. Päijät-Hämeessa portaali on saanut kiitosta sekä ammattilaisilta että asiakkailta. Kävijämäärät vaihtelevat päivittäin välillä Hankkeen järjestämät koulutukset Yhtenä hankkeen tavoitteena oli vahvistaa osaamista ja tuoda välineitä varhaisen tuen työntekijöille eroperheiden kanssa työskenneltäessä. Ajatuksena oli, että lisäämällä ammattilaisten tietoisuutta eropalveluista, eroon liittyvistä asioista ja tarjoamalla välineitä erotyöskentelyyn saavat perheet aiempaa paremmin ja monipuolisemmin tukea erotilanteessa. Osaamisen lisääntyessä tuki perheille mahdollistuu peruspalveluissa, jolloin erityispalveluiden tarve vähenee. Perheiden näkökulmasta on luontevaa, että tukea ja neuvoja saa esim. varhaiskasvatuksesta ja koulusta, joissa perheet asioivat päivittäin. Lahdessa järjestettiin Ero lapsiperheessä -koulutus kesällä 2012, kouluttajana toimi Neuvokeskuksen silloinen koulutuspäällikkö Riitta Mykkänen-Hänninen. Koulutukseen osallistui noin 50 henkilöä sekä järjestöistä että kunnista. Koulutuksen tavoitteena oli lisätä työntekijöiden valmiuksia kohdata perustyössään eroperheitä ja perheitä, joissa harkitaan eroa. Koulutuksessa kiinnitettiin huomiota lapsen näkökulmaan ja pohdittiin eron jälkeisen vanhemmuuden tukemista. Tulen käyttämään oppimiani asioita omassa työssäni. Koulutus oli ajatuksia herättävä. Välitän tietoa koulutuksen sisällöstä muille työntekijöille työyhteisössäni. Kesällä 2013 järjestettiin Miten tukea lasta vanhempien erotessa luennot. Kouluttajina toimivat suunnittelija Salla Frisk Neuvokeskuksesta ja projektin vastaava Anne Meritie. Teemoina luennossa olivat ero lapsiperheessä on koko perheen kriisi, mitä vanhempien ero tarkoittaa lapsen elämässä ja miten tukea lasta vanhempien erotessa? Luennolla tarkasteltiin vanhempien eroa erityisesti lapsen näkökulmasta ja käytiin läpi työntekijän roolia. hyvää käytännön tietoa ja materiaalin esittelyä ajankohtaista tietoa, näihin asioihin törmää päivittäin hyvä kuulla eri ammattiryhmien ajatuksia sai tukea omalle toiminnalle Näiden koulutusten kautta haluttiin avata ammattilaisille erityisesti vanhemmuuden näkökulmaa erotilanteessa; vaikka parisuhde päättyy, niin vanhemmuussuhde jatkuu läpi elämän. Toinen vahva teema oli lapsen tukeminen vanhempien erotessa, miten olla aikuisena läsnä lapselle elämän pulmakohdassa ja miten lapsen reagointi erotilanteeseen voi näkyä arjessa. Palveluohjauskoulutus-malli kehitettiin yhteistyössä Neuvokeskuksen kanssa. Ensimmäinen koulutus järjestettiin syksyllä 2012, toinen keväällä Kouluttajana toimi Neuvokeskuksen suunnittelija Antero Kupiainen. Koulutusten kautta tavoitettiin noin 200 päijät-hämäläistä, eroperheitä työssään 21 (40) tämän koulutuksen. Hienoja palveluita jo tarjolla ja uusia tulossa, wau. Tulee varmasti käyttöön omassa työssä. Tieto palveluista ja palveluohjauksesta saadaan levitettyä laajemmalle esim. päiväkodeista tulisi olla vähintään 1hlö/pk käynyt

22 kohtaavaa ammattilaista. Osana koulutuspäivää alueella toimivat eroauttajat, Perheneuvola, Perheasiainneuvottelukeskus, Eroperheen kahden kodin lapset -projekti ja Miessakit kertoivat palveluistaan. Useimmat perheet hyötyisivät avusta eroa pohtiessaan tai erotilanteessa, palvelut ovat kuitenkin usein sekä perheille että perheitä kohtaaville ammattilaisille vieraita. Tavoitteena onkin, että alueellisten palveluohjauskoulutusten ja toimijoiden välisen yhteistyön ja tuttuuden kautta voidaan luoda toimivaa palveluohjauskulttuuria. Hankkeen aikana järjestettiin Vanhemmuuden ja Parisuhteen palikat -koulutuksia yhteensä 10 kertaa. Kouluttajana toimi Kirkkohallituksesta Arja Seppänen kolme kertaa sekä Heinolan perhekeskuskoordinaattori Kirsi Mäkilä ja Eroperheen kahden kodin lapset projektista Anne Meritie seitsemän kertaa. Koulutuksiin osallistui yhteensä noin 280 henkilöä sekä järjestöistä että kunnista. Palikkatalon perusidea on konkretisoida käytännönläheisesti parisuhteen tai vanhemmuuden eri alueita ja tätä kautta tukea ihmisiä ymmärtämään suhdeasioita/vanhemmuutta paremmin ja keskustelemaan niistä. Parisuhteen/Vanhemmuuden palikat - peruskoulutuksessa tutustuttiin työvälineen käyttöön ryhmien kanssa ja asiakaskeskusteluissa. Koulutuspäivät toteutettiin miniluennoin ja toiminnallisin ryhmätyömenetelmin. Yhteistyössä alueen muiden lapsiperhehankkeiden, Vauvan Taika, Vahva pohja elämään ja Välittäjä 13, järjestettiin Yhteiset perheemme -seminaarisarja. Sarjassa oli kolme luentopäivää, jotka toteutettiin siten, että iltapäivän osuudet oli suunnattu ammattilaisille ja iltaosuudet vanhemmille. Vanhempien luentotilaisuuksiin oli järjestetty lastenhoitomahdollisuus. Ensimmäinen seminaaripäivä järjestettiin , luennoitsijana toimi PsT Saara Salo, aiheena Vanhempien mielialojen vaikutus lapsen kasvuun. PsT Saara Salo Toinen koulutuspäivä pidettiin , aiheena oli Vauvan ja leikki-ikäisen lapsen univaikeudet. Puhujana oli varhaislapsuuden vuorovaikutuspsykoterapeutti, vauvaperhetyöntekijä Kirsi Juutilainen. Viimeisessä seminaaripäivässä aiheena oli Ero lapsiperheessä, puhujana päiväosuudessa oli Neuvokeskuksen suunnittelija Antero Kupiainen. Vanhemmille tarkoitetussa iltatilaisuudessa perheterapeutti Kirsi Heikinheimo puhui aiheesta Vanhempana uusperheessä miten kaikilla voisi olla mahdollisimman hyvä olo. Päivätilaisuuksissa oli osallistujia keskimäärin 100, iltatilaisuudet järjestettiin Lahdessa Ristin kirkossa, osallistujia oli noin 40/tilaisuus. Iltatilaisuudet tarjosivat perheille luennon lisäksi mahdollisuuden kysyä kouluttajilta itselle tärkeistä asioista. 22 (40) Perheterapeutti Kirsi Heikinheimo

23 4.5 Perheille järjestettyjä tapahtumia Eroperheen kahden kodin lapset -projektin puitteissa tarjottiin asiakasperheille mahdollisuuksia perheen yhteiseen toimintaan mm. teatteriretkien, Linnanmäen retkien ja päätöstapahtuman muodossa. Tarkoituksena oli mahdollistaa mukavia, yhteisiä hetkiä lapsille ja vanhemmille hankalan erotilanteen keskellä. Tätä kuvaa hyvin Taikuri-menetelmän korteista lainattu ajatus; Meidän äiti ja isä erosivat. Mä kerroin opelle. Se sanoi, että onpa surullista, mutta jatkoi vielä: Kyllä sinä siitä huolimatta voit elää ihan tavallista toisluokkalaisen elämää. Teatterissa käyminen oli useille lapsille ensimmäinen kerta, eräs 10 v. poika sanoikin äidilleen teatterin päättyessä ja Mika Ketonen voisit sä aina mennä niihin eroryhmiin, niin päästäisiin aina teatteriin. Kevät 2012 Linnanmäen retki, yhdistyksen työntekijöitä; Harri Huittinen, Marjut Pitkänen, Pipsa Savolainen, Hilkka Ahonen 5. VAPAAEHTOISTYÖ ERONEUVO- TILAISUUKSISSA Eroneuvo-palveluiden järjestäminen edellyttää vapaaehtoisten rekrytointia ja kouluttamista sekä vapaaehtoisista huolehtimista. Koulutukset toteutetaan Neuvokeskuksessa kehitetyn mallin mukaan ja ne koostuvat luennoista, keskusteluista, pienryhmä- ja kotitehtävistä. Osana koulutusta koulutettavat osallistuvat Eroneuvo-tilaisuuteen, jolloin hän saa paremman kuvan siitä, millaiseen toimintaan on hakeutumassa. Vapaaehtoisten peruskoulutuksen sisältöjä: Eroneuvo-palvelu eronneen ja eroa harkitsevan vanhemman tukena Vapaaehtoistyöntekijänä Eroneuvossa vapaaehtoistyön periaatteet Ero omana ja toisen kokemuksena Vertaistukijana asiakkaan rinnalla asiakkaan kohtaaminen ja tukeminen Lapsen näkökulma vanhempien eroon Parisuhde päättyy - vanhemmuus jatkuu Eroneuvo- palvelun käsikirja Eroneuvo vapaaehtoisten rekrytointi ja koulutus Lahdessa Kaksi projektin työntekijää ja yksi Jussi-työntekijä osallistui keväällä 2012 Eroneuvo-koulutukseen. Koulutuksen yhtenä osana oli vapaaehtoisten rekrytoiminen ja kouluttaminen Eroneuvo-tilaisuuksiin. Haimme vapaaehtoisia, itse eronneita vanhempia lehti-ilmoitusten ja järjestöjen yhteisen rekrytoin- 23 (40) Eroneuvotoiminnassa oli mukana kuusi koulutettua Eroneuvo-vapaaehtoista.

24 titapahtuman avulla sekä kutsuimme mukaan Vanhemman neuvo-vertaisryhmän käyneitä vanhempia. Rekrytointien kautta saimme kaksi uutta vapaaehtoista, joille järjestettiin 15 tunnin koulutus keväällä Aiemmin toimintaan oli saatu mukaan Neuvokeskuksen koulutukseen osallistunut vapaaehtoinen. Vapaaehtoisten koulutus muodostui viidestä koulutusillasta, jonka lisäksi uudet vapaaehtoiset osallistuivat Eroneuvo-tilaisuuksiin. Pieni koulutusryhmä muodostui hyvin tiiviiksi, keskustelut ja kotitehtävät antoivat tietoa Eroneuvovapaaehtoisena toimimisesta, mutta tarjosivat myös mahdollisuuden pohtia omaa eroa vielä uudelleen erityisesti vanhemmuuden näkökulmasta. Motivaatiostaan osallistua toimintaan vapaaehtoiset sanoivat, että jos oman erokokemuksensa kautta voi auttaa muita samankaltaisessa tilanteessa olevia, niin se on hieno juttu. Vapaaehtoisuus koettiin yhtenä erosta seuranneista hyvistä asioista. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta katsottuna vapaaehtoistoiminta tuo elämään uudenlaisia sisältöjä, lisää osallisuuden kokemuksia ja vaikuttaa vapaaehtoisten elämänlaadun kohenemiseen. Vapaaehtoistoiminnassa näkyy aktiivisten kansalaisten rooli. Projekti onkin tarjonnut vapaaehtoisille mahdollisuuden osallistua mielekkääseen, heitä ja asiakkaita palvelevaan toimintaan omaa erokokemustaan hyödyntäen. Vapaaehtoisten ajatuksia koulutuksesta: tää on melkein kuin omaa terapiaa koulutus keskustellen tuntui sopivalta eroissa on kuitenkin paljon yhteisiä piirteitä, vaikka jokainen ero on erilainen Kouluttajien näkökulmasta koulutuksen toteuttaminen avasi näkökulmia vapaaehtoisuuteen ja vertaisuuden kokemusten merkitykseen. Se, miten tärkeäksi vapaaehtoisten keskinäinen vertaisuus, yhteinen asioiden ja kokemusten jakaminen osoittautui, yllätti meidät kouluttajat. Koulutettavien motivoituneisuus ja pyyteetön halu auttaa muita vanhempia erotilanteessa ilahdutti. Syksyllä 2013 Lahden ensi- ja turvakotiyhdistys osallistui valtakunnalliseen Ensi- ja turvakotien liiton En ainakaan minä - kampanjaan kampanjaan liittyen järjestettiin Lahdessa rekrytointitapahtuma, jonka kautta löytyi sekä koko yhdistykselle että Eroneuvo-palveluun uusia vapaaehtoisia. Yhteinen koulutus uusille vapaaehtoisille aloitettiin marraskuussa Ensimmäisessä illassa esiteltiin yhdistyksen toimintaa ja erilaisia vapaaehtoistyön mahdollisuuksia. Tilaisuuden pohjalta Eroneuvo-palveluun löytyi kolme uutta vapaaehtoista, joiden koulutus käynnistyi joulukuussa Vapaaehtoisten työnohjaus, lisäkoulutus ja virkistys Vapaaehtoisille tarjotaan työnohjauksellisia keskusteluja, koulutusta ja virkistystä muutamia kertoja vuodessa. Eroneuvotilaisuuden jälkeen vapaaehtoiset ja työntekijät jäävät yhdessä 24 (40) Laura Vironen, Merja Airo ja Sanna Peltonen purkamaan tilaisuuden esiin nostattamia tunteita ja ajatuksia. Vapaaehtoiselle tilaisuuden purkaminen antaa mahdollisuuden tunnistaa itsessä heränneitä tunteita ja auttaa erottamaan omat ja asiakkaan tunteet toisistaan. Purkuhetkien lisäksi on järjestetty erillisiä työnohjausiltoja, joissa voi kokea vertaisuutta toisten vapaaehtoisten kanssa ja joissa on mahdollista pohtia omaa

25 vanhemmuutta, omia arvoja ja asenteita ja sekä jakaa omia tunteita ja kokemuksia Eroneuvoilloista. Työnohjausten kautta vapaaehtoiset voivat saada myös kokemusta siitä, että kuulluksi tuleminen, asioiden jakaminen ja läsnäolo voivat voimauttaa ja auttaa eteenpäin. Vapaaehtoisten jatkokoulutusiltojen tavoitteena on ollut tukea vapaaehtoisia tehtävässään, antaa lisätietoa erilaisista aihealueista ja tuoda uusia näkökulmia vapaaehtoisena toimimiseen. Koulutusteemoina on ollut mm. vapaaehtoisena jaksaminen, yhteistyövanhemmuus, onni, onnellisuus ja hyvinvointi. Virkistystapaamisissa on pyritty luomaan ja ylläpitämään hyvää yhteishenkeä ja tutustuttu muiden työmuotojen vapaaehtoisiin. Yhdessä olemme käyneet mm. syömässä ja teatterissa sekä Säröperheille tueksi hankkeen vapaaehtoisten kanssa vietimme keilailtaa. Virkistysiltojen tarkoituksena on myös osoittaa vapaaehtoisille kiitosta ja arvostusta heidän tekemästään työstä. Jatkossa tavoitteena lisäkoulutus- ja virkistysiltojen osalta on tiivistää yhteistyötä Lahden ensi- ja turvakotiyhdistyksen muiden vapaaehtoisten kanssa. Yhdistyksen vapaaehtoisten yhteiset tapahtumat avaavat vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia ja tuovat yhteenkuulumisen kokemuksia. Yksisiipinen on ihminen kaksi siihen tarvitaan, kaksi siipeä, kaksi ihmistä, että voisimme lentää, päästä kauas, lähelle, sisälle. Puuttuvia siipiä ovat ihmiset toisilleen, tikapuita taivaisiin. - Tommy Taberman 6. YHTEISTYÖKUMPPANIT JA VERKOSTOT Projektin yhtenä tavoitteena oli luoda ja kehittää ennaltaehkäisevää eroauttamistoimintaa, johon sisältyy vahvaa yhteistyötä ja kumppanuutta eri yhteistyötahojen kanssa. Päijät-Häme ja Lahti ovatkin valtakunnallisesti hyvin pitkällä eroauttajien välisessä yhteistyössä, mikä näkyy asiakkaille mm. toimivana palveluohjauksena ja tiedottamisena Erotiimi Jo ennen projektin alkua olivat Päijät-Hämeen eroauttajat verkostoituneet ja kokoontuivat Erotiimin merkeissä 3-4 kertaa vuodessa. Hankkeen käynnistyttyä tiimin veto- ja koordinointivastuu siirtyi projektille. Tiimin kuuluu Perheneuvolan, Perheasiain neuvottelukeskuksen, Miessakkien, Tapaamispaikka Avotuvan, Alvari-perhetyön, Kriisikeskuksen, Sosiaalialan osaamiskeskus Verson ja Lahden seudun yhäreiden edustus. Syksyllä 2013 tiimiin tulivat mukaan myös Perheoikeudellisen yksikön lastenvalvojat, mikä on erittäin tärkeää eroauttamistoiminnan kehittämisen ja palveluista tiedottamisen kannalta. Projektin päättyessä ja alueellisen Perheoikeudellisen yksikön 25 (40)

26 aloittaessa toimintaansa siirtyi vastuu tiimistä ensin Sosiaalialan osaamiskeskus Versolle ja myöhemmin mahdollisesti Perheoikeudelliseen yksikköön. Tiimi on koonnut hyvin alueella toimivat eroauttajat ja se on tarjonnut mahdollisuuden kullekin taholle kertoa palveluistaan. Toisaalta tiimissä on mahdollistunut ajankohtaisten, eroihin liittyvien teemojen käsittely ja pohtiminen. Tiimin kautta on voitu luoda yhteistä eroauttamisen kieltä ja tarkastella eroon liittyviä asioita eri näkökulmista. Tiimissä on käynyt myös vierailijoita kertomassa eroauttamisen ajankohtaisista asioista tai uusista työtavoista. Erotiimissä on koottu yhteen Eroauttamisen tuen kanavat ja Vinkkejä, tietoa ja tukea parisuhteeseen. 6.2 Yhteistyö Lahden ensi- ja turvakoti ry:n muiden työmuotojen kanssa Yhdistyksen työmuodot on jaettu kolmeen osaamisalueeseen; vauvaperhetyö, perhetyö ja kriisija väkivaltatyö. Työntekijöiden erityisosaamista on hyödynnetty projektissa perheiden kanssa työskenneltäessä. Yhtenä osaamisen erityisalueena on esiin noussut eroperheet, joissa on väkivaltaa tai väkivallan uhkaa. Erotilanteessa väkivalta tai sen uhka ei useinkaan lopu, vaan se saattaa kärjistyä. Erotilanne onkin riskikohta väkivallalle altistumiselle. Eron jälkeen väkivalta voi jatkua häirintänä tai uhkailuna, joka vaikuttaa lapseen myös eron jälkeen. Ilmiö näkyi muutamissa hankkeen asiakasperheissä. Näitä perheitä tavattiin yhdessä Jussi-työntekijän kanssa ja siten saimme työskentelyyn mukaan väkivaltatyön erityisosaamista. Paritapaamisia oli myös Baby 26 (40)

27 Blues -työntekijän kanssa. Vauvaperheen erotilanteessa projektin työntekijä toi keskusteluihin eroauttamisen osaamistaan. Tapaamisissa yhdistyi moniammatillinen osaaminen ja asiakkaiden tarpeisiin ja tilanteiden tuomiin haasteisiin pystyttiin vastaamaan paremmin. Hankkeen aikana yhdistyksen Jussi-työntekijä kouluttautui Eroneuvo-ohjaajaksi ja on osallistunut sekä vapaaehtoisten koulutukseen että Eroneuvotilaisuuksien järjestämiseen. Alvariperhetyöntekijä on ohjannut Vanhemman neuvo-ryhmiä työparin kanssa jo useamman vuoden ajan. Projektin, eroauttamisen kehittämisen ja juurtumisen näkökulmasta on erityisen merkittävää, että yhdistyksen muista työntekijöistä on löytynyt ryhmien ohjaajia. Oman hyvän lisänsä yhteistyöhön on tuonut Turvallisten perheiden Päijät-Häme -projektin kanssa toteutuneet toimintojen esittely- ja keskustelutilaisuudet sekä varhaiskasvatuksen henkilökunnalle että Ero puheeksi -iltapäivissä. Tapaamisten puitteissa on voitu yhdessä ammattilaisten kanssa pohtia, miten ottaa turvallisuuteen liittyvät teemat puheeksi asiakkaiden kanssa ja miten toimitaan huolen herätessä. Jatkossa on tärkeää, että sekä yhdistyksen että muiden tahojen työntekijöitä kouluttautuisi Vanhemman neuvo ja Lasten eroryhmien ohjaajiksi. Näin saadaan toiminta juurtumaan ja eroauttamistyö jakautumaan eri työmuotojen kesken. Yhteisten koulutusten ja ryhmien ohjaamisen kautta lisääntyy työntekijöiden oma osaaminen ja moniammatillisen yhteistyön mahdollisuudet tulevat näkyviksi. Ryhmien ohjaaminen tarjoaa myös mahdollisuuden uudistua työssään, saada intoa ja jaksamista työhönsä sekä jakaa omaa osaamistaan Yhteistyö pilottialueella Lahden kaupungin itäinen alue valikoitui projektin pilottialueeksi projektityöntekijöiden, terveysneuvonnan ja varhaiskasvatuksen työntekijöiden ja johdon yhteisten pohdintojen jälkeen. Itäinen alue on selkeä kokonaisuus ja siellä oli toimiva yhteistyö varhaiskasvatuksen, neuvolan ja alkuopetuksen välillä. Tarkoituksena oli tarjota pilottialueelle konsultaatioita ja koulutuksia sekä hyödyntää heidän osaamistaan projektin palveluiden kehittämisessä. Alueella on viisi päiväkotia, neuvolapalvelut on keskitetty alueen terveyskeskukseen. Yhteistyö pilottialueella käynnistyi keväällä 2012 startti-iltapäivällä, jossa varhaisen tuen työntekijöille esiteltiin projektia ja sen palveluita sekä perheille että ammattilaisille. Pilottilalueella järjestettiin kolme Ero puheeksi iltapäivää, joiden teemat liittyivät Lapsen kokemuksiin ja tunteisiin vanhempien erotilanteessa, Saastamoisen opinnäytetyön tulosten esittelyyn (Kuinka eroperhettä tuetaan päiväkodissa, 2013) sekä turvalliseen eroon. Ero puheeksi -iltapäiviin osallistui 5-10 neuvolan ja varhaiskasvatuksen työntekijää. Lasten eroryhmä 5-6 -vuotiaille pilotoitiin Itäisen alueen päiväkodissa. Ryhmän toteuttamisesta osana päiväkotipäivää neuvoteltiin päivähoidon johtajan kanssa. Ennen ryhmän alkua projektityöntekijät esittelivät henkilökunnalle ryhmämallin ja kertoivat ryhmän toimintaperiaatteista. Päiväkodin henkilökunta keskusteli ryhmästä vanhempien kanssa ja antoi heille ryhmäesitteet. Ennen ryhmän alkua ohjaajat tapasivat vanhemmat ja lapset. Lasten ryhmään osallistui viisi lasta ja ryhmä kokoontui kuusi kertaa päiväkodin tiloissa. Lasten ryhmän rinnalla toimi vanhempien ryhmä, joka kokoontui kolme kertaa samanaikaisesti lasten ryhmän kanssa. Lasten ryhmä toteutettiin muokkaamalla Entäs minä mallia alle kouluikäisille sopivaksi. Osana ryhmätapaamisia luettiin eroon liittyviä kuvakirjoja, joiden kautta lasten oli helpompi käsitellä teemaa. (Kirjalista kirjallisuusliitteessä). 27 (40)

