Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin. Yhteenveto

Transkriptio

1 Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Yhteenveto

2 Prosessin tavoite Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin -prosessin tavoitteena oli: 1. täsmentää alueen kehittämistavoitteet tuleville vuosille ja määritellä kriittisimpien toimenpiteiden lista sekä 2. tukea määriteltyjen kehittämistoimenpiteiden organisoinnissa.

3 Ennakkotehtävä

4 Taustatiedot (1/2) Muu, mikä? Projektipäällikkö Toimihenkilö Yksityinen henkilö Koulukuraattori Eläkeläinen, kotiäiti Kyselyyn vastanneet 210 / 958, vastausprosentti 21,9 % Kehittäjätahot, kunnanjohtajat, luottamushenkilöt: 58,0 % (29 / 50) Yritysedustajat: 19,9 % (181 / 908)

5 Taustatiedot (2/2) Muu, mikä? Kokkola Teerijärvi Kruunupyy Reisjärvi Keski-Suomi Ulkomaat Evijärvi Hollola Pietarsaari Muu, mikä? Koko Suomi Edsevö Lapua Kokkola Kyselyyn vastanneet 210 / 958, vastausprosentti 21,9 % Kehittäjätahot, kunnanjohtajat, luottamushenkilöt: 58,0 % (29 / 50) Yritysedustajat: 19,9 % (181 / 908)

6 Alueen kehittämistavoitteet

7 Kaustisen seudun tärkeimmät vetovoimatekijät Kyselyssä Kaustisen seudun tärkeimmiksi vetovoimatekijöiksi nousevat maaseutumaiselle alueelle tunnusomaiset piirteet. Kaustisen seudulla on perusasiat kunnossa : peruspalvelut ja maaseutumainen asuminen ja idylli sekä turvallisuus luovat pohjan alueella viihtymiselle ja elämiselle. Puhdas luonto, elävä kulttuuri erityisesti kansanmusiikin, kansanparannuksen sekä ravi- ja moottoriurheilun siivittämänä ovat alueen ihmisille tärkeitä piirteitä ja erityisesti sellaisia tekijöitä, jotka vetävät myös alueen ulkopuolisia kävijöitä ja profiloivat aluetta. Kaustisen seudulla on vahva paikallinen yritteliäisyyden perinne ja alue onkin yrittäjyysasteessa mitattuna Suomen kärkeä. Tämä on alueella selkeä vahvuus ja ominaispiirre, jota halutaan vahvistaa. Yritysystävällisyydellä on Kaustisen seudun vetovoimalle siten merkittävä vaikutus ja yrittäjien sitoutuneisuus alueelle nostaa yrittäjyysastetta. Toisaalta tämä vaikutta myös siihen, että alueella on paljon yrittäjyyttä vain itsensä työllistämiseksi ja vähemmän kasvuhaluisia yrityksiä. Kaustisen seudulla panoksien suuntaamisella tietoliikenneyhteyksien kehittämiseen on ollut tärkeä vaikutus myös alueen vetovoimatekijöihin ja jatkossa kehittyneet tietoliikenneyhteydet ovat elinehto alueen kehittymiselle.

8 Kaustisen seutu vuonna 2020 Aktiivinen elinkeinopolitiikka ja yrittäjäystävällisyys Kaustisen seudulla elinkeinojen kehittäminen on aktiivista ja vaikuttavaa. Alueella panostetaan alkavaan yritystoimintaan ja naisyrittäjyys vahvistuu samalla kun alueen työttömyys laskee alhaisimmalle tasolle koko Suomessa. Yritysystävällisyyden osalta päätöksenteko on yrityslähtöistä, viestintä ja tiedottaminen toimii avoimesti. Kehittämistoimijoiden yhteistyö on aktiivista yritysten hyväksi niin alueellisesti kuin alueen ulkopuolelle. Lisäksi infrastruktuuri ja kaavoitus tukevat vahvasti yrityselämää. Luonnonvara- ja biotalouden edelläkävijä Maa-, metsä-, turkis- ja elintarviketalous ovat alueella merkittäviä elinkeinoja. Avaimena kasvuun on jalostusasteen nostaminen ja uuden teknologian ja innovaatioiden hyödyntäminen. Samalla biotalous on noussut merkittävään asemaan alueella ja uusien energiamuotojen käyttöönotto (esim. tuulivoima) tukee Kaustisen seudun tavoitetta energian suhteen omavaraisesta seutukunnasta. Luonnosta huipputuotteeksi maailmalle -teema on alueen älykkään erikoistumisen perusta. Myös kasvava kaivostoiminta tukee alueen vahvaa luonnonvarataloutta. Suomen parasta maaseutua Kaustisen seudulla pohjan kehitykselle ja yhteisöllisyydelle luovat myös elävät kylät ja kulttuuri sekä maaseudun uudistuminen. Tärkeää on kuntien, kulttuurituottajien ja muiden yrittäjien (erit. IT-ala) vahvempi yhteistyö kulttuurin tuotannon ja luovien alojen kehittämisessä. Lisäksi kehittynyt tietoverkko on merkittävässä asemassa. Lisäboostia alueelle tuo luontomatkailu tarjoten yksilöllisiä palvelutuotteita.

9 Ainekset vision terävöittämiseen Vahvemmin esiin asiat, jotka erottavat Kaustisen seudun muusta Suomesta Priorisointi, mitä tavoitellaan erityisesti (kaiken ei tarvitse näkyä visiossa) Alueellisen osaamisen yhdistely tulisi näkyä vahvemmin Luonnonvara- ja biotaloudessa esille vahvemmin puurakentamisen edelläkävijyys, uudet liiketoimintamahdollisuudet (puukerrostalot) ja puun jatkojalostus Tärkeänä nostetaan esille myös omaa teollisuutta tukevat paikalliset luonnonvarat sekä uusiutuva energia ja energiaomavaraisuus Yrittäjyyden ja yrittäjäystävällisyys on tärkeä näkyä visiossa (ml. perinteiset elinkeinot) Alueen vetovoima esille: Tulee korostaa, mitä on tarjota takaisinmuuttajille Työntekijöiden houkuttelu muualta Suomesta ja huomion kohdistaminen mahdollisiin takaisinmuuttajiin Matkailuun kausiluonteisia tapahtumia, kylien elinvoimaisuus Seutukunnallinen aluesuunnittelu ja laadukkaat palvelut myös asukkaille parasta maaseutua Edunvalvontanäkökulmaa tulee korostaa itse toimenpiteissä (opiskelupaikkojen ja toisen asteen ja ammatillisen koulutuksen säilyminen)

10 Aluekehitykseen vaikuttavat trendit 1. Talouden globalisaatio 2. Luonnonvarojen käyttö ja energia 3. Kuntatalous 4. Väestön ikääntyminen 5. Ilmastonmuutos 6. Innovaatiotoiminnan laajentuminen 7. Osaamistalous 8. Aluekehittämisen instituutiot muuttuvat 9. Kulutuskulttuurin muutos 10. Kaupungistuminen 11. Elinkeinorakenteen muutos 12. Vapaa-ajan lisääntyminen 13. Työvoiman saatavuus 14. Osallistumisen muutos

11 Alueen kehittämisen pullonkaulat Kaustisen seudun merkittävimmiksi kehittämisen pullonkauloiksi ja haasteiksi nostettiin järjestyksessä seuraavat tekijät: Yhteisen kehittämisnäkemyksen puuttuminen, aidon yhteistyön puute, kuntien keskinäinen kilpailu, kyläpolitikointi (22 mainintaa) Riskinottohaluttomuus kehittämisessä, aktiivisuuden puute, lukkiumat ajattelutavoissa (10 mainintaa) Liikenneyhteydet ja pitkät etäisyydet (8 mainintaa) Resurssit (8 mainintaa) Verkostoitumisen puute (7 mainintaa) Väestön ikääntyminen (5 mainintaa) Osaavan työvoiman saatavuus ja alhainen koulutustaso (5 mainintaa) Yritysten kasvuhalun puute (3 mainintaa)

12 Yhteistyöalue Luonteva yhteistyöalue alueen kehittämisessä tulevaisuudessa Vastaajien kotikunta Halsua Kaustinen Lestijärvi Perho Toholampi Veteli Halsua Kaustinen Lestijärvi Perho Toholampi Veteli Muut Kannus, Kokkola Kokkola, Kruunupyy, Kannus, Evijärvi Kannus, Kokkola, Reisjärvi Kokkola, Kruunupyy, Vimpeli, Alajärvi, Kivijärvi, Kyyjärvi Kannus, Kokkola, Sievi, Ylivieska Kokkola, Kannus Luontevimpana yhteistyöalueena nähdään Perhonjokilaakson alue. Kaustisen seudun ulkopuolisista kunnista nähdään tärkeänä erityisesti Kokkola ja Kannus. = Keski-Pohjanmaan alue nähdään kokonaisuudessaan luontevana yhteistyöalueena

13 Yleinen aluekehittäminen Kehittämistoimenpiteet

14 Suurimmat kehittämistarpeet yleisen aluekehittämisen kokonaisuuksista

15 Toimenpiteet Toimenpidekokonaisuus Sateenvarjo Yleinen aluekehittäminen KUNTIEN YHTEISTOIMINTA PALVELUT ALUEEN MARKKINOINTI JA PROFILOINTI Rakenteet, synergia Tuottavuus Imagotyö Teknisen toimiston yhteistyö (yhteinen rakennustarkastus ja kiinteistöjen hallinta) Hankintatoimen kehittäminen (kilpailutus, tarjouspyynnöt sekä lähiruokaan liittyvät edut) Tietoverkkojen hyödyntäminen (opetussuunnitelmat, kommunikointi, ohjelmat) Sote-palvelut läpinäkyviksi Tasokkaiden palveluiden keskittäminen alueella Alueen oman palvelutuotannon suosiminen ja laadun kehittäminen Hoito ja hoivapuolella panostus yksityisten palvelujen syntymiseen ja yrittäjyyteen ICT -osaamisen säilyttäminen alueella, alan aloittavien yrittäjien hyödyntäminen Kärkituotteiden tunnistaminen ja tunnustaminen alueella Toimialakohtaisen yhteismarkkinoinnin vahvistaminen Kaustisen seutukunnan riittävä resursointi markkinointiin Kansainvälistyminen alueen vientiyritysten mukana Alueen profilointi ulkopuolisin silmin

16 Teknisen sektorin yhteistyö Tavoite: Tavoitteena on muodostaa seutukunnan (tai mahdollisesti laajemmin maakunnallinen) yhteinen rakennus ja ympäristövalvontayksikkö. Toimenpiteellä tavoitellaan synergiaetuja ja yhteistyön syventämistä kuntien välillä erityisesti yhteisessä rakennustarkastuksessa ja kiinteistöjen hallinnassa. Haasteet nykyisen toiminnan ylläpitämiseen kasvaa eläköitymisen myötä. Teknisen sektorin yhteistyön syventämisellä osoitetaan seutukunnan ja maakunnan kyky syventää yhteistyötä. Kohderyhmä: Seutukunnan teknisen sektorin viranhaltijat. Toteuttaminen: Nykyiset seutukunnan viranhaltijat muodostavat työryhmän, johon myös Kannus tulisi mukaan. Toteuttamisessa mallina ja pohjana olisi nykyinen maaseutulautakuntamalli. Toteuttajataho(t): Kaustisen seudun ja mahdollisesti Keski-Pohjanmaan muut kunnat. Aikataulu ja resurssit: mennessä pidetään ensimmäinen kokous, jonka jälkeen tehdään raportti kuntajohdolle.

17 Hoito- ja hoivapuolen uudet palvelut Tavoite: Palveluiden osalta Kaustisen seutukunnassa keskeisimpänä toimenpiteenä nähdään panostukset hoito- ja hoivapuolen uusien palveluiden syntymiseen. Erityisesti yksityisiä toimijoita tarvitaan alueella lisää. Toimenpiteellä tavoitellaan kustannussäästöjä, palveluiden tuottamista omalla alueella sekä läheisten ja omaisten helpompaa yhteistyötä. Kohderyhmä: Toimenpiteen kohderyhmänä ovat 1) mielenterveys, 2) lastensuojelu sekä 3) kehitysvammaiset. Asiakaskunta lähialueelta. Toteuttaminen: Alueella tuetaan yksityisten palveluiden syntymistä julkisten palvelujen rinnalle kartoittamalla mahdollisia yrittäjiä sekä etsimällä ja järjestämällä tarvittavat toimitilat. Alueella on vaikea saada kokoon isompia yksiköitä, jolloin yhtenä toteutusvaihtoehtona on tukea kunnissa perhekotimalleja ja niiden uudentyyppistä ja monipuolisempaa liiketoimintaa. Toiminnan tukeminen tulisi hoitaa mahdollisimman pienellä byrokratialla ja lupakäsittelyillä. Toteuttajataho(t): Kaustisen seutukunnan yritysneuvonta ja kunnat sekä esim. perhehoitoyhdistys. Aikataulu ja resurssit: Toteutetaan nykyisillä resursseilla toimintaa kohdentamalla.

18 Toimialakohtaisen yhteismarkkinoinnin vahvistaminen toimialakohtaiset kärkituotteet Tavoite: Toimialakohtaisella yhteismarkkinoinnin vahvistamisella tavoitellaan kärkituotteiden kautta alueen ja toimialan profilointia ja tunnettuuden kasvattamista. Lisäksi tavoitteellaan verkostoitumista ja yhteistyön syventämistä yritysten välillä. Kärkituotteiden kautta tehdään aluetta ja yrityksiä tunnetuksi. Esimerkkinä nostettiin puu(kerrostalo)rakentaminen. Kohderyhmä: Valitut toimialat/yritysryhmät (potentiaali ja halukkuus). Toteuttaminen: Kartoitetaan halukkaat yritykset ja yhteistyöhalu sekä kootaan yritysryhmiä ja - verkostoja. Yhteismarkkinoinnin suunnittelu ja toteuttaminen tapahtuu yhdessä yritysten kanssa panostaen pitkäjänteiseen toimintaan. Toteuttajataho(t): Kaustisen seutukunta ja alueen yritykset. Aikataulu ja resurssit: Resurssit tulevat käynnissä olevien projektien kautta, kunnilta ja yrityksiltä. Toimenpiteelle tarvitaan koordinaattori (projekteista / yritysneuvoja).

19 Elinkeinojen kehittäminen kehittämistoimenpiteet

20 Suurimmat kehittämistarpeet elinkeinojen kehittämisessä

21 Toimenpiteet Toimenpidekokonaisuus Sateenvarjo Elinkeinojen kehittäminen KOULUTUS JA OSAAMINEN ELINKEINO- RAKENTEEN MONIPUOLISTA- MINEN (SIS. YRITYSTEN TOIMIALA- RAJAT YLITTÄVÄ YHTEISTYÖ) YRITYSTEN TUOTEKEHITYS- JA INNOVAATIO- TOIMINTA ALKAVA YRITYSTOIMINTA Jatkuvuus Potentiaali Uusiutuminen Uudet idut Toisen asteen koulutuksen säilyttäminen ja kehittäminen (tilojen ja henkilöstön synergia, tietoverkkojen hyöd.) Työelämälähtöisen jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien kehittäminen (oppisopimuskoulutus, etämahdollisuudet, YO ja AMK resurssien hyöd.) Innovaatioseula-toiminnan jatkaminen ja kehittäminen Verkostoitumisen lisääminen ja potentiaalin esiin nostaminen (toimialarajat ylittävät yritysten verkostoitumistapahtumat ja erilaiset tutustumisvierailut) Kasvavien yritysten tukipalveluiden kehittäminen (alueelliset kasvuvalmennukset ja tilaisuudet kasvukykyisille ja -haluisille) Yrityspalveluiden ja neuvonnan vahvistaminen (vertaistuki ja ammatillinen neuvonta, esim. patenttiasiat) Kaustisen seudulle siemenrahasto alkupääoman sijoittamiseksi alkaville yrityksille Yrityshautomotoimintaan alueellinen malli (liikeidean testaus ja arviointi, toimitilat, virtuaalinen hautomo ja mentorointi, yritysten omahoitajat ) Yrittäjyyden vahvistaminen ammatillisessa koulutuksessa Bioenergia- ja elintarvikealan jatkokoulutus (tuotteistaminen ja teknologia) Onnistumisten palkitseminen (Seutukunnan Nobel) Sukupolvenvaihdoksissa tukeminen

22 Hyvätasoisen koulutuksen säilyttäminen seutukunnassa ja maakunnassa Tavoite: Tavoitteena on koulutuksen säilyminen Kaustisen seudulla ja maakunnassa (lukiot, KPEDU, KAKE) ja saada koulutusyhtymän hallitukseen seutukunnan edustus. Kohderyhmä: Nuoret ja toisen asteen opiskelijat. Toteuttaminen: Toteutusalueena on koko Keski-Pohjanmaa. Kehitetään verkko-opiskelua (verkkokurssit) ja houkutellaan ammattitaitoisia työntekijöitä mukaan. Myös tekniikkaa voidaan käyttää laajemmin ja yhdistää resursseja alueella. Vahvistetaan yhteistyötä erityislukioiden kanssa esim. kurssivaihtojen muodossa ja lisätään laajempaa yhteistyötä ympäri Suomen ja myös ulkomaille. Lisätään opettajien liikkuvuutta erityisesti erityisaineiden osalta ja toisella asteella (kiertävät opettajat). Toteuttajataho(t): KPEDU, alueen lukiot, rehtorit ja sivistystoimenjohtajat. Aikataulu ja resurssit: Lukuisia hankkeita yhteistyön kehittämiseksi on jo ollut ja nyt ei vaadi erillistä hanketta tai euroja, vaan tahtotilaa.

23 Innovaatioseula -toiminnan jatkaminen ja kehittäminen Tavoite: Toimenpiteellä tavoitellaan uusien innovaatioiden rohkeaa esilletuontia. Tavoitteena on hyödyntää ja jalostaa tehokkaammin uusia ja hyödyntämättä jääneitä bisnesideoita sekä näin tukea uuden liiketoiminnan syntyä. Kohderyhmä: Yksityiset henkilöt ja yritykset ( pelle pelottomat ). Toteuttaminen: Ideoiden esilletuonnin vauhdittamiseksi ja kannustamiseksi järjestetään (vuosittaiset?) ideakilpailut. Alueella tarvitaan seutukunnan yhteinen yrityshautomo sekä entistä vahvempaa yhteistä tahtoa ja yhteisiä linjoja Innovaatioseula-toiminnan toteuttamiseen. Ideoiden jatkojalostamiseksi tarvitaan vahvempaa yhteisöllistä yritysten, ideoiden kehittäjien ja eri osaajien ja tiimien yhteistyötä. Toteuttajataho(t): Seudun kunnat ja Kaustisen seutukunta (yrityskehittäjät). Aikataulu ja resurssit: Käynnissä olevat hankkeet (KasvuInnno).

24 Siemenrahasto alkupääoman sijoittamiseksi alkaville yrityksille Tavoite: Tavoitteena on rahoitusvajeen ratkaiseminen aloittaville yrityksille Kohderyhmä: Alkavat yritykset. Toteuttaminen: Tarkoituksen on räätälöidä yritykselle rahoitusratkaisut ja tarjota mahdolliset rahoitusjärjestelyerät kuntakohtaisesti (markkinakorolla). Aloittaville yrityksille rakennetaan tuki rahoitukseen hyödyntämällä julkisia tukia (esim. Finnvera) sekä hyödyntämällä bisnesenkeleitä ja tukemalla heitä lähtemään mukaan yritysten hallitustyöskentelyyn. Toteuttajataho(t): Alueen elinkeinotoimijat ja kunnat. Aikataulu ja resurssit: Kuntakohtaiset järjestelyerät / lainat.

25 mdi.fi