PUUMALAN KUNTA ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus

Transkriptio

1 PUUMALAN KUNTA ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus Kuulutettu vireille Luonnosaineisto nähtävillä Ehdotusaineisto nähtävillä Hyväksytty kunnanvaltuustossa Tullut voimaan

2 Puumalan itäosien yleiskaavan muutos Yleiskaavamuutoksen selostusosa, joka koskee 4. syyskuuta 2018 päivättyä yleiskaavakarttaa. Sisällys 1. Perustiedot Sijainti Suunnittelutilanne Rakennusjärjestys Pohjakartta Muut suunnitelmat ja aineistot Lähtökohdat Väestö, koulut ja elinkeinorakenne Kulttuuriympäristö Luonnonympäristö Luontoselvitykset Muinaismuistokohteet Yhdyskuntatekniikka Tavoitteet ja mitoitusperusteet Kaavamuutoksen tavoitteet Rantayleiskaavan mitoitusperusteet Yleiskaavan kuvaus Aluevaraukset Asuminen ja loma-asuminen Virkistys ja veneily Liikenne Ympäristöhäiriöt Suojelualueet ja luonnonympäristö Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet Vesialueet Vaikutusten arviointi Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Yhdyskuntarakenne ja liikenne Ympäristö Sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset Yleiskaavan toteuttaminen Suunnitteluvaiheet... 29

3 Itäosien yleiskaavan muutos 1 1. Perustiedot Itäosien yleiskaavaa muutetaan tarpeellisilta osin yksittäisten kohteiden osalta. Samalla tutkitaan osoittamattoman rakennusoikeuden siirtoa Lietvesi-Suur-Saimaa osayleiskaavan alueelta ja päivitetään Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavassa alueelle kohdistuvia merkintöjä Itäosien yleiskaavaan. 1.1 Sijainti Yleiskaavan muutosalue sijaitsee Etelä-Savossa, Puumalan kunnan itäosassa. Kaavan alueeseen kuuluvat Naistenveden, Ummistonveden, Katosselkä ja Jänisselän alueet Saimaalta. Aluerajaukseen sisältyy myös kaikki pienemmät vesistöt ja maa-alueet näiden alueiden läheisyydessä. Kaavan alue rajautuu pohjoisessa, idässä ja etelässä naapurikuntiin. Suunnittelualue muodostuu niistä ranta-alueista, joiden kohdalla on syytä tehdä muutoksia voimassa olevaan rantayleiskaavaan. Kohteet sijaitsevat eri puolilla kaava-aluetta. Kuva: Itäosien kaava-alueen rajaus on esitetty kuvassa punaisella. 1.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Etelä-Savon maakuntaliitto hyväksyi Etelä-Savon maakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Etelä-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavan ja ympäristöministeriö vahvisti kaavan Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavalla täydennetään voimassa olevaa maakuntakaavaa tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden osalta. Puumalan Itäosien alueelle on osoitettu tuulivoiman tuotantoon soveltuva alue Konnalamminmäki (tv ). Merkinnän osoittamalla alueella ei tehdä yleiskaavamuutoksia, jotka voisivat vaikeuttaa alueen toteuttamista maakuntakaavassa osoitetun mukaisesti. Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja on tullut voimaan Etelä-Savon maakuntahallituksen päätöksellä Tällä vaihemaakuntakaavalla on täydennetty Etelä-Savon maakuntakaavaa useiden eri maankäyttöteemojen osalta.

4 Itäosien yleiskaavan muutos 2 Itäosien yleiskaavan muutoksessa tutkitaan maakuntakaavan merkintöjen päivitystarve yleiskaavaan kohteittain. Alla kohteiden numerointi viittaa maakuntakaavan kohdeluetteloon. Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavassa (2016) kohdistuu Itäosien yleiskaavan alueelle seuraavat merkinnät, jotka huomioidaan kaavaa muutettaessa ja käsitellään erillisinä muutoskohteina. Salpalinja (Puumalantie), valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (mav ) Vuoriniemen kalliot, valtakunnallisesti arvokas kallioalue (ge ) Veihtvuori-Kivikaarteenmäet, valtakunnallisesti arvokas kallioalue (ge ) Torninmäki, valtakunnallisesti arvokas kallioalue (ge ) Härkävuori, valtakunnallisesti arvokas kallioalue (ge ) Koskenvuori, valtakunnallisesti arvokas kallioalue (ge ) Ekelinniemi, valtakunnallisesti arvokas kallioalue (ge ) Metsälouhon luonnonsuojelualue (SL ) Sorvajärven METSO (SL ) (Kylliönjärven) Suursaaren luonnonsuojelualue (SL ) Melualue, Jukajärvi (me 17.13) Voimassa olevassa Etelä-Savon maakuntakaavassa (2010) on osoitettu Itäosien alueelle seuraavat merkinnät. mav Kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävä alue Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen historiallisesti tai ympäristön kannalta arvokkaat rakennukset, rakennusryhmät, puistot tai maisema-alueet taikka muut niihin verrattavat erityisarvot. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on osoitettava määräykset maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön osatekijöiden, kokonaisuuden ja ominaislaadun säilyttämiseksi. Suositukset: Ympäristöön merkittävästi vaikuttavista toimenpiteistä tulee pyytää lausunto museoviranomaiselta ja alueelliselta ympäristökeskukselta. Muuramäen kylämaisema (550) Kukonharjun avokanava (553) ma Kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävä alue Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen historiallisesti tai ympäristön kannalta arvokkaat rakennukset, rakennusryhmät, puistot tai maisema-alueet taikka muut niihin verrattavat erityisarvot. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on osoitettava määräykset maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön osatekijöiden, kokonaisuuden ja ominaislaadun säilyttämiseksi. Suositukset: Ympäristöön merkittävästi vaikuttavista toimenpiteistä tulee pyytää lausunto museoviranomaiselta ja alueelliselta ympäristökeskukselta. Niinisaaren kylän saariasutus (551) Auvilan kylämaisema (555) Luukkola (560) ma-s Kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävä salpalinja Osa-alueen erityisominaisuuksia ilmaiseva merkintä, jolla osoitetaan kulttuurihistoriallisesti merkittäviä, valtakunnallisesti arvokkaita Salpalinjan eli Salpa-aseman linnoitteisiin kuuluvia puolustusvarustuksia. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa tulee huomioida puolustusvoimien oikeudet linnoitteiden käyttöön ja varustusten historialliset erityispiirteet.

5 Itäosien yleiskaavan muutos 3 Suositus: Toimenpiteistä tulee pyytää lausunto Museovirastolta ja alueelliselta ympäristökeskukselta sekä kantalinnoitteiden osalta Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunnalta. Salpalinjan varustukset (562) ge Arvokas geologinen muodostuma Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita harjualueita. Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maisemakuvan, luonnonkauneuden, geologisten muodostumien sekä erikoisten luonnonolosuhteiden ja -esiintymien säilyminen. Suositus: Erityisesti on huomiota kiinnitettävä ehjien harjumuodostumien säilymiseen ja pohjaveden suojeluun. Hiekkoinniemi (493) Kataasaari (494) Hepoharju (499) Häimähousunniemi-Valkiatlammit-Pipulakangas (500) Kotkatharju (501) SM Muinaismuistokohde Merkinnällä osoitetaan muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Merkintään liittyy MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suojelumääräys: Alueella sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevista maankäyttöhankkeista on neuvoteltava Museoviraston kanssa. Syrjäsalmi (752) Maksasaarenselkä (753) Riihonniemi (759) Vetotaipale (764) Delfin (772) Korvenlahti (777) Kortelahden hylky 2 (778) nat Natura 2000-verkostoon kuuluva kohde Katosselkä-Tolvanselkä (400) Puumalan Suurisuo (402) SL Luonnonsuojelualue Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suojelumääräys: Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Katosselkä (421) Jänisselkä (423) Puumalan Suurisuo (424) Laamionpuro (426) Haukkovuori (427) Linnasaari (428) Sarkalahti (430) Pytäränlahti (431) MU Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaustarvetta Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden pääkäyttömuoto on metsätalous ja joille suuntautuu seudullisesti tai maakunnallisesti merkittäviä ulkoilupaineita.

6 Itäosien yleiskaavan muutos 4 Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulisi kiinnittää huomiota alueen ympäristöarvoihin, ulkoilutoimintojen järjestämismahdollisuuksiin sekä alueen kytkeytymiseen seudun matkailupalveluihin sekä muihin virkistysalueisiin ja ulkoilureitteihin. Kokkolansalo (12.66) pv Pohjavesialue Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeät (I luokan) ja vedenhankintaan soveltuvat (II luokan) pohjavesialueet. Suunnittelumääräys: Alueelle ei tule sijoittaa pohjaveden laadulle vaaraa aiheuttavaa toimintaa. Maaainesten ottaminen tulee sallia vain maisemointialueille, mikäli se ei vaaranna pohjaveden laatua tai vähennä saatavan pohjaveden määrää. Suositus: Alueelle tulisi laatia suojelusuunnitelma. Kotkatsaari, l lk (270) Kataasaari, l lk (271) Hätinniemi, ll lk (276) lvs Syväväylä Merkinnällä osoitetaan kauppamerenkulun tai muun hyötyliikenteen käyttöön tarkoitettuja väyliä, joiden kulkusyvyys on vähintään 4,2 metriä. Merkintään liittyy MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Vesiliikenteen syväys- ja alikulkukorkeusvaatimusten turvaamiseksi tulee niitä risteävien johtojen ja siltojen suunnittelussa ottaa huomioon merenkulkulaitoksen suositukset. Liittokivenselkä-Lehmäinselkä syväväylä (13.200) Lappeenranta-Savonlinna syväväylä (17.200) vv Veneväylä Merkinnällä osoitetaan veneilyn runkoväyliä sekä muita alueellisesti merkittäviä veneilyn pääväyliä. Merkintään liittyy MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Vesiliikenteen syväys- ja alikulkukorkeusvaatimusten turvaamiseksi tulee niitä risteävien johtojen ja siltojen suunnittelussa ottaa huomioon merenkulkulaitoksen suositukset. Leukoi-Lohilahti venereitit (203) Veneilyn yhteystarve Kukonharjun veneväylä (204) V Virkistysalue Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä virkistysalueita. Alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Rakentamismääräys: Alueella saa rakentaa vain yleistä virkistäytymistä ja maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia sekä suorittaa rakennusten peruskorjauksia. Suunnittelumääräys: Alueen maankäyttöä suunniteltaessa on kiinnitettävä huomiota alueen virkistyskäytön kehittämiseen ja ympäristö- arvojen säilyttämiseen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on luotava edellytykset alueen kehittämiselle osana seudullista virkistys- ja matkailualueverkostoa. Hirsisaari (60) Kotkatsaari (61) V1 Retkisatama Kukonharju (74) Hiekkaniemi (75) Honkasaari (76) Ruunasaari (77) mlr Melontareitti, ohjeellinen Lieviskänjoen melontareitti (82)

7 Itäosien yleiskaavan muutos 5 Matkailutie Merkinnällä osoitetaan Vihreän kullan kulttuuritie. Kehittämissuositus: Matkailutiehen kytkeytyviä matkailupalveluja kehitetään siten, että huomioidaan maakuntakaavan kohdeluettelossa yksilöidyt valtakunnallisesti ja/tai maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristön kohteet ja alueet sekä muinaisjäännökset. Viljakansaari, (151) ls1 Uiton toimintapaikka Merkinnällä osoitetaan uiton toiminta- sekä raakapuun lastauspaikkoja. Merkintään liittyy MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Lammassaari (210) Riihonsalmi (223) Hätinvirran lastausalue (227) Viljakansaaren lastausalue (229) Rongonniemen lastausalue (230) EO Maa-ainesten ottoalue Muuramäki (312) Karkia (313) Hietaharju (314) Kortteenlahti (315) EO1 Kallio- tai rakennuskiviainesten ottoalue Lieviskä (318) Kytövuori (321) Hilamäki (322) Kuva: Ote Etelä-Savon maakuntakaavayhdistelmästä. Kartalla on kaikkien kolmen voimassaolevan maakuntakaavan yhdistelmä.

8 Itäosien yleiskaavan muutos 6 Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Itäosien yleiskaava, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa Kaava on jaettu viiteen osa-alueeseen, joiden maankäyttö painottuu eri tavoin. Osa-alueet on nimetty seuraavasti: Naistenvesi, Ummistonvesi, Katosselkä, Jänisselkä ja Peukalojärvi. Kaava-alueen länsiosat (Naistenvesi, Ummistonvesi) ovat pääasiassa tavanomaista haja-asutusaluetta, jonka ranta-alueille on osoitettu rakentamista perusmitoituksen mukaisesti. Itäisemmissä osassa on paljon laajoja suojelualueita. Katosselän alue on kaavan laatimisen aikaan ollut Saimaan suurimpia rakentamattomia kokonaisuuksia. Painopiste suunnittelussa on ollut rantarakentamisessa, joka on laadittu oikeusvaikutteisena suoraan ohjaamaan rakennuslupien myöntämistä. Valtaosa sisämaasta on oikeusvaikutuksetonta maa- ja metsätalousaluetta. Ranta-alueille on merkinnällä M-1 osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, joille ei saa rakentaa lukuun ottamatta maatalouden, kalatalouden ja merenkulun kannalta välttämätöntä rakentamista ja yleiseen virkistyskäyttöön tarkoitettujen rakennelmien rakentamista. Kuva: Voimassa oleva Itäosien yleiskaava. Muutoskohteet on esitetty erillisillä kartoilla. Itäosien yleiskaavamuutoksessa tutkitaan rakennusoikeuden siirtoa Lietvesi-Suur-Saimaa osayleiskaavan alueelta. Kaava on hyväksytty Puumalan kunnanvaltuustossa ja 32. Rokansaaressa 6 kpl on osoitettu kaavassa merkinnällä: kaavassa osoittamaton rakennusoikeus. Kohdealue kiinteistöllä osoitettu kaavassa merkinnällä SL, luonnonsuojelualue tai sellaiseksi tarkoitettu alue. Alue kuuluu Lietveden Natura 2000-alueeseen (nat) ja alueelle kohdistuu yleiskaavassa myös merkintä pv, vedenhankintaan soveltuva alue. Luonnonsuojelualueet ovat luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita. Merkinnän määräys: Merkinnällä on osoitettu luonnonsuojelulain nojalla perustetut tai perustettaviksi tarkoitetut luonnonsuojelualueet. Alueella ei saa ilman MRL 128 :ssä tarkoitettua lupaa suorittaa toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Luonnonsuojelualueiden käytöstä ja hoidosta määrätään aluetta koskevissa suojelupäätöksissä. Lietvesi-Suur-Saimaan osayleiskaavan selostuksessa on mainittu kohteesta seuraavaa: Kaavassa on Rokansaareen osoitettu 6 kpl rakennuspaikkoina osoittamattomia rakennusoikeuksia. Nämä rakennusoikeudet voidaan tarvittaessa siirtää johonkin muuhun alueen rantayleiskaavaan tai rantaasemakaavaan erillisellä kaavaprosessilla. Siirto vaatii myös tämän yleiskaavan muutoksen.

9 Itäosien yleiskaavan muutos 7 Kuva: Ote Lietvesi-Suur-Saimaa osayleiskaavasta Rokansaaren muutoksen osalta. Siirrettävät rakennusoikeudet sijaitsevat luonnonsuojelualueella (SL) merkinnällä. Alueelle kohdistuvat myös merkinnät Lietveden Natura-alue (nat) ja veden hankintaan soveltuva alue (pv). Ranta-asemakaavat Muutosalueilla on voimassa: Riihonniemen rantakaava Himahuuhan rantakaava Kankaalan ranta-asemakaava Siikaniemen rantakaava Rakennusjärjestys Puumalan kunnanvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen Pohjakartta Kaavan pohjakarttana käytetään Maanmittauslaitoksen maastotietokantaa, peruskarttarastereita ja kiinteistörekisteriaineistoa. Lisäksi aineisto sisältää Maanmittauslaitoksen taustakarttarastereita (2015). 1.5 Muut suunnitelmat ja aineistot Kaavan laadinnassa hyödynnetään seuraavien aineistojen tietoja: - Luontoinventointi, Jouko Sipari 2015 ja Vapaa-ajan asumisen strategia, Museovirasto, kulttuuriympäristö rekisteriportaali - Lähialueen kaavat - Opaskartta

10 Itäosien yleiskaavan muutos 8 2. Lähtökohdat Yleiskaavatyössä noudatetaan voimassa olevan Puumalan itäosien yleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteita. Itäosien yleiskaavan muutoksessa tutkitaan maanomistajien sekä viranomaisyhteistyön kautta esille tulleet muutostarpeet. 2.1 Väestö, koulut ja elinkeinorakenne Vuonna 2017 kunnan asukasluku oli Puumalan kunnan väkiluvun ennustetaan laskevan. Väestöennuste vuodelle 2020 on 2058 asukasta, vuodelle 2030 on 1812 asukasta ja 2040 on 1654 asukasta. Puumalan yhtenäiskoulu ja päiväkoti sijaitsevat kirkonkylällä. 2.2 Kulttuuriympäristö Voimassa olevan Itäosien yleiskaavan laadinnan yhteydessä kaikki alueen rannat on inventoitu tarkastellen myös mahdollisia kulttuuriarvoja. Sisämaan osalta rakennuskannan tai kulttuurimaisemien inventointeja ei ole tehty, vaan kaavassa on tukeuduttu aiemmin tehtyihin inventointeihin. Valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön kohteet/alueet huomioidaan kaavaa muutettaessa ja tarvittaessa tietoja päivitetään yleiskaavaan. Kaavan muutoskohteiden alueella ei sijaitse arvokkaita maisema-alueita tai kulttuuriympäristön kohteita/alueita. Lähellä muutostarkastelualuetta sijaitsee kiviharkoista rakennettu Sikoinleuan avokanava, jolla on rakennushistoriallisia ja maisemallisia arvoja. Kaavaa muutettaessa huomioidaan myös maakuntakaavoissa alueelle kohdistuvat kulttuuriympäristön merkinnät. Uutena aluekohteena on 2. vaihemaakuntakaavan laadinnan yhteydessä osoitettu Puumalantien Salpalinja, joka kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. 2.3 Luonnonympäristö Itäosien yleiskaavassa on kaksi suurempaa suojelualuetta Katosselällä ja Jänisselällä sekä muutama pienempi alue. Kaavassa on jätetty erilaisten suojeluohjelmiin kuuluvien alueiden ulkopuolella laajoja alueita rakentamisen ulkopuolelle. Merkittävimpiä kokonaisuuksia ovat mm. Sarkalahti ympäristöineen, Katosselkän eteläreunan lahdet, lukuisat lammet ja pienet järvet erityisesti kaavaalueen itäosissa sekä Kuikanniemen ja Hakosaaren väliset lahdet Viljakansaaren keskiosissa. Nämä alueet on osoitettu kaavassa MY-1 ja SL merkinnöillä. Kaavamuutoskohteita ei sijaitse edellä mainituilla suojelualueilla, mutta niiden välillä sijaitsevia korttelialueita tarkastellaan tarpeen mukaan muutoksessa. Itäosien alueella on suoritettu luontoinventointi v sekä nyt tarkasteltavilla muutosalueilla mahdolliset luonto- ja maisema-arvot on inventoitu vuosina 2015 ja Itäosien yleiskaava-alueella sijaitsee Sorvajärven, Metsälouhon ja Suursaaren luonnonsuojelualueet. Perustettujen suojelualueiden ja valtakunnallisessa kallioalueinventoinnissa todettujen kohteiden merkitsemistä yleiskaavaan tarkastellaan kaavaa muutettaessa. Natura 2000-alueet Puumalan itäosien kaava-alueella sijaitsee kaksi Natura 2000-aluetta: Katosselkä-Tolvanselkä ja Suurisuo. Lisäksi kaava-alueen länsireunaan ulottuu Lietveden Natura-alue. Nämä alueet on esitetty seuraavassa kuvassa. Punaisella on rajattu itäosien kaavan alue. Kaavamuutokset eivät kohdistu Suurisuon Natura-alueelle tai sen läheisyyteen. Muutoksessa tutkittavana on rakennusoikeuden siirto Rokansaaresta, alueelta jossa osa-alue sisältyy Lietveden Natura-alueeseen.

11 Itäosien yleiskaavan muutos 9 Kuva: Natura alueet Lietvesi, Katosselkä-Tolvanselkä ja Suurisuo on esitetty harmaina alueina. Itäosien kaava-alueen rajaus on esitetty kuvassa punaisena viivana. Lietveden Natura-alue sijoittuu pääasiassa itäosien kaava-alueen ulkopuolelle. Natura-alue on lännessä Kotkatsaaren kohdalla Itäosien kaava-alueen sisällä. Muutoksessa on selvitettävänä rakennusoikeuden siirtomahdollisuus Rokansaaresta, Natura-alueelta. Lietvesi on avointen selkävesien ja laajan monipuolisen saariston muodostama kokonaisuus, johon kuuluu varsinaisen Lietveden lisäksi alueita Petraselältä ja Liittokivenselältä. Alue on tärkeä saimaannorpan elinalue ja myös geologisesti merkittävä. Puumalansalmen silta toimii rajana, jonka itäpuolelta alkaa Katosselkä-Tolvanselkä Natura 2000-alue. Alueen luontodirektiivin luontotyypit: - Kasvipeitteiset silikaattikalliot 0 % - Kallioiden pioneerikasvillisuus 2 % - Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit 1 % Alueen luontodirektiivin liitteen II lajit: - Saimaannorppa - Saukko Katosselkä-Tolvanselkä Natura-alue on tärkeä saimaannorpan elinalue. Alue on myös merkittävä melko luonnontilaisen järviluonnon suojelukohde. Korkeusvaihtelut alueella ovat suuria, ja avokalliot tekevät maisemasta melko jylhän. Selkävedet ovat pitkiä ja kapeita. Alueella ei ole paljoa asutusta, ja siksi se onkin ydinosiltaan melko erämainen. Alueen luontodirektiivin luontotyypit: - Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet 80 % - Kallioiden pioneerikasvillisuus 2 % - Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit 0 % Alueen luontodirektiivin liitteen II lajit: - Saimaannorppa Katosselkä kuuluu rantojensuojeluohjelmaan, jolla pyritään säilyttämään arvokasta meri- ja järviluontoa eri puolilla Suomea. Ohjelman tavoitteena on suojella rakentamattomia rantoja. Suojelu perustuu pääosin maankäyttö- ja rakennuslakiin. Suurisuo sijaitsee itäosien kaava-alueen lounaisosassa, ja koostuu lähes kymmenestä rämetyypistä ja muutamasta nevatyypistä. Suurisuo on pääosin luonnontilainen ja karu. Se edustaa tyypillistä Järvi- Suomen keidassuota. Itäosan ojitettu alue kuuluu saumattomasti suojelualueeseen. Metsäsaarekkeet antavat suolle oman monipuolisen maisema-arvon. Lajistossa ei esiinny mitään uhanalaisia tai harvinaisia kasveja, mutta kaikki suotyypeille kuuluvat lajit ovat edustettuina. Alueen luontodirektiivin luontotyypit: Keidassuot 95 %. Suurisuon Natura-alueen pinta-ala on 91 hehtaaria ja suurin osa alueesta kuuluu soidensuojeluohjelmaan.

12 Itäosien yleiskaavan muutos 10 Lajisto Saimaa on lähes kokonaan saimaannorpan (Pusa hispida saimensis) elinaluetta. Saimaannorppa on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi (CR). Saimaannorppa kuuluu luonnonsuojelulain erityisesti suojeltaviin lajeihin (47 ) sekä rauhoitettuihin lajeihin (39 ). Saimaannorppa on määritelty EU:n luontodirektiivissä tiukkaa suojelua vaativaksi lajiksi (liitteet II ja IV). Luontodirektiivin IV-liitteen mukaisesti saimaannorpan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Useat tekijät ovat vaikuttaneet saimaannorpan kannan kehitykseen. Nykyään saimaannorpan suurimpia uhkia ovat verkkokuolemat, elinympäristön kaventuminen, pesintäaikainen häirintä ja ympäristömyrkyt. Rantarakentaminen ja erityisesti sen myötä lisääntyvä moottoroitu ja muu liikkuminen Saimaalla norpan pesintäaikaan muodostaa pitkällä aikavälillä kasvavan uhkatekijän. Kanta on myös haavoittuvainen ilmastonmuutoksen vaikutuksille, jolloin haitallisimmat vaikutukset näkyvät lisääntyvänä kuuttien kuolemina pesintäolosuhteiden huonontuessa jää- ja lumitalvien heikkenemisen myötä. Lajin elin- ja lisääntymisalueen painopiste on kaava-alueen itä- ja keskiosissa. Pesä- ja makuupaikkatilanne kaavamuutosalueiden läheisyydessä: Katos- ja Tolvanselän välisellä alueella sekä Ummistonvedellä on todettu saimaannorpan makuu- ja poikaspesiä, jotka sijaitsevat lyhyellä etäisyydellä rakentumattomista rantarakennuspaikoista. Nämä rantarakennuspaikat on otettu mukaan kaavamuutostarkasteluun lajin suojelutavoitteiden vuoksi Luontoselvitykset Itäosien kaavan alueella on suoritettu luontoinventointeja kesän 2015 ja syksyn 2016 välisenä aikana. Inventointi kattaa sellaiset muutoskohteet, joissa tarkastellaan rakennuspaikan siirtoa alueelle, joka ei voimassa olevassa kaavassa ole osoitettu rakentamiseen. Työssä inventoitiin suunnittelualueiden luonnonsuojelulain 29 mukaiset suojellut luontotyypit, metsälain 10 mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt, vesilain 15a ja 17a tarkoittamat pienvedet sekä muut arvokkaat kohteet. Suunnittelualueen eläin- ja kasvilajiston inventoinnissa arvioitiin uhanalaisten lajien (Luonnonsuojelulaki 46 ) ja erityistä suojelua tarvitsevien lajien (LSL 47 ) sekä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien esiintymisalueiksi sopivia kohteita. Muutoskohteiden inventoinnista laaditut raportit ovat erillisenä tiedostona. Inventoiduissa kohteissa ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä. Kohteissa ei todettu liito-oravaa, merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella tai liitooravalle soveliasta elinympäristöä. Suuressa osassa muutoskohteita ei todettu myöskään muita luontoarvoja tai sellaisia luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa. Maankäytön suunnittelussa erityisesti huomioitavat luontoarvot ja -tekijät on todettu luontoinventoinnissa seuraavasti: Syrjäsaaren suunnittelualueen luoteisrannassa on maisemallisesti merkittävä kallioniemen pohjoissivu, joka tulisi jättää nykytilaansa. Luoteisrannan kallioniemi yhdessä lähialueen kallioluotojen kanssa muodostaa maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden. Messiijärvellä pohjoisrannan pienen kallioniemen kärki ja itärannan eteläosan kaksi niemeä ovat maisemallisesti merkittäviä, jonka vuoksi ne tulisi jättää nykytilaansa.

13 Itäosien yleiskaavan muutos 11 Lammassaaren pohjoispään kapea salmi luotoineen tulisi jättää kapeana vesialueen ja maisemallisesti merkittävänä nykytilaansa. Lounaisrannan kallioluoto ja sitä vastaava saaren ranta tulisi jättää nykytilaansa maisemallisesti merkittävänä ja kapeana vesialueena. Kuva: Syrjäsaaren pohjoisosan maisemallisesti merkittävät kallioluodot. Kuva: Messiijärven itärannan eteläosan maisemallisesti merkittävät kallioniemet. Kuva: Lammassaaren ja Lammasniemen välinen kapea ja matala salmi luotoineen ja kareineen. Voimassa olevan yleiskaavan laadintaa varten tehdyssä luontoselvityksessä (FK Teppo Häyhä 1999) on todettu muutosalueilla / niiden välittömässä läheisyydessä seuraavat arvot: Luontoselvityksen Arvo kohdenumero ja nimi 13. Huuhtlahden lehto tuore ja kostea lehto, lehtonokkasammal (harvinainen kasvi, K19) 17. Niittulahti rantaluhta 24. Martinlahden luhta rantaluhta, kutupaikka K11 Ruskopiirtoheinä harvinainen kasvilaji 2.4 Muinaismuistokohteet Muutosalueilla ei sijaitse muinaismuistolain mukaisia kiinteitä muinaisjäännöksiä. 2.5 Yhdyskuntatekniikka Alueen merkittävimpiä pääväyliä ovat kantatie 62 Mikkeli-Imatra, seututie 438 Virmutjoki-Sulkava ja yhdystie Viljakansaari. Puumalan taajamien kunnallisena vesihuoltolaitoksena toimii Puumalan Vesiosuuskunta, jonka toiminta-alue ulottuu vain suunnittelualueen läntisiin osiin. Pääosassa kaava-aluetta ei ole olemassa kunnallistekniikkaa. Melualue Sulkavan kunnassa sijaitsevan Jukajärven ampuma- ja harjoitusalueen Puumalan kunnan puolelle ulottuva melualue on osoitettu 2. vaihemaakuntakaavassa. Melualueen rajaus perustuu rajavartiolaitoksen teettämään meluselvitykseen (Ramboll Finland Oy 2014), jossa tietokonepohjaisen mallinnuksen meluraja on LAeq 55 db / LCE 100 db. Käytetty laskentamalli arvioi melulähteen aiheuttaman melun leviämisen ympäristöön laskentakaavoilla, jotka jäljittelevät äänen käyttäytymistä todellisessa ympäristössä. Meluselvityksen perusteella on laadittu toiminnan melualue, jonka sisäpuolelle ei tulisi sijoittaa uutta asumista tai loma-asuntoja. Meluraja vastaa valtioneuvoksen päätöstä ampumaradoille 53/1997, jonka mukaan loma-asumiseen tarkoitetulla alueella melu ei saa ylittää tasoa 60 db.

14 Itäosien yleiskaavan muutos Tavoitteet ja mitoitusperusteet Yleiskaavan tehtävänä on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti ohjata yleispiirteisesti maankäyttöä ja toimia pohjana asemakaavoja laadittaessa. Yleiskaava laaditaan n. 20 vuoden aikajänteellä. Yleiskaavan muutoksen tarkoituksena on päivittää kaava yksittäisten kohteiden osalta ja tehdä mm. käyttötarkoituksen muutoksia, rakennuspaikkojen siirtoja ja laajennuksia. Maanomistajien muutostarpeet otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon suunnittelussa. Kaavamuutos laaditaan voimassa olevan Puumalan itäosien yleiskaavan tavoitteiden sekä mitoitusperiaatteiden mukaisesti. Keskeisenä tavoitteena on sovittaa yhteen luonnonsuojelun ja maanomistajien tasapuolisen kohtelun tavoitteet sekä tukea maaseudun elinvoimaisuutta. 3.1 Kaavamuutoksen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen huomioidaan kaavan muutosratkaisuissa. Maakuntakaavan sisältö on esitetty sivulta 1 alkaen. Määräykset ja merkinnät on huomioitu tavoitteita asetettaessa ja ne huomioidaan kaavaa laadittaessa. Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavassa osoitetulle tuulivoimaloiden alueelle ei tehdä muutoksia, jotka voisivat vaikeuttaa alueen toteuttamista maakuntavarauksen mukaisesti. Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavan mukaiset merkinnät mm. uudet luonnonsuojelualueet, päivitetään yleiskaavaan. Puumalan vapaa-ajan asumisen strategiassa (KH ) on esitetty visio: Puumalan vapaa-ajan asukkaat viihtyvät paikkakunnalla ja yhä useampi muuttaa myös vakituiseksi asukkaaksi Puumalaan. Vapaa-ajan asukkaat otetaan laajasti huomioon kunnan päätöksenteossa ja he ovat tyytyväisiä kunnan tarjoamiin palveluihin. Tavoitteiden saavuttamiseksi mm. päivitetään rantayleiskaavoja aktiivisesti. Strategiassa on linjattu kunnan suopea suhtautuminen vakituiseen asumiseen vapaa-ajan asunnolla. Kaavamuutoksen ratkaisuissa otetaan huomioon Natura 2000-alueet, saimaannorpan elinympäristön suojelu, luontoinventoinnissa todetut arvot ja kulttuuriympäristön merkittävät kohteet. Saimaannorpan suojelun edistämisessä hyödynnetään Metsähallituksen pesäpaikkatietoja vuosilta Kaavamuutos toteutetaan voimassa olevan kaavan tavoitteiden ja mitoitusperusteiden mukaisesti. 3.2 Rantayleiskaavan mitoitusperusteet Itäosien yleiskaavan mitoitusperusteet on hyväksytty Puumalan kunnanvaltuustossa vuoden 1998 syksyllä. Rantarakennusoikeus on mitoitettu voimassa olevassa kaavassa seuraavasti: perusmitoituksena käytetään viittä rakennuspaikkaa rakennusoikeutta mitoittavaa muunnettua rantaviivakilometriä kohden. Perusmitoituksen käyttäminen edellyttää rakennuspaikkojen melko voimakasta keskittämistä. Mikäli maanomistajan kanssa päädytään rakennuspaikkojen vähäisempään keskittämiseen, käytetään alempaa mitoitusta. Luonnoltaan tai maisemaltaan arvokkailla rannoilla käytetään alempaa mitoitusta. Valtakunnallisesti noteeratuissa kohteissa ja seutukaavan av-alueilla 3 kpl/km, muissa alueen arvosta riippuen 3-4 kpl/km. Natura-alueella mitoitus määritellään edellä olevilla perusteilla alueen luonnonarvojen mukaisesti. Pienissä saarissa käytetään perusmitoitusta alempaa mitoitusta seuraavasti: Saaren koko Rakennusoikeus alle 1 ha ei ole 1-3 ha 1 kpl /saari 3-6 ha 2 kpl /saari 6-9 ha 3 kpl /saari 9-12 ha 4 kpl /saari ha 3 kpl /muunnettu ranta-km ha 3,5 kpl /muunnettu ranta-km

15 Itäosien yleiskaavan muutos ha 4 kpl /muunnettu ranta-km yli 20 ha perusmitoitus Pienillä lammilla ja järvillä käytetään perusmitoitusta alempaa mitoitusta seuraavasti: Lammen koko Rakennusoikeus alle 1 ha ei ole 1-20 ha 3,5 kpl /muunnettu ranta-km yli 20 ha perusmitoitus Pienten jokien varsille ei lasketa rakennusoikeutta, eikä merkitä rakennuspaikkoja. Tästä voidaan poiketa, jos maanomistajalla ei ole mitään muuta rantaa, eikä ranta ole luonnoltaan erityisen arvokasta. Matkailupalveluihin osoitetuilla Saimaan mannerrannoilla voidaan käyttää perusmitoitusta korkeampaa mitoitusta, mikäli sillä voidaan tukea pysyvän asutuksen ja palvelujen säilymistä ja maanomistajan rannoille jää riittävästi vapaata rantaa, eikä kysymys ole luonnoltaan tai maisemaltaan arvokkaasta rannasta. Omarantaista lomarakentamista vastaava mitoitus voi olla korkeintaan kuusi kpl /km. Rakennusoikeuden käyttö katsotaan vuoden 1971 tilajaotuksen mukaisesti kuitenkin niin, että selvä tonttien myynti otetaan huomioon rakennuslain voimaantulosta lukien. Muunnettu rantaviiva on laskettu Etelä-Savon seutukaavaliiton laatiman menetelmän mukaisesti Edellä esitetyt voimassa olevan kaavan mitoitusperusteet on määritelty yleisellä tasolla ottamatta huomioon eri alueiden erityispiirteitä. Katosselän-Ummistonveden alueella on niin runsaasti mm. luonnonarvoista johtuvia erityispiirteitä, että mitoitustavoitteita on täsmennetty mitoitusvyöhykkeillä. Mitoitusvyöhykkeiden yhteydessä on otettu käyttöön myös rakentamiskelpoisuusvyöhykkeet, joilla helpotetaan rakentamiskelpoisuuden tutkintaan liittyviä ongelmia. Mitoitusvyöhykkeet on hyväksytty osana lainvoimaista kaavaa. Alueet on jaettu luontoarvojensa perusteella kolmeen luontoarvovyöhykkeeseen. Valtaosa kaavaalueesta jää alempien mitoitusten ulkopuolelle ja niissä käytetään perusmitoitusta. Vyöhykejakoon ovat vaikuttaneet mm. uhanalaisten lajien esiintyminen (erityisesti saimaannorppa), alueella tehty luontoinventointi, rantojen suojeluohjelman ja Natura 2000-ohjelman rajaus sekä seutukaavan rajaukset. Vyöhykejako, niillä käytetyt mitoitukset sekä jakoperusteiden kuvaukset ovat seuraavat: Mitoitus 3 kpl/km Mitoitus 3,7 kpl/km Mitoitus 4 kpl/km Kaikkein arvokkaimmat, yhtenäiset, lähes rakentamattomat alueet, jotka ovat norpan keskeisiä elinalueita. Melko yhtenäiset ja rakentamattomat alueet, joilla on todettu erilaisia luonto- ja maisema-arvoja. Alueet voivat kuulua myös norpan elinpiiriin ja alueella voi olla harvakseltaan makuupesiä ja joku yksittäinen poikaspesä. Muut luonnoltaan tai maisemaltaan tavanomaista arvokkaammat alueet. Alueella voi olla yksittäisiä norpan makuupesiä Natura-alue kokonaisuudessaan kuuluu tähän tai alempien mitoitusten vyöhykkeisiin.

16 Itäosien yleiskaavan muutos Yleiskaavan kuvaus Yleiskaavan muutoksella esitetään muutoskohteet olemassa olevan tilanteen mukaan ja tehdään pitkän ajanjakson suunnitelmia. Kaavamuutoksella tehdään mm. käyttötarkoituksen muutoksia ja tarkistetaan rakennuspaikkojen rajauksia lohkomisen mukaisesti sekä tutkitaan saimaannorpan elinympäristön suojelun kannalta merkityksellisiä rakennuspaikkoja. Lisäksi kaavamuutoksella esitetään toteutunut tilanne mm. poikkeamispäätöksellä ratkaistujen kohteiden osalta ja päivitetään maakuntakaavassa osoitettuja merkintöjä yleiskaavaan. Kaikista muutoskohteista on esitetty lyhyt kuvaus liiteasiakirjassa ja niiden sijainti esitetään aineiston liitekartalla. Itäosien yleiskaavan muutoksella tarkastellaan myös kaavassa osoittamattomien rakennusoikeuksien siirtoa Lietvesi-Suur-Saimaan alueelta. Rakennusoikeuden siirtoja on tutkittu saman maanomistajan kiinteistöjen välillä, jolloin siirrossa käytetyt kertoimet ovat voineet muuttaa kaavassa osoitettujen rakennuspaikkojen kokonaismäärää. Kantatilataulukkoon päivitetään tutkittujen tilojen rakennusoikeuden määrään kohdistuvat muutokset tarvittavien kohteiden osalta ja otteet taulukosta liitetään kaava-aineistoon. Muutosten yksityiskohtaisempi tarkastelu Kohteen 22 muutoksessa tarkasteltava kiinteistö on jätetty käsittelemättä v kaavaa hyväksyttäessä. Ennen kaavan hyväksymistä tila ja sille osoitettu rakennuspaikka on ollut mukana kaavan laadintaprosessissa. Tässä muutoksessa tila liitetään yleiskaava-alueeseen ja sille osoitetaan lomarakennuspaikka. Muutoksessa tarkasteltava tila kuuluu kantatilaan seitsemän muun tilan kanssa. Kantatilan laskennallinen kokonaisrakennusoikeus on 4,78. Itäosien yleiskaavassa on osoitettu olemassa olevat rakennuspaikat kantatilaan kuuluville kuudelle tilalle, kullekin yksi rakennuspaikka. Lisäksi tilalle on tuolloin osoitettu uusi rakennuspaikka, jonka seurauksena kaikilla kantatilaan kuuluvilla tiloilla on 1 rakennusoikeus lukuun ottamatta tilaa Voimassa olevassa kaavassa on siis osoitettu yhteensä 7 rakennuspaikkaa. Samoin perustein, kun on tilalle 1-29 osoitettu uusi rakennuspaikka, tulisi maanomistajien tasapuolisen kohtelun toteutumiseksi osoittaa rakennuspaikka myös tilalle Ei ole mahdollista todeta, mille tilalle rakennusoikeus kuuluu, koska tilakohtaiset rakennusoikeudet ovat käytännössä yhdenvertaiset. Tilan jättämiselle ilman rakennusoikeutta ei näin ollen ole perusteita. Vastaavia tapauksia on Itäosien kaava-alueella ollut muitakin ja näissä kaikissa rakennusoikeus on osoitettu samojen periaatteiden mukaisesti. Muutoksessa tarkasteltava tila on ainoa itäosien kaavassa ratkaisematta jäänyt kohde, joten muutos ei aiheuta paineita uusille muutoksille vastaavien tilanteiden osalta. Useampaa rakennuspaikkaa koskevien muutosten taustat ja ratkaisujen perustelut on selvitetty seuraavissa aihekokonaisuuksissa. Itäosien kaava-alueelle siirretään Lietvesi-Suur-Saimaan osayleiskaavan alueella kaavassa osoittamattomiksi rakennusoikeuksiksi merkityt kuusi rakennuspaikkaa. Nämä sijaitsevat osayleiskaavan luonnonsuojelualueella. Luonnonsuojelun vuoksi tilan laskennallisen mitoituksen mukaista rakennusoikeutta ei voida käyttää ilman, että rakennusoikeus siirretään toiseen paikkaan. Maanomistajalla on Itäosien kaava-alueella hyvin rakentamiseen soveltuvia, rantaan ulottuvia kiinteistöjä ( , ), joille rakennusoikeus kiinteistöltä voidaan siirtää. Nämä 6 kpl rakennusoikeutta jaetaan kolmeen sijaintiin Itäosissa siten, että jokaiselle osoitetaan kaksi lomarakennuspaikkaa. Siirto kolmeen eri paikkaan on perusteltu, koska tutkituilla kiinteistöillä ei ole rakennettavissa olevaa, vapaata rantaviivaa useammalle rakennuspaikalle. Luonnoksessa esitetty kaavaratkaisu myös hajauttaa siirrosta aiheutuvia vaikutuksia, jolloin ne kohdistuvat pienempinä

17 Itäosien yleiskaavan muutos 15 muutosalueille. Siirron kohteena oleville alueille tai niiden läheisyyteen on olemassa tieyhteys. Alueilla ei ole todettu arvokkaita luontokohteita, jotka tulisi ottaa huomioon suunnittelussa. Seuraavassa kartassa on esitetty rakennuspaikkojen sijoituspaikat Itäosien yleiskaavan alueella. Kaavamuutoksessa Rokansaaren kiinteistöltä siirretty rakennusoikeus osoitetaan kaavassa omalla merkinnällään (RA-7), jotta korttelialueet erottuvat kaavakartalla. Itäosien mitoitustaulukkoon päivitetään siirretty rakennusoikeus. Kuva: Kuuden rakennusoikeuden siirto Lietvesi-Suur- Saimaan osayleiskaava-alueelta esitettynä kartalla. Itäosien kaava-alueen raja on esitetty punaisena viivana. Numerot viittaavat muutoskohteiden numerointiin. Kohde 23 Naistenvesi, kiinteistö Kiinteistön ranta-alue on tarkasteltu Kortteenniemen molemmin puolin. Läntisen rannan soveltuminen rakentamiseen todettiin heikoksi maaston jyrkkyyden vuoksi. Itäisellä ranta-alueella on olemassa venevalkamaalue, johon johtaa tie. Kaksi rakennuspaikkaa voidaan sijoittaa kiinteistön itälaidalle, kun venevalkamaa siirretään olemassa olevien teiden väliin. Kohde 24 Mutikonselkä, kiinteistö Kiinteistön itäinen ranta-alue todettiin maastotarkastelussa heikosti rakentamiseen soveltuvaksi, maasto on hyvin alavaa ja märkää. Pohjoiseen avautuvalla rannalla puusto on mäntyvaltaista, joten näkyvyys on hyvä. Olemassa olevasta loma-asuntokorttelista katsoen ranta-alue on hyvin rakentamiseen soveltuvaa ja kaavaratkaisussa sijoitetaan 2 RA siten, että n. 50 metrin levyinen metsäkaistale erottaa uuden ja olemassa olevan korttelialueen. Kohde 25 Tetrinselkä, kiinteistö Kiinteistöllä on vain vähän vapaata rantaviivaa, mm. Pöllänniementien päässä sijaitseva venevalkama on aktiivisessa käytössä. Pöllänniemen pohjoinen kärki on rakennuspaikkojen sijoittamisen kannalta huono vaihtoehto naapurien läheisyyden ja rannan jyrkkyyden/kivikkoisuuden vuoksi. Pöllänsaaressa sijaitsevat olemassa olevat loma-asunnot avautuvat poispäin mantereelta. Niemen koilliseen avautuva ranta soveltuu hyvin rakentamiseen ja alueella on lähes perille asti olemassa tieyhteys. Ummistonvedellä sijaitsevat saimaannorpan pesä- ja levähdyspaikat sijaitsevat tarpeeksi etäällä muutosalueesta, että rakennuspaikkojen sijoitus ei heikennä nykyistä tilannetta siltä osin. Saimaannorpan suojelun vuoksi tarkastelussa on viiden maanomistajan kiinteistöllä sijaitsevia toteutumattomia rakennuspaikkoja yhteensä 10 kpl muutoskohteissa Tarkastelussa tutkittavat rakennuspaikat on osoitettu viranomaisen toimesta ajankohtaisen aineiston (pesä- ja makuupaikat aikavälillä , Metsähallitus) pohjalta. Lähtökohtana on ollut rakennuspaikkojen siirto paikkaan, jossa rantarakentamisesta ei aiheudu saimaannorpan pesintä- tai levähdyspaikoille häiriötä tai vähintäänkin ratkaisulla voitaisiin parantaa lisääntymis- ja levähdyspaikkojen säilymisen edellytyksiä. Muutoksessa tarkastellut erilliset kohteet ja niiden kaavaratkaisut on esitelty alla. Kohde 56 Huuhtlahti, tarkastelussa 5 RA kiinteistöllä Huuhtlahden pohjoisrannan Niittulahdenniemessä sijaitsevia rakennuspaikkoja ei voida maanomistusolosuhteiden vuoksi siirtää. Niittulahti on luontoinventoinnissa todettu arvokkaaksi rantaluhdaksi. Kaavaratkaisussa lomarakentamisen korttelialuetta on kavennettu 50 metrillä, jolloin kaikki rakennuspaikat suuntautuvat etelään ja saimaannorpan elinympäristölle voidaan arvioida kohdistuvan vähemmän häiriötä.

18 Itäosien yleiskaavan muutos 16 Kohde 57 Huuhtlahti, tarkastelussa 2 RA kiinteistöllä Huuhtlahdessa kaavassa osoitettujen rakennuspaikkojen itäpuolella on ympäristöarvoja omaava alue (MY-1). Alueella sijaitsee tuore ja kostea lehto, jossa on todettu lehtonokkasammalta, joka on harvinainen kasvilaji. Maanomistusolosuhteiden ja kiinteistöllä todettujen luontoarvojen vuoksi rakennuspaikkoja ei voida siirtää, joten kaavatilanne jää nykyiselleen. Kohde 58 Saunasaari, tarkastelussa 1 RA kiinteistöllä Saunasaaressa saimaannorpan elinympäristöä heikentäviä vaikutuksia voidaan pyrkiä vähentämään suuntaamalla rakennuspaikka etelään. Maanomistajan muiden kiinteistöjen ranta-alueilla ei ole tarkasteluissa löytynyt hyvin rakentamiseen soveltuvaa paikkaa, johon siirto voitaisiin tehdä. Rakennuspaikan siirto saaren eteläpuolelle parantaa tilannetta saimaannorpan osalta huomattavasti. Rakennukset on mahdollista sijoittaa siten, että mantereen puoleisille loma-asunnoille muutoksen vaikutukset jäävät vähäisiksi. Kohde 59 Nirkonniemi, tarkastelussa 1 RA kiinteistöllä Nirkonniemessä sijaitsevalla kiinteistöllä on paljon rantaviivaa, mutta suuri osa ranta-alueesta on rakentamiseen soveltumatonta. Niemen pohjoisosassa luontoarvot ja itärannalla jyrkkä kallioalue ovat esteenä alueelle rakentamiselle. Kiinteistön etelärajaan rajoittuvilla ranta-alueilla niemen molemmin puolin on rakentamiseen soveltuvaa maastoa. Molemmat sijaintivaihtoehdot vaatisivat toteutuessaan uuden tien rakentamisen. Muutoksen jälkeen kiinteistön kolme rakennuspaikkaa sijaitsevat yhdessä korttelissa kiinteistön länsirannalla, kun tarkasteltavana ollut rakennuspaikka siirretään nykyisen korttelialueen eteläpuolelle. Kohde 60 Syrjäsaari, tarkastelussa 1 RA kiinteistöllä Syrjäsaaressa rakennuspaikka on siirretty saaren luoteisosaan, johon muodostuu 3 RA korttelialue. Maastonmuodoista johtuen rakentamista ei voida osoittaa muualle saaressa. Saaren pohjoispuoleisten luotojen maisemakokonaisuus ei vaikuta rakentamiseen. Laajemmat muutoskokonaisuudet itäosissa (kohteet ja 61-64) Keskeisenä tarkoituksena on ollut tutkia R/ -merkinnällä kaavassa osoitettuja rakennuspaikkoja maanomistajien toiveesta normaaleiksi RA-merkinnällä osoitetuiksi rakennuspaikoiksi. Muutostarkastelussa on selvitetty mm. tilan laskennallinen rakennusoikeus ja rakennuspaikkojen siirron toteuttamiskelpoisuus voimassa olevan kaavan periaatteita noudattaen. Valkiajärvi, muutokset Valkiajärvellä tarkoituksena on tutkia kiinteistön kokonaisrakennusoikeuden määrää ja sen osoittamista yleiskaavassa. Maanomistajalla ei ole Puumalan kunnan alueella muita rantaan rajoittuvia kiinteistöjä. Kiinteistöllä on voimassa olevassa kaavassa RM/500-, R/300- ja RA-alueita. Valkiajärven laskennallinen rakennusoikeus on alla olevan taulukon korostetulla rivillä yht. 14, jäljellä on -1. Taulukon mukaista 1 kpl AM ei ole voimassa olevassa kaavassa osoitettu. Muutoksen lähtötilanteena katsotaan kiinteistöllä olevan yhteensä 13 kpl rakennusoikeutta. Matkailupalvelujen alueella sijaitsee kaksi rakennusta, muut kaavassa osoitetut rakennuspaikat ovat toteutumatta. Toteutunut korttelialue osoitetaan muutoksessa RAM-alueena. Muuta rakennusoikeutta on 11 kpl, joka osoitetaan kaavassa lomarakennuspaikkoina (RA) kohteittain esitettyjen ratkaisujen mukaisesti. Tilalle ei osoiteta lisää rakennusoikeutta, vaan jaetaan nykyinen 13 kpl uudelleen kiinteistölle. Muutos ei näin ollen rasita kantatilaan kuuluvien muiden tilojen rantarakennusoikeutta. Päivitetty kantatilataulukko on erillisenä asiakirjana. Kuva: Ote voimassa olevan Itäosien yleiskaavan kantatilataulukosta tilan Peiponpää osalta.

19 Itäosien yleiskaavan muutos 17 Kohde 19 Valkiajärvi, kiinteistö Korttelialueen rajaus tarkistetaan kiinteistön rajojen mukaiseksi ja rakennuspaikat osoitetaan voimassa olevan kaavan mukaisesti 3 RA-merkinnällä. Itäisin rakennuspaikka todettiin tarkastelussa hankalaksi toteuttaa jyrkästi laskeutuvien kallioiden vuoksi. Rakennettavuuden ja MY-alueen maisemallisten arvojen vuoksi rakennusoikeus siirretään järven eteläisen osan ranta-alueelle. Kohde 20 Valkiajärvi, kiinteistö RM-korttelialueella on olemassa olevat kaksi rakennusta osoitetaan merkinnällä RAM eli loma-asuntoalue, jonka saa vaihtoehtoisesti toteuttaa matkailupalvelujen alueena kaavamääräyksen mukaisesti. Lomarakentamisen paikat sijoitetaan järven itärannalle, jossa maasto on paremmin rakentamiseen soveltuvaa. Järven eteläisen osan länsiranta jää kokonaan rakentamiselta vapaaksi. Kohde 21 Valkiajärvi, kiinteistö Jäljellä oleva rakennusoikeus 8 kpl sijoitetaan RA-korttelialueina itärannalle, joka on hyvin rakentamiseen soveltuvaa ja tasaista mäntykangasta. Järven länsirannalle ei voida muodostaa useamman rakennuspaikan laajuista korttelialueitta maastonmuotojen vuoksi. Sen vuoksi rakennusoikeus olisi parasta sijoittaa itärannalle ja jättää koko länsiranta rakentamisen ulkopuolelle. Itärannalla kallioniemi ja alava kosteikko jakavat korttelialueet kolmeen ryhmään. Ahvenjärvi, Alajärvi, Kempinjärvi, Messiijärvi ja Kylkijärvi, muutokset Kaavamuutoksessa tarkastellaan siirtoja kaavassa jo osoitettujen, toteutumattomien rakennuspaikkojen osalta. Tarkoituksena on yhdistää kolmelta pieneltä järveltä rakennuspaikat Messiijärvelle, joka sijaitsee Katosselän ja seututien 428 välisellä alueella. Kaavassa osoitettu alueen muillekin järville lomarakentamista ja siellä on olemassa tieyhteydet. Kylkijärven ja Messiijärven rantaalueet kuuluvat kiinteistöön Lökkiö. Kylkijärven eteläisin muutosalue rajautuu muun maanomistajan kiinteistöön (3-58). Kohde 61 Ahvenjärvi, kiinteistö Ahvenjärvellä kaavassa olevat rakennuspaikat (3 kpl) on osoitettu RA-E -merkinnällä, joka tarkoittaa lomaasuntoaluetta, jonka alueelta saa ennen rakentamista ottaa soraa. Korttelialueella on nähtävissä soranoton aiheuttamat muutokset ympäristöön, eikä alue sovellu rakentamiseen. Maa-ainesten otto alueella on edelleen käynnissä. Kohde 62 Alajärvi, Kempinjärvi, kiinteistö Kukonharjussa sijaitsevalla Alajärvellä ja Kempinjärvellä on voimassa olevassa kaavassa merkinnät 3 RA ja 1 R/400. Kempinjärvellä rakennuspaikka rajautuu luontoarvoja omaavaan alueeseen ja sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla kallioalueella. Rakennuspaikkojen sijoittaminen yhdelle järvelle on niiden toteuttamisen kannalta taloudellisesti ja ympäristöarvojen kannalta järkevä ratkaisu. Muutoksessa käytetään siirtokerrointa (0,7), koska nykyiset rakennuspaikat sijaitsevat pienillä järvillä. Siirrettävää rakennusoikeutta on näin ollen 3,5 eli 4 kpl. Kohde 63 Messiijärvi, kiinteistö Siirron lähtökohtana on kaavassa osoitetut 7 rakennuspaikkaa kolmella järvellä (kohteet 62 ja 63). Kaavamuutoksen seurauksena Ahvenjärvi, Alajärvi ja Kempinjärvi jäävät kokonaan rakentamiselta vapaiksi. Muutoksessa käytetään Alajärven ja Kempinjärven kohdalla siirtokerrointa (0,7), koska nykyiset rakennuspaikat (yhteensä 5 kpl) sijaitsevat pienillä järvillä. Siirretyistä rakennusoikeuksista muodostuu Messiijärven itäisen osan ranta-alueille yhteensä 7 lomarakennuspaikkaa merkinnällä RA. Messiijärvellä olemassa olevan tiestön kautta on saavutettavissa muitakin kaavassa osoitettuja rakennuspaikkoja. Kohde 64 Kylkijärvi, kiinteistö Lähistöllä Kylkijärvellä tutkitaan kahden lomarakennuspaikan siirtoa eteläisempien korttelialueiden yhteyteen. Nykyistä sijaintia halkoo rannan tuntumassa sähkölinja, joka estää rakennuspaikkojen toteuttamisen kaavan mukaisesti. Siirron seurauksena järven pohjoisin lahti jää rakentamiselta vapaaksi ja nykyiset korttelialueet rakentuvat tiiviimmin.

20 Itäosien yleiskaavan muutos Aluevaraukset Kaavassa aluevarausten sijainnit ja rajaukset on päivitetty vastaamaan toteutunutta tilannetta kiinteistönmuodostus, poikkeamisluvat ja rakentaminen huomioiden. Rakennuspaikkojen siirroissa on mahdollisuuksien mukaan huomioitu maanomistajien toiveet. Perusteina siirroille on todettu mm. tieyhteyden vaikea toteuttaminen, heikot rannan virkistyskäyttömahdollisuudet sekä nykyisen rakennuspaikan hankala rakennettavuus. Käyttötarkoituksen muutoksia vakituisen asumiseen on 25 kpl, joista 13 on ratkaistu kaavatarkastelussa ja muissa todetaan poikkeamislupatilanne. Vakituisen asutuksen mahdollistavia rakennuspaikkoja on pyritty osoittamaan maanomistajien esittämien tarpeiden mukaisesti, kun ratkaisu on kaavatarkastelussa todettu mahdolliseksi. Ympärivuotiseen asumiseen soveltuvat muutoskohteet sijoittuvat olemassa oleviin rakenteisiin nähden siten, että kunnan palvelut ovat saavutettavissa, muut edellytykset ovat järjestettävissä ja kiinteistöillä on mahdollisuus järjestää vesi- ja jätehuolto. Rakennuspaikkojen siirrot ovat tapahtuneet kiinteistön sisällä tai maanomistajien omistamien kiinteistöjen (maanomistusyksikkö) välillä, kuten tässä asiakirjassa on esitetty. Rakennusoikeuden siirrossa pieneltä järveltä isommalle on käytetty voimassa olevan kaavan mitoitusperiaatteiden mukaista siirtokerrointa. Muutosten tiedot on päivitetty mitoitustaulukkoon Asuminen ja loma-asuminen Kaavassa on osoitettu ympärivuotisen asumisen rakennuspaikat merkinnällä AO-1 omakotialue, joille saa sijoittaa myös loma-asuntoja sekä AM-merkinnällä maatalouskeskuksen alue. Vakituisen asumisen sallivia rakennuspaikkoja on kaavamuutoksella osoitettu ensisijaisesti kulkuyhteyksien kannalta edullisimpiin paikkoihin ja alueille, joissa on kaavassa osoitettu muutakin ympärivuotista asumista. Kunta puoltaa vapaa-ajan asumisen strategiassaan vakituisen asumisen mahdollistamista lomaasunnolla. Merkinnällä RA on osoitettu loma-asuntojen alueet. Monipuolisesti eri käyttötarkoituksiin soveltuvat rakennuspaikat on osoitettu kaavassa merkinnällä R -loma- ja matkailualue. RAM-merkinnällä osoitetaan loma-asuntoalue, jonka saa vaihtoehtoisesti toteuttaa matkailupalvelujen alueena. Kaavamuutoksen yhteydessä RAM-alueen määräykset on päivitetty, jolloin enimmäisrakennusoikeutta koskeva määräys poistuu. Tapauskohtaisesti loma- ja matkailualueiden merkintään on liitetty rakennuspaikan rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Milloin rakennusoikeutta ei ole kaavassa määritelty, noudatetaan rakennusjärjestyksen määräyksiä. Loma-asuntoalueena merkinnällä RAM on osoitettu muutoksessa jo rakentuneet korttelialueet Valkiajärvellä ja Katosselän itärannalla. Kohteissa on olemassa majoitustoimintaa ja merkintä mahdollistaa aiempaa käyttötarkoitusta monipuolisemman toiminnan kehittämisen. Ranta-alueella rantasaunan erilliset rakennuspaikat on kaavassa osoitettu merkinnällä RA-6. Alueelle saa rakentaa korkeintaan 25 neliömetrin suuruisen saunan. Kaavaprosessin edetessä on tutkittu kaavaalueen tilojen oikeus rantasaunaan ja niitä on osoitettu yhteensä 5 kpl kaavaan tämän muutoksen yhteydessä. Muutoskohteissa loma-asuntojen alueet osoitetaan merkinnällä RA-7, joka erottaa Lietvesi- Suur-Saimaa osayleiskaavan alueelta siirretyt rakennusoikeudet muista korttelialueista Virkistys ja veneily Kaavamuutosalueella ei sijaitse veneilyreittejä tai merkittäviä virkistysalueita. Voimassa olevan kaavan mukaisesti retkeily- ja ulkoilualueet on kaavassa osoitettu merkinnällä VR tai VR/s. Virkistykseen ja ulkoiluun soveltuvia alueita on kaavassa osoitettu myös merkinnällä MU ja MY-1.

21 Itäosien yleiskaavan muutos 19 Puumalansalmesta Savonlinnan suuntaan on mahdollista veneillä kolmea reittiä, joista kaksi sijaitsee itäosien kaavan alueella. Veneily-, kala-, retki- ja suojasatamat sekä tärkeimmät uiton toimintapaikat on osoitettu kaavassa omalla merkinnällään Liikenne Venevalkamat on osoitettu kaavassa LV-2 merkinnällä. Naistenvedellä muutosalueella sijaitseva venevalkama on siirretty kaavamuutoksella n. 50 m länteen ja osoitetaan edelleen kaavassa merkinnällä LV-2. Lieviskäntien varrella sijaitsevat venevalkamat Tihiäniemessä ja Muuriniemessä on maanomistajan toivomuksesta poistettu tarpeettomina kaavasta. Lieviskänlahdessa on osoitettu uusi venevalkama, osittain Muuriniemestä poistetun tilalle mutta myös sen vuoksi, että alueella on kaavassa ns. kuivan maan rakennuspaikkoja. Muurirannassa venevalkama-alueelle osoitetaan 150 k-m 2 rakennusoikeutta, kaavamerkintä on LV-2/150. Alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota liikenneturvallisuuteen ja pysäköintijärjestelyihin, koska alue sijaitsee kapeahkolla rannanosalla maantien (Lieviskäntie) ja Lieviskänlahden välissä. Uusia rakennuspaikkoja muodostettaessa on mahdollisuuksien mukaan käytettävä olemassa olevia liittymiä maanteille ja aluevarauksia toteutettaessa on huomioitava liikenneturvallisuustekijät Ympäristöhäiriöt Jukajärven ampuma- ja harjoitusalueen Puumalan kunnan puolelle ulottuva melualue on osoitettu kaavassa omalla merkinnällään. Alueella ei tehdä muita muutoksia, kuin merkinnän päivittäminen. Melualueen rajaus perustuu rajavartiolaitoksen teettämään meluselvitykseen, jossa mallinnetulla alueella melutaso ylittää LAeq 55 db / LCE 100 db. Alueelle ei tule sijoittaa rakennuspaikkoja tai muuta melulle herkkää toimintaa Suojelualueet ja luonnonympäristö Kaavamuutoksessa päivitetään vaihemaakuntakaavan mukaiset suojelualuemerkinnät yleiskaavaan erillisinä kohteina. Omina muutosalueina kaavassa on osoitettu geologisesti arvokkaat harjualueet, jotka päivitetään yleiskaavaan maakuntakaavan pohjalta. Inventoinneissa todetut luonto- ja maisema-arvot on esitelty kappaleessa 2.3 ja ne on huomioitu kaavan ratkaisuissa. Tarkasteltavilla alueilla ei ole tullut esille sellaisia luonto- tai maisema-arvoja, jotka tulisi osoittaa omalla merkinnällään kaavaa muutettaessa. Muutosratkaisujen suunnittelussa on ollut lähtökohtana saimaannorpan elinympäristön laadun säilyttäminen. Erityisesti rakennusoikeuksien siirron vaihtoehtoja selvitettäessä ja käyttötarkoituksen muutoksen mahdollisuutta ympärivuotiseen asumiseen tutkittaessa on arvioitu muutoksen vaikutukset ja pyritty lajin suojelutavoitteita tukeviin ratkaisuihin. Ratkaisut saimaannorpan suojelun vuoksi tarkastelussa olleiden kohteiden osalta on perusteltu tämän kappaleen alussa sivulla 16. Muutoksessa osa merkinnöistä säilyy ennallaan ja osassa on pystytty parantamaan saimaannorpan pesintä- ja levähdyspaikkojen ympäristön tasoa. Muutosalueiden läheisyydessä Natura 2000-alueet sijaitsevat pääosin vesialueella ja niiden arvot perustuvat tässä asiakirjassa esitettyihin luontodirektiivin luontotyyppeihin ja tyypin II lajeihin. Kaavamuutoksen kohteista osa rajoittuu Katosselkä-Tolvanselkä Natura-alueeseen, kuitenkin suuri osa kohteista sijaitsee Natura-alueiden ulkopuolella. Muutosten vaikutukset Natura-alueisiin ja erityisesti saimaannorppaan on arvioitu LsL 65 mukaisesti tässä asiakirjassa. Natura-alueet esitetään kaavakartalla omalla merkinnällään. Muutoksessa on tutkittu rakennusoikeuden siirtoa Lietveden Natura-alueella sijaitsevasta Rokansaaren pohjoisosasta Itäosien yleiskaavaan, vapaille ranta-alueille joissa ei ole inventoinneissa todettu luontotai maisema-arvoja. Rantarakennusoikeuden keskittäminen hyvin rakentamiseen soveltuville alueille

22 Itäosien yleiskaavan muutos 20 mahdollistaa luontoarvoiltaan merkittävien alueiden, kuten Rokansaaressa sijaitsevan luonnonsuojeluja Natura-alueen ympäristön, osoittamisen laajalti rakentamiselta vapaaksi ja siten edistää luonnonympäristön sekä suojelutavoitteiltaan tärkeiden lajien elinympäristön laatua. Paljaat kallioalueet ja maisemalliset, kapeat niemet on jätetty rakentamisen alueiden ulkopuolelle. Messiijärvellä itärannan maisemallisesti tärkeät kallioniemet ovat pienialaisia, ja rakentamiselle osoitettu alue hyvin puustoista, joten alueelle sijoittuvat rakennuspaikat voivat toteutua ilman, että rannanosan maisemalliset arvot heikkenevät. Muutokset maankäytössä kohdistuvat koko Messiijärveen, kun alueelle sijoitetaan useampia rakennuspaikkoja, jotka toteutuessaan muuttavat rantamaisemaa ja ympäristöä. Messiijärven pohjoisrannan maisemallinen, kapea kallioniemi on merkitty kaavaan korttelialueen ulkopuolelle Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet on osoitettu voimassa olevan kaavan mukaisesti M, M-1, MU-1, MY-1 merkinnöillä. Valtaosa sisämaasta on oikeusvaikutuksetonta maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Merkinnän oikeusvaikutuksettomuudella on tarkoitettu varmistaa ennakoimattomien hankkeiden lupaharkinnan joustavuus. Ranta-alueet on yleisesti osoitettu M-1 merkinnällä, jolla sallitaan vain maaja metsätalouden ja kalastuksen kannalta välttämätön rakentaminen. Merkinnällä MY-1 kuvataan maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. MY-1 alueisiin sisältyvät luontoselvityksessä todetut kohteet sekä mm. maisemallisesti merkittäviä alueita. Kaavamuutoksessa ei ole osoitettu uusia alueita MY-1-merkinnällä Vesialueet Vesialueet on osoitettu omalla merkinnällään (W).

23 Itäosien yleiskaavan muutos Vaikutusten arviointi Vaikutusten arviointi on laadittu siten, että kaikki kaavassa osoitetut alueet tulevat toteutumaan. Kaavan vaikutukset voimassa olevaan kaavaan verrattuna eivät tule merkittävästi muuttumaan, koska tehtävät muutokset koskevat pääosin yksittäisiä rakennuspaikkoja eri puolilla kuntaa ja muutokset tehdään voimassa olevan kaavan periaatteiden mukaisesti. Kaavamuutoksen vaikutuksia arvioidaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisen ja seuraavien ominaisuuksien osalta: Ympäristövaikutukset (pintavedet, luonto, eläimistö, maisema ja Natura-alueet) Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen Sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset 5.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti huomioidaan olemassa olevien rakenteiden hyödyntäminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, poikkeuksellisten rankkasateiden ja myrskyjen aiheuttamat ongelmat, alueen soveltuminen rakentamiseen, arvokkaiden luontokohteiden säilyttäminen, kulttuuriperintö, virkistyskäyttö sekä pinta- ja pohjavesien laadun turvaaminen sekä Vuoksen vesistöalueen huomioiminen erityisen merkittävänä aluekokonaisuutena. Toimiva aluerakenne Pääosa kohteista on saavutettavissa olemassa olevien tieyhteyksien kautta. Siirretyt rakennuspaikat on osoitettu ensisijaisesti olemassa olevan rakenteen yhteyteen, jolloin rantarakentamisen alueet muodostavat tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia. Käyttötarkoituksen muutoksella voidaan mahdollistaa ympärivuotinen asuminen sellaisilla rantarakennuspaikoilla, jotka ovat arjessa käytettävien palveluiden sekä pelastuslaitoksen toiminnan saavutettavissa. Tehtävät muutokset eivät merkittävästi muuta aluerakennetta kokonaisuutena. Rakentamisen määrää ja laatua ohjataan kaavamääräyksillä. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yleiskaavan muutoksella ei ole mainittavia yhdyskuntarakennetta hajauttavia vaikutuksia verrattuna voimassa olevaan yleiskaavaan ja toteutuneeseen rakennuskantaan. Rakentamisen määrä ja yleinen sijoittuminen yhdyskuntarakenteessa pysyvät entisen kaltaisina. Vakituisen asumisen mahdollistaminen on kirjattu kunnan strategiaan ja maanomistajien toiveesta kaavamuutoksella on mahdollistettu ympärivuotinen asuminen vaatimuksiin soveltuvilla rakennuspaikoilla. Osa käyttötarkoituksen muutoksista on ratkaistu poikkeamispäätöksellä, jolloin kaavamuutoksella todetaan ajantasainen tilanne. Muutoksissa ei osoiteta rantarakentamisen alueille sellaisia toimintoja, jotka poikkeavat merkittävästi nykyisestä käyttötarkoituksesta. Rakennusten sijoittelua maastossa ohjaa kaavan lisäksi kunnan rakennusjärjestys, jossa määrätään mm. rantamaisemaan ja luonnonympäristöön kohdistuvien vaikutusten osalta sekä rantarakentamisen vaadituista etäisyyksistä keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja luonnonperintökohteet sekä muinaismuistorekisterin kohteet/alueet on huomioitu kaavasuunnittelussa ja osoitettu ajantasaisen tiedon mukaisesti omilla merkinnöillään yleiskaavassa. Maanomistajien esittämät tarpeet matkailupalvelujen aluevarausten suhteen on huomioitu kaavan ratkaisuissa ja muutoksissa on pyritty edistämään olemassa olevan matkailupalvelujen toiminnan kehittämistä. Matkailu- ja majoitustoiminta on muutosalueilla pienimuotoista yksittäisissä kohteissa. Rantarakennuspaikat on siirretty ensisijaisesti olemassa olevien korttelialueiden yhteyteen. Siirroissa on huomioitu alueen viihtyisyystekijät sekä luontoinventoinnissa todetut luonto- ja maisema-arvot. Saimaannorppa on huomioitu kaavaratkaisussa jättämällä pesäalueiden ympäristöt ensisijaisesti

24 Itäosien yleiskaavan muutos 22 rakentamiselta vapaaksi. Lajin suojelutavoitteiden mukaisesti keskeisiltä alueilta on tutkittu rakennusoikeuden siirtomahdollisuutta alueille, joilla rantarakentamisella on vähemmän elinympäristöä mahdollisesti heikentäviä vaikutuksia. Pohjavesialueet on osoitettu voimassa olevan kaavan mukaisesti. Kaavamuutoksella ei osoiteta uutta rakentamista pohjavesialueelle. Vuoksen vesistöalue Kaavamuutoksen laadinnassa on lähtökohtaisesti huomioitu Vuoksen vesistöalueen järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteet. Maankäytön muutokset koskevat rakentamista rantaalueella. Ranta-alueen luonnonolot on otettu huomioon rakennuspaikkojen sijoittelussa ja rakentamisen alueet on ensisijaisesti osoitettu ryhminä, jotta jää enemmän yhtenäistä vapaata rantaviivaa. Kaavamuutoksella ei osoiteta uusia matkailualueita eikä tehdä vesiliikenteeseen tai muuhun vesistöjen virkistyskäyttöön kohdistuvia muutoksia. 5.2 Yhdyskuntarakenne ja liikenne Rakennusoikeuden siirrossa maanomistajan tilan sisällä tai tilalta toiselle sekä käyttötarkoituksen muutoksessa vaihtoehtoisesti vakituiseen asumiseen on huomioitu kohteen saavutettavuus olemassa olevan tieverkon kautta ja sijoittuminen alueille, joilla on olemassa olevaa rakentamista. Rakentamisen määrä ja yleinen sijoittuminen yhdyskuntarakenteessa pysyvät entisen kaltaisina. Nykyinen tieverkko palvelee muutosalueiden vakituisen ja loma-asumisen tarpeita, mutta toteutuessaan ympärivuotinen asuminen lisää eri väestönryhmien liikkumisen ja palveluiden järjestämisen tarpeita kohdealueilla. Muutoksia yleiseen tieverkkoon ei ole tarvetta kaavan perusteella tehdä. Rakennuspaikkoja muodostettaessa on mahdollisuuksien mukaan käytettävä olemassa olevia liittymiä maanteille. Tienpitäjän kanssa tulisi neuvotella hyvissä ajoin uuden liittymän sijainnista tai liittymän käyttötarkoituksen muutoksesta. Jukajärven ampuma- ja harjoitusalueen Puumalan kunnan puolelle ulottuva melualueen rajaus on osoitettu kaavassa omalla merkinnällään. Melualueelle ei kohdistu muutoksia ja kaavamerkintä ohjaa mahdollisen rakentamisen ja muut melulle herkät toiminnot riittävän etäälle melun lähteestä. 5.3 Ympäristö Maa- ja kallioperä Rakennuspaikkojen siirtokohteissa havaitut kallioalueet ja luontoinventoinnissa todetut maisemallisesti merkittävät kallioniemet on pyritty jättämään rakentamisen ulkopuolelle. Maa- ja kallioperään kohdistuvat muutokset aiheutuvat kaavaa toteutettaessa uusien rakennusten ja teiden rakentamisen osalta. Uusien pääsyteiden rakentamisen tarvetta on pyritty vähentämään siirtämällä rakennuspaikkoja ensisijaisesti jo toteutuneiden alueiden yhteyteen. Vesien laatu Suunnittelualueen veden laatuun merkittävimmin vaikuttaa yläpuolisen vesistön tilanne. Kunnan rakennusjärjestys ohjaa kiinteistöjen vesihuoltoa ja jätevesien käsittelyä, joten kaavamuutoksesta ei kohdistu veden laatuun merkittäviä vaikutuksia. Rakennettu ympäristö Rantarakentamista käsittelevillä muutosalueilla ei sijaitse kulttuuriperintökohteita. Yksittäisen kohteen läheisyydessä sijaitsevan Sikoinleuan avokanavan (Leukoi) rakennushistoriallisten arvojen säilymiseen tehtävällä muutoksella ei ole vaikutusta. Arvokkaat kulttuuriympäristökohteet- ja alueet osoitetaan omilla merkinnöillään kaavassa. Aluerajauksiin sisältyvistä yksittäisiä rakennuspaikkoja koskevista muutoksista ei kohdistu kulttuuriympäristöalueiden arvoja tai niiden säilyttämisen edellytyksiä heikentäviä vaikutuksia. Luonnonympäristö, lajistot ja maisema

25 Itäosien yleiskaavan muutos 23 Arvokkaat luontoinventoinnissa todetut kohteet/alueet on osoitettu MY-1 merkinnällä. Alueella ei määräyksen mukaan sallita rakentamista ja maa-ainesten ottoa. Muutoksessa tutkituilla alueilla inventoinneissa todetut arvokkaat luontokohteet on jätetty rakentamisen alueiden ulkopuolelle. Kaavassa merkityillä MY-1-alueilla tutkituissa muutoksissa on otettu huomioon alueiden arvot ja tehty ratkaisut siten, että arvoja ei heikennetä. Maakuntakaavan mukaiset suojelualueet on päivitetty yleiskaavaan. Rakennuspaikkojen sijoittelussa on huomioitu luontoselvityksessä todetut maisemallisesti arvokkaat ja merkittävät alueet. Voimassa olevaan kaavaan verrattuna vaikutukset maisemaan eivät ole mainittavia. Rantarakentaminen on pyritty osoittamaan sellaisille alueille, joissa on puustoa ja muuta peitekasvillisuutta, jotta vaikutus rantamaisemaan olisi mahdollisimman pieni. Rakentamisen alueet on ensisijaisesti osoitettu yhtenäisinä kokonaisuuksina, jotta ranta-aluetta jäisi mahdollisimman paljon yleiseen virkistyskäyttöön ja rakentamiselta vapaaksi. Varsinaiset kaavamuutosalueet eivät sisällä pieniä saaria tai luotoja. Vesistömaiseman laajat paljaat kallioalueet ja maisemalliset, kapeat niemet on jätetty rakentamisen alueiden ulkopuolelle. Ilma ja ilmasto Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon ovat vaikutukseltaan kokonaisuudessaan vähäisiä. Natura-alueet Lietveden Natura-alueella Rokansaaressa sijainnut kaavassa osoittamaton rakennusoikeus siirtyy muutoksessa Itäosien kaavan alueelle. Vaikutus Lietveden Natura-alueeseen on positiivinen, kun alue vapautuu rakentamiselta. Suurisuon Natura-alueen vaikutusalueella ei sijaitse muutoskohteita, joten suojelun perusteena olevien luontoarvojen säilymiseen kaavamuutoksella ei ole vaikutusta. Katosselkä-Tolvanselkä Natura-alue rajautuu osaan kaavamuutoksista. Kaavassa esitetyt muutokset eivät heikennä suojelutavoitteisiin kuuluvien luontotyyppien levinneisyyttä tai niiden arvoja. Alue on merkittävä melko luonnontilaisen järviluonnon suojelukohde. Vesistöön kohdistuva kuormitus ei mainittavasti lisäänny, koska kiinteistöjen jätevesien käsittely tapahtuu rakennuspaikalla. Muutoksilla ei ole vaikutusta ilmaan ja maaperään Natura-alueella. Vaikutukset saimaannorpan elinympäristöön Natura-alueet ovat arvokkaita saimaannorpan elinympäristöjä. Seuraavan sivun karttaotteilla on esitetty Metsähallituksen aineiston pohjalta määritetyt saimaannorpan pesätihentymävyöhykkeet Puumalan itäosien alueella. Pesätihentymien rajaus perustuu saimaannorpan pesäaineistoon vuosilta Ne osoittavat alueet, joilla saimaannorpan pesiä on tiheimmin ja joilla talvella liikuttaessa riski häiritä norpan pesintää on suurin. Tihentymät sijaitsevat kartan mukaan Ummistonvesi- Katosselkä-Tolvanselkä -alueella. Itäosien yleiskaava-alueen länsiosassa ei ole pesätihentymiä, mutta etäämmälle Lietvedelle on merkitty karttaan tihentymävyöhykkeet. Kaavamuutoksen vaikutukset saimaannorpan elinympäristöön arvioidaan myös niiden kohteiden osalta, jotka sijaitsevat Natura 2000 alueiden ja saimaannorpan pesätihentymävyöhykkeiden ulkopuolella, joilla on tietojen mukaan yksittäisiä poikas- ja makuupesiä. Saimaannorppaan kohdistuvat mahdolliset haitalliset vaikutukset aiheutuvat etenkin talviaikaan lisääntyvästä liikkumisesta rakennuspaikkojen edustan jäällä ja lähiympäristössä. Ihmisen aiheuttama häiriö on merkittävintä norpan kevättalvella tapahtuvan pesinnän aikana. Käveleminen, hiihtäminen ja luistelu sekä moottorikelkkailu pesintä- ja poikasaikaan aiheuttaa häiriötä, joka lisää poikaskuolleisuusriskiä. Alkukesällä saimaannorpan karvanvaihtoa voi häiritä veneily makuukivien läheisyydessä, koska norppa joutuu sukeltamaan mahdollisen uhan lähestyessä. Norpan pakeneminen toistuvasti veteen voi haitata karvanvaihtoa, kun karvapeite ei ehdi riittävästi kuivua ja irrota. Yleensä veneilijät käyttävät vene- ja laivaväyliä, jotka sijaitsevat etäämpänä kivikkoisista ja matalista rannoista. Muita uhkia lajille ovat ilmastonmuutos, jonka seurauksena makuu- ja poikaspesiksi soveltuvia lumipesiä voi muodostua jäälle vähemmän, kuin olisi tarve, sekä verkkokalastus. Viime vuosina

26 Itäosien yleiskaavan muutos 24 Saimaalla on vapaaehtoisvoimin rakennettu apupesiä. Kalastaminen, erityisesti kalanpyydykset ja verkkokalastus, kasvattaa poikas- ja aikuiskuolleisuuden riskiä. Verkkokalastusta on rajoitettu Saimaalla vapaaehtoisin sopimuksin ja asetuksella. Suurin osa poikasista syntyy kalastusrajoitusalueilla. Itäosien yleiskaavan Saimaan vesialueet kuuluvat kevätaikaiseen (huhti-kesäkuu) verkkokalastuskieltoalueeseen ja alueella on ympäri vuoden voimassa pyydystekniset rajoitukset. Kalastuksen valvonta ja lajin pesinnän seuranta keskeisillä lisääntymis- ja elinalueilla ovat tärkeässä osassa suojelutavoitteiden toteutumisessa. Ilman kevätaikaista kalastusrajoitusta Saimaalla erityisesti kuutteihin kohdistuva pyydyskuolleisuus olisi huomattavasti nykyistä suurempaa. Kuvat: Saimaannorpan tärkeimmät pesimäalueet, Lietvesi- Luonteri sekä Katosselkä-Tolvanselkä (Metsähallitus 2018). Lietvesi-Luonteri Lietvesi-Luonteri.pdf Katosselka-Tolvanselka.pdf Maanmittauslaitos 1/MML/17, Metsähallitus 2017, Suomen ympäristökeskus 2017 Katosselkä-Tolvanselkä Tässä kaavamuutoksessa on tutkittu rakennusoikeuden siirtoja ja käyttötarkoituksen muutoksia Natura-alueilla tai niiden läheisyydessä. Muutoksilla mahdollistetaan ympärivuotinen asuminen ja

27 Itäosien yleiskaavan muutos 25 matkailutoiminnan kehittäminen nykyisillä kaavan lomarakennuspaikoilla. Näiden seuraavaksi esiteltävien muutoskohteiden läheisyydessä (alle 2 km) etäisyydellä on Metsähallituksen ylläpitämän pesätietoaineiston ( ) mukaan todettu yhteensä kuusi saimaannorpan poikaspesää. Alle 500 metrin etäisyydellä muutoskohteista ei ole pesätietoaineiston mukaan saimaannorpan poikaspesiä. Taulukossa on esitetty muutoskohteiden etäisyydet poikaspesistä ja tiedot muutoksista ja niiden vaikutuksista on kuvattu seuraavissa kappaleissa. Etäisyys kohteiden ja poikaspesien välillä (tiedot ajanjaksolta ) max. 2 km säde alle 500 m m m Muutoskohde - 7, 8, 78, (x2), 84, 90 Muutos loma-asumisesta vaihtoehtoisesti matkailupalveluille tarkoitetuksi alueeksi: Poikaspesistä yksi sijaitsee Katosselän alueella metrin etäisyydellä muutoskohteesta 90, jossa rakennuspaikan käyttötarkoitus muuttuu kaavassa loma-asumisesta myös matkailupalveluille tarkoitetuksi. Rakennusoikeuden enimmäismäärä säilyy kaavassa ennallaan. Alle 2000 metrin etäisyydellä rakennuspaikasta on toinen poikaspesä. Katosselän alueella on paljon saimaannorpan makuupesiä ja se on syrjäisellä sijainnillaan säilynyt lähes luonnontilaisena saimaannorpan pesimäympäristönä. Tarkasteltavana oleva rakennuspaikka rajautuu rantavyöhykkeellä luonnonsuojelualueeseen, sijaitsee lähellä Natura-aluetta ja edustan vesialueelle on merkitty kaavaan laivaväylä. Rakennuspaikka sijaitsee hyvin ainutlaatuisella paikalla etäällä maanteistä ja muusta asutuksesta ja on nykyisin matkailijoiden majoituskäytössä. Käyttötarkoituksen muutoksella on tarkoitus mahdollistaa matkailutoiminnan kehittäminen alueella. Nykyiset palvelut kohteessa painottuvat kalastukseen ja metsästykseen, jonka sesonki on kesä- ja syysaikaan. Alueen toteuttaminen käyttötarkoituksen muutoksen mahdollistaman matkailupalvelutoimintavaihtoehdon suuntaan todennäköisesti lisää majoituskapasiteettia kymmenestä vuodepaikasta noin vuodepaikkaan, kiinteistön omistajan tavoitteista riippuen. Kohde on ympärivuotisessa käytössä ja kaavamuutos voi kasvattaa rakennuspaikan käyttöastetta kesäkuukausien ulkopuolella. Matkailupalvelut sijoittuvat nykyisen rakennuspaikan pihapiiriin, mutta toimintojen vaikutukset ulottuvat koko Katosselälle ja Natura-alueelle. Katosselkä on saimaannorpan lisääntymis- ja levähdysalueena keskeinen ja rantavyöhykkeet ovat pääosin suojelualueita. Alueella on hyvin vähän loma-asutusta. Lähes kaikissa luonnonsuojelualueen saarissa on liikkuminen tammi-huhtikuussa kielletty. Jääpeitteisellä vesialueella liikkumista sen sijaan ei ole rajoitettu, joten myös pesimäaikaan erityisen haitallinen moottorikelkkailu on mahdollista. Moottorikelkalla liikkuva voi yhdellä kertaa aiheuttaa häiriötä usealle saimaannorpalle, myös talviaikaan hiihto ja luistelu lähellä rantoja voivat aiheuttaa häiriötä pesinnälle. Keväällä ja alkukesästä veneily rantojen läheisyydessä voi häiritä saimaannorpan karvanvaihtoa. Muutoksella kohteessa mahdollistuva lisärakentaminen ja palvelutoiminnan kasvattaminen todennäköisesti nostaa majoituskapasiteettia nykyisestä noin kahdellakymmenellä vuodepaikalla. Tällöin on odotettavissa alueella yhdenaikaisesti vierailevien matkailijoiden määrän kasvu, lisääntyvä liikkuminen Katosselällä avoveden aikaan sekä jääpeitteiseen aikaan. Muutos rakennusoikeuden määrässä ja alueella tapahtuvassa matkailutoiminnassa ei ole vaikutuksiltaan niin suuri, että toteutuessaan voisi aiheuttaa merkittävää häiriötä pesinnälle tai heikentää lajin elinympäristöä Katosselän alueella. Kuitenkin on hyvä ottaa aluetta koskevissa suunnitelmissa ja lisärakentamisessa huomioon erityisesti talviaikaisen liikkumisen ohjaustarve saimaannorpan tärkeiden pesimäalueiden ympäristössä. Talviaikaista liikkumista on mahdollista rajoittaa ja ohjata erillisillä säännöksillä, mikäli matkailupalvelut ja Natura-alueelle suuntautuva toiminta kehittyvät niin merkittävästi että pesimäaikainen häiriö alkaa haitata kantaa.

28 Itäosien yleiskaavan muutos 26 Muutos loma-asumisesta vaihtoehtoisesti pysyvään asumiseen tarkoitetuksi alueeksi: Muutoskohteissa, joissa tutkitaan kaavalla muutosta ympärivuotisen asumisen mahdollistavaksi, ja jotka sijaitsevat Natura-alueen läheisyydessä on todettu saimaannorpan pesäpaikkoja seuraavasti: Muutoskohteet 78 ja 84 sijaitsevat Tihiäniemessä, ulomman pesätihentymävyöhykkeen ja Natura-alueen rajalla. Yksi poikaspesä sijaitsee m etäisyydellä muutoskohteesta 78 ja alle 2000 m etäisyydellä muutoskohteesta 84. Muutoskohteen 84 rakennuspaikka muodostuu kahdesta rakennusoikeudesta, joista toinen siirretään Natura-alueelta läheisestä Sivinsaaresta. Kaksi poikaspesää sijaitsee kohteen 77 läheisyydessä, m etäisyydellä. Poikaspesät sijaitsevat Maksasaarenselän alueella, jolta on aiemmin siirretty rakennusoikeutta muualle ja merkitty rakennusoikeuksia korvattavaksi. Rantavyöhykkeet ovat laajalta osin merkitty Itäosien kaavassa luonnonsuojelualueiksi. Rakennuspaikka, jota muutos kohteessa 77 koskee, on ollut vakituisena asuntona yli 20 vuotta ja soveltuu ominaisuuksiltaan ympärivuotiseen asumiseen. Yksi poikaspesä sijaitsee m etäisyydellä muutoskohteista 7 ja 8 Huuhtlahdessa Ummistonvedellä. Etäisyys Katosselkä-Tolvanselkä Natura-alueesta on rakennuspaikoilta vesiteitse alle kaksi kilometriä. Kaavamuutosten toteutuessa rantarakennuspaikkojen lukumäärä Katosselän-Tolvanselän Naturaalueella säilyy nykyisellään, mutta talviaikainen käyttö todennäköisesti lisääntyy, kun muutoksella mahdollistetaan pysyvä asuminen rantarakennuspaikoilla. Sekä pysyvä asuminen että loma-asuminen lisäävät virkistys- ja vapaa-ajantoimintaa ranta-alueilla ja Saimaalla, josta voi aiheutua häiriötä saimaannorpalle. Vakinaiset asukkaat liikkuvat asuinpaikan läheisyydessä ympäri vuoden. Myös nykyaikaisilla loma-asunnoilla voi olla talviaikaista käyttöä, joten muutoksen vaikutukset eivät ole yksiselitteiset. Ranta-asumisen vaikutukset tarkasteltavana olevissa muutoksissa ulottuvat Naturaalueelle hyvin todennäköisesti kesäaikaan ja pysyvän asumisen toteutuessa ympärivuotisesti. Yhteenveto Ympärivuotinen asuminen sekä matkailupalveluiden tuottaminen voivat paikoin lisätä vesiliikennettä ja jääpeitteisellä vesialueella liikkumista jalan sekä moottorikelkoilla. Erityisesti moottorikelkkailu saimaannorpan pesimäalueiden läheisyydessä voi aiheuttaa häiriötä pesinnälle. Kaavoituksella ei voida vaikuttaa suoraan rakennuspaikkojen käyttöön, mutta saimaannorpan suojelutavoitteet on huomioitu mahdollisuuksien mukaan rakennuspaikkojen sijoittelussa ja määrässä. Kaavaa muutettaessa on huomioitu viranomaisilta saatu ajantasainen tieto saimaannorppaan esiintymisestä suunnittelualueella. Lajiin kohdistuvia mahdollisesti haitallisia vaikutuksia on pyritty vähentämään siten, että kaavaa muutettaessa on tutkittu mahdollisuutta siirtää toteutumattomia rakennuspaikkoja etäämmälle saimaannorpan tärkeiltä pesintäalueilta. Muutoksilla on pystytty siirtämään rakennusoikeutta saman maanomistajan ranta-alueille, joilla ihmisen toiminnasta kuten rannan käytöstä, vesillä/ jäällä liikkumisesta ja rakentamisesta rakennuspaikalla arvioidaan aiheutuvan pesinnälle vähemmän häiriötä. Toteutumattomien saimaannorpan suojelun kanssa ristiriidassa olevien rantarakennuspaikkojen siirtoja tutkittiin Ummistonveden alueella kohteissa 56, 57 ja 60, Rongonsalmessa kohteessa 58 ja Kesohiekanselällä Nirkonniemessä kohteessa 59. Huuhtlahden kohteissa 56 ja 57 ei löydetty rakennuspaikoille uutta sijaintia, mutta Niittulahdenniemen korttelialueen rajausta voitiin muuttaa lajin olosuhteita parantavalla tavalla. Syrjäsaaressa kohteessa 60 ja Saunasaaressa kohteessa 58 voitiin siirtää rakennuspaikka toiselle puolelle saarta. Nirkonniemessä kohteessa 59 rakennuspaikkaa siirrettiin rannan suuntaisesti korttelialueen eteläpuolelle, jossa pesintään kohdistuva häiriöriski on pienempi. Yhteensä neljällä kiinteistöllä viidestä oli mahdollista parantaa kaavaa suhteessa saimaannorppaan. Huuhtlahden kohteessa 57 muutoksen esteenä olivat maanomistussuhteet sekä samalla kiinteistöllä sijaitseva arvokas lehto, jossa todettiin viranomaisen maastokäynnillä harvinaisen kasvilajin esiintymä. Lietvesi-Suur-Saimaa osayleiskaavasta Natura- ja luonnonsuojelualueelta (pesätihentymävyöhykkeeltä) siirretty rakennusoikeus (yhteensä 6 kpl kohteissa 23, 24, 25) voitiin sijoittaa Itäosien yleiskaavassa alueille, joilla ei ole todettu merkittäviä luonnonympäristön arvoja. Kohteen 25 läheisyydessä on

29 Itäosien yleiskaavan muutos 27 pesäaineiston mukaan yksittäisiä makuupesiä, mutta kokonaisuuden kannalta muutoksella voitiin saavuttaa rantarakentamisen suhteen parempi ratkaisu saimaannorpan kannalta. Rakennuspaikkojen käyttötarkoituksia koskevat muutokset Natura-alueilla eivät muuta Katosselkä- Tolvanselän Natura-alueen yhtenäisyyttä tai vähennä sen perusteena olevan lajin elinaluetta, levinneisyyttä tai estä populaation kasvua. Muutokset kaavassa eivät vähennä lajin pesintään soveltuvia alueita tai luonnontilaista aluetta poikaspesien ympärillä. Muutoksilla ei ole merkittävää heikentävää vaikutusta niihin arvoihin, joiden vuoksi alueet on sisällytetty Natura verkostoon. Kaavamuutos ei siten aseta tarvetta LsL 65 :n mukaiselle Natura-arvioinnille. Kaava turvaa kohtuullisen hyvin saimaannorpan elinolosuhteita ja tässä kaavamuutoksessa pyritty tekemään ratkaisuja, jotka voivat paikallisesti parantaa tilannetta mm. sijoittamalla rantarakennusoikeutta keskeisiltä pesimäalueilta ja etäämmälle yksittäisistä pesäpaikoista. 5.4 Sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset Kaavamuutoksessa tehdyillä rakennuspaikkojen siirroilla ja käyttötarkoituksen muutoksilla on vähäisiä vaikutuksia alueen rakenteen muutokseen. Kokonaisuutena muutokset ovat kaava-alueella merkitykseltään hyvin pieniä ja siksi alueen väestömäärään ei kohdistu mainittavaa vaikutusta. Kaavamuutos ei heikennä virkistyskäyttömahdollisuuksia kunnan itäosissa. Vaikutukset elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvat selkeimmin asumiseen, toiminnallisuuteen ja koettuun ympäristöön. Rakennuspaikkojen siirroilla ja käyttötarkoituksen muutoksilla edistetään asukkaiden viihtyvyyttä ja elinoloja. Yleiskaavan toteuttamisen kustannukset eivät mainittavasti muutu verrattuna voimassa olevaan yleiskaavaan. Käyttötarkoituksen muutokset vakituiseen asumiseen voivat aiheuttaa kunnalle välillisiä kustannusvaikutuksia mm. palvelujen ja kuljetusten järjestämisestä, ja vastaavasti mahdollisia tuloja verotuksen muodossa.

30 Itäosien yleiskaavan muutos Yleiskaavan toteuttaminen Yleiskaava on oikeusvaikutteinen lukuun ottamatta M-alueita. Rakennuspaikkojen tulee sijoittua kaavassa osoitettujen aluevarausten mukaisesti, mutta yleiskaavan yleispiirteisyydestä ja mittakaavasta johtuen rakennusten tarkempi sijainti tarkastellaan rakennuslupamenettelyssä. Rakentamista ohjaavat yleiskaavan määräykset. Alueella on voimassa myös rakennusjärjestyksen määräykset niiltä osin, kun ne eivät ole ristiriidassa yleiskaavan määräysten kanssa. Rakennuspaikkoja muodostettaessa on mahdollisuuksien mukaan käytettävä olemassa olevia liittymiä maanteille. Tienpitäjän kanssa tulee neuvotella hyvissä ajoin uuden liittymän sijainnista tai liittymän käyttötarkoituksen muutoksesta. Kaavassa ei ole varattu uusia alueita asemakaavoitettavaksi. Olemassa olevat ranta-asemakaavat ovat voimassa yleiskaavan muutosalueilla. Kaavahierarkian järjestelmässä yleiskaavan asema on seuraava: 1. Lait ja asetukset 2. Detaljikaavat (ranta-asemakaavat, asemakaavat) 3. Oikeusvaikutteiset yleiskaavat 4. Maakuntakaava 5. Valtuuston hyväksymä oikeusvaikutukseton yleiskaava 6. Muut suunnitelmat

31 Itäosien yleiskaavan muutos Suunnitteluvaiheet Kaavahanke kuulutettiin vireille Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Viranomaisilta pyydettiin lausunnot kaavan valmisteluaineistosta kesällä Saatiin neljä lausuntoa, joihin laadittiin vastineet. Aineistoon täydennettiin ennen luonnoksen nähtäville asettamista muutoskohteet Luonnosaineisto oli yleisesti nähtävillä (Nähtävilläoloaikaa jatkettiin kunnanhallituksen päätöksellä.) Luonnosaineistosta saatiin 27 mielipidettä ja niihin laadittiin vastineet. Osa palautteesta koski uusia muutostoiveita, jotka käsitellään ehdotusvaiheessa. Ehdotusaineisto valmistui marraskuussa Aineistoon täydennettiin ennen ehdotuksen nähtäville asettamista muutoskohteet sekä tekninen kohde 91. Kaavamuutoksen ehdotusaineisto oli yleisesti nähtävillä Ehdotusaineistosta saatiin seitsemän muistutusta ja neljä lausuntoa joihin laadittiin vastineet. Aineistoa tarkistettiin kaavamääräysten ja vaikutusten arvioinnin osalta. Lisäksi ehdotusvaiheen nähtävänä olon jälkeen kaavamuutokseen lisättiin kunnan toimesta neljä kaavamuutosta. Tiloille kuuluvia rantasaunaoikeuksia on tutkittu kaavaprosessin edetessä koko kaavaalueella ja aiemmissa vaiheissa niitä on merkitty kahdelle tilalle (kohteissa 12 ja 89). Tässä vaiheessa muutoksilla merkittiin kiinteistöille kuuluvia rantasaunan paikkoja yhteensä 3 kpl ja teknisenä asiana yksi rantavyöhykkeellä sijaitseva, olemassa oleva maatilan talouskeskuksen paikka. Niiltä osin kuin yksittäisille kiinteistöille kohdistuvat kaavamerkinnät muuttuvat, on kuultu MRA 32 :n mukaisesti niitä osallisia (maanomistajat ja naapurit), joita muutokset koskevat. Osallisten kuuleminen järjestettiin kirjeitse (30 vrk) elokuussa 2018 ja muistutuksia otettiin vastaan 3.9. saakka. Järvi-Saimaan Palvelut Oy Sulkavalla Simo Kaksonen kaavoitusinsinööri, DI Miia Blom kaavoitusinsinööri

32 Itäosien yleiskaavan muutoskohteet Kohde Kiinteistö Muutoksen kuvaus RA > AO-1 Kohde soveltuu ympärivuotiseen asumiseen ja kaavassa on sen läheisyydessä on myös muita vakituisia rakennuspaikkoja (päivitetty ehdotukseen) Hakemus on peruttu luonnosaineiston nähtävilläolon jälkeen. Luonnoksessa esitettiin kahden erillisen RM-alueen rakennusoikeuden yhdistämistä yhdeksi lomarakennuspaikaksi. Tilan RM/100-alueet, joista toinen sijaitsee Kankaansaaressa, ovat mitoituslaskelmissa 1 kpl rantarakennusoikeutta RA > AO-1 Kohde soveltuu ympärivuotiseen asumiseen ja kaavassa on sen läheisyydessä myös muita vakituisia rakennuspaikkoja Rakennuspaikan siirto ja RA > AO-1 Nykyinen sijainti ei sovellu rakentamiseen erityisen hyvin. Rakennuspaikka sijoitetaan kiinteistöllä pohjoiseen Rakennuspaikan siirto Niemen eteläisempi rakennuspaikka sijaitsee kallioisella paikalla, joka laskee jyrkästi rantaan. Muutoksessa rakennuspaikka sijoitetaan pohjoiseen avautuvalle ranta-alueelle, johon on olemassa tieyhteys ja rakennettavuus on huomattavasti parempi RA > AM Muutoksessa lomarakennuspaikka muutetaan toteutuneen tilanteen mukaan maatilan talouskeskukseksi RA > AO-1 Kohde soveltuu ympärivuotiseen asumiseen, se on arjessa käytettävien palveluiden saavutettavissa. Lähiympäristössä sijaitsee muita vakituisia asuntoja RA > AO-1 Rakennuspaikkaa laajennetaan muutoksella koskemaan lohkottua lisämaata, jolla parannetaan maasto-olosuhteiltaan haasteellisen kiinteistön rakennettavuutta Rakennuspaikan siirto Yhden rakennuspaikan siirrolla parannetaan korttelialueen toteutumisen edellytyksiä. Nykyisen alueen rakennettavuutta rajoittaa sen eteläosan kallioalue ja rannan käyttömahdollisuuksia korttelin edustalla sijaitsevat kivilohkareet Rakennuspaikan siirto Rakennuspaikka siirretään heikosti rakentamiseen soveltuvasta paikasta niemen eteläosaan Rakennuspaikan siirto ja venevalkaman poistaminen kaavasta Rakennuspaikan nykyinen sijainti Mäntylahdessa on heikosti rakennettavissa. Rakennuspaikka rajautuu kallioalueisiin, kivikkoon ja alavaan kosteikkoon, joten myös tieyhteyden rakentaminen olisi hankalaa. Uusi sijainti kiinteistön länsilaidalla on rakentamiseen paremmin soveltuva. Kohteessa sijainnut venevalkamamerkintä poistetaan kaavasta, koska sen merkitys on suhteellisen vähäinen M-1 > M ja tilan rantasaunan osoittaminen Muutoksessa tarkistetaan oikeusvaikutuksettoman M-alueen rajausta maatilan tilakeskuksen kohdalla, jolloin muutetussa kaavassa kaikki tilakeskuksen rakennukset sijaitsevat oikeusvaikutuksettomalla M-alueella. Tilakeskuksen saunarakennuksen paikka osoitetaan kaavassa MRL 72 :n mukaisesti, ja se sijoittuu kaavassa tilalle jo osoitetun lomarakennuspaikan viereen RA > AO-1 Kohde soveltuu ympärivuotiseen asumiseen ja kaavassa on sen läheisyydessä Lieviskäntien varrella myös muita vakituisia rakennuspaikkoja.

33 Kahden rakennuspaikan siirto Kaksi rakennuspaikkaa siirretään paremmin rakentamiseen soveltuvaan paikkaan, saaren länsilaidalle Rakennuspaikan laajentaminen Nykyisen rakennuspaikan rajaus on huomattavasti pienempi, kuin muilla lomarakennuspaikoilla ja rakennuspaikkaa laajennetaan rakennettavuuden parantamiseksi Rakennuspaikan siirto Rakennuspaikka siirretään, koska nykyisellä paikalla kulkee rannassa tie ja on siksi heikosti toteutettavissa. Uusi sijainti on nykyisen itäpuolella RA > 1 RA, rakennusoikeuden siirto Siirretään rakennusoikeus Syväjärveltä saman maanomistajan kiinteistölle Lieviskänlahteen (kohde 18). Nykyiselle korttelialueelle jää 1 RA. Kahdesta rakennusoikeudesta muodostuu siirrossa Lieviskänlahteen 1 rakennuspaikka. Kyseessä on siirto sisäjärveltä Saimaalle. Mitoitustaulukko on päivitetty (päivitetty ehdotukseen) Muutoskokonaisuus P/150, M-1 > LV-2/150, AO-1 Ranta-alueelle osoitetaan palvelujen alueen sijaan muutoksella veneranta, koska asumisen alueet Lieviskäntien takana muodostavat tarpeen toiminnoille. Kaava mahdollistaa 150 k-m 2 rakentamisen LV-2-alueella. Korttelialueen käyttötarkoitus muutetaan asuinrakentamiseen AO-1, jonka rakennusoikeus muodostuu saman maanomistajan (kohteesta 17) kahdesta siirrettävästä rakennusoikeudesta. Muutoskohteen käyttötarkoitus on muuttunut ehdotusvaiheessa. Luonnoksessa tilalle esitettiin kahta AO-1 rantarakennuspaikkaa. Muutoskohteet sijaitsevat Valkiajärven ranta-alueella. Kantatila on Voimassa olevassa kaavassa kiinteistölle on osoitettu kuusi lomarakennuspaikkaa, yksi RM/500-alue ja kolme R/300-rakennuspaikkaa. Maanomistajan tarpeet alueiden käytölle ovat muuttuneet ja sen vuoksi tarkastellaan rakennusoikeuden jakamista erillisiksi lomarakennuspaikoiksi. Mitoitustaulukko on päivitetty. Tilalla on käytetty 13 kpl rakennusoikeutta, joka on sama kuin tilan kokonaisrakennusoikeus. Muutoksessa osoitetaan 13 rakennuspaikkaa muutoskiinteistölle. Tilalle ei osoiteta uutta rakennusoikeutta ja siten muutoksella ei ole vaikutuksia kantatilaan kuuluvien muiden tilojen mitoitukseen Korttelialueen rajaus tarkistetaan kiinteistön rajojen mukaiseksi ja rakennuspaikat osoitetaan voimassa olevan kaavan mukaisesti 3 RA-merkinnällä. Itäisin rakennuspaikka todettiin tarkastelussa hankalaksi toteuttaa jyrkästi laskeutuvien kallioiden vuoksi. Rakennettavuuden ja MY-alueen maisemallisten arvojen vuoksi rakennusoikeus siirretään järven eteläisen osan ranta-alueelle RM-korttelialueella on olemassa olevat kaksi rakennusta osoitetaan merkinnällä RAM eli loma-asuntoalue, jonka saa vaihtoehtoisesti toteuttaa matkailupalvelujen alueena kaavamääräyksen mukaisesti. Lomarakentamisen paikat sijoitetaan järven itärannalle, jossa maasto on paremmin rakentamiseen soveltuvaa. Järven eteläisen osan länsiranta jää kokonaan rakentamiselta vapaaksi Jäljellä oleva rakennusoikeus 8 kpl sijoitetaan RA-korttelialueina itärannalle, joka on hyvin rakentamiseen soveltuvaa ja tasaista mäntykangasta. Järven länsirannalle ei voida muodostaa useamman rakennuspaikan laajuista korttelialueitta maastonmuotojen vuoksi. Sen vuoksi rakennusoikeus olisi parasta sijoittaa itärannalle ja jättää koko länsiranta rakentamisen ulkopuolelle. Itärannalla kallioniemi ja kosteikko jakavat korttelialueet kolmeen ryhmään. Järven eteläisen osan länsiranta jää kokonaan rakentamiselta vapaaksi ja pohjoisessa MY-alueen rajaus laajenee, jolloin yhtenäistä, vapaata rantaviivaa on enemmän Tilan liittäminen yleiskaava-alueeseen ja uusi lomarakennuspaikka Muutoksessa sisällytetään nykyisessä yleiskaavassa käsittelemättä jätetty kiinteistö yleiskaavaan ja osoitetaan tilalle yksi rakennuspaikka (RA) itäosien

34 yleiskaavan suunnitteluperiaatteiden mukaisesti. Tarkemmat taustatiedot ja perusteet uuden rakennuspaikan osoittamiselle on esitetty kaavaselostuksessa Muutoskokonaisuus Kuuden osoittamattoman rakennuspaikan siirto Itäosien kaava-alueelle Lietvesi- Suur-Saimaa osayleiskaavan alueella sijaitsevasta Rokansaaresta, kiinteistöltä Rakennuspaikat osoitetaan muutoksessa Itäosien kaavakartalla omalla merkinnällään (RA-7). Mitoitustaulukkoon päivitetään siirretty rakennusoikeus RA sijoittaminen Kiinteistön ranta-alue on tarkasteltu Kortteenniemen molemmin puolin. Läntisen rannan rakennettavuus todettiin heikoksi sen jyrkkyyden vuoksi. Myös sijainti matkailupalvelujen alueen takana todettiin hankalaksi toteuttaa. Itäisellä rantaalueella on olemassa venevalkama-alue, johon johtaa tie. Kaksi rakennuspaikkaa voidaan sijoittaa kiinteistön itälaidalle, kun venevalkamaa siirretään olemassa olevien teiden väliin RA sijoittaminen Kiinteistön itäinen ranta-alue todettiin maastotarkastelussa heikosti rakentamiseen soveltuvaksi, maasto on paikoin hyvin alavaa. Olemassa olevasta lomaasuntokorttelista katsoen ranta-alue on hyvin rakentamiseen soveltuvaa. Kaavaan sijoitetaan 2 RA siten, että n. 50 metrin levyinen metsäkaistale erottaa uuden ja olemassa olevan korttelialueen RA sijoittaminen Kiinteistöllä on vain vähän vapaata rantaviivaa, mm. Pöllänniementien päässä sijaitseva venevalkama on aktiivisessa käytössä. Pöllänniemen pohjoinen kärki on rakennuspaikkojen sijoittamisen kannalta huono vaihtoehto naapurien läheisyyden ja rannan jyrkkyyden/ kivikkoisuuden vuoksi. Pöllänsaaressa sijaitsevat olemassa olevat loma-asuinpaikat avautuvat poispäin mantereelta. Niemen koilliseen avautuva ranta soveltuu hyvin rakentamiseen ja alueella on lähes perille asti olemassa tieyhteys. Ummistonvedellä sijaitsevat saimaannorpan pesä- ja levähdyspaikat sijaitsevat tarpeeksi etäällä muutosalueesta, että rakennuspaikkojen sijoitus ei heikennä nykyistä tilannetta siltä osin Tekniset muutokset Toteutunut tilanne poikkeamispäätösten osalta sekä kaavamerkintöjen tekniset muutokset Kohteiden sijainti esitetään indeksikartalla ja muutokset A3 kaavakarttaotteilla Kohde Kiinteistötunnus Asia Kaavamerkintä Huom. Kohteen 28 muutoksen taustalla on kunnanvaltuuston päätös , 49. Tiedot kaavassa osoitetun rakennusoikeuden määrästä on päivitetty mitoitustaulukkoon.