Eroperheen kahden kodin lapset -projektin raportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eroperheen kahden kodin lapset -projektin raportti"

Transkriptio

1 EROPERHEEN KAHDEN KODIN LAPSET -PROJEKTI Lahden ensi- ja turvakoti ry Eroperheen kahden kodin lapset -projektin raportti Anne Meritie, Marjut Pitkänen, Mika Ketonen

2 2 (40)

3 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ.4 JOHDANTO HANKKEEN TAUSTAA HANKKEEN ORGANISOITUMINEN HANKEEN TAVOITTEET JA TOIMINNAN PERIAATTEITA HANKKEEN TOTEUTUS Perhetapaamiset Vertaisryhmätoiminta Lasten eroryhmät Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmä Eroneuvo-tilaisuudet Hankkeen aikana tehtyä materiaalia Hankkeen järjestämät koulutukset Perheille järjestettyjä tapahtumia VAPAAEHTOISTYÖ ERONEUVO- TILAISUUKSISSA YHTEISTYÖKUMPPANIT JA VERKOSTOT Erotiimi Yhteistyö Lahden ensi- ja turvakoti ry:n muiden työmuotojen kanssa Yhteistyö pilottialueella Yhteistyö Neuvokeskuksen ja Eväitä eron jälkeiseen vanhemmuuteen -hankkeen kanssa HANKKEEN ARVIOINNISTA POHDINTAA Kiitokset Lähteet ja liitteet (40)

4 Tiivistelmä Lahden ensi- ja turvakotiyhdistyksen Eroperheen kahden kodin lapset hanke toimi Rahaautomaatti-yhdistyksen rahoituksella vuosina Päijät-Hämeen alueella. Hankkeen tavoitteena oli kehittää ja toteuttaa palveluita eroa pohtiville tai eronneille vanhemmille ja heidän lapsilleen. Palveluita tarjottiin perheille sekä ennen eroa että eron jälkeen. Erityisenä painopistealueena oli lasten näkökulman ja lasten tarpeiden esiin nostaminen. Yhteinen vanhemmuus - yhteistyövanhemmuus oli kaikissa projektin palveluissa yhteinen teema. Periaatteena oli myös, että tukemalla vanhempia erokriisissä, autetaan lasta selviytymään tilanteen tuomista muutoksista. Vertaisuus ja vertaistuki toteutuivat sekä vanhempien että lasten eroryhmissä ja Eroneuvotilaisuuksissa. Lapset hyötyivät selvästi vertaisuuden kokemuksista ja yhteisestä toiminnasta. Yhtenä tavoitteena oli tarjota lapsiperheiden kanssa työskenteleville koulutusta. Koulutusten avulla työntekijöiden näkökulma eroon liittyvistä asioista syventyisi ja tietoisuus lapsen tuen tarpeesta tulisi näkyvämmäksi. Hankkeen aikana järjestettiin useita seminaareja ja koulutuspäiviä eroteemaan, palveluohjaukseen, vanhemmuuteen ja parisuhteeseen liittyen. Hankehakemuksen tavoitteiden lisäksi ilmeni tarve asiakkaille suunnatulle, eron käytännön asioihin liittyvälle kirjalliselle materiaalille. Opas eroavalle ja Äiti ja isä eroavat kuinka minun käy? - opasvihkoset saivat sekä perheiltä että ammattilaisilta hyvää palautetta. Lisäksi hankkeen aikana olimme mukana Neuvokeskuksen ja oppilaitosten kanssa kehittämässä Suomen ensimmäistä Eroauttamisen nettiportaalia, Hanketta arvioitiin käyttämällä tarpeen mukaisia, vaihtelevia arviointimenetelmiä, kuten asiakasja koulutuspalautteita, arviointitimanttia, swot-analyysiä sekä itsearviointia. Arviointiin osallistuivat asiakkaat, yhteistyökumppanit ja hanketyöntekijät. Arviointituloksina nousi esiin selkeä tarve matalankynnyksen eropalveluille. Sekä terveydenhoitajat että varhaiskasvatushenkilöstö toivat esiin palveluista tiedottamisen merkityksen, on tärkeää, että tietää, mihin ohjata erokriisissä olevia perheitä. Asiakaspalautteissa korostui vertaistuen merkitys ja toisaalta palveluiden helppo ja nopea saatavuus. Haasteena projektin aikana oli lapsiperheiden kanssa toimijoiden suuri määrä ja siten palveluista tiedottaminen ammattilaisille. Erityisen hyvin puolestaan toimi eroauttajien yhteistyö ja verkosto. Hankkeen aikana kuvattiin seudullinen eroauttajien verkosto sekä Lahden ensi- ja turvakotiyhdistyksen eroauttamisen toimintamalli. Hankkeen jälkeen eroauttajien yhteistyö jatkuu ja sitä koordinoi Sosiaalialan osaamiskeskus Verso. Syksyllä 2013 verkostoon liittyi myös alueellinen Perheoikeudellinen yksikkö. Hankkeessa kehitetyt ja osittain jo aiemmin toiminnassa olleet työmuodot (vertaisryhmät, Eroneuvotilaisuudet) jatkuvat edelleen osana Lahden ensi- ja turvakotiyhdistyksen eroauttamistyötä. Raha-automaattiyhdistyksen myöntämän kahden vuoden jatkohankerahoituksen ( ) myötä voidaan varmistaa jo käyttöön otettujen työtapojen juurtuminen mm. kouluttamalla lisää ryhmienohjaajia alueelle. 4 (40)

5 JOHDANTO Lahden ensi- ja turvakotiyhdistyksen (Letk) Eroperheen kahden kodin lapset -hanke syntyi tarpeesta kehittää eroperheiden palveluita Päijät-Hämeen alueella. Lahden ensi- ja turvakotiyhdistys on järjestänyt jo useamman vuoden ajan Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmiä eronneille vanhemmille ja Eroneuvo-tilaisuuksia eroa pohtiville tai eronneille. Eropalveluita Lahden seudulla on Letk:n lisäksi tarjonnut mm. Perheneuvola, Perheasiainneuvottelukeskus, Kriisikeskus ja Miessakit. Jo olemassa olevien palveluiden rinnalle kaivattiin palveluita, joissa vanhemmuuden ja lapsen näkökulma tulisi vahvasti esiin. Eroperheen kahden kodin lapset -projekti pyrki myös lisäämään ns. matalan kynnyksen eropalveluita alueella sekä vanhemmille että lapsille. Hankkeen tavoitteena oli minimoida lapsen menetyksiä erossa tukemalla vanhemmuutta ja uudenlaisen vanhemmuussuhteen syntymistä eron jälkeen. Lapsille kehitettiin hankkeen aikana eroryhmämalli ja tavoitteena oli toteuttaa lastenryhmiä sekä varhaiskasvatusikäisille päivähoitopäivän yhteydessä että alakouluikäisille. Toisena isompana tavoitteena oli lisätä varhaisen tuen työntekijöiden osaamista eroon liittyvissä asioissa mm. järjestämällä koulutuksia ja tarjoamalla konsultaatioita. Laajempana tavoitteena oli Lahden ensi- ja turvakotiyhdistyksen eroauttamisen toimintamallin luominen sekä eroauttajien yhteistyön tiivistäminen alueella. Tässä raportissa kuvataan aluksi hankkeen taustaa, tavoitteita ja toteutusta. Arvioinnin menetelmiä ja tuloksia kuvataan lyhyesti omassa kappaleessaan, tulokset on kirjattu kuitenkin pääsääntöisesti kustakin työskentelytavasta kertovan luvun sisään. Loppuun on kirjattu pohdintaa ja kehittämisehdotuksia. 1. HANKKEEN TAUSTAA Marraskuussa 2010 lapsiasiavaltuutettu, Lastensuojelun keskusliitto ja Väestöliitto tekivät aloitteen Eropalveluiden kehittämisohjelmasta, jolla he halusivat vaikuttaa seuraavaan hallitusohjelmaan. Aloitteessa haluttiin nostaa esiin lapsen asema ja eroon liittyvät riskit. Suomessa arviolta noin lasta kokee vuosittain vanhempiensa eron. Aloite sisältää ajatuksen, että kaikilla eroavilla vanhemmilla tulee olla mahdollisuus saada tukea ja neuvontaa, niin että vanhemmuus voi jatkua eron jälkeen. (Lapsen paras esille eropalveluissa, Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2010:4) Valtakunnallisesti Päijät-Hämeessä avioerojen määrä on ollut pitkään keskitason yläpuolella ja Lahti on suurten kaupunkien osalta erotilastoissa toisella sijalla (Iltalehti / Tilastokeskus). Erojen korkea määrä valtakunnallisesti ja erityisesti Päijät-Hämeen alueella oli luonut maaperän, jossa eroauttamista ja sen kehittämistä tarvittiin. Vuonna 2005 aloitti toimintansa Lastensuojelun keskusliiton eropalvelujen kehittämishanke Neuvo-projekti. Sen päämääränä oli lapsen aseman turvaaminen ja lapsen menetysten minimoiminen vanhempien erotessa. Projektissa kehitettiin eron varhaiseen vaiheeseen Eroneuvo- ja Vanhemman neuvo -palvelut, joilla tuetaan eroavien puolisoiden erosta selviytymistä, eron jälkeistä 5 (40)

6 vanhemmuutta ja vanhempien keskinäistä yhteistyötä lapsen asioissa. Neuvo-projekti jatkui v Lastensuojelun Keskusliiton Neuvokeskus-hankkeena ja siirtyi v Ensi- ja turvakotien liiton alaisuuteen. Siirtymä tiivisti jo ennestään vahvaa yhteistyötä Neuvokeskuksen ja Lahden ensi- ja turvakotiyhdistyksen Eroperheen kahden kodin lapset -projektin välillä, ja tarjosi näkymiä valtakunnalliseen eroauttamiseen ja sen kehittämiseen. Vuonna 2009 Lahden ensi- ja turvakoti ry:n muutamia työntekijöitä osallistui Eroneuvo- ja Vanhemman neuvo -vertaisryhmäohjaajakoulutuksiin Neuvokeskuksessa. Koulutusten myötä vahvistui ajatus, että myös lapset tarvitsevat erityistä tukea erotilanteissa ja että eropalveluiden riittämättömyys merkitsee lapsille kehityksellistä ja mielenterveydellistä riskiä. Kehittämällä eropalveluita sekä vanhemmille että lapsille, tuetaan lapsen selviämistä eron tuomista muutoksista ja ehkäistään lapsen traumatisoitumista erotilanteessa. Samana vuonna järjestettiin myös ensimmäinen valtakunnallinen Erofoorumi Helsingissä, jossa oli mukana useita eroauttajia Lahden alueelta. Eroauttamispalveluiden kehittämiselle nähtiin selkeä tarve Päijät-Hämeessä ja foorumin innoittamina toimijat verkostoituivat alueelliseksi Erotiimiksi. Lahden ensi- ja turvakotiyhdistyksessä tehdään perhe- ja kriisityötä sekä laitoksissa että avopalveluissa. Eri työmuodoissa on monia eroperheitä asiakkaina. Asiakasperheiden hankalien erotilanteiden myötä syntyi tarve yhdistyksen oman eroauttamistyön kehittämiselle. Näistä ajatuksista syntyi eroauttamisen hankehakemus, jonka Raha-automaattiyhdistys hyväksyi joulukuussa HANKKEEN ORGANISOITUMINEN Eroperheen kahden kodin lapset -projektin toiminta-alueena olivat Päijät-Hämeen kunnat; Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä. Perheille tarjolla olevat palvelut on tarkoitettu kaikille päijät-hämäläisille lapsiperheille. Yhteistyötä tehtiin tiiviimmin Lahden kaupungin varhaiskasvatuksen ja neuvolan henkilökunnan kanssa, koulutuksia tarjottiin myös ympäristökunnille. Lahden kaupungista pilottialueeksi valikoitui Itäinen alue yhtenäisyytensä, halukkuuteensa ja jo olemassa olevan varhaiskasvatuksen ja neuvolan yhteistyön vuoksi. Resurssit Hankkeesta vastasi Lahden ensi- ja turvakotiyhdistyksen toiminnanjohtaja Marja Keto kevääseen 2012 asti ja sen jälkeen toiminnanjohtaja Jukka Ihalainen yhteistyössä talouspäällikkö Irma Helmisen ja vastaavan eroperhetyöntekijän Anne Meritien kanssa. Hankkeessa työskenteli kolme työntekijää erilaisilla koulutus- ja työtaustoilla. Hankkeessa aloitti toukokuussa 2011 eroperhetyöntekijänä Alvari-perhetyöstä sosiaaliohjaaja Hilkka Ahonen, lokakuussa palkattiin hankkeeseen vastaava eroperhetyöntekijä, erityislastentarhanopettaja ja perheterapeutti Anne Meritie ja marraskuussa 2011 aloitti työnsä eroperhetyöntekijä, psykiatrinen sairaanhoitaja, Marjut Pitkänen. Tammikuussa 2012 hankkeessa tapahtui työntekijävaihdos, jolloin Hilkka Ahonen palasi perhetyöhön ja hänen tilalleen tuli yhdistyksen perhetyöstä sosiaalikasvattaja Mika Ketonen. Hankkeen aikana työntekijöiden moniammatillisuus osoittautui hyväksi ratkaisuksi, erilaista osaamista hyödynnettiin palveluiden kehittämisessä ja toteuttamisessa. 6 (40)

