PRIZZTECH Vuosikertomus 2007

Transkriptio

1 PRIZZTECH Vuosikertomus 2007

2 Organisaatio ja hallinto PRIZZTECH Vuosikertomus 2007 Prizztech Oy:n hallitus 2007 (suluissa varajäsen) projektipäällikkö Pentti Forstén (yrittäjä Antti Laakso) pankkineuvoja Eija Hakala (ent. kansanedustaja Timo Laaksonen) toimitusjohtaja Kari Hietala (vararehtori Matti Lähdeniemi) kaupunginjohtaja Martti Jalkanen (tietopalvelupäällikkö Sanna-Maija Kokki) yhteyspäällikkö Mikko Järvenpää (apulaisaluejohtaja Jouko Tutti) johtaja Jouko Kalsi (toimitusjohtaja Pekka Rantanen) KTM Hannu Kankaanpää (silkkipainaja Petteri Kulmala) kauppaneuvos Matti Linnainmaa (yrittäjä Leena Astala) toimitusjohtaja Hannu Malmivaara (toimitusjohtaja Ilkka Pohjoismäki) teknologiajohtaja Tuomas Parviainen (johtaja Asko Luotonen) Sisällysluettelo Toimitusjohtajan katsaus 3 Prizztech vuonna Energiateknologian klusteriohjelma 6 Meriklusteriohjelma 8 Jokapaikan tietotekniikan osaamiskeskusohjelma 10 Magneettiteknologiakeskus 12 Vesi-Instituutti 14 Innovaatio- ja yrityspalvelut 16 Yliopistokeskuksen palvelut 18 Satakunnan Energiatoimisto 20 Äetsän Vetykylä 21 Tuloslaskelma 22 Tase 23 Hallituksen puheenjohtajana toimi kauppaneuvos Matti Linnainmaa ja varapuheenjohtajana osastopäällikkö Jouko Kalsi. Yhtiön toimitusjohtajana toimii DI Risto Liljeroos. Yhtiön hallitus toimi myös Satakunnan osaamiskeskusohjelman johtoryhmänä. Osaamiskeskustoiminnassa on kaikissa klusteriohjelmissa oma alueellinen ohjausryhmänsä. Ohjausryhmien tehtävinä oli ohjelmien strateginen suunnittelu sekä ohjelmaan liitettävien hankkeiden seulonta. 2

3 Innovaatiopolitiikan muutos Kansallisella tasolla on innovaatiopolitiikassa ja sen toimijaverkostossa tapahtumassa suuri joukko muutoksia. Parhaillaan on valmistumassa kansallinen innovaatiostrategia, joka jatkossa ohjaa ns. superministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, sekä sen ohjauksessa olevien julkisten toimijoiden toimintaa. Innovaatiostrategia pohjautuu laaja-alaisen innovaatiopolitiikan käsitteeseen. Laaja-alaisen innovaatiopolitiikan tehtävänä on varmistaa, että julkisen vallan innovaatioita edistävät toimet eivät menetä vaikutustaan keskenään ristiriidassa olevien sektoripolitiikkojen tai heikosti yhteen pelaavien sektorilaitosten vuoksi. Tavoitteena on luoda innovaatioita kokonaisvaltaisesti edistävä julkinen sektori. Kansallista innovaatiostrategiaa valmistellaan parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriön innovaatioosaston johdolla. Strategiahankkeen tavoitteista on todettu mm. seuraavaa: Suomen tulevaisuusstrategiassa osaaminen ja innovaatiot ovat entistä keskeisemmässä asemassa. Kansallisen innovaatiostrategian tehtävänä on luoda edellytyksiä laaja-alaiselle innovaatiopolitiikalle suomalaisessa yhteiskunnassa, varmistaa innovaatioympäristömme kansainvälinen kilpailukyky sekä edistää innovaatioiden syntyä ja käyttöönottoa. Strategia määrittää kokonaisuutena ne linjat ja valinnat, joiden puitteissa suomalainen innovaatioympäristö on maailman huippua vuonna Valmisteltavan strategian tulee myös määritellä ne toimenpiteet, joihin on syytä ryhtyä vuoteen 2011 mennessä. Kansallisen innovaatiostrategian toteutuksessa strategisten huippuosaamisten keskittymät (SHOK) ovat varsin merkittävässä roolissa. Näitä keskittymiä käynnistyy yhteensä viisi kansallisesti tärkeiksi koetuilla aloilla. Prizztech Oy on mukana osakkaana ICT-alan SHOKissa. Lisäksi selvitetään mahdollisuuksia osakkuuteen energia- ja ympäristöalan ja hyvinvointialan SHOKeissa. Myös Tekesin ohjelmat ja osaamiskeskusohjelma ovat toiminnan keskiössä. Samanaikaisesti on tapahtumassa rakenteellisia muutoksia yliopistojen ja korkeakoulujen osalta mm. huippuyliopiston perustamisen myötä. Kansalliset muutokset heijastuvat aina myös Satakuntaan. Niinpä ennakoinnin rooli on kaiken kaikkiaan korostumassa. Keskeisintä ennakoinnissa olisi tunnistaa toimintaan olennaisesti vaikuttavia muutosajureita ja niistä johtuvia rakenteellisia uudistuksia. Tällä hetkellä elinkeinoelämän ja myös innovaatioympäristön toimintaan vaikuttavat mm. asiakas- ja käyttäjänäkökulman korostuminen, palveluliiketoiminta, verkostomainen toiminta ja avoimet innovaatioympäristöt. Lisäksi arvoketjujen pirstoutuminen globaalissa toimintaympäristössä on vaikuttamassa siihen, että yritykset kansainvälistävät toimintojaan jopa työtehtävien tasolla. Nämä näkökulmat ovat nousemassa keskeiseen rooliin myös kansallisessa innovaatiostrategiassa. Prizztech Oy:n toiminnassa ennakoinnin ja muutosten seuranta on tärkeässä roolissa. Reagoimalla tulevaisuudessa todennäköisesti tapahtuviin muutoksiin riittävän ajoissa mahdollistetaan kehittämistyön tuloksellisuus. Näitä toimintavalmiuksia on Prizztech Oy:ssä luotu niin toiminnallisesti kuin rakenteellisestikin. Risto Liljeroos toimitusjohtaja. 3

4 Prizztech vuonna 2007 Liikevaihto yksiköittäin 2 % 19 % 32 % 27 % Tunnuslukuja % Liikevaihto euroa (+ 3 %) Tase euroa (+ 14 %) Henkilöstön määrä (keskim.) 55 hlöä (- 1) Ulkopuoliset palvelut euroa ( + 10 %) Henkilöstökulut euroa ( - 1 %) Kehittämis- ja tutkimusyksiköt Satakunnan osaamiskeskus Innovaatio- ja yrityspalvelut Palvelutoiminta Sisäiset palvelut Toiminta Vuosi 2007 oli Prizztech Oy:lle kaksijakoinen, sillä yhtiön taloudellinen tulos oli hyvä, mutta toiminnallisesti uuden rahoituskauden ennakoitua hitaampi liikkeellelähtö haittasi operatiivista toimintaa. Prizztech Oy toimii yleishyödyllisenä ja puolueettomana organisaationa. Maakunnallisena kehittäjäorganisaationa yhtiön tehtävänä on verkottua kansallisiin ohjelmiin ja toimijoihin Satakunnan kilpailukyvyn kehittämiseksi. Kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön merkitys onkin kasvussa. Prizztech on osallistunut aktiivisesti Suomen Teknologiakeskusten Liitto ry:n (TEKEL) ja sen jaostojen toimintaan. Yhtiön tulevaisuus keskipitkällä tähtäimellä näyttää edelleen kohtuullisen suotuisalta. Nykyinen toimintavolyymi sekä laajat ja monipuoliset asiantuntija- ja yhteistyöverkostot mahdollistavat vaikuttavuudeltaan merkittävien kokonaisuuksien toteuttamisen myös jatkossa. Mahdollisen kasvun edellytykset on synnytettävä kansallisen ja kansainvälisen roolin vahvistumisen kautta toiminnallisissa kokonaisuuksissa, joissa elinkeinoelämä kantaa myös vastinparin rahoitusvastuun. Henkilöstö Prizztech Oy:n toiminnan kulmakivenä on osaava ja motivoitunut henkilöstö. Toteutetussa ilmapiirikartoituksessa yhtiön henkilöstöltä saama kokonaisarvosana on säilynyt korkeana. Työilmapiirikyselyn perusteella toteutettavat toimenpiteet toteutetaan kuluvana vuonna. Työhyvinvoinnin kehittämiseksi suoritettiin myös eläkeyhtiön kanssa nykytilanneanalyysi ja laadittiin toimenpidesuunnitelma. Henkilöstöryhmien ja työnantajan edustajista koostuvalla yhteistyöryhmällä on keskeinen rooli työhyvinvoinnin kehittämisessä. Aineettoman pääoman johtamiseen liittyviä kysymyksiä on selvittänyt erillinen työryhmä. Kehittämiskokonaisuuden lopputuloksena syntyi osaamisen kartoitukseen liittyvä kokonaisuus, joka liitettiin osaksi yhtiön käyttöön syksyllä hankittua henkilöstöhallinnon järjestelmää. Liiketoimintaosaaminen Liiketoimintaprosessilähtöinen kehittäminen on yksi Prizztech Oy:n kansallisesti merkittävistä osaamisista. Aktiivisen kehittämistyön piiriin saatiin kymmeniä yrityksiä. Kasvuyritysohjelmalla testattiin kehitettyjen työkalujen toimivuutta ja käytettävyyttä. Saatu palaute oli positiivista. Liiketoiminnan kehittämismallia esiteltiin kansallisesti. Yhtenä tuloksena oli, että AKO:n hyvinvointiverkosto tilasi laajan 17 paikkakuntaa koskevan koulutusohjelman, jonka aikana koulutetaan yrityskehittäjiä mallin toteuttajiksi eri puolille Suomea. Uusille yrityskehittäjille laaditut seurantamittarit otetaan koulutuksen jälkeen kansalliseen käyttöön. Kansainvälistyminen Kansainvälistyminen on noussut sekä uusien osaamiskeskusohjelman klusteriohjelmien painopisteeksi että myös uusien alueellisten ohjelmien keskeiseksi elementiksi. Kansainvälistymispalvelut toteutetaan tiiviissä yhteistyössä seudullisten elinkeinoyhtiöiden ja muiden toimijoiden kanssa. Alueellinen kansainvälistymispalveluiden toteutusvastuu on elinkeinoyhtiöillä ja julkisen sektorin toimijoilla, mutta Prizztech Oy toimii valikoiduilla osaamis- ja teknologia-aloilla osana kansainvälisiä verkostoja. Ennakointi Yritysten kilpailukykyyn vaikuttaa kuinka tehokkaasti ne pystyvät ennakoimaan muutoksia ja mahdollisuuksia. Tulevaisuuden tarpeet ennakoimalla voidaan tarvittaviin kehittämistoimenpiteisiin varautua hyvissä ajoin ja kus- 4

5 tannustehokkaasti. Prizztech Oy:llä on ollut käynnissä ja valmisteilla useita hankkeita, joiden tavoitteena on ennakointitiedon tuottaminen. Yritysten ja työelämän kehittämistarpeiden tunnistus ja ennakointi hankkeessa toteutettiin kartoitus laajana kyselytutkimuksena, johon vastasi lähes 450 eri tahojen edustajaa. Tulokset mahdollistavat eri toimijoiden kehittämistoimenpiteiden suuntaamisen niin, että ne tukevat yritysten nykyisiä ja myös tulevia tarpeita. Hanke toteutettiin yhteistyössä SAMKin kanssa. Center Oy:ssä, joka toteutti suunnatun osakeannin. Yhtiön osakaspohja laajeni seitsemällä uudella alan keskeisellä toimijalla. Prizztech Oy:n liiketoimintapohjaiset toiminnot on päätetty siirtää tytäryhtiön toteutettaviksi. Tätä tarkoitusta varten Prizztech Oy hankki omistukseensa osakkuusyhtiö Energia Optimi Oy:n kaikki osakkeet. Jatkossa tähän, nimensä Prizzway Oy:ksi vaihtaneeseen yhtiöön sijoitetaan markkinaehtoinen asiantuntija- ja kehitystoiminta. Näin selkeytetään yleishyödyllisen projektitoiminnan ja markkinaehtoisen toiminnan rajapintaa. Prizztech Oy merkitsi Tieto- ja viestintäteollisuuden tutkimus TIVIT Oy:n osakkeita. Kyseinen yhtiö on kansallisen innovaatiopolitiikan keskeinen toimija, ns. strategisen huippuosaamisen keskittymä. Omistuksen strategisena tavoitteena on pitää satakuntalaiset toimijat tietoisina kyseisen yksikön tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopisteistä sekä omistajana olla vaikuttamassa em. keskittymän toimintaan. Muita ennakointia sisältäviä kokonaisuuksia ovat mm. EU:n innovatiivisten toimien kansainvälinen Chance -verkostohanke, jossa luodaan uusia malleja alueellisen muutoksen hallintaan sekä osaamiskeskusohjelmassa käynnistetty Nuorten tulevaisuusfoorumi, jonka avulla haetaan heikkoja signaaleja eri ikäryhmien keskuudesta tulevaisuuden tietoyhteiskunnan vision hahmottamiseksi. Rakenteelliset muutokset Prizztech Oy luopui kahdesta osakkuusyhtiöstään, Sadepo Oy:stä ja Growdeal Oy:stä. Prizztech jatkaa osakkaana öljyja kaasualan koulutus- ja asiantuntijaorganisaatiossa, Offshore Technology Rahoituslähteet: Rahoittajaorganisaatiot % Yliopistoyksiköt % Yritykset % Porin Seudun % Kehittämiskeskus Oy Oske kansallinen % Porin kaupunki % Rauman seutu % EU:n komissio % Pohjois-Satakunta % Muu rahoitus % Muu kuntarahoitus % Rahoitus yhteensä % (Huom! Jaksotukset vaikuttavat osaan muutoksista) Rahoittajaorganisaatioita ovat mm. Satakuntaliitto, Satakunnan TEkeskus, Länsi-Suomen lääninhallitus ja Tekes. 5

6 Energiateknologian klusteriohjelma Satakunta on mukana energiateknologian osaamisklusterissa Pirkanmaan, Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan kanssa. Prizztech Oy:n osakokonaisuus klusterissa on nimeltään Tulevaisuuden perusenergiat ja materiaalitekniikka. Satakunnan Osaamiskeskuksen vetovastuulla klusterissa on neljä teemaa: Tulevaisuuden perusenergiat (fissio ja fuusio) Magneettiteknologia Vetyteknologia Energiateollisuuden materiaaliteknologiat Näistä jokaisella on taustaa ja verkostoa jo edelliseltä osaamiskeskuskaudelta. Ohjelman keskeisimpänä päämääränä on vahvistaa satakuntalaista ja suomalaista energiateknologiaklusteria ja synnyttää klusteria tukevia kehitysympäristöjä. Toiminta 2007 yleisesti Satakunnan ohjelman organisointi ja liikkeellelähtö sujui jouheasti, sillä uusi ohjelma rakennettiin osin jatkumoksi Materiaalitekniikan osaamiskeskusohjelmalle. Näin ollen jo valmisteltua hankekantaa siirtyi suoraan uudelle ohjelmalle. Tämä oli erityisen tärkeää, sillä uuden EU-ohjelmakauden rahoitukset olivat runsaasti myöhässä eikä niillä voitu käynnistää projekteja vuonna Ohjelmakauden mukana tullut painopisteen siirtyminen materiaalitekniikasta energiateollisuuden materiaalitekniikkaan sujui odotettua paremmin. Sujuvuutta helpotti energia-alan voimakas buumi maailmalla ja satakuntalaisessa teollisuudessa. Toiminta painottui tuulivoimaan, aurinkoenergiaan ja ydinvoimaan liittyviin kehitysprojekteihin vuonna Ohjelman kannalta strategisesti tärkein tulos oli kansallisen Finnish Nuclear Industry Roadmap -projektin kokoaminen ja käynnistäminen. Toiminta osa-alueittain Tulevaisuuden perusenergiat (fissio ja fuusio) Prizztech Oy:n toimesta käynnistettiin vuonna 2007 Finnish Nuclear Industry Roadmap -projekti ja -prosessi. Osallistujina ovat ydinvoimala-alan kansalliset veturiyritykset, Teknologiateollisuus ry, TEM ja VTT. Projektin tavoitteena on löytää pitkän tähtäimen keinot ydinvoimaosaamisen kasvattamiseen ja kansainväliseen kaupalliseen hyödyntämiseen. Prizztech Oy on osallistunut ITER-projektissa mukana olevien maiden teollisuusyhteistyöhenkilöiden verkostotoimintaan. Eurooppalaisen ILO (Industrial Liaison Officer) -verkoston tarkoitus on edesauttaa EU-maiden yhteisiä toimituksia ITER-fuusiokoereaktoriin Ranskaan. EU ILO -verkoston ensimmäinen kokous pidettiin Suomessa helmikuussa Vuoden aikana järjestettiin 3 kokousta ja verkosto on kasvanut 16 maan edustajien foorumiksi. Leena Jylhä Prizztech Oy:stä on toiminut verkoston puheenjohtajana v FinnFusion teollisuusyhteistyö -projektin toiminta jatkui edellisestä osaamiskeskusohjelmasta. Osallistuttiin ITER-fuusiokoelaitoksen toteutushankkeisiin mm. ITER-diagnostiikka / DIASUP-projektiin, ja järjestettiin suomalaisen teollisuuden näyttelyosasto fuusiomateriaalien konferenssiin Nizzaan joulukuussa Magneettiteknologia Magneettiteknologia-osiota ohjelmassa toteuttaa magneettiteknologiakeskus, jonka toimintakertomus on tarkemmin esitetty sivulla 12. Keskeisimpiä energiateknologiaan liittyviä magneettiteknologiakeskuksen toimia oli kansainvälisen kestomagneetteja ja kestomagneettisovelluksia käsittelevän seminaarin järjestäminen lokakuussa 2007 Porissa. Lisäksi magneettiteknologiakeskus suoritti mielenkiintoiset esiselvitykset suprajohtavasta tuulivoimageneraattorista, magneettivaihteesta ja suprajohtavasta teholinkistä yhdessä TTY:n kanssa. Vetyteknologia Vetyteknologia-osiota toteuttaa Äetsän Vetykylä -pilotointiympäristö. Toimintavuonna aloitettiin verkostoselvitys vedyn käyttäjistä ja kuluttajista. Selvityksen tavoitteena on löytää sopivia tuottaja kuluttaja -pareja uusien vedynkäytön pilotointiprojektien synnyttämiseksi. Lisäksi toimintavuonna aloitettiin projekti tuulisähkön varastoinnista vetyyn. 6

7 Energiateollisuuden materiaaliteknologiat Osakokonaisuudessa keskitytään konepajateollisuuden uusiin energiateknologiaan liittyviin tuotteisiin ja niiden materiaalija valmistusteknisiin haasteisiin. Toimintavuonna selvitettiin offshore-tuulivoimalan jalustan materiaalivaihtoetoja ja konstruktioita, nanokuparipulverin valmistusta ja soveltuvuutta lämmönsiirtonesteisiin sekä 3-dimensionaalista kosketuksetonta mittausta. Lisäksi valmisteltiin projekti aurinkopaneelin virransiirtonauhan juottamisesta. Hankkeiden keskeisimmät satakuntalaiset kumppanit olivat Holming Oy, Hollming Works Oy, Luvata Pori Oy ja Outotec Research Oy Energiatrendejä maailmalla 2007 UUSIUTUVA ENERGIA Uusiutuvaa energiaa koskeva EU-direktiivi kolminkertaistaa uusiutuvan energian käytön 2020 mennessä Tämä luo 30 miljardin euron uudet markkinat energiateknologialle. YDINENERGIA Tällä hetkellä on rakenteilla 30 ydinvoimalaitosyksikköä. Odotettavissa on 30 % kapasiteetin kasvu vuoteen 2030 mennessä. nyt käytössä on 435 yksikköä, noin 50 uutta yksikköä tilataan seuraavien 15 vuoden aikana. Ydinvoimaosaamisen ja teknologian kysyntä kasvaa. Resurssipula komponenttivalmistajista voimistuu Satakunnan osaamiskeskuksen energiateknologia-ohjelmassa käynnistetyt ja valmistellut projektit Offshore tuulivoimalan alustan materiaalit ja rakenteet Aurinkopaneelin virransiirtonauhan juottaminen piihin Tuulisähkön varastointi vetyyn Vetyteknologian verkostoselvitys Suprajohtava tuulivoimageneraattori Suprajohtava voimalan teholinkki Magneettivaihde Magneettilaakeri Nuclear Road Map Uusiutuvan energiateknologian verkostot ja ketjut EU:n uusiutuvan energian direktiivin vaikutukset energiateknologian vientiin 7

8 Meriklusteriohjelma Toimialana Suomen meriklusterin välittömät ja välilliset taloudelliset sekä työllisyysvaikutukset ovat erittäin merkittävät ja ulottuvat koko yhteiskuntaan ja kansantalouteen. Valtiovalta ja teollisuuspäättäjät näkevät meriklusterin kehittämisen strategisesti erittäin tärkeänä - meriklusteri valittiin yhdeksi uuden osaamiskeskusohjelmakauden (oske) osaamisklusteriksi. Meriklusteriohjelman puitteissa käynnistetty kehitystyö on edennyt ensimmäisen vuoden osalta mukana olevien osaamiskeskusten Satakunta, Länsi- Suomi, Raahen seutu, Varsinais-Suomi ja Kaakkois-Suomi odotusten mukaisesti. Satakunnan osaamiskeskuksen meriklusteriyksikkö edusti arvioinnissa klusterin kärkipäätä. Klusterin koordinaatiota hallinnoi Varsinais-Suomi. Satakuntalaisen meriosaamisen huippuosaaminen on keskittynyt kolmelle paikkakunnalle, jossa myös Prizztech Oy:llä on toimipisteet: Poriin, Raumalle ja Kankaanpäähän. Meriklusteriyksikön ensimmäisen toimintavuoden osalta Pohjois-Satakunnassa keskityttiin alueellisten kumppanuuksien rakentamiseen yhteistyössä PSKK:n kanssa, Porin seudulla keskityttiin kumppanuuksien lisäksi erityisesti offshore -teollisuuden tarpeisiin yhteistyössä POSEK:n kanssa ja Rauman seudulla keskityttiin mm. laivateollisuuden toimittajaverkoston vahvistamiseen yhteistyössä RSK:n kanssa. Yhteistyössä oli seudullisten elinkeinoyhtiöiden lisäksi koko joukko yrityksiä ja yhteisöjä. Yhteensä noin 300 yritystä osallistui Satakunnassa järjestettyihin tilaisuuksiin ja valtakunnallisissa tapahtumissa osallistujia oli tuhansia. Kolmisen kymmentä yritystä ja yhteistyötahoa Satakunnasta oli tiiviisti mukana yksikön projekteissa. Satakunnan vetovastuut Prizztech Oy:n meriklusteriyksikön päävastuu valtakunnallisesti on meriklusteriohjelman painopistealueilla offshore, verkostot ja liiketoimintaosaaminen. Vastuualueena offshore on koko toimialan sisäisenä erityispainopistealueena ja verkostot sekä liiketoimintaosaaminen ovat poikkileikkaavina teemoina. Meriklusteriohjelman muita painopistealueita ovat laivanrakennus ja veneteollisuus sekä muina poikkileikkaavina teemoina ovat materiaali- ja valmistusteknologiat. Varsinais-Suomen osken vastuualueet ovat laivanrakennusteollisuus ja merenkulku, Länsi-Suomen osken vastuulla on veneenrakennus ja meritekniset laitteet, Raahen Seudun osken vastuulla olevat materiaaliteknologiat ja Kaakkois-Suomen osken vastuualue on valmistusteknologiat. Meriklusteriohjelman strategisena päämääränä on aktivoida, yhdistää ja edistää meriteollisuuden, merenkulun ja näitä tukevan pk-yritysten kehitystä, koulutusta, soveltavaa tutkimusta ja parantaa meriklusterin näkyvyyttä. Strategiana on (1) edistää innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden syntyä, (2) kehittää yritysten ja verkostojen prosessien kannattavuutta ja tuottavuutta, (3) rakentaa teollisuusyritysten ja näiden toimittavaverkoston kasvua vauhdittavia kehitys- MatchMarine-tapahtumassa solmittiin kontakteja meriteollisuuden kokonaistoimittajien ja yhteistyöstä kiinnostuneiden suomalaisten yrityksten välille. 8

9 ympäristöjä sekä (4) parantaa osaavan työvoiman saatavuutta. Meriklusterin toiminta kohdistuu ennen kaikkea seuraaviin toimenpiteisiin: Yritysten t & k- sekä osaamisen kehittäminen Tiedon välittäminen ja yhteistyön rakentaminen Hankkeiden aktivointi, suunnittelu ja toteuttaminen Kansainvälinen yhteistyön lisääminen Ohjelman toteutuksessa projektimuotoinen toiminta on keskeisessä roolissa. Ohjelmakauden toimintaan liittyvät hyviksi havaittujen toimintatapojen kuten siemenrahoitusmallin jatkaminen sekä perusanalyysityökalujen hyödyntäminen. Näiden avulla on mahdollista synnyttää elinkeinoelämän tarpeista lähteviä projektikokonaisuuksia, joiden avulla on mahdollista saavuttaa toiminnallisia ja rakenteellisia uudistuksia. Toiminnan vaikuttavuus Suomessa valmistetaan maailman suurimmat risteilijät. (Kuvat Aker Yards) Yksikön projekteihin ja tilaisuuksiin Satakunnassa osallistui yli 500 henkeä, yli 300 yrityksestä. Valtakunnallisesti meriklusteriohjelman projekteissa ja tilaisuuksissa oli mukana tuhansia yrityksiä 9

10 10 Jokapaikan tietotekniikan osaamiskeskusohjelma

11 Vuosi 2007 oli uuden osaamiskeskusohjelmakauden ensimmäinen toimintavuosi. Jokapaikan tietotekniikkaklusterin (JPT-klusteri) toiminta käynnistyi hyvässä yhteistyössä klusterin muiden toimijoiden (Tampere, Oulu, Jyväskylä ja Uusimaa, sekä liitännäisjäsen Porvoo) kanssa. Ministeriöstä saadut ensimmäiset näkemykset klusterien toiminnan käynnistymisestä ovat osaltamme rohkaisevia; JPT-klusteri lukeutuu vahvimmin liikkeelle lähteneiden joukkoon. Ensimmäinen vuosi oli toimintamallien rakentamisen ja tiedottamisen aikaa, mutta myös tulosta on tehty - niin alueellisesti kuin kansallisestikin. Kansallisella tasolla merkittävimmät avaukset ovat olleet InnovaatioAreenatoiminnan käynnistäminen (mm. Senioriasumisen areenat Porvoossa ja Porissa). Alueellisesti on jatkettu edelliseltä ohjelmakaudelta tuttujen hyvien käytäntöjen käyttöä, kuten softafoorumi-toiminta, tutkijatapaamiset ja siemenrahahankeet. että ohjelmakauden päättyessä vuonna 2013 Suomi on johtava osaaja ihmiskeskeisen, hajautetun, liikkuvan sekä rakennettuun ympäristöön sulautetun älykkyyden kehittämisessä, kaupallistamisessa ja hyödyntämisessä. Toiminnan kansainväliseen ulottuvuuteen kohdistuu kehityspaineita. Yhä enemmän tarvitaan kontakteja ja partnereita sekä alueen että valtakunnan ulkopuolelta. Tilanteen tullessa ajankohtaiseksi pitää verkostojen olla jo valmiiksi kunnossa. Tätä työtä tehtiin vuoden aikana muutamien kohdennettujen toimien kautta. Keskustelut Kiinassa johtivat siihen, että Porissa järjestettiin yhteistyöseminaari marraskuussa. Paikalla oli Changzhoun kaupungin edustajia sekä kiinalaisia IT-alan yrityksiä keskustelemassa yhteistyöstä satakuntalaisten toimijoiden ja yritysten kanssa. Verkostotoiminta Uusi osaamiskeskusohjelma on tuonut mukanaan myös uuden ohjausryhmän, jossa on entistäkin laajempi yritysmaailman edustus. Edustettuina on tietotekniikkayritysten lisäksi entistä enemmän myös soveltavan toimialan yrityksiä. Tämä on erittäin tärkeä asia, sillä Satakunnan toimialafokukseksi on määritelty JPT osaamisklusterissa erityisesti teollisuuden tietotekniikkaratkaisut. Ohjausryhmän yksi tehtävä on toimia vuorovaikutusfoorumina eri toimijoiden välillä. JPT-toiminnan keskiössä on myös alueen korkeakouluosaamisen esiintuominen ympäröivän teollisuuden hyödynnettäväksi. Satakuntalaisen tutkimuskoordinaation jalkautus (SATUJA) hankkeessa vietiin edelleen eteenpäin aiemman TILI-hankkeen teemoja. Näkyvimmät toimenpiteet olivat Tieteiden yö -tapahtuma ja alueen Kauppakamarien Satakunnan Visio 2010 seminaarin yhteydessä pidetty tutkimuksen RoadShow, jolle on jo suunniteltu jatkoa. Kasvusta haasteita Jokapaikan tietotekniikan toiminnassa oli vuoden 2007 aikana mukana yhteensä noin 100 eri yritystä, oppilaitosta ja muuta tahoa. Alkuvuonna 2007 ICT-toimialan kasvu oli Satakunnassa noin 26% ja loppuvuonna päästiin jo 39,5 % kasvuun. Kulunut vuosi oli toisaalta myös edellisen ohjelmakauden hankkeiden ja viimeisten projektien saattamista päätökseen. Vuoden aikana vietiin loppuun noin kymmenen siemenrahahanketta. Hanketoimintaa tehtiin jälleen usealla eri ICT-sektorin aihealueella mm. Linux-osaamisen kehittäminen, RFIDratkaisut, älyvaatekehitys, etäkäyttöratkaisut ja verkostokonseptit. Uuden ohjelmakauden kärkifokukset ovat edellisen ohjelmakauden toiminnan pohjalta terävöityneet maakunnan kärkiosaamislähtöisiksi. Teknologisia fokuksia on kolme: puettava teknologia, RFID ja anturiteknologiat sekä mobiiliteknologiat. JPT-klusterin visiona on, Softafoorumitoimintaa jatkettiin edellisellä ohjelmakaudella synnytetyllä konseptilla. Foorumeita järjestettiin viisi kappaletta ja toimintaan otettiin mukaan myös SIG (Special Interest Group) kokouksia, joissa oli soveltava teema. Vuonna 2007 järjestettiin Markkinointi SIG ja Hyvinvointi SIG tilaisuudet. SIGtoimintaa on tarkoitus laajentaa edelleen ohjelmakauden edetessä ottaen mukaan uusia teemoja. Niin osaamiskeskusohjelmaan kuin muihinkin alueen teknologiakehitystä tukeviin rakenteisiin panostaminen on kantanut hedelmää, ICT-toimialan kasvu on ollut aluella yhä voimakasta. Kasvu on tuntuvasti havaittavissa myös yritysten kanssa käydyissä keskusteluissa, ja merkittävä haaste onkin tukea oikeanlaisten osaajien löytymistä alueen yrityksiin syntyviin uusiin työpaikkoihin. Tämän toiminnan kehittämistä pitää jatkaa yhteistyössä kasvuyritysten ja uusia osaajia tuottavien oppilaitosten kanssa. Kasvu heijastelee myös yrityskentällä selvästi havaittavaa muutosta teknologiafokuksesta liiketoiminnan kehittämiseen. Yhä useampi alueen yrityksistä on päässyt toiminnassaan kypsempään vaiheeseen ja markkinoihin kiinni. ICTkasvuyritystoiminnan kehittäminen onkin tärkeä panosalue JPT-klusterin toiminnassa tulevina vuosina. 11

12 Kestomagneetit Uusimmat ja tällä hetkellä voimakkaimmat tunnetut kestomagneetit, NdFeB-pohjaiset magneetit yleistyvät jatkuvasti erilaisissa teknisesti kehittyneissä käyttökohteissa. Näitä ovat esimerkiksi energiaa säästävät sähkömoottorit ja -generaattorit. Magneettiteknolo Magneettiteknologiakeskuksessa selvitettiin magneettien yleistyvän käytön kannalta huomioitavaksi nousseita tekijöitä kuten raakaaineiden saatavuutta sekä magneettien pitkäaikaiskestävyyttä. Pitkäaikaiskestävyyden todentamiseksi käynnistettiin laajamittainen kokeellinen tutkimusprojekti, joka jatkuu vuoden 2008 puolelle. Uusista magneettien käyttökohteista tutkittiin magneettivaihteiston mahdollisuuksia. Suprajohteet Matalan lämpötilan suprajohteita käytetään yleisesti mm. sairaaloiden magneettikuvauslaitteissa. Erittäin voimakkaan magneettikentän aikaansaaminen edellyttää suprajohteiden käyttöä. Matalan lämpötilan suprajohteet tarvitsevat kuitenkin lähes -270 C lämpötilan toimiakseen. Magneettien pitkäaikaiskestävyyttä mitataan Helmholtz-kelan avulla. Magneettiteknologiakeskuksessa tehtiin selvitys uusimman suprajohdemateriaalin MgB 2 valmistuksesta ja soveltuvuudesta eri käyttökohteisiin. MgB 2 -johdinten käyttölämpötila on vain n C. Myös muiden ns. korkean lämpötilan suprajohteiden (käyttölämpötila -200 C tai alle), kuten YBCO- ja BSCCO-johdinten käyttömahdollisuuksia selvitettiin. Potentiaalisia käyttökohteita ovat mm. tuuligeneraattorit, magneettilaakerit, voimalaitosten virtakiskot ja suprajohtavat energiavarastot. Esiselvitykset näistä tehtiin vuoden 2007 aikana ja tarkemmat tutkimusprojektit käynnistynevät vuoden 2008 aikana. Vuonna 2007 jatkettiin Magneettiteknologiakeskuksen toiminnan kehittämistä päämäärinä sen vakiinnuttaminen ja vaikuttavuuden lisääminen. Yksikön toiminnan keskeisiä tavoitteita olivat oman asiantuntemuksen lisääminen ja sekä koti- että ulkomaisten yhteistyöverkostojen kasvattaminen. Oman asiantuntemuksen lisäämiseen on pyritty selvitysten kautta sekä osallistumalla alan seminaareihin ja konferensseihin. Selvityksiä tai tutkimusprojekteja on vuoden aikana toteutettu yhteensä 12 kappaletta. Yhteistyöverkkoja on kasvatettu lukuisilla vierailuilla yrityksissä (yli 20 kpl) ja tutkimuslaitoksissa sekä Suomessa että EUalueella, mm. Saksassa, Ranskassa ja Englannissa. Magneettiteknologiakeskuksen toiminta on jakaantunut neljään painopistealueeseen: kestomagneetit ja kestomagneettisysteemit, suprajohteet ja suprajohtavat magneetit, magneettinen mallinnus sekä magneettiset mittaukset. Jokaista painopistealuetta on vuoden aikana kehitetty vastaamaan paremmin alan teollisuuden tarpeita. Kestomagneetti- ja suprajohdealoilla on tehty lukuisia selvityksiä, joiden pohjalta ollaan käynnistämässä laajamittaisempia hankkeita yhdessä teollisuuden kanssa. Magneettinen mallinnus on keskittynyt lähinnä PK-yritysten tuotekehityshankkeiden tukemiseen. 12

13 giakeskus Pienimuotoisia mallinnusprojekteja on vuoden aikana toteutettu useita. Mittauspalveluiden osalta valmiuksia on kehitetty uusilla laitehankinnoilla sekä nykyaikaistamalla jo olemassa olevia mittauslaitteistoja. Tarjottavien mittauspalveluiden laajuus saatiin kattamaan merkittävimmät magneettisten materiaalien ja suprajohteiden karakterisointiin tarvittavat menetelmät. Kotimaassa Magneettiteknologiakeskus on saavuttanut tunnustetun aseman alalla. Tämä näkyy mm. toimeksiantojen ja yhteydenottojen selvänä lisääntymisenä vuoden 2007 loppupuolella. Näissä oli kyse sekä selvityksistä, mallinnuksista että magneettisista mittauksista. Yliopistoyhteistyö Tampereen teknillisen yliopiston kanssa on jatkunut tiiviinä koko vuoden. Yhteistyötä käynnistettiin myös Turun ja Jyväskylän yliopistojen sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun kanssa. Marraskuussa järjestetty Magneettiset materiaalit jatko-opintokurssi keräsi osallistujia useista yliopistoista ja myös yritysmaailmasta. Vuoden päätapahtuman, sarjassaan jo kolmannen pohjoismaisen seminaarin aiheena olivat magneettiset materiaalit ja niiden käyttökohteet. Tämä Advanced Magnetic Materials and their Applications 2007 seminaari keräsi Poriin 68 alan asiantuntijaa seitsemästä eri maasta. Luennoitsijoina kuultiin alan johtavia tutkijoita niin Europasta kuin Japanistakin. Vuoden 2007 aikana laadittiin myös sopimus FZ Karlsruhen ja Grenoblen Instituté Neelin kanssa yhteistyöstä eurooppalaisen suprajohdealan kesäkoulun järjestelyistä. Vuoden 2007 kesäkoulun järjesti FZ Karlsruhe ja vuonna 2008 kesäkoulun isäntänä toimii Magneettiteknologiakeskus. Uusin tuuligeneraattoriteknologia hyödyntää kestomagneetteja sähköntuotannossaan. Kestomagneettigeneraattorilla saavutetaan parempi hyötysuhde ja vähäisempi huollon tarve, kuin perinteisillä induktiogeneraattoreilla. Tulevaisuudessa tuuligeneraattoreissa voidaan hyödyntää myös suprajohteita. Suprajohteiden käyttö lisäisi generaattorien tehokkuutta ja pienentäisi painoa, mikä hyödyttäisi erityisesti merituulivoimaloita. 13

14 Vesi- Instituutti Verkostomateriaalien ja talousveden vuorovaikutuksia selvittävän tutkimuksen koejärjestelmä. Raumalla sijaitsevan Vesi-Instituutin toiminta kehittyi ja vakiintui vuonna Vuosi oli erittäin vilkas, ja hyvin selkeästi oli todettavissa, että Vesi-Instituutin asiantuntemusta ja tuottamaa tietoa tarvittiin monella taholla. Tämä ilmeni useina yhteistyöprojekteina ja toimeksiantoina. Toiminnan päämäärät ja tavoitteet Päämääränä oli Vesi-Instituutin toiminnan vakiinnuttaminen, asiantuntemuksen lisääminen, palvelujen tuotteistaminen, yhteistyöverkostojen kasvattaminen ja jatkorahoituksen turvaaminen. myös vedenkäsittelykemikaaleja koskeviin EU-säädöksiin ja standardeihin. Toimenpiteet ja toteutuneet tulokset Vesi-Instituutti oli edelleen mukana vaikuttamassa EAS:ään toimien expertryhmässä ympäristöministeriön toimeksiannosta ja materiaalien testausmenetelmästandardeja valmistelevissa työryhmissä. Instituutti hoiti ympäristöministeriön toimeksiannosta myös kansallisen EAS-seurantaryhmän vetotehtävät. Lisäksi osallistuttiin sosiaalija terveysministeriön toimeksiannoista juomavesidirektiivin revisioneuvotteluihin materiaaleja koskevan kohdan osalta. Tavoitteena oli hyvä ja turvallinen talousveden laatu ja turvalliset talousveden kanssa kosketuksissa olevat materiaalit. Tavoitteena oli myös seurata ja vaikuttaa suomalaisten yritysten ja vedenkuluttajien etujen mukaisesti EU:ssa valmisteilla olevaan tuotehyväksyntäjärjestelmään EAS, joka koskee talousveden kanssa kosketuksissa olevia materiaaleja sekä Näytteenotto talousvedestä. 14

15 Talousveden käsittelykemikaalien EU-standardoinnin valmisteluun ja revisiointiin osallistuttiin yhteistyössä Kemira Oyj Kemira Waterin ja Nordkalk Oyj Abp:n kanssa. Standardien ja säädösten asiantuntijapalvelut tuotteistettiin. Asiantuntemusta lisättiin selvityksellä suomalaisen talousveden laadusta, josta vuonna 2007 valmistui julkaisu Talousveden laatu Suomessa vuosina Työtä jatkettiin laajemmalla selvityksellä, johon liittyvä työ tehtiin pääasiassa kertomusvuonna. Raportti valmistuu alkuvuodesta Rahoittajina molemmissa selvityksissä olivat sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö ja vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto. Vedenlaatuselvitykset on laadittu kiinteässä yhteistyössä rahoittajien, Kansanterveyslaitoksen, Geologian tutkimuskeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Säteilyturvakeskuksen kanssa. Materiaaleista valmistui julkaisu Talousveden kanssa kosketuksissa olevat verkostomateriaalit Suomessa. Työtä jatkettiin selvityksellä materiaalien vaurioitumismekanismeista, mahdollisuuksista pidentää materiaalien käyttöaikaa sekä talousveden laadun merkityksestä materiaalien kestävyydelle. Raportti valmistuu alkuvuodesta Rahoittajina jälkimäisessä siemenrahaprojektissa olivat mm. Finanssialan Keskusliitto ja LVI-Talotekniikkateollisuus ry. Yhteistyötä tehtiin rahoittajien lisäksi Kiinteistöliiton, Oras Oy:n, Outokumpu Pori Tube Oy:n, Uponor Suomi Oy:n ja ympäristöministeriön kanssa. Yhteistyössä Kansanterveyslaitoksen, VTT:n ja Savonia AMK:n kanssa toteutettiin tutkimushanke, jossa selvitettiin viiden eri materiaalin vaikutusta talousveden laatuun sekä veden vaikutusta materiaaleihin. Tutkimus toteutettiin kertomusvuoden aikana. Tulosten analysointi ja raportti valmistuvat vuonna Vesi-Instituutti tuotti asiantuntijapalveluja kasvihuoneille ja talousveden laatuun ja riittävyyteen liittyviä palveluja kunnille ja yrityksille. Vesihuoltolaitosten henkilöstölle järjestettiin kuusi vesihygieniapassin testaustilaisuutta ja siihen liittyvää koulutusta. Tutkimustietokantaa kartutettiin edelleen, ja siinä on yli 1700 artikkelia tieteellisistä tutkimuksista. Vesi-Instituutin perusrahoittajina olivat Rauman kaupunki, Rauman Seudun Kehitys Oy, Satakuntaliitto, Outokumpu Pori Tube Oy, Uponor Suomi Oy ja Oras Oy. Ohjausryhmässä oli rahoittajien edustajien lisäksi edustaja Prizztech Oy:stä, VTT:ltä, Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksestä sekä ympäristöministeriöstä. Vuoden lopussa Vesi-Instituutin palveluksessa oli 6 henkilöä. Tavoitteiden toteutuminen Vesi-Instituutti toimi kiinteässä yhteistyössä yritysten, valtionhallinnon, vesihuoltolaitosten ja muiden alan toimijoiden kanssa tuottaen näiden tarvitsemia asiantuntijapalveluita ja vakiinnuttaen omaa toimintaansa. Osallistumalla alan säädösten ja standardien valmistelutyöhön EU:ssa Instituutti on saavuttanut vahvan osaamisen. Vuoden aikana tuotettu lisätieto vankentaa Instituutin toimintaa entistä paremmin alansa johtavana suomalaisena asiantuntijana. Lisätiedon avulla voitiin myös paremmin vaikuttaa talousveden laadun ja sen kanssa kosketuksissa olevien materiaalien turvallisuuden lisäämiseen sekä EAS-järjestelmän ja vedenkäsittelykemikaalistandardien sisältöön. Toimintaa vuonna 2007 kuvaavia lukuja 2 teosta Vesi-Instituutin julkaisusarjaan (yhteensä 208 sivua) 5 Vesi-Instituutissa laadittua artikkelia (3 suomalaista, 2 kansainvälistä ammattilehteä) 6 alan ammattilehteä julkaisi artikkelin Vesi- Instituutin toiminnasta 8 juttua satakuntalaisissa tiedotusvälineissä 4 artikkelia PrizzUutisissa 6 uutiskirjettä 1600 talousvesialan asiantuntijalle 11 esitelmää eri tilaisuuksissa 2 järjestettyä seminaaria, yhteensä 180 osanottajaa 1 alan yritysten tapaaminen Porissa 15

16 Innovaatioja yrityspalvelut Yritysten liiketoiminnan kehittäminen on innovaatio- ja yrityspalvelujen keskeinen tehtävä. Liiketoiminnan kehittämisen asiakkaita ovat alkuvaiheen yritykset, kasvuun tähtäävät yritykset sekä liiketoimintaverkostot, jotka haluavat kehittää verkostolle yhteisiksi tunnistettuja teemoja. Liike-elämän muutosajureita vuonna 2007 olivat tuottavuuden ja kasvuyrittäjyyden korostuminen, globaali liiketoimintaverkostojen hyödyntäminen, liiketoiminnan ennakointitiedon merkitys ja uusien liiketoimintamallien systemaattisempi innovointi. Kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyi ikärakenteen muutosten seurauksena ja ulkomaisten osaajien suhteellinen osuus suomalaisissa yrityksissä lisääntyi. Nämä muutokset koskettivat erityisesti Satakunnalle tärkeää teknologiateollisuuden toimialaa. Liike-elämässä tapahtuvien muutosten ennakointi ja havainnointi on keskeinen osa innovaatio- ja yrityspalveluyksikön toimintaa. Yritysten tarpeet ja muutokset markkinoilla vaikuttavat toiminnan sisältöön. Marraskuussa 2007 toteutettiin laaja satakuntalaisille yrityksille ja yrityskehittäjille suunnattu selvitys liiketoiminnan kehittämistarpeista. Kyselyyn vastasi yhteensä noin 450 vastaajaa. Vastaajat painottivat tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta tärkeiksi kehittämiskohteiksi strategisen suunnittelun, verkostoitumisen sekä myynnin ja markkinoinnin osaamisen kehittämisen. Rakenteet muutoksessa Uuden ohjelmakauden myötä innovaatio- ja yrityspalveluyksikön toimintaympäristössä tapahtui muutoksia. Näitä muutoksia olivat osaamiskeskusja aluekeskusohjelman rakenteen muuttuminen osaamisklusterikeskeiseksi, rakennerahastojen kansallisten osuuksien pieneneminen Länsi-Suomessa ja kuntien palvelurakennemuutos ja niihin liittyvät aluerakenteelliset vaikutukset. Osaamisympäristössä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen vastuuta innovaatioiden kaupallistamiseen lisättiin. TEKESin rahoittaman TULI-ohjelman (Tutkimuksesta Liiketoimintaa) hallinnointivastuun siirto yliopistoille antoi yhden instrumentin tutkimustulosten kaupallistamiseen. Porin yliopistokeskuksessa TULI-ohjelmaa toteutettiin verkostoyhteistyönä Vaasan yliopiston koordinoimana. Yrityspalvelujen rakenteellisen muutoksen tavoitteena kansallisesti oli tehokkuuden lisääminen. Painotukset innovatiivisten yritysten, kasvuyritysten ja omistajavaihdoksessa olevien yritysten rahoitukseen selkeyttivät osaltaan palveluiden kanavoitumista. TEKESin rahoitusroolin laajentaminen innovaatioiden Ennakointi nousi vuoden 2007 aikana yhdeksi keskeiseksi teemaksi Innovaatio- ja yrityspalveluiden toiminnassa. Ennakointiseminaari keräsi yli 150 kiinnostunutta kuulijaa. 16

17 kaupallistamiseen toi uusia mahdollisuuksia käynnistää erityisesti liiketoiminnan kehittämishankkeita. Julkisen yrityskehityspalvelujen painopiste muuttui osittain tilaaja/ toimittaja-mallin mukaisesti entistä laajempaan markkinaehtoisien palvelujen hyödyntämiseen. Innovaatio- ja yrityspalvelujen osalta se tarkoitti siirtymistä asiantuntijuuden välittäjän roolista enemmän toteuttajan rooliin. Rahoittajien ja seudullisten elinkeinoyhtiöiden rooli tilaajana selkiytyi. Mikä muuttui innovaatioja yrityspalveluyksikössä? Innovaatioympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin ja niiden mukanaan tuomiin haasteisiin varauduttiin innovaatio- ja yrityspalveluyksikössä joustavasti. Yksikön rakennetta ja kehittämisessä hyödynnettäviä työkaluja uudistettiin. Myös liiketoiminnan kehittämispalveluiden toiminta-aluetta laajennettiin. Toimintaa laajennettiin kansallisesti Satakunnan ulkopuolelle ja Eurooppaan. Kansainväliset yhteistyöhankkeet suuntautuivat lähinnä Baltian maihin, Saksaan ja Itävaltaan. Yksikössä kehitettyjen liiketoiminnan perusanalyysityökalujen (Basic) ja kehittämisohjelmien (Advanced) tuotteistaminen ja hyödyntäminen yrityksissä kasvatti voimakasta mielenkiintoa. Yli sadalle satakuntalaiselle yritykselle toteutettiin liiketoiminnan Basicperusanalyysi ja noin kahdellekymmenelle yritykselle laadittiin Advanced-kehittämisohjelma. Yrityskehittämisen työkalujen hyödyntämiseen kehitetty liiketoiminnan kehittämisen toimintamalli nk. Satakunnan malli herätti paljon mielenkiintoa kansallisesti. Myös yritysten ja toimintaverkostojen suorien toimeksiantojen määrä lisääntyi aikaisemmasta. Innovaatio- ja yrityspalveluyksikön hallinnoimissa hankkeissa toimintaansa kehitti merkittävä joukko satakuntalaisia yrityksiä. Vuonna 2007: Hautomossa 13 yritystä Hautomoyritysten saama julkinen rahoitus Hautomoyritysten saamat yksityiset sijoitukset Liiketoiminnan kehittämistoimenpiteitä toteutettiin 180 yrityksessä Liiketoiminnan perusanalyysejä (Basic) tehtiin satakuntalaisille yrityksille 110 kpl Liiketoiminnan kehittämisohjelmia (Advanced) tehtiin satakuntalaisille kasvuyrityksille 20 kpl 17

18 Yliopistokeskuksen palvelut Yliopistokeskuksen palvelut koostuivat vuonna 2007 jokapäiväisestä palvelutoiminnasta, kahdesta erillishankkeesta ja sovittujen yliopistokeskuksen kehittämistoimenpiteiden toteutuksesta. Palvelutoiminta on vakiintunut, ja palvelukeskus tulee toimineeksi viisi vuotta. Palvelukeskuksessa työskenteli 7 kokoaikaista työntekijää ja 2 osa-aikaista. Merja Lehtonen nimitettiin palvelupäälliköksi , ja hän vastaa päivittäisten palvelujen toimivuudesta. Palvelukeskuksen johtajana on toiminut yksikön perustamisesta asti Kari Kukkonen. Porin yliopistokeskuksen rekrytointipalvelut -hanke päättyi vuoden 2007 lopussa ja syksyllä alkoi Porin yliopistokeskuksen opiskelijamarkkinoinnin kehittäminen -hanke. Tavoitteena kehittyä tunnetuksi palvelutoimittajaksi Palvelukeskus toimii Porin Puuvillan kiinteistössä Porin yliopistokeskuksen vuokranantajana ja palvelutoimittajana. Yliopistokeskuksessa toimivat yksiköt pystyvät näin keskittymään ydinosaamisalueeseensa, opetukseen ja tutkimukseen. Yksikön päämääränä on kehittyä palveluasenteestaan ja asiakastyytyväisyydestään tunnetuksi monikäyttäjäkiinteistöjen palvelutoimittajaksi. Toiminnallisena tavoitteena on säilyttää asiakastyytyväisyys hyvällä tasolla ja saavuttaa taloudellisesti positiivinen tulos. Palvelukeskuksesta on tarkoitus tehdä Prizztech Oy:n tytäryhtiö vuoden 2008 aikana. Yhteistyö ohjaa toimintaa Palvelukeskuksen toimintaa ohjaa emoyliopistojen kanssa pidettävä yhteistyökokous, joka kokoontui 2 kertaa vuoden 2007 aikana. Palvelukeskus vastaa yliopistokeskuksen hallintoryhmän ja viestintäryhmän toiminnasta, ja palvelukeskuksen johtaja on yliopistokeskuksen johtoryhmän pysyvä asiantuntijajäsen. Hallintoryhmä kokoontui 4 kertaa ja viestintäryhmä 10 kertaa. 18

19 Vuoden 2007 keskeiset toteutetut toimenpiteet olivat: Yliopistoyksiköiden vuokra- ja palvelusopimusten eriyttäminen ja toimintamallin uudistaminen alkaen, vuonna 2006 tehdyn kilpailutuksen pohjalta Yliopistokeskuksen rakentamishankkeiden läpivienti ja tilojen käyttöönotto: 1. kerroksen laajennus (mm. uudet opiskelijatilat ja TaiKin laajennus) Tampereen teknillisen yliopiston 1. kerroksen laboratoriotilojen muutostyöt Laboratoriotilojen keskittämisen ja vapautuneiden tilojen uudelleenkäytön suunnittelu ja käyttöönotto Opetusteknologian kehittämistoimien toteutus (mm. videoneuvottelujärjestelmä) Palvelukeskus taittoi ja kuvitti Porin yliopistokeskuksen 2006 toimintakertomuksen. Tulokset 2007 Palvelukeskus saavutti taloudelliset tavoitteet vuonna 2007 ja pääsi hieman positiiviseen tulokseen. Liikevaihto oli hieman alle 2,1 miljoonaa euroa. Asiakastyytyväisyys on pysynyt hyvällä tasolla. Porin yliopistokeskuksen rekrytointipalvelut -hanke alkoi ja päättyi Näkyvimpiä tapahtumia hankkeessa olivat kahdet SAMKin ja Diakin kanssa yhteistyössä järjestetyt rekrytointimessut opiskelijoille. Messut pidettiin Porin Promenadikeskuksessa ja niihin osallistui yhteensä noin 50 työnantajaa ja 700 opiskelijaa eri oppilaitoksista. Toinen Porin yliopistokeskuksen kannalta merkittävä hanke, Porin yliopistokeskuksen opiskelijamarkkinoinnin kehittäminen, käynnistettiin Satakuntaliiton ja Porin kaupungin rahoituksella syyskuussa Hanke onnistui ohjausryhmän mielestä poikkeuksellisen hyvin. Hankkeen työntekijät tapasivat paljon potentiaalisia opiskelijoita, ja hanke sai runsaasti mediajulkisuutta. Toiminta jatkuu Porin yliopistokeskuksen opiskelijamarkkinointi hankkeella, joka tähtää yhteistyön lisäämiseen Satakunnan korkeakoululaitoksen toimijoiden kanssa. Sidosryhmät Palvelukeskuksen keskeisimpiä sidosryhmiä ovat yliopistokeskuksessa toimivat yliopistoyksiköt: Tampereen teknillinen yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto, Tampereen yliopisto ja Taideteollinen korkeakoulu. Muita yhteistyökumppaneita ovat mm. Porin Ylioppilasyhdistys Pointer ry, Länsi-Suomen kesäyliopisto, Amica Ravintola Sofia ja Suomen Ilmailuopisto (hanke päättyi ). Ulkopuolisia tilavuokraajia oli vuoden 2007 aikana noin 30. Alihankkijat ovat olennainen osa palveluketjua. Tärkeimpiä näistä ovat Renor Oy, ISS Security Oy, Siivous Rannikko ja Tampereen teknillinen yliopisto. Palvelukeskus toimii Porin yliopistokeskuksen vuokranantajana ja palvelutoimittajana. Yliopistokeskus on 2700 opiskelijan, 220 asiantuntijan ja viiden yliopiston monitieteinen tiede- ja taideyhteisö. 19

20 Satakunnan Energiatoimisto Satakunnan Energia-toimisto on alan verkosto-osaaja ja projektihallinnan asiantuntijaorganisaatio. Toiminnan lähtökohtana on maakunnan energia- ja ympäristöalaan liittyvien yritysten ja yhteisöjen kilpailukyvyn vahvistaminen. Tavoitteena uusiutuvien energialähteiden käyttö ja kestävä kehitys Satakunnan energiatoimiston tavoitteena on yhteistyössä alueen yritysten ja yhteisöjen kanssa käynnistää, hallinnoida, suunnitella ja edistää energia- ja ympäristöhankkeita, joissa lisätään uusiutuvien energialähteiden käyttöä tai pyritään ympäristöystävällisempään, kestävän kehityksen huomioivaan energiantuotantoon ja energiankäyttöön,. Päähankkeissa keskityttiin puuenergiaan ja ilmastoohjelmaan. Uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton edistäminen on vahvasti mukana toiminnassa. Puuenergia Satakunnassa on hanke, jonka tavoitteena oli uusien tulolähteiden ja työpaikkojen luominen hyödyntämällä puuenergian käytön lisäämisen ja puuenergiatuotantoketjun tarjoamat mahdollisuudet. Lisäksi tavoitteena oli maaseudun pienyritystoiminnan turvaaminen sekä maaseudun ja maatilojen elinkeinorakenteen monipuolistaminen. Hankkeessa keskityttiin hake- ja pellettiperusteisen puuenergian käytön luoman yritystoiminnan lisäämiseen Hanke toteutettiin yhteistyönä Lounais-Suomen Metsäkeskuksen kanssa. Hankkeen avulla jatkettiin puuenergianeuvoja toimintaa Satakunnassa. Ilmastonmuutos ja sen tiedostaminen johti mm. Porin seudun ilmasto-ohjelman (ILPOS) hankkeen käynnistymiseen. Porin seutukunnalle valmistui vuoteen 2020 ulottuva yhteinen ilmasto-ohjelma. Ilmasto-ohjelmamallin perusteella voidaan vastaavia ilmasto-ohjelmia toteuttaa myös muissa seutukunnissa. Ohjelman toteutuksessa huomioitiin jo tehtyjä kansallisen tason energia- ja ilmastostrategioita sekä Lounais-Suomen ympäristöohjelma. Toiminnan vaikuttavuus Toimintakauden aikana on energia ja ympäristö -hankkeisiin ja toimintaan osallistunut n. 35 eri tahoa (yritystä, tutkimuslaitosta ja kuntia), joista hankkeissa mukana on ollut n. 20 asiantuntijaa. Koulutus- ja tiedotustilaisuuksia on järjestetty 4 kpl, joihin on osallistunut n.300 henkilöä. 20

21 Äetsän Vetykylä Äetsässä on tuotettu vetyä vuodesta 1939 alkaen. Vety käytetään tehtaan ja Äetsän keskustaajaman lämmitykseen 30 MW:n tehoisessa lämpökeskuksessa. Prizztech Oy:n koordinoima yritysten ja tutkimuslaitosten ryhmä on koerakentanut ja seurannut vetyteknologian kehitystä Äetsässä15 vuoden ajan. Yksikön päämäärä ja tavoitteet Toimenpiteiden päämääränä on, että Äetsän vetykylä on vuonna 2013 merkittävä toimija Eurooppalaisessa vetykyläverkostossa. Äetsän Vetykylä haluaa olla alan pysyvä toimija olemassa olevien instituuttien kumppanina. Käytännöllisen kokeilutoiminnan keskittämisellä voitaneen maksimoida panostuksen vaikutukset. Toimintatapoja ovat tiedotus, koulutus, kehittämis- ja kokeiluhankkeet sekä investoinnit testaustiloihin, vedyn tuotantoon, jakeluun ja käyttöön. Äetsän vetykylä kytkeytyy vahvasti osaamiskeskusohjelmaan. Toteutuneet toimenpiteet Toimintavuoden aikana toteutettiin selvitys tuulisähkön varastoimisesta vetyyn sekä aloitettiin vetyteknologiaa käyttävien toimijoiden selvitys. Tutkittiin vetyajoneuvon hankintamahdollisuuksia ja selvitettiin mahdollisuuksia rakentaa matalaenergiakylä Äetsään. Hanke osallistui teknologiateollisuuden polttokennotyöryhmän toimintaan. Kesällä kilpailtiin Tekesin polttokennoohjelman koordinaattorin roolista ja jäätiin hyvälle kakkostilalle. Toteutuneet tulokset Hankkeessa toteutettiin selvitys tuulisähkön varastoimisesta vetyyn. Esiselvitykset vetyajoneuvon hankintamahdollisuudesta ja matalaenergiakylän rakentamista valmistuivat vuoden aikana. Vetyautot ovat jo tätä päivää. Äetsän vetykylän toimintaan ovat osallistuneet mm. seuraavat toimijat: Merinova Oy, VTT, TTY, PVO, Outotec Research Oy, Woikoski Oy, Gasum Oy, Hermia, Vammalaseudun yrityspalvelu Oy, Kemira Oyj, Leppäkosken Sähkö Oy, Wartsila Oyj, Äetsän kunta, Pirkanmaa liitto, Satakuntaliitto, Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan Energiatoimisto. 21

22 Tuloslaskelma 2007 Krnro LIIKEVAIHTO , ,73 Liiketoiminnan muut tuotot ,97 Materiaalit ja palvelut: Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,25 Ulkopuoliset palvelut , ,51 Materiaalit ja palvelut yhteensä: , ,76 Henkilöstökulut: Palkat ja palkkiot , ,07 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,80 Muut henkilösivukulut , ,81 Henkilöstökulut yhteensä: , ,68 Poistot ja arvonalentumiset: Suunnitelman mukaiset poistot , ,64 Poistot ja arvonalentumiset yhteensä: , ,24 Liiketoiminnan muut kulut , ,17 LIIKEVOITTO/-TAPPIO , ,45 Rahoitustuotot ja -kulut: Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista ,80 Muut korko- ja rahoitustuotot / muilta 4 360, ,03 Korko- ja muut rahoituskulut / muille , ,57 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä: , ,54 VOITTO/TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA , ,91 Tuloverot , ,79 TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO , ,12 22

23 Tase 2007 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1 597, ,74 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto , ,56 Muut aineelliset hyödykkeet 482,51 482,51 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 9 681, ,08 Pysyvät vastaavat yhteensä , ,89 VAIHTUVAT VASTAAVAT Myyntisaamiset , ,10 Muut saamiset , ,45 Siirtosaamiset , ,47 Rahat ja pankkisaamiset , ,01 Vaihtuvat vastaavat yhteensä , ,03 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,92 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osa ke pä äoma , ,0 0 Edellisten tilikausien voitto/tappio yht , ,24 Tili kauden voit to / t appio yhteensä , ,12 Oma pääoma yhteensä , ,36 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot , ,51 Ostovelat , ,97 Muut velat , ,45 Siirtovelat , ,63 Vieras pääoma yhteensä , ,56 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,92 Virallinen tilinpäätös on nähtävissä toimistossamme, Tiedepuisto 4, Pori. 23