28 Palautetta ja kokemuksia päiväkodissa pidetystä lasten eroryhmästä Päiväkoti paikkana Vanhempien kokemaa Työntekijöiden kokemuksia Oli hyvä paikka aloituskeskusteluille Helppo ja kätevä tulla Ei tarvinnut erikseen kuskata lasta mihinkään Hienoa kun lapsi voi siirtyä suoraan hoidosta ryhmään Päiväkodin suosittelut tekivät ryhmään osallistumisen helpoksi Vanhemmille oli melko helppo puhua ja suositella ryhmää klo hyvä aika, lapset ehtivät ulkoilla ennen ryhmää eikä tarvittu erityisjärjestelyjä päiväkoti on lapselle tuttu ja turvallinen paikka ryhmään osallistumista ajatellen Vanhempien ryhmään sitoutuminen oli päiväkodissa toteutetussa ryhmässä vähäisempää kuin Perhetuvalla toteutetuissa alakouluikäisten lasten erillisissä iltaryhmissä. Vanhempien palautteissa asia tuli esiin toiveena, että kaikki vanhemmat osallistuisivat kaikkiin tapaamisiin. Vanhempien ryhmän jäädessä pieneksi vertaisuus ja asioiden jakaminen ei toteudu tarkoituksenmukaisesti. Ryhmien ohjaajille syntyi puolestaan tunne, että lasten eroryhmää pidettiin osana päivähoidon toimintaa eikä vanhempien ryhmätapaamisiin sitouduttu samalla tavalla kuin erillisissä iltaryhmissä. Myös lapsilla oli enemmän poissaoloja kuin kouluikäisten lasten eroryhmissä. Tähän osaltaan vaikuttivat lasten vapaapäivät, lomat ja sairastumiset. Jos lapsi oli vapaapäivällä, ei vanhempi tuonut lasta eroryhmään. Henkilökunta puolestaan olisi kaivannut enemmän tietoa ryhmän sisällöistä ja ryhmän puolivälissä yhteistä tapaamista vetäjien kanssa. Toisaalta kokemuksena oli myös, että yhteistyö ryhmän ohjaajien kanssa sujui hyvin ja että oli mukava, kun toinen ryhmän ohjaajista oli aina vastaanottamassa lapsia. Lasten ja vanhempien ryhmiä ohjasivat eri työntekijät. Aiemmin samat työntekijät ovat ohjanneet sekä lasten että vanhempien tapaamiset. Ohjaajien kokemukseksi jäi, että on hyvä sekä lasten että vanhempien kannalta, että samat työntekijät ohjaavat kummatkin ryhmät. Ryhmän ohjaajat saavat lapsen ja perheen tilanteesta monipuolisemman kuvan, kun tapaavat sekä lapsia että vanhempia. Käytännön järjestelyt päiväkodissa toteutetun lastenryhmän osalta sujuivat hyvin ja tuntui mielekkäältä tavata vanhempia ja lapsia heille tutussa ympäristössä. Pienten lasten kohdalla oli myös hyvä, että ryhmään saattoi jäädä päiväkotipäivän jatkoksi. Jos jatkossa toteutetaan lasten eroryhmiä osana lapsen päiväkoti- tai koulupäivää, tulee miettiä valmiiksi, tarvitaanko vanhempien ja henkilökunnan yhteistä tapaamista perheittäin esim. ryh- 28 (40)

29 män päättyessä tai lupaa vanhemmilta keskustella lapsen eroon liittyvistä asioista henkilökunnan kanssa. Usein lapsen reagointi vanhempien eroon näkyy myös päiväkodissa. Lapsesta voi tulla itkuherkkä, kiukkuinen tai hänellä voi olla vatsa- tai päänsärkyjä. Jotta henkilökunta osaa tukea ja huomioida lasta oikealla tavalla haastavassa tilanteessa, tulee heillä olla riittävästi tietoa perheen tilanteesta. Yhteisille keskusteluille lapsen asioista olisi hyvä olla riittävästi paikkoja Yhteistyö Neuvokeskuksen ja Eväitä eron jälkeiseen vanhemmuuteen - hankkeen kanssa Yhteistyö Neuvokeskuksen kanssa, joka siirtyi Ensi- ja turvakotien liiton alaisuuteen vuoden 2012 alusta, oli ollut vahvaa ja toimivaa jo ennen Eroperheen kahden kodin lapset -projektin alkua. Lahden ensi- ja turvakotiyhdistyksen työntekijöitä oli käynyt Vanhemman neuvo- ja Eroneuvoohjaaja-koulutukset, Neuvokeskus antoi myös lausunnon Ray:lle hankkeen rahoituksen saamista varten. Projektin käynnistyttyä yhteistyö on jatkunut ja syventynyt. Projektityöntekijät ovat voineet peilata ja pohtia kehittämisen suuntia yhdessä Neuvokeskuksen kanssa ja projektin ohjausryhmässä on ollut Neuvokeskuksen edustus. Neuvokeskuksen kanssa on tehty koulutusyhteistyötä koko hankkeen ajan. Kesällä 2012 koulutuspäällikkö Riitta Mykkänen-Hänninen ja eroperhetyöntekijä Mika Ketonen olivat Lastensuojelun kesäpäivillä puhumassa eroauttamisesta perhetyön näkökulmasta. Vuoden 2012 aikana kehitettiin ja pilotoitiin Palveluohjaus- ja Miten tukea lasta vanhempien erotessa -koulutukset. Palveluohjauskoulutuksesta muotoutui muille alueille siirrettävä koulutuspaketti ja Lapsen tukeminen vanhempien erotessa -koulutuksia on pidetty yhteistyössä Neuvokeskuksen kanssa sekä Lahdessa että Lappeenrannassa. Koulutusyhteistyötä tullaan jatkamaan ja edelleen kehittämään mahdollisuuksien mukaan. Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry:n ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eväitä eron jälkeiseen vanhemmuuteen hankkeen (Eeva-hanke) kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä. Olemme tehneet hankevierailuja, joiden teemat ovat liittyneet mm. vertaisryhmätoimintojen kehittämiseen lasten ja miesten ryhmien osalta. Tapaamiset ovat mahdollistaneet myös vertaistuen hanketyöhön. Yhteistyössä Eeva-hankkeen kanssa muokattiin Äiti ja isä eroavat -kuinka minun käy? -vihkonen. Neuvokeskuksen ja Eeva-hankkeen kanssa on ollut kaksi yhteistä työkokousta, joissa on voitu puhua eroauttamisesta, työn kehittämisestä ja eroauttamisen kehittämissuunnista sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Toisessa työkokouksessa oli Lahden Perheasiainneuvottelukeskuksesta Jouko Vesala alustamassa keskustelua tuoden esille parisuhteen päättymisen ja ihmisen yksilöitymisen ja oman kasvun näkökulmaa erotilanteessa. Ensi- ja turvakotien liiton Neuvokeskus on järjestänyt Eroauttamisen työkokouksia Sopukassa vuosittain. Työkokoukset mahdollistavat ajatusten vaihdon eroauttamisen tilanteesta ja suunnista valtakunnallisesti eri yhdistysten työntekijöiden kanssa. Luennoilta on saatu ajankohtaista tietoa eroauttamiseen liittyen. Valtakunnallisesti on ollut hienoa huomata, miten pitkällä Lahden ensi- ja turvakotiyhdistys on eroauttamistyössään ja toisaalta on ollut hienoa kuulla, miten monilla tavoilla eroauttaminen toteutuu eri yhdistyksissä. 29 (40)