7 Rahoitus ja talous Raha-automaattiyhdistys myönsi rahoituksen vuosille Hankkeen taloudesta ja sen seurannasta sekä raportoinnista Ray:lle vastasi projektin johtoryhmä, jonka muodostivat toiminnanjohtaja, talouspäällikkö ja vastaava eroperhetyöntekijä. Raha-automaattiyhdistykselle raportoitiin kaksi kertaa vuodessa hankkeen etenemisestä ja taloudesta. Ohjausryhmä Hankkeeseen kutsuttiin laaja ohjausryhmä, joka koottiin sekä lahtelaisista että Päijät-Hämeen alueen yhteistyökumppaneista ja eroperheiden kanssa toimivista tahoista. Puheenjohtajana toimi Lahden kaupungin terveysneuvontapalveluiden päällikkö Hannele Poutiainen. Ohjausryhmän tarkoituksena oli tukea projektin toteutumista tuomalla siihen asiantuntemuksensa ja verkostonsa sekä arvioida hankkeen etenemistä. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana kahdeksan kertaa. Ohjausryhmän kokoonpanossa tapahtui hankkeen aikana jonkin verran muutoksia vaihtuvien työtehtävien vuoksi. 3. HANKEEN TAVOITTEET JA TOIMINNAN PERIAATTEITA Hankkeelle asetetut tavoitteet nousevat tarpeesta kehittää ja täydentää alueen eropalveluita. Alueella toimivien eroauttajien yhteistyötä tiivistetään ja kehitetään palveluita perheiden tarpeen mukaan. Eroperheen kahden kodin lapset projektin tarkoituksena oli minimoida lapsen menetyksiä erossa ja tukea molempien vanhempien vanhemmuuden säilymistä lapsen elämässä. Tavoitteena oli Vanhemman neuvo-ryhmien ja Eroneuvotilaisuuksien toteuttamisen lisäksi löytää lasten kanssa työskentelyyn sopiva vertaisryhmämalli ja mallintaa asiakastapaamiset sekä lasten että vanhempien osalta. Hankkeen tavoitteet: Kehittää ennaltaehkäisevä eroauttamisen toimintamalli alueelle yhteistyössä julkisten palveluiden ja järjestöjen kanssa. Lapsen aseman turvaaminen ja lapsen menetysten minimoiminen vanhempien erotessa. Vanhemmuuden tukeminen erotilanteessa sekä molempien vanhempien vanhemmuuden säilyminen erosta huolimatta. Toimivan yhteistyövanhemmuuden syntyminen. Eroauttamismallien kehittäminen lapsille ja vanhemmille (vertaisryhmät, te lat, asiakastapaamiset ym.) Työntekijöiden näkökulma eroon liittyvistä asioista syventyy ja tietoisuus lapsen tuen tarpeesta tulee näkyvämmäksi. Työntekijöillä on välineitä vanhempien ja lasten tukemiseen perheen erotilanteessa 7 (40)

8 Projektin tarkoituksena on minimoida lapsen menetyksiä erossa tukea molempien vanhempien vanhemmuuden säilymistä ja toimivan yhteistyövanhemmuuden syntymistä niin, että lapsen turvallinen hyvinvointi säilyy erotilanteessa. Pidemmälle katsottaessa tavoitteena on, että työ juurtuu alueelle ja että eroauttamistyöstä tulee pysyvä osa lapsiperheiden palveluita. Tavoitteena on myös, että palveluohjaus toimii alueella hyvin, ammattilaiset ovat tietoisia eri tahojen järjestämistä palveluista ja he osaavat ohjata perheitä palveluiden piiriin. Heillä on myös valmiuksia ja välineitä kohdata eroavia perheitä, aikuisia ja lapsia. Yhteistyövanhemmuus työskentelyn tavoitteena Ero voi olla ratkaisu aikuisten keskinäisiin ongelmiin, mutta vain harvoin lapsen ongelmiin. Lapsi kokee vanhempiensa eron lähes poikkeuksetta suurena menetyksenä. Se, mitä lapsi erossa lopulta menettää, riippuu kuitenkin ratkaisevasti siitä, miten vanhemmat eronsa toteuttavat. Eron jälkeen lapsen huolto ja vanhempien yhteistyö vaatii onnistuakseen molemmilta vanhemmilta paljon vaivannäköä, yhteistä pohdintaa, sopimista ja joustavuutta. Hankkeen toimintamallien yhtenä peruspilarina on ajatus yhteistyövanhemmuudesta. Parisuhteen päättäminen on vanhemmalle haastava tehtävä, etenkin kun samanaikaisesti pitää rakentaa uudenlaista vanhemmuussuhdetta entisen puolison kanssa. Toimivan, yhteisen vanhemmuussuhteen ja toimivien käytäntöjen rakentuminen voi viedä eron jälkeen pitkänkin ajan ja siihen tarvitaan usein ulkopuolista apua. Lapsen näkökulmasta yhteistyövanhemmuuden eteen kannattaa tehdä työtä, toimiva suhde vanhempien välillä turvaa lapsen kasvua ja kehitystä ja ehkäisee lapsen tilanteen kriisiytymistä vanhempien erotessa. 4. HANKKEEN TOTEUTUS Hanke käynnistyi v ja toiminta rakentui hankesuunnitelman pohjalta. Suunnitelman mukaan jatkettiin jo aiemmin Lahden ensi- ja turvakotiyhdistyksen järjestämiä Vanhemman neuvo - vertaistukiryhmiä sekä Eroneuvotilaisuuksia. Vanhemman neuvo -ryhmiä järjestettiin hankkeen aikana kaksi kertaa vuodessa ja Eroneuvotilaisuuksien määrää lisättiin ja niitä toteutettiin Lahden lisäksi Heinolassa. Keväällä 2012 aloitettiin lasten eroryhmien suunnittelu ja toteutus sekä asiakastapaamiset. Suunnitelman mukaan projektityöntekijät aloittivat alueellisen eroauttamisen toimintamallin ideoimisen ja pohtimisen yhteistyössä johtoryhmän ja ohjausryhmän kanssa. Työskentelyn myötä päädyttiin kuvaamaan eroauttamisen verkostoa asiakkaan näkökulmasta (liite 1) ja luotiin Lahden ensi- ja turvakotiyhdistyksen eroauttamisen toimintamalli. Malli rakentuu hankkeessa käytettyjen työskentelytapojen pohjalta ja kuva jalostui ruorin muotoon (liite 2). 8 (40)

9 4.1 Perhetapaamiset Vanhempien tapaamiset Asiakkaat ohjautuivat aluksi hankkeen palveluiden piiriin Hankkeen aikana työskenneltiin 41 aikuisen ja 11 lapsen Lahden kaupungin Itäiseltä alueelta sekä terveydenhoitajien että päivähoidon henkilökunnan tai Lahden ensi- ja turvakotiyhdistyksen työmuotojen kautta. Hankkeen edetessä asiakkaita tuli niin koko Lahden alueelta kuin ympäristökunnis- kanssa. takin. Tavallisimmat syyt hakeutua palveluun olivat eromahdollisuuden pohdinta, haastava erotilanne tai huoli lapsen selviytymisestä eron tuomista muutoksista. Vanhempien tapaamisissa hyödynnettiin keskustelun lisäksi erilaisia työvälineitä, kuten Vanhemmuuden tai Parisuhteen palikat -työvälinettä sekä erilaisia haastatteluja, tehtäviä ja toiminnallisia menetelmiä. Lasten tapaamiset Useissa yhteydenotoissa vanhemmalla oli huoli lapsen selviämisestä eron tuomista muutoksista. Lapset reagoivat vanhempiensa eroon hyvin eri tavoin ja usein lasten reagointi näkyy vasta, kun vanhemman oma olo on tasoittunut. Lasten reagointi saattoi näkyä sekä kotona että koulussa tai vain toisessa. Vanhempien huoli lapsesta liittyi mm. vuoroasumiseen, kodinvaihtotilanteiden hankaluuteen ja lapsen toisen vanhemman ikävöintiin. Tapaamisissa lapset kuvailivat ikävää, että aina on ikävä jompaa kumpaa vanhempaa. Toisaalta lapset osasivat myös kertoa, että usein auttaa, kun alkaa tehdä jotain mukavaa, kertoo asiasta kaverille tai soittaa vanhemmalle. Projek- 9 (40)

10 tissa tapasimme vuotiaita lapsia, pääasiassa tyttöjä. Lasten tapaamisten rinnalla toinen työntekijä tapasi aina vanhempaa /vanhempia. Lasten tapaamisia mallinnettiin hyödyntäen osittain mm. lasten eroryhmän (Lehtinen & Lätti; Entäs minä) materiaalia sekä käyttäen theraplayleikkejä ja eroteemaan liittyviä kuvakirjoja tai satuja. Isompien lasten kanssa työskentelyssä käytettiin myös Taikuri-salkku- ja Vetskari-työvälineitä (Suomen kasvatus- ja perheneuvontaliitto). Tapaamisten päättyessä kysyimme lasten ja vanhempien palautetta työskentelystä. Lapset tiesivät melko hyvin, miksi tulivat työntekijää tapaamaan. Lapset vastasivat kysymykseen Minulla oli tapaamisia työntekijän kanssa koska.; äiti oli huolissaan minun jaksamisesta, Tulin tänne äidin kanssa, juteltiin vähän iskä-juttuja, Eron takia ja iskä sano, et siks kun mä en välillä tottele. Lapset pitivät tapaamisissa eniten piirtämisestä, maalaamisesta ja pelaamisesta. Hankalalta tuntui välillä isä-asioista puhuminen tai kirjojen lukeminen. Tapaamisissa luetut kirjat liittyivät erotilanteeseen ja toivat siten eroasiat, lasten ja aikuisten tunteet sekä perheiden erilaiset tilanteet tapaamisiin konkreettisesti mukaan. Vanhempien palautteissa nousi esiin mm. helpotus siitä, että lapsi sai apua ja puhuminen eroasioista helpottui. Vanhemmat pitivät myös itselleen tärkeänä mahdollisuutta saada puhua hankalista asioista ulkopuolisen, puolueettoman ihmisen kanssa. Hyvää palautetta saimme myös palvelun nopeasta saatavuudesta. 4.2 Vertaisryhmätoiminta Vertaistuki on kokemusten jakamista ja yhdessä oppimista, se on antamista ja saamista samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien ihmisten kesken. Samankaltaisten elämäntilanteiden kautta osallistujat tietävät toisen tunteista ja voivat kokea tulevansa ymmärretyiksi toisella tavalla kuin ammattilaiset voivat ymmärtää. Vertaisryhmässä on mahdollisuus oppia kuulemalla toisten selviytymiskeinoja ja kokemuksia sekä samalla tarjota tukea ja apua muille kertomalla omista kokemuksistaan. Vertaisryhmän toiminta perustuu avoimuuteen, tasa-arvoisuuteen, osallistujien keskinäiseen kunnioitukseen, asioiden jakamiseen ja vastuunottoon. Vertaisryhmät voivat olla vapaamuotoisesti organisoituneita tai ammatillisesti ohjattuja (Järvinen & Taajamo; 2006). Eroperheen kahden kodin lapset projektin järjestämät ryhmät ovat olleet ammatillisesti ohjattuja ryhmiä. Ryhmämallina on käytetty Neuvokeskuksen kehittämää Vanhemman neuvo -ryhmää eronneille tai eropäätöksen tehneille vanhemmille sekä Eroneuvo-tilaisuutta eronneille tai eroa pohtiville vanhemmille. Ryhmien ohjaajat ovat käyneet Vanhemman neuvo ja Eroneuvo - menetelmäkoulutukset. Lasten eroryhmä perustuu Jyväskylän Perheneuvolassa kehitettyyn Entäs minä -malliin. Vanhemman neuvo -ryhmäläisten kokemuksia vertaisuudesta: muiden kokemukset tärkeitä ei tarvi miettiä yksin salliva turvallinen ilmapiiri lupa olla rikkinäinen oikeita kokemuksia eikä mitään kirja tietoutta samassa veneessä ollaan, mutta eri aalloilla hyvä ryhmähenki, nauruakin on, luottamus toisiin -> tunsin lämmön ja yhteenkuuluvuuden tunteen 10 (40)

11 4.2.1 Lasten eroryhmät Lasten eroryhmiin osallistui 14 lasta, lasten ryhmien rinnalla toimineisiin vanhempien ryhmiin 21 vanhempaa. Lasten eroryhmä tarjoaa lapselle mahdollisuuden käsitellä vanhempien eroa, siihen liittyviä tunteita sekä arjen muutoksia. Tavoitteena on tukea lapsen kehitystä hankalassa elämäntilanteessa ja antaa lapselle tietoa eroon liittyvistä asioista. Ryhmä mahdollistaa asioiden jakamisen leikin, kertomusten ja toiminnallisten harjoitusten kautta. Tutkimusten ja kokemusten mukaan lapset hyötyvät vertaisuudesta siinä missä aikuisetkin. Lehtisen ja Lätin mukaan ryhmässä tapahtuva eroasioiden käsittely on lapselle turvallinen ja tehokas ympäristö tunnetason oppimiseen ja ohjaukseen sekä selviytymiskeinojen opetteluun (Lehtinen & Lätti 2011 a). Lasten eroryhmän suunnittelu käynnistyi projektissamme tutustumalla erilaisiin, jo kehitettyihin ryhmämalleihin. Meitä kiinnosti erityisesti Jyväskylän Perheneuvolan psykologien Lehtisen ja Lätin kehittämä Entäs minä -malli. Ryhmämallissa ennen ryhmän alkua tavataan kaikki lapset ja vanhemmat perheittäin, lasten ryhmä kokoontuu 8 kertaa ja sen rinnalla kokoontuu vanhempien ryhmä kolme kertaa. Ennen ryhmän aloittamista kävimme Jyväskylässä Lehtistä ja Lättiä sekä Taikuri ja Vetskari -mallien kehittäjää, lasten ja nuorten psykologia Niemelää, tapaamassa. Päädyimme ajatukseen toteuttaa lasten eroryhmiä Päijät-Hämeessä mukaillen Entäs minä - ryhmämallia. Hankkeen aikana ohjasimme kolme lasten eroryhmää, joista kaksi oli alakouluikäisille lapsille ja yksi 5-6 -vuotiaille, päiväkodissa toteutettuna. Osa vanhemmista, jotka ilmoittivat lapsensa kouluikäisten lasten ryhmiin, oli käynyt Vanhemman Neuvo -vertaistukiryhmän, josta sai tietoa myös lasten ryhmistä, osa oli kuullut ryhmistä järjestämissämme koulutuksissa ja muutamat löysivät tiedon netistä tai ohjautuivat esim. perheneuvolan kautta. Kouluikäisten lasten ryhmissä näkyi vanhempien vahva sitoutuminen sekä lasten että vanhempien ryhmätapaamisiin. Poissaoloja ryhmistä oli vain lapsen sairastuttua. Päiväkodissa toteutetussa ryhmässä vanhempien sitoutuminen oli heikompaa, lapset olivat useammin pois vapaapäivien tai vanhemman unohduksen vuoksi. Toteuttamiemme lasten eroryhmien käytännöistä ja toimintaperiaatteista; 1. Lapsen aloittaessa eroryhmän on hyvä, että vanhempien erosta on kulunut aikaa vähintään puoli vuotta, jotta arki on rakentunut uudelleen. Toisaalta lapsen aloittaessa ryhmän erosta voi olla aikaa useampi vuosikin, sillä lapsen tapa reagoida eroon ja siihen liittyviin asioihin vaihtelee ikäkausittain. 2. Ennen ryhmän alkamista ohjaajat tapaavat jokaisen lapsen ja vanhemmat / vanhemman. 3. Vanhempien ryhmän materiaalipaketit lähetetään postissa niille vanhemmille, jotka eivät osallistu ryhmätapaamisiin. Lasten eroryhmässä; käydään läpi lasten ajatuksia ja kokemuksia muuttuneessa perhetilanteessa nimetään ja annetaan tilaa eroon liittyville tunteille sekä harjoitellaan tunteiden ilmaisua 11 (40)

12 annetaan tietoa siitä, mitä erossa tapahtuu. Mietitään ja jaetaan eron vaikutuksia lapsen arkeen esim. asumista, kavereita, koulua, läheisiä ihmissuhteita (isovanhemmat, serkut, kummit) annetaan keinoja muutoksista selviytymiseen. Mietitään yhdessä nykyhetkeä ja tulevaisuutta. Lasten ryhmäkertojen teemat: 1. Erootteks te? Millaista kotona oli juuri ennen eroa ja kuka kertoi lapselle erosta. Tunne hämmennys. 2. Miks teidän pitää erota ja missä mä sit asun? Mitä lapsi on ymmärtänyt ja mitä hänelle on kerrottu eron syistä. Tunne syyllisyys. Mitkä asiat ovat eron jälkeen eri tavalla lapsen elämässä. Tunne pelko. 3. Mul on sitä ikävä Mitä kaikkea ja ketä voi ikävöidä eron jälkeen. Tunne ikävä ja suru 4. Mä haluaisin, et me asuttais kaikki yhdessä Eron hyväksymisen vaikeus ja mikä siinä voisi auttaa. Tunne pettymys 5. Mua ottaa päähän Vihan tunteiden kanssa selviäminen. Tunne viha 6. Ne on aikuisten asioita ja Kyllä mä selviän Millaisia aikuisten asioita lapsi voi joutua miettimään eron jälkeen. Tunne -helpotus. Selviytyminen, omat voimavarat ja suuntautuminen tulevaisuuteen. Tunne - ilo Lasten eroryhmään liittyvä vanhempien ryhmä: Tavoitteena tehdä vanhemmalle näkyväksi eroa lapsen kannalta ja auttaa vanhempaa tukemaan lasta erotilanteessa. Nostetaan esiin molempien vanhempien tärkeyttä ja vanhemmuuden jatkumista eron jälkeen. Ryhmän fokus on lapsessa. Ryhmätapaamisen teemat 1. Lasten eroryhmän esittely Lapsen reagointi eroon 2. Lapsen eroon liittyvät tunteet Lapsen tunteiden kohtaaminen 3. Lapsen tukeminen tunneilmaisussa Lapsen lojaliteettiristiriita Lapsen sopeutumista tukeva vanhemmuus eron jälkeen Lasten mielestä ryhmässä: Mukavinta oli: leikit, mittaus (mitattiin lakunarulla esim. hauiksen ympärys, hymyn mitta jne), tunnekortit, erosta puhuminen, karateiskut, herkut, piirtäminen, hyvä yhteishenki, Petterin päiväkirja, yhdessä luotu kuvitteellinen perheen erotarina, kiukkuajokortin tekeminen. Mistä et pitänyt:, useimmilla lapsilla ei ollut mitään tässä kohdin, muutamat eivät pitäneet Petterin päiväkirjasta, tai se harmitti, jos ei ehtinyt piirtää. Ohjaajien kokemus oli, että toisessa kouluikäisten lasten ryhmässä tehty kuvitteellinen perheen erotarina oli lapsille mieluisinta ja merkityksellistä. Tarinaa luotaessa ja lasten kuvittaessa sitä syntyi hyviä keskusteluja ja lasten kokemukset ja ajatukset tulivat luontevasti esiin. Oli vaikuttavaa kuulla lasten puhuvan ajatuksistaan, miksi kuvitteellisen perheen vanhemmat erosivat, kuka asuu kenenkin luona ja mihin kaikkeen ero vaikuttaa lasten elämässä. Viimeisellä kerralla pohdittiin, mitä hyvää erosta seurasi perheelle. Yhteisen pohdinnan jälkeen hyvinä asioina nousi esiin mm. mummon tai kummien asuminen lähempänä tai se, että lapset saivat uusia ystäviä. 12 (40)

13 Tilanne, jossa vanhemmat kertovat lapsille eroavansa. Ryhmän ensimmäinen tapaaminen. Tunteena hämmennys. Isä itkee kotona kun ne eros ja juttu meni sirpaleiksi. Yhteiselo ei enää onnistu. Ryhmän neljäs tapaaminen. Tunteena pettymys. 13 (40)

14 Yhden vanhemman kokemuksia lasten eroryhmästä: Lasten eroryhmästä jäi erittäin positiiviset muistot sekä lapsille että lähivanhemmalle. Kokemuksena tuo oli parempi kuin osasi odottaakaan. Ryhmätapaamiset olivat lapsille mieluisia ja lapset lähtivät ryhmään aina innoissaan. Tapaamisten ohjelma oli hyvin suunniteltu ja eteni loogisesti lasten ryhmäytymisen huomioonottaen. Lapset ovat ryhmän jälkeen osanneet puhua paremmin vaikeista tunteistaan. Vaikeiden, eroon liittyvien tunteiden käsittely kotona oli jäänyt hieman "vaiheeseen" sairastuessani vakavasti pian eron jälkeen. Sairauden myötä arki oli hengissä säilymisen taistelua tunnepuolen asioiden jäädessä taustalle. Ajankohta ryhmälle oli meille juuri se oikea elämän asettauduttua jälleen uomiinsa. Huomioin lapsille olevan tärkeää se, että ryhmässä käsitellyt asiat olivat heidän omia juttujaan, joista he saivat niin halutessaan puhua tai olla puhumatta kotona. Uskoisin myös, että lasten kokemukset vertaisryhmässä ovat vahvistaneet heidän itsetuntoaan. Ryhmän jälkeen lapset ovat ymmärtäneet paremmin, ettei vanhempien ero ole millään tavoin heidän syytään ja että vanhemmuus jatkuu erosta huolimatta. Lapsilla on lupa rakastaa molempia vanhempiaan ilman lojaliteettiristiriitoja. Vanhempana olisin voinut yrittää käsitellä lasten kansa samankaltaisia teemoja kotona, mutta uskoisin, että lasten oli helpompi puhua vaikeista asioistaan ulkopuolisille. Itse, omatoimisesti en olisi päässyt näin hyvään lopputuloksen. Ryhmän vanhempien tapaamiskerrat toivat hyvin esiin sen, että samankaltaisten asioiden parissa eroperheen lapset painivat arjessaan. Toivoisin, että jatkossakin eroperheen lapsilla olisi mahdollisuus saada käsitellä tunteitaan ammattitaitoisten ja empaattisten ohjaajien parissa. Lapsissa on tulevaisuus ja heidän mahdollisten tunne-elämän vaurioiden ennaltaehkäisyyn kannattaa panostaa. Jos jotain ryhmästä muuttaisin, niin keksisin ryhmälle vetävän ja lyhyen nimen. 14 (40)

15 Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmä Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmä on Neuvokeskuksessa kehitetty, ammatillisesti ohjattu, suljettu ryhmä eronneille äideille ja isille, joilla on alaikäisiä lapsia. Ryhmä kokoontuu kahdeksan kertaa, viikon välein. Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmän tavoitteena on tukea oman ja yhteisen vanhemmuuden säilymistä erotilanteessa sekä nostaa lapsen tarpeita ja hyvinvointia esiin. Ryhmä mahdollistaa myös vertaisuuden kokemuksen ja antaa tilaa jakaa omia tunteita, ajatuksia ja pelkoja eron jälkeiseen vanhemmuuteen liittyen. Vertaistuessa merkittävää on kokemusten jakaminen ja oppiminen sekä omista että toisten kokemuksista. Ryhmätapaamisiin ohjaajat tuovat tietoa eroprosessista ja eron jälkeisestä vanhemmuudesta. Tiedon avulla voidaan auttaa vanhempia jäsentämään uutta elämäntilannetta ja työstämään tunteitaan. Ryhmässä keskustellaan myös niistä muutoksista, joita aikuisten ja lasten elämään tulee vanhempien parisuhteen päättyessä. Keskeisiä teemoja tapaamisissa ovat yhteistyövanhemmuus, vanhempien luottamus toisiaan kohtaan, vuorovaikutustavat ja lapsen asema erossa. Ryhmäkerrat rakentuvat kotitehtävien purusta, ohjaajan alustuksesta, joka liittyy tapaamiskerran teemaan sekä pienryhmätehtävistä ja yhteisestä keskustelusta Vanhemman neuvo toiminnan lähtökohtana on Eron jälkeisen vanhemmuuden pohtiminen lasten ja aikuisten näkökulmasta Siirtää ajatuksia menneestä nykyhetkeen ja tulevaisuuteen Pyrkiä vanhempien keskinäisistä ongelmista ja hankalaksi kokemista asioista kohti toimivia ratkaisuja Tarkastella ja kehittää omia vuorovaikutustapoja (Vanhemman neuvo vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja) Vanhemman neuvo- ryhmän tapaamisten teemat 1. Eron tuomat muutokset aikuisen ja lapsen elämässä 2. Yhteinen vanhemmuus 3. Lapsen tunteet ja tarpeet vanhempien erotessa 4. Vanhemmuus ja lapsen arki 5. Vuorovaikutustavat 6. Ongelmista kohti ratkaisua 7. Sosiaaliset verkostot 8. Uudet suhteet ja vanhemmuus (Vanhemman neuvo vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja) 15 (40)

16 Vanhemmuuden peruuttamaton kolmio Vanhemmuuden kolmio kuvaa perheen tilannetta eron jälkeen. Eron jälkeen vanhempien välinen parisuhde on katkennut, mutta vanhemmuussuhde jatkuu läpi elämän. lapsi Ryhmäläisen kommentti keskusteltaessa vanhemmuudesta ja vuorovaikutuksesta: laita taas se kolmio näkyviin, kun se kuvaa niin hyvin, mistä erossa on kyse lasten kannalta - äiti puoliso isä puoliso Vanhemmuussuhde jatkuu läpi elämän Parisuhde päättyy Ero itsessään ei tutkimusten mukaan vahingoita lasta, olennaista on miten ero hoidetaan ja miten vanhemmat pystyvät huolehtimaan lapsesta yhdessä eron jälkeen. Vanhempien välinen sovinnollisuus on merkittävin tekijä, joka suojaa lasta eron kielteisiltä vaikutuksilta. (Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja). Vanhemman neuvo -ryhmiä on Lahden ensi- ja turvakotiyhdistyksessä ohjattu vuodesta 2009 kerran vuodessa. Hankkeen aikana ( ) ryhmä toteutettiin keväisin ja syksyisin. Pääsääntöisesti ryhmät saatiin koottua hyvin ja ryhmiin osallistui 6-8 vanhempaa kerralla. Ryhmissä oli sekä äitejä että isiä, mikä on hyvä ryhmän toimivuuden kannalta. Rikkautta ja näkökulmia keskusteluihin tuo myös vanhempien erilaiset tilanteet ryhmissä on jättäjiä, jätettyjä ja niitä, jotka sanovat eron olleen yhteinen päätös. Hankkeen aikana ohjattiin 4 ryhmää. Ryhmiin osallistui 28 vanhempaa; 23 äitiä ja 5 isää. Vanhempien kautta ryhmä kosketti 68 lasta. Ryhmäläisten ajatuksia Tekee hyvää huomata ja kuulla, että erosta seuraa hyviäkin asioita. Tunteena iloisuus, elämää ja iloa on eronneillakin, kun muutan asennetta. Kykeneekö kukaan täyttämään näitä vaatimuksia ja ohjeita? Intensiivistä keskustelua ja provosointia. Laittoi miettimään, tuli oivalluksia, enää kaksi ryhmäkertaa jäljellä, mitä sitten? Käytännön neuvot ovat edistäneet aikuisten ja lasten hyvinvointia. On arvokasta kuunnella ja tulla kuulluksi. Vanhemman neuvo -ryhmä oli minulle tärkeä ponnahduslauta erokriisissä. Ja mikä tärkeintä eron jälkeen vaikeuksien jatkuessa, 16 (40) tiesin mistä hakea tukea/apua/neuvoa!

17 Ryhmäläisen kokemuksia Vanhemman neuvo ryhmästä Kun minä erosin reilu vuosi sitten, oli se shokki, järkytys, vaikka olin salaa ajatusta erosta mielessäni pyörittänyt, mutta en ikinä uskonut siihen pystyväni. Ja näin jälkeenpäin ajatellessani, ero on yksi ihmisen elämän suurimpia kriisejä, mitä valitettavasti hyvin monet joutuvat käymään läpi. Joskus se on kuitenkin väistämättä edessä, ennemmin tai myöhemmin ja ainut ja paras vaihtoehto koko perhettä ajatellen. Muistan vielä, ja varmasti lopun elämäni, sen epätoivon hetken, kun istuin tässä uuden elämäni alun kodissa, tämän pöydän ääressä, hyvin epätoivoisena ja yksin. Todella väsyneenä. Minulla oli vain yksi ajatus päässäni, että nyt on pakko saada apua, ihan mistä tahansa, kunhan joku auttaa selviytymään. Entisen miehenikään kanssa mikään yhteistyö ei onnistunut lasten suhteen, päinvastoin. Minusta tuntui, että lasten olokin menee vain huonompaan suuntaan, koska toinen osapuoli ei osaa ajatella järkevästi lasten parasta, vaan keskittyy vain itseensä. Minun yksin piti olla siis se, joka hakee apua meille kaikille tässä uudessa, vieraassa tilanteessa. Minä siis pakotin itseni, niin vaikeata kuin se olikin ja jonkun aikaa siinä menikin, ottamaan puhelimen käteeni, kaivamaan jostain esitteen Ohjeita eroavalle, jonka viimeisellä sivulla oli lista eri tahojen nimiä, projekteja ja puhelinnumeroita, Siitä rupesin sitten soittelemaan, numero kerrallaan, aina välillä pettyen ja taas voimia keräten ja uudestaan numeroita valiten ja tilanteeni kertoen. Mutta se kannatti, siitä lähti selviytymisen polkuni, kun minulle joku ystävällinen ihminen tarjosi apua, mahdollisuuden päästä eroprojektin Vanhemman neuvo -ryhmään, puhumaan asioista ammattilaisten ja toisten ryhmäläisten, samassa tilanteessa olevien kanssa. Toisissa paikoissa olisin joutunut odottamaan vuoden avun saamista tai sitten maksamaan avusta, joka ei siinä tilanteessa ollut minulle mitenkään mahdollista. Ensi- ja turvakoti heitti minulle siis pelastusköyden, kun sitä silloin kipeästi tarvitsin selviytyäkseni, päästäkseni oikean elämästä selviytymisen polun alkuun, ja veti minut rannalle, turvaan, avun piiriin. Sain apua itselleni, lapsilleni ja myös tätä kautta kiertoteitse entiselle miehelleni, apua, jota en olisi muualta voinut saada! Ryhmä ja loistavat, ammattitaitoiset työntekijät olivat minulle korvaamaton apu siinä tilanteessa, jonka avulla pystyin pääsemään tähän onnelliseen tilanteeseen. Voin sanoa, että selviydyin kovan työskentelyn kautta. Nyt olen onnellinen, tiedän, että pärjään ja lapseni voivat paremmin ja selviytyivät pahimman yli ja ovat onnellisia kanssani. 17 (40)

18 Ajatuksia Vanhemmanneuvo-ryhmän ohjaajana toimimisesta Mikä on Vanhemmanneuvo, kysyi kerran eräs Teuvo? Se on Neuvo-hankkeen kehittämä malli, jot muut ei käyttää salli. Siihen kuuluu koulutus hyvä, joka antaa tiedon syvän. Tän koulutuksen kävin vuonna nollaysi, ei keli ollut silloin sysi. Ain autolla Hesaan ajettiin ja parkkipaikkoja hajettiin. Meit mukana oli kolmen ryhmä, ei kukaan meistä ollut tyhmä. Tää koulutus oli idea hyvä, sai sieltä erotiedon jyvän. Siel lapsen asemaa erossa turvattiin ja joskus kahvillekin kurvattiin. On vanhempien sovinnollisuus tärkeä ja siinä on järkeä. Jos lapsen menetyksiä erossa minimoidaan, niin silloin kaikki hyvin voidaan. Nää opit Riitta meille päähän pänttäs ja matskut hyvät mukaan pränttäs. Näit ryhmiä oon ohjannut jo monta, se työ ei oo lohdutonta. On joskus jollain mieli apea ja tie voi tuntua olevan kapea. Mut vertaisuus tuo virtaa ja voimaa, meno on silloin tasaista ja loivaa. Mukaan mahtuu tarina jos toinen ja illankulku on aikamoinen. Joka ilta on seikkailu uus ja joskus olona on toiveikkuus. Tunnelma on aina tiivis ja usein meil on hyvä fiilis. Meit ohjaajia on ollut aina kaksi, silloin pistää paremmaksi. Se homma on välil aika rankkaa ja vaatii kokemusta vankkaa. Hereil pitää olla koko aika ja välil pitää tehdä joku taika. Toinen toistamme tuetaan ja ajatuksiamme luetaan. Ryhmän purku on meille tärkee ja se jättää hyvää jälkee. Mut silti ajatuksia tulee uniin ja välil piirtyy öisiin kuviin. Mitä ryhmäläiset meille sanoo, ne joskus tapaamisille jatkoja anoo. He keskenään voi kyl tavata ja lisää asioita avata. Mut kun aikaa kuluu vuotta puoli, ei kellään ole silloin huoli. Me ryhmä viel kerran tavataan ja toisiamme halataan. Jollekin kuuluu hyvää ja rakkautta syvää. Toisen tunne voi olla paha, ei edes auta osituksessa saatu raha. Ei ole myöskään hyvä, jos lasten tunne on ikävä syvä. Näin joskus lapset sanoo, kun hän vanhempiaan janoo: On aina ikävä vanhempaa toista, ei edes valokuva sitä poista. Jos äiti ja isä yhteen palais ja vielä kerran toisiaan halais. Se toive ois mun hartain ja Joululahjoista parhain. Riimit rustasi: Vanhemman neuvo-ryhmän ohjaaja Mika Ketonen 18 (40)

19 Eroneuvo-tilaisuudet Eroneuvotilaisuuksia järjestettiin Lahdessa 4-5 / vuosi ja 2 /vuosi Heinolassa. Eroneuvo-tilaisuus on Neuvokeskuksessa kehitetty ryhmämuotoinen eropalvelu. Eroneuvo, jonka toteuttavat ammattilaiset ja vapaaehtoiset yhdessä, on kahden tunnin mittainen kokonaisuus. Tilaisuudessa ammattilainen pitää eroteemaan liittyvän alustuksen, jonka jälkeen asiakkailla on mahdollisuus keskustella vapaaehtoisten vertaisten kanssa omasta tilanteestaan. Keskustelun lomassa koulutetut vapaaehtoiset kertovat asiakkaille omista erotilanteistaan, mikä heitä on auttanut selviytymään ja miten yhteinen vanhemmuus on rakentunut eron jälkeen. Asiakkaille ryhmään kuulumisen kokemus ja tunne siitä, että muutkin läpikäyvät tai ovat läpikäyneet samanlaisia tunteita helpottaa eroon liittyvää kipuilua. Eroneuvotilaisuuden lopussa työntekijä kertoo alueen eropalveluista. Eroneuvotilaisuudet on tarkoitettu eroa pohtiville tai jo eronneille vanhemmille sekä eroperheiden läheisille, kuten isovanhemmille. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia, niihin tullaan anonyymisti eikä niihin tarvitse ilmoittautua etukäteen. Eroneuvotilaisuudet järjestettiin Lahdessa Perhetuvalla ja Heinolassa Perhekeskuksessa. Iltoihin osallistui 2-8 asiakasta sekä useimmiten kaksi vapaaehtoista vertaistukijaa tilaisuuden vetäjien lisäksi. Toisinaan, kun asiakkaita oli vähän, kipuilimme pienen osallistujamäärän kanssa. Mielissämme heräsi kysymys, miten palvelu tavoittaa asiakkaat ja miten illan yhtenä tavoitteena oleva vertaisuus toteutuu. Ohjaajien kokemus tilaisuuksista oli kuitenkin, että vaikka tilaisuuteen tulisi vain yksi asiakas, se on hänelle merkittävä kokemus, ja voi tuoda rohkaisua ja uskoa hankalistakin tilanteista selviytymiseen. Asiakkaat tulivat Eroneuvo-tilaisuuksiin selkeyttääkseen ajatuksiaan oman erotilanteensa osalta, muutamat olivat vielä eron pohdintavaiheessa ja kaipasivat lisätietoa ja vertaistukea ratkaisun tekemiseen. Toisilla taas oli hankala erotilanne ja he halusivat jakaa kokemuksiaan ja saada tietoa, miten asioita voisi hoitaa eteenpäin. Tilaisuuksissa asiakkaat toivoivat saavansa myös tietoa ja tukea eroasioiden käsittelyyn lasten kanssa. Eroneuvo-iltoihin tuli myös isovanhempia, joilla on huolta omien lastensa erotilanteesta sekä lapsenlapsista. Asiakkaiden palautetta Eroneuvotilaisuuksista Mikä Eroneuvossa oli hyvää: Mikä olisi voinut olla toisin: kuuli erilaisia tarinoita ja selviytymistapoja aikaa olisi voinut olla hyvä alustus enemmän keskusteluille vertaistuki, vapaaehtoisten mukana oleminen enemmän osallistujia aihe ja oppaat puhuttiin paljon lapsen näkökulmasta avointa keskustelua Vertaisten merkitys: omakohtainen kokemus tärkeä kuulla keskustelevat ja kuuntelevat vapaaehtoiset vertaistuki tärkeää 19 (40)

20 Asiakkaiden saaman tuen lisäksi Eroneuvo tarjoaa vapaaehtoisille mahdollisuuden olla mukana kansalaistoiminnassa. Yengin mukaan (2002) suomalaisten naisten motiivit osallistua vapaaehtoistyöhön ovat auttamisenhalu, mahdollisuus oppia uutta sekä mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin. Eroneuvossa vapaaehtoistyö on sekä palkitsevaa että haastavaa. Tilanteessa vapaaehtoisen mieleen palautuu oma ero ja siihen liittyvät tunteet ja tilanteet. Palkitsevuutta tuo työn merkityksellisyys, mahdollisuus tukea eronneita tai eroa pohtivia vanhempia omien kokemustensa kautta. Palkitsevaa on myös uuden oppiminen ja yhteenkuuluvuuden tunne. Eroneuvotilaisuuden jälkeen vetäjä ja vapaaehtoistyöntekijät purkavat tilaisuuden ja asiakkaiden esiin nostattamia tunteita. Vetäjät huolehtivat, että vapaaehtoiset voivat lähteä Eroneuvosta kotiin hyvillä mielin. (Eroneuvo-palvelun käsikirja) Hankkeen aikana tehtyä materiaalia Ohjeita eroavalle Hanketyön alkuvaiheessa nousi esiin ammattilaisten ja asiakkaiden tarve löytää helposti eroon liittyvää tietoa. Vihkosta kootessa hankkeen ohjausryhmä käytti kiitettävästi verkostojaan, jotta asiat tulivat oikein ja ymmärrettävästi esiin. Ensi- ja turvakotien liiton lakimies tarkisti lakiin liittyvien asioiden oikeellisuuden, Lahden seudun yhärit puolestaan keräsivät käytännön hoidettavien asioiden listan. Vihkoseen on koottu eroon liittyvää tietoa avioeron hakemisesta ja vanhempien yhteisesti sovittavista asioista. Opas sisältää myös tietoa, miten auttaa lasta erotilanteessa. Opasta on jaettu Päijät-Hämeen kuntiin eri toimijoille ja heidän kauttaan asiakkaille noin 2000 kpl. Opas on saanut kiitosta käytännönläheisyydestään ja sitä on muokattu myös soveltuvaksi esim. Lappeenrannan seudulle. Äiti ja isä eroavat kuinka minun käy? Yhteistyössä Eväitä eron jälkeiseen vanhemmuuteen -hankkeen kanssa muokattiin Äiti ja isä eroavat kuinka minun käy? -vihkonen (Tampereen perheneuvolan malli). Vihkonen auttaa vanhempia sanoittamaan, miten voi kertoa lapselle vanhempien erosta. -nettiportaali Neuvokeskuksen aloitteesta Eroperheen kahden kodin lapset -projekti lähti mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan eroauttamisen nettiportaalia, Portaalin käytännön toteutuksesta vastasi Helsingin Haaga-Helia sekä myöhemmin Lahden ammattikorkeakoulu. Päijät-Häme oli alueena sopivan kokoinen portaalin pilotoimista ajatellen ja eroauttamisen yhteistyöverkosto oli jo toi- 20 (40)

21 miva. Portaali saatiin käyttöön kesällä 2013 Päijät-Hämeessä ja se on laajentumassa alueittain valtakunnalliseen käyttöön. Portaalista löytyy hakutoiminnoilla palveluita parisuhteen pulmiin, erotilanteeseen ja eron jälkeiseen elämään sekä lapsille että aikuisille. Päijät-Hämeessa portaali on saanut kiitosta sekä ammattilaisilta että asiakkailta. Kävijämäärät vaihtelevat päivittäin välillä Hankkeen järjestämät koulutukset Yhtenä hankkeen tavoitteena oli vahvistaa osaamista ja tuoda välineitä varhaisen tuen työntekijöille eroperheiden kanssa työskenneltäessä. Ajatuksena oli, että lisäämällä ammattilaisten tietoisuutta eropalveluista, eroon liittyvistä asioista ja tarjoamalla välineitä erotyöskentelyyn saavat perheet aiempaa paremmin ja monipuolisemmin tukea erotilanteessa. Osaamisen lisääntyessä tuki perheille mahdollistuu peruspalveluissa, jolloin erityispalveluiden tarve vähenee. Perheiden näkökulmasta on luontevaa, että tukea ja neuvoja saa esim. varhaiskasvatuksesta ja koulusta, joissa perheet asioivat päivittäin. Lahdessa järjestettiin Ero lapsiperheessä -koulutus kesällä 2012, kouluttajana toimi Neuvokeskuksen silloinen koulutuspäällikkö Riitta Mykkänen-Hänninen. Koulutukseen osallistui noin 50 henkilöä sekä järjestöistä että kunnista. Koulutuksen tavoitteena oli lisätä työntekijöiden valmiuksia kohdata perustyössään eroperheitä ja perheitä, joissa harkitaan eroa. Koulutuksessa kiinnitettiin huomiota lapsen näkökulmaan ja pohdittiin eron jälkeisen vanhemmuuden tukemista. Tulen käyttämään oppimiani asioita omassa työssäni. Koulutus oli ajatuksia herättävä. Välitän tietoa koulutuksen sisällöstä muille työntekijöille työyhteisössäni. Kesällä 2013 järjestettiin Miten tukea lasta vanhempien erotessa luennot. Kouluttajina toimivat suunnittelija Salla Frisk Neuvokeskuksesta ja projektin vastaava Anne Meritie. Teemoina luennossa olivat ero lapsiperheessä on koko perheen kriisi, mitä vanhempien ero tarkoittaa lapsen elämässä ja miten tukea lasta vanhempien erotessa? Luennolla tarkasteltiin vanhempien eroa erityisesti lapsen näkökulmasta ja käytiin läpi työntekijän roolia. hyvää käytännön tietoa ja materiaalin esittelyä ajankohtaista tietoa, näihin asioihin törmää päivittäin hyvä kuulla eri ammattiryhmien ajatuksia sai tukea omalle toiminnalle Näiden koulutusten kautta haluttiin avata ammattilaisille erityisesti vanhemmuuden näkökulmaa erotilanteessa; vaikka parisuhde päättyy, niin vanhemmuussuhde jatkuu läpi elämän. Toinen vahva teema oli lapsen tukeminen vanhempien erotessa, miten olla aikuisena läsnä lapselle elämän pulmakohdassa ja miten lapsen reagointi erotilanteeseen voi näkyä arjessa. Palveluohjauskoulutus-malli kehitettiin yhteistyössä Neuvokeskuksen kanssa. Ensimmäinen koulutus järjestettiin syksyllä 2012, toinen keväällä Kouluttajana toimi Neuvokeskuksen suunnittelija Antero Kupiainen. Koulutusten kautta tavoitettiin noin 200 päijät-hämäläistä, eroperheitä työssään 21 (40) tämän koulutuksen. Hienoja palveluita jo tarjolla ja uusia tulossa, wau. Tulee varmasti käyttöön omassa työssä. Tieto palveluista ja palveluohjauksesta saadaan levitettyä laajemmalle esim. päiväkodeista tulisi olla vähintään 1hlö/pk käynyt

22 kohtaavaa ammattilaista. Osana koulutuspäivää alueella toimivat eroauttajat, Perheneuvola, Perheasiainneuvottelukeskus, Eroperheen kahden kodin lapset -projekti ja Miessakit kertoivat palveluistaan. Useimmat perheet hyötyisivät avusta eroa pohtiessaan tai erotilanteessa, palvelut ovat kuitenkin usein sekä perheille että perheitä kohtaaville ammattilaisille vieraita. Tavoitteena onkin, että alueellisten palveluohjauskoulutusten ja toimijoiden välisen yhteistyön ja tuttuuden kautta voidaan luoda toimivaa palveluohjauskulttuuria. Hankkeen aikana järjestettiin Vanhemmuuden ja Parisuhteen palikat -koulutuksia yhteensä 10 kertaa. Kouluttajana toimi Kirkkohallituksesta Arja Seppänen kolme kertaa sekä Heinolan perhekeskuskoordinaattori Kirsi Mäkilä ja Eroperheen kahden kodin lapset projektista Anne Meritie seitsemän kertaa. Koulutuksiin osallistui yhteensä noin 280 henkilöä sekä järjestöistä että kunnista. Palikkatalon perusidea on konkretisoida käytännönläheisesti parisuhteen tai vanhemmuuden eri alueita ja tätä kautta tukea ihmisiä ymmärtämään suhdeasioita/vanhemmuutta paremmin ja keskustelemaan niistä. Parisuhteen/Vanhemmuuden palikat - peruskoulutuksessa tutustuttiin työvälineen käyttöön ryhmien kanssa ja asiakaskeskusteluissa. Koulutuspäivät toteutettiin miniluennoin ja toiminnallisin ryhmätyömenetelmin. Yhteistyössä alueen muiden lapsiperhehankkeiden, Vauvan Taika, Vahva pohja elämään ja Välittäjä 13, järjestettiin Yhteiset perheemme -seminaarisarja. Sarjassa oli kolme luentopäivää, jotka toteutettiin siten, että iltapäivän osuudet oli suunnattu ammattilaisille ja iltaosuudet vanhemmille. Vanhempien luentotilaisuuksiin oli järjestetty lastenhoitomahdollisuus. Ensimmäinen seminaaripäivä järjestettiin , luennoitsijana toimi PsT Saara Salo, aiheena Vanhempien mielialojen vaikutus lapsen kasvuun. PsT Saara Salo Toinen koulutuspäivä pidettiin , aiheena oli Vauvan ja leikki-ikäisen lapsen univaikeudet. Puhujana oli varhaislapsuuden vuorovaikutuspsykoterapeutti, vauvaperhetyöntekijä Kirsi Juutilainen. Viimeisessä seminaaripäivässä aiheena oli Ero lapsiperheessä, puhujana päiväosuudessa oli Neuvokeskuksen suunnittelija Antero Kupiainen. Vanhemmille tarkoitetussa iltatilaisuudessa perheterapeutti Kirsi Heikinheimo puhui aiheesta Vanhempana uusperheessä miten kaikilla voisi olla mahdollisimman hyvä olo. Päivätilaisuuksissa oli osallistujia keskimäärin 100, iltatilaisuudet järjestettiin Lahdessa Ristin kirkossa, osallistujia oli noin 40/tilaisuus. Iltatilaisuudet tarjosivat perheille luennon lisäksi mahdollisuuden kysyä kouluttajilta itselle tärkeistä asioista. 22 (40) Perheterapeutti Kirsi Heikinheimo

23 4.5 Perheille järjestettyjä tapahtumia Eroperheen kahden kodin lapset -projektin puitteissa tarjottiin asiakasperheille mahdollisuuksia perheen yhteiseen toimintaan mm. teatteriretkien, Linnanmäen retkien ja päätöstapahtuman muodossa. Tarkoituksena oli mahdollistaa mukavia, yhteisiä hetkiä lapsille ja vanhemmille hankalan erotilanteen keskellä. Tätä kuvaa hyvin Taikuri-menetelmän korteista lainattu ajatus; Meidän äiti ja isä erosivat. Mä kerroin opelle. Se sanoi, että onpa surullista, mutta jatkoi vielä: Kyllä sinä siitä huolimatta voit elää ihan tavallista toisluokkalaisen elämää. Teatterissa käyminen oli useille lapsille ensimmäinen kerta, eräs 10 v. poika sanoikin äidilleen teatterin päättyessä ja Mika Ketonen voisit sä aina mennä niihin eroryhmiin, niin päästäisiin aina teatteriin. Kevät 2012 Linnanmäen retki, yhdistyksen työntekijöitä; Harri Huittinen, Marjut Pitkänen, Pipsa Savolainen, Hilkka Ahonen 5. VAPAAEHTOISTYÖ ERONEUVO- TILAISUUKSISSA Eroneuvo-palveluiden järjestäminen edellyttää vapaaehtoisten rekrytointia ja kouluttamista sekä vapaaehtoisista huolehtimista. Koulutukset toteutetaan Neuvokeskuksessa kehitetyn mallin mukaan ja ne koostuvat luennoista, keskusteluista, pienryhmä- ja kotitehtävistä. Osana koulutusta koulutettavat osallistuvat Eroneuvo-tilaisuuteen, jolloin hän saa paremman kuvan siitä, millaiseen toimintaan on hakeutumassa. Vapaaehtoisten peruskoulutuksen sisältöjä: Eroneuvo-palvelu eronneen ja eroa harkitsevan vanhemman tukena Vapaaehtoistyöntekijänä Eroneuvossa vapaaehtoistyön periaatteet Ero omana ja toisen kokemuksena Vertaistukijana asiakkaan rinnalla asiakkaan kohtaaminen ja tukeminen Lapsen näkökulma vanhempien eroon Parisuhde päättyy - vanhemmuus jatkuu Eroneuvo- palvelun käsikirja Eroneuvo vapaaehtoisten rekrytointi ja koulutus Lahdessa Kaksi projektin työntekijää ja yksi Jussi-työntekijä osallistui keväällä 2012 Eroneuvo-koulutukseen. Koulutuksen yhtenä osana oli vapaaehtoisten rekrytoiminen ja kouluttaminen Eroneuvo-tilaisuuksiin. Haimme vapaaehtoisia, itse eronneita vanhempia lehti-ilmoitusten ja järjestöjen yhteisen rekrytoin- 23 (40) Eroneuvotoiminnassa oli mukana kuusi koulutettua Eroneuvo-vapaaehtoista.

24 titapahtuman avulla sekä kutsuimme mukaan Vanhemman neuvo-vertaisryhmän käyneitä vanhempia. Rekrytointien kautta saimme kaksi uutta vapaaehtoista, joille järjestettiin 15 tunnin koulutus keväällä Aiemmin toimintaan oli saatu mukaan Neuvokeskuksen koulutukseen osallistunut vapaaehtoinen. Vapaaehtoisten koulutus muodostui viidestä koulutusillasta, jonka lisäksi uudet vapaaehtoiset osallistuivat Eroneuvo-tilaisuuksiin. Pieni koulutusryhmä muodostui hyvin tiiviiksi, keskustelut ja kotitehtävät antoivat tietoa Eroneuvovapaaehtoisena toimimisesta, mutta tarjosivat myös mahdollisuuden pohtia omaa eroa vielä uudelleen erityisesti vanhemmuuden näkökulmasta. Motivaatiostaan osallistua toimintaan vapaaehtoiset sanoivat, että jos oman erokokemuksensa kautta voi auttaa muita samankaltaisessa tilanteessa olevia, niin se on hieno juttu. Vapaaehtoisuus koettiin yhtenä erosta seuranneista hyvistä asioista. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta katsottuna vapaaehtoistoiminta tuo elämään uudenlaisia sisältöjä, lisää osallisuuden kokemuksia ja vaikuttaa vapaaehtoisten elämänlaadun kohenemiseen. Vapaaehtoistoiminnassa näkyy aktiivisten kansalaisten rooli. Projekti onkin tarjonnut vapaaehtoisille mahdollisuuden osallistua mielekkääseen, heitä ja asiakkaita palvelevaan toimintaan omaa erokokemustaan hyödyntäen. Vapaaehtoisten ajatuksia koulutuksesta: tää on melkein kuin omaa terapiaa koulutus keskustellen tuntui sopivalta eroissa on kuitenkin paljon yhteisiä piirteitä, vaikka jokainen ero on erilainen Kouluttajien näkökulmasta koulutuksen toteuttaminen avasi näkökulmia vapaaehtoisuuteen ja vertaisuuden kokemusten merkitykseen. Se, miten tärkeäksi vapaaehtoisten keskinäinen vertaisuus, yhteinen asioiden ja kokemusten jakaminen osoittautui, yllätti meidät kouluttajat. Koulutettavien motivoituneisuus ja pyyteetön halu auttaa muita vanhempia erotilanteessa ilahdutti. Syksyllä 2013 Lahden ensi- ja turvakotiyhdistys osallistui valtakunnalliseen Ensi- ja turvakotien liiton En ainakaan minä - kampanjaan kampanjaan liittyen järjestettiin Lahdessa rekrytointitapahtuma, jonka kautta löytyi sekä koko yhdistykselle että Eroneuvo-palveluun uusia vapaaehtoisia. Yhteinen koulutus uusille vapaaehtoisille aloitettiin marraskuussa Ensimmäisessä illassa esiteltiin yhdistyksen toimintaa ja erilaisia vapaaehtoistyön mahdollisuuksia. Tilaisuuden pohjalta Eroneuvo-palveluun löytyi kolme uutta vapaaehtoista, joiden koulutus käynnistyi joulukuussa Vapaaehtoisten työnohjaus, lisäkoulutus ja virkistys Vapaaehtoisille tarjotaan työnohjauksellisia keskusteluja, koulutusta ja virkistystä muutamia kertoja vuodessa. Eroneuvotilaisuuden jälkeen vapaaehtoiset ja työntekijät jäävät yhdessä 24 (40) Laura Vironen, Merja Airo ja Sanna Peltonen purkamaan tilaisuuden esiin nostattamia tunteita ja ajatuksia. Vapaaehtoiselle tilaisuuden purkaminen antaa mahdollisuuden tunnistaa itsessä heränneitä tunteita ja auttaa erottamaan omat ja asiakkaan tunteet toisistaan. Purkuhetkien lisäksi on järjestetty erillisiä työnohjausiltoja, joissa voi kokea vertaisuutta toisten vapaaehtoisten kanssa ja joissa on mahdollista pohtia omaa

25 vanhemmuutta, omia arvoja ja asenteita ja sekä jakaa omia tunteita ja kokemuksia Eroneuvoilloista. Työnohjausten kautta vapaaehtoiset voivat saada myös kokemusta siitä, että kuulluksi tuleminen, asioiden jakaminen ja läsnäolo voivat voimauttaa ja auttaa eteenpäin. Vapaaehtoisten jatkokoulutusiltojen tavoitteena on ollut tukea vapaaehtoisia tehtävässään, antaa lisätietoa erilaisista aihealueista ja tuoda uusia näkökulmia vapaaehtoisena toimimiseen. Koulutusteemoina on ollut mm. vapaaehtoisena jaksaminen, yhteistyövanhemmuus, onni, onnellisuus ja hyvinvointi. Virkistystapaamisissa on pyritty luomaan ja ylläpitämään hyvää yhteishenkeä ja tutustuttu muiden työmuotojen vapaaehtoisiin. Yhdessä olemme käyneet mm. syömässä ja teatterissa sekä Säröperheille tueksi hankkeen vapaaehtoisten kanssa vietimme keilailtaa. Virkistysiltojen tarkoituksena on myös osoittaa vapaaehtoisille kiitosta ja arvostusta heidän tekemästään työstä. Jatkossa tavoitteena lisäkoulutus- ja virkistysiltojen osalta on tiivistää yhteistyötä Lahden ensi- ja turvakotiyhdistyksen muiden vapaaehtoisten kanssa. Yhdistyksen vapaaehtoisten yhteiset tapahtumat avaavat vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia ja tuovat yhteenkuulumisen kokemuksia. Yksisiipinen on ihminen kaksi siihen tarvitaan, kaksi siipeä, kaksi ihmistä, että voisimme lentää, päästä kauas, lähelle, sisälle. Puuttuvia siipiä ovat ihmiset toisilleen, tikapuita taivaisiin. - Tommy Taberman 6. YHTEISTYÖKUMPPANIT JA VERKOSTOT Projektin yhtenä tavoitteena oli luoda ja kehittää ennaltaehkäisevää eroauttamistoimintaa, johon sisältyy vahvaa yhteistyötä ja kumppanuutta eri yhteistyötahojen kanssa. Päijät-Häme ja Lahti ovatkin valtakunnallisesti hyvin pitkällä eroauttajien välisessä yhteistyössä, mikä näkyy asiakkaille mm. toimivana palveluohjauksena ja tiedottamisena Erotiimi Jo ennen projektin alkua olivat Päijät-Hämeen eroauttajat verkostoituneet ja kokoontuivat Erotiimin merkeissä 3-4 kertaa vuodessa. Hankkeen käynnistyttyä tiimin veto- ja koordinointivastuu siirtyi projektille. Tiimin kuuluu Perheneuvolan, Perheasiain neuvottelukeskuksen, Miessakkien, Tapaamispaikka Avotuvan, Alvari-perhetyön, Kriisikeskuksen, Sosiaalialan osaamiskeskus Verson ja Lahden seudun yhäreiden edustus. Syksyllä 2013 tiimiin tulivat mukaan myös Perheoikeudellisen yksikön lastenvalvojat, mikä on erittäin tärkeää eroauttamistoiminnan kehittämisen ja palveluista tiedottamisen kannalta. Projektin päättyessä ja alueellisen Perheoikeudellisen yksikön 25 (40)

26 aloittaessa toimintaansa siirtyi vastuu tiimistä ensin Sosiaalialan osaamiskeskus Versolle ja myöhemmin mahdollisesti Perheoikeudelliseen yksikköön. Tiimi on koonnut hyvin alueella toimivat eroauttajat ja se on tarjonnut mahdollisuuden kullekin taholle kertoa palveluistaan. Toisaalta tiimissä on mahdollistunut ajankohtaisten, eroihin liittyvien teemojen käsittely ja pohtiminen. Tiimin kautta on voitu luoda yhteistä eroauttamisen kieltä ja tarkastella eroon liittyviä asioita eri näkökulmista. Tiimissä on käynyt myös vierailijoita kertomassa eroauttamisen ajankohtaisista asioista tai uusista työtavoista. Erotiimissä on koottu yhteen Eroauttamisen tuen kanavat ja Vinkkejä, tietoa ja tukea parisuhteeseen. 6.2 Yhteistyö Lahden ensi- ja turvakoti ry:n muiden työmuotojen kanssa Yhdistyksen työmuodot on jaettu kolmeen osaamisalueeseen; vauvaperhetyö, perhetyö ja kriisija väkivaltatyö. Työntekijöiden erityisosaamista on hyödynnetty projektissa perheiden kanssa työskenneltäessä. Yhtenä osaamisen erityisalueena on esiin noussut eroperheet, joissa on väkivaltaa tai väkivallan uhkaa. Erotilanteessa väkivalta tai sen uhka ei useinkaan lopu, vaan se saattaa kärjistyä. Erotilanne onkin riskikohta väkivallalle altistumiselle. Eron jälkeen väkivalta voi jatkua häirintänä tai uhkailuna, joka vaikuttaa lapseen myös eron jälkeen. Ilmiö näkyi muutamissa hankkeen asiakasperheissä. Näitä perheitä tavattiin yhdessä Jussi-työntekijän kanssa ja siten saimme työskentelyyn mukaan väkivaltatyön erityisosaamista. Paritapaamisia oli myös Baby 26 (40)

27 Blues -työntekijän kanssa. Vauvaperheen erotilanteessa projektin työntekijä toi keskusteluihin eroauttamisen osaamistaan. Tapaamisissa yhdistyi moniammatillinen osaaminen ja asiakkaiden tarpeisiin ja tilanteiden tuomiin haasteisiin pystyttiin vastaamaan paremmin. Hankkeen aikana yhdistyksen Jussi-työntekijä kouluttautui Eroneuvo-ohjaajaksi ja on osallistunut sekä vapaaehtoisten koulutukseen että Eroneuvotilaisuuksien järjestämiseen. Alvariperhetyöntekijä on ohjannut Vanhemman neuvo-ryhmiä työparin kanssa jo useamman vuoden ajan. Projektin, eroauttamisen kehittämisen ja juurtumisen näkökulmasta on erityisen merkittävää, että yhdistyksen muista työntekijöistä on löytynyt ryhmien ohjaajia. Oman hyvän lisänsä yhteistyöhön on tuonut Turvallisten perheiden Päijät-Häme -projektin kanssa toteutuneet toimintojen esittely- ja keskustelutilaisuudet sekä varhaiskasvatuksen henkilökunnalle että Ero puheeksi -iltapäivissä. Tapaamisten puitteissa on voitu yhdessä ammattilaisten kanssa pohtia, miten ottaa turvallisuuteen liittyvät teemat puheeksi asiakkaiden kanssa ja miten toimitaan huolen herätessä. Jatkossa on tärkeää, että sekä yhdistyksen että muiden tahojen työntekijöitä kouluttautuisi Vanhemman neuvo ja Lasten eroryhmien ohjaajiksi. Näin saadaan toiminta juurtumaan ja eroauttamistyö jakautumaan eri työmuotojen kesken. Yhteisten koulutusten ja ryhmien ohjaamisen kautta lisääntyy työntekijöiden oma osaaminen ja moniammatillisen yhteistyön mahdollisuudet tulevat näkyviksi. Ryhmien ohjaaminen tarjoaa myös mahdollisuuden uudistua työssään, saada intoa ja jaksamista työhönsä sekä jakaa omaa osaamistaan Yhteistyö pilottialueella Lahden kaupungin itäinen alue valikoitui projektin pilottialueeksi projektityöntekijöiden, terveysneuvonnan ja varhaiskasvatuksen työntekijöiden ja johdon yhteisten pohdintojen jälkeen. Itäinen alue on selkeä kokonaisuus ja siellä oli toimiva yhteistyö varhaiskasvatuksen, neuvolan ja alkuopetuksen välillä. Tarkoituksena oli tarjota pilottialueelle konsultaatioita ja koulutuksia sekä hyödyntää heidän osaamistaan projektin palveluiden kehittämisessä. Alueella on viisi päiväkotia, neuvolapalvelut on keskitetty alueen terveyskeskukseen. Yhteistyö pilottialueella käynnistyi keväällä 2012 startti-iltapäivällä, jossa varhaisen tuen työntekijöille esiteltiin projektia ja sen palveluita sekä perheille että ammattilaisille. Pilottilalueella järjestettiin kolme Ero puheeksi iltapäivää, joiden teemat liittyivät Lapsen kokemuksiin ja tunteisiin vanhempien erotilanteessa, Saastamoisen opinnäytetyön tulosten esittelyyn (Kuinka eroperhettä tuetaan päiväkodissa, 2013) sekä turvalliseen eroon. Ero puheeksi -iltapäiviin osallistui 5-10 neuvolan ja varhaiskasvatuksen työntekijää. Lasten eroryhmä 5-6 -vuotiaille pilotoitiin Itäisen alueen päiväkodissa. Ryhmän toteuttamisesta osana päiväkotipäivää neuvoteltiin päivähoidon johtajan kanssa. Ennen ryhmän alkua projektityöntekijät esittelivät henkilökunnalle ryhmämallin ja kertoivat ryhmän toimintaperiaatteista. Päiväkodin henkilökunta keskusteli ryhmästä vanhempien kanssa ja antoi heille ryhmäesitteet. Ennen ryhmän alkua ohjaajat tapasivat vanhemmat ja lapset. Lasten ryhmään osallistui viisi lasta ja ryhmä kokoontui kuusi kertaa päiväkodin tiloissa. Lasten ryhmän rinnalla toimi vanhempien ryhmä, joka kokoontui kolme kertaa samanaikaisesti lasten ryhmän kanssa. Lasten ryhmä toteutettiin muokkaamalla Entäs minä mallia alle kouluikäisille sopivaksi. Osana ryhmätapaamisia luettiin eroon liittyviä kuvakirjoja, joiden kautta lasten oli helpompi käsitellä teemaa. (Kirjalista kirjallisuusliitteessä). 27 (40)

28 Palautetta ja kokemuksia päiväkodissa pidetystä lasten eroryhmästä Päiväkoti paikkana Vanhempien kokemaa Työntekijöiden kokemuksia Oli hyvä paikka aloituskeskusteluille Helppo ja kätevä tulla Ei tarvinnut erikseen kuskata lasta mihinkään Hienoa kun lapsi voi siirtyä suoraan hoidosta ryhmään Päiväkodin suosittelut tekivät ryhmään osallistumisen helpoksi Vanhemmille oli melko helppo puhua ja suositella ryhmää klo hyvä aika, lapset ehtivät ulkoilla ennen ryhmää eikä tarvittu erityisjärjestelyjä päiväkoti on lapselle tuttu ja turvallinen paikka ryhmään osallistumista ajatellen Vanhempien ryhmään sitoutuminen oli päiväkodissa toteutetussa ryhmässä vähäisempää kuin Perhetuvalla toteutetuissa alakouluikäisten lasten erillisissä iltaryhmissä. Vanhempien palautteissa asia tuli esiin toiveena, että kaikki vanhemmat osallistuisivat kaikkiin tapaamisiin. Vanhempien ryhmän jäädessä pieneksi vertaisuus ja asioiden jakaminen ei toteudu tarkoituksenmukaisesti. Ryhmien ohjaajille syntyi puolestaan tunne, että lasten eroryhmää pidettiin osana päivähoidon toimintaa eikä vanhempien ryhmätapaamisiin sitouduttu samalla tavalla kuin erillisissä iltaryhmissä. Myös lapsilla oli enemmän poissaoloja kuin kouluikäisten lasten eroryhmissä. Tähän osaltaan vaikuttivat lasten vapaapäivät, lomat ja sairastumiset. Jos lapsi oli vapaapäivällä, ei vanhempi tuonut lasta eroryhmään. Henkilökunta puolestaan olisi kaivannut enemmän tietoa ryhmän sisällöistä ja ryhmän puolivälissä yhteistä tapaamista vetäjien kanssa. Toisaalta kokemuksena oli myös, että yhteistyö ryhmän ohjaajien kanssa sujui hyvin ja että oli mukava, kun toinen ryhmän ohjaajista oli aina vastaanottamassa lapsia. Lasten ja vanhempien ryhmiä ohjasivat eri työntekijät. Aiemmin samat työntekijät ovat ohjanneet sekä lasten että vanhempien tapaamiset. Ohjaajien kokemukseksi jäi, että on hyvä sekä lasten että vanhempien kannalta, että samat työntekijät ohjaavat kummatkin ryhmät. Ryhmän ohjaajat saavat lapsen ja perheen tilanteesta monipuolisemman kuvan, kun tapaavat sekä lapsia että vanhempia. Käytännön järjestelyt päiväkodissa toteutetun lastenryhmän osalta sujuivat hyvin ja tuntui mielekkäältä tavata vanhempia ja lapsia heille tutussa ympäristössä. Pienten lasten kohdalla oli myös hyvä, että ryhmään saattoi jäädä päiväkotipäivän jatkoksi. Jos jatkossa toteutetaan lasten eroryhmiä osana lapsen päiväkoti- tai koulupäivää, tulee miettiä valmiiksi, tarvitaanko vanhempien ja henkilökunnan yhteistä tapaamista perheittäin esim. ryh- 28 (40)

29 män päättyessä tai lupaa vanhemmilta keskustella lapsen eroon liittyvistä asioista henkilökunnan kanssa. Usein lapsen reagointi vanhempien eroon näkyy myös päiväkodissa. Lapsesta voi tulla itkuherkkä, kiukkuinen tai hänellä voi olla vatsa- tai päänsärkyjä. Jotta henkilökunta osaa tukea ja huomioida lasta oikealla tavalla haastavassa tilanteessa, tulee heillä olla riittävästi tietoa perheen tilanteesta. Yhteisille keskusteluille lapsen asioista olisi hyvä olla riittävästi paikkoja Yhteistyö Neuvokeskuksen ja Eväitä eron jälkeiseen vanhemmuuteen - hankkeen kanssa Yhteistyö Neuvokeskuksen kanssa, joka siirtyi Ensi- ja turvakotien liiton alaisuuteen vuoden 2012 alusta, oli ollut vahvaa ja toimivaa jo ennen Eroperheen kahden kodin lapset -projektin alkua. Lahden ensi- ja turvakotiyhdistyksen työntekijöitä oli käynyt Vanhemman neuvo- ja Eroneuvoohjaaja-koulutukset, Neuvokeskus antoi myös lausunnon Ray:lle hankkeen rahoituksen saamista varten. Projektin käynnistyttyä yhteistyö on jatkunut ja syventynyt. Projektityöntekijät ovat voineet peilata ja pohtia kehittämisen suuntia yhdessä Neuvokeskuksen kanssa ja projektin ohjausryhmässä on ollut Neuvokeskuksen edustus. Neuvokeskuksen kanssa on tehty koulutusyhteistyötä koko hankkeen ajan. Kesällä 2012 koulutuspäällikkö Riitta Mykkänen-Hänninen ja eroperhetyöntekijä Mika Ketonen olivat Lastensuojelun kesäpäivillä puhumassa eroauttamisesta perhetyön näkökulmasta. Vuoden 2012 aikana kehitettiin ja pilotoitiin Palveluohjaus- ja Miten tukea lasta vanhempien erotessa -koulutukset. Palveluohjauskoulutuksesta muotoutui muille alueille siirrettävä koulutuspaketti ja Lapsen tukeminen vanhempien erotessa -koulutuksia on pidetty yhteistyössä Neuvokeskuksen kanssa sekä Lahdessa että Lappeenrannassa. Koulutusyhteistyötä tullaan jatkamaan ja edelleen kehittämään mahdollisuuksien mukaan. Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry:n ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eväitä eron jälkeiseen vanhemmuuteen hankkeen (Eeva-hanke) kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä. Olemme tehneet hankevierailuja, joiden teemat ovat liittyneet mm. vertaisryhmätoimintojen kehittämiseen lasten ja miesten ryhmien osalta. Tapaamiset ovat mahdollistaneet myös vertaistuen hanketyöhön. Yhteistyössä Eeva-hankkeen kanssa muokattiin Äiti ja isä eroavat -kuinka minun käy? -vihkonen. Neuvokeskuksen ja Eeva-hankkeen kanssa on ollut kaksi yhteistä työkokousta, joissa on voitu puhua eroauttamisesta, työn kehittämisestä ja eroauttamisen kehittämissuunnista sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Toisessa työkokouksessa oli Lahden Perheasiainneuvottelukeskuksesta Jouko Vesala alustamassa keskustelua tuoden esille parisuhteen päättymisen ja ihmisen yksilöitymisen ja oman kasvun näkökulmaa erotilanteessa. Ensi- ja turvakotien liiton Neuvokeskus on järjestänyt Eroauttamisen työkokouksia Sopukassa vuosittain. Työkokoukset mahdollistavat ajatusten vaihdon eroauttamisen tilanteesta ja suunnista valtakunnallisesti eri yhdistysten työntekijöiden kanssa. Luennoilta on saatu ajankohtaista tietoa eroauttamiseen liittyen. Valtakunnallisesti on ollut hienoa huomata, miten pitkällä Lahden ensi- ja turvakotiyhdistys on eroauttamistyössään ja toisaalta on ollut hienoa kuulla, miten monilla tavoilla eroauttaminen toteutuu eri yhdistyksissä. 29 (40)

30 7. HANKKEEN ARVIOINNISTA Hankkeelle laadittiin arviointisuunnitelma, joka tehtiin Robsonin mallia hyödyntäen. Robson (2001) kuvaa arviointiasetelmaa viitekehyksen avulla. Se koostuu arviointikysymyksistä, arvioinnin tarkoituksesta, ohjelmateoriasta, menetelmistä ja aineiston hankintastrategiasta (Robson, 2001). Arvioinnin viitekehys liitteenä (liite 3 ). Arviointi kulki osana kehittämisprosessia ja vastaava eroperhetyöntekijä vastasi arvioinnin toteutumisesta. Arviointiprosessiin osallistuvat kaikki hankkeen osalliset; projektityöntekijät, asiakkaat, ammattilaiset, vapaaehtoiset sekä ohjausryhmä. Tiedon hankintamenetelmiä olivat; itsearviointi, dokumentointi, haastattelut, palautekyselyt ja vertaisarviointi sekä opinnäytetyö. Eroperheen kahden kodin lapset hankeen arviointikysymykset 1. Miten eropalvelut tavoittavat perheet 2. Miten perheet hyötyvät eropalveluista 3. Millaista yhteistyötä on tehty ja miten yhteistyötahot kokevat toiminnan 4. Miten Eroneuvo vapaaehtoiset ovat kokeneet toiminnan; koulutus, Eroneuvotilaisuudet 5. Millainen eroauttamismalli alueelle on syntynyt Hankkeen aikana kysyttiin asiakaspalautetta sekä vanhemmilta että lapsilta yksilökäynneillä ja vertaisryhmissä. Koulutusten yhteydessä kysyttiin myös palautetta. Lahden kaupungin itäiseltä alueelta (projektin pilottialue) ja Lahden ensi- ja turvakotiyhdistyksen omilta työmuodoilta kysyttiin palautetta arviointitimantin muodossa syksyllä 2012 ja Timantin avulla haluttiin mm. tietoa; miten kehittämistyö palvelee ko. yksikön toimintaa, onko työntekijöiden tietoisuus eroon liittyvistä asioista lisääntynyt/syventynyt sekä miten toiminta kohtaa perheiden tarpeet. Arviointien mukaan ammattilaiset kokivat, että kehittämistyö palvelee hyvin eri tahojen toimintaa. Tieto eroasioista oli myös lisääntynyt koulutusten, tapaamisten sekä jaettavan materiaalin kautta (Opas eroavalle, Äiti ja isä eroavat miten minun käy? -vihkoset, Toiminnan ajateltiin kohtaavan hyvin sekä lasten että vanhempien tarpeet. Avoimissa kysymyksissä nousi esiin seuraavia teemoja; on hyvä, että tietää mistä saa apua ja neuvoja, konsultaatiomahdollisuus ja yhteiset asiakastapaamiset olivat hyviä asioita. Toivottiin enemmän käyntejä eri yksiköihin ja yhteisiä alkutapaamisia asiakkaiden kanssa (ns. saattaen vaihtamista). Syksyllä 2012 toivottiin pienryhmiä päiväkoteihin, mutta syksyllä 2013 päiväkodissa toteutetun lastenryhmän jälkeen, oli palautteena, että alle kouluikäisten lasten eroryhmät tulisi järjestää muualla kuin päiväkodeissa. Heti ryhmän jälkeen kysytyssä asiakaspalautteessa vanhemmilta ja päiväkodin työntekijöiltä ei ko. asia noussut esiin, pikemminkin lasten eroryhmässä, toteutettuna päiväkodin tiloissa, nähtiin monia hyviä puolia. 30 (40)

31 Hanketyöntekijät ja ohjausryhmä tekivät swot-analyysin syksyllä 2012 ja VAHVUUDET kysyntä ja tarjonta kohtaavat yhteistyöverkosto toimiva -osaava, moniammatillinen tiimi yhteistyö Neuvokeskuksen kanssa MAHDOLLISUUDET ehkäisevän palvelun kehittäminen; "kun mietit eroa" vuoropuhelu muiden toimijoiden kanssa kehittää järjestöjen ja kuntien välistä yhteistyötä mahdollisuus kehittää työtä asiakkaiden tarpeista käsin - työlle on tilausta profiloituminen HEIKKOUDET eroa ennaltaehkäisevien palveluiden vähyys rajaamisen vaikeus UHAT ei asiakkaita - liikaa asiakkaita (jolloin kehittämistyölle ei jää aikaa) kumppaneiden palveluohjaus ei toimi työmallin juurtumattomuus katsantokannan kapeutuminen rahoitus Yhtenä hankkeen tavoitteena oli alueellisen eroauttamismallin luominen. Siihen liittyen arviointikysymyksenä oli, millainen eroauttamismalli alueelle on syntynyt? Teema kulki sekä projektitiimin että ohjausryhmän keskusteluissa koko hankkeen ajan. Lähteäkö luomaan alueellista, eri tahojen yhteistä eroauttamisen toimintamallia, vai paneutuako Lahden ensi- ja turvakotiyhdistyksen malliin. Pohdintojen jälkeen päädyimme jälkimmäiseen vaihtoehtoon syntyi Lahden ensi- ja turvakotiyhdistyksen eroauttamisen toimintamalli, jota ruori-kuvaa (Liite 2). Ruoriin on koottu hankkeen keskeisimmät toimintamuodot, jotka muodostavat työn perustan. Eroauttajien moninaisuutta ja perheiden eri mahdollisuuksia saada apua kuvaa kehä Avuksi perheen erotilanteessa (Liite 1) 8. POHDINTAA Eroperheen kahden kodin lapset hankkeessa on kuljettu kohti hankkeelle asetettuja tavoitteita suoraviivaisesti tehden yhteistyötä Lahden ensi- ja turvakotiyhdistyksen työmuotojen, alueen muiden eroauttajien sekä Neuvokeskuksen kanssa. Selkeä hankesuunnitelma mahdollisti osaltaan tavoitteiden mukaisten palveluiden suunnittelemisen ja toteutumisen. Hankkeen aikana alueella toimivien eroauttajien verkosto kuvattiin, eroauttajien yhteistyö tiivistyi ja löytyi uusia muotoja. Samoin luotiin Lahden ensi- ja turvakotiyhdistyksen eroauttamisen toimintamalli, jonka pohjalta eroauttamistyötä on jatkossa hyvä toteuttaa ja kehittää edelleen. Edelleen kehittämisessä yhtenä painopisteenä voisi olla uusien vertaisryhmäohjaajien kouluttautuminen sekä Vanhemman neuvo että lasten eroryhmiin. Asiakastapaamisten osalta jatketaan 31 (40)

32 hyvin käynnistynyttä yhteistyötä yhdistyksen muiden työntekijöiden kanssa. Eroneuvotilaisuuksien rinnalle kehitetään jatkohankkeessa Eron hetki-teema-illat. Näissä illoissa asiakkaille tarjoutuu mahdollisuus tulla kuulemaan eroon liittyviä asioita esim. lastenvalvojan työn tai parisuhteen päättämiseen liittyvien teemojen näkökulmasta. Hankkeen aikana sekä perheitä että ammattilaisia kiinnosti erityisesti lasten kanssa tehtävä eroauttamistyö, jonka toteuttamiselle ja edelleen kehittämiselle on tarvetta jatkossakin. Lasten tapaamisten yhteydessä olleet vanhempien tapaamiset osoittautuivat myös hyväksi ratkaisuksi. Tapaamisiin osallistuivat lasten vanhemmat joko yhdessä tai erikseen. Lapsen näkökulman ja tarpeiden esiin nostaminen oli näissä keskusteluissa luontevaa ja oli merkityksellistä saada vanhemmat saman pöydän ääreen pohtimaan lapsen parasta. Työntekijöiden kannalta oli yllättävää, miten hyvin vanhemmat sitoutuivat tapaamisiin ja miten monella tavalla vanhemmat olivat valmiita toimimaan, jotta lapsen olo helpottuisi. Toisaalta osassa vanhempien tapaamisia jouduimme työntekijöinä kysymään, kenet tarpeista lähtien lasten asuminen tai tapaamisjärjestelyt on sovittu? Onko kysy vanhemman oikeudesta lapseen, tasavertaisesta ajankäytöstä vai esim. uusiperheen asumisjärjestelyjen kokonaisuudesta. Hankkeen yhtenä toimintaperiaatteena oli, että vanhempia auttamalla autetaan myös lasta. Tämän periaatteen lisäksi projektityöntekijöiden ajatus siitä, että lapset tarvitsevat omia palveluita erotilanteessa, vahvistui. Lasten tapaamisten, joko yksilötyöskentelyssä tai vertaisryhmässä, myötä lasten oma olo helpottui, he saivat välineitä käsitellä omia tunteitaan ja ajatuksiaan sekä jakaa kokemuksiaan ulkopuolisten kanssa. Lasten kanssa tehtävän työn osalta palvelujärjestelmässä on selkeä aukko. Sekä projektityöntekijöiden että muualla lasten eroryhmiä ohjanneiden työntekijöiden kokemus on, että lapset hyötyvät vertaisryhmistä. Miten ja missä tulevaisuudessa tehdään lasten eroauttamistyötä? Miten peruspalveluista, varhaiskasvatuksesta ja koulusta löytyisi sijaa lasten eroryhmien toteuttamiselle? Miten palvelu löytäisi paikkansa mahdollisimman läheltä lapsen ja perheen arkea - siinä haastetta tulevaisuuteen. Asiakasnäkökulmasta hankkeen palvelut ovat olleet helposti saavutettavia ja maksuttomia, ns. matalan kynnyksen palveluita. Toisaalta vaikka palveluista tiedotettiin lehtien, yhteistyökumppaneiden ja netin kautta, oli erityisesti Eroneuvo-tilaisuuksien osallistujamäärät pieniä. Haasteena olikin ja on edelleen, miten kertoa perheille palveluista oikealla tavalla? Miten me ammattilaiset osaisimme kuvata ja kertoa riittävän arkisesti, mutta houkuttelevasti palveluista ja niiden sisällöistä? Miten kohdata aidosti vanhempia ja sanoa soita ja kysy lisää tai soitetaanko tästä yhdessä. Toimivan palveluohjauksen osalta on edelleen paljon tehtävää. Palveluohjausta ammattilaisten näkökulmasta voi helpottaa, kun eri toimijoiden työntekijät ovat tuttuja toisilleen ja tietoa palveluista on riittävästi. Palvelut voisivat tavoittaa perheitä paremmin, jos perheiden tukeminen elämän pulmakohdissa nähtäisiin yhteisenä tehtävänä, oli oman työn viitekehys sitten lapsi- tai perhelähtöisyydessä. Tulevaisuudessa olisi tärkeää, että eropalvelut löytäisivät paikkansa kaikille tarjolla olevien palveluiden joukosta. Järjestöt ja seurakunnat tarjoavat hyvän paikan ja osaamista eroauttamiselle, mutta tarvitsevat työnsä tueksi niin kuntien kuin valtionkin satsausta. Järjestöjen tuottamat palvelut tulisi nähdä osana palveluiden kokonaisuutta ja niistä tulisi tiedottaa yhteisesti. Lastenval- 32 (40)

33 vojien, lastensuojelun, käräjäoikeuksien ja varhaisen tuen työntekijöiden osuus palveluista tiedottamisessa perheille on merkittävä. Yhtenä hankkeen tavoitteena oli, että työntekijöiden näkökulma eroon liittyvistä asioista syventyy ja tietoisuus lapsen tuen tarpeesta tulee näkyvämmäksi. Hankkeen aikana järjestettiin ero-, vanhemmuus- sekä palveluohjausteemoihin liittyviä koulutuksia ja luentotilaisuuksia. Näiden koulutusten kautta tavoitettiin useita satoja ammattilaisia ja palautteiden mukaan vaikuttaa, että koulutusten kautta työntekijät saivat hyvää ja tarpeelliseksi koettua tietoa alueen eropalveluista sekä välineitä vanhempien ja lasten tukemiseen perheen erotilanteessa. Koulutusten kautta saatu tieto lisää lasten ja perheiden parissa toimivien työntekijöiden ymmärrystä lapsiperheen erosta ja voi siten osaltaan helpottaa eroperheen arjen sujumista. Hankkeen aikana pohdimme ja meiltä kysyttiin myös parisuhdetta tukevia palveluita. Tässä hankkeessa parisuhdetyötä tehtiin tarjoamalla Parisuhteen palikat -koulutuksia ammattilaisille, osallistumalla Parisuhdekahvilan toteuttamiseen sekä tapaamalla eroa pohtivia asiakasperheitä. Tulevaisuudessa parisuhdetta tukevien palveluiden tulisi olla helposti saatavilla jo ennen perheen syntymistä, mutta erityisesti kun pariskunnasta tulee perhe. Kun kahdesta tulee kolme, muuttuvat perheen vuorovaikutussuhteet ja vauvaperheen elämä tuo omat haasteensa arkeen. Eroja ennaltaehkäisevänä toimintana voisi lapsiperheille olla rutiininomaisesti tarjolla parisuhdekursseja ja iltoja. Tutkimusten mukaan parisuhteen hoitamiseen kannattaa satsata toimivassa parisuhteessa on helpompi olla hyvä vanhempi (Väestöliitto). 9. Kiitokset Nyt tammikuussa 2014, kun hankkeen ykkösvaihe on päättymässä ja Raha-automaattiyhdistys on myöntänyt kahden vuoden jatkorahoituksen toiminnan juurruttamiselle ja edelleen kehittämiselle, on hyvä katsoa sekä taakse- että eteenpäin. Kolmen vuoden hankeaikana on saatu paljon aikaan, kiitos siitä Raha-automaattiyhdistykselle ja Lahden ensi- ja turvakotiyhdistyksen johdolle ja toimistolle. Johdon tuki ja luottamus ovat antaneet vapaat kädet palveluiden toteuttamiselle ja kehittämiselle. Letk:n toimisto on huolehtinut vihkosten ja esitteiden ulkoasusta, työstä joka on saanut paljon kiitosta. Kiitos myös ohjausryhmälle antoisista keskusteluista ja yhteisistä pohdinnoista siitä, mihin suuntaan hanketta viedään. Hanketyön kannalta merkittävää on ollut yhteistyö Neuvokeskuksen kanssa, nettiportaalin ja koulutuspakettien toteuttamisen sekä työn yhteisen arvioimisen osalta. Käytännön työn näkökulmasta yhteistyö Lahden kaupungin itäisellä alueella, hankeen pilottialueella, on pitänyt hanketyöntekijät perheiden ja ammattilaisten arjessa kiinni. Kiitos teille aktiivisuudesta, rohkeudesta tuoda oman työn näkökulmia esiin ja jaksamisesta olla mukana hanketyössä. Erityinen kiitos toiminnan toteutumisen ja palveluiden kehittämisen mahdollistaneille asiakasperheille. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin ja katsoa tulevaisuuteen. Siellä siintää kuva parisuhde- ja eropalveluista luontevana osana lapsiperheiden palveluita. 33 (40)

34 Lähteet: Hietanen, Lahtiharju, Koiso-Kanttila, 2009; Eroneuvo-palvelun käsikirja. Kalliit erot - selvitys huoltoriitojen kustannuksista. Hämäläinen Juha. Lastensuojelun Keskusliitto/ Neuvokeskus Järvinen, Taajamo Vertaisryhmän ohjaajan käsikirja. MLL. Lapsen paras esille eropalveluissa, Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2010:4 Lehtinen, Lätti 2011; Entäs minä? Lasten eroryhmän käsikirja a. Lehtinen, Lätti 2011; Entäs minä? Kuinka tuen lastani erossa. Vanhempien ryhmän käsikirja b. Mykkänen-Hänninen, 2009; Vanhemman neuvo vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja. Robson, Colin (2001): Käytännön arvioinnin perusteet. Opas evaluaation tekijöille ja tilaajille. Helsinki, Kustannusosakeyhtiö Tammi. Tahdolla ja taidolla parisuhde-kurssiohjaajan materiaali. Väestöliitto. Lasten ryhmässä ja lasten kanssa työskentelyssä käytettyjä kirjoja; Cole, Avioerotus Gray, Rakkausliima Niemelä-Kääriäinen Millan isä ja äiti eroavat miten lasta voi auttaa vanhempien erotessa Tonteri, Okko Oravan kaksi pesää Weninger, Nähdään taas isä Ylönen ; Satulaivan matkassa sadut lapsen apuna vanhempien erotessa Liitteet; 1. Avuksi perheen erotilanteessa 2. Eroauttamisen toimintamalli 3. Robsonin arvioinnin viitekehys 4. Projektin toimintaa ja tapahtumia (40)

35 Liite 1 35 (40)

36 Liite 2 36 (40)

37 Liite 3 37 (40)

38 Liite 4 Eroperheen Kahden kodin lapset projekti, Hankkeen järjestämät koulutukset Parisuhteen palikat peruspäivä, kouluttajana Arja Seppänen Kirkkohallituksesta. Yhteistyössä Dilan kanssa. (60 henkilöä) Parisuhteen palikat syventävä päivä. Kouluttajana Arja Seppänen Kirkkohallituksesta. Yhteistyössä Dilan kanssa. (60 henkilöä) Ero lapsiperheessä koulutus Ahtialan koululla, Kouluttajana Riitta Mykkänen Hänninen Neuvokeskuksesta. (50 osallistujaa) Lastensuojelun kesäpäivät, Iisalmi. Mika Ketonen ja Riitta Mykkänen Hänninen työpajatyöskentelyn vetäminen Perhetyö eroperheessä näkökulmana Vanhemmuuden palikat koulutus, Yhteistyössä Kirkkohallitus, Arja Seppänen ja Perheasianneuvottelukeskus Hyvinvoiva vanhempi lapsen parhaaksi. Kouluttajana Saara Salo, Yhteiset perheemme seminaarisarja. PHKS klo ammattilaisille (180 henkilöä). Ristin kirkko klo kaikille avoin (30 henkilöä) Palveluohjauskoulutus, Miten, minne ja miksi ohjata perheitä vanhempien erotessa. Kouluttajana Antero Kupiainen Neuvokeskuksesta. (noin 80 henkilöä) Vahvista isyyttä- iltapäivä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Miten tukea lasta vanhempien erotessa varhaiskasvatuksen näkökulma. Koulutuspäivä Lappeenrannassa Salla Frisk ja Anne Meritie (20 henkilöä) Vauvan ja leikki-ikäisen univaikeudet, Kirsi Juutilainen. Yhteiset perheemme seminaarisarja. - klo PHKS ammattilaisille - klo Ristin kirkko, kaikille avoin Kuinka ja mihin palveluihin ohjata asiakas lapsiperheen vanhempien erotessa Lahden alueella, klo Neuvokeskus; Antero Kupiainen. Yhteiset perheemme semiaarisarja Ero lapsiperheessä klo PHKS. Neuvokeskus; Antero Kupiainen. Ammattilaisille. Yhteiset perheemme semiaarisarja Vanhempana uusperheessä, Kirsi Heikinheimo, perheterapeutti klo Ristin kirkko, kaikille avoin. Yhteiset perheemme seminaarisarja Vanhempien ero lapsen näkökulmasta. Neuvokeskus Salla Frisk, Eroperheen kahden kodin lapset Anne Meritie Vanhemmuuden palikat Heinolan varhaiskasvatus. Kirsi Mäkilä, Anne Meritie Vanhemmuuden palikat Heinolan varhaiskasvatus. Kirsi Mäkilä, Anne Meritie Vanhemmuuden palikat Heinolan varhaiskasvatus. Kirsi Mäkilä, Anne Meritie Parisuhteen palikat, Lamk:n opiskelijat. Kirsi Mäkilä, Anne Meritie Vanhemmuuden palikat, Varhaisen tuen työntekijät. Kirsi Mäkilä, Anne Meritie 8.11 Isyyden monet kasvot koulutusiltapäivä, Leo Nyqvist, Jari Kekäle. Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Vanhemmuuden palikat, Heinolan varhaiskasvatus, Kirsi Mäkilä, Anne Meritie Ero puheeksi iltapäivät klo Ahtialan neuvola, pilottialue varhaiskasvatus + neuvola. Anne Meritie, Mika Ketonen klo klo Ahtialan neuvola, pilottialue varhaiskasvatus + neuvola. Anne Meritie, Mika Ketonen klo Ahtialan neuvola, varhaiskasvatus + neuvola. Marjut Pitkänen, Mika Ketonen, Jukka Suni, Timo Rytkönen Eroneuvo vapaaehtoisten koulutukset (Arto Lillvis, Anne Meritie, Marjut Pitkänen); Vapaaehtoisten koulutus ; Vapaaehtoisten koulutus Vapaaehtoisten täydennyskoulutuksia tai virkistysiltoja järjestetty 4 kertaa vuodessa 38 (40)

39 Tapahtumat Vapaaehtoisten tapahtumarekrytointi, Kauppakeskus Prisma, Laune Perheiden päivä, Heinolan Perhekeskus, Ero- ja parisuhdeasiaa Perheiden retki Linnanmäelle Ahtialan päiväkoti vanhempainilta, tietotori. Parisuhde ja ero-asiaa Kunnaksen päiväkodin vanhempainilta. Parisuhteen ja vanhemmuuden palikat teema Ray pottipäivä, hankkeen esittelyä, kauppakeskus Syke, Joulunavaus torilla yhteistyössä eri työmuotojen kanssa Leppäkertun pilkkuja -musiikkiesitys yhteistyökumppaneille yhteistyössä muiden työmuotojen kanssa Teatteri perheille: Salainen puutarha alakouluikäisille ja pienemmille Likasika Linnanmäen retki, valtakunnallinen tapahtuma, Lastenpäivän säätiön järjestämä, yhdistyksen asiakasperheille , Teatteriesitys asiakasvanhemmille: Elling Perheiden Korkeasaaren retki yhdistyksen asiakkaille Motskari-tapahtuma yhteistyössä eri työmuotojen kanssa Miten tukea lasta ja vanhempaa perheen erotilanteessa. Heinolan päivähoito klo Avoimet ovet Ahvenistonkadulla klo En ainakaan minä kampanjan - Vapaaehtoisten rekrytointitapahtuma Parisuhdekahvila kirjastolla. Parisuhteen palikat ja turvallisuus parisuhteessa. Vertaisryhmätoimintaa; Vanhemman neuvo vertaistukiryhmä Vanhemman neuvo-vertaistuki ryhmä, kevät Vanhemman neuvo ryhmä, syksy Alakouluikäisten lasten eroryhmä + vanhempien ryhmä, syksy Varhaiskasvatusikäisten Lasten eroryhmä + vanhempien ryhmä, kevät Vanhemman neuvo vertaistukiryhmä, kevät Alakouluikäisten lasten eroryhmä + vanhempien ryhmä Eroneuvo- tilaisuudet , Perhetupa, Lahti , Perhetupa, Lahti , Perhekeskus, Heinola , Perhetupa, Lahti , Perhetupa, Lahti , Perhetupa, Lahti , Perhekeskus, Heinola , Perhetupa, Lahti Perhetupa, Lahti Perhekeskus, Heinola Perhetupa, Lahti 39 (40)

40 Jukka Ihalainen Jussi Pulli Mika Ketonen, Anne Meritie ja Marjut Pitkänen Sirkku Niemelä 40 (40)

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi!

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Lapsiparkkiin ovat tervetulleita 0-6 vuotiaat lapset. Lapsiparkissa hoitajina toimivat perhetyöntekijät. Tee rauhassa ruokaostokset, piipahda vaatekaupassa

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.

NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4. NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.2015 TAUSTAA Viime vuosina on yhä vahvemmin korostettu, että

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia 1 SOHO - Training Course 16.-20.10.2013 Sigulda, Latvia Eija Kauniskangas Keravan nuorisopalvelut eija.kauniskangas@kerava.fi p. 040 3182196 2 SOHO - European Training Course Siguldassa, Latviassa pidetty

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Asiakastyö miehen näkökulmasta. 11.02.2016 Osa 4/5 Jari Harju ja Petteri Huhtamella Miestyön keskus

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Asiakastyö miehen näkökulmasta. 11.02.2016 Osa 4/5 Jari Harju ja Petteri Huhtamella Miestyön keskus Miehen kohtaaminen asiakastyössä Asiakastyö miehen näkökulmasta 11.02.2016 Osa 4/5 Jari Harju ja Petteri Huhtamella Miestyön keskus Miestyö Työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse. Miehille

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta

NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta NEro-hankeseminaari 7.5.2015 Paula Väliaho paula.valiaho@mll.fi MLL Hyvinkää - NEro-hanke NErolla lapselle voimaa- eli lyhyemmin NEro-hanke (NEro=lapseN Ero) MLL Hyvinkään

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Omaisyhdistys satakuntalaisille

Omaisyhdistys satakuntalaisille Omaisyhdistys satakuntalaisille 5.2.2015 Perustettu 2009 Hallituskatu 10 28100 Pori Toiminnanohjaaja Jaakko Viitala Tammikuu 2015 Isolinnankatu 16 28100 Pori Toiminnanjohtaja Elina Uusivuori Henkilöstö

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto. Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.fi/womento Kehi5ämishanke Womento Womento- hanke+a on rahoi+anut

Lisätiedot

PREVENTIIMIVERKOSTON KÄSIKIRJA

PREVENTIIMIVERKOSTON KÄSIKIRJA PREVENTIIMIVERKOSTON KÄSIKIRJA Preventiimi on valtakunnallinen nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskus, jonka kohderyhmä on nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset. Preventiimi kehittää nuorisoalan

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää?

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Keskustelukahvila 14.10.-16.12.201310 16 12 2013 Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Työryhmä kehittäjätyöntekijä suunnittelija kokemusasiantuntija Sosiaalityönopiskelija Alkutilanne: suunnittelussa

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä sosiaaliterapeutti Marjo Tolonen, Järvenpään kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut kokemusasiantuntija Jouko Raunimaa, KoKoA ry Ideoinnista toteutukseen

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA. Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä

LAUKAAN KUNTA. Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä LAUKAAN KUNTA Varhaiskasvatussuunnitelma Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä Prosessin aloitus varhaiskasvatuksen johtoryhmässä helmikuussa 2016 Vasu-työryhmän perustaminen

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Verkostomalli näkövammaisten vertaisryhmäverkoston kehittämisestä Koordinaattorin rooli organisoinnissa, koulutuksessa,.. Uusien vapaaehtoisryhmien

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot