Testausprosessin vaatimukset. 2. Testausprosessi (Artikkelit) Vesiputousmallin ongelmia. V-mallin neljä osavaihetta. Testausprosessimalli V-malli

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Testausprosessin vaatimukset. 2. Testausprosessi (Artikkelit) Vesiputousmallin ongelmia. V-mallin neljä osavaihetta. Testausprosessimalli V-malli"

Transkriptio

1 2. ausprosessi (Artikkelit) Nykyisin useimpien prosessimallien lähtökohta on, että testaus on oleellinen osa ohjelmistotuotantoprosessia. Itse asiassa huolellinen testaus vie helposti 50% tai enemmän käytettävistä resursseista. Vain äärimmäisen harvoin laadukas ohjelmisto voidaan toteuttaa ilman systemaattista testausta. Johtopäätös: testaus on tarvitsee oman hallittavan systemaattisen prosessin. ausprosessin vaatimukset aus on systemaattinen ohjelmistotuotantoprosessin osavaihe. Siihen tarvitaan testaussuunnitelma, jotta tiedetään, mitä testataan, milloin testataan ja kuka testaa. mittaamista, jolla seurataan prosessin etenemistä, seurantaa, jotta tiedetään, miten hyvin projektissa on kyetty seuraamaan testaussuunnitelmaa ja hallintaa, jotta testiryhmä voi keskittyä testaamiseen. 1 2 Perinteinen testausprosessimalli (vesiputousmalli) Perinteinen malli pitää testausta yhtenä vesiputousmallin osavaiheena: määrittely: ohjelman vaatimusten selvitys, suunnittelu: arkkitehtuurin ja yksityiskohtien suunnittelu, toteutus ja yksikkötestaus: suunnitelmien toteuttaminen ja toteutuksen verifiointi. (järjestelmä)testaus: toteutuksen validointi. Mallia käytetään erityisesti pienissä projekteissa. Vesiputousmallin ongelmia iprosessi on viimeinen osavaihe, joten projektin myöhästyessä karsitaan keskimääräisesti eniten testauksesta. Karsittu testaus vaikuttaa ohjelmiston laatuun. Kaikkia ominaisuuksia ei saada testattua riittävällä tarkkuudella. auksessa havaitut virheet saattavat olla seurausta suunnitteluvirheistä tai vaatimusmäärittelyn puutteista. Tällaisten virheiden korjaus on kallista ja vie paljon aikaa. Kaikkia löydettyjä virheitä ei ehkä voida korjata. 3 4 ausprosessimalli V-malli V-mallissa testaus ei ole enää erillinen työvaihe, vaan se on integroitu kaikkiin prosessin osavaiheisiin. Jokaisen ohjelmistotuotantoprosessin työvaiheen yhteydessä suunnitellaan testipaketti, jolla analysoidaan seuraavasti: käyttäjävaatimukset hyväksymistestauksessa, järjestelmävaatimukset järjestelmätestauksessa, arkkitehtuurisuunnitelma integrointitestauksessa, moduulisuunnitelma yksikkötestauksessa. V-mallin neljä osavaihetta V-malli määrittelee samalla testauksen neljä osavaihetta: Yksikkötestauksessa testataan pienimmät jakamattomat ohjelman yksiköt. Oliopohjaisessa testauksessa nämä voivat olla olioita, mutta usein ne ovat olioryppäitä. Integrointitestauksessa testataan, että yksikkötestauksen jakamattomat yksiköt toimivat yhteistyössä. aus on pääosin rajapintojen testausta, sillä yksiköiden toiminnallisuus on pääosin testattu yksikkötestauksessa. 5 6 #" $

2 V-mallin neljä osavaihetta II Integrointitestauksen päätyttyä ohjelmisto on verifioitu. Siinä ei ole ilmeisiä syntaksivirheitä. Tämän jälkeen on kaksi validointivaihetta: Järjestelmätestauksessa ohjelmisto testataan osana koko järjestelmää. Kaikki vaadittavat sisäiset ja ulkoiset ohjelmisto- ja laitteistokomponentit ovat mukana järjestelmässä. Hyväksymistestauksessa asiakkaan edustajat tarkastavat, että järjestelmä vastaa sille asetettuja vaatimuksia. aus tehdään ensin valvotusti alfa-testauksena ja sen jälkeen valvomatta betatestauksena. 7 V-mallin ratkaisut vesiputousmallin ongelmiin iprosessi on mukana prosessin alusta alkaen, joten projektin myöhästyessä siitä ei voida karsia sen enempää kuin muista prosessin osavaiheista. Laatu varmistetaan sekä valmistelemalla testaus että tarkastamalla ensin kunkin testipaketin vaatima osavaihe. Tarkastuksilla karsitaan suurin osa vaatimusmäärittelyn ja suunnittelun virheistä, joten virheet eivät kasaudu toteutukseen. Vaikeimmat validointiin liittyvät virheet saadaan karsittua minimiin tarkastuksilla. 8 Tuotosten tarkastus Tuotosten tarkastukselle on kolme tyyppiä: 1. Sisäinen tarkastus. Varmistetaan, että tuotos on tehty sovittujen standardien mukaan ja että se on sisäisesti yhtenäinen, täsmällinen ja täydellinen. 2. Ulkoinen tarkastus taaksepäin. Varmistetaan, että tuotos täyttää edellisessä osavaiheessa sille asetetut ehdot. 3. Ulkoinen tarkastus eteenpäin. Varmistetaan, että tuotos tarjoaa riittävästi rakennetta seuraavan osavaiheen aloittamiseksi. V-mallin kaaviokuva N L C & ) & B ; ;, + *, B +,, B +,, %, B, + *, %,,, %,,, , <,,,,, ,, + 5 7,, ^ FG HJI9K9II9L MON P9HEN HJI QKEI9N LRES9TJKUN QKEI9N SEP9IWV6SULXEK 89&,, /.<(5 &(') *(+ *(-.&(? ;(; <(<(1(1 /,*(A /, *(-.>; <(' /? =>3(:(< <(-/? <(<(1(1 /, *(-.>; YEZ[ \(Z] _] D9C &(5 C(.>/+ *(+ /, &(') *(+ *(-.& *(+ /, 01 *(2(' 3(/1 /, *(+ /, 465 /5 *(+ /, 893(3(: ;(<(+ D9C &(5 C(.>/+ *(+ ;(<(+ &(') *(+ *(-.& *(+ ;(< 01 *(2(' 3(/1 /, *(+,;(<(+ 4E5 /5 *(+ ;(<( Yleinen testauksen osavaiheprosessi Analyysi: Mitä testataan? Jokaisen osavaiheen testausprosessi on varsin samanlainen. Prosessissa on neljä askelta: 1. Analyysi: mitä testataan? 2. Suunnittelu: miten testataan? 3. Ajoitus: koska testataan? 4. Suoritus ja evaluointi: mitä tapahtui? Tavoitteena on osoittaa, että järjestelmä toteuttaa sille asetetut vaatimukset ja järjestelmä toimii riittävän oikein. 11 Analyysissa selvitetetään tavoite: mihin tässä testivaiheessa pyritään, lähestymistapa: minkä tyyppistä testausta tehdään resurssit ja rajoitteet: mitä on käytettävissä, aikataulu: milloin testaus toteutetaan, testattavat kohteet: mitä tarkalleen testataan, testattavat ominaisuudet: mihin keskitytään, seuraavien vaiheiden tehtävät: miten toimitaan ja riskit: mikä voi mennä pieleen. Tuloksena saadaan testaussuunnitelma. 12 #"

3 Suunnittelu: miten testataan? ien suunnittelu II aussuunnitelma määrittelee yleiset testauksen suuntaviivat ja vaatimukset. Suunnittelussa suuntaviivat ja vaatimukset jalostetaan testipaketeiksi, testitapauksiksi ja testiskripteiksi. Työvaiheen tuloksena saadaan joukko testisuunnitelmia (test design specification): Yleensä jokaista testipakettia kohti on testisuunnitelma. Siinä kuvataan testipaketilla testattavat ominaisuudet, testien tunnistus ja testien hyväksymis- ja hylkäämiskriteerit. 13 Dokumenttilista jatkuu: jokaista testisuunnitelmaa (eli testipakettia) kohti joukko testitapausten kuvauksia (test case specification): testin kohde, syötteet, tulosteet, ympäristövaatimukset, erityisvaatimukset, riippuvuudet muihin testeihin jokaista testisuunnitelmaa kohti joukko testiskriptien kuvauksia (test procedure specification): miten testit suoritetaan, skriptikielen kuvaus. Skriptikieli on erityinen ohjelmointikieli, jonka avulla kirjoitetaan testit suorittava testiajuri. 14 Ajoitus: koska testataan? Suoritus ja evaluointi: mitä tapahtui? ipaketeilla, pakettien testitapauksilla ja testiskripteillä voi olla keskinäisiä riippuvuuksia. Kun paketit on suunniteltu, nämä riippuvuudet voidaan selvittää ja päättää sen perusteella testitapausten suoritusjärjestys. Meillä voi esimerkiksi olla testitapaus, joka epäonnistuessaan tekee muiden testitapausten suorituksen tarpeettomaksi. Tällöin luonnollisesti testitapauksen suoritus ajoitetaan ensimmäiseksi. 15 Suorituksessa skriptikielillä kirjoitetut testiajurit ajetaan. Kukin testiajuri ottaa vastaan testitapauksen syötteet, muokkaa syötteet ohjelman vaatimaan muotoon, suorittaa testin, vastaanottaa tulokset ja tulkitsee tulokset haluttuun muotoon. iajuri lähettää tulkitut tulokset oraakkelille, joka päättää, menikö testi läpi. 16 ien evaluointi: oraakkeli Oraakkeli tarkistaa automaattisesti jokaisen testin kohdalla, täyttikö se suunnittelussa päätetyt hyväksymiskriteerit. Sen siis tulee tietää, mitä testitapauksen pitäisi palauttaa. Aina oikeaa tulosta ei tiedetä etukäteen. Tällöin oraakkelin pitäisi päätellä oikea tulos. Oikean tuloksen päättely on usein vaikeaa, jopa mahdotonta. Kaikille testitapauksille ei yksinkertaisesti löydy oraakkelia. 17 ien suorituksen ja arvioinnin dokumentit Työvaiheesta saatavat dokumentit ovat: testiloki (test log): sisältää kronologisen kuvauksen testin etenemisestä. Jokaisesta suoritetusta testistä tulee tulla automaattinen loki. vikaraportti (test incident report / bug report) niistä testeistä, jotka eivät menneet läpi. Se sisältää viitteen vastaavaan testilokiin, oraakkelin mukaan odotetun tuloksen ja saadun tuloksen. ien suoritus ja arviointi on automaattista. Kerran ajetut testit on voitava suorittaa uudestaan ilman manuaalisia toimintoja. 18 #" `

4 Vielä muutama testausdokumentti IEEE Standard for Software Documentation Edellä esitellyt dokumentit ovat IEEE:n standardin mukaiset (kaaviokuva on seuraavilla kalvoilla). Standardi määrittelee lisäksi kaksi muuta dokumenttia: itapausten toimitusdokumentti (test item transmittal document): dokumentti sisältää tiedot (fyysisistä) testitapauksista ja niiden toimittamista testauspaikalle. ien yhteenvetoraportti (test summary report): dokumentti kokoaa yhteen testauksen tulokset. 19 Design Project Doc Case Plan Design Item Doc Proc Design Item Item Transmittal 20 IEEE Standard for Software Documentation II auksen vastuu Log Proc Incident Execution Item Transmittal Log Incident auksen vastuu voi vaihdella työvaiheen ja organisaation mukaan. Yleisimmät vaihtoehdot ovat seuraavat: aus on koodaajien vastuulla. Kukin testaa oman koodinsa. Tätä käytetään yksikkötestauksessa, mutta ei juuri sen jälkeen. Koodaaja sokeutuu helposti omille virheilleen. Vaihtoehto sopii yksikkötestaukseen, sillä yksikkötestauksessa testattavat osat ovat pieniä ja kohtuullisen helposti hallittavia. Lisäksi yksikkötestauksen teoria on varsin kattava. Summary auksen vastuu II aus on projektiryhmän jäsenten tehtävä. Kukaan ei omista koodia, vaan kaikki testaavat toistensa osia ristiin. Tätä käytetään muun muassa ketterissä prosessimalleissa. Vaihtoehto toimii hyvin, jos resursseja on riittävästi. Valitettavan usein kuitenkin testaukseen tarkoitetut resurssit jäävät suunnitteluun ja toteutukseen. aus on ulkopuolisen testausryhmän vastuulla. Tämä on paras vaihtoehto, sillä se karsii koodaajan osuuden testauksesta. Vaihtoehto toimii erittäin hyvin, mutta se on myös kallein. Sitä käytetään erityisesti järjestelmätestauksessa. 23 ausryhmä Ulkopuoliseen testausryhmään kuuluu: ausryhmän päällikkö, joka vastaa tehtäviltään pitkälti projektipäällikköä. aajat, jotka eivät ole vain hyviä ja koodaajia. Hyvä testaaja osaa rikkoa, löytää virheitä. Kaikista ei ole tähän. Päätestaaja, joka tuntee testiympäristön ja testattavan sovellusalueen. Päätestaaja toimii sekä testaajana että teknisenä tukena. Mielellään loppukäyttäjien edustaja, sihteeri, laitteistoasiantuntija, ym. Yleensä valitettavasti ei. 24 #" a

5 ausprosessin hallinta ausprosessin hallinta on pitkälti samanlaista kuin koko ohjelmistoprosessin hallinta, mutta yhdellä oleellisella erolla: austa ei voi tehdä, jos ei ole testattavaa. Näin ollen testausprosessin aikataulutus ja hallinta riippuu testattavan ohjelmiston prosessin hallinnasta. V-mallin käyttö auttaa hiukan, mutta siitä huolimatta testausprosessi on astetta dynaamisempi kuin koko ohjelmistoprosessi. 25 Käytännön neuvoja hallintaan Koska testausprosessin hallinta muistuttaa yleistä prosessinhallintaa, niin se on jo tullut tutuksi ohjelmistotuotantokurssilla. Samojen asioiden toistamisen sijaan esittelen tässä muutamia käytännön neuvoja, jotka helpottavat testausprosessin hallintaa. Neuvot perustuvat erinomaiseen kirjaan: C. Kaner, J. Bach, B. Pettichord. Lessons learned in software testing. A context-driven approach. ISBN auksen suhde projektinhallintaan aus on palvelua aajat tarjoavat palveluita projektille: Virheiden etsintä. Virheiden raportointi. Vaatimusten validointi. aus ei ole ohjausta. aajien tehtävä ei ole ohjata tai neuvoa ohjelmistoprojektia kohti parempia työmenetelmiä. Kun ohjaus ja palvelu erotetaan toisistaan, testaajien on helpompaa käyttää osaamistaan ydintehtävään: haluttuun testaukseen. auksen suhde projektinhallintaan II ausprosessi on oma prosessi. aus on itsenäisempi työvaihe kuin muut prosessin osavaiheet. Siitä seuraa, että testausprosessin hallinta on itsenäisempää kuin esimerkiksi suunnitteluprosessin hallinta. Jokaisella projektilla on projektipäällikkö, joka vastaa projektin aikataulusta ja hallinnasta. Projektipäälliköllä on ylin vastuu myös testausprosessista, mutta testiryhmän päälliköllä pitää olla lopullinen päätösvalta päättää testauksen aikataulusta ja suoritusjärjestyksestä auksen aikataulu aukselle on varattava tarpeeksi aikaa Tunnetusti vaatimukset muuttuvat projektin aikana. Vaatimusten muutokset heijastuvat eniten testaukseen, sillä testauksen tehtävänä on validoida vaatimukset. Jos testauksen aikataulu on tiukka, muuttuneiden vaatimusten validoinnille ei riitä tarpeeksi resursseja. Tuloksena on tuote, jonka laatua ei ole tarkastettu tarpeellisella tarkkuudella. aajat projektissa aajien pitää olla mukana koko projektin elinkaaren ajan. Koska testaus ei ole pelkkää testitapausten suorittamista, testaajien rooli ei ole pelkkää testausta. aajia tarvitaan koko elinkaaren ajan mm. suunnittelemaan testitapauksia, osallistumaan tarkastuksiin, tuomaan esille vaikeasti testattavia piirteitä vaatimuksista ja auttamaan koodaajia kirjoittamaan testattavaa koodia #" b

6 Savutestit Savutestejä (smoke tests) tulee käyttää ennen varsinaista testausta. Savutesti on testipaketti, jolla tarkistetaan testattavan osan perustoiminta. Jos savutesti ei mene läpi, testausta on turha jatkaa, sillä testattava osa ei ole riittävän stabiili. Savutestaus sopii erityisesti lyhyen syklin prosessimalleihin. Tällöin uutta versiota testattaessa edellisten syklien testeistä voidaan valita osajoukko, jonka pitää mennä läpi. Tätä sanotaan regressiotestaukseksi. aus projektissa aus adaptoituu projektiin eikä päinvastoin Vaikka testaus on tärkeää, se on kuitenkin vain yksi osa koko prosessia. Jos testiryhmän käyttävä testausprosessi ei sovi projektin käyttämään ohjelmistoprosessiin, testausprosessia pitää muuttaa. Jos projektiryhmän käyttävät suunnittelu- ja toteutustavat eivät ole testattavissa testausprosessin mukaisin keinoin, testausprosessia pitää muuttaa. aus on palvelua ja yhteistyötä, ei ohjausta Paritestaus Paritestausta kannattaa yrittää. Paritestauksessa kaksi testaajaa työskentelee yhdessä samojen testitapausten parissa. Samoin kuin pariohjelmointi, paritestaus saattaa olla tehokkaampaa kuin kahden testaajan työskentely yksin. Paritestauksessa molemmat ideoivat testejä ja keskustelevat niistä. Näin testien kattavuudesta tulee luultavasti parempi kuin yksin testattaessa. Paritestaus auttaa myös motivaatioon. Yksin testeistä vastaaminen voi olla erittäin raskasta. Käytännön neuvoja testausryhmän hallintaan Seuraavassa testausryhmä tarkoittaa projektiryhmästä erillistä ryhmää testaajia, joka toimii vuodesta toiseen yhdessä useassa projektissa. Motivoitunut testausryhmä on testauksen tärkein resurssi. Automaatio, testaustyökalut, hienot testausprosessit ja hallintamenetelmät eivät ole minkään arvoisia, jos testausryhmällä on motivaatio-ongelmia Lopuksi: Jos... Niin... Jos luovuus ei mielestäsi kuulu testaukseen; Jos pyrit tarkkaan rajattuun testausprosessiin; Jos standardoit työt sellaisiksi, että jokainen voi tehdä jokaisen tehtävät samoilla työtavoilla; Jos etäännytät työntekijäsi heidän työnsä tuloksista etkä anna heidän vaikuttaa korjaukseen; Jos kerrot työntekijöillesi, että heidän työnään on raportoida virheistä eikä keskustella niistä projektiryhmän jäsenten ja sidosryhmien kanssa; Jos et ota huomioon testausryhmän jäsenten persoonallisuuksia, toiveita ja jännitteitä; 35 Älä odota heidän antavan kaikkeaan edes silloin, kun projektin onnistuminen riippuu siitä; Älä odota heidän kehittävän testausprosessia; Alä odota heitä vapaaehtoisesti ylitöihin; Älä odota heidän suunnittelevan nerokkaita vaikeita kriittisiä virheitä löytäviä testejä; Älä odota heidän yrittävän parhaansa mukaan selittää löydettyjä virheitä projektiryhmälle; Äläkä varsinkaan odota heidän olevan lojaaleja. If you declare there shall be no heroes in your company, you won t get any. 36 #" c

Harjoitustyön testaus. Juha Taina

Harjoitustyön testaus. Juha Taina Harjoitustyön testaus Juha Taina 1. Johdanto Ohjelman teko on muutakin kuin koodausta. Oleellinen osa on selvittää, että ohjelma toimii oikein. Tätä sanotaan ohjelman validoinniksi. Eräs keino validoida

Lisätiedot

Verifioinnin ja validoinnin ero. 7. Verifiointi ja validointi. Verifiointi- ja validointitekniikat. Verifiointi- ja validointitekniikat II

Verifioinnin ja validoinnin ero. 7. Verifiointi ja validointi. Verifiointi- ja validointitekniikat. Verifiointi- ja validointitekniikat II 7. Verifiointi ja validointi Verifiointi ja validointi (V&V) on ohjelmistotuotannon työvaihe, missä varmistetaan, että ohjelmisto täyttää sille asetetut implisiittiset ja eksplisiittiset vaatimukset ja

Lisätiedot

Testaaminen ohjelmiston kehitysprosessin aikana

Testaaminen ohjelmiston kehitysprosessin aikana Testaaminen ohjelmiston kehitysprosessin aikana 04.02.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Sisällys 1. Johdanto 2. Yksikkö- ja integrointitestaus 3. Järjestelmätestaus 4. Hyväksymistestaus http://cs.joensuu.fi/tsoft/

Lisätiedot

Tapahtuipa Testaajalle...

Tapahtuipa Testaajalle... Tapahtuipa Testaajalle... - eli testaus tosielämässä 09.10.2007 Juhani Snellman Qentinel Oy 2007 Agenda Minä ja mistä tulen Testauksen konteksti Tapauksia tosielämästä ja työkaluja 2 Minä Juhani Snellman

Lisätiedot

Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia. Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure

Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia. Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure 2 Mitä on regressiotestaus ja miksi sitä tehdään? Kun ohjelmistoon tehdään muutoksia kehityksen tai ylläpidon

Lisätiedot

CT60A4150 OHJELMISTOTESTAUKSEN PERUSTEET. Jussi Kasurinen (etu.suku@lut.fi) Kevät 2016

CT60A4150 OHJELMISTOTESTAUKSEN PERUSTEET. Jussi Kasurinen (etu.suku@lut.fi) Kevät 2016 CT60A4150 OHJELMISTOTESTAUKSEN PERUSTEET Jussi Kasurinen (etu.suku@lut.fi) Kevät 2016 VIIME KERRALLA MENETELMIÄ Musta laatikko Valkea laatikko Harmaa laatikko Regressio Automaatio Rasitus (kuormitus)

Lisätiedot

Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti

Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu TESTIRAPORTTI LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 1.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 13.2.2001 Tekijä:

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen. Luento 11, 7.12.

Ohjelmistojen mallintaminen. Luento 11, 7.12. Ohjelmistojen mallintaminen Luento 11, 7.12. Viime viikolla... Oliosuunnittelun yleiset periaatteet Single responsibility eli luokilla vain yksi vastuu Program to an interface, not to concrete implementation,

Lisätiedot

Käyttäjien tunnistaminen ja käyttöoikeuksien hallinta hajautetussa ympäristössä

Käyttäjien tunnistaminen ja käyttöoikeuksien hallinta hajautetussa ympäristössä www.niksula.cs.hut.fi/~jjkankaa// Testauksen loppuraportti v. 1.0 Päivitetty 23.4.2001 klo 19:05 Mikko Viljainen 2 (14) Dokumentin versiohistoria Versio Päivämäärä Tekijä / muutoksen tekijä Selite 1.0

Lisätiedot

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.

Lisätiedot

Onnistunut Vaatimuspohjainen Testaus

Onnistunut Vaatimuspohjainen Testaus Onnistunut Vaatimuspohjainen Testaus Kari Alho Solution Architect Nohau Solutions, Finland Sisältö Mitä on vaatimuspohjainen testaus? Vaatimusten ymmärtämisen haasteet Testitapausten generointi Työkalujen

Lisätiedot

Kuopio Testausraportti Asiakkaat-osakokonaisuus

Kuopio Testausraportti Asiakkaat-osakokonaisuus Kuopio Testausraportti Asiakkaat-osakokonaisuus Kuopio, testausraportti, 25.3.2002 Versiohistoria: Versio Pvm Laatija Muutokset 0.1 11.2.2002 Matti Peltomäki Ensimmäinen versio 0.9 11.2.2002 Matti Peltomäki

Lisätiedot

Testaustyökalut. Luento 11 Antti-Pekka Tuovinen. Faculty of Science Department of Computer Science

Testaustyökalut. Luento 11 Antti-Pekka Tuovinen. Faculty of Science Department of Computer Science Testaustyökalut Luento 11 Antti-Pekka Tuovinen 25 April 2013 1 Tavoitteet Työkalutyyppejä Testauksen hallinta Testien määrittely Staattinen analyysi Dynaaminen testaus 25 April 2013 2 1 Työkalut ja testaus

Lisätiedot

Ohjelmistotestauksen perusteita II

Ohjelmistotestauksen perusteita II Ohjelmistotestauksen perusteita II Luento 2 Antti-Pekka Tuovinen 14 March 2013 1 Luennon oppimistavoitteet Testausprosessin perustoiminnot Testauksen psykologiaa Testauksen seitsemän periaatetta 14 March

Lisätiedot

Testaus käsite. Sekalaista testausasiaa. Testauksen käsitteestä. Kattavuusmitat. Jos ajatellaan, että testaus = V&V, voidaan erottaa:

Testaus käsite. Sekalaista testausasiaa. Testauksen käsitteestä. Kattavuusmitat. Jos ajatellaan, että testaus = V&V, voidaan erottaa: Testaus käsite Sekalaista asiaa Sami Kollanus 15.11.2006 Jos ajatellaan, että = V&V, voidaan erottaa: Staattinen Dynaaminen Toisaalta voidaan määritellä Myersin (1979) mukaan: Testaus on ohjelman suoritusta,

Lisätiedot

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin 07.10.2010 Patrick Qvick Sisällys 1. Qentinel 2. Laadukas ohjelmisto täyttää sille asetetut tarpeet 3. SAP -projektin kriittisiä menestystekijöitä 4.

Lisätiedot

Convergence of messaging

Convergence of messaging Convergence of messaging Testaussuunnitelma The Converge Group: Mikko Hiipakka Anssi Johansson Joni Karppinen Olli Pettay Timo Ranta-Ojala Tea Silander Helsinki 20. joulukuuta 2002 HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

Yksikkötestaus. import org.junit.test; public class LaskinTest public void testlaskimenluonti() { Laskin laskin = new Laskin(); } }

Yksikkötestaus. import org.junit.test; public class LaskinTest public void testlaskimenluonti() { Laskin laskin = new Laskin(); } } Yksikkötestauksella tarkoitetaan lähdekoodiin kuuluvien yksittäisten osien testaamista. Termi yksikkö viittaa ohjelman pienimpiin mahdollisiin testattaviin toiminnallisuuksiin, kuten olion tarjoamiin metodeihin.

Lisätiedot

Automaattinen yksikkötestaus

Automaattinen yksikkötestaus Teknillinen Korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Automaattinen yksikkötestaus Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden testausinfo

Vakuutusyhtiöiden testausinfo Vakuutusyhtiöiden testausinfo ATJ:n ulkoisten liittymien testaaminen Jonna Hannukainen ja Markku Noukka 12. ja 17.5.2006 (Päivitetty 18.5.2006) ATJ:n integraatiotestaus vakuutusyhtiöiden kanssa Testauksen

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää

Lisätiedot

WCLIQUE. Ohjelmistoprojekti. Testaussuunnitelma

WCLIQUE. Ohjelmistoprojekti. Testaussuunnitelma TKK/DISKO/Tik-76.115 WCLIQUE Projektiryhmä Clique http://www.hut.fi/jekahkon/wclique/testplan.html WCLIQUE Ohjelmistoprojekti Projektiryhmä Clique: Janne Dufva, 75008T, email: janne.dufva@nokia.com, 75014C,

Lisätiedot

Ohjelmiston testaussuunnitelma

Ohjelmiston testaussuunnitelma Ohjelmiston testaussuunnitelma Ryhmän nimi: Tekijä: Toimeksiantaja: Toimeksiantajan edustaja: Muutospäivämäärä: Versio: Katselmoitu (pvm.): 1 1 Johdanto Tämä lukaa antaa yleiskuvan koko testausdokumentista.

Lisätiedot

Tutkittua tietoa. Tutkittua tietoa 1

Tutkittua tietoa. Tutkittua tietoa 1 Tutkittua tietoa T. Dybå, T. Dingsøyr: Empirical Studies of Agile Software Development : A Systematic Review. Information and Software Technology 50, 2008, 833-859. J.E. Hannay, T. Dybå, E. Arisholm, D.I.K.

Lisätiedot

58160 Ohjelmoinnin harjoitustyö

58160 Ohjelmoinnin harjoitustyö 58160 Ohjelmoinnin harjoitustyö Testaus 30.3.2009 Tuntiop. Sami Nikander sami.nikander@helsinki.fi 58160 Ohjelmoinnin harjoitustyö, Sami Nikander 30.3.2009 1 Testaus Ohjelman systemaattista tutkimista

Lisätiedot

Project-TOP QUALITY GATE

Project-TOP QUALITY GATE Project-TOP QUALITY GATE FOR SUCCESSFUL COMPANIES TYÖKALU ERP- JÄRJESTELMIEN TESTAUKSEEN PROJECT-TOP QUALITY GATE Quality Gate on työkalu ERP-järjestelmien testaukseen Huonosti testattu ERP- järjestelmä

Lisätiedot

TIE-21200 Ohjelmistojen testaus Harjoitustyön esittely osa 2: Vaiheet 3 & 4. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

TIE-21200 Ohjelmistojen testaus Harjoitustyön esittely osa 2: Vaiheet 3 & 4. Antti Jääskeläinen Matti Vuori TIE-21200 Ohjelmistojen testaus Harjoitustyön esittely osa 2: Vaiheet 3 & 4 Antti Jääskeläinen Matti Vuori Vaiheet 3 & 4: Järjestelmätestaus 28.10.2013 2 Päämäärä jedit-ohjelmointieditorin järjestelmätestaus

Lisätiedot

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004 Tarkastusmenettelyt ja katselmukset tsoft Vesa Tenhunen 4.2.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Johdanto Yksi tärkeimmistä tekijöistä laadukkaiden ohjelmistojen tuottamisessa on puutteiden aikainen havaitseminen

Lisätiedot

Testausdokumentti. Kivireki. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Testausdokumentti. Kivireki. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Testausdokumentti Kivireki Helsinki 17.12.2007 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä Anu Kontio Ilmari

Lisätiedot

TESTIRAPORTTI - VYM JA KANTA Virtuaaliyhteisöjen muodostaminen Versio 1.0

TESTIRAPORTTI - VYM JA KANTA Virtuaaliyhteisöjen muodostaminen Versio 1.0 TESTIRAPORTTI - VYM JA KANTA Versio 1.0 i Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ 2 1.1. Dokumentin tarkoitus ja yleisiä toimintaohjeita 2 1.2. Viittaukset muihin dokumentteihin 2 2. SUORITETTAVA TESTI 3 2.1. Testauksen

Lisätiedot

TESTIRAPORTTI - JÄRJESTELMÄ, ADMIN Virtuaaliyhteisöjen muodostaminen Versio 1.0

TESTIRAPORTTI - JÄRJESTELMÄ, ADMIN Virtuaaliyhteisöjen muodostaminen Versio 1.0 TESTIRAPORTTI - JÄRJESTELMÄ, ADMIN i Sisällysluettelo DUMENTIN VERSIOT 1 1. YLEISTÄ 2 1.1. Dokumentin tarkoitus ja yleisiä toimintaohjeita 2 1.2. Viittaukset muihin dokumentteihin 2 2. SUORITETTAVA TESTI

Lisätiedot

Ohjelmistotuotanto, verifiointi ja validointi Syksy Verifioinnin ja validoinnin ero. 7. Verifiointi ja validointi

Ohjelmistotuotanto, verifiointi ja validointi Syksy Verifioinnin ja validoinnin ero. 7. Verifiointi ja validointi 7. Verifiointi ja validointi Verifiointi ja validointi (V&V) on ohjelmistotuotannon työvaihe, missä varmistetaan, että ohjelmisto täyttää sille asetetut implisiittiset ja eksplisiittiset vaatimukset ja

Lisätiedot

Hyväksymistestauksen tarkistuslista järjestelmän hankkijalle

Hyväksymistestauksen tarkistuslista järjestelmän hankkijalle Hyväksymistestauksen tarkistuslista järjestelmän hankkijalle Tarkistuslista on suunniteltu käytettäväksi hyväksymistestauksen suunnittelussa, valmiuksien arvioinnissa ja katselmoinnissa.tämä tarkistuslista

Lisätiedot

T Testiraportti - järjestelmätestaus

T Testiraportti - järjestelmätestaus T-76.115 Testiraportti - järjestelmätestaus 18. huhtikuuta 2002 Confuse 1 Tila Versio: 1.0 Tila: Päivitetty Jakelu: Julkinen Luotu: 18.04.2002 Jani Myyry Muutettu viimeksi: 18.04.2002 Jani Myyry Versiohistoria

Lisätiedot

Ohjelmistotuotantoprojekti

Ohjelmistotuotantoprojekti Ohjelmistotuotantoprojekti Ryhmä Muppett TESTAUSDOKUMENTTI Helsinki 5.8.2008 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Ohjelmistotuotantoprojekti, kesä 2008 Projekti: Muutos- ja korjauspyyntöjen

Lisätiedot

TIE-21200 Ohjelmistojen testaus Harjoitustyön esittely osa 2: Vaiheet 3 & 4. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

TIE-21200 Ohjelmistojen testaus Harjoitustyön esittely osa 2: Vaiheet 3 & 4. Antti Jääskeläinen Matti Vuori TIE-21200 Ohjelmistojen testaus Harjoitustyön esittely osa 2: Vaiheet 3 & 4 Antti Jääskeläinen Matti Vuori Vaiheet 3 & 4: Järjestelmätestaus 27.10.2014 2 Päämäärä jedit-ohjelmointieditorin järjestelmätestaus

Lisätiedot

SEPA diary. Dokumentti: SEPA_diary_PK_HS.doc Päiväys: Projekti: AgileElephant Versio: V0.3

SEPA diary. Dokumentti: SEPA_diary_PK_HS.doc Päiväys: Projekti: AgileElephant Versio: V0.3 AgilElephant SEPA Diary Petri Kalsi 55347A Heikki Salminen 51137K Tekijä: Petri Kalsi Omistaja: ElectricSeven Aihe: PK&HS Sivu 1 / 7 Dokumenttihistoria Revisiohistoria Revision päiväys: 29.11.2004 Seuraavan

Lisätiedot

Mihin kaikkeen voit törmätä testauspäällikön saappaissa?

Mihin kaikkeen voit törmätä testauspäällikön saappaissa? Mihin kaikkeen voit törmätä testauspäällikön saappaissa? Arto Stenberg Copyright Kuntien Tiera Oy Kuntien Tiera Copyright Kuntien Tiera Oy Tiera on vuonna 2010 perustettu yli 200:n kuntatoimijan omistama

Lisätiedot

Työn ositusmalleista. Luennon tavoitteista. Motivointia. Walker Royce, Software Project Management, A Unified Framework

Työn ositusmalleista. Luennon tavoitteista. Motivointia. Walker Royce, Software Project Management, A Unified Framework Työn ositusmalleista Luennon tavoitteista Luennon sisällöstä Motivointia Lähteinä: Walker Royce, Software Project Management, A Unified Framework 1 Tavoitteista Luentojen jälkeen opiskelijan tulisi osata:

Lisätiedot

Määrittelydokumentti NJC2. Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Määrittelydokumentti NJC2. Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Määrittelydokumentti NJC2 Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti ( ov) Projektiryhmä Eero Anttila Olli

Lisätiedot

Tietojärjestelmän osat

Tietojärjestelmän osat Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto

Lisätiedot

Ohjelmistojen suunnittelu

Ohjelmistojen suunnittelu Ohjelmistojen suunnittelu 581259 Ohjelmistotuotanto 154 Ohjelmistojen suunnittelu Software design is a creative activity in which you identify software components and their relationships, based on a customer

Lisätiedot

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Koordinaattieditori

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Koordinaattieditori Testitapaukset - Koordinaattieditori Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Testattava järjestelmä...4 3. Toiminnallisuuden testitapaukset...5 3.1 Uuden projektin avaaminen...5 3.2 vaa olemassaoleva projekti...6

Lisätiedot

Testauksen hallinta Testaustyökalut Luento 7 Antti-Pekka Tuovinen

Testauksen hallinta Testaustyökalut Luento 7 Antti-Pekka Tuovinen Testauksen hallinta Testaustyökalut Luento 7 Antti-Pekka Tuovinen 23 April 2018 1 Tavoitteet Yleiskuva seuraavista aiheista Testauksen organisointi Testaussuunnittelma Testauksen kustannukset Testausstrategia

Lisätiedot

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testausraportti Smartmeeting opponointi

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testausraportti Smartmeeting opponointi Testausraportti Smartmeeting opponointi Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Testitapaukset Smartmeeting...4 2.1 Yritä kirjautua järjestelmään väärällä salasanalla...4 2.2 Lisää uusi käyttäjä...4 2.3 Lisää

Lisätiedot

TARKASTUSMENETTELYT JA NIIDEN APUVÄLINETUKI

TARKASTUSMENETTELYT JA NIIDEN APUVÄLINETUKI TARKASTUSMENETTELYT JA NIIDEN APUVÄLINETUKI Vesa Tenhunen Tarkastusmenettelyt Keino etsiä puutteita ohjelmakoodeista, dokumenteista ym. ohjelmistoprosessissa syntyvästä materiaalista Voidaan käyttää kaikissa

Lisätiedot

TESTIRAPORTTI - JÄRJESTELMÄ, PORTAL Virtuaaliyhteisöjen muodostaminen Versio 1.0

TESTIRAPORTTI - JÄRJESTELMÄ, PORTAL Virtuaaliyhteisöjen muodostaminen Versio 1.0 TESTIRAPORTTI - JÄRJESTELMÄ, PORTAL i Sisällysluettelo DUMENTIN VERSIOT 1 1. YLEISTÄ 2 1.1. Dokumentin tarkoitus ja yleisiä toimintaohjeita 2 1.2. Viittaukset muihin dokumentteihin 2 2. SUORITETTAVA TESTI

Lisätiedot

Testaussuunnitelma Labra

Testaussuunnitelma Labra Testaussuunnitelma Labra Helsinki 25.8.2008 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 1 Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (9+1op) Projektiryhmä Anssi Kapanen,

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaus käytettävyys

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaus käytettävyys Ohjelmiston testaus ja laatu Testaus käytettävyys Yleistä - 1 Käytettävyys on osa tuotteen laatuominaisuutta Käytettävyys on mittari, jolla mitataan tuotteen käytön tuottavuutta, tehokkuutta ja miellyttävyyttä.

Lisätiedot

Testausraportti. Oppimistavoitteiden hallintajärjestelmä harri

Testausraportti. Oppimistavoitteiden hallintajärjestelmä harri Testausraportti Oppimistavoitteiden hallintajärjestelmä harri Helsinki 13.12.2007 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti

Lisätiedot

Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu Kevät Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu. Projektinhallinnan laadunvarmistus

Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu Kevät Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu. Projektinhallinnan laadunvarmistus LAADUNVARMISTUS 135 Projektinhallinnan laadunvarmistus Projektinhallinnan laadunvarmistus tukee ohjelmistoprojektien ohjaus- ja ylläpitotehtäviä. Projektinhallinnan laadunvarmistustehtäviin kuuluvat seuraavat:

Lisätiedot

SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus

SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus Lehmus, Auvinen, Pihamaa Johdanto Käyttäjätestauksella tarkoitetaan tuotteen tai sen prototyypin testauttamista todellisilla käyttäjillä. Kehittäjät

Lisätiedot

Kuopio Testausraportti Kalenterimoduulin integraatio

Kuopio Testausraportti Kalenterimoduulin integraatio Kuopio Testausraportti Kalenterimoduulin integraatio Kuopio, testausraportti, 22.4.2002 Versiohistoria: Versio Pvm Laatija Muutokset 0.1 22.4.2002 Matti Peltomäki Ensimmäinen versio 0.9 22.4.2002 Matti

Lisätiedot

10. Tarkastukset. Tarkastusten rakenne

10. Tarkastukset. Tarkastusten rakenne 10. Tarkastukset Tarkastus (inspection) on tehokas analyysitekniikka, jota voidaan käyttää minkä tahansa projektin tuotoksen läpikäyntiin. Tarkastus on systemaattinen ja yksityiskohtainen katselmointi

Lisätiedot

Tarkastusten rakenne. 10. Tarkastukset. Tuotoksen tekijän rooli. Tarkastustiimi. Tarkastusprosessin vaiheet. Tarkastusprosessi

Tarkastusten rakenne. 10. Tarkastukset. Tuotoksen tekijän rooli. Tarkastustiimi. Tarkastusprosessin vaiheet. Tarkastusprosessi 10. Tarkastukset Tarkastus (inspection) on tehokas analyysitekniikka, jota voidaan käyttää minkä tahansa projektin tuotoksen läpikäyntiin. Tarkastus on systemaattinen ja yksityiskohtainen katselmointi

Lisätiedot

Copyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet

Copyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet Copyright by Haikala Ohjelmistotuotannon osa-alueet Ohjelmiston elinkaari 1. Esitutkimus, tarvekartoitus, kokonaissuunnittelu, järjestelmäsuunnittelu (feasibility study, requirement study, preliminary

Lisätiedot

2. Ohjelmistotuotantoprosessi

2. Ohjelmistotuotantoprosessi 2. Ohjelmistotuotantoprosessi Peruskäsitteet: prosessimalli: mahdollisimman yleisesti sovellettavissa oleva ohjeisto ohjelmistojen tuottamiseen ohjelmistotuotantoprosessi: yrityksessä käytössä oleva tapa

Lisätiedot

Lohtu-projekti. Testaussuunnitelma

Lohtu-projekti. Testaussuunnitelma Lohtu-projekti Testaussuunnitelma Versiohistoria: 1.0 19.2.2003 1. versio Mari 1.1 20.2.2003 Muutoksia Mari 1.2 25.2.2003 Katselmoinnissa esiin tulleet Mari muutokset 1.3 17.3.2003 2. syklissä tehtävät

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida

Lisätiedot

Testaussuunnitelma PULSU. Syksy 2008 Ohjelmistotuotantoprojekti. HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Testaussuunnitelma PULSU. Syksy 2008 Ohjelmistotuotantoprojekti. HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Testaussuunnitelma PULSU Syksy 2008 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (9 op) Projektiryhmä Heikki Manninen Noora Joensuu

Lisätiedot

T Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testiraportti, vaihe T1. Tietokonegrafiikka-algoritmien visualisointi. Testiraportti, vaihe T1

T Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testiraportti, vaihe T1. Tietokonegrafiikka-algoritmien visualisointi. Testiraportti, vaihe T1 T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Sisältö Tästä dokumentista ilmenee T1-vaiheessa suoritettu testaus, sen tulokset ja poikkeamat testisuunnitelmasta. Päivämäärä 1.12.2002 Projektiryhmä Keimo keimo-dev@list.hut.fi

Lisätiedot

TIE Ohjelmistojen testaus 2015 Harjoitustyö Vaiheet 1 ja 2. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

TIE Ohjelmistojen testaus 2015 Harjoitustyö Vaiheet 1 ja 2. Antti Jääskeläinen Matti Vuori TIE-21204 Ohjelmistojen testaus 2015 Harjoitustyö Vaiheet 1 ja 2 Antti Jääskeläinen Matti Vuori Työn yleiset järjestelyt 14.9.2015 2 Valmistautuminen Ilmoittaudu kurssille Lue harjoitustyön nettisivut

Lisätiedot

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3 Uutisjärjestelmä Vaatimusmäärittely Versio 1.3 Sisällys 1 Muutoshistoria... 4 2 Viitteet... 4 3 Sanasto... 4 3.1 Lyhenteet... 4 3.2 Määritelmät... 4 4 Johdanto...5 4.1 Järjestelmän yleiskuvaus... 5 4.2

Lisätiedot

Ohjelmiston toteutussuunnitelma

Ohjelmiston toteutussuunnitelma Ohjelmiston toteutussuunnitelma Ryhmän nimi: Tekijä: Toimeksiantaja: Toimeksiantajan edustaja: Muutospäivämäärä: Versio: Katselmoitu (pvm.): 1 1 Johdanto Tämä luku antaa yleiskuvan koko suunnitteludokumentista,

Lisätiedot

Test-Driven Development

Test-Driven Development Test-Driven Development Ohjelmistotuotanto syksy 2006 Jyväskylän yliopisto Test-Driven Development Testilähtöinen ohjelmistojen kehitystapa. Tehdään ensin testi, sitten vasta koodi. Tarkoituksena ei ole

Lisätiedot

CT60A4150 OHJELMISTOTESTAUKSEN PERUSTEET. Jussi Kasurinen (etu.suku@lut.fi) Kevät 2015

CT60A4150 OHJELMISTOTESTAUKSEN PERUSTEET. Jussi Kasurinen (etu.suku@lut.fi) Kevät 2015 CT60A4150 OHJELMISTOTESTAUKSEN PERUSTEET Jussi Kasurinen (etu.suku@lut.fi) Kevät 2015 NOPEA KERTAUS VIIME KERROISTA ERILAISIA T YÖKALUT YYPPEJÄ Millä työkaluilla testausta sitten tehdään? Suurin osa ohjelmistojen

Lisätiedot

T Testiraportti - integraatiotestaus

T Testiraportti - integraatiotestaus T-76.115 Testiraportti - integraatiotestaus 16. huhtikuuta 2002 Confuse 1 Tila Versio: 1.1 Tila: Päivitetty Jakelu: Julkinen Luotu: 19.03.2002 Jani Myyry Muutettu viimeksi: 16.04.2002 Jani Myyry Versiohistoria

Lisätiedot

KONEAUTOMAATION LAATU JA TURVALLISUUS. 4.6.2015 Marko Varpunen

KONEAUTOMAATION LAATU JA TURVALLISUUS. 4.6.2015 Marko Varpunen KONEAUTOMAATION LAATU JA TURVALLISUUS 4.6.2015 Marko Varpunen TLJ ja automaatio Rautatie, metro, teollisuus-laitokset, kaivoskoneet, vesi, n. 90 henkeä Mikkeli Turvallisuusjohtaminen konsultointi riskienarviointi

Lisätiedot

Testausraportti. Orava. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Testausraportti. Orava. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Testausraportti Orava Helsinki 5.5.2005 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä Juhani Bergström Peter

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen suunnitelma. Ryhmä ExtraTerrestriaLs Aureolis Oy

Laadunvarmistuksen suunnitelma. Ryhmä ExtraTerrestriaLs Aureolis Oy Laadunvarmistuksen suunnitelma Ryhmä ExtraTerrestriaLs Aureolis Oy Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 1.0 8.11.2004 Risto Kunnas Ensimmäinen versio 1.1 8.11.2004 Risto Kunnas Korjauksia 1.2 9.11.2004 Mika Suvanto

Lisätiedot

3.5 Hyväksymistestaus

3.5 Hyväksymistestaus 3.5 Hyväksymistestaus Hyväksymistestauksen perusteella voidaan päätellä onko tuote sopimusten mukainen Mikäli kehitys on ulkoistettu, saatetaan hyväksymistestaussuunnitelma ja siihen liittyvät testitapaukset

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikka - Luento 2 Jouni Lappalainen

Ohjelmistotekniikka - Luento 2 Jouni Lappalainen Ohjelmistotekniikka - Luento 2 Jouni Lappalainen Luku 2: Prosessimallit - miten spiraalimalliin päädyttiin - spiraalimallista (R)UP malliin - oman ammattitaidon kehittäminen; PSP ja TSP mallit 1 Luento

Lisätiedot

Työkalut ohjelmistokehityksen tukena

Työkalut ohjelmistokehityksen tukena 1 Työkalut ohjelmistokehityksen tukena Johdanto 2 Työkaluja eli ohjelmistotyötä tukevia ohjelmistoja käytetään ohjelmistoalan yrityksissä nykypäivänä paljon. Työkalut auttavat ohjelmistoalan ihmisiä suunnittelemaan

Lisätiedot

Projektin suunnittelu

Projektin suunnittelu Projektin suunnittelu Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 15.3. Projektin suunnittelu - CMMIkäytänteet Projektin estimaatit: Määritellään projektin laajuus (scope) Määritellään tehtävien ja tuotosten

Lisätiedot

Suunnitteluvaihe prosessissa

Suunnitteluvaihe prosessissa Suunnittelu Suunnitteluvaihe prosessissa Silta analyysin ja toteutuksen välillä (raja usein hämärä kumpaankin suuntaan) Asteittain tarkentuva Analyysi -Korkea abstraktiotaso -Sovellusläheiset käsitteet

Lisätiedot

Software engineering

Software engineering Software engineering Alkuperäinen määritelmä: Naur P., Randell B. (eds.): Software Engineering: A Report on A Conference Sponsored by the NATO Science Committee, NATO, 1968: The establishment and use of

Lisätiedot

Kontrollipolkujen määrä

Kontrollipolkujen määrä Testaus Yleistä Testaus on suunnitelmallista virheiden etsimistä Tuotantoprosessissa ohjelmaan jää aina virheitä, käytettävistä menetelmistä huolimatta Hyvät menetelmät, kuten katselmoinnit pienentävät

Lisätiedot

CT60A4150 OHJELMISTOTESTAUKSEN PERUSTEET. Jussi Kasurinen (etu.suku@lut.fi) Kevät 2015

CT60A4150 OHJELMISTOTESTAUKSEN PERUSTEET. Jussi Kasurinen (etu.suku@lut.fi) Kevät 2015 CT60A4150 OHJELMISTOTESTAUKSEN PERUSTEET Jussi Kasurinen (etu.suku@lut.fi) Kevät 2015 EDELLISELLÄ KERRALLA TAPAHTUNUTTA Täydellinen testaus on mahdotonta. Testataan, koska virheiden löytyminen ajoissa

Lisätiedot

Test-Driven Development

Test-Driven Development Test-Driven Development Syksy 2006 Jyväskylän yliopisto Test-Driven Development Testilähtöinen ohjelmistojen kehitystapa. Tehdään ensin testi, sitten vasta koodi. Tarkoituksena ei ole keksiä kaikkia mahdollisia

Lisätiedot

Juha Taina, Marko Salmenkivi ja Kjell Lemström,

Juha Taina, Marko Salmenkivi ja Kjell Lemström, Verifiointi ja validointi (V & V) Verifiointi ja validointi V&V:n tavoitteena on varmistaa, että Ohjelmisto vastaa määrityksiä (verifiointi) Ohjelmisto täyttää käyttäjän odotukset (validointi) V&V:ta tehdään

Lisätiedot

Verifiointi ja validointi

Verifiointi ja validointi Verifiointi ja validointi 581259 Ohjelmistotuotanto 170 Verifiointi ja validointi (V & V) V&V:n tavoitteena on varmistaa, että Ohjelmisto vastaa määrityksiä (verifiointi) Ohjelmisto täyttää käyttäjän odotukset

Lisätiedot

Käyttäjien tunnistaminen ja käyttöoikeuksien hallinta hajautetussa ympäristössä

Käyttäjien tunnistaminen ja käyttöoikeuksien hallinta hajautetussa ympäristössä www.niksula.cs.hut.fi/~jjkankaa// Testaussuunnitelma v. 1.1 Päivitetty 12.12.2000 klo 12:03 Mikko Viljainen 2 (14) Dokumentin versiohistoria Versio Päivämäärä Tekijä / muutoksen tekijä Selite 1.1 12.12.2000

Lisätiedot

statbeatmobile PROJECT REVIEW iteration 1

statbeatmobile PROJECT REVIEW iteration 1 statbeatmobile PROJECT REVIEW iteration 1 agenda Projekti Status Käytännöt Tulokset Katsaus eteenpäin PROJEKTI / mikä on statbeat? Sosiaalinen joukkueurheilupalvelu Keskustelu, fanit, kavereiden joukkueet,

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikka - Luento 2

Ohjelmistotekniikka - Luento 2 Ohjelmistotekniikka - Luento 2 Luku 2: Prosessimallit - miten spiraalimalliin päädyttiin - spiraalimallista (R)UP malliin - oman ammattitaidon kehittäminen; PSP ja TSP mallit 1 Luento 2: Prosessimallit

Lisätiedot

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Finesse-seminaari 22.03.00 Matias Vierimaa 1 Mittauksen lähtökohdat Mittauksen tulee palvella sekä organisaatiota että projekteja Organisaatiotasolla

Lisätiedot

Ohjelmistotestaus -09

Ohjelmistotestaus -09 Ohjelmistotestaus Testaustyökalut- ja automaatio Testaustyökalut ja -automaatio Testaustyökaluilla tuetaan testaustyötä sen eri vaiheissa Oikea työkalu oikeaan tarkoitukseen Testausautomaatio perustuu

Lisätiedot

Testaus-tietoisku: Tärkeimpiä asioita testauksesta projektityökurssilaisille

Testaus-tietoisku: Tärkeimpiä asioita testauksesta projektityökurssilaisille 1(23) Testaus-tietoisku: Tärkeimpiä asioita testauksesta projektityökurssilaisille Matti Vuori, Tampereen teknillinen yliopisto 30.10.2012 Sisällysluettelo 1/2 Esityksen tarkoitus 4 Laatu on tärkeää, ei

Lisätiedot

Dynaaminen analyysi II Luento 4 Antti-Pekka Tuovinen

Dynaaminen analyysi II Luento 4 Antti-Pekka Tuovinen Dynaaminen analyysi II Luento 4 Antti-Pekka Tuovinen www.cs.helsinki.fi 9 April 2018 1 Tavoitteet Black-box testitapausten suunnittelutekniikat II Tilamallien käyttö Syy-seurausverkot ja päätöstaulut Kombinaatioiden

Lisätiedot

Testausoppeja toimialavaihdoksesta

Testausoppeja toimialavaihdoksesta Testausoppeja toimialavaihdoksesta Maaret Pyhäjärvi Email: Gsm: 040-8233777 Erkki Pöyhönen & Maaret Pyhäjärvi Nimeä Attribution (Finland) http://creativecommons.org/licenses/by/1.0/fi/

Lisätiedot

UCOT-Sovellusprojekti. Testausraportti

UCOT-Sovellusprojekti. Testausraportti UCOT-Sovellusprojekti Testausraportti Ilari Liukko Tuomo Pieniluoma Vesa Pikki Panu Suominen Versio: 0.02 Julkinen 11. lokakuuta 2006 Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Jyväskylä Hyväksyjä Päivämäärä

Lisätiedot

Lyhyt johdatus ketterään testaukseen

Lyhyt johdatus ketterään testaukseen TTY:n Testauspäivät, Tampere 15.8.2006 Lyhyt johdatus ketterään testaukseen eli Ketterän ohjelmistokehityksen laatukäytäntöjä Juha Itkonen SoberIT Teknillinen korkeakoulu Juha.Itkonen@tkk.fi Ketterä ohjelmistokehitys

Lisätiedot

Dynaaminen analyysi IV

Dynaaminen analyysi IV Dynaaminen analyysi IV Luento 9 Antti-Pekka Tuovinen 16 April 2013 1 Tavoitteet Kokemusperäinen testitapausten suunnittelu Yhteenvetoa suunnittelutekniikoista 16 April 2013 2 1 Testitapausten kokemusperäinen

Lisätiedot

Näin järjestän ohjelmointikurssin, vaikka en ole koskaan ohjelmoinut www.helsinki.fi

Näin järjestän ohjelmointikurssin, vaikka en ole koskaan ohjelmoinut www.helsinki.fi Näin järjestän ohjelmointikurssin, vaikka en ole koskaan ohjelmoinut Ohjelmointikurssin järjestäminen Helsingin yliopiston Ohjelmoinnin MOOC-kurssimateriaalin avulla 15.4.2016 1 Linkki Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

L models. Testisuunnitelma. Ryhmä Rajoitteiset

L models. Testisuunnitelma. Ryhmä Rajoitteiset Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Testisuunnitelma Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä Muutokset

Lisätiedot

Dynaaminen analyysi IV Luento 6 Antti-Pekka Tuovinen

Dynaaminen analyysi IV Luento 6 Antti-Pekka Tuovinen Dynaaminen analyysi IV Luento 6 Antti-Pekka Tuovinen 23 April 2018 1 Tavoitteet Kokemusperäinen testitapausten suunnittelu Yhteenvetoa suunnittelutekniikoista 23 April 2018 2 Testitapausten kokemusperäinen

Lisätiedot

Testaustyökalut Sini Mäkelä

Testaustyökalut Sini Mäkelä Testaustyökalut Sini Mäkelä Helsinki 26.11.2000 Ohjelmistotuotantovälineet seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Sisällys 1 Johdanto...1 2 Testausprosessi...1 2.1 Testauksen tasot...1

Lisätiedot

Dynaaminen analyysi I

Dynaaminen analyysi I Dynaaminen analyysi I Luento 6 Antti-Pekka Tuovinen 4 April 2013 1 Tavoitteet Testitapausten suunnittelun ja suorituksen perusteet Black-Box testitapausten suunnittelu Ekvivalenssiluokat Raja-arvo (reuna-arvo)

Lisätiedot

Menetelmäraportti Ohjelmakoodin tarkastaminen

Menetelmäraportti Ohjelmakoodin tarkastaminen Menetelmäraportti Ohjelmakoodin tarkastaminen Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Menetelmän kuvaus...4 2.1. Tarkastusprosessi...4 2.1.1. Suunnittelu...4 2.1.2. Esittely...5 2.1.3. Valmistautuminen...5

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaustasot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaustasot Ohjelmiston testaus ja laatu Testaustasot Testauksen vaihejako Tarpeet / sopimus Järjestelmätestaus Hyväksymiskoe Määrittely testauksen suunnittelu ja tulosten verifiointi Arkkitehtuurisuunnittelu Moduulisuunnittelu

Lisätiedot

Versio Päiväys Tekijä Kuvaus Tikkanen varsinainen versio

Versio Päiväys Tekijä Kuvaus Tikkanen varsinainen versio Testiraportti 26.2.2006 1/5 - Noheva II Testiraportti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 1.0 26.2.2006 Tikkanen varsinainen versio 1 Yleistä Toteutusvaiheen 2 virallinen testaus on muodostunut automaattisista

Lisätiedot