Kädenojennus. Hengen uudistus kirkossamme ry:n jäsenlehti 3/2010. TÄSSÄ LEHDESSÄ mm. Miikka Ruokanen: Uskontunnustus ja moderni maailmankuva

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kädenojennus. Hengen uudistus kirkossamme ry:n jäsenlehti 3/2010. TÄSSÄ LEHDESSÄ mm. Miikka Ruokanen: Uskontunnustus ja moderni maailmankuva"

Transkriptio

1 Kädenojennus Hengen uudistus kirkossamme ry:n jäsenlehti 3/2010 TÄSSÄ LEHDESSÄ mm. Miikka Ruokanen: Uskontunnustus ja moderni maailmankuva Pekka ja Anna-Liisa Heikkilä: Toivon näköaloja Marko Huhtala: Aikamme hengellisen taistelun painopisteet Veikko Pöyhönen: Näky yhteyttä vahvistavasta seurakunnasta Nuoren papin palstalla Pasi Jaakkolan unelmia Pirkko Arola: Työnohjauksesta apua työhyvinvointiin Kirkonrakentajien Foorumin seminaarissa Seinäjoella alustivat mm. kirkkoherra Tapio Luoma, piispa Simo Peura ja päätoimittaja Matti Kalliokoski. Muusikot Harri ja Maarit Verkkoperä olivat mukana sekä Turun kesäjuhlassa että Bergvikin rukousviikonlopussa. Kirkonrakentajien Foorumin seminarissa Kempeleessä hiippakuntadekaani Niilo Pesosen työpajan aiheena oli Meidän kirkko.

2 Kädenojennus 3 Pääkirjoitus Reijo Telaranta 4 Pyhien yhteisö Marko Huhtala Hengen uudistus kirkossamme ry TÄSSÄ LEHDESSÄ 6 Nuoren papin palsta: Minun unelmani kirkosta - minun unelmani seurakunnasta Pasi Jaakkola 7 Työnohjauksesta apua työhyvinvointiin Pirkko Arola 8 Uskontunnustus ja moderni maailmankuva Miikka Ruokanen 12 Toivon näköaloja Pekka ja Anna-Liisa Heikkilä 14 Aikamme hengellisen taistelun painopisteet Marko Huhtala 16 Käyttäkää lahjojanne! Seppo Löytty 17 Maallikkorukoilijat ulos kammioista rukouspalveluun Petri Kauhanen 18 Hyvä Hengen uudistuksen ystävä! Reijo Telaranta 19 Hengen uudistuksen hallitus ja asiantuntijajäsenet 20 Lukittujen ovien kristillisyyttä? Kirkonrakentajien Foorumin seminaari Kempeleessä Reijo Telaranta 22 Näky yhteyttä vahvistavasta seurakunnasta Veikko Pöyhönen 24 Keskinkertaasta yritetetähän, mutta riimaa pakkaa tulemahan. Kirkonrakentajien Foorumin seminaari Seinäjoella Marko Huhtala, Veikko Pöyhönen 26 Kesäjuhla Turussa antoi toivoa Kristuksessa 29 UskonPuhdistus jatkuu! Tampereella 30 Polttopisteessä seurakunnan jäsenyys Kirkonrakentajien Foorumin seminaari Mikkelissä 31 Johtajuus uusien haasteiden edessä Työntekijäseminaari Rukouksen ja ylistyksen viikonloppu Bergvikissä Reijo Telaranta 33 Sanan ja rukouksen iltoja 34 Jäsenasiat 36 Tapahtumakalenteri Mikä on HENGEN UUDISTUS KIRKOSSAMME RY? Hengen uudistus kirkossamme ry on luterilaisessa kirkossamme toimiva uudistusliike, joka pitäen esillä Jumalan kolminaisuutta haluaa muistuttaa Pyhän Hengen työn merkityksestä ja tärkeydestä. Tähän ehjästä ja tasapainoisesta jumalakuvasta nousevaan seurakuntakäsitykseen kuuluvat myös armolahjat, Hengen hedelmät sekä kristittynä kasvaminen ja kilvoittelu. Hengen uudistus kirkossamme ry pyrkii tukemaan karismaattista toimintaa luterilaisen kansankirkon, paikallisseurakuntien ja luterilaisten yhteisöjen elämässä tarjoten koulutusta ja rohkaisua työntekijöille ja seurakuntalaisille. Liike toimii, jotta kaikki tulisivat varustetuiksi Kristuksen ruumiin rakentamiseen ja tarttuisivat toimeen. Hengen uudistus kirkossamme ry:n käytännön toiminnan painotusalueita ovat seurakuntien uudistuminen, Sanan ja rukouksen illat sekä seurakunnissa tapahtuva rukouspalvelu-, ylistys- ja armolahjakoulutus. Tavoitteena on myös rakentaa uudistusta etsivien seurakuntien keskinäistä verkostoa. Liike haluaa toimia yhteistyössä kaikkien niiden kirkkomme hengellisten virtausten ja herätysliikkeiden kanssa, jotka haluavat olla mukana uudistamassa seurakuntien elämää ja kutsumassa niiden jäseniä kasvuun Jeesukseen Kristukseen turvautuvina kristittyinä. Hengen uudistus kirkossamme ry on toiminut kirkkoamme uudistavana ja hengellistä elämää korostavana liikkeenä jo yli 30 vuoden ajan. Liikkeen vuosittainen päätapahtuma on kaikille avoin kesäjuhla, jota vietetään ensi vuonna Rovaniemellä. KÄDENOJENNUS JULKAISIJA Hengen uudistus kirkossamme ry Toimisto: Simotuntie 13, Ylöjärvi TOIMITUS Päätoimittaja Reijo Telaranta, Toimitussihteeri Kikka Miilus, Taitto Kikka Miilus Etukannen kuvat: Iso kuva: Kikka Miilus. Kuvassa Heikki ja Kirsti Salmela kesäjuhlatunnelmissa. Pienet kuvat: (vas.) Reijo Telaranta, (kesk. ja oik.) Kikka Miilus Painatus Hämeen Kirjapaino Oy, 2010 Painos kpl ISSN I KÄDENOJENNUS 3/2010

3 PÄÄKIRJOITUS Perimmäisten kysymysten äärellä Kirjoitan tätä pääkirjoitusta aikana, jona kirkosta eroamisessa on lähes päivittäin tehty uusia ennätyksiä. Tähän mennessä suurin luku syntyi sunnuntaina , jolloin kirkosta erosi 5738 henkilöä. Television homoillan jälkeen eronneita on viidessä päivässä kertynyt jo yli kahdeksantoistatuhatta. Tämän vuoden aikana kirkossa on koettu monta hetkeä, joiden jälkeen mikään ei ole enää ollut niin kuin ennen. Ensimmäinen oli tasaväkinen arkkipiispanvaali, joka oli ennen näkemättömällä tavalla linjavaali. Vastakkain olivat liberaalit ja niin sanotun klassisen kristinuskon kannattajat. Seuraava virstanpylväs oli Helsingin piispanvaali. Kirkossamme valittiin ensimmäisen kerran nainen piispaksi. Ehdokkaita oli useita, eikä vaalista siten muodostunut arkkipiispanvaalin kaltaista selkeää linjavaalia. Silti tässäkin vaalissa voitaneen julistaa liberaalit voittajiksi. Kolmas ajan merkki liittyy uskontunnustukseemme. Aiemmin vain jotkut huimapäiset radikaalipapit ovat tohtineet julkisesti kyseenalaistaa Raamatun arvovallan ja kirkkomme uskontunnustuksen. Viime aikoina tuollaisia mielipiteitä on kuultu jopa kirkon johdolta. Uskontunnustukseen voi kuulema yhtyä ikään kuin kirkon uskon sateenvarjon alla, vaikka itse pitäisi tekstiä pelkkänä runoutena tai joutavana menneisyyden jäänteenä. Neljäs kirkkomme vaiheista pitkään muistissa säilyvä asia tulikin jo mainituksi tämän kirjoituksen alussa. Mitä tuon asian kanssa pitäisi tehdä, kuinka siihen suhtautua? Jos kirkko nyt erobuumista säikähtäneenä reivaa kurssiaan entistä liberaalimpaan suuntaan, kuten monet kirkon johtoa myöten ovat jo kiirehtineet ehdottamaan, seuraavaksi erotilastoista löytyvät kirkon suurkuluttajat, joita on nimitetty klassisen kristinuskon tai isien uskon edustajiksi. Entä mikä olisi toinen vaihtoehto? Mitä tapahtuu, jos kirkko ei suostu hengelliseen evoluutioon eli mukautumaan tämän maailman menoon? Siinä tapauksessa jäsenistöstä ne, joiden suhde seurakuntaan on jo valmiiksi hyvin hento tai kerrassaan olematon, vierailevat jatkossakin ahkerasti eroakirkosta.fi -sivulla. Molemmissa vaihtoehdoissa jo vuosia jatkunut jäsenten väheneminen näyttäisi edelleen jatkuvan. Sen lopputuloksena on nykyistä pienempi kirkko. Kutistuneena sille tulee olemaan lopulta vaikeaa säilyttää nykyinen yhteiskunnallinen painoarvonsa. Samalla kirkolle tulee vaikeaksi ellei peräti mahdottomaksi kattaa suuren työntekijäjoukkonsa palkat ja eläkkeet sekä pitää yllä suurta kiinteistömääräänsä. Vuonna 2000 New York Times -lehden kolumnisti Brent Staples väitti, että kristinusko on epäonnistunut, romahtamispisteessä. Siksi sen pitäisi nopeasti päivittää itsensä tähän aikaan. Tällaisia päivittäjiä on myös löytynyt. Kärkinimien joukossa on ollut Suomessakin kirkkopäivillä vieraillut ja ihailijoita saanut episkopaalipiispa John Spong. Staplesin vaatiman päivittämisen hedelmistä kertoo vakuuttavasti se, että Spongin Newarkin hiippakunta on menettänyt vuoden 1972 jälkeen puolet jäsenistään eli kolme kertaa enemmän kuin muut amerikkalaiset episkopaalihiippakunnat. Newarkin hiippakunnan lisäksi myös Euroopassa on havaittu, että uskontunnustuksen vesittämisen tie johtaa väistämättä kirkon perustehtävän ja merkityksen katoamiseen. Se puolestaan johtaa aina jäsenistön kaikkoamiseen. Kasvavia seurakuntia ja kirkkoja löytyy maailmassa etelästä ja idästä. Niiden tunnusmerkkeinä ovat 1) Jeesus on kaiken täyttäjä ja seurakunnan pää. 2) Raamattu on Jumalan sanaa. 3) Pyhä Henki on eläväksi tekijä, joka jakaa armolahjoja seurakunnan eli Kristuksen ruumiin rakentamiseksi. 4) Armon varassa elävä Jeesuksen seuraaja tarvitsee jatkuvaa parannuksen tekoa. Nuo neljä kohtaa tarjoavat hengellisen pikaruuan tilalle Sanan rukiista leipää. Niihin uskontunnustuksemme kautta sitoutuminen luo kestävän perustan kirkon spiritualiteetin voimaantumiselle ja jäsenyyden vahvistamiselle. Nekään eivät ehkä käännä kirkkomme jäsenmäärää kasvuun, mutta niiden varaan voidaan rakentaa perustehtäväänsä keskittynyt kirkko, johon kuuluu sitoutuneita jäseniä. Reijo Telaranta KÄDENOJENNUS 3/2010 I 3

4 PYHIEN YHTEISÖ Kempeleen seurakuntasali, kuva Kikka Miilus Pyhä Henki kokoaa pyhien yhteisön. Apostolisessa uskontunnustuksessa tunnustamme tämän pyhäin yhteyden, pyhän yhteisen seurakunnan. Nikean uskontunnustus ikään kuin laajentaa näkökulmaa. Tunnustuksen sanamuoto kuuluu: uskomme yhden, pyhän, yhteisen ja apostolisen kirkon. Apostolinen alkuseurakunta oli nimenomaan pyhien yhteys. Tästä yhteydestä kertovat Apostolien teot. 4 I KÄDENOJENNUS 3/2010

5 Lyhyin kuvaus pyhien yhteydestä löytyy Apt. 2:42. Tämä pyhien yhteys, yksi pyhä kirkko pysyy ikuisesti, kuten Augsburgin tunnustus asian ilmaisee. Mielestäni Howard A. Snyder on artikkelissaan Uudistuvat viinileilit oivaltanut jotain syvää tästä pyhien yhteydestä ja sen merkityksestä. Käsittelen omassa artikkelissani pääsääntöisesti hänen ajatuksiaan. Raamattu ei itsessään anna kovinkaan paljon ohjeita seurakunnan rakenteesta. Alkuseurakunnan toimintamalli on kuitenkin näkyvissä selkeästi. Tavallinen lähtökohta pohdittaessa seurakunnan uudistumista on juuri rakenteellinen. Rakenteellinen uudistus ei ole ratkaisevin, mutta seurakunnan olisi tavoitettava se rakenne, joka parhaiten tuo esiin seurakunnan luonteen ja tehtävän kussakin kulttuurissa. Rakenteen tehtävä on palvella perustehtävää. Nykyisin näyttää kuitenkin siltä, että rakenteet ja kiinteistöt näyttelevät pääosaa. Alkuseurakunnan taistelukenttänä oli kaksi toisistaan täysin eroavaa kulttuuria, juutalainen kulttuuri ja kreikkalaisroomalaisen yhteiskunnan kulttuuri. Kummassakin kulttuuriympäristössä syntyi juuri sellainen seurakunnan rakenne, kuin seurakunnan tavoittava ja varustava tehtävä vaati. Tavallinen syy monien uudistusten pysähtymiselle on juuri se ajatus, että traditio estää muutokset. Usein traditioksi ja luovuttamattomaksi koetaan ne asiat, jotka eivät kuitenkaan itsessään ole traditiota. Tradition tehtävänä on kantaa sitä, mikä on koeteltua ja muuttumatonta. Mikä sitten on seurakunnan toiminnassa tätä koeteltua ja muuttumatonta? Ymmärrämmekö esimerkiksi sen muutoksen, joka suomalaisessa yhteiskunnassa on tapahtunut viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana? On selvää, että nykyisillä eväillä ei nykykulttuurissa selvitä. Mikä on muuttumatonta? Seurakunnan toiminnan perusteista Raamattu opettaa muutamia perusasioita. Nämä ovat niitä asioita, jotka toimivat kulttuurista riippumatta. Ensinnäkin seurakunnan johtajuuden pitäisi perustua johtajan armolahjojen käytölle, jota mikään rakenne ei saisi syrjäyttää. Toiseksi seurakunnan elämän ja perustehtävän tulisi perustua pienryhmärakenteeseen sekä elinvoimaisiin laajempiin kokoontumisiin. Alkuseurakunta kokoontui sekä kodeissa että temppelissä. Kaikkien seurakunnan jäsenten tavoittaminen ja hengellinen hoito vaatii tämän kaltaista toimintatapaa. Nämä kaksi seurakunnan rakenteeseen liittyvää ajatusta korostavat pyhien yhteyttä, ja siksi ne ovat toimivia, muuttumattomia ja eläviä ajasta ja paikasta riippumatta. Sanomattakin on selvää, että seurakunnan sanoma on kolmas muuttumaton tekijä. Snyder lähteekin siitä, että on seurakunnallisia rakenteita ja toiminnallisia kulttuuriin sidottuja ns. ulkorakenteita. Mikä on muuttuvaa? Kaikki toiminnallinen kulttuuriin sidottu rakenne on muuttuvaa. On olemassa seurakunnan rakenne, pyhien yhteisö ja sitä tukevat ulkorakenteet. Näillä kahdella on selkeä ero. Seurakunta, pyhien yhteys, on Jumalan luoma hengellinen tosiasia, joka ei muutu, vaikka siirryttäisiin kulttuurista toiseen. Toiminnalliset rakenteet taas ovat ihmisen luomia sosiologisia tosiasioita, joiden kuvaan kuuluu muuttuminen, rappeutuminen ja vanheneminen. Näitä ulkorakenteita muodostuu silloin, kun seurakunta pohtii, miten se hoitaa esimerkiksi lähetystehtävän tai yksittäisen suuren evankelioimiskampanjan. Pahimmillaan näistä ulkorakenteista voi tulla rakkaampia kuin itse seurakunnasta. Tällöin näistä rakenteista pidetään kynsin hampain kiinni, ja mm. vapaaehtoinen kannatus valuu kaikkeen muuhun kuin Jumalan valtakunnan työhön. Vapauttavaa, eikö totta? Snyderin artikkelin tosissaan ottaminen voisi johtaa Suomessa esimerkiksi seuraavanlaiseen kehitykseen. Seurakuntien rakenne voisi muuttua siten, että yhden entistä suuremman hallinnollisen yksikön alle voisi syntyä pienempiä jumalanpalvelusyhteisöjä. Hallinnollisen yksikön koko voisi rakentua alueen asukaspohjan perusteella. Pienet jumalanpalvelusyhteisöt voisivat vaikuttaa alueilla, joissa asuisi esimerkiksi ihmistä. Yhteisöt kantaisivat itse vastuun henkilöstöstään ja kiinteistöistä vapaaehtoisen kannatuksen kautta. Kiinteistöjä voisi vuokrata hallinnolliselta yksiköltä. Hallinnollinen yksikkö kantaisi vastuun esim. hautausmaista. Isot yksiköt saisivat tulonsa palveluiden myynnin perusteella. Yhteisö voisi keskittyä toimintaansa vapautettuna raskaasta hallinnosta ja suunnata voimavarat ihmisten kohtaamiseen ja evankelioimistyöhön, siihen seurakunnan tehtävään, joka nykyään usein on kadoksissa. Yhteisöt voisivat suunnata keräämiään kolehteja tarpeellisten valtakunnallisten ulkorakenteiden kautta esim. lähetystyöhön. Osalle suomalaisista ns. ulkorakenteeseen lukeutuvista järjestöistä tämä olisi kuolinisku, mutta sinänsä se ei muuttaisi kehitystä, koska se on joka tapauksessa nykymenolla odotettavissa. Snyderin näkemyksen mukaan kaikkien ulkorakenteiden arvo mitataan sillä, miten ne tukevat pyhien yhteyttä, seurakunnan todellista olemusta. Parasta hengellinen uudistuminen Kuten on todettu, kirkon uudistuminen ei ole ensisijaisesti rakenteellinen asia. Uudistumisen todellinen pohja on hengellisessä uudistumisessa. Rakenteellinen uudistuminen voi olla tukemassa tätä hengellistä uudistumista. Kirkon tavoittavan työn näky on tällä hetkellä hukassa. Toiminnallisesti aktiivisen, silloin tällöin kampanjoita järjestävän kirkon aika on ohi. Tarvitaan elävien yhteisöjen kirkko, joka pystyy tavoittamaan jokaisen mukana olevan ihmisen ja auttamaan häntä kasvamaan Kristuksen opetuslapsena. + Marko Huhtala Hyvinkään seurakunnan vs. seurakuntapastori Hengen uudistuksen hallituksen varapuheenjohtaja Snyderin artikkeli on luettavissa kokonaisuudessaan nettisivuiltamme KÄDENOJENNUS 3/2010 I 5

6 NUOREN PAPIN PALSTA Minun unelmani kirkosta Minun unelmani seurakunnasta Kikka Miilus Nuorissa on tulevaisuus! Näin sanotaan. Näin on myös rakkaassa luterilaisessa kirkossamme. Vanhojen sukupolvien työ ja rukous on hyvä pohja, mutta tulevat vuosikymmenet rakentuvat nuoren polven varaan. Elävä herätysliike on nuorten liike. Nuorissa on radikalismia, voimaa ja intoa niin hyvässä kuin pahassa. Tätä hyvää nuorta ja radikaalia Hengen uudistusta kirkkomme tarvitsee. Maailmalla karismaattisuus on vahvasti nuoriin sukupolviin profiloituva liike. Tätä nousevaa nuorisoa kirkkomme kaipaa ja tarvitsee, muuten on edessä pää vetävän kädessä. Nousin Hengen uudistuksen hallitukseen viime keväänä nuoren polven edustajana joskin itse koen keski-iän lähestyvän päivä päivältä. Haluan tällä paikalla olla toteuttamassa unelmaani, jonka uskon monen muun jakavan. Nuoren papin unelmani on kirkkomme hengellinen herääminen elävien yhteisöiden verkostona, joka voi saavuttaa kokonaisvaltaisella evankeliumilla koko Suomen kansan. Tänään aloitan tämän palstan jakamalla lähemmin oman unelmani. Tulevissa Kädenojennuksissa toiset nuoret papit, tulevaisuuden soihdunkantajat, jakavat omat unelmansa tulevaisuuden kirkosta ja seurakunnasta. Unelmani Monia hyviä kirjoja olen lukenut ja innostavissa seurakunnissa maailmalla vieraillut. Tätäkin tärkeämpää on ollut käytännön työ omassa seurakunnassa nyt neljä vuotta kestänyt yhteisön rakentaminen. Kaikista näistä palasista on muotoutunut näky, joka varsin tarkasti on ollut kuvattuna jo Uuden testamentin kirjeissä. Tämän vuoden Hengen uudistuksen kesäjuhlan ylistysmessussa Mikaelinkirkossa näin tämän unelman käytännössä: kuusisataa ihmistä paloi Jeesukselle. Miksei näin voisi olla joka sunnuntai kotikirkossani? Unelmassani on kolme osaa: paluu ytimeen, paluu opetuslapseuteen ja paluu yhteisölliseen seurakuntaan. Seurakunnan ydin on jumalanpalvelus. Kun se on hengellisesti elävä ja täynnä ihmisiä, on seurakunta täynnä Jumalan potentiaalia ja se vetää puoleensa uusia ihmisiä. Näin on Englannin New Wine -seurakunnissa, joiden uusimuotoiset jumalanpalvelukset ovat täynnä nuoria aikuisia, näin on lähempänä Tukholman Santa Klara -kirkossa. Näin on, jos Jumala suo, tulevaisuudessa myös Turun Mikaelinkirkossa. Paluu ytimeen tarkoittaa myös rönsyjen leikkaamista. Piirit, kokeilut ja moninaiset työmuodot vievät työntekijöiden ajan ytimeltä. Unelmassani työntekijät panostavat jumalanpalvelukseen ja siihen kiinnittyneeseen yhteisöön. Ytimessä olevat maallikot huolehtivat rönsyistä, jos niitä tarvitaan. Jeesus oli mestari, jolla oli opetuslapsia. Hänen esimerkkinsä kertoo, mistä opetuslapseudessa on kysymys, ei laitoskirkon traditio. Opetuslapsesta koulutetaan Herransa eli Jeesuksen työn jatkaja. Työntekijöiden tehtävänä on kouluttaa omat opetuslapsensa Kristuksen syvään tuntemiseen ja hänen valtakuntansa työhön. Näitä opetuslapsia kannattaa valita korkeintaan 12 heidän kauttaan työntekijän työn tulokset moninkertaistuvat. Yhteisöllinen seurakunta on paikka, jossa kynttilät korvaa yhteys, kirkkotaiteen myönteinen asenne ja liturgian rakkaus. Se on särkyneiden majatalo, mutta se on myös Pyhän Hengen aikaan saama voimaantumisen paikka. Se on paikka, joka on aidosti Kristuksen ruumis. Ihmiset tuntevat toisensa ja armolahjat toimivat Raamatun opetuksen mukaisesti. Yhteisön koolla ei ole merkitystä, mutta tunnetusti massat vetävät puoleensa massoja. Unelmani voi toteutua jokaisessa luterilaisessa seurakunnassa. Olen täynnä toivoa, että Herra hengellään tekee sen todeksi. Tätä sinut haastan myös rukoilemaan: Hengen elämän täyttämää kirkkoa! + Pasi Jaakkola Seurakuntapastorina Turun Mikaelinseurakunnassa vuodesta 2006, Hengen uudistuksen hallituksen jäsen 6 I KÄDENOJENNUS 3/2010

7 TYÖNOHJAUKSESTA APUA TYÖHYVINVOINTIIN - Olen ollut muutaman vuoden työelämässä ja tuntuu, että eväät alkavat loppua... - Nyt keski-iässä olen väsynyt, asiakastyö käy rankaksi, pelkään, että olen tullut kyyniseksi... - Olenko sittenkään oikeassa tehtävässä? Kutsumukseni... - Työni on muuttunut liikaa lyhyessä ajassa, uudet osaamisvaatimukset vievät välillä unen silmistä... - Esimiehenä pitäisi olla aikaa henkilöstölle ja oma asiantuntijuus vaatii lukemista ja päivittämistä. Välillä olen niin yksinäinen... - Eläkeikä lähestyy. Miten voin jäädä eläkkeelle näin katkerana? Kohteluni... Tällaiset mietteet saavat usein hakeutumaan työnohjaukseen. Suhde elämään ja työhön on muuttumassa, ja syntyy tarve käsitellä omaa työtä turvallisessa ja luottamuksellisessa työnohjaussuhteessa. Suomessa työnohjausta ovat antaneet siihen koulutetut työnohjaajat jo yli puolen vuosisadan ajan. Heidän pohja-ammattinsa vaihtelevat mm. psykologista pappiin tai terveydenhoitajasta sosiaalityöntekijään. Työelämän muutokset vievät voimia Työelämä on muuttunut erityisesti viime vuosikymmenen aikana. Työntekijältä odotetaan yhä enemmän tehokkuutta ja monien asioiden osaamista. Ei ihme, että monet voivat entistä huonommin työssään. Keski-ikäisen työidentiteetti on voinut syntyä hyvin erilaisessa työelämässä kuin sellaisessa, johon häntä juuri nyt haastetaan sopeutumaan. Monet työyhteisöt kamppailevat muutoksen, kaaoksen ja jatkuvuuden myllerryksessä. Ihmissuhdeammateissa kirkossa, koulussa, terveydenhoidossa ja sosiaalityössä työntekijät kaipaavat psyykkisten voimiensa vahvistamista. Näissä ammateissa ihminen tekee työtä koko persoonallaan, ja siksi työ ja henkilökohtainen identiteetti ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa toisiinsa. Jos tietoisuus itsestä on ohut eikä henkilö ole tarpeeksi pohtinut elämänvaiheitaan, hän voi kokea avuttomuutta työn puristuksessa. Työnohjaus voi auttaa kasvuun Työnohjaus on dialogista kohtaamista, jossa voi käsitellä itseensä kohdistuvia paineita ja rohkaistua asettamaan rajoja liiallisille vaatimuksille. Erityisesti asiantuntijaorganisaatioissa työ on itsenäistä ja vaatii itsensä johtamista, oman työn ja työaikojen hallintaa sekä työn rajaamista. Säännöllisessä prosessiluonteisessa työnohjauksessa ohjattava arvioi työtään, erittelee sen ongelmia ja suunnittelee uusia toimenpiteitä. Dialogisen keskustelun ohella käytetään erilaisia tehtäviä ja toiminnallisia menetelmiä. Muuttuuko mikään työnohjauksen jälkeen? Usein työn laatu paranee, työntekijä motivoituu uudella tavalla ja löytää itsestään taka-alalle jääneitä puolia. Jossakin mitassa työnohjaus muuttaa myös työyhteisöä toimivammaksi. Uutta toivoa syntyy, kun itsetunto kasvaa ja oma ainutlaatuinen tapa tehdä työtä vahvistuu. Kutsumus lujittuu ja tunne työn mielekkyydestä löytyy. + Pirkko Arola pastori, työnohjaaja Riihimäki Hengen uudistuksen hallituksen jäsen Pirkko Arola KÄDENOJENNUS 3/2010 I 7

8 Miikka Ruokanen, Reijo Telaranta (toim.) USKONTUNNUSTUS JA MODERNI MAAILMANKUVA LEHTIKUVA / Kimmo Mäntylä - Ajan postmodernistinen henki kirkossa vähättelee, suorastaan halveksuu oppia ja opillisuutta. Sanotaan, ettei oppi ole tärkeä, olennaisia ovat elämä ja rakkaus. Varmoja väitteitä vältetään ja arvostellaan. Kaikenlainen dogmaattisuus on pahasta, arvioi professori Miikka Ruokanen aikaa, jossa nyt elämme. Hänen mielestään vallalla on anti-autoritaarinen uskonnollisuus: pelastus on tarjolla ilman annettuja rakenteita, paino on kokevassa yksilössä. Etusijalla on vapaa henkinen etsintä, ei opillinen tai tiedollinen varmuus. - Ihmisten ajattelussa on tapahtunut radikaali käänne yhteisöllisyydestä yksittäiseen ihmiseen. Hallitseviksi ovat tulleet henkilökohtaiset tunteet, mielentilat, elämänkokemukset, muistot jne. Tämän taustalla on pyrkimys omaan henkilökohtaiseen hyvinvointiin ja voimaantumiseen. Kaiken tulee palvella tätä. Yksilön hyvinvointi on olennaista, ei kysymys totuudesta sinänsä. Myös sosiaalinen kuulumisen tunne on nykyään monille tärkeämpää kuin opillinen vakuuttuneisuus, Ruokanen arvioi. Tämän kehityksen hyvänä piirteenä Ruokanen pitää uskonnollisen vallankäytön kritiikkiä. Länsimaisen teologian trendejä - Suomi on länsimaiden takamaa, periferia. Monet kehitystrendit, joiden näemme tapahtuvan länsimaiden ydinalueilla nyt, tulevat viiveellä meille, sanoo Miikka Ruokanen nostaen esille joitain länsimaisen kirkollisen teologian tämänhetkisistä trendeistä. Niiden vaikutus tulee mitä todennäköisimmin lisääntymään myös Suomessa. Amerikkalainen katolinen teologi James F. Carroll on ehdottanut uuden maailmanlaajan ekumeenisen konsiilin (Vatikaanin toinen konsiili pidettiin ) koollekutsumista päättämään mm. seuraavista asioista: kirkon pitää - julistaa, ettei sillä ole yleispätevää kaikkia ihmisiä koskevaa totuutta - myöntää, ettei Jeesus ole ainut tie pelastukseen - tunnustaa, että evankeliumit ovat juutalaisvastaista kirjallisuutta - todeta oppi pyhästä Kolminaisuudesta järjenvastaiseksi ja merkityksettömäksi - hylätä oppi sovituksesta, jonka mukaan Kristus kuoli maailman syntien tähden. Episkopaalipiispa James Pike totesi Time-lehden haastattelussa: Kolminaisuusoppi ei ole keskeinen kristinuskossa. Hän myös hylkäsi opin perisynnistä ja pilkkasi näkemystä Jeesuksen neitseestäsyntymisestä. Amerikkalainen lehdistö ylisti piispa Piken briljantteja, älykkäitä, selkeitä ja virkistäviä näkemyksiä. Hänestä tuli myös monien piispakollegojensa sankari. Toinen, meille suomalaisillekin tuttu episkopaalipiispa John Spong jatkoi siitä, mihin piispa Pike jäi: - Spong ei usko, että on olemassa persoonallinen Jumala, yliluonnollinen olento. - Spong torjuu Jeesuksen lihaksi tulleena Jumalana. Jeesuksen neitseestäsyntyminen ja ylösnousemus ovat Spongin mielestä pelkkiä myyttejä. - Jeesus ei tehnyt ihmeitä eikä noussut taivaaseen. - Paavali oli ahdistunut ja turhautunut homoseksuaali. - On naurettavaa uskoa, että Raamattu on Jumalan sanaa. Piispa Spongin johtama Newarkin hiippakunta on 35 vuodessa menettänyt puolet jäsenistään. Länsimaissa pätee laajemminkin se tosiasia, että mitä liberaalimpi kirkko on opillisesti, sitä nopeammin se menettää jäseniään. Raa- 8 I KÄDENOJENNUS 3/2010

9 matun arvovaltaa ja luotettavuutta korostavat kirkot sen sijaan kasvavat. Yhdysvalloissa perinteiset protestanttiset kirkkokunnat eli ns. mainline-kirkot ovat kiihtyvässä määrin menettäneet jäseniään uusille evankelikaalisille, helluntailaisille ja karismaattisille kirkoille. Episkopaalit, luterilaiset, metodistit, presbyteerit ja muut mainline-kirkot muodostivat perinteisesti amerikkalaisen uskonnollisuuden ytimen, johon kuului suuri osa kansalaisista. Nyt niihin kuuluu enää n. 8 % amerikkalaisista. Huomio sekulaareihin teemoihin Walter R. Mead toteaa, että liberaalit teologit länsimaissa eivät enää ole kiinnostuneita varsinaisista teologisista tai uskoon liittyvistä kysymyksistä. Heidän koko huomionsa kiinnittyy yhteiskunnassa ajankohtaisiin sekulaareihin eettisiin teemoihin kuten ihmisoikeuksiin, seksuaalisten vähemmistöjen puolustamiseen tai ympäristönsuojeluun. Raamattuun suhtaudutaan hyvin ujosti ja välttelevästi. Raamatun teologinen käsitteistö halutaan kääntää sekulaarille kielelle. Eräänä esimerkkinä tästä Miikka Ruokanen mainitsee keskustelun homoseksuaalisuudesta. Suomessa kirkon piirissä pääargumentti rekisteröityjen homoparien siunaamisen puolesta on ollut se, että ihmiset ovat syntyneet varustettuna tietyllä seksuaalisella ominaisuudella, he eivät ole itse valinneet homoseksuaalista taipumustaan. Siksi heitä ei pidä moittia siitä, vaan heille tulee taata sekä yhteiskunnassa että kirkossa täysin samat oikeudet kuin heteroseksuaaleille. Pohjois-Amerikan luterilaisessa ja muussa teologisessa keskustelussa tätä argumenttia pidetään jo vanhanaikaisena. Nyt puhutaan ns. GLBTQ-kristityistä (gay, lesbian, bi, trans ja queer), jotka ovat vapaasti valinneet tietyn seksuaalisen identiteetin, ja tämä identiteetti voi elämän aikana vaihtua useitakin kertoja. Tämän ajattelun mukaan seksuaalinen identiteetti ei ole luonnollinen, annettu tai pysyvä essentiaalinen ominaisuus, vaan se on liukuva identiteetti, joka performoidaan eli esitetään ja toteutetaan tietyssä valitussa käyttäytymisessä. Ajatuksen siitä, että jopa Jeesus oli queer, eli että hän oli henkilö, jolla oli liukuva, epätarkka seksuaalinen identiteetti, ovat esittäneet mm. Robert E. Goss, Marcella Althaus- Reid ja Mary Elise Lowe. Miikka Ruokanen uskoo, ettei myöskään meillä Suomessa keskustelu tule pysähtymään ns. sukupuolineutraaliin avioliittoon. Tätä ennakoi mm. Ylioppilaslehden etusivun otsikko: Tahdon naida monta. Tulossa ovat niin sanotut polyamoriset liitot. En näe mitään perustetta sille, että avioliitto pitäisi rajata vain kahden ihmisen välille, toteaa suomalainen opiskelijanuori. Myös Ruotsissa näistä asioista on käynnistynyt aivan uudenlainen keskustelu. Ruotsin vihreät nuoret vaativat, että tulisi hyväksyä lukumääräneutraali yhteiselämän malli. Ihmiset voisivat olla samanaikaisesti naimisissa esim. miehen ja naisen kanssa tai useamman samaa tai eri sukupuolta olevan henkilön kanssa. Mikä tulee olemaan kaiken lopputulos? - Mikäli Suomen kirkko seuraa Ruotsin kirkon mallia ja omaksuu mitä todennäköisimmin meilläkin säädettävän lain ns. sukupuolineutraalista avioliitosta, ajanoloon ne, jotka vielä opettavat perinteistä kristillistä avioliittoa, tullaan kriminalisoimaan: heidän opetuksensa nähdään tuomittavana, koska se edistää epätasa-arvoa, loukkaa ihmisoikeuksia, on diskriminoiva, Miikka Ruokanen arvelee. - Laaditaan lait, jotka kieltävät kaikenlaisen homoseksuaalien diskriminoinnin. Ennen pitkää joudumme kysymyksen eteen onko tulevaisuudessa enää uskonnonvapautta niille, jotka pitäytyvät Raamatun mukaiseen oppiin kristillisestä avioliitosta, Miikka Ruokanen kysyy. Uskontunnustus hyökkäysten kohteena - Teologian keskittyessä nykyisin länsimaissa eettisiin kysymyksiin monet kirkon ekumeenisen apostolisen uskon sisällöt ovat joutuneet epäilyksen ja jopa hyökkäyksen kohteeksi, sanoo Miikka Ruokanen. Kasvavan kritiikin kohteeksi ovat hänen mukaansa joutuneet mm. seuraavat kristillisen uskontunnustuksen kohdat: 1. Oppi Jeesuksen neitseestäsyntymisestä. Suomessakin on yhä enemmän teologeja kirkon johtoa myöten, jotka sanovat, että usko Jeesuksen neitseestäsyntymiseen ei ole keskeinen asia, siitä voidaan olla perustellusti eri mieltä ja silti toimia samassa kirkossa. - Nykyisin on omaksuttu eräänlainen tietoteoreettinen split-malli (split = halkaista ), joka perustuu tietynlaiseen länsimaisen filosofian tietoteoriaan. Sen mukaan tietyt oliot tai ominaisuudet ovat olemassa havaitsijan mielessä, mutta eivät sellaisenaan reaalimaailmassa. Niinpä neitseestäsyntymisopin teologis-uskonnollinen merkitys ei edellytä sitä biologista faktaa, että Jeesus olisi syntynyt ilman luonnollisen miehen siementä. Voimme messussa lausua uskontunnustuksen, vaikka emme pidäkään totena, että Jeesus olisi syntynyt ilman miehen siementä, Miikka Ruokanen sanoo. - Jos näin menetellään, koko kirkon varhainen patristinen teologia romahtaa. Tuolloin uskottiin, että Jeesus on reaalisesti samaa olemusta (homoousios) Isän kanssa, kuten ekumeenisen kirkon tärkein opillinen dokumentti Nikean tunnustus (325/381) painottaa. Hän on todella Jumala ja todella ihminen (vere Deus et vere homo, Khalkedonin Definitio fidei, 451, Nikean tunnustuksen puolustus ja kommentaari), koska hän on siinnyt Jumalan Pyhästä Hengestä ja syntynyt neitsyt Mariasta. - Kolminaisuusoppi ja Kristuksen tosi ihmisyys ja tosi jumaluus olivat ne kivijalka, jonka perustalle kristinuskon itseymmärrys armouskontona perustui. Oppi ei ole itseisarvo, vaan se palvelee evankeliumin säilymistä. Jos opin kivijalkaa horjutetaan, evankeliumi hämärtyy ja vähitellen tuhoutuu, Miikka Ruokanen arvioi. KÄDENOJENNUS 3/2010 I 9

10 Tämän ajan vaara on uusdoketismi: uskomme näennäistyy, Jumala on vain näennäisesti tullut ihmiseksi Kristuksessa (dokein = näyttää olevan ). Uusdoketismi sivuuttaa Jumalan itse valitseman pelastuksen mallin, ylenkatsoo sen, että Jumala itse tuli aineeseen. Tällainen on uskoa ikään kuin tosiin asioihin, jotka eivät aivan oikeasti olekaan totta. Eivät ainakaan samassa merkityksessä, jossa pidämme useimpia maailman ilmiöitä tosina. Eksegeetit esittävät yleisesti, että teologinen totuus voi olla muutakin kuin historiallinen totuus. Siksi historiallisen raamatuntutkimuksen raflaavinakin pidettyjen tulosten ei tarvitse viedä pohjaa uskonnolliselta uskolta. Tällainen menetelmä splittaa tosiasiat ja niiden merkityksen. - Kristinuskon väitteet ovat tosia totuuden ja tiedon kaikilla eri tasoilla. Eksegeetit, jotka erottavat faktat ja niiden uskonnollisen merkityksen, valitsevat heille sopivan, mutta filosofisesti kyseenalaisen mallin raamatuntulkintansa ja kristinuskon ymmärryksensä ylimmäksi normiksi. Tällainen ajattelutapa on vastakohta sille varhaiskristilliselle ajattelulle, jonka mukaan Jumalan Pojan inkarnaation perustuva kristinusko on erittäin aineellinen, materiaalinen uskonto, toteaa Ruokanen. 2. Sovitusoppi, kristinuskon väite siitä, että Jeesus Kristus, Jumalan Poika, sovitti syntiemme syyllisyyden ristinkuolemallaan, on kasvavan kritiikin kohde kansainvälisessä teologiassa. Esimerkiksi englantilainen uusateisti Richard Dawkins sanoo, että oppi sovituksesta on raaka, sadomasokistinen ja vastenmielinen; se tulisi pyyhkäistä syrjään kerta kaikkiaan hulluna. On käynnistynyt vilkas teologinen keskustelu julmasta ja väkivaltaisesta lapsenkiduttajajumalasta, joka ei voi antaa anteeksi, ennen kuin on nähnyt veren vuotavan ja oman lapsensa kärsivän. Tällaisiin väitteisiin Miikka Ruokanen vastaa toteamalla, että ristillä Jeesus ei niinkään ole Jumalan, Isänsä, vihan kohteena, vaan hän imee, absorboi itseensä koko ihmislajin pahuuden, ylpeyden, aggression, Jumala-vihan, totuuden halveksunnan... Hänestä tulee se syntiuhripukki, johon ihmislajin pahuus ja syyllisyys isketään ja siirretään ja joka sitten tuhotaan (vrt. 3. Moos. 16: suuren sovituspäivän kaksi syntiuhripukkia). Ristillä Jumala on ennen muuta sovituksen subjekti, kärsijä. Jumalan Poika paitsi ottaa pois maailman synnin myös antaa oman lihansa ja verensä kuolemattomuuden lääkkeeksi, jotta syömällä ja juomalla hänet voisimme yhdistyä hänen kanssaan ja elää ikuisesti (Joh. 6:54-57). 3. Oppi Jeesuksen ruumiillisesta ylösnousemuksesta. Jo 1700-luvun lopulla valistushenkinen teologi Johann Salomo Semler esitti sittemmin laajaa kannatusta saaneen idean: ei Jeesuksen ruumis, vaan hänen asiansa nousi ylös. Ajatellaan, että on täysin epäolennaista kysyä, mitä Jeesuksen ruumiille tapahtui, kun vain hänen sanomansa Jumalan rakkaudesta ja ihmisen rajoittamattomasta arvosta elää. Tässä näemme jälleen split-ilmiön. 4. Kristillinen lähetystyö on kasvavan kritiikin kohteena. Uskonnollisen pluralismin mukaan Jumala voi pelastaa ei-kristityt heidän omien uskontojensa välityksellä. Kristillinen lähetystyö on aikansa elänyt, ei-kristittyjä ei tule pyrkiä käännyttämään kristinuskoon ja pyytää heitä ottamaan vastaan kaste; riittää, kun he ovat vilpittömiä oman uskontonsa seuraajia. Esimerkiksi puolet saksalaisista luterilaisista papeista ajattelee näin. Jos kumoat varmat väitteet, hävität kristinuskon - Liki viisisataa vuotta sitten uskonpuhdistaja Martti Luther joutui puolustamaan uskon totuutta sen ajan skeptistä humanismia vastaan. Hänen aikansa johtava humanisti Erasmus valitti, kuinka Raamattu on epäselvä ja moniselitteinen, kuinka monet totuudet ovat yhtäältä selkeitä ja uskottavia, mutta toisaalta kuitenkin myös varsin epäselviä ja siksi epäiltäviä. Minua eivät varmat väitteet miellytä, sanoi Erasmus. Näin sanovat useat meidän aikamme teologit, Miikka Ruokanen toteaa. - Teoksessaan Sidottu ratkaisuvalta (1525) Luther torjui Erasmuksen yhtäältä-toisaalta-ajattelun sanomalla näin: Raamattu on täynnä selkeitä kohtia, joskin on hämäriäkin ; selkeät kohdat selittävät hämärät kohdat. Raamattu on itsessään kirkas, läpinäkyvä, ymmärrettävä, itse itseään selittävä, Raamatun keskus ja itsevalaiseva aurinko on Kristus. - Luther jatkaa: Jos kumoat varmat väitteet, hävität kristinuskon. Pyhä Henki ei ole skeptikko eikä hän ole sydämiimme kirjoittanut epäiltäviä asioita, vaan varmoja totuuksia, jotka ovat itse elämääkin ja kaikkea kokemusta lujempia. - Ikuisesti järkähtämätön, täysin varma ja tosi Jumalan sana voittaa synnin, kuoleman, Saatanan ja helvetin voimat. Ilman täysin luotettavaa Jumalan sanaa meillä ei ole mitään toivoa. Tätä oli kristinusko Lutherille, Miikka Ruokanen vakuuttaa. Lutherin ja Erasmuksen väittelyn teema jatkuu nykyaikana. Catherine McShea toteaa, että nykyään Harvardin ja Yalen yliopistojen teologisissa tiedekunnissa vallitsee syvään juurtunut uskonnollisten varmuuksien vastustamisen henki. Moni teologi pitää varmojen mielipiteitten esittämistä henkisenä fasismina. Meillä mm. Terho Pursiainen kirjassaan Jumala edustaa samaa varmojen väitteiden kritiikkiä: Mikään totuutena esitetty väite Jumalasta ei enää edes viittaa totuuteen tai vihjaakaan mihinkään, mikä on totta Jumalasta. Se on täysi valhe vailla mitään lievennystä. Puhe Jumalasta näet pitää ymmärtää sormeksi, joka viittaa Jumalaan. Sormi, jolla osoitetaan, on kokonaan muuta kuin se, mitä sormella osoitetaan. - Pursiaiselle nimenomaan se, että Jumala-usko on joitain asioita totena pitävää, on merkki sen virheellisyydestä eli fundamentalismista. Fundamentalismi on iskusana, jolla pyritään leimaamaan Raamattua Jumalan sanana pitävät epäilyttäviksi ja epäuskottaviksi, Miikka Ruokanen sanoo. Useille länsimaisille teologeille ja kirkon työntekijöille on tärkeintä olla älyllisesti kunnioitettuja. Toisin kuin klas- 10 I KÄDENOJENNUS 3/2010

11 sisessa teologiassa, nyt älyllisyys on samaa kuin kristinuskon keskeisten totuuksien epäily ja kritiikki. Ollakseen muodikas kristityn intellektuellin on epäiltävä uskon sisältöjä. Varhaisen kirkon ja keskiajan kristilliset intellektuellit, joita filosofitkin kunnioittavat, kuten esim. Augustinus tai Tuomas Akvinolainen, olivat vahvoja uskon puolustajia, eivät epäilijöitä. Ekumeeninen apostolinen usko pitäytyy Raamatun keskeiseen, ilmiselvään sanomaan Luther korosti, että vanhan liiton profeetallisten henkilöiden ja uuden liiton apostolien opettama jumalallisesti inspiroitu oppi on erehtymätön, vaikka Raamatun kirjoittajat saattoivat erehtyä JOISSAKIN maailmankuvaan, luonnontieteisiin, historiaan, maantieteeseen ym. liittyvissä asioissa. Raamatun keskussanoma rakastavasta ja armollisesta Jumalasta - eli evankeliumi - on muuttumaton ja erehtymätön. Raamatun ilmiselvät selkeät tekstit ovat vastaansanomattomia, Raamattu tulkitsee itse itseänsä sen omasta keskussanomasta lähtien, korostaa Luther. Raamattu ymmärretään Khalkedonin kristologian pohjalta todella jumalalliseksi ja todella inhimilliseksi kirjaksi; jumalallinen ja inhimillinen ovat siinä aina samanaikaisesti sekoittamatta, muuttamatta, jakamatta ja erottamatta. Apostolisen uskonsäännön logiikka nousee Raamatun sisältä ja ohjaa sen lukijaa: Raamatun tekstien sisäinen ideologia on armouskonnon intressi, Pyhän Kolminaisuuden toiminta, Jeesus Kristus - tosi Jumala ja tosi ihminen. Profeetallis-apostolinen usko nousee itse teksteistä ja tulee samalla Jumalan sanaan luottavan ja uskovan lukijan ymmärtämistä ohjaavaksi esiymmärrykseksi. Kysymys ei siis ole mistä tahansa itse valitusta tai ulkoapäin satunnaisesti sisään tulevasta intressistä tai ideologiasta. Onko Suomen kristillisyydellä vielä toivoa? - Suomen kristikansaa pyritään johtamaan harhaan hyväksymään sellaisia ajattelutapoja, jotka se Raamattuun ja tunnustukseen nojaavan terveen uskon sekä yksinkertaisesti terveen järjen nojalla luonnostaan kokee vieraiksi ja vääriksi, Miikka Ruokanen sanoo. Kuten muissa länsimaissa, myöskään Suomessa niiden aktivistien määrä, jotka tuovat kirkon keskusteluagendaan uusia, epäilystä nostattavia teemoja, ei ole kovin suuri. Mutta heidän toimintansa vaikutukset ovat valtavat. Pieni määrä hapatetta hapattaa koko taikinan. (Gal. 5:9; 1. Kor. 5:6) Arkkipiispanvaaliin liittyi ajallemme tyypillinen piirre. Väitettiin, että Raamattuun vetoavat ns. konservatiivit ovat uskonnollisessa kehityksessään alemmalla tasolla kuin ne, jotka avaramman, itse oivalletun raamatuntulkinnan mukaan ovat valmiita esim. rekisteröityjen parisuhteitten siunaamiseen kirkossa. Sanottiin, että eri mieltä olevat henkilöt ovat uskonsa kehityksessä eri vaiheissa, ja varhaisempaa vaihetta elävät vaativat tiukasti muita palaamaan heidän tasolleen. Raamatulle uskollisia kristittyjä leimataan kehittymättömän auktoriteettiuskoisen uskonnollisuuden edustajiksi ja kirkkokansaa harhautetaan pitämään liberaalia raamatuntulkintaa psykologisesti kehittyneempänä. Samalla uskonnollinen kokemus nostetaan Jumalan ilmoituksen yläpuolelle. Miten kirkko voisi uudistua? Parhaiten kirkkomme voi uudistua siten, että sen jäsenissä on yhä enemmän niitä, jotka päivittäin kysyvät, miten he voisivat arkielämässään ja kutsumuksessaan olla kuuliaisia Jumalalle ja toteuttaa Jumalan tahtoa, olla suolana ja valona, totuuden ja rakkauden kanavina siellä missä elävät. Jumala ei halua, että me eläisimme vilpillisin, puolinaisin sydämin huonolla omallatunnolla ja keskenämme riidellen. Hän haluaa uudistaa meidät armollaan ja Hengellään - niin yksittäisinä ihmisinä kuin seurakuntanakin. Katumusta, kääntymystä ja tuoretta armoa tarvitsemme me kaikki, kirkon johtajista ja työntekijöistä sen epävarmimpaan jäseneen saakka. Kirkon uudistus alkaa siitä, kun Kolmiyhteinen Jumala lahjoittaa meille katumuksen armon ja tuoreen syntien anteeksiantamuksen, vahvistaa uskomme ja täyttää meidät Pyhällä Hengellään ja rakkaudellaan. Näin hän johtaa meidät kuuliaisiksi Jumalan sanalle. Anokaamme, että Jumala lahjoittaisi meille entistä palavamman rakkauden häntä itseään kohtaan. - Länsimaiden valtakulttuureista tuleva vaikutus nakertaa vähitellen myös meidän kirkkomme teologis-hengellistä substanssia, mädättää kirkkoa sisältäpäin. Muutos tapahtuu asteittain hitaasti, niin ettei sitä välttämättä edes huomata. Mutta ei ole olemassa mitään pakkoa, miksi Jumalan sanaan yhä luottavan kirkkokansan pitäisi suostua Jumalan sanasta luopumiseen, uskontunnustuksemme asteittaiseen turmelemiseen ja armon evankeliumin vähittäiseen tuhoamiseen, Miikka Ruokanen sanoo. Olkaamme tietoisia vaarasta, joka on todellinen. Jumalan sanalle uskollisia pelotellaan valheellisesti leimaamalla heitä konservatiiveiksi, fundamentalisteiksi, uskonnollisessa kehityksessä varhaiselle tasolle jämähtäneiksi, moraalittomiksi tasa-arvon vastustajiksi jne. Liki 900-vuotinen kansankirkkomme ei ole piispojen kirkko, ei tuomiokapitulien kirkko, ei kirkolliskokouksen kirkko, ei kirkkohallituksen kirkko, ei teologisten klikkien kirkko, ei minkään herätysliikkeen kirkko. Se on meidän isiemme ja äitiemme kirkko, meidän isoisiemme ja isoäitiemme kirkko. Tästä kansankirkostamme me emme ikinä luovu. Kirkko pysyy, koska se on Kolmiyhteisen Jumalan omaisuutta: Jumalan kansa, Kristuksen ruumis ja Pyhän Hengen temppeli, Miikka Ruokanen summaa. + Reijo Telarannan toimittama artikkeli perustuu professori Miikka Ruokasen Lapuan hiippakunnan synodaalikokouksessa pitämään puheeseen, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa KÄDENOJENNUS 3/2010 I 11

12 Pekka ja Anna-Liisa Heikkilä, Hengen uudistuksen kesäjuhla, Mikaelin kirkko Toivon näköaloja Setoivo meille on ikään kuin sielun ankkuri, varma ja luja, joka ulottuu esiripun sisäpuolelle asti Hepr 6:19. Jakeen vapaa käännös Amblified Biblesta:..ulottuu Hänen läsnäolonsa varmuuteen esiripun sisällä. Puhuessaan Turussa Mikaelinkirkossa järjestetyssä Hengen uudistuksen kesäjuhlassa Pekka ja Anna-Liisa Heikkilä nostivat esille kirkossa kohtaamiaan ja Pyhän Hengen heille avaamia toivon näköaloja nyt nimenomaan paikallisesta, turkulaisesta näkökulmasta. Pekka Heikkilällä ja hänen vaimollaan Anna-Liisa Hyrsky-Heikkilällä on pitkä ja laaja kokemus televisiotyöstä. Pekka on työskennellyt kolme vuosikymmentä televisioalalla Yleisradiossa sekä Kirkon tiedotuskeskuksen televisiotoimituksessa, Anna-Liisalla on yli kymmenen vuoden kokemus televisiotyöstä kuvaussihteerinä, apulaistuottajana FST:n ja YLE:n kulttuuri- ja tiedeohjelmissa sekä pariskunnan yhteistä tuotantoa olevissa ohjelmissa. Pekka Heikkilä on Turun arkkihiippakunnan hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja, jolla on puhe- ja läsnäolo-oikeus Turun tuomiokapitulin istunnossa. 1. Toivon merkki on kasvava jano päästä Jumalan läsnäoloon - oppia enemmän Isän luonteesta, Jeesuksesta sekä Pyhästä Hengestä ja hänen lahjoistaan. Tälle on nyt selkeästi olemassa sekä tila että tilaus. Se on nähtävissä sekä yksilön että seurakuntien tasolla. Viime keväänä saimme yllättävän puhelun eräästä lähialueen seurakunnasta, josta työntekijä soitti ja pyysi: Täällä tarvitaan nyt opetusta Pyhästä Hengestä, voitteko tulla opettamaan? Lupauduimme välittömästi ja uskon, että se käynti sai olla yksi impulssi siinä selkeässä herätyksessä, joka paikkakunnalla on nyt lähtenyt liikkeelle. Myös Alfa-kurssit ovat olleet todella erinomainen Herran työväline. Niitä on alettu järjestää yhä useammissa seurakunnissa ja ne ovat tuottaneet hedelmää, avanneet tietä, tehneet tilaa Pyhälle Hengelle. Saamme Alfan Pyhän Hengen viikonlopussa opettaa kiihkottomasti ja käytännön läheisesti siitä, kuka on Pyhä Henki, mitä hän tekee ja kuinka hän täyttää voimallaan. Näemme usein tästä opettaessamme sen, miten monelta on puuttunut ihan selkeitä uskon perusteita. Ihmisellä voi olla pelkoa, huonoja kokemuksia tai jopa väärää tietoa. Ei riitä se, että jaamme pelkästään Pyhään Henkeen liittyvää teoriatietoa, vaan meidän pitää tarjota sellainen hänen kokemuksellinen tuntemisensa, josta esimerkiksi Joh. 14:16-20 puhuu. 2. Toivon merkki on se, mitä nuorten ja nuorten aikuisten parissa tapahtuu. Yksi esimerkki tästä: eräässä Turun lähialueen seurakunnassa rippikoulunsa käyneille ja siellä syttyneille nuorille syntyi kova halu tulla yhteen ja oppia enemmän uskosta. Oma seurakunta ei syystä tai toisesta pystynyt järjestämään heille sopivaa toimintaa. Muutamat tästä asiasta huolestuneet äidit saivat asian sydämelleen. Sen seurauksena yksi koti avasi ovensa nuorille. Ensimmäiseen kokoontumiseen tuli vajaa kymmenkunta nuorta. Ensimmäisten kuukausien aikana kokoontumisten aiheena olivat käskyt. Voisi kuvitella, ettei aihe olisi nuorten listalla aivan ykkösenä, mutta kiinnostus vain kasvoi kasvamistaan ja porukka lisääntyi. Viime keväänä mukana oli jo 40 nuorta. Mitkä asiat olivat suosion taustalla? Kiva yhdessäolo ja hyvät tarjoilut loivat tietysti mukavat puitteet, mutta paljon tärkeämpää oli kuitenkin selkeä Raamatun mukainen opetus ja sanomaan sitoutuneet opettajat. Kun Pyhälle Hengelle annetaan tilaa toimia, niin jano vain kasvaa. Viimeksi nuoret vaatimalla vaativat, että he haluavat myös oman armolahja- Kikka Miilus 12 I KÄDENOJENNUS 3/2010

13 seminaarin, ja sellaisen sitten heille järjestimme. Tuloksena oli se, että monet tulivat voimakkaasti Hengen koskettamiksi, useat saivat uusia lahjoja ja pääsivät kokeilemaan, miten ne toimivat käytännössä. Äitien aloitteesta tälle porukalle aletaan vetää omaa Alfa-kurssia syyskauden alkaessa. 3. Toivon merkki on meneillään oleva seurakuntalaisen roolin muutos. Tämä prosessi koskettaa tällä hetkellä erityisesti työikäisiä. Sen kokeneet ovat havahtuneet, ettei Jumala ole koskaan tarkoittanut kristittyjen jäävän passiivisiksi seurakunnan palveluiden käyttäjiksi tai penkin kuluttajiksi, vaan jokainen on kutsuttu toimimaan elävänä kivenä omassa seurakunnassaan ja lähiympäristössään. Tälle heräämiselle on ollut monenlaisia esteitä. Joissakin seurakunnissa tai jopa herätysliikkeissä on tietoisesti pidetty jäseniä vaipoissa eikä heille ole annettu mahdollisuutta kasvaa. Nyt talouslama, seurakuntalaisten herääminen, oikeanlainen ja tervehenkinen opetus ja Pyhän Hengen työ ovat olleet avaamassa porttia tälle positiiviselle kehitykselle. Samalla olemme kirkossa ehkä edes hitusen havahtuneet siihen ajatukseen, ettei kaikkea viisautta ja ymmärrystä ole jaettu vain papeille, vaan meidät muutkin on yhtä lailla kutsuttu palvelemaan omilla lahjoillamme. Jokaiselle on annettu lahjat juuri sitä omaa kutsua ja tehtävää varten. 4. Toivon merkki on havainto, että Jumala parantaa myös arjen keskellä, rukouspalvelujen ulkopuolellakin. Jumala ei ole sidottu meidän aikatauluihimme. Olemme nähneet, miten Jumala on esimerkiksi vapauttanut ihmisiä riippuvaisuuksista mielialalääkkeisiin. Tällaiset asiat eivät useinkaan tapahdu silmänräpäyksessä. Esimerkkinä eräs ystävä kertoi jossakin lastensa leikkimielisessä kilpailussa päätyneensä ahtaaseen luolaan ja huomanneensa, ettei vanha ahtaan paikan kammo millään tavalla enää sitonut häntä, ja hän oli täysin parantunut. Toki meidän täytyy olla varovaisia ja viisaita lääkehoitojen kanssa, mutta Jumala todellakin toimii meidän elämässämme, myös mahdottomissa tilanteissa. Hän toimii kuitenkin omalla aikataulullaan - joskus vasta pitkänkin ajan päästä rukouksen jälkeen. 5. Toivon merkki on tasapainoisen ja terveen armolahjaopetuksen lisääntyminen ja sen vaikutus seurakuntarakenteeseen. Armolahjat olivat vuosikymmenet vapaiden suuntien mandaattialuetta ja etuoikeutta. Ne eivät ikään kuin kuuluneet oikeaan ja tervehenkiseen luterilaisuuteen. Sitten kun opetus armolahjoista mahdollistui, se oli pitkään pääasiassa tiedon jakamista. Nyt tilanne on yllättäen kääntynyt toisin päin, me saamme itse kutsuja tulla opettamaan aiheesta myös vapaiden suuntien puolelle, niin helluntai- kuin vapaaseurakuntiin. Miten opetus sitten eroaa aiemmasta? Edelleen tarvitaan tietty määrä pohjatietoa lahjojen jakajasta, Pyhästä Hengestä ja itse lahjojen luonteesta. Mutta vielä tärkeämpää on se, että opitaan tuntemaan Pyhä Henki kokemuksellisesti, löydetään omat lahjat, viritetään niitä kättenpäällepanon kautta toimintaan, päästään harjoittelemaan lahjojen käyttöä ja saadaan maistaa sitä siunausta, jota lahjojen oikea ja terve käyttö seurakunnan rakentamiseksi ja Kristuksen kirkastamiseksi saa meissä aikaan. 6. Toivon merkki on yhteyden kasvu seurakuntien ja kirkkokuntien välillä. Turussa tapahtuu: lokakuussa 2008 Turussa järjestetty Kristus-päivä ja siihen liittyneet kuviot avasivat tilaa uudenlaiselle yhteydelle. Sitä ovat jatkaneet mm. Tuli on irti -tapahtumat, Turun alueen kirkkoherrojen kokoontumiset, pastorien yhteiset rukoushetket, hengellisten johtajien tapaamiset, Mikaelinseurakunnan uraauurtava tavoittava työ ja sen moninaiset uudet muodot, mm Kohtaamispaikka, NAMI-illat, Ilta Lauran kanssa -talk Show ym. YHTEENVETO Olemme tässä nostaneet näkyville joitakin niitä toivon näköaloja, joita itse olemme saaneet katsella. Toivo on meille siis ankkuri, varma ja luja, joka ulottuu Hänen läsnäoloonsa, kaikkeinpyhimpään, esiripun taakse, Jeesukseen ja Hänen ristiinsä. Kallioon joka ei järky! 2. Kor. 4:8 Me olemme kaikin tavoin ahtaalla, mutta emme umpikujassa, neuvottomia, mutta emme toivottomia. Kun ankkurimme on Jumalan todellisessa läsnäolossa, Hänen olemuksessaan ja Hänen pyhyydessään, emme ole umpikujassa emmekä toivottomat. Ankkuriköysi pitää! Hän kutsuu meitä astumaan esiin rohkeasti. Sinulla on oma paikkasi Isän sydämellä ja sieltä käsin Pyhän Hengen varustamana astut eteenpäin. Jumala on kokoamassa joukkojaan, kutsumassa ja varustamassa niitä. Anna elämäsi Hänelle ilman omia ehtoja, niin näet miten Jumala toimii! + Thorleif Johansson KÄDENOJENNUS 3/2010 I 13

14 Marko Huhtala Aikamme hengellisen taistelun painopisteet Kikka Miilus Useimmat tuntevat vanhan klassikkokirjan Paholaisen kirjeopisto. Tuo mainio C. S. Lewisin kirja on ikään kuin käänteinen hartauskirja. Siinä paholainen lähettää kirjeitä nuorelle veljenpojalleen. Tämä on saanut tehtäväkseen käännyttää potilaansa, opiskelijanuorukaisen, josta on tullut kristitty. Kaikki keinot ovat sallittuja, jotta nuorukainen saataisiin riistettyä Jumalan käsistä takaisin pahan valtakuntaan. Kirjan ajatukset ovat tulleet usein mieleeni pohtiessani niitä asioita, joissa paholaisen on oltava erityisen ahkera estääkseen hengellisen heräämisen. Meillä ei ole taistelu lihaa ja verta vastaan, vaan pahan henkivaltoja ja voimia vastaan, kirjoittaa Paavali. Kristittynä on hyvä tietää, mitä vastaan hyökätään ja missä meidän pitäisi aktiivisemmin rukoilla ja taistella tätä hyökkäystä vastaan. Laadin seuraavan luettelon: 1. Rukous Rukous on kaiken pohja. Missä rukous ja erityisesti esirukous on sammunut, sieltä hengellinen elämä on paennut. Rukous on sekä helppoa että vaativaa. Raamattu ei turhaan kehota rukoilemaan Pyhässä Hengessä, uskossa, kaikesta sydämestä, joka paikassa, lakkaamatta, totuudessa, hartaasti, väsymättä jne. Pappina olen usein kokenut sen, miten helppoa on astua puhumaan rukouksen ilmapiirissä. Rakkaudellisessa rukouksen ilmapiirissä syntyy myös uusia Jumalan lapsia. Rukous johtaa usein sielunvihollisen suureen hyökkäykseen ja sekasortoon. Luovutamme helposti kun tulee pimeää, vaikka tällöin vastaus on meitä kaikkein lähimpänä. Juuri silloin meidän tulisi olla kestäviä rukouksessa. Siellä missä haluamme nähdä hengellisen muutoksen ja heräämisen, maaperä on pehmitettävä hellittämättömällä rukouksella. Tehkää tämä kaikki rukoillen ja anoen. Rukoilkaa joka hetki Hengen antamin voimin. Pysykää valveilla ja rukoilkaa hellittämättä kaikkien pyhien puolesta. Ef. 6:18. Hengen uudistus tukee erilaista rukoustoimintaa mm. Toivon lähde -rukouspalvelijakoulutuksella, osallistumalla ja järjestämällä rukoustapahtumia, olemalla mukana kristittyjen yhteisessä rukousliikkeessä ja järjestämällä Sanan ja rukouksen iltoja. 2. Ylistys Meille suomalaisille kristityille ylistäminen on vaikea alue. Ylistäminen kokee ajoittain nousukausia, mutta aika nopeasti se hiipuu takaisin lamaan. Luther totesi aikoinaan kirkkomusiikin karkottavan perkeleen. Ylistyksessä on Jumalan läsnäolon voima. Voimme vain kuvitella, mitä tapahtuu Jumalan läsnäolossa. Meidän tulisi koko elämällämme tuoda ylistystä Jumalalle. Jumala ei anna kunniaansa kenellekään, se kuuluu yksin hänelle. Ylistys yhdessä rukouksen kanssa kaataa vihollisen muureja. Tästä syystä rukouksen ja ylistyksen johtajan tehtävien tulisi olla seurakunnan tärkeimpiä virkoja, mutta usein maallikot hoitavat niitä. Näitä tehtäviä hoidetaan jokaisessa luterilaisessa seurakunnassa myös virkatyönä. Liturgi johtaa yhteistä jumalanpalvelusta ja kanttori yhteistä ylistystä. Haluan olla messussa, johon nämä kaksi lähtevät rukouksessa, avoi- 14 I KÄDENOJENNUS 3/2010

15 mina Pyhän Hengen työlle, Hengen voimassa ja voitelussa. Tällöin messua voidaan kutsua esikuvaksi taivaasta. Ylistys kaipaa uutta nousua niin ylistyksen johtajien, kanttorien kuin jokaisen seurakuntalaisenkin hengellisessä elämässä. Hengen uudistus tukee ylistysryhmiä ja ylistäjiä ylistäjien verkoston kautta. Ylistäjille järjestetään mm. yhteisiä kokoontumisia ja koulutustilaisuuksia. 3. Yhteys ja yhteisö Uskomme pyhän yhteisen seurakunnan, pyhien yhteyden. Seurakunta on pyhien yhteys. Tästä yhteydestä muodostuu yhteisö, joka kokoontuu yhteiseen jumalanpalvelukseen, messuun. Messu päättyy kehotukseen: lähtekää rauhassa ja palvelkaa Herraa iloiten. Jeesus on kutsunut meitä yhteyteen Pyhän Henkensä kautta. Pyhä Henki tuo Jumalan hyvyyden ja rakkauden meidän keskellemme. Ilman eläväksi tekevää Henkeä emme voi uskoa, emme lähestyä Kristusta. Hän synnyttää meissä uuden elämän. Hän kokoaa meidät yhteen ja pitää meidät uskossa ja pyhittää meidät. Hänen työtään on Hengen hedelmä. Messussa, pyhien yhteisessä kokoontumisessa, saamme virkistyä ja vahvistua Kristuksen kutsusta: tulkaa. Hän itse palvelee meitä ja lähettää meidät: menkää ja tehkää. Meidän ei tarvitse silloin miettiä sitä onko messussa kansaa, mikäli Hän, Kristus, saa asua kansansa ylistyksen keskellä ja palvella meitä. Missä Jeesus on, siellä on myös kansaa. Siellä Jumalan koko Sana on totta. Siinä ilmapiirissä voi syntyä uutta ja uusia Jumalan lapsia, oli kaava mikä tahansa, kunhan Jumalan Pyhän Hengen toimintaa ei kaavoiteta ihmisten toimesta. Herran pitää saada olla elävä Herra tässä ja nyt, myös jokaisessa messussa ja pyhien kokoontumisessa. Tätä yhteyttä voimme kokea kaikkien niiden kanssa, jotka tunnustavat apostolisen uskontunnustuksen. Itse koen ilona sen, että voin vierailla myös sisarien ja veljien luona, joiden kanssa en ole ihan samaa mieltä opinkappaleista, mutta meitä yhdistää ristiinnaulittu ja ylösnoussut Kristus. Voin olla tuossa joukossa täysin oman hengellisen kotini kasvatti, luterilaisista luterilaisin pappi, ja silti kokea kuinka Jumalan Pyhä Henki yhdistää meitä toisiimme ja Kristukseen. Olen usein kuvannut tätä toimintaa, jota kutsutaan yhteiskristilliseksi, kuin ulkomaan matkaksi. Matkan jälkeen on virkistynyt olo, mutta kotiin on hyvä palata ja nähdä kodin arvo. Hengen uudistus tukee jumalanpalvelusyhteisöjen toimintaa ja uusien syntymistä Yhteisöjen Foorumin kautta. Järjestämme myös erilaista messukoulutusta ja opetusta Pyhästä Hengestä sekä armolahjoista. Kirkonrakentajien Foorumi tukee seurakuntien tavoittavaa työtä. 4. Jumalan Sana Terve Sanan opetus on paholaisen vihollinen numero yksi. Sanan pohjalle joko rakennamme tai sitten rakennuksemme sortuu. Haluamme olla rakentamassa Hengen uudistuksen toimintaa uutta luovan Sanan pohjalta. Tämän Sanan kautta myös peilaamme omaa näkyämme ja itseämme. Hengen miekka on Jumalan Sana. Tämä sana aseena ja Jumalan koko sota-asuun pukeutuneina voimme saada voittoja. Sana opettaa meille myös Jumalan kolminaisuuden toiminnan tasapainon. Näiden neljän asian, rukous, ylistys, yhteys ja Jumalan Sana, koen olevan niitä asioita, joita vastaan vihollisen täytyy hyökätä tällä hetkellä. Tunnista ne omassa elämässäsi ja liity aktiivisesti rukoilemaan ja tukemaan niiden vahvistumista. Hengen uudistus järjestää erilaisia raamattuopetuksia ja koulutuksia. Tämä teksti löytyy kokonaisuudessaan nettisivuiltamme Voit siellä osallistua aiheesta käytävään keskusteluun. + Marko Huhtala Hyvinkään seurakunnan vs. seurakuntapastori Hengen uudistuksen hallituksen varapuheenjohtaja a OPINTO- JA RUKOUSMATKA ISRAELIIN Kuollut meri-tiberias-jerusalem-eilat Lähde keväiselle matkalle Israeliin, jossa loman ja levon ohella vietämme aikaa rukouksessa ja opimme uskomme uskomme juutalaisista juurista. Matkan järjestäjä on Kinneret Tours. Matkanjohtajina ovat Petri Kauhanen, puh , sähköposti ja Markku Ylipää, puh , sähköposti KÄDENOJENNUS 3/2010 I 15

16 Käyttäkää lahjojanne! HENGEN UUDISTUS KIRKOSSAMME KADEN OJENNOS 3/84 On 0Uu-t ilo huoma-ta, e;t;ta k.ajui.:,ma.a;t.;t:ine.n uufu-tu!.>, tama nie.muttine.n Jumalan tahe;t;tama pyhan He.nge.n ~k.e., on mo nin pculwin muu;t;tanut -6 e.u!lak.untauamaa j a vapau;t;tanut Mk.ovia Jtohk.e.ute.e.n, iloon ja Jtak.k.au..te.e.n. Lahja on anne.ttu k.ayttoa va.jtte.n. Lahja on anne;t;tu k.oko -6e.U!Lakunnatte., koko kijtkoue., u vcun "k~ma.a-tikoille.". TcU oik.e.mtaan iwk.o HeMan -6e.U!Lakunta.on k~ma.a;t.;t:ine.n. On k.y-6ymy-6vcun,~wa, e;t;ta Hane.n tahjan,oa tute.e. ilmi On 0Uu-t ilo huomata, e;t;ta ~ma.a.:t:t<a U ilmiot, pyhan He.nge.n jaka.ma.t a.jtmotahja-t ym., on ote;t;tu kayttoon -6ie.Uakin, rn-iaj.>aniita e.n-6in oudok-6u:ttun. Ne. k.uutuva-t k.cukilie. he.jtaty-6~kk.uue.mme.. Ne. kuutuva-t myo-6 k.ijtk.on tyonte.kij oille.. Mik-6i Jtajwimme. He.JtJtantahjaa vain jouekin pieneue jouk.oue? KaJUI.:,ma.a;t.;t:ine.n uuclu,tm on anne.ttu J.>ita va.jtte.n, e;t;ta k.a.ik.ki HeMan oma..t Va.JtMte;t;twun e.vank.euumin patvuuk-6e.e.n. Tavoitte.e.na on maailmantaaja he.jtatyj.>ja uufu-tu!.>. On k.y-6e.-6ek.a maailmantahuyk-6e-6ta e;t;ta maailman e.vank.uioirn-ia e-6ta. On k.yj.> k.ee-6ta e.tta paatoirn-iaten k.ijtk.on tyontekij oide.n uude-6ta motivoiturn-iae-6ta HeMan tyohon. On k.y-6e.uude-6ta voitdmta. e. -6 e.k.a ma.auik.k.o~k.- Kirjoituspoydan aaressa istui Seppo Loytty Osoite: Pitkajarvi ORIVESI AS. Puhelin: KaJUI.:,maa.-tUnenuufu-tu!.> on taaua Suome-6-6a-6ik-6i vmta tutoma, atk.uvcuhee-6-6aan. Kiitamme. He.JtJtaapyhan Hengen ~k.k.ee-6ta. Se on omam He.JtJtamme. Jtak.kaude-6ta ja ~yi-6 uta -6uunndumMta k.ayttaa mwa e.nne.n k.uin cuk.a k.ohdattamme. paattyy. Lainaukset sallittuja. Lahde on hyva nminita. Tämä pääkirjoitus on ollut lehtemme kolmannessa numerossa. Numero kolme ei siis tarkoita vuoden numeroiden järjestyslukua, vaan kolmas hamasta alusta lukien. Muutaman numeron kirjoitin itse ja monistin joko vahalle tai kopiopaperille. Nettiä ja skannausta ei silloin vielä tunnettu. Olin juuri jäänyt tuomiorovastin virasta. KRS oli kutsunut meidät Kirstin kanssa hoitamaan alkanutta karismaattista herätystä. Kiersimme Suomen seurakunnissa, minne vain meitä kutsuttiin ja pidimme armolahja- ja rukousseminaareja aina eläkkeelle siirtymiseemme asti 1982 (ja vielä sen jälkeenkin toki). Seppo Löytty silloinen päätoimittaja, nykyinen Hengen uudistuksen kunniapuheenjohtaja 16 I KÄDENOJENNUS 3/2010

17 24/7-rukousliike Maallikkorukoilijat ulos kammioista rukouspalveluun Herää valvomaan ja rukoilemaan! Kristittyjen yhteinen rukous on elänyt uutta tulemustaan uuden vuosituhannen alkaessa. Eikö rukous ole aina kuulunut Jeesuksen seuraajien työvälineisiin? Kuten tiedämme, Herra kehotti seuraajiaan valvomaan ja rukoilemaan ja odottamaan paluutaan herkeämättä. Rukous ja hengellinen valvominen, valveillaolo, on aina kuulunut elävän kristillisyyden tuntomerkkeihin. Siellä missä on runsaasti rukousta, siellä seurakunta elää ja toimii Herransa tahdon mukaan oman aikansa keskellä. On ajanjaksoja, jolloin kuljemme kauas Jumalamme luota eikä Hänen läsnäolonsa kokeminen ole meille tärkeää. Yhteinen rukous ja kristittyjen yhteys unohtuvat. Meitä ei ole kuitenkaan luotu elämään yksin. Jeesukselle hänen oppilaittensa ja tulevien seuraajiensa keskinäinen yhteys oli niin tärkeä, että hän rukoili Isää yhteyden säilymisen puolesta elämänsä viimeisinä hetkinä. Uskottavan todistuksen tulisivat antamaan ainoastaan he kaikki yhdessä. Minä en rukoile vain heidän puolestaan, vaan myös niiden puolesta, jotka heidän todistuksensa tähden uskovat minuun. Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut. Joh. 17: Nettisukupolven yhteinen rukous Yhdessä rukoileminen näyttää olevan löytymässä uudelleen 24/7-rukousliikkeen myötä. Kaikkien tärkeänä pitämä puhe yhteisöllisyydestä on saamassa uudenlaisen konkreettisen muodon. 24/7-rukousliike virisi Englannin Guildfordissa vuonna 1999 Jumalan innoittamana näkynä taukoamattomasta rukouksesta. Aluksi rukoilijat rukoilivat kahden tunnin vuoroissa viikon kerrallaan rukoukselle omistetuissa huoneissa. Internetin kautta tämä rukousnäky levisi nopeasti kaikille mantereille. Tällä hetkellä 24/7-rukoilijoita ja rukoustaloja on yli 60 maassa ja liike leviää voimakkaasti koko ajan, todennäköisesti viimeiseksi Pohjois-Eurooppaan. 24/7-rukousliikettä on kutsuttu nettivirukseksi tai vahingoksi, mutta useimmat uskovat sen kuuluvan Jumalan suunnitelmiin tätä nettisukupolvea varten. Mitä tapahtuu, kun rukousnäky valtaa ihmisen? Nuoret nousevat sängyistään klo 2 yöllä rukoilemaan tuntikausia. Lapset, nuoret ja aikuiset piirtävät ja maalaavat rukouksiaan. Vanhemmat ja nuoret uudistuvat uskossaan. Seurakunnat elpyvät ja jatkavat rukousta kellon ympäri viikko viikolta. Kokonaiset kristilliset liikkeet sitoutuvat rukoukseen 365 päivää vuodessa. Kyseessä on kasvava maailmanlaajuinen rukousliikehdintä, rukoilevien ja rukoukseen sitoutuneiden ihmisten verkosto. Milloin 24/7-liike leviää Suomeen? Se on jo Suomessa. Useilla paikkakunnilla toimii jo 24/7-rukoushuone tai rukousryhmä. Ainakin Jyväskylän alueen rukoilijoilla on jo oma nettisivukin. Kansainvälisen 24/7-rukousliikkeen johtaja Pete Greig vieraili viime kesänä Suomessa innostamassa suomalaisia kristittyjä tämän liikkeen tapaan rukoilla. Henkilökohtaisesti tapasin kesän aikana useita tämän liikkeen edustajia. Tapasin Bryan Millsin Englannista ja pastoripariskunnan Michael ja Sara Kimulin Ugandasta. Pastori Michael Kimulin todistus jatkuvan rukouksen voimasta Ugandassa oli vastaansanomaton. Maa oli selviytynyt vaikeasta kriisistä rukouksen voimalla. Kristityt olivat heränneet rukoilemaan maansa puolesta. Pastori Michaelin sanoma Suomen kristityille oli tämä: käykää yhdessä rukoustaisteluun maanne ja oman paikkakuntanne puolesta, niin tulette näkemään muutoksen. Oletko muuten kuullut puhuttavan rukoustorneista? Sellaisissa rukoillaan Indonesiassa ja Brasiliassa. Kuuman kesän yönä näin ihmeellisen unen. Olin talossa, johon virtasi hiljalleen ihmisiä, jotka tulivat sinne rukoilemaan yhdessä. Vähitellen talon kaikki huoneet täyttyivät eri-ikäisistä rukoilijoista. Kellään ei ollut kiire pois, rukoukset kohosivat Jumalan puoleen yhteisestä sopimuksesta. - Joskus unilla on taipumus toteutua. + Petri Kauhanen pastori, Hengen uudistuksen hallituksen jäsen KÄDENOJENNUS 3/2010 I 17

18 Hengen uudistus kirkossamme ry Hyvä Hengen uudistuksen ystävä! Lähestymme sinua ensimmäistä kertaa Hengen uudistuksen historiassa pyynnöllä, jolla uskomme olevan laajamittaisia seurauksia koko kirkossa. On tullut aika tehdä tärkeä ratkaisu. Yhdistyksemme työ on saavuttanut sellaiset mittasuhteet, ettei sen hoitaminen ja varsinkaan laajentaminen ole enää pelkillä vapaaehtoisresursseilla mahdollista. Monet tapahtumat ja ennen kaikkea kesäjuhla Turussa ovat viime aikoina innostaneet meitä piirtämään näkymme selkeästi. Siksi uskomme, että juuri nyt kirkossamme on se hetki, jolloin meidän on aika ottaa yhdessä tämä rohkea ja tärkeä askel. Kesäjuhla, Kädenojennus-lehti, seurakuntatapahtumat, työntekijäseminaarit, vapaaehtoisten kouluttaminen ja Kirkonrakentajien Foorumi vain muutamia esimerkkejä mainitakseni kaipaavat tuekseen myös täysipäiväistä työtä. Laajat vapaaehtoisjoukot, joiden varassa kirkkomme uudistaminen jatkossakin tulee olemaan, tarvitsevat toimintaa koordinoimaan päätoimisen työntekijän. Voit lukea toiminnastamme ja tapahtumista lisää uudistuneilta nettisivuiltamme Kehota israelilaisia keräämään minulle uhrilahjoja. Kootkaa niitä jokaiselta, joka tuntee halua antaa. (2. Moos. 25:2) Toiveemme on, että voisimme jo vuoden 2011 aikana palkata työntekijän hoitamaan mm. edellä mainittuja asioita. Siksi kutsumme myös sinut mukaan toteuttamaan tuota näkyä. Mieti rukoillen, voisitko sinä olla myös tällä tavalla yksi kirkkomme uudistajista, muurinaukossa päättäväisesti oman paikkansa ottava isiemme kirkon rakentaja? Lue tavoitteestamme lisää ja seuraa sen saavuttamista sivustollamme Lahjasi menee kokonaisuudessaan kirkkoa uudistavaan työhön. Verkostoamme ja nykyaikaisia välineitä hyväksi käyttäen uskomme näkymme toteutuvan sinun avullasi. Voit ilmoittautua kannattajakirjeen saajien joukkoon nettiosoitteessamme sivulla Lähettäjäkirje. Voit tilata itsellesi lähettäjäkirjeen myös sähköpostilla osoitteesta Mikäli sinulla ei ole sähköpostimahdollisuutta, voit pyytää lähettäjäkirjeen numerosta Silloin saat kirjeen postitse. Toivomme mahdollisimman monen ryhtyvän tärkeän hankkeemme säännölliseksi tukijaksi jollakin itselleen sopivaksi katsomallaan summalla. Myös kertalahjoitukset ovat toki tervetulleita. Lahjasi voit antaa oheista tilisiirtolomaketta käyttämällä. RAHANKERÄYSLUPA HENGEN UUDISTUS KIRKOS- SAMME RY:LLE: Etelä-Suomen lääninhallitus OKH681A Keräysaika ja -alue Suomi lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Keräysvarat käytetään erilaisten koulutus- ja seurakuntatapahtumien järjestämiseen Suomessa, kristillisen TV-ohjelman tuottamiseen sekä lähetys- ja avustustyöhön Venäjällä. Keräyksen toimeenpanija on Hengen uudistus kirkossamme ry. Kiitos lahjastasi! Reijo Telaranta Hengen uudistus kirkossamme ry, hallituksen puheenjohtaja 18 I KÄDENOJENNUS 3/2010

19 Saajan tilinumero Saaja Nordea Hengen uudistus kirkossamme ry Maksaja TILISIIRTO LAHJOITUS KUITTI Saaja Hengen uudistus kirkossamme ry Maksaja Allekirjoitus Tililtä nro Huom! Tämä tilisiirto on tarkoitettu vain lahjoituksille Hengen uudistus kirkossamme ry:n tilille. Viite 1009 Eräpäivä Tilille nro Nordea Tililtä nro Hengen uudistus kirkossamme ry HALLITUS Reijo Telaranta, pj. Järvenpää Marko Huhtala, vpj. Riihimäki Pirkko Arola, Riihimäki Jukka Hammarén, Ylöjärvi Pasi Jaakkola, Turku Thorleif Johansson, Vantaa Petri Kauhanen, Tuusula Heljä Markkula, Tuusula Kikka Miilus, Lahti Yrjö Niemi, Hämeenlinna Maarit Peltomaa, Hollola Veikko Pöyhönen, Helsinki ASIANTUNTIJAJÄSENET Risto Jokinen, Riihimäki Saara-Maria Jurva, Riihimäki Erkki Malmberg, Ylöjärvi Timo Pöyhönen, Tampere Markku Ylipää, Pirkkala Hallituksen puheenjohtaja Reijo Telaranta puh Varapuheenjohtaja Marko Huhtala puh Rahastonhoitaja Jukka Hammarén Toimisto: Hengen uudistus kirkossamme ry Simotuntie Ylöjärvi puh Tiedotus Kikka Miilus puh Seurakuntatapahtumat Risto Jokinen puh Kirkonrakentajien Foorumi koordinaattori Veikko Pöyhönen puh Toivon lähde -rukouspalvelukoulutus Petri Kauhanen puh Yhteisöjen Foorumi Pasi Jaakkola puh Ylistäjien verkosto Maarit Peltomaa puh KÄDENOJENNUS 3/2010 I 19

20 Kirkonrakentajien Foorumin seminaari Kempeleessä Heidän kirkosta meidän kirkko Spiritualiteetti ja karismaattisuus uudistuvan kirkon lähteinä Lukittujen ovien kristillisyyttä? Onko meidän kristillisyytemme muuttumassa lukittujen ovien kristillisyydeksi? Olemmeko me palaamassa aikaan, jossa pelko ajoi Jeesuksen seuraajat lukittujen ovien taakse? Tyydymmekö me kristityt altavastaajan rooliin, jossa me yritämme lukittujen ovien takaa vastailla haasteisiin, joita meille esittävät yleinen mielipide ja uusateistit? kyseli piispa Samuel Salmi mielenkiintoisessa alustuksessaan, jonka hän piti Kempeleessä, Kokkokankaan seurakuntakeskuksessa järjestetyssä Kirkonrakentajien Foorumin seminaarissa. Vilkkaan keskustelun virittäneessä puheessaan Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmi pohti myös, mitä kirkon opista ja tehtävästä nousevaa sanottavaa meillä on niille, jotka ovien ulkopuolella odottavat vastauksia elämän tärkeimpiin kysymyksiin. Hengen uudistuksen, Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin ja Kempeleen seurakunnan järjestämään seminaariin osallistui lähes sata seurakuntien työntekijää, luottamushenkilöä ja muuta vastuunkantajaa. Suurin osa oli Oulun hiippakunnasta, mutta paljon oli mukaan tultu myös kauempaa. Paikalla oli runsaasti myös nuorta papistoa sekä muita seurakuntien työntekijöitä. Harvassa kirkon asioita käsitelleessä seminaarissa on tainnut olla yhtä alhainen keski-ikä ja sen myötä myös energinen ja eloisa työskentelyilmapiiri, kuin mitä oli Kokkokankaan seurakuntakeskuksessa. Näin sanoo Herra, teidän Jumalanne! Teksti: Reijo Telaranta Kuvat: Kikka Miilus Myös Suomen Kuvalehden päätoimittaja Tapani Ruokanen kyseli omassa alustuksessaan rohkeuden perään. Postmodernissa ajassa elävä länsimainen ihminen on rakentanut maailman, jossa kaikki on totuutta ja uskontoa myöten suhteellista. Tässä paineessa opetus ja julistus liudentuvat helposti pelkäksi keskusteluksi ja yleisen mielipiteen myötäilyksi: Uskaltaako kirkko yhä sanoa yhteiskunnassa: Näin sanoo Herra, teidän Jumalanne!? Eikä vain suurissa makrotalouden asioissa, vaan yksityisen ihmisen elämänpiiriin kuuluvissa asioissa. Kuka kehottaa parannuksen tekoon ja elämää tuhoavista asioista luopumiseen, ellei sitä tee kirkko? Kun puhutaan kirkosta, kysymys on pohjimmiltaan totuudesta eikä mielipiteistä. Se vaatii nöyryyttä ja arkaa mieltä, ettei totuutta valjasteta omien pyrkimysten ajajaksi. Tunnustus sitoo, suojelee ja velvoittaa kirkkoa Teologian tohtori Juhani Forsberg oli huolissaan siitä, että kasvava huoli kirkosta eroamisesta johtaa väärään uudistamiseen. Ainakin osa kirkon jäsenistä ja johtajista tuntuu kansankirkkoa varjellessaan ajattelevan, että kirkon katon ja seinien tulee olla mahdollisimman kaukana toisistaan ja jokainen saa uskoa, epäillä ja opettaa mitä huvittaa. Tällaisen Forsberg näki huonona kehityksenä: Kansankirkko on kuitenkin lähinnä sosiologinen käsite, eikä sen teologinen sisältö ole kovin vahva. Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on kuitenkin tunnustus, joka sitoo, suojelee ja velvoittaa sitä, ja joka kaikissa muutoksissa on otettava huomioon. Seminaarissa, jossa vallitsi niin alustuksissa kuin työpajoissakin innostunut ja eteenpäin katsova tunnelma, puhuivat myös Foorumin koordinaattori opetusneuvos Veikko Pöyhönen, Kempeleen kirkkoherra pappisasessori, FT Pekka Rehumäki, Hengen uudistus kirkossamme ry:n hallituksen puheenjohtaja talousneuvos Reijo Telaranta. Seminaarin puheenjohtajana toimi Kirkonrakentajien Foorumin puheenjohtaja piispa Jorma Laulaja. Työpajojen isäntinä, emäntinä ja asiantuntijoina olivat mm. teologian tohtori, kappalainen Päivi Jussila, kappalainen Lauri Kujala, yliopisto-opettaja FM, MA Kirsi Fiskaali, DI Juha Maalismaa, vs. hiippakuntasihteeri Kari Tiirola, kappalainen Saija Kronqvist ja hiippakuntadekaani, TT Niilo Pesonen. 20 I KÄDENOJENNUS 3/2010

21 Kuvat ylärivissä vas. TT Juhani Forsberg, päätoimittaja Tapani Ruokanen, piispa Samuel Salmi. Kuvat vieressä vas. Kempeleen kirkkoherra Pekka Rehumäki, työpaja Messun uusi tuleminen, vetäjinä Kari Tiirola ja Saija Kronqvist, asiantuntijana Juhani Forsberg. Alempi kuva: Kirsi Fiskaalin työpajassa keskusteltiin jäsenyyden vahvistamisesta ja maallikkovastuusta. Asiantuntijana oli Juha Maalismaa. Alarivi vas. Iltamessussa palvelivat piispa emeritus Jorma Laulaja ja kirkkoherra Pekka Rehumäki avustajinaan seurakuntapastorit Leena Brockman ja Seija Helomaa. Virkistävän tauon päivän ohjelmaan toivat Kempeleen seurakunnan työntekijät esityksellään pääsiäisnäytelmästä Tunnetko sinäkin hänet. Reijo Telaranta KÄDENOJENNUS 3/2010 I 21

22 Veikko Pöyhösen alustus Kirkonrakentajien Foorumin seminaarissa Seinäjoella Näky yhteyttä vahvistavasta seurakunnasta Reijo Telaranta Yhteys on kristillisen kirkon ja seurakunnan avainkäsitteitä. Olemme yhtä Kristuksessa - siksi kuulumme yhteen! Miten on käytännössä? Joukkoero kirkosta osoittaa, että yhteys ei toimi eikä seurakunnan jäsenyys tarjoa vastinetta kirkollisverolle. Olemmeko lyöneet laimin yhteyden vahvistamisen seurakunnissamme? Näky yhteydestä kirkossa sai yhtenäiskulttuurissa sisältönsä suomalaisesta elämänmuodosta, jossa kirkko oli osa kansallista kulttuuria. Tuolloin korkea sosiaalinen paine esti kirkosta eroamisen eikä vanha uskonnonvapauslaki tehnyt mahdolliseksi nykypäivän helppoa eroa kirkosta. Nykyinen uskonnonvapauslaki yhdessä sähköisen allekirjoittamisen kanssa tekee kirkosta eroamisen aivan liian helpoksi. Paluuta vanhaan ei kuitenkaan ole. Ulkoisen sosiaalisen paineen häviäminen edellyttää vahvaa yhteyttä kirkon sisällä. Miten vahvistaa yhteyttä? Toimivan yhteyden kannalta pienet seurakunnat ovat ihanteellisia. Pienessä seurakunnassa lähes jokaisella seurakunnan jäsenellä on mahdollisuus tuntea henkilökohtaisesti seurakunnan papit, kanttorit, muut työntekijät ja jopa luottamushenkilöt. Tilanne on sama myös toisinpäin: pienen seurakunnan työntekijät tuntevat seurakuntalaisensa, varsinkin jos he asuvat seurakuntansa alueella. Näin paikallisuus vahvistaa yhteyttä. On ilmeistä, että seurakuntien suureneva koko on uhka yhteydelle, ellei erityistoimiin ryhdytä. Yhteyden vahvistaminen vaatii vaivannäköä. Yhtenäiskulttuurin murentuminen ja maallistumisen raju eteneminen ovat rapauttaneet yhteyttä kirkossa. Tätä kehitystä tukee myös uskonnon määrittely ainoastaan yksilön asiaksi eikä lainkaan yhteisölliseksi käyttäytymismalliksi. 22 I KÄDENOJENNUS 3/2010

23 Kirkon pyhät toimitukset ovat myös menettäneet merkitystään yhteyttä ylläpitävinä tekijöinä. Vain rippikoulu ja hautaan siunaaminen tavoittavat edelleen lähes 90 % kohderyhmästä. Maallistunut ja monikulttuurinen ympäristö vaatii uusia avauksia ja toimintamalleja. Seuraavassa eräitä esimerkkejä keskustelun pohjaksi: 1. Kasteen markkinointi ja kummiuden vahvistaminen. Lapsikasteet ovat muutaman vuoden aikana olleet selvässä laskussa. Alueellinen vaihtelu tosin on melko suurta. Jokaisen menetetyn kasteen tappio kirkolle kertautuu tulevaisuudessa. Siksi sekä koko kirkon että jokaisen paikallisseurakunnan tulisi harkita kasteen tyylikästä markkinointia. Tämä voi olla esim. kasteen merkitystä nykyihmiselle avaavaa juttua seurakuntalehdissä tai muussa mediassa. Myös kummiuteen tulisi panostaa. Perustamalla kummipankkeja, pitämällä kummeihin yhteyttä ja korostamalla kummiuden merkitystä osana lapsen tukihenkilöverkostoa vahvistamme yhteyttä seurakunnassa ja kirkossa. 2. Avioliiton teologia on hukassa, väittää Antti Yli- Opas tuoreessa väitöskirjassaan. Nyt on aika kirkastaa avioliittoon vihkimisen teologista sisältöä ja markkinoida myös tätä toimitusta hyvänä vaihtoehtona kaikille, jotka arvostavat kirkollista perinnettä ja seurakunnan yhteistä rukousta avioliiton puolesta. 3. Siunaus kuuluu kaikille. Kodin siunaamisen kaava on hyvä esimerkki uudesta käytännöstä, joka pikkuhiljaa valtaa alaa. Myös sitä tulisi rohkeasti tehdä tunnetuksi. Tulisi korostaa, että myös sekä opiskelijaboksin että sinkkukodin voi siunata. On muitakin elämäntilanteita, joissa seurakunnan siunaus on perusteltua. Esimerkkinä vaikkapa muutto, jossa lähettävä seurakunta siunaa lähtijän ja vastaanottava seurakunta toivottaa tulijan siunauksin tervetulleeksi. 4. Kiitos vahvistaa yhteyttä. Nettiaikana voisi ehkä olla mahdollista, että seurakunta lähettäisi jäsenilleen kiitoskirjeen sähköpostissa. Kiitoskirje voisi olla samalla vaikkapa joulutervehdys. Kiitoksen aiheena olisi erityisesti seurakunnan jäsenen taloudellinen tuki seurakunnalle kirkollisveron muodossa. Samalla seurakunnalle tarjoutuu mahdollisuus kertoa, miten kirkollisveroina koottavat varat käytetään. Yhteydenpitoa varten on hyvä kertoa seurakunnan työntekijöiden ja keskeisten luottamushenkilöiden yhteystiedot sekä olennainen tieto seurakunnan toiminnasta. 6. Tavoittavuuden ja merkittävyyden lisääminen vahvistaa yhteyttä. Yhteys kirkon ja seurakunnan sisällä ei toimi, ellei seurakunnan jäseniä tavoiteta määräajoin. Meidän kirkko -strategian ehdotus viidestä laadukkaasta yhteydestä vuosittain on hyvä idea. Sen toteuttaminen vaatii kekseliäisyyttä ja voimavaroja. Voimistuva kirkosta eroaminen osoittaa, että laadukasta yhteydenpitoa tarvitaan. Tarvitaan myös merkityksen antamista kirkon jäsenyydelle eli sille, että jokainen jäsen kokisi löytävänsä seurakunnan jäsenyyden avulla merkitystä ja sisältöä elämäänsä. 7. Yhteys edellyttää keskinäistä kunnioitusta. Julkisuus tuo mielellään esiin kirkon sisäisiä vastakkainasetteluja ja maalaa kuvaa suvaitsemattomasta kirkosta, kuten TV:n kohua herättänyt keskusteluohjelma teki. Tämä vauhdittaa kirkosta eroamista. Syntyy vaikutelma, että kirkon sisällä asenteet ovat koventuneet ja keskinäinen yhteys puuttuu. Tässä on meille kaikille vakava itsetutkistelun paikka. Olemassaolon kysymys on, miten vahvistaa kirkon sisällä eri näkemysten välistä kunnioitusta ja sitä kautta yhteyttä. 8. Vapaaehtoisuus kunniaan! Kirkosta eroaminen vähentää työntekijöitä. Tämä luo todellisen tarpeen vapaaehtoisille vastuunkantajille. Hyvä tavoite vapaaehtoisten kokonaismääräksi olisi 10 % kirkon/seurakunnan jäsenmäärästä. Tällä hetkellä se merkitsisi koko kirkossa n vapaaehtoista. Jokainen heistä olisi varsinaisen tehtävänsä ohessa myös aktiivinen yhteydenrakentaja. Kirkon jäsenet muodostavat kirkon ja seurakunnan. Siksi kirkon jäsenten tietoisuutta jäsenyydestä ja sen merkityksestä on kaikin tavoin vahvistettava ja sille tulee antaa kirkossa ja seurakunnassa riittävä tila. Nykyihmisen on työlästä ymmärtää roolia, joka tarjoaa hänelle vain passiivisen veronmaksajan osan. Nykyihminen haluaa vaikuttaa ja tulla kuulluksi. Kirkon hallinnon ja toiminnan rakenteita sekä työntekijöiden asenteita tulee tarkastella tästä näkökulmasta ja tehdä tarvittaessa rohkeita johtopäätöksiä. Tässä tarvitaan Pyhän Hengen yhteyttä luovaa työtä koko kirkossa ja jokaisessa seurakunnassa. + Veikko Pöyhönen opetusneuvos Kirkonrakentajien Foorumin koordinaattori, Hengen uudistus kirkossamme ry:n hallituksen jäsen 5. Rippi ja sielunhoito palvelevat seurakunnan jäseniä heidän elämänsä pulmatilanteissa. Näitä tulisi myös tehdä tunnetuiksi ja madaltaa kynnystä niiden käytön lisäämiseksi. KÄDENOJENNUS 3/2010 I 23

24 KIRKONRAKENTAJIEN FOORUMIN SEMINAARI SEINÄJOELLA Heidän kirkosta meidän kirkko. Hengellinen elämä kirkon uudistuksen lähteenä. Keskinkertaasta yritetetähän, mutta riimaa pakkaa tulemahan. Etelä-Pohjanmaan keskuksen Seinäjoen maamerkki, Alvar Aallon suunnittelema Lakeuden Risti ja sen vieressä sijaitseva Kirkonkranni tarjosivat komeat puitteet seminaarin vietolle. Päivään kokoontui kuutisenkymmentä kirkollisen elämän vaikuttajaa ja maallikkoa lähinnä Lapuan hiippakunnan alueelta. Seminaarista saadun palautteen perusteella voi vain yhtyä otsikkoon kirjoitettuun pohjalaista tekemisen taitoa kuvaavaan sanontaan. Seminaaripäivän keskustelut ja pohdinnat käsittelivät karismaattisuuden roolia kirkossa, kirkon työn tavoittavuutta, ajankohtaista jäsenyyttä ja maallikkovastuuta. Foorumin puheenjohtajana toimi piispa Jorma Laulaja ja sihteerinä talousneuvos Reijo Telaranta. Piispa Laulajan avauspuheenvuorossa seinälle heijastama kuva, yksityiskohta Osmo Rauhalan maalauksesta, kertoi jotain syvällistä siitä, mitä on karismaattisuus ja Pyhän Hengen toiminta kirkossa. Kuvassa Jumalan kolminaisuutta kuvaavan kolmion sisällä on kyyhkynen, jonka siipi tulee kolmion ulkopuolelle. Hengellisen herätyksen aikoina Pyhän Hengen toiminta rikkoo totuttuja rajoja ja syntyy uutta. Tätä on karismaattisuus kirkossa. Hengen uudistus kirkossamme ry:n puheenjohtaja, talousneuvos Reijo Telaranta avasi kuulijoille valittua teemaa. Hän esitti kysymyksen siitä, millaisia uudistuksia tarvitaan kirkon ja seurakuntien tavassa julistaa evankeliumia ja kohdata tämän ajan ihmisiä. Miten mahdollisimman moni suomalainen voisi luontevalla tavalla ja jopa hivenen ylpeyttä äänessään ryhtyä puhumaan meidän kirkosta? Osaltaan Telaranta vastasi esittämäänsä kysymykseen toteamalla, miten kirkon ulkopuoliset tahot esimerkiksi talouselämästä ja politiikasta kehottavat kirkkoa olemaan selkeästi hengellinen yhteisö ja hoitamaan tästä lähtökohdasta perustehtäväänsä evankeliumin julistamista. Lapuan piispa Simo Peura käsitteli puheenvuorossaan aihetta Meidän kirkko ja karismaattisuus. Piispa Peura totesi muutamia vuosia sitten valmistuneessa kirkon strategiassa Meidän kirkko. Osallisuuden yhteisö. karismaattisuuden käsittelyn pysyneen yleisellä tasolla. Juuri ilmestyneessä tulevaisuusselonteossa Kirkko 2020 karismaattisuus nähdäänkin jo voimavarana. Liikkeen säilyminen kirkon sisällä edellyttää, että sille annetaan tilaa ja toiminta nähdään voimavarana, ei uhkana. Piispa Peura otti esille vuonna 2007 piispojen yksimielisen helluntaitervehdyksen, missä terve karismaattisuus rukousta elävöittävine armolahjoineen lisää sitoutumista kirkon työhön ja synnyttää nöyrää ylistystä vastauksena Jumalan rakkauteen. Piispa Peura näkee karismaattisen liikehdinnän olevan avainasemassa kirkon uudistumisen tiellä ja sen näyn toteutumisen välineenä. Ilman Pyhää Henkeä evankeliumia ei voida julistaa. Tarvitsemme Hengen antamaa voimaa, iloa ja monipuolisia lahjoja. Meidän on otettava todesta kirkon missionäärinen luonne. Vain missionäärinen ja karismaattinen kirkko voi uudistua, totesi piispa Simo Peura seminaarin kuulijoille. Maakunnan ääntä seminaarissa käytti itseoikeutetusti Sanomalehti Ilkan päätoimittaja Matti Kalliokoski. Hänen aiheensa oli Kansan kirkko?. Kalliokoski tiivisti sanomansa seuraavasti: Suomessa kirkkoa ei tarvita enää renkinä nuoren kansakunnan rakentamiseen. Kirkon jäsenyys ei ole enää sosiaalinen pakko vaan oma valinta. Kirkko on silti jäänyt odottamaan maailman muuttumista osana julkishallintoa. Muutoksen tarve voidaan kiteyttää kolmeen konkreettiseen ehdotukseen. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nimeksi pitää muuttaa Evankelis-luterilainen kirkko Suomessa. 24 I KÄDENOJENNUS 3/2010

25 Matti Kalliokoski, etualalla Jorma Laulaja Omassa organisaatiossa ei tarvitse enää peilata maallista hallintoa. Maallikko-sanan käytöstä pitää luopua. Kalliokosken ajatukset peilasivat hyvin työpajoissakin tullutta ajatusta rohkeasta ajattelusta ja asioiden rehellisestä tunnustamisesta. Aamupäivän viimeisen puheenvuoron käytti Kirkonrakentajien Foorumin koordinaattori, opetusneuvos Veikko Pöyhönen. Hänen ajatuksia herättävä ja samalla ideoita täynnä oleva puheenvuoronsa löytyy tästä lehdestä kokonaisuudessaan edelliseltä aukeamalta. Pöyhönen piirsi eteemme onnistuneesti näkyä yhteyttä vahvistavasta seurakunnasta. Lounaan vilkkaan keskustelun jälkeen työskentely jatkui työpajoissa. Seurakunnan työalat tavoittavan toiminnan näkökulmasta -pajassa käytyä keskustelua luotsasi kirkkoherra Seppo Ruotsala ja hänen aisaparinaan oli asiantuntijana Veikko Pöyhönen. Tavoittava messu -työpajassa emännöi TT Eija Harmanen ja hänen asiantuntijaparina toimi TT Juhani Forsberg. Forsbergin ajatuksia kuultiin myös erillisenä alustuksena aamupäivän aikana. Hän avasi puheenvuorossaan saarnan kriisiä. Forsbergin herättäviä ajatuksia löytyy myös aikaisemmista Kädenojennuksen numeroista. Jäsenyyden vahvistamista ja maallikkovastuuta pohtivat työpajassa diakoniajohtaja Sirpa Tirri, asiantuntijana oli kirkon tutkimuskeskuksen tutkija TT Hanna Salomäki. Meidän seurakunta -työpajasta vastasi hiippakuntadekaani Juha Muilu. Muilu piti myös alustuksen aiheenaan rukoillen työhön. Alustuksessaan hän kuvasi loistavalla tavalla sukuhistoriansa kautta rukouksen merkitystä. Työpajan asiantuntijana toimi kirkkohallituksen projektisihteeri Terhi Jormakka. Työpajojen antia purettiin iltapäivän alustusten ja keskustelujen jälkeen. Päälinjana kaikista työpajoista nousi puuttuva yhteisöllisyys. Iltapäivällä alustivat päivän isäntä, Seinäjoen seurakunnan kirkkoherra Tapio Luoma ja Meilahden pilottiseurakunnan kirkkoherra Hannu Ronimus. Tapio Luoma käsitteli puheenvuorossaan loistavalla tavalla maallistumista ja niitä aatevirtauksia, jotka ovat tulleet kirkon Raamattuun ja tunnustukseen nojaavan opin rinnalle. Hannu Ronimus kuljetti kuulijat uudistustyön perusteisiin ja taustatekijöihin. Seminaarissa käsiteltiin monia tärkeitä ja ajankohtaisia teemoja, joista maininnan arvoisia ovat kirkon jäsenyys ja seurakunnan yhteys. Päätoimittaja Matti Kalliokosken näkemyksen mukaan kirkon jäsenyys on tänä päivänä ennen muuta vakaumuksellinen ratkaisu. Nykyajan ihminen eroaa kirkosta, jos hän kokee, että häneltä ei löydy vakaumusta kirkkoon kuulumisen perustaksi. Sosiaalinen paine ei enää torju kirkosta eroamista kuten aikaisemmin. Ainut vastapaino tälle on henkilökohtaisen vakaumuksen lisäksi yhteenkuulumisen tunne paikallisseurakunnassa ja koko kirkossa. Tämä koettiin seminaarissa tavoitteeksi, jonka puolesta tulee rukoilla ja tehdä yhdessä töitä. Teksti: Marko Huhtala, Veikko Pöyhönen Kuvat: Reijo Telaranta, Thorleif Johansson KÄDENOJENNUS 3/2010 I 25

26 Hengen uudistuksen kesäjuhla Turun Mikaelinkirkossa keräsi yli 2400 juhlavierasta eri puolilta Suomea. Keskeisin juhlapaikka oli Lars Sonckin suunnittelema, komea 105-vuotias kirkko, lisäksi juhlateltassa ja eri kristillisten kirkkojen tiloissa oli rinnakkaisohjelmia. Kesäjuhla Turussa antoi toivoa Kristuksessa Kuvat: Kikka Miilus uhlan ohjelma oli aiempaa laajempi ja kesto pidempi, mikä lisäsi vaihtoehtoja ja kutsui mukaan niitäkin, joille hengelliset tilaisuudet ovat hiukan vieraampia. Juhlatunnuksena oli Toivoa on Kristuksessa. Puhujat keskittyivät siihen monipuolisesti ja sanoma avautui juhlaväelle rakkaudellisesti ja syvästi. Myös ilo oli näkyvällä tavalla läsnä. Ydinsanomaksi kiteytyi Jeesus Kristus on Herra. Rukouspalveluissa moni sai jättää henkilökohtaiset surunsa, murheensa ja toivonsa Hänelle. Mikaelinseurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoinen sanoi tällaisen ison tapahtuman aktivoivan, ruokkivan, elävöittävän ja kannustavan paikallisseurakuntaa ja olevan sille iso siunaus. Hän muistutti, että Jeesus ei torju heikkoa eikä epäonnistunutta, ja että hänellä on meille paljon annettavaa. Hengen uudistuksen puheenjohtaja Reijo Telaranta totesi yhteyden tarpeen olevan hyvin voimakas, koska pirstaloitumista tapahtuu koko ajan. Monella tavalla jakautuneen kirkon ainoa toivo on Kristuksessa sekä paluussa uskon ja Raamatun ilmoituksen ytimeen. TV7:n toimitusjohtaja Martti Ojares puhui vastikkeettomasta armosta. Jumalan armo on otettu meidän puheistamme pois. Armossa on kuitenkin voima, joka vapauttaa kahleista. Etsikää alati Hänen kasvojaan. Kun Jumala puhuu, se täytyy ottaa vakavasti, sataprosenttisesti. Ja kun Jumala avaa oven, kukaan ei voi sitä sulkea. Emerituspiispa Jorma Laulaja valotti toivon näköaloja. Jo Vanhan Testamentin kansa haki toivoa Midianin maasta asti. Jumala on suurempi kuin oma ajattelumme Minä olen elämän leipä, elävä vesi, tie, totuus ja elämä. Tie on perille asti johtava tie. Kerran taivaassa hämmästellään koko tien kuvaa millainen kulkemamme tie on ollut. Vantaan Rekolan kirkkoherra Mikko Matikainen totesi, että Jumala on lähellä meitä, lähempänä kuin oma hengityksemme. Hän muistutti myös, että meillä ei ole varaa laimentaa Jumalan Sanaa, meillä ei ole varaa vaimentaa Pyhän Hengen ääntä. Entinen Kiinan lähetti, 97-vuotias Päivö Parviainen muisteli aikoja yli kuuden vuosikymmenen takaa ja kannusti tämän päivän nuoria asettamaan toivonsa Kristukseen ja hänen armoonsa anteeksiantavaan rakkauteensa. Suomen suurimman valmisruokaketjun perustajat Heikki ja Kirsti Salmela kertoivat, miten nopeasti kasvaneessa perheyrityksessä löytyi luonteva paikka myös Jeesukselle ja hänestä kertomiselle. Lauantai-iltapäivän kanavien aiheina olivat Pyhä Henki ja minä, Armolahjat, Omaksi itseksi Kristuksessa, Jumalan äänen kuuleminen, Toivon lähde -rukouspalvelukoulutus, Yksi, pyhä, yhteinen. Lisäksi oli seminaari työntekijöille ja maallikkovaikuttajille sekä Jani 26 I KÄDENOJENNUS 3/2010

27 Thorleif Johansson Liukkosen vetämä Aktiotiimi-katukatuevankeliointikoulutus. Myös Nuorten aikuisten iltapäivä veti runsaasti nuorempaa väkeä. Juhlan musiikista ja ylistyksestä vastasi vuorollaan useampi ylistysryhmä, joiden ylistykseen myös koko juhlaväki liittyi. Juhlateltassa lauantain iltajuhlassa esiintyi mm. Nina Åström. Tapahtuman järjestelyistä vastasi yli sata talkoolaista. Kahvi- ja ruokapalveluista vastasi Operaatio Ruokakassi, joka lahjoittaa saamansa tulot Turun vähäosaisten auttamiseen. KÄDENOJENNUS 3/2010 I 27

28 TI Ä oivoa on Kristuksessa Ylistystä lauluin ja tanssein. Symbaalin ylistystä johti Juha Korkeamäki. Puhujina mm. Tuula Ekbom ja Ilkka Puhakka. Kuvat alla. Yhteensä kahdeksan kanavaa vetivät kuulijoita. Yllä Toivon lähde -kanavan osallistujia. Yläkuva: Petri Kauhasen ja Heljä Markkulan vetämä kanava armolahjoista. Alakuva: Jukka Jämsénin kanava Jumalan äänen kuulemisesta. Sunnuntain ylistysmessussa saarnasi piispa emeritus Jorma Laulaja. 28 I KÄDENOJENNUS 3/2010

29 Mikaelinseurakunta Sunnuntai-illan yhteislaulutilaisuuden juonsivat Pia Koriseva ja Mikaelinseurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoinen. Tilaisuus keräsi väkeä teltan täydeltä. Kolmisenkymmentä iloista rovaniemeläistä kävi kirkkoherra Vesa-Pekka Koivurannan johdolla vastaanottamassa kesäjuhlan viestikapulan tuliaisineen. Rovaniemellä vietämme kesäjuhlaa UskonPuhdistus jatkuu! Tampereella, Aleksanterin kirkossa Seminaari ja iltatilaisuus teemalla Nuoret aikuiset ja jumalanpalvelusyhteisöt Lauantaina klo seminaari työntekijöille ja seurakuntalaisille, ilta jatkuu Talk Showlla ja iltamessulla. Ohjelmassa mm. yhteisen näyn jakamista, käytännön askeleita kohti yhteisöjen kirkkoa, yhteisen kehitysryhmän perustaminen, yhdessäoloa ja yhteyden kokemista. Mukana: Timo Pöyhönen, Juha Tapio, Teemu Laajasalo, Pasi Jaakkola, Marko Huhtala ja monia muita. Merkitse päivät kalenteriisi! Tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen nettisivuilla ja www. uusiverso.fi Tampereen seurakunnat Uusi Verso sekä Hengen uudistus kirkossamme ry KÄDENOJENNUS 3/2010 I 29

30 Kirkonrakentajien Foorumin seminaari Mikkelissä Polttopisteessä seurakunnan jäsenyys Miten vahvistaa jäsentietoisuutta? Perjantaina Kirkonrakentajien Foorumi/Hengen uudistus kirkossamme, Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli ja Mikkelin tuomiorovastikunta järjestävät Mikkelissä Kirkonmäen seurakuntatalossa, Otavankatu 9, Mikkeli, ajankohtaisen koko päivän seminaarin. Asiantuntijana ja pääalustajana toimii Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen. Ajankohtaista aihetta käsittelemässä on myös kirkkoneuvos Pekka Huokuna. Seminaari on tarkoitettu seurakuntien ja kirkollisten järjestöjen työntekijöille sekä kaikille muille kirkkomme rakentamisesta kiinnostuneille. Seminaarin puheenjohtajana toimii Kirkonrakentajien Foorumin puheenjohtaja piispa emeritus Jorma Laulaja. Kirkon jäsenyys ja sen vahvistamiseen liittyvät kysymykset ovat ja tulevat vastaisuudessakin olemaan kirkollemme erittäin tärkeitä ja ajankohtaisia asioita. Mikkelin seminaarissa etsitään uusia näkökulmia seurakunnan jäsenyyteen sekä keinoja kirkon jäsentietoisuuden vahvistamiseen. Seminaarin työskentelyn pohjana on piispa Seppo Häkkisen väitöskirja Ihanne ja todellisuus. Jäsenyyteen sitoutuminen Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 1960-luvulta 2000-luvulle. Kirkonrakentajien Foorumin puheenjohtajana toimii piispa emeritus Jorma Laulaja. Tervetuloa mukaan valmistelemaan seminaaria lähettämällä seminaarin alustajille kysymyksiä, ideoita ja ehdotuksia. Voit lähettää ne Kirkonrakentajien Foorumin sihteerin Reijo Telarannan sähköpostiin osoitteella kolumbus.fi. Varaa jo nyt kalenteriisi aika ajankohtaista ja tärkeää seminaaria varten. Seminaarin ohjelma julkaistaan vuoden 2011 alussa Hengen uudistus kirkossamme ry:n nettisivuilla sekä Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin nettisivuilla Ohjelma ja kutsu seminaariin tullaan tuolloin julkaisemaan myös lehdissä. HENGEN UUDISTUKSEN NETTISIVUT OVAT UUDISTUNEET! Uutuutena blogi, johon tulee viikottain uusi kirjoitus. Käy tutustumassa! 30 I KÄDENOJENNUS 3/2010

31 TYÖNTEKIJÄSEMINAARI 2011 JOHTAJUUS UUSIEN HAASTEIDEN EDESSÄ Miten vahvistaa seurakunnan jäsentietoisuutta ja yhteistä työnäkyä? Hengen uudistus kirkossamme ry, Suomen Lähetysseura ja Kirkkopalvelujen Opintokeskus järjestävät Orivedellä Päiväkummun kurssikeskuksessa seminaarin, jonka teemana on JOHTAJUUS UUSIEN HAASTEIDEN EDESSÄ Miten vahvistaa seurakunnan jäsentietoisuutta ja yhteistä työnäkyä Seminaari on tarkoitettu kirkon, seurakuntien ja kristillisten järjestöjen työntekijöille. Seminaari alkaa tiistaina klo 18 ja päättyy torstaina klo 13. Seminaarin ohjelmassa käsitellään mm. seuraavia asioita: - Jäsenyyteen sitouttava ja seurakuntaan kuulumista vahvistava johtajuus - Miten oma usko ja identiteetti kestävät maailmankatsomukselliset haasteet - Jokainen työntekijä on omassa toimintaympäristössään arvojohtaja - Hengellinen johtajuus ja paimenuus työyhteisössä ja seurakunnassa - Paimenen kutsumus ja mielenlaatu pastoraalisen työyhteisön voimaannuttajana - Yhteinen näky ja työalojen rajat ylittävä yhteistyö seurakunnan eheyttäjänä ja uudistajana - Uudistuva johtaminen ja yleinen pappeus eheytyvän seurakunnan voimavarana - Ylistävä seurakunta ja elävä messu uudistumisen lähteinä Työntekijäseminaari 2009 Alustavat hinnat vuoden 2010 hinnaston mukaan: Seminaarimaksu 40 hengeltä + Päiväkummun täysihoito 2 HH omin liinavaattein n. 100 / hlö majoituspaikasta riippuen. Yhden hengen huone n Ilmoittautuminen saakka ja sen jälkeen Päiväkumpuun ensisijaisesti internetin kautta tai tämän mahdollisuuden puuttuessa s-posti: tai puh tai , fax Kerrothan ilmoittautuessasi mahdollisen ruokavaliosi. Seminaarin yksityiskohtainen ohjelma alustajineen sekä vuoden 2011 seminaarin lopulliset hinnat kerrotaan kevään 2011 aikana Hengen uudistus kirkossamme ry:n nettisivuilla sekä Kädenojennuksen seuraavassa numerossa 1/2011 ja lehti-ilmoituksissa. Muutokset mahdollisia. Hengen uudistuksen kesäjuhlaa vietetään ensi vuonna Rovaniemellä Varaa aika allakkaasi jo nyt! KÄDENOJENNUS 3/2010 I 31

32 RUKOUKSEN JA YLISTYKSEN VIIKONLOPPU BERGVIKIN KARTANOSSA Bergvikin kartanossa vietettiin Rukouksen ja ylistyksen viikonloppua. Hengen uudistus kirkossamme ry:n järjestämän viikonlopun runsaasta ohjelmasta vastasivat Pirkko Arola, Marita Rautio, Pasi Jaakkola, Maarit ja Harri Verkkoperä sekä Kaija ja Reijo Telaranta. Halukkaat saattoivat aloittaa viikonlopun ohjelman jo perjantaina lehtimajanjuhlalla. Musiikilla ja opetuksella oli maittavan aterian ohella illassa tärkeä osuutensa. Jumala kutsuu meitä palvelemaan rukoillen Lauantain ohjelma alkoi Reijo Telarannan alustuksella aiheesta Palveleva rukous. Hän rohkaisi kaikkia palvelemaan esirukouksin läheisiään, omaa seurakuntaansa, maataan ja muita Pyhän Hengen sydämelle nostamia asioita. Vaikka Pyhä Henki antaa erityisen armolahjan sairaiden puolesta rukoilemista varten vain joillekin, meidät kaikki on kutsuttu rukoilemaan toinen toistemme ja yhteisten asioiden puolesta. Teksti ja kuvat: Reijo Telaranta Musiikkiryhmä Varajuutalaiset soitti heprealaisia lauluja. Pian isoa salia kiersi riemukas joukko tapaillen juutalaisten tanssien askelkuvioita. muodossa? Kun harjoituksen jälkeen kysyttiin, moniko tunsi saaneensa tällaisen merkityksellisen viestin, lähes kaikki kädet nousivat pystyyn. Lopuksi Pirkko Arola johdatti seuraavan päivän epistolatekstin jakeita käyttäen osallistujat hiljaiseen rukoukseen. Sen aikana kukin sai rauhallisesti luetun tekstin ja meditatiivisten taukojen myötä uppoutua Raamatun sanan sisältöön ja sen omassa mielessä herättämien ajatusten kuunteluun. Jumala puhuu myös hiljaisuuden kautta. Seurakunta ja juutalaiset, saman Jumalan kaksi todistajaa Kristinuskon juuret ovat vahvasti juutalaisuudessa ja Jumalan Vanhassa testamentissa tekemät liitot ja lupaukset ovat Hänen omaisuuskansansa ja silmäteränä osalta edelleen voimassa, painotti Reijo Telaranta. Israelilla tulee kaikkine vikoineenkin olemaan edelleen tärkeä osuutensa Jumalan pelastussuunnitelmassa ja lopun ajan tapahtumissa. Rukousta myös harjoitettiin ja harjoiteltiin monin eri tavoin. Välillä harjoiteltiin kolmen hengen ryhmissä Kaija Telarannan opastuksella toistensa siunaamista. Ryhmissä myös rukoiltiin vuorotellen jäsenten puolesta. Eräässä vaiheessa kaikki pelmahtivat pihalle harjoittelemaan rukouskävelyä. Kukin suuntasi omalle taholleen rukoilemaan ääneen tai hiljaisesti, omin sanoin tai psalmiteksteihin tukeutuen. Upea luonto ja lempeä syksyinen sää tarjosivat tällaiseen hienon ja kannustavan ympäristön. Jännittävin rukousharjoitus taisi useimpien mielestä olla niin sanottu kuuntelevan rukouksen harjoitus. Siinä kolmen hengen ryhmät rukoilivat vuorotellen jäsentensä puolesta hiljentyen samalla kuuntelemaan, olisiko Jumalalla asianomaiselle jotain asiaa, jonka Hän haluaisi välitettävän kuvan, raamatunkohdan, virrensäkeen tai jonkun erityisen sanan Marita Rautio jatkoi johdattamalla kuulijat Jumalan Vanhassa testamentissa määräämien juhlien ja erityisesti lehtimajanjuhlan sisältöön ja messiaaniseen merkitykseen. Lehtimajanjuhlalla, jota samaan aikaan rukousviikonlopun kanssa vietettiin Israelissa, on juutalaisen tradition lisäksi myös selkeä messiaaninen sisältönsä. Pasi Jaakkola (yläkuva) Maarit ja Harri Verkkoperä (alakuva) 32 I KÄDENOJENNUS 3/2010

33 Lauantain rukousillassa Pasi Jaakkola opetti mm. tasapainoisen Pyhän kolminaisuuden tärkeydestä. Harri ja Maarit Verkkoperän musiikilla, opetuksella ja rukouspalvelulla oli illan ohjelmassa tärkeä osuutensa. Jeesus ei kulkenut köyhien eikä sairaiden ohi Sunnuntai alkoi kappelissa rukouksella ja ylistyksellä jatkuen pienen tauon jälkeen messuna, jossa kaikki saivat kokoontua Herran Pyhälle Ehtoolliselle. Messun toimitti Pirkko Arola. Hän muistutti siitä, että Jeesus ei katsonut ohi eikä ollut välinpitämätön kohdatessaan köyhiä, sairaita ja syrjittyjä. Kun hän opetti paikalla olleille fariseuksille lähimmäisenrakkauden merkitystä, yleensä niin kärkkäät ja suulaat fariseukset eivät saaneet sanaa suustaan. Pirkko muistutti kuulijoille, että meidän tulee esimerkiksi romanikerjäläisiä ja muita ahtaalle joutuneita kohdatessamme ottaa mallia Jeesuksesta eikä fariseuksista, jotka katselivat ylemmyydentuntoisina syrjäytyneitä ja yhteiskunnassa marginaaliin ajautuneita. Seurakuntien järjestämiä säännöllisiä SANAN JA RUKOUKSEN ILTOJA Seurakunnat järjestävät seuraavilla paikkakunnilla säännöllisiä Sanan ja rukouksen iltoja tai jumalanpalveluksia, joissa on myös esirukouspalvelua. Tilaisuuksien nimet voivat vaihdella seurakunnittain, kuten esim. Sanan ja ylistyksen ilta, ylistyksen ja rukouksen ilta tai Sanan, sävelen ja rukouksen ilta. Hartolan kirkossa kuukauden toisena sunnuntaina klo 18 Helsingissä Kallion kirkossa joka kuukauden viimeisenä sunnuntaina klo 17 Helsingissä Malmin kirkossa kerran kuussa, lisäksi Rukoile kiittäen -piiri joka maanantai klo 18 (kesällä to) Helsingissä Munkkiniemen kirkossa kuukauden 2. keskiviikko klo 19 Hämeenlinnassa Poltinahon seurakuntatalossa kuukauden ensimmäisenä lauantaina klo 18 Juupajoella Korkeakosken pikkukirkossa yhteyden ilta kuukauden viimeinen perjantai klo Jyväskylässä Tikan seurakuntakodilla joka toinen torstai klo Järvenpäässä seurakuntasalissa pääsääntöisesti joka toinen sunnuntai klo Yhteyshenkilö: inet.fi Kangasalan seurakunnassa Suoraman seurakuntakeskuksessa Ilosanomailta joka toinen keskiviikko klo Kemin kirkossa viidesti kevätkaudella ja kolmasti syyskaudella Keravan kappelin rukouspiiri tiistaisin klo 19 Nastolan seurakuntatalossa kerran kuussa torstaisin klo Nokian seurakuntakeskuksessa parillisten viikkojen tiistaina klo Oriveden kirkossa kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo Oulun Tuomiokirkkoseurakunnassa keskustan seurakuntatalossa kerran kuukaudessa sunnuntaina klo 17 Paraisten kirkossa, Agricola-kappelissa parillisina viikkoina keskiviikkoisin klo Porissa, Keski-Porin kirkossa tiistaisin klo Raahen alueella joka kuukauden 2. sunnuntai vuorotellen Raahen kirkossa sekä Pattijoen ja Saloisten seurakuntakodilla. Riihimäen kirkossa maanantaisin klo 19 Savonlinnan Pikkukirkossa Ilosanomailta joka toinen sunnuntai klo 17 Tampereella Aitolahden kirkon jumalanpalveluksessa sunnuntaisin klo 10 Tampereella Kalevan kirkon seurakuntasalissa joka toinen tiistai klo Tampereella Messukylän kirkossa esirukouspalvelua sunnuntaisin klo 10 alkavan messun jälkeen sekä Uudenkylän seurakuntakodin ylistysmessussa parillisen viikon sunnuntaina klo 17. Tampereella Palatsiseurakunnan Tule Pyhä Henki -tilaisuudet sunnuntaisin klo 16.00, Kalevan seurakuntatalo, Väinölänkatu 26. tai Tampereella Pyynikin Kirkkotuvassa Ylistyksen ja rukouksen ilta keskiviikkoisin klo paitsi kuukauden 1. keskiviikkona klo Aleksanterin kirkossa. Toholammin seurakunnassa Sykäräisen kappelissa Sanan ja rukouksen messu noin kerran kuussa sunnuntaisin klo 19 Turun Martinkirkossa tiistaisin klo 19, Ilpoisten piiri Tuusulan kirkossa parillisten viikkojen torstaina klo 19. Vuoden 2011 alusta parittomien viikkojen torstaina klo 19. Vantaan Rekolan kirkossa ylistyksen ja rukouksen ilta joka kuukauden 1. tiistai klo 19 Seurakuntia, joissa myös on SANAN JA RUKOUKSEN ILTOJA: Espoo/Tapiola Helsinki/Roihuvuori Jämsä Karjasilta Kempele Lieto Mikkeli Perniö Pälkäne Salo Ulvila Valkeakoski Muutokset mahdollisia. Nettisivujen Yhteydenotot-sivun kautta tai sähköpostitse voit ilmoittaa meille, mikäli seurakuntasi Sanan ja rukouksen illat puuttuvat listaltamme tai tietomme ovat virheelliset. Tällä listalla ja nettisivuillamme ilmoittaminen on seurakunnille maksutonta. KÄDENOJENNUS 3/2010 I 33

34 JÄSENASIAA Ylistäjien verkosto Pankkitilit ja lahjoitusviitteet Ylistäjien verkoston tapaamiset aloitettiin kokoontumalla marraskuussa Riihimäellä ylistyksen ja Sanan uudistavassa hengessä. Lokakuussa tapasimme Hollolassa, Sovituksenkirkossa. Tapaamiset jatkuvat tutustumisen ja koulutuksen merkeissä. TULEVIA TAPAAMISIA su Hyvinkäällä seuraava ylistysryhmien tapaaminen. Tarkemmat tiedot ohjelmineen tulee Hengen uudistuksen nettisivuille. Varaa jo nyt aika allakkaasi. Ilmoittautumiset Maarit Peltomaalle. TULE MUKAAN VERKOSTOON Ilmoita itsesi tai ryhmäsi mukaan ylistäjien verkostoon verkoston vetäjälle Maarit Peltomaalle, tai puh Lähetämme sinulle sähköpostitse tietoa kokoontumisistamme. Ylistäkää minun kanssani Herraa, kiittäkäämme yhdessä hänen nimeänsä. Psalmi 34:4 Nettiystävien verkosto Oletko halukas rukoilemaan Hengen uudistuksen tapahtumien, asioiden ja ihmisten puolesta? Oletko halukas välittämään sähköposteja edelleen ja olemaan siten osa ystäväverkostoamme? Lähetämme sähköpostilla 4 6 kertaa vuodessa tälle renkaalle sähköpostikirjeitä, joissa kerromme ajankohtaisista asioista. Mikäli sinulla on sähköpostiosoite ja haluat mukaan ystävärenkaaseen, lähetä sähköpostilla nimesi, yhteystietosi ja sähköpostiosoitteesi osoitteeseen Sähköpostilla toimitettuina eliminoimme osoitteista virheet minimiin. Kustannussyistä käytämme ainoastaan sähköpostia, emme perinteistä kirjepostia. Hengen uudistus kirkossamme ry Nordea viite Hengen uudistuksen toiminta Yrjö Niemen kannatustili Nordea viite Siperian työ seurakunnissa ja vankiloissa Marko Huhtalan kannatustili Nordea viite Uudet aloitteet Petri Kauhasen ja Toivon lähde -työn kannatustili Nordea viite Toivon lähde -koulutus Jukka Hammarénin kannatustili Nordea viite 2202 Markku Ylipään kannatustili ja viite on muuttunut Uusi tili on: Cantate Nordea viite 4501 Jukan ja Markun Keräyslupa POHADNo/2010/ Luvan saaja Tampereen Palatsi ry, Keräysalue Suomi lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Keräysaika Keräysvarojen käyttö: Cantateohjelman tuottamiseen (Markun tili) ja hengellisen työn tukeminen (Jukka). Näitä keräystilejä hoitaa Tampereen Palatsi ry. Toivomme sinun olevan myös Hengen uudistuksen jäsen. Jäseneksi voit ilmoittautua toimistoomme, ohjeet ovat viereisellä sivulla. Mikäli jo kuulut ystävärenkaaseen, muista ilmoittaa mahdolliset yhteystietojen muutokset toimistoomme. Sähköpostien perille tulo estyy myös, jos postilaatikkosi on täynnä. Hengen uudistus kirkossamme ry Tapahtumakalenteri takasivulla. HU hallituksen ja asiantuntijoiden esittely s I KÄDENOJENNUS 3/2010

35 E LEHDEN TULEMISEN VARMISTAT MAKSAMALLA JÄSENMAKSUN D Mitä jäsenyys tarjoaa? Hengen uudistuksen jäsenlehti Kädenojennus ilmestyy kolmesti vuodessa. Lehden saat jäsenmaksun maksamalla. Pidämme jäsenistöömme yhteyttä myös sähköpostina lähetettävillä nettikirjeillä ja -tiedotteilla. Jäseneksi voit ilmoittautua tilaisuuksissamme tai ilmoittamalla siitä toimistoomme. Jäsenmaksu on tällä hetkellä 27 / vuosi, josta lähetetään erillinen lasku jäseneksi ilmoittautuneille. Mikäli sinulla on käytössäsi sähköposti ja haluat mukaan nettiystävälistalle, ilmoita sähköpostiosoitteesi toimistoomme, Asiasta on myös viereisellä sivulla. Yhdistys järjestää joka vuosi elokuun ensimmäisenä viikonloppuna valtakunnallisen kesäjuhlan. Lisäksi järjestämme vuosittain useita koulutustapahtumia seurakuntien ja kristillisten järjestöjen työntekijöille sekä näissä vapaaehtoistyötä tekeville maallikoille. Tutustu myös nettisivuihimme Millainen on sinun näkysi? Millainen on sinun näkysi kirkosta ja sen seurakunnista? Millainen on sinun missiosi? Haluatko olla mukana rakentamassa seurakuntaa Ef. 4:11-16 pohjalta? Tule joukkoomme tekemään näystä totta. Voit myös antaa Hengen uudistukselle lahjoituksen. Kannatustilit on mainittu alla olevassa tilisiirrossa ja viereisellä sivulla. Lue myös puheenjohtajan kirje sivulta 18. Hengen uudistus kirkossamme ry UUSI JÄSEN Halutessasi liittyä jäseneksi ilmoita siitä toimistoomme tai täytä tiedot nettilomakkeelle osoitteessa fi. Tarvittavat jäsentiedot ovat: Nimi ja osoite sekä mielellään myös vapaaehtoiset tiedot: syntymävuosi tai muu tunniste, sähköpostiosoite ja puhelin. Näillä tiedoilla erotamme samannimiset henkilöt toisistaan ja helpotamme yhteydenpitoa jäsenistöömme. NYKYINEN JÄSEN Tämän vuoden jäsenmaksusta lähetimme laskun kotiin tai sähköpostiisi. LAHJOITUKSET Lahjoitukset voit maksaa alla olevalla tilisiirrolla. Kannatustilien numerot ja viitteet on mainittu sekä tilisiirrossa että viereisellä sivulla. Rahankeräyslupa Hengen uudistus kirkossamme ry:lle: Etelä-Suomen lääninhallitus OKH681A Keräysaika ja -alue Suomi lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Keräysvarat käytetään erilaisten koulutus- ja seurakuntatapahtumien järjestämiseen Suomessa, kristillisen TV-ohjelman tuottamiseen sekä lähetys- ja avustustyöhön Venäjällä. Keräyksen toimeenpanija on Hengen uudistus kirkossamme ry. JÄSENTIETOJEN MUUTOKSET Ilmoita nimen- ja osoitteenmuutokset toimistoomme, sähköpostilla puhelimitse (ti pe klo 10 14) tai postitse Hengen uudistus kirkossamme ry, Simotuntie 13, Ylöjärvi. Näin varmistat, että Kädenojennus-lehti ja yhdistyksen posti tulevat oikeaan osoitteeseen. SÄHKÖPOSTIOSOITTEET Ilmoita sähköpostiosoitteen muutos sähköpostilla osoitteeseen Lämmin kiitos jäsenille ja lahjoittajille! Saajan tilinumero Saaja Maksaja Allekirjoitus Tililtä nro TILISIIRTO TILISIIRTO TARKOITETTU VAIN LAHJOITUKSILLE! Hengen uudistus kirkossamme ry Nordea , viite 1009 Yrjö Niemen kannatustili Nordea , viite 2008 Marko Huhtalan kannatustili Nordea , viite 1203 Petri Kauhasen ja Toivon lähde -työn kannatustili Nordea , viite 2642 Jukka Hammarénin kannatustili Nordea , viite 2202 Markku Ylipään ja Cantaten kannatustili Nordea , viite 4501 Viite Eräpäivä KUITTI Saajan tilinumero Saaja Maksaja Tilille Tililtä nro KÄDENOJENNUS 3/2010 I 35

36 Hengen uudistus kirkossamme ry Simotuntie YLÖJÄRVI TAPAHTUMAKALENTERI Seuraa tapahtumakalenteria myös netissä Reijo Telaranta Hengen uudistuksen järjestämät tapahtumat Uskonpuhdistus jatkuu, Tampereen Aleksanterin kirkko. Järj. Uusi Verso/Tampereen seurakunnat ja Hengen uudistus. Kts. s Ylistysryhmien tapaaminen Hyvinkäällä. Ohjelma tulee myöhemmin Hengen uudistuksen nettisivuille. Katso myös s Työntekijäseminaari kurssikeskus Päiväkummussa Orivedellä. Kts. s. 31 Seurakuntien järjestämiä tapahtumia, joissa Hengen uudistuksen väkeä mukana Toivon lähde -koulutus (osa 1) Kalajoen Kristillisellä Opistolla yhteistyössä Kalajoen seurakunnan ja Kalajoen Kristillisen Opiston kanssa. Mukana Petri Kauhanen ja Heljä Markkula Kangasniemi, Toivon lähde -koulutus ja Toivon lähde -koulutus jatkuu Espoon Leppävaaran seurakunnassa. Mukana Petri Kauhanen ja Heljä Markkula Kangasniemi, Toivon lähde -koulutus Toivon lähde -koulutus Keminmaan seurakunnassa. Mukana Gunnar ja Liisa Weckström Toivon lähde -koulutus (osa 2) Kalajoen Kristillisellä Opistolla yhteistyössä Kalajoen seurakunnan ja Kalajoen Kristillisen Opiston kanssa. Mukana Petri Kauhanen ja Heljä Markkula Kirkonrakentajien Foorumin seminaari Polttopisteessä seurakunnan jäsenyys Mikkelissä Kirkonmäen seurakuntatalossa. Järj. Kirkonrakentajien Foorumi/Hengen uudistus kirkossamme, Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli ja Mikkelin tuomiorovastikunta Toivon lähde -koulutus Hollolan Parinpellossa. Muita tapahtumia ja ohjelmia, joissa Hengen uudistuksen väkeä mukana TV7: Kristillisiä kirjoja esittelevä ja arvioiva, Reijo Telarannan luotsaama Kirja esitetään lauantaisin klo Ohjelma uusitaan seuraavan viikon aikana kolmasti. Tiedot ohjelmasta sekä ohjelmassa käsiteltyjen noin neljänsadan kristillisen kirjan esittelyt löytyvät osoitteesta TV7: Markku Ylipään Cantate-ohjelmasarja jatkuu TV7-kanavalla. Ohjelma-ajat nähtävissä netissä sekä Tutustu myös TV7:n ohjelma-arkistoon. Muutokset mahdollisia.

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto 7.11.2012 Kirkko- ja seurakuntakäsitys, jossa sekä salatulla että näkyvällä on paikkansa Kaksinaisuus kirkon / seurakunnan

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

SEURAKUNNAN RAKENTAMINEN Lappeenranta ( )

SEURAKUNNAN RAKENTAMINEN Lappeenranta ( ) 1 SEURAKUNNAN RAKENTAMINEN Lappeenranta (14.10.2010) JOHDANTO a. Pohdimme kanssanne täällä tänä iltana jumalanpalvelusyhteisön perustamisen tarvetta ja mahdollisuutta Lappeenrantaan. b. Olen jäsentänyt

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com 1 USKOONTULON ABC 2 1. Tunnusta, että olet tehnyt syntiä ja tee parannus. Me olemme tehneet väärin, me olemme tehneet syntiä, olemme rikkoneet SINUA vastaan, kapinoineet ja poikenneet SINUN Käskyistäsi

Lisätiedot

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta!1 LUENTO 1 MIKÄ SOLU ON?!2 Näky Tavoite, jota kohti ponnistelemme Toiminnan tulos Kaikille yhteinen Kuka näkymme määrittelee? Pastori tai vanhimmat? Jokainen

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Hengen miekka: Jumalan Sana rukouksin. Rukouskoulu jakso

Hengen miekka: Jumalan Sana rukouksin. Rukouskoulu jakso Hengen miekka: Jumalan Sana rukouksin Rukouskoulu 2014 2. jakso Mitä rukous on Ylösnousemuksen voima On Kristus ylösnoussut Hän elää minussa Kristus meissä, kirkkauden toivo Herätetyt yhdessä Hänen kanssaan,

Lisätiedot

YKSI JUMALA KOLME PERSOONAA. TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta

YKSI JUMALA KOLME PERSOONAA. TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta YKSI JUMALA KOLME PERSOONAA TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta PYHÄ KOLMINAISUUS, Antonio de Pereda, 1640-luvulla KOLMINAISUUDEN YLISTYS, Albrecht Dürer, V. 1511 Jumala antoi sydämen ja aivot

Lisätiedot

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo (Matt 16:18) Ja mina sanon sinulle: Sina olet Pietari, ja ta lle kalliolle mina rakennan seurakuntani, eiva tka tuonelan portit sita voita. (Matt

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty. Kertomus 55/60.

Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty. Kertomus 55/60. Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 55/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.

MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen. MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS:

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Lisää 1. Joh 3:sta? http://www.sley.fi/luennot/raamattu/ UT/Johanneksen_kirjeet/1Joh03EK.h tm Hyvä Sisärengaslainen, 1. Johanneksen kirjeen kolmas luku puhuu Jumalan lahjasta, mutta myös hänen pyhästä

Lisätiedot

Pekka Ervastin avauspuhe Ruusu-Ristin vuosikokouksessa 1934

Pekka Ervastin avauspuhe Ruusu-Ristin vuosikokouksessa 1934 Pekka Ervastin avauspuhe Ruusu-Ristin vuosikokouksessa 1934 Lausun teidät kaikki tervetulleiksi Ruusu-Ristin vuosikokoukseen. Olemme nyt saapuneet kaikki viettämään neljättätoista vuosikokousta ja toinen

Lisätiedot

Ekklesiologia 14. Paikallisseurakunta

Ekklesiologia 14. Paikallisseurakunta Ekklesiologia 14 Kevään tunnit: 1 Dispensaatiot, Kristus Seurakunnan pää ja perustus 2 Seurakunnan olemassaolon kolme päätarkoitusta 3 Seurakunnan rakenteita ja johtajuusmalleja 4 Evankelioiminen 5 Rakentaminen

Lisätiedot

Kristus-keskeinen elämä. Osa 4: Majakka-ilta

Kristus-keskeinen elämä. Osa 4: Majakka-ilta Kristus-keskeinen elämä Osa 4: Majakka-ilta 17.10.2009 Antti.Ronkainen@majakka.net Room. 8:29 (KR92) Ne, jotka hän edeltäkäsin on valinnut, hän on myös edeltä määrännyt oman Poikansa kaltaisiksi, niin

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 ...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa,

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti KIRKKOHALLITUS Kirkko: yhteistä näkyä kohti 1 Asiakirjan tausta Faith and Order-asiakirja BEM (Baptism, Eucharist Ministry l. Kaste, ehtoollinen, virka 1982) ja siitä saadut perusteelliset vastaukset KMN:n

Lisätiedot

9. Luterilainen ja reformoitu perinne

9. Luterilainen ja reformoitu perinne 9. Luterilainen ja reformoitu perinne Lutherin näkemys koko protestanttisuuden perustana Roomalaiskirjeen luennoista alkaen, erityisesti Galatalaiskirjeen kommentaarissa (1531/35) vanhurskauttaminen syntien

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Radion ortodoksinen aamuhartaus

Radion ortodoksinen aamuhartaus 1 / 5 Rovasti Veikko Purmonen Radion ortodoksinen aamuhartaus 21.9. 2002 Luuk. 5: 1-11 Kirkon luovuttamaton tehtävä ja kaikkien kristittyjen yhteinen kutsumus on lähetystyön tekeminen, todistaminen Jumalan

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET:

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET: 1 + SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + Nimesi: Osoitteesi: Puhelinnumerosi: PERUSOHJEET: Seurakunnan toimintaan tutustumista varten käyt 3-4 kertaa itsenäisesti jumalanpalveluksessa

Lisätiedot

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Kirkko kantaa huolta siitä, etteivät kristityt olisi sivullisina ja mykkinä katselijoina tätä

Lisätiedot

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA Andreas-raamatturyhmämateriaali I/03 Kansan Raamattuseuran nuorisotyö Kaisaniemenkatu 8, III krs 00170 HELSINKI nuorisotyö@karas-sana.fi 09/681 55 830 KUTSUMUS Tämän materiaalin sisältö tarkastelee kutsumusta

Lisätiedot

Pietari ja rukouksen voima

Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Omatoiminen tehtävävihko

Omatoiminen tehtävävihko Rippikoulu 2014 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 30.4.2014 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset

Lisätiedot

Leirikirjan omistajan muotokuva:

Leirikirjan omistajan muotokuva: Leirikirjan omistajan muotokuva: MUISTIINPANOJA, OSOITTEITA JNE. Nimi: Leiri: Leiriaika: Harrastukseni: Parhaat kaverini: LEIRIOHJELMA TERVETULOA KESÄLEIRILLE 2003!! Rohkeutta on monenlaista: Oletko sinä

Lisätiedot

12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat

12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat 12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat luterilaisuus: Augsburgin tunnustus Puolustus Yksimielisyyden ohje muut tunnustuskirjat katolisuus: Trenton kirkolliskokous reformoidut kirkot: paikalliset tunnustukset

Lisätiedot

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Lundin hiippakunnan visio Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Oppimaan innostaen ja toivon ympärille kokoontuen... kaste perustana kohtaamaan elämän ja maailman haasteet Armoon pohjaten, maailmassa

Lisätiedot

8. Skolastiikan kritiikki

8. Skolastiikan kritiikki 8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan ( skolastiikka ) kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

Pekka Ervastin esitelmä 1/

Pekka Ervastin esitelmä 1/ Mitä on usko? Pekka Ervastin esitelmä 1/10 1916 Te muistatte ja tiedätte kaikki, kuinka tässä protestanttisessa kirkossa pidetään uskoa ja elämää uskossa ainoana oikeana kristillisyytenä, ja kulmakivenä

Lisätiedot

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita Katolinen kirkko Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti suurin piirtein 1,25 miljardia. Puolet katolisen kirkon jäsenistä

Lisätiedot

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä?

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä? Ilmestys (kr. Αποκαλυψις) tarkoittaa verhon pois ottamista. Emme näe verhottuja asioita ennen niiden paljastumista, ilmoittamista. Jumala on aina paljastanut omilleen sen, mikä on tarpeen tietää tulevaisuudesta.

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO Ylösnousemustutkimukseen liittyy laaja filosofinen keskustelu, koska kyseessä on kristinuskon oppijärjestelmän kannalta varsin keskeinen uskonkappale Jeesuksen

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! KIRKKOPÄIVÄT LAHDESSA 13.-15.5.2011 Saarna Kärkölän kirkossa 15.5.2011 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) JUMALAN KANSAN KOTI-IKÄVÄ (Joh. 17:11-17) Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme

Lisätiedot

Millainen on Sinun Jumalasi?

Millainen on Sinun Jumalasi? Millainen on Sinun Jumalasi? Mielikuvat ja todellisuus Mikko Summala 12.01.2014 Johdanto Vuoden vaihde ja uuden vuoden alku on aina hyvää aikaa katsoa tarkemmin elämäämme, arvoida kulunutta vuotta sekä

Lisätiedot

Rukoilemme: Kun me rukoilemme

Rukoilemme: Kun me rukoilemme 1 sutkksnkanomra Rukoilemme: Niin Herra, kosketa meitä tälläkin hetkellä Henkesi ja Sanasi kautta, kuten tuossa virressä veisasimme: "Kosketa minua, Henki, kosketa, kirkkaus! Anna elälle suunta ja tarkoitus.!

Lisätiedot

Juha Muukkonen Rinnetie Tornio puh s-posti: gen.fi kotisivu:

Juha Muukkonen Rinnetie Tornio puh s-posti: gen.fi kotisivu: LASTEN EHTOOLLINEN? (Ote 26.7.2016 ystävälle lähetetystä kirjeestä.) Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@ gen.fi kotisivu: www.gen.fi Lasten osallistuminen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Vainoajan tie saarnaajaksi

Vainoajan tie saarnaajaksi Nettiraamattu lapsille Vainoajan tie saarnaajaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Matka Raamatun kastetilanteisiin. Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto

Matka Raamatun kastetilanteisiin. Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto Matka Raamatun kastetilanteisiin Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto I Kristillinen kaste ja muut puhdistautumisrituaalit Puhdistautumisriitit tavallisia uskonnoissa Puhdistautumisriitti Ganges- virrassa

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI? Hullua rakkautta: Asian ydin (s )

MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI? Hullua rakkautta: Asian ydin (s ) MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI? Hullua rakkautta: Asian ydin (s. 168-179) MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI? MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI? Annie Dillard: Tapa, jolla vietämme päivämme, on tapa jolla vietämme elämämme. MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI?

Lisätiedot

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan.

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JAAKOBIN PAINI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. b)

Lisätiedot

Elämä Jumalan lapsena

Elämä Jumalan lapsena 1 Roomalaiskirjeen selitys 18 Room. 8:14 17 Savonlinnan Tuomiokirkko, 13.3.2013 Elämä Jumalan lapsena Kertausta Tähän mennessä Paavali on Roomalaiskirjeessään esittänyt pääasiat siitä, kuinka ihmisestä

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Sitten kuulimme, kuinka Jumala on valinnut Jeesukseen uskovat omikseen jo oikeastaan ennen maailman luomista.

Sitten kuulimme, kuinka Jumala on valinnut Jeesukseen uskovat omikseen jo oikeastaan ennen maailman luomista. 1 Efesolaiskirjeen selitys 4 Ef. 1:10-14 Pyhän Hengen sinetti Tämä on neljäs luento Paavalin Efesolaiskirjettä käsittelevässä luentosarjassa. Tähän mennessä olemme kuulleet siitä, kuinka meidät kristityt

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

STEFANOKSEN LUTERILAINEN SRK. uutiskirje joulukuu 2015. Joulun ihme. Kristitty odottaa Joulua.

STEFANOKSEN LUTERILAINEN SRK. uutiskirje joulukuu 2015. Joulun ihme. Kristitty odottaa Joulua. STEFANOKSEN LUTERILAINEN SRK uutiskirje joulukuu 2015 www.lhpk.fi Joulun ihme Kristitty odottaa Joulua. Sellaista juhlaa, jonka soisi kirjoitettavan isolla alkukirjaimella, vaikka ei se aivan kielioppisääntöjen

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA SOKEAN

JEESUS PARANTAA SOKEAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA SOKEAN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Siiloan lammikko oli Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin

Lisätiedot

Lutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan?

Lutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan? Lutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan? Esittäjän nimi 16.2.2017 1 Tunnustus on hengellinen ja opillinen Tunnustus ei ole yhdistyksen säännöstö, vaan kirkon

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

VIELÄKÖ JUMALA PARANTAA?

VIELÄKÖ JUMALA PARANTAA? Jeesus parantaa sokean Jerikon tiellä, Nicolas Poussin, Mark.10.46 VIELÄKÖ JUMALA PARANTAA? Reijo Telaranta Minä, Herra, olen sinun parantajasi 2.Moos.15:26 Aatamin luominen, Michelangelo, v. 1510, 1.Moos.2:1-25

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for Children,

Lisätiedot

Pyhäinpäivän iltajumalanpalvelus

Pyhäinpäivän iltajumalanpalvelus Pyhäinpäivän iltajumalanpalvelus Pyhäinpäivän iltajumalanpalveluksessa muistetaan uskossa Kristukseen kuolleita ja erityisesti seurakunnan poisnukkuneita jäseniä sekä rukoillaan heidän puolestaan (ks.

Lisätiedot

JEESUS JA TURKULAINEN NAINEN. Jaakko Kujala Urban Light

JEESUS JA TURKULAINEN NAINEN. Jaakko Kujala Urban Light JEESUS JA TURKULAINEN NAINEN Jaakko Kujala Urban Light 17.3.2016 JOH. 4:3-30 (OMA KÄÄNNÖS ) Jeesus lähti Jyväskylästä ja oli taas menossa Ahvenanmaalle. Hänen oli kuljettava Turun kautta. Niin hän saapui

Lisätiedot

Heikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari

Heikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Heikki Salomaa Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Intensiivijakson yhteiset osiot TYÖELÄMÄSEMINAARI Opettaja yliopistonlehtori Heikki Salomaa (8 t) To 5.9. klo 12.15 13.45 AT102

Lisätiedot

JOHANNEKSEN ENSIMMÄINEN KIRJE

JOHANNEKSEN ENSIMMÄINEN KIRJE JOHANNEKSEN ENSIMMÄINEN KIRJE Osallisuus Elämän Sanaan 1:1-4 Keskinäinen Osallisuus Jumalassa erottaa synnistä ja vihasta 1:5-2:6 Uusi Käsky 2:7-11 Isän Rakkaus ja maailman rakkaus 2:12-17 Antikristus

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 15/

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 15/ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SADANPÄÄMIEHEN USKO 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Meille jo tutussa Jeesuksen kotikaupungissa, Kapernaumissa b) Kertomuksessa

Lisätiedot

LIITTEET TROPAREJA JA KONTAKKEJA. Työhön ryhdyttäessä Sairaan puolesta Matkalle lähtevien puolesta Kaikenlaisissa anomuksissa Kiitospalveluksessa

LIITTEET TROPAREJA JA KONTAKKEJA. Työhön ryhdyttäessä Sairaan puolesta Matkalle lähtevien puolesta Kaikenlaisissa anomuksissa Kiitospalveluksessa 8.2.2007 LIITTEET TROPAREJA JA KONTAKKEJA Työhön ryhdyttäessä Sairaan puolesta Matkalle lähtevien puolesta Kaikenlaisissa anomuksissa Kiitospalveluksessa Tämä ohje löytyy myös netistä osoitteesta: www.ortodoksi.net

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 JES. 36:4-7 "Ilmoittakaa Hiskialle, että suurkuningas, Assyrian kuningas, sanoo näin: Mihin oikein luotat, kun luulet yhä olevasi

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

PERKELE KIUSAA JEESUSTA

PERKELE KIUSAA JEESUSTA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PERKELE KIUSAA JEESUSTA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Erämaassa b) Ajallinen yhteys muihin

Lisätiedot

SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO

SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO Suomen Helluntaikirkon julkaisuja 2 2014 tekijät, Suomen Helluntaikirkko ja Aikamedia Oy Raamatunlainauksissa on käytetty Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen

Lisätiedot

Tule sellaisena kuin olet. 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014

Tule sellaisena kuin olet. 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014 Tule sellaisena kuin olet 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014 2 Toivon kultuurin luominen Useimmat ihmiset elävät hiljaisen epätoivon vallassa. - Henry Thoreau 3 Toivo (sivistyssanakirja) harras odotus, että

Lisätiedot

Hepreankielessä valasta käytetään kahta nimeä: shebuu aa ja aalaa. Tuo jälkimmäinen taas on yhdistetty sanaa eel, joka tarkoittaa itseään Jumalaa.

Hepreankielessä valasta käytetään kahta nimeä: shebuu aa ja aalaa. Tuo jälkimmäinen taas on yhdistetty sanaa eel, joka tarkoittaa itseään Jumalaa. Raamattutunti 8.9.2009 VALA Vala on meille arkipäivässä vähän outo asia. Tuskin me kovin usein vannomme mitään valoja. Avioliiton solmimisesta käytetään joskus sitä nimeä, että he vannoivat toisilleen

Lisätiedot

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308)

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 57 Elämä Skotlannista fransiskaani, opiskeli Oxfordissa ja Pariisissa opetti pari vuotta Pariisissa ja vähän aikaa Kölnissä doctor subtilis (terävä/hienosyinen opettaja)

Lisätiedot

TYÖ JA LEPO NÄKÖKULMA LUOMISKERTOMUKSEEN. raamattutunti 24.11.2014 kirkkoherra Pekka Tuovinen, Rautalammin seurakunta

TYÖ JA LEPO NÄKÖKULMA LUOMISKERTOMUKSEEN. raamattutunti 24.11.2014 kirkkoherra Pekka Tuovinen, Rautalammin seurakunta TYÖ JA LEPO NÄKÖKULMA LUOMISKERTOMUKSEEN raamattutunti 24.11.2014 kirkkoherra Pekka Tuovinen, Rautalammin seurakunta LUOMINEN / MAAILMANKAIKKEUDEN SYNTY RAAMATUN LUOMISKERTOMUKSEN (1.Moos.1.-2.) MUKAAN

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA

JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA 1. Kertomuksen taustatietoja Nyt meillä on poikkeuksellisesti kaksi eri kertomusta. Ne eivät

Lisätiedot

Heittäkää kaikki murheenne

Heittäkää kaikki murheenne 1 Heittäkää kaikki murheenne Otan lähtökohdaksi Pietarin 1 kirjeen 5-luvun 7 jakeen, jossa apostoli rohkaisee: "heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen." Eikö olekin inhimillisä,

Lisätiedot

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, synagoogassa

Lisätiedot

Raamatun oikea ja väärä IR

Raamatun oikea ja väärä IR Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

26. LIPUN SIUNAAMINEN

26. LIPUN SIUNAAMINEN 26. LIPUN IUNAAMINEN Pappi siunaa pyydettäessä lipun. Lipun siunaaminen voidaan toimittaa kirkossa tai muussa sopivassa paikassa. Ennen toimitusta kannetaan kuoriin uomen lippu ja sen jäljessä siunattava

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

IHMEELLINEN RAAMATTU Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi

IHMEELLINEN RAAMATTU Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi IHMEELLINEN RAAMATTU Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 Kuunneltavissa osoitteessa:

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot