RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 SOERON YHTEISETSÄ NUI-PUSULA KIVIJÄRVI, SÄRKIJÄRVI, PATAO, VAHERAJÄRVI, SAARIJÄRVI, SAARILAI, SIRKKALAI, LAUTA- LAI, KAKSINAINEN, POJAO. RANTA-ASEAKAAVAN UUTOS KAAVAUUTOSEHDOTUS / 0..0 KAAVASELOSTUS Laatija: Juha Poutanen, dipl.ins. Linnankatu 9 00 Hämeenlinna puh sähköposti: juha.poutanen(at)poutanenoy.fi Hyväksymiskäsittelyt: Ympäristölautakunta: 5/00 Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto:

2 . PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. Alueiden sijainti Kaavamuutosalueet sijaitsevat valtatie :n eteläpuolella noin 0 km Karkkilasta länteen päin. Kaavamuutosalueet sijoittuvat usean eri järven alueille. Liitekartta.. Kaavamuutosten tavoitteet Kaavamuutosten tavoitteena on:. nostaa muutokseen sisältyvien Kivijärven lomarakennuspaikkojen rakennusoikeutta ja osoittaa järven etelärannalle kantatilamitoitukseen perustuen lisää rakennusoikeutta.. tarkastella yhteismetsän Nummi-Pusulan kaikkien ranta-alueiden kokonaismitoitusta kantatilaselvityksen pohjalta ja osoittaa lisärakennusoikeutta kantatilamitoituksen perusteella.. Vahermajärven ja Saarijärven ranta-asemakaavojen metsätalousalueiden aikoinaan tehtyjä (ylisuuria) rajauksia on ollut tarkoitus supistaa käsittämään pääosin vain vesistöjen rantavyöhykkeet (noin 00 m). Tästä tavoitteesta on luovuttu kunnan vaatimuksesta kaavamuutostyön aikana ja metsätalousalueet osoitetaan voimassaolevien kaavojen mukaisina.. Kaavatyön aikana on kunnan taholta korostettu tavoitteina myös arvokkaiden luontokohteiden ja alueiden sekä virkistystarpeiden osoittamista kaavassa tarkoituksenmukaisilla merkinnöillä.. Liiteasiakirjat - yleiskartta kaava-alueista : ote maakuntakaava - otteet voimassaolevista ranta-asemakaavoista - mitoitusselvitykset - kaavakartat :000 (Kivijärvi ja Särkijärvi ), :0000 (muut alueet)

3 . uu käytetty lähdemateriaali - Kivijärven rantakaava-aineisto - Vahermajärven, Saarijärven, Liesjärven ja Salkolanjärven rantakaavaaineistot - Luontoselvitys, FK Teppo Häyhä Kivijärven luontoselvitys, Luk atti Kouvo, 00 - Somero Ym. metsätaloussuunnitelma (metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt) kartta : useoviraston kirje , uinaisjäännökset kaava-alueella (ei ole tiedossa olevia, ei vaadi erillistä selvitystä) - kaavamuutosalueiden luontokohteiden maastokartoitus, ympäristöpäällikkö Risto urto, kirje TIIVISTELÄ Kaavamuutoksella on nostettu Kivijärven vanhojen RA-rakennuspaikkojen rakennuspaikkakohtaista rakennusoikeutta omarantaisilla rakennuspaikoilla 0 k-m:iin ja yhteisrantaisilla rakennuspaikoilla 00 k-m:iin. Kaavamerkintöjä on yksinkertaistettu ja yhdistetty UV ja LV alueilla. VP-alueet on osoitettu U-merkinnöin. RR- ja R- merkinnät on muutettu pääosin - merkinnöiksi. Kivijärven etelärannalle on osoitettu uutta omarantaista RArakennuspaikkaa yhteen kortteliin. Särkijärvelle on osoitettu kpl uusia omarantaisia rakennuspaikkoja yhteen kortteliin. Patamolle ja Vahermajärvelle on osoitettu virkistysaluevaraukset sekä koko alueelle maakuntakaavan mukainen ulkoilureittivaraus. Patamon rannat, Särkijärven Hyrkkölänniemen alue sekä pääosin Kivijärven etelä- ja itärannat on osoitettu Y-alueina korostamaan ko. rantaosuuksien maisemallista suojelua. Luonnonsuojelualueita on osoitettu järvien välisten laskupurojen ympäristöön, muutamille pienille lammille sekä kalliomaisema-kohteisiin. Lisäksi on osoitettu -alueille ja VR-alueille -rajausalueita ympäristöltään arvokkaille kohteille luontoselvitysten perusteella.. LÄHTÖKOHDAT. Selvitys suunnittelualueen oloista.. Alueiden yleiskuvaus Kaavamuutosalueet muodostuvat Kivijärven ja Särkijärven alueista sekä Vahermajärven ja Saarijärven rantakaavojen metsätalousalueista... Luonnonympäristö Kivijärven kaavamuutosalueet ovat järven pohjois- ja länsirannalla pääosin jo rakennettuja rakennuspaikkoja. uilta osin Kivijärven muutosalue on yhteisrantaisten rakennuspaikkojen yhteiskäytössä olevia rantavyöhykkeitä sekä tavallista metsätalousmaata.

4 Kivijärven. luontoselvitys on tehty vuonna 00. Selvityksen mukaan järven itäkulmassa oleva suljettu lahdenpohjukka on arvokas elinympäristö, joka tulisi jättää rakentamattomaksi. Särkijärven kaava-alue on Hyrkkölänniemen osalta harvennettua mäntypuustoista talousmetsää sekä muun rannan osalta nuorta tai keski-ikäistä sekametsää. Särkijärven itäosassa on metsälain mukainen arvokas pienvesistö (laskupuro). Yhteismetsän muilta alueilta on tehty metsätaloussuunnittelun yhteydessä arvokkaiden elinympäristöjen kohteiden kartoitus. Kartoituksen tulokset on huomioitu kaavamuutoksessa. Luontoselvitystä on täydennetty vuonna Rakennettu ympäristö Rakennuskanta RA-rakennuspaikkojen rakennuskanta Kivijärvellä koostuu pääosin 970- luvulla rakennetuista kevythirsi- tai lautarakenteisista lomarakennuksista. Osa rakennuksista on hirsirakenteisia ja rakennettu myöhemmässä vaiheessa. Kivijärvellä on yhteismetsän alueella laskennallisia omarantaisia lomaasuntoja noin 7 kpl. uulla osalla Kivijärveä on kaavamuutosalueiden ulkopuolella omarantaisina rakennettua lomarakennuspaikkaa sekä Heinästenrannan rantakaava-alueella oleva saunarakennus. Heinästenrannan yhteisrantaiset rakennuspaikat sijaitsevat etäämmällä rannasta ns. kuivan maan tontteina. Särkijärvellä muulla osalla on noin 0 kpl omarantaisia loma-asuntoja usean eri tilan alueella. Saarijärvellä on yhteismetsän alueella noin 5 laskennallista omarantaista loma-asuntoa ja muulla osalla järveä noin 75 kpl loma-asuntoja. Vahermajärvellä on yhteismetsän alueella noin 0 kpl laskennallista omarantaista loma-asuntoa ja muulla alueella noin 0 kpl. Saarilammella on kpl muiden maanomistajien loma-asuntoja. Virkistysalueet, reitistöt ja muut yleiset alueet Kaavamuutosrajauksella ei ole tällä hetkellä yleisiä virkistysalueita, maakuntakaavan ulkoilureittilinjaukset kulkevat kahdesta kohtaa kaavamuutosalueen läpi. uita yleisiä alueita ei kaavamuutoalueella myöskään ole. Kaavamuutoksessa osoitetaan lähemmin uusia virkistysalueita Patamolle sekä Vahermajärvelle sekä maakuntakaavan ulkoilureittien linjaukset.

5 5 Palvelut Vesistöt Peruspalvelut saadaan Pusulan kirkonkylästä, noin 5 km. Kivijärven kokonaispinta-ala on n. 80 ha ja kokonaisrantaviivaa on yhteensä n. 6. km. Järvi laskee Patamoon ja edelleen Vainijokea myöten länteen. Särkijärvi on pinta-alaltaan noin 60 ha ja kokonaisrantaviivaa on yhteensä noin 7 km. Järvi laskee Patamoon ja edelleen Vainijokea myöten länteen. Saarijärvi laskee Jäljänjärven ja Antiaisen kautta Vahermajärveen ja edelleen Tarkelanjärven kautta Karjaanjoen vesistöön... aanomistus Kaavamuutosalueiden vanhat lomarakennuspaikat ovat Someron Yhteismetsän vuokraamia rakennuspaikkoja. Yhteismetsä omistaa kaavamuutosalueet.. Suunnittelutilanne.. Aluetta koskevat suunnitelmat ja muut kaavat Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet aakuntakaava Yleiskaava Kaavamuutosalueille ei kohdistu valtakunnallisia suojelu- tai virkistysalueita. Valtakunnalliset alueidenkäytön muut tavoitteet ilmenevät pääosin maakuntakaavoituksen kautta. Valtakunnallisia maankäyttötavoitteita on arvioitu kaavan suhteen kohdassa 5.. Kaavoitettava alue kuuluu Uudenmaan liiton alueeseen. aakuntakaavassa ulkoilureittilinjaus kulkee Saarijärven etelärannan kautta Kivijärven ja Patamon välistä länteen, toinen haara kulkee Vahermajärven länsikulman kautta lounaan suuntaan..vaihemaakuntakaavassa pääosa muutosalueesta sijoittuu LY-alueelle, metsätalousvaltainen alue, joka on laaja yhtenäinen ja elokogisen verkoston kannalta merkittävä. Liitekartta. Alueella ei ole oikeusvaikutteisia yleiskaavoja. Kaavamuutoksissa on otettu huomioon soveltuvin osin yleiskaavan sisältövaatimukset. Koko kunnan yleiskaavaa on aloitettu laatia v. 00.

6 6 Rantakaavat ( Someron Ym:n alueilla ) Rakennusjärjestys uutosalueille on vahvistettu rantakaavat 970-luvun alkupuolella. Rantakaavojen pienennöskopiot muutosalueilta liitteinä. Erillisiä rantakaavoja on. Kivijärvellä,. Vahermajärvi-Patamo-Särkijärven alueilla ja. Saarijärvellä. Lisäksi Nummi-Pusulan kunnan alueella (eivät sijaitse kaavamuutosalueilla) on Someron Yhteismetsän rantakaavat Salkolanjärvellä ja Liesjärvellä. Kaava-alueella noudatetaan Nummi-Pusulan rakennusjärjestystä. Pohjakartat Rakennettujen RA-kortteleiden ympäristöstä Kivijärvellä on laadittu uusi :000 kaavan pohjakartta. uulla osalla Kivijärveä käytetään aikaisempaa :000 pohjakarttaa. Särkijärvellä käytetään uutta :000 pohjakarttaa RAkortteli-alueiden ja lähiympäristön osalta. uulla osalla käytetään alueiden laajuuden vuoksi :0000 maastotietokannan pohjakarttaa. Pohjakartat on hyväksytty Kivijärven :000 ja koko alueen :000 kartan osalta sekä Särkijärven osalta..0.. ASEAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET. Kaavan suunnittelun tarve Kaavamuutoksen laatiminen tuli vireille vuonna 00 Someron yhteismetsän aloitteesta.. Suunnittelun käynnistäminen ja päätökset Kaavamuutoksesta laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty Nummi-Pusulan kunnassa nähtävillä aikana. RL:n 6 mukainen viranomaisneuvottelu on pidetty Uudenmaan ympäristökeskuksessa Kaavamuutouonnos on pidetty nähtävillä kunnassa välisenä aikana ja siitä on pyydetty lausunnot. Kaavoittaja on antanut vastineet lausunnoista ja saaduista mielipiteistä. Kaavaratkaisuista on neuvoteltu kunnan kanssa useita kertoja vuoden 006 ja 007 aikana. Kunnan kaavoitustoimikunta on antanut v.007 päätöksen, jossa on on määritelty kaavaratkaisun sisältö, jonka mukaisena kunta vie kaavaa eteenpäin.

7 7 - Kivijärvelle uutta RA-rakennuspaikkaa - Kivijärven itäpohjukka osoitetaan -alueena - Särkijärvelle uutta RA - Saarilammelle eikä Saarijärvelle voi osoittaa yhtään uutta rakennuspaikkaa Kaavaehdotukseen on tehty edellä mainitut korjaukset ja lisäykset. Kaavoitustoimikunta on käsitellyt kaavaehdotusta 9/00 ja esittänyt vielä seuraavia tarkennuksia ja lisäyksiä kaavaan : -Ranta-asemakaavan pohjakartan on oltava kaavoitusmittausasetuksen (8/999) mukaisesti hyväksytty. Karttalehdille /, / ja / on lisättävä pohjakartan hyväksymistä koskeva merkintä. - RA-korttelin rakennusoikeudeksi merkitään ehdotuksessa yhteensä 0 k-m yhtä rakennuspaikkaa kohti. Tästä loma-asunto voi olla enintään 00 k-m. -yllyojan -alue tulee kauttaaltaan osoittaa niin leveänä, että se mahdollistaa pienveden luontoselvityksessä todettujen arvojen turvaamisen. - Patamojärven rantojen Y -aluevaraus osoitetaan kauttaaltaan vähintään 0 m leveänä. -Ulkoilureitin sijasta käytetään selitystä ohjeellinen ulkoilureitti. Em. tarkistukset ja lisäykset on tehty kaavaehdotukseen (..0 ). Kaavoitustoimikunta käsitteli ehdotusta Särkijärven alueelle voidaan osoittaa rakennuspaikkaa, alue on osoitettava :000 hyväksytyllä pohjakartalla, Kivijärven VL-yk alueiden saunarakennukset osoitettava 5 m etäisyydelle rantaviivasta, Vaherman VR-alueelle lisättävä luontoselvityksen (lo) rajaus. Em. tarkistukset ja lisäykset on tehty kaavaehdotukseen ( 0..0 )... Osallistuminen ja yhteistyö Kaavan osallisia ovat:.. Yksityiset ja yhteisöt: - kaava-alueen maanomistaja Someron yhteismetsä - " tontinvuokraajat (Kivijärvi) - muut lähialueen maanomistajat ja asukkaat - Kärkölän kyläyhteisö ry... Viranomaiset :

8 8 - Nummi-Pusulan kunta - Uudenmaan ELY-keskus - Uudenmaan Liitto - Someron kaupunki ( Someroon rajoittuvilta osin ) - Häme-Uusimaa metsäkeskus.. Vireilletulo Kaavamuutos laitettiin vireille 8.00 aikana. Kunta on kuuluttanut hankkeen vireilletulon 8-9/00 aikana... Osallistuminen ja vuorovaikutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä kunnassa kaavoitustyön aikana. Kaavamuutoksesta on pidetty RL:n mukainen aloitusneuvottelu kunnan ja ympäristökeskuksen kanssa ja työneuvottelu Kaavaluonnoksesta on neuvoteltu erikseen kunnan kanssa useaan otteeseen. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä /005-/006 aikana ja siitä on pyydetty lausunnot ja saatu mielipiteitä. Kaavaluonnosta on korjattu useaan otteeseen luonnosvaiheen jälkeen kunnan kanssa käytyjen neuvottelujen, lausuntojen ja muistutusten pohjalta.. Ranta-asemakaavan tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on nostaa Kivijärven kaava-alueella lomarakennuspaikkakohtaista rakennusoikeutta tarkoituksenmukaisen lisä- ja täydennysrakentamisen rakentamisen mahdollistamiseksi. Samalla tarkistetaan ja selkeytetään kaavamääräyksiä. Yhteismetsän ranta-alueiden kantatilamitoitukseen perustuen osoitetaan uutta rakennusoikeutta Kivijärvelle ja Särkijärvelle. Kaava-alueelle osoitetaan arvokkaat luontokohteet sekä kpl virkistysalueita ja ulkoilureittivaraus. 5. ASEAKAAVAN KUVAUS 5. Yleistä Kaavan muutoksella Kivijärvellä on lisätty vanhojen lomarakennuspaikkojen rakennusoikeutta sekä osoitettu kpl uusia RA-rakennuspaikkoja Kivijärven etelärannalle. Särkijärvelle on osoitettu kpl uusia RA-rakennuspaikkoja.

9 9 5.. itoitus 5. Aluevaraukset Kaavamuutoksen uusien rakennuspaikkojen mitoitus perustuu yhteismetsän Nummi-Pusulan kunnan alueella olevien vesistöjen yhteenlaskettuun muunnettuun rantaviivamäärään ja tähän mennessä rantakaavoissa käytettyyn rakennusoikeuteen. Emätilaselvitystä ei ole tehty, koska kyseessä on yhteismetsä, joka on perustettu jo 950-luvulla. Yhteismetsän alueilla on Nummi-Pusulan alueilla kokonaisrantaviivaa noin 5. km ja noin 8. km muunnettua rantaviivaa. Tähän mennessä on kaavoissa käytetty yhteensä noin 90 kpl laskennallista omarantaista rakennuspaikkaa. Yhteisrantaiset rakennuspaikat on muunnettu omarantaisiksi rakennuspaikoiksi kertoimilla 0.5 tai 0. rakennuspaikkojen rantaetäisyyden mukaan Kaavassa on osoitettu 7 kpl uusia omarantaisia lomarakennuspaikkoja, joten yhteismetsän kokonaismitoitus on 97 kpl ja sen mukaan laskettu kokonaismitoitus noin Nummi-Pusulan kunnan alueella noin 5.5 loma-asyks./mrkm. Liitteenä mitoitusselvitys ( muunnosperusteet, rantaviivan muunnos- ja järvikohtainen mitoituskartta, mitoitustaulukko ). 5.. Loma-asuntojen korttelialue (RA) Rakennusoikeus rakennuspaikoilla on määritelty enimmäiskerrosalana 0 k-m² rakennuspaikkaa kohti, josta erillisen loma-asuntorakennuksen osuus saa olla enintään 00 k-m. Erillisen saunarakennuksen kerrosala saa olla enintään 0 k-m². Erillisen vierasmajan kerrosala saa olla enintään 0 k-m. Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään erillistä rakennusta. Rakennukset on sijoitettava rakennuspaikalle siten, että rannan ja päärakennuksen välille jää vähintään 0 m:n suojavyöhyke. Erillisen saunarakennuksen saa kuitenkin sijoittaa vahvistuvan rakennusalan ulkopuolelle vähintään 5 m:n etäisyydelle rantaviivasta. 5.. Yhteisrantaisten loma-asuntojen korttelialue (RA-). Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon, saunarakennuksen ja talousrakennuksen. Kerrosala rakennuspaikkaa saa olla enintään 00 k-m, josta loma-asuntorakennuksen kerrosala saa olla enintään 60 k-m ja saunarakennuksen enintään 0 k-m. Erillisiä rakennuksia saa olla enintään kpl. Yhteisrantaisia rakennuspaikkoja sisältyy Kivijärven vanhan kaavan alueisiin.

10 0 5.. Yhteiskäyttöinen lähivirkistysalue (VL-yk) ( Kivijärvi ) Vanhan kaavan LV- ja UV-alueet on yhdistetty VL-alueiksi, joka aluevaraus pitää sisällään samat käyttötarkoitukset kuin voimassaolevassa kaavassa. 5.. etsätalousalue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (U). Kivijärven vanhojen RA-kortteleiden ympärillä on osoitettu U-alueina entisen P-merkinnän sijasta. Alueen metsänhoidossa tulee huomioida rantamaisemalliset tekijät sekä RA-kortteleiden läheisyys ja ulkoilun ohjaamistarpeet. Alueella on muuten sallittua normaali metsätalouden harjoittaminen etsätalousalueet ( ja Y). Vanhan kaavan RR- ja R-alueet on osoitettu Kivijärvellä pääosin - tai Y-alueina. RR-merkintä retkeily- ja leiriytymisalueena Kivijärven itäpäässä on poistettu tarpeettomana, alue on osoitettu -alueeksi. Rmerkintä ( retkeily- ja loma-alue) on korvattu pääosin rantavyöhykkeen osalta Y-merkinnällä. -, U- ja Y- alueille sijoittuu luontoselvityksen mukaisia -aluerajauksia, jotka tulee huomioida metsätaloustoiminnassa Suojelualueet ( ja -alueen osat) etsälain mukaiset tärkeät elinympäristöt on selvitetty yhteismetsän metsätaloussuunnitelmassa ja erillisissä luontoselvityksissä ja ne on osoitettu kaavarajausalueilla joko luonnonsuojelualueina () tai -, U- ja Y-alueilla aluerajausmerkintöinä (). Kivijärven itäpään kapea lahdenpohjukka on osoitettu kokonaan -alueena Tekninen huolto Jätevesihuolto on tehtävä haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen ja kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaan. Käyttövesi saadaan alueelle rakennettavista rakennuspaikkakohtaisista tai yhteisistä kaivoista. 5. Kaavan vaikutusten arviointi 5... Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomiointi ja arviointi. Kaavamuutoksessa huomioidaan ekologiset ja virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Kaavamuutosta varten on tehty laajat luontoselvitykset, joiden tulokset on huomioitu kaavassa. Kaavassa on osoitettu luontoselvitysten mukaiset alueet sekä laajat Y-alueet Patamon, Kivijärven ja Särkijärven rannoille.

11 Kaavamuutoksessa on erityisesti huomioitu pitkien yhtenäisten rakentamat tomien vapaa-alueiden osoittaminen eri vesistöille ( liitekartta ) jälkeen jää muutosalueille ns. vapaita yhtenäisiä rantoja neljälle järvelle yhteensä noin 0. km.. Rantaan tukeutuva loma-asutus mitoitetaan siten, että turvataan luonnonarvoltaan arvokkaiden ranta- alueiden säilyminen ja loma- asumisen viihtyisyys. Viitataan edellisessä kohdassa esitettyyn arvokkaiden luontokohteiden huomioimiseen sekä pitkien yhtenäisten rantasosuuksien osoittamiseen. Kaavamuutosalueella maanomistus-yksikön käytetty keskimääräinen mitoitus on kaavamuutoksen jälkeen noin 5.5 loma-as.yks/ muunnettu rantakilometri, jota on pidettävä kohtuullisena. Uusien rakennuspaikkojen kokonaiuku määrissä ja sijoituksissa on huomioitu olemassa oleva loma-asutus.. Suunnittelussa huomioidaan pohja- ja pintavesien suojelutarve Kaavamuutosalue ei sijoitu arvokkaille pohjavesialueille. Uudet rakennuspaikat sijoittuvat pääosin moreenipohjaisille alueille, uusien rakennuspaikkojen jätevesihuoltoa sitovat jätevesiasetus sekä kunnan ympäristönsuojelumääräykset, jotka varmistavat, että vesistöihin ei pääse kuormittavia jätevesiä tms.. Suunnittelussa huomioidaan maa- ja kallioperän soveltuvuus ajateltuun käyttöön. Viitataan edellisessä kohdassa sanottuun maaperän osalta. 5. Suunnittelussa turvataan hyvälaatuisen ja terveellisen veden saanti ja jätevesihaittojen ehkäisy. Uusien rakennuspaikkojen jätevesihuoltoa sitovat jätevesiasetus sekä kunnan ympäristönsuojelumääräykset, jolloin vesistöihin ei pääse kuormittavia jätevesiä tms. Käyttövesi saadaan kiinteistökohtaisista tai yhteisistä kaivoista. 5.. aakuntakaavojen vaikutusten arviointi Kaavassa on huomioitu maakuntakaavan ulkoilureittien ohjeelliset linjaukset sellaisenaan. Reitit toteutetaan tarkemman suunnittelun ja sopimusten perusteella. Vaihemaakuntakaavan LY-aluevaraus kattaa koko kaavamuutosalueen sekä laajan osan koko pohjoista Nummi-Pusulaa. Kaavamuutos ei vaikeuta kaavan toteuttamista, koska pääosa kaavamuutosalueesta säilyy metsätalouskäytössä ja lisäksi kaavassa on osoitettu laajat vapaaksi jäävät ranta-alueet ja luonnossuojelualueita ja kohteita Yleiskaavallisten sisältövaatimusten huomiointi ja arviointi Kun alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, tulee RL 5. :n mukaan asemakaavaa laadittaessa ottaa huomioon, mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista on säädetty. (soveltuvin osin ranta-asemakaavan luonne huomioiden)

12 * yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys * olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö * asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus * mahdollisuudet vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen * rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen * virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Kaavamuutosalueilla on jo aiempaa loma-asutusta, alueella on olemassaoleva tiheähkö metsätieverkosto sekä sähköverkostoa. uutoksessa on huomioitu arvokkaat luontokohteet ja elinympäristöt ja kaavassa on osoitettu pitkiä yhtenäisiä vapaita ranta-alueita. Kaava-alue muodostaa tarkoituksenmukaisen suunnittelukokonaisuuden huomioiden alueiden yhtenäisyyden.. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Viitataan edelliseen kohtaan. uutosalueen ympäristöt ovat jo pääosin loma-asutusalueita. Alueella ei ole loma-asutusta häiritseviä muita maankäyttötarpeita. Kaavamuutosalueella voidaan hyödyntää olemassa olevaa tiestöä, sähköverkkoja, jätehuoltopisteitä sekä lähialueen palveluja. Kaavamuutos tukee alueen jo nykyistä luonnetta loma-asutusalueena.. Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Perus- ja kaupallisia palveluja saadaan kunnan taajamista Pusulasta ja Nummelta.. ahdollisuudet vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen Uudet lomarakennuspaikat on osoitettu pääosin moreenipohjaisille alueille, jolloin vesihuollon järjestäminen on edullista hoitaa. Jätehuolto tapahtuu yksittäisten rakennuspaikkojen osalta kunnan järjestämänä jätteiden keruulla. Jätevesihuolto perustuu valtakunnalliseen jätevesiasetuksen ja kunnan ympäristönsuojelumääräyksiin, jolloin voidaan aina käyttää parasta mahdollista laitekantaa ja puhdistusmenetelmiä. Valtakunnalliset ja kunnalliset jätevesimääräykset estävät vesien laatuun vaikuttavat, muutokset vesistöihin. 5. Ympäristöhaittojen vähentäminen Vesi- ja jätehuollon osalta ks. edellinen kohta. Kaavamääräyksillä ja rakennusalamerkinnöin on kiinnitetty huomiota rakentamisen sovittamiseen maisemallisesti kullekin rakennuspaikalle. aisematekijöitä on huomioitu myös luontoselvityksissä. 6. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen

13 Kaavasuunnittelussa on huomioitu maisemalliset tekijät rakennuspaikkojen sijoittelussa sekä rakennusalamääräyksillä. Kaavamuutosalueet ovat pääosin rakentamattomia. luontoselvityksessä ja kaavasuunnittelussa on huomioitu maisemalliset kohteet ja tekijät. Luontoarvot on huomioitu luontoselvitysten perusteella. Kaavasuunnittelussa on huomioitu maisemalliset tekijät rakennuspaikkojen sijoittelussa sekä rakennusalamääräyksillä. 7. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Kyse on ranta-asemakaavasta, jossa jokamiehenoikeuskäyttöön tarkoitetut vapaa-alueet on osoitettu laajoina metsätalousalueina yli 90% koko kaava-alueen pinta-alasta. Erityinen virkistysalue (VR) on osoitettu kunnan tavoitteen mukaan Patamo-järven alueelle. aakuntakaavan ulkoilureittilinjaukset on osoitettu ohjeellisina Kaavamuutosalueille jää vapaata todellista rantaviivaa yli km, kaavassa on pitkiä yhtenäisiä vapaa-alueita ( 5 kpl ) eri vesistöillä yhteensä noin 0 km. liitekartta. Pienet lammet ja järvien laskujoet on lisäksi kokonaan jätetty uuden rakentamisen ulkopuolelle. 5.. Ympäristövaikutukset Kivijärvellä kaavamuutoksella lisättävien uusien rakennuspaikkojen ( ) määrän ei voida katsoa vaikuttavan haitallisesti järven ympäristön tilaan järven nykyinen luonne jo tiiviinä loma-asutusjärvenä sekä noudatettavat jätevesimääräykset huomioiden. Sama koskee Särkijärveä. jonne lisätään vain uutta lomarakennuspaikkaa. Rakennusoikeuden nostaminen vanhoilla rakennuspaikoilla tarkoittaa käytännössä uuden päärakennuksen rakentamista (ja samalla vanhan purkamista) tai vierasmajan rakentamismahdollisuutta. Kokonaan uutta toista loma-asuntorakennusta olemassa olevan rakennuksen lisäksi samalle rakennuspaikalle kaavamuutos ei salli. Uudet rakennuspaikat Kivijärven etelärannalla sijoittuvat yhteen kortteliin keskitetysti, jolloin korttelin molemmille puolille jää yhtenäiset laajat vapaa-alueet. Korttelin etäisyydet vastarannan lähimpiin rakennuspaikkoihin ovat noin 00 metriä, jota etäisyyttä ei ole pidetty oikeuskäytännössä enää vastarannan asutukseen vaikuttavana. Kivijärvellä etelärannan muu rantavyöhyke on osoitettu pääosin Y-alueena korost maan rantavyöhykkeen puuston varovaista käsittelyä ja maisemallista säilyttämistä ennallaan Kivijärven itäpää on osoitettu kokonaan -alueena. Ranta-asemakaavaan sisältyvät haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen käsittelymääräykset ja kunnan ympäristönsuojelumääräykset. Kaavassa on huomioitu arvokkaat luontokohteet ja alueet sekä virkistyskäyttötarpeet Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kaavamuutoksella ei ole erityisiä yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia, mutta rakennusoikeuden nostolla ja uusilla rakennuspaikoilla rakennuspaikkojen enemmällä käytöllä voidaan katsoa olevan välillistä myönteistä vaikutusta kunnan pohjoisosan peruspalvelujen kysyntään ja säilymiseen. Kaavan toteuttamiskustannuksista tiestön ja teknisen huollon osalta vastaa yhteismetsä ja rakennuspaikkojen toteuttamisesta tonttien vuokra-

14 laiset uut vaikutukset uutoksella ei ole erityisiä muita vaikutuksia vanhaan kulttuuriympäristöön tai rakennuskantaan. Olemassaoleva rakennuskanta Kivijärvellä on pääosin kevythirsi- tai lautarakenteisia kesämökkejä, vanhimmat rakennukset ovat noin 5 vuoden ikäisiä. Alueella ei ole useoviraston lausunnon mukaan arkeologisia kohteita. 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavakartalla on esitetty muutoksen kaavamääräykset. 6. ASEAKAAVAN TOTEUTUS 6. Toteuttaminen ja sen ajoitus Kaavamuutoksen toteutus tapahtuu vuokrattujen rakennuspaikkojen osalta rakennuspaikkakohtaisten aikataulujen mukaan ja yhteismetsän uusien rakennuspaikkojen osalta yhteismetsän päätösten mukaan. 6. Toteutuksen seuranta Toteutuksen seuranta tapahtuu rakennustarkastuksen yhteydessä rakennuupakäsittelyissä ja rakennusvalvonnan määrämuotoisissa tarkastuksissa. Liitteet:. Yleissilmäyskartta kaavamuutosalueista. Ote maakuntakaavasta ja vaihekaavasta. Voimassa oleva rantakaavat, pienennökset A kartat. itoitusselvitys (muunnosperusteet+rantaviivan muunnos- ja mitoituskartta + taulukko +vapaiden yhtenäisten yli 0.5 km pituisten ranta-alueiden liitekartta) 5. Vanhat ja uudet RA-alueet muutosalueella, yleissilmäyskartta A KAAVAKARTAT: - kaavakartat :000, Kivijärven ja Särkijärven alueet - kaavakartta :0000, Koko alue + kaavamääräykset

15 aanmittauaitos - Karttapaikka /.9.00 :59

16

17

18

19

20

21

22

23

24 LIITE SOERO YHTEISETSÄ, KAAVAUUTOS UUNNETUN RANTAVIIVAN ÄÄRÄYTYISPERUSTEET Rannan mutkat : - pienet mutkat oikaistaan Kapeat niemet, kannakset ja saaret : - kapeat joet ja pienet lammet <.0 ha, 0 % pienet < 0.5 ha saaret - alle 50 m kapeat niemet, kannakset, saaret 0 % - alle 00 m kapeat niemet, kannakset, saaret 50 % Kapeat vesistönosat : - alle 00 m kapeat järvet 50 % m leveät järvet 75 % - yli 00 m leveät järvet 00 %

25 Somero Ym. kantatilasta vuokratut ja rakennetut rakennuspaikat omarantaisina kpl Somero Ym., kaavamuutos / uudet rakennuspaikat kpl muut maanomistajat, toteutuneet rakennuspaikat omarantaisina kpl muut maanomistajat, kaavamuutos / uudet rakennuspaikat kpl Somero Ym. kantatilaraja SOERON YHTEISETSÄ NUI-PUSULA 00 % 75 % 50 % 0 % KIVIJÄRVI, SIRKKALAI, SAARILAI, LAUTALAPI, PATAO, SÄRKIJÄRVI, KAKSINAINEN, VAHERAJÄRVI, SAARIJÄRVI, VAINIJOKI JA POJAO. RANTAVIIVAUUNNOS- JA ITOITUSSELVITYSKARTTA :0 000

26 SOERO Y. KAAVAUUTOS Järvikohtaiset mitoitukset ja kokonaismitoitus, kaavaehdotus SOERO Y. SOERO Y ALUEET aiemm.toteut mitoitus KAIKKI JÄRVETRANTAVIIVAT ja muutos **) NUI-PUSULA luonn. Km muunn.km kpl. yht rak.p/mrkm KIVIJÄRVI 5,60, ,5 VAHERAJÄRVI,0, ,86 SALKOLANJ. * 0,70 0, ,00 LIESJÄRVI *,90,50 8,00 5, SAARIJÄRVI,70, ,86 SÄRKIJÄRVI,70,80 0+,66 PATAO 6,00 5, ,00 LAET YHT.,0 0, , YHTEENSÄ 5,0 8,5 yht. 97 5,5 * ei kaavamuutosaluetta **) omarantaiset laskennalliset rak.paikat

27 t 5 t t t t t 5 SOERON YHTEISETSÄ NUI-PUSULA RANTA-ASEAKAAVAN UUTOS VAPAAKSI JÄÄVÄT YHTENÄISET RANTAOSUUDET :0 000 vapaaksi jäävä yhtenäinen rakentamaton rantaosuus yli 0,5 km,0 km rantaosuuden pituus (luonnollinen) ,0 km Y Y 0,5 km Y Y Y Y 6,0 km VR Y U RA RA RA- U VL-yk/ /lo RA 5 RA- U VL-yk/5 U 7 RA- 6 RA VL-yk/7,9 9 RA- 8 RA 0 RA- VL-yk/0 0,7 km U RA RA- VL-yk/ U RA,0 km VR

28 VL-yk/ Y /lo t t t t t t RA RA RA- RA RA- VL-yk/5 U U U U RA VL-yk/7,9 RA- RA VL-yk/0 RA- RA VL-yk/ U RA- RA U RA- I I I I I I I I I I I I I I / RA Y Y Y VR Y VR Y SOERON YHTEISETSÄ NUI-PUSULA RANTA-ASEAKAAVAN UUTOS / KAAVALUONNOS LOA-ASUNTOJEN KORTTELIALUEET :0 000 VL-yk/