Yhteinen mitta -indikaattorit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteinen mitta -indikaattorit"

Transkriptio

1 Yhteinen mitta -indikaattorit Varsinais-Suomen kuntien kestävän kehityksen seuranta Kaarina, Lieto, Naantali, Parainen, Raisio, Salo, Turku 24 Varsinais-Suomen Agenda 21

2 Sisällys Johdanto... 3 Yhteinen mitta -indikaattorit 1. Jäte Kotikeräyspaperi Vedenkulutus Viemäriverkosto Uimavedet Kasvihuonekaasupäästöt Ilmanlaatu Autoistuminen Joukkoliikenne Kevyt liikenne Yhdyskuntarakenne Palveluiden saavutettavuus: bussipysäkit Palveluiden saavutettavuus: koulut Luonto Liikkuminen Ostoskäyttäytyminen... 3 Liite: Työryhmien jäsenet

3 Johdanto Yhteinen mitta kuntien kestävälle kehitykselle Varsinaissuomalaisten kuntien kestävän kehityksen toteutumisen seuraamiseksi on koottu Yhteinen mitta -indikaattorit. Vuonna 24 toteutetussa projektissa oli mukana seitsemän kuntaa: Kaarina, Lieto, Naantali, Parainen, Raisio, Salo ja Turku. Indikaattorikokoelman tarkoituksena on yhtenäistää kuntien kestävän kehityksen edistymisen seurantaa. Kestävän kehityksen edistäminen kuntien toiminnassa edellyttää sitoutumista sille asetettuihin tavoitteisiin. Kunnat voivat hyödyntää indikaattorikokoelman antamia tietoja omien kestävän kehityksen mukaisten tavoitteiden asettamisessa ja niiden toteutumisen seurannassa. Indikaattoreiden tarkoituksena on antaa tukea kuntien suunnitteluun ja päätöksentekoon. Indikaattorien tieto on tiivistetty yksinkertaiseen muotoon ja ne konkretisoivat kestävän kehityksen tavoitteita. Kuntien kehityksen vertailulla kannustetaan kuntia kohti kestävää kehitystä. Yhteinen mitta -indikaattoreiden valinnassa on ensisijaisena lähtökohtana ollut Varsinais-Suomen Agenda 21 toimintaohjelman tavoitteet, joihin kunnat ovat sitoutuneet. Indikaattoreiden kokoamisessa on ollut mukana lukuisa joukko kuntien viranhaltijoita ja muita alueen asiantuntijoita. Yhteinen mitta -indikaattoreiden valinnassa on pyritty ottamaan huomioon kolme kestävän kehityksen ulottuvuutta: ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen. Ekologiseen ulottuvuuteen kuuluu luonnon toimintakyvyn ja monimuotoisuuden säilyttäminen. Taloudellinen kestävyys edellyttää taloudellisesti tehokasta raaka-aineiden ja energian käyttöä. Sosiaalisella ulottuvuudella tarkoitetaan ihmisten hyvinvointia ja terveyttä sekä tasa-arvoa. Hyvä kestävän kehityksen indikaattori sisältää kaikki nämä ulottuvuudet. Yhteinen mitta -indikaattoreissa käytettyjen tietojen luotettavuuteen tulee suhtautua tietyin varauksin. Joidenkin lukujen kohdalla on tapahtunut suuria muutoksia lyhyessä ajassa. Näille kaikille ei ole pystytty löytämään selkeää selitystä. Osittain tämä johtuu muiden kuin kuntien keräämien tietojen tilastointitavoissa tapahtuneista muutoksista. Tietoja koottiin tässä laajuudessa järjestelmällisesti ensimmäistä kertaa ja osittain kuntien tilastointitavat eroavat toisistaan. Etenkin vanhempien vuosien tiedot ovat puutteellisia tai perustuvat osittain arvioihin. Jatkossa tietoja säännöllisesti päivitettäessä niiden luotettavuus paranee. 3

4 Yhteinen mitta -projektin tausta Vuoden 24 aikana Varsinais-Suomen Agendatoimisto kokosi yhdessä seitsemän kunnan kanssa yhteisen mallin kestävän kehityksen edistymisen seuraamiseksi. Indikaattoriehdotukset koottiin työryhmissä, joissa oli mukana sekä kuntien edustajia että muita alueen asiantuntijoita. Lopullisen indikaattoreiden valinnan teki projektin ohjausryhmä. Indikaattoreiden valinnassa ensisijaisina lähtökohtina olivat Varsinais-Suomen Agenda 21 toimintaohjelma sekä ohjausryhmän asettamat valintakriteerit. Valintakriteerit Indikaattorin tulee olla: - yksinkertainen, helposti tulkittavissa, yksiselitteinen - helposti ymmärrettävä, kiinnostava, kuvaava - tiedot on helposti saatavissa - kehityksen suuntaan on mahdollisuus vaikuttaa - oikeudenmukainen, vertailukelpoinen kuntien kesken - kehitys kuvattavissa taaksepäin - päivitettävissä eteenpäin - herkkä muutoksille Indikaattoreilla yksinkertaistetaan tietoa jostakin ilmiöstä tai ominaisuudesta tarkastelemalla jotain suuremman kokonaisuuden osaa tai tiivistämällä tietoa. Esimerkiksi kuntien yhdyskuntarakennetta on tarkasteltu tietyillä siihen liittyvillä tekijöillä, kuten asukkaiden määrällä asemakaavoitetulla alueella ja palveluiden saavutettavuudella. Yhtenä projektin tavoitteena oli, että kuntien Yhteinen mitta -indikaattorit ja vuonna 23 kootut Lounais-Suomen ympäristöindikaattorit (www.ymparisto.fi/los >Ympäristön tila > Ympäristöindikaattorit) täydentävät toisiaan antaen yhdessä kokonaisvaltaisemman kuvan sekä kestävän kehityksen edistymisestä että ympäristön tilasta Varsinais-Suomessa. Tulevina vuosina kokoelmaa kehitetään ja laajennetaan tarpeen mukaan. Kuntien kiinnostuksen mukaan myös muita Varsinais-Suomen Agenda 21 -kuntia voidaan ottaa mukaan seurantaan. Kokoelman jatkokehittäminen ja laajentaminen vaatii kuitenkin uutta projektirahoitusta. Valmistunutta indikaattorikokoelmaa päivitetään jatkossa säännöllisesti. Vuonna 24 projektia rahoitti Lounais-Suomen ympäristökeskus ja mukana olleet seitsemän kuntaa sekä Varsinais-Suomen Agendatoimisto. Yhteinen mitta -projektin suunnittelijana ja koordinaattorina toimi vuonna 24 Nina Myllykoski. Indikaattorikokoelma löytyy myös Varsinais-Suomen Agendatoimiston internetsivuilta: Suuri kiitos kaikille indikaattoreiden kehittämisessä mukana oleille hyvästä yhteistyöstä! 4

5 1. Jäte Jätteenkäsittelypaikoille päätyneen yhdyskuntajätteen määrä kg/asukas Kaarina Lieto Naantali Parainen Raisio Salo Turku Kotona ja työpaikoilla syntyvä tavanomainen jäte, joka on päätynyt kaatopaikalle tai polttolaitokselle vuosina Lähde: kunnat, Turun Seudun Jätehuoltoyhtiö Oy, Rouskis Oy Jätteet kertovat elintasosta ja kulutustottumuksista Jätteiden määrä kertoo kulutuksesta. Mitä enemmän kulutamme sitä enemmän syntyy jätettä. Samalla tuhlaamme luonnonvaroja. Lisäksi jätteet ja niiden kuljetus aiheuttavat päästöjä ilmaan, maaperään ja vesistöihin. Huonosti hoidetulla jätehuollolla voi olla vaikutusta myös ihmisten terveyteen. Jätteiden määrään vaikuttaa myös jätteiden lajittelun ja hyötykäytön tehokkuus. Jätteiden hyötykäyttöasteesta ei ole saatavissa kuntakohtaista tietoa. Tähän kokoelmaan saatiin tiedot kotikeräyspaperin hyötykäyttömääristä (ks. s. 6). Jätteenkäsittelypaikoille päätyneellä yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan kotitalouksista peräisin olevaa sekajätettä ja siihen rinnastettavaa kaupan, teollisuuden ja muun toiminnan synnyttämää jätettä, joka loppusijoitetaan kaatopaikalle tai poltetaan polttolaitoksessa. Kestävän kehityksen mukainen tavoite on, että kuntien, kuntalaisten ja yritysten ympäristövastuullisuus lisääntyy. Tällöin myös jätteiden määrä vähenee ja jätteiden hyötykäyttö lisääntyy. Kunnat voivat omalla ympäristövastuullisella toiminnallaan olla mallina kuntalaisille ja yrityksille. Kunnat Lajittelemattomaan yhdyskuntajätteeseen sisältyy sekä kotitalouksissa että yrityksissä syntynyt tavanomainen jäte. Näin ollen kuntien jätemääriin vaikuttaa niiden elinkeinorakenne. Turussa jätteiden määrää lisää satamatoiminta (matkustajalaivoilta tulevat jätteet). Jätteiden kuntakohtaista tilastointia saattaa vääristää autojen jätekeräysreittien kulku useamman kunnan alueella, jolloin osa kerätystä jätteestä voi kirjautua toisen kunnan tilastoihin. Jonkin verran jätemääriin asukasta kohden saattaa vaikuttaa opiskelijat, jotka eivät ole kirjoilla Turussa sekä kesäasukkaiden määrä kunnissa. 5

6 2. Kotikeräyspaperi Kotikeräyspaperin määrä kg/asukas Turku Salo Kaarina Parainen Raisio Naantali Lieto Kotitalouksista ja työpaikoilta kertyneen paperin (sanoma- ja aikakauslehdet, mainokset ja kirjekuoret) määrä vuosina Lähde: Paperinkeräys Oy Jätteet kiertämään Kotikeräyspaperin määrä kertoo luonnonvarojen kulutuksesta ja paperin lajittelun tehokkuudesta. Kotikeräyspaperin tarkkaa höytykäyttöastetta ei kuitenkaan pystytä kuvaamaan. On siis vaikea päätellä, kertooko kotikeräyspaperin määrän kehitys muutoksista paperin kulutuksessa vai paperin kierrätyksen tehokkuudessa. Metsäteollisuus ry:n mukaan vuonna 22 paperin ja kartongin yhteenlaskettu talteenottoaste oli 72 %. Kuvan tiedot perustuvat paperin päävastaanottajan Paperinkeräys Oy:n ilmoittamiin tietoihin kotikeräyspaperin määristä. Kestävän kehityksen mukainen tavoite on, että paperin kulutus vähenee ja sen hyötykäyttöaste on mahdollisimman korkea. Kunnat Haja-asutusalueilla paperia päätyy poltettavaksi. Tämä saattaa osittain selittää Liedon paperinkeräysmäärän alhaisuuden. Myös kuntien elinkeinorakenne, keräyspisteiden sijainti ja mainospostin määrä vaikuttaa syntyvään kotikeräyspaperin määrään. Jätteiden hyötykäytön määristä on kaiken kaikkiaan saatavissa huonosti kuntakohtaista tietoa. Alueellisella tasolla jätteiden höytykäyttöastetta on kuvattu Lounais-Suomen ympäristöindikaattoreissa (www.ymparisto.fi/los >Ympäristön tila > Ympäristöindikaattorit). 6

7 3. Vedenkulutus Kotitalouksien vedenkulutus 199, 1995, 2, 23 l/as/vrk Kaarina Lieto Naantali Parainen Raisio* Salo Turku Kotitalouksien vedenkulutus (litraa/asukas/vuorokausi) vuosina 199, 1995, 2 ja 23. * Raision luvuissa veden kokonaiskulutus. Sisältää muunkin kuin kotitalouksien vedenkulutuksen. Ei sisällä Raisio Yhtymän kulutusta. Lähde: kuntien vesilaitokset Vesi tärkeä luonnonvaramme Kotitalouksien vedenkulutus kertoo luonnonvarojen kulutuksesta - niin veden kuin myös energian, jota veden käsittelyyn ja lämmittämiseen tarvitaan. Valtakunnallisen Energiansäästön palvelukeskus Motivan mukaan kerrostaloissa kulutetaan vettä vuorokaudessa keskimäärin 155 litraa/asukas. Omakotitaloissa vettä kuluu parikymmentä litraa vähemmän. Kotitaloudet ovat suurin veden kuluttajaryhmä. Motivan laskelmien mukaan suurin osuus vedestä kuluu peseytymiseen (39 %). WC:n osuus on noin neljännes (26 %) ja keittiössä kulutetaan reilu viidennes (22 %) vedestä. Loput vedestä kuluu pyykinpesuun (13 %). Keskimäärin 45 % kotitalouksien käyttämästä vedestä on lämmintä. Vesi on maailmanlaajuisesti arvokas luonnonvara. Suomessa puhdasta vettä on yleensä riittävästi saatavilla, mutta viime vuosina Varsinais-Suomessakin veden riittävyys on ajoittain noussut keskusteluihin. Veden kulutuksen vähentyessä raakaveden hankintatarve, veden puhdistustarve ennen ja jälkeen käytön ja puhdistuksessa käytettävien kemikaalien määrä vähenee. Lisäksi veden pumppaukseen ja lämmittämiseen tarvittavan energian määrä vähenee. Vedenkulutuksen väheneminen on myös taloudellisesti kannattavaa. Tavoitesuositus 13 litraa/asukas Kestävän kehityksen mukainen tavoite on, että kuntalaisten kulutuskäyttäytyminen muuttuu ympäristövastuullisemmaksi. Veden osalta tavoitteena on, että kulutus ja samalla veden käsittelyyn kuluvan energian tarve vähenee. Motiva suosittelee vedenkulutuksen tavoitetasoksi 13 litraa asukasta kohden. Kotitalouksien veden kulutukseen vaikuttaa kulutuskäyttäytymisen lisäksi vesikaluston ominaisuudet ja kunto. Kulutuskäyttäytymistä ohjaa yleistyneet huoneistokohtaiset mittarit, jolloin vedestä maksetaan 7

8 todellisen kulutuksen mukaisesti. Myös hyvällä kiinteistöjen vesi- ja viemärisuunnittelulla voidaan vaikuttaa vedenkulutukseen. Riippuen siitä, miten kaukana veden lämmitys on vesihanasta, voidaan vettä joutua juoksuttamaan pitkiäkin aikoja ennen kuin saadaan lämmintä vettä. Kunnat Viime vuosien vedenkulutuksen vähenemiseen lienee vaikuttanut vähäsateisuus ja sen myötä monissa kunnissa syntynyt uhka jopa vesipulasta. Myös uudet vesikalustot ja huoneistokohtaisten vesimittareiden yleistyminen on varmasti vähentänyt veden kulutusta. Lisäksi vesiputkistojen uusiminen on vähentänyt vuotoja putkistoissa. 8

9 4. Viemäriverkosto Viemäriverkostoon liittyneet asukkaat 1997, 2, % Kaarina Lieto Naantali Parainen Raisio Salo Turku Viemäriverkostoon liittyneiden asukkaiden osuus kunnan koko asukasmäärästä vuosina 1997, 2 ja 23. Lähde: kuntien vesi- ja viemärilaitokset Tehokas jätevedenkäsittely haja-asutusalueille Viemäriverkostoon liittyneiden asukkaiden osuus kertoo välillisesti vesistöjen kuormituksesta. Yksi merkittävä vesistöjen kuormittaja on verkoston ulkopuolelle jäävä haja-asutus. Viemäriverkoston laajentaminen harvaanasutuille alueille ei ole kuitenkaan käytännössä mahdollista. Haja-asutusalueilla asukkaiden tulee itse huolehtia siitä, että jätevesien käsittely hoidetaan asianmukaisesti. Vuoden 24 alusta voimaan tullut asetus talousjätevesien käsittelystä haja-asutusalueella määrää, miten puhtaaksi jätevedet on käsiteltävä ennen kuin ne voidaan päästää ympäristöön. Asetus edellyttää monessa taloudessa siirtymistä tehokkaampaan jäteveden käsittelyjärjestelmään. Kestävän kehityksen mukainen tavoite on vesistöjen kuormituksen väheneminen. Tämä edellyttää asutuksen aiheuttamien päästöjen osalta sitä, että viemäriverkostoon liittyneiden osuus pysyy korkeana ja verkosto ulottuu kaikille tiheästi asutuille alueille. Haja-asutusalueilla jäteveden käsittelyä tulee tehostaa asetettujen vaatimusten mukaisesti. Kunnat Liedossa ja Paraisilla on muita kuntia enemmän haja-asutusta (ks. asemakaavoitetulla alueella asuvien osuus s. 23) ja tämä näkyy myös viemäriverkostoon kuuluvien osuudessa. Vaikka Turussa suuri osa asukkaista kuuluu viemäriverkoston piiriin, määrällisesti verkoston ulkopuolelle jää kuitenkin eniten asukkaita. Viemäriverkostoon kuuluvien asukkaiden osuus ei ota huomioon verkoston ulkopuolelle jäävien kesämökkien määrää kunnassa. Myös kesämökit aiheuttavat kuitenkin kuormitusta vesistöihin (ks. kesämökkien määrä kunnissa s. 1). 9

10 Kesämökkien määrä kpl Kaarina Lieto Naantali Parainen Raisio Salo Turku Lähde: Tilastokeskus 1

11 5. Uimavedet Uimavesien tila näytteenottokerrat (kpl) Kaarina, Hovirinta Kaarina, Littoinen Lieto, Järvelä Naantali, Parainen, Nunnalahti Norrby Salo, Lehmijärvi Turku, Ekvalla Turku, Ispoinen Turku, Saaronniemi. Uimavesien kesäkauden näytteenottokerrat ja niistä (tumma väri) kerrat, jolloin näyte ei ole täyttänyt kansallisia vaatimuksia vuosina Lähde: Kansanterveyslaitos, kunnat Uimarantojen virkistyskäyttö Uimavesien tila kertoo uimarantojen virkistyskäyttömahdollisuuksista. Uimavesien tilaan vaikuttavat ihmisen toiminnan lisäksi luonnonolosuhteet, kuten esimerkiksi vesistön koko, virtaukset ja sääolosuhteet. Uimavesien tilasta ei voida tehdä suuria johtopäätöksiä vesien tilasta yleisesti. Kuvattavaksi valitut uimarannat ovat ns. EU-uimarantoja (paitsi Liedon Järvelä), joiden tilaa seurataan säännöllisesti. EU-uimarannaksi määritellään rannat, joissa käy yli sata ihmistä päivässä. Uimavesistä tutkitaan erityisesti veden hygieeninen tila (koliformiset ja lämpökestoiset koliformiset bakteerit sekä fekaaliset streptokokit) ja happamuus (ph). Lämpökestoiset koliformiset bakteerit ovat ulosteperäisiä. Muut kolibakteerit kuvaavat yleistä likaantumista. Niitä on runsaasti luonnon vesissä, mutta ne voivat olla myös ulosteperäisiä. Hygieenisesti huonolaatuisessa vedessä uiminen saattaa altistaa uimarin mm. vatsataudille. Sinileväseurantaa kolmella uimarannalla Mikrobiologisten laatuvaatimusten lisäksi sinilevien esiintyminen vaikuttaa uimaveden laatuun. Kuntien terveystarkastajat valvovat uimarantoja ja seuraavat vesinäytteidenoton yhteydessä myös sinilevätilannetta silmämääräisesti ja jos tarvetta ilmenee otetaan näyte. Kyseisistä rannoista kolme (Littoinen, Hovirinta ja Saaronniemi) on mukana valtakunnallisessa levähaittaseurannassa, joka toteutetaan yhteistyössä alueellisten ympäristökeskusten, Suomen ympäristökeskuksen, merentutkimuslaitoksen ja kunnallisten viranomaisten kanssa. Sinilevää on todettu viime vuosina erityisesti Littoistenjärvessä. 11

12 Kestävän kehityksen mukainen tavoite on, että vesistöjen laatu paranee ja virkistyskäyttömahdollisuudet lisääntyvät. Uimarantojen tulee täyttää niille asetetut vaatimukset. Kunnat Kuvatuilla uimarannoilla tilanne on yleisesti ottaen hyvä. Ohjearvojen ylityksiä on ollut useampana kesänä Kaarinan Littoisten ja Turun Ispoisten uimarannoilla. On kuitenkin huomioitava, että vaikka vedestä mitattava mikrobiologinen laatu on hyvä, vedessä voi silti olla sinilevää, joka heikentää uimaveden virkistyskäyttöä. Indikaattorikokoelmassa mukana olevista kunnista Raisiossa ei ole uimarantoja ollenkaan. Uimavesien tilaan vaikuttavat asutuksen läheisyys tai muu ihmisen toiminta, kuten esimerkiksi lähelle laskeutuvat oja- ja yhdyskuntajätevedet. Myös luonnonolosuhteilla on merkittävä vaikutus uimarantojen tilaan. 12

13 6. Kasvihuonekaasupäästöt Kulutuksesta aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt tonnia / asukas (CO 2 ekv) Lieto Turku Raisio Salo Kunnan alueella tapahtuvasta toiminnasta aiheutuneiden kasvihuonekaasupäästöjen määrän kehitys. Lähde: kunnat Kasvihuonekaasupäästöt kiihdyttävät ilmastonmuutosta Kasvihuonekaasupäästöt kertovat paikallisen toiminnan vaikutuksesta maailmanlaajuiseen ilmastonmuutokseen. Yllä olevassa kuviossa päästöt on laskettu kulutusperusteisesti eli siinä kuvataan päästöjä, jotka ovat syntyneet kunnan alueella tapahtuvasta toiminnasta. Tällaisia ovat mm. liikenne, energia, maatalous, jätehuolto ja teollisuuden prosessit. Valtaosa kasvihuonekaasupäästöistä syntyy fossiilisten polttoaineiden (kivihiili, öljy ja maakaasu) käytöstä energiantuotannossa ja liikenteessä. Päästöt on laskettu Suomen Kuntaliiton teettämällä Kasvener-laskentamallilla, jossa otetaan huomioon merkittävimmät kasvihuonekaasupäästöt, jotka ovat hiilidioksidi, metaani ja typpioksiduuli. Kasvihuonekaasupäästöjen laskeminen on osa kuntien ilmastonsuojelukampanjaa. Laskettuaan kasvihuonekaasupäästönsä kampanjaan osallistuneet kunnat asettavat päästöjen vähentämistavoitteet ja tekevät päästöjen vähentämissuunnitelman. Näistä neljästä kuvatusta kunnasta Salo on saanut vähentämissuunnitelmansa valmiiksi. Kunnat määrittelevät tavoitteet ja keinot Kestävän kehityksen mukainen tavoite on, että kuntien, kuntalaisten ja yritysten ympäristövastuullisuus lisääntyy. Tällöin myös kasvihuonekaasupäästöt vähenevät. Kioton ilmastosopimukseen liittyvässä EU:n sisäisessä taakankantojaossa Suomi on sitoutunut vakiinnuttamaan kasvihuonekaasupäästönsä vuosina vuoden 199 tasolle. Kunnallisella tasolla tavoitteita ei ole yhteisesti määritelty vaan kunnat voivat itse määritellä päästöjen vähentämistavoitteensa. Kasvihuonekaasupäästöihin voidaan vaikuttaa mm. energiansäästöä tehostamalla ja liikenteen määrää vähentämällä. Kuntien keinoja ovat mm. päästöjen vähentämiseen tähtäävä liikenne- ja maankäytön suunnittelu. Myös jokainen kuntalainen voi vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöihin omilla arjen kulutus- ja liikkumisvalinnoillaan. 13

14 Kunnat Kasvihuonekaasupäästöihin vaikuttaa mm. kuntien elinkeinorakenne. Esimerkiksi Liedon alhaiset päästöt selittynevät osittain vähäisestä teollisuudesta. Liikenteen päästöihin saattaa vaikuttaa mm. kuntien läpi kulkevat suuret tiet. Kasvihuonekaasupäästöt suhteutettuna kunnan asukasmäärään eivät ole suoraan vertailukelpoisia kuntien kesken. Kuntien välillä voidaan vertailla lähinnä päästöjen kehityksen suuntaa. Kasvihuonekaasupäästöjen laskeminen vaatii kunnalta ylimääräisiä resursseja, siksi päästöjä ei ole laskettu kaikissa kunnissa. 14

15 7. Ilmanlaatu Päivittäinen ilmanlaatu päiviä (lkm) Kaarina* Naantali Raisio Turku Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono Päivittäinen ilmanlaatu (ilmanlaatuindeksin mukaan) vuosina *Kaarinassa oli siirrettävä mittausasema marraskuuhun 22 asti. Vuonna 23 ilmanlaatua ei mitattu. Maaliskuussa 24 Kaarinassa on aloitettu ilmanlaadun mittaus pysyvällä mittausasemalla. Lähde: Turun kaupunkiseudun ilmanlaatu -vuosiraportit Liikenne pilaa ilmaa Ilmanlaatuindeksillä kuvataan yksinkertaistetusti hengitysilman laatua. Ilmanlaadulla on vaikutusta terveyteen, luontoon ja elinympäristön viihtyisyyteen. Ilmanlaatuun vaikuttavat lähinnä liikenteen, energiantuotannon ja teollisuuden päästöt. Liikenteellä on merkittävin vaikutus kaupunkien ilmanlaatuun, koska sen päästöt purkautuvat hengityskorkeudelle. Ilmanlaadun kannalta ongelmallisia ovat erityisesti talvikauden tyynien pakkaspäivien aiheuttamat kohonneet typpidioksidipitoisuudet sekä keväiset päivät, jolloin hiekoitushiekan pöly lisää hengitettävien hiukkasten määrää. Vaikutukset terveyteen ja luontoon Huono ilmanlaatu aiheuttaa terveysvaikutuksia lähinnä herkille väestöryhmille, kuten esimerkiksi astmaatikoille. Luonnolle ilman epäpuhtaudet aiheuttavat pitkällä aikavälillä happamoitumista ja rehevöitymistä. Huonolla ilmanlaadulla on vaikutuksensa myös yleiseen viihtyvyyteen. Ilmanlaatuindeksin tarkoituksena on yksinkertaistaa päivittäistä ilmanlaatutiedotusta. Indeksi lasketaan vertaamalla mitattuja ilman epäpuhtauspitoisuuksia ilmanlaadulle asetettuihin kansallisiin ohjearvoihin. Indeksin mukaisia ilmanlaatuluokkia on viisi: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Kestävän kehityksen mukainen tavoite on, että päästöt ilmaan vähenevät ja ilmanlaatu pysyy hyvänä. Tämä edellyttää erityisesti liikenteen ja energiantuotannon päästöjen vähenemistä. Kaupunkien keväiseen huonoon ilmanlaatuun voidaan vaikuttaa panostamalla hiekoitushiekan tehokkaaseen keräykseen kaduilta. 15

16 Kunnat Ilmanlaatua seurataan jatkuvatoimisin mittauksin Kaarinassa, Naantalissa, Raisiossa ja Turussa. Mittauspisteet sijaitsevat kaupunkien keskustoissa sekä Raisiossa Kaanaalla. Kaikissa pisteissä mitataan typpidioksidin ja hengitettävän pölyn pitoisuuksia. Lisäksi Naantalissa ja Kaarinassa on mitattu rikkidioksidin määrää sekä Turussa ja Kaarinassa hiilimonoksidia (häkä). Raision Kaanalla mitataan rikkidioksidin pitoisuuksia. Yksittäisen vuoden tuloksista ei voi päätellä kaupungin yleistä ilmanlaatua, koska esimerkiksi sääolosuhteiden vaihtelun vuoksi vuosien väliset erot voivat olla suuria. 16

17 8. Autoistuminen Henkilöautojen määrä 198, 1985, 199, 1995, 2, autoja/1 asukasta Kaarina Lieto Naantali Parainen Raisio Salo Turku Henkilöautojen määrä tuhatta asukasta kohden vuosina 198, 1985, 199, 1995, 2 ja (3.9.)24. Lähde: Ajoneuvohallintokeskus AKE/Ajoneuvorekisteri, Tilastokeskus (asukasmäärä) Henkilöautojen määrä kasvaa Henkilöautojen määrä kertoo luonnonvarojen kulutuksesta, joita syntyy auton valmistuksesta ja käytöstä. Lisäksi se kertoo välillisesti monista asioista, kuten autoliikenteen aiheuttamista päästöistä, melusta, toisaalta maankäytön suunnittelusta, tilan tarpeesta ja asenteista. Henkilöautojen määrään vaikuttaa autojen hintataso, väestön varallisuus, väestörakenne, etäisyydet ja joukkoliikenteen toimivuus. Henkilöautojen määrä ei suoraan kerro tieliikenteen määrästä. Valtakunnallisella tasolla autoliikenne on kuitenkin jatkuvasti lisääntynyt lamavuosia lukuunottamatta. Tieliikenne on merkittävä ympäristöongelmien aiheuttaja. Se kuluttaa luonnonvaroja ja energiaa, aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä, happamoittavia päästöjä ja terveydelle haitallisia hiukkaspäästöjä sekä melua ja jätteitä. Uusi tekniikkakaan ei ole pystynyt merkittävästi vähentämään ilmastonmuutosta kiihdyttäviä hiilidioksidipäästöjä. Suuri liikenteen määrä heikentää myös yleistä viihtyisyyttä, aiheuttaa onnettomuuksia ja vaatii laajoja maa-alueita. Kestävän kehityksen mukainen tavoite on, että henkilöautoliikenteen määrä ja päästöt vähenevät. Tämä edellyttää myös autojen määrän kasvun pysähtymistä. Autoliikenteen määrään voidaan vaikuttaa maankäytön suunnittelulla sekä parantamalla joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen olosuhteita. Eri liikkumismuotojen välille voidaan luoda toimivat vaihto- ja jatkoyhteysjärjestelyt. Kunnat Henkilöautojen määrä on ollut lähes jatkuvassa kasvussa. Henkilöautojen kotipaikkakuntatilastoinnissa tapahtui vuonna 1999 muutos, jolla todennäköisesti selittyy henkilöautojen määrän väheneminen Kaarinassa ja toisaalta autojen määrän huomattava kasvu Liedossa. 17

18 9. Joukkoliikenne Seutulippumatkat matkat / asukas Kaarina Lieto Naantali Parainen Raisio Salo Turku Linja-autoliikenteen seutulipun käyttäjien matkustusmäärät vuosina Lähde: Länsi-Suomen lääninhallitus, Tilastokeskus (asukasmäärä) Seudullinen bussiliikenne Seutulippumatkojen määrä kertoo omalta osaltaan joukkoliikenteen käyttömääristä ja joukkoliikennejärjestelmän toimivuudesta. Joukkoliikenteen kuntakohtaisia matkustajamääriä ei ole kokonaisuudessaan saatavissa. Sivun lopusta löytyy Kaarinan, Naantalin ja Liedon palveluliikenteen sekä Salon ja Turun sisäisen bussiliikenteen matkustajamäärien kehitys. Seutulippujärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2, Salossa vuotta aikaisemmin. Seutulippu on henkilökohtainen älykortti, jonka kelpoisuusaika on 3 päivää ostopäivästä. Lipulla voi rajoituksetta matkustaa kaikissa busseissa seutulippukuntien alueella. (Pikavuoroissa peritään pikavuoromaksu.) Seutulipun suurin käyttäjäryhmä on lähiseudun kunnista Turussa töissä tai opiskelemassa käyvät. Turun ja sen lähikuntien seutulipun käytöstä tehtiin haastattelututkimus vuonna 23. Enemmistö (61 %) käytti lippua työmatkoihin ja 44 % opiskelumatkoihin. Moni käytti seutulippua myös vapaa-ajan matkoihin. Seutulippu on tutkimuksen mukaan tuonut jonkin verran uusia bussinkäyttäjiä. Lähes puolet vastanneista totesi seutulipun madaltaneen kynnystä käyttää joukkoliikennettä. 6 % vastanneista ei ollut käyttänyt bussia säännöllisesti ennen seutulipun käyttöönottoa, vaikka siihen olisi ollut mahdollisuus. Noin neljännes kertoi, että käyttäisi pääasiassa omaa autoa, jos seutulippu ei olisi käytössä. Oman auton käyttöön verrattuna seutulipun hintaa suuri enemmistö piti edullisena. Tasa-arvoa liikkumiseen Toimiva joukkoliikenne antaa kaikille väestöryhmille tasa-arvoisen mahdollisuuden liikkua. Linja-auton käytön lisääntyminen vähentää liikennepäästöjä ja meluhaittoja sekä säästää luonnonvaroja. 18 Kestävän kehityksen mukainen tavoite on, että liikenteen aiheuttamat ympäristöpäästöt vähenevät. Tämä edellyttää julkisen liikenteen käyttömäärän lisääntymistä ja henkilöautoliikenteen määrän vähene-

19 mistä. Joukkoliikenteen käyttöä edistää sen toimivuus ja palvelutason parantaminen sekä kohtuulliset lippuhinnat. Kunnat Seutulipun käyttö on tähän mennessä suurimmassa osassa kuntia kasvanut vuosi vuodelta. Muista lipputuotteista on luonnollisesti siirrytty seutulippuun ja tällainen kausilippu on lisännyt ihmisten bussilla matkustusta. Myös aivan uusia matkustajia on tullut seutulipun myötä. Turun kaupunkiseudulla on valmisteilla seutuliikennestrategia, jossa selvitetään seutumatkustuksen kehitystä. Matkustus seutubussiliikenteessä kasvoi seutulipun käyttöönoton myötä vuoden 1999 marraskuusta vuoden 23 marraskuuhun mennessä noin 28 %. Seutulipulla maksetaan lähes puolet seutuliikenteen matkoista. Seutulipun käytön tarve luonnollisesti vaihtelee kunnissa riippuen esimerkiksi siitä, miten paljon ihmisillä on tarvetta liikkua yli kuntarajojen. Luonnollisesti Turun naapurikunnista käydään paljon töissä Turussa. Kukin seutulippualueeseen kuuluva kunta määrittelee lipun hinnan oman kuntansa asukkaille. Vuonna 23 lipun hinta vaihteli 45 eurosta (Kaarina, Naantali, Parainen ja Salo) 55 euroon (Turku). Lähteet: Turun ja sen lähikuntien seutulipun vaikutukset ja käyttäjien kokemukset seutulipusta. Turun ja lähikuntien seutulippuryhmä, 23. Turun kaupunkiseudun seutuliikennestrategia tekeillä. Etukäteistiedot Länsi-Suomen lääninhallituksesta. Kuntien palveluliikenteen* matkustajat 2-23 matkaa / asukas 1,4 1,2 1,,8,6,4,2, Kaarina Lieto Naantali * Palveluliikenne on kaikille avointa liikennettä, jossa henkilökohtaiseen palveluun ja liikuntarajoitteisten kulkumahdollisuuksiin on panostettu tavallista joukkoliikennettä enemmän. Se voi toimia kiinteällä reitillä tai perustua kutsuohjaukseen. Lähde: kunnat 19

20 Salon paikallisliikenteen matkustajat 2-23 suhteellinen muutos (v. 2=1) Lähde: Vainion liikenne Turun sisäisen bussiliikenteen matkustajat 2-23 matkaa / asukas Lähde: Turun kaupungin joukkoliikennetoimisto 2

21 1. Kevyt liikenne Kevyen liikenteen väylät 1995, 2, km 2 1 Lieto Naantali Parainen Raisio Salo Turku Kevyen liikenteen väyläverkon pituus vuosina 1995, 2 ja 23. Auto- ja kevyen liikenteen väylät 23 km Lieto Naantali Parainen Raisio Salo Turku Kadut ja yleiset tiet Kevyt liikenne Katujen ja yleisten teiden verkon pituus suhteessa kevyen liikenteen verkon pituuteen vuonna 23. Lähde: kunnat ja Tiehallinto Edellytykset ympäristöystävälliseen liikkumiseen Kevyen liikenteen verkon pituus kertoo kuntien pyrkimyksistä luoda edellytykset ympäristöystävälliselle liikkumiselle. Kattava pyörätieverkosto mahdollistaa turvallisemman liikkumisen pyörällä, kävellen tai vaikkapa rullaluistimilla. Lisäksi ohessa on kuvattu myös kevyen liikenteen verkoston suhdetta autoväylien pituuteen. Suhdetta tarkasteltaessa on huomioitava, että kevyen liikenteen väyliä laskettaessa on laskettu mukaan mahdollisesti tien molemmin puolin kulkevat pyörätiet erikseen. Pyöräily on saasteeton, hiljainen ja taloudellinen kulkumuoto. Kevyen liikenteen kasvu suhteessa autoiluun vähentää liikenneruuhkia ja melua sekä edistää kansanterveyttä. Liikenne on sujuvampaa ja turval- 21

22 lisempaa. Suurimmat edut kevyen liikenteen lisääntymisestä ovat taajamissa, joissa etäisyydet ovat suhteellisen lyhyitä ja liikenne on merkittävin ilman saastuttaja ja melun lähde. Pelkkä väylien pituus ei tietenkään kerro kevyen liikenteen väylien käyttömäärää eikä pyörätieverkon laatua ja toimivuutta. Toimiva pyörätieverkosto edellyttää jatkuvuutta, sujuvuutta ja esimerkiksi turvallisuutta lisäävien alikulkujen rakentamista. Pyöräilyn ja kävelyn houkuttelevuutta lisäävät myös viihtyisät reitistöt esimerkiksi puistoissa ja hiljaisilla tonttikaduilla. Kestävän kehityksen mukainen tavoite on, että kevyt liikenne lisääntyy. Tämä edellyttää sitä, että kunnat luovat toimivan kevyen liikenteen verkoston. Ympäristöystävällistä liikkumista voidaan edistää myös luomalla edellytyksiä pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön yhdistämiselle esimerkiksi rakentamalla pyöräkatoksia pysäkeille ja asemille. Kevyen liikenteen olosuhteita voidaan parantaa myös väylien talvikunnossapitoa tehostamalla. Kunnat Kuntien välillä voidaan vertailla kevyen liikenteen verkon laajenemiskehitystä ja täten pyöräilyn edellytysten lisääntymistä. Toisessa kuvassa voidaan vertailla auto- ja kevyen liikenteen väylien pituuksien suhdetta. Pelkkä pyöräteiden pituus ei kerro koko totuutta. Esimerkiksi vaikka Turussa on pyöräteitä paljon jopa suhteessa autoväyliin, kaupunkikeskustan pyörätieverkko vaatii vielä kuitenkin paljon parantamista. Toisaalta pyöräteiden määrän lisääntymisen syynä voivat olla uudet asuinalueet, mikä voi kertoa myös kestämättömästä yhdyskuntarakenteen hajautumisesta. 22

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa hyvä Raisiossa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä ssa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä

Lisätiedot

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Maaliskuussa hengitysilmaa heikensi katupöly. Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa välttävä, Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi ssa ja

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus joulukuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS. Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS. Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista SISÄLTÖ 1. Tutkimuksen toteutus 2. Matkustajakysely, perustiedot 3. Matkustajakysely,

Lisätiedot

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila Ilmastotalkoot Porin seudulla III 23.11.2011 Anu Palmgrén Kylmät ja lumiset talvet mikä ilmastonmuutos? Sää ilmasto - Ilmasto: tietyn alueen

Lisätiedot

MAL-sopimuksen seurannasta

MAL-sopimuksen seurannasta MAL-sopimuksen seurannasta MAL-aiesopimustyöpaja 11.9.2012 14.9.2012 Tampereen seudun MAL-sopimus Lähtökohtana Tampereen seudun hankekokonaisuuden 2030 toteuttaminen Tavoitteena tukea kaupunkiseudun elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Autojen yhteiskäyttö Turkuun työpaja 9.2.2010 Liikennesektorille kohdistuvia haasteita

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

Ilmanlaatu paikkatietona Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija

Ilmanlaatu paikkatietona Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija Ilmanlaatu paikkatietona 4.11.2009 -Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija YTV vastaa ilmanlaadun seurannasta pääkaupunkiseudulla YTV huolehtii Helsingin, Espoon,

Lisätiedot

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö Lähiliikunta kaavoituksessa 28.5.2015 Timo Saarinen, ympäristöministeriö Taustaa: lähiliikuntaa on monenlaista Lähiliikuntaa kävely- ja pyöräteillä kuntopoluilla, ulkoilupaikoilla pelikentillä, puistoissa,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Tilannekuvaukset

Tilannekuvaukset Tilannekuvaukset 15.8.-30.12.2014 30.12.2014 klo 08 Ilma on tänä aamuna melko puhdasta. HSY:n mittausten mukaan ilmanlaatu on suurimmassa osassa pääkaupunkiseutua hyvä ja paikoin liikennealueilla tyydyttävä.

Lisätiedot

Saspen kestävän kehityksen toimintaohjelma. Kiikoinen, Lavia, Punkalaidun ja Sastamala

Saspen kestävän kehityksen toimintaohjelma. Kiikoinen, Lavia, Punkalaidun ja Sastamala Saspen kestävän kehityksen toimintaohjelma Kiikoinen, Lavia, Punkalaidun ja Sastamala 1 1. Saspen alueen kunnat... 3 1.1 Perustietoja kunnista... 3 2 Yleistä kestävästä kehityksestä... 5 2.1 Paikallisagendat

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN ILMASTO-OHJELMA 2016 2020 Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN Espoon kaupunki haluaa olla vastuullinen edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kaupunki on laatinut ilmasto-ohjelman,

Lisätiedot

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Ympäristöterveyskyselyn tuloksia 14.12.2016 Timo Lanki HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Tausta Kaivattiin ilmansaasteiden ja melun epidemiologisiin

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Liikenneturvallisuus (LJ3) Liikennejärjestelmän käytettävyys (LJ2) LJ 3.3: kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta parannetaan taajamissa

Liikenneturvallisuus (LJ3) Liikennejärjestelmän käytettävyys (LJ2) LJ 3.3: kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta parannetaan taajamissa Liite 2 Ohjelman laadinnan kriteeristössä mainittujen tavoitteiden toteutuminen hankekohtaisesti LIIKENNEJÄRJESTELMÄTAVOITTEET RAKENNEMALLITAVOITTEET TOIMENPIDE Mt 12191 Littoisten kevyen liikenteen väylä,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Ilmapäästöt toimialoittain 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.

Lisätiedot

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Liikenne ja ilmasto -seminaari 16.9.2009, Helsinki Johanna Taskinen, Motiva Oy

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Liikenne ja ilmasto -seminaari 16.9.2009, Helsinki Johanna Taskinen, Motiva Oy Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Liikenne ja ilmasto -seminaari 16.9.2009, Helsinki Johanna Taskinen, Motiva Oy Liikkumistottumuksiin ja -asenteisiin pitää ryhtyä vaikuttamaan joka

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne,

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja liikkumistarve - Onko yhdyskuntarakenteella väliä?

Yhdyskuntarakenne ja liikkumistarve - Onko yhdyskuntarakenteella väliä? Yhdyskuntarakenne ja liikkumistarve - Onko yhdyskuntarakenteella väliä? Erikoistutkija Kari Oinonen Suomen ympäristökeskus Rakennetun ympäristön yksikkö Esityksen sisältö Yhdyskuntarakenteen vyöhykemallin

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

ASUKASKYSELYN TULOKSET -MUISTIO

ASUKASKYSELYN TULOKSET -MUISTIO ASUKASKYSELYN TULOKSET -MUISTIO 1 TAUSTAA JA VASTAAJAMÄÄRÄ Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelman laatimiseen liittyvä asukaskysely järjestettiin 11.4. 22.5.2011 välisenä aikana. Kyselyyn oli mahdollista

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Ympäristötoiminnan neuvottelupäivä Marketta Karhu Oulun seudun ympäristötoimi Maakunnallinen ympäristötietoisuuden yhteistyöalkoi

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

KYSELYTUTKIMUS HELSINGIN KATU- JA VIHERALUEIDEN KÄYTTÄJILLE. Kirjekysely ja verkkokysely 2011

KYSELYTUTKIMUS HELSINGIN KATU- JA VIHERALUEIDEN KÄYTTÄJILLE. Kirjekysely ja verkkokysely 2011 KYSELYTUTKIMUS HELSINGIN KATU- JA VIHERALUEIDEN KÄYTTÄJILLE Kirjekysely ja verkkokysely 2011 Kesä 2011 JOHDANTO Tässä raportissa on tulokset helsinkiläisille kohdistetusta kyselytutkimuksesta, jonka katu-

Lisätiedot

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea HSL:n ja Motivan työnantajaseminaari 14.3.2013 Päivi Huhtala Tuko Logistics Osuuskunta Päivittäistavarakaupan valikoima-, hankinta-

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009

KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 LÄHTÖTIEDOT Kuopion kaupungilla tarkoitetaan tässä raportissa seuraavia kohteita: kaikki kaupungin kiinteistöt (hoitoalan rakennukset,

Lisätiedot

Kuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM

Kuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM 8.4.213 HM Sisällys Johdanto 1 Torit ja torikauppa 42 1. Kokonaisarvosana 2 Urheilu ja pelikentät 43 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Sisäliikuntatilat 44 3. Tyytyväisyys asuinkuntaan:

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.

Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet. Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Alakeskukset Työssäkäyntialueet Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen - haasteita kaupunkiseuduille Pekka Kangas Ylijohtaja, ympäristöministeriö SFHP:n seminaari

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen - haasteita kaupunkiseuduille Pekka Kangas Ylijohtaja, ympäristöministeriö SFHP:n seminaari Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen - haasteita kaupunkiseuduille Pekka Kangas Ylijohtaja, ympäristöministeriö SFHP:n seminaari 13.12.2007 1 Öljyn hinnan kehitys > 90 Dollaria/barreli 2 Yleiskirje vuodelta

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016

Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016 Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016 Paula Väisänen, VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus/varsinais-suomen liitto 22.3.2016 Koko Turku liikkuu -kampanja

Lisätiedot

Tule mukaan kehittämään Kauppatoria!

Tule mukaan kehittämään Kauppatoria! Tule mukaan kehittämään Kauppatoria! Turun Kauppatoria ja lähiympäristön katuja koskeva kysely Tulokset Kyselyn ja tulokset ovat laatineet: Jimi Antikainen, Paula Keskikastari ja Jaana Mäkinen 16.4.2015

Lisätiedot

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Savo-Pielisen jätelautakunta Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Alueen kuntien kaavoituksessa huomioon otettavaksi Huhtikuu 2015 Jätehuollon toimijoiden mukana olo kaavoitusprosessissa Savo-Pielisen

Lisätiedot

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari 28.1.2016 Leppävaara Vision keskeisin alue Keran juna-asema Keran alue kuvattuna kohti Leppävaaraa,

Lisätiedot

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Termit tutuiksi Viisas liikkuminen? Missä asun, minne kuljen, kuljenko ollenkaan? Asuinpaikka Toimitilan sijainti Sähköinen asiointi Etätyö-

Lisätiedot

Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely

Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely Mika Ristimäki erikoistutkija SYKE / rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö 20% 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Alue- ja yhdyskuntarakenteen tiedot

Lisätiedot

E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ

E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ YVA JA YLEISSUUNNITELMA TAVOITETYÖPAJA 1.12.2015 TYÖPAJAN OHJELMA 16.30 Kahvi 17.00 E18 kehittämistarpeet, Vesa Virtanen Käyttäjätarpeiden tunnistaminen kehittämispolun

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA OHJELMA 16:00 Avaus ja esittely Prosessi, Strateginen yleiskaava? Lähtökohtia ja tavoitteita Rakennemallit ja vertailu

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

MRL:N MUKAINEN TURVALLINEN JA TERVEELLINEN YMPÄRISTÖ ALUEIDEN SUUNNITTELUSSA, KAAVOJEN LAINMUKAISUUS. Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus

MRL:N MUKAINEN TURVALLINEN JA TERVEELLINEN YMPÄRISTÖ ALUEIDEN SUUNNITTELUSSA, KAAVOJEN LAINMUKAISUUS. Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus MRL:N MUKAINEN TURVALLINEN JA TERVEELLINEN YMPÄRISTÖ ALUEIDEN SUUNNITTELUSSA, KAAVOJEN LAINMUKAISUUS Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus Turvallinen ja terveellinen ympäristö? WHO terveyden määritys utopia

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa

Lisätiedot

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Sisältö Tässä liitteessä esitetään kansalaiset ryhmän strategisten asiakkaiden arviointiprosessi ja siinä käytetty tausta-aineisto Liitteen

Lisätiedot

Ympäristövastuullinen Riihimäki

Ympäristövastuullinen Riihimäki Ympäristövastuullinen Riihimäki Tiivistelmä Riihimäen kaupungin ympäristöraportista 213 213 RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 214 Vastuu ympäristöstä kuuluu kaikille Ympäristötietoisuus on yksi Riihimäen

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Asukastilaisuuden Raportti Aihe: "Länsimetron liityntäliikenne Suur-Espoonlahden alueella Aika: 18 Maaliskuuta 2014 klo 18 20.30 Paikka: Soukan palvelutalo

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

- Yhdyskuntarakenne. - Ympäristö ja ilmasto. Päivitetty Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY, HSL ja Uudenmaan liitto

- Yhdyskuntarakenne. - Ympäristö ja ilmasto. Päivitetty Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne, liikenne ja ympäristö 2014 - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen i kestävyys - Ympäristö ja ilmasto Päivitetty 16.6.2013 Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY, HSL ja

Lisätiedot