PÄÄKIRJOITUS. kunnialla ilman ammattiliittojen ja jäsenistön

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄÄKIRJOITUS. kunnialla ilman ammattiliittojen ja jäsenistön"

Transkriptio

1

2 PÄÄKIRJOITUS Kevään 2009 kuukauden kurssi aloitti opiskelun Kiljavalla helmikuun puolessa välissä. Kahdestatoista kurssilaisesta seitsemän kuului Suomen Merimies- Unioniin, neljä Posti- ja logistiikka-alan unioniin ja yksi Suomen Elintarviketyöläisten Liittoon. Ajalle ominaista ovat olleet talouskriisin mukanaan tuomat lukuisat uutiset lomautuksista ja irtisanomisista. Kurssilaisetkaan eivät ole niiltä välttyneet. Siitä piti huolen Itella, joka yt-neuvottelujen tuloksena lomauttaa 410 henkilöä ensi toukokuun ja ensi vuoden huhtikuun välisenä aikana. Lomautusten kesto on enimmillään 30 työpäivää henkilöä kohden. Eläkeiän nosto Toinen suuria tunteita ja runsaasti keskustelua herättänyt episodi on ollut hallituksen ja palkansaajajärjestöjen välinen eläkekiista. Vielä vuosi sitten pääministeri Matti Vanhanen torjui pakkoratkaisut ja hahmotteli työurien pidentämiseksi seuraavaa: Se mikä olisi lisää tehtävissä on se, että miten saadaan työssä viihtymistä lisättyä. En usko mihinkään pakkoratkaisuihin, hän sanoi STT:n haastattelussa. Talousneuvosto esitti tammikuun lopulla raportissaan vanhuuseläkkeen ikärajan nostoa. Ikärajoista ei suoraan puhuttu, mutta 65 ikävuoteen viitattiin epäsuorasti. Helmikuun 24. päivänä hallitus sopi yllättäen vanhuuseläkkeen ikärajan nostosta 63 vuodesta 65 vuoteen. Työmarkkinajärjestöjen kanssa ei asiasta keskusteltu. Palkansaajajärjestöt ja oppositio hurjistuivat ratkaisusta heti. Ay-pomojen puheissa väläyteltiin jopa yleislakkoa. Oppositio päätti jättää asiasta välikysymyksen. Vanhanen vakuutti hallituksen yhteistyöhaluja työmarkkinajärjestöjen kanssa. Kohu yltyi, kun Vanhanen sanoi eläkeratkaisunsa syntyneen Rukan lumilla. Palkansaajajärjestöt jäivät pois sosiaaliturvaa uudistavasta Sata-komiteasta ja Vanhanen kutsui keskusjärjestöt Kesärantaan selvittelemään kriisiä. Hallituksen uskottavuus oli koetuksella. Yleinen mielipide oli hallituksen päätöstä vastaan. Lopulta hallituksen oli vetäydyttävä. Kiistassa päästiin sopuun 11.3, jolloin hallitus lupasi vetää pois päätöksensä eläkeiän nostosta ja kysymys siirrettiin työryhmän mietittäväksi. Myös sosiaalitupon uudistukset toteutettaisiin keskeisten työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla. Entäs ay-liike? Ay-liikkeen tarkoitus on palkansaajien ja heidän perheidensä aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin parantaminen kehittämällä palkka- ja työehtoja sekä am matillisia, yhteiskunnallisia, taloudellisia, terveydellisiä ja sivistyksellisiä oikeuksia. Edellä oleva AKT:n nettikolumnista lainattu määritelmä ei varmasti ole ainoa oikea. Väitetään, että ay-liike on kadottanut tehtävänsä. Eläkekiista osoitti ay-liikkeen heräävän aika-ajoin ruususen unestaan. Oliko eläkekiista ay-liikkeen voitto vai osoitus sen alennustilasta? Eläkekiista toi suuren yleisön nähtäväksi ongelman, jonka kanssa ay-liike on paininut pitkään. Ay-liike herää toimimaan vasta kun jotain tärkeää ollaan viemässä pois. Suuri osa energiasta menee saavutettujen etujen puolustamiseen, kun työnantajat vyöryttävät porvarihallituksen tuella heikennyksiä työ- ja eläke-ehtoihin. Uusia avauksia työehtojen todelliseen parantamiseen kuulee harvoin. Kevyet vaatimukset on helppo myydä työnantajalle neuvottelujen paineessa, kun jotain tärkeämpää puolustetaan. Tulevaisuutta rakentamaan Puolustusasemista on lähdettävä vaatimusten tielle. Miksi emme vaatisi kuuden tunnin työpäivää tai työttömyysturvan ansaitsemista neljässä kuukaudessa? Edellisellä tes-kierroksella työnantajat vaativat 10-tuntista työpäivää! Kovat vaatimukset tarvitsevat tuekseen niiden takana seisovan jäsenistön. Mikä on parasta minkä ay-liike ja ammattiliitot voivat antaa jäsenilleen? Vastaus on osaavat, motivoituneet ja rohkeat luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. Koko ajan yleistyvän paikallisen sopimisen myötä toiminnan painopiste on siirtymässä liittotasolta työpaikkatasolle. Sinne tarvitaan lisää resursseja. Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut eivät tule selviämään kunnialla ilman ammattiliittojen ja jäsenistön tukea. Edunvalvonnan painopisteen siirtyessä työpaikoille, tulee myös ay-liike lähemmäksi jäsenistöä. Taistelu paremman huomisen puolesta tapahtuu Hakaniemen sijasta jokaisen työpaikalla omien silmien alla. Palkkaerot, hyvinvointivaltion romuttaminen, työvoiman uusjako jne. ovat jokaisen todellisuutta. Vahva, yhtenäinen jäsenistö yhdessä luottamushenkilöiden kanssa ovat avainasemassa tavoiteltaessa parempaa, hyvää elämää. Pasi Mäkinen Pääluottamusmies SEL, osasto 148

3 Kirjoittamisen tuska Kaikki sai alkunsa siitä, että on niin vaikeata laittaa ajatuksia paperille, että niistä saisi vielä selvän. Vaikeuksia on monia, vai onko meidän omissa asenteissa viimekädessä vika? Tämä kysymys askarruttaa monia. Onko vaikeus asian ymmärtämisessä ennen kuin sen voi laittaa paperille? Kun jokin on meille itsellemme selvä, on sen kirjoittaminen huomattavasti helpompaa. Pidä kiinni ajatuksesta, niin sanat seuraavat perässä. Sinänsä mielenkiintoinen lause! Täytyisi ensin ymmärtää mistä on puhumassa tai kirjoittamassa. Kirjallisuus antaa valmiuksia itsensä kehittämiseen ja oivaltamiseen. Ymmärtämään sen ettei ole yksin ajatuksineen ja tunteineen. Itse tulee kirjoitettua niin vähän saatikka luettua säännöllisesti muuta kuin Aku Ankkaa, joka sinänsä mielestäni on hyvää luettavaa. Luonnollisempaa voisi olla lähteä muistoista, kuin kirjoittaa omista faktoista fiktiota. Kaunokirjallisuudessa monet kirjailijat pitäytyvät samantyyppisissä hahmoissa, joista kirjoittavat koko elämänsä. Paraneeko kirjoittaminen kirjoittamalla? Samalla tavalla kuin laulaja kehittää itseään, näyttelijä, kilpaajaja tai kuka tahansa joka haluaa kehittyä paremmaksi omalla alallaan. Irti tuskasta Työstän tällä hetkellä näytelmätekstiä. Siinä itselläni on seitsemän eri roolia ja niistä kaikista pitäisi kirjoittaa: menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus, jotta voisi ymmärtää mitä näyttelee, ettei se olisi pelkkä roolisuoritus. Miksi pitäisi kirjoittaa roolia varten elämänkaari? Minua ainakin auttaa ymmärtämään/ sisäistämään roolihenkilön motiivit, koska niitä ei välttämättä ole kokenut. Roolit täytyisi pystyä esittämään niin, että ne olisivat henkilökohtaisia ja uskottavia katsojan silmissä. Mitä sitten on kuvaaminen? Omalla tavallaan kirjoittamista, koska hyvä kuvakerronta on enemmän kuin tuhat sanaa. Yksi kuva voi herättää suuria tunteita, se kertoo mitä kuvassa tapahtuu, tukee tekstiä ja antaa siihen oman värinsä. Kuka tahansa voi ottaa kuvan. Se miten sen ottaa on sitten taas asia erikseen. Kuva ylhäältä alaspäin alentaa kuvattavan kohteen arvoa. Sitä käytetään yleensä kuvissa, joissa myydään jotain. Henkilöitä kuvattaessa pitäisi pyrkiä ottamaan kuva silmien korkeudelta kuten muotokuvissa. Jos teksti on henkilöstä kertova ja kunnioittaa haastateltavaa, kuva tulisi ottaa alhaalta ylöspäin. Se nostaa henkilön arvoa. Mikä sitten loppujen lopuksi kiinnostaa lukijaa? Millä saa herätettyä lukijan lukemaan? Kirjoittaminen omasta kokemuksesta minä-muodossa kiinnostaa lukijaa henkilökohtaisuuden vuoksi. Kirjoittajalle pitäisi antaa lupa olla luova, luoda uutta, kertoa omat ajatuksensa. Aivan kuten annamme taidemaalarille oman rauhansa maalaamiseen tai näyttelijälle luvan näyttelemiseen. Kaj Johansson, Vaasa Kieliongelma Meitä tällä kuukaudenkurssilla oli enemmistö Suomen Merimies-Unionista. Merimiesten slangin johdosta PAU:laiset ja SEL:n edustaja olivat välillä ymmällään. Mistähän nuo nyt puhuvat? Tässä apua: Ahteri= laivan perä Mönsträys =työsopimuksen teko Byssa = laivan keittiö Paapuuri =laivan vasen puoli Drissa =emäntä, naispuolinen talousesimies Poosu = pursimies Förskotti= palkkaennakko Proviantti =muonatavarat Försti = ensimmäinen perämies Prykä =komentosilta Fööri= laivan keula Reelinki =kannen suojalaita Koija = peti, sänky Sakkeli =kettinkilukko Korsteeni = savupiippu Sipsu= laivakauppias Landgongi = laskuporras Torppaus =astioiden pesu ja asuntojen siivous Styyrpuuri = laivan oikea puoli Messi = ruokailutila Täkkäri =kansimies Mylly = merimiestyönvälitys Tuju= miespuolinen talousesimies

4 TSL:N 90-VUOTIS SEMINAARIN ANTIA TYÖLLISYYS SAATAVA POHJOISMAI- SEEN TASOON Työllisyysaste pitäisi nostaa pohjoismaiselle tasolle, jotta väestön ikääntymisen tuomista ongelmista selvitään. Suomessa saavutettaisiin 75% työllisyysaste. Kiander ei pidä korkeaa työllisyysastetta erityisen utopistisena tavoitteena. Talouskriisi kuitenkin vie jonkin aikaa kehitystä taaksepäin. Itä ja Pohjois-Suomessa on myös työllisyysasteen noustava. Paikallaan olisi kahden prosentin talouskasvu 20:n vuoden aikana hyvinvointivaltion turvaamiseksi. Uutispäivä Demari PITÄÄKÖ KAIKKI HYVÄ UHRATA VE- LANMAKSUN TAKIA? Kiander pelkää, ettei sosiaaliturvan parantamiseen ole koskaan hyvä aika. Yleisökysymys: Voiko sosiaaliturvaa kehittää taantumassa tai kohta alkavan laman aikana? Puhutaanko nyt vain valtion velasta ja unohdetaan perusturva?? Etuuksia ei ole kehitetty sitten viime laman. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Kiander näki huolen aiheellisena. Viime laman jälkeen kesti 15 vuotta ennen kuin voitiin alkaa puhua perusturvan kehittämisestä ja Sata-komitea asetettiin. No nyt ehti tulla jo uusi taantuma. Parin vuoden päästä on käsissä iso alijäämä ja liikkumavara on pieni, siinä vaiheessa puhutaan vain säästöistä. Parannuksille on siis vähän tilaa. Kiander kuitenkin muistutti, ettei mitään absoluuttista rajaa rahankäytölle ole. Jos perusturvaa halutaan parantaa, siihen voidaan osoittaa rahaa, vaikka sitten veroja nostamalla. Helsingin Sanomat ERIARVOISUUDEN KASVU MISTÄ AVAIMET SOSIAALI- JA TERVE- YSPOLIITIIKAN KURSSIN MUUTOK- SEEN? /RIITTA SÄRKELÄ Suomalainen hyvinvointivaltio on viime vuosina muuttunut monin eri tavoin. Muutoksia on tapahtunut sosiaalipolitiikan instituutioissa. Taloudellinen eriarvoisuus on lisääntynyt. Hyvinvointimallimme arvoina oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, universaalisuus ja vahva julkinen vastuu näkyvät edelleen ylätavoitteissa ja strategioissa. Mutta ohjaavatko ne käytännössä poliittisia valintoja ja toimintaa? Muutos hiipii ja toteutuu hallinnollisin ja taloudellisteknisin arvoin ja tavoittein: tehokkuus, taloudellisuus, kielen muutos. MITÄ PERUSTAVAMMANLAATUISET IN- HIMILLISET TARPEET OVAT UHATTUNA JA MITÄ HEIKOMMAT OVAT YKSILÖI- NA? Suomalainen hyvinvointivaltio ei yllä enää muiden Pohjoismaiden tasolle, se on rapautumassa: tuloerot kasvavat, perusturva heikkenee, terveyserot suurenevat jne. Pohjoismaihin verrattuna. Suomi pärjää koulutuksessa mutta ei työvoima-, sosiaali- ja terveyspalveluissa eikä sosiaaliturvassa. Terveydenhuollossa on jääty selvästi jälkeen muista pohjoismaista, 15 vuoteen ei ole sosiaaliturvaa kehitetty taikka parannettu. Kolme miljoonaa suomalaista pitää sosiaalietuuksia liian matalina, luottamus politiikkaan horjuu. Pitäisi uskaltaa puhua myös lopputuloksen tasa-arvosta. Valtaosa suomalaisista arvostaa suuresti tasaarvoa ja oikeudenmukaisuutta, myös ne joilla menee hyvin. Selkeä vaatimus: tulonjako oikeudenmukaisemmaksi, huono-osaisten tilannetta parannettava ja köyhyyttä vähennettävä. Erot kasvavat ja rahat loppuvat aina tässä kohdin. Merkittävä ristiriita harjoitetun politiikan ja ihmisten ilmaiseman tahdon välillä. Se vaatii ratkaisua?

5 KANSALAISTEN VASTUU VAI JULKINEN VASTUU Halutaanko säilyttää palvelujärjestelmän monimuotoisuus? Ihmiset kantavat vastuuta itsestään ja toisistaan. Oman vastuun lisääminen voi merkitä kasvavaa heitteille jättöä. Julkisilla sosiaali- ja terveyspalveluilla on vahva kannatus ihmisten keskuudessa. Julkisessa vastuussa korostetaan valinnanmahdollisuuksia ja kuluttamista. Palvelusetelit merkitsevät palvelujen maksullisuutta. Käytännössä kasvava joukko ihmisiä jää palveluiden ulkopuolelle tai ne eivät tue toivottua muutosta ihmisten elämässä. Alueiden ja kuntien erot kasvavat. Valtion vastuu ihmisten hyvinvoinnista eri puolilla maata jatkossa ratkaistava. Eri tahojen roolit ja vastuu uskallettava myös määritellä yhdessä. Julkisilla palveluilla on vahva kansalaisten kannatus. Palvelujen markkinaistamista vastustetaan. Järjestöjen ja yritysten palvelut nähdään vain julkisten tukena. Nykyään lähipalvelut koetaan tärkeiksi, odotetaan avun saannista tarvittaessa. Toiminnan kriittinen kohta; kasautuvat tarpeet. Tasa-arvo on ajatus, jonka mukaan kaikille ihmisille tulisi taata tasavertaiset lähtökohdat tavoitella omaa hyväänsä yhteiskunnassa. Hyvinvointiyhteiskunta pyrkii edistämään tasa-arvoa esim. maksuttoman koulutuksen avulla, jotta myös heikompi osasien perheiden lapset saisivat mahdollisuuden korkeaan koulutukseen. Pitäisi uskaltaa puhua myös lopputuloksen tasa-arvosta! Tarja Rännäli ja Kai Korhonen SEMINAARIN VAIHTOEHTO NYKYMENOLLE -nuorten kapina, alistumattomuus ja omien erityisongelmien ratkaiseminen on oltava myös ammattiyhdistysliikkeen tulevaisuuden ydinkysymys -perusturvan tasokorotus, köyhyyden vähentäminen ja ruokajonojen tarpeen poistaminen, harkinnanvaraisuuden vähittäistä poistamista, on estettävä, ettei lama työnnä uusia ihmisiä velkahelvettiin, peruskoulun päättäjistä huolehdittava erityisesti -sosiaalipalvelujen järjestäminen ja rahoitus on saatava osaksi elvytystä, yksityistäminen on järjetöntä, verotuksella ohjattava kulutusta tavaroista palveluihin, kuntien välinen raju eriarvoistamiskehitys pysäytettävä, perustuslain vastaiset hallituksen päätökset kumottava -luottamusmiesten ja työsuojeluedustajien avun ja välittämisen tarve kasvaa; siihen on vastattava, osatyökykyisten työllistäminen on saatettava vähintäänkin Euroopan Unionin tasolle, työaikasopimuksilla, lomautuksilla ja ikääntyvien työaikojen lyhentämisillä on ylitettävä lama ilman, että synnytetään uusia syrjäytettyjä työttömiä (myös kaikkia koskeva kuuden tunnin työpäivävaatimus nousi esille!) -pankit ja vipurahastot valvontaan, lyhyeksi myynnin kielto, bonukset ja rikkaiden muut kohtuuttomat korvaukset poistettava, talletukset turvattava, koko kansainvälinen rahajärjestelmä muutettava: maailman pankki, maailman raha ja maailman vero, veroparatiisit lopetetaan, siis koko kansainvälinen valuuttajärjestelmä täysremonttiin (olisiko Obaman tie meidänkin tie!) Markku Kangosjärvi Lopun paneelikeskustelussa yritettiin vastata seminaarin kurssinmuutos nimen haasteeseen. Syyllisten etsimisen ja nykymenon kauhistelun jälkeen paneelin osanottajat ja yleisö käynnistivät tavoitteiden ja muutoksen hahmottelun. Ammattiyhdistysliikkeen näkökulmasta vaihtoehto sisälsi seuraavanlaisia ajatuksia: -demokratiaa on elvytettävä, hallintoalamaisista ja kohteista on tehtävä aktiivisia vaikuttajia, uusia suorankin demokratian muotoja on kehitettävä, kansalaisjärjestöjen asiantuntemus ja köyhien ihmisten kanssa toimiminen sekä yleinen ihmisten osattomuuden tunne käännettävä vaihtoehdon toteuttamisen voimavaraksi

6 Mietteitä suomalaisten terveydentilasta On hyvin vaikeaa olla täysin hiljaa ja sanomatta mitään. Joskus pääsisi helpommalla jos olisi vain hiljaa! Ihmiset eivät enää jaksa nykyään töissä, kotona ja harrastuksissa. Motivaatio on kadonnut. Emme yhtään ihmettelekään kun alvariinsa tulee lomautus - tai irtisanomisuutisia. Joskus tuntuu itsestämmekin siltä että missä mennään! Ihmiset tulevat töihin väsyneinä ja masentuneina, lähtevät töistä vielä masentuneempina, eivät harrasta mitään. Kotona elämä on Tosi-tv. He eivät jaksa liikkua ja hiki tulee, kun kävelee rappuset ylös. Kolottaa ja särkee joka paikkaan. Mistä kaikki johtuu? Onko syy yksilön vai yhteiskunnan? Miten muuten voisimme toimia? Käydä töiden jälkeen harrastamassa; kirjastossa, tansseissa, pelata jääkiekkoa, nyrkkeillä salilla, pyöräillä, tavata ystäviä yms. Täytyy laittaa itselleen tavoitteita ja haasteita. Mennä ja nauttia elämästä, muuallakin kuin netissä. Moni on jäänyt koukkuun tietokoneelle, aika menee mesessä, skypessä ja lärvikirjassa (facebook). massa tilanteessa ovat Yhdysvallat 67 % ja Meksiko 70 %. Liikalihavuuteen on tarjolla erilaisia leikkauksia, lääkkeitä, ravintovalmisteita jne. Ketään ei pidä syyttää tai syyllistää. Jokainen voi toki miettiä mitä voi tehdä itsensä hyväksi, kysyä onko kaikki hyvin? Täysin selvää on että kaikki ei ole näin yksinkertaista. Ongelmien aito kohtaaminen vaatii ihmisen kokemusmaailmasta ja elämäntilanteesta lähtevää ymmärtämistä ja auttamista. On ennenaikaista pohtia sitä, mihin yllä kirjoitettu kohdallamme johtaa. Olemme ymmärtäneet matkan varrella ainakin yhden tärkeän oivalluksen: kukaan ei tee puolestamme ratkaisuja ja elämän muutosta. Sen on tultava itsestämme. Tiedämme, että apua saa työterveyshuollosta tai terveyskeskuksesta jos yksin ei jaksa tai tiedä mitä tekee. Ennen oli meikkipussi, nykyään lääkepussi. Kai Korhonen ja Tarja Rännäli Millainen on suomalaisten terveydentila tällä hetkellä? Diabeteksesta Suomessa kärsii n henkilöä. Heistä valtaosa sairastaa tyypin 2 diabetesta. Lisäksi n suomalaista sairastaa tautia tietämättään. Hoidossa olevien diabeetikkojen määrä kaksinkertaistuu maassamme nykyvauhdilla kahdentoista vuoden välein. Korkean kolesterolin hoitoon saa KELA-korvausta n henkilöä, alemman erityiskorvattavuusluokan korvauksen verenpainelääkkeistä saa henkilöä. 21 % tupakoi päivittäin ja mikä huolestuttavinta, nuorten naisten tupakointi lisääntynyt huomattavasti. Vähemmän tupakoidaan esim. Islannissa (19%) ja Yhdysvalloissa (17%). Alkoholia yli 15-vuotiaat käyttävät 10,1 litraa per asukas. Alkoholin käyttö on vähäisempää mm. Norjassa, missä vastaava luku on 6,5, Ruotsissa 6,8 ja esim. Japanissa 7,9. Alkoholistien hoito, esim. Myllyhoito maksaa paljon. Liikalihavia ja ylipainoisia on 48 % koko väestöstä. Vertailukohdaksi voidaan ottaa esimerkiksi Ruotsi, missä vastaava luku on 44 %. Norjassa 43 %, Ranskassa 37 % ja Japanissa 25 %. Suomeakin huonom- HÄNEN OMATUNTONSA ON PUHDAS. HÄN EI MIL- LOINKAAN KÄYTTÄNYT SITÄ. VAPAUDEN LAULUA EI SOITETA VALLAN INST- RUMENTEILLA. ELÄMÄ ON EPÄTERVEELLISTÄ. JOKA ELÄÄ, KUOLEE. STANISLAW JERZY LEC EI OLE HÄPEÄ ETTEI TIEDÄ. HÄPEÄ ON ETTEI KYSY. arabialainen sananlasku OLE YSTÄVÄLLINEN AINA KUN ON MAHDOLLISTA. SE ON AINA MAHDOLLISTA.

7 Käsittämättömät kartat hahmottuvat taululle, näkymätön käsi ohjailee Sorria, Elli-Tarja Elbaa ja Pasia.

8 IHMISEN ARVO TÄSSÄ AJASSA Mieli maassa - henkinen pahoinvointi Suomessa Yhteiskunnallinen muutos kiihtyy ja muuttaa radikaalisti ihmisten elinympäristöä. Olemmeko tulossa pisteeseen, jossa ihmisen psyykkinen mukautumiskyky loppuu. Se esiintyy esim. masennuksena, yksinäisyytenä, loppuun palamisena ja nuorten ihmisten kriisinä aikuisuuden kynnyksellä. Tällaiset häiriöt olivat harvinaisia vielä vuotta sitten. Ne liittyvät selvästi yhteiskunnassa viime vuosikymmeninä tapahtuneisiin muutoksiin. Onko kysymys lainkaan mielenterveyden häiriöistä vai normaaleista reaktioista epänormaaliin elinympäristöön? Olemme huomanneet että maallinen mielikuvitus on luonnut sivutuotteinaan arvotyhjiön. Sen seuraukset ovat mm. yhteiskunnalliset kahnaukset, ahdistus, väkivalta, terrorismi ja elinympäristön tuhoutuminen. Arki on yhä useammalle ihmiselle raskas, vaikka Suomea markkinoidaan maailmalle hyvinvointiyhteiskuntana. Teknisen edistyneisyyden ja aineellisen hyvinvoinnin osalta Suomea voidaan pitää hyvinvoivana. Merkit viittaavat kuitenkin siihen, että ihmisten kokemusmaailman ja elämän mielekkyyden mittareilla emme ole kovinkaan hyvinvoivia. Elämme monin tavoin pikemminkin keskellä pahoinvointia. Mielen ongelmat, huumeiden käyttö, alkoholismi ja erilainen väkivalta ovat osa suomalaista arkipäivää. Erilaiset mielen ongelmat aiheuttavat nykyisin eniten työkyvyttömyyttä yhdessä tuki- ja liikuntaelinsairauksien kanssa. Vaikka lääkeaineet eivät ole parantaneet ainuttakaan sielullista tai hermostollista sairautta, ne ovat mullistaneet psyyken kuvan tuottamalla uuden ihmisen: velton mielialattoman ja intohimojensa peittelyn uuvuttaman olennon, joka häpeää sitä, ettei vastaa hänelle tarjottua ihannetta. Laajenevat lääkemarkkinat - onnea pillereillä? Eniten on viime vuosina kasvanut masennuslääkkeiden kulutus. Niitä käytetään esim. paniikkihäiriöihin, syömisongelmiin, alkoholismiin, sosiaalisiin jännityksiin, eroahdistukseen, liikaherkkyyteen, impulsiivisuuteen, koviin työpaineisiin ja ihmissuhdeongelmiin. Psyykelääkkeiden tarkoitus on normalisoida käyttäytymistä ja helpottaa kaikkein tuskallisimpia psyykkisen kärsimyksen oireita tutkimatta kärsimyksen sisältöä. Ihmisen keskushermostoon vaikuttavilla lääkeaineilla voidaan lievittää esim. kovia tuska- ja pelkotiloja. Terapia lääketieteen renkinä Kannatan lämpimästi sitä, että ihmiset kuuntelevat toisiaan, kertovat kokemuksistaan ja elämästään, pohtivat yksin ja yhdessä elämisen mieltä ja ongelmiaan. Sitähän elämä on luonteeltaan. On hyvä kun on olemassa ihmisiä, jotka ovat ammatikseen valmiita kuuntelemaan toisia ihmisiä ja että ne, joita kuunnellaan, kokevat saavansa apua. Ihmisen kehitys tarjoaa kaksi mahdollisuutta: rakkauden ja vallan. Vallan tie, joka on useimpien kulttuurien perustana, johtaa hallitsemisen ideologiaa kuvastavaan itseen. Tällainen itse perustuu pään ja kropan eriyttämiseen ja se torjuu kärsimyksen ja avuttomuuden heikkouden merkkeinä. Juuri tällainen itse on perustana sille, mitä meidän kulttuurimme pitää menestyksenä elämässä. Elämäntapamaterialismi - ulkoa opittu elämä. Suhtaudumme elämään niin kuin se olisi ilmaus itsemme ulkopuolella olevien esineiden omistamisesta. Käsitämme elämän rajoittuvan siihen, mitä tavaramarkkinat tarjoavat. Teollisuuden tuotteet tosiasiassa määrittelevät meidän persoonallisuutemme. Seurauksena on että meitä motivoivat halut, jotka kylläkin vastaavat kaupan tarpeita, eivät omiamme. Kapean ja pinnallisen ihmiskäsityksen välitön seuraus on ulkokohtainen elämäntapa, mikä näkyy kaikkialla teollistuneissa maissa elämäntapamaterialismina. Oikeus omaan identiteettiin uskonnonvapaus ja ihmisoikeudet Eläessämme ihmisinä ja pohtiessamme ihmisenä olemista emme ole tekemisissä ainoastaan tiedollisten kysymysten kanssa vaan ratkaisemme persoonina myös sen, millaisina moraalisina olentoina näemme itsemme ja toiset. Ihmisillä on täysi oikeus elää oman uskonsa varassa. Elämän monimuotoisuus merkitsee, että ihmisellä on monia tapoja ymmärtää maailmaa, rakentaa omaa elämää ja kunnioittaa erilaisia elämäntapoja.

9 Aitoa ihmisyyttä etsimässä ole riittävän älykkäitä. Hienoin mitä olen kuullut on väittämä, että nykynuoret ovat kaikki kokoomuslaisia ja eivät täten ole kiinnostuneita työväenliikkeestä. Materialismi läpäisee koko yhteiskuntamme ja on pitkän historiallisen kehityksen tulos. Se on tuottanut monet niistä elämän mielekkyyttä koskevista ongelmista ja luonnon tuhoista, jotka nyt kohtaamme. Kysymys ei ole ongelmallisista ihmisistä. Ydin on koko kulttuurimme, sen tavassa ymmärtää maailmaa ja ihmiselämää. Kun suostumme myöntämään tämän, on otettu ensi askeleet parempaan suuntaan. Elänkö minä elämää, joka ei ole omani? Kysymys kertoo, että perusinhimillinen, ihmisyytemme ydin, ei voi koskaan meissä lopullisesti sammua ja kuolla. Ihmisten pahoinvointi ei ole merkki toivottomuudesta. Kun tajuamme, että emme vain elä, vaan tulemme tietoiseksi tästä merkillisestä asiasta, meidät täyttää ihmetys. Henkinen kasvattaminen on pääosin persoonan itsekohtaista toimintaa, ja opettajana usein elämä itse. Ennen pitkään jokainen kypsyvä ja kehittyvä ihminen pyrkii selkeään näkemykseen suhteissa suuriin elämänarvoihin sekä toisiin ihmisiin. Nykyelämän pinnallisuus, hiljaisuuden puute ja asioiden pohtimisen vähyys liittyvät selkeästi toisiinsa. Kiirehtiessämme lakkaamatta paikasta toiseen kadotamme hiljaisuuden ja koko elämämme tarkoituksen. Tarja Rännäli AMMATTIYHDISTYSTAANTUMA On naurettavaa väittää, että vika olisi nuorissa. Ammattiyhdistysliikkeestä on tehty juoppojen, pikkuekonomistien ja -politiikkojen sisäsiittoinen lastentarha. Ammattiosastoissa jaetaan toimikunnan paikat puoluekirjojen mukaisesti. Toimintaa ohjataan suljetuissa kabineteissa ja nauretaan ääneen kun tavallinen työläinen, rivijäsen jotain ehdottaa. Kaikkien puolesta osataan päättää ja edustettavien mielipiteitä ei tarvita. Kuka tällaiseen haluaa mukaan? Ammattiosastot sekä liitot ovat täysin vieraantuneet työväestä. Liitoista on tehty virastoja jotka toimivat itsenäisesti. Mitään kosketusta jäsenistöön ei ole. Samat vanhat pirut ovat aina manaamassa työnjohtoa ja nuoria maan rakoon. Tuloksia ei ole syntynyt moneen vuoteen. Miksi on näin? Ammattiyhdistysliike on tehnyt itsestään naurunalaisen instituutin, joka elää edelleen 1960-luvun maailmassa. Kaavoihin on kangistuttu ja uusiutumista ei suvaita eikä harkita. Kaikki tehdään niin kuin ennen ja avointa debattia ei saa harrastaa. Liittoja ja osastoja ei voi kritisoida koska ne ovat ylemmällä tasolla kuin yksittäiset työntekijät. Ammattiyhdistysliikkeen nykytila ei ole kehuttava. Samat vanhat jäärät jotka ovat menettäneet täysin kosketuksensa työelämään ja unohtaneet ammattiyhdistystoiminnan perusarvot, hallitsevat ammattiyhdistyksiä. Kiinnostus varsinaiseen työntekijöiden edustamiseen on kuollut. Ainoastaan oman aseman turvaaminen on tärkeätä. Nuoret jotka eivät ole kiinnostuneita ammattiyhdistystoiminnasta saavat osakseen kovaa kritiikkiä. Ammattiyhdistysjermut syyttävät nuoria laiskuudesta ja tyhmyydestä varsin kovaan ääneen. On menty jopa niin pitkälle, että nuoria syytetään ammattiyhdistysliikkeen huonosta nykytilasta. Samat henkilöt jotka usean vuoden ajan ovat toimineet ammattiyhdistyksissä ovat todelliset syylliset. He ovat pilanneet mahdollisuuden nuorilta osallistua ja kehittää ammattiyhdistysliikkeen maailmaa. Onneksi on muutamia rohkeita nuoria jotka ovat nousseet järjestelmää vastaan. Nämä toisinajattelijat tai pikemminkin uusinajattelijat ovat saaneet osakseen paheksuntaa old-school - ay-toimitsijoilta mutta itse kentältä on palaute ollut hyvin positiivista. Ihmiset haluavat muutoksen ja sitä ei mikään liitto tai ammattiosasto pysty estämään. The times, they are a-changing Bob Dylan Selityksiä ja syytöksiä on monia. Nuoret eivät kunnioita vanhempien ihmisten perinteitä jatkaa ammattiyhdistystoimintaa. Nuoria ei kiinnosta koska he eivät Markus Mutta, Luottamusmies

10 Kun uskotaan turhuuteen, on välttämätön uhrattava* Talouden nobelisti Paul Krugmanin mukaan ainoa seikka, joka lieventää taantuman vaikutusta Euroopassa, on perinteinen hyvinvointivaltion turvaverkko. Toimivan julkisen terveydenhuollon ja parempien työttömyyskorvausten ansiosta talouskriisin vaikutukset eivät ole tulleet näkyviin yhtä jyrkästi kuin Yhdysvalloissa. Ja ketkä käärivät voiton sairauksien mukahoidosta? Kaupalliset alati kasvavat nuo ulkomaalaisomistukseen siirtyneet ketjut, jotka määräävät mielialalääkkeitä, särkylääkkeitä ja lähettävät heidät yhä kalliimpiin tutkimuksiin. Jos potilaat ovat työikäisiä, he pääsevät kenties uudelleen työn uuden järjestyksen alistettavaksi ja luonnettaan kyynistämään. Kapitalismin kehä on valmis. Se rikastuu tuottamalla sairauksia ja se rikastuu näennäishoitamalla niitä. * * * Pitäisikö meidän siis kylpeä itsetyytyväisyydessä? Ei suinkaan, vaan täysin päinvastoin. Niin maan hallitus kuin turkulaiset päättäjät ovat murentamassa julkisia palveluja ennennäkemättömällä kiihkolla, vaikka maan yhteenlaskettu varallisuus sen kun kasvaa. Taantumankaan aikana raha ei minnekään katoa. Julkisista palveluista terveydenhuoltoa myöten on tullut suoritteitten laskemista talouden tasapainottamiseksi siis silkkaa, tyhjää ekonomismia. Potilaiden tarpeet jäävät sivuseikaksi jopa terveyskeskuksissa, jos niiden työntekijät ehdollistetaan tuohon suoritematematiikkaan. Entä sitten yksityiset lääkäriasemat nuo alati paisuvat ja kasvottomaan ulkomaalaisomistukseen siirtyvät mammutit. Mikä onkaan niissä itseisarvo ja mikä väline: potilaan hyvinvointi vai taloudellinen tuotto? Luotan lukijan päättelykykyyn. Ja mistä ne korjaavat suuren osan voitoista ei suinkaan yksityisiltä rahoittajilta vaan yhteisesti kerätyistä kelakorvauksista. Heikkoja signaaleja muutoksesta on ilmassa. Turussa kirjastojen lakkauttaminen, terveyskeskusten alasajo ja ns. toriparkin runnominen ovat pitkällä tähtäimellä epätoivoisia yrityksiä lannistaa kansalaisia. Sosiaalisen pääoman rakennuspaikkoja ajetaan alas, muttei ihmisten tietoisuutta sosiaalisen pääoman elämää ja yhteiskuntaa rikastuttavasta voimasta. Turun Tervahovinkadulla Työläisten asuntoyhtiö Majan seinässä on pronssilaatta. Siinä lukee: Ylpeydestä ja kunnianhimosta halkeamaisillaan olevat vallanpitäjät eivät voi koskaan niin paljon hävittää, etteikö tuntemattomien sankarien ahkerat kädet voisi sitä uudelleen rakentaa Aforismi Samuli Parosen kirjasta Maailma on sana Kirjoittaja on eläkkeellä oleva opettaja Leo Lindstedt Tunnettu amerikkalainen sosiologi Richard Sennett kuvaa kirjassaan Työn uusi järjestys, miten kapitalismi siirtelee työpaikkoja mielivaltaisesti ja aiheuttaa taloudellista ja terveydellistä pahoinvointia. Ennen kaikkea turbokapitalismi kuluttaa luonnetta. Kiihtyvässä kilpailussa yhä harvempi jaksaa uskoa pitkäjännitteisyyteen, solidaarisuuteen tai yhteistyöhön. Tässä mulle kaikki heti -ajattelu valtaa alaa. Kiusaaminen ja pelko lisääntyvät, ihmiset kyynistyvät ja sairastuvat.

11 Parempaan tuottavuuteen, asiakkaan vai työntekijän kautta Seuraavassa muutamia otteita erään suuren yrityksen arvoista. 1. Asiakkaamme menestys on menestyksemme perusta. 2. Olemme asiakkaamme luotettava kumppani. 3. Kuuntelemme asiakasta ja ymmärrämme sekä tämän liiketoimintaa että tarpeita. 4. Varmistamme, että asiakas saa aina oikean ja ajantasaisen tiedon. 5. Etsimme aina asiakkaalle parhaan ratkaisun ja varmistamme myönteisen palvelukokemuksen. 6. Seuraamme asiakashyödyn toteutumista. Hienoja arvoja sinänsä, mutta laitetaanpa yrityksen arvot uuteen järjestykseen ottaen huomioon työntekijä. 1. Työntekijän menestys on menestyksemme perusta. 2. Olemme työntekijöillemme luotettava kumppani. 3. Kuuntelemme työntekijää ja ymmärrämme sekä häntä yksilönä että hänen tarpeitaan. 4. Varmistamme, että työntekijä saa aina oikean ja ajantasaisen tiedon. 5. Etsimme aina työntekijälle parhaan ratkaisun ja varmistamme myönteisen ja pitkän palvelukokemuksen. 6. Seuraamme työntekijämme hyvinvointia. Tämä esitys vastaa paremmin yritysten juhlapuheiden väitettä henkilöstöstä yritysten suurimpana voimavarana. Mistä löytyvät rohkeat edelläkävijät? Ovatko työntekijöiden irtisanomattomuuslupauksen tehneet yrittäjät meidän sankareitamme? Kari Temonen Luottamusmies Helsinki,

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. UUSI AIKA NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. Me voimme päästä irti nykyisestä kestämättömästä elämäntavastamme ja maailmastamme ja luoda uuden maailman, joka ei ole enää

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kehittäminen

Työhyvinvoinnin kehittäminen Työhyvinvoinnin kehittäminen Marja-Liisa Manka Alueseminaari 1. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos HyWin- Työhyvinvointi Työhyvinvointi on strateginen menestystekijä Yksilön terveys 1900-luvun alku =

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Se on siinä. Brändiohjeisto SIVU 1

Se on siinä. Brändiohjeisto SIVU 1 Brändiohjeisto Se on siinä Uusi Junttan. Uusi ilme ja entistä tarkempi katse tulevaisuuteen. Uudistuminen on tehty Junttanin periaatteiden mukaan; kun siihen kerran ryhdytään niin tehdään sitten kunnolla.

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%).

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%). Suomi/Nyt-kysely Osa Demokratian kohtalo -hanketta, jota johtaa ajatushautomo Magma Taloustutkimus Oy kokosi 7.2. 8.3.207 kaksi valtakunnallisesti edustavaa kyselyaineistoa 8 79 -vuotiaista suomalaisista.

Lisätiedot

Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa

Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Organisaatiodramaturgia (OD) tuomassa organisaatioon/konsultaatioon prosessien ymmärrystä -tragediassa siirtymä tapahtuu kriisin kautta, komediassa vastakohdat

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Yhdistyspäivä

Yhdistyspäivä Yhdistyspäivä 7.4.2017 Esiintyminen Joissa ihmiset puhuvat toistensa kanssa ovat esiintymistilanteita (Pelias1992). Suppeammin vain teatteri-ilmaisu tai esteettisen tekstin esittäminen Tavallisimpia esiintymisiä

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Urbaani syrjäytyminen Koskaan ei ole ollut näin paljon tietoa ja tarjontaa eri opiskeluvaihtoehdoista. Oppilashuollon palvelut ovat parantuneet

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Oy Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hanke 1.1.2008-31.3.2012, Loppuseminaari 9.12.2011 Tavoitteistaminen 1/5 Tavoitteistaminen tekee ongelmista puhumisen helpommaksi.

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Helsinki Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL

Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Helsinki Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Helsinki 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL YLEISESTÄ TAUSTATILANTEESTA Meneillään suomalaisen talouden ja yhteiskunnan murros

Lisätiedot

Minun elämäntilanteeni

Minun elämäntilanteeni PKS kaupungit ja Socca 15.11.2016 1 Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu eri osa-alueista. Ole hyvä ja täytä tämä sinun elämäntilannettasi kartoittava kysely ennen

Lisätiedot

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylätoiminta on kylän asukkaiden vapaaehtoista yhteistyötä omien elinolojensa kehittämiseksi. Elintärkeää on yhteistyö:

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA Olli Opiskelija Raportti Helmikuu 2013 SISÄLLYS sivu 1 MINÄ JA OSAAMISENI 1.1 Henkilökuva 1.2 Vahvuuteni ja kehittämiskohteeni (lisää sivunumerot

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS TYYTYVÄISYYS AHDISTUS SURU IHASTUS LUOTTAMUS EPÄLUULO ILO KAIPAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS PIRTEYS ONNI TOIVO JÄNNITYS RIEMU TUSKA EPÄTOIVO MIELIALAPÄIVÄKIRJA YLPEYS VIHA RAUHALLISUUS PELKO ROHKEUS VÄSYMYS

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit ja lihakset toimeenpanevat Omat

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot