Hämeen liitto Maakuntahallitus pöytäkirja :30

Transkriptio

1 pöytäkirja 09:30 Kokoustiedot Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Vanajavesikeskus -toimintojen siirtäminen Vanajavesikeskus -säätiölle Lausunto Forssan kaupungille Tuulivoimapuiston toisesta teemayleiskaavaehdotuksesta Lausunto Tammelan kunnalle Tuulivoimapuiston toisesta teemayleiskaavaehdotuksesta Lausunto Kymenlaakson maakuntakaavaehdotuksesta Lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportista Lausunto Suomen rakennerahasto-ohjelman luonnoksesta Lausunto hallituksen esityksestä laeiksi alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista sekä alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta Kasvusopimus ja INKA-ohjelma Maakunnan kehittämisrahan myöntäminen jatkorahoituspäätöksenä Hämeen osaamiskeskusohjelma hankkeelle Maakunnan kehittämisrahan myöntäminen OSKEsta uudelle ohjelmakaudelle -hankkeelle (osaamiskeskusohjelman korkorahahanke) Maakunnan kehittämisrahan myöntäminen Porkkanasivuvirtojen tuotteistaminen - hankkeelle (osaamiskeskusohjelman korkorahahanke) Hämeen liiton osavuosikatsaus Hämeen yhteistyöryhmän jäsenen ja varajäsenen nimeäminen Hämeen liiton liittyminen Suomen Kylätoiminta ry SYTY:n jäseneksi Kesäyliopiston johtokunnan pöytäkirja 3/ Maakuntahallituksen puheenjohtajan, maakuntajohtajan ja yhteysjohtajan päätösluettelot Ilmoitusasiat Muut mahdolliset asiat Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus... 42

2 Esityslista-Pöytäkirja 8/2013 Sivu 1 Kokousaika klo Kokouspaikka Maakuntahallituksen kokoushuone Niittykatu 5, Hämeenlinna Osallistujat Jäsenet Henk. koht. varajäsen pj Koskinen Johannes - Prabhakaran Ranjith Kumar vpj Saviniemi Timo X Hirviniemi Helena jäsen Auvinen Maija X Hirvenoja Liisa Järvinen Eino X Hacklin Jorma Laine Jaana X Poutiainen Erja Niemelä Antero X Seppälä Vesa-Matti Nurmi Eeva X Nurmi Satu Oinonen Ritva X Taavela Irma Pyhälammi Eeva X Arovuori Kyösti Silván Timo X Hatakka Harri Silvennoinen Esa X Puotila Matti Muut osallistujat Maakuntavaltuusto Virasto pj Grahn-Laasonen Sanni - Reina Timo, esittelijä X I vpj Pohjantähti Esa X Kandolin Mirva, sihteeri X II vpj Leppälahti Markku - Lipsanen Matti X Ylipaavalniemi Jouko X Manninen Johansen Sanni (paikalla klo 9:35 10:07) X X Allekirjoitukset Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Timo Saviniemi Mirva Kandolin Pöytäkirja on tarkastettu sähköpostitse Hämeenlinna Hämeenlinna Allekirjoitukset Timo Silván Jaana Laine Pöytäkirja on yleisesti nähtävillä Hämeen liiton virastossa klo Todistaa suunnittelu- ja maksatuspäällikkö Mirva Kandolin

3 Esityslista-Pöytäkirja 8/2013 Sivu Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Hallintosäännön 4 :n mukaan: Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu ja esityslista lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai velvollisuus, toimielimen päättämällä tavalla. Maakuntahallituksen kokouskutsu ja esityslista on lähetettävä vähintään viisi päivää ennen kokousta, elleivät erityiset syyt ole esteenä. Esityslistan tulee kunkin asian osalta sisältää esittelijän ehdotus maakuntahallituksen päätökseksi. Kuntalain 58 :n mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Hallintosäännössä ei ole päätösvaltaisuudesta määräyksiä. Tämän kokouksen kokouskutsu ja esityslista on lähetetty maakuntahallituksen jäsenille ja maakuntavaltuuston puheenjohtajille. Esitys Päätös Pj: toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

4 Esityslista-Pöytäkirja 8/2013 Sivu Pöytäkirjan tarkastajien valinta Hallintosäännön 15 :n mukaan pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. on päättänyt, että sen pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua jäsentä tai varajäsentä, jollei maakuntahallitus jonkin asian kohdalla toisin päätä. on päättänyt, että maakuntahallitus siirtyy sähköiseen kokousmenettelyyn. Pöytäkirja lähetetään puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoittamisen jälkeen sähköpostitse pöytäkirjan tarkastajille, jotka ilmoittavat sähköpostitse Hämeen liittoon joko hyväksyvänsä pöytäkirjan sellaisenaan tai esittävät korjaukset pöytäkirjaan. Pöytäkirjan tarkastajat allekirjoittavat pöytäkirjan myöhemmin. Tarkastusvuorossa ovat Timo Silván (Eeva Nurmi) ja Jaana Laine (Eino Järvinen). Esitys Päätös Pj: Valitaan pöytäkirjan tarkastajat. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Timo Silván ja Jaana Laine.

5 Esityslista-Pöytäkirja 8/2013 Sivu Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Hallintosäännön 7 :n mukaan asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Esitys Päätös Mkj: hyväksyy esityslistassa esitetyn kokouksen työjärjestykseksi. hyväksyi esityksen.

6 Esityslista-Pöytäkirja 8/2013 Sivu Vanajavesikeskus -toimintojen siirtäminen Vanajavesikeskus -säätiölle HL/242/ /2013 Vanajavesikeskus on toiminut Hämeen liiton tiloissa ja liiton hallinnoimina useana eri projektina. Vuoden 2014 alusta alkaen Vanajavesikeskus jatkaa toimintaa itsenäisenä säätiönä, Vanajavesisäätiönä, jolle toiminnot siirretään. Kuitenkin yksi hanke, Viestejä Vanajavedeltä, jatkaa hankkeen rahoittajan ehtojen mukaisesti Hämeen liiton hankkeena sen päättymiseen, eli vuoden 2014 loppuun saakka. Vanajavesisäätiön alkaessa toimia itsenäisenä toimijana ja nykyisten Hämeen liiton toteuttamien hankkeiden päättyessä on toimintojen siirtämisen periaatteet päätettävä sekä Hämeen liitossa että säätiössä. Tarvittavilta osin liiton ja säätiön kesken laaditaan kirjalliset sopimukset. Projekteissa työskentelevän henkilöstön työsuhde Hämeen liittoon päättyy hankkeiden päättyessä Säätiö päättää oman henkilöstönsä palkkaamisesta ja siis myös em. projekteissa toimineiden henkilöiden palkkaamisesta ja palkkaamisesta joko nykyisillä ns. vanhoina työntekijöinä tai uusina työntekijöinä. Hämeen liitto vuokraa säätiölle tilat, joka olisi liiton omistama ns. kaksio, johon Vanajavesikeskuksen hanketoiminnot on tällä hetkellä sijoitettu. Tilat vuokrataan kalustettuina sillä toimistokalustolla, joka tiloissa on. Jatkossa uusien kalusteiden hankkimisesta vastaa säätiö. Kopiokoneiden / tulostimien käyttöoikeus säilyy ja käytöstä laskutetaan käytön mukaan. Hämeen liitto luovuttaa hankkeissa hankitun Vanajavesiomaisuuden - muun kuin toimistokaluston ja välineistön - esim. vedenlaatua mittaavat mittarit, messu- ja näyttelytarpeiston, valokuvien ja musiikin tekijänoikeudet, säätiön käyttöön ja omistukseen vastikkeetta. Hämeen liitto siirtää kuntien Vanajavesikeskuksen toimintaan osoittamat ja hankkeissa mahdollisesti käyttämättä jäävän kuntarahoitusosuuden Vanajavesisäätiölle Vanajavesikeskus nimen, logon ja muiden immateriaalioikeuksien täysi käyttöoikeus siirretään säätiölle, mutta viimekätinen omistusoikeus säilyy Hämeen liitolla. Taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon palvelut säätiö hankkii sopivaksi katsomaltaan taholta. Säätiö ei käytä Hämeen liiton sähköpostiosoitetta eikä postiosoitetta. Hämeen liiton ja Vanajavesisäätiön välille laaditaan tarkempi yksilöity sopimus toimintojen ja omaisuuden siirrosta, vuokrasopimus tiloista sekä sopimus muusta mahdollisesta yhteistoiminnasta ja siitä mahdollisesti maksettavista korvauksia. Asian on valmistellut yhteysjohtaja Jouko Ylipaavalniemi, puh Esitys Mkj: päättää hyväksyä asiakohdassa selvitetyt periaatteet Vanajavesikeskuksen toimintojen siirtämisestä Vanajavesisäätiölle ja valtuuttaa maakuntajohtajan allekirjoittamaan em. periaatteiden mukaan tehdyt, siirtoon liittyvät tarvittavat sopimukset sekä tilojen vuokrasopimuksen.

7 Esityslista-Pöytäkirja 8/2013 Sivu 6 Käsittely Päätös Pääsihteeri Sanni Manninen Johansen esitteli kokouksessa Vanajavesikeskuksen toimintaa ja keskeisiä tuloksia toiminnan alkuvaiheesta nykypäivään. Lisäksi Sanni Manninen Johansen esitteli Vanajavesisäätiön tulevaa toimintaa ja alustavaa rahoitussuunnitelmaa. hyväksyi esityksen yksimielisesti. Merkitään, että pääsihteeri Sanni Manninen Johansen poistuu kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen klo 10:07. Täytäntöönpano Hämeen liitto: Reina, Ylipaavalniemi, Manninen Johansen, Hieta

8 Esityslista-Pöytäkirja 8/2013 Sivu Lausunto Forssan kaupungille Tuulivoimapuiston toisesta teemayleiskaavaehdotuksesta HL/5/ /2013 Forssan kaupunki pyytää saapuneella kirjeellä lausuntoa Tuulivoimapuiston teemayleiskaavan toisesta ehdotuksesta. Lausunto pyydetään mennessä. Lausuntoon on saatu jatkoaikaa. Asian on valmistellut maakuntainsinööri Paula Mustonen puh Esitys Mkj: päättää antaa Forssan kaupungille seuraavan lausunnon: Tuulivoimapuiston ensimmäinen ehdotus oli nähtävillä alkuvuodesta Ensimmäisessä kaavaehdotuksessa voimaloita oli yhteensä 20 kappaletta (4 Forssassa ja 16 Tammelassa). Osa voimaloista olisi vaatinut teknisiä rajoitteita pystyäkseen toimimaan. Nyt nähtävillä olevassa toisessa kaavaehdotuksessa voimaloiden määrä on vähentynyt 11 kappaleeseen, joista 4 sijaitsee Forssassa ja 7 Tammelassa. Tässä ehdotuksessa muodostetussa kokonaisuudessa olevat voimalat eivät selvitysten mukaan vaadi teknistä rajoittamista. Maakuntakaavoitustilanne on sama kuin ensimmäisen ehdotuksen aikana. Kanta- Hämeen 1. vaihemaakuntakaava odottaa edelleen ympäristöministeriön vahvistusta eli kokonaismaakuntakaava on alueella voimassa oleva maakuntakaava. Hämeen liiton kanta alueen kehityksen suhteen ei ole muuttunut ensimmäisestä ehdotuksesta. Tuulivoimatuotanto ja jätehuoltoalueen kehittyvät toiminnot ovat maakuntavaltuuston päätökseen perustuen alueella ensisijaisia. Maakuntavaltuusto on selkeästi ilmaissut Kiimassuon aluetta koskevat perustellut muutostarpeet hyväksyessään 1. vaihemaakuntakaavan ja siihen perustuvat muutokset voimassa olevaan maakuntakaavaan. Hämeen liitto pitää edelliseen perustuen tärkeänä, että tuulivoimayleiskaava voidaan laatia hyväksytyn vaikkakin vielä toistaiseksi vahvistamattoman 1. vaihemaakuntakaavan perusteella. Päätös päätti yksimielisesti antaa Forssan kaupungille esityksen mukaisen lausunnon. Täytäntöönpano Forssan kaupunki Hämeen liitto: Mustonen

9 Esityslista-Pöytäkirja 8/2013 Sivu Lausunto Tammelan kunnalle Tuulivoimapuiston toisesta teemayleiskaavaehdotuksesta HL/218/ /2012 Tammelan kunta pyytää saapuneella kirjeellä lausuntoa Tuulivoimapuiston teemayleiskaavan toisesta ehdotuksesta. Lausunto pyydetään mennessä. Asian on valmistellut maakuntainsinööri Paula Mustonen, p Esitys Mkj: päättää antaa Tammelan kunnalle seuraavan lausunnon: Tuulivoimapuiston ensimmäinen ehdotus oli nähtävillä alkuvuodesta Ensimmäisessä kaavaehdotuksessa voimaloita oli yhteensä 20 kappaletta (4 Forssassa ja 16 Tammelassa). Osa voimaloista olisi vaatinut teknisiä rajoitteita pystyäkseen toimimaan. Nyt nähtävillä olevassa toisessa kaavaehdotuksessa voimaloiden määrä on vähentynyt 11 kappaleeseen, joista 4 sijaitsee Forssassa ja 7 Tammelassa. Tässä ehdotuksessa muodostetussa kokonaisuudessa olevat voimalat eivät selvitysten mukaan vaadi teknistä rajoittamista. Maakuntakaavoitustilanne on sama kuin ensimmäisen ehdotuksen aikana. Kanta- Hämeen 1. vaihemaakuntakaava odottaa edelleen ympäristöministeriön vahvistusta eli kokonaismaakuntakaava on alueella voimassa oleva maakuntakaava. Hämeen liiton kanta alueen kehityksen suhteen ei ole muuttunut ensimmäisestä ehdotuksesta. Tuulivoimatuotanto ja jätehuoltoalueen kehittyvät toiminnot ovat maakuntavaltuuston päätökseen perustuen alueella ensisijaisia. Maakuntavaltuusto on selkeästi ilmaissut Kiimassuon aluetta koskevat perustellut muutostarpeet hyväksyessään 1. vaihemaakuntakaavan ja siihen perustuvat muutokset voimassa olevaan maakuntakaavaan. Hämeen liitto pitää edelliseen perustuen tärkeänä, että tuulivoimayleiskaava voidaan laatia hyväksytyn vaikkakin vielä toistaiseksi vahvistamattoman 1. vaihemaakuntakaavan perusteella. Päätös päätti yksimielisesti antaa Tammelan kunnalle esityksen mukaisen lausunnon. Täytäntöönpano Tammelan kunta Hämeen liitto: Mustonen

10 Esityslista-Pöytäkirja 8/2013 Sivu Lausunto Kymenlaakson maakuntakaavaehdotuksesta HL/152/ /2012 Kymenlaakson liitto pyytää saapuneella kirjeellä Hämeen liiton lausuntoa kauppaa ja merialuetta koskevasta maakuntakaavan ehdotuksesta. Lausunto pyydetään antamaan mennessä. Virasto on sopinut jatkoajasta lausunnon antamiselle. Kyseessä on vaihemaakuntakaava. Siinä käsitellään vähittäiskaupan mitoitus ja osoitetaan vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. Kaavaehdotus sisältää myös muun muassa merialueen suunnittelukokonaisuudet ja puolustusvoimien rakennemuutoksen myötä Kymenlaakson merialueelta vapautuvien saarien jatkokäyttömahdollisuudet. Liikennekysymysten osalta kaavassa tarkastellaan valtateiden 12 ja 6 uusia linjauksia liittymäjärjestelyineen. Asian on valmistellut suunnittelujohtaja Heikki Pusa puh Esitys Mkj: päättää antaa Kymenlaakson liitolle seuraavan lausunnon: Hämeen liitto kiittää mahdollisuudesta tutustua Kymenlaakson vaihemaakuntakaavaan ja sen ratkaisuihin. Kaupan kysymykset ovat ajankohtaisia ja niiden osalta kaavavalmistelut ovat käynnissä useissa maakunnissa. Kanta-Hämeen osalta kaupan rakenne ja sijoittumisen ohjaus käsiteltiin 1. vaihemaakuntakaavassa, jonka maakuntavaltuusto hyväksyi Kaava on vahvistettavana ympäristöministeriössä. Kaupan osalta maakunnilla on omat erityispiirteensä, jotka vahvistusviranomaisen on tärkeätä myös tunnistaa. Kymenlaaksossa rajakaupalla on merkittävä rooli ja se on erityistekijänä otettu huomioon kaavan kauppaa koskevissa maankäytön aluevarauksissa ja mitoituksessa. Venäjän matkailu ja ostosmatkat suuntautuvat yhä laajemmin myös sisämaahan. Sillä on vaikutusta tulevaisuudessa itä-länsi suuntaisen liikenneverkon palvelutasoon ja myös kaupan mitoitukseen. Hämeen liitolla ei ole huomautettavaa maakuntakaavaehdotuksesta. Päätös päätti yksimielisesti antaa Kymenlaakson liitolle esityksen mukaisen lausunnon. Täytäntöönpano Kymenlaakson liitto Hämeen liitto: Pusa

11 Esityslista-Pöytäkirja 8/2013 Sivu Lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta HL/183/ /2013 Uudenmaan ELY-keskus on toimittanut tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten tienpidon ja liikenteen suunnitelman vuosiksi Mahdollinen lausunto pyydetään toimittamaan mennessä. Virasto on sopinut lausunnon antamisen aikataulusta Uudenmaan Ely-keskusken kanssa. Toiminnan ohjausyksikön päällikkö Janne Kojo Uudenmaan ELY-keskuksesta esitteli maakuntahallituksen kokouksessa suunnitelmaa. Suunnitelma-asiakirja on luettavissa internetissä osoitteessa: josta valitaan alue: Uusimaa. tai suoraan linkistä: Asian on valmistellut suunnittelujohtaja Heikki Pusa, puh Esitys Mkj: päättää antaa Uudenmaan ELY-keskukselle seuraavan lausunnon: Uudenmaan Ely-keskuksen vuotuinen rahoituskehys on alueen liikenne-, asukasmäärään sekä taloudelliseen toimeliaisuuteen nähden hyvin niukka. Maakuntahallituksen kokouksessa esitetyn perusteella rahoituskehys on edelleen niukkenemassa. Mikäli toimenpideohjelma toteutuu sellaisenaan liikenneturvallisuus, alueellinen kilpailukyky ja kuljetusten toimivuus heikkenevät edelleen. Tienpidon määrärahojen jatkuvasti pienentyessä on jouduttu tilanteeseen, jossa perustellut ja välttämättömät hankkeet ovat nykyaikataululla toteutuskelpoisia vasta vuosien tai vuosikymmenien kuluttua. Alueellisten investointien pienuus heikentää elinkeinoelämän toimintaympäristöjä. Alueelliset investoinnit ovat jokapäiväisen arkiliikkumisen kannalta tärkeitä, usein pienehköjä investointeja kevyen liikenteen väyliin, liittymien parantamiseen jne. Hankkeet siirtyvät vuodesta toiseen. Esimerkiksi Hämeenlinnassa Rimmilä Hakinmäki tieosuuden rakenteen parantaminen on ollut toimenpidelistoilla jo pitkään mutta hanke on siirtynyt vuodesta toiseen. Hanketta ei tule enää siirtää vaan se tulee toteuttaa vuonna Alueellisten, pienten hankkeiden toteutumisen viivästyminen ja epävarmuus jarruttavat myös kuntien maankäytön kestävää kehittämistä. Arjen liikkumista ja liikenneturvallisuutta parantavina hankkeina Hämeen liitto korostaa erityisesti seudullisten kevyen liikenteen väylien toteuttamista: - Riihimäki, Hausjärvi: kt 54 Riihimäki - Oitti, kevyen liikenteen väylän rakentaminen ja liittymäjärjestelyt - Hausjärvi: mt 2879, Hikiä - Riihimäki kevyen liikenteen väylän rakentaminen - Hämeenlinna: Siiri Eteläinen kevyen liikenteen väylän rakentaminen - Jokioinen Forssa - Tammela taajamanauhan kevyen liikenteen yhteyksien toteuttaminen valtatien 10 suunnassa

12 Esityslista-Pöytäkirja 8/2013 Sivu 11 - Hattula, mt 3061 Lepaa Rahkoila kevyen liikenteen väylän rakentaminen - Janakkala: Vt 3, Viralan liittymän pikavuoropysäkin ja sitä tukevien liityntäpysäköinnin ja kevyen liikenteen yhteyksien rakentaminen Hämeen liitto on lausunnoissaan vuosittain nostanut esille useita ajankohtaisia parantamista vaativia yhteyksiä. Liiton ja kuntien kannanotoissa esille nostetut, myös Hämeen tiepiirin aikana 1990-luvun lopulla esitetyt hankkeet tulisi arvioida ja sisällyttää ne ohjelmiin mikäli tarveperusteet ovat edelleen olemassa. Lausuntojen vaikuttavuuden ja toteutumisen seurannan parantamiseksi Hämeen liitto esittää, että Ely-keskus liittää vuosittaiseen tienpidon ja liikenteen suunnitelmaan myös perustellun kuvauksen siitä kuinka lausunnoissa esille nostetut hankkeet ovat edenneet. Suunnitteluvalmiudella on olennainen merkitys hankkeiden toteutuksessa ja niihin liittyvässä edunvalvonnassa. Tästä syystä suunnitteluvalmiutta kuvaava aineisto tulisi toimittaa myös Hämeen liiton käyttöön. Isot investointihankkeet: Valtatie 2 Pori Helsinki Yhteysvälille on laadittu useita eritasoisia parannussuunnitelmia. Vuosina 2012 tietä korjattiin 8 milj. eurolla Karkkila Loukku välillä. Loukusta Forssan suuntaan valtatien levennystä jatketaan tänä vuonna noin 5 km matkan verran Eduskunnan myöntämällä 2 M :n lisämäärärahalla. Tämä osa valmistuu vuoden 2013 loppuun mennessä. Seuraavassa vaiheessa aloitettua korjausta olisi tarkoituksenmukaista jatkaa edelleen Forssan eteläpuolella Loukku Häiviä välillä ja Humppilassa. Ne on vuonna 2010 valmistuneessa tiesuunnittelussa todettu kiireellisiksi ja vaikutuksiltaan tehokkaimmiksi. Molemmilla osuuksilla on tiesuunnitelma valmis. Loukku Häiviä osuuden lisärahoituksen tarve on 8 milj. euroa. Humppilan osuuden kustannusarvio on 4 milj. euroa. Hämeen liitto esittää, että vt 2 liikenneturvallisuuden ja välityskyvyn parantamista jatketaan yhtäjaksoisesti Loukku Mustakallio jakson valmistuttua. Rahoitustarve on yhteensä noin 12 milj. euroa. Kanta-Hämeen maakuntakaavassa Pori Helsinki yhteysväli on osoitettu kehitettävänä liikennekäytävänä. Yhteysvälille olisi tarpeen laatia kokonaisvaltainen, uuden liikennepolitiikan mukainen liikennekäytävän kehittämissuunnitelma, jossa määritetään ja ohjelmoidaan ne askeleet, joilla savutetaan yhteysvälin tavoiteltu palvelutaso. Hämeen liitto esittää, että tällaisen kehittämisohjelman laatiminen käynnistetään ja siihen tukeutuvat toimenpiteet sisällytetään seuraavaan liikennepoliittiseen selontekoon. Taajamien ja elinkeino-alueiden sisääntuloyhteydet ja liittymäjärjestelyt: Taajamien sisääntuloyhteyksillä ja liittymäjärjestelyillä on tärkeä merkitys erityisesti elinkeinojen ja työpaikka-alueiden toimivuudelle ja kehittämiselle. Kiireellisimpiä kohteita Kanta-Hämeessä ovat: Arolammin liittymä Riihimäellä vt 3:lle: Arolammin eritasoliittymä on ratkaisevan tärkeä koko Herajoen työpaikka- ja asuin-alueen tulevaisuuden kannalta. Asuin ja

13 Esityslista-Pöytäkirja 8/2013 Sivu 12 työpaikka-alue on kooltaan seudullisesti merkittävä. Yhteensä liittymän vaikutusalueella valtatien 3 molemmin puolin on lähes kerros-m2 kaavoitettua teollisuusaluetta, josta lähes puolet on toteutunutta. Valtatien länsipuolella toimii valtakunnallisesti merkittävä ja kasvava Valion Herajoen meijeri. Lähtökohtana on toteuttaa hanke ns. kolmikantasopimuksella. Hankkeen mahdollisina rahoittajina tulevat kyseeseen Riihimäen kaupunki ja Valio sekä seudun elinkeinoelämä mutta myös valtion rahoitusta tarvitaan. Eritasoliittymän kustannusarvio on 16 milj. euroa. Moreenin eritasoliittymä Hämeenlinnassa: Moreenin teollisuus- ja työpaikka-alue on kehittynyt voimakkaasti Hämeenlinnan lounaispuolella. Alueella on jo nyt merkittävästi logistiikkatoimintoja ja yrityksiä, jotka tarvitsevat sujuvia kuljetusyhteyksiä. Aluekokonaisuus liittyy toiminnallisesti myös Janakkalan kunnan puolella olevaan, kehittyvään työpaikka-alueeseen. Merven eritasoliittymä Hattulassa: Hämeenlinnan kaupunkiseudulle Hattulan Merveen valmistellaan yhteistyössä energiayhtiöiden kanssa bioenergiakeskusta, jonka liikenne- ja liittymäjärjestelyt sisältyvät vahvistettavana olevaan maakuntakaavaan. Merven teollisuusalueen kuljetukset sekä metsäenergia- ja logistiikkakeskuksen kehittäminen edellyttävät uuden liittymän rakentamista moottoritielle Parolan eritasoliittymän pohjoispuolelle. Autokaupan keskus Sunny Car Center: Hämeenlinnan pohjoispuolelle on rakentumassa valtakunnallisesti merkittävä uusi autokaupan keskus Sunny Car Center. Autokauppakeskittymä tulee olemaan osa laajaa työpaikka-aluetta ja liikenneyhteydet valtatielle 3 ovat keskittymän toimivuudelle tärkeitä. Itä-länsi -suuntaiset yhteydet Valtatie 10/12 liikenneturvallisuuden ja välityskyvyn parantaminen Hämeenlinnan ja Lahden välisen valtatieyhteyden 10 ja 12 parantamista on suunniteltu jo pitkään. Pullonkaulaksi on muodostunut tiejärjestelyt Lahden ja Hämeenlinnan alueilla ja yhteysväli Hämeenlinna Tuulos. Lähtökohtana on valtatieyhteyden Hämeenlinna Lahti rakentaminen jatkuvaksi ohituskaistatieksi. Valtatie 10/12 Hämeenlinnan Lahti -yhteys on osa itä länsi -suuntaista yhteyskäytävää. Vt 10/12 suunnitteluvalmiutta tulee viedä eteenpäin siten, että yhteyden välityskyvyn parantamiseen sisältyvien kiireellisimpien toimenpiteiden toteuttaminen voidaan käynnistää joko osin perustienpidon hankkeina tai teemahankkeina vuosina Hämeen liitto esittää tieyhteyden sisällyttämistä mahdollisesti käynnistettäviin keskikaide- tai kohtaamisonnettomuuksien vähentämistoimien teemahankkeisiin. Valtatie 10/12 ei sisälly nykyiseen liikennepoliittiseen selontekoon. Tieyhteys tulee sisällyttää seuraavaan liikennepoliittiseen selontekoon. Vt 10 tulee sisällyttää selontekoon koko pituudeltaan Turusta Hämeenlinnaan ja edelleen Lahden suuntaan. Kanta-Hämeen kannalta on tärkeätä, että Hämeenlinna Lahti yhteysvälin parantaminen käynnistetään jo 2014 osittaiskorjauksin, kuten keskikaideratkaisut, ohituskaistat ja liittymäjärjestelyt. Hämeenlinnan Ruununmylly Eteläinen osuus on

14 Esityslista-Pöytäkirja 8/2013 Sivu 13 suunnittelun puolesta valmis aloitettavaksi jo vuonna Yhteysvälin parantamisen kustannusarvio on 17 miljoonaa euroa. Kantatien 54 välityskyvyn ja liikenneturvallisuuden parantaminen Liikennemäärien lisääntyessä ja idän liikenteen korostuessa Suomen poikittaisyhteyksien merkitys kasvaa. Raskaan liikenteen kuljetusten määrä kantatiellä 54 on jo nyt merkittävä. Pääosa raskaasta liikenteestä siirtyy Perähuhdan liittymästä käyttämään kantatietä 54. Välittömät, tarvittavat toimenpiteet liittyvät ohituskaistojen rakentamiseen, liittymäjärjestelyihin ja kevyen liikenteen olosuhteiden parantamiseen. Riihimäen Portin liittymäjärjestelyissä kt 54:lle tulee pitkällä aikajaksolla varautua eritasoliittymän toteuttamiseen. Hämeen liitto esittää, että Uudenmaan Ely-keskus käynnistää vt 10:tä ja kt 54:ää koskevan strategisen selvityksen, jossa palvelutasotavoitteisiin perustuen määritetään teiden keskinäinen rooli ja toiminnallinen mitoitus. Perustieverkko Kanta-Hämeen erityinen ongelma on, että alueella on runsaat 300 km SOP- ja sorateitä, joissa on vuotta sitten kunnostettu sorateiden pintaus mutta ei rakenteiden kunnostusta. Tämä näkyy erittäin huonokuntoisina teinä maaseudulla. Tilanne haittaa mm. puun ja muita maaseudun kuljetuksia. Esimerkiksi maantietä 2873 Launonen Vähikkälä - Rehakka Lopella ja Janakkalassa käyttävät raskaat sorakuljetukset, joiden määrä tulevaisuudessa vielä todennäköisesti lisääntyy. Tie on erittäin huonossa kunnossa ja tarvitsisi ainakin Vähikkälän kylässä myös kevyen liikenteen väylän. Hämeen liitto esittää Uudenmaan Ely-keskukselle erityisen sorateiden korjaus- ja rahoitusohjelman laatimista Kanta-Hämeeseen. Helsinki Hämeenlinna Tampere vyöhyke (HHT) Helsingistä ja pääkaupunkiseudulta Tampereelle ulottuva, VT3:a ja päärataa myötäilevä vyöhyke on suomalaisittain poikkeuksellisen tärkeä alue. Tällä maantieteellisesti varsin suppealla vyöhykkeellä asuu nykyään jo joka kolmas suomalainen, vyöhykkeellä sijaitsee 40 % työpaikoistamme ja tuotetaan 45 % BKT:sta. Muuttoliikkeestä (sekä maassamuutto että maahanmuutto) suuri osa on keskittynyt tälle alueelle, samoin koulutustarjonnasta ja innovaatiotoiminnasta. Alueella on siis keskeisen tärkeä merkitys kansalliselle hyvinvoinnillemme ja kilpailukyvyllemme. Varsinkin saavutettavuuden ja taajamarakenteen yhtenäisyyden osalta alue erottuu kaikista muista kehityskäytäväaihioista, joita Suomessa on. HHT on Suomen ainoa eurooppalaisen mittakaavan kasvukäytävä, vaikka esimerkiksi E18-väylään liittyvä edunvalvonta on viime vuosina ollut näkyvää. Siinä missä E18 on erittäin leveällä pensselillä piirretty tavoitteellinen kasvun suunta, edustaa HHT jo lähes koko mitaltaan aitoa nauhakaupunkia, yhtenäistä työmarkkina-aluetta ja hyvin toimivaa joukkoliikennettä. Kunnat ja maakuntaliitot ovat nyt tarttuneet aiheeseen määrätietoisesti ja käynnistäneet laajan HHT-hankkeen Helsingistä Tampereelle. Tärkeimpiä sisältöaihioita työssä ovat: liikkuminen ja kuljetukset laajasti ymmärtäen, asuminen,

15 Esityslista-Pöytäkirja 8/2013 Sivu 14 yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja olemassa olevan rakenteen kehittäminen sekä verkostoituminen ja elinkeinotoiminnan yhteistyö. Hämeen liitto esittää, että HHT-vyöhyke otetaan huomioon seuraavan liikennepoliittisen selonteon valmistelussa. Käsittely Päätös keskusteli lausunnosta ja hallituksen jäsenet pitivät tärkeänä, että lausunnossa mainitaan myös kevytpinnoitettujen teiden kunnossapito, ei pelkkien sorateiden. Maakuntajohtaja lisäsi esitykseen Perustieverkko-kappaleen ensimmäiseen virkkeeseen maininnan kevytpinnoitetuista teistä eli SOP-teistä. päätti yksimielisesti antaa Uudenmaan ELY-keskukselle esityksen mukaisen lausunnon. Täytäntöönpano Uudenmaan ELY-keskus Hämeen liitto: Pusa

16 Esityslista-Pöytäkirja 8/2013 Sivu Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportista HL/238/ /2013 Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Hämeen liitolta lausuntoa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportista, joka sisältää kaavaillun sote-uudistuksen pääperiaatteet. Valmisteluryhmän on tarkoitus laatia lausuntopalaute huomioiden loppuraportti vuoden loppuun mennessä sisältäen hallituksen esityksen muotoon laaditun ehdotuksen sote-järjestämislaiksi. Tästä puolestaan pyydetään lausuntoja alkuvuodesta 2014, lakiesitys on määrä antaa eduskunnalle keväällä 2014 ja sen on ajateltu tulevan voimaan vuoden 2015 alussa. Hämeen liiton lausunto on valmisteltu huomioiden mm. maakunnallisen terveydenhuoltoselvityksen ja kuntien linjauksia sekä maakunnallisen SOTE II hankkeen ohjausryhmässä käyty keskustelu. Lausuntoa on pyydetty mennessä, mutta STM:n kanssa on sovittu, että lausunto toimitetaan maakuntahallituksen pidettävän kokouksen jälkeen. Valmisteluryhmän väliraportti on luettavissa täältä: pdf Asian on valmistellut maakuntajohtaja Timo Reina, puh Esitys Mkj: päättää antaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportista seuraavan lausunnon: Hämeen liitto lausuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain (jälj. sotejärjestämislaki) valmisteluryhmän väliraportista siltä osin, kun se on maakunnallisen kokonaisuuden näkökulmasta tarpeellista. Kannanotot on pyritty mahdollisuuksien mukaan ryhmittelemään kunnille varsinaisesti suunnatun Webropol-kyselyn teemoja mukaillen. Yleistä Kanta-Hämeessä valmistui keväällä 2013 Hämeen liiton, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteistyönä toteutettu terveydenhuollon selvitys. Sen valmistelua ohjanneessa ohjausryhmässä oli myös maakunnan kuntien edustus. Selvityksessä käsiteltyjen vaihtoehtojen pohjalta ohjausryhmä linjasi maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen perusteet seuraavasti: Maakunnan kuntien kannalta suotavaa olisi toteuttaa sote-palvelujen järjestäminen Kanta- Hämeessä niin, että laajan perustason palvelujen järjestämisvastuu on maakunnallisella sote-alueella, joka on kuntayhtymä. Tämän lisäksi perustason palvelujen järjestämisvastuu on kolmella perustason alueella, jotka voidaan toteuttaa joko vastuukuntana tai kuntayhtymänä.

17 Esityslista-Pöytäkirja 8/2013 Sivu 16 Hämeen liiton mielestä tämä peruslinjaus tulee mahdollistaa myös nyt valmisteilla olevassa sote-järjestämislaissa. Sote-uudistuksella tulee tavoitella nykyistä selvästi tiiviimpää palvelujärjestelmien integraatiota sekä terveydenhuollon sisällä (perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito) että terveydenhuollon ja siihen liittyvien sosiaalitoimen palveluiden kesken. Uudistuksessa luotavien rakenteiden on tuettava palvelujen yhdenvertaista ja kustannustehokasta järjestämistä. Sote-järjestämislain on kuitenkin jätettävä riittävästi liikkumavaraa alueellisten ja paikallisten erityispiirteiden huomioimiselle. Näihin periaatteisiin liittyen toimivien integroitujen palvelujärjestelmien, kuten Forssan mallin, jatkuvuuden tulisi olla mahdollista. Laajan perustason sote-alue Väliraportissa ehdotettu sote-alueiden muodostaminen lähtien liikkeelle maakunnan keskuskaupungin väestöpohjasta on ongelmallista. Tärkeämpää olisi varmistaa laajan perustason sote-alueiden kokonaisuudelle riittävän laaja ja luonteva väestöpohja. Väliraportissa todetaan, että vastuukuntamallin sijasta myös kuntayhtymä olisi mahdollinen sote-alueen toteuttamismuoto, jos vastuukunnan asukasluku on alle puolet kaikkien sote-alueeseen kuuluvien kuntien yhteenlasketusta asukasluvusta ja jos vastuukunnalla ei ole riittävää kantokykyä vastata laajasta perustasosta. Mainittu kantokykyä koskeva kriteeristö on erittäin tulkinnanvarainen. Laajan perustason sotealueen hallintomallia valittaessa kuntayhtymän ilman äänivaltaleikkureita tulisi olla tasavertainen vaihtoehto ns. vastuukuntamallille. Koko uudistusprosessille eduksi on välttää hankalia omaisuus- ja hallintojärjestelyä, kun itse sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisen ja tehostamisen pitää olla keskiössä. Jos laajan perustason sote-alue muodostetaan kuntayhtymämallilla, jää väliraportissa vielä epäselväksi, miten maakunnan keskuskaupungin ja sen ympäristökuntien perustason sote-tehtävät ja niiden päätöksenteko tällöin järjestetään. Perustason alue Myöskään perustason alueen kriteereitä määriteltäessä ei huomiota tulisi kiinnittää vain keskuskaupungin väestöpohjaan, vaan koko toiminnalliseen kokonaisuuteen ja yhteistyön perinteeseen sekä näyttöihin sen tuloksellisuudesta. Jatkovalmistelussa tulee vielä tarkemmin arvioida, voidaanko perustason alueen vastuukunnalle - kuntien mahdollisesti tämän mallin valitessa - jättää myös muiden kuntien puolesta päätösvalta siitä, kuuluvatko ne sote-alueeseen suoraan vai perustason alueen kautta. Kuntayhtymän tulee olla mahdollinen myös perustason alueen organisoinnissa. Se on myös sote-integraation toteuttamisen kannalta vastuukuntamallia parempi vaihtoehto. Perustason alueen ja sote-alueen välisen työnjaon määrittelyssä tulee jättää tilaa alueelliselle ja paikalliselle soveltamiselle ilman, että sitä lukitaan tiukasti

18 Esityslista-Pöytäkirja 8/2013 Sivu 17 lainsäädännössä. Olennaista on, että sote-integraatiota tukevat rakenteet ja toimintamallit saadaan luotua. Vastuukuntamalli Koko nk. vastuukuntamallia koskeva esitys on perustuslain näkökulmasta kyseenalainen. Tämän vuoksi kuntayhtymän tulisi olla aina vaihtoehtoinen hallintomalli. Kun kuntien väkimäärään perustuvat äänileikkurit poistettaisiin, kaventuisi ero kaavailtuun vastuukuntamalliin myös tätä kautta. Mikäli vastuukuntamalliin päädytään, tulisi sen toimielimessä olla aina kaikkien niiden kuntien edustus, joiden asukkaiden palveluista toimielimessä päätetään. Näin ollen tilanteessa, jossa sote-alueella olisi myös perustason palveluista vastaava vastuukunta/vastuukuntia, tulisi myös kaikilla näiden perustason alueiden kunnilla olla suora edustus sote-alueen vastuukunnan toimielimessä. Vastuukunnan - ja vastaavasti sosiaali- ja terveysyhtymän - toimielintä valittaessa poliittisen suhteellisuuden osalta eräs mahdollisuus olisi noudattaa sitä, mitä kuntalain (365/1995) 86 a :ssä on maakunnan liiton osalta säädetty. Erva-alueet Erityisvastuualueita (nk. sote-erva) ehdotetaan muodostettavaksi viisi. Ne olisivat kuntayhtymiä ilman omaa palvelujen järjestämisvastuuta ja sote-alueiden tulisi olla niiden jäseninä. Jatkovalmistelussa kannattaisi vielä selvittää myös se vaihtoehto, että koko maa olisi yhtenä erityisvastuualueena viranomaisluonteisissa tehtävissä, joissa ratkotaan mm. yhdenvertaisuuteen ja kilpavarustelun estämiseen liittyviä asioita. On myös syytä arvioida, sopisiko tällainen viranomaisrooli paremmin valtion kuin kuntien vastuulle. Muut kommentit Sote- ja perustason alueiden rahoituksessa lähtökohtana tulee olla pääsääntöisesti asukaslukupohjainen malli. Päätös hyväksyi esityksen yksimielisesti. Täytäntöönpano Sosiaali- ja terveysministeriö Hämeen liitto: Reina, Ylipaavalniemi

19 Esityslista-Pöytäkirja 8/2013 Sivu Lausunto Suomen rakennerahasto-ohjelman luonnoksesta HL/232/ /2013 Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee yhdessä alueellisten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa EU-osarahoitteista Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmaa. TEM on pyytänyt Hämeen liitolta lausuntoa ohjelman luonnoksesta mennessä. Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma kattaa koko Suomen ja sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toiminnan. Käytännön ohjelmavalmistelu on jakautunut kolmeen osaan: kahteen suuralueosioon (Pohjoinen Itä ja Etelä Länsi) sekä valtakunnalliseen osioon. Hämeen liitto on osallistunut alueen muiden maakunnan liittojen tavoin Eteläja Länsi Suomen alueellisen suunnitelman valmisteluun. Ohjelmaa toteutetaan viiden toimintalinjan kautta: 1. pk-yritystoiminnan kilpailukyvyn edistäminen (EAKR) 2. uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) 3. työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 4. koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 5. sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) Vähintään 25 % EAKR-varoista tulee suunnata hankkeisiin, jotka edistävät vähähiilistä taloutta, joka on ohjelman horisontaalinen tavoite. Rakennerahastovarojen käytössä korostetaan pysyvää elinkeinopoliittista vaikuttavuutta, kasvu- ja työllisyysnäkökulmaa sekä alueiden elinkeinorakenteen ja toimintaedellytysten kehittämistä kestävällä tavalla. Suomen rakennerahasto-ohjelman EU-rahoitus EAKR:n ja ESR:n kautta on vuosina yhteensä noin 1,3 miljardia euroa. Lisäksi ohjelmaan sisältyy vastaavan suuruinen kansallinen vastinrahoitus, josta kuntien osuus on puolet. Nykyisellä ohjelmakaudella rakennerahasto-ohjelmien EU-tuet ovat olleet noin 1,7 miljardia. Alueilla päätettävissä oleva tulevan ohjelmakauden rahoitus tulee pienenemään jopa 40 % nykyiseen verrattuna. Ohjelman rahoittajaviranomaisia ovat jatkossakin ELY-keskukset ja maakunnan liitot. ELY-keskusten ohjelmahallintoa kootaan siten, että neljällä suuralueella on yksi rakennerahastohallinnointiin keskittyvä ELY-keskus, joka Etelä-Suomessa on Hämeen ELY. Uudistus ei vaikuta suoraan maakunnan liittojen toimintaan, mutta mahdollisuuksia liittojen väliseen yhteistyöhön selvitetään. Suomen rakennerahasto-ohjelman luonnos on osoitteessa Asian on valmistellut kehittämisjohtaja Matti Lipsanen, puh Esitys Mkj: päättää antaa Suomen rakennerahasto-ohjelman luonnoksesta seuraavan lausunnon:

20 Esityslista-Pöytäkirja 8/2013 Sivu 19 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma on valmisteltu yhdeksi monirahastoiseksi ohjelmaksi, joka sisältää kaksi alueellista suunnitelmaa ja valtakunnallisen osan. Tällä tavoitellaan ohjelman toteuttamisen tehokkuutta ja joustavuutta. Toisaalta alueellisten erityispiirteiden huomioiminen on tässä rakenteessa vaikeaa. Maakunnan liitot ovat olleet tiiviisti mukana ohjelman alueellisten suunnitelmien valmistelussa, mutta suunnitelmien merkitys ja rooli ohjelman kokonaisuudessa jää epäselväksi. Ohjelman valtakunnallisen osan kautta ohjautuu merkittävä osuus ohjelmarahoituksesta - 25 % ESR-rahoituksesta ja 10 % EAKR-rahoituksesta. Ohjelma-asiakirjasta valtakunnallisen osan luonne, sisältö ja toimet eivät kuitenkaan selviä. Ohjelman toimintalinjat ovat sinänsä oikean suuntaiset ja mahdollistavat alueiden järkevää kehittämistä. Vähähiilisen talouden sisällyttäminen EAKR-toimintalinjoihin poikkileikkaavana tavoitteena on hyvä ratkaisu. Ohjelmaa toteutettaessa on erityisen tärkeää huomioida tänä syksynä ja ensi keväänä valmistuvien maakuntaohjelmien linjaukset. Maakuntaohjelmat sisältävät alueiden älykkään erikoistumisen strategiat ja ne osoittavat maakuntien omista vahvuuksista ja osaamisista nousevat kehittämiskokonaisuudet. Ohjelmarahoitus alueilla pienenee erittäin merkittävästi nykyiseen ohjelmakauteen verrattuna. On välttämätöntä varmistaa, että pudotus ei millään alueella ole yli 40 %. Riittävä kehittämisrahoitus tulee taata myös niille alueille, jotka tässä vaiheessa eivät ole kasvusopimus- tai INKA-menettelyjen piirissä. Aleneva rahoitustaso asettaa erityisiä vaatimuksia hankkeiden valmistelulle ja valinnalle sekä hallinnolle. Maakunnan yhteistyöryhmillä sekä maakuntahallituksilla tulee olla keskeinen rahoituksesta päätettäessä. Rahoituspäätösten ja hankevalmistelun tulee säilyä sisällöllisesti maakunnissa, vaikka ohjelman teknisessä ja taloudellisessa hallinnossa voidaankin tehdä yhteistyötä ja jakaa tehtäviä. Ohjelmaan ei pidä määritellä erityisiä haasteellisia alueita, vaan rahoituksen tulee olla käytettävissä kaikilla alueilla. Päätös päätti yksimielisesti antaa Suomen rakennerahasto-ohjelman luonnoksesta esityksen mukaisen lausunnon. Täytäntöönpano Työ- ja elinkeinoministeriö Hämeen liitto: Lipsanen

21 Esityslista-Pöytäkirja 8/2013 Sivu Lausunto hallituksen esityksestä laeiksi alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista sekä alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta HL/267/ /2013 Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt klo 16:22 saapuneella lausuntopyynnöllä lausuntoa hallituksen esityksestä laeiksi alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista sekä alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (luonnos oheismateriaalina). Esityksen valmistelua on ohjannut alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta (ARNE). Valmistelussa on otettu huomioon hallinnon ja aluekehittämisen ministerivaliokunnan päättämät linjaukset uuden rakennerahasto-ohjelmakauden hallintomallista. Lausunto on pyydetty mahdollisimman pikaisesti, mutta viimeistään tiistaihin mennessä. Esitys on tarkoitus saada lokakuun aikana eduskunnan käsittelyyn ja lakien on tarkoitus tulla voimaan Lausunnon antamiselle annetun pikaisen aikataulun vuoksi esitys lausunnoksi voidaan tuoda vasta viimeistään maakuntahallituksen ryhmäkokouksiin Lisäksi maakuntahallitusten puheenjohtajat ja maakuntajohtajat käsittelevät asiaa Suomen Kuntaliiton järjestämässä työseminaarissa Puolassa Asian merkittävyyden vuoksi lausunto on kuitenkin syytä käsitellä maakuntahallituksessa. Asian on valmistellut maakuntajohtaja Timo Reina, puh Esitys Mkj: päätti antaa hallituksen esityksestä laeiksi alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista sekä alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta seuraavan lausunnon: Hämeen liitto pitää lausuntopyynnön aikataulua liian lyhyenä huomioiden lakiesityksen perustavaa laatua oleva luonne maakunnan liittojen aseman ja aluekehittämisen kannalta. Vielä ongelmallisempaa on, että lausuntopyynnön kohteena oleva hallituksen esitys ei sisällä lainkaan pykälien yksityiskohtaisia perusteluja. Kun kysymys ei kaikilta osin ole vain teknisistä lainsäädännön päivittämistarpeista, yksityiskohtaisten perustelujen mukana oleminen olisi ollut välttämätöntä. Edellä olevin varauksin Hämeen liitto katsoo, että hallituksen esitys laeiksi alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (jälj. alke-laki) sekä alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (jälj. alra-laki) on kokonaisuudessaan perusteltu. Asioiden kokoaminen samaan lakiin myös selkeyttää aluekehittämislainsäädäntöä. Maakunnan liittojen tehtäviä koskeva alke-lain 16 on muutoksiltaan pääosin oikeansuuntainen. Elinkeinotoiminnan toimintaedellytysten parantaminen ja kulttuuriasioita koskeva suunnittelu sopivat luontevasti maakunnan liittojen lakisääteisiksi tehtäviksi; käytännössä niitä on tehty tähänkin saakka. Pykälän 1-

22 Esityslista-Pöytäkirja 8/2013 Sivu 21 kohdan maininta siitä, että maakunnan liitto toimii yhteistyössä mm. alueen keskuskaupunkien kanssa muiden kuntien ohella, on itsestäänselvyys eikä asian erillinen maininta laissa liene tarpeellista. Epäselväksi myös (ainakin ilman ao. pykälän yksityiskohtaisia perusteluja) jää, mitä alueen keskuskaupungeilla tässä yhteydessä tarkoitetaan, koska nykyinen lainsäädäntömme ei tällaista kategoriaa tunne. Maakunnan yhteistyöryhmän tulisi käsitellä lähtökohtaisesti kaikki rakennerahastoista rahoitettavat hankkeet. Tämä olisi linjassa sen kanssa, että yhteistyöryhmän asemaa on mm. hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän toimesta päätetty vahvistaa. Alke-lakiesityksen 26 näyttäisi jopa heikentävän yhteistyöryhmän roolia nykytilanteeseen verrattuna puoltavan lausunnon tarpeen rajoittuessa merkittävälle tai kokonaiskustannusarvioitaan suurelle hankkeelle. Myöskin yritystukihankkeiden käsittelyn yhteistyöryhmässä tulisi olla mahdollista. Yhteistyöryhmässä käsiteltävät hankkeet tulisi jatkossakin määritellä lainsäädännön reunaehtojen puitteissa alueilla yhteistyöryhmien työjärjestyksissä eikä valtioneuvoston asetuksessa, mihin alkelakiesityksen 26 :n 6 momentti näyttäisi viittaavan. Samoin yhteistyöryhmän käsittelyn piiriin tulisi nykyistä vahvemmin ottaa myös maaseutuohjelmasta rahoitettavat hankkeet EU-ohjelmarahoituksen vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaa koskeva alke-lakiesityksen 32, jonka mukaan uusi maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma kattaisi nykyiset toteuttamissuunnitelmat ja maakunnan yhteistyöasiakirjat, on perusteltu ja selkeyttää nykyistä suunnittelujärjestelmää. Tärkeä on, että tästä maakunnan yhteistyöryhmän jatkossa hyväksymästä toimeenpanosuunnitelmasta muodostuisi yhteinen maakunnan kehittämistahdon ja toimenpiteiden sisältö myös ELY-keskusten ohjausmenettelyyn. Maakuntaohjelman ja sen toimeenpanosuunnitelman asemaa koskevaan alkelakiesityksen 33 :n 1 momenttiin olisi perusteltua palauttaa voimassa olevan alueiden kehittämislain (1651/2009) 25 :n 4 momentin maininta viranomaisten velvollisuudesta huolehtia myös siitä, ettei toimenpiteillä vaikeuteta maakuntaohjelman toteutumista. Alra-lakiesitys on pääpiirteissään kannatettava. Yksityiskohtiin Hämeen liitto palaa tarvittaessa myöhemmin yksityiskohtaisten perustelujen ja prosessikuvausten tarkennuttua. Tältä osin kysymyksiä herättää erityisesti esityksen 26 koskien maakunnan liittojen rakennerahastohankkeiden maksatusmenettelyä. Esityksen pykälä ei aiemmassa valmistelussa ole ollut esillä ja on kyseenalaista, selkeyttääkö ja yksinkertaistaako se maksatusmenettelyä ottaen huomioon myös hankkeiden kuntarahoituksen Päätös päätti yksimielisesti antaa Työ- ja elinkeinoministeriölle esityksen mukaisen lausunnon. Täytäntöönpano Työ- ja elinkeinoministeriö Hämeen liitto: Reina

23 Esityslista-Pöytäkirja 8/2013 Sivu Kasvusopimus ja INKA-ohjelma HL/263/ /2013 HL/264/ /2013 Kasvusopimus Hallitusohjelmassa linjattua sopimusperusteista kaupunkipolitiikkaa on täsmennetty Työ- ja elinkeinoministeriön hyväksymässä kaupunkipolitiikan toimenpideohjelmassa Sen mukaan valtion ja suurimpien kaupunkien kesken tehdään kasvusopimuksia, joilla pyritään talouden ja elinkeinoelämän kasvuun. Kasvusopimusmenettelyn piirissä ovat ohjelman mukaan Helsingin seudun metropolialue ja muut yli asukkaan kaupunkiseudut. Lisäksi kansallisesti merkittävien teemojen kehittämisessä voidaan ottaa käyttöön alueellisia kasvusopimuksia useamman kaupungin ja valtion kesken. Vaikka Kanta-Hämeen kaupunkiseudut eivät ylitä asukkaan rajaa, Hämeenlinnan seudulla valmisteltiin laajalla yhteistyöllä esitys kasvusopimukseksi, joka lähetettiin TEM:öön keväällä 2013 ja josta jatkettiin neuvotteluja ministeriöiden kanssa kesällä ja syksyllä. Kasvusopimusehdotus perustuu vahvasti HHTkasvukäytävän yhteistyöhön. Esityksen painopisteenä on Hämeenlinnan kaupunkiseudun kehittäminen kone- ja metalliteollisuuteen (erityisesti teräsrakentaminen), luonnonvara-alaan ja hyvinvointialaan erikoistuneena korkeakoulukeskuksena ja innovaatiokeskittymänä. Kilpailukykyä ja vetovoimaa vahvistavat maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisut sekä palvelutoiminnan asiakaslähtöinen kehittäminen. Esityksen valmisteluun osallistuivat Hämeenlinnan kaupungin lisäksi Janakkalan ja Hattulan kunnat, Hämeenlinnan kehittämisyhtiöt, Hämeen ammattikorkeakoulu, Hämeen liitto, Hämeen ELY-keskus sekä elinkeinoelämän edustajia. Hattula irtautui loppuvaiheessa ehdotuksesta. INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupunkiseudut (INKA) -ohjelmalla tuetaan innovaatiopolitiikan kansallisten ja aluelähtöisten toimien synergiaa. Tarkoituksena on, että kaupunkiseudut ja valtio yhdessä vauhdittavat uusien suurten hankekokonaisuuksien aikaansaamista, joilla on myös kansainvälistä näkyvyyttä. INKA-ohjelma tavoitteena on täydentää muita innovaatiopolitiikan välineitä, kuten Tekesin ohjelmia ja strategisen huippuosaamisen keskittymiä (SHOKit). Ohjelma korvaa osittain vuonna 2013 päättyvän Osaamiskeskusohjelman (OSKE). INKA-ohjelmien valtion rahoitus on vuosittain yhteensä 10 milj. euroa ja kaupunkiseutujen osuus vastaavasti 10 milj. euroa. Lisäksi ohjelman toteuttamiseen varataan EU:n rakennerahastojen varoja. INKA-ohjelmaa toteuttavat kaupunkiseudut valittiin kaksivaiheisen hakumenettelyn perusteella. Helmikuun lopussa 2013 päättyneessä aiehaussa ohjelmaehdotuksia tuli 19 kaupunkiseudulta 37 temaattisesta painopisteestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

24 Esityslista-Pöytäkirja 8/2013 Sivu 23 hyväksyi aiehaun ja hakijoiden kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella kesäkuussa ohjelmaan viisi temaattista painopistealuetta ja nimesi niiden toteutuksesta vastaavat kaupungit: tulevaisuuden terveys (Oulu), biotalous (Joensuu), kestävät energiaratkaisut (Vaasa), älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus (Tampere) sekä kyberturvallisuus (Jyväskylä). Heinä elokuulle ajoittuvassa jatkohaussa nämä keskittymät valmistelivat painopistealueidensa kansalliset toimenpidesuunnitelmat. Muiden aiehakuun osallistuneiden tahojen oli mahdollista hakea jatkohaussa kumppanuutta ohjelman toteutuksessa. Hämeenlinnan seutu jätti hakemuksen myös INKA-ohjelmaan. Kasvusopimus- ja INKA-menettelyt olivat kytköksissä toisiinsa ja INKA-hakemus valmisteltiin rinnan ja samalla kokoonpanolla kasvusopimuksen kanssa. Ensimmäisen vaiheen valintojen jälkeen Hämeenlinnan seutu neuvotteli erityisesti Tampereen seudun kanssa ja esitti älykäs kaupunki teemaan sisältyvää hankekokonaisuutta, johon sisältyvät pendelöinnin palvelukonseptit, teräsrakentamisen osaamiskeskittymä, asemanseutujen kehittyminen, HHTkasvukäytävän kehittäminen sekä tuotekehitysalustat. Neuvottelujen tuloksena Tampereen seutu esitti TEM:lle Hämeenlinnan seutua kumppanikseen INKAohjelman toteuttamisessa. Päätökset Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (HALKE) teki päätökset kasvusopimuskaupungeista sekä INKA-ohjelman kumppanuuksista. Valtio tekee kasvusopimukset 12 suurimman kaupunkiseudun kanssa. Nämä ovat Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Porin, Seinäjoen, Vaasan, Joensuun ja Lappeenrannan kaupunkiseudut. Hallitus päätti, että se tukee myös muita kasvusopimusmenettelyn piiriin hakeneita kaupunkeja sekä kaupunkiverkostoja erilaisin toimenpitein. INKA-ohjelmaan oli aiemmin kesäkuussa valittu viisi kansallista teemaa ja niiden vetovastuussa olevat kaupunkiseudut. Nyt näihin teemoihin valittiin kumppaneiksi seitsemän muuta kaupunkiseutua (vastuukaupunki ensimmäinen, kumppanit seuraavina): - Biotalous: Joensuu, Jyväskylä ja Seinäjoki - Kestävät energiaratkaisut: Vaasa, Lappeenranta ja Pori - Tulevaisuuden terveys: Oulu, Kuopio, Pääkaupunkiseutu, Tampere ja Turku - Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus: Tampere, Lahti, Oulu, Pääkaupunkiseutu ja Turku - Kyberturvallisuus: Jyväskylä HALKE:n päätösten mukaan Kanta-Hämeessä ei siis ole mahdollisuutta osallistua suoraan kasvusopimusmenettelyyn tai INKA-ohjelmaan. Päätöksessä kuitenkin todetaan valtion osallistuvan Helsinki-Hämeenlinna-Tampere (HHT) -kasvukäytävän kehittämiseen.