Biomassojen kestävyyskriteereistä
|
|
- Aili Siitonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lääkintöneuvos Mikko Paunio Sosiaali- ja terveysministeriö Biomassojen kestävyyskriteereistä Biotalouden ja -energian näkymät ovat monin osin epävarmat Kasvien kyky varastoida auringonvalon energiaa on vähäinen, koska ne käyttävät suurimman osan elämänsä aikana yhteyttämästä energiasta omien elintoimintojen ylläpitoon. Tämä on johtanut bioenergiaa hyödynnettäessä jopa kymmenien miljoonien ihmisten nälänhätiin, koska viljelysmaata on kehitysmaissa raivattu bioenergian alkutuotantoon. Siitä myös perimmältään johtuu, että bioenergian potentiaali on rajallinen. Bioenergian perinteinen hyödyntäminen on sekä maailmanlaajuisesti että myös Suomen näkökulmasta erittäin merkittävä ympäristöhygieeninen ongelma ja sillä myös katsotaan olevan mustahiilipäästöjen myötä ilmastopakotevaikutus erityisesti arktisilla ja vuoristojäätikköalueilla. Kiertotalouspohdintoihin liittyvän bioenergian ympäristö- ja ympäristöterveysvaikutukset tulisi monipuolisesti sisällyttää näkökulmina biomassojen kestävyyskriteereihin päättäjiä informoitaessa. 20
2 Johdanto Terveyshaittojen huomioiminen ja ehkäisy kestävän kehityksen politiikkoja hahmoteltaessa on sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan vastuulla on huolehtia, että erilaisten altisteiden terveyshaittoja arvioidaan ja tuodaan tämä tieto kaikkien hallinnonalojen käyttöön. Sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla on myös eri politiikkatoimien seurausten arvioiminen sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta. Sosiaalisen kestävyyden edistäminen on sosiaali- ja terveysministeriön strategian keskiössä. Sosiaaliseen kestävyyteen kiinteästi liittyvä hyvinvointivaltion rahoituksen turvaaminen valtiontalouden näkökulmasta on nyt huolenaiheena kaikkien huulilla. Sosiaali- ja terveysministeriö on osana hallitusohjelman toimeenpanoa hiljattain kommentoinut työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM) EU 33 ympäristöjaostossa käsiteltävää strategista pohja-asiakirjaa eli E-kirjeluonnosta, jolla eduskuntaa informoidaan Suomen ennakoivasta kannanmuodostuksesta EU-komission ensi vuonna julkistamaa asiakirjaa kohtaan. Siinä mm. arvioidaan energiantuotantoon käytettävien biomassojen kestävyyden tarkastelua vuoden 2020 jälkeiselle ajalle osana kiertotaloutta. näkökulmasta merkittävin ympäristöaltiste tällä hetkellä ja puun pienpoltto taajamissa on merkittävin ihmisten pienhiukkasille altistumista aiheuttava toiminto. Sosiaali- ja terveysministeriö pitää tärkeänä, että viime vuosina taajamissa ilmastonmuutoksen hillintäpolitiikkojen myötä selvästi lisääntyneen puun pienpolton terveyshaitat tulee mainita sille kuuluvalla painoarvolla eduskuntaa informoitaessa. Perinteisen puun polton tai pienpolton osuus puun energiakäytöstä on E-kirjeluonnoksen mukaan vajaa viidennes. Se on ilmeisesti edelleen merkittävästä nousussa, mutta eduskunnalle annettavasta asiakirjaluonnoksesta ei selviä perinteisessä puun energiakäytössä tapahtuneet muutokset viime vuosilta. Mm. yksityismetsien laajan omistuspohjan ja sieltä helposti saatavan polttopuun vuoksi voidaan olettaa perinteisen puun polton säilyttävän merkittävän aseman taajamien pientaloalueiden lämmityksessä, ellei asiaan puututa eri keinoin. Terveydensuojelu puuttuu kokonaan kestävyystarkastelusta TEM:n asiakirjassa kiinteiden biomassojen kestävyyskriteereistä puuttuu terveydensuojelullinen tarkastelu kokonaan, vaikka terveyshaitat mainitaan lyhyesti biomassan perinteisen käytön (klapit) ongelmana. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on tehnyt arvokasta työtä sekä kansallisesti että kansainvälisesti ympäristölääketieteen alueella. THL:n esittämien tutkimustulosten valossa pienhiukkaset ovat kansanterveyden Perinteisen puun polton tai pienpolton osuus puun energiakäytöstä on E-kirjeluonnoksen mukaan vajaa viidennes. 21
3 Myös ympäristöhaittatarkastelu puutteellinen Ympäristöministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön välisissä keskusteluissa, joihin ovat myös osallistuneet ministeriöiden alaiset asiantuntijalaitokset, on pantu merkille puun pienpolton kasvu ja siitä aiheutuvat ongelmat. Näissä keskusteluissa on myös ilmennyt, että perinteisen puun käytön eräs keskeinen ympäristöongelma on ns. mustan hiilen ilmastopakotevaikutus. Tätä näkökulmaa ei myöskään TEM:n kommenteille lähetetyssä asiakirjassa ole tarkasteltu, vaikka Suomi on sitoutunut arktisessa yhteistyössä ilmastonmuutoksen hillintään myös tästä lähtökohdasta. TEM:n asiakirjassa todetaan asianmukaisesti, että energiasektorilla käytettävä biomassa tulee hyödyntää tehokkaasti, koska biomassa on rajallinen resurssi. Biomassan rajallisuus johtuu perimmältään siitä, että kasvit ovat hyvin huonoja varastoimaan yhteyttämäänsä energiaa, koska ne tarvitsevat suurimman osan elämänsä aikana yhteyttämästä energiasta omien elintoimintojen ylläpitoon. Esimerkiksi tehokkaaksi energiakasviksi mielletty ruokohelpi varastoi 80 kertaa vähemmän per pinta-alayksikkö auringon energiaa kuin aurinkokennot. Tämä kasvien tehoton kyky varastoida auringon energiaa on perimmäisenä syynä epäsuoriin maankäytön eli ILUC vaikutuksiin (ILUC tulee englanninkielisistä sanoista Indirect Land Use Change), joiden seurauksena mm. maapallon ruokaturvallisuus on paikoin merkittävästi heikentynyt, koska köyhissä maissa on raivattu viljelypinta-alaa rikkaiden maiden liikenteen bio-polttoaineiden raaka-ainetuotantoon. Kasvien tehoton kyky varastoida energiaa on ollut myös syy E-kirjeluonnoksen mainitseman ILUC-direktiivin säätämiseen. Energiakäyttöön tarvittavien biomassojen tuottamiseen vaaditaan näin valtavia maa-alueita. ILUC-direktiivin liitteessä 22 määritellään eri orgaanisten jätejakeiden kestävyyskriteerit. Epäsuorat maankäytön vaikutukset ovat näin olennainen osa kestävyystarkastelua, kun mietitään tietyn maapinta-alan kykyä varastoida energiaa tarkasteltavassa aikayksikössä. Sosiaali- ja terveysministeriö piti kommenteissaan valitettavana, että E-kirjeluonnoksessa ei anneta konkreettisia laskelmia siitä, kuinka paljon suomalaista metsäpintaalaa pitäisi valjastaa liikenteen toisen polven biopolttoaineiden tuotantoon, jos niiden osuutta nostettaisiin 40 %:iin hallitusohjelman mukaisesti vuoteen 2030 mennessä. Tällainen tarkastelu on välttämätöntä, ei ainoastaan luonnonsuojelun näkökulmasta, vaan se on myös tärkeää kansantalouden näkökulmasta. Sekä kemiallinen että mekaaninen puunjalostus ja perinteinen biojalostus kilpailevat Suomessa energiateollisuuden lisäksi puuraaka-aineista ja puun jatkojalostuksen sivuvirroista (mm. mäntyöljy). Strategisen yleiskuvan hahmottaminen ilmastopolitiikan kontekstissa vaikeaa Suomen kannanmuodostuksen E-kirjeluonnoksen perusteluiden eräs keskeinen ongelma on se, että asiaa tuntemattoman lukijan on lähes mahdoton saada yleiskuvaa muun kuin metsäteollisuuden sivuvirtojen suoran paikanpäällä tapahtuvan energiahyödyntämisen suuresta merkityksestä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Asiasta tuntuu vallitsevan epätietoisuutta arvovaltaisia tahoja myöden ja aika ajoin esitetään julkisuudessa tosina käsityksiä, että bioenergialla voitaisiin ilman turpeen käytön tai yhdyskuntajätteiden polton merkittävää lisäämistä vähentää merkittävästi tuontiriippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Asiat yksinkertaisesti hukkuvat yksityiskohtien sekaan ja päättäjien näyttää olevan vaikea saada käsitystä mm. E-kirjeluonnoksessa mainitun kaskadiperiaatteeseen pohjaavan strategian
4 tai biopolttoaineiden valmistuksen merkityksestä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Ne eivät voi avautua ellei ensin systemaattisesti käydä läpi elinkaaritarkastelua ja bioenergian eri lähteiden potentiaalia, joka liittyy edellä mainittuun tarkasteluun kasvien kyvystä varastoida auringon energiaa per pinta-alayksikkö. Liikennepolttoaineiden kyky hillitä ilmastonmuutosta voi olla kyseenalainen Toisen sukupolven biopolttoaineiden edistäminen näyttää olevan TEM:n valmisteleman asiakirjan ehkä terävin kärki, vaikka ei ole varmuutta edes, että niillä kyettäisiin todellisuudessa edistämään hillintää. Liikenteen biopolttoaineiden kyvystä edistää ilmastonmuutoksen hillintää käydään kansainvälisesti vilkasta keskustelua, koska niiden tuottaminen vaatii energiaa. Suomen kannanmuodostukseksi ehdotetaan E-kirjeluonnoksessa: Suomessa tehtyjen arvioiden mukaan kestävällä tavalla tuotettujen liikenteen biopolttoaineiden käytön olennainen lisääminen on välttämätöntä, jotta EU:n nykyiset ja tulevat tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja uusiutuvan energian osuuden kasvattamiseksi voidaan saavuttaa. Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mukaan jo nyt Suomi on saavuttanut 2020 tavoitteet ja neuvoston 2014 loppuvuoden päätös, johon E-kirjeluonnoksessakin viitataan, ei ole tämän jälkeen tavoitteita. E-kirjeluonnoksessa mainitusta komission valmisteluasiakirjasta ilmenee, että ILUCilmiön vuoksi biopolttoaineiden osuus uusiutuvan energian loppukulutuksesta on alenemassa koko EU:ssa. Tällä hetkellä vallitsee suuri epävarmuus muiden EUmaiden kiinnostuksesta edistää liikenteen biopolttoaineita Suomen tavoin, eikä Suomi ole saanut tukea muilta EU-mailta sen yrittäessä muuttaa jätedirektiivin kierrätyksen Liikenteen biopolttoaineiden kyvystä edistää ilmastonmuutoksen hillintää käydään kansainvälisesti vilkasta keskustelua, koska niiden tuottaminen vaatii energiaa. määritelmää siten, että liikenteen biopolttoaineiden valmistus olisi kierrätystä. Suomessa on jo 1996 VTT (Pipatti ja kumppanit) ja nyt uudelleen epäsuorasti Lappeenrannan Teknillisessä yliopistossa Sanni Väisäsen 2014 väitöskirjassa osoitettu, että kiinteiden tai nestemäisten biomassojen suora energiahyödyntäminen Vantaan energian uuden jätevoimalan tapaisissa yksiköissä (sähkön ja lämmön hyödyntäminen) antaa parhaan tuloksen ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta. Suoraan puuhakkeen energiahyödyntämiseen tähtäävä suuri pääkaupunkiseudulle valtion investointituilla rakennettavaksi kaavailtu laitos ei tuota kuin lämpöä, mikä olisi taka-askel ilmansuojelun kannalta. Helsingin yhdyskuntailman puhdisti pitkälti kivihiilellä tuotettu yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto (CHP), joka strategiana oltaisiin nyt hylkäämässä ympäristöperustaisen energiatukipolitiikan tehdessä yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon kannattamattomaksi. Helsingin yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto on saanut useita ympäristöpalkintoja ja esimerkiksi nyt Saksa yrittää voimakkaasti ohjata vihreää Energiakäännettä lisäämällä CHP-tuotantoa. Liikenteen biopolttoaineiden nettoenergiahyötyä ei tarkastella E-kirjeluonnoksessa asiakirjassa ei tarkas- 23
5 teltu liikenteen biopolttoaineiden tuottamisen elinkaaren myötä syntyviä nettohyötyjä, vaikka komission yllä mainittu asiakirja mm. suosittaa ilmastohyötyjen maksimoimiseksi, että minimoidaan prosessiketjun päästöjä edellyttämällä fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna vähintään 70 % alhaisempia kasvihuonekaasupäästöjä. Metsäteollisuudessa valtion tukien varassa nyt tapahtuva biopolttoaineiden valmistus ei anna niitä suoria merkittäviä hyötyjä ilmastopolitiikan kannalta, jotka ovat seurausta orgaanisen sivutuotteen edellä mainitusta suorasta energiahyödyntämisestä sellu- ja paperitehtailla. Valmistettaessa biopolttoaineita energiaa kuluu eri vaiheissa ja biopolttoaineita tuotettaessa voi syntyä jätteiksi luokiteltavia sivuvirtojakin. Nämä voivat aiheuttaa esimerkiksi jätehuollon kustannuksia tai nettoenergiatarkastelussa paljastuu, että tuotteen tuottamiseen meni enemmän energiaa kuin mitä se luovuttaa, eli nettoenergiatase on negatiivinen. Myös E-kirjeluonnos asiakirja unohti nettoenergiakäsitteen, joka olisi kuitenkin edellytys, että voidaan tehdä tarkasteluja eri bioenergiamuotojen mahdollisuuksista edistää ilmastonmuutoksen hillintäpolitiikkoja. Vain nettoenergiatarkastelu yhdistettynä elinkaariajatteluun voi antaa riittävän tiedollisen pohjan hyville ilmastopoliittisille linjauksille. 24 Esimerkiksi toisen polven biodieselin valmistukseen tarvittava mäntyöljyn riittävyys koko maassa on vain noin tonnia per vuosi. Tämä on vain murto-osa Suomen maanteillä kuluvasta polttoaineesta. Taloudellissosiaaliset vaikutukset huolettavat E-kirjeluonnoksessa ei annettu laskelmia, sen enempää energiapotentiaalin kuin fiskaalisen kestävyyden näkökulmasta Suomen mahdollisuuksia nostaa biopolttoaineiden osuus liikenteessä hallitusohjelman tavoittelemalle hyvin korkealle 40 %:n tasolle 2030 mennessä. Esimerkiksi toisen polven biodieselin valmistukseen tarvittava mäntyöljyn riittävyys koko maassa on vain noin tonnia per vuosi. Tämä on vain murto-osa Suomen maanteillä kuluvasta polttoaineesta. Edelleen, samasta mäntyöljyraaka-aineesta biopolttoainevalmistuksen lisäksi on kilpailemassa tukea saamaton perinteinen korkeaan jalostusarvoon tähtäävä kannattava biojalostustoiminta. Valtion liikenteen biopolttoaineille antamien tukien on arvioitu vakavasti heikentävän tämän perinteisen tukea saamattoman biojalostustoiminnan kannattavuutta ja siitä saatavia työpaikkoja ja verotuloja. Korkeisiin valtion tuilla turvattuihin tuotantopanoksiin nojaava liikenteen biopolttoainetuotanto ei myöskään tuota järin korkean jalostusarvon tuotteita ja toivottu lisäarvokin, eli vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin, voivat kääntyä päälaelleen. Ensimmäisen polven liikenteen biopolttoaineiden perusraaka-aine on Suomeenkin tuotu aina Indonesiasta asti ja valmiin biopolttoaineen menekki USA:han on perustunut verohelpotuksiin, jotka luetaan E-kirjeluonnoksen mainitsemassa komission asiakirjassa osaksi yleiseen energian ympäristötukijärjestelmään. Näitä tukia tarkastellaan USA:n kongressissa vuosittain, eikä mikään takaa näiden tukien varmaa jatkuvuutta tai edes menekkiä nykyisen tukitason jatkuessakaan nyt kun fossiilisten polttoaineiden hinnat ovat romahtaneet ja hintatason arvioidaan pysyvän alhaisena pitkään.
6 Mikäli liikennepolttoaineiden osuutta todella nostettaisiin 40 %:iin merkitsisi se todennäköisesti biomassapohjaisen raakaainetuonnin voimakasta lisääntymistä johtuen em. kasvien tehottomasta kyvystä varastoida biomassaa, ellei sitten maamme ojitettujen soiden turvevaroja oteta laajaan käyttöön. Mikäli turpeen hyödyntämistä ei lisättäisi ja edelleen pyrittäisiin korkeaan biopolttoaineiden osuuteen liikenteessä, tämä voisi tietenkin vaikuttaa kielteisesti vaihtotaseeseen samoin kuin suomalaisten biopolttoaineiden menekin jostain syystä tapahtuva heikkeneminen maailmalla. Mikäli Vuosaareen rakennettaisiin valtion tuella vain lämpöä tuottava hakevoimala, sen tarvitsema polttoaine tuotaisiin ulkomailta joko Venäjältä tai USA:sta. Puuhakkeen tuotannon suuren mittakaavan kielteisistä ekologisista vaikutuksista USA:n eteläosille on käyty kiivasta keskustelua Isossa Britanniassa ja jopa vihreät ovat kääntyneet omaa ajatteluaan vastaan, eikä bioenergian edistäminen ole ollut viime vuosina enää suosittua Brysselissä. Työ- ja Elinkeinoministeriö on ilmeisesti kesällä 2015 luvannut investointiavustusta Helsingin Energialle, jos se valitsee polttoaineeksi puuhakkeen vain siis lämpöä tuottavalle voimalalle. Ruotsi tuo pääosan puuhakkeesta ulkomailta ja em. komission asiakirja mainitsee, että puuhakkeen tuonti 2020 mennessä kaksinkertaistuu Euroopan Unioniin. Sosiaali- ja terveysministeriö oli kommenteissaan huolissaan näin hahmotellun valtion ympäristöperustaisiin energiatukiin perustuvan politiikan vaikutuksista maan yhteisöverotulokertymään ja olettamat vaihtotaseeseenkin aiheutetuista positiivista vaikutuksista voivat olla kyseenalaiset puuhakkeen tuonnin lisääntyessä ja biopolttoaineiden kysynnän maailmalla hiipuessa. 25
Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet
Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta
LisätiedotBiopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013
Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotTurve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys
Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotKEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT
KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen
LisätiedotMauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?
Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus
LisätiedotBioenergian tukimekanismit
Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja
LisätiedotMetsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä
Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden
LisätiedotTurpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen
Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä
LisätiedotPyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää 15.10.2012
Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa Kasperi Karhapää 15.10.2012 2 Heat / Kasperi Karhapää Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto
LisätiedotILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA
YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus
LisätiedotBioenergia ry 6.5.2014
Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn
LisätiedotSuomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko
Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet
LisätiedotMETSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013
METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,
LisätiedotUusiutuvan energian vuosi 2015
Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia
LisätiedotСПбНИИЛХ Pietarin metsäntutkimuslaitos. Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä. Vladimir Kholodkov
Pietarin metsäntutkimuslaitos Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä Vladimir Kholodkov Joensuu 08.06.2010 Polttoaineiden Структура топливно-энергетического energiakäyttö
LisätiedotMatkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET
Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa
LisätiedotMetsäbioenergia energiantuotannossa
Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden
LisätiedotFossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa
Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa Outi Honkatukia 17.4.2013 Hallitusohjelma Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Verotuksen painopiste siirtyy kasvua haittaavasta
LisätiedotBiotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group
Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2
LisätiedotBioenergiapolitiikka & talous
Argumenta: Biomassa kestävä käyttö 4.5. 2011 Kommentteja Juha Honkatukian esitykseen: Bioenergiapolitiikka & talous Markku Ollikainen, Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos Kommentti 1. Makromallin
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin
LisätiedotEUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net
EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna
LisätiedotMetsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet
Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Risto Ryymin Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Metsäenergian käytöstä Copyright 2014
LisätiedotEU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011
EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian
LisätiedotKotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys
Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön
LisätiedotHiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli
Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti
LisätiedotVN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN
VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-
LisätiedotToimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm
Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,
LisätiedotBIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN
BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7. toukokuuta 2013 Esa Härmälä Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomi on saavuttamassa kaikki EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset
LisätiedotEU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma
EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy
UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa
LisätiedotEnergian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi
Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa Pekka Tynjälä Ulla Lassi Pohjois-Suomen suuralueseminaari 9.6.2009 Johdanto Mahdollisuuksia *Uusiutuvan energian tuotanto (erityisesti metsäbiomassan
LisätiedotVapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo
15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista
LisätiedotMetsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32
Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotKymen Bioenergia Oy NATURAL100
Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti
LisätiedotPuun kaskadikäyttö Suomessa. Energia 2016 messut Tampere Kati Koponen, VTT
Puun kaskadikäyttö Suomessa Energia 2016 messut Tampere 26.10. Kati Koponen, VTT Sisältö Miksi kaskadikäytöstä keskustellaan? Mitä kaskadikäytöllä tarkoitetaan? Kaskadikäyttö Euroopassa Suomen erityispiirteitä
LisätiedotMiten EU:n metsä- ja bioenergialinjaukset vaikuttavat Suomen metsäsektoriin? Miten Suomi vaikuttaa EU:ssa?
Miten EU:n metsä- ja bioenergialinjaukset vaikuttavat Suomen metsäsektoriin? Miten Suomi vaikuttaa EU:ssa? Kaisa Pirkola, MMM Päättäjien metsäakatemia 30.8.2017, Majvik Metsäsektoriin vaikuttavia EU:n
LisätiedotBiomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys
Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön
LisätiedotBiopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto
Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto TransEco-seminaari 4.12.2012 Nykyinen biopolttoaineita koskeva lainsäädäntö EU-säädökset RES-direktiivi (2009/28/EY) Vaatimus
LisätiedotSuomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
LisätiedotUusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus
Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus Jyväskylä 25.9.2017 Kutsuvierastilaisuus biokaasualan toiminnanharjoittajille ja viranomaisille Järjestäjät: Keski-Suomen liitto ja Suomen Biokaasuyhdistys
LisätiedotKohti päästöttömiä energiajärjestelmiä
Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä
LisätiedotUusiutuvan energian velvoitepaketti
Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia
LisätiedotUusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa
Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden
LisätiedotVNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran lausunto VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 15.2.2017 Kari Herlevi ja Mari Pantsar Yleistä - Valtioneuvoston
LisätiedotBiopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyysjärjestelmät
kestävyysjärjestelmät 41. Ilmansuojelupäivät 23.- 24.8.2016, Lappeenranta Kestävyysasiantuntija Harri Haavisto Esityksen sisältö Mistä on kyse? kestävyys Mitä vaaditaan? Kestävyysjärjestelmän vaatimukset
LisätiedotPowered by UPM BioVerno
Powered by UPM BioVerno vähäpäästöistä suomalaista dieseliä ja naftaa www.upmbiopolttoaineet.fi UPM Biopolttoaineet Alvar Aallon katu 1 PL 380 00101 Helsinki Finland Puh: +358 2041 5111 Sähköposti: biofuels@upm.com
LisätiedotVNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Eduskunnan talousvaliokunta, 15.3.2017 Tiina Koljonen, tutkimustiimin
LisätiedotUusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto
Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja
LisätiedotBiopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä
Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet
LisätiedotBioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman
Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman FAOSTAT 2006 Puun käyttömäärät ja metsäteollisuuden tuotanto
LisätiedotHE laeiksi jakeluvelvoitelain, kestävyyslain ja Energiavirastosta annetun lain muuttamisesta (HE 17/2017 vp)
HE laeiksi jakeluvelvoitelain, kestävyyslain ja Energiavirastosta annetun lain muuttamisesta (HE 17/2017 vp) Talousvaliokunnan kuuleminen 29.3.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvista lähteistä peräisin
LisätiedotEU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus
LisätiedotMaailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group
Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas 1 Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Metsäteollisuushistorian suurin investointi Suomessa 1,1 miljardia euroa Sellun tuotanto 1,3
LisätiedotVaikuttaminen kansalliseen ilmansuojeluohjelmaan vielä mahdollista!
Vaikuttaminen kansalliseen ilmansuojeluohjelmaan vielä mahdollista! Ilmansuojelupäivät 21.-22.8.2018 Sirpa Salo-Asikainen Ympäristöministeriö Ilmansaasteiden tautitaakka verrattuna muihin riskeihin (Jouni
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden
LisätiedotDemokratia.fi Kansalaisaloite.fi Kuntalaisaloite.fi Lausuntopalvelu.fi Otakantaa.fi
Demokratia.fi Kansalaisaloite.fi Kuntalaisaloite.fi Lausuntopalvelu.fi Otakantaa.fi otakantaa.fi På svenska Google-haku Otakantaa-sivustolta Etusivu Selaa hankkeita Tietopankki Ohjeet Tiedotteet Etusivu
LisätiedotBioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto
Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
LisätiedotBioenergiaratkaisut ovat keskeinen osa energiatulevaisuutta. Hollola Hannes Tuohiniitty
Bioenergiaratkaisut ovat keskeinen osa energiatulevaisuutta Hollola 4.11.2016 Hannes Tuohiniitty Esityksen sisältö Bioenergian rooli tällä hetkellä Pariisin ilmastosopimuksen merkitys Kestävä bioenergia
LisätiedotMetsätuotannon elinkaariarviointi
Metsätuotannon elinkaariarviointi Antti Kilpeläinen Metsätieteiden seminaari Metsäntutkimus tänään ja tulevaisuudessa 31.8.2012, Joensuu Miksi elinkaaritarkasteluja metsätuotannolle? Voidaan tarkastella
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.
Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti
LisätiedotBiopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta
Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Jukka Makkonen Energiateollisuus ry Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta -seminaari Oulu, 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino-
LisätiedotTaloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry
Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-
LisätiedotJohdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik
Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta
LisätiedotMaapallon kehitystrendejä (1972=100)
Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä
LisätiedotPuun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin
Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys
LisätiedotKansallinen energiaja ilmastostrategia
Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotSuomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari
Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotEU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma, neuvottelutilanne ja kytkentä biotalouteen. Merja Saarnilehto, YM Eduskunnan suuri valiokunta 25.5.
EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma, neuvottelutilanne ja kytkentä biotalouteen Merja Saarnilehto, YM Eduskunnan suuri valiokunta 25.5.2016 Käsittelyvaihe Komission ehdotus, kiertotalouspaketti 2.12.2015
LisätiedotÖljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi
Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely
LisätiedotOnko puu on korvannut kivihiiltä?
Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot
LisätiedotBioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa
Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa Tarvitseeko Suomi turvetta? Suomen turvetuottajat ry. Hannu Haavikko Puheenjohtaja 14.11.2012 Turpeen tuotannon ja kulutuksen kehittyminen Turpeen käyttö
LisätiedotValtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 7.2.2017 Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunnan kuuleminen 8.2.2017 Mikko Paunio, Lääkintöneuvos sosiaali- ja terveysministeriö,
LisätiedotLiikenteen biopolttoaineet
Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020
LisätiedotVihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
LisätiedotSyöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset
UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT
LisätiedotKeskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu
Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti
LisätiedotSuomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet
Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset
LisätiedotBiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus
BiKa-hanke Viitasaaren työpaja 27.3.2018 Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus Saija Rasi, Luonnonvarakeskus Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 29.3.201 RED
LisätiedotEnergiapoliittisia linjauksia
Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia
LisätiedotVoiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni
Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö
LisätiedotEkologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys EKOLOGINEN TILANNEKUVA - ILMASTO
Ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys EKOLOGINEN TILANNEKUVA - ILMASTO Markku Ollikainen, Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Tausta Tieteen viesti: seuraavat
LisätiedotMetsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL
Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys
LisätiedotEU:n ja Suomen bioenergialinjaukset
EU:n ja Suomen bioenergialinjaukset Juho Korteniemi Lapin bioenergiaseminaari - 14.2.2008 Rovaniemi - 15.2.2008 Tornio Sisällysluettelo Bionova Engineering ja Juho Korteniemi Mitä bioenergia on? Miksi
LisätiedotEnergiavarastot ja älykkäät järjestelmät
Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energian varastointi TEKES -seminaari 24.5.2016 Tatu Pahkala Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan
LisätiedotVIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009
VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 22.04.2003 KOM(2003) 193 lopullinen 2001/0265 (COD) KOMISSION LAUSUNTO EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan c alakohdan nojalla Euroopan
LisätiedotBiopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys
Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen
LisätiedotMetsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia
Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät
LisätiedotOdotukset ja mahdollisuudet
Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotMaakuntajohtaja Anita Mikkonen
KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20
LisätiedotPk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki
Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008
Lisätiedot