Yhteinen mitta -indikaattorit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteinen mitta -indikaattorit"

Transkriptio

1 Yhteinen mitta -indikaattorit Varsinais-Suomen kuntien kestävän kehityksen seuranta Kaarina, Lieto, Naantali, Parainen, Raisio, Salo, Turku 24 Varsinais-Suomen Agenda 21

2 Sisällys Johdanto... 3 Yhteinen mitta -indikaattorit 1. Jäte Kotikeräyspaperi Vedenkulutus Viemäriverkosto Uimavedet Kasvihuonekaasupäästöt Ilmanlaatu Autoistuminen Joukkoliikenne Kevyt liikenne Yhdyskuntarakenne Palveluiden saavutettavuus: bussipysäkit Palveluiden saavutettavuus: koulut Luonto Liikkuminen Ostoskäyttäytyminen... 3 Liite: Työryhmien jäsenet

3 Johdanto Yhteinen mitta kuntien kestävälle kehitykselle Varsinaissuomalaisten kuntien kestävän kehityksen toteutumisen seuraamiseksi on koottu Yhteinen mitta -indikaattorit. Vuonna 24 toteutetussa projektissa oli mukana seitsemän kuntaa: Kaarina, Lieto, Naantali, Parainen, Raisio, Salo ja Turku. Indikaattorikokoelman tarkoituksena on yhtenäistää kuntien kestävän kehityksen edistymisen seurantaa. Kestävän kehityksen edistäminen kuntien toiminnassa edellyttää sitoutumista sille asetettuihin tavoitteisiin. Kunnat voivat hyödyntää indikaattorikokoelman antamia tietoja omien kestävän kehityksen mukaisten tavoitteiden asettamisessa ja niiden toteutumisen seurannassa. Indikaattoreiden tarkoituksena on antaa tukea kuntien suunnitteluun ja päätöksentekoon. Indikaattorien tieto on tiivistetty yksinkertaiseen muotoon ja ne konkretisoivat kestävän kehityksen tavoitteita. Kuntien kehityksen vertailulla kannustetaan kuntia kohti kestävää kehitystä. Yhteinen mitta -indikaattoreiden valinnassa on ensisijaisena lähtökohtana ollut Varsinais-Suomen Agenda 21 toimintaohjelman tavoitteet, joihin kunnat ovat sitoutuneet. Indikaattoreiden kokoamisessa on ollut mukana lukuisa joukko kuntien viranhaltijoita ja muita alueen asiantuntijoita. Yhteinen mitta -indikaattoreiden valinnassa on pyritty ottamaan huomioon kolme kestävän kehityksen ulottuvuutta: ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen. Ekologiseen ulottuvuuteen kuuluu luonnon toimintakyvyn ja monimuotoisuuden säilyttäminen. Taloudellinen kestävyys edellyttää taloudellisesti tehokasta raaka-aineiden ja energian käyttöä. Sosiaalisella ulottuvuudella tarkoitetaan ihmisten hyvinvointia ja terveyttä sekä tasa-arvoa. Hyvä kestävän kehityksen indikaattori sisältää kaikki nämä ulottuvuudet. Yhteinen mitta -indikaattoreissa käytettyjen tietojen luotettavuuteen tulee suhtautua tietyin varauksin. Joidenkin lukujen kohdalla on tapahtunut suuria muutoksia lyhyessä ajassa. Näille kaikille ei ole pystytty löytämään selkeää selitystä. Osittain tämä johtuu muiden kuin kuntien keräämien tietojen tilastointitavoissa tapahtuneista muutoksista. Tietoja koottiin tässä laajuudessa järjestelmällisesti ensimmäistä kertaa ja osittain kuntien tilastointitavat eroavat toisistaan. Etenkin vanhempien vuosien tiedot ovat puutteellisia tai perustuvat osittain arvioihin. Jatkossa tietoja säännöllisesti päivitettäessä niiden luotettavuus paranee. 3

4 Yhteinen mitta -projektin tausta Vuoden 24 aikana Varsinais-Suomen Agendatoimisto kokosi yhdessä seitsemän kunnan kanssa yhteisen mallin kestävän kehityksen edistymisen seuraamiseksi. Indikaattoriehdotukset koottiin työryhmissä, joissa oli mukana sekä kuntien edustajia että muita alueen asiantuntijoita. Lopullisen indikaattoreiden valinnan teki projektin ohjausryhmä. Indikaattoreiden valinnassa ensisijaisina lähtökohtina olivat Varsinais-Suomen Agenda 21 toimintaohjelma sekä ohjausryhmän asettamat valintakriteerit. Valintakriteerit Indikaattorin tulee olla: - yksinkertainen, helposti tulkittavissa, yksiselitteinen - helposti ymmärrettävä, kiinnostava, kuvaava - tiedot on helposti saatavissa - kehityksen suuntaan on mahdollisuus vaikuttaa - oikeudenmukainen, vertailukelpoinen kuntien kesken - kehitys kuvattavissa taaksepäin - päivitettävissä eteenpäin - herkkä muutoksille Indikaattoreilla yksinkertaistetaan tietoa jostakin ilmiöstä tai ominaisuudesta tarkastelemalla jotain suuremman kokonaisuuden osaa tai tiivistämällä tietoa. Esimerkiksi kuntien yhdyskuntarakennetta on tarkasteltu tietyillä siihen liittyvillä tekijöillä, kuten asukkaiden määrällä asemakaavoitetulla alueella ja palveluiden saavutettavuudella. Yhtenä projektin tavoitteena oli, että kuntien Yhteinen mitta -indikaattorit ja vuonna 23 kootut Lounais-Suomen ympäristöindikaattorit (www.ymparisto.fi/los >Ympäristön tila > Ympäristöindikaattorit) täydentävät toisiaan antaen yhdessä kokonaisvaltaisemman kuvan sekä kestävän kehityksen edistymisestä että ympäristön tilasta Varsinais-Suomessa. Tulevina vuosina kokoelmaa kehitetään ja laajennetaan tarpeen mukaan. Kuntien kiinnostuksen mukaan myös muita Varsinais-Suomen Agenda 21 -kuntia voidaan ottaa mukaan seurantaan. Kokoelman jatkokehittäminen ja laajentaminen vaatii kuitenkin uutta projektirahoitusta. Valmistunutta indikaattorikokoelmaa päivitetään jatkossa säännöllisesti. Vuonna 24 projektia rahoitti Lounais-Suomen ympäristökeskus ja mukana olleet seitsemän kuntaa sekä Varsinais-Suomen Agendatoimisto. Yhteinen mitta -projektin suunnittelijana ja koordinaattorina toimi vuonna 24 Nina Myllykoski. Indikaattorikokoelma löytyy myös Varsinais-Suomen Agendatoimiston internetsivuilta: Suuri kiitos kaikille indikaattoreiden kehittämisessä mukana oleille hyvästä yhteistyöstä! 4

5 1. Jäte Jätteenkäsittelypaikoille päätyneen yhdyskuntajätteen määrä kg/asukas Kaarina Lieto Naantali Parainen Raisio Salo Turku Kotona ja työpaikoilla syntyvä tavanomainen jäte, joka on päätynyt kaatopaikalle tai polttolaitokselle vuosina Lähde: kunnat, Turun Seudun Jätehuoltoyhtiö Oy, Rouskis Oy Jätteet kertovat elintasosta ja kulutustottumuksista Jätteiden määrä kertoo kulutuksesta. Mitä enemmän kulutamme sitä enemmän syntyy jätettä. Samalla tuhlaamme luonnonvaroja. Lisäksi jätteet ja niiden kuljetus aiheuttavat päästöjä ilmaan, maaperään ja vesistöihin. Huonosti hoidetulla jätehuollolla voi olla vaikutusta myös ihmisten terveyteen. Jätteiden määrään vaikuttaa myös jätteiden lajittelun ja hyötykäytön tehokkuus. Jätteiden hyötykäyttöasteesta ei ole saatavissa kuntakohtaista tietoa. Tähän kokoelmaan saatiin tiedot kotikeräyspaperin hyötykäyttömääristä (ks. s. 6). Jätteenkäsittelypaikoille päätyneellä yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan kotitalouksista peräisin olevaa sekajätettä ja siihen rinnastettavaa kaupan, teollisuuden ja muun toiminnan synnyttämää jätettä, joka loppusijoitetaan kaatopaikalle tai poltetaan polttolaitoksessa. Kestävän kehityksen mukainen tavoite on, että kuntien, kuntalaisten ja yritysten ympäristövastuullisuus lisääntyy. Tällöin myös jätteiden määrä vähenee ja jätteiden hyötykäyttö lisääntyy. Kunnat voivat omalla ympäristövastuullisella toiminnallaan olla mallina kuntalaisille ja yrityksille. Kunnat Lajittelemattomaan yhdyskuntajätteeseen sisältyy sekä kotitalouksissa että yrityksissä syntynyt tavanomainen jäte. Näin ollen kuntien jätemääriin vaikuttaa niiden elinkeinorakenne. Turussa jätteiden määrää lisää satamatoiminta (matkustajalaivoilta tulevat jätteet). Jätteiden kuntakohtaista tilastointia saattaa vääristää autojen jätekeräysreittien kulku useamman kunnan alueella, jolloin osa kerätystä jätteestä voi kirjautua toisen kunnan tilastoihin. Jonkin verran jätemääriin asukasta kohden saattaa vaikuttaa opiskelijat, jotka eivät ole kirjoilla Turussa sekä kesäasukkaiden määrä kunnissa. 5

6 2. Kotikeräyspaperi Kotikeräyspaperin määrä kg/asukas Turku Salo Kaarina Parainen Raisio Naantali Lieto Kotitalouksista ja työpaikoilta kertyneen paperin (sanoma- ja aikakauslehdet, mainokset ja kirjekuoret) määrä vuosina Lähde: Paperinkeräys Oy Jätteet kiertämään Kotikeräyspaperin määrä kertoo luonnonvarojen kulutuksesta ja paperin lajittelun tehokkuudesta. Kotikeräyspaperin tarkkaa höytykäyttöastetta ei kuitenkaan pystytä kuvaamaan. On siis vaikea päätellä, kertooko kotikeräyspaperin määrän kehitys muutoksista paperin kulutuksessa vai paperin kierrätyksen tehokkuudessa. Metsäteollisuus ry:n mukaan vuonna 22 paperin ja kartongin yhteenlaskettu talteenottoaste oli 72 %. Kuvan tiedot perustuvat paperin päävastaanottajan Paperinkeräys Oy:n ilmoittamiin tietoihin kotikeräyspaperin määristä. Kestävän kehityksen mukainen tavoite on, että paperin kulutus vähenee ja sen hyötykäyttöaste on mahdollisimman korkea. Kunnat Haja-asutusalueilla paperia päätyy poltettavaksi. Tämä saattaa osittain selittää Liedon paperinkeräysmäärän alhaisuuden. Myös kuntien elinkeinorakenne, keräyspisteiden sijainti ja mainospostin määrä vaikuttaa syntyvään kotikeräyspaperin määrään. Jätteiden hyötykäytön määristä on kaiken kaikkiaan saatavissa huonosti kuntakohtaista tietoa. Alueellisella tasolla jätteiden höytykäyttöastetta on kuvattu Lounais-Suomen ympäristöindikaattoreissa (www.ymparisto.fi/los >Ympäristön tila > Ympäristöindikaattorit). 6

7 3. Vedenkulutus Kotitalouksien vedenkulutus 199, 1995, 2, 23 l/as/vrk Kaarina Lieto Naantali Parainen Raisio* Salo Turku Kotitalouksien vedenkulutus (litraa/asukas/vuorokausi) vuosina 199, 1995, 2 ja 23. * Raision luvuissa veden kokonaiskulutus. Sisältää muunkin kuin kotitalouksien vedenkulutuksen. Ei sisällä Raisio Yhtymän kulutusta. Lähde: kuntien vesilaitokset Vesi tärkeä luonnonvaramme Kotitalouksien vedenkulutus kertoo luonnonvarojen kulutuksesta - niin veden kuin myös energian, jota veden käsittelyyn ja lämmittämiseen tarvitaan. Valtakunnallisen Energiansäästön palvelukeskus Motivan mukaan kerrostaloissa kulutetaan vettä vuorokaudessa keskimäärin 155 litraa/asukas. Omakotitaloissa vettä kuluu parikymmentä litraa vähemmän. Kotitaloudet ovat suurin veden kuluttajaryhmä. Motivan laskelmien mukaan suurin osuus vedestä kuluu peseytymiseen (39 %). WC:n osuus on noin neljännes (26 %) ja keittiössä kulutetaan reilu viidennes (22 %) vedestä. Loput vedestä kuluu pyykinpesuun (13 %). Keskimäärin 45 % kotitalouksien käyttämästä vedestä on lämmintä. Vesi on maailmanlaajuisesti arvokas luonnonvara. Suomessa puhdasta vettä on yleensä riittävästi saatavilla, mutta viime vuosina Varsinais-Suomessakin veden riittävyys on ajoittain noussut keskusteluihin. Veden kulutuksen vähentyessä raakaveden hankintatarve, veden puhdistustarve ennen ja jälkeen käytön ja puhdistuksessa käytettävien kemikaalien määrä vähenee. Lisäksi veden pumppaukseen ja lämmittämiseen tarvittavan energian määrä vähenee. Vedenkulutuksen väheneminen on myös taloudellisesti kannattavaa. Tavoitesuositus 13 litraa/asukas Kestävän kehityksen mukainen tavoite on, että kuntalaisten kulutuskäyttäytyminen muuttuu ympäristövastuullisemmaksi. Veden osalta tavoitteena on, että kulutus ja samalla veden käsittelyyn kuluvan energian tarve vähenee. Motiva suosittelee vedenkulutuksen tavoitetasoksi 13 litraa asukasta kohden. Kotitalouksien veden kulutukseen vaikuttaa kulutuskäyttäytymisen lisäksi vesikaluston ominaisuudet ja kunto. Kulutuskäyttäytymistä ohjaa yleistyneet huoneistokohtaiset mittarit, jolloin vedestä maksetaan 7

8 todellisen kulutuksen mukaisesti. Myös hyvällä kiinteistöjen vesi- ja viemärisuunnittelulla voidaan vaikuttaa vedenkulutukseen. Riippuen siitä, miten kaukana veden lämmitys on vesihanasta, voidaan vettä joutua juoksuttamaan pitkiäkin aikoja ennen kuin saadaan lämmintä vettä. Kunnat Viime vuosien vedenkulutuksen vähenemiseen lienee vaikuttanut vähäsateisuus ja sen myötä monissa kunnissa syntynyt uhka jopa vesipulasta. Myös uudet vesikalustot ja huoneistokohtaisten vesimittareiden yleistyminen on varmasti vähentänyt veden kulutusta. Lisäksi vesiputkistojen uusiminen on vähentänyt vuotoja putkistoissa. 8

9 4. Viemäriverkosto Viemäriverkostoon liittyneet asukkaat 1997, 2, % Kaarina Lieto Naantali Parainen Raisio Salo Turku Viemäriverkostoon liittyneiden asukkaiden osuus kunnan koko asukasmäärästä vuosina 1997, 2 ja 23. Lähde: kuntien vesi- ja viemärilaitokset Tehokas jätevedenkäsittely haja-asutusalueille Viemäriverkostoon liittyneiden asukkaiden osuus kertoo välillisesti vesistöjen kuormituksesta. Yksi merkittävä vesistöjen kuormittaja on verkoston ulkopuolelle jäävä haja-asutus. Viemäriverkoston laajentaminen harvaanasutuille alueille ei ole kuitenkaan käytännössä mahdollista. Haja-asutusalueilla asukkaiden tulee itse huolehtia siitä, että jätevesien käsittely hoidetaan asianmukaisesti. Vuoden 24 alusta voimaan tullut asetus talousjätevesien käsittelystä haja-asutusalueella määrää, miten puhtaaksi jätevedet on käsiteltävä ennen kuin ne voidaan päästää ympäristöön. Asetus edellyttää monessa taloudessa siirtymistä tehokkaampaan jäteveden käsittelyjärjestelmään. Kestävän kehityksen mukainen tavoite on vesistöjen kuormituksen väheneminen. Tämä edellyttää asutuksen aiheuttamien päästöjen osalta sitä, että viemäriverkostoon liittyneiden osuus pysyy korkeana ja verkosto ulottuu kaikille tiheästi asutuille alueille. Haja-asutusalueilla jäteveden käsittelyä tulee tehostaa asetettujen vaatimusten mukaisesti. Kunnat Liedossa ja Paraisilla on muita kuntia enemmän haja-asutusta (ks. asemakaavoitetulla alueella asuvien osuus s. 23) ja tämä näkyy myös viemäriverkostoon kuuluvien osuudessa. Vaikka Turussa suuri osa asukkaista kuuluu viemäriverkoston piiriin, määrällisesti verkoston ulkopuolelle jää kuitenkin eniten asukkaita. Viemäriverkostoon kuuluvien asukkaiden osuus ei ota huomioon verkoston ulkopuolelle jäävien kesämökkien määrää kunnassa. Myös kesämökit aiheuttavat kuitenkin kuormitusta vesistöihin (ks. kesämökkien määrä kunnissa s. 1). 9

10 Kesämökkien määrä kpl Kaarina Lieto Naantali Parainen Raisio Salo Turku Lähde: Tilastokeskus 1

11 5. Uimavedet Uimavesien tila näytteenottokerrat (kpl) Kaarina, Hovirinta Kaarina, Littoinen Lieto, Järvelä Naantali, Parainen, Nunnalahti Norrby Salo, Lehmijärvi Turku, Ekvalla Turku, Ispoinen Turku, Saaronniemi. Uimavesien kesäkauden näytteenottokerrat ja niistä (tumma väri) kerrat, jolloin näyte ei ole täyttänyt kansallisia vaatimuksia vuosina Lähde: Kansanterveyslaitos, kunnat Uimarantojen virkistyskäyttö Uimavesien tila kertoo uimarantojen virkistyskäyttömahdollisuuksista. Uimavesien tilaan vaikuttavat ihmisen toiminnan lisäksi luonnonolosuhteet, kuten esimerkiksi vesistön koko, virtaukset ja sääolosuhteet. Uimavesien tilasta ei voida tehdä suuria johtopäätöksiä vesien tilasta yleisesti. Kuvattavaksi valitut uimarannat ovat ns. EU-uimarantoja (paitsi Liedon Järvelä), joiden tilaa seurataan säännöllisesti. EU-uimarannaksi määritellään rannat, joissa käy yli sata ihmistä päivässä. Uimavesistä tutkitaan erityisesti veden hygieeninen tila (koliformiset ja lämpökestoiset koliformiset bakteerit sekä fekaaliset streptokokit) ja happamuus (ph). Lämpökestoiset koliformiset bakteerit ovat ulosteperäisiä. Muut kolibakteerit kuvaavat yleistä likaantumista. Niitä on runsaasti luonnon vesissä, mutta ne voivat olla myös ulosteperäisiä. Hygieenisesti huonolaatuisessa vedessä uiminen saattaa altistaa uimarin mm. vatsataudille. Sinileväseurantaa kolmella uimarannalla Mikrobiologisten laatuvaatimusten lisäksi sinilevien esiintyminen vaikuttaa uimaveden laatuun. Kuntien terveystarkastajat valvovat uimarantoja ja seuraavat vesinäytteidenoton yhteydessä myös sinilevätilannetta silmämääräisesti ja jos tarvetta ilmenee otetaan näyte. Kyseisistä rannoista kolme (Littoinen, Hovirinta ja Saaronniemi) on mukana valtakunnallisessa levähaittaseurannassa, joka toteutetaan yhteistyössä alueellisten ympäristökeskusten, Suomen ympäristökeskuksen, merentutkimuslaitoksen ja kunnallisten viranomaisten kanssa. Sinilevää on todettu viime vuosina erityisesti Littoistenjärvessä. 11

12 Kestävän kehityksen mukainen tavoite on, että vesistöjen laatu paranee ja virkistyskäyttömahdollisuudet lisääntyvät. Uimarantojen tulee täyttää niille asetetut vaatimukset. Kunnat Kuvatuilla uimarannoilla tilanne on yleisesti ottaen hyvä. Ohjearvojen ylityksiä on ollut useampana kesänä Kaarinan Littoisten ja Turun Ispoisten uimarannoilla. On kuitenkin huomioitava, että vaikka vedestä mitattava mikrobiologinen laatu on hyvä, vedessä voi silti olla sinilevää, joka heikentää uimaveden virkistyskäyttöä. Indikaattorikokoelmassa mukana olevista kunnista Raisiossa ei ole uimarantoja ollenkaan. Uimavesien tilaan vaikuttavat asutuksen läheisyys tai muu ihmisen toiminta, kuten esimerkiksi lähelle laskeutuvat oja- ja yhdyskuntajätevedet. Myös luonnonolosuhteilla on merkittävä vaikutus uimarantojen tilaan. 12

13 6. Kasvihuonekaasupäästöt Kulutuksesta aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt tonnia / asukas (CO 2 ekv) Lieto Turku Raisio Salo Kunnan alueella tapahtuvasta toiminnasta aiheutuneiden kasvihuonekaasupäästöjen määrän kehitys. Lähde: kunnat Kasvihuonekaasupäästöt kiihdyttävät ilmastonmuutosta Kasvihuonekaasupäästöt kertovat paikallisen toiminnan vaikutuksesta maailmanlaajuiseen ilmastonmuutokseen. Yllä olevassa kuviossa päästöt on laskettu kulutusperusteisesti eli siinä kuvataan päästöjä, jotka ovat syntyneet kunnan alueella tapahtuvasta toiminnasta. Tällaisia ovat mm. liikenne, energia, maatalous, jätehuolto ja teollisuuden prosessit. Valtaosa kasvihuonekaasupäästöistä syntyy fossiilisten polttoaineiden (kivihiili, öljy ja maakaasu) käytöstä energiantuotannossa ja liikenteessä. Päästöt on laskettu Suomen Kuntaliiton teettämällä Kasvener-laskentamallilla, jossa otetaan huomioon merkittävimmät kasvihuonekaasupäästöt, jotka ovat hiilidioksidi, metaani ja typpioksiduuli. Kasvihuonekaasupäästöjen laskeminen on osa kuntien ilmastonsuojelukampanjaa. Laskettuaan kasvihuonekaasupäästönsä kampanjaan osallistuneet kunnat asettavat päästöjen vähentämistavoitteet ja tekevät päästöjen vähentämissuunnitelman. Näistä neljästä kuvatusta kunnasta Salo on saanut vähentämissuunnitelmansa valmiiksi. Kunnat määrittelevät tavoitteet ja keinot Kestävän kehityksen mukainen tavoite on, että kuntien, kuntalaisten ja yritysten ympäristövastuullisuus lisääntyy. Tällöin myös kasvihuonekaasupäästöt vähenevät. Kioton ilmastosopimukseen liittyvässä EU:n sisäisessä taakankantojaossa Suomi on sitoutunut vakiinnuttamaan kasvihuonekaasupäästönsä vuosina vuoden 199 tasolle. Kunnallisella tasolla tavoitteita ei ole yhteisesti määritelty vaan kunnat voivat itse määritellä päästöjen vähentämistavoitteensa. Kasvihuonekaasupäästöihin voidaan vaikuttaa mm. energiansäästöä tehostamalla ja liikenteen määrää vähentämällä. Kuntien keinoja ovat mm. päästöjen vähentämiseen tähtäävä liikenne- ja maankäytön suunnittelu. Myös jokainen kuntalainen voi vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöihin omilla arjen kulutus- ja liikkumisvalinnoillaan. 13

14 Kunnat Kasvihuonekaasupäästöihin vaikuttaa mm. kuntien elinkeinorakenne. Esimerkiksi Liedon alhaiset päästöt selittynevät osittain vähäisestä teollisuudesta. Liikenteen päästöihin saattaa vaikuttaa mm. kuntien läpi kulkevat suuret tiet. Kasvihuonekaasupäästöt suhteutettuna kunnan asukasmäärään eivät ole suoraan vertailukelpoisia kuntien kesken. Kuntien välillä voidaan vertailla lähinnä päästöjen kehityksen suuntaa. Kasvihuonekaasupäästöjen laskeminen vaatii kunnalta ylimääräisiä resursseja, siksi päästöjä ei ole laskettu kaikissa kunnissa. 14

15 7. Ilmanlaatu Päivittäinen ilmanlaatu päiviä (lkm) Kaarina* Naantali Raisio Turku Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono Päivittäinen ilmanlaatu (ilmanlaatuindeksin mukaan) vuosina *Kaarinassa oli siirrettävä mittausasema marraskuuhun 22 asti. Vuonna 23 ilmanlaatua ei mitattu. Maaliskuussa 24 Kaarinassa on aloitettu ilmanlaadun mittaus pysyvällä mittausasemalla. Lähde: Turun kaupunkiseudun ilmanlaatu -vuosiraportit Liikenne pilaa ilmaa Ilmanlaatuindeksillä kuvataan yksinkertaistetusti hengitysilman laatua. Ilmanlaadulla on vaikutusta terveyteen, luontoon ja elinympäristön viihtyisyyteen. Ilmanlaatuun vaikuttavat lähinnä liikenteen, energiantuotannon ja teollisuuden päästöt. Liikenteellä on merkittävin vaikutus kaupunkien ilmanlaatuun, koska sen päästöt purkautuvat hengityskorkeudelle. Ilmanlaadun kannalta ongelmallisia ovat erityisesti talvikauden tyynien pakkaspäivien aiheuttamat kohonneet typpidioksidipitoisuudet sekä keväiset päivät, jolloin hiekoitushiekan pöly lisää hengitettävien hiukkasten määrää. Vaikutukset terveyteen ja luontoon Huono ilmanlaatu aiheuttaa terveysvaikutuksia lähinnä herkille väestöryhmille, kuten esimerkiksi astmaatikoille. Luonnolle ilman epäpuhtaudet aiheuttavat pitkällä aikavälillä happamoitumista ja rehevöitymistä. Huonolla ilmanlaadulla on vaikutuksensa myös yleiseen viihtyvyyteen. Ilmanlaatuindeksin tarkoituksena on yksinkertaistaa päivittäistä ilmanlaatutiedotusta. Indeksi lasketaan vertaamalla mitattuja ilman epäpuhtauspitoisuuksia ilmanlaadulle asetettuihin kansallisiin ohjearvoihin. Indeksin mukaisia ilmanlaatuluokkia on viisi: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Kestävän kehityksen mukainen tavoite on, että päästöt ilmaan vähenevät ja ilmanlaatu pysyy hyvänä. Tämä edellyttää erityisesti liikenteen ja energiantuotannon päästöjen vähenemistä. Kaupunkien keväiseen huonoon ilmanlaatuun voidaan vaikuttaa panostamalla hiekoitushiekan tehokkaaseen keräykseen kaduilta. 15

16 Kunnat Ilmanlaatua seurataan jatkuvatoimisin mittauksin Kaarinassa, Naantalissa, Raisiossa ja Turussa. Mittauspisteet sijaitsevat kaupunkien keskustoissa sekä Raisiossa Kaanaalla. Kaikissa pisteissä mitataan typpidioksidin ja hengitettävän pölyn pitoisuuksia. Lisäksi Naantalissa ja Kaarinassa on mitattu rikkidioksidin määrää sekä Turussa ja Kaarinassa hiilimonoksidia (häkä). Raision Kaanalla mitataan rikkidioksidin pitoisuuksia. Yksittäisen vuoden tuloksista ei voi päätellä kaupungin yleistä ilmanlaatua, koska esimerkiksi sääolosuhteiden vaihtelun vuoksi vuosien väliset erot voivat olla suuria. 16

17 8. Autoistuminen Henkilöautojen määrä 198, 1985, 199, 1995, 2, autoja/1 asukasta Kaarina Lieto Naantali Parainen Raisio Salo Turku Henkilöautojen määrä tuhatta asukasta kohden vuosina 198, 1985, 199, 1995, 2 ja (3.9.)24. Lähde: Ajoneuvohallintokeskus AKE/Ajoneuvorekisteri, Tilastokeskus (asukasmäärä) Henkilöautojen määrä kasvaa Henkilöautojen määrä kertoo luonnonvarojen kulutuksesta, joita syntyy auton valmistuksesta ja käytöstä. Lisäksi se kertoo välillisesti monista asioista, kuten autoliikenteen aiheuttamista päästöistä, melusta, toisaalta maankäytön suunnittelusta, tilan tarpeesta ja asenteista. Henkilöautojen määrään vaikuttaa autojen hintataso, väestön varallisuus, väestörakenne, etäisyydet ja joukkoliikenteen toimivuus. Henkilöautojen määrä ei suoraan kerro tieliikenteen määrästä. Valtakunnallisella tasolla autoliikenne on kuitenkin jatkuvasti lisääntynyt lamavuosia lukuunottamatta. Tieliikenne on merkittävä ympäristöongelmien aiheuttaja. Se kuluttaa luonnonvaroja ja energiaa, aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä, happamoittavia päästöjä ja terveydelle haitallisia hiukkaspäästöjä sekä melua ja jätteitä. Uusi tekniikkakaan ei ole pystynyt merkittävästi vähentämään ilmastonmuutosta kiihdyttäviä hiilidioksidipäästöjä. Suuri liikenteen määrä heikentää myös yleistä viihtyisyyttä, aiheuttaa onnettomuuksia ja vaatii laajoja maa-alueita. Kestävän kehityksen mukainen tavoite on, että henkilöautoliikenteen määrä ja päästöt vähenevät. Tämä edellyttää myös autojen määrän kasvun pysähtymistä. Autoliikenteen määrään voidaan vaikuttaa maankäytön suunnittelulla sekä parantamalla joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen olosuhteita. Eri liikkumismuotojen välille voidaan luoda toimivat vaihto- ja jatkoyhteysjärjestelyt. Kunnat Henkilöautojen määrä on ollut lähes jatkuvassa kasvussa. Henkilöautojen kotipaikkakuntatilastoinnissa tapahtui vuonna 1999 muutos, jolla todennäköisesti selittyy henkilöautojen määrän väheneminen Kaarinassa ja toisaalta autojen määrän huomattava kasvu Liedossa. 17

18 9. Joukkoliikenne Seutulippumatkat matkat / asukas Kaarina Lieto Naantali Parainen Raisio Salo Turku Linja-autoliikenteen seutulipun käyttäjien matkustusmäärät vuosina Lähde: Länsi-Suomen lääninhallitus, Tilastokeskus (asukasmäärä) Seudullinen bussiliikenne Seutulippumatkojen määrä kertoo omalta osaltaan joukkoliikenteen käyttömääristä ja joukkoliikennejärjestelmän toimivuudesta. Joukkoliikenteen kuntakohtaisia matkustajamääriä ei ole kokonaisuudessaan saatavissa. Sivun lopusta löytyy Kaarinan, Naantalin ja Liedon palveluliikenteen sekä Salon ja Turun sisäisen bussiliikenteen matkustajamäärien kehitys. Seutulippujärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2, Salossa vuotta aikaisemmin. Seutulippu on henkilökohtainen älykortti, jonka kelpoisuusaika on 3 päivää ostopäivästä. Lipulla voi rajoituksetta matkustaa kaikissa busseissa seutulippukuntien alueella. (Pikavuoroissa peritään pikavuoromaksu.) Seutulipun suurin käyttäjäryhmä on lähiseudun kunnista Turussa töissä tai opiskelemassa käyvät. Turun ja sen lähikuntien seutulipun käytöstä tehtiin haastattelututkimus vuonna 23. Enemmistö (61 %) käytti lippua työmatkoihin ja 44 % opiskelumatkoihin. Moni käytti seutulippua myös vapaa-ajan matkoihin. Seutulippu on tutkimuksen mukaan tuonut jonkin verran uusia bussinkäyttäjiä. Lähes puolet vastanneista totesi seutulipun madaltaneen kynnystä käyttää joukkoliikennettä. 6 % vastanneista ei ollut käyttänyt bussia säännöllisesti ennen seutulipun käyttöönottoa, vaikka siihen olisi ollut mahdollisuus. Noin neljännes kertoi, että käyttäisi pääasiassa omaa autoa, jos seutulippu ei olisi käytössä. Oman auton käyttöön verrattuna seutulipun hintaa suuri enemmistö piti edullisena. Tasa-arvoa liikkumiseen Toimiva joukkoliikenne antaa kaikille väestöryhmille tasa-arvoisen mahdollisuuden liikkua. Linja-auton käytön lisääntyminen vähentää liikennepäästöjä ja meluhaittoja sekä säästää luonnonvaroja. 18 Kestävän kehityksen mukainen tavoite on, että liikenteen aiheuttamat ympäristöpäästöt vähenevät. Tämä edellyttää julkisen liikenteen käyttömäärän lisääntymistä ja henkilöautoliikenteen määrän vähene-

19 mistä. Joukkoliikenteen käyttöä edistää sen toimivuus ja palvelutason parantaminen sekä kohtuulliset lippuhinnat. Kunnat Seutulipun käyttö on tähän mennessä suurimmassa osassa kuntia kasvanut vuosi vuodelta. Muista lipputuotteista on luonnollisesti siirrytty seutulippuun ja tällainen kausilippu on lisännyt ihmisten bussilla matkustusta. Myös aivan uusia matkustajia on tullut seutulipun myötä. Turun kaupunkiseudulla on valmisteilla seutuliikennestrategia, jossa selvitetään seutumatkustuksen kehitystä. Matkustus seutubussiliikenteessä kasvoi seutulipun käyttöönoton myötä vuoden 1999 marraskuusta vuoden 23 marraskuuhun mennessä noin 28 %. Seutulipulla maksetaan lähes puolet seutuliikenteen matkoista. Seutulipun käytön tarve luonnollisesti vaihtelee kunnissa riippuen esimerkiksi siitä, miten paljon ihmisillä on tarvetta liikkua yli kuntarajojen. Luonnollisesti Turun naapurikunnista käydään paljon töissä Turussa. Kukin seutulippualueeseen kuuluva kunta määrittelee lipun hinnan oman kuntansa asukkaille. Vuonna 23 lipun hinta vaihteli 45 eurosta (Kaarina, Naantali, Parainen ja Salo) 55 euroon (Turku). Lähteet: Turun ja sen lähikuntien seutulipun vaikutukset ja käyttäjien kokemukset seutulipusta. Turun ja lähikuntien seutulippuryhmä, 23. Turun kaupunkiseudun seutuliikennestrategia tekeillä. Etukäteistiedot Länsi-Suomen lääninhallituksesta. Kuntien palveluliikenteen* matkustajat 2-23 matkaa / asukas 1,4 1,2 1,,8,6,4,2, Kaarina Lieto Naantali * Palveluliikenne on kaikille avointa liikennettä, jossa henkilökohtaiseen palveluun ja liikuntarajoitteisten kulkumahdollisuuksiin on panostettu tavallista joukkoliikennettä enemmän. Se voi toimia kiinteällä reitillä tai perustua kutsuohjaukseen. Lähde: kunnat 19

20 Salon paikallisliikenteen matkustajat 2-23 suhteellinen muutos (v. 2=1) Lähde: Vainion liikenne Turun sisäisen bussiliikenteen matkustajat 2-23 matkaa / asukas Lähde: Turun kaupungin joukkoliikennetoimisto 2

21 1. Kevyt liikenne Kevyen liikenteen väylät 1995, 2, km 2 1 Lieto Naantali Parainen Raisio Salo Turku Kevyen liikenteen väyläverkon pituus vuosina 1995, 2 ja 23. Auto- ja kevyen liikenteen väylät 23 km Lieto Naantali Parainen Raisio Salo Turku Kadut ja yleiset tiet Kevyt liikenne Katujen ja yleisten teiden verkon pituus suhteessa kevyen liikenteen verkon pituuteen vuonna 23. Lähde: kunnat ja Tiehallinto Edellytykset ympäristöystävälliseen liikkumiseen Kevyen liikenteen verkon pituus kertoo kuntien pyrkimyksistä luoda edellytykset ympäristöystävälliselle liikkumiselle. Kattava pyörätieverkosto mahdollistaa turvallisemman liikkumisen pyörällä, kävellen tai vaikkapa rullaluistimilla. Lisäksi ohessa on kuvattu myös kevyen liikenteen verkoston suhdetta autoväylien pituuteen. Suhdetta tarkasteltaessa on huomioitava, että kevyen liikenteen väyliä laskettaessa on laskettu mukaan mahdollisesti tien molemmin puolin kulkevat pyörätiet erikseen. Pyöräily on saasteeton, hiljainen ja taloudellinen kulkumuoto. Kevyen liikenteen kasvu suhteessa autoiluun vähentää liikenneruuhkia ja melua sekä edistää kansanterveyttä. Liikenne on sujuvampaa ja turval- 21

22 lisempaa. Suurimmat edut kevyen liikenteen lisääntymisestä ovat taajamissa, joissa etäisyydet ovat suhteellisen lyhyitä ja liikenne on merkittävin ilman saastuttaja ja melun lähde. Pelkkä väylien pituus ei tietenkään kerro kevyen liikenteen väylien käyttömäärää eikä pyörätieverkon laatua ja toimivuutta. Toimiva pyörätieverkosto edellyttää jatkuvuutta, sujuvuutta ja esimerkiksi turvallisuutta lisäävien alikulkujen rakentamista. Pyöräilyn ja kävelyn houkuttelevuutta lisäävät myös viihtyisät reitistöt esimerkiksi puistoissa ja hiljaisilla tonttikaduilla. Kestävän kehityksen mukainen tavoite on, että kevyt liikenne lisääntyy. Tämä edellyttää sitä, että kunnat luovat toimivan kevyen liikenteen verkoston. Ympäristöystävällistä liikkumista voidaan edistää myös luomalla edellytyksiä pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön yhdistämiselle esimerkiksi rakentamalla pyöräkatoksia pysäkeille ja asemille. Kevyen liikenteen olosuhteita voidaan parantaa myös väylien talvikunnossapitoa tehostamalla. Kunnat Kuntien välillä voidaan vertailla kevyen liikenteen verkon laajenemiskehitystä ja täten pyöräilyn edellytysten lisääntymistä. Toisessa kuvassa voidaan vertailla auto- ja kevyen liikenteen väylien pituuksien suhdetta. Pelkkä pyöräteiden pituus ei kerro koko totuutta. Esimerkiksi vaikka Turussa on pyöräteitä paljon jopa suhteessa autoväyliin, kaupunkikeskustan pyörätieverkko vaatii vielä kuitenkin paljon parantamista. Toisaalta pyöräteiden määrän lisääntymisen syynä voivat olla uudet asuinalueet, mikä voi kertoa myös kestämättömästä yhdyskuntarakenteen hajautumisesta. 22

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI Turun kaupunkiseudun keskeisten osien kehittäminen joukkoliikenteen käyttöä suosivana joukkoliikennepainotteisena keskusvyöhykkeenä Keskusvyöhykkeen

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmasto- ja energiastrategia työpaja Kotka 20.5.2011 Marja Jallinoja Ilmastoindikaattorit Liikenne Julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus (% matkakilometreistä)

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 2004 2006

KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 2004 2006 KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 24 26 Espoo, Helsinki, Oulu, Tapere, Turku, Vantaa YLEISTÄ KEHITYSTÄ KUVAAVAT INDIKAATTORIT Ekologinen jalanjälki Ekologinen jalanjälki vuonna 21 [gha]

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun luonnonsuojeluyhdistys Liikenne ja ympäristö Liikenne on Oulun seudun pahin ympäristöongelma! terveysvaikutukset, pöly viihtyisyyden väheneminen,

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Riina Antikainen, Maija Mattinen, Marja Salo Suomen ympäristökeskus (SYKE) 18.12.2013 Kuva: Mauri Mahlamäki Muut kuvat: Sitran resurssiviisaus

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osa-alue Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kansalliset kestävän kehityksen indikaattorit Ensimmäiset keke-indikaattorit 2000 Kokoelmaa päivitetty ja uudistettu

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi PYÖRÄILYN EDUT Terveys Ympäristö Liikennejärjestelmä Tasa-arvo ja inhimillisyys päivittäinen puolituntinen arkiliikkumisesta ei melua, ei

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Taustaa SYKEn rakennetun ympäristön yksikössä tutkitaan mm. yhdyskuntarakenteen kehitystä, siihen

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9. Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.2014 Tutkimusprofessori Tom Frisk ja erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus

Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus Kuva: Anni Ruotsalainen Marjo Neuvonen, Susan Tönnes, Tuija Sievänen ja Terhi Koskela METLA Suomalaisten lähiulkoilu Määritelmä = ulkoilua, liikuntaa ja

Lisätiedot

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Esa Hoffrén/ Alueiden käytön yksikkö 19.1.2011 1 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011 2 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011 1. Elinympäristö turvallisemmaksi ja terveemmäksi Kokonaismatkustajamäärä 1,33 miljoonaa /vuosi Joukkoliikennematkat / asukas 19 matkaa / asukas / vuosi Autoistumisaste 559 autoa / 1000 asukasta Kävely,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen ELY-keskus / Olli Madekivi 13.4.2010 1 Organisaatio 13.4.2010 2 Ympäristökeskuksesta ELYn

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta Tekninen lautakunta 48 21.05.2014 Kaupunginhallitus 252 02.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta 236/10.05.01/2014 TEKLA 48 Tekninen

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Liikenneturvallisuus (LJ3) Liikennejärjestelmän käytettävyys (LJ2) LJ 3.3: kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta parannetaan taajamissa

Liikenneturvallisuus (LJ3) Liikennejärjestelmän käytettävyys (LJ2) LJ 3.3: kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta parannetaan taajamissa Liite 2 Ohjelman laadinnan kriteeristössä mainittujen tavoitteiden toteutuminen hankekohtaisesti LIIKENNEJÄRJESTELMÄTAVOITTEET RAKENNEMALLITAVOITTEET TOIMENPIDE Mt 12191 Littoisten kevyen liikenteen väylä,

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 Liikkumisen ohjaus Tällä kalvosarjalla kuvataan liikkumisen ohjauksen vaikutusta liikenneturvallisuuteen sekä erilaisia liikkumisen ohjauksen keinoja. Liikkumisen ohjaus ja

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto TAUSTA Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitusta halutaan vähentää Energiahyötykäyttö lisääntynyt Orgaanisen

Lisätiedot

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Kuntien jätehuoltotehtävät Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta, Kuntaliitto 2006 huolehtia

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Miten jokainen yritys voi parantaa Helsingin ilmanlaatua? Uutta Ilmansuojelusuunnitelmaa tehdään parhaillaan

Miten jokainen yritys voi parantaa Helsingin ilmanlaatua? Uutta Ilmansuojelusuunnitelmaa tehdään parhaillaan Miten jokainen yritys voi parantaa Helsingin ilmanlaatua? Uutta Ilmansuojelusuunnitelmaa tehdään parhaillaan Suvi Haaparanta Helsingin kaupungin ympäristökeskus Typpidioksidin raja-arvo ylittyy Helsingissä

Lisätiedot

Viisaita valintoja. liikkumiseen kunnassasi

Viisaita valintoja. liikkumiseen kunnassasi Viisaita valintoja liikkumiseen kunnassasi Matkaketjuissa on järkeä Sujuva + turvallinen + terveellinen + taloudellinen + ympäristöä säästävä = VIISAS LIIKKUMINEN Viisaasti voi liikkua jalan, pyörällä,

Lisätiedot

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE

JOUKKOLIIKENNE <PVM> JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenne 1. Miten joukkoliikenne palvelee liikenneturvallisuutta 2. Palveluliikenne 3. Joukkoliikenteen esteettömyys 4. Pysäkkijärjestelyt 5. Maankäyttö 6. Mikä on joukkoliikenteen

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutus 2012

Kotitalouksien kulutus 2012 Tulot ja kulutus Kotitalouksien kulutus Kotitalouksien jätteiden kierrättäminen on lisääntynyt Säännöllisesti jätteitä kierrättävien kotitalouksien osuus on kasvanut Suomessa huomattavasti. Esimerkiksi

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja lapsiperheet

Ilmastonmuutos ja lapsiperheet ILMANKOS-hankkeen työpaja 26.1.2009 Ilmastonmuutos ja lapsiperheet Elli Kotakorpi Elli.kotakorpi@gmail.com 040 825 4354 Esityksen rakenne KotiMIPS-hanke Ilmastonmuutos lyhyesti Kotitalouksien kulutuksen

Lisätiedot

Paikkatietoanalyysit keskusverkkotyössä. Lounaispaikan paikkatietopäivä 20.9.2012 Lasse Nurmi

Paikkatietoanalyysit keskusverkkotyössä. Lounaispaikan paikkatietopäivä 20.9.2012 Lasse Nurmi Paikkatietoanalyysit keskusverkkotyössä Lounaispaikan paikkatietopäivä 20.9.2012 Lasse Nurmi Keskusverkkotyön lähtökohdat Maakunnan rakenteen ja ominaisuuksien kuvaaminen tarkasteluhetkellä Tarkastelu

Lisätiedot

Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.

Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet. Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Alakeskukset Työssäkäyntialueet Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen

Lisätiedot

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi SYÖKSY Päätösseminaari 21.9.2011 Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi Tampereen teknillinen yliopisto Hanna

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Ympäristölautakunta 17.4.2012 Tero Karislahti YIT 1 Internal Tausta Rakennusten osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on 40 prosenttia. Rakennukset suunnitellaan

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Saspen kestävän kehityksen toimintaohjelma. Kiikoinen, Lavia, Punkalaidun ja Sastamala

Saspen kestävän kehityksen toimintaohjelma. Kiikoinen, Lavia, Punkalaidun ja Sastamala Saspen kestävän kehityksen toimintaohjelma Kiikoinen, Lavia, Punkalaidun ja Sastamala 1 1. Saspen alueen kunnat... 3 1.1 Perustietoja kunnista... 3 2 Yleistä kestävästä kehityksestä... 5 2.1 Paikallisagendat

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS 1

LIIKKUMISEN OHJAUS 1 LIIKKUMISEN OHJAUS 1 Liikkumisen ohjaus Mobility Management Liikkumisen ohjaus (engl. Mobility Management) on kestävän liikkumisen edistämistä erilaisin kannustavin toimenpitein kuten neuvonnalla, markkinoinnilla,

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Kestävät liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 20.10.2014 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristöohjelman 2010 2013 toteutuminen Alueiden käyttö

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN 31.1.2012 Tuomo Pöyskö Ramboll Liikennejärjestelmät (ent. Liidea) LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Uimavesidirektiivin. Suomessa. Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö. Jätevedet ja hygienia -iltaseminaari, 14.1.

Uimavesidirektiivin. Suomessa. Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö. Jätevedet ja hygienia -iltaseminaari, 14.1. Uimavesidirektiivin toimeenpano Suomessa Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Jätevedet ja hygienia -iltaseminaari, Direktiivi i uimaveden laadun hallinnasta (2006/6/EY) Direktiivin toimeenpano

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness Lähiympäristö ja siinä liikkuminen (pitkä kyselylomake) Tässä lomakkeessa kysytään käsityksiänne asuntonne lähiympäristöstä

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008 Kestävä kehitys kunnissa Maija Hakanen 2008 Mitä se kestävä kehitys on? "Kestävän kehityksen periaatteen konkretisoinnissa itse asiassa tavoitellaan meidän aikamme tulkintaa siitä, mitä yleinen etu ja

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 7 / KESTÄVÄ KEHITYS

TEHTÄVÄ 7 / KESTÄVÄ KEHITYS Kilpailuparin Numero: Kilpailijoiden Nimet: TEHTÄVÄ 7 / KESTÄVÄ KEHITYS Tehtävä tehdään lyijykynällä tälle tehtäväpaperille. Lisäpaperia saa tarvittaessa käyttää, käytetyt lisäpaperit tulee myös palauttaa

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2015 Kyselytutkimuksen tulokset 15 kunnassa Heinola. 1.9.2015 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2015 Kyselytutkimuksen tulokset 15 kunnassa Heinola. 1.9.2015 Heikki Miettinen Kyselytutkimuksen tulokset 1 kunnassa Heinola 1..201 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 3 Kadut 4 Puistojen

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot