Yhteinen mitta -indikaattorit
|
|
- Marika Seppälä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yhteinen mitta -indikaattorit Varsinais-Suomen kuntien kestävän kehityksen seuranta Kaarina, Lieto, Naantali, Parainen, Raisio, Salo, Turku 24 Varsinais-Suomen Agenda 21
2 Sisällys Johdanto... 3 Yhteinen mitta -indikaattorit 1. Jäte Kotikeräyspaperi Vedenkulutus Viemäriverkosto Uimavedet Kasvihuonekaasupäästöt Ilmanlaatu Autoistuminen Joukkoliikenne Kevyt liikenne Yhdyskuntarakenne Palveluiden saavutettavuus: bussipysäkit Palveluiden saavutettavuus: koulut Luonto Liikkuminen Ostoskäyttäytyminen... 3 Liite: Työryhmien jäsenet
3 Johdanto Yhteinen mitta kuntien kestävälle kehitykselle Varsinaissuomalaisten kuntien kestävän kehityksen toteutumisen seuraamiseksi on koottu Yhteinen mitta -indikaattorit. Vuonna 24 toteutetussa projektissa oli mukana seitsemän kuntaa: Kaarina, Lieto, Naantali, Parainen, Raisio, Salo ja Turku. Indikaattorikokoelman tarkoituksena on yhtenäistää kuntien kestävän kehityksen edistymisen seurantaa. Kestävän kehityksen edistäminen kuntien toiminnassa edellyttää sitoutumista sille asetettuihin tavoitteisiin. Kunnat voivat hyödyntää indikaattorikokoelman antamia tietoja omien kestävän kehityksen mukaisten tavoitteiden asettamisessa ja niiden toteutumisen seurannassa. Indikaattoreiden tarkoituksena on antaa tukea kuntien suunnitteluun ja päätöksentekoon. Indikaattorien tieto on tiivistetty yksinkertaiseen muotoon ja ne konkretisoivat kestävän kehityksen tavoitteita. Kuntien kehityksen vertailulla kannustetaan kuntia kohti kestävää kehitystä. Yhteinen mitta -indikaattoreiden valinnassa on ensisijaisena lähtökohtana ollut Varsinais-Suomen Agenda 21 toimintaohjelman tavoitteet, joihin kunnat ovat sitoutuneet. Indikaattoreiden kokoamisessa on ollut mukana lukuisa joukko kuntien viranhaltijoita ja muita alueen asiantuntijoita. Yhteinen mitta -indikaattoreiden valinnassa on pyritty ottamaan huomioon kolme kestävän kehityksen ulottuvuutta: ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen. Ekologiseen ulottuvuuteen kuuluu luonnon toimintakyvyn ja monimuotoisuuden säilyttäminen. Taloudellinen kestävyys edellyttää taloudellisesti tehokasta raaka-aineiden ja energian käyttöä. Sosiaalisella ulottuvuudella tarkoitetaan ihmisten hyvinvointia ja terveyttä sekä tasa-arvoa. Hyvä kestävän kehityksen indikaattori sisältää kaikki nämä ulottuvuudet. Yhteinen mitta -indikaattoreissa käytettyjen tietojen luotettavuuteen tulee suhtautua tietyin varauksin. Joidenkin lukujen kohdalla on tapahtunut suuria muutoksia lyhyessä ajassa. Näille kaikille ei ole pystytty löytämään selkeää selitystä. Osittain tämä johtuu muiden kuin kuntien keräämien tietojen tilastointitavoissa tapahtuneista muutoksista. Tietoja koottiin tässä laajuudessa järjestelmällisesti ensimmäistä kertaa ja osittain kuntien tilastointitavat eroavat toisistaan. Etenkin vanhempien vuosien tiedot ovat puutteellisia tai perustuvat osittain arvioihin. Jatkossa tietoja säännöllisesti päivitettäessä niiden luotettavuus paranee. 3
4 Yhteinen mitta -projektin tausta Vuoden 24 aikana Varsinais-Suomen Agendatoimisto kokosi yhdessä seitsemän kunnan kanssa yhteisen mallin kestävän kehityksen edistymisen seuraamiseksi. Indikaattoriehdotukset koottiin työryhmissä, joissa oli mukana sekä kuntien edustajia että muita alueen asiantuntijoita. Lopullisen indikaattoreiden valinnan teki projektin ohjausryhmä. Indikaattoreiden valinnassa ensisijaisina lähtökohtina olivat Varsinais-Suomen Agenda 21 toimintaohjelma sekä ohjausryhmän asettamat valintakriteerit. Valintakriteerit Indikaattorin tulee olla: - yksinkertainen, helposti tulkittavissa, yksiselitteinen - helposti ymmärrettävä, kiinnostava, kuvaava - tiedot on helposti saatavissa - kehityksen suuntaan on mahdollisuus vaikuttaa - oikeudenmukainen, vertailukelpoinen kuntien kesken - kehitys kuvattavissa taaksepäin - päivitettävissä eteenpäin - herkkä muutoksille Indikaattoreilla yksinkertaistetaan tietoa jostakin ilmiöstä tai ominaisuudesta tarkastelemalla jotain suuremman kokonaisuuden osaa tai tiivistämällä tietoa. Esimerkiksi kuntien yhdyskuntarakennetta on tarkasteltu tietyillä siihen liittyvillä tekijöillä, kuten asukkaiden määrällä asemakaavoitetulla alueella ja palveluiden saavutettavuudella. Yhtenä projektin tavoitteena oli, että kuntien Yhteinen mitta -indikaattorit ja vuonna 23 kootut Lounais-Suomen ympäristöindikaattorit ( >Ympäristön tila > Ympäristöindikaattorit) täydentävät toisiaan antaen yhdessä kokonaisvaltaisemman kuvan sekä kestävän kehityksen edistymisestä että ympäristön tilasta Varsinais-Suomessa. Tulevina vuosina kokoelmaa kehitetään ja laajennetaan tarpeen mukaan. Kuntien kiinnostuksen mukaan myös muita Varsinais-Suomen Agenda 21 -kuntia voidaan ottaa mukaan seurantaan. Kokoelman jatkokehittäminen ja laajentaminen vaatii kuitenkin uutta projektirahoitusta. Valmistunutta indikaattorikokoelmaa päivitetään jatkossa säännöllisesti. Vuonna 24 projektia rahoitti Lounais-Suomen ympäristökeskus ja mukana olleet seitsemän kuntaa sekä Varsinais-Suomen Agendatoimisto. Yhteinen mitta -projektin suunnittelijana ja koordinaattorina toimi vuonna 24 Nina Myllykoski. Indikaattorikokoelma löytyy myös Varsinais-Suomen Agendatoimiston internetsivuilta: Suuri kiitos kaikille indikaattoreiden kehittämisessä mukana oleille hyvästä yhteistyöstä! 4
5 1. Jäte Jätteenkäsittelypaikoille päätyneen yhdyskuntajätteen määrä kg/asukas Kaarina Lieto Naantali Parainen Raisio Salo Turku Kotona ja työpaikoilla syntyvä tavanomainen jäte, joka on päätynyt kaatopaikalle tai polttolaitokselle vuosina Lähde: kunnat, Turun Seudun Jätehuoltoyhtiö Oy, Rouskis Oy Jätteet kertovat elintasosta ja kulutustottumuksista Jätteiden määrä kertoo kulutuksesta. Mitä enemmän kulutamme sitä enemmän syntyy jätettä. Samalla tuhlaamme luonnonvaroja. Lisäksi jätteet ja niiden kuljetus aiheuttavat päästöjä ilmaan, maaperään ja vesistöihin. Huonosti hoidetulla jätehuollolla voi olla vaikutusta myös ihmisten terveyteen. Jätteiden määrään vaikuttaa myös jätteiden lajittelun ja hyötykäytön tehokkuus. Jätteiden hyötykäyttöasteesta ei ole saatavissa kuntakohtaista tietoa. Tähän kokoelmaan saatiin tiedot kotikeräyspaperin hyötykäyttömääristä (ks. s. 6). Jätteenkäsittelypaikoille päätyneellä yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan kotitalouksista peräisin olevaa sekajätettä ja siihen rinnastettavaa kaupan, teollisuuden ja muun toiminnan synnyttämää jätettä, joka loppusijoitetaan kaatopaikalle tai poltetaan polttolaitoksessa. Kestävän kehityksen mukainen tavoite on, että kuntien, kuntalaisten ja yritysten ympäristövastuullisuus lisääntyy. Tällöin myös jätteiden määrä vähenee ja jätteiden hyötykäyttö lisääntyy. Kunnat voivat omalla ympäristövastuullisella toiminnallaan olla mallina kuntalaisille ja yrityksille. Kunnat Lajittelemattomaan yhdyskuntajätteeseen sisältyy sekä kotitalouksissa että yrityksissä syntynyt tavanomainen jäte. Näin ollen kuntien jätemääriin vaikuttaa niiden elinkeinorakenne. Turussa jätteiden määrää lisää satamatoiminta (matkustajalaivoilta tulevat jätteet). Jätteiden kuntakohtaista tilastointia saattaa vääristää autojen jätekeräysreittien kulku useamman kunnan alueella, jolloin osa kerätystä jätteestä voi kirjautua toisen kunnan tilastoihin. Jonkin verran jätemääriin asukasta kohden saattaa vaikuttaa opiskelijat, jotka eivät ole kirjoilla Turussa sekä kesäasukkaiden määrä kunnissa. 5
6 2. Kotikeräyspaperi Kotikeräyspaperin määrä kg/asukas Turku Salo Kaarina Parainen Raisio Naantali Lieto Kotitalouksista ja työpaikoilta kertyneen paperin (sanoma- ja aikakauslehdet, mainokset ja kirjekuoret) määrä vuosina Lähde: Paperinkeräys Oy Jätteet kiertämään Kotikeräyspaperin määrä kertoo luonnonvarojen kulutuksesta ja paperin lajittelun tehokkuudesta. Kotikeräyspaperin tarkkaa höytykäyttöastetta ei kuitenkaan pystytä kuvaamaan. On siis vaikea päätellä, kertooko kotikeräyspaperin määrän kehitys muutoksista paperin kulutuksessa vai paperin kierrätyksen tehokkuudessa. Metsäteollisuus ry:n mukaan vuonna 22 paperin ja kartongin yhteenlaskettu talteenottoaste oli 72 %. Kuvan tiedot perustuvat paperin päävastaanottajan Paperinkeräys Oy:n ilmoittamiin tietoihin kotikeräyspaperin määristä. Kestävän kehityksen mukainen tavoite on, että paperin kulutus vähenee ja sen hyötykäyttöaste on mahdollisimman korkea. Kunnat Haja-asutusalueilla paperia päätyy poltettavaksi. Tämä saattaa osittain selittää Liedon paperinkeräysmäärän alhaisuuden. Myös kuntien elinkeinorakenne, keräyspisteiden sijainti ja mainospostin määrä vaikuttaa syntyvään kotikeräyspaperin määrään. Jätteiden hyötykäytön määristä on kaiken kaikkiaan saatavissa huonosti kuntakohtaista tietoa. Alueellisella tasolla jätteiden höytykäyttöastetta on kuvattu Lounais-Suomen ympäristöindikaattoreissa ( >Ympäristön tila > Ympäristöindikaattorit). 6
7 3. Vedenkulutus Kotitalouksien vedenkulutus 199, 1995, 2, 23 l/as/vrk Kaarina Lieto Naantali Parainen Raisio* Salo Turku Kotitalouksien vedenkulutus (litraa/asukas/vuorokausi) vuosina 199, 1995, 2 ja 23. * Raision luvuissa veden kokonaiskulutus. Sisältää muunkin kuin kotitalouksien vedenkulutuksen. Ei sisällä Raisio Yhtymän kulutusta. Lähde: kuntien vesilaitokset Vesi tärkeä luonnonvaramme Kotitalouksien vedenkulutus kertoo luonnonvarojen kulutuksesta - niin veden kuin myös energian, jota veden käsittelyyn ja lämmittämiseen tarvitaan. Valtakunnallisen Energiansäästön palvelukeskus Motivan mukaan kerrostaloissa kulutetaan vettä vuorokaudessa keskimäärin 155 litraa/asukas. Omakotitaloissa vettä kuluu parikymmentä litraa vähemmän. Kotitaloudet ovat suurin veden kuluttajaryhmä. Motivan laskelmien mukaan suurin osuus vedestä kuluu peseytymiseen (39 %). WC:n osuus on noin neljännes (26 %) ja keittiössä kulutetaan reilu viidennes (22 %) vedestä. Loput vedestä kuluu pyykinpesuun (13 %). Keskimäärin 45 % kotitalouksien käyttämästä vedestä on lämmintä. Vesi on maailmanlaajuisesti arvokas luonnonvara. Suomessa puhdasta vettä on yleensä riittävästi saatavilla, mutta viime vuosina Varsinais-Suomessakin veden riittävyys on ajoittain noussut keskusteluihin. Veden kulutuksen vähentyessä raakaveden hankintatarve, veden puhdistustarve ennen ja jälkeen käytön ja puhdistuksessa käytettävien kemikaalien määrä vähenee. Lisäksi veden pumppaukseen ja lämmittämiseen tarvittavan energian määrä vähenee. Vedenkulutuksen väheneminen on myös taloudellisesti kannattavaa. Tavoitesuositus 13 litraa/asukas Kestävän kehityksen mukainen tavoite on, että kuntalaisten kulutuskäyttäytyminen muuttuu ympäristövastuullisemmaksi. Veden osalta tavoitteena on, että kulutus ja samalla veden käsittelyyn kuluvan energian tarve vähenee. Motiva suosittelee vedenkulutuksen tavoitetasoksi 13 litraa asukasta kohden. Kotitalouksien veden kulutukseen vaikuttaa kulutuskäyttäytymisen lisäksi vesikaluston ominaisuudet ja kunto. Kulutuskäyttäytymistä ohjaa yleistyneet huoneistokohtaiset mittarit, jolloin vedestä maksetaan 7
8 todellisen kulutuksen mukaisesti. Myös hyvällä kiinteistöjen vesi- ja viemärisuunnittelulla voidaan vaikuttaa vedenkulutukseen. Riippuen siitä, miten kaukana veden lämmitys on vesihanasta, voidaan vettä joutua juoksuttamaan pitkiäkin aikoja ennen kuin saadaan lämmintä vettä. Kunnat Viime vuosien vedenkulutuksen vähenemiseen lienee vaikuttanut vähäsateisuus ja sen myötä monissa kunnissa syntynyt uhka jopa vesipulasta. Myös uudet vesikalustot ja huoneistokohtaisten vesimittareiden yleistyminen on varmasti vähentänyt veden kulutusta. Lisäksi vesiputkistojen uusiminen on vähentänyt vuotoja putkistoissa. 8
9 4. Viemäriverkosto Viemäriverkostoon liittyneet asukkaat 1997, 2, % Kaarina Lieto Naantali Parainen Raisio Salo Turku Viemäriverkostoon liittyneiden asukkaiden osuus kunnan koko asukasmäärästä vuosina 1997, 2 ja 23. Lähde: kuntien vesi- ja viemärilaitokset Tehokas jätevedenkäsittely haja-asutusalueille Viemäriverkostoon liittyneiden asukkaiden osuus kertoo välillisesti vesistöjen kuormituksesta. Yksi merkittävä vesistöjen kuormittaja on verkoston ulkopuolelle jäävä haja-asutus. Viemäriverkoston laajentaminen harvaanasutuille alueille ei ole kuitenkaan käytännössä mahdollista. Haja-asutusalueilla asukkaiden tulee itse huolehtia siitä, että jätevesien käsittely hoidetaan asianmukaisesti. Vuoden 24 alusta voimaan tullut asetus talousjätevesien käsittelystä haja-asutusalueella määrää, miten puhtaaksi jätevedet on käsiteltävä ennen kuin ne voidaan päästää ympäristöön. Asetus edellyttää monessa taloudessa siirtymistä tehokkaampaan jäteveden käsittelyjärjestelmään. Kestävän kehityksen mukainen tavoite on vesistöjen kuormituksen väheneminen. Tämä edellyttää asutuksen aiheuttamien päästöjen osalta sitä, että viemäriverkostoon liittyneiden osuus pysyy korkeana ja verkosto ulottuu kaikille tiheästi asutuille alueille. Haja-asutusalueilla jäteveden käsittelyä tulee tehostaa asetettujen vaatimusten mukaisesti. Kunnat Liedossa ja Paraisilla on muita kuntia enemmän haja-asutusta (ks. asemakaavoitetulla alueella asuvien osuus s. 23) ja tämä näkyy myös viemäriverkostoon kuuluvien osuudessa. Vaikka Turussa suuri osa asukkaista kuuluu viemäriverkoston piiriin, määrällisesti verkoston ulkopuolelle jää kuitenkin eniten asukkaita. Viemäriverkostoon kuuluvien asukkaiden osuus ei ota huomioon verkoston ulkopuolelle jäävien kesämökkien määrää kunnassa. Myös kesämökit aiheuttavat kuitenkin kuormitusta vesistöihin (ks. kesämökkien määrä kunnissa s. 1). 9
10 Kesämökkien määrä kpl Kaarina Lieto Naantali Parainen Raisio Salo Turku Lähde: Tilastokeskus 1
11 5. Uimavedet Uimavesien tila näytteenottokerrat (kpl) Kaarina, Hovirinta Kaarina, Littoinen Lieto, Järvelä Naantali, Parainen, Nunnalahti Norrby Salo, Lehmijärvi Turku, Ekvalla Turku, Ispoinen Turku, Saaronniemi. Uimavesien kesäkauden näytteenottokerrat ja niistä (tumma väri) kerrat, jolloin näyte ei ole täyttänyt kansallisia vaatimuksia vuosina Lähde: Kansanterveyslaitos, kunnat Uimarantojen virkistyskäyttö Uimavesien tila kertoo uimarantojen virkistyskäyttömahdollisuuksista. Uimavesien tilaan vaikuttavat ihmisen toiminnan lisäksi luonnonolosuhteet, kuten esimerkiksi vesistön koko, virtaukset ja sääolosuhteet. Uimavesien tilasta ei voida tehdä suuria johtopäätöksiä vesien tilasta yleisesti. Kuvattavaksi valitut uimarannat ovat ns. EU-uimarantoja (paitsi Liedon Järvelä), joiden tilaa seurataan säännöllisesti. EU-uimarannaksi määritellään rannat, joissa käy yli sata ihmistä päivässä. Uimavesistä tutkitaan erityisesti veden hygieeninen tila (koliformiset ja lämpökestoiset koliformiset bakteerit sekä fekaaliset streptokokit) ja happamuus (ph). Lämpökestoiset koliformiset bakteerit ovat ulosteperäisiä. Muut kolibakteerit kuvaavat yleistä likaantumista. Niitä on runsaasti luonnon vesissä, mutta ne voivat olla myös ulosteperäisiä. Hygieenisesti huonolaatuisessa vedessä uiminen saattaa altistaa uimarin mm. vatsataudille. Sinileväseurantaa kolmella uimarannalla Mikrobiologisten laatuvaatimusten lisäksi sinilevien esiintyminen vaikuttaa uimaveden laatuun. Kuntien terveystarkastajat valvovat uimarantoja ja seuraavat vesinäytteidenoton yhteydessä myös sinilevätilannetta silmämääräisesti ja jos tarvetta ilmenee otetaan näyte. Kyseisistä rannoista kolme (Littoinen, Hovirinta ja Saaronniemi) on mukana valtakunnallisessa levähaittaseurannassa, joka toteutetaan yhteistyössä alueellisten ympäristökeskusten, Suomen ympäristökeskuksen, merentutkimuslaitoksen ja kunnallisten viranomaisten kanssa. Sinilevää on todettu viime vuosina erityisesti Littoistenjärvessä. 11
12 Kestävän kehityksen mukainen tavoite on, että vesistöjen laatu paranee ja virkistyskäyttömahdollisuudet lisääntyvät. Uimarantojen tulee täyttää niille asetetut vaatimukset. Kunnat Kuvatuilla uimarannoilla tilanne on yleisesti ottaen hyvä. Ohjearvojen ylityksiä on ollut useampana kesänä Kaarinan Littoisten ja Turun Ispoisten uimarannoilla. On kuitenkin huomioitava, että vaikka vedestä mitattava mikrobiologinen laatu on hyvä, vedessä voi silti olla sinilevää, joka heikentää uimaveden virkistyskäyttöä. Indikaattorikokoelmassa mukana olevista kunnista Raisiossa ei ole uimarantoja ollenkaan. Uimavesien tilaan vaikuttavat asutuksen läheisyys tai muu ihmisen toiminta, kuten esimerkiksi lähelle laskeutuvat oja- ja yhdyskuntajätevedet. Myös luonnonolosuhteilla on merkittävä vaikutus uimarantojen tilaan. 12
13 6. Kasvihuonekaasupäästöt Kulutuksesta aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt tonnia / asukas (CO 2 ekv) Lieto Turku Raisio Salo Kunnan alueella tapahtuvasta toiminnasta aiheutuneiden kasvihuonekaasupäästöjen määrän kehitys. Lähde: kunnat Kasvihuonekaasupäästöt kiihdyttävät ilmastonmuutosta Kasvihuonekaasupäästöt kertovat paikallisen toiminnan vaikutuksesta maailmanlaajuiseen ilmastonmuutokseen. Yllä olevassa kuviossa päästöt on laskettu kulutusperusteisesti eli siinä kuvataan päästöjä, jotka ovat syntyneet kunnan alueella tapahtuvasta toiminnasta. Tällaisia ovat mm. liikenne, energia, maatalous, jätehuolto ja teollisuuden prosessit. Valtaosa kasvihuonekaasupäästöistä syntyy fossiilisten polttoaineiden (kivihiili, öljy ja maakaasu) käytöstä energiantuotannossa ja liikenteessä. Päästöt on laskettu Suomen Kuntaliiton teettämällä Kasvener-laskentamallilla, jossa otetaan huomioon merkittävimmät kasvihuonekaasupäästöt, jotka ovat hiilidioksidi, metaani ja typpioksiduuli. Kasvihuonekaasupäästöjen laskeminen on osa kuntien ilmastonsuojelukampanjaa. Laskettuaan kasvihuonekaasupäästönsä kampanjaan osallistuneet kunnat asettavat päästöjen vähentämistavoitteet ja tekevät päästöjen vähentämissuunnitelman. Näistä neljästä kuvatusta kunnasta Salo on saanut vähentämissuunnitelmansa valmiiksi. Kunnat määrittelevät tavoitteet ja keinot Kestävän kehityksen mukainen tavoite on, että kuntien, kuntalaisten ja yritysten ympäristövastuullisuus lisääntyy. Tällöin myös kasvihuonekaasupäästöt vähenevät. Kioton ilmastosopimukseen liittyvässä EU:n sisäisessä taakankantojaossa Suomi on sitoutunut vakiinnuttamaan kasvihuonekaasupäästönsä vuosina vuoden 199 tasolle. Kunnallisella tasolla tavoitteita ei ole yhteisesti määritelty vaan kunnat voivat itse määritellä päästöjen vähentämistavoitteensa. Kasvihuonekaasupäästöihin voidaan vaikuttaa mm. energiansäästöä tehostamalla ja liikenteen määrää vähentämällä. Kuntien keinoja ovat mm. päästöjen vähentämiseen tähtäävä liikenne- ja maankäytön suunnittelu. Myös jokainen kuntalainen voi vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöihin omilla arjen kulutus- ja liikkumisvalinnoillaan. 13
14 Kunnat Kasvihuonekaasupäästöihin vaikuttaa mm. kuntien elinkeinorakenne. Esimerkiksi Liedon alhaiset päästöt selittynevät osittain vähäisestä teollisuudesta. Liikenteen päästöihin saattaa vaikuttaa mm. kuntien läpi kulkevat suuret tiet. Kasvihuonekaasupäästöt suhteutettuna kunnan asukasmäärään eivät ole suoraan vertailukelpoisia kuntien kesken. Kuntien välillä voidaan vertailla lähinnä päästöjen kehityksen suuntaa. Kasvihuonekaasupäästöjen laskeminen vaatii kunnalta ylimääräisiä resursseja, siksi päästöjä ei ole laskettu kaikissa kunnissa. 14
15 7. Ilmanlaatu Päivittäinen ilmanlaatu päiviä (lkm) Kaarina* Naantali Raisio Turku Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono Päivittäinen ilmanlaatu (ilmanlaatuindeksin mukaan) vuosina *Kaarinassa oli siirrettävä mittausasema marraskuuhun 22 asti. Vuonna 23 ilmanlaatua ei mitattu. Maaliskuussa 24 Kaarinassa on aloitettu ilmanlaadun mittaus pysyvällä mittausasemalla. Lähde: Turun kaupunkiseudun ilmanlaatu -vuosiraportit Liikenne pilaa ilmaa Ilmanlaatuindeksillä kuvataan yksinkertaistetusti hengitysilman laatua. Ilmanlaadulla on vaikutusta terveyteen, luontoon ja elinympäristön viihtyisyyteen. Ilmanlaatuun vaikuttavat lähinnä liikenteen, energiantuotannon ja teollisuuden päästöt. Liikenteellä on merkittävin vaikutus kaupunkien ilmanlaatuun, koska sen päästöt purkautuvat hengityskorkeudelle. Ilmanlaadun kannalta ongelmallisia ovat erityisesti talvikauden tyynien pakkaspäivien aiheuttamat kohonneet typpidioksidipitoisuudet sekä keväiset päivät, jolloin hiekoitushiekan pöly lisää hengitettävien hiukkasten määrää. Vaikutukset terveyteen ja luontoon Huono ilmanlaatu aiheuttaa terveysvaikutuksia lähinnä herkille väestöryhmille, kuten esimerkiksi astmaatikoille. Luonnolle ilman epäpuhtaudet aiheuttavat pitkällä aikavälillä happamoitumista ja rehevöitymistä. Huonolla ilmanlaadulla on vaikutuksensa myös yleiseen viihtyvyyteen. Ilmanlaatuindeksin tarkoituksena on yksinkertaistaa päivittäistä ilmanlaatutiedotusta. Indeksi lasketaan vertaamalla mitattuja ilman epäpuhtauspitoisuuksia ilmanlaadulle asetettuihin kansallisiin ohjearvoihin. Indeksin mukaisia ilmanlaatuluokkia on viisi: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Kestävän kehityksen mukainen tavoite on, että päästöt ilmaan vähenevät ja ilmanlaatu pysyy hyvänä. Tämä edellyttää erityisesti liikenteen ja energiantuotannon päästöjen vähenemistä. Kaupunkien keväiseen huonoon ilmanlaatuun voidaan vaikuttaa panostamalla hiekoitushiekan tehokkaaseen keräykseen kaduilta. 15
16 Kunnat Ilmanlaatua seurataan jatkuvatoimisin mittauksin Kaarinassa, Naantalissa, Raisiossa ja Turussa. Mittauspisteet sijaitsevat kaupunkien keskustoissa sekä Raisiossa Kaanaalla. Kaikissa pisteissä mitataan typpidioksidin ja hengitettävän pölyn pitoisuuksia. Lisäksi Naantalissa ja Kaarinassa on mitattu rikkidioksidin määrää sekä Turussa ja Kaarinassa hiilimonoksidia (häkä). Raision Kaanalla mitataan rikkidioksidin pitoisuuksia. Yksittäisen vuoden tuloksista ei voi päätellä kaupungin yleistä ilmanlaatua, koska esimerkiksi sääolosuhteiden vaihtelun vuoksi vuosien väliset erot voivat olla suuria. 16
17 8. Autoistuminen Henkilöautojen määrä 198, 1985, 199, 1995, 2, autoja/1 asukasta Kaarina Lieto Naantali Parainen Raisio Salo Turku Henkilöautojen määrä tuhatta asukasta kohden vuosina 198, 1985, 199, 1995, 2 ja (3.9.)24. Lähde: Ajoneuvohallintokeskus AKE/Ajoneuvorekisteri, Tilastokeskus (asukasmäärä) Henkilöautojen määrä kasvaa Henkilöautojen määrä kertoo luonnonvarojen kulutuksesta, joita syntyy auton valmistuksesta ja käytöstä. Lisäksi se kertoo välillisesti monista asioista, kuten autoliikenteen aiheuttamista päästöistä, melusta, toisaalta maankäytön suunnittelusta, tilan tarpeesta ja asenteista. Henkilöautojen määrään vaikuttaa autojen hintataso, väestön varallisuus, väestörakenne, etäisyydet ja joukkoliikenteen toimivuus. Henkilöautojen määrä ei suoraan kerro tieliikenteen määrästä. Valtakunnallisella tasolla autoliikenne on kuitenkin jatkuvasti lisääntynyt lamavuosia lukuunottamatta. Tieliikenne on merkittävä ympäristöongelmien aiheuttaja. Se kuluttaa luonnonvaroja ja energiaa, aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä, happamoittavia päästöjä ja terveydelle haitallisia hiukkaspäästöjä sekä melua ja jätteitä. Uusi tekniikkakaan ei ole pystynyt merkittävästi vähentämään ilmastonmuutosta kiihdyttäviä hiilidioksidipäästöjä. Suuri liikenteen määrä heikentää myös yleistä viihtyisyyttä, aiheuttaa onnettomuuksia ja vaatii laajoja maa-alueita. Kestävän kehityksen mukainen tavoite on, että henkilöautoliikenteen määrä ja päästöt vähenevät. Tämä edellyttää myös autojen määrän kasvun pysähtymistä. Autoliikenteen määrään voidaan vaikuttaa maankäytön suunnittelulla sekä parantamalla joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen olosuhteita. Eri liikkumismuotojen välille voidaan luoda toimivat vaihto- ja jatkoyhteysjärjestelyt. Kunnat Henkilöautojen määrä on ollut lähes jatkuvassa kasvussa. Henkilöautojen kotipaikkakuntatilastoinnissa tapahtui vuonna 1999 muutos, jolla todennäköisesti selittyy henkilöautojen määrän väheneminen Kaarinassa ja toisaalta autojen määrän huomattava kasvu Liedossa. 17
18 9. Joukkoliikenne Seutulippumatkat matkat / asukas Kaarina Lieto Naantali Parainen Raisio Salo Turku Linja-autoliikenteen seutulipun käyttäjien matkustusmäärät vuosina Lähde: Länsi-Suomen lääninhallitus, Tilastokeskus (asukasmäärä) Seudullinen bussiliikenne Seutulippumatkojen määrä kertoo omalta osaltaan joukkoliikenteen käyttömääristä ja joukkoliikennejärjestelmän toimivuudesta. Joukkoliikenteen kuntakohtaisia matkustajamääriä ei ole kokonaisuudessaan saatavissa. Sivun lopusta löytyy Kaarinan, Naantalin ja Liedon palveluliikenteen sekä Salon ja Turun sisäisen bussiliikenteen matkustajamäärien kehitys. Seutulippujärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2, Salossa vuotta aikaisemmin. Seutulippu on henkilökohtainen älykortti, jonka kelpoisuusaika on 3 päivää ostopäivästä. Lipulla voi rajoituksetta matkustaa kaikissa busseissa seutulippukuntien alueella. (Pikavuoroissa peritään pikavuoromaksu.) Seutulipun suurin käyttäjäryhmä on lähiseudun kunnista Turussa töissä tai opiskelemassa käyvät. Turun ja sen lähikuntien seutulipun käytöstä tehtiin haastattelututkimus vuonna 23. Enemmistö (61 %) käytti lippua työmatkoihin ja 44 % opiskelumatkoihin. Moni käytti seutulippua myös vapaa-ajan matkoihin. Seutulippu on tutkimuksen mukaan tuonut jonkin verran uusia bussinkäyttäjiä. Lähes puolet vastanneista totesi seutulipun madaltaneen kynnystä käyttää joukkoliikennettä. 6 % vastanneista ei ollut käyttänyt bussia säännöllisesti ennen seutulipun käyttöönottoa, vaikka siihen olisi ollut mahdollisuus. Noin neljännes kertoi, että käyttäisi pääasiassa omaa autoa, jos seutulippu ei olisi käytössä. Oman auton käyttöön verrattuna seutulipun hintaa suuri enemmistö piti edullisena. Tasa-arvoa liikkumiseen Toimiva joukkoliikenne antaa kaikille väestöryhmille tasa-arvoisen mahdollisuuden liikkua. Linja-auton käytön lisääntyminen vähentää liikennepäästöjä ja meluhaittoja sekä säästää luonnonvaroja. 18 Kestävän kehityksen mukainen tavoite on, että liikenteen aiheuttamat ympäristöpäästöt vähenevät. Tämä edellyttää julkisen liikenteen käyttömäärän lisääntymistä ja henkilöautoliikenteen määrän vähene-
19 mistä. Joukkoliikenteen käyttöä edistää sen toimivuus ja palvelutason parantaminen sekä kohtuulliset lippuhinnat. Kunnat Seutulipun käyttö on tähän mennessä suurimmassa osassa kuntia kasvanut vuosi vuodelta. Muista lipputuotteista on luonnollisesti siirrytty seutulippuun ja tällainen kausilippu on lisännyt ihmisten bussilla matkustusta. Myös aivan uusia matkustajia on tullut seutulipun myötä. Turun kaupunkiseudulla on valmisteilla seutuliikennestrategia, jossa selvitetään seutumatkustuksen kehitystä. Matkustus seutubussiliikenteessä kasvoi seutulipun käyttöönoton myötä vuoden 1999 marraskuusta vuoden 23 marraskuuhun mennessä noin 28 %. Seutulipulla maksetaan lähes puolet seutuliikenteen matkoista. Seutulipun käytön tarve luonnollisesti vaihtelee kunnissa riippuen esimerkiksi siitä, miten paljon ihmisillä on tarvetta liikkua yli kuntarajojen. Luonnollisesti Turun naapurikunnista käydään paljon töissä Turussa. Kukin seutulippualueeseen kuuluva kunta määrittelee lipun hinnan oman kuntansa asukkaille. Vuonna 23 lipun hinta vaihteli 45 eurosta (Kaarina, Naantali, Parainen ja Salo) 55 euroon (Turku). Lähteet: Turun ja sen lähikuntien seutulipun vaikutukset ja käyttäjien kokemukset seutulipusta. Turun ja lähikuntien seutulippuryhmä, 23. Turun kaupunkiseudun seutuliikennestrategia tekeillä. Etukäteistiedot Länsi-Suomen lääninhallituksesta. Kuntien palveluliikenteen* matkustajat 2-23 matkaa / asukas 1,4 1,2 1,,8,6,4,2, Kaarina Lieto Naantali * Palveluliikenne on kaikille avointa liikennettä, jossa henkilökohtaiseen palveluun ja liikuntarajoitteisten kulkumahdollisuuksiin on panostettu tavallista joukkoliikennettä enemmän. Se voi toimia kiinteällä reitillä tai perustua kutsuohjaukseen. Lähde: kunnat 19
20 Salon paikallisliikenteen matkustajat 2-23 suhteellinen muutos (v. 2=1) Lähde: Vainion liikenne Turun sisäisen bussiliikenteen matkustajat 2-23 matkaa / asukas Lähde: Turun kaupungin joukkoliikennetoimisto 2
21 1. Kevyt liikenne Kevyen liikenteen väylät 1995, 2, km 2 1 Lieto Naantali Parainen Raisio Salo Turku Kevyen liikenteen väyläverkon pituus vuosina 1995, 2 ja 23. Auto- ja kevyen liikenteen väylät 23 km Lieto Naantali Parainen Raisio Salo Turku Kadut ja yleiset tiet Kevyt liikenne Katujen ja yleisten teiden verkon pituus suhteessa kevyen liikenteen verkon pituuteen vuonna 23. Lähde: kunnat ja Tiehallinto Edellytykset ympäristöystävälliseen liikkumiseen Kevyen liikenteen verkon pituus kertoo kuntien pyrkimyksistä luoda edellytykset ympäristöystävälliselle liikkumiselle. Kattava pyörätieverkosto mahdollistaa turvallisemman liikkumisen pyörällä, kävellen tai vaikkapa rullaluistimilla. Lisäksi ohessa on kuvattu myös kevyen liikenteen verkoston suhdetta autoväylien pituuteen. Suhdetta tarkasteltaessa on huomioitava, että kevyen liikenteen väyliä laskettaessa on laskettu mukaan mahdollisesti tien molemmin puolin kulkevat pyörätiet erikseen. Pyöräily on saasteeton, hiljainen ja taloudellinen kulkumuoto. Kevyen liikenteen kasvu suhteessa autoiluun vähentää liikenneruuhkia ja melua sekä edistää kansanterveyttä. Liikenne on sujuvampaa ja turval- 21
22 lisempaa. Suurimmat edut kevyen liikenteen lisääntymisestä ovat taajamissa, joissa etäisyydet ovat suhteellisen lyhyitä ja liikenne on merkittävin ilman saastuttaja ja melun lähde. Pelkkä väylien pituus ei tietenkään kerro kevyen liikenteen väylien käyttömäärää eikä pyörätieverkon laatua ja toimivuutta. Toimiva pyörätieverkosto edellyttää jatkuvuutta, sujuvuutta ja esimerkiksi turvallisuutta lisäävien alikulkujen rakentamista. Pyöräilyn ja kävelyn houkuttelevuutta lisäävät myös viihtyisät reitistöt esimerkiksi puistoissa ja hiljaisilla tonttikaduilla. Kestävän kehityksen mukainen tavoite on, että kevyt liikenne lisääntyy. Tämä edellyttää sitä, että kunnat luovat toimivan kevyen liikenteen verkoston. Ympäristöystävällistä liikkumista voidaan edistää myös luomalla edellytyksiä pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön yhdistämiselle esimerkiksi rakentamalla pyöräkatoksia pysäkeille ja asemille. Kevyen liikenteen olosuhteita voidaan parantaa myös väylien talvikunnossapitoa tehostamalla. Kunnat Kuntien välillä voidaan vertailla kevyen liikenteen verkon laajenemiskehitystä ja täten pyöräilyn edellytysten lisääntymistä. Toisessa kuvassa voidaan vertailla auto- ja kevyen liikenteen väylien pituuksien suhdetta. Pelkkä pyöräteiden pituus ei kerro koko totuutta. Esimerkiksi vaikka Turussa on pyöräteitä paljon jopa suhteessa autoväyliin, kaupunkikeskustan pyörätieverkko vaatii vielä kuitenkin paljon parantamista. Toisaalta pyöräteiden määrän lisääntymisen syynä voivat olla uudet asuinalueet, mikä voi kertoa myös kestämättömästä yhdyskuntarakenteen hajautumisesta. 22
TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
maaliskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
joulukuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä ssa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
marraskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa hyvä Raisiossa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja
Lisätiedotmaaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Maaliskuussa hengitysilmaa heikensi katupöly. Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa välttävä, Turun Kauppatorilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
helmikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun
LisätiedotSaavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa
Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III
Lisätiedotheinäkuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
heinäkuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus heinäkuussa oli ssa hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus tammikuussa oli ssa, ssa, Turun Orikedolla ja Paraisilla hyvä. ssa tavallisin laatuluokitus
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi ssa ja
Lisätiedotmarraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli ssa ja Paraisilla hyvä, ssa hyvä tai tyydyttävä ja muilla mittausasemilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
maaliskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla
Lisätiedotmaaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa tyydyttävä tai välttävä ja muilla asemilla tyydyttävä lukuun ottamatta
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
syyskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa Turun Kauppatorilla, Raisiossa sekä Paraisilla tyydyttävä
Lisätiedotsyyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus syyskuussa oli kaikilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan erittäin
LisätiedotMitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
marraskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.
Lisätiedotlokakuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
lokakuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus lokakuussa oli Turun Kauppatorilla tyydyttävä ja kaikilla muilla mittausasemilla hyvä. Orikedon
LisätiedotEKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus
LisätiedotTavoitteiden määrittäminen. Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma
Tavoitteiden määrittäminen Tavoitteiden määrittäminen Tavoitteiden taustalla Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman (2012), visio ja strategiset tavoitteet Liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
elokuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
kesäkuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.
Lisätiedottammikuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus tammikuussa oli kaikilla asemilla hyvä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan ksi ssa ja välttäväksi
LisätiedotEKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla
LisätiedotTURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI
TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI Turun kaupunkiseudun keskeisten osien kehittäminen joukkoliikenteen käyttöä suosivana joukkoliikennepainotteisena keskusvyöhykkeenä Keskusvyöhykkeen
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
joulukuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus joulukuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.
LisätiedotMUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm
MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET
Lisätiedotheinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli heinäkuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä kaikilla muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla
LisätiedotSaavutettavuustarkastelut
HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
huhtikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Kaarinassa
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
elokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tuntiindeksillä määriteltynä
LisätiedotMAL Miten liikkuminen muuttuu Helsingin seudulla vuoteen 2030 mennessä? Heikki Palomäki, HSL Liikenne & Maankäyttö
MAL 2019 Miten liikkuminen muuttuu Helsingin seudulla vuoteen 2030 mennessä? Heikki Palomäki, HSL Liikenne & Maankäyttö 9.10.2019 Esityksen sisältö Miltä näyttää vuonna 2019? Mitä MAL-suunnitelman toimenpiteillä
LisätiedotKestävä liikenne ja matkailu
Kestävä liikenne ja matkailu Avainsanat: kestävä liikenne, kestävä matkailu, vastuullinen kuluttaminen Liikenne mitä se on? Liikenne on... ihmisten, asioiden, raaka-aineiden ja tavaroiden kuljetusta tietoliikennettä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
helmikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa tyydyttävä muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
kesäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
joulukuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
toukokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
syyskuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa hyvä Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa. Paraisilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
marraskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla
LisätiedotPääkaupunkiseudun ilmastoraportti
Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotNurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.
Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
kesäkuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa hyvä kaikilla muilla asemilla paitsi Paraisilla välttävä.
LisätiedotIlmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia
Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmasto- ja energiastrategia työpaja Kotka 20.5.2011 Marja Jallinoja Ilmastoindikaattorit Liikenne Julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus (% matkakilometreistä)
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2019 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Tunti-indeksillä määriteltynä ilmanlaatu oli jokaisella asemalla hyvä vähintään 74 % ajasta. Vuorokausi-indeksin perusteella ilmanlaatu
LisätiedotOulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään
Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun luonnonsuojeluyhdistys Liikenne ja ympäristö Liikenne on Oulun seudun pahin ympäristöongelma! terveysvaikutukset, pöly viihtyisyyden väheneminen,
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
syyskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa kaikilla asemilla hyvä. Tuntiindeksillä määriteltynä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
maaliskuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa tyydyttävä muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla
LisätiedotKUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 2004 2006
KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 24 26 Espoo, Helsinki, Oulu, Tapere, Turku, Vantaa YLEISTÄ KEHITYSTÄ KUVAAVAT INDIKAATTORIT Ekologinen jalanjälki Ekologinen jalanjälki vuonna 21 [gha]
LisätiedotKuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä
Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
huhtikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa tyydyttävä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
elokuussa 2019 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Tunti-indeksillä määriteltynä ilmanlaatu oli jokaisella asemalla hyvää vähintään 91 % ajasta. Vuorokausi-indeksin perusteella yleisin
LisätiedotPääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1
Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7
LisätiedotLiikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2017
Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2017 Paula Väisänen, Valonia/Varsinais-Suomen liitto, kestävän liikkumisen asiantuntija 22.3.2017, paula.vaisanen@valonia.fi, p. 044 907 5986 Liikkumisen ohjauksen
LisätiedotMAL sopimukset ja yhdyskuntarakenteen seuranta
MAL sopimukset ja yhdyskuntarakenteen seuranta Mitä seurataan? Tiivistyykö ja eheytyykö yhdyskuntarakenne? Vastaako asuntotuotanto kysyntään? Kehittyykö liikkuminen kestävämpään suuntaan? YKR kaupunkiseutu
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2017 1 (1) 15 Asianro 6336/11.03.00/2017 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt ajanjaksolla 1990-2016 Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
joulukuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä kaikilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla,
LisätiedotJyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi
Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Riina Antikainen, Maija Mattinen, Marja Salo Suomen ympäristökeskus (SYKE) 18.12.2013 Kuva: Mauri Mahlamäki Muut kuvat: Sitran resurssiviisaus
LisätiedotViisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä
Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
toukokuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa tyydyttävä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä
LisätiedotLiikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa
Liikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa KAUPUNKISUUNNITTELULLA PAREMPAA ILMANLAATUA JA ILMASTOA, HSY 18.1.2018 Osaston johtaja Sini Puntanen, HSL Helsingin
LisätiedotKOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä
ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään
LisätiedotPirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian
Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu
LisätiedotKUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)
KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien
LisätiedotKaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI
Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osa-alue Ehdotukset strategisiksi
LisätiedotHelsingin liikkumisen kehittämisohjelma
Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea
LisätiedotUudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007
Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen
Lisätiedotabsoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun
PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun
LisätiedotLIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA
LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista
LisätiedotYlivieskan viisaan liikkumisen suunnitelma koululaisten näkökulmasta. Hautaniemi Päivi
Ylivieskan viisaan liikkumisen suunnitelma koululaisten näkökulmasta 11.09.2018 Viisas liikkuminen Mitä se on ja miksi sitä edistetään? 2 Viisas liikkuminen tarkoittaa turvallista, tarkoituksenmukaista,
LisätiedotLead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa
ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007
LisätiedotYhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö
Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Vilja Tähtinen/ HSY vilja.tahtinen[at]hsy.fi Päivitetty 10.6.2019 Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne ja työpaikat Liikkuminen Ympäristö
LisätiedotIlmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä
Ilmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä Pohjois-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyön sidosryhmätyöpaja 13.2.2018 Anna Saarlo GLOBAALI VELVOITE VÄHENNYKSIIN PARIISIN ILMASTOSOPIMUKSELLA 2015 PYRITÄÄN
LisätiedotYmpäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa
Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.
LisätiedotEnergia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö
Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019 MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö 1. Miksi energia- ja ilmastoohjelmaa tarvitaan 2. Tavoitteet 3. Tavoitetila vuonna 2035 4. Päästöjen tilanne Vaasassa
LisätiedotLiikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800
LisätiedotKävely ja pyöräily yhteiskunnan voimavarana. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner
Kävely ja pyöräily yhteiskunnan voimavarana Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner 1 Miksi kävelyä ja pyöräilyä tulisi edistää? Ilmastosyyt: Kansallinen energia- ja ilmastostrategia (2016): liikenteen
LisätiedotJätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt
Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista
LisätiedotLIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.
LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn
LisätiedotMitä on viisas liikkuminen ja miksi se koskee myös työpaikkoja? Taneli Varis, Motiva Oy
Mitä on viisas liikkuminen ja miksi se koskee myös työpaikkoja? Taneli Varis, Motiva Oy Työmatkaliikenne Suomessa Suomalaiset tekevät keskimäärin 2,9 matkaa päivässä, matkoista joka neljäs on työmatka
Lisätiedot-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten
LisätiedotKestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012
Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat
LisätiedotEKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET
EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi
Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010
LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.
LisätiedotKestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue
Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys
LisätiedotRakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,
LisätiedotOnko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)
Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kansalliset kestävän kehityksen indikaattorit Ensimmäiset keke-indikaattorit 2000 Kokoelmaa päivitetty ja uudistettu
LisätiedotJyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi
Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen
LisätiedotM A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S
M A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S A j a t u k s i a s t r a t e g i s e s t a s u u n n i t t e l u s t a - L i i k e n t e e n, p a l v e l u j e n j a
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotJoukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella
Joukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 8.10.2015 Ruut-Maaria Rissanen Pirkanmaan liitto Käynnissä Pirkanmaan maakuntakaava kokonaismaakuntakaavan
LisätiedotMaankäytön, asumisen ja liikenteen seutubarometri lyhyt kooste
Maankäytön, asumisen ja liikenteen seutubarometri 2018 lyhyt kooste 26.10.2018 Sisältö Mikä on MAL-barometri: tausta ja toteutus (kalvot 3-6) Asukkaiden ja luottamushenkilöiden kulkutavat (kalvot 7-9)
LisätiedotE18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ
E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ YVA JA YLEISSUUNNITELMA YLEISÖTILAISUUS 15.12.2016 YLEISÖTILAISUUDEN OHJELMA Tervetulosanat, YVA-menettelyn esittely / Petri Hiltunen (10 min) Hankkeen esittely
LisätiedotAlustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä
Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)
LisätiedotLähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus
Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus Kuva: Anni Ruotsalainen Marjo Neuvonen, Susan Tönnes, Tuija Sievänen ja Terhi Koskela METLA Suomalaisten lähiulkoilu Määritelmä = ulkoilua, liikuntaa ja
Lisätiedot