Itä- ja Pohjois-Suomen esitys EU-ohjelmakauden rakennerahasto-ohjelman valmisteluun

Transkriptio

1 Itä- ja Pohjois-Suomen esitys EU-ohjelmakauden rakennerahasto-ohjelman valmisteluun EU:n ohjelmakauden rakennerahasto-ohjelman valmistelun läpileikkaavana tavoitteena on Itä- ja Pohjois- Suomen älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun lisääminen. Painopisteinä ovat pk-yritysten uudistuminen ja kasvu, kilpailukyky sekä työllisyys ja osaaminen. Aluelähtöisyys ja joustavuus valmistelun keskeisinä lähtökohtina EU:n ohjelmakauden rakennerahasto-ohjelman tulee olla alueiden kehittämistarpeisiin perustuva elinkeinolähtöinen kehittämis- ja rahoitusohjelma. Aluelähtöinen, läheisyysperiaatteeseen nojaava valmistelu ja paikkaperusteinen kehittäminen ovat koheesiopolitiikan keskiössä. Rahoitusohjelman tulee toimia lisäysperiaatteella. Rahoitusohjelman tulee olla joustava siten, että se mahdollistaa maakuntien erilaiset kehittämistarpeet ja elinkeinoelämän kehittymiseen perustuvat muutokset ohjelman toimeenpanossa. Erilaistuvat alueet tarvitsevat erilaisia toimenpiteitä ja välineitä. Ohjelman tulee lisäksi tarjota kehittämisvälineitä muuttuvissa suhdannetilanteissa ja sen tulee tarjota elinvoiman kehittämisen rahoitusvälineitä sekä kaupunki- että maaseutualueille. Keskeistä on tarjota välineitä alueiden ja elinkeinoelämän uudistumiselle sekä yritysten kasvulle, ja hakea rahoitusvälineiden yhteensovittamisella vaikuttavuutta elinkeinoelämän kasvulle eri alueilla. Valmistelun lähtökohtana (interventiologiikassa) tulee olla alueelliset kehittämishaasteet ja niihin pohjautuvat tavoitteet. Komission maaraportissa käsitellyt kehittyneisyyserot tunnustettava myös kansallisesti Komission talouspolitiikan EU-ohjausjakson maaraportti julkaistiin helmikuussa Raportissa käsitellään kehittyneisyyseroja Suomessa. Komissio toteaa, että alueellisia eroja ei Suomessa ole saatu poistettua. Alueelliset erot ovat hieman vähentyneet, mutta ne ovat edelleen suuria etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Itä- ja Pohjois-Suomen tilanne on heikoin BKT:ssa. Itä- ja Pohjois-Suomen tilanne on vähiten tyydyttävä myös tuottavuuden ja työttömyyden osalta. Itä- ja Pohjois-Suomi on heikoin alue myös väestönkasvussa, alueen saavutettavuudessa maanteitse, rautateitse ja internetin käytössä. Itä- ja Pohjois-Suomen väestöntiheys on erittäin alhainen. Alueiden väliset erot innovaatiosuorituskyvyssä eivät ole yhtä suuria kuin erot BKT:ssa, heikoin innovaatiosuorituskyky kuitenkin on Itä- ja Pohjois-Suomessa (heikentynyt vuodesta 2011). Korkea-asteen koulutuksen saaneiden vuotiaiden määrä on myös Itä- ja Pohjois-Suomessa heikoin ja alle EU:n keskiarvon (Suomen maaraportti 2019, s. 49). 1 Koheesiopolitiikan varoilla on ollut oleellinen merkitys kehittyneisyyserojen kaventamisessa Itä- ja Pohjois-Suomessa. Rakennerahastovarat ovat mahdollistaneet toimenpiteiden kohdentamisen kehittämisen kannalta keskeisiin kohtiin, kompensoiden kansallisen kehittämisrahoituksen vajausta alueella. 1 Komission maaraportti 2019: 1

2 EU-rahoitusten tarkastelun yhteydessä on muodostettava kokonaiskuva myös kansallisten innovaatio- ja kehittämisrahoitusten kohdentumisesta ja tehtävä riippumaton alueellinen analyysi mm. Business Finlandin, Finnveran ja Opetus- ja kulttuuriministeriön kansallisten rahoitusten osalta aluepolitiikan laaja-alaisen kuvan muodostamiseksi. Itä- ja Pohjois-Suomeen oma ohjelma ja sen toteuttamiseen riittävä rahoitus Itä- ja Pohjois-Suomea esitetään omaksi ohjelma-alueeksi. Itä- ja Pohjois-Suomen alueella on muusta Suomesta poikkeava Suomen EU-liittymissopimuksen (artikla 174, protokolla 6) mukainen pohjoisen harvaan asutun alueen status. Asema tulee lunastaa siten, että asia huomioidaan kansallisessa ohjelmarakenteessa sekä alueelle kohdennettavassa rahoituksessa. Tämän hetken tiedon mukaan Itä- ja Pohjois-Suomeen sovelletaan koheesiopolitiikan rahoituslaskennassa turvaverkkoratkaisua ainoana alueena Suomessa. Itä- ja Pohjois-Suomeen tulee kohdentaa vähintään nykyistä ohjelmakautta vastaava rahoitus. Kansallisessa päätöksenteossa tulee huomioida koheesiopolitiikan rahoituksen ansaintamekanismi. Itä- ja Pohjois-Suomen pysyvinä haasteina ovat pitkät etäisyydet, kylmä ilmasto sekä harva asutus. Haasteena ovat myös kansallisen innovaatiorahoituksen ja osaamiseen perustuvien resurssien keskittyminen muualle Suomeen. Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asutukseen perustuva erityismääräraha (NSPA) tulee olla täysin EAKR-rahoitusta ja se tulee kohdentaa kokonaisuudessaan IP-alueen kehittämistarpeisiin. Rakennerahasto-ohjelman tulee olla monirahastoinen. EAKR- ja ESR+ rahastojen välisessä rahoitussuhteessa tulee painottaa EAKR-rahoitusta. Valtion osarahoitussuhde tulee harmonisoida koko Suomessa yhtenäiselle tasolle. Laadukkaan hallinnon ja ohjelman vaikuttavan toimeenpanon varmistamiseksi teknisen tuen on oltava riittävä suhteessa käytettäviin myöntövaltuuksiin. SEUT-sopimuksen 174 artiklassa määrätään, että taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi EU pyrkii vähentämään alueiden välisiä kehityseroja sekä muita heikommassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä. Erityistä huomiota kiinnitetään maaseutualueisiin, teollisuuden muutosprosessissa oleviin alueisiin sekä vakavista ja pysyvistä luontoon ja väestöön liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin, kuten pohjoisimpiin alueisiin, joiden väestöntiheys on erittäin alhainen. Näiden tavoitteiden toteuttamista tuetaan mm. EAKR- ja ESRvälineillä. Lisäksi komission yleisasetusehdotuksessa säädetään, että syrjäisimpien alueiden ja pohjoisen harvaan asuttujen alueiden on voitava hyötyä erityistoimenpiteistä ja lisärahoituksesta SEUT-sopimuksen 349 artiklan ja vuoden 1994 liittymissopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa N:o 6 olevan 2 artiklan mukaisesti. Ilmiöpohjainen tarkastelu toissijaista suhteessa interventiologiikkaan TEM:n esittämät ilmiöt (Ilmastonmuutos, digitalisaatio, eriarvoistuminen ja työn murros) ovat sinänsä oleellisia. Kyseiset ilmiöt on hyvin huomioitu EU-komission MFF-ehdotuksessa: ilmastonmuutokseen tulee EAKR-lakiehdotuksen mukaan kohdentaa 30 % EAKR-rahoituksesta, digitalisaatio on mukana Älykkäämpi Eurooppa toimintapoliittisessa kokonaisuudessa, syrjäytymisen ehkäisyyn käytetään 25 % ESR-rahoituksesta ja työn murros huomioidaan ohjelman työllisyyteen keskittyvissä toimissa. 2

3 Ohjelman interventiologiikan työstäminen kaikkien sisältöjen osalta kokonaisuutena on keskeisintä ohjelmanvalmistelussa. Esitetyt ilmiöt eivät sisällä kaikkia Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisen kannalta keskeisiä tekijöitä, kuten alueen kilpailukykyä ja elinvoiman kehittymistä heikentävä huono saavutettavuus ja harva asutus. Esimerkkinä toimii myös teknologiamurros, jonka ennakoidaan vaikuttavan merkittävästi tulevina vuosina Itä- ja Pohjois-Suomen keskeisiin teollisuuden aloihin. Mikäli ilmiöitä halutaan ohjelmavalmistelussa pitää mukana, on digitalisaation rinnalle otettava laajempi teknologiamurros ja palvelujen kehittäminen. Ohjelmaan tulee sisältyä digitalisaatiota edistäviä toimenpiteitä, mutta yhtä tärkeää on tunnistaa ja mahdollistaa laajemmin teknologiamurrokseen vastaaminen. Teknologiamurros tulee huomioida rahoitusohjelman sisällöissä siten, että maakunnissa voidaan keskittyä niiden teknologioiden kehittämiseen, jotka ovat relevantteja ao. alueen elinkeinoelämälle ja vastaavat alueen osaamispohjaa. Kunnat ja kaupungit alueen kehittäjinä Rakennerahasto-ohjelman tulee tarjota kunnille ja kaupungeille kehittämismahdollisuuksia ohjelmakaudella Kunnilla ja kaupungeilla on merkittävä rooli mm. elinkeinopolitiikassa, innovaatioalustoina, vähähiilisen yhteiskunnan, digitalisaation, innovatiivisten julkisten hankintojen, koulutuksen ja osallisuuden edistämisessä. Etenkin Itä- ja Pohjois-Suomen harvan asutuksen alueen kehittymisen kannalta kuntien rooli on keskeinen alueen elinkeinojen, koulutus- ja työllistymismahdollisuuksien kehittäjänä ja mahdollistajana. Kunnilla on alueita kehittävien hankkeiden toteuttajina ja rahoittajina merkittävä rooli myös ohjelman kansallisena rahoittajana. Harvaan asutun alueen kehittämiseksi tarvitaan yritystoiminnan kasvua ja sijoittumista edistävä investointirahoitusväline. Suurin osa ohjelman rahoituksesta tullee kohdentumaan kaupunkialueille siellä sijaitsevien tutkimus-, kehittämis- ja koulutusorganisaatioiden vuoksi. Tästä syystä erityiseen kaupunki-instrumenttiin tulee kohdentaa korkeintaan 6 % EAKR-rahoituksesta. Kaupunki-instrumentin suunnittelussa tulee huomioida kaupunkien monimuotoisuus ja kohteena tulee olla eri kokoisia kaupunkeja Itä- ja Pohjois-Suomesta. Temaattiset kaupunkiverkostot mahdollistaisivat erilaisten kaupunkien yhteistyön ja kehittämisen kaupunki-instrumentin avulla. Kaupunki-instrumentin valmistelussa on huomioitava, että kaupunkikehitys ei saa eriytyä muusta aluekehittämisen kokonaisuudesta. Kehittämis- ja rahoitustoiminnassa tulee pystyä tarkastelemaan maakuntaa kokonaisuutena. Hallintomallin ja koordinaation tulee olla rakenteeltaan kevyt ja nojautua rakennerahastojen päätöksentekojärjestelmään. Vähähiilisyyden edistäminen tulee valtavirtaistaa kestäväksi kehitykseksi Ilmastotoimien valtavirtaistaminen ja vähähiilistä yhteiskuntaa edistävien prosessien edistäminen edellyttävät, että vähähiilistä taloutta voidaan edistää useilla kehittämisen alueilla. Toimenpiteiden keskiössä ovat elinkeinoelämää tukevat T&K&I-toimenpiteet. Keskeisiä kehittämisen kohteita ovat bio- ja kiertotalous, energia- ja materiaalitehokkuus, energiamurrokseen vastaaminen sekä tuotteiden, palvelujen ja tuotannon vähähiilisyyteen perustuva kv-kilpailukyky. Kohderyhmissä tulee yritysten ohella huomioida myös kunnat ja kaupungit vähähiilisen yhteiskunnan edistäjinä. Ilmastotavoitteisiin kohdennettavaa rahoitusta on seurattava sekä yritystukien että innovaatiohankkeiden osalta (tukitoimialojen seuranta). Mikäli tämä ei ole mahdollista Älykkäämpi Eurooppa toimintapoliittisessa tavoitteessa, on harkittava Vihreämpi vähähiilinen Eurooppa toimintapoliittisen tavoitteen mukaan ottoa ohjelmaan. 3

4 Itä- ja Pohjois-Suomen esitys haasteista, tavoitteista ja painopisteistä (interventiologiikka) Haasteet, tavoitteet ja tuettava toiminta/painopisteet on esitetty liitteenä olevissa taulukoissa. Ohjelmastrategiassa on huomioitava läpileikkaavasti Itä- ja Pohjois-Suomen pysyvät olosuhdehaasteet: pitkät etäisyydet, kylmä ilmasto ja harva asutus ja näiden tekijöiden vaikutukset alueen kilpailukykyyn, vetovoimaan, saavutettavuuteen ja työllisyyteen. Itä- ja Pohjois-Suomi esittää seuraavat haasteet huomioitavaksi ohjelman alue- ja rakennepolitiikassa: Elinkeino- ja innovaatiotoiminnan haasteet Itä- ja Pohjois-Suomen pysyvät haasteet: pitkät etäisyydet, kylmä ilmasto ja harva asutus, em. aiheuttama pysyvä kilpailukykyhaitta Yritysten riittämätön kasvu-, kansainvälistymis- ja vientihakuisuus sekä liiketoimintaosaamisen ja rahoituksen puutteet Yritysten ja julkisen sektorin T&K-panostusten ja investointien vähäisyys Tuottavuuden kasvun hidastuminen Yksipuolinen elinkeinorakenne ja liian vähäinen muutosjoustavuus Innovaatiotoiminnan yhteistyörakenteiden puute ja liian vähäinen hyödyntäminen Osaavan työvoiman heikentynyt saatavuus Osaaminen ja työn murros Osaavan työvoiman saatavuuden haasteet ja työvoiman riittämätön kohtaanto Itä- ja Pohjois-Suomessa Osaamisen muuttuvat tarpeet ja työelämän muutoksiin reagointi Elinikäisen oppimisen tarve ja koulutuksen saavutettavuuden turvaaminen Syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden lisääminen Nuorten (erityisesti miesten) ja työikäisten syrjäytyminen työmarkkinoilta Riittämätön yhdenvertaisuus työmarkkinoilla Huono-osaisuuden ja eriarvoistumisen lisääntyminen Osallisuuden heikkeneminen Itä- ja Pohjois-Suomen heikko saavutettavuus maan sisällä ja kansainvälisesti Elinkeinoelämän kuljetusten toimivuuden ja tehokkuuden sekä väylien kunnon ja välityskyvyn puutteet Tehokkaiden laajakaistayhteyksien puutteellinen kattavuus Itä- ja Pohjois-Suomessa Ilmastonmuutos läpileikkaavana haasteena Itä- ja Pohjois-Suomen runsaiden luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen ja jalostusarvon nosto Bio- ja kiertotalouden mahdollisuuksien kestävä hyödyntäminen, käyttöönotto ja lisääminen kilpailukykytekijänä Ilmastonmuutoksen Itä- ja Pohjois-Suomelle tuomat riskit ja niihin sopeutuminen ilmastotoimilla ja vähähiilistä yhteiskuntaa edistämällä 4

5 Itä- ja Pohjois-Suomen esitys ohjelmarakenteeksi TL 1 EAKR Älykkäämpi Eurooppa: Kestävästi kilpailukykyinen Itä- ja Pohjois-Suomi Toimenpidekokonaisuus 1: Pk-yritystoiminnan kestävä kehittäminen 1.1. Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen lisääminen 1.2. Pk-yritysten kilpailukykyä edistävät toimintaympäristöt (NSPA) Toimenpidekokonaisuus 2: Elinkeinoelämälähtöisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan lisääminen TL 2 ESR Sosiaalisempi Eurooppa: Työtä ja osaamista hyvinvoiva Itä- ja Pohjois-Suomi Toimenpidekokonaisuus 1: Osaaminen ja työn murros Toimenpidekokonaisuus 2: Syrjäytymisen ja eriarvoisuuden vähentäminen Pk-yritysten toimintaedellytyksiä parantavien, kasvua edistävien pienen mittakaavan investointihankkeiden täytyy sisältyä ohjelman tukikelpoisten toimenpiteiden piiriin. Näitä investointihankkeita ovat nykyisen ohjelmakauden mukaiset pk-yritysten investointeihin ja saavutettavuuteen vaikuttavat pienet liikenneinfrastruktuurihankkeet sekä uutena laajakaistainfrastruktuurit sekä kasvua edistävät julkiset investoinnit. Toimenpiteet tulee sisällyttää Älykkäämpi Eurooppa toimintapoliittisen teeman sisälle, mutta mikäli se ei ole mahdollista, tulee Verkostoituneempi Eurooppa toimintapoliittinen teema ottaa mukaan ohjelmaan. Komission EAKR-asetusehdotuksen mukaan EAKR:stä ilmastotavoitteiden rahoitukseen olisi osoitettava 30 % rahoituksesta ilm. EU-tasolla. Tavoitetason sitovuus on epäselvä ja se tulee komission kanssa selkeyttää. Tavoitetaso on korkea ja sen saavuttaminen edellyttää sekä suorien yritystukien että innovaatiohankkeiden rahoittamista ao. tukitoimialojen piirissä. Tällä hetkellä Älykkäämpi Eurooppa TPT:n asiaa mittaavissa tukitoimialoissa ei kuitenkaan ole mukana yritysten energia- ja materiaalitehokkuuden kehittämistä. Älykkään Eurooppa TPT:ssa on vain kaksi ilmastotavoitteita seuraava tukitoimialaa (22 ja 23), molemmat liittyvät innovaatiohankkeisiin, eikä niihin sisälly yksittäisen yrityksen energia- tai materiaalitehokkuuden edistäminen. Nämä kohdat on muutettava ilmastotoimien monipuolisen keinovalikoiman varmistamiseksi ja molempien on kerrytettävä tavoitetta 100 % rahoituksesta. Mikäli tämä ei ole mahdollista, on harkittava ohjelmaan Vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa TPT:ta, jossa pk-yritysten energiatehokkuus on mukana tukitoimialoissa. NSPA-rahoitusta esitetään kohdennettavaksi pk-yritysten kilpailukykyä edistäviin toimintaympäristöihin (ml. pienimuotoinen liikenneinfrastruktuuri, laajakaistainfrastruktuuri ja kasvua edistävät julkiset investoinnit) ja vetovoimatekijöiden kehittämiseen. NSPA-rahoituksen tulee olla kokonaisuudessaan EAKR-rahoitusta edellisten ohjelmakausien tapaan, mutta mikäli osa tulee olemaan ESR-rahoitusta, esitetään kohteeksi palvelujen saavutettavuuden kehittämistä (mm. koulutus). Monirahastoisen CLLD-toimintamallin sijaan esitetään joustavaa kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen mallia, jossa toimintaa rahoitetaan RR-päätöksentekojärjestelmän mukaisesti hankemuotoisesti, pohjautuen kansalaistoimijalähtöisiin kehittämissuunnitelmiin, mahdollistaen molempien rahastojen hyödyntämisen. Itä- Suomessa on kehitetty hyvä ja hallinnollisesti kevyt toimintamalli asiaan. Yritystukia ei nähdä tarkoituksenmukaiseksi sisällyttää kansalaistoimijalähtöiseen kehittämiseen. 5

6 Yritysten uudistuminen ja tukitoimenpiteet välttämättömiä Itä- ja Pohjois-Suomen kasvulle Yritystoiminnan kehittämisen sekä alueiden elinkeinorakenteen monipuolistamisen tulee olla keskeisessä roolissa rahoitusohjelmassa. Itä- ja Pohjois-Suomi näkee välttämättömäksi sisällyttää pk-yritysten kasvua ja uudistumista edistäviä yritystuki- ja riskirahoitusinstrumentteja rakennerahasto-ohjelmaan. Rakennerahasto-ohjelman toteutukseen on kehitettävä vaikuttavat rahoitusinstrumentit ja yksinkertaiset kustannusmallit. Yrityksille suunnatun rahoituksen elementteinä tulee olla valmistelutyyppiset rahoitusinstrumentit, kehittämisen, investointien ja osaamisinvestoinnit mahdollistavat instrumentit, yritysryhmähankkeiden rahoittamisen mahdollistavat instrumentit sekä pääoma-, vakuus- ja riskirahoitusinstrumentit. Nykyisellä ohjelmakaudella pankeille suunnatut takausinstrumentit eivät ole tukeneet yritysten kasvua, kansainvälistymistä tai haasteellisten innovaatio- ja investointihankkeiden käynnistymistä ennakolta arvioidulla tavalla. Pankeille suunnatut takausinstrumentit eivät ole pienentäneet Itä- ja Pohjois-Suomen yritysten vakuusongelmaa ja ovat suuntautuneet osin epätarkoituksenmukaisella tavalla. Tulevalla ohjelmakaudella tulee vahvistaa Itä- ja Pohjois-Suomen kasvuyritysten vakuus- ja kokonaisrahoitusta ja riskinkantokykyä myös pääomarahoitusinstrumentein (lainat, sijoitukset, takaukset). Luontaisena ja neutraalina toimijana näissä tuotteissa voisi toimia Finnvera. Rakennerahastovarat täydentävät merkittävästi elinkeino- ja työllisyyspalveluiden rahoittamista Itä- ja Pohjois-Suomessa. Yritystoiminnan kehittäminen tulee mahdollistaa elinkaaren kaikissa vaiheissa olevissa yrityksissä. Yritysten osallistumisen kehittämishankkeisiin tulee olla mahdollista ja aikaisempaa joustavampaa. Kehittämisrahoituksen notifiointimahdollisuudet tulee selvittää mahdollisimman pian. Investointituet ovat tarpeellisia sekä työllisyyden edistämisen että elinkeinojen kehittymisen kannalta. Investointitukia tulisi mahdollistaa laaja-alaisesti kasvua ja työllisyyttä edistäviin investointeihin, huomioiden eri alueiden tarpeet ja toimialariippumattomuus. Yrittäjiin ja pk-yritysten henkilöstöön kohdistuvat osaamisen kehittämistoimet tukevat alueen yritysten uusiutumiskykyä ja kasvua. Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen uudistamiseen tarvitaan myös ESR+ työkaluja. Työvoiman osaamisen uudistamisen lisäksi alueella tarvitaan työvoimatarjonnan kasvattamista. Koulutuksen työelämäläheisyyttä tulee entisestään parantaa ja koulutuksen yrittäjyysmyönteisyyttä tulee lisätä. Myös työpaikkojen ja työelämän laadun kehittämiseen tulee kohdistaa toimenpiteitä. Itä- ja Pohjois-Suomen vetovoiman kehittäminen on strateginen toimenpide työvoiman, yritysten ja investointien saamiseksi alueelle. Elinkeinotoiminnan uudistumisen, innovatiivisuuden ja korkean osaamisen kehittämisen kannalta ohjelman tulee mahdollistaa elinkeinoelämälähtöinen, yritysten kanssa verkottunut soveltava T&K&I-toiminta ja sitä tukevien kehittämisympäristöjen ja -infrastruktuurien kehittäminen. Yliopistojen, korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten valmiuksia kehittää ja hyödyntää yritysyhteistyötä tulee lisätä. Huomiota tulee kiinnittää pitkäjänteiseen yhteistyö- ja kehittämiskulttuurin rakentamiseen etenkin pk-yrityksissä. Alueiden älykäs erikoistuminen on keskeisessä roolissa. Ekosysteemien kehittäminen ja toimijoiden kytkeytyminen ylimaakunnallisiin sekä ylikansallisiin arvoverkkoihin nähdään tärkeäksi. Alueiden älykästä erikoistumista tulee vahvistaa ja lisätä toimintaa kansainvälisissä verkostoissa sekä suorien EU-rahoituslähteiden hyödyntämistä. Rakennerahasto-ohjelman tulee mahdollistaa aikaisempaa paremmin kansainvälinen yhteistyö. 6

7 Saavutettavuus on alueille merkittävä kilpailukykytekijä Saavutettavuus on Itä- ja Pohjois-Suomelle keskeinen haaste. Rakennerahasto-ohjelmalla tulee IP-alueella edistää sekä alueen digitaalista saavutettavuutta että toimivan, turvallisen ja kestävän liikenteen kehittämistä. Eri liikkumismuodot yhdistävää ja rajat ylittävää matka- ja kuljetusketjujen kehittämistä sekä ylimaakunnallista ja alueellista liikennejärjestelmätyötä tulee pystyä edistämään rakennerahasto-ohjelmalla. Vähähiilisiä energialähteitä käyttävien erilaisten kuljetus- ja liikkumismuotojen kehittäminen rakennerahasto-ohjelmalla edistää kestävää liikennejärjestelmää. Pk-yritysten kilpailukykyä ja kasvua edistäviä toimintaympäristöjä pitää pystyä rahoittamaan jatkossakin pk-yritysten saavutettavuuden kehittämiseen ja pk-yritysten investointien lisäämiseen liittyvillä pienimuotoisilla liikenneinfrastruktuurihankkeilla. Digitaalinen saavutettavuus, tehokkaat ja kattavat tietoliikenneyhteydet, ovat liikenteellisen saavutettavuuden ohella Itä- ja Pohjois-Suomen elinvoimaisuuden, kilpailukyvyn, kasvun sekä palveluiden saavutettavuuden perusedellytys. Nopeiden kaapeliyhteyksien ja datapalvelinkeskusten kehittäminen tulee sisältyä tuettavaan toimintaan. Kiinteiden laajakaistaverkkojen rakentaminen ei harvaan asutuilla alueilla ole liiketaloudellisesti kannattavaa toimintaa, joten sitä on välttämätöntä tukea julkisesti. Tämä on tehtävä ensisijaisesti kansallisilla varoilla. Rakennerahasto-ohjelmalla tulee edistää laajakaistayhteyksien rakentamista, jo rakennettujen tietoliikenneverkkojen tehokasta käyttöönottoa, digitaalisten palvelujen kehittämistä sekä digitaalisten palvelujen laajamittaiseen hyödyntämiseen siirtymistä. Eri toimijoiden, niin yritysten kuin kansalaistenkin, osaamisen ja toimintatapojen muutosta on syytä tukea. Toimintaan tarvitaan monirahastoisuutta ja eri rahastoja tulee voida käyttää tarvelähtöisesti, aluekohtaisesti ja joustavasti eri hankkeisiin. Sen lisäksi käytettävissä olevien eri ohjelmien tukien tulee olla tukiehdoiltaan samankaltaisia ja tuettavan toiminnan toisiaan täydentäviä kokonaisuuden tavoitteiden saavuttamiseksi. Työllisyyden edistämisen perustana on vaikuttava alueellinen elinkeinopolitiikka ja osaava työvoima Parasta ja vaikuttavinta työllisyyspolitiikkaa on yritysten kasvua tukeva elinkeinopolitiikka. Hyvään elinkeinopolitiikkaan sisältyy osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen, yritysten kilpailukykyisen toimintaympäristön kehittäminen ja vaikuttava innovaatiopolitiikka. Toimintaympäristö työllisyyden ja osallisuuden osalta on vahvassa muutoksessa. Väestön vanheneminen, pienentyvät ikäluokat ja työllisten määrän aleneminen haastavat erityisesti työvoimavaltaiset alat työvoiman saatavuuden osalta. Alueen sisäiset erot työllisyydessä, koulutustasossa ja terveystilanteessa ovat suuret. Kohtaanto-ongelman ratkaisuun tarvitaan joustavia ja yritysten tarpeet huomioonottavia kehittämistoimenpiteitä. Työpaikkojen ja alueen vetovoimaa tulee parantaa ja työvoiman liikkuvuutta edistää kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi. Työperäisen maahanmuuton edistäminen on tärkeä osa alueen kestävän kasvun tukea. Työllisyysasteen nostaminen ja pyrkimys täystyöllisyyteen edellyttävät nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllisyyden parantamista sekä työmarkkinoiden murrokseen reagointi. Yksilöllisten työllistymispolkujen rakentamiseen ja ennenaikaisen työelämästä poistumisen estämiseen tarvitaan monipuolisia palveluita. ESR+ -rahoituksella tulee olla mahdollisuus palkkatuen, koulutuksen, valmennuksen ja muiden mahdollisten tukimuotojen käyttöön. Nämä tukimuodot ovat keskeisiä välineitä myöskin yritysten osaavan työvoiman saatavuuden turvaamisessa. 7

8 Erityisesti rakennetyöttömyyden ongelmiin tarvitaan alueellisia ratkaisukeinoja. Itä- ja Pohjois-Suomen työvoima on pääosin muuta maata ikääntyneempää, koulutustaso matalampaa, työmarkkinat ovat ohuemmat, yritysten taloudellinen uusiutumiskyky ovat heikommalla tasolla sekä pitkät välimatkat aiheuttavat työllistymisen jäykkyyttä. Nuorten työllisyysasteen parantaminen on tulevaisuuden kannalta tärkeää kaikille alueille. Koulutuksen, liikkuvuuden ja alueen työpaikkojen vetovoimaisuuden ottaminen osaksi käytössä olevia toimenpiteitä olisi tärkeää. Vahvojen alueellisten vetovoimatekijöiden huomioiminen työvoiman saatavuutta edistävissä toimissa tulee olla mahdollista. Alue tarvitsee maahanmuuttajien laajempaa osallistumista alueen työmarkkinoille. Myös työn tekemisen monimuotoisuutta tulee edistää. Työllisyyttä edistävillä rahoituksilla tulee edistää tehokkaasti loppuasiakkaisiin kohdentuvia työllisyyspilotteja ja kokeiluja. Kehittämisessä pitää mahdollistaa aidot uudistavat ja kokeilevat toimet ja tuloksellisuuteen pohjautuva rahoitus. Palveluiden hankinnan osalta painopiste on siirtymässä perinteisestä suoriteperusteisesta tarkastelusta kohti vaikuttavuuden ostamista. Samoin tulee mahdollistaa uusien palveluiden, palveluinnovaatioiden ja teknologian laajempi hyödyntäminen sekä palveluiden saatavuus. Osaamisen uudistaminen ja koulutuksen saatavuus keskeistä alueiden kasvulle Elinkeinoelämän ja yritysten osaamistarpeisiin vastaaminen edellyttää laadukkaan ja työelämäläheisen koulutuksen ja tutkimuksen alueellista vahvistamista. Koulutuspalvelujen laaja-alainen kehittäminen yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa ja koulutuspalvelujen saatavuus ja saavutettavuus luovat pohjaa alueen innovaatiopotentiaalin lisäämiselle ja hyödyntämiselle. Älykkääseen erikoistumiseen pohjautuvaa osaamis- ja liiketoimintaverkostojen syntyä tulee edistää alueen elinkeinoelämän kasvun, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen tukemiseksi. Älykästä erikoistumista tulee tukea esimerkiksi täydennyskoulutuksella ja valmennuksilla. Koulutuksen laadun ja tarjonnan kehittäminen on oleellinen osa osaavan työvoiman saatavuutta alueelle. Koulutuksen tulee ennakoida tulevaisuutta ja luoda innovatiivisia ratkaisuja myös työelämän kehittämistarpeisiin. Koulutuksen ja tutkimuksen integrointi on osa tätä kehitystä. Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten profiloitumista vahvuuksiin sekä strategisiin tulevaisuusvalintoihin tulee tukea. Tutkimuksen ja osaamisen verkostojen vahvistaminen on IP-alueelle tärkeää. Alueen yritysten tulisi entistä vahvemmin muodostaa kumppanuuksia tutkimuskeskittymien kanssa. Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten innovaatiopotentiaalin hyödyntämisessä ESR + rahoituksen tulisi olla entistä joustavampaa. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen tukee alueiden kehittymistä ja ihmisten hyvinvointia Itä- ja Pohjois-Suomeen on muodostunut syventynyt sosiaalinen ja taloudellinen huono-osaisuus ja matala osallisuus. Alueella hyvinvointia haastavat erityisesti korkea nuorisotyöttömyys, kansansairaudet sekä yksinäisyys. Korkea nuorisotyöttömyys lisää toimeentulovaikeuksia ja heikentää nuorten mahdollisuuksia rakentaa omaa elämää. Pitkittyessään työttömyys passivoi ja heikentää sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. Syrjäytymiskehitykseen tulee pystyä puuttumaan riittävän ajoissa ja lähellä kohderyhmää. Osallisuuden lisäämiseksi ohjaus-, neuvonta-, hyvinvointi- sekä kuntoutuspalvelujen saatavuutta tulisi edelleen kehittää ja edistää moniammatillisen työn verkostoja ja tiedonsiirtoa sekä luoda malleja varhaiseen puuttumiseen perhe- ja nuorisotyössä sekä koulutuksessa ja sen nivelvaiheissa. Nuorten syrjäytymiskehityksen huomioiminen on tarpeen toteuttaa laaja-alaisissa verkostoissa hyödyntäen digitaalisuutta ja nuorten omia toiminta- ja elinympäristöjä. Nuorten osallisuus tulee huomioida kaikessa palvelukehittämisessä. Hyvä johtaminen ja yksilöiden huomioiminen palveluissa vähentävät syrjäytymiskehitystä. 8

9 Alueen väestön hyvinvointierojen kaventaminen suhteessa muuhun maahan vaatii toimenpiteitä. Hyvinvointierojen kasvu jo nuorilla vaatii aktiivisia ohjaus- ja neuvontapalveluja kunnilta ja järjestöiltä. Koulutukseen osallistumisen aktivoimiseksi ja työkyvyn ylläpitämiseksi hyvinvoinnin toimenpiteiden tulee olla ennakoivia ja helposti saatavilla. Maahanmuuton edellytyksiä alueelle tulee kehittää huomioimaan maahanmuuttajien kotoutumisen, ammatillisen osaamisen ja osallisuuden näkökulmasta. Alue tarvitsee laajaa ja pitkäjänteistä maahanmuuton edistämistä kuntien, yritysten ja kansalaistoimijoiden, oppilaitosten ja järjestöjen kanssa. Työperäisen maahanmuuton edellytyksiä tulee helpottaa ja kokeilla joustavien koulutus- ja urapalvelujen sekä koulutusrahastojen muotoja. Ohjelmaan esitettävät erityistavoitteet ja toiminnan odotetut vaikutukset Erityistavoitteiden sisältöjä tulee täsmentää valmistelun edetessä. Älykkäämpi Eurooppa TPT:n osalta ohjelmaan esitetään mukaan kaikkia neljää erityistavoitetta. ESR:n osalta tulee jatkossa täsmentää erityistavoitteiden sisältöjä ja pyrkiä yhdistämään sisältöjä erityistavoitteiden määrän rajaamiseksi. Eritystavoitteet TL 1 EAKR Älykkäämpi Eurooppa: Kestävästi kilpailukykyinen Itä- ja Pohjois-Suomi ET 1.1 Tutkimus- ja innovointivalmiuksien ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönoton parantaminen Erityistavoitteen tuloksena on kehitetty elinkeinoelämän ja T&K&I-organisaatioiden välistä yhteistyötä ekosysteemikehittämisessä ja kysyntälähtöisen ja yritysverkottuneen soveltavan tutkimustiedon yhdistämistä elinkeinojen kehittämiseen ja pk-yritysten T&K&I-tarpeisiin. Erityistavoitteen tuloksena alueen innovaatioympäristö kehittyy, alueen elinkeinoelämä uudistuu ja tuottavuus lisääntyy uusien teknologioiden ja ansaintamallien kehittämisen ja käyttöönoton myötä. Älykäs erikoistuminen ja ekosysteemitalouden arvoverkkoihin kytkeytyminen paranee ja kansainvälisyys lisääntyy, vaikuttaen pk-yritystoiminnan kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä T&K&Iorganisaatioiden kansainvälistymiseen. Tutkimusta on kaupallistettu ja on syntynyt uusia tuotteita, palveluita ja liiketoimintaa. Teknologiamurrokseen vastataan alueen elinkeinoalojen tarpeita vastaavien teknologia-alojen kehittämisen ja käyttöönoton myötä. Itä- ja Pohjois-Suomen kyvykkyys vastata yhteiskunnallisiin muutoshaasteisiin paranee. Elinvoima ja aluetalous uudistuvat näkyen elinkeinotoiminnan vahvistumisena, tuottavuuden kasvuna ja pk-yritystoiminnan kestävänä kasvuna. Alueiden kehittämishaasteisiin on löydetty uudenlaisia, vaikuttavia ratkaisuja. Elinkeinotoiminnan kestävyys on lisääntynyt. Itä- ja Pohjois-Suomen luonnonvarojen jalostusarvo on kasvanut. Bio- ja kiertotalouden mahdollisuudet on otettu laajasti käyttöön. Sekä yritysten että julkisen sektorin energiatehokkuus on parantunut. Paikallisiin uusiutuviin luonnonvaroihin pohjautuva TKI-toiminta, innovaatiot ja liiketoiminta ovat lisääntyneet ja monipuolistuneet. Uusiutuvilla materiaaleilla korvataan uusiutumattomia materiaaleja ja alueen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät. Yhdyskuntien ja teollisuuden jätteen määrä on vähentynyt, jätevesikuormitus pienentynyt ja jätteiden sivutuotteet hyödynnetään. Energian tuotanto ja kulutus painottuvat vähähiiliseen energiaan. Pk-yritysten toimintaedellytykset paranevat kestävän liikenteen, toimivan logistiikan ja palveluketjujen kehittymisen myötä. Liikenteen palvelut ovat kehittyneet, matkaketjujen toimivuus on parantunut ja liikkumistarvetta hoidetaan uusilla älykkäillä liikkumisratkaisuilla ja sähköisten palveluiden avulla, liikkumistarvetta ja liikenteen kokonaispäästöjä vähentäen. Matkaketjujen toimivuus edellyttää sujuvia liityntöjä eri liikkumismuotojen ja terminaalien välillä. Digitaalisuus muuttaa liiketoimintaprosesseja. 9

10 ET 1.2 Digitalisaation etujen hyödyntäminen kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon hyväksi Digitaalisuuden ja uusien teknologioiden suunnitelmallinen hyödyntäminen sekä älykkäiden järjestelmien kehittäminen luo yrityksille uusia liiketoiminta- ja ansaintamalleja ja -mahdollisuuksia, vahvistavat yritysten kasvupotentiaalia ja parantavat pientenkin yritysten valmiuksia päästä tuotteineen kansainvälisille markkinoille. Alustatalouden mahdollisuudet on otettu käyttöön. Digitaalisuuden hyödyntäminen ja älykkäiden järjestelmien kehittäminen ja käyttöönotto edellyttävät toimijoilta uutta osaamista ja kouluttautumista. Yksityisten ja julkisten palvelujen saatavuus, käytettävyys ja saavutettavuus paranevat toimijoiden käyttäjälähtöisen ja määrätietoisen palvelujen uudistamisen ja palvelutuotannon kehitystyön sekä hyvien tietoliikenneyhteyksien ansiosta. Uudet tai digitaalisuuden myötä uudistetut toimintamallit sujuvoittavat ja helpottavat kansalaisten arkipäivää, tuoden kustannussäästöjä kaikille osapuolille. ICT-teknologioita ja digitaalisuutta hyödynnetään vaikuttavalla tavalla pk-yrityksissä, digitaalisuutta hyödyntävät liiketoiminta- ja ansaintamallit vaikuttavat yritysten kasvuun. Digitalisaation mahdollisuuksia hyödynnetään julkisen sektorin haasteissa ja palveluiden saavutettavuudessa. Laajakaistayhteydet: Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asutun alueen kiinteä laajakaistainfrastruktuuri on saatu rakennettua alueelle EU:n asettamien tavoitteiden mukaisesti kattavaksi, myös sinne, minne se ei markkinaehtoisesti tulisi rakennetuksi. ET 1.3 Pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn parantaminen Yritykset ovat kasvattaneet liikevaihtoaan, kansainvälistä liikevaihtoa ja aikaansaaneet uusia työpaikkoja myös naisille, tuotekehitykseen ja työpaikkoja erityisesti harvaan asutulle alueella. Vientiä tapahtuu myös EU:n ulkopuolelle. Yritysten kehittämistoimenpiteillä ja investoinneilla on ollut myös merkittäviä välillisiä työpaikkavaikutuksia esim. asiantuntijapalveluiden hankkimisessa, rakennusinvestoinneissa sekä matkailuhankkeissa. Tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittäminen sekä investoinnit ovat vaikuttaneet myös energia- ja materiaalitehokkuuteen sekä yritysten toiminnan tuottavuuteen ja laatuun. Tuotekehityksen myötä hankkeissa on syntynyt uusia patentteja ja muita aineettomia oikeuksia. Yritykset ovat kehittäneet uusia liiketoiminta- ja ansaintamalleja sekä lisänneet uutta arvonluontia. Yritykset ovat hyödyntäneet uutta teknologiaa, digitalisaatiota, innovaatiotoimintaa ja verkottunutta yrityslähtöistä tutkimustoimintaa liiketoiminnan uudistumisessa ja uudessa liiketoiminnassa. Vähähiiliseen talouteen liittyvä liiketoiminta- ja markkinaosaaminen ovat vahvistuneet ja palvelukonseptit (alusta- ja jakamistalous, kiertotalous, vihreä ja sininen biotalous, ruokajärjestelmä, liikenne- ja viisas liikkuminen ja energia) ovat kehittyneet. Julkisen sektorin hankinnat ovat edistäneet yritysten tuotekehitystä, pilotointeja ja demonstraatioita. Julkinen sektori on toiminut yritysten kehittämisalustana. Julkiset investoinnit ovat tukeneet yritysten kasvua ja työllisyyttä. Yritykset ovat saaneet uutta osaavaa kansallista ja kansainvälistä työvoimaa. 10

11 Uusien yritysten määrä on kasvanut kehittyneiden yrityskiihdyttämöiden myötä. Yritysten omistajavaihdokset ovat lisääntyneet ja yritykset ovat löytäneet jatkajia tai yritykset ovat kasvaneet yrityskauppojen myötä. Pk-yritysten toimintaympäristöt ovat kehittyneet vaikuttaen yrityksille tarjottaviin palveluihin ja yritystoiminnan kasvuun. Kasvuun vaikuttavia investointeja on toteutettu. Vetovoiman kehittyminen vaikuttaa myönteisesti alueelle sijoittuviin yrityksiin, investointeihin ja työvoiman saatavuuteen. Alueiden elinkeinorakenteet ovat monipuolistuneet ja muutosjoustavuus on lisääntynyt. Elinkeinoelämää ja yritysten toimintaympäristöä tukevia ja yritysten sijoittumista edistäviä, paikallisesti vaikuttavia liikenneinfrastruktuureja on rahoitettu. Liikenneinfrastruktuurin kehittymisen kautta pk-yritysten saavutettavuus on parantunut ja alueelle on kohdistunut uusia yritysinvestointeja. ET 1.4 Taitojen kehittäminen älykästä erikoistumista, teollisuuden muutosprosessia ja yrittäjyyttä varten Teknologian kehittyminen ja työn murros luovat uusia osaamistarpeita. Osaamisen lisääminen ja taitojen kehittäminen mahdollistavat entistä paremmin innovaatiotoiminnan, liiketoimintakonseptien ja kansainvälisyyden kehittämisen. Osaamisen ja sitä kautta taitojen kehittämisen vaikutuksena syntyy uusia toimintamalleja ja eri osaamisten yhdistämistä, jotka ovat pohjana joustaville, tehokkaasti toimiville ja monialaisille innovaatioekosysteemeille. Eritystavoitteet TL 2 ESR Sosiaalisempi Eurooppa: Työtä ja osaamista hyvinvoiva Itä- ja Pohjois-Suomi ET4.7: Edistetään elinikäistä oppimista, etenkin joustavia jatko- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia kaikille, ottaen huomioon digitaaliset taidot, ennakoidaan muutoksia ja uusia osaamistarpeita työmarkkinoiden tarpeiden pohjalta, helpotetaan uranvaihdoksia ja edistetään ammatillista liikkuvuutta Erityistavoitteella vaikutetaan työvoiman ammatillisen liikkuvuuteen ja elinikäisen oppimisen edellytysten parantamiseen. Erityisesti ikääntyvän työvoiman osalta tarvitaan osaamisen uudistamista työelämän muutosten johdosta. Toimenpiteillä tuetaan samalla alueen yritysten muutoskyvykkyyttä ja kasvun edellytyksiä. Alueellisen työvoimatarpeen ennakointia ja koulutusjärjestelmän toimivuutta parannetaan erityistavoitteen toimenpiteillä. Erityistavoitteella tuetaan myös erilaisia koulutuksen ja työelämän nivelvaiheiden joustavuutta ja ennalta opitun osaamisen tunnistamisen mekanismien kehittymistä. Tuetaan alueen osaamis- ja koulutuspalveluiden kehittymistä alueen työelämän tarpeet huomioiden. ET4.1: Parannetaan kaikkien työnhakijoiden, erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien, ja työelämän ulkopuolella olevien työelämään pääsyä edistämällä itsenäistä ammatinharjoittamista ja yhteisötaloutta Erityistavoitteella tuetaan alueen työllisyyskehitystä kannustamalla oman osaamisen kehittämiseen ja työn eri muotojen yhdistämiseen. Tuetaan erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien palveluiden ja työllistymismahdollisuuksien parantamista. Erityisesti tuetaan alueen yrittäjyyspotentiaalin hyödyntämistä sekä kannustetaan ja tuetaan työmarkkinoitten ulkopuolella olevia työelämään siirtymisessä. Tuetaan yrittäjyyden ja ammatinharjoittamisen eri muotoja. Edistetään yrittäjyyttä ja työn eri muotojen yhdistämistä osana opetusta ja tutkimusta. Kehitetään työllisyystoimien vaikuttavuutta ja työvoima- ja uraohjauksen vaikuttavuuden ja toimintamallien kehittämistä. Tuetaan yritysneuvonnan toimivuutta ja tuloksellisuutta. 11

12 ET4.5: Parannetaan koulutuksen laatua, toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta työmarkkinoiden kannalta, jotta tuetaan avaintaitojen hankkimista, mukaan lukien digitaaliset taidot Edistetään alueen koulutuksen ja työelämän yhteistyötä ja koulutuksen työelämäläheisyyttä. Toimilla edistetään koulutuksen saavutettavuutta ja koulutuksen laadullista ja sisällöllistä kehittämistä tukemaan alueen kestävän kasvun tavoitteita. Tuetaan väestön omaehtoisen oppimisen mahdollisuuksia ja työssä olevien osaamisen päivittämistä. Edistetään koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistymistä tukemaan alueen uudistumiskykyä ja vetovoimaisuutta. Edistetään koulutuksen vetovoimaisuutta osaamisen kehittämiseksi ja syrjäytymisen vähentämiseksi. ET4.4: Edistetään naisten osallistumista työmarkkinoille, työ- ja yksityiselämän tasapainoa, mukaan lukien lastenhoitopalvelut, ja tervettä ja asianmukaista työympäristöä ottaen huomioon terveysriskit, työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien sopeutuminen muutoksiin ja terveenä ikääntyminen Erityistavoitteella tuetaan työhyvinvointia ja työelämän uudistumiskykyä. Toimenpiteillä edistetään työn ja verkostojen johtamista sekä vahvistetaan työelämän muutostilanteiden hallintaa. Tuetaan työurien pidentämistä ja erilaisuuden huomioimista työelämässä erityisesti osatyökykyisten työllisyyden edistämiseksi. Tuetaan naisten osallistumista työmarkkinoille ja segregaation purkuun tähtääviä toimia. Edistetään yritysten muutostilanteiden hallintaa mm. omistajavaihdostilanteissa ja kasvun- ja kansainvälistymisen tilanteissa. Edistetään työn vetovoimaisuutta alueen kestävän kasvun turvaamiseksi. ET4.2 Nykyaikaistetaan työmarkkinalaitoksia ja työvoimapalveluja, jotta voidaan arvioida ja ennakoida osaamistarpeita ja varmistaa, että työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista työmarkkinoilla ja työvoiman siirtymistä ja liikkuvuutta helpotetaan ja tuetaan oikea-aikaisesti ja tapauskohtaisesti Uudistetaan ja kehitetään työmarkkinoiden toimintaa ja työvoima- ja urapalveluiden toimivuutta. Edistetään työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa työllisyyden edistämiseksi. Vahvistetaan koulutuksen ja työelämän ennakointikykyä koulutuksen laadun ja työvoiman osaamisen varmistamiseksi. Edistetään työn ja työvoiman liikkuvuutta työvoiman kohtaannon parantamiseksi. ET 4.8 Tuetaan aktiivista osallistamista yhtäläisten mahdollisuuksien ja aktiivisen osallistumisen edistämiseksi ja parannetaan työllistettävyyttä Nuorten, erityisesti miesten, ja työikäisten syrjäytyminen vähenee sekä työ- ja toimintakyky vahvistuu. Aktiivinen osallistuminen lisääntyy. Osatyökykyisten ja muiden erityisryhmien kiinnittyminen työelämään paranee. Myös maahanmuuttajien yhteiskuntaan ja työelämään kiinnittyminen paranee. ET 4.10 Parannetaan korkealaatuisten, kestävien ja kohtuuhintaisten palvelujen yhdenvertaista ja oikea-aikaista saatavuutta; nykyaikaistetaan sosiaalisen suojelun järjestelmiä, mukaan lukien mahdollisuus sosiaaliseen suojeluun; parannetaan terveydenhuoltojärjestelmien ja pitkäaikaishoidon palvelujen saatavuutta Hyvinvointierot pienenevät ja koettu hyvinvointi paranee aktiivisen osallistumisen ja palvelujen saatavuuden parantuessa myös harvaan asutuilla seuduilla. Palveluja parannetaan erityisesti etäyhteyksiä, digitaalisuutta ja uudenlaisia toimintamalleja hyödyntäen. Monialainen ja -ammatillinen yhteistyö palvelujen kehittämisessä esimerkiksi kolmannen sektorin kanssa lisääntyy. Kokemusasiantuntijuutta ja vertaistukea hyödynnetään muiden palvelujen rinnalla. 12

13 ET 4.11 Edistetään köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien yhteiskuntaan integroitumista, mukaan lukien vähävaraisimmat ja lapset Sosiaalinen osallisuus ja yhteisöllisyys vahvistuvat mm. kehittämällä asukas- ja yhteisölähtöisä toimintatapoja. Eri väestöryhmien väliset suhteet paranevat yhteisten toimintojen ja osallistumisen kautta. Väestöryhmien välinen kanssakäyminen ja yhteiskunnan toimintaan osallistuminen lisäävät turvallisuutta ja ennaltaehkäisevät syrjäytymisestä aiheutuvia riskejä yhteiskunnalle ja henkilöille. Indikaattorit Ohjelman indikaattoreita on luonnosteltu taulukkoon käytössä olevan, muuttuvan aineiston pohjalta. Indikaattoreita tulee työstää, kun ohjelman sisältörakenne ja EU-tasoiset indikaattorit varmistuvat. EU-komission esittämiä indikaattoreita on tarpeen täydentää räätälöidyillä indikaattoreilla. Valtakunnallinen toiminta tulee uudistaa alueiden tarpeisiin perustuvaksi, maakuntien omaehtoiseksi ylimaakunnalliseksi yhteistyöksi. Ylimaakunnallisten kehittämistoimien tulee perustua arvioon siitä, että ongelma voidaan parhaiten hoitaa maakuntien rajat ylittävällä toiminnalla. Toiminnan tulee perustua alueiden valitsemiin kehittämishaasteisiin, ja sen tulee antaa mahdollisuuksia reagoida joustavasti muuttuviin tarpeisiin. Ylimaakunnallisen yhteistyön pohjana toimivat maakuntaohjelmat ja mm. alueiden älykkään erikoistumisen strategiat. Komission maaraportissa esiin nostama Itä- ja Pohjois-Suomen elinkeinojen muutosprosesseja käsittelevän komission pilottihankkeen (ELMO-pilotti) toimeenpanolla edistetään ylimaakunnallista yhteistyötä jo kuluvan ohjelmakauden aikana, tavoitteena vahvistaa elinkeinojen uusiutumiskykyä ja edistää yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Toimintamallin pitää tarjota välineitä tarttua nopeasti ja joustavasti ohjelmakauden aikana esiin nouseviin muuttuviin ilmiöihin. Toimintamallin lähtökohtia: Alueiden valitsemiin tarpeisiin pohjautuva sisältölähtöinen valmistelu Rahoitus kohdennetaan maakunnissa tarkoituksenmukaisesti tarpeiden ja ratkaisujen mukaan Toimintamallin on oltava joustava ja sen tulee reagoida muuttuviin tarpeisiin ja nouseviin ilmiöihin Koordinaatio hoidetaan maakuntien välisenä yhteistyönä. Koordinaatiossa ja seurannassa hyödynnetään digitaalisia järjestelmiä Ei etukäteen hallinnonalakohtaisia korvamerkkauksia Ylimaakunnallisia kehittämistarpeita on temaattisissa kokonaisuuksissa ja alueiden älykkään erikoistumisen valintojen ekosysteemipohjaisessa kehittämisessä, huomioiden toimijoiden verkottaminen ja eri alueiden osaamisalueiden yhteistyö sekä kansainvälinen ulottuvuus. Temaattisiin kokonaisuuksiin tulisi yhdistää rakennerahastojen ohella myös muita rahoituslähteitä (kansallinen rahoitus: erityisesti Business Finland, Finnvera, OKM) ja kansainväliset toimet. Kansainvälinen yhteistyö tuo lisäarvoa erityisesti EU-tasoisessa ekosysteemikehittämisessä. Kaupunki-instrumentin toimet ovat osa ylimaakunnallista ja valtakunnallista kehittämistä. 13

14 Ylimaakunnallisten tarpeiden yhteensovittamista valtioneuvoston ja maakuntien välillä tulee tehdä pysyvän vuorovaikutuskäytännön (aluekehityskeskustelut) kautta. Ylimaakunnallisten tarpeiden yhteensovittamista maakunnissa tehdään lisäksi maakuntien ja valtion aluehallinnon kesken. Kuluvan kauden ESR:n kansainvälisyystoimet on koettu jäykäksi ja ylhäältä ohjatuksi toimintamalliksi. Kyseistä toimintamallia ei koeta toimivaksi ja sitä ei sellaisenaan nähdä tarpeelliseksi jatkaa. Esitetyssä toimintamallissa verrattuna nykyisiin ns. valtakunnallisiin teemoihin erona on se, että ohjelmassa ei olisi korvamerkittyä rahoitusosuutta mihinkään teemaan, vaan alueet itse määrittelevät teemat ja sopivat toteutustavoista. Tämä edistää alueen motivaatiota osallistua valittuun teemaan, toisin kuin ylhäältä annetussa toimintatavassa. Toteutustavoista saataisiin myös joustavampia. Maakuntien rajat ylittävien teemojen ja hankkeiden osalta on kaksi erilaista lähestymistapaa: ylimaakunnalliset teemat ja niihin liittyvät haut tai pelkästään ylimaakunnalliset hankkeet. Ensin mainitussa voi olla sekä puhtaasti maakunnallisia että ylimaakunnallisia hankkeita. Ylimaakunnallisissa teemoissa alueet sopivat keskenään teemasta ja toteuttamistavasta. Maakunnat voisivat määritellä arvion siitä rahamäärästä, jonka ne aikovat käyttää kyseisen teeman rahoittamiseen tietyn ajan kuluessa. Hakemusten käsittely tapahtuisi yhteistyössä, jotta kaikille selviäisi kokonaisuus ao. teeman suhteen. Varsinaiset hankepäätökset ja muut hallinnolliset toimenpiteet tehtäisiin alueilla tulevan ohjelmakauden hallinnointijärjestelmän mukaisesti. Mahdolliseksi tulee myös toteuttamismalli, jossa osa rahoituksesta ei kohdistu nykyisen kaltaisiin hankkeisiin, vaan rahoittaja/hallinnoija ostaisi kilpailutuksen kautta ennalta määritellylle kohderyhmälle esim. koulutusta. Tämä sopisi erityisen hyvin ESR-rahoitukseen, esimerkiksi yritysten osaamisen kehittämiseen. Alueet sopivat keskenään siitä, kuka kilpailuttaa sovitun sisältöiset koulutuskokonaisuudet keskitetysti. Puitesopimukset ovat kaikkien käytössä omia toimenpiteitä varten. Toisena mallina on järjestää hakukierroksia, jotka kohdistuvat pelkästään ylimaakunnallisiin hankkeisiin. Tällöin hankkeiden toteuttajat etsivät kumppaninsa. Alueet määrittelevät osallistumisensa hankkeen rahoitukseen kukin itsenäisesti. Jokin yhteisesti sovittava alue vastaa kunkin hankkeen hallinnoinnista. Jotta prosessit olisivat mahdollisimman sujuvia, varojen siirtäminen projektikohtaisesti pitäisi tehdä nykyistä helpommiksi. Itämeristrategian ja arktisuuden huomiointi rakennerahasto-ohjelmassa Itä- ja Pohjois-Suomen roolia EU:n Itämeren makroaluestrategiassa tulisi vahvistaa osana strategian päivittämistä. Itämeristrategian merkitys alueelle on jäänyt heikoksi, vaikka EUSBSR:n tulisi edustaa koko Itämeren makroaluetta. Merkittävä osa EU:n Itämeren makroaluestrategian alueesta on Euroopan arktista aluetta, jonka muodostavat Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisimmat harvaan asutut alueet. Arktisen alueen merkitys EU:lle on viime vuosina merkittävästi kasvanut, mistä on osoituksena EU:n vahvistunut Arktinen politiikka. Arktisen alueen kestävä kehittäminen tukee Euroopan taloutta vahvistamalla geopoliittisesti 14

15 muuttuvan alueen elinvoimaa ja mahdollistamalla Euroopan unionin tavoitteleman kriittisten mineraalien omavaraisuusasteen saavuttamisen. Alueella on suurta kehityspotentiaalia ja kasvava merkitys koko EU:n sosiaaliselle ja taloudelliselle kehitykselle. Itämeristrategian tulee tunnistaa muuttuvat globaalit olosuhteet. Arktisten alueiden sisällyttäminen Itämeren makroaluestrategiaan on linjassa EU:n arktisen sitoumuksen puitteiden kanssa. Itä- ja Pohjois-Suomi tarjoaa keskeisen yhteyden Itämeren ja arktisen alueen välille. Makroaluestrategialla voidaan edistää kansainvälistä yhteistyötä mm. älykkään erikoistumisen ja temaattisten kokonaisuuksien osalta. Rahastojen yhteensovitus Rahastojen välisessä yhteensovituksessa on huomioitava erityisesti rakennerahastojen, CAP27-suunnitelmaan ja EMKR-varoihin sisältyvien toimenpiteiden yhteensovitus. Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR) sekä CAP27-suunnitelma täydentävät toisiaan. Rakennerahasto ja EMKR varoin voidaan tukea koko IP-aluetta. CAP27-suunnitelman kehittämisvarat on tarkoitettu maaseudun kehittämiseen kaupunkialueiden ulkopuolelle. Maantieteellisesti CAP27-suunnitelman kehittämisvarat painottuvat maaseutuluokituksessa ns. harvaan asutulle alueelle ja ydinmaaseutualueelle taajamien ulkopuolelle. Rahastojen yhteen sovitettavia teemoja ovat ainakin yritysten kehittäminen, osaaminen, ympäristötoimet ja infrastruktuurirakentaminen sekä digitalisaation huomioiminen. Ohjelmien valmistelun edetessä tulee tarkentaa erityisesti laajakaistarakentamiseen, bio- ja kiertotalouteen, matkailuun, elintarviketeollisuuteen, kalaan perustuvaan yritystoimintaan, maaseudun yritystoiminnan kehittämiseen sekä paikallislähtöiseen kehittämiseen liittyvää yhteensovitusta. Laajakaistarakentamisen osalta esitetään, että se sisältyy sekä rakennerahasto-ohjelmaan että CAP27 suunnitelmaan. Rahastojen kesken pyritään täydentävyyteen, mikä ei kuitenkaan tarkoita poissulkevia rajauksia työnjaossa. Yhteensovitus tehdään alueellisella tasolla, keskeisenä yhteensovittamisen välineenä maakuntaohjelmat ja niiden toimeenpanosuunnitelmat. Asiakasrajapinnassa tehtävä yhteensovitus on keskeisessä roolissa. 15