Isättömyyden merkitys lapsen identiteetille. Jouko Huttunen Jyväskylän yliopisto

Transkriptio

1 Isättömyyden merkitys lapsen identiteetille Jouko Huttunen Jyväskylän yliopisto

2 Isättömyyden häilyvä käsite Mikä mielikuvissamme tuntuu isättömyydeltä? Fyysinen vai psyykkinen isättömyys Totaalinen vai osittainen/ katkoksellinen isättömyys Syntymästä asti vai jostakin ikävuodesta lähtien Isän kuolemasta vai jostakin muusta syystä johtuva Kokemuksellinen vai näyttöön perustuva isättömyys Aikuisten määrittelemä vai lapsen ajatus isättömyydestä Johtopäätös: Isättömyys on paljon muutakin kuin isän tai isähahmon puuttumista Jouko Huttunen 2

3 Isättömyyden historiasta Isättömyys on ollut kulttuurisesti ja yhteiskunnallisesti marginalisoitua, mutta ei tilastollisesti koskaan marginaalissa Kulkutaudit, miesväkivalta, miestaudit, sodat, miesten juurettomuus/kypsymättömyys, alkoholismi, työorientoituneisuus jne. Isättömyyden syyt ja ilmenemismuodot vaihdelleet paljon aikojen kuluessa Traagiset ja kohtalokkaat isättömyystarinat ovat aina olleet näkyvillä menestys- ja selviytymistarinoita enemmän Isättömänä varttuneita menestyjiä on enemmän kuin ehkä tullaan ajatelleeksi (Esim. USA:n presidenteistä 30% isättömiä) Isättömyyden vaikutusten tutkimus on ollut lähtökohdiltaan ja aineistoiltaan suppeaa Isättömyyden (negatiivisia) vaikutuksia koskeviin tutkimustuloksiin kannattaa suhtautua kriittisesti (Mitä tosiasiassa tutkittu) Jouko Huttunen 3

4 Isättömyys liitetty usein moraalittomuuteen ja traumatisoitumiseen Perhenormista poikkeamiseen: hyvässä perheessä on isä Parisuhteen epäonnistumiseen: pitäisi edes lasten takia Lapsen kasvuympäristön puutteellisuuteen: sulla ei ole isää Aikuisten itsekkyyteen: jos lapsia tehdään, niin Naisvaltaisuuteen/ naisitsekkyyteen: teki yksin lapsen Miesvastuuttomuuteen: sen isä on häippässyt Naisuhriutumiseen: äiti jätetty yksin Miesuhriutumiseen: miehen yli kävelty Lapsiuhriutumiseen: lapsen kehitys kärsii isättömyydestä Johtopäätös: Isättömyys on ollut hyvä vihollinen (excuse/syy) kaikille tahoille ja etenkin ns. kunnollisille ihmisille Jouko Huttunen 4

5 Isättömyys mahdollisuutena Lapselle voi tarjoutua johdonmukainen ja ristiriidaton vanhemmuuden ja kasvatuksen ilmapiiri Äidillä enemmän aikaa lapselle Positiivisen vanhemmuuden mahdollisuudet usein paremmat kuin kaksivanhempaisessa perheessä Lapsen tarpeet tulee paremmin otetuksi huomioon Perhe yksikkönä ketterämpi Lapsi mahdollisesti säästyy joiltakin ikäviltä asioilta Parisuhderiitojen näkeminen ja perheväkivallan pelko Negatiiviset mies- ja maskuliinisuusvaikutteet Perheellä mahdollisuus kontrolloida millaiseen maskuliinisuuteen ja miesten maailmaan lapsi tutustuu ja kenen opastuksella Usein mahdollisuus rakentavaan ja toimivaan tarinaan isästä Jouko Huttunen 5

6 Isättömyys käsiteltynä identiteetissä Olen eroperheen lapsi, enkä kokenut koskaan lapsena jääneeni paitsi jostain ihanasta, enkä koe kasvaneeni kieroon vaikken isääni tavannutkaan kuin puolen tusinaa kertaa vuodessa. Isoisä toimi miehenmallina minulle ja veljilleni ja meistä kaikista on kasvanut ihan normaaleja, tasapainoisia aikuisia. Kuitenkin isäni kuolema hiukan päälle 50 -vuotiaana oli minulle suuri menetys. Nyt aikuisena kaipaan häntä, olisi vallan hienoa jutella hänen kanssaan, kuulla hänen ajatuksiaan elämästään, historiastaan ja suvustaan. Nyt isän poissaolo tuntuu surulliselta. Myös siksi, ettei minulla ole antaa isoisää lapsilleni. Vastapainoksi olen miettinyt, minkälaisessa tyhjiössä kehittyy lapsi, jonka molemmat vanhemmat ovat uraputkessa ja lapsi kasvaa ilman kummankaan vanhempansa läsnäoloa ja tukea Jouko Huttunen 6

7 Isättömyys katkeruutena identiteetissä Olen isätön 16 -vuotias poika. Elämäni ei ole ollut ikinä helppoa, eikä varsinkaan kun täytyy miettiä minkä takia oma isä ei halua pitää yhteyttä eikä välitä minusta? Minulla ei ole ollut oikeaa kuvaa isältä millaista on olla mies ja millainen miehen kuuluu olla. Lapsuus on ollut tosi vaikeaa: äiti kaikki päivät töissä ja isä ei halunnut olla tekemisissä ja itse yksin kaikki päivät. Nuoruus on ollut täynnä väkivaltaa, alkoholia ja huumeita ja on tullut sekaannuttua kaikenlaiseen ja pyörittyä kaikki päivät "kaduilla" ja koulussa mennyt huonosti ja opettajien kanssa tullut riideltyä ja luokallekin on tultu jäätyä. Vaikka kaikesta ei voi tietenkään syyttää vanhempia, mutta kyllä olisi varmaan ollut helpompaa, jos olisi aina ollut olemassa kunnon isä, joka olisi ollut läsnä ja välittänyt. Ne ihmiset, jotka sanovat että "mitä sitten, vaikka sulla ei oo isää, ei se vaikuta asioihin", niin niillä itsellään on ollut molemmat vanhemmat ja kokonainen perhe. Ei sitä pysty kukaan tietämään miltä tuntuu kun oma isä hylkää ellei ole itse kokenut Jouko Huttunen 7

8 Rakenteellinen ja toiminnallinen isättömyys Rakenteellinen isättömyys Perheen rakenne ja historia tai lapsen biologisten vanhempien väliset ja muut perhesuhteet ovat muodostuneet siten, että isän (jollakin) statuksella olevaa vanhempaa ei kuulu lapsen elämään Kulttuurisilla normeilla ja lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa rakenteellisen isättömyyden esiintyvyyteen ja sen lapsivaikutuksiin Toiminnallinen isättömyys Sosiaalinen ja/tai psykologinen isä kuuluu lapsen elämään, mutta isä-lapsisuhde on ohut, ambivalentti, katkoksellinen tai lapsen kannalta negatiivinen Usein kyse paljon poissaolevasta, egosentrisestä tai perheen ulkokehällä olevasta isästä, tai eron jälkeisestä etä-isätilanteesta Lapsen kannalta hankala ja koetteleva isättömyyden muoto, jota ei yleensä edes mielletä isättömyydeksi Lapsen institutionaalinen tukeminen tällaisessa tilanteessa vaikeaa Jouko Huttunen 8

9 Geneettinen & biologinen isättömyys Geneettinen isättömyys on toistaiseksi mahdotonta: puolet perimästä on aina joltakin mieheltä Termeinä geneettistä ja biologista isyyttä voi käyttää synonyymisesti, mutta geneettistä isyyttä käytetty lähinnä (anonyymien) luovuttajien kohdalla Biologinen isättömyys tarkoittaa sitä, että lapsi ei tiedä tai tunne biologista isäänsä ja/tai ei voi tavata häntä (ei tietoa, kuollut, kadonnut, ei pidä mitään yhteyttä) Henkilönä (eikä edes mielikuvana) biologista isää ei ole lapselle olemassa Biologinen isättömyys melko suppea-alaista lapsen kannalta Lapsi ei koe olevansa biologisesti isätön, vaikka hänen biologisena isänään pitämä mies ei olisikaan geneettinen isä Biologinen isä voi olla lapselle myös hyvä tarina Jouko Huttunen 9

10 Biologisen isättömyyden merkitys lapselle Lapsen varhaisvuosina kouluikään asti biologinen isättömyys on lapselle itselleen melko vähäinen kysymys, mutta sen merkitys nousee myöhemmin Älyllinen ja tiedollinen kysymys, jonka selvittäminen yleensä riittää nuorelle ehjän identiteetin rakennuspuiksi Biologinen alkuperämme on yksi olennainen elementti ns. eksistentiaalisessa identiteetissämme, jonka peruskysymys on Kuka minä olen? Selvittämättömänä voi jäädä vaivaamaan ja aiheuttaa tunnelukkoja Yleensä asioiden todenperäinen kertominen lapselle alun alkaen on pitkän päälle parempi kuin peitetarinat Tarinan toimivuus ja eettiset rajat tärkeitä Nuoren oikeus biologisen alkuperänsä selvittämiseen on tärkeää, mutta biologisesta isästä ei tule hänelle välttämättä parasta sosiaalista ja psykologista isää Jouko Huttunen 10

11 Juridisen isättömyyden merkitys lapselle Lapsen kannalta virallisen isän puuttumista Kokemuksellinen merkitys ehkä vähäinen, mutta muut merkitykset aktivoituvat nuoruusiässä Mahdollisten edeltäneiden huoltajuusriitojen viivästynytkin jälkipuinti voi olla tarpeen nuoren ymmärryksen lisäämiseksi Identiteetin kannalta olennaisia muut isäsuhteet Suhde biologiseen isään Onko lapsen/nuoren arjessa pysyvä sosiaalinen isä Juridisen isättömyyden (mahdollisia) seuraamuksia nuoren elämään Lapsuuden perheen niukka toimeentulo Sukulais- ja läheissuhteet jäävät harvalukuisiksi Perinnöttä jääminen isän puolelta Jouko Huttunen 11

12 Sosiaalisen isättömyyden merkitys lapselle Koska arjessa ei ole (mahdollisesti) toista täysivaltaista ja täysipainoista vanhemman asemassa olevaa henkilöä, voi muodostua isättömyyden sekundaarisia seuraamuksia Jaksamattomuuden, uupumisen ja johdonmukaisuudesta tinkimisen kasvatuksellinen ilmapiiri voi virittyä tavallista herkemmin Äidin kaksoisviestintää: rakastan sinua, mutta juuri nyt sinä ärsytät minua koska olen väsynyt enkä jaksa Vanhempi-lapsisuhteen ambivalenttisuutta: äidin kyky olla aina vanhempana eikä toverina joutuu koetukselle Lapselta puuttuu miespuolinen arjen vanhempi ja tämän edustus (representaatio) lapsen tarpeiden tyydyttämisessä Ajoittainen alavireisyys, kiukuttelu ( kun toisilla on isä ) Lapsi rakentaa arkensa niillä aineksilla, jotka ovat käytettävissä ja johon oma mielikuvitus riittää (esim. isänpäivä) Muut läheiset miehet voivat pitkälle korjata tämänlaatuisen isättömyyden Jouko Huttunen 12

13 Psykologisen isättömyyden merkitys lapselle Psykologinen isättömyys on riippumatonta muista isättömyyden muodoista on luonteeltaan toiminnallista isättömyyttä ja isä-lapsisuhteen toimivuuteen liittyvää voi olla totaalista tai eriasteista kuka tahansa lapsi voi joutua kohtaamaan sitä jonkinasteisena ja vastaavasti kenen tahansa tilanne voi myös kohentua (isän heräämisen, uuden isähahmon tai mentorin muodossa) Vahva psykologinen isäsuhde on lapsen identiteetin kehityksen kannalta yleensä tavattoman myönteinen asia, mutta joskus se voi olla myös problemaattinen ja ristiriitainen Autoritaarinen valmentajaisä Ylivertainen kukkulan kuningas, iso tammi Narsistinen pikkupoikaisä Alkoholisti-isä tai väkivaltainen isä Sanansa syövä, poissaoleva isä Jouko Huttunen 13

14 Mitä lapsi menettää jos hänelle ei muodostu positiivista ja vahvaa psykologista isäsuhdetta? Lapsuuden vuorovaikutuskokemukset läheisestä, lämpimästä ja turvallisesta miehestä Tunnekylläiset lapsuuden kokemukset miehen antamasta hoivasta ja miespuolisen vanhemman kasvatuksesta Lapsen luottavaiset, turvallisen miehen kainalossa tekemät tutustumiset miesten seuraan, heidän maailmaansa ja ajatuksiinsa Kuinka olennaisia tällaiset menetykset ovat tytön ja pojan silloisen ja tulevan elämän kannalta? Pahinta lapselle on menettää jo muodostunut vahva psykologinen isäsuhde, ei niinkään suhde, jota ei ole koskaan ollutkaan Aikuisena tehdyt itsearviot: menetys, jonka laajuuden vasta myöhemmin alkaa tajuta Psykiatriset arviot: itsetunto, luottamus, suhteen luominen toiseen ihmiseen ja suhde eri maskuliinisuuksiin voi muodostua ongelmaksi Mitä selviytymiskeinoja? Kirjailija Hannu Mäkelä: Päätin ryhtyä itse itselleni isäksi (70- vuotispäivähaastattelu Hesarissa ) Jouko Huttunen 14