Uutta! Vertaisryhmät nuorille/työikäisille tiistaisin.

Transkriptio

1 Hinta 2 TURUN SEUDUN NIVELYHDISTYS RY:N JÄSENLEHTI Åbonejdens Förening för Ledpatienter rf:s medlemstidning Uutta! Vertaisryhmät nuorille/työikäisille tiistaisin. Seuraava tapaaminen klo Lisäksi ylipainoisten vertaisryhmä kokoontuu seuraavan kerran klo 18. Lue lisää vertaisryhmistä tapahtumakalenterista s.12. Ryhmät kokoontuvat yhdistyksen tiloissa.

2 Hallitus 2013 Puheenjohtaja Marja-Liisa Salminen P Varapuheenjohtaja Anne-Maija Kivimäki P Aninkaistenkatu 14 B Turku P tsnytoimisto@gmail.com yhdistys Toimisto avoinna Ma Ti (vain puhelinpäivystys) Ke To Vertaispuhelin, nivelneuvonta P Ma su klo Turun Seudun Nivelyhdistys ry Åbonejdens Förening för Ledpatienter rf Nivelposti-lehti, tiedotus P tsnytiedotus@gmail.com tsnynivelposti@gmail.com Liikunta P tsnyliikunta@gmail.com Kuntoutusongelmat Fysioterapeutti Sirkku Pohjanpalo P Kannatusmaksut FI Liedon Osuuspankki BIC: HELSFIHH Lämmin kiitos tuestasi! Sihteeri Ritva Välilä P ritvavalila@gmail.com Muut jäsenet Monica Halonen Eeva Hilvanto Jenni Jeromaa-Alho Marja Lampio Meeri Nurminen Saara Pakula Marja-Leena Pulkkinen Hallituksen ulkopuolelta Rahastonhoitaja Sinikka Kirjonen P sinikkakirjonen@gmail.com Asiantuntijalääkäri Dosentti, ylilääkäri Petri Virolainen Kotisivut ovat uudistuneet. Lisää kirjanmerkkeihisi /suosikkeihisi! TULE-tietokeskus Avoinna alkaen Yliopistonkatu 19 / Aleksandrankuja 13 Mehiläisen käytävä Turku P Turun Seudun Nivelyhdistys tavattavissa keskuksessa ke , , ja klo M.R-Atk Tmi ATK-Huolto-Asennus-Myynti mika.rajala@mr-atk.fi

3 Päätoimittajalta Turussa tehdään paljon hyvää; tämän olen todennut useasti viime kuukausien aikana. Muutin joulun alla uutena kasvona Varsinais-Suomeen. Opintojen jälkeen työllisyystilanne näytti kehnolta, mutta päätin tarttua toimeen ja hankkia työtä tavalla tai toisella. Keväällä sain mahdollisuuden aloittaa yhdistyksessä työkokeilun vapaaehtoisena viestintäsihteerinä, ja tietenkin tartuin tilaisuuteen. Liikkeessä pysyminen henkisesti ja fyysisesti on ihmisen hyvinvoinnin perusasioita, jonka eteen tehdään myös Turun Seudun Nivelyhdistyksessä tärkeää työtä. Tieto nivelistä välittyy luontevasti liikunnan, yhdessäolon ja kokemusten jakamisen kautta. Tekonivelleikkaus on aina oma valinta, johon liittyvät riskit ovat todellisia. Jos leikkaus pelottaa, kannattaa ottaa yhteyttä vertaisiin ja hankkia aiheesta oikeaa tietoa. Keväällä nousi Turun seudullakin kohu ongelmista, joita oli yllättäen havaittu metalli-metalli-liukuparisen lonkan tekonivelen käytön yhteydessä. Tämän lehden sivuilla 6 7 Tyksin osastonylilääkäri, dosentti Keijo Mäkelä selvittää, mitä tutkimuksissa todella löydettiin ja mitä siitä seuraa. Myös avoimet yleisöluennot ovat tapa välittää tietoa. Edellisvuonna Turun Seudun Nivelyhdistyksen luennoilla kävi yli 2000 kuulijaa, mikä osoittaa, että myös Varsinais-Suomessa on suuri tarve nivelterveyteen ja -sairauksiin liittyvälle tiedolle. Syksyn luennoilla käsitellään mm. polven nivelrikkoa, vesiliikuntaan liittyviä iho-ongelmia ja ikäihmisten sosiaalietuuksia. Sivulla 8 pääsemme palaamaan viimekeväisten yleisöluentojen tunnelmiin. Nivelrikko vaikuttaa ihmisen yleiseen hyvinvointiin monella tavalla, joita ei välttämättä tule ajatelleeksi. Liikunnan merkitys korostuu entisestään. Myös jalkaterveydestä huolehtiminen on nivelrikkoiselle tärkeää, sillä sairaus muuttaa jalkaterien ja varpaiden asentoa. Jalkaterapeutti, terveystieteiden tohtori Minna Stolt kertoo sivulta 16 alkavassa artikkelissa, miten nivelrikkoinen hoitaa jalkojaan hyvällä tavalla. Viime kuukausien aikana yhdistys on aktivoitunut myös verkossa. Kotisivumme osoitteessa ovat saaneet kokonaan uuden ilmeen. Käy tutustumassa sivustoon, ja lisää se myös selaimesi kirjanmerkkeihin. Facebookissa meillä on lähes sata tykkääjää mukaan mahtuu vielä! Palautetta uusista sivuista ja muustakin voit lähettää meille toimistolle yhteystiedot löytyvät viereiseltä sivulta. Lämmin kiitos artikkelien kirjoittajille, ilmoittajille ja lehdentekoon muuten osallistuneille! Muistakaa hyödyntää jäsenetuliikkeiden tarjouksia. Värikästä syksyä ja aktiivista vuotta 2014 toivotellen, Sanni Häkkinen Päätoimittaja Seuraavan jäsenpostituksen yhteydessä lähetämme kaikille oppaan Nivelrikko: Kotihoito-opas potilaalle. Jos haluat oppaan mieluummin ruotsinkielisenä, ilmoita p tai tsnytiedotus@gmail.com. Tässä numerossa Päätoimittajalta...3 Puheenjohtajalta...4 Esittelyssä yhteistyökumppani: Vakka-Suomen Nivelyhdistys ry...5 Erilaisia samanlaisia vertaiskokemuksia...5 Metalli-metalli-liukupintaiset lonkan tekonivelet...6 Yleisöluennot paikkaavat tiedontarvetta...8 TULE tutuksi!...10 Ryhmähengestä tukea painonhallintaan...11 Toimintakalenteri Niveluutisia...14 Jaloista huolehtiminen edistää hyvinvointia...16 Tapahtui vuonna Pihkasalva vanha, mutta tehokas hoito haavoihin...20 Jäsenedut

4 4 1/2013 Nivelposti Puheenjohtajalta Lämmin kädenpuristus juuri sinulle! Lämmin, jopa paahtava kesä takana. Minulle kesä oli pitkäaikaisen toiveeni täyttymys, sillä kävin Lapissa tutustumassa minulta piilossa olleisiin sukulaisiini. Tämän tunteen haluaisin jakaa teillekin. Aurinko paistoi koko yön nautin siitäkin täysillä. Saimme taas sitä luonnon D-vitamiinia melkoisesti, ei kuitenkaan riittävästi edes auringosta. Nyt sitten turvaudutaan taas D-vitamiinilisään. Tämä on ihan lempiaiheeni eli uskon D-vitamiinilisään. Odotan taas innolla, että pääsen mittauttamaan, onko D-vitamiiniarvoni kohdallaan. Olemme toimineet tuttuun tapaan koko kesän teidän jäsenten hyvinvoinnin eteen. Allasryhmätkin toimivat koko kesän. Nyt on voimassa olevan syysaikataulun mukaan allasryhmiä sekä Verkahovissa että Ulpukassa. Lisäksi jäsenkortillamme saat alennuksen Ruissalon kylpylään ja Caribiaan, nyt voimassa olevan syysaikataulun mukaan allasryhmiä on sekä Verkahovissa että Ulpukassa. Lisäksi jäsenkortillamme saat alennuksen Ruissalon kylpylään ja Caribiaan. Liikunta pitää olla monipuolista, eli pelkkä uinti ei riitä. Hakeudupa siis yhdistyksemme muuhunkin liikuntatoimintaan ja seudulla toimivien muiden järjestäjien liikuntatarjontaan, unohtamatta tietenkään kuntosaleja. Omaa liikkumistaan kannattaa edelleen seurata kuntokorttien ja istumakorttien avulla, joita saa toimistostamme. Kesällä 38 henkilöä sai viettää yhdistyksemme kautta saadun lomaviikon Rymättylän Tammilehdossa. Uutta oli siellä järjestämämme turvallisuuspäivä. ICE-koodia laitettiin kaikille halukkaille kännykkään. Jatkoa saadaan, kun turvallisuuspäivä on aina 112-päivänä kohtaamispaikassamme. Turun kaupungin omistama Vepsän mökki oli ensimmäistä kertaa kokeiluluonteisesti vuokrattuna viikoksi. Kesällä luotiin yhdistyksellemme uudet kotisivut, käy tutustumassa www. nivelposti.fi. Saatko s-postia yhdistykseltämme? Jos et, niin ilmoitathan s-postisi: Uutukainen, maan ensimmäinen TULEtietokeskus on aloittamassa toimintaansa Turussa. Neljä tule-yhdistystä haki yhdessä RAY-rahoituksen hankkeelle ja nyt RAYavustusrahoilla on TULE-tietokeskukselle on vuokrattu iso toimitila Turun ydinkeskustasta. Sinne palkattu kaksi päätoimista työntekijää meitä kaikkia varten. Lokakuussa pidettäviä avajaisia odotetaan innostuneena. Tule-tietokeskuksen toiminta on kaikille kansalaisille maksutonta ja avointa. Se ei ole tarkoitettu vain yhdistysten jäsenille. Turun Seudun Nivelyhdistyksen odotukset hankkeen uudelle toiminnalle ovat suuret, onhan yhdistyksemme ollut luomassa yhteistä kumppanuushanketta jo sen alkuideoinnista ja suunnittelusta lähtien ja koko ajan mukana kiinteästi. Ohjaavassa projektiryhmässä sekä ohjausryhmässä näissä molemmissa yhdistystämme edustaa sihteerimme Ritva Välilä. Henkilökohtaisesti olen jo pitkään unelmoinut keskuksesta, jossa olisi kaikilla mukana olevalla neljällä tule-yhdistyksellä yhteistila ja yhteiskoneet sekä kullakin omat toimistotilat. Näin fyysiset yhteiset tilat saisivat aikaan todellista aitoa yhteistyötä tule-yhdistysten kesken, mikä koituisi niin tule-sairaiden kuin muidenkin asiakkaiden hyödyksi. Yhteistilassa järjestettäisiin monipuolista liikuntaa, tietoiskuja, harrastepiirejä vain mielikuvitus rajana. nyt on olemassa hankkeella ainakin käytössään suuri tila ja loistava sijainti. Aika näyttää, toteutuuko unelmani. Olemme suurin tule-yhdistys täällä Turun alueella ja monipuolista toimintaa on jo paljon saapi nähdä, mitä mukavaa nivelillemme vielä keksitäänkään. Sääntöjämme muokattiin heinäkuussa kehittynyttä toimintaamme ja ajan tarpeita muutoinkin vastaaviksi. Olemme jäsenenä mm. Vanhustyön keskusliitossa ja saamme myös tätä kautta arvokasta tietoa ja koulutusta. Tämä yhteistyö toivottavasti edistää uuden vanhuspalvelulain kera parempaa vanhuutta myös tule-potilaille! Olemme hiljattain solmineet uuden yhteistyösopimuksen LILE ry:n kanssa. Sen myötä lihavuusleikatut käyvät vertaisryhmissämme. Toimintaahan on ollut jo vuoden, mutta nyt ihan oikea yhteistyösopimus on allekirjoitettu. Nuorten oma vertaisryhmäkin on aloittanut. Uusille vertaisohjaajille pidettiin koulutus elokuussa. Mm. Turussa, Liedossa ja Raisiossa jatkuu Kuva Pallastunturilta, jossa oli heinäkuussa +8 C ja vettä satoi! yhdistyksemme aktiivinen yleisöluentotoiminta erilaisten toimintaryhmien lisäksi. Ensimmäinen venäjänkielinen luento nivelrikosta löysi kohderyhmän ja sai viime keväänä paljon kiitosta. Uusi vastaava luento on tulossa keväällä Olemme verkostoituneet laajasti jo vuosia. Onkin mukava aina saada postia muilta toimijoilta ja välittää tietoa eteenpäin. Olemme kaiketi alueen ainoa merkittävän iso, ilman toiminnanjohtajaa toimiva potilasyhdistys. Toimintamme ei kuitenkaan ole niitä vähäisimpiä, mistä suurkiitos kuuluu juuri Teille, toimintaamme pyörittävät vapaaehtoiset ja Teille, jotka tavalla tai toisella taas syksylläkin osallistutte yhdistyksen toimintaan. Toimintamme täyttää 9 vuotta nyt syksyllä. Kiitos myös hallitus ja toimiston henkilökunta! Samalla toivotan lämpimästi tervetulleeksi teidät kaikki uudet yhdistyksemme jäsenet! Infotilaisuuksia järjestämme syyskaudellakin juuri Teille! Syksyn ja talven myötä tulevat Liisan liukkaat, joita varten voit tilata kauttamme liukuestekalossit. Toimistolla on esillä näytepareja. Lämmintä syyskautta ja pidetään huoli toisistamme. Tule tutuksi! Toivoo Marja-Liisa Salminen, jolla juuret Lapissa. Olen joka päivä tavoitettavissa klo 8 21 Sinua varten, p P.S. Palautteesi on yhdistyksemme toiminnan kehittämiseksi ensiarvoisen tärkeää. Anna siis rohkeasti palautetta, vaikka nettisivuilla tai yhdistyksemme toimintaryhmissä, luennoilla ja retkillä kerättävillä palautelomakkeilla! Kiitoksia etukäteen!

5 Nivelposti 1/ Esittelyssä yhteistyökumppani: Vakka-Suomen Nivelyhdistys ry Saara Tuurala Puheenjohtaja Vakka-Suomen Nivelyhdistys ry Uudessakaupungissa toimii Vakka- Suomen Nivelyhdistys ry. Yhdistys järjestää niveliltoja, joissa alan ammattilaiset antavat tietoa tekonivelleikkauksiin ja kuntoutukseen liittyen. Kevään 2013 nivelilloissa kuultiin sairaanhoitaja Pia Pihlavan luento Ensitietoa tekonivelleikkauksesta, mielenterveyshoitaja Tanja Salminen puhui leikkaukseen liittyvästä masennuksesta, suuhygienisti Eija Maikola hammashuollosta ja jalkahoitaja Sanna Sairanen jalkojen hoidosta. Heinäkuussa tehtiin syksyn toiminnan tiimoilta retki Pursiseuran paviljongille Pietarkariin. Syksyn 2013 ohjelmaa ei toistaiseksi ole lyöty lukkoon. Reumaortopedi Pjotr Sarantsin on lupautunut luennoimaan nivelrikosta, ja perinteisen joulupuuron sijaan mietittiin teatterimatkaa, jota yhdistys tukee. Hallitus kokoontuu elokuun lopulla, ja silloin päätetään syksyn niveliltojen aiheet. Ilmoitamme toiminnasta AlueSanomissa ja Uudenkaupungin Sanomissa. Yhdistyksen jäsenmaksu vuonna 2013 on 10 euroa. Toimimme yhteistyössä Turun Seudun Nivelyhdistyksen kanssa. Tulevia tapahtumia: Luento Meri-Liljakodissa klo 18. Sähköiset reseptit ym., luennoitsijana apteekkari Vanhasta Apteekista. Luento Novidassa klo 18, luennoitsijana ortopedi Pjotr Sarantsin. Yhteystiedot Puheenjohtaja Saara Tuurala P s.tuurala@gmail.com Sihteeri ja jäsenhoitaja Tanja Salminen P tasalmin@uusikaupunki.fi Vertaishenkilö Hannu Tähtinen P hannu.tahtinen@tahtiporaus.inet.fi Erilaisia samanlaisia vertaiskokemuksia yhteiskuntatieteellinen näkökulma arjen todellisuuteen Nivelyhdistyksen jäseniä yhdistävä tekijä on nivelsairaus tai -vamma, joko omana tai läheisen kokemana. Fyysisen toimintakyvyn madaltuminen saattaa tuoda mukanaan moninaisia fyysisiä, sosiaalisia tai psyykkisiä haasteita eri elämänalueilla, kuten perhe- tai työelämässä. Elämänalueisiin puolestaan liittyy monia muun muassa sukupuoleen liitettyjä rooliodotuksia. Se, mitä yhteiskunnassamme tavataan odottaa - ja mitä itse odotamme itseltämme ja muilta - eri elämänalueilla on niin ikään vahvasti sidoksissa erilaisiin ikäryhmiin ja niihin yhteydessä oleviin käsityksiin keskeisistä elämänvaiheista. Sairaus ja siihen sopeutuminen on luonnollisesti aina yksilöllisesti koettu, eletty ja tulkittu prosessi. Nimensä mukaisesti sopeutumisprosessi ei ole muuttumaton tila. Sen sijaan sitä voidaan ajatella eräänlaisena ajassa muuttuvana jatkumona. Usein sopeutumisprosessi ei ole edes suoraviivaisesti etenevä jatkumo, vaan on tavanomaista välillä palata aiempiin vaiheisiin. Sopeutumisen kannalta merkityksellistä ovat omat psyykkiset hallintakeinot ja ne merkitykset, joita sairaudelle annetaan. Näin ollen, vaikka omat tosiasialliset kokemukset sinänsä pysyvät muuttumattomina, niitä koskevat tulkinnat voivat muuttua. Sopeutuminen onkin alati elävä henkilökohtainen kertomus, joka muuntuu sille annettujen merkitysten uudelleenmäärittelyjen kautta. Tämä yksilöllinen prosessi ei kuitenkaan tapahdu tyhjiössä vaan on kaikessa mielessä perin juurin myös sosiaalinen tapahtuma. Yksi yhteinen teema monelle nivelsairaalle lienee ruumiillisuus: kokemus omasta ruumiista ja ruumiillisuudesta on kuitenkin enemmän kuin pelkkää biologiaa ja fysiologiaa. Ruumiillisuuteen kuuluvat vaikkapa sellaiset helposti huomiotta jäävät asiat kuin käveleminen, seisominen ja istuminen. Lisäksi pituus, paino, eleet, ilmeet ja sairaudet ovat osa ruumiillisuutta. Tärkeää henkilökohtaisen ymmärryksen kannalta saattaa olla sellainen huomio, että nämä ovat osin kulttuurisesti, historiallisesti ja sosiaalisesti ehdollisia asioita: myös kokemus omasta sairaudesta syntyy erilaisten tekijöiden leikkauspisteessä, jossa yhdistyvät esimerkiksi henkilön historia, sukupuoli, ikä ja ympäröivä kulttuuri. Kokemuksien kirjoon vaikuttavat lisäksi monet muut tekijät, kuten käytössä olevat sosiaaliset turvaverkot. Tällaiset seikat tekevät kokemuksista laadullisesti erilaisia, samanlaisia ja yksilöllisiä. Kirjoittaja on sosiologi, YTM ja Turun Seudun Nivelyhdistyksen uusi jäsen.. Vertaistoiminnasta saat neuvoja ja tukea muilta samaa kokeneilta. Vertaisryhmien aikataulut löydät tämän lehden keskiaukeamalta. Vertaispuhelin palvelee joka päivä klo 8 21 numerossa

6 6 1/2013 Nivelposti Metalli-metalli-liukupinta Keijo Mäkelä Ortopedian ja traumatologian dosentti Osastonylilääkäri, Tyks Metalli-muovi-liukupintaiset lonkan tekonivelet ovat olleet yleisesti käytössä jo useiden vuosikymmenten ajan. Muovi-liukupintojen ongelma on ollut verrattain huono kulutuskestävyys. Lantiokomponentin metallikuoreen eri kiinnitysmenetelmillä kiinnitetyt muoviliukupinnat kuluivat monella tekonivelmallilla ennemmin tai myöhemmin puhki. Sementtikiinnitteinen, suoraan lantioluuhun luusementillä liimattava muovikuppi ei muovin suuresta kokonaismäärästä johtuen yleensä kulu, mutta sementtisaumalla on taipumus vuosien saatossa pettää, jolloin lantiokomponentti irtoaa. Metalli-muovi-liukupintaisten lonkan tekonivelten ongelmat johtivat pyrkimykseen kehittää kestävämpiä liukupintavaihtoehtoja. Metalli-metalli-liukupintaisia lonkkaproteeseja alettiin valmistaa jo 1960-luvulla. Ensimmäiset mallit Keraamista valmistettujen proteesin osien hyöty on hyvä kulutuskestävyys, mutta ongelmaksi muodostui niiden hauraus ja rikkoontumisherkkyys. Metalli-metalli-liukupintaisia lonkkaproteeseja alettiin valmistaa jo 1960-luvulla. Ensimmäiset mallit eivät olleet riittävän hyviä, ja ne hävisivät kilpailun metalli-muovi-liukupintaisille lonkan tekonivelille luvun alussa insinööritaidon kehityttyä ilmaantuivat markkinoille uuden sukupolven metalli-metalli-liukupintaiset lonkan tekonivelet. Alkuun nämä olivat pinnoiteproteeseja, jossa lantiokomponentti oli kiinteä, tehtaassa valettu proteesi, jonka ulkopinta (=tarttumispinta luuhun) on kromikobolttiterästä tai titaaniseosta ja sisäpinta sileäksi hiottua kromikobolttiterästä. Reisikomponentti kiinnitettiin reisiluun päähän sementillä. Nivelen rakenne vastasi leikkauksen jälkeen paremmin potilaan alkuperäistä rakennetta, koska reisiluun kaulaa ei tarvinnut katkaista. Samalla kehitettiin myös tekonivelmalleja, joissa perinteiseen proteesin varteen kiinnitettiin isokokoinen metallinuppi, joka niveltyi ison, metallipintaisen lantiokomponentin kanssa. Huomattiin varsin pian, että isosta nuppikoosta johtuen tekonivelen sijoiltaanmenot käytännössä loppuivat pinnoiteproteeseja ja isonuppisia, varrellisia metalli-metalli-liukupintaisia proteeseja käytettäessä. Toivottiin myös että liukupintojen kulumisesta johtuvat uusintaleikkaukset vähenisivät. Metalli-metalli-liukupintaisten lonkkaproteesien leikkausmäärät kasvoivat 2000-luvulla kaikkialla maailmassa. Australiassa leikattiin yli metalli-metalli-liukupintaista lonkkaproteesia vuosina Apteekki suurella eivät olleet riittävän hyviä sydämellä. Apteekki suurella Apteekki suurella sydämellä. sydämellä. Tuomiokirkkoapteekki Domkyrkoapoteket Eerikinkatu 5, Turku, puh Avoinna: ma-pe la Tuomiokirkkoapteekki Domkyrkoapoteket (väkimäärä 21,5 miljoonaa). Englannissa ja Walesissa on vuodesta 2003 lähtien leikattu metalli-metalli-lonkkaniveltä (väkimäärä 54,4 miljoonaa). USA:ssa on arvioitu, että metalli-metalli-liukupintaisia lonkkaproteeseja on laitettu (väkimäärä 308 miljoonaa). Suomessa vastaavanlaisia proteeseja on leikattu yhteensä n Metalli-metalli-liukupintaisia proteeseja ja muitakin pysyviä ortopedisia implantteja valmistavat pääasiassa amerikkalaiset ja englantilaiset yritykset. Suomessa tai muissa Pohjoismaissa ei ole merkittävää implanttiteollisuutta luvun puolivälistä alkaen alkoi kuitenkin ilmaantua tutkimusraportteja metalli-metalli-liukupintaisiin lonkan tekoniveliin liittyvistä ongelmista. Sijoiltaanmenot ja sijoiltaanmenojen takia tehdyt uusintaleikkaukset olivat tosin lähes tyystin loppuneet, mutta joillakin yksittäisillä potilailla ilmeni lonkkanivelen turvotusta ja nesteilyä. Uusintaleikkauksissa näillä potilailla todettiin lonkassa pehmytkudosreaktio, jossa nesteen lisäksi havaittiin paikallisesti kuolioon mennyttä pehmytkudosta ja mahdollisesti paksuseinämäinen, usein kookas nestettä ja/tai pehmytkudosjätettä sisältävä säkkimäinen rakenne, joka sai ortopedisessa kirjallisuudessa lempinimen pseudotuumori. Huolestuttavinta oli, että joissakin yksittäisissä tapauksissa pakaralihas oli tuhoutunut. Ensiksi ajateltiin, että metalli-metalli-liukupintaisten lonkkien nesteily ja pehmytkudosongelmat liittyvät ihmisen immuunijärjestelmän toimintaan raskasmetalleja kohtaan. Sittemmin on todettu, että kyseessä saattaa olla suora toksinen reaktio kromille ja koboltille. Joillakin metalli-metalli-lonkkaproteesimalleilla ongelmia alkoi kertyä nopeassa tahdissa, ja selvästi enemmän kuin toisilla. DePuy joutui vetämään markkinoilta ASR- Tuomiokirkkoapteekki Eerikinkatu 5, Turku, puh Domkyrkoapoteket Avoinna: ma-pe la 9-14 implantin, jota oli Suomessakin leikattu Eerikinkatu 5, Turku, puh Avoinna: ma-pe la 9-14 Sittemmin on todettu, että kyseessä saattaa olla suora toksinen reaktio kromille ja koboltille.

7 Nivelposti 1/ iset lonkan tekonivelet paljon joissakin sairaaloissa. Uusintaleikkausmäärät muodostuivat muutamassa vuodessa huomattavan suuriksi. Potilaiden oireina oli useimmiten lonkan turvotus ja kipu, omin silmin havaittava nestekertymä nivusessa tai leikkaushaavan seudussa, lonkan muljahtelu ja kolina. Lonkan rtg-kuvissa ei useimmiten ollut löydöksiä. Seerumin kromi- ja kobolttipitoisuudet olivat monella potilaalla merkittävästi koholla, mutta joillakin oireilevalla potilaalla raskasmetallipitoisuudet olivat normaalit. Suomessa leikatuista ASR-pinnoite- proteesipotilaista oli Implanttirekisterin tietojen perusteella 2011 loppuun mennessä uusintaleikattu 17 % ja varrellisista ASR-malleista 28 % Magneettikuvauksessa tyyppilöydöksenä oli nestekertymä ja/tai pehmytkudosmassa. Suomessa leikatuista ASRpinnoiteproteesipotilaista oli Implanttirekisterin tietojen perusteella 2011 loppuun mennessä uusintaleikattu 17 % ja varrellisista ASR-malleista 28 %. Tällä hetkellä ASRuusintaleikkausmäärät ovat jo tätäkin huomattavasti suuremmat. Viime aikoina on käynyt selväksi, että kaikilla metalli-metalli-liukupintaisilla lonkkaproteeseilla on jonkin verran samoja ongelmia kuin ASR:lla. Ongelmalonkkien määrä ei kuitenkaan tähän saakka ole ollut läheskään yhtä iso. Paljon käytetyn varrellisen Bimetric/ReCap- Magnum-implantin (Biomet) pysyvyys Implanttirekisterin tietojen perusteella oli 2011 loppuun mennessä keskimäärin 3.1 (0-7.0) vuoden seurannassa 97 %. Ongelmapotilaiden määrä on kuitenkin tämän jälkeen huomattavasti kasvanut. Tyksissä tutkittiin äskettäin leikattua Bimetric/ReCap-Magnum-lonkkaa magneettikuvin. Potilailta mitattiin myös seerumin kromi- ja kobolttipitoisuudet, subjektiivisesti koetut oireet rekisteröitiin sekä potilaat kävivät tekonivelortopedin vastaanotolla uusintaleikkausarviossa. Kolme potilasta jouduttiin uusintaleikkaamaan metallihierrekomplikaation takia, ja kaikilla näillä potilailla todentui leikkaustilanteessa metallihierteen pilaama lonkka. Yhdellä näistä potilaista pakaralihas oli pysyvästi vaurioitunut. Kahdeksan muuta lonkkaa arvioitiin olevan ongelmallisia metallihierreongelmalonkkia. Nämä potilaat joko odottavat uusintaleikkausta, tai ovat tehostetussa seurannassa. Metallihierrekomplikaation ilmaantuvuus on tämän otoksen perusteella ainakin 14 % keskimäärin kuuden vuoden seurannassa Bimetric/ReCap-Magnum-implanttia käytettäessä. Huhtikuussa 2010 BOA (British Orthopaedic Association) varoitti jäseniään varrellisten, metalli-metalli-liukupintaisten lonkan tekonivelten käytöstä. Toukokuussa 2011 FDA (American Food and Drug Administration) määräsi metalli-metalli-liukupintaisia lonkan tekoniveliä valmistavien yritysten seuraamaan tuloksia ja tilannetta. Toukokuussa 2012 Suomen Artroplastiayhdistys suositteli, että isonuppisten, metalli-metalli-liukupintaisten lonkkaproteesien käyttö Suomessa lopetetaan ja maanlaajuinen seuranta kaikille näille potilaille järjestetään. Seuranta koostuu kromi- ja koboltti-ioni-pitoisuuksien määrittämisestä, oirekyselystä, rtg-kuvista sekä tarvittaessa magneettikuvista ja tekonivelortopedin uusintaleikkausarviosta. Seuranta järjestetään 2-3 vuoden välein. Poikkeuksen muodostavat mm. ASR-potilaat ja R3-metalli-metalli-liukupintapotilaat, jotka tulee kaikki magneettikuvata ja uusintaleikkausarvioida. Tällä hetkellä käyettävissä olevat liukupintaratkaisut lonkkaprotetiikasssa ovat metalli-muovi sekä keraami-keraami. Tekonivelen uusintaleikkaukset ja tekonivelpotilaiden seuranta ovat huomattavan kalliita. Tekonivelen uusintaleikkausten potilaan kokemat tulokset eivät pääsääntöisesti vastaa ensimmäistä kertaa leikatun tekonivelen tuloksia. Tekonivelen uusintaleikkaukset ja tekonivelpotilaiden seuranta ovat huomattavan kalliita. Koholla olevat veren raskasmetallipitoisuudet voivat lonkkaoireiden lisäksi aiheuttaa yleisoireita, kuten sydän- ja neurologisia oireita. Yleisoireiden esiintyvyys tarkentuu lähivuosina, kun metalli-metalli-liukupintaisten lonkan tekonivelpotilaiden seuranta etenee. Tekonivelten uusintaleikkausten määrän vähentäminen aktiivisen ja hoitokäytäntöjä ohjaavan tekonivelrekisteriseurannan avulla on kansallinen ja kansainvälinen tavoite. Ongelmia lonkkaproteesin kanssa? Ota yhteyttä toimistoon, p järjestämme tarvittaessa lonkkavertaisryhmän. Toukokuussa 2012 Suomen Artroplastiayhdistys suositteli, että isonuppisten, metalli-metalli-liukupintaisten lonkkaproteesien käyttö Suomessa lopetetaan ja maanlaajuinen seuranta kaikille näille potilaille järjestetään.

8 8 1/2013 Nivelposti Yleisöluennot paikkaavat tiedon Yhdistys järjestää kuukausittain kaikille avoimia ja maksuttomia nivelaiheisia yleisöluentoja Turussa ja sen lähikunnissa. Seuraavassa otteita, mitä eräillä tämän vuoden luennoilla tapahtui/tapahtuu Ortopedi on kuin kirvesmies Kymmenen minuuttia luennon alkamiseen. Raision 120-paikkainen valtuustosali on ääriään myöten täynnä, ja talonmies kärrää lisäpenkkejä paikan päälle. Viimeisinä paikalle saapuneet pääsevät aitiopaikoille aivan eturiviin. Puheensorina nousee. Täsmällisyydestään tunnettua luennoitsijaa ei vielä näy. Pari minuuttia ennen sovittua aikaa portaita nouseekin särmän oloinen mies, joka tervehtii, kättelee yhdistyksen edustajat ja astuu tottuneesti yli satapäisen yleisön eteen. Hän on ortopedi Jussi Rantanen, joka toimii NEO:n johtavana lääkärinä. Rantanen on suosittu luennoitsija, sillä asiapitoista esitystä värittää lämmin huumori. Kulumavika on itse asiassa harhaanjohtava nimitys nivelrikolle. Nivelet eivät ole käytössä kuluvia autonrenkaita, Rantanen valistaa kuulijoitaan. Nivelet tykkäävät säännöllisestä ja samanlaisena toistuvasta liikkeestä. Pahaksi on tärähtelykuormitus, jota syntyy esimerkiksi kovalla alustalla juostessa. Nuoret maratoonarit eivät olekaan yleensä samoja kuin keskiikäiset. Nilkan ja jalkaterän monimutkainen rakenne vaatii hoitavalta lääkäriltä erityistä asiantuntemusta. Jalkaterässä on useita nivelpintoja ja hermoja, jotka vaikeuttavat alueen nivelrikon hoitoa. Usein pikkuvian korjaaminen aiheuttaa kipuja jossakin muualla. Askelluksen muuttaminen voi poistaa kivun jostakin kohdasta, mutta pian on jo toinen nivel kipeä. Luennon lopuksi Rantanen viihdyttää yleisöä paljastamalla, mikä ammatti on lähellä ortopedin ajatusmaailmaa. Ortopedi on kuin kirvesmies! Haluamme ajatella asiat mekaanisesti, Rantanen naurahtaa. Yleisöltä tulleen palautteen perusteella luento päätetään järjestää myöhemmin keväällä uudestaan. Jussi Rantanen luennoi aiheesta Polven nivelrikko ja sen hoito Raision valtuustosalissa (Nallinkatu 2) keskiviikkona klo Tervetuloa!

9 Nivelposti 1/ tarvetta Alallaan arvostettu ja jäsenten kiittämä ortopedi Pjotr Sarantsin muutti Suomeen perheensä mukana 20 vuotta sitten. Vaimon suomalainen isä oli suurin syy elämänmuutokseen. Nyt miehellä on kaksi poikaa ja virka TYKSissä erikoislääkärinä. Uravalinta selkiytyi jo nuorena miehenä. Olin Venäjällä Volgogradissa, entisessä Stalingradissa opiskelemassa, kun jostakin syntyi halu päästä urheilulääkäriksi. Tuohon aikaan ainoa paikka opiskella alaa oli Virossa. Muutin Tartoon, ja opintojen aikana päätin, että traumatologia ja ortopedia kiinnostavat eniten. Ortopedi Pjotr Sarantsin luennoi nivelrikosta venäjän kielellä Happy Housessa klo 18. Ensimmäinen yleisöluento venäjäksi Sarantsin työskenteli valmistumisensa jälkeen kahdeksan vuotta erikoislääkärinä Pärnun kaupunginsairaalassa. Venäjä ei kuulu EU- tai ETA-alueisiin, joten Suomessa lääkärin pätevyys piti käytännössä hankkia uudelleen. Kaikki piti aloittaa alusta. Työskentelin terveyskeskuksessa harjoittelijana ja tein uudelleen opiskeluaikaiset tentit. Sarantsin kertoo, että nykyinen työ lääkärinä sujuu suomen kielellä pääsääntöisesti hyvin. Toisinaan kielimuuri voi syntyä, koska kielistä ei löydykään toisiaan vastaavia termejä. Vastaanottotilanteessa vastuu ymmärtämisestä on molemmilla. Lääkärin ei ole aina helppo löytää täsmälleen oikeaa sanaa. Mutta myös potilaan on tärkeä osata kertoa, mikä vaivaa. Vasta silloin lääkäri pystyy auttamaan ja etsimään oikeat hoidot. Ortopedian ja traumatologian erikoislääkärinä Sarantsin seuraa jatkuvasti terveysalan tutkimustyötä ja hoitomuotojen kehittymistä. Nivelrikon perussyytä ei ole tutkittu vielä riittävästi. Tulevaisuudessa toivon, että löytyy lääke, jolla artroosi pystytään hoitamaan. Tällä hetkellä ei parantavaa hoitoa ole, valitettavasti. Ennen kuin parantava lääke löytyy, tarvitaan sairastuneille ennen kaikkea oikeaa tietoa nivelrikosta ja sen hoitomuodoista. Nivelyhdistyksen ensimmäiselle venäjänkieliselle yleisöluennolle on saapunut lähes kolmekymmentä iloisesti rupattelevaa kuulijaa. Sarantsin hymyilee lämpimästi ja aloittaa. Lääkärinluvan hakemisen vaiheet Suomessa Lääkärinluvat myöntää hakemuksesta Valvira. Kun lääkärintutkinto on suoritettu EU/ETA-maassa Laillistamishakemus Valviralle Tarvittaessa lausunto suomalaisesta yliopistolta Tarvittaessa kelpoisuuskoe tai sopeutumisaika Tarvittaessa lisäselvityksiä Päätös Ammatinharjoittamiseen riittävä suomen tai ruotsin kielen taito vaaditaan, mutta sitä ei tarvitse erikseen todistaa. Kun lääkärintutkinto on suoritettu EU/ETA-maiden ulkopuolella (esim. Venäjä) Suoritetun tutkinnon oikeellisuuden varmistaminen 6 kuukauden harjoittelu suomalaisessa julkisen terveydenhuollon yksikössä Suomen tai ruotsin kielikoe 1. kuulustelu kirjallisesti lääketieteen osa-alueista 2. kuulustelu kirjallisesti suomalaisen terveydenhuollon hallinnosta 3. kuulustelu potilastenttinä vastaanottotilanteessa Laillistamishakemus Valviralle Tarvittaessa lisäselvityksiä Päätös Ensimmäisen kuulustelun jälkeen voidaan hakea rajoitettua toimilupaa, joka mahdollistaa työskentelyn julkisen terveydenhuollon sairaaloissa. Toisen kuulustelun jälkeen haettavalla rajoitetulla toimiluvalla voi työskennellä myös julkisen terveydenhuollon terveys keskuksissa. Lähteet: Valvira, Finlex

10 10 1/2013 Nivelposti Turun TULE -tietokeskus rakennustyöt käynnissä! Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama nelivuotinen TULE tutuksi projekti toteutetaan kumppanuushankkeena Turun Seudun Nivelyhdistyksen, Turun Seudun Osteoporoosiyhdistyksen ja Turun Seudun Reumayhdistyksen kanssa. Projektia hallinnoi Turun Seudun Selkäyhdistys. Projektin tavoitteena on kehittää monipuolisen tiedotus- ja muun toiminnan avulla tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyä. Lisäksi keskitytään jo sairastuneiden elämänlaadun kohentamiseen ja osallisuuden lisäämiseen. Näiden tavoitteiden toteuttamista varten luodaan parhaillaan projektissa mukana olevien yhdistysten yhteistä TULE tietokeskusta. Projektin aikana tullaan tekemään laaja-alaista yhteistyötä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Projektin kohderyhmänä ovat tuki- ja liikuntaelinsairaat sekä ennalta-ehkäisymielessä kaikki asiasta kiinnostuneet ja nuorista koululaisista opiskelijoiden ja työikäisten kautta ikääntyneisiin ihmisiin. Tietokeskus tulee toimimaan aivan Turun keskustassa, torin laidalla osoitteessa Yliopistonkatu 19. Tietokeskukseen on erinomaiset liikenneyhteydet ja esteettömyys on otettu huomioon myös kalusteratkaisuissa. Keskuksen työntekijät Sini- Kukka Malmberg ja Päivi Saarinen ovat aloittaneet työt keskuksessa heinäkuun lopulla. Työmaata riittää ja ensimmäiset työviikot ovat menneet kalusteita hankkiessa ja kootessa. Keskuksen yli 200 neliön toimitilan saattaminen yleisölle avattavaan kuntoon vie oman aikansa. Myös tietokeskuksen logon, kotisivujen ja esitteiden suunnittelutyö on alkanut. Tietokeskus avaa ovensa tiistaina klo Professori Ilkka Vuori avaa keskuksen virallisesti klo Avoimet ovet kestävät klo 16 asti. Vuoren pitämä yleisöluento järjestetään klo 18 alkaen tietokeskuksen alakerrassa, Ortodoksisen kirkon juhlasalissa. Olet sydämellisesti tervetullut avoimiin oviin sekä yleisöluentoon. Tietokeskus palvelee asiakkaita avajaisista eteenpäin maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin klo Keskiviikkoisin olemme auki klo Perjantaisin keskus on suljettu. Yhdistyspäivää vietetään tietokeskuksessa keskiviikkoisin (9.10. alkaen). Työntekijöiden lisäksi paikalla on edustaja mukana olevista yhdistyksistä, jokainen omalla vuorollaan. Joka kuukauden 1. keskiviikko: Turun Seudun Osteoporoosiyhdistys 2. keskiviikko: Turun Seudun Selkäyhdistys 3. keskiviikko: Turun Seudun Reumayhdistys 4. keskiviikko: Turun Seudun Nivelyhdistys Me työntekijät olemme innoissamme mahdollisuudesta olla luomassa jotakin uutta ja vaikuttavaa. Malta siis vielä hetki, Turun TULE tietokeskus palvelee Sinua pian! Sini-Kukka Malmberg ja Päivi Saarinen valmistelevat tiloja edustuskuntoon. Turun Seudun Nivelyhdistys on Turun TULE-tietokeskuksessa tavattavissa , , ja klo Tervetuloa!

11 Nivelposti 1/ Kipua nivelissä? Ryhmähengestä tukea painonhallintaan Painonhallinta on olennainen osa nivelrikon hoitoa ja ehkäisyä. Kilot kuriin! -ryhmässä haetaan yhdessä motivaatiota liikkumiseen ja ylläpidetään liikkumisen intoa. Ryhmiä ohjaavat Turun ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat, joiden tukena toimivat Ruisklinikan vastuuopettajat. Yhdistyksen jäsen Anneli Postila on ollut mukana Kilot kuriin -ryhmässä sen perustamisesta asti, kaikkiaan noin kuusi vuotta. Kun mikään laihdutuskeino ei tuntunut auttavan, Anneli päätti lähteä mukaan. Ryhmästä on saanut henkistä tukea ja voimia laihduttamiseen. Ryhmässä keskustellaan terveydestä ja hyvinvoinnista ja samalla tarkkaillaan painoa. Ryhmähenki auttaa, olen pudottanut noin 14 kiloa painoa. Syön pieniä annoksia kerrallaan, pysyn terveempänä ja jaksan liikkua paremmin. Anneli rohkaisee kaikkia painonhallinnan kanssa kamppailevia tulemaan ryhmään. Suosittelen ihan kaikille! Vaikka olisi liikuntarajoitteinen, tämä sopii. Itsekin olen. Kilot kuriin! -painonhallintaryhmä kokoontuu tiistaisin klo Turun ammattikorkeakoulun tiloissa (Ruiskatu 8, B-ovi). Kauden hinta on 30, ja tutustumiskäynnille pääsee maksutta. Tiedustelut: Turun AMK / Ruisklinikka, p Turun Seudun Nivelyhdistys / Anneli Postila, p Onko sinulla ajoittain tai jatkuvasti esiintyvää kipua nivelissä? Rajoittaako nivelkipu jokapäiväistä toimintaasi? Onko nivelissäsi kipua rasituksen jälkeen? Arthro Nivelvoide on ainutlaatuinen paikallisesti käytettävä voide kipeille ja turvonneille nivelille. Se sopii erityisesti lievittämään kipua ja turvotusta pienissä nivelissä. Sen ainesosina ovat kylmävaikutteiset mentoli ja eukalyptusöljy sekä nivelten hyvinvoinnille tärkeät ravinteet kondroitiinisulfaatti, glukosamiinisulfaatti ja MSM. Fysioline Oy, puh Myynti: Apteekit Nivelposti_nro1_2013_ArthroNivelvoide_120x260mm.indd :26:38

12 TOIMINTAK 12 1/2013 Nivelposti Tiedustelut ja ilmoittautumiset tapahtumiin toimistolle, jollei toisin mainita. TOIMISTO P Tarkemmat yhteystiedot lehden sisäkannessa. Avoinna ma ti (vain puhelinpäivystys) ke to Toimiston joulutauko Muutokset mahdollisia. Seuraa ilmoittelua yhdistyspalstoilla, kotisivuillamme ja Facebookissa. Tiedotamme myös sähköpostitse - olethan antanut osoitteesi toimistolle? NEUVONTA JA TUKI Nivelneuvonta ja vertaispuhelin palvelevat p ma-su klo Olemme tavattavissa TULE-tietokeskuksessa (Yliopistonkatu 19, Turku) joka kuun 4. keskiviikko klo Ensitietokurssi tekonivelleikkauksesta järjestetään tarvittaessa. Kysy seuraavan kurssin ajankohtaa ja ilmoittaudu toimistolle. VERTAISRYHMÄT Vertaisryhmiä ohjaavat koulutetut vertaiset. Tapaamiset järjestetään yhdistyksen tiloissa (Aninkaistenkatu 14 B 3, Turku). Ryhmiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Käsi- ja olkapääryhmä Maanantaisin klo , 30.9., , , 13.1., 10.2., 10.3., 7.4. ja Lonkkaryhmä Maanantaisin klo , 7.10., 4.11., 2.12., 20.1., 17.2., 17.3., ja Nilkka- ja jalkateräryhmä Maanantaisin klo , , , 9.12., 27.1., 24.2., 24.3., ja Polviryhmä Maanantaisin klo , , , , 3.2., 3.3., 31.3., 5.5. ja 2.6. Ylipainoisten ryhmä Maanantaisin klo , , , , 3.2., 3.3., 31.3., 5.5. ja 2.6. Nuorten/työikäisten ryhmä Tiistaisin klo , 8.10., 5.11., 3.12., 7.1., 4.2., 4.3., 8.4. ja 6.5. Tiedustelut: tsnyvertaistuki@gmail.com Ongelmia lonkkaproteesin kanssa? Ryhmä järjestetään tarvittaessa - ota yhteyttä toimistoon. PAINONHALLINTA Kilot kuriin! -painonhallintaryhmä tiistaisin klo Turun AMK:n tiloissa, Ruiskatu 8 (B-ovi). Tervetuloa kaikenikäiset ja -kokoiset! Vetäjinä Ruisklinikan sairaanhoitajaopiskelijat. Kauden hinta 30, tutustumiskäynti maksuton. Tiedustelut p / Ruisklinikka tai p / Anneli Postila. Painonhallintakurssi työikäisille järjestetään toimiston tiloissa, kun ilmoittautuneita on väh. 8 henkilöä. Painoindeksin tulee olla vähintään 35. Vetäjänä ravitsemusterapeutti, dosentti Kirsi Laitinen. Kurssin hinta 75, ilmoittaudu toimistolle. YLEISÖLUENNOT Tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Ke Nivelrikkoa sairastavan jalkaterveyden ylläpito ja edistäminen. TtT, Jalkaterapeutti Minna Stolt. Raision valtuustosali klo (Nallinkatu 2, Raisio). To Ikäihmisten etuuksista. Kuntoutussosiaalityöntekijä Niina Vanhanen Kuntoutuskeskus Petreasta. Happy House klo (Ursininkatu 11, Turku). Ke Kelan palvelut ikäihmisille. Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä. Liedon valtuustosali klo (Kirkkotie 13, Lieto). Ke Alaraajan virheasentojen vaikutus nivelterveyteen. Fysioterapeutti Riikka Huhta. Liedon valtuustosali klo (Kirkkotie 13, Lieto). To Polven sisäosan nivelrikko. Näyttöön perustuva hoito ja uusi iskunvaimennusleikkaus. Happy House klo (Ursininkatu 11, Turku). Ke Vesiliikuntaan liittyvät iho-ongelmat ja ikääntyvän ihon valovauriot. Ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Atte Kivisaari. Raision valtuustosali klo (Nallinkatu 2, Raisio). Ke Nivelrikko ja sen hoito. Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Petri Virolainen. Liedon valtuustosali klo (Kirkkotie 13, Lieto). To Alaraajan virheasentojen vaikutus nivelterveyteen. Fysioterapeutti Riikka Huhta. Happy House klo (Ursininkatu 11, Turku). Ke Polven nivelrikko ja sen hoito. Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Jussi Rantanen. Raision valtuustosali klo (Nallinkatu 2, Raisio). To ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Pjotr Sarantsin venäjänkielinen luento, Happy House klo 18 KERHOTOIMINTA Raision nivelkerhon toimintaan kuuluvat sauvakävely ja vesivoimistelu (tiedot alla). Nivelkerho avustaa Raision yleisöluentojen järjestämisessä. Tiedustelut p / Seija Härkätien nivelkerhon tapaamiset Palvelukeskus Ruskan kokoushuoneessa (Hyvättyläntie 9, Lieto) klo seuraavasti: ti 10.9., ke 9.10., ke ja ke Nivelkerho avustaa Liedon yleisöluentojen järjestämisessä. Tiedustelut toimistolta, p

13 Nivelposti 1/ ALENTERI TURKU LIIKUNTA Tuolijumppa alkaa uutena. Sopii kaikenkokoisille ja -kuntoisille! Ryhmät toimistolla (Aninkaistenkatu 14 B 3) perjantaisin klo , ja Mahdollisuus myös ruotsinkieliseen ohjaukseen. Kauden hinta jäsenille 40, muille 50. Kausi ajalla Tiedustelut p / Ulla Erjala. Vesivoimistelu Verkahovin allastilassa (Verkatehtaankatu 4), useita ryhmiä mape. Vetäjinä koulutetut fysioterapeutit. Kauden hinta ryhmästä riippuen 70 92, edellyttää yhdistyksen jäsenyyttä. Syyskausi , kevätkausi käynnistyy Keilailu Kupittaan keilahallissa (Kupittaankatu 1) torstaisin klo Syyskauden ryhmä täynnä. Tiedustelut p / Timo Hätönen. Boccia Härkämäen palloiluhallissa (Rahjekatu 3) maanantaisin klo parittomilla viikoilla. Syyskausi ajalla , kevätkausi käynnistyy Kauden hinta 14. Tiedustelut p / Marjo Suominen. Itämainen tanssi Auralan kansalaisopiston tiloissa alkaen Tekniikkatunti, alkeis-jatko tai jatkokurssi. Hinta 34/45. Tiedustelut p / Aurala. RAISIO Kävely/sauvakävely keskiviikkoisin, lähtö Tasalanaukiolta klo Kaksi ryhmää, nopeat ja hitaat. Säänmukainen vaatetus ja vesipullo mukaan. Tiedustelut p / Seija Helevä. Vesivoimistelu Uintikeskus Ulpukassa (Eeronkuja 5) maanantaisin klo ja Vetäjinä koulutetut fysioterapeutit. Kauden hinta 60 + Ulpukan sisäänpääsymaksu, edellyttää yhdistyksen jäsenyyttä. Kausi ajalla , kevätkausi käynnistyy VIRKISTYSTOIMINTA Tuettujen lomien hakuaika alkaa vuoden 2014 alussa. Tiedotamme hakuajoista yhdistyspalstoilla, sähköpostitse, kotisivuillamme ja seuraavassa Nivelposti-lehdessä RETKET Ma Olkiluodon ydinvoimala ja Kivikylän palvaamo. Lähtö klo 9.30 Veritas, klo 9.45 Aurakatu 2, klo Raision Kaupungintalo. Paluu Turkuun n. klo To Retki eduskuntaan. Lähtö klo 7.45 Raisio, klo 8.00 Aurakatu 2, klo 8.15 Veritas. Paluu Turkuun n. klo Tiedustele mahd. peruutuspaikkoja toimistolta. La Helsingin kaupunginteatteri: Tohtori Zivago. Lähtö klo 7.45 Raisio, 8.00 Aurakatu 2, 8.15 Veritas, 9.00 Lieto. Hinta 95 sis. lounas. La HAVUJA PERKELE! Suomen urheilun nousu ja uho. Revyy Tampere-talolla klo Hinta 70, sis. myös lounaan museoravintola Valssissa. Bussi Liedon, Raision ja Turun kautta. Ilmoittaudu mennessä. La Tammisaaren Joulumarkkinat ja Fiskarsin Ruukki. Lähtö klo 8.15 Aurakatu 2, klo 8.30 Veritas, klo 9.00 Lieto. Paluu Turkuun n. klo Hinta 45, sis. myös lounaan. Ilmoittaudu mennessä. La Uudenkaupungin teatteri: Pokka pitää. Esitys alkaa klo Ilmoittaudu mennessä. Lähdöt Lieto, Turku, Raisio. Arv. hinta 60, sis. lounas ravintola Sualaspuarissa. MUUT TAPAHTUMAT Yhteislauluillat Happy Housessa (Ursininkatu 11, Turku). Laulamme yhteislauluja esilaulajan johdattamana, haitarin, viulun ja kitaran säestyksellä. Lauluillat klo keskiviikkoisin 11.9., 25.9., 9.10., , , ja Su Liedon Mikkelinmarkkinat. Härkätien nivelkerho jakaa esitteitä. To Seniorimessut Lehmusvalkamassa (Karviaiskatu 7, Turku) klo Yhdistys mukana. Ti TULE-tietokeskus avaa ovensa. Avoimet ovet klo , Yliopistonkatu 19. Avajaistilaisuus klo Professori emeritus Ilkka Vuoren avajaisluento klo keskuksen alakerrassa, ortodoksisen kirkon juhlasalissa. Ti Nahkaruusukurssi toimistolla klo Loihdimme nahasta ja kierrätysmateriaaleista ruusuja. Tarvikemaksu 7. Max. 10 osallistujaa, ilmoittaudu toimistolle. Ti Info uusille jäsenille toimistolla klo Ti Info uusille jäsenille toimistolla klo Pe Joululounas Petrean kuntoutuskeskuksessa (Peltolantie 3, Turku) klo Hinta 27. Ilmoittaudu mennessä. To Sääntömääräinen syyskokous Happy Housessa (Ursininkatu 11, Turku) klo To Joulukahvit Happy Housessa (Ursininkatu 11, Turku) klo To 9.1. Info uusille jäsenille toimistolla klo Ti Turvallisuuspäivä toimistolla klo Kiinnostaisiko Sinua vapaaehtoistoiminta? Tule talkoisiin, toimistoon tai yleisötilaisuuksiin, vaikka vain tunniksi. Kaikki apu tarpeen! Ota rohkeasti yhteyttä.

14 14 1/2013 Nivelposti Niveluutisia Nivelrikko vaikuttaa myös potilaan läheisiin Iäkäs nivelrikkopotilas kokee menettävänsä luottamuksen oman kehonsa toimintaan, osoittaa Tampereen yliopistossa tarkastettu väitöskirja. Terveydenhuollossa potilas tuntee tulevansa huonosti kuulluksi ja ajattelee, että avunsaanti on hankalaa. Sairaus vaikuttaa myös potilaan läheisiin, joiden elämäntilanne muuttuu. Läheiset ovat usein huolissaan sekä omasta että potilaan terveydestä. He pyrkivät pitämään huolta molemmista elämällä terveellisesti. (Lähde: Polven nivelrikon sairastaminen iäkkään potilaan ja läheisen kokemana. Nikkola 2013.) Kotisivut ovat uudistuneet. Lisää kirjanmerkkeihisi/suosikkeihisi! Vesivoimistelun vaikutukset kestävät jopa vuoden Vesiharjoittelulla voidaan lisätä sekä leikatun että leikkaamattoman alaraajan reisilihasten tehoa, voimaa ja lihasmassaa sekä parantaa liikkumiskykyä. Harjoittelun positiiviset vaikutukset säilyvät reisilihasten tehossa jopa 12 kuukautta harjoittelun päättymisen jälkeen, ilmenee Jyväskylän yliopistossa tarkastetusta väitöskirjasta. Kymenlaakson keskussairaalassa tehtyyn tutkimukseen osallistui yhteensä 93 miestä ja naista, joille oli tehty polven tekonivelleikkaus. Potilaat harjoittelivat kolmen kuukauden ajan vedessä intensiivisen vastusharjoitteluohjelman mukaan. (Lähde: Alaraajojen lihasten puoliero, liikkumiskyvyn rajoitus ja vesivastusharjoittelu polven nivelrikkoisilla henkilöillä. Valtonen 2013.) Varusmiesten tule-vaivoja ehkäistään lihaskunto- ja neuvontaohjelmalla Jopa 70 prosenttia varusmiehistä hakeutuu varuskunnan terveysasemalle tuki- ja liikuntaelimistön vaivojen takia asepalveluksen kuuden ensimmäisen kuukauden aikana. Syynä ovat yleensä rasitusvammat alaraajoissa, alaselkäkipu ja nivelten nyrjähdykset. Tule-vaivat ja mielenterveyden ongelmat ovat yleisimmät syyt palveluksen keskeytymiseen. Vaivoja ennakoi erityisesti huono kestävyyskunto yhdistettynä huonoon lihaskuntoon. Varusmiehille toteutetun lihaskuntoja neuvontaohjelman avulla äkillisiä nilkkavammoja voitiin vähentää lähes yhteen kolmasosaan. Alaselkäkivusta aiheutuvat palveluksesta poissaolopäivät vähenivät alle puoleen. UKK-instituutin tekemässä tutkimuksessa seurattiin vuosina Porin Prikaatissa neljää saapumiserää, joihin kuului yhteensä varusmiestä. (Lähde: Tuki- ja liikuntaelimistön vaivat suomalaisilla varusmiehillä. Taanila 2013.)

15 Mari Routapohja on vuoden nivelneuvos Nivelposti 1/ Sairaanhoitaja, endoproteesihoitaja Mari Routapohja on nimitetty vuoden 2013 nivelneuvokseksi. Routapohja on tehnyt uraauurtavaa työtä nivelpotilaiden hoidon edistämiseksi. Hän on mm. aloittanut poliklinikalla itsenäisen endoproteesihoitajan vastaanoton tekonivelleikatuille ja toiminut tärkeässä roolissa nivelsairauksien tiedonvälittäjänä. Turun Seudun Nivelyhdistys viettää vuosittain nivelviikkoa, jonka tarkoitus on kiittää sairaanhoitajia arvokkaasta työstä ja nostaa koko ammattikunnan arvostusta Ikääntyneiden jalkojenhoidossa puutteita Varsinais-Suomessa asuvilla ikääntyneillä on suuri määrä erilaisia jalkavaivoja, osoittaa Turun yliopistossa tarkastettu väitöskirja. Yleisimmiksi vaivoiksi osoittautuivat turvotus, kuiva iho, paksuntuneet kynnet ja vaivaisenluu. Tämän lisäksi monella ikääntyneellä on vaikeuksia hoitaa itse jalkojaan. Hoitotyöntekijöiden suorittamat hoitotoimenpiteet olivat pääosin asianmukaisia, mutta tietoa jalkojenhoidosta tarvitaan lisää. (Lähde: Foot health in older people. Stolt 2013.) Saattajakortilla avustaja mukaan liikkumaan ja kulttuurin pariin Saattajakortti oikeuttaa ottamaan avustajan mukaan useisiin Turun seudun vapaaajanviettopaikkoihin. Toimintakyvyltään rajoittuneille tarkoitettu kortti on voimassa kerrallaan enintään kolme vuotta. Korttia haetaan oman paikkakunnan liikuntapalveluista erillisellä hakemuksella. Hakemukseen tarvitaan lääkärin tai fysioterapeutin arvio avustajan tarpeesta. Mukana sopimuksessa on 11 kuntaa: Turku, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko ja Sauvo. Nivelrikkoa sairastavan jalkaterveyden ylläpito ja edistäminen ke 18.9 klo 18 Raision valtuustosali TtT, jalkaterapeutti Minna Stolt. Meille on helppo tulla Avoinna: arkisin 9-19 ja lauantaisin 9-15 Ilmaiset parkkipaikat oven edessä Invapaikka, pyörätuoliluiska ja automaattiovet Satakunnantie 19, Turku puh ja fax

16 16 1/2013 Nivelposti Jaloista huolehtiminen ed Jalkaterveydestä huolehtiminen on turvallisen liikkumisen ja hyvinvoinnin perusta. Elämän aikana monenlaiset ulkoiset ärsykkeet, elämäntavat ja sairaudet kuitenkin vaikuttavat jalkaterveyteen. Yksi jalkaterveyttä muokkaavista sairauksista on nivelrikko. Siksi onkin tärkeää huolehtia nivelrikon asianmukaisesta lääkehoidosta ja sen ohella huolehtia myös jalkaterveydestä. Asianmukaisella jalkojen omahoidolla voidaan ennaltaehkäistä erilaisia jalkavaivoja ja estää jo olemassa olevien jalkavaivojen paheneminen. Tämän artikkelin tavoitteena on kuvata yleisesti nivelrikkopotilaan jalkojenhoidon periaatteita sekä kannustaa ja innostaa lukijoita huolehtimaan jalkaterveydestään. Terve iho on kehon puolustaja Iho on ihmiskehon suurin elin, joka tarvitsee kimmoisuutensa ja joustavuutensa säilyttämiseksi jatkuvaa huomiota. Alaraajojen alueella iho on eri kohdissa eri paksuista. Jalkojen rasvauksesta kannattaa tehdä itselle säännöllinen tapa. Rasvauksen yhteydessä on hyvä myös tarkistaa jalkaterveyden tila. Säärissä ja jalkaterissä iho on ohuempaa verrattuna jalkapohjan ihon paksuuteen. Jalkapohjassa on myös paljon enemmän tuntoreseptoreja ja hikirauhasia kuin muualla alaraajassa. Terve iho on joustava ja ehjä. Eri sairaudet ja ikääntyminen kuitenkin muuttavat ihon toimintaa, mikä usein johtaa kuivaan ja halkeilevaan ihoon. Esimerkkinä ovat kuivat ja halkeilevat kantapäät tai kovettumat ja känsät päkiän ja varpaiden alueilla. Kovettumat ja känsät syntyvät, kun ihoon kohdistuu painetta, puristusta ja hankausta. Kuivaan ihoon kovettumia ja känsiä syntyy helpommin kuin joustavaan ihoon. Kovettumat ja känsät ovat kivuliaita ja haittaavat liikkumista ja hyvinvointia. Halkeilevat kantapäät puolestaan ovat avoin portti erilaisille mikrobeille ja bakteereille kehoon, jotka voivat pahimmassa tapauksessa johtaa jopa sairaalahoitoon. Jotta näiltä ihomuutoksilta vältyttäisiin, tarvitaan säännöllistä jalkaterien rasvausta. Rasvaksi valitaan rasvainen perusvoide apteekin valikoimista. Markkinoilla on myös runsaasti erilaisia hajustettuja jalkavoiteita. Niiden käyttöä kannattaa kuitenkin harkita, koska usein hajusteet kuivattavat ihoa enemmän ja saattavat aiheuttaa allergisia reaktioita. Voidetta levitetään jalkapohjiin riittävästi, joka hierotaan ihoon. On kuitenkin syytä muistaa, että jalkavoidetta ei levitetä varvasväleihin. Varvasvälien iho on yhtä ohutta kuin silmäluomien iho ja kaikki ylimääräinen kosteus tai voide lisää ihon rikkoutumis- ja hautumisriskiä. Rikkoutuneen varvasvälin ihon kautta voi kehoonsa saada esimerkiksi jalkasieniinfektion tai kivuliaan ruusuinfektion. Jalkojen rasvauksesta kannattaa tehdä itselle säännöllinen tapa. Rasvauksen yhteydessä on hyvä myös tarkistaa jalkaterveyden tila; onko ihorikkoja, mikä on jalkaterien lämpötila ja väri, kynsien pituus ja varvasvälien terveys. Nivelrikko ja nivelreuma muuttavat jalkaterien rakennetta ja varpaiden asentoja, mikä edistää kovettumien ja känsien syntyä. Siksi onkin tärkeää huolehtia ihon päivittäisestä rasvauksesta, jotta iho pysyy joustavana. Jos kovettumat ja känsät kuitenkin vaivaavat ja ovat kivuliaat, kenkään kannattaa kokeilla iskunvaimennuspohjallista (esim. silikon) paineen tasoittamiseen. Lisäksi, arkoja jalkapohjia kannattaa suojata erikoissukilla, joissa sukan pohjaosa on paksumpaa ja iskuvaimentavaa materiaalia (esim. Thera ). Kynsien omahoito Kynsien tehtävä on suojata varpaiden päitä hankaukselta ja paineelta. Kynsien kuntoa on syytä seurata säännöllisesti ja kun tarvetta on, lyhentää kynsi henkilökohtaisilla kynsienhoitovälineillä. Kynnet leikataan varpaanpään muotoa mukaillen. Terävät kynnen reunat voi tylsyttää hiekkapaperiviilalla, mutta on syytä muistaa, ettei kadota kynnen kulmia. Leikatessa onkin muistettava jättää kynnen kulmat näkyviin. Jos kynnen kulman leikkaa liian lyhyeksi, lähes väistämätön vaiva siitä on niin sanottu sisäänkasvanut kynsi. Varpaan kynnet kasvavat noin senttimetrin vuodessa ja liian lyhyeksi leikattu kynnen kulma alkaa helposti kasvaa ihon sisään. Seurauksena on kipua, kuumotusta ja arkuutta. Omahoitona on kynnen kasvun seuraaminen oikeaoppisen leikkausmallin tavoittelu. Jos omahoito ei tuota tulosta tai varvas on hyvin arka, kannattaa kääntyä heti jalkaterapeutin tai jalkojenhoitajan vastaanotolle.

17 Nivelposti 1/ istää hyvinvointia Joskus kynnet kasvavat paksuntuneina. Paksuntumisen taustalla voi olla eri syitä. Ensinnäkin, heikentynyt alaraajojen verenkierto näkyy varpaissa paksuntuneina kynsinä. Toiseksi, kynnen juureen kohdistunut trauma tai vamma, muuttaa kynnen kasvua, johtaen usein kynnen paksuntumiseen. Joskus jatkuva pienten kenkien käyttö, jossa varpaat joka askeleella törmäävät kengän kärkeen, on paksuntumisen taustalla. Myös kynsisieni paksuntaa kynttä. Paksuntuneen kynnen omahoito on usein hankalaa, koska kynttä on hankala leikata kynsileikkureilla. Paksunnosta voi hioa hiekkapaperiviilalla, mutta tehokkaimman hoidon saa jalkaterapeutin tai jalkojenhoitajan vastaanotolla, jossa on asianmukaiset hoitovälineet. Varpaiden virheasentoja voidaan ennaltaehkäistä Varpaiden virheasentoihin kuuluvat vaivaisenluu (iso varpaan kääntyminen kohti muita varpaita), vasaravarpaat (varpainen koukistuminen kärki- tai tyvinivelestä koukkuasentoon ), pikkuvarpaan vaivasenluu (Taylorin patti, pikkuvarvas kääntyy muita varpaita kohti ja muodostaa patin jalkaterän ulkosyrjälle). Varpaiden virheasennot voivat olla kivuliaita ja niiden omahoidoksi suositellaan ensisijaisesti oikean kokoisten kenkien käyttöä, jolla estetään lisävaivojen synty. Koukistuneita varpaita voi yrittää ojennella esimerkiksi jalkojen rasvaushieronnan yhteydessä. Myös erilaiset jalkavoimisteluliikkeet, joilla pyritään vahvistamaan jalkaterän pienten lihasten toimintaa, voidaan virheasentojen pahenemista estää. Vaikeimmissa tapauksissa varpaiden virheasentoja pyritään korjaamaan varpaiden oikaisijoilla tai tukipohjallisilla. Niiden tarve arvioidaan aina yksilöllisesti ammattilaisen toimesta. Kengät ovat jalkaterveyden perusta Asianmukaisilla ja oikean kokoisilla kengillä vaikutetaan jalkaterveyteen positiivisesti ja huonoilla ja väärän kokoisilla kengillä puolestaan heikennetään jalkaterveyttä. Nivelrikon yhteydessä kannattaa muistaa, että jalkaterän pienet nivelet ovat usein turvonneet ja kivuliaat, mikä määrittää kenkien valintaa. Ohutpohjainen ja hyvin joustava kenkä ei välttämättä ole se paras hankinta, vaan hieman paksumpi pohjainen kenkä, mikä estää niveliä koukistumasta liikaa. On kuitenkin syytä muistaa, että kenkävalinnat ovat aina yksilöllisiä. Ne kengät, jotka ovat hyvät toiselle, voivat olla toiselle todella epämukavat. On kuitenkin joitakin ominaisuuksia, joihin kannattaa kiinnittää huomiota kenkiä hankkiessa. Oikea koko; pisimmän varpaan päässä tulee olla noin 1 cm tyhjää tilaa, jotta varpailla on tilaa liikkua ja jalkaterällä on tilaa suurentua kävelyn eri vaiheiden aikana. Kiinnitys; kengissä tulee olla tarra- tai nauhakiinnitys, jolla varmistetaan, että kenkä pysyy tukevasti jalkaterän ympärillä. Pitävä pohja; Tukeva kantaosa; Asianmukaisilla ja oikean kokoisilla kengillä vaikutetaan jalkaterveyteen positiivisesti. Jalkojen terveystarkastus kertoo jalkojesi kunnon Jos olet epätietoinen jalkaterveydentilastasi tai haluat lisävinkkejä jalkojen omahoitoon tai sinulla on vaivoja, jotka toivoisit hoidettavan, ota rohkeasti yhteyttä jalkaterapeuttiin tai jalkojenhoitajaan, joka arvioi jalkaterveytesi ja ohjaa sinua sen edistämisessä. Omahoidon tueksi on olemassa kirjoja, joihin voi tutustua ja etsiä lisätietoja (esimerkiksi Saarikoski R, Stolt M & Liukkonen I Terveet jalat. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki). Minna Stolt luennoi nivelrikkoisen jalkaterveydestä Raision valtuustosalissa (Nallinkatu 2) keskiviikkona klo Tervetuloa! Liukuestenapit uutta Liukuestekalosseista tuttu CEhyväksytty BonusLiukuestepohja, jolla voi kävellä myös kivi- ja muovilattioilla.

18 18 1/2013 Nivelposti 7. toukokuuta. Toimistolla käytiin ahkerasti jalkajumpassa nivelviikolla. 10. toukokuuta. Hyvän olon liikuntapäivänä Ruissalossa pelattiin bocciaa, lenkkeiltiin ja uitiin. 23. toukokuuta. TULE tutuksi -hanke ottaa ensiaskeleitaan kokouspöydän ääressä. 24. heinäkuuta. Lomailijat pääsivät harjoittelemaan alkusammutusta Rymättylän Tammilehdossa. Tapa vuon 20

19 Nivelposti 1/ huhtikuuta. Härkätien nivelkerholaisia Liedon Palvelukeskus Ruskassa. 29. toukokuuta. Raision nivelkerholaiset retkellä. htui na 13

20 20 1/2013 Nivelposti Pihkasalva vanha mutta edelleen tehokas hoito haavoihin Kuvat: Arno Sipponen Arno Sipponen Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Havupuun, varsinkin kuusen pihkasta valmistettu kotitekoinen salva on ollut käytössä haavojen ja ihoinfektioiden kansanlääkinnässä vuosisatojen ajan. Kirjoittajan omiin positiivisiin havaintoihin perustuen käynnistettiin pihkaprojekti 2000-luvun alussa. Projektin tarkoituksena oli selvittää kuusen runkopihkan ja pihkasalvan antimikrobisia ominaisuuksia käyttäen objektiivisia laboratoriotutkimusmenetelmiä, sekä tutkia pihkasalvan tehoa, soveltuvuutta ja turvallisuutta haavanhoidossa sekä pihkalakan tehoa kynsisienen hoidossa objektiivisten kliinisten potilastutkimusten perusteella. Aiheesta on kirjoittaja tehnyt väitöskirjan, joka on tarkistettu Helsingin yliopistossa toukokuussa 2013.