KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA/ No 2/2015 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA ESITYSLISTA Sivu 25

Transkriptio

1 KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA/ No 2/2015 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA ESITYSLISTA Sivu 25 KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Toimintakeskus, Kauppatie 42 JÄSEN: VARAJÄSEN: Teemu Pakarinen, pj x Tarja Kytölä Seija Hänninen, vpj x Esa Vihtonen Jouni Hänninen x Jorma Oittinen Pirkko Hynninen x Aino Savolainen Ritva Mäkäräinen x Arvo Leppänen Veli-Pekka Poikolainen x Esko Viinikainen Maritta Puttonen x Raija Häyrinen Kari Levänen, kunnanjohtaja - Antti Mehto, khall. pj - Mirja Minkkinen, khall. edustaja x Eira Ohvo, osastopäällikkö, x esittelijä/pöytäkirjanpitäjä Heidi Häyrinen, nuorisovalt.edustaja PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAI- SUUS SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TAR- KASTUS (tarkastuspaikka ja -aika sekä tarkastajien allekirjoitukset) Teemu Pakarinen Eira Ohvo Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajien valinta: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Pirkko Hynninen ja Ritva Mäkäräinen Tarkastusaika Konnevedellä Pirkko Hynninen Ritva Mäkäräinen PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ Paikka ja pvm Konnevesi klo 9-15 ( 17-23) Virka-asema Allekirjoitus Eira Ohvo

2 Sosiaali- ja terveyslautakunta LAUTAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 Sosiaali- ja terveysltk 17 Toimintakertomus on osa kunnan tilinpäätöstä. Sen tehtävänä on selvittää valtuuston hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen. Osastoille annetun ohjeen mukaan toimintakertomuksessa on lisäksi esitettävä toiminnan kehittyminen ja tilikauden olennaiset tapahtumat. Liitteenä on sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintakertomus vuodelta Osastopäällikön ehdotus: Lautakunta hyväksyy toimintakertomuksen.

3 Sosiaali- ja terveyslautakunta TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Sosiaali- ja terveysltk 18 Sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvio on ajalla toteutunut seuraavasti: TA Toteuma Käyttö Sosiaali- ja terveystoimisto Menot ,96 % Nettomenot ,96 % Lasten päivähoito Menot ,58 % Tulot ,83 % Nettomenot ,70 % Muut lasten ja perheiden palvelut Menot ,71 % Tulot ,69 % Nettomenot ,84 % Vammaisten palvelut Menot ,39 % Tulot ,94 % Nettomenot ,12 % Päihdehuolto Menot Nettomenot Toimeentuloturva Menot ,14 % Tulot ,21 % Nettomenot ,12 % Avosairaanhoito Menot ,66 % Nettomenot ,66 %

4 Sosiaali- ja terveyslautakunta Vanhusten palvelut Menot ,43 % Tulot ,60 % Nettomenot ,78 % Suun terveydenhuolto Menot ,25 % Nettomenot ,25 % % Laitoshoito Menot ,97 % Nettomenot ,97 % Erikoissairaanhoito Menot ,55 % Nettomenot ,55 % Lautakunta yhteensä Menot ,01 % Tulot ,63 % Nettomenot ,44 % Osastopäällikön ehdotus: Merkitään tiedoksi.

5 Sosiaali- ja terveyslautakunta PÄIVÄHOIDON TULOSYKSIKÖN ESIMIEHEN SIJAINEN Sosiaali- ja terveysltk 19 Päivähoidon ohjaaja Jorma Hirvonen jää eläkkeelle ja vuosilomille alkaen. Lautakunta on nimennyt päivähoidon tulosyksikön esimieheksi Jorma Hirvosen ja esimiehen sijaiseksi Pauliina Oittisen. Pauliina Oittinen siirtyy päivähoidon tulosyksikön esimieheksi Esimiehellä tulee olla sijainen. Osastopäällikön ehdotus: Päivähoidon esimiehen sijaiseksi ajalla määrätään lastentarhanopettaja Päivi Minkkinen. Määräys on vuodelle 2015, koska päivähoito siirtyy sivistystoimen alaisuuteen vuonna 2016.

6 Sosiaali- ja terveyslautakunta ATERIAMAKSUT KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISPALVELUISSA Sosiaali- ja terveysltk 20. Korkein hallinto-oikeus on antanut vuosikirjapäätöksen, koskien kehitysvammaisten asumispalvelujen ateriamaksuja. Päätöksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaissa säädetään, että kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukainen erityishuolto on maksutonta, mutta aikuisikäisen kehitysvammaisen ylläpidosta voidaan periä maksu. Päätöksen mukaan kehitysvammaisilta, joille asumisyksikköön tuodaan ruokapalvelut valmiina eikä asukas itse valmista omaa ruokaansa, voidaan periä ruosta maksu, joka kattaa myös ruoan valmistuksesta ja kuljetuksesta aiheutuvat kulut. Ruokahuolto ei ole kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 2 :n mukaista palvelua asumisyksikössä, koska asukkaat eivät osallistu ruokapäivän suunnitteluun, ruoka-aineiden ja ruokien tilaukseen eivätkä ruokien valmistukseen. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että kehitysvammaisten ateriamaksujen määrittäminen on muodostunut oikeus- ja hallintokäytännössä epäyhtenäiseksi ja epäselväksi. Tähän epäyhtenäisyyteen ei ole puututtu lainsäädäntötoimin. Hallinto-oikeuden ratkaisut, joissa ylläpitona maksullisiin ruokahuollon kustannuksiin on sisältynyt vain materiaalikustannukset, voidaan päätöksen perustuvan hallintokäyttölain 63 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ilmeisesti väärään lain soveltamiseen, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen. Normaalisuuden periaatteesta johtuu, että sellaisia kustannuksia, joista kehitysvammahuollon asiakas joutuu ylläpitonaan maksamaan, ovat kaikki tavanomaiset henkilölle kehitysvammaisuudesta riippumatta aiheutuvat asumis- ja ruokakulut sekä muut vastaavat menot. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että niissä tapauksissa, jolloin kehitysvammahuollon asiakkaan erityishuoltoon ei käytännössä sisälly eikä erityishuoltoohjelmaan ole kirjattu, että asiakas osallistuu ruoan valmistukseen tai häntä avustettaisiin ruoan valmistuksessa, ateriapalveluiden maksulliseen ylläpito-osaan kuuluvat paitsi ruuan valmistuksessa tarvittavat raakaaineet myös ruoan valmistamisesta sekä säilyttämisestä, työvoiman, veden, energian ja kuljetuksen osuus kustannuksista. Ateriapalvelusta on siten mahdollista periä kunnan määrittämä kohtuullinen maksu, joka on enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen. Osastopäällikön ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta tarkistaa sosiaalija terveyspalvelun taksaa ja perii ateriapalveluista kehitysvammaisten asumispalveluissa siten, että maksut peritään todellisten kustannusten suuruisena alkaen.

7 Sosiaali- ja terveyslautakunta Kunta ei peri takautuvasti asiakkailta raaka-ainekustannusten ja todellisten kustannusten eroa, vaikka siihen peruste verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetun lain perusteella olisi.

8 Sosiaali- ja terveyslautakunta SOSIAALIHUOLTOLAKI VOIMAAN Sosiaali- ja terveysltk 21. Uusi sosiaalihuoltolaki tulee voimaan Kotipalvelun myöntämisestä lapsiperheille 19 on tullut voimaan jo Pykälät 46, 48 ja 49 tulevat voimaan Lain tarkoituksena on 1) edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta 2) vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta 3) turvata yhdenvertaisin perustein tarpeenmukaiset, riittävät ja laadukkaat sosiaalipalvelut sekä muut hyvinvointia edistävät toimenpiteet 4) edistää asiakaskeskeisyyttä sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa 5) parantaa yhteistyötä sosiaalihuollon ja kunnan eri toimialojen sekä muiden toimijoiden välillä em. tavoitteiden toteuttamiseksi. Laki tuo yhteisen asiakasprosessin koko sosiaalihuoltoon ja turvaa avunsaannin myös niille, jotka eivät ole erityislainsäädännön piirissä. Laissa korotetaan erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden asemaa. Erityistä tukea tarvitseva henkilö on 1.henkilö, jolla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja kognitiivisen tai psyykkisen vamman tai sairauden, päihteiden ongelmakäytön, usean yhtäaikaisen tuen tarpeen tai muun syyn vuoksi tai 2.lapsi, jonka terveys tai kehitys vaarantuu kasvuolosuhteiden tai oman käytöksen vuoksi (nykyisin avohuollon piirissä oleva lapsi, jolle riittävät ennalta ehkäisevät palvelut) Asiakastyössä korostetaan palvelutarpeen arviointia, joka tulee tehdä em. tapauksissa viipymättä ja aloitettava viimeistään seitsemäntenä päivänä siitä, kun kunnalliseen viranomaiseen on otettu yhteyttä palvelujen saamiseksi. Palvelutarpeen arvioinnin tekemisestä vastaavalla henkilöllä tulee olla palvelutarpeen arvioimisen kannalta tarkoituksenmukainen sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa laissa tarkoitettu kelpoisuus, ellei muualla laissa toisin säädetä. Laissa korostetaan lisäksi monialaista yhteistyötä asiakassuunnitelman laatimiseksi. Sosiaalihuollon asiakkaalle tulee nimetä asiakkuuden ajaksi omatyöntekijä (tarkoituksenmukainen koulutus) ja erityistä tukea tarvitsevan henkilön tai lapsen omatyöntekijällä on oltava sosiaalityöntekijän kelpoisuus. Lapsiperheillä on oikeus saada perheen huolenpito tehtävän turvaamiseksi välttämätön kotipalvelu, jos lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ei ole mahdollista laissa mainittujen syiden vuoksi. Kotipalvelua annetaan sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavan toimintakykyä

9 Sosiaali- ja terveyslautakunta alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella. Oikeus kotipalvelun saamiseen ei edellytä lastensuojelun asiakkuutta. Myös lastensuojelun asiakkaille on järjestettävä tarvittaessa kotipalvelua, vaikka lastensuojelun asiakkuus ei ole edellytyksenä kotipalvelun saamiselle. Lapsen terveyden ja kehityksen turvaavat palvelut on järjestettävä tarvittaessa kaikkina vuorokauden aikoina. Lain 35 velvoittaa yhteydenottoon sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi. Jos henkilö tarvitsee sosiaalihuoltoa, hänet on ohjattava hakemaan palveluita tai otettava yhteys sosiaalihuoltoon henkilön suostumuksella. Jos suostumusta ei saada, yhteys on kuitenkin otettava, kun henkilö on kykenemätön vastaamaan omasta terveydestään ja turvallisuudestaan tai kun kyse on lapsen edusta. Ohjaus ja yhteydenottovelvollisuus koskee terveydenhuollon ammattihenkilöitä, sosiaalikuraattoreita, sosiaalitoimen, opetustoimen, liikuntatoimen, lasten päivähoidon, pelastuslaitoksen, Hätäkeskuslaitoksen, poliisin, Kelan, työ- ja elinkeinoviranomaisen, ulosottoviranomaisen ja Rikosseuraamuksen palveluksessa olevia. Muutoksenhaku sosiaalitoimen päätöksistä muuttuu 14 päivästä 30 päivään. Osastopäällikön ehdotus: Lautakunta merkitsee tiedoksi voimaan tulevan sosiaalihuoltolain keskeiset vaatimukset. Kunnassa joudutaan miettimään työn resurssien kohdentamista (pätevyyden omaavat työntekijät), työn dokumentointia ja seurantaa sekä lapsiperheiden palveluiden organisointia.

10 Sosiaali- ja terveyslautakunta PÄIVÄKODIN SIIVOOJAN TEHTÄVÄN TÄYTTÄMINEN Kh. 30 Päivähoidon ohjaaja on toimittanut kunnanhallitukselle seuraavan sisältöisen kirjeen. Päiväkodin henkilöstöön kuuluu osa-aikaisen siivoojan (25h/vko) työtehtävä. Tehtävää on hoitanut sijaisena alkaen Pia Hyvönen, joka sijaisuutta hoitaessaan on suorittanut oppisopimuspohjaisen laitoshuoltajan ammattitutkinnon (erinomaisin arvosanoin) ajalla Päiväkodin työtehtävän lisäksi Pia Hyvönen on ollut samanaikaisesti ympäristölautakunnan alaisen siivoustehtävän sijaisena alkaen siten, että hänen kokonaistyöaikansa on ollut täysi 38,25h/vko). Siivoustöiden kokonaisuuden järjestelyistä on suunniteltu teknisen johtajan Markus Tiihanoffin kanssa ratkaisua, jossa myös Pia Hyvösen ympäristölautakunnan alainen työtehtävä jatkuu joko sijaisena tai vakinaistettuna, riippuen työtehtävän nykyisen haltijan työssäkäynnin jatkoratkaisusta. Tällä ratkaisulla Pia Hyvönen ja kunnantalon siivooja Lea Nieminen muodostaisivat työparin, jonka avulla kunnan keskustaajaman omien siivouspisteiden työt suoritettaisiin. Jos suunnitelma molempien työtehtävien vakinaistumisesta aikanaan toteutuu, niin samalla Pia Hyvönen siirtyisi ympäristölautakunnan alaisuuteen erikseen sovittuna ajankohtana. Päiväkodin osalta pyydetään sosiaali- ja terveyslautakunnalle lupaa nimetä Pia Hyvönen siivoojan tehtävään toistaiseksi. Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus antaa sosiaali- ja terveyslautakunnalle luvan täyttää osaaikainen päiväkodin siivoojan tehtävä lukien toistaiseksi. Päätös Kunnanhallitus hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti. Sosiaali- ja terveysltk 22. Osastopäällikön ehdotus: Lautakunta täyttää osa-aikaisen päiväkodin siivoojan tehtävän alkaen. Tehtävään siirretään Pia Hyvönen alkaen toistaiseksi entisillä työsuhde-eduilla.

11 Sosiaali- ja terveyslautakunta TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT Sosiaali- ja terveysltk Sosiaali- ja terveysministeriön ohje sosiaalipäivystyksestä ja virven käytöstä. Hätäkeskuksissa valmistaudutaan ottamaan käyttöön uusi hätäkeskustietojärjestelmä (ERICA), joka tulee olemaan eri viranomaisten yhteiskäytössä. Samanaikaisesti Poliisihallituksen johdolla eri viranomaistoimijat valmistelevat uuttaa kenttäjohtamisjärjestelmän (KEJO) käyttöönottoa. Uudistuksilla parannetaan hätäkeskusten toimintaa ja viranomaisyhteistyötä ja sitä kautta kansalaisten turvallisuuspalveluja. Sosiaalihuollon osalta muutos koskettaa sosiaalipäivystystyötä ja kuntien muta varautumistyötä. Uuden sosiaalihuoltolain mukaan sosiaalipalvelut on järjestettävä siten, että palveluun saa yhteyden ympäri vuorokauden. Kiireelliset palvelut on kyettävä toteuttamaan myös muiden kuin lastensuojelun osalta. 2.Aluehallintoviraston tarkastuskertomus Tourulan validia-talo, Vaihdekuja. 3. Sisä-Suomen poliisilaitoksen tilannekeskuksen yhteystiedot on annettu tiedoksi sekä ohjeistettu virka-apupyyntöjen tekemisestä poliisille. Osastopäällikön ehdotus: Merkitään tiedoksi.