30 7. HANKKEEN ARVIOINNISTA Hankkeelle laadittiin arviointisuunnitelma, joka tehtiin Robsonin mallia hyödyntäen. Robson (2001) kuvaa arviointiasetelmaa viitekehyksen avulla. Se koostuu arviointikysymyksistä, arvioinnin tarkoituksesta, ohjelmateoriasta, menetelmistä ja aineiston hankintastrategiasta (Robson, 2001). Arvioinnin viitekehys liitteenä (liite 3 ). Arviointi kulki osana kehittämisprosessia ja vastaava eroperhetyöntekijä vastasi arvioinnin toteutumisesta. Arviointiprosessiin osallistuvat kaikki hankkeen osalliset; projektityöntekijät, asiakkaat, ammattilaiset, vapaaehtoiset sekä ohjausryhmä. Tiedon hankintamenetelmiä olivat; itsearviointi, dokumentointi, haastattelut, palautekyselyt ja vertaisarviointi sekä opinnäytetyö. Eroperheen kahden kodin lapset hankeen arviointikysymykset 1. Miten eropalvelut tavoittavat perheet 2. Miten perheet hyötyvät eropalveluista 3. Millaista yhteistyötä on tehty ja miten yhteistyötahot kokevat toiminnan 4. Miten Eroneuvo vapaaehtoiset ovat kokeneet toiminnan; koulutus, Eroneuvotilaisuudet 5. Millainen eroauttamismalli alueelle on syntynyt Hankkeen aikana kysyttiin asiakaspalautetta sekä vanhemmilta että lapsilta yksilökäynneillä ja vertaisryhmissä. Koulutusten yhteydessä kysyttiin myös palautetta. Lahden kaupungin itäiseltä alueelta (projektin pilottialue) ja Lahden ensi- ja turvakotiyhdistyksen omilta työmuodoilta kysyttiin palautetta arviointitimantin muodossa syksyllä 2012 ja Timantin avulla haluttiin mm. tietoa; miten kehittämistyö palvelee ko. yksikön toimintaa, onko työntekijöiden tietoisuus eroon liittyvistä asioista lisääntynyt/syventynyt sekä miten toiminta kohtaa perheiden tarpeet. Arviointien mukaan ammattilaiset kokivat, että kehittämistyö palvelee hyvin eri tahojen toimintaa. Tieto eroasioista oli myös lisääntynyt koulutusten, tapaamisten sekä jaettavan materiaalin kautta (Opas eroavalle, Äiti ja isä eroavat miten minun käy? -vihkoset, Toiminnan ajateltiin kohtaavan hyvin sekä lasten että vanhempien tarpeet. Avoimissa kysymyksissä nousi esiin seuraavia teemoja; on hyvä, että tietää mistä saa apua ja neuvoja, konsultaatiomahdollisuus ja yhteiset asiakastapaamiset olivat hyviä asioita. Toivottiin enemmän käyntejä eri yksiköihin ja yhteisiä alkutapaamisia asiakkaiden kanssa (ns. saattaen vaihtamista). Syksyllä 2012 toivottiin pienryhmiä päiväkoteihin, mutta syksyllä 2013 päiväkodissa toteutetun lastenryhmän jälkeen, oli palautteena, että alle kouluikäisten lasten eroryhmät tulisi järjestää muualla kuin päiväkodeissa. Heti ryhmän jälkeen kysytyssä asiakaspalautteessa vanhemmilta ja päiväkodin työntekijöiltä ei ko. asia noussut esiin, pikemminkin lasten eroryhmässä, toteutettuna päiväkodin tiloissa, nähtiin monia hyviä puolia. 30 (40)

31 Hanketyöntekijät ja ohjausryhmä tekivät swot-analyysin syksyllä 2012 ja VAHVUUDET kysyntä ja tarjonta kohtaavat yhteistyöverkosto toimiva -osaava, moniammatillinen tiimi yhteistyö Neuvokeskuksen kanssa MAHDOLLISUUDET ehkäisevän palvelun kehittäminen; "kun mietit eroa" vuoropuhelu muiden toimijoiden kanssa kehittää järjestöjen ja kuntien välistä yhteistyötä mahdollisuus kehittää työtä asiakkaiden tarpeista käsin - työlle on tilausta profiloituminen HEIKKOUDET eroa ennaltaehkäisevien palveluiden vähyys rajaamisen vaikeus UHAT ei asiakkaita - liikaa asiakkaita (jolloin kehittämistyölle ei jää aikaa) kumppaneiden palveluohjaus ei toimi työmallin juurtumattomuus katsantokannan kapeutuminen rahoitus Yhtenä hankkeen tavoitteena oli alueellisen eroauttamismallin luominen. Siihen liittyen arviointikysymyksenä oli, millainen eroauttamismalli alueelle on syntynyt? Teema kulki sekä projektitiimin että ohjausryhmän keskusteluissa koko hankkeen ajan. Lähteäkö luomaan alueellista, eri tahojen yhteistä eroauttamisen toimintamallia, vai paneutuako Lahden ensi- ja turvakotiyhdistyksen malliin. Pohdintojen jälkeen päädyimme jälkimmäiseen vaihtoehtoon syntyi Lahden ensi- ja turvakotiyhdistyksen eroauttamisen toimintamalli, jota ruori-kuvaa (Liite 2). Ruoriin on koottu hankkeen keskeisimmät toimintamuodot, jotka muodostavat työn perustan. Eroauttajien moninaisuutta ja perheiden eri mahdollisuuksia saada apua kuvaa kehä Avuksi perheen erotilanteessa (Liite 1) 8. POHDINTAA Eroperheen kahden kodin lapset hankkeessa on kuljettu kohti hankkeelle asetettuja tavoitteita suoraviivaisesti tehden yhteistyötä Lahden ensi- ja turvakotiyhdistyksen työmuotojen, alueen muiden eroauttajien sekä Neuvokeskuksen kanssa. Selkeä hankesuunnitelma mahdollisti osaltaan tavoitteiden mukaisten palveluiden suunnittelemisen ja toteutumisen. Hankkeen aikana alueella toimivien eroauttajien verkosto kuvattiin, eroauttajien yhteistyö tiivistyi ja löytyi uusia muotoja. Samoin luotiin Lahden ensi- ja turvakotiyhdistyksen eroauttamisen toimintamalli, jonka pohjalta eroauttamistyötä on jatkossa hyvä toteuttaa ja kehittää edelleen. Edelleen kehittämisessä yhtenä painopisteenä voisi olla uusien vertaisryhmäohjaajien kouluttautuminen sekä Vanhemman neuvo että lasten eroryhmiin. Asiakastapaamisten osalta jatketaan 31 (40)

32 hyvin käynnistynyttä yhteistyötä yhdistyksen muiden työntekijöiden kanssa. Eroneuvotilaisuuksien rinnalle kehitetään jatkohankkeessa Eron hetki-teema-illat. Näissä illoissa asiakkaille tarjoutuu mahdollisuus tulla kuulemaan eroon liittyviä asioita esim. lastenvalvojan työn tai parisuhteen päättämiseen liittyvien teemojen näkökulmasta. Hankkeen aikana sekä perheitä että ammattilaisia kiinnosti erityisesti lasten kanssa tehtävä eroauttamistyö, jonka toteuttamiselle ja edelleen kehittämiselle on tarvetta jatkossakin. Lasten tapaamisten yhteydessä olleet vanhempien tapaamiset osoittautuivat myös hyväksi ratkaisuksi. Tapaamisiin osallistuivat lasten vanhemmat joko yhdessä tai erikseen. Lapsen näkökulman ja tarpeiden esiin nostaminen oli näissä keskusteluissa luontevaa ja oli merkityksellistä saada vanhemmat saman pöydän ääreen pohtimaan lapsen parasta. Työntekijöiden kannalta oli yllättävää, miten hyvin vanhemmat sitoutuivat tapaamisiin ja miten monella tavalla vanhemmat olivat valmiita toimimaan, jotta lapsen olo helpottuisi. Toisaalta osassa vanhempien tapaamisia jouduimme työntekijöinä kysymään, kenet tarpeista lähtien lasten asuminen tai tapaamisjärjestelyt on sovittu? Onko kysy vanhemman oikeudesta lapseen, tasavertaisesta ajankäytöstä vai esim. uusiperheen asumisjärjestelyjen kokonaisuudesta. Hankkeen yhtenä toimintaperiaatteena oli, että vanhempia auttamalla autetaan myös lasta. Tämän periaatteen lisäksi projektityöntekijöiden ajatus siitä, että lapset tarvitsevat omia palveluita erotilanteessa, vahvistui. Lasten tapaamisten, joko yksilötyöskentelyssä tai vertaisryhmässä, myötä lasten oma olo helpottui, he saivat välineitä käsitellä omia tunteitaan ja ajatuksiaan sekä jakaa kokemuksiaan ulkopuolisten kanssa. Lasten kanssa tehtävän työn osalta palvelujärjestelmässä on selkeä aukko. Sekä projektityöntekijöiden että muualla lasten eroryhmiä ohjanneiden työntekijöiden kokemus on, että lapset hyötyvät vertaisryhmistä. Miten ja missä tulevaisuudessa tehdään lasten eroauttamistyötä? Miten peruspalveluista, varhaiskasvatuksesta ja koulusta löytyisi sijaa lasten eroryhmien toteuttamiselle? Miten palvelu löytäisi paikkansa mahdollisimman läheltä lapsen ja perheen arkea - siinä haastetta tulevaisuuteen. Asiakasnäkökulmasta hankkeen palvelut ovat olleet helposti saavutettavia ja maksuttomia, ns. matalan kynnyksen palveluita. Toisaalta vaikka palveluista tiedotettiin lehtien, yhteistyökumppaneiden ja netin kautta, oli erityisesti Eroneuvo-tilaisuuksien osallistujamäärät pieniä. Haasteena olikin ja on edelleen, miten kertoa perheille palveluista oikealla tavalla? Miten me ammattilaiset osaisimme kuvata ja kertoa riittävän arkisesti, mutta houkuttelevasti palveluista ja niiden sisällöistä? Miten kohdata aidosti vanhempia ja sanoa soita ja kysy lisää tai soitetaanko tästä yhdessä. Toimivan palveluohjauksen osalta on edelleen paljon tehtävää. Palveluohjausta ammattilaisten näkökulmasta voi helpottaa, kun eri toimijoiden työntekijät ovat tuttuja toisilleen ja tietoa palveluista on riittävästi. Palvelut voisivat tavoittaa perheitä paremmin, jos perheiden tukeminen elämän pulmakohdissa nähtäisiin yhteisenä tehtävänä, oli oman työn viitekehys sitten lapsi- tai perhelähtöisyydessä. Tulevaisuudessa olisi tärkeää, että eropalvelut löytäisivät paikkansa kaikille tarjolla olevien palveluiden joukosta. Järjestöt ja seurakunnat tarjoavat hyvän paikan ja osaamista eroauttamiselle, mutta tarvitsevat työnsä tueksi niin kuntien kuin valtionkin satsausta. Järjestöjen tuottamat palvelut tulisi nähdä osana palveluiden kokonaisuutta ja niistä tulisi tiedottaa yhteisesti. Lastenval- 32 (40)

33 vojien, lastensuojelun, käräjäoikeuksien ja varhaisen tuen työntekijöiden osuus palveluista tiedottamisessa perheille on merkittävä. Yhtenä hankkeen tavoitteena oli, että työntekijöiden näkökulma eroon liittyvistä asioista syventyy ja tietoisuus lapsen tuen tarpeesta tulee näkyvämmäksi. Hankkeen aikana järjestettiin ero-, vanhemmuus- sekä palveluohjausteemoihin liittyviä koulutuksia ja luentotilaisuuksia. Näiden koulutusten kautta tavoitettiin useita satoja ammattilaisia ja palautteiden mukaan vaikuttaa, että koulutusten kautta työntekijät saivat hyvää ja tarpeelliseksi koettua tietoa alueen eropalveluista sekä välineitä vanhempien ja lasten tukemiseen perheen erotilanteessa. Koulutusten kautta saatu tieto lisää lasten ja perheiden parissa toimivien työntekijöiden ymmärrystä lapsiperheen erosta ja voi siten osaltaan helpottaa eroperheen arjen sujumista. Hankkeen aikana pohdimme ja meiltä kysyttiin myös parisuhdetta tukevia palveluita. Tässä hankkeessa parisuhdetyötä tehtiin tarjoamalla Parisuhteen palikat -koulutuksia ammattilaisille, osallistumalla Parisuhdekahvilan toteuttamiseen sekä tapaamalla eroa pohtivia asiakasperheitä. Tulevaisuudessa parisuhdetta tukevien palveluiden tulisi olla helposti saatavilla jo ennen perheen syntymistä, mutta erityisesti kun pariskunnasta tulee perhe. Kun kahdesta tulee kolme, muuttuvat perheen vuorovaikutussuhteet ja vauvaperheen elämä tuo omat haasteensa arkeen. Eroja ennaltaehkäisevänä toimintana voisi lapsiperheille olla rutiininomaisesti tarjolla parisuhdekursseja ja iltoja. Tutkimusten mukaan parisuhteen hoitamiseen kannattaa satsata toimivassa parisuhteessa on helpompi olla hyvä vanhempi (Väestöliitto). 9. Kiitokset Nyt tammikuussa 2014, kun hankkeen ykkösvaihe on päättymässä ja Raha-automaattiyhdistys on myöntänyt kahden vuoden jatkorahoituksen toiminnan juurruttamiselle ja edelleen kehittämiselle, on hyvä katsoa sekä taakse- että eteenpäin. Kolmen vuoden hankeaikana on saatu paljon aikaan, kiitos siitä Raha-automaattiyhdistykselle ja Lahden ensi- ja turvakotiyhdistyksen johdolle ja toimistolle. Johdon tuki ja luottamus ovat antaneet vapaat kädet palveluiden toteuttamiselle ja kehittämiselle. Letk:n toimisto on huolehtinut vihkosten ja esitteiden ulkoasusta, työstä joka on saanut paljon kiitosta. Kiitos myös ohjausryhmälle antoisista keskusteluista ja yhteisistä pohdinnoista siitä, mihin suuntaan hanketta viedään. Hanketyön kannalta merkittävää on ollut yhteistyö Neuvokeskuksen kanssa, nettiportaalin ja koulutuspakettien toteuttamisen sekä työn yhteisen arvioimisen osalta. Käytännön työn näkökulmasta yhteistyö Lahden kaupungin itäisellä alueella, hankeen pilottialueella, on pitänyt hanketyöntekijät perheiden ja ammattilaisten arjessa kiinni. Kiitos teille aktiivisuudesta, rohkeudesta tuoda oman työn näkökulmia esiin ja jaksamisesta olla mukana hanketyössä. Erityinen kiitos toiminnan toteutumisen ja palveluiden kehittämisen mahdollistaneille asiakasperheille. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin ja katsoa tulevaisuuteen. Siellä siintää kuva parisuhde- ja eropalveluista luontevana osana lapsiperheiden palveluita. 33 (40)

34 Lähteet: Hietanen, Lahtiharju, Koiso-Kanttila, 2009; Eroneuvo-palvelun käsikirja. Kalliit erot - selvitys huoltoriitojen kustannuksista. Hämäläinen Juha. Lastensuojelun Keskusliitto/ Neuvokeskus Järvinen, Taajamo Vertaisryhmän ohjaajan käsikirja. MLL. Lapsen paras esille eropalveluissa, Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2010:4 Lehtinen, Lätti 2011; Entäs minä? Lasten eroryhmän käsikirja a. Lehtinen, Lätti 2011; Entäs minä? Kuinka tuen lastani erossa. Vanhempien ryhmän käsikirja b. Mykkänen-Hänninen, 2009; Vanhemman neuvo vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja. Robson, Colin (2001): Käytännön arvioinnin perusteet. Opas evaluaation tekijöille ja tilaajille. Helsinki, Kustannusosakeyhtiö Tammi. Tahdolla ja taidolla parisuhde-kurssiohjaajan materiaali. Väestöliitto. Lasten ryhmässä ja lasten kanssa työskentelyssä käytettyjä kirjoja; Cole, Avioerotus Gray, Rakkausliima Niemelä-Kääriäinen Millan isä ja äiti eroavat miten lasta voi auttaa vanhempien erotessa Tonteri, Okko Oravan kaksi pesää Weninger, Nähdään taas isä Ylönen ; Satulaivan matkassa sadut lapsen apuna vanhempien erotessa Liitteet; 1. Avuksi perheen erotilanteessa 2. Eroauttamisen toimintamalli 3. Robsonin arvioinnin viitekehys 4. Projektin toimintaa ja tapahtumia (40)

35 Liite 1 35 (40)

36 Liite 2 36 (40)

37 Liite 3 37 (40)

38 Liite 4 Eroperheen Kahden kodin lapset projekti, Hankkeen järjestämät koulutukset Parisuhteen palikat peruspäivä, kouluttajana Arja Seppänen Kirkkohallituksesta. Yhteistyössä Dilan kanssa. (60 henkilöä) Parisuhteen palikat syventävä päivä. Kouluttajana Arja Seppänen Kirkkohallituksesta. Yhteistyössä Dilan kanssa. (60 henkilöä) Ero lapsiperheessä koulutus Ahtialan koululla, Kouluttajana Riitta Mykkänen Hänninen Neuvokeskuksesta. (50 osallistujaa) Lastensuojelun kesäpäivät, Iisalmi. Mika Ketonen ja Riitta Mykkänen Hänninen työpajatyöskentelyn vetäminen Perhetyö eroperheessä näkökulmana Vanhemmuuden palikat koulutus, Yhteistyössä Kirkkohallitus, Arja Seppänen ja Perheasianneuvottelukeskus Hyvinvoiva vanhempi lapsen parhaaksi. Kouluttajana Saara Salo, Yhteiset perheemme seminaarisarja. PHKS klo ammattilaisille (180 henkilöä). Ristin kirkko klo kaikille avoin (30 henkilöä) Palveluohjauskoulutus, Miten, minne ja miksi ohjata perheitä vanhempien erotessa. Kouluttajana Antero Kupiainen Neuvokeskuksesta. (noin 80 henkilöä) Vahvista isyyttä- iltapäivä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Miten tukea lasta vanhempien erotessa varhaiskasvatuksen näkökulma. Koulutuspäivä Lappeenrannassa Salla Frisk ja Anne Meritie (20 henkilöä) Vauvan ja leikki-ikäisen univaikeudet, Kirsi Juutilainen. Yhteiset perheemme seminaarisarja. - klo PHKS ammattilaisille - klo Ristin kirkko, kaikille avoin Kuinka ja mihin palveluihin ohjata asiakas lapsiperheen vanhempien erotessa Lahden alueella, klo Neuvokeskus; Antero Kupiainen. Yhteiset perheemme semiaarisarja Ero lapsiperheessä klo PHKS. Neuvokeskus; Antero Kupiainen. Ammattilaisille. Yhteiset perheemme semiaarisarja Vanhempana uusperheessä, Kirsi Heikinheimo, perheterapeutti klo Ristin kirkko, kaikille avoin. Yhteiset perheemme seminaarisarja Vanhempien ero lapsen näkökulmasta. Neuvokeskus Salla Frisk, Eroperheen kahden kodin lapset Anne Meritie Vanhemmuuden palikat Heinolan varhaiskasvatus. Kirsi Mäkilä, Anne Meritie Vanhemmuuden palikat Heinolan varhaiskasvatus. Kirsi Mäkilä, Anne Meritie Vanhemmuuden palikat Heinolan varhaiskasvatus. Kirsi Mäkilä, Anne Meritie Parisuhteen palikat, Lamk:n opiskelijat. Kirsi Mäkilä, Anne Meritie Vanhemmuuden palikat, Varhaisen tuen työntekijät. Kirsi Mäkilä, Anne Meritie 8.11 Isyyden monet kasvot koulutusiltapäivä, Leo Nyqvist, Jari Kekäle. Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Vanhemmuuden palikat, Heinolan varhaiskasvatus, Kirsi Mäkilä, Anne Meritie Ero puheeksi iltapäivät klo Ahtialan neuvola, pilottialue varhaiskasvatus + neuvola. Anne Meritie, Mika Ketonen klo klo Ahtialan neuvola, pilottialue varhaiskasvatus + neuvola. Anne Meritie, Mika Ketonen klo Ahtialan neuvola, varhaiskasvatus + neuvola. Marjut Pitkänen, Mika Ketonen, Jukka Suni, Timo Rytkönen Eroneuvo vapaaehtoisten koulutukset (Arto Lillvis, Anne Meritie, Marjut Pitkänen); Vapaaehtoisten koulutus ; Vapaaehtoisten koulutus Vapaaehtoisten täydennyskoulutuksia tai virkistysiltoja järjestetty 4 kertaa vuodessa 38 (40)

39 Tapahtumat Vapaaehtoisten tapahtumarekrytointi, Kauppakeskus Prisma, Laune Perheiden päivä, Heinolan Perhekeskus, Ero- ja parisuhdeasiaa Perheiden retki Linnanmäelle Ahtialan päiväkoti vanhempainilta, tietotori. Parisuhde ja ero-asiaa Kunnaksen päiväkodin vanhempainilta. Parisuhteen ja vanhemmuuden palikat teema Ray pottipäivä, hankkeen esittelyä, kauppakeskus Syke, Joulunavaus torilla yhteistyössä eri työmuotojen kanssa Leppäkertun pilkkuja -musiikkiesitys yhteistyökumppaneille yhteistyössä muiden työmuotojen kanssa Teatteri perheille: Salainen puutarha alakouluikäisille ja pienemmille Likasika Linnanmäen retki, valtakunnallinen tapahtuma, Lastenpäivän säätiön järjestämä, yhdistyksen asiakasperheille , Teatteriesitys asiakasvanhemmille: Elling Perheiden Korkeasaaren retki yhdistyksen asiakkaille Motskari-tapahtuma yhteistyössä eri työmuotojen kanssa Miten tukea lasta ja vanhempaa perheen erotilanteessa. Heinolan päivähoito klo Avoimet ovet Ahvenistonkadulla klo En ainakaan minä kampanjan - Vapaaehtoisten rekrytointitapahtuma Parisuhdekahvila kirjastolla. Parisuhteen palikat ja turvallisuus parisuhteessa. Vertaisryhmätoimintaa; Vanhemman neuvo vertaistukiryhmä Vanhemman neuvo-vertaistuki ryhmä, kevät Vanhemman neuvo ryhmä, syksy Alakouluikäisten lasten eroryhmä + vanhempien ryhmä, syksy Varhaiskasvatusikäisten Lasten eroryhmä + vanhempien ryhmä, kevät Vanhemman neuvo vertaistukiryhmä, kevät Alakouluikäisten lasten eroryhmä + vanhempien ryhmä Eroneuvo- tilaisuudet , Perhetupa, Lahti , Perhetupa, Lahti , Perhekeskus, Heinola , Perhetupa, Lahti , Perhetupa, Lahti , Perhetupa, Lahti , Perhekeskus, Heinola , Perhetupa, Lahti Perhetupa, Lahti Perhekeskus, Heinola Perhetupa, Lahti 39 (40)

40 Jukka Ihalainen Jussi Pulli Mika Ketonen, Anne Meritie ja Marjut Pitkänen Sirkku Niemelä 40 (40)

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA JUSSI PULLI KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO / NEUVOKESKUS EROFOORUMI 21.11.2012 Jos klikkaa internetistä (Google) olen eroamassa?

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

13.5.2013 Antero Kupiainen

13.5.2013 Antero Kupiainen 30 000 Eronneisuus 1965-2012 Ensimmäisten avioliittojen osuus kaikista avioliitoista pysyi ennallaan 76 prosentissa. Pysynyt samalla tasolla koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen (Tilastokeskus 2013)

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Olkkari Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Mikä hanke? Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on lastensuojelun ennaltaehkäisevä hanke nopea reagointi Palvelutarpeet

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies Korin koordinaattori

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan esittely

Yhdistyksen toiminnan esittely Yhdistyksen toiminnan esittely Oulun Seudun yhden Vanhemman Perheet ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden liitto ry:n jäsenyhdistys joka toimii Oulun seudulla, pitäen sisällään seuraavat kunnat

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Vanhemmuudesta ei voi erota

Vanhemmuudesta ei voi erota Vanhemmuudesta ei voi erota Neuvokeskus/Ensi- ja turvakotien liitto Raija Panttila www.neuvokeskus.fi www.apuaeroon.fi Eroauttamisen ydinajatuksia Neuvokeskuksessa Perheen hajoaminen sisältää aina riskejä

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Polikliininen luokka aloitti toimintansa syksyllä 2008 oppilaspaikkoja 8 opetuksesta vastaa pääosin polikliinisen luokan

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Monimuotoinen perhevalmennus

Monimuotoinen perhevalmennus Monimuotoinen perhevalmennus Terveydenhoitajapäivät 2012 Terveydenhoitaja, fasilitaattori, imetysohjaajakouluttaja, työnohjaaja Anni Mäkinen Perhevalmennuksen ydinajatukset Perhevalmennus on parisuhteen

Lisätiedot

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI, KASTE II, TURKU Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa TYÖNTEKIJÄT Hankerahoituksella palkatut työntekijät: IKIOMASSA

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Uskomme sinuun usko sinäkin

Uskomme sinuun usko sinäkin Uskomme sinuun usko sinäkin Tietoa ja tsemppausta sijoituksen alkuvaiheeseen Selviytyjät-tiimi Johanna Barkman Pesäpuu ry Lastensuojelun erityisosaamisen keskus Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä 014 3322

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Järjestöt ja seurakunnat avun tarjoajina ja palveluntuottajina perheiden näkökulmasta

Järjestöt ja seurakunnat avun tarjoajina ja palveluntuottajina perheiden näkökulmasta Järjestöt ja seurakunnat avun tarjoajina ja palveluntuottajina perheiden näkökulmasta Kantu-päivät 2015 Petri Paju abstrakti Käsittelen alustuksessani kysymystä siitä, miltä kolmannen sektorin toimijat

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 Varhaiskasvatussuunnitelma Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 1. AVOIMEN VARHAISKASVATUKSEN PALVELUT Avoimet varhaiskasvatuspalvelut kunnassa on jaettu kolmeen päätaajamaan kirkonkylään, Rajamäkeen ja

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

kokemuksia palvelusetelistä

kokemuksia palvelusetelistä Päijäthämäläisiä kokemuksia palvelusetelistä 31.5.2010 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen i i l kehitys ry Palveluneuvontaa ikääntyville Taustaa Lahden seudun palvelusetelikokeilu

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.

NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4. NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.2015 TAUSTAA Viime vuosina on yhä vahvemmin korostettu, että

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Uudenmaan piiri. Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6

Uudenmaan piiri. Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6 Uudenmaan piiri Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6 Ohjelma Tervetuloa Tietoa Yhdessä vanhempana - toiminnasta Perustietoa parisuhteesta Tauko Toimintamallien esittely Ryhmätyöskentelyä Jatkosta

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu 52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS TYYTYVÄISYYS AHDISTUS SURU IHASTUS LUOTTAMUS EPÄLUULO ILO KAIPAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS PIRTEYS ONNI TOIVO JÄNNITYS RIEMU TUSKA EPÄTOIVO MIELIALAPÄIVÄKIRJA YLPEYS VIHA RAUHALLISUUS PELKO ROHKEUS VÄSYMYS

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot