56401 Itä-Afrikan aluemaantieteen erityiskysymyksiä, Petri Pellikka Luento 2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "56401 Itä-Afrikan aluemaantieteen erityiskysymyksiä, Petri Pellikka Luento 2"

Transkriptio

1 56401 Itä-Afrikan aluemaantieteen erityiskysymyksiä, Petri Pellikka Luento 2 ITÄ-AFRIKAN VANHAT KULTTUURIT Arvi Hurskainen Arabihistorioitsija ibn-battuta kuvasi Kilwan kaupunkia, itäisen Afrikan rannikon merkittävintä kaupunkia 1331: 'Kilwa on eräs maailman kauneimpia ja parhaiten rakennettuja kaupunkeja'. Kilwa, tarkemmin sanoen Kilwa Kisiwani, oli tuskin erillinen ilmiö. Kilwasta 1500 km pohjoiseen sijaitsi Mogadishun kaupunki, jota ibn Battuta kuvasi 'hyvin laajaksi kaupungiksi'. Myös portugalilaiset merimiehet panivat merkille nämä kaupungit, ja Gaspar Correan kuvaus (1561) Vasco da Gaman toisesta matkasta alueelle 1502 on eräs tuon ajan yksityiskohtaisimmista kuvauksista: Kapteeni käski pilottia osoittamaan hänelle sataman, ja kertoi että hän tahtoi mennä Quiloaan, minkä hän tekikin; ja nähdessään sen hän meni satamaan koko laivaston kanssa, joka ankkuroitui kaupungin ympärille, joka sijaitsee saarella, jota ympäröi merivesi, mutta maan puolella on vain vähän vettä, joka nousuveden aikaan ulottuu polven korkeudelle. Kaupunki on laaja ja siinä on hyviä kivestä ja laastista tehtyjä rakennuksia terasseineen, ja rakennuksissa on paljon puurakenteita. Kaupunki ulottuu alas rannikolle, ja se on kauttaaltaan muurin ja tornien ympäröimä, ja sen sisäpuolella saattaa olla asukasta. Maa ympärillä on kauttaaltaan hyvin rehevä monine puineen ja puutarhoineen, joissa on kaikenlaisia vihanneksia, sitruunoita... ja parhaita makeita appelsiineja mitä on koskaan nähty, sokeriruokoja, viikunoita, granaattiomenoita, ja runsaasti karjaa, erityisesti lampaita, joilla on rasvaa hännässä, mikä on melkein ruumiin kokoinen ja erittäin hyvänmakuinen. Kaupungin kadut ovat hyvin kapeat, kun talot ovat hyvin korkeita, kaksi- ja kolmikerroksisia, ja niiden katoilla voi juosta (talosta toiseen), kun talot ovat hyvin lähellä toisiaan: ja satamassa oli monia laivoja. Itä-Afrikan rannikolle oli jo ennen vuotta 1500 syntynyt joukko kaupunkeja. Kuinka on selitettävissä, että tällainen kehitys keskittyi Intian valtameren saarille ja n. 10 km leveälle ja 2400 km pitkälle rannikkokaistalle, joka ulottui Mosambikista Somaliaan? Tälle kulttuurille oli ominaista, että se oli ainakin osaksi urbaania, kauppaan orientoitunutta, ja se perustui muslimien mukanaan tuomaan luku- ja kirjoitustaitoon. Alueen kulttuurista käytetään nimeä suahili-kulttuuri siitä syystä, että alueen asukkaat ovat puhuneet jotakin suahilin n. 15 murteesta jo useiden vuosisatojen ajan. On mahdollista, kuten Chittick (1971) on todennut, että 'on tuskin epäilystä siitä, etteikö tämä kulttuuri, joka oli korkeimmillaan 14. vuosisadalla, olisi ollut materiaalisessa mielessä korkein mustan Afrikan alueella viime aikoihin saakka esiintyneistä kulttuureista'. Chittick pitää tätä aluetta kuitenkin islamin etäisulokkeena, joka on saanut inspiraationsa islamista. Viime aikoina kuitenkin mm. Allen (1980, 1974) sekä uusin arkeologinen evidenssi ovat osoittaneet kehityksellä olevan paljon enemmän alueen omia alkuperäisiä juuria kuin on osattu odottaa. Oliko Itä-Afrikan rannikko pelkästään islamilaisen maailman reuna, vai oliko se afrikkalaisen kehityksen keskus? 1

2 MAANTIETEELLINEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖTEKIJÄT Kyseinen kulttuurialue sijoittuu rannikon tuntumassa oleville saarille sekä kapealle rannikkokaistalle 2 o pohjoista leveyttä ja o eteläistä leveyttä. Alue käsittää siis suurimman osan Afrikan itäisestä rannikosta. Kulttuuri liittyi läheisesti merenkulkuun ja kauppaan, eikä niin ollen ulottunut sisämaahan. Itäisen Afrikan rannikolla merenkulku on ollut huomattavan paljon helpompaa kuin läntisessä Afrikassa. Säännöllisesti suuntaansa vaihtavat merituulet ovat tehneet purjehtimisen helpoksi. Joulu-maaliskuussa monsuunituulten suunta on koillisesta ja huhti-marraskuussa lounaasta. Näin ollen kulkeminen meritietä pitkin Arabian niemimaalta, Persian lahdelta ja jopa Intian niemimaalta on ollut mahdollista. Myös merivirrat helpottavat navigointia molempiin suuntiin. Intian valtameren päävirrat kulkevat itä-länsi-suunnassa ja vaihtavat suuntaa puolivuosittain. Nämä tekijät ovat olennaisesti helpottaneet merenkulkua tehden sen mahdolliseksi myös alkeellisilla aluksilla. Kontakteja merentakaisiin maihin on ollut runsaasti jo ainakin tuhannen vuoden ajan, ja todennäköisesti jo Rooman valtakunnan ajalla. Rannikon luonnonolot vaihtelevat jonkin verran alueelta toiselle. Somalian rannikko Mogadishusta pohjoiseen on avointa vailla sopivia satamia, ja manner on hyvin kuiva. Kenian rajalle päin satamapaikkoja on kuitenkin useampia, mutta rannikko on yleensä avoin ja vaarallinen. Kenian puolella on satamiksi soveltuvia poukamia enemmän, ja varsinkin Lamun saariryhmä (Lamu, Pate ja Manda) tarjoaa suojaisia satamia. Näistä korallisaarista lähtien etelään päin rannikon edustalla on lähes kauttaaltaan koralliriutta, joka tarjoaa suojaa itse rannikolle. Riutassa olevista aukoista saattoi purjehtia rannikolle nousuveden aikana, ja laskuveden aikana kuivalle maalle jääneen aluksen lastin voi purkaa. Pemba, Sansibar ja Mafia ovat korallisaarista suurimmat. Niiden eteläpuolella lähellä mannerta on Kilwan saari, Songo Mnara, Kerimban saariryhmä ja Mosambikin saari. Zambezijoen eteläpuolella vesi on jo liian kylmää korallin muodostumiselle. Sademäärä useilla rannikon alueilla on n mm/v, ja se on mahdollistanut maanviljelyksen siihen sopivilla alueilla. Maasto rannikolta sisämaahan päin sitä vastoin on paikoin mangroven, paikoin tiheän pensasmaisen kasvillisuuden, peitossa, mikä vaikeuttaa kulkemista. Tällainen rannikkovyöhyke on km leveä. Lisäksi alueella yleinen tsetse vaikeuttaa sekä asutusta että kulkemista. Mereen laskevista harvoista joista vain Zambezi on purjehduskelpoinen. Yhteyksiä sisämaahan merkittävässä määrin on ollut vain Sofalan ja Zimbabwen tasangon välillä. Itä-Afrikan rannikolla oli joukko resursseja, joilla on ollut tärkeä osuus alueen kehityksessä. Tämän vuosituhannen puolivälissä alueella kasvatettiin mm. hirssiä, riisiä, durraa, kookospähkinää, banaanilajeja, sitrushedelmiä, granaattiomenoita, viikunoita, sokeriruokoa ja erilaisia vihanneksia. Näistä alkuperäisiä afrikkalaisia kasveja olivat durra, hirssi ja joukko vihanneksia. Lisäksi ravinnoksi käytettiin lampaita, vuohia, lehmiä, kanoja, kaloja ym. merieläimiä sekä mehiläisiä. 2

3 Kasveja viljeltiin myös myytäviksi Arabian niemimaalle ja eteläiseen Aasiaan. Esim. Adeniin tuotiin riisiä Kilwasta ja Madagaskarista jo ennen portugalilaisten tuloa. Norsunluu mainitaan kauppatavarana jo 1. vuosisadalla, samoin sarvikuonon sarvi, merikilpikonnan kuori ja helmisimpukat (Periplus of the Erythraean Sea). Myöhemmin, varsinkin tällä vuosituhannella, tärkeinä resursseina olivat kulta ja kupari, joita saatiin sisämaasta. Afrikan sarvesta saatiin suitsukkeita ja mirhaa. Puulajeista vietiin mm. mangrovea, ebenpuuta ja muita lajeja. Orjia vietiin pohjoisosista rannikkoa jossakin määrin, mutta laajamittainen orjakauppa alkoi luultavasti vasta 1600-luvun lopulla luvulla oli vientitavaroiden joukossa edellisten lisäksi mm. kopaali (puupihka, jota käytettiin vernissan valmistukseen), vuodat, vaha, virtahevon hampaat, kookospähkinät, kasveista saatavat väriaineet, pavut ja karja (Spear 1978). Osaa resursseista käytettiin myös paikalliseen kulutukseen. Näitä olivat rauta, kupari, norsunluu sekä puu talojen ja laivojen rakentamiseen. Toiset resurssit taas soveltuivat vain paikalliseen käyttöön sekä kaupattavaksi sisämaahan päin. Koralliriutat olivat tärkeä lähde rakennusmateriaalin hankintaan. Korallista voi lohkoa rakennuskiviksi soveltuvia kappaleita, ja sitä käytettiin yleisesti myös rakennuskalkin valmistukseen. Rannikolla kasvatettiin myös puuvillaa, josta valmistettiin kankaita. Tuotettiin jopa silkkiä. Rannikon monista palmulajeista saatiin mm. pähkinöitä, viiniä, köyttä, mattoja ja tiivistysmateriaalia laivoihin. Tämän vuosituhannen alkupuolella kukoistaneista monista keskuksista monet olivat autioina portugalilaisten tultua alueelle. Mitkä tekijät saivat tämän aikaan? Luultavasti tärkein rajoittava tekijä oli makean veden saanti (Horton 1983). Esim. Lamun saariryhmässä makeaa vettä on kaivoissa, jotka ovat aivan meriveden tuntumassa. Makea vesi kelluu suolaisen veden pinnalla. Liiallinen veden käyttö tai veden sekoittaminen tekee kaivot käyttökelvottomiksi. Kun pintavettä on hyvin niukalti, makean veden saannissa voitaisiin turvautua sadeveden kokoamiseen sadevesialtaisiin. Toinen tekijä oli viljelymaan heikko laatu. Monilla alueilla maa köyhtyi viljelykelvottomaksi muutaman viljelykerran jälkeen. On myös mahdollista, että kontaktit ulkomaailman kanssa levittivät alueelle tauteja, kuten isorokkoa, koleraa ja ruttoa. Rannikolla sijaitsevat keskukset olivat alttiina hyökkäyksille sekä sisämaasta että mereltä käsin. Esim luvuilla gallat ja zimbat hyökkäsivät rannikolle sisämaasta ja portugalilaiset mereltä. TIETOLÄHTEET Itä-Afrikan rannikkoalueen kulttuureista on historiallisia dokumentteja suhteellisen runsaasti. Periplus of the Erythraean Sea on näistä vanhin, todellisuudessa ehkä 3. vuosisadalta (Mathew 1981), vaikka yleisesti sen on ajateltu olevan 100-luvulta. Toinen varhainen dokumentti 3

4 on Klaudius Ptolemaioksen Geographia, jonka alkuperäinen versio on n. vuodelta 150, mutta sen editoitu versio n. vuodelta 400 (Freeman-Grenville 1975). Sen jälkeen vasta 800-luvulta on useita arabialaisia ja joitakin kiinalaisia lähteitä, jotka kertovat Itä-Afrikasta. Arabialaisista kirjoittajista merkittävimpiä ovat al-masudi (900-l.), al-idrisi (1100-l.) ja ibn Battuta (1300-l). Vain viimemainittu sisältää silminnäkijäkertomuksen Itä- Afrikan rannikosta ja sen kaupungeista, mutta tuskin lainkaan etnohistoriallista tietoa. Runsasta ja yksityiskohtaista tietoa sen sijaan on tekijännimiä vailla olevissa dokumenteissa Journal of the first voyage of Vasco da Gama, ja The voyage of Pedro Alvares Cabral to Brazil and India. Muita hyödyllisiä portugalilaisia lähteitä ovat Gaspar Correan Lendas da India ja Joao de Barros'in Da Asia ja joukko muita. Kaikki edellä mainitut dokumentit ovat kuitenkin ulkopuolisten kirjoittamia. He vierailivat Itä-Afrikassa eivätkä aina ymmärtäneet näkemäänsä ja tulkitsivat sitä väärin. Näitä ulkopuolisten antamia tietoja täydentävät paikalliset dokumentit, historialliset kronikat, joista tärkein on 'Kilwan kronikka'. Tämä on olemassa 1500-luvulta portugalilaisena versiona ja arabialaisena versiona, joka kopioitiin Sansibarilla Nämä 1500-luvun alusta olevat dokumentit kuvaavat Kilwaa ja sen alkuhistoriaa. Muitakin kirjoitettuja dokumentteja on, mutta ne ovat enimmäkseen 1800-ja 1900-luvuilta. Näistä tunnetuin lienee 'Paten historia', joka on kirjoitettu 1910, mutta se kattaa ajanjakson aina vuodesta 1204 lähtien (Freeman-Grenville 1975). Näihin paikallisiin historiallisiin lähteisiin sisältyy runsaasti myyttistä ainesta, mikä vaikeuttaa niiden käyttöä historiallisina lähteinä. Esim. Kilwan kronikassa esiintyvää kertomusta Persian lahdelta muuttaneista 'shirazeista' on yritetty selittää monesta näkökulmasta. Mannermaalta saaduista perinnetiedoista on kuitenkin voitu päätellä, että paikallisen väestön osuus kehityksessä on ollut huomattavasti suurempi kuin mitä kronikat antavat ymmärtää. Arkeologinen tutkimus alueella alkoi vasta 2. maailmansodan jälkeen. Viime aikoihin saakka tutkimus on keskittynyt vain kiviraunioiden tutkimiseen, jolloin muu alueen tutkimus on jäänyt lähes huomiotta. Tutkimusote johtui oletuksesta, että kaupunkien rakentajina ovat olleet ulkopuolelta tulleet muslimit, jotka tosin nopeasti sulautuivat paikalliseen väestöön, mutta paikallisen väestön kulttuurivaikutukset eivät juurikaan tulleet näkyviin. Kaupungit olivat tämän näkemyksen mukaan vain muslimikulttuurin etäisulokkeita, jolloin mielenkiinto suuntautui niiden osuuteen kansainvälisessä kauppajärjestelmässä. Sen sijaan ei juurikaan tutkittu niiden suhdetta paikallisen väestön edustamaan kulttuuriin. Näin ollen tutkimuksen kohteina ovat olleet näkyvät kohteet, kuten moskeijoiden kivirauniot, haudat ja talot. Sen sijaan savesta, puusta ja ruohosta rakennettujen asumusten tutkimus on jäänyt sivuun. Tähän vaikutti myös monimutkaisten arkkitehtonisten piirteiden ja kaiverrusten runsas esiintyminen muslimirakennuksissa, sekä niistä löytyneiden rahojen, lasitettujen astioiden, posliinin, lasitavaroiden ja helmien runsaus. Nämä ovat antaneet virikkeitä taiteen tutkimukseen ja auttaneet suuresti kronologioiden laatimisessa. Korostus muuttui kuitenkin 1970-luvulla, kun todettiin kulttuurin olevan pikemminkin jatkuvan paikallisen kehitysprosessin tulos kuin ulkoa tuotettujen vaikutteiden synnyttämää. Kaikkiaan rannikkoalueelta, joka ulottuu Warsheikh'ista Somaliasta Tansanian ja Mosambikin rajalle, on löydetty 173 asuma-aluetta, joissa on kiviraunioita (Allen 1980). Lisäksi Mo- 4

5 sambikissa, Komoron saarilla ja Madagaskarin pohjoisosassa on tähän kulttuuripiiriin kuuluvia raunioita. Kenian rannikkoa on tutkittu tästä alueesta eniten. Gedi Kenian rannikolla oli ensimmäisiä kaivausalueita (Kirkman 1954). Kaupunki on ollut aiemmin n. 18 hehtaarin laajuinen, mutta myöhemmin on rakennettu suppeampi 7 hehtaarin laajuinen muurin ympäröimä alue (Kirkman 1964). Alueelta löytyi palatsin rauniot sekä sen läheisyydessä muiden talojen raunioita sekä useita moskeijoita ja hautoja. Päämoskeijasta ja palatsista on olemassa yksityiskohtaiset julkaisut, mutta muulta alueelta on tulosten julkaiseminen ollut vähäistä. Ei ole myöskään tiedossa onko kartassa esitetty kaikki löydetyt rauniot. Jos näin on, väliin jää runsaasti tyhjää tilaa, joka voisi hyvinkin olla sellaista aluetta jolla sijaitsi savesta ja puusta tehtyjä paikallisen väestön taloja. Kaupunkia ympäröivä muuri antaisi aiheen olettaa, että se sulki sisäänsä lähellä toisiaan olevien talojen ryhmän. Alueelta on löytynyt keramiikkaa, joissa olleista kaiverruksista on voitu päätellä Gedin olleen olemassa ainakin 1200-luvulla. Se lienee hylätty 1500-luvun alussa ja jälleen asutettu lyhyeksi ajaksi 1500-luvun lopulla, jolloin myös rakennettiin sisempi muuri. Useimmat rakennukset olivat 1400-luvulta, siis ajalta ennen kosketuksia portugalilaisiin. Talot oli rakennettu korallista saadusta kivestä, ja huoneet olivat pitkiä, keskimäärin 2.4 m leveitä. Tyypilliseen taloon kuului kaksi vierekkäin olevaa pitkää huonetta, joista etummainen avautui suljetulle pihalle ja takimmaisesta oli pääsy pariin kolmeen pienempään huoneeseen. Gedin talot on rakennettu samaa traditiota noudattaen kuin Lamussa 1700-luvulla rakennetut talot, joista osa on vieläkin käytössä. On hyvin mahdollista, että nämä korallikivestä rakentaneet edustivat aristokraattia, jotka varasivat itselleen yksinoikeuden rakentaa korallista. Nämä talot muodostivat usein taloryhmiä, joissa seinät olivat lähes toisissaan kiinni. Näiden ryhmien on tulkittu olleen saman suvun jäsenten asuntoja. Taloissa oli kalkitut seinät, sisävessat, pesupaikat, lattian alla kulkevat viemärit ja sadevesiviemärit. Kirkman suoritti kaivauksia myös muilla Kenian ja Tansanian rannikkoalueilla. Eräs tärkeimmistä on Ungwana, joka sijaitsee Tanajoen suiston lähellä Keniassa. Se käsittää n. 18 hehtaarin alueen ja se oli asuttuna luvuilla. Kirkman tutki erityisesti moskeijoita ja hautoja, ja suurin osa alueesta näyttää olevan tyhjää. Sielläkin on todennäköisesti ollut runsaasti savesta ja puusta rakennettuja taloja, joita ei ole paljoakaan tutkittu. Eräs tärkeitä havaintoja kaivausten tuloksia tarkasteltaessa on, että savesta, puusta ja ruohosta rakennetut asumukset ovat jääneet lähes kokonaan tutkijoiden huomion ulkopuolelle, samalla kun huomio on yksipuolisesti suunnattu korallikivestä tehtyihin rakennuksiin. Paikallisella väestöllä on ollut huomattavasti suurempi merkitys alueen kehitykseen kuin mitä on haluttu tunnustaa. Songo Mnaran kaupunki samannimisellä saarella Tansanian rannikon edustalla on esimerkki alueesta, jossa säännöllisenmuotoiset kivitalot edustavat vain pientä osaa koko rakennuskannasta. Siellä on kivestä rakennettu palatsi ja joukko moskeijoja laajalla alueella. Niiden välissä on täytynyt olla taaja asutus, josta ei kuitenkaan ole kivirakennuksia jäljellä. Myös Kilwan kaupungin n. neliökilometrin laajuisesta alueesta vain pienessä osassa on kiviraunioita. Muulla alueella on täytynyt olla savesta ja puusta tehtyjä rakennuksia. Todennäköisesti varhaisempi rakennuskanta oli kokonaan tästä materiaalista. 5

6 Kivitalojen suhde kevyesti rakennettuihin taloihin vaihteli suuresti eri alueilla. Esim. Shangassa, joka hylättiin 1400-luvulla, rakennettu alue käsitti n. 5 ha Paten saaren rannalla, ja se oli rakennettu lähes kokonaan kivestä. Tästä materiaalista oli mm. kaupungin muuri, 3 moskeijaa, 300 hautaa kaupungin ulkopuolella, muita hautoja kaupungissa ja 139 taloa oli rakennettu kivestä. Myös Takwan kaupunki Mandan saarella on vastaavanlainen lähes kokonaan kivestä rakennettu kaupunki. Sen alue oli yli 4 ha, ja se sisälsi moskeijan, kaivon, ja 137 muuta rakennelmaa, joista useimmat olivat oletettavasti taloja. Lisäksi lienee ollut jonkin verran savitaloja. Sen sijaan Dondossa, Kenian rannikolla Pate-saarta vastapäätä olevassa kaupungissa, kiviset jäänteet käsittävät vain kaksi moskeijaa, kaksi kaivoa, kaksi hautaryhmää, sekä rakennus ja kaivo, joiden arvellaan olevan portugalilaista alkuperää. Horton on arvellut, että vailla muuria olevassa n. 2 hehtaarin kaupungissa asui savitaloissa väestö, joka oli kyllin varakas rakentamaan arvokkaita hautoja ja kaksi moskeijaa. Asutus ajoittuu luvuille. Myös Mgini on vastaavanlainen tapaus. Siellä on asutuksen jätteitä luvuilta n. 8 hehtaarin alueella, mutta ei yhtään kivirakennusta. Imezissä on pitkulainen aitaus, jossa on vain yksi portti. Sisällä on vain moskeija sekä kaivo. Ruukun jäänteistä, joista osa oli muualta tuotuja, on voitu kuitenkin päätellä siellä olleen asutusta luvuilla. Kenian ja Tansanian rajalla on samanlaisia aitauksia, jotka lienevät segeju-nimisen heimon rakentamia 1800-luvulla. Juuri segejut pysäyttivät zimba-heimon hyökkäyksen Malindia vastaan Edustavatko Itä-Afrikan rannikon kiviset rakennukset pelkästään ulkopuolista vaikutusta, vai onko paikallisella kehityksellä myös osuutta? Garlake yritti etsiä vastausta kysymykseen rakennustyylien alkuperästä ja totesi niillä olevan paralleeleja lounaisosassa Aasiaa. Hän tuli kuitenkin siihen tulokseen, että 1700-luvulle tultaessa rannikon arkkitehtoninen tyyli edusti suureksi osaksi rannikon omaintakeista tyyliä (Garlake 1966). Vanhempi rakennustyyli sitä vastoin osoitti selvemmin vieraita vaikutteita, esim. Kilwan kaupungin ulkopuolella oleva kauppakeskus Husuni Kubwa. Siinä on vastaanottopiha, sivuilta avoin paviljonki, kylpyallas, kupolimainen holvattu katto ja arabiankieliset kaiverrukset. Myös Husuni Ndogo on rakennettu samalla tyylillä. Kuitenkaan sen suorakaiteenmuotoisesta muodosta ei voida varmuudella päätellä oliko se moskeija, markkinapaikka vai joku muu rakennus. Tällaiset kivirakennukset ovat kuitenkin poikkeus. Rakennuksia oli hyvin monentasoisia, suurin osa niistä varsin vaatimattomia asumuksia. Thomas Wilson on jakanut rannikolla olevat vanhat asuinsijat viiteen ryhmään, riippuen niiden koosta (2.5 hehtaarista 15 hehtaariin). Pienemmillä alueilla oli suhteellisesti ottaen vähemmän kivitaloja kuin suuremmilla alueilla, joillakin tuskin lainkaan. Kivirakennukset kuuluvat olennaisena osana rannikon rakennuskulttuuriin. Ne eivät siis ole vain muualta tulleiden kauppiaiden asumuksia. Kaikkiaan n. 30 % alueen kaupungeista sijaitsi paikoissa, joissa ei ollut joko lainkaan satamaa tai se oli hyvin vaatimaton. Kuusi näistä oli sitä paitsi sisämaassa. Tämäkin osoittaa, että asumukset eivät voineet olla pelkästään merenkulkijoiden omaan käyttöönsä rakentamia. On todennäköistä, että varhaisempina aikoina suahili-yhteisö oli paljon vähemmän merellisesti orientoitunut kuin se on nykyisin. 6

7 Vanhimmat identifioidut asuma-alueet ovat ensimmäisen vuosituhannen lopulta. Tosin Periplus of the Erythraean Sea mainitsee sataman nimeltä Rhapta, muuta sitä ei ole vielä pystytty paikallistamaan. Myös varhaiselta ajalta olevien rahojen todistusarvo on vähäinen, sillä ei ole voitu osoittaa niiden todellista löytöpaikkaa (Freeman-Grenville 1960). Kilwasta saatu evidenssi on ehkä luotettavinta. Asutus siellä alkoi n. 800, mutta aluksi asumukset olivat savesta tehtyjä, joskin jonkin veran käytettiin korallia ja savilaastia. Ruukun sirpaleet osoittavat yhteyksiä olleen ulkomaailmaan jo tuolta ajalta. Ajanjaksolla rakennettiin kalkkilaastin avulla korallikivisiä taloja, ja samaan aikaan ilmestyivät ensimmäiset rahat. Mutta vasta kivirakennuksia rakennettiin suuremmassa määrin. Chittick (1974) olettaa, että varhaisimmat asutukset olivat islamia edeltävältä ajalta oleva kalastajakylä. Tämä kylä kasvoi vähitellen kansainvälistä kauppaa harjoittavaksi kaupungiksi. Varhaista asutusta oli myös Mandan saarella Lamun saariryhmässä. Tällä oli kaupunkimaista asutusta jo 800-luvulla. Myös ulkomaankaupasta on merkkejä jo aivan varhaiselta ajalta. Rakennukset olivat kuitenkin pääasiassa savesta ja puusta ja jossakin määrin kivestä. Laastina käytettiin kalkkia ja punaista savea. Myös poltettuja tiiliä käytettiin ja muuraamisessa käytettiin savilaastia. On mahdollista, että nämä tiilet kuljetettiin Persian lahdelta laivan painolastina. Chittick päätteli, että Mandan kaupungin perustivat Persian lahdelta tulleet uudisasukkaat, joista ainakin osa oli muslimeja. Toisin kuin Kilwassa, täällä ulkopuolisten osuus rakentamisen alkuvaiheissa oli merkittävä. Shangasta Paten saarelta saatu evidenssi osoittaa niinikään rakentamisen kehittyneen savitaloista 1000-luvulla kalkkilaastilla muurattuihin kivitaloihin 1200-luvulla. Kivestä rakentaminen oli voimakkainta 1300-luvulla (Horton 1980). Tämäkin viittaa rannikkokulttuurin kehittymiseen paikallisiin perinteisiin nojautuen. Samanlainen näyttää olleen kehitys myös monissa muissa nyt esiin tulevissa löydöissä. Mombasassa on ollut asutusta n. vuonna 1000, Patessa vuonna 900. Chibuenessa Mosambikin etelärannikolla oli asutusta 700-luvun lopulla tai 800-luvun alussa. Sieltä on löytynyt lasitettuja saviastioita, samanlaisia kuin Kilwasta ja Mandasta niiden varhaiselta kaudelta. Tutkimus on tuonut esille niin paljon todisteita rannikon varhaisesta asutuksesta, että on hyvin epätodennäköistä, että sen kehitys voitaisiin selittää muualta sinne muuttaneiden avulla. Varhaisimman kauden ruukunjätteistä vain pieni murto-osa on peräisin muualta tuoduista ruukuista, esim. Kilwassa vain 0.2 %. Suurin osa on peräisin paikallisista ruukuista. Myös on merkittävää, että nämä paikalliset ruukut eri alueilla ovat olleet hyvin samanlaisia, mikä viittaa paikallisen kauppaverkoston olemassaoloon. Rannikon kulttuurin piirteet viittaavat vahvasti siihen, että sen alkuperä juontaa paikallisiin asukkaisiin, jotka olivat pääasiallisesti bantuja. TALOUS Jo 1000-luvun lopulla alueella vallitsi sekatalous, joka perustui kalastukseen, maanviljelykseen ja karjanhoitoon. Vuohi, lammas, lehmä ja kotikissa olivat tunnettuja, sekä myös kameli pohjoisosassa aluetta. Kalojen, kilpikonnien ja merilehmien jäänteitä on myös löydetty kaivauksista. Kasviravinteiden käytön todentaminen sen sijaan on vaikeampaa. Kilwasta on löydetty todisteita durran käytöstä; muuta emme juuri tiedä varmuudella. On kuitenkin todennäköistä, että Kaakkois-Aasiasta peräisin olevilla kasveilla oli merkitystä ruokataloudessa. Mahdollisesti 7

8 aasialainen riisi, kookospähkinä, banaani, sokeriruoko sekä jotkut muut kasvit ovat tulleet sinne sen jälkeen kun indonesialaiset olivat asuttaneet Madagaskarin n v. sitten. Shepherd (1982) on esittänyt, että rannikkovyöhykkeen eteläisellä osalla, varsinkin Komorosaarilla, on ollut suuri merkitys alueen kulttuurin kehityksessä. Jos näin on, silloin Kaakkois- Aasiasta peräisin olleilla viljelykasveilla on saattanut olla keskeinen merkitys alueen asutuksen kehitykselle. Joka tapauksessa Itä-Afrikan rannikon talous pystyi tuottamaan ylijäämää, niin että monimuotoinen sosiaalinen elämä tuli mahdolliseksi. Rannikon eri alueiden ja sisämaan ekologinen monimuotoisuus synnyttivät vaihtokauppaa. Esim. kaupungeista löydetyt kamelin luut lienevät osoitus vaihtokaupasta sisämaan pastoralistien kanssa. TEKNOLOGIA Arkeologiset löydöt osoittavat, että teknologian taso on ollut varsin korkea verrattuna muihin Afrikan alueisiin. Tämän teknologian alkuperän määrittäminen sen sijaan on ollut vaikeampaa. Paikallisesti valmistettiin rautaa ainakin Kilwan ja Mandan varhaisimmilla kausilla. Vähän myöhemmin näillä samoilla alueilla valmistettiin kupariperustaisia metalliseoksia; näin voidaan päätellä löydettyjen sulatusastioiden nojalla. Kuparia käytettiin pääasiassa rahojen valmistukseen, jota harjoitettiin Kilwassa, Sansibarilla ja Mogadishussa. Rahoja on löydetty rannikkokaupungeista, monista muista muslimikaupungeista, jopa Kiinasta ja Australiasta. Tärkein teknologian saavutus liittyy kuitenkin rakentamiseen, joka perustui korallin monipuoliseen hyväksikäyttöön. Korallia saatiin sekä rannikolta että koralliriutoilta ja saarilta. Siitä louhittiin rakennuskiviä ja valmistettiin kivimurskaa. Polttamalla siitä saatiin rakennuskalkkia, jota käytettiin hiekkaan sekoitettuna muuraamiseen ja seinien pinnan viimeistelyyn. Mangrovea käytettiin rakennuspuuna lähinnä kattorakenteissa, pylväinä ja sisäkaton kannattamiseen. Yleisiä olivat sisäviemärit ja -vessat sekä pesutilat. Veneenrakennus oli tunnettua jo ajanlaskun alussa (Periplus...), ja myös portugalilaiset panivat tämän taidon merkille. Esimerkiksi dau la mtepe, jossa oli kaislapurjeet, ja jotka oli valmistettu kutomatekniikalla, valmistettiin rannikolla. Tällaiset laivat soveltuvat varsin hyvin korallirantojen vaativiin oloihin. Puuvillalangan kehrääminen ja kankaan kudonta oli tunnettua jo varhaisella ajalla. Suolaa valmistettiin merivedestä haihduttamalla. KAUPPA Yleisen käsityksen mukaan Itä-Afrikan rannikon kaupungit ovat kehittyneet kaupan vaatimuksista. Ne olivat siis kolonialismin synnyttämiä kauppakeskuksia, joiden alkuperä on kaukana niiden sijaintipaikalta. Niillä oli varsin vähän vaikutusta Afrikan sisäosiin, ja vähitellen ne itsekin afrikkalaistuivat, kun niiden asukkaat avioituivat afrikkalaisten kanssa. Merentakaisen kaupan merkitys on kieltämättä huomattava. Kilwasta on löytynyt 800-luvulta peräisin olevia lasiastioita, jotka lienevät peräisin Persian lahdelta. Lisäksi 1200-luvulta lähtien on tavattu kiinalaista posliinia, ja 1300-luvulta lähtien kiinalainen posliini ylitti määrässä muslimimaista tuodun posliinin määrän. Rannikkoalueelta on löydetty myös muita tuontitavaroita kuin keramiikkaa. Kilwasta on löydetty lasiastioita ja lasihelmiä sekä puolijalokivisiä koristeita. Länsi-Intiasta on lisäksi tuotu mm. helmiä. 8

9 Kauppiaita houkuttelivat Itä-Afrikan rannikolle mm. norsunluu, sarvikuonon sarvet, kilpikonnan kuoret, kulta, kupari, suitsukkeet, mirha, mangrove, eebenpuu, sandaalipuu ja orjat. Nämä olivat peräisin pääasiassa sisämaasta, mutta siitä huolimatta kaupan vaihtotavaraa ei ole juuri tavattu sisämaasta, lukuun ottamatta pieniä määrää kiinalaista posliinia, jota vietiin Zimbabween 1300-luvulla ja joillekin muille sen lähialueille. Selityksenä vaihtotavaran puuttumiselle sisämaasta on esitetty, että kauppa ei ollut suoraa vaihtokauppaa, vaan että rannikon kaupungit muodostivat tavaroiden vaihtokeskuksen, jossa varsinainen kauppa käytiin. Chittick on esittänyt alueella käydyn kauppaa neljänlaisista kaupan kohteista: (1) vientiin tarkoitetut afrikkalaiset tuotteet, (2) tavarat joita tuotiin kaupan käymiseksi sisämaan kanssa, (3) tavarat jotka tuotiin käytettäviksi rannikon kaupungeissa, (4) tavarat jotka tuotettiin noissa kaupungeissa kauppatavaroiksi sisämaan kaupassa. Ulkomailta tuotettiin kahdenlaisia tavaroita: kankaita sisämaan kaupankäyntiin ja luksustavaroita rannikon kaupunkeihin prestiisitarkoituksiin. Sisämaan kaupassa tärkeä vaihtoväline oli puuvillakangas. Sitä tuotettiin ulkomailta, mutta myös valmistettiin suuressa määrin rannikolla. Myös merisimpukan kuorista valmistettiin helmiä ja kerättiin kaurikotiloita. Molempia käytettiin sisämaankaupassa. KULTTUURIN RAPPEUTUMINEN Miksi Itä-Afrikan muslimikulttuuri oli elinvoimainen ennen vuotta 1500 ja miksi se alkoi sitten rappeutua? Onko tähän olemassa jokin yksittäinen syy vai onko useiden tekijöiden yhteisvaikutuksella osuutensa? Asian selvittämiseksi on esitetty useita teorioita: 1. Paikallisten olojen muuttuminen, kuten puiden kaataminen, maaperän köyhtyminen, ylilaidunnus, ilmaston muutokset, makean veden loppuminen. Tutkimustulokset osoittavat näiden tekijöiden olevan varsin merkittäviä, ja niillä lienee osuutensa paikallisten kaupunkien elinvoiman kuihtumiseen. Elinolot esimerkiksi Kilwan saarella ovat nykyisin varsin karut, ja on vaikea ymmärtää, kuinka ensimmäiset tutkimusmatkailijat saattoivat kuvata Kilwaa niin ylistävin sanoin. Ankean merimatkan jälkeen se saattoi kuitenkin vaikuttaa lähes paratiisilta. Joka tapauksessa se oli hyvin vilkas kauppakeskus, ja nykyisin saaren muinaiset rakennukset ovat raunioina. 2. Häiriöt kaupankäynnille pohjoisessa. On mahdollista, että Afrikasta tuotettavien kauppatavaroiden tarve pohjoisessa on vähentynyt ja tämä selittäisi osaltaan kulttuurin rappeutumista. Tästä ei kuitenkaan ole selviä todisteita. Kauppatavaroilla voi olettaa olleen jatkuvaa kysyntää. 3. Zimbabwen kultakaivosten ehtyminen. Yksittäisistä tekijöistä merkittävin lienee Zimbabwessa sijaitsevien kultakaivosten ehtyminen samoihin aikoihin kuin Itä-Afrikan muslimikulttuuri alkoi taantua. Kullan ehtyminen vähensi kuljetustarvetta, ja samalla kullan tuotantoketjussa toimiva väestö köyhtyi ja tuli kykenemättömäksi ostamaan tai vaihtamaan tuontitavaroita samassa määrin kuin aiemmin. Kullan tuotannon ehtymiseen ja koko Zimbabwen kullantuotantoalueen autioitumiseen vaikutti lisäksi ylikansoituksesta johtuva ympäristön köyhtyminen kullantuotantoalueella. Kun kaupan kallisarvoisin väline, kulta, alkoi ehtyä, sen vaikutus tuntui myös muilla kaupan alueilla. Kaikki vanhat kauppakeskukset eivät toki kuolleet. Orjien rahtaus jatkui, jopa kiihtyvässä tahdissa, ja sellaiset paikat kuin Sansibar, Bagamoyo, Mombasa, ja Mikindani kehittyivät merkittäviksi orjakaupan keskuksiksi. Valtaosa vanhoista kaupungeista kuitenkin autioitui pysyvästi. 9

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO. Antti Salminen KAUPAN KUOLEMA. Swahilikulttuurin kulta-ajan loppu kuudennellatoista vuosisadalla

TAMPEREEN YLIOPISTO. Antti Salminen KAUPAN KUOLEMA. Swahilikulttuurin kulta-ajan loppu kuudennellatoista vuosisadalla TAMPEREEN YLIOPISTO Antti Salminen KAUPAN KUOLEMA Swahilikulttuurin kulta-ajan loppu kuudennellatoista vuosisadalla Yleisen historian pro gradu tutkielma Tampere 2007 Tampereen yliopisto Historiatieteen

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

USKONNOLLINEN RENENSSANSSI

USKONNOLLINEN RENENSSANSSI S i v u 1 Kurkuman ja kardemumman sukuun kuuluva inkivääri oli suosittu kasvi keskiajalla; sitä arvostettiin makeutensa vuoksi erityisesti säilöttynä. Se oli myös kallista: 1300-luvulla puoli kiloa inkivääriä

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

SUOMEN VUOHIEN HISTORIA

SUOMEN VUOHIEN HISTORIA SUOMEN VUOHIEN HISTORIA AULI BLÄUER, LUONNONVARAKESKUS BoNe: Naapurista lainaamassa. Kulttuurikontaktit karjanhoidon kehittäjänä Itämeren pohjoisosassa esihistoriallisena ja historiallisena aikana. Vuohien

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

JÄTTIhampaan. ar voitus

JÄTTIhampaan. ar voitus JÄTTIhampaan ar voitus Fossiili on sellaisen olion tai kasvin jäänne, joka on elänyt maapallolla monia, monia vuosia sitten. Ihmiset ovat löytäneet fossiileja tuhansien vuosien aikana kivistä ja kallioista

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013

INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013 INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013 2/7 Sisällysluettelo 1. Arkisto- ja rekisteritiedot 3 2. Johdanto 4 3. Pyhäjoen alueen ympäristö- ja kulttuurihistoria

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta... 3 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

SENEGALIN METSÄT AAVIKOITUMASSA?

SENEGALIN METSÄT AAVIKOITUMASSA? SENEGALIN METSÄT AAVIKOITUMASSA? Senegalin tasavalta sijaitsee Atlantin rannalla Länsi-Afrikassa Mauritanian, Malin, Guinean ja Guinea-Bissaun ympäröimänä. Gambia puolestaan on kolmelta puolen Senegalin

Lisätiedot

Ylöjärvi Kuru Poikelisjärvi, Heinuu, Pitkäjärvi, Ahvenlammi. Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kuru Poikelisjärvi, Heinuu, Pitkäjärvi, Ahvenlammi. Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kuru Poikelisjärvi, Heinuu, Pitkäjärvi, Ahvenlammi Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Metsähallitus / Laatumaa 2 Sisältö: Kansikuva:

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 Sisällysluettelo: I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU 1679-1526 EAA.... 7 V. SAARISELÄN KELOKIEKKO...

Lisätiedot

Työssäoppimiseni ulkomailla

Työssäoppimiseni ulkomailla Työssäoppimiseni ulkomailla Nimeni on Jenna Virtanen suoritin kuukauden 7.2.-11.3.2015 Pintakäsittely alan työharjoittelusta Espanjassa Fuerteventuran Corralejossa. Työskentelin kauppakeskuksessa nimeltä

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

UURAINEN Hirvaskankaan muinaisjäännösinventointi 2004

UURAINEN Hirvaskankaan muinaisjäännösinventointi 2004 1 UURAINEN Hirvaskankaan muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Uuraisten kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Havainnot... 4 Äänekoski 41 Ruokomäki... 5 Yleiskartta... 6

Lisätiedot

ESIHISTORIA PRONSSIKAUSI (1500 500 EKR.)

ESIHISTORIA PRONSSIKAUSI (1500 500 EKR.) ESIHISTORIA Merkittävimmät aikakaudet löydösten perusteella Nakkilassa ovat pronssikausi ja rautakauden alkuperiodit eli esiroomalainen ja roomalainen aika. Ensimmäiset asukkaat Nakkilan seuduille ovat

Lisätiedot

Materiaalinen kulttuuri päälähteenä Menetelminä arkeologinen kaivaus ja inventointi

Materiaalinen kulttuuri päälähteenä Menetelminä arkeologinen kaivaus ja inventointi Savon keskus? Arkeologia tutkii menneisyyttä maassa ja vedessä säilyneiden jäännösten avulla. Sen tutkimuskohteina ovat esineet ja rakenteet tai muodostelmat, jotka ovat syntyneet paikalla eläneiden ja

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja

Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja Ty össäoppimi nen Tuula Pekkala LHM11 Kalajoen ammattiopisto Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja Gran Canaria on Espanjalle kuuluva

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Kotka, Hallan saari. Redutin alustava kenttäinventointi heinäkuu 2012

Kotka, Hallan saari. Redutin alustava kenttäinventointi heinäkuu 2012 Kotka, Hallan saari. Redutin alustava kenttäinventointi heinäkuu 2012 FT Kari Uotila Muuritutkimus ky Tiivistelmä Kotkan Hallan saaressa oletetu redutin alueelle tehtiin heinäkuussa 2012 vanhemman kartta-aineiston

Lisätiedot

LIITE 5. Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n. voimajohtohankkeen alueella. Vesa Laulumaa 2008

LIITE 5. Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n. voimajohtohankkeen alueella. Vesa Laulumaa 2008 1 Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n voimajohtohankkeen alueella Vesa Laulumaa 2008 Sisällys Johdanto 2 Inventointialue 2 Työnkulku ja tulokset 3 Kommenteja voimalinjan alueella sijaitsevista

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä.

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä. DENNIKSEN tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalia joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että

Lisätiedot

Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016

Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016 1 Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA TEEMAT 4. Pronssikausi JONI, TITTA, TUULI, JUTTA 5. Esiroomalainen rautakausi (ennen ajanlaskun alkua) MILJA, ANITRA, VENLJA 6. Roomalainen rautakausi ATTE,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Löytölintu. www.modersmal.net/finska

Löytölintu. www.modersmal.net/finska www.modersmal.net/finska Löytölintu Olipa kerran metsänvartija, joka lähti metsään metsästämään. Siellä hän kuuli lapsen huutoa. Hän seurasi ääntä ja saapui vihdoin korkean puun juurelle, jonka latvassa

Lisätiedot

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: EKE- Rakennus Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Vanhoja karttoja...

Lisätiedot

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Pöyry Environment Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Pitäjänkartta

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

TARKASTUSRAPORTTI. Vesilahti, Kirmukarmu (922010022) Käynnin päivämäärä 28.09.2011 Kävijän nimi. Kirsi Luoto Käynnin tyyppi tarkastus

TARKASTUSRAPORTTI. Vesilahti, Kirmukarmu (922010022) Käynnin päivämäärä 28.09.2011 Kävijän nimi. Kirsi Luoto Käynnin tyyppi tarkastus TARKASTUSRAPORTTI Vesilahti, Kirmukarmu (922010022) Käynnin päivämäärä 28.09.2011 Kävijän nimi Kirsi Luoto Käynnin tyyppi tarkastus Muistioteksti Pirkanmaan maakuntamuseon arkeologi Kirsi Luoto teki tarkastuskäynnin

Lisätiedot

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951

Lisätiedot

Ikaalinen Sarkkilan kylätontti. Täydennyksiä ja tarkennuksia v koekaivausraporttiin

Ikaalinen Sarkkilan kylätontti. Täydennyksiä ja tarkennuksia v koekaivausraporttiin 1 Ikaalinen Sarkkilan kylätontti Täydennyksiä ja tarkennuksia v. 2011 koekaivausraporttiin Viite: mjrek 1000019274. Raportti: Poutiainen, Laakso & Bilund: Ikaalinen Sarkkila koekuopitus 2011 Viestissään

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Kontiolahti Kulho Pohjavesikaivojen ja vesijohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2014

Kontiolahti Kulho Pohjavesikaivojen ja vesijohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2014 1 Kontiolahti Kulho Pohjavesikaivojen ja vesijohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Joensuun Vesi 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi...

Lisätiedot

K A N S A L L I S M U S E O N

K A N S A L L I S M U S E O N M e t r o p o l i a A M K M u o t o i l u n i n n o v a a t i o p r o j e k t i 2 0 1 5 K A N S A L L I S M U S E O N E e v a T e r ä v ä S i s u s t u s a r k k i t e h t u u r i 1 6. 1 0. 2 0 1 5 B

Lisätiedot

Miten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio

Miten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin

Lisätiedot

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE Tavoite: Tarkkaillaan auringon vaikutusta valon lähteenä ja sen vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Oppilaat voivat tutustua myös aurinkoenergian käsitteeseen.

Lisätiedot

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Lähettänyt Markku Havu 18.06.2008 Viimeksi päivitetty 14.11.2010 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 18 hengen ryhmä, jossa oli osallistujia mm. Karstulasta, Jyväskylästä,

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

7 r Yijö Mattila, Inarin Manttaalikunnan pj.

7 r Yijö Mattila, Inarin Manttaalikunnan pj. MAA- JA METSÄTALOUS MINISTERIO 06. 2013 Inarin Manttaalikunta Yrjö Mattila Haapalaaksontie 2 99800 Ivalo man 20.6.20 13 HARE MMM 922 Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalastus

Lisätiedot

Vesilahti Rautiala. Arkeologinen valvonta 26.10.2015. Eva Gustavsson/ Pirkanmaan maakuntamuseo/ Kulttuuriympäristöyksikkö

Vesilahti Rautiala. Arkeologinen valvonta 26.10.2015. Eva Gustavsson/ Pirkanmaan maakuntamuseo/ Kulttuuriympäristöyksikkö Vesilahti Rautiala Arkeologinen valvonta 26.10.2015 Eva Gustavsson/ Pirkanmaan maakuntamuseo/ Kulttuuriympäristöyksikkö Tiivistelmä: Vesilahdella Rautialassa suoritettiin 26.10.2015 arkeologinen valvonta

Lisätiedot

Näkymätön reppu SIEPPO 3

Näkymätön reppu SIEPPO 3 Näkymätön reppu Kuinkahan monta tavaraa maailmassa on? (Kuinka monta tavaraa sinulla on?) Kuinkahan paljon aineita jokaisen tavaran näkymättömässä repussa on kaikkiaan? (Mikä ihmeen näkymätön reppu?) Näkymätön

Lisätiedot

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Hannu Poutiainen Tilaaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Tutkimus... 4 Havainnot ja yhteenveto...

Lisätiedot

Naantali. Raatihuoneenkatu 4 / Frandsila. kellarirakenteen suojauksen arkeologinen valvonta 1.11.-9.12.2013

Naantali. Raatihuoneenkatu 4 / Frandsila. kellarirakenteen suojauksen arkeologinen valvonta 1.11.-9.12.2013 Naantali Raatihuoneenkatu 4 / Frandsila kellarirakenteen suojauksen arkeologinen valvonta 1.11.-9.12.2013 FT Kari Uotila Muuritutkimus ky suovillankatu 3 20780 Kaarina ARKISTO- JA REKISTERITIEDOT Tutkimuskohde

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Kansikuva: pieniä raivausröykkiöitä

Lisätiedot

Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle

Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle Ympäristökasvatuspäivät 2010 Jari Niemelä Kaupunkiekologian professori Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/yliopisto 11.10.2010 1

Lisätiedot

Elämää niityllä... 4. Eurooppa osana maailmaa... 32. Elämää aavikoilla, savanneilla ja sademetsissä... 88. Ihminen...126. Elämän kehitys...

Elämää niityllä... 4. Eurooppa osana maailmaa... 32. Elämää aavikoilla, savanneilla ja sademetsissä... 88. Ihminen...126. Elämän kehitys... Elämää niityllä......................... 4 Niitty on valoisa kasvupaikka......................8 Perhoset viihtyvät niityllä.........................12 3. Heinäsirkka ja hepokatti niityn soittoniekat....18

Lisätiedot

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi: Nimeni: Metsänrajat Tarkkailutehtävä linja-automatkalle Jos tulet Inariin etelästä, aloita tarkkailu Vuotsosta:Jos tulet Inariin pohjoisesta, aloita tarkkailu lähtöpaikastasi: Käytä värikyniä, jotta saat

Lisätiedot

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

Nokia Linnavuori Linnavuoren itäpuoleisen asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Ville Laakso Antti Bilund

Nokia Linnavuori Linnavuoren itäpuoleisen asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Ville Laakso Antti Bilund 1 Nokia Linnavuori Linnavuoren itäpuoleisen asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Ville Laakso Antti Bilund Kustantaja: Nokian kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3

Lisätiedot

Rauma, Kuninkaankatu 42:n piha

Rauma, Kuninkaankatu 42:n piha Rauma, Kuninkaankatu 42:n piha arkeologinen valvontatyö 17.6.2013 Kari Uotila Muuritutkimus ky Tiivistelmä Vanhan Rauman alueella osoitteessa Kuninkaankatu 42 tehtiin 17.6.2013 maalämpötyöhön liittyviä

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Valehtelijoiden klubi. Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma 2012

Valehtelijoiden klubi. Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma 2012 Valehtelijoiden klubi Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma 2012 Tehtävä Jakautukaa 3-4 hengen ryhmiin. Diasarjassa on kuusi kuvaa eri esineistä. Päätelkää tai arvatkaa: Mikä on esineen käyttötarkoitus?

Lisätiedot

VÖYRI KAURAJÄRVI ISTANKANGAS

VÖYRI KAURAJÄRVI ISTANKANGAS VÖYRI KAURAJÄRVI ISTANKANGAS Kivikautisen asuinpaikan kaivau~. Anja Sarv.aa 97a. Vöyri, Kaurajärvi, I~tankanga~. Kivikautisen asuiapaikan kaivau~ 978. Peruakartta 333 2 + 23 03 (Kaurajärvi), koordinaatit

Lisätiedot

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Matkaraportti Malta 4.1.-13.2.2013 Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Johdanto Anniina oli miettinyt jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien ulkomailla työssäoppimista ja viime hetkellä sai myös Iidan

Lisätiedot

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund 1 Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

0 U L U N YLIOPISTO SUOMUSSALMI. Heinisaari. Myöhäisrautakautisen löytöpaikan tarkastus 14.5.2015 ARKEOLOGIA. FM Ville Hakamäki

0 U L U N YLIOPISTO SUOMUSSALMI. Heinisaari. Myöhäisrautakautisen löytöpaikan tarkastus 14.5.2015 ARKEOLOGIA. FM Ville Hakamäki 0 U L U N YLIOPISTO SUOMUSSALMI Heinisaari Myöhäisrautakautisen löytöpaikan tarkastus 14.5.2015 ARKEOLOGIA FM Ville Hakamäki 2015 SISÄLLYSLUETTELO ARKISTO- JA REKISTERITIEDOT... 1 KARIT AOTIEET... 2 1.

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRIS- TÖALAN VALINTAKOE 2008 MATEMATIIKKA

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRIS- TÖALAN VALINTAKOE 2008 MATEMATIIKKA AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRIS- TÖALAN VALINTAKOE 008 MATEMATIIKKA TEHTÄVIEN RATKAISUT Tehtävä. Maljakossa on 0 keltaista ja 0 punaista tulppaania, joista puutarhuriopiskelijan on määrä

Lisätiedot

Loppi Vanhakoski asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Loppi Vanhakoski asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Loppi Vanhakoski asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Lopen kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 4 Vanhat

Lisätiedot

KUUSKAJASKARIN LINNAKESAARI

KUUSKAJASKARIN LINNAKESAARI KUUSKAJASKARIN LINNAKESAARI Saaren ympäristö on kulttuurivaikutteista Kuuskajaskari on metsäinen, yli kahdenkymmenen hehtaarin kokoinen saari Rauman keskisessä saaristossa. Entinen linnakesaari sijaitsee

Lisätiedot

Maatalouden muodot. = Ilmastoltaan samanlaisille alueille on kehittynyt samanlaista maataloutta. Jako kahteen:

Maatalouden muodot. = Ilmastoltaan samanlaisille alueille on kehittynyt samanlaista maataloutta. Jako kahteen: Maatalouden muodot = Ilmastoltaan samanlaisille alueille on kehittynyt samanlaista maataloutta. Jako kahteen: 1. Intensiivinen maatalous: Suuriin hehtaarisatoihin yltävä voimaperäinen maatalous. Tyypillistä

Lisätiedot

Urjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011

Urjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011 1 Urjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Sepänmaa Timo Jussila Kustantajat: Pirkanmaan

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1749/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala hankealue 43 (Outokumpu) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Raamatullinen geologia

Raamatullinen geologia Raamatullinen geologia Miten maa sai muodon? Onko maa litteä? Raamatun mukaan maa oli alussa ilman muotoa (Englanninkielisessä käännöksessä), kunnes Jumala erotti maan vesistä. Kuivaa aluetta hän kutsui

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa

Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa Aloitetaan matkamme yllä olevan kuvan osoittaman muistomerkin luota. Pohditaan ensin hetki Lappeenrannan ja linnoituksen historiaa: Lappeenrannan kaupungin historia

Lisätiedot

HyväMe- lomaristeily. Kroatiaan Matkan hinta 1445,00. Ilmoittaudu marraskuun 2017 loppuun mennessä

HyväMe- lomaristeily. Kroatiaan Matkan hinta 1445,00. Ilmoittaudu marraskuun 2017 loppuun mennessä HyväMe- lomaristeily Kroatiaan 2018 18. 25.8.2018 Matkan hinta 1445,00 Ilmoittaudu marraskuun 2017 loppuun mennessä Mirja : mirja.hanninen@hyvame.fi puh : 040765528 1 2 HyväMe- ryhmä Makarskassa merenrannalla

Lisätiedot

Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget)

Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Opintoretkeilypäivä 24.9.2011, aamupäivä Kirjurina Sameli Salokannel Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Stora Kopparbergetin kaivostoiminnalla on ollut merkittävä vaikutus koko Ruotsin kehitykseen

Lisätiedot

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

OULU, KAUPPATORI Tarkastuskäynti

OULU, KAUPPATORI Tarkastuskäynti OULU, KAUPPATORI Tarkastuskäynti 19.11.2009 Rakennushistorian osasto Marika Hyttinen 2010 2 Peruskarttaote 2444 09 OULU Tarkastuskäynti Oulun kauppatorin työmaalla Oulun kauppatorilla tehtiin talvella

Lisätiedot

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan siirtomaiksi. Kun Somalia itsenäistyi jäivät somalialaiset usean

Lisätiedot