PÄÄKIRJOITUS. kunnialla ilman ammattiliittojen ja jäsenistön

Transkriptio

1

2 PÄÄKIRJOITUS Kevään 2009 kuukauden kurssi aloitti opiskelun Kiljavalla helmikuun puolessa välissä. Kahdestatoista kurssilaisesta seitsemän kuului Suomen Merimies- Unioniin, neljä Posti- ja logistiikka-alan unioniin ja yksi Suomen Elintarviketyöläisten Liittoon. Ajalle ominaista ovat olleet talouskriisin mukanaan tuomat lukuisat uutiset lomautuksista ja irtisanomisista. Kurssilaisetkaan eivät ole niiltä välttyneet. Siitä piti huolen Itella, joka yt-neuvottelujen tuloksena lomauttaa 410 henkilöä ensi toukokuun ja ensi vuoden huhtikuun välisenä aikana. Lomautusten kesto on enimmillään 30 työpäivää henkilöä kohden. Eläkeiän nosto Toinen suuria tunteita ja runsaasti keskustelua herättänyt episodi on ollut hallituksen ja palkansaajajärjestöjen välinen eläkekiista. Vielä vuosi sitten pääministeri Matti Vanhanen torjui pakkoratkaisut ja hahmotteli työurien pidentämiseksi seuraavaa: Se mikä olisi lisää tehtävissä on se, että miten saadaan työssä viihtymistä lisättyä. En usko mihinkään pakkoratkaisuihin, hän sanoi STT:n haastattelussa. Talousneuvosto esitti tammikuun lopulla raportissaan vanhuuseläkkeen ikärajan nostoa. Ikärajoista ei suoraan puhuttu, mutta 65 ikävuoteen viitattiin epäsuorasti. Helmikuun 24. päivänä hallitus sopi yllättäen vanhuuseläkkeen ikärajan nostosta 63 vuodesta 65 vuoteen. Työmarkkinajärjestöjen kanssa ei asiasta keskusteltu. Palkansaajajärjestöt ja oppositio hurjistuivat ratkaisusta heti. Ay-pomojen puheissa väläyteltiin jopa yleislakkoa. Oppositio päätti jättää asiasta välikysymyksen. Vanhanen vakuutti hallituksen yhteistyöhaluja työmarkkinajärjestöjen kanssa. Kohu yltyi, kun Vanhanen sanoi eläkeratkaisunsa syntyneen Rukan lumilla. Palkansaajajärjestöt jäivät pois sosiaaliturvaa uudistavasta Sata-komiteasta ja Vanhanen kutsui keskusjärjestöt Kesärantaan selvittelemään kriisiä. Hallituksen uskottavuus oli koetuksella. Yleinen mielipide oli hallituksen päätöstä vastaan. Lopulta hallituksen oli vetäydyttävä. Kiistassa päästiin sopuun 11.3, jolloin hallitus lupasi vetää pois päätöksensä eläkeiän nostosta ja kysymys siirrettiin työryhmän mietittäväksi. Myös sosiaalitupon uudistukset toteutettaisiin keskeisten työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla. Entäs ay-liike? Ay-liikkeen tarkoitus on palkansaajien ja heidän perheidensä aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin parantaminen kehittämällä palkka- ja työehtoja sekä am matillisia, yhteiskunnallisia, taloudellisia, terveydellisiä ja sivistyksellisiä oikeuksia. Edellä oleva AKT:n nettikolumnista lainattu määritelmä ei varmasti ole ainoa oikea. Väitetään, että ay-liike on kadottanut tehtävänsä. Eläkekiista osoitti ay-liikkeen heräävän aika-ajoin ruususen unestaan. Oliko eläkekiista ay-liikkeen voitto vai osoitus sen alennustilasta? Eläkekiista toi suuren yleisön nähtäväksi ongelman, jonka kanssa ay-liike on paininut pitkään. Ay-liike herää toimimaan vasta kun jotain tärkeää ollaan viemässä pois. Suuri osa energiasta menee saavutettujen etujen puolustamiseen, kun työnantajat vyöryttävät porvarihallituksen tuella heikennyksiä työ- ja eläke-ehtoihin. Uusia avauksia työehtojen todelliseen parantamiseen kuulee harvoin. Kevyet vaatimukset on helppo myydä työnantajalle neuvottelujen paineessa, kun jotain tärkeämpää puolustetaan. Tulevaisuutta rakentamaan Puolustusasemista on lähdettävä vaatimusten tielle. Miksi emme vaatisi kuuden tunnin työpäivää tai työttömyysturvan ansaitsemista neljässä kuukaudessa? Edellisellä tes-kierroksella työnantajat vaativat 10-tuntista työpäivää! Kovat vaatimukset tarvitsevat tuekseen niiden takana seisovan jäsenistön. Mikä on parasta minkä ay-liike ja ammattiliitot voivat antaa jäsenilleen? Vastaus on osaavat, motivoituneet ja rohkeat luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. Koko ajan yleistyvän paikallisen sopimisen myötä toiminnan painopiste on siirtymässä liittotasolta työpaikkatasolle. Sinne tarvitaan lisää resursseja. Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut eivät tule selviämään kunnialla ilman ammattiliittojen ja jäsenistön tukea. Edunvalvonnan painopisteen siirtyessä työpaikoille, tulee myös ay-liike lähemmäksi jäsenistöä. Taistelu paremman huomisen puolesta tapahtuu Hakaniemen sijasta jokaisen työpaikalla omien silmien alla. Palkkaerot, hyvinvointivaltion romuttaminen, työvoiman uusjako jne. ovat jokaisen todellisuutta. Vahva, yhtenäinen jäsenistö yhdessä luottamushenkilöiden kanssa ovat avainasemassa tavoiteltaessa parempaa, hyvää elämää. Pasi Mäkinen Pääluottamusmies SEL, osasto 148

3 Kirjoittamisen tuska Kaikki sai alkunsa siitä, että on niin vaikeata laittaa ajatuksia paperille, että niistä saisi vielä selvän. Vaikeuksia on monia, vai onko meidän omissa asenteissa viimekädessä vika? Tämä kysymys askarruttaa monia. Onko vaikeus asian ymmärtämisessä ennen kuin sen voi laittaa paperille? Kun jokin on meille itsellemme selvä, on sen kirjoittaminen huomattavasti helpompaa. Pidä kiinni ajatuksesta, niin sanat seuraavat perässä. Sinänsä mielenkiintoinen lause! Täytyisi ensin ymmärtää mistä on puhumassa tai kirjoittamassa. Kirjallisuus antaa valmiuksia itsensä kehittämiseen ja oivaltamiseen. Ymmärtämään sen ettei ole yksin ajatuksineen ja tunteineen. Itse tulee kirjoitettua niin vähän saatikka luettua säännöllisesti muuta kuin Aku Ankkaa, joka sinänsä mielestäni on hyvää luettavaa. Luonnollisempaa voisi olla lähteä muistoista, kuin kirjoittaa omista faktoista fiktiota. Kaunokirjallisuudessa monet kirjailijat pitäytyvät samantyyppisissä hahmoissa, joista kirjoittavat koko elämänsä. Paraneeko kirjoittaminen kirjoittamalla? Samalla tavalla kuin laulaja kehittää itseään, näyttelijä, kilpaajaja tai kuka tahansa joka haluaa kehittyä paremmaksi omalla alallaan. Irti tuskasta Työstän tällä hetkellä näytelmätekstiä. Siinä itselläni on seitsemän eri roolia ja niistä kaikista pitäisi kirjoittaa: menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus, jotta voisi ymmärtää mitä näyttelee, ettei se olisi pelkkä roolisuoritus. Miksi pitäisi kirjoittaa roolia varten elämänkaari? Minua ainakin auttaa ymmärtämään/ sisäistämään roolihenkilön motiivit, koska niitä ei välttämättä ole kokenut. Roolit täytyisi pystyä esittämään niin, että ne olisivat henkilökohtaisia ja uskottavia katsojan silmissä. Mitä sitten on kuvaaminen? Omalla tavallaan kirjoittamista, koska hyvä kuvakerronta on enemmän kuin tuhat sanaa. Yksi kuva voi herättää suuria tunteita, se kertoo mitä kuvassa tapahtuu, tukee tekstiä ja antaa siihen oman värinsä. Kuka tahansa voi ottaa kuvan. Se miten sen ottaa on sitten taas asia erikseen. Kuva ylhäältä alaspäin alentaa kuvattavan kohteen arvoa. Sitä käytetään yleensä kuvissa, joissa myydään jotain. Henkilöitä kuvattaessa pitäisi pyrkiä ottamaan kuva silmien korkeudelta kuten muotokuvissa. Jos teksti on henkilöstä kertova ja kunnioittaa haastateltavaa, kuva tulisi ottaa alhaalta ylöspäin. Se nostaa henkilön arvoa. Mikä sitten loppujen lopuksi kiinnostaa lukijaa? Millä saa herätettyä lukijan lukemaan? Kirjoittaminen omasta kokemuksesta minä-muodossa kiinnostaa lukijaa henkilökohtaisuuden vuoksi. Kirjoittajalle pitäisi antaa lupa olla luova, luoda uutta, kertoa omat ajatuksensa. Aivan kuten annamme taidemaalarille oman rauhansa maalaamiseen tai näyttelijälle luvan näyttelemiseen. Kaj Johansson, Vaasa Kieliongelma Meitä tällä kuukaudenkurssilla oli enemmistö Suomen Merimies-Unionista. Merimiesten slangin johdosta PAU:laiset ja SEL:n edustaja olivat välillä ymmällään. Mistähän nuo nyt puhuvat? Tässä apua: Ahteri= laivan perä Mönsträys =työsopimuksen teko Byssa = laivan keittiö Paapuuri =laivan vasen puoli Drissa =emäntä, naispuolinen talousesimies Poosu = pursimies Förskotti= palkkaennakko Proviantti =muonatavarat Försti = ensimmäinen perämies Prykä =komentosilta Fööri= laivan keula Reelinki =kannen suojalaita Koija = peti, sänky Sakkeli =kettinkilukko Korsteeni = savupiippu Sipsu= laivakauppias Landgongi = laskuporras Torppaus =astioiden pesu ja asuntojen siivous Styyrpuuri = laivan oikea puoli Messi = ruokailutila Täkkäri =kansimies Mylly = merimiestyönvälitys Tuju= miespuolinen talousesimies

4 TSL:N 90-VUOTIS SEMINAARIN ANTIA TYÖLLISYYS SAATAVA POHJOISMAI- SEEN TASOON Työllisyysaste pitäisi nostaa pohjoismaiselle tasolle, jotta väestön ikääntymisen tuomista ongelmista selvitään. Suomessa saavutettaisiin 75% työllisyysaste. Kiander ei pidä korkeaa työllisyysastetta erityisen utopistisena tavoitteena. Talouskriisi kuitenkin vie jonkin aikaa kehitystä taaksepäin. Itä ja Pohjois-Suomessa on myös työllisyysasteen noustava. Paikallaan olisi kahden prosentin talouskasvu 20:n vuoden aikana hyvinvointivaltion turvaamiseksi. Uutispäivä Demari PITÄÄKÖ KAIKKI HYVÄ UHRATA VE- LANMAKSUN TAKIA? Kiander pelkää, ettei sosiaaliturvan parantamiseen ole koskaan hyvä aika. Yleisökysymys: Voiko sosiaaliturvaa kehittää taantumassa tai kohta alkavan laman aikana? Puhutaanko nyt vain valtion velasta ja unohdetaan perusturva?? Etuuksia ei ole kehitetty sitten viime laman. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Kiander näki huolen aiheellisena. Viime laman jälkeen kesti 15 vuotta ennen kuin voitiin alkaa puhua perusturvan kehittämisestä ja Sata-komitea asetettiin. No nyt ehti tulla jo uusi taantuma. Parin vuoden päästä on käsissä iso alijäämä ja liikkumavara on pieni, siinä vaiheessa puhutaan vain säästöistä. Parannuksille on siis vähän tilaa. Kiander kuitenkin muistutti, ettei mitään absoluuttista rajaa rahankäytölle ole. Jos perusturvaa halutaan parantaa, siihen voidaan osoittaa rahaa, vaikka sitten veroja nostamalla. Helsingin Sanomat ERIARVOISUUDEN KASVU MISTÄ AVAIMET SOSIAALI- JA TERVE- YSPOLIITIIKAN KURSSIN MUUTOK- SEEN? /RIITTA SÄRKELÄ Suomalainen hyvinvointivaltio on viime vuosina muuttunut monin eri tavoin. Muutoksia on tapahtunut sosiaalipolitiikan instituutioissa. Taloudellinen eriarvoisuus on lisääntynyt. Hyvinvointimallimme arvoina oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, universaalisuus ja vahva julkinen vastuu näkyvät edelleen ylätavoitteissa ja strategioissa. Mutta ohjaavatko ne käytännössä poliittisia valintoja ja toimintaa? Muutos hiipii ja toteutuu hallinnollisin ja taloudellisteknisin arvoin ja tavoittein: tehokkuus, taloudellisuus, kielen muutos. MITÄ PERUSTAVAMMANLAATUISET IN- HIMILLISET TARPEET OVAT UHATTUNA JA MITÄ HEIKOMMAT OVAT YKSILÖI- NA? Suomalainen hyvinvointivaltio ei yllä enää muiden Pohjoismaiden tasolle, se on rapautumassa: tuloerot kasvavat, perusturva heikkenee, terveyserot suurenevat jne. Pohjoismaihin verrattuna. Suomi pärjää koulutuksessa mutta ei työvoima-, sosiaali- ja terveyspalveluissa eikä sosiaaliturvassa. Terveydenhuollossa on jääty selvästi jälkeen muista pohjoismaista, 15 vuoteen ei ole sosiaaliturvaa kehitetty taikka parannettu. Kolme miljoonaa suomalaista pitää sosiaalietuuksia liian matalina, luottamus politiikkaan horjuu. Pitäisi uskaltaa puhua myös lopputuloksen tasa-arvosta. Valtaosa suomalaisista arvostaa suuresti tasaarvoa ja oikeudenmukaisuutta, myös ne joilla menee hyvin. Selkeä vaatimus: tulonjako oikeudenmukaisemmaksi, huono-osaisten tilannetta parannettava ja köyhyyttä vähennettävä. Erot kasvavat ja rahat loppuvat aina tässä kohdin. Merkittävä ristiriita harjoitetun politiikan ja ihmisten ilmaiseman tahdon välillä. Se vaatii ratkaisua?

5 KANSALAISTEN VASTUU VAI JULKINEN VASTUU Halutaanko säilyttää palvelujärjestelmän monimuotoisuus? Ihmiset kantavat vastuuta itsestään ja toisistaan. Oman vastuun lisääminen voi merkitä kasvavaa heitteille jättöä. Julkisilla sosiaali- ja terveyspalveluilla on vahva kannatus ihmisten keskuudessa. Julkisessa vastuussa korostetaan valinnanmahdollisuuksia ja kuluttamista. Palvelusetelit merkitsevät palvelujen maksullisuutta. Käytännössä kasvava joukko ihmisiä jää palveluiden ulkopuolelle tai ne eivät tue toivottua muutosta ihmisten elämässä. Alueiden ja kuntien erot kasvavat. Valtion vastuu ihmisten hyvinvoinnista eri puolilla maata jatkossa ratkaistava. Eri tahojen roolit ja vastuu uskallettava myös määritellä yhdessä. Julkisilla palveluilla on vahva kansalaisten kannatus. Palvelujen markkinaistamista vastustetaan. Järjestöjen ja yritysten palvelut nähdään vain julkisten tukena. Nykyään lähipalvelut koetaan tärkeiksi, odotetaan avun saannista tarvittaessa. Toiminnan kriittinen kohta; kasautuvat tarpeet. Tasa-arvo on ajatus, jonka mukaan kaikille ihmisille tulisi taata tasavertaiset lähtökohdat tavoitella omaa hyväänsä yhteiskunnassa. Hyvinvointiyhteiskunta pyrkii edistämään tasa-arvoa esim. maksuttoman koulutuksen avulla, jotta myös heikompi osasien perheiden lapset saisivat mahdollisuuden korkeaan koulutukseen. Pitäisi uskaltaa puhua myös lopputuloksen tasa-arvosta! Tarja Rännäli ja Kai Korhonen SEMINAARIN VAIHTOEHTO NYKYMENOLLE -nuorten kapina, alistumattomuus ja omien erityisongelmien ratkaiseminen on oltava myös ammattiyhdistysliikkeen tulevaisuuden ydinkysymys -perusturvan tasokorotus, köyhyyden vähentäminen ja ruokajonojen tarpeen poistaminen, harkinnanvaraisuuden vähittäistä poistamista, on estettävä, ettei lama työnnä uusia ihmisiä velkahelvettiin, peruskoulun päättäjistä huolehdittava erityisesti -sosiaalipalvelujen järjestäminen ja rahoitus on saatava osaksi elvytystä, yksityistäminen on järjetöntä, verotuksella ohjattava kulutusta tavaroista palveluihin, kuntien välinen raju eriarvoistamiskehitys pysäytettävä, perustuslain vastaiset hallituksen päätökset kumottava -luottamusmiesten ja työsuojeluedustajien avun ja välittämisen tarve kasvaa; siihen on vastattava, osatyökykyisten työllistäminen on saatettava vähintäänkin Euroopan Unionin tasolle, työaikasopimuksilla, lomautuksilla ja ikääntyvien työaikojen lyhentämisillä on ylitettävä lama ilman, että synnytetään uusia syrjäytettyjä työttömiä (myös kaikkia koskeva kuuden tunnin työpäivävaatimus nousi esille!) -pankit ja vipurahastot valvontaan, lyhyeksi myynnin kielto, bonukset ja rikkaiden muut kohtuuttomat korvaukset poistettava, talletukset turvattava, koko kansainvälinen rahajärjestelmä muutettava: maailman pankki, maailman raha ja maailman vero, veroparatiisit lopetetaan, siis koko kansainvälinen valuuttajärjestelmä täysremonttiin (olisiko Obaman tie meidänkin tie!) Markku Kangosjärvi Lopun paneelikeskustelussa yritettiin vastata seminaarin kurssinmuutos nimen haasteeseen. Syyllisten etsimisen ja nykymenon kauhistelun jälkeen paneelin osanottajat ja yleisö käynnistivät tavoitteiden ja muutoksen hahmottelun. Ammattiyhdistysliikkeen näkökulmasta vaihtoehto sisälsi seuraavanlaisia ajatuksia: -demokratiaa on elvytettävä, hallintoalamaisista ja kohteista on tehtävä aktiivisia vaikuttajia, uusia suorankin demokratian muotoja on kehitettävä, kansalaisjärjestöjen asiantuntemus ja köyhien ihmisten kanssa toimiminen sekä yleinen ihmisten osattomuuden tunne käännettävä vaihtoehdon toteuttamisen voimavaraksi

6 Mietteitä suomalaisten terveydentilasta On hyvin vaikeaa olla täysin hiljaa ja sanomatta mitään. Joskus pääsisi helpommalla jos olisi vain hiljaa! Ihmiset eivät enää jaksa nykyään töissä, kotona ja harrastuksissa. Motivaatio on kadonnut. Emme yhtään ihmettelekään kun alvariinsa tulee lomautus - tai irtisanomisuutisia. Joskus tuntuu itsestämmekin siltä että missä mennään! Ihmiset tulevat töihin väsyneinä ja masentuneina, lähtevät töistä vielä masentuneempina, eivät harrasta mitään. Kotona elämä on Tosi-tv. He eivät jaksa liikkua ja hiki tulee, kun kävelee rappuset ylös. Kolottaa ja särkee joka paikkaan. Mistä kaikki johtuu? Onko syy yksilön vai yhteiskunnan? Miten muuten voisimme toimia? Käydä töiden jälkeen harrastamassa; kirjastossa, tansseissa, pelata jääkiekkoa, nyrkkeillä salilla, pyöräillä, tavata ystäviä yms. Täytyy laittaa itselleen tavoitteita ja haasteita. Mennä ja nauttia elämästä, muuallakin kuin netissä. Moni on jäänyt koukkuun tietokoneelle, aika menee mesessä, skypessä ja lärvikirjassa (facebook). massa tilanteessa ovat Yhdysvallat 67 % ja Meksiko 70 %. Liikalihavuuteen on tarjolla erilaisia leikkauksia, lääkkeitä, ravintovalmisteita jne. Ketään ei pidä syyttää tai syyllistää. Jokainen voi toki miettiä mitä voi tehdä itsensä hyväksi, kysyä onko kaikki hyvin? Täysin selvää on että kaikki ei ole näin yksinkertaista. Ongelmien aito kohtaaminen vaatii ihmisen kokemusmaailmasta ja elämäntilanteesta lähtevää ymmärtämistä ja auttamista. On ennenaikaista pohtia sitä, mihin yllä kirjoitettu kohdallamme johtaa. Olemme ymmärtäneet matkan varrella ainakin yhden tärkeän oivalluksen: kukaan ei tee puolestamme ratkaisuja ja elämän muutosta. Sen on tultava itsestämme. Tiedämme, että apua saa työterveyshuollosta tai terveyskeskuksesta jos yksin ei jaksa tai tiedä mitä tekee. Ennen oli meikkipussi, nykyään lääkepussi. Kai Korhonen ja Tarja Rännäli Millainen on suomalaisten terveydentila tällä hetkellä? Diabeteksesta Suomessa kärsii n henkilöä. Heistä valtaosa sairastaa tyypin 2 diabetesta. Lisäksi n suomalaista sairastaa tautia tietämättään. Hoidossa olevien diabeetikkojen määrä kaksinkertaistuu maassamme nykyvauhdilla kahdentoista vuoden välein. Korkean kolesterolin hoitoon saa KELA-korvausta n henkilöä, alemman erityiskorvattavuusluokan korvauksen verenpainelääkkeistä saa henkilöä. 21 % tupakoi päivittäin ja mikä huolestuttavinta, nuorten naisten tupakointi lisääntynyt huomattavasti. Vähemmän tupakoidaan esim. Islannissa (19%) ja Yhdysvalloissa (17%). Alkoholia yli 15-vuotiaat käyttävät 10,1 litraa per asukas. Alkoholin käyttö on vähäisempää mm. Norjassa, missä vastaava luku on 6,5, Ruotsissa 6,8 ja esim. Japanissa 7,9. Alkoholistien hoito, esim. Myllyhoito maksaa paljon. Liikalihavia ja ylipainoisia on 48 % koko väestöstä. Vertailukohdaksi voidaan ottaa esimerkiksi Ruotsi, missä vastaava luku on 44 %. Norjassa 43 %, Ranskassa 37 % ja Japanissa 25 %. Suomeakin huonom- HÄNEN OMATUNTONSA ON PUHDAS. HÄN EI MIL- LOINKAAN KÄYTTÄNYT SITÄ. VAPAUDEN LAULUA EI SOITETA VALLAN INST- RUMENTEILLA. ELÄMÄ ON EPÄTERVEELLISTÄ. JOKA ELÄÄ, KUOLEE. STANISLAW JERZY LEC EI OLE HÄPEÄ ETTEI TIEDÄ. HÄPEÄ ON ETTEI KYSY. arabialainen sananlasku OLE YSTÄVÄLLINEN AINA KUN ON MAHDOLLISTA. SE ON AINA MAHDOLLISTA.

7 Käsittämättömät kartat hahmottuvat taululle, näkymätön käsi ohjailee Sorria, Elli-Tarja Elbaa ja Pasia.

8 IHMISEN ARVO TÄSSÄ AJASSA Mieli maassa - henkinen pahoinvointi Suomessa Yhteiskunnallinen muutos kiihtyy ja muuttaa radikaalisti ihmisten elinympäristöä. Olemmeko tulossa pisteeseen, jossa ihmisen psyykkinen mukautumiskyky loppuu. Se esiintyy esim. masennuksena, yksinäisyytenä, loppuun palamisena ja nuorten ihmisten kriisinä aikuisuuden kynnyksellä. Tällaiset häiriöt olivat harvinaisia vielä vuotta sitten. Ne liittyvät selvästi yhteiskunnassa viime vuosikymmeninä tapahtuneisiin muutoksiin. Onko kysymys lainkaan mielenterveyden häiriöistä vai normaaleista reaktioista epänormaaliin elinympäristöön? Olemme huomanneet että maallinen mielikuvitus on luonnut sivutuotteinaan arvotyhjiön. Sen seuraukset ovat mm. yhteiskunnalliset kahnaukset, ahdistus, väkivalta, terrorismi ja elinympäristön tuhoutuminen. Arki on yhä useammalle ihmiselle raskas, vaikka Suomea markkinoidaan maailmalle hyvinvointiyhteiskuntana. Teknisen edistyneisyyden ja aineellisen hyvinvoinnin osalta Suomea voidaan pitää hyvinvoivana. Merkit viittaavat kuitenkin siihen, että ihmisten kokemusmaailman ja elämän mielekkyyden mittareilla emme ole kovinkaan hyvinvoivia. Elämme monin tavoin pikemminkin keskellä pahoinvointia. Mielen ongelmat, huumeiden käyttö, alkoholismi ja erilainen väkivalta ovat osa suomalaista arkipäivää. Erilaiset mielen ongelmat aiheuttavat nykyisin eniten työkyvyttömyyttä yhdessä tuki- ja liikuntaelinsairauksien kanssa. Vaikka lääkeaineet eivät ole parantaneet ainuttakaan sielullista tai hermostollista sairautta, ne ovat mullistaneet psyyken kuvan tuottamalla uuden ihmisen: velton mielialattoman ja intohimojensa peittelyn uuvuttaman olennon, joka häpeää sitä, ettei vastaa hänelle tarjottua ihannetta. Laajenevat lääkemarkkinat - onnea pillereillä? Eniten on viime vuosina kasvanut masennuslääkkeiden kulutus. Niitä käytetään esim. paniikkihäiriöihin, syömisongelmiin, alkoholismiin, sosiaalisiin jännityksiin, eroahdistukseen, liikaherkkyyteen, impulsiivisuuteen, koviin työpaineisiin ja ihmissuhdeongelmiin. Psyykelääkkeiden tarkoitus on normalisoida käyttäytymistä ja helpottaa kaikkein tuskallisimpia psyykkisen kärsimyksen oireita tutkimatta kärsimyksen sisältöä. Ihmisen keskushermostoon vaikuttavilla lääkeaineilla voidaan lievittää esim. kovia tuska- ja pelkotiloja. Terapia lääketieteen renkinä Kannatan lämpimästi sitä, että ihmiset kuuntelevat toisiaan, kertovat kokemuksistaan ja elämästään, pohtivat yksin ja yhdessä elämisen mieltä ja ongelmiaan. Sitähän elämä on luonteeltaan. On hyvä kun on olemassa ihmisiä, jotka ovat ammatikseen valmiita kuuntelemaan toisia ihmisiä ja että ne, joita kuunnellaan, kokevat saavansa apua. Ihmisen kehitys tarjoaa kaksi mahdollisuutta: rakkauden ja vallan. Vallan tie, joka on useimpien kulttuurien perustana, johtaa hallitsemisen ideologiaa kuvastavaan itseen. Tällainen itse perustuu pään ja kropan eriyttämiseen ja se torjuu kärsimyksen ja avuttomuuden heikkouden merkkeinä. Juuri tällainen itse on perustana sille, mitä meidän kulttuurimme pitää menestyksenä elämässä. Elämäntapamaterialismi - ulkoa opittu elämä. Suhtaudumme elämään niin kuin se olisi ilmaus itsemme ulkopuolella olevien esineiden omistamisesta. Käsitämme elämän rajoittuvan siihen, mitä tavaramarkkinat tarjoavat. Teollisuuden tuotteet tosiasiassa määrittelevät meidän persoonallisuutemme. Seurauksena on että meitä motivoivat halut, jotka kylläkin vastaavat kaupan tarpeita, eivät omiamme. Kapean ja pinnallisen ihmiskäsityksen välitön seuraus on ulkokohtainen elämäntapa, mikä näkyy kaikkialla teollistuneissa maissa elämäntapamaterialismina. Oikeus omaan identiteettiin uskonnonvapaus ja ihmisoikeudet Eläessämme ihmisinä ja pohtiessamme ihmisenä olemista emme ole tekemisissä ainoastaan tiedollisten kysymysten kanssa vaan ratkaisemme persoonina myös sen, millaisina moraalisina olentoina näemme itsemme ja toiset. Ihmisillä on täysi oikeus elää oman uskonsa varassa. Elämän monimuotoisuus merkitsee, että ihmisellä on monia tapoja ymmärtää maailmaa, rakentaa omaa elämää ja kunnioittaa erilaisia elämäntapoja.

9 Aitoa ihmisyyttä etsimässä ole riittävän älykkäitä. Hienoin mitä olen kuullut on väittämä, että nykynuoret ovat kaikki kokoomuslaisia ja eivät täten ole kiinnostuneita työväenliikkeestä. Materialismi läpäisee koko yhteiskuntamme ja on pitkän historiallisen kehityksen tulos. Se on tuottanut monet niistä elämän mielekkyyttä koskevista ongelmista ja luonnon tuhoista, jotka nyt kohtaamme. Kysymys ei ole ongelmallisista ihmisistä. Ydin on koko kulttuurimme, sen tavassa ymmärtää maailmaa ja ihmiselämää. Kun suostumme myöntämään tämän, on otettu ensi askeleet parempaan suuntaan. Elänkö minä elämää, joka ei ole omani? Kysymys kertoo, että perusinhimillinen, ihmisyytemme ydin, ei voi koskaan meissä lopullisesti sammua ja kuolla. Ihmisten pahoinvointi ei ole merkki toivottomuudesta. Kun tajuamme, että emme vain elä, vaan tulemme tietoiseksi tästä merkillisestä asiasta, meidät täyttää ihmetys. Henkinen kasvattaminen on pääosin persoonan itsekohtaista toimintaa, ja opettajana usein elämä itse. Ennen pitkään jokainen kypsyvä ja kehittyvä ihminen pyrkii selkeään näkemykseen suhteissa suuriin elämänarvoihin sekä toisiin ihmisiin. Nykyelämän pinnallisuus, hiljaisuuden puute ja asioiden pohtimisen vähyys liittyvät selkeästi toisiinsa. Kiirehtiessämme lakkaamatta paikasta toiseen kadotamme hiljaisuuden ja koko elämämme tarkoituksen. Tarja Rännäli AMMATTIYHDISTYSTAANTUMA On naurettavaa väittää, että vika olisi nuorissa. Ammattiyhdistysliikkeestä on tehty juoppojen, pikkuekonomistien ja -politiikkojen sisäsiittoinen lastentarha. Ammattiosastoissa jaetaan toimikunnan paikat puoluekirjojen mukaisesti. Toimintaa ohjataan suljetuissa kabineteissa ja nauretaan ääneen kun tavallinen työläinen, rivijäsen jotain ehdottaa. Kaikkien puolesta osataan päättää ja edustettavien mielipiteitä ei tarvita. Kuka tällaiseen haluaa mukaan? Ammattiosastot sekä liitot ovat täysin vieraantuneet työväestä. Liitoista on tehty virastoja jotka toimivat itsenäisesti. Mitään kosketusta jäsenistöön ei ole. Samat vanhat pirut ovat aina manaamassa työnjohtoa ja nuoria maan rakoon. Tuloksia ei ole syntynyt moneen vuoteen. Miksi on näin? Ammattiyhdistysliike on tehnyt itsestään naurunalaisen instituutin, joka elää edelleen 1960-luvun maailmassa. Kaavoihin on kangistuttu ja uusiutumista ei suvaita eikä harkita. Kaikki tehdään niin kuin ennen ja avointa debattia ei saa harrastaa. Liittoja ja osastoja ei voi kritisoida koska ne ovat ylemmällä tasolla kuin yksittäiset työntekijät. Ammattiyhdistysliikkeen nykytila ei ole kehuttava. Samat vanhat jäärät jotka ovat menettäneet täysin kosketuksensa työelämään ja unohtaneet ammattiyhdistystoiminnan perusarvot, hallitsevat ammattiyhdistyksiä. Kiinnostus varsinaiseen työntekijöiden edustamiseen on kuollut. Ainoastaan oman aseman turvaaminen on tärkeätä. Nuoret jotka eivät ole kiinnostuneita ammattiyhdistystoiminnasta saavat osakseen kovaa kritiikkiä. Ammattiyhdistysjermut syyttävät nuoria laiskuudesta ja tyhmyydestä varsin kovaan ääneen. On menty jopa niin pitkälle, että nuoria syytetään ammattiyhdistysliikkeen huonosta nykytilasta. Samat henkilöt jotka usean vuoden ajan ovat toimineet ammattiyhdistyksissä ovat todelliset syylliset. He ovat pilanneet mahdollisuuden nuorilta osallistua ja kehittää ammattiyhdistysliikkeen maailmaa. Onneksi on muutamia rohkeita nuoria jotka ovat nousseet järjestelmää vastaan. Nämä toisinajattelijat tai pikemminkin uusinajattelijat ovat saaneet osakseen paheksuntaa old-school - ay-toimitsijoilta mutta itse kentältä on palaute ollut hyvin positiivista. Ihmiset haluavat muutoksen ja sitä ei mikään liitto tai ammattiosasto pysty estämään. The times, they are a-changing Bob Dylan Selityksiä ja syytöksiä on monia. Nuoret eivät kunnioita vanhempien ihmisten perinteitä jatkaa ammattiyhdistystoimintaa. Nuoria ei kiinnosta koska he eivät Markus Mutta, Luottamusmies

10 Kun uskotaan turhuuteen, on välttämätön uhrattava* Talouden nobelisti Paul Krugmanin mukaan ainoa seikka, joka lieventää taantuman vaikutusta Euroopassa, on perinteinen hyvinvointivaltion turvaverkko. Toimivan julkisen terveydenhuollon ja parempien työttömyyskorvausten ansiosta talouskriisin vaikutukset eivät ole tulleet näkyviin yhtä jyrkästi kuin Yhdysvalloissa. Ja ketkä käärivät voiton sairauksien mukahoidosta? Kaupalliset alati kasvavat nuo ulkomaalaisomistukseen siirtyneet ketjut, jotka määräävät mielialalääkkeitä, särkylääkkeitä ja lähettävät heidät yhä kalliimpiin tutkimuksiin. Jos potilaat ovat työikäisiä, he pääsevät kenties uudelleen työn uuden järjestyksen alistettavaksi ja luonnettaan kyynistämään. Kapitalismin kehä on valmis. Se rikastuu tuottamalla sairauksia ja se rikastuu näennäishoitamalla niitä. * * * Pitäisikö meidän siis kylpeä itsetyytyväisyydessä? Ei suinkaan, vaan täysin päinvastoin. Niin maan hallitus kuin turkulaiset päättäjät ovat murentamassa julkisia palveluja ennennäkemättömällä kiihkolla, vaikka maan yhteenlaskettu varallisuus sen kun kasvaa. Taantumankaan aikana raha ei minnekään katoa. Julkisista palveluista terveydenhuoltoa myöten on tullut suoritteitten laskemista talouden tasapainottamiseksi siis silkkaa, tyhjää ekonomismia. Potilaiden tarpeet jäävät sivuseikaksi jopa terveyskeskuksissa, jos niiden työntekijät ehdollistetaan tuohon suoritematematiikkaan. Entä sitten yksityiset lääkäriasemat nuo alati paisuvat ja kasvottomaan ulkomaalaisomistukseen siirtyvät mammutit. Mikä onkaan niissä itseisarvo ja mikä väline: potilaan hyvinvointi vai taloudellinen tuotto? Luotan lukijan päättelykykyyn. Ja mistä ne korjaavat suuren osan voitoista ei suinkaan yksityisiltä rahoittajilta vaan yhteisesti kerätyistä kelakorvauksista. Heikkoja signaaleja muutoksesta on ilmassa. Turussa kirjastojen lakkauttaminen, terveyskeskusten alasajo ja ns. toriparkin runnominen ovat pitkällä tähtäimellä epätoivoisia yrityksiä lannistaa kansalaisia. Sosiaalisen pääoman rakennuspaikkoja ajetaan alas, muttei ihmisten tietoisuutta sosiaalisen pääoman elämää ja yhteiskuntaa rikastuttavasta voimasta. Turun Tervahovinkadulla Työläisten asuntoyhtiö Majan seinässä on pronssilaatta. Siinä lukee: Ylpeydestä ja kunnianhimosta halkeamaisillaan olevat vallanpitäjät eivät voi koskaan niin paljon hävittää, etteikö tuntemattomien sankarien ahkerat kädet voisi sitä uudelleen rakentaa Aforismi Samuli Parosen kirjasta Maailma on sana Kirjoittaja on eläkkeellä oleva opettaja Leo Lindstedt Tunnettu amerikkalainen sosiologi Richard Sennett kuvaa kirjassaan Työn uusi järjestys, miten kapitalismi siirtelee työpaikkoja mielivaltaisesti ja aiheuttaa taloudellista ja terveydellistä pahoinvointia. Ennen kaikkea turbokapitalismi kuluttaa luonnetta. Kiihtyvässä kilpailussa yhä harvempi jaksaa uskoa pitkäjännitteisyyteen, solidaarisuuteen tai yhteistyöhön. Tässä mulle kaikki heti -ajattelu valtaa alaa. Kiusaaminen ja pelko lisääntyvät, ihmiset kyynistyvät ja sairastuvat.

11 Parempaan tuottavuuteen, asiakkaan vai työntekijän kautta Seuraavassa muutamia otteita erään suuren yrityksen arvoista. 1. Asiakkaamme menestys on menestyksemme perusta. 2. Olemme asiakkaamme luotettava kumppani. 3. Kuuntelemme asiakasta ja ymmärrämme sekä tämän liiketoimintaa että tarpeita. 4. Varmistamme, että asiakas saa aina oikean ja ajantasaisen tiedon. 5. Etsimme aina asiakkaalle parhaan ratkaisun ja varmistamme myönteisen palvelukokemuksen. 6. Seuraamme asiakashyödyn toteutumista. Hienoja arvoja sinänsä, mutta laitetaanpa yrityksen arvot uuteen järjestykseen ottaen huomioon työntekijä. 1. Työntekijän menestys on menestyksemme perusta. 2. Olemme työntekijöillemme luotettava kumppani. 3. Kuuntelemme työntekijää ja ymmärrämme sekä häntä yksilönä että hänen tarpeitaan. 4. Varmistamme, että työntekijä saa aina oikean ja ajantasaisen tiedon. 5. Etsimme aina työntekijälle parhaan ratkaisun ja varmistamme myönteisen ja pitkän palvelukokemuksen. 6. Seuraamme työntekijämme hyvinvointia. Tämä esitys vastaa paremmin yritysten juhlapuheiden väitettä henkilöstöstä yritysten suurimpana voimavarana. Mistä löytyvät rohkeat edelläkävijät? Ovatko työntekijöiden irtisanomattomuuslupauksen tehneet yrittäjät meidän sankareitamme? Kari Temonen Luottamusmies Helsinki,