Järjestötiedolla kehittäminen, johtaminen ja vaikuttaminen. Kiril Häyrinen Erityisasiantuntija SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Transkriptio

1 Järjestötiedolla kehittäminen, johtaminen ja vaikuttaminen Kiril Häyrinen Erityisasiantuntija SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

2 Näkökulmat Miksi järjestöjä ja tietoa niistä tarvitaan? Kansallinen tiedolla ohjaus ja johtaminen Mitä järjestötieto on? Järjestötietomalli? Pohditaan yhdessä

3 Miksi järjestötietoa tarvitaan?

4

5 Ihmisten hyvinvointi koostuu monien eri toimijoiden toimenpiteistä Hyvinvointi Lakisääteiset palvelut Markkinaehtoiset palvelut Yleishyödylliset palvelut Kansalaistoiminta Oppilaitokset Maakunta Kunta Yritykset Järjestöt Yhteisöt

6 Askelmat kohti hyvää järjestö-julkinen-kumppanuutta Asukkaiden kannalta saumattomasti toimivat, monitoimijaiset, sektorirajat ylittävät, tulokselliset hyvinvointiketjut. Yhteiskehittäminen ja yhteistoteuttaminen K U M P P A N U U S Yhteisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyön koordinointi Osallistaminen (kokemus- ja hiljaisen tiedon kerääminen) Resurssien ja rakenteiden varmistaminen (resilienssin vahvistaminen) Legitimointi juhlapuheissa ja strategioissa Tiedostamattomuus yhteisistä hyvinvoinnin edistämistavoitteista ja yhteisistä kohderyhmistä

7 Hyvinvointiketju Yhteisöt: Eläminen vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Kunta: Hyvinvointia edistävä elinympäristö Oppilaitokset: Opiskelu ja oppilaitosten kehittämät palvelut Maakunta: SOTEjärjestämisvastuuseen kuuluvat palvelut Järjestöt: Harrastaminen, vapaaehtoisuus, auttamistyö ja palvelut Yritykset: Maksulliset palvelut Hyvinvointi

8 Julkiset toimijat osittain kyllä tunnistavat tämän kumppanuuden.

9 Mukaillen Antti Parpo, muutosjohtaja, Varsinais-Suomi Järjestöpanos? Järjestöteko?

10 Vain paikallisen identiteetin ja demokratian edistämisen rooliin keskittyminen jättää huomiotta järjestölähtöisen auttamistyön hyvinvointia tuottavat tulokset.

11 Suunnittelupäällikkö Jaana Halin ja suunnittelija Jenni Tähkävuori, Turun kaupunki

12 Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston pj Pekka Myllymäki Kunta vai maakunta? Järjestöjen näkökulmasta huoli on rahasta eli avustuksista: Miten tulevaisuudessa järjestöjen toiminta rahoitetaan? - Kunta vs maakunta Maakuntien tahto; onko selvyyttä? -> ei kukaan vielä tiedä. Kuntien nykytilanne, kun SoTe kustannukset toistuvasti yllättävät, on huono. Mki vuosikate > 2018! Seuraus: SoTe imuroi kaikki rahat! Joka tapauksessa järjestöillä tulee olemaan tärkeä rooli julkisten palvelujen täydentäjinä ja varmaan jossain määrin myös korvaajina Entä tuottajina?

13 Kansallinen tiedolla ohjaus ja johtaminen

14 Tietojohtaminen Tietojohtamisen onnistumisen edellytyksenä on löytää alin tarvittava kirjattu tieto, joka palvelee eri tasoilla tapahtuvaa johtamista ja ohjaamista. Anssi Vartiainen, STM

15 STEA? SOSTE? SOTEjärjestöt? Mukaillen Mikko Huovila

16 Maakunta johdetaan (jatkossa) tiedolla SOTEtietopakettien avulla. Sosiaali- ja terveydenhuollon uusi raportointimalli, sote-tietopaketit, antaa palvelujen järjestäjälle mahdollisuuden tarkastella maakunnan palveluja kokonaisuutena. Sote-tietopakettien kautta saadaan luotettavaa, läpinäkyvää ja vertailukelpoista tietoa palveluista ohjauksen ja päätöksenteon tueksi niin maakunnallisesti kuin kansallisesti. Käytännössä tietopaketit ovat työkalu kustannusten kohdentamiseen vertailukelpoisella tavalla. Sote-tietopaketit antavat tietoa sote-palveluiden käytöstä ja niiden kustannuksista. Aiemmin ei ole ollut saatavilla samalla tavoin asiakasryhmittäin tuotettua tietoa, jossa eri rahoituskanavien ja palveluntuottajien tiedot on yhdistetty toisiinsa. Valtakunnallisesti yhtenäisen rakenteen vuoksi palvelukokonaisuuksia pystytään työkalun avulla vertailemaan alueittain ja käyttämään vertailukelpoista tietoa myös valtakunnallisen päätöksenteon tukena. Sote-tietopaketteja on kaikkiaan 15. Niistä 11 on perustietopaketteja, joihin voidaan koota kaikki järjestäjän oman maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset. Neljä laajennettua tietopakettia on suunniteltu aiheensa mukaiseen erillistarkasteluun. Tietopakettien avulla maakunnat voivat kiinnittää palvelujensa kustannustiedot JHS-suosituksen mukaiseen talouden raportointiin siten, että tiedot ovat vertailukelpoisia maakuntien kesken. Samalla maakunnat voivat seurata oman toimintansa kokonaiskuvaa.

17 SOTE-tietopaketit Automatisoitua kustannuspaikkatietoa Kirjattua HETU-kohtaista indikaattoritietoa

18 Mikko Huovila, STM,

19 Bernard Marr 2015, mukaillen Mikko Huovila, STM,

20 Mikko Huovila, STM,

21 Järjestötietoa tarvitaan, jotta järjestöjen sosiaalista pääomaa, osallisuutta ja hyvinvointia edistävä toiminta saa resursseja jatkossakin.

22 Maakunnan (&julkisia muutekin) resursseja ohjataan tiedon pohjalta. Yksinkertaistettuna: => Se mitä tiedetään, voi silloin toimia päätöksenteon pohjana. => Sitä mitä ei tiedetä, ei voi toimia päätöksenteon pohjana. => Resurssit ohjautuvat sinne, mistä tiedetään jotain. Yhteisöt: Eläminen vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Kunta: Hyvinvointia edistävä elinympäristö Oppilaitokset: Opiskelu ja oppilaitosten kehittämät palvelut Maakunta: SOTEjärjestämisvastuuseen kuuluvat palvelut Järjestöt: Harrastaminen, vapaaehtoisuus ja yleishöydylliset palvelut Yritykset: Maksulliset palvelut SOTE-tietopaketti?

23 YHDISTYS Kuvaesimerkki: Taitettu infografiikka voidaan niin ikään rajata näin. Seliteteksti tulee tarvittaessa tähän. SOTE-tietopaketit Automatisoitua kustannuspaikkatietoa Kirjattua HETU-kohtaista indikaattoritietoa KUNTA Maakunnan SOTEjärjestämisvastuun piiriin kuuluvan palvelun tuottaja (Järjestö ry/oy) Järjestölähtöinen auttamistyö = konseptoitu palvelu- ja hyvinvointiketjussa toimiva vertaistuki Yhdessä (vapaaehtoisena / harrastamalla) tekemällä lisääntyvä hyvinvointi ja sosiaalinen pääoma. Kunnan johtamisen tieto-malli? STEA? SOTE-järjestöjen kokonaiskuva (mm. SOSTEn edunvalvonnan tarpeet) Mukaillen Mikko Huovila, STM,

24 Maakunnan SOTE järjestämisvastuuseen kuuluvat palvelut Markkinaehtoiset (SOTE/HYTE)-palvelut M A A K U N T A S O T E A M M A T T I L A I S U U S Yksityinen Oy Julkinen sektori Järjestö Ry/Oy Järjestö Ry/Oy Järjestölähtöinen auttamistyö = konseptoitu palvelu- ja hyvinvointiketjussa toimiva vertaistuki Sosiaalista pääomaa ja osallisuutta edistävä kansalaistoiminta harrastaen ja vapaaehtoisena. K U N T A H Y T E V A P A A E H T O I S U U S Järjestö Ry

25 Ennen SOTE-järjestö Jälkeen? Valtio Maakunnan SOTEjärjestämisvastuuseen kuuluvat palvelut & muut markkinaehtoiset palvelut - Mitä SOTE-järjestöjen toimintaa voidaan avustaa Veikkausvoittovaroista ja muista valtionavuista? Valtio Kunta Yleinen yhdistysavustus & tila-avustus Järjestölähtöinen auttamistyö = konseptoitu palveluja hyvinvointiketjussa toimiva vertaistuki Sosiaalista pääomaa ja osallisuutta edistävä kansalaistoiminta harrastaen ja vapaaehtoisena - Miten hyvin järjestö ry:t/oy:t pääsevät maakunnan järjestämisvastuuseen kuuluvien SOTE- palvelujen tuottajiksi ja miten kannattavaa se on järjestöille? - Miten rahoitetaan SOTE-palveluja täydentävä järjestölähtöinen auttamistyö? - Avustaako kunta edelleen myös SOTEyhdistyksiä yleisavustuksin ja tila-avustuksin? Maakunta Kunta

26 Mitä järjestötieto on?

27 Järjestön tarkoituksen mukaisen toiminnan tulokset, vaikutukset ja vaikuttavuus Tavoite: Lasten teknisen lukutaidon ja sanavaraston kasvattaminen ja innostaminen lukemaan. Systemaattinen kohderyhmälähtöinen kokeilemalla kehittäminen Toimintamalli: Lukumummit ja -vaarit käyvät kouluilla lukemassa kerran viikossa, yhden oppilaan kanssa kerrallaan. Sosiaalinen pääoma Se, että tämä tilanne tapahtui (huolimatta siitä millaisia vaikutuksia sillä on) lisää sosiaalista pääomaa ja se on inhimillisesti ja yhteiskunnalliesti arvokasta jo sinällään. (Silloinkin jos sillä on negatiivisia vaikutuksia vapaaehtoisiin ja/tai kohderyhmään?) Kustannusvaikuttavuus (mm. SROI) Arvot, tarkoitus & elintila Panos Resurssit, joita käytettiin. (hyvinvointiinvestoinnit) Vaikutukset * subjektiivinen kokemus * mitattu muutos Vaikuttavuus Uskomme (teoriaan) että ihmisellä on parempi elämä, jos hänellä on hyvä lukutaito, laaja sanavarasto ja hän lukee. Vapaaehtoinen Kohderyhmä Vapaaehtoismittarit Kokemuksia Vaikutukset hyvinvointiin (onnellisuuteen) taustamittarina Philadelphia Geriatric Center Morale Scale Vertaistuen merkitys Vuorovaikutus lukutuokiolla Kohderyhmämittarit Lukemissujuvuus Lukemiseen liittyvät taustataidot Minäpystyvyys, oppijäminäkuva Vapaa-ajan lukeminen Motivaatio Kokemuksia Vuorovaikutus lukutuokiolla Vanhemmat Kokemuksia Home literacy Opettajat Kokemuksia Oppilaiden motivaatio ja lukemissujuvuus MLL & Niilo Mäki-instituutti: Lukumummi- ja vaaritoiminta

28 Perustiedot: Mitä, kuinka paljon, keiden kanssa jne.?

29 Toimintaympäristö Sidosryhmät ja verkostot Kehittämistoiminta: ennakointi, strategia, kehittäminen, suunnittelu, arviointi Talous Hallinto ja johtaminen Viestintä JÄRJESTÖTIETO Tilastotieto Tutkittu tieto Arviointitieto Kokemustieto Ennakointitieto Kokeilutieto Tukitoiminta Varsinainen toiminta Kansalaistoiminta Toimintaedellytyksiin vaikuttaminen Järjestötieto Vapaaehtoistoiminnan koordinointi Vapaaehtoistoiminta Kansalais- ja palvelutoiminnan koordinointi Palvelutoiminta Kohde -ryhmien edunvalvon ta Asiantuntijuus Koulutus Tiedon - välitys Harras -tus ja virkistystoiminta Ohjaus ja neuvonta Ehkäisevä työ Vertais -tuki Järjestöjen tuottamat yleishyödylliset palvelut Järjestöjen markkinoille tuottamat palvelut Järjestölähtöisten yritysten markkinaehtoisesti tuottamat palvelut Hankkeet ja projektit Kohderyhmät

30 Järjestötietomalli?

31 Tietojohtaminen Tavoitteet määrittelevät tietotarpeet. Tietotarpeet määrittelevät käytännöt ja prosessit, joilla haluttu tieto pystytään hankkimaan ja jalostamaan.

32 Yhdistyksen tarve Organisaatiolähtöinen tieto: Minkälaisia resursseja ja kuinka paljon meillä on käytettävissä ja mitä tuloksia saamme niillä aikaan. Järjestötieto Järjestöjen edunvalvonnan tarve Järjestökenttälähtöinen tieto: Kuinka paljon järjestöillä on resursseja ja käytettävissään ja minkälaista vaikuttavuutta sillä saadaan aikaiseksi. Julkisen toimijan tarve Yksilölähtöinen tieto: Kuinka paljon ja mitä resursseja yksilö käyttää ja mitä vaikutusta siitä seuraa hänen hyvinvoinnilleen.

33 KANSALAISYHTEISKUNNAN TUKEMINEN Julkinen rahoittaja A U T O N O M I A A Teoria & vaikuttavuus Sosiaalinen pääoma & osallisuus Vapaaaehtoisvaikutukset Järjestö Strateginen taso * Mitä tavoitellaan: säännöt, strategia, Taktinen taso * Miten tavoitellaan: organisaatiorakenne, työnkuvat, työn tekemisen tavat Operatiivinen taso * Mitä tehdään: menetelmät, tuotokset RAHOITTAJAN O H J A Hyvinvointi Kohderyhmävaikutukset Tulokset ja vaikutukset U S YHTEISKUNTAPOLITIIKKA Avustusstrategia

34 Järjestötietomallin vaiheet A) Järjestötiedon kertymisen nykytila näkyväksi B) Realistinen nykytilasta paranneltu järjestötiedon malli C) Järjestötiedon ihannemalli 1. Vaihe resurssit : kuntakohtainen, maakuntakohtainen ja kansallinen kokonaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksesta, toimijoista ja toiminnasta. 2. Vaihe vaikuttavuus: (HETU- ja kustannuspaikkakohtainen?) tieto tuloksista, vaikutuksista ja vaikuttavuudesta.

35 Pohditaan yhdessä

36 Pohditaan yhdessä Kysymykset 1. Mitä järjestötietoa jo nyt on ja missä sitä on? 2. Mitä järjestötietoa pitäisi olla ja miten se kertyisi? 3. Mitä haasteita näette? Ryhmät RYHMÄ A (Jungman): SOTE-yhdistyksen näkökulma RYHMÄ B (Aula): Maakunnan näkökulma RYHMÄ C (Purje): SOTE-järjestöjen edunvalvonnan (kokonaiskuvan) näkökulma Ohjeet Ensimmäisellä pisteellä on aikaa 30min (pohjatyö) Seuraavilla kahdella pisteellä on aikaa 15min/piste (täydentämiset) Kierto tapahtuu A->B-C-A jne.

37 A) SOTE-yhdistyksen näkökulmasta 1. Mitä järjestötietoa jo nyt on ja missä sitä on? 2. Mitä järjestötietoa pitäisi olla ja miten se kertyisi? 3. Mitä haasteita tässä näette?

38 B) Maakunnan näkökulmasta 1. Mitä järjestötietoa jo nyt on ja missä sitä on? 2. Mitä järjestötietoa pitäisi olla ja miten se kertyisi? 3. Mitä haasteita tässä näette?

39 C) Edunvalvonnan (kokonaiskuvan) näkökulmasta 1. Mitä järjestötietoa jo nyt on ja missä sitä on? 2. Mitä järjestötietoa pitäisi olla ja miten se kertyisi? 3. Mitä haasteita tässä näette?

40 Yhdistyksen tarve Organisaatiolähtöinen tieto: Minkälaisia resursseja ja kuinka paljon meillä on käytettävissä ja mitä tuloksia saamme niillä aikaan. Miten yhdistyksiä tuetaan järjestötiedon tuottamisessa? Vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen Kirjaamis-/raportointiosaamisen kehittäminen Järjestötieto Missä roolissa tietoa tuotetaan? A) Yhdessä (vapaaehtoisena) tekemällä lisääntyvän sosiaalisen pääoman tuottajana. B) Kohdennettua hyvinvointia edistävän (palvelun jatkeena toimivan) vertaistuen tuottajana C) Markkinaehtoisen palvelun tuottajana Mitä tietoa tuotetaan? (perustunnusluvut? kustannuspaikka-kohtainen tieto? Vaikuttavuus-tieto: tulokset?) hetu-kohtainen tieto?) Mihin järjestelmään tieto kerätään / kirjataan? (kunta? maakunta? STEA?) Kuka tiedon kerää / kirjaa ja miten säännöllisesti? Järjestöjen edunvalvonnan tarve Järjestökenttälähtöinen tieto: Kuinka paljon järjestöillä on resursseja ja käytettävissään ja minkälaista vaikuttavuutta sillä saadaan aikaiseksi. Miten paikallinen, maakunnallinen ja valtakunnallinen kokonaiskuva saadaan muodostettua? Olemassa olevat rekisterit? Uudet järjestelmät? Yhteenvedot ja visualisointi? Julkisen toimijan tarve Yksilölähtöinen tieto: Kuinka paljon ja mitä resursseja yksilö käyttää ja mitä vaikutusta siitä seuraa hänen hyvinvoinnilleen.