Tuki-info 2014 Luentomateriaali

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuki-info 2014 Luentomateriaali"

Transkriptio

1 Tuki-info 2014 Luentomateriaali OSA 1: Tuleva kausi OSA 2: Tukihaku 2014 OSA 3: Muuta informaatiota viljelijöille Kuva: Saara Ilkka

2 Tuki-info viljelijöille 2014 aineistopaketti SISÄLLYS 1. Tuki-infojen 2014 aikataulut ja ohjelma 3 2. Hanke-esittelyt: ProAgria Oulun YmpäristöAgro II ja MTK-Pohjois-Suomi ry:n 4 Maaseutuelinkeinojen kehittämisen tiedotus-, koordinaatio- ja aktivointihanke OSA 1: Tulevaa ohjelmakautta HUOM. Ohjelmaa ei ole vielä hyväksytty komissiossa. 3. Perustuki ja tuotantoon sidotut tuet / MMM 8 4. Suorien tukien uudet tukimuodot ja yleiset ehdot ja täydentävät ehdot / MMM 10 Nuorten viljelijöiden tuki, viherryttämistuki, aktiiviviljelijän määritelmä, tukien alentamisen menettely, täydentävät ehdot 5. Eläinten hyvinvointikorvaus 2015 alkaen /MMM Luonnonhaittakorvaus ja kansalliset tuet 2015 alkaen / MMM Ympäristökorvaus, luonnonmukainen tuotanto 2015 alkaen /ELY Maatilojen neuvontajärjestelmä 2015 alkaen / Mavi 36 OSA 2: Tämän vuoden 2014 tukihakumateriaali 9. Tarkastajien terveiset / ELY Vuoden 2014 tukihaun muutokset - pinta-alaperusteiset tuet / Mavi Eläinten hyvinvoinnin tuki 2014 / Mavi Sähköinen asiointi ja karttakorjaukset / Mavi Tukihaussa ilmenneitä virheitä ja tukien menetyksiä / ProAgria Hakumateriaali 2014 ja lomakemuutokset / Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen 63 Tukioikeuksien siirto 15. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen yhteystiedot tukihakuun liittyen 68 OSA 3: Muuta informaatiota viljelijöille 16. Hukkakauran torjunnassa tarkkailu on kaiken perusta / Leila Laine, ProAgria Oulu Integroitu kasvinsuojelu / Juha Sohlo, ProAgria Oulu Happamat sulfaattimaat / Katja Polojärvi, MAHAKALA-hanke Vesilain muutokset ja lupatarpeet maanviljelijän kannalta: ojitus, kosteikot, ruoppaus Ajankohtaista maiseman- ja luonnonhoitoon / Maarit Satomaa, 78 Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Lähteenä on käytetty Maaseutuviraston aineistoa, tarkista mahdolliset muutokset ja - oppaat ja lomakkeet - koulutukset - viljelijätukihakukoulutus

3 ProAgria Oulun YmpäristöAgro II ja MTK-Pohjois-Suomen Maaseutuelinkeinojen kehittämisen tiedotus-, koordinaatio- ja aktivointihanke järjestävät: Tuki-infot viljelijöille aikataulut ke Nivala, Sapuska, Pajatie 5 to Haapajärvi, HAI, Liiketalouden yksikkö auditorio, Opintie 1 pe Kärsämäki, seurakuntatalo, Frosteruksenkatu 16 ma Haapavesi, HAO, Palvelu- ja luontoalan yksikkö NORA, auditorio, Kytökyläntie 260 ti Ii, Nättepori, Puistotie 1 ke Taivalkoski, valtuustosali, Kirkkotie 6 to Muhos, Koivu ja Tähti, auditorio, Muhostie 2 pe Liminka, OSAO, Turvallisuusalan oppilaitoksen auditorio, Iivarinpolku 2 ma Pyhäjärvi, Hotelli Pyhäsalmi, Ollintie 19 ti Siikalatva, Piippolan ammatti- ja kulttuuriopiston auditorio, Keskustie 29 ke Siikajoki, Törmälän matkailumaatila, Toppilantie 20 A to Pudasjärvi, valtuustosali, Varsitie 7 pe Kuusamo, valtuustosali, Keskuskuja 6 ma Oulainen, Honkamaja, Hietalantie 91 ke 2.4. Luomutuki-info viljelijöille ja neuvojille Kempele, Vihiluodon Kalan kokoustilat, Rytiniementie 4 to 3.4. Luomutuki-info viljelijöille ja neuvojille Nivala, Sapuska, Pajatie 5 OHJELMA Kahvit OSA 1: Tuleva kausi Ohjelmaa ei ole vielä hyväksytty komissiossa, muutokset mahdollisia alkaen perustuki ja tuotantoon sidotut tuet, nuorten viljelijöiden tuki, viherryttämistuki, aktiiviviljelijä ja täydentavat ehdot, eläinten hyvinvointikorvaus, luonnonhaittakorvaus ja kansalliset tuet / MTK-Pohjois-Suomi alkaen ympäristökorvaus ja luonnonmukainen tuotanto / Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus OSA 2: Tukihaku Muutokset mahdollisia Tarkastajien terveiset / Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Voileipäkahvit Tukihaku 2014 pinta-alatukien muutokset, eläin- ja erikoistukien muutokset, eläinten hyvinvoinnin tuki, sähköinen asiointi ja karttakorjaukset, tukihaussa ilmenneitä virheitä ja tukien menetyksiä / ProAgria Oulu, YmpäristöAgro II Hakumateriaali 2014, lomakemuutokset, tukioikeuksien siirto /Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen Tilaisuus päättyy 3

4 YmpäristöAgro Tiedotushanke Pohjois Pohjanmaalla Tilanne 2014 helmikuussa YMPÄRISTÖAGRO YMPÄRISTÖAGRO II Kuva: Anna Leena Vierimaa YmpäristöAgro II hanke Jatkoa YmpäristöAgro hankkeelle Tiedottamishanke Kohderyhmä: Maa ja metsätalouden harjoittajat ja heitä neuvovat tahot Hallinnoija: ProAgria Oulu/ Maa ja kotitalousnaiset Sopimusyhteistyössä: Pohjois Pohjanmaan maanmittaustoimisto Yhteistyötahot: ELY keskus, MTK Pohjois Suomi, Pohjois Pohjanmaan liitto, MTT Rahoitus: Pohjois Pohjanmaan ELY keskus ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto YmpäristöAgro hanke tiedottaa maatalouden ympäristöasioista, eläinten hyvinvoinnista ja niihin liittyvistä tukimahdollisuuksista Pohjois Pohjanmaan alueella Uutena: Luomu, lähiruoka ja maatalousmaankäytön uudet näkökulmat YmpäristöAgro II Tiedotusosiot vuosille YMPÄRISTÖMYÖNTEINEN MAATALOUS JA TUKIASIAT Maatalouden ympäristötuet/korvaukset nyt ja tulevalla ohjelmakaudella , maatalouspolitiikan uudistus ja CAP:n viherryttäminen, ympäristömyönteinen maatalous sekä eläinten hyvinvointi LUOMU Luonnonmukaisen maataloustuotannon edistäminen tiedottamalla LÄHIRUOKA Lähiruoan, lähijalostamisen ja suoramyynnin mahdollisuudet MAANKÄYTTÖ JA TILUKSET Maatalousmaankäytön uudet näkökulmat tilusjärjestelyt maatilan ympäristöä ja kilpailukykyä parantavina tekijöinä. 4

5 Hankkeen eri vastuualueiden yhdyshenkilöt YmpäristöAgro hanke: ProAgria Oulu, Oulun Maa ja kotitalousnaiset, hankevastaava Taimi Mahosenaho, Maiseman ja luonnonhoito, erityistuet: ProAgria Oulu, Oulun Maa ja kotitalousnaiset, maisema ja ympäristöasiantuntija Maarit Satomaa, Eläinten hyvinvointi: ProAgria Oulu, kotieläinagronomi palvelupäällikkö Virpi Huotari, ja terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela, Luonnonmukainen tuotanto: ProAgria Oulu, luomuasiantuntija Anna Leena Vierimaa kesästä 2012 alk. sekä luomu ja nurmi erityisasiantuntija Olli Valtonen, Ympäristötuen mukainen lannoitus ja maanhoito: ProAgria Oulu, kasvit ja ympäristö erityisasiantuntija Risto Jokela, Tuki infot: ProAgria Oulu, Anna Leena Vierimaa ja MTK Pohjois Suomi, Anita Mäkipelto, , ELY keskus maaseutuosasto, kuntien maaseututoimi Lähiruoka: Oulun Maa ja kotitalousnaiset/ ProAgria Oulu, Elintarvike ja yritysasiantuntija Soila Hiltunen, ja projektiassistentti Kaisa Myllykangas, Maatalousmaankäytön uudet näkökulmat: Pohjois Pohjanmaan maanmittaustoimisto, Mikko Marjomaa ja Visa Korhonen Positiivista viestiä maatalouden ympäristöasioista YmpäristöAgro hankkeen tuloksia YmpäristöAgron tilaisuudet : 412 tilaisuutta (197 YA I tapahtumaa YA II) osallistujaa (n YA I osall. YA II) osallistujaa messutapahtumat mukaan lukien 264 tiedotetta (149 YA I tiedotetta YA II) Infotilaisuudet ja asiat esillä mediassa ja nettisivuilla Osallistuminen työryhmiin, lausunnot Erilliset lehdistöinfot Toimintaa Tuki infokierros Infoja täydentävistä ehdoista ja tietoiskuja valvonnan varalle Messu ja toritapahtumia Maatilan avoimien ovien päiviä Lammastalouteen liittyviä infoja Erityistuki infoja Luomupäiviä Emolehmäpäiviä Lähiruokainfoja Tinkimaitoon liittyviä infoja Pellonpiennartapahtumia Kyläkävelyitä Yms. Jatkuen. Tiedotteita ja nettisivut ajankohtaisista asioista YmpäristöAgro hankkeen tiedotteita ja tapahtumia päivitetään TUTUSTU UUSIIN FACEBOOK sivuihimme! Kuva: Anna Leena Vierimaa 5

6 Maaseutuelinkeinojen kehittämisen tiedotus-, koordinaatioja aktivointihanke Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu MTK-Pohjois-Suomi ry:n hallinnoiman hankkeen tavoitteena on nimensä mukaisesti tiedottaa, koordinoida ja aktivoida maaseutuyrittäjyyttä sekä siihen liittyvää kehittämis- ja hanketoimintaa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa vuosina Hankkeen toimilla myötävaikutetaan siihen, että maaseutuyritysten toimintaedellytykset ja kilpailukyky molemmissa maakunnissa paranevat ja että maaseudun elinkeinot vahvistuvat ja monipuolistuvat. Hankkeen kohderyhmänä ovat maaseudun kehittäjätahot ja maaseudun yrittäjät. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat sekä maatiloihin että maatilakytkentäisiin maaseutuyrityksiin, kuntiin, maaseutuelinkeinojen parissa työskenteleviin hanketoimijoihin ja muihin mahdollisiin maaseutuyrittäjyyttä edistäviin organisaatioihin. Esimerkkejä hankkeen toimenpiteistä: 1. Tiedotus, sisältää mm. seuraavia kokonaisuuksia: Erilaiset infotilaisuudet tuottajille, mm. tukiasiat, maatilan yhtiöittäminen, ympäristölupahaku, verotus, työnantajana toimiminen, mistä työvoimaa kasvavalle tilalle, SPV, luomu Kuluttajatyö, mm. lähiruokaan liittyvät tilaisuudet (seminaarit, torit, Pohjois-Pohjanmaan Ruokaralli), Päivä Maalla ja Laitumelle lasku tapahtumat, yläkoululaisten maatilavierailut Kokoava tiedotus alueen muiden hankkeiden toimenpiteistä, tilaisuuksista ja tapahtumista Maaseutuyrittämisen eri toimialojen seuranta ja maaseudun kehityksen tilasta tiedottaminen 2. Koordinointi ja sidosryhmäyhteistyö, sisältää mm. seuraavia kokonaisuuksia: Kainuun maaseutuelinkeinojen teemaohjelman koordinointi Maakunnista nousevien kehittämistarpeiden kokoaminen ja niiden pohjalta uusien toimenpiteiden ja hankkeiden käynnistäminen Yhteydenpito eri hankkeiden välillä ja kokoontumisten järjestäminen alan hanketoimijoille Osallistuminen hankkeiden ohjaus- ja projektiryhmätyöskentelyyn Mukanaolo alueen maaseutuelinkeinojen kehittämistä koskevissa työ- ja asiantuntijaryhmissä 3. Hanke- ja yritystoiminnan aktivointi ja hankkeistus, sisältää mm. seuraavia kokonaisuuksia: Tulevan ohjelmakauden maaseudun kehittämistoiminnan valmistelutyö ELY-keskusten kanssa Avustaminen hankkeiden suunnittelussa ja hankesuunnitelmien laadinnassa Selvitysten teettäminen: Yrittäjälomittajuus Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, Sukupolvenvaihdosprosessi maatilalla MTK-Pohjois-Suomen jäsenten käsityksiä ja mielikuvia maatilan sukupolvenvaihdoksesta Teemaseminaarit: Monituloyrittäjyys, Miten onnistumme yhdessä? Tavoitteena menestyvä yritys ja hyvä parisuhde, Mahtuuko robotti Koillismaan navettaan Yrittäjien ohjaaminen palvelujen ääreen rahoitus-, kehittämis- ja investointisuunnitelmissa Opintomatkat kotimaassa ja ulkomailla: mm. ydinvoimala, tuulivoima, naudanlihantuotanto, Bryssel Hanke on saanut rahoitusta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Tuen on myöntänyt Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja se on 100 % hankkeen luonteesta johtuen. Hankkeessa työskentelevät: Hankevetäjä Anita Mäkipelto (Pohjois-Pohjanmaa) puh , Maaseutukoordinaattori Tuija Korhonen (Kainuu) puh , 6

7 OSA 1 Tuleva kausi Ohjelmaa ei ole vielä hyväksytty komissiossa, muutokset mahdollisia 7

8 Perustuki Tuotantoon sidotut tuet Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö Suorien tukien rahanjako 2015 M Perustuki 252 Viherryttäminen 157 Tuotantoon sidotut 104 Nuoret viljelijät 10 Kokonaismäärä Suorien tukien tukimuodot Suomessa 2015 Kaikille maille pakolliset: perustuki (nyk. tilatuki), viherryttämistuki, nuorten viljelijöiden tuki Jäsenmaille vapaaehtoisista Suomessa käyttöön: tuotantoon sidotut tuet Jäsenmaille vapaaehtoisista Suomessa ei käyttöön (alustava linjaus): pienten tilojen tuki, uudelleenjakotuki, I pilarin tuki luonnonhaitta-alueille Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1307/ Perustuki (1/2) 4 Tilatuki päättyy tilalle perustuki 2015 Samat periaatteet (tukioikeudet ja varanto). Tukialueet vähenevät kahteen jatkossa AB ja C Suomi säilyttänee vanhat tukioikeudet vältetään omistajuuteen ja vuokrasopimuksiin liittyvät ongelmat pidetään sovittu aikataulu tasatukeen siirtymiseksi (lisäosien alenema) Tukioikeuksien arvo alenee noin 50 %, koska rahaa on suoriin tukiin käytettävissä vähemmän kuin ennen ja sitä tarvitaan mm. viherryttämistukeen ja nuorten viljelijöiden tukeen sekä nykyistä enemmän tuotantosidonnaisiin tukiin

9 Perustuki (2/2) Vanhat tukioikeudet, joita ei käytetä vuonna 2015, mitätöidään. Varantoon siirretään se määrä tukioikeuksia joka on jäänyt kahtena perättäisenä vuonna käyttämättä Jäsenvaltiolla mahdollisuus antaa uudet tukioikeudet alalle jolla ei tukioikeuksia Suomi ei käyttäne mahdollisuutta, koska ei haluta kannustaa pellonraivaukseen (ilmastosyyt) 5 Tuotantosidonnaiset tuet (2/2) Maidon tuki lypsylehmäpalkkion kautta (maksu eläinperusteisesti kaksi kertaa vuodessa) Mahdollisuus maksaa enintään 50 % ennakkoa alkaen jos valvonnat on tehty Kansalliset päätökset ilmoitettava komissiolle viimeistään Edellyttää komission hyväksyntää. Uudelleentarkastelu mennessä muutokset voimaan Tuotantosidonnaiset tuet (1/2) Tavoitteena nykyisen tuotantomäärän säilyttäminen (WTO) Nykyisille sektoreille (maito, nauta, lammas, valkuais- ja öljykasvit sekä tärkkelysperuna) (alustava linjaus) Uutena kasvina ruis (alustava linjaus) Kattaa myös nykyisen Etelä-Suomen märehtijöiden ja avomaanvihannesten tuen (141-tuki) Tuen määrä 8 % / 13 % / yli 13 % Suomessa tavoitteena 20 % (2015) 18 % (2020) 104 M Uuhipalkkio loppuu, tilalle rekisteriperusteinen lampaiden ja vuohien palkkio - teuraskaritsoiden laatupalkkio säilyy 6 Horisontaaliasetus Kaikki hallintoon, valvontaan ja seuraamuksiin liittyvä yhteen asetukseen. Uutta mm. Todentamisviranomaisen rooli laajenee Mahdollisuus vähentää tilavalvontaa Maksuaikataulujen yhtenäistäminen Politiikan seuranta ja arviointi Rahoitusoikaisujen toteutustapa Tukitietojen julkisuus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/

10 Suorien tukien uudet tukimuodot ja yleiset ehdot Täydentävät ehdot Mavin tukihakukoulutukset Tampere ja Oulu Pia Lehmusvuori MMM/maatalousyksikkö Nuorten viljelijöiden tuen tausta EU:ssa huoli nuorten saamisesta maatalousalalle => CAP2020-uudistuksessa tavoitteena nuorten viljelijöiden tukeminen aiempaa enemmän tilan aloitusvaiheessa Tämän vuoksi v alkaen jäsenmaille pakollinen uusi nuorten viljelijöiden tuki suorien tukien järjestelmässä 3 Esityksen sisältö 1) Nuorten viljelijöiden tuki 2) Viherryttämistuki 3) Aktiiviviljelijän määritelmä 4) Tukien alentamisen menettely 6) Täydentävät ehdot Nuorten viljelijöiden tuen määrä Nuorten viljelijöiden tukeen enintään 2 % suorien tukien kansallisesta enimmäismäärästä Suomessa noin 10,5 milj.euroa/v

11 Nuorten viljelijöiden tuen ehdot (1/2) Tukea voi saada viljelijä joka on oikeutettu perustukeen; joka on perustanut enimmäistä kertaa tilan sen päävastuullisena yrittäjänä korkeintaan ensimmäisen perustukihakemuksen jättämistä edeltävien viiden vuoden aikana; ja joka on enintään 40-vuotias em. perustukihakemuksen jättövuonna Nuorten viljelijöiden tuen tukitaso Jäsenmaalla useita mahdollisuuksia valita tuen laskemistapa Alustava linjaus: nuoren viljelijän aktivoimien tukioikeuksien lukumäärä x 25 % jäsenmaan keskimääräisestä hehtaarituesta Alustava linjaus: tuki myönnetään enintään 90 tukioikeudelta 5 7 Nuorten viljelijöiden tuen ehdot (2/2) Tukea voidaan myöntää nuorelle viljelijälle viiden vuoden ajan Oikeushenkilön oikeudesta tukeen säädetään delegoidussa asetuksessa Viherryttämistuki Viherryttämistuen tausta Viherryttämistuki = Tuki ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisiin maatalouskäytäntöihin CAP2020-uudistuksessa tavoitteena ympäristö- ja ilmastonäkökulman vahvempi huomioon ottaminen Tämän vuoksi v otetaan käyttöön jäsenmaille pakollinen uusi viherryttämistuki suorien tukien järjestelmässä

12 Viherryttämistuen toimenpiteet Kolme toimenpidettä: 1) viljelyn monipuolistaminen 2) pysyvän nurmen säilyttäminen 3) ekologinen ala Luomutilat oikeutettuja tukeen ilman kolmen toimenpiteen täyttämistä Viljelijä voisi täyttää viherryttämistoimet vastaavilla ympäristökorvauksen toimilla, jos jäsenmaa ei rajoita tätä mahdollisuutta (alustava linjaus: Suomessa tämä ei mahdollista) Viljelyn monipuolistaminen Tilalla ha peltoalaa viljeltävä kahta kasvia pääkasvia ei yli 75 % peltoalasta Tilalla yli 30 ha viljeltävä kolmea kasvia pääkasvia ei yli 75 % peltoalasta kahta pääkasvia ei yhteensä yli 95 % C-tukialueella kahden kasvin viljely riittää Vapautus tiloille, joilla yli 75 % peltoalasta nurmella ja/tai kesannolla ja jos muussa käytössä oleva peltoala ei ole yli 30 hehtaaria 9 11 Viherryttämistuen määrä Viherryttämistukeen on käytettävä 30 % suorien tukien enimmäismäärästä, Suomessa noin 157 milj. euroa/v Tukitaso Suomessa arviolta noin 70 euroa/ha Pysyvän nurmen säilyttämisvaatimus Kaksi vaatimusta: 1) Natura-alueiden pysyvät nurmet säilytettävä + jäsenmaa voi päättää nimetä myös muita herkkiä alueita, joilla pysyvät nurmet säilytettävä (alustava linjaus: Suomessa ei nimetä muita alueita) 2) Pysyvän nurmen alan suhde maatalousmaan kokonaisalaan ei saa vähentyä yli 5 % Tarkastelu koko maan tasolla Pysyvä nurmi = v pysyvät laitumet ja v ilmoitettavat pysyvät nurmet

13 Ekologinen ala (1/2) Yli 15 ha peltoalaa > ekologista alaa 5 % peltoalasta v (mahd. 7 % v alkaen) Jäsenmaa päättää, mitä aloja hyväksytään ekologiseksi alaksi asetuksessa mainituista ekologisen alan tyypeistä (Suomessa alustavasti suunniteltu kesannot, kerääjäkasvit ja viherpeite, typensitojakasvit) Vapautus tiloille, joilla yli 75 % peltoalasta nurmella, kesannolla ja/tai palkokasveilla ja jos muussa käytössä oleva peltoala ei ole yli 30 hehtaaria Aktiiviviljelijän määritelmän tausta EU:ssa ollut tapauksia, joissa tukia myönnetty tahoille, joiden tarkoituksena ei ole ollut lainkaan maataloustoiminnan harjoittaminen Tämän vuoksi v alkaen aktiiviviljelijän määritelmä seuraavien tukimuotojen edellytykseksi: suorat tuet luonnonhaittakorvaus luomukorvaus eläinten hyvinvointikorvaus Ekologinen ala (2/2) Ns. metsäisyyspoikkeus = Jäsenmaa, jossa yli 50 % kokonaismaa-alasta on metsää, voi päättää, että ekologisen alan vaatimusta ei sovelleta tiloihin, jotka sijaitsevat luonnonhaitta-alueilla, joilla alueen maaalasta yli 50 % on metsää ja metsän suhde maatalousmaahan on korkeampi kuin 3:1 (alustava linjaus: otetaan käyttöön Suomessa, alueet eivät vielä selvillä) Aktiiviviljelijän määritelmä (1/3) Jäsenmaille pakollisia ja vapaaehtoisia vaatimuksia Jäsenmaille pakollinen: Suoria tukia ei myönnetä sellaiselle luonnolliselle tai oikeushenkilölle, joka hallinnoi kiinteistöyhtiöitä, pysyviä urheilukenttiä, vapaaajan alueita, lentoasemia, rautatieyhtiöitä tai vesiyhtiöitä Tuet kuitenkin myönnetään tällaiselle toimijalle, jos se osoittaa jäsenmaan edellyttämät todisteet esim. siitä, että maataloustoiminta ei ole merkityksetöntä

14 Aktiiviviljelijän määritelmä (2/3) Jäsenmaille vapaaehtoinen: Suoria tukia ei myönnetä sellaiselle luonnolliselle tai oikeushenkilölle, jonka maataloustoiminta on vain vähäinen osa sen koko taloudellisesta toiminnasta ja/tai pääasialliseen toimintaan ei kuulu maataloustoiminnan harjoittaminen (Suomessa tästä ei vielä linjausta) Yksi osa määritelmästä koskee jäsenmaita, joissa on maatalousmaata, joka pysyy luontaisesti laitumeksi tai viljelyyn soveltuvassa kunnossa (alustava linjaus: Suomessa ei tällaisia alueita) Maataloustukien täydentävät ehdot Mitä ovat täydentävät ehdot? (1/2) Täydentävien ehtojen noudattaminen on seuraavien viljelijätukien ehtona: EU:n kokonaan rahoittamat suorat tuet Maaseudun kehittämisen viljelijätuet: ympäristökorvaus, luonnonhaittakorvaus, luomukorvaus ja eläinten hyvinvointikorvaus Osittain rakennetukien ja kansallisten viljelijätukien ehtona Tukien alentamisen menettely Tausta: EU:ssa huoli siitä, että suuri määrä tuista on myönnetty varsin pienelle määrälle paljon tukea saavia Tämän vuoksi v alkaen jäsenmaan on vähennettävä perustukea vähintään 5 %:lla euroa/vuosi ylittävältä osalta Jäsenmaalle vapaaehtoista: perustuesta voidaan vähentää viljelijän edellisenä vuonna maksamat maataloustoiminnan palkat sekä niihin liittyvät verot ja työnantajamaksut (Suomessa ei tästä vielä linjausta) Mitä ovat täydentävät ehdot? (2/2) Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksia (GAEC) sekä Lakisääteisiä hoitovaatimuksia: direktiivejä ja asetuksia, jotka liittyvät ympäristöasioihin, kansanterveyteen, kasvien terveyteen sekä eläinten terveyteen ja hyvinvointiin

15 Täydentävät ehdot v alkaen 7 hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusta (GAEC) (nykyään 13) 13 lakisääteistä hoitovaatimusta (nykyään 18) Vaatimukset perustuvat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 liitteeseen II Muutokset lakisääteisissä hoitovaatimuksissa v (2/2) Näiden EU-säädöksistä johtuvien muutosten lisäksi myös kansallisista säädöksistä johtuvia muutoksia (esim. nitraattiasetuksen muutokset tulossa voimaan keväällä 2015) Muutokset lakisääteisissä hoitovaatimuksissa v (1/2) Poistuu puhdistamolietedirektiivi ja eläintautien ilmoittamiseen liittyvät kolme direktiiviä Jo v pohjavesien suojeluvaatimukset lakisääteisistä vaatimuksista GAEC-vaatimuksiin Merkittävimmät muutokset GAEC:ssa v Poistuu kasvinvuorottelua koskeva vaatimus, koska viherryttämistukeen tulee viljelyn monipuolistamisvaatimus Poistuu koneiden asianmukaista käyttöä koskeva vaatimus GAEC-vaatimusten yksityiskohdat säädetään kansallisesti Siirretään joitain nykyisistä GAEC-vaatimuksista suorien tukien asetukseen perustuvaan maatalousmaan säilyttämisvaatimukseen

16 Ei tulossa GAEC:iin Komission ehdottamat vesipuitedirektiivi ja torjuntaainedirektiivi jäivät pois (mukaan myöhemmin, kun kaikki jäsenvaltiot ovat toimeenpanneet direktiivit). Pakollisena maatilojen neuvontajärjestelmään v alkaen Komission ehdottama turvemaiden ensimmäisen kynnön kielto jäi pois 25 16

17 Eläinten hyvinvointikorvaus 2015 alkaen MMM/Juha Palonen Helmikuu 2014 Sivu Yleistä Tuen määräytymisjakso kalenterivuosi: - sama jakso ja samat ey-kertoimet kuin EU:n tuotantoon sidotuissa tuissa, luonnonhaittakorvauksen lisäosassa ja ehkä myös luomussa - eläintiedot poimitaan rekistereistä siipikarjalla laskentapäivät - yksivuotinen - valintakriteerien käyttö, jos määrärahat eivät riitä Neuvonnalla tärkeä rooli Sivu Yleistä Valmistelu laajassa työryhmässä maaseutuohjelma valtioneuvostoon ja sen jälkeen komissiolle Myös lampaille, vuohille ja siipikarjalle Ehtojen ylitettävä peruslainsäädännön vaatimukset Ohjelmakaudella käytettävissä 458 M Vanhat sitoumukset katkeavat ja kaikilla mahdollisuus antaa uusi. Voi valita enintään 3 toimenpidettä, joista yleiset ehdot voi olla yksi. Eläinlajikohtaisista toimenpiteissä määritelty yleiset ehdot ja lisäehtoja Luomutila ei voi valita niitä lisäehtoja, joita noudatetaan jo luomusääntöjen mukaan Sivu Yleistä Naudat ja siat - Ehtoja muokattu toimeenpanokokemusten ja komission palautteen perusteella - Eläinten terveydenhuoltoon liittyvät ehdot poistuneet komission vaatimusten vuoksi: Terveydenhuoltosopimus, -käynti ja suunnitelma eivät voi jatkossa olla mukana. Komission mielestä terveydenhuolto on enenmmän neuvonnallista - Vähimmäiseläinmäärä nousee 15 eläinyksikköön Sivu

18 Eläinten hyvinvointikorvauksen tavoitteet Eläinten hyvinvoinnin kohentuminen. Tuotantoeläinten lajinmukaisemman hoidon edistäminen. Viljelijöiden tietoisuuden lisääminen eläinten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä myös tilaneuvonnan kautta. Vastaaminen kuluttajien odotuksiin. Laidunnus vaikuttaa myös maisemanhoitoon. Sivu Maksun perusteet b) Olot eläinsuojissa, kuten eläinten käytössä oleva tila, kuivikkeet: Naudat: vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen; nautojen pitoolosuhteiden parantaminen; sairas-, hoito- ja poikimakarsinat Siat: yleiset ehdot; emakoiden ja ensikoiden pito-olosuhteiden parantaminen; parannetut porsimisolosuhteet; vieroitettujen porsaiden ja lihasikojen karsinoiden kuivittaminen; virikkeet; sairas- ja hoitokarsinat Lampaat ja vuohet: lampaiden ja vuohien pito-olosuhteiden parantaminen; lampaiden ja vuohien hoito; poikimisolosuhteiden parantaminen Siipikarja: broilerien ja kalkkunoiden pito-olosuhteiden parantaminen; virikkeet; tasot, rampit ja ritilät Sivu Maksun perusteet Komission asetuksessa on määritelty mahdolliset maksun perusteet (a d): a)eläinten luontaisia tarpeita paremmin vastaava juotto ja ruokinta: - Naudat: yleiset ehdot ; vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen; nautojen laidunnus ja jaloittelu - Siat: yleiset ehdot - Lampaat ja vuohet: yleiset ehdot; lampaiden ja vuohien laidunnus ja jaloittelu - Siipikarja: yleiset ehdot Sivu Maksun perusteet c) Ulkotiloihin pääsy: - Naudat: nautojen laidunnus ja jaloittelu - Siat: joutilaiden emakoiden ja ensikoiden ulkoilu - Lampaat ja vuohet: lampaiden ja vuohien laidunnus ja jaloittelu - Siipikarja: ulkoilu d) Nukutusaineen ja rauhoittavan lääkityksen käyttö tapauksissa, missä silpominen tai kastraatio on tarpeellista - Naudat: vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen - Siat: kastrointi Sivu

19 Nautatilojen toimenpiteet Oltava vähintään 15 eläinyksikköä Yleiset ehdot - Eläinryhmäkohtainen ruokintasuunnitelma - Karkearehun ja veden saanti - Eläinten pito Ei yksinään, ei parressa (poikkeukset) - Suunnitelma toimintahäiriöiden osalta Suunnitelma ja valmius varavoimaan Lisäehdot - Korvaus maksetaan lisäehdon piirissä oleville naudoille Sivu c. Emolehmien vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen - Alle 6 kk vasikat - Karkearehua jatkuvasti tarjolla - Pinta-alavaatimus emo + vasikka - Makuualue kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu ja pehmeä Sivu Nautoja koskevat lisäehdot 1. Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen - Voi valita joko 1a, 1b tai 1c 1a Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen I - Alle 6 kk vasikat, ei emolehmätilat - Ryhmäkarsinassa pito, pinta-alavaatimus - Makuualue kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu ja pehmeä - Juoton ja karkearehun käytön säännöt - Nupoutuksen säännöt 1b. Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen II - Sama kuin 1a ilman pinta-alavaatimusta 2. Nautojen pito-olosuhteiden parantaminen Ei ulkona kasvatettaville naudoille Voi valita joko 2a tai 2b 2a. Vähintään 6 kk ikäiset naudat. - Makuualue kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu ja pehmeä 2b. Vähintään 12 kk ikäiset lihantuotantourokset - Makuualue- ja pinta-alavaatimuksia Sivu

20 3. Nautojen laidunnus ja jaloittelu Ei voi valita läpi vuoden ulkona pidettävillä Voi valita joko 3a tai 3b 3a. Laidunnus laidunkaudella ja jaloittelu laidunkauden ulkopuolella - Vähintään 6 kk naudat laitumella 60 pv ja jaloittelu muina aikoina 2 kertaa/vk sään salliessa - Sonnien laidunnus voidaan korvata jaloittelutarhalla; pintaalavaatimus 3b. Pidempi aikaisempi laidunnus - Vähintään 6 kk naudat, ei sonneja, laitumella 90 pv Sivu a. Lypsylehmien ja emolehmien sairas-, hoito- ja poikimakarsinat - Lypsylehmät ja emolehmät - Kiinteiden tai osista koottavien erillisten karsinoiden määrä ja pinta-alavaatimus 4b. Nautojen sairas-, hoito- ja poikimakarsinat - Muut naudat kuin alle 2 kk vasikat, lypsylehmät ja hiehot - Kiinteiden tai osista koottavien erillisten karsinoiden määrä ja pinta-ala vaatimukset yli ja alle 12 kk naudoille Sivu Nautojen sairas-, hoito- ja poikimakarsinat Voi valita joko 4a tai 4b tai molemmat Makuualustavaatimukset Mahdollisuus huonetilan tai eläimen lämpimänä pitämiseen Näköyhteys muihin nautoihin Hoidettavan eläimen nopea kiinnitys ja turvallinen käsittely Lypsymahdollisuus 4a:ssa Sivu Sikatilojen toimenpiteet Oltava vähintään 15 eläinyksikköä sikoja Yleiset ehdot - Eläinryhmäkohtainen ruokintasuunnitelma - Veden saanti - Suunnitelma ja sähköntuotannon varajärjestelmä toimintahäiriöiden varalle Lisäehdot - Korvaus maksetaan lisäehdon piirissä oleville sioille Sivu

21 Sikoja koskevat lisäehdot 1. Joutilaiden emakoiden ja ensikoiden ulkoilu - Vähintään 8 kk emakot ja ensikot - Jaloittelu sään salliessa päivittäin tai ympäri vuoden vähintään 2 kertaa/vk - Mahdollisuus tonkia ja kesällä rypeä 2. Emakoiden ja ensikoiden pito-olosuhteiden parantaminen - Vähintään 8 kk emakot ja ensikot - Makuualue- ja pinta-alavaatimus Sivu Kastrointi - Immunokastraation käyttö 6. Virikkeet - Kaikille sioille - Kiinteitä ja päivittäin lisättäviä Kiinteitä vähintään 1 kpl/6 sikaa Päivittäin lisättäviä niin paljon, että karsinan kaikki siat voivat käyttää niitä samanaikaisesti. Sivu Parannetut porsimisolosuhteet - Vähintään 8 kk emakot ja ensikot - Vapaa porsiminen (poikkeusmahdollisuus) - Porsituskarsinan pinta-ala- ja rakennevaatimukset - Porsaiden makuualueen hyvä kuivitus - Pesäntekomateriaalin käytön säännöt 4. Vieroitettujen porsaiden ja lihasikojen karsinoiden kuivittaminen - Hyvin kuivitettu, kiinteäpohjainen makuualue Sivu Sairas- ja hoitokarsinat - Kaikille sioille pl imevät porsaat - Sairaan tai vahingoittuneen sian siirto sairas- ja hoitokarsinaan - Karsinassa voi olla useampia sikoja mutta erilleen aitaamismahdollisuus oltava - Kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu makuualue - Käytettävissä eläimen lämmitysmahdollisuus Sivu

22 Lammas- ja vuohitilojen toimenpiteet Oltava vähintään 5 eläinyksikköä lampaita ja vuohia Yleiset ehdot - Eläinryhmäkohtainen ruokintasuunnitelma - Karkearehua ja vettä riittävästi saatavilla Lisäehdot - Korvaus maksetaan lisäehdon piirissä oleville lampaille ja vuohille Sivu Lampaiden ja vuohien hoito - Kaikki lampaat ja vuohet - Kerintä 2 kertaa/v - Loistorjuntasuunnitelma - Sairas- ja hoitokarsinat Voidaan koota karsina sairaan ympärille tai yhteiskäyttöinen erilliskarsina, jossa yksilö voitava eristää Makuualueelle ja karsinan pinta-alalle vaatimuksia Oltava lisälämmön käyttömahdollisuus Sivu Lampaita ja vuohia koskevat lisäehdot 1. Lampaiden ja vuohien pito-olosuhteiden parantaminen - Kaikki lampaat ja vuohet - Kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu ja pehmeä makuualue - Karsinoiden pinta-alavaatimuksia eri ikäisille lampaille - Karitsoille karitsakamarit viikon iästä alkaen - Vieroitetut karitsat ja kilit pidettävä ryhmässä - Yksin pidettävillä oltava näköyhteys muihin lajitovereihin Sivu Poikimisolosuhteiden parantaminen - Kaikki uuhet ja kutut - Tiineystarkastusten tekeminen - Karitsoille adoptointisuunnitelma - Oltava karitsointikarsina, jossa lämmitysmahdollisuus ja/tai tila on lämpöeristetty 4. Lampaiden ja vuohien laidunnus ja jaloittelu - Voi valita joko 4a tai 4b - Vuohilla oltava kiipeilymahdollisuus Sivu

23 4a. Laidunnus kasvukaudella ja jaloittelu kasvukauden ulkopuolella - Vähintään 4 kk ikäiset lampaat ja vuohet ( ei 2 viikon kuluessa karitsoivat uuhet ja kutut) päästettävä laitumelle 60 pv ja jaloittelemaan myös talvella sään salliessa 2 kertaa/vk 4b. Pitkäaikaisempi laidunnus kasvukaudella - Vähintään 4 kk ikäiset lampaat ja vuohet päästettävä laitumelle 90 pv Sivu

24 Luonnonhaittakorvaus Kansalliset tuet 2015 alkaen Tukihakukoulutukset Helmikuu 2014 Maa ja metsätalousministeriö, Ruokaosasto Maatalousyksikkö, Tukien yhteensovitustiimi Martti Patjas / Pekka Pihamaa / Antti Unnaslahti Luonnonhaittakorvaus (LFA=ANC) Edistää maaseudun kehittämisohjelman tavoitteita: Luonnon monimuotoisuus lisääntyy, vesistöjen tila ja maatalouskäytössä olevan maaperän tila paranevat. Maataloustuotannon kilpailukyky vahvistuu. Uudistusta tehty useita vuosia, poliittisesti herkkä asia EU:ssa Uutta: Termit: LFA (Less Favoured Areas) muuttuu ANC:ksi (Areas facing Natural or other specific Constraints) Uudet yhteiset ilmastoon ja maaperään liittyvät kriteerit rajaarvoineen Alueet, joilla luonnonhaitta on voitettu, tulee rajata pois niin sanotulla hienosäädöllä Degressiivisyys (korvaustaso /ha alenee tietyn rajan jälkeen) Luonnonhaittakorvaus 2015 alkaen Tarpeet: Epäsuotuisilla alueilla toimivien tilojen toimintakyvyn turvaaminen ja kilpailukyvyn edistäminen Maatalousalueiden lajien ja luontotyyppien monimuotoisuuden säilyttäminen ja edistäminen Maaseutumaiseman ylläpitäminen ja edistäminen Luonnonhaittakorvauksen määräytymisestä Tuki jatkossakin peltoalan perusteella Kotieläintiloille tuki kasvinviljelytiloja korkeampana Tukikelpoisen alan määrittely on kesken, mutta pyritään yhteen tukikelpoisuuteen ohjelmaperusteisissa tuissa Vuoden 2004 jälkeen raivatuille pelloille ei tukea edelleenkään maksettaisi Pääsääntöisesti tuki maksettaisiin alalle, joka on tukikelpoista vuonna 2014 Pysyvät nurmet olisivat tukikelpoisia, mutta maksetaan vain luonnonhaittakorvauksessa

25 Muutokset luonnonhaittakorvauksessa 2015 alkaen Luonnonhaittakorvauksen sitoumusluonteisuus loppuu Monivuotisesta sitoumuksesta yksivuotiseksi tueksi Käytännön vaikutukset pienehköt, muutoksen arvioidaan helpottavan tuen toimeenpanoa Viljelijämääritelmä yhtenäistyy suorien tukien kanssa. Eli tämänhetkisen valmistelutilanteen mukaan tuensaajalla ei olisi yläikärajaa jatkossa Luonnonhaittakorvauksen tukitasoista Tarkoituksena nostaa tuen kokonaismäärää hieman nykymäärästä (osarahoitteinen + kansallinen) Tukitasot määritellään jatkossa kahdelle tukialueelle Etelä Suomi (AB alue) ja Pohjois Suomi (C alue) Pohjoisessa yleinen luonnonhaittakorvaus hieman Etelä Suomea korkeampi Kotieläintiloilla luonnonhaittakorvauksen korotus yhtä suuri koko maassa Luonnonhaittakorvauksen rahoituksesta Tähän asti kansallisena tukena maksettu luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa päättyy Tulevalla ohjelmakaudella luonnonhaittakorvaus sisältyy kokonaan maaseutuohjelmaan EU osarahoitteinen luonnonhaittakorvaus + ohjelman kansallisesti rahoitettu luonnonhaittakorvaus Kokonaan kansallinen osuus sisältää jatkossa myös nykyisen lisäosan rahoituksen Kotieläintilojen korkeammasta tuesta luonnonhaittakorvauksessa Nykyisessä kotieläintilojen LFA lisäosassa kotieläintilan alin eläintiheys (0,2 ey/ha) on saanut paljon kritiikkiä Valmistelussa lähtökohtana on nostaa eläintiheyden alarajaa, jatkossa kaikilla oltava vähintään 0,4 ey/ha Alustavasti tukitasoero kotieläin ja kasvinviljelytilojen välillä olisi sama kuin nyt Eläintiheyden tarkastelu tehtäisiin vuosittain, nykyinen tilojen luokittelu on siten muuttumassa joustavammaksi

26 Luonnonhaittakorvauksen hienosäädöstä Hienosäätö pakollinen kaikissa jäsenmaissa Hienosäätö = alueet, joilla luonnonhaitta on esimerkiksi investoinneilla voitettu, tulee rajata pois Suomessa ei tällaisia yksittäisiä alueita näyttäisi löytyvän Hienosäätö ei siinä tapauksessa vaikuttaisi luonnonhaittakorvauksen toimeenpanoon Suomessa milj Kansalliset tuet Kansallinen 141 tuki vuosina Degressiivisyys eli tukitason alentaminen tilakoon mukaan EU:n maaseutuasetuksen lähtökohtana on, että suurimmilla tiloilla osa luonnonhaitoista on voitettu, joten tukitasoa pitää asteittain alentaa Pohjoinen tuki (1/2) Pohjoinen tuki on luonteeltaan pitkäaikainen tukimuoto, jota kehitetään ajoittain muun maatalouspolitiikan muuttuessa Tällä hetkellä valmistelussa on komissiolle tehtävä muutosesitys nykyiseen pohjoisen tuen päätökseen Keskeisenä sisältönä pohjoisen tuen maksuvaltuuden korottaminen ja korotuksen kohdentaminen märehtijät ryhmälle

27 Pohjoinen tuki (2/2) Muita muutosesityksen teknisiä asioita: Eläinyksikkökertoimien yhtenäistäminen mahdollisuuksien mukaan Maidontuotannon seurantajakso kiintiökaudesta kalenterivuodeksi Porotalouden petovahinkokorvausten poistaminen pohjoisesta tuesta Nuorten viljelijöiden pohjoisen hehtaarituen ja tulevan EU:n nuorten viljelijöiden tuen ehtojen yhteensovittaminen

28 Peltoluonnon monimuotoisuus Valumavesien käsittely Lietelannan sijoittaminen peltoon Ympäristönhoitonurmet Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys Ravinteiden & orgaanisten aineiden kierrättäminen Vaihtoehtoisten kasvinsuojelumenetelmien käyttö puutarhakasveilla Ympäristökorvaussitoumus 2015 alkaen (luonnos) Monimuotoisuuden ja maiseman edistäminen Tuki-infot Ravinteiden kierrätys Valumavesien hallinta Ympäristökorvaus Luonnonmukainen tuotanto 2015 alkaen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (tehty ) 1 Sitoumus Katteen käyttö puutarhakasveilla ja perunalla Vähennetty lannoitus puutarhakasveilla Ravinteiden tasapainoinen käyttö ja suojakaistat Ympäristökorvauksen vähimmäisvaatimukset Sopimus Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito Kurki-, hanhi- ja joutsenpellot Alkuperäisrotujen kasvatus Kosteikkojen hoito Ympäristön hoitoa edistävät toimenpiteet Maaseutuohjelmassa ympäristökorvauksen lisäksi Koulutus ja tiedonvälitys (art. 15) - hankkeet ympäristöosaamisen kehittämiseen Neuvonnassa - Ympäristöneuvonta (sis. ravinnetase) - ympäristösitoumukseen valittujen toimien mukauttaminen neuvonnan perusteella Investoinneissa - lannan prosessointi, varastointi - säätösalaojitus - kosteikkojen perustaminen - luonnonlaitumien peruskunnostus Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen - tuote- ja palvelukehitys, innovaatiot, työmahdollisuudet: esim. lannan tuotteistamisen kehittäminen, ympäristöyrittäjyys Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen - esim. ympäristön tilaa parantavat yhteisölliset toimet, uusiutuva energia, virkistyspalvelut, luontoreitit, asuinympäristön parantaminen, maisemanhoitosuunnitelmat Luonnonmukaisen tuotannon sitoumus/luonnonmukaisen kotieläintuotannon sitoumus Ympäristökorvaukset 2015 alkaen (luonnos) Viisivuotinen sitoumus Vähimmäispeltoala 5 ha, puutarhakasveilla 1 ha Pellon oltava tukikelpoista ohjelmaperusteisissa korvauksissa Epävarmuustekijöitä Nitraattiasetuksen uudistustyö Viherryttämistuen vaikutus ympäristökorvaukseen Ohjelman käsittely valtioneuvostossa ja komissiossa Luonnonmukainen tuotanto (art. 30) Luonnonhaittakorvaukset (art ) - tukikelpoisuus pysyville laitumille Leader (art , 65) - paikallisten toimintaryhmien kautta toteutettavat ympäristöhankkeet Yhteistyö (art. 36) - eri tahoja yhdistävät yhteishankkeet: esim. verkostojen luominen, kehittämishankkeet - käytäntöön kytkeytyvä tutkimus, innovaatioiden ja uusien käytäntöjen tai tekniikoiden käyttöönotto, pilottihankkeet, esim. fosforin kemiallisten saostusmenetelmien käyttöönotto, biohiilikokeilut, täsmäviljelyn kehittäminen, ruovikoiden hyötykäyttö Sivu 3 Sivu 4 28

29 Ympäristökorvauksen kohdentamisalue (luonnos) Suomen pelloista noin 63 % sijaitsee tällä suunnitellulla alueella. Alun perin vesien ekologisen tilan mukaan uusi rajaus Ei koske enää Pohjois-Pohjamaata. Ravinteiden tasapainoinen käyttö, esitys , alkaen Tilatason toimenpide sitoumuksessa Viljelysuunnitelma, viljavuustutkimukset, lohkokohtaiset muistiinpanot, 3 metriä leveät suojakaistat vesistöjen varsilla olevilla pelloilla Typen käyttörajoitukset lohkon multavuuden perusteella Fosforin käyttörajoitukset viljavuusluokan perusteella Lantapoikkeukset viljoilla, öljykasveilla ja rehunurmilla Satotasokorjaukset viljoilla ja öljykasveilla Lannan ravinteista otetaan huomioon: Liukoinen typpi kokonaan (samoin perunan solunesteestä) Kokonaisfosfori kokonaan (turkiseläinlannasta 60 %, käsitellystä puhdistamolietteestä 60 %) Sivu 7 Ymp.korvauksen vesiensuojelullinen kohdentaminen 2015 alkaen Suomenlahteen, Saaristomereen, Selkämereen ja Perämereen laskevien jokivesistöjen ensimmäisen jakovaiheen valuma-alue Sanottiin, että kuntajakoon tulossa pieniä tarkistuksia ELY-keskusten arvioinnin perusteella luonnokseen muutettiin Sivu 6 Ympäristökorvaukseen koulutus mahdollisesti sitoutumisesta kahden vuoden aikana 2015 ympäristösitoumuksen tehneiden viljelijöiden on suoritettava yhden päivän koulutus Koulutuksen aikana tuenhakija saa riittävät tiedot muuttuneista tukimuodoista ja uudesta ympäristökorvausjärjestelmästä. Tuenhakijan on suoritettava yhden päivän koulutus kahden ensimmäisen sitoumusvuoden aikana. Koulutuksen toteuttavat paikallisten yhteistoiminta-alueiden maaseutuelinkeinoviranomaiset yhteistyössä ELY-keskusten ja sidosryhmien kanssa. Koulutus on voimassa ohjelmakauden loppuun asti. Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

30 Lohkokohtaiset toimenpiteet esitys 2015 alkaen; Ravinteiden kierrätys Lietelannan sijoittaminen peltoon Ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrättäminen Vähennetty lannoitus puutarhakasveilla Sivu 9 Lohkokohtainen toimenpide sitoumuksessa Ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrättäminen Pellolle levitetään ravinnepitoista orgaanista ainetta, jossa org. aineksen pitoisuus on väh. 20 % Aineet: lannoitevalmistelain mukaiset orgaaniset lannoitteet, maanparannusaineet tai kasvualustat, toiselta tilalta hyötykäyttöön hankittu kuivalanta tai lannasta erotettu kuivajae Otetaan vastaan tilan ulkopuolelta Omalta tilalta peräisin oleva lanta, turve, olki, niittojäte tai vastaavat aineet eivät tukikelpoisia Levitettävä määrä väh. 15 m 3 /ha/v Korvaus maksetaan levitysalalle syksyisen ilmoituksen perusteella Sivu 11 Lohkokohtainen toimenpide sitoumuksessa Lietelannan sijoittaminen peltoon Lietelanta, virtsa, lietelannasta erotettu nestejae tai nestemäinen orgaaninen lannoitevalmiste on levitettävä sijoittavilla tai multaavilla laitteilla Sitoumuksen lannoitusehtojen mukaisesti Vähintään 20 m 3 /ha/v Korvaus maksetaan levitysalalle syksyisen ilmoituksen perusteella Sivu 10 Lohkokohtaiset toimenpiteet; Valumavesien hallinta; Valumavesien käsittely Ympäristönhoitonurmet suojavyöhykkeet, monivuotiset ympäristönurmet (turvemaa, eloperäinen maa, hapansulfaattimaa, pohjavesialue) Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys Katteen käyttö puutarhakasveilla ja perunalla Sivu 12 30

31 Lohkokohtainen toimenpide; Valumavesien hallinta Lohkokohtainen toimenpide sitoumuksessa (tällä kaudelle erityistukisopimuksia uudessa osa sitoumusta 1) säätösalaojituksen hoitotoimenpiteet 2) säätökastelun tai kuivatusvesien kierrätyksen hoitotoimenpiteet Korvausta voidaan maksaa: 1) aiemman ympäristötukijärjestelmän mukaiselle, vastaavalle erityistukisopimusalalle ja 2) lohkolle, johon on rakennettu 1- tai 2-kohdan mukainen järjestelmä ja kyse on happamasta sulfaattimaasta tai eloperäisestä maasta Sivu 13 Lohkokohtainen toimenpide esitys 2015 alkaen Ympäristönhoitonurmet (monivuotiset ympäristönurmet) Pohjavesialueella, happamalla sulfaattimaalla tai turve- tai multamaalla Happamilla sulfaattimailla vain osalla kohdentamisaluetta (todistus?) Kasvusto perustettava kolmen ensimmäisen sitoumusvuoden aikana eikä sitä saa uusia muokkaamalla Saa käyttää lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita ja saa laiduntaa Kasvusto on korjattava joka vuosi Sivu 15 Perämereen Lohkokohtainen toimenpide, esitys 2015 alkaen Ympäristönhoitonurmet (suojavyöhykkeet) Vesistöjen ja valtaojien varsilla, Natura 2000 alueilla, pohjavesialueilla tai kosteikon rajalla oleville pelloille Kasvusto perustettava kolmen ensimmäisen sitoumusvuoden aikana Monivuotinen, lannoittamaton, kasvinsuojeluaineilla käsittelemätön nurmi Niitetään ja niittojäte korjataan pois joka vuosi, saa laiduntaa Tukitaso eriytetään kohdentamisalueella ja muulla alueella Sivu 14 Lohkokohtainen toimenpide sitoumuksessa Ympäristönhoitonurmet (luonnonhoitopeltonurmet) Vähintään kaksivuotinen, lannoittamaton ja kasvinsuojeluaineilla käsittelemätön nurmi tai monilajiseksi kehittynyt vanha nurmi Vähäinen lannoitus perustamisvaiheessa sallittu Koko peruslohko tai kasvulohko Myös yli 3 metriä leveä kaista lohkon reunalla (muulla kuin vesistön/valtaojan varrella) Niitto joka toinen vuosi, saa korjata ja hyödyntää, saa laiduntaa Enintään 15 % tukikelpoisesta alasta kohdentamis-alueella, 10 % muulla alueella Sivu 16 31

32 Lohkokohtainen toimenpide Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys (1) Kohdentamisalueella vaativampi toteutus ja korkeampi tuki (selvittelyssä) Tukikelpoisesta alasta väh. 20 % talviaikaan kasvipeitteistä Määrä voi vaihdella vuosittain: kohdentamisalueella 20, 40, 60 tai 80 % (muualla 20, 40 tai 60 %) Maksu perustuu syksyiseen ilmoitukseen 20 % voi olla kevennetysti muokattu, kohdentamisalueella sen ylittävien alojen on oltava aitoa kasvipeitettä Sivu 17 Lohkokohtainen toimenpide sitoumuksessa Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys (2) Aito kasvipeite: Monivuotiset nurmet, yksivuotiset, yli talven säilytettävät nurmet ja ruokohelpi Monivuotiset puutarhakasvit (sis. kumina) Viljan, öljykasvien, tattarin, siemenmausteiden, kuitupellavan, härkäpavun, herneen ja sinilupiinin sänki ja suorakylvö sänkeen Syyskylvöiset viljat ja öljykasvit, keväällä korjattava pellava ja hamppu Kevennetty muokkaus: Syyssänkimuokkaus vilja-, öljykasvi-, tattari-, siemenmauste-, kuitupellava- ja härkäpapulohkoilla yhteen kertaan ajaen Sivu 19 Lohkokohtainen toimenpide, Talviaikainen kasvipeitteisyys Talviaikainen kasvipeite 20 % Kohdentamisalue Muu Suomi kevennetty muokkaus tai aitokasvipeite 40 % aito kasvipeite 60 % aito kasvipeite kevennetty muokkaus tai aitokasvipeite kevennetty muokkaus tai aitokasvipeite kevennetty muokkaus tai aitokasvipeite 80 % aito kasvipeite Sivu 18 Lohkokohtainen toimenpide sitoumuksessa Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys (3) Tukea ei voi maksaa maatilalle, joka on vapautettu viherryttämistuen Viljelyn monipuolistamisvaatimuksesta (nurmea ym. 75 %) Viljelyn monipuolistamisvaatimuksesta tai ekologisen alan vaatimuksesta (nurmea ym. yli 75 % ja muuta peltoa max. 30 ha) Tukea ei maksata Suojavyöhykkeille, monivuotisille ympäristönurmille, luonnonhoitopeltonurmille, monimuotoisuuspelloille tai pelloille, joille on ilmoitettu katteen käyttö pt.kasvella Eräille aiempien ohjelmakausien sopimuslohkoille Pysyville kuivaheinä-, säilörehu- ja tuorerehunurmille tai pysyville laidunnurmille Sivu 20 32

33 Lohkokohtaiset toimenpiteet esitys 2015 alkaen; Monimuotoisuuden ja maiseman edistäminen Peltoluonnon monimuotoisuus Vaihtoehtoisten kasvinsuojelumenetelmien käyttö puutarhakasveilla Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto Lohkokohtainen toimenpide sitoumuksessa Peltoluonnon monimuotoisuus (monimuotoisuuspellot) Riista-, maisema- tai niittykasvien siemenillä perustetut lohkot Myös yli 3 metriä leveinä kaistoina lohkojen reunoilla Riista- ja maisemapellot säilytettävä vähintään seuraavaan kevääseen, niittypellot kaksi kasvukautta Niitto ei ole pakollista (puiden ja pensaiden kasvu estettävä, vaikeissa rikkakasvitapauksissa niitettävä) Laiduntaminen ei ole sallittua Enintään 15 % tukikelpoisesta alasta (yhteensovitus luonnonhoitopeltonurmiin kesken) Sivu 23 Lohkokohtainen toimenpide sitoumuksessa Peltoluonnon monimuotoisuus (viherlannoitusnurmet ja saneerauskasvit) 1) Viherlannoitusnurmi Perustetaan nurmi- ja heinäkasvien siemenillä + vähintään 20 % typensitojakasvien siemeniä 1-3-vuotinen (luomussa 2) 2) Saneerauskasvien viljely Öljyretikka, valkosinappi, samettikukka tai näiden seos Saa muokata 2 kk päästä kylvöstä 1-3-vuotinen [kerääjäkasvit/viherryttämistuen ekologinen ala?] Sivu 22 Puutarhakasvien lohkokohtaiset toimenpiteet Vähennetty lannoitus puutarhakasveilla Yksivuotisilla puutarhakasveilla Typpi- ja fosforimäärät -30% ravinteiden tasapainoisen käytön määristä Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla Yksivuotisten puutarhakasvien rivit: olki, hake, ruohosilppu, biohajoava muovi, katepaperi tai muu orgaaninen materiaali Monivuotisten pt.kasvien rivit: olki, hake, ruohosilppu, biohajoava muovi, muu orgaaninen materiaali, katepaperi, leikattava nurmikate Monivuotisten rivivälit: leikattava nurmikate tai muu orgaaninen kate katetaan Sivu 24 33

34 Puutarhakasvien lohkokohtaiset toimenpiteet Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu Biologisten tai mekaanisten torjuntamenetelmien käyttö Mikrobiologiset valmisteet, petohyönteiset, petopunkit, parasitonoidit (tauti- ja tuholaistorjunta) Tuhohyöteisverkot (vihannesten ja marjojen tuholaistorjunta) Kasvutunnelien käyttö Optinen hara tai traktorikäyttöinen liekitin (rikkakasvien torjunta) Yksi torjuntatoimi/lohko Sama toimi koko lohkolla Luomutila ei voi valita Toimenpidettä ei voi toteuttaa kuminalla Sivu 25 Ympäristöinvestoinnit, esitys 2015 alkaen - Kosteikkojen perustamiseen - Perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivaaminen ja aitaaminen Sivu 27 Ympäristösopimukset, esitys 2015 alkaen - Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito - Sis. perinnebiotoopit, luonnonlaitumet, reunavyöhykkeet (ei enää pelloille) - Kurki-, hanhi- ja joutsenpellot - Alkuperäisrotujen kasvattaminen (samat rodut kuin aiemminkin) - Kosteikkosopimukset ELY-keskukset hoitavat Hoitosuunnitelma (ei alkuperäisroduissa) Tukiehtoja tarkistettu Kiinteät tukitasot Sivu 26 Luonnonmukainen tuotanto, esitys 2015 alkaen - oma toimenpidetyyppi Luonnonmukaisen tuotannon sitoumus Viisivuotinen sitoumus Vähimmäispeltoala 5 ha, puutarhakasveilla 1 ha Pellon oltava tukikelpoista ohjelmaperusteisissa korvauksissa Noudatettava neuvoston asetuksessa (834/2007) määriteltyjä luonnonmukaisen kasvintuotannon tuotantoehtoja ja kuuluttava valvontajärjestelmään 5 pv koulutus Kokotilavaatimus, paitsi avomaan puutarhakasveista voidaan tehdä erillinen sitoumus Myyntikasvivaatimus Sivu 28 34

35 Luonnonmukaisen kotieläintuotannon sitoumus, esitys 2015 alkaen Viisivuotinen sitoumus Tilalla oltava kotieläimiä vähintään 0,3 ey/ha (naudat, lampaat, vuohet, siat, kanat, hanhet, ankat) Vähimmäispeltoala 5 ha, puutarhakasveilla 1 ha Pellon oltava tukikelpoista ohjelmaperusteisissa korvauksissa Noudatettava neuvoston asetuksessa (834/2007) määriteltyjä luonnonmukaisen kasvintuotannon ja kotieläintuotannon tuotantoehtoja ja kuuluttava valvontajärjestelmään myös luonnonmukaisesti kasvatetun eläinlajin osalta 2 pv koulutus Viimeisenä sitoumusvuonna tuotettava luomukotieläintuotteita tai -luomueläimiä myyntiin Sivu 29 Luonnonmukainen tuotanto esitys 2015 alkaen Luomutiloilla on mahdollista sitoutua useimpiin ympäristökorvausten ja eläinten hyvinvointikorvausten ehtoihin Ei voi sitoutua: Vähennetty lannoitus puutarhakasveilla Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu Voi käyttää vain luomussa sallittuja lannoitusaineita ravinnetoimenpiteissä (ravinteiden tasapainoinen käyttö, lietelannan sijoittaminen peltoon ja ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen) Peltoluonnon monimuotoisuus toimenpiteessä ei voi saada tukea viherlannoitusnurmelle Lietelannan sijoittaminen peltoon Samoista toimista ei makseta kahta kertaa Sivu 30 35

36 2015 alkaen 2015 alkaen 2015 alkaen 2015 alkaen 36

37 2015 alkaen 2015 alkaen 37

38 OSA 2 Tukihaku Muutokset mahdollisia, tarkista tiedot vuoden 2014 tukihakuoppaasta ja 38

39 Tuki-info viljelijöille 2014 Tarkastajien terveiset Anne Koskinen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Valvontavelvoite Pohjois-Pohjamaalla 2014 Eläinvalvontaan 5 % tuen hakijoista Lisäksi tukiehtojen hallinnollisia ristiintarkastuksia, pinta-alojen ristiintarkastuksia ja eläin ristiintarkastuksia Tilat valitaan valvontaan käyttäen sekä satunnaisettä painotettua otantaa 3 Valvontavelvoite Pohjois-Pohjamaalla 2014 Peltovalvontaan 6.25 % tuen hakijoista (n. 320 tilaa) Lannoitusvalvonnassa talvella valvotaan 5 % ympäristötuen hakijoista, valvontaotanta tehdään niistä tiloista, joille on tehty peltovalvonta Täydentävien ehtojen lannoitusvalvonta tehdään niille tiloille, joille on peltovalvonnan yhteydessä tarkastettu myös täydentävien ehtojen noudattaminen (1 % tuen hakijoista) Kasvipeitteisyys -lisätoimenpiteeseen sitoutuneille peltovalvotuille tehdään kasvipeitteisyysvalvonta ennen lumien tuloa tai keväällä heti lumien sulettua 2 Valvonnan vuosikello Talvi Ympäristötuen ehtojen ristiintarkastukset Täydentävien ehtojen lopulliset seuraamukset Lannoitusvalvonnat Syksy Peltoalavalvonnat Pinta-alojen ristiintarkastukset Eläinvalvonnat Kevät Kasvipeitteisyysvalvonnat Pinta-alojen ristiintarkastukset Kesä Peltoalavalvonnat Kylvöalailmoitus

40 Valvonnoista ilmoittaminen Peltovalvonnasta pääsääntöisesti ilmoitetaan aikaisintaan 48 tuntia ennen valvontaa, mutta tarvittaessa voidaan joustaa max. 14 päivää. Eläintukien valvonnasta voidaan ilmoittaa aikaisintaan 48 tuntia ennen valvontaa. Valvontoja on tehtävä myös ennalta ilmoittamatta, mutta eläinsuojiin ei tarkastuksissa mennä ilman viljelijää tai hänen lupaansa. Viljelijä voi myös valtuuttaa kirjallisesti tai suullisesti jonkun toisen henkilön osallistumaan puolestaan valvontaan. 5 Kirjanpito kuntoon! (Ympäristötuki) Viljelysuunnitelma (kasvulohkot, kasvilajit ja lannoitus) Lohkokohtaiset muistiinpanot päivämäärineen (kasvulohko, pinta-ala, muokkaus, kylvö, kasvilaji, siemen-/taimimäärä, lannoitus, fosforin- ja typen määrät, fosforintasaus, kasvinsuojelutoimenpiteet, sadonkorjuu ja satotaso) Ostotositteet lannoitteista 7 Virhetasoja tukijärjestelmissä (perustuvat Suomen komissiolle lähetettyihin valvontatilastoihin) 6 Kirjanpito kuntoon! (Ympäristötuki) Viljavuustutkimukset Ei viittä vuotta vanhempia (puutarhakasveilla kolme vuotta), viljelysuunnitelman perustuttava voimassa olevaan viljavuustutkimukseen Yksi näyte peruslohkoa kohti, jos yli 0,5 ha. Yli 5 ha lohkoilta yksi näyte jokaista alkavaa 5 ha kohti Enintään 0,5 ha peruslohkojen näytteitä voi yhdistää aina 2 ha asti 8 40

41 Kirjanpito kuntoon! (Ympäristötuki) Kasvinsuojeluruiskun testaustodistus (viiden vuoden välein) Ruiskuttajan tutkintotodistus (viiden vuoden välein) Maatilan monimuotoisuuskartoitus Lnro 219 (tehty toisen sitoumusvuoden loppuun mennessä) 9 Kirjanpito kuntoon! (Ympäristötuki) Lisätoimenpide: typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla Liukoinen typpi analysoitava 30 %:lla ympäristötukikelpoisesta pinta-alasta Näytteitä on otettava vähintään yksi viittä hehtaaria kohden Lisätoimenpide: ravinnetaseet Peltotase on laadittava kultakin kasvukaudelta sitoumusvuoden loppuun mennessä Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelma toisen, neljännen ja kuudennen sitoumusvuoden jälkeen 11 Seuraamusesimerkki (Ympäristötuki) Tila on tehnyt vuonna 2007 viisivuotisen ympäristötuen sitoumuksen, jota on jatkettu vuonna 2012 kahdella vuodella. Peltovalvonnassa vuonna 2014 todetaan, että tilan kaikki viljavuustutkimukset ovat vanhentuneet vuonna Tilalle määrätään viiden prosentin seuraamus valvontavuoden lisäksi ensimmäisen sitoumuksen alkamisvuoteen asti eli vuosille Kirjanpito kuntoon! Vuokrasopimukset (Tilatuki) Suojavyöhyke-, perinnebiotooppi-, luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen-, kosteikko- ja valumavesien käsittely- sopimuksissa lohkokohtainen hoitopäiväkirja (tai lohkokortti, johon kirjattuna hoitopäiväkirjassa vaadittavat asiat) (Ympäristötuen erityistukisopimukset) Makealla lupiinilla vakuustodistus tai ostokuitti (valkuais-ja öljykasvipalkkio) 12 41

42 Kirjanpito kuntoon! (Täydentävät ehdot) Lanta-analyysi (typpi) Kaikista lanta-lajeista, joita tilalla kertyy vuoden aikana yli 20m 3 Ei viittä vuotta vanhempi Myös vastaanotetusta lannasta Taulukkoarvoja voi käyttää ympäristötuen ehtojen mukaisten lannoitustasojen laskennassa, mutta nitraattiasetuksen (931/2000) kokonaistypen (170 kg/ha/vuosi) laskentaan käytetään oman analyysin tulosta Syksyllä levitetty lanta lasketaan ympäristötuessa seuraavan vuoden kasville, mutta nitraattiasetuksessa kuluvalle vuodelle 13 Kirjanpito kuntoon! (eläintuet) Osto- ja myyntitositteet (Naudat, lampaat, vuohet, siat, siipikarja ja hevoset) Hevosten hallintatodistukset Hevosilla mikrosiru tai eläintunnistetiedot Kuttujen maitomääräkirjanpito Alkuperäisrotujen valvonnassa tarkastetaan lisäksi Rotupuhtaustodistukset poikiminen / karitsointi / varsominen 15 Kirjanpito kuntoon! (Täydentävät ehdot ja eläintuet) Eläintenpitäjäksi rekisteröityminen (naudat, lampaat, vuohet, siat ja siipikarja) Korvamerkit (naudat, lampaat ja vuohet) Sikojen merkintä joko tatuoinnilla tai korvamerkillä ennen siirtoa toiseen pitopaikkaan Eläinluettelon pito (naudat, lampaat, vuohet, siat, siipikarja ja hevoset) Luetteloon merkittävä tapahtumat 3 päivän sisällä tapahtumasta Eläinrekisteri (naudat, lampaat, vuohet ja siat ja hevoset) Ilmoitukset rekisteriin 7 päivän sisällä tapahtumasta Karitsan syntymäilmoitukset 6 kk sisällä syntymästä Pitopaikkojen rekisteröinti (naudat, lampaat, vuohet, siat ja siipikarja) 14 Seuraamusesimerkki (EU-nautapalkkio) Tilalla on 30 nautapalkkiota kerryttävää sonnia, joille tukivuoden aikana kertyy tukikelpoisuuspäiviä yhteensä Tilalla on valvontahetkellä myös kaksi merkitöntä alle 6kk ikäistä sonnia, nämä sonnit ovat mahdollisesti palkkiokelpoisia eläimiä. Kaksi alle 6 kk ikäistä sonnia hylätään valvonnassa. Tila merkitsee kys. sonnit ja myy ne ennen kuin sonnit tulevat palkkiokelpoisiksi. Seuraamus lasketaan seuraavasti: / 365 = 29,7 keskimääräinen hyväksyttyjen nautojen lukumäärä 2 / 29,78 x 100 % = 6,72 % seuraamusprosentti, jonka verran maksettavaa tukea alennetaan. Lisäksi valvonta laajenee täydentävien ehtojen eläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvonnaksi, jolloin seuraamus voi tulla myös kaikkiin tilan EU- ja osarahoitteisiin tukiin

43 Kirjanpito kuntoon! (Eläinten hyvinvoinnin tuki) Terveydenhuoltosopimus terveydenhuoltokäynnit ja suunnitelma Salmonellatodistukset Tuotantoseuranta Ruokintasuunnitelma Lääkintä-, sairaus- ja poistokirjanpito Varautumissuunnitelma Palo- ja pelastussuunnitelma (v sitoutuneet) Lisäksi tarkastetaan tilan valitsemien lisäehtojen vaatimusten täyttyminen ja niihin liittyvät asiakirjat 17 Kirjanpito kuntoon! (Täydentävät ehdot) Maidontuotantotilojen vesitutkimukset kolmen vuoden välein Tutkimustodistus tai sopimus vesiosuuskunnan tai vesilaitoksen kanssa, tai tuottajalle osoitettu lasku veden käytöstä Automaattisen lypsylaitteiston erilleen ohjaamasta maidosta on tilalla kirjanpito vähintään vuoden ajalta Alkutuotantopaikasta ilmoittaminen kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle Tiedot maidon lämpötilaseurannasta vähintään vuoden ajalta Tulokset raakamaidon bakteeri- ja solupitoisuuksien mittauksista 19 Kirjanpito kuntoon! (Täydentävät ehdot) Tuotantoeläinten lääkekirjanpito Eläimen tai eläinryhmän tunnistustiedot Lääkityksen antopäivämäärä Lääkkeen nimi ja määrä Lääkkeelle määrätty varoaika Lääkkeen myyjän nimi Lammas ja vuohitiloilla luettelo EU:n sisämarkkinaviennistä ja tuonnista tuontieläinten, -alkioiden ja sukusolujen osalta 18 Uutta valvonnoissa 2014 (Täydentävät ehdot) Täydentävien ehtojen rehuvalvontoja tehdään myös kasvinviljelytiloille (kasveja rehuksi viljeleviä) Otanta 1 % tuen hakijoista, peltovalvonnan yhteydessä 20 43

44 Uutta valvonnoissa 2014 (Täydentävät ehdot) Rehuvalvonnassa eläin- ja kasvitiloilla tarkastetaan: Tietojen kirjaamisvelvollisuus tilalle ostetun/vastikkeetta saadun, tilalta myydyn/luovutetun tai tilalla itse tuotetun rehun osalta (verokirjanpito, luomutilan tuotevirtakirjanpito sekä lohkokirjanpito) Jätteet, vaaralliset aineet, kasvinsuojeluaineet, biosidit, siemenet ja lääkerehut on varastoitu ja käsitelty asianmukaisesti rehuista ja eläinten pitopaikoista erillään Kasvinsuojeluaineiden käytöstä on kirjanpito (lohkokirjanpito) Biosidien (desinfiointiaineet, jyrsijämyrkyt sekä hyönteis ja punkkimyrkyt) käytöstä on kirjanpito (ostokuitit lisättynä määrillä ja käyttöajoilla) Rehut on hankittu rekisteröidyltä tai hyväksytyltä rehualan toimijalta (http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/rehut/rehualan+toiminta/viljelijat +ja+kotielaintuottajat/rehualan+alkutuotannon+toimijat/) 21 Lisäksi eläintiloilla rehuvalvonnassa tarkastetaan: Eläinvalkuaisen käyttö (rehunäytteenotto) Lihaluujauhon ja verijauhon käyttö kielletty elintarviketuotantoeläimille Kullekin eläinlajille soveltuvan eläinvalkuaista sisältävän rehun käytön varmistaminen (merkinnät, säilytys, valmistus ja jakelu) Kalajauhon käyttö kielletty märehtijöille lukuun ottamatta vieroittamattomien märehtijöiden kaupallisia juottorehuja 23 Uutta valvonnoissa 2014 (Täydentävät ehdot) Rehuvarastojen merkintä Varaston tunniste (esim. laakasiilo 1) tulee näkyä kunkin rehuerän osalta kirjanpidossa Mikäli rehuvarasto on erotettavissa sijaintinsa puolesta muista rehuvarastoista, merkintää ei tarvitse ja rehuvaraston paikka riittää rehukirjanpidossa tunnisteeksi Varaston tunnisteiden puuttumisesta rehukirjanpidossa ei aiheudu laiminlyöntiä täydentäviin ehtoihin ELY-Keskuksen yhteystietoja Peltovalvonta: Eläinvalvonta: Täydentävät ehdot: Ympäristötuki ja ympäristötuen erityistukisopimukset: Luomu:

45 Vuoden 2014 tukihaun muutokset Pinta-alaperusteiset tuet Maaseutuvirasto / Maaseutuelinkeino-osasto/ Pinta-alatukiyksikkö Rahoituskuri Leikataan viljelijöille myönnettävien suorien tukien yhteenlasketun määrän 2000 euroa ylittävältä osalta ennen tukien maksatusta Tilatuki Valkuais- ja öljykasvipalkkio Tärkkelysperunapalkkio Uuhipalkkio ja sen lisäpalkkio EU:n nautapalkkio EU:n lypsylehmäpalkkio Teuraskaritsan laatupalkkio Vastuuhenkilö: Jussi Joutsiniemi Merkitseminen v Viljelijöiden yhteiskäyttölohkojen kasvulohkot merkitään paperikartalle, muita kasvulohkoja ei merkitä Sähköisesti tukea hakevat toimittavat myös paperikartan yhteiskäyttölohkoista Merkitään peruslohkokorjausten periaatteella paperikartalle Kartta toimitetaan tukihaun loppuun mennessä kuntaan Kasvulohkoja ei digitoida Liitekartat skannataan sähköiseen arkistoon Tilatuki Tukiehdot pysyvät ennallaan vuonna 2014 Em. budjettileikkauksen lisäksi sonni- ja härkä-, tärkkelysperuna-, maito- ja sokerilisäosiin on tehty asetuksessa määritellyt prosenttileikkaukset Tasaosien arvot vuonna 2014 ovat: A-alueella 232,51 euroa/ha B-C1-alueella 194,29 euroa/ha C2-C4-alueella 170,33 euroa/ha Lomakkeella 455 ensisijaiselle viljelijälle annettu valtuutus allekirjoittaa lomakkeita yksin ei koske tukioikeuksien siirtoa (lomakkeita 103A ja 103B), kaikkien omistajien allekirjoitukset tai valtakirjat tarvitaan edelleen! Vastuuhenkilöt: Raija Kangassalo ja Jussi Joutsiniemi (myöntö) / Kirsi Roininen (valvonta) kysymykset valvonnasta 45

46 Valkuais- ja öljykasvipalkkio Tukiehdot pysyvät ennallaan vuonna Tukikelpoisia kasveja on oltava vähintään 10 % peltoalasta Tuen enimmäismäärä on vuonna 2014 Tukitaso oli 91,5 /ha ja myönnettävä ala n ha vuonna 2013 Vastuuhenkilöt: Jussi Joutsiniemi (myöntö)/ Kirsi Roininen (valvonta) kysymykset valvonnasta Ympäristötuki 2014 Päättyviä sitoumuksia voi jatkaa vuodella ( sitoutuneet), yli 65-v. voi jatkaa Sitoumusta jatkettaessa tiettyjen lisätoimenpiteiden muutosmahdollisuudet lomake 438 Tukikelvottomia aloja sitoumukseen vain yli 65-vuotiaalta ja tilusjärjestelyn kautta Ei uusia sitoumuksia v (talousarviossa ei valtuuksia) Sitoumukset voidaan jakaa (avioero, yhtymän tai yhtiön purkautuminen, perinnönjako tai SPV kahdelle) Vastuuhenkilöt: Markku Kuoppa-aho, Hanna Ketomäki (myöntö) kysymykset ympäristötuesta yleensä Teemu Polvi (valvonta) kysymykset valvonnasta Luonnonhaittakorvaus (LFA) ja LFA-lisäosa 2014 Päättyviä sitoumuksia voi jatkaa vuodella (2009 sitoutuneet), yli 65-v. voi jatkaa Tukikelvottomia aloja sitoumukseen vain yli 65-vuotiaalta ja tilusjärjestelyn kautta Ei uusia sitoumuksia v (talousarviossa ei valtuuksia) Sitoumukset voidaan jakaa (avioero, yhtymän tai yhtiön purkautuminen, perinnönjako tai SPV useammalle) Vastuuhenkilöt: LFA: Antti Hietala (myöntö) / Teemu Polvi (valvonta) LFA-lisäosa: Lea Anttalainen (myöntö) / Anne-Maria Mettälä (valvonta) kysymykset valvonnasta Ympäristötuen erityistukisopimukset /2 Sopimusten jatkaminen Haku lomakkeella ELY postittaa (myös suomi.fi) Vuonna 2014 keväällä päättyviä sopimuksia jatketaan hakemuksesta yhdellä (1) vuodella kevääseen Syksyllä 2014 päättyviä ei jatketa. Yli 65-v. voi jatkaa. Lietelannan sijoittamisen tuki voidaan maksaa mennessä levitetystä lietteestä (syksyllä päättyvä sopimus) Sopimusten muutokset jatkamisen yhteydessä: Luomusopimuksen tilatyyppi voidaan muuttaa jatkettaessa, ei uutta sopimusta. (VNa 366/ , ympäristölliset hyödyt) Luomusopimus voidaan korvata uudella sopimuksella, jos lisäalaa on yli 2 ha. Haku lomakkeilla 215K tai 215E. Alkuperäisrotusopimuksille voidaan lisätä eläimiä jatkovuodeksi palauttamalla lomake 218E, täytyy muistaa myös lomake 218M, sekä tarvittaessa 254 (palautettava, jollei palautettu aiemmin). 46

47 Ympäristötuen erityistukisopimukset /2 Uudet erityistukisopimukset - Luomusopimukset - Alueet, joilla toteutettu ei-tuotannollinen investointi: kosteikon hoito ja perinnebiotooppien hoito (viljelijät ja yhdistykset) - Uudet ei-tuotannolliset investoinnit eivät ole haettavissa. - Seuraava haku molempiin uudella kaudella Luomusopimusalan lisääntyminen - v ja v sopimuksiin voi liittää 50 % tai 2 ha huomioiden aiemmat lisäalat, uusi 5-vuotinen sopimus jos enemmän - v voi tehdä uuden sopimuksen jos yli 2 ha lisäalaa Vastuuhenkilöt: Hanna Ketomäki, Antti Hietala, Ulla Sihto (myöntö) kysymykset tukiehdoista: Teemu Polvi, Heikki Pajala, Anne-Maria Mettälä (valvonta) kysymykset valvonnasta Vuoden 2014 kansallisen tuen ratkaisu Koko maassa pääosin samalla tavalla kuin vuonna 2013 Muutokset AB alueella emolehmät 3 /ey hevoset 55 /ey sika ja siipikarjatalous + 2 /viitemäärän ey kasvihuoneet, pieni + Muutokset C alueella hevoset 55 /ey yleinen hehtaari tuki 5 /ha Kansalliset peltotuet 2014 Yleiseen hehtaaritukeen, pohjoiseen hehtaaritukeen, nuorten viljelijöiden hehtaaritukeen, sokerijuurikkaan kansalliseen tukeen, kotieläintilan hehtaaritukeen eikä Etelä-Suomen erikoiskasvitukeen ole tulossa muutoksia tukitasojen, tukiehtojen tai muidenkaan yksityiskohtien osalta vuonna De minimis enimmäismäärä nostettu euroon; sokerijuurikkaan kuljetustukeen lienee käytettävissä samansuuruinen määräraha kuin viime vuonna Vastuuhenkilöt: Lea Anttalainen (myöntö) / Tiina Koivula, Heikki Pajala, Anne-Maria Mettälä (valvonta) kysymykset valvonnasta Kansalliset kotieläintuet 2014 C-tukialueella eläinyksikkötukien maksamiselle on rajoitteita: C1-C2 alueilla 700 ey C2p alueella 500 ey C3 alueella 300 ey C4 alueella 225 ey Tukea ei makseta rajoitteen ylittävältä osalta 47

48 EU:n eläinpalkkiot 2014 EU:n eläinpalkkioissa ei enää sovelleta modulaatiota vuonna Sen sijaan suorissa tuissa sovelletaan rahoituskuria, jolla leikataan suorien tukien 2000 euroa ylittävää osuutta Maitokiintiöjärjestelmä EU:n maitokiintiöjärjestelmä päättyy Tilakohtaisia maitokiintiöitä ei ole kiintiökauden jälkeen Maa- ja metsätalousministeriö linjasi, ettei meille tule Eu:n maitokiintiöiden tilalle kansallisia tukioikeuksia Tärkkelysperunapalkkio Viljelysopimus ja peltomaan laatutestin kasvustohavainnot tulee olla tehtynä viimeistään Suorissa tuissa sovelletaan rahoituskuria -> suorien tukien 2000 euroa ylittävää osuutta leikataan Maitokiintiöjärjestelmä Tukialueilla Aja B tuetaan maidontuotantoa v alusta lähtien Eu:n lypsylehmäpalkkiolla C alueella maitokiintiö voi rajoittaa tuen maksua vielä maaliskuussa 2015 tuotetusta maidosta lähtien maitolitroille maksettava tuki jatkuu, mutta kiintiö ei rajoita tuen maksua. 48

49 Maitokiintiöjärjestelmä Tukialueilla Aja B tuetaan maidontuotantoa v alusta lähtien Eu:n lypsylehmäpalkkiolla C alueella maitokiintiö voi rajoittaa tuen maksua vielä maaliskuussa 2015 tuotetusta maidosta lähtien maitolitroille maksettava tuki jatkuu, mutta kiintiö ei rajoita tuen maksua. 49

50 Eläinten hyvinvoinnin tuki 2014 Täysin uusia sitoumuksia ei tehdä vuonna 2014 Mahdollista hakea yhden (1) vuoden jatkositoumusta ajalle Yhden vuoden jatkositoumusta voi hakea 2009 alkaneelle ja 2014 loppuvalle sitoumukselle SEKÄ 2008 alkaneelle ja 2013 päättyneelle sitoumukselle, jota on vuoden 2013 tukihaussa jatkettu yhden vuoden jatkositoumuksella 1 Tuen ehdot Jatkositoumusta otettaessa lisäehdosta voi luopua, tai niitä voi vaihtaa tietyissä asetuksen sallimissa tapauksissa (lomake 194) Eläinyksiköiden määräytymisjaksot Tukitasot ja ehdot säilyvät ennallaan 3 Eläinten hyvinvoinnin tuen jatko: Viljelijällä on ollut 5-vuotinen sitoumus ja hän on vuoden 2013 tukihaussa jatkanut sitoumustaan lisävuodella Viljelijällä on vuonna 2009 alkanut ja 2014 päättyvä 5-vuotinen sitoumus Vuosina solmitut 5-vuotissitoumukset jatkuvat normaalisti entisin ehdoin ja tukitasoin 2 Sitoumusvuosittain tehtävien terveydenhuoltokäyntien ja terveydenhuoltosuunnitelman asiakirjojen palautus kuntaan mennessä Jos kuntaan toimitettuun terveydenhuoltosopimukseen tulee muutos, viljelijän on toimitettava uusi terveydenhuoltosopimus kuntaan 10 työpäivän kuluessa 4 50

51 Sitoumuksen jatkon ja tuen maksun haku lomakkeella 101B Vuosina tehtyihin sitoumuksiin haetaan maksatusta lomakkeella 101B Haku myös sähköisesti Vipu-palvelussa https://vipu.mavi.fi/ Hakeminen mennessä 5 51

52 1 Alkava & Ylikoski Sähköinen asiointi Alkava & Ylikoski Uutta 2014 Kirjautuminen (Vetuma / mobiilivarmenne / HST-kortti) Ulkoasu & käyttöliittymä Tukien haku opastavampaa Vipuneuvojan sijainti Uusi tukityyppi (kasvihuonetuotannon tuki / Ely-keskus) Karttakorjaukset 1.taso: rajakorjaukset 2.taso: jako, yhdistäminen, uuden luonti Uutta 2014 Käytöntuki Vipu-palvelun kautta Käytöntuki (YTA / Ely-keskus) Palaute (Mavi) Alkava & Ylikoski 4 Alkava & Ylikoski 52

53 5 Alkava & Ylikoski Uutta 2014 Paperilla saapuvat hakemukset Yhteistoiminta-alueella kaikki skannataan arkistoon Sähköinen arkisto sekä yhteistoiminta-alueiden että Elykeskuksen käytössä Tavoite 80% Alkava & Ylikoski Valtuuttaminen Sähköisesti Viljelijä jolla on oikeudet sähköiseen asiointiin Maatila Käyttöoikeudet Valtuuta uusi henkilö 457 lomakkeella Sisältö: Valtuuttaminen Etusivu Maatilantiedot ja lohkotiedot Tukien hakeminen Vipuneuvoja Yhteenveto & lähetys Karttakorjaukset Yhdistäminen, jako, uuden luonti sekä rajakorjaus Valtuuttaminen Valtuutetun /neuvojan varmentaminen Henkilötunnus Yksiselitteinen, molemminpuolinen luottamus 457 lomakkeella Alkava & Ylikoski 8 Alkava & Ylikoski 53

54 Etusivu 9 Alkava & Ylikoski 11 Alkava & Ylikoski Alkava & Ylikoski 12 Alkava & Ylikoski 54

55 Alkava & Ylikoski 15 Alkava & Ylikoski Alkava & Ylikoski 16 Alkava & Ylikoski 55

56 Kansallisten kotieläintukien ennakko Alkava & Ylikoski Alkava & Ylikoski 18 Kansallisten kotieläintukien ennakko Täytetään tuen hakijatiedot Viljelyehto / MYEL-ehto / Ikäehto Kansallisten kotieläintukien ennakko Alkava & Ylikoski Alkava & Ylikoski 56

57 21 Alkava & Ylikoski Mikä 457? Maatilan asiointioikeuksien muutoslomake Asiointioikeudet ensisijaiselle viljelijälle Ens.sijaisen viljelijän asiointioikeuksien poisto Osallisten asiointi- ja selausoikeuksien poisto Muun kuin omistajan selausoikeuksien poisto Neuvojan valtuuttaminen Alkava & Ylikoski Hakemuksen peruutus Tukihakemuksen peruutetaan pakettina, ei yksittäisinä osina Kaikki tiedot muokattavissa Muutosten jälkeen lähetys uudelleen Kuittausviesti sähköpostiin lähetyksen jälkeen Alkava & Ylikoski 457 tallennus Asiankäsittelystä tuttua lomakeasian luominen, skannaus ja tallennuksen tarkastus Varsinainen tietojen muokkaus tehdään Maatilan Käyttöoikeudet osion kautta Alkava & Ylikoski Karttakorjaukset 1. ja 2.taso 1. tason muutos = rajakorjaus 2.tason muutos = jako, yhdistäminen, uuden luonti

58 Pääset liikuttamaan karttaa Voit lähentää / loitontaa karttakuvaa Vaihtaa karttatyyppiä Saat esille eri tasot Tarkistaa onko peruslohkoa Tulostaa kartan Mitata Peruslohkotoiminnot: yhdistäminen, jako & uuden luonti Kasvulohkotoiminnot (jako) Takaisin lohkotietoihin Karttakorjaukset 1. taso Alkava & Ylikoski Alkava & Ylikoski 26 Alkava & Ylikoski Karttakorjaukset 1. taso Valitaan lohko Lohkon muokkaus: Täytetyt pallot olemassa olevat rajapisteet Tyhjät pallot uusia rajapisteitä Alkava & Ylikoski Karttakorjaukset 2. taso / Yhdistäminen Valitun lohkon kanssa yhdistettävissä olevat peruslohkot on merkitty sinisellä Yhdistettävä(t) lohko(t) valitaan ja siirrytään seuraavaan vaiheeseen Piirretään alue, joka yhdistää lohkoja muokataan rajoja tarvittaessa Seuraava vaihe ohjaa eteenpäin Syötetään uuden lohkon tiedot Osa tiedoista periytyy

59 29 Alkava & Ylikoski Alkava & Ylikoski Karttakorjaukset 2. taso / Jako Jaa valittu lohko osiin piirtämällä Korjaa tarvittaessa syntyvien lohkojen rajoja ja muokkaa saarekkeita rajakorjaustoiminnolla Seuraava vaihe ohjaa eteenpäin Alkava & Ylikoski Karttakorjaukset 2. taso / Yhdistäminen Alkava & Ylikoski Karttakorjaukset 2. taso / Jako Lohko jaetaan osiin piirtämällä Korjaa tarvittaessa syntyvien lohkojen rajoja tai muokkaa saarekkeita rajakorjaustoiminnolla

60 33 Alkava & Ylikoski Karttakorjaukset 2. taso / Uuden luonti Piirrä kartalle uusi peruslohko Korjaa tarvittaessa syntyvien lohkojen rajoja tai muokkaa saarekkeita rajakorjaustoiminnolla Seuraava vaihe ohjaa eteenpäin Syötä uuden lohkon tiedot Alkava & Ylikoski Tähän kuva tuloste /yhteenveto Alkava & Ylikoski Karttakorjaukset 2. taso / Uuden luonti Alkava & Ylikoski Kevät 2014 aikataulu Helmikuussa avataan Kasvihuonetuki päättyy Kans. kotieläintukien ennakko päättyy Muutokset Ulkoasu Karttakorjaukset Tietojen päivitys Lohkotiedot Tukien hakeminen Yhteenveto & lähetys Aikataulu 60

61 37 Alkava & Ylikoski Kevät 2014 aikataulu Maali- huhtikuussa avataan Päätukihaku (kotieläintuet & nautatuet) päättyy Karttakorjaus & lohkotietojen tallennus päättyy Kasvihuonetuen muutokset / ely-keskus? päättyy Muutokset Ulkoasu Karttakorjaukset Tietojen päivitys Lohkotiedot Tukien hakeminen Yhteenveto & lähetys Aikataulu Alkava & Ylikoski Kiitos mielenkiinnosta Lisätietoja: Sähköistä vuotta Alkava & Ylikoski Kevät 2014 aikataulu Toukokuussa avataan Kylvöalamuutosilmoitus päättyy Muutokset Ulkoasu Karttakorjaukset Tietojen päivitys Lohkotiedot Tukien hakeminen Yhteenveto & lähetys Aikataulu 61

62 Tukihaussa ilmenneitä virheitä ja tukien menetyksiä Liian vähän LHP alaa (uudemmissa sitoumuksissa väh. 5 %) Valkuais- ja öljykasviala alle 10% pinta-alasta Lohkoille jäänyt tukioikeudet hakematta Tilatukioikeudet unohdettu siirtää Tukihakemuksesta on jäänyt koko lohko pois Haettu lohkoille LHP, vaikkei ole tehty 5 % sitoumusta SPV tehty kesällä, nuoren viljelijän tuki jäänyt hakematta Sähköisessä haussa jäänyt LFA sitoumuksen lisäosan sitoumus pois Lietelannan multaustuessa pinta-ala vähentynyt yli 20 %, peritty neljän ed. vuoden tuet Tukihaussa ilmenneitä virheitä ja tukien menetyksiä Eläinten hyvinvointituen lisätoimenpide jäänyt erehdyksessä hakematta Neuvottiin, että seuraavana vuonna eläinten hyvinvointituen ehdot ovat paremmat ja ei haettu tukea. Seuraavana vuonna ei tehtykään uusia sopimuksia Vaihdettiin lohkoja toisen viljelijän kanssa. Lietelannan multaustukea perittiin pois Aina kun lohkoja siirtyy toiselle viljelijälle ja tilalla on ympäristötuen erityistukeja, niin pitää kysyä ELYkeskuksesta, että mitä vaikutuksia muutoksella on tukien maksuun 62

63 Hakumateriaali 2014 ja Lomakemuutokset Hakuopas 2014 Oppaan rakenteessa on muutoksia Eläintukien asiat ovat omissa oppaissaan Hakuoppaasta on tulossa verkkoversio aiemman pdf:n lisäksi Kehitystä jatketaan vuodelle 2015 ja kehitysehdotuksia otetaan vastaan ympäri vuoden. Aikataulut 2014 Hakuopas julkaistaan mavi.fissä helmikuun aikana Sähköinen tukihaku aukeaa maaliskuun lopussa Tukihakumateriaali on tiloilla, kunnissa ja ELY-keskuksissa maaliskuun loppuun mennessä Haku päättyy

64 Postitusten sisällöt 2014 Päätukihaussa neljä postitusta Lomakepaketti (kaikille tilaajille) Hakuopaspaketti (kaikille tilaajille) Tukihakumuistutus (niille, jotka eivät tilanneet materiaalia) 103A tukioikeuspaketti (maanomistajille, jotka eivät ole viljelijöitä) Lomakemuutokset 2014 Lomakkeiden 101D ja 102C viranomaisen merkinnät Lomake vastaanotettu, pvm. Lomake saapunut Lisätty Asiatunnus Poistettu Dnro Poistettu Tallentajan nimikirjaimet ja pvm. Poistettu Tallennuksen tarkastajan nimikirjaimet ja pvm. 5 7 Lomakemuutokset 2014 Lomakkeiden 101A, 101B, 102A, 102B ja 117 viranomaisen merkinnät Poistettu Tallentajan nimikirjaimet ja pvm. Poistettu Tallennuksen tarkastajan nimikirjaimet ja pvm. Lomakemuutokset 2014 Lomakkeiden allekirjoituskohtien tekstit muutettu: Maatalouden viljelijätukiasiointiin valtuutetun allekirjoitus ja nimenselvennys tai maatilan kaikkien omistajien allekirjoitukset ja nimenselvennykset

65 101A Maatilalomake Poistettu Päätilan sijaintikylä Päätilan nimi Tie-, kitu- ja joutomaa Tie- ja joutomaa 101B Tukihakemus Poistettu Vakuutus tarkastusluetteloiden mukaisesta tarkastuksesta LFA ja LFA:n kansallinen lisäosa Poistettu mahdollisuus sitoumuksen antamiseen Lisätty mahdollisuus jatkositoumuksen antamiseen Lisätty Hakijan edellytykset kansallisissa tuissa A Maatilalomake Poistettu Tietojen luovutus Puolison valtuutus Yhtymän, yhteisön ja kuolinpesän valtuutus Viljelijätukihaku 2015 (materiaalin tilaus) B Tukihakemus Muutettu tekstiä tukitietojen julkistamisesta Lisätty valtakirja puolison valtuuttamiseksi 12 65

66 101D Maatilan osalliset Ensimmäinen kohta ensisijaiselle viljelijälle Poistettu Muu viljelijä -rooli Lisätty Yhteystietoni saa luovuttaa markkinointitarkoituksiin/ neuvonnallisiin tarkoituksiin Poistettu Verotuskunta, Puhelin 2, Kieli, Puolison nimi, jos hakijana luonnollinen henkilö, Osallinen on MYEL-vanhuuseläkkeellä, Osallisen kotipaikka- ja osoitetiedot on pidettävä salassa maistraatin määrämän turvakiellon perusteella 13 Tilan tukioikeuslomakkeelta Lnro 103A kannattaa tarkistaa keväällä tilan hallinnassa olevat tukioikeudet Tilalle maksetaan tilatukea enintään hallinnassa olevien tukioikeuksien verran Hakemukset siirroista on tehtävä mennessä 117 Ilmoitus kylvöalojen muutoksesta Palautuspäivä Kun tilalle ostetaan tai vuokrataan peltoa on haettava tukioikeuksien siirtoa, mikäli on tarkoitus, että myös tukioikeudet seuraavat peltoa. Vuokrauksen yhteydessä haetaan tukioikeuksien hallinnansiirtoa (Lnro 103B A-puoli + Lnro 103A) ja oston yhteydessä omistuksen siirtoa (Lnro 103B B-puoli + Lnro 103A) Myös jatkettaessa vuokrasopimusta on muistettava hakea hallinnansiirtoa uudeksi vuokra-ajaksi 66

67 Uuden ohjelmakauden materiaali Suurin osa oppaista ja ohjeista päivittyy Syksyllä 2014 lähetetään viljelijöille esite uuden kauden tukimuodoista Tällä hetkellä ei ole vielä tiedossa, mitä postituksia viljelijöille lähetetään keväällä Koulutukset 2014 Uuden ohjelmakauden asioista on suunnitteilla koulutuskierros syys lokakuulle 2014 Tarkemmista yksityiskohdista tiedotetaan myöhemmin 18 67

68 KÄSITTELIJÄT JA YHTEYSTIEDOT MAATALOUDEN RAHOITUSASIAT MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN ERITYISTUET Rakentamissuunnitelmien Jari Lehto Oulu Perinnebiotooppien hoito Johanna Helkimo Oulu tarkastus ja hyväksyntä Anna Rissanen Oulu Luonnon ja maiseman monimuotoi- Peruskuivatukset, asuntoraken- Jari Lehto Oulu suuden edistäminen taminen, turkistarhaus Monivaikutteisen kosteikon hoito Tilanpidon aloittamiset Sakari Jussila Oulu Suojavyöhykkeiden perustaminen (sukupolvenvaihdokset) Alkuperäisrotujen kasvattaminen Heli Ronkainen Oulu Porotalous (porokarjan ostot, Säätösalaojat, Säätökastelu ja tilanpidon aloitus, investoinnit) Kuivatusvesien kierrätys Elinkeinosuunnitelmien laatim.tuki Alkuperäiskasvien viljely Salaojitukset Heli Ronkainen Oulu Pohjavesialueiden peltoviljely Turvepeltojen pitkäaik.nurmiviljely Navetat Terttu Ylilauri Oulu Luonnonmukainen tuotanto ja Johanna Honkanen Oulu Valtiontakaus luonnonmukainen kotieläintuotanto Muut tuotantorakennukset (sikalat, lämpökeskukset, rehu- (myös luomutuotannon valvonta) ja tuotevarastot, kuivaamot + siirrettävät kuivurit) Lietelannan sijoittaminen peltoon Jorma Juntunen Oulu Koneet, työympäristön parantaminen, eläinten hyvinvointi Edellä mainittujen tukien maksa- Maija Kivisaari Ylivieska Puutarha-, hevos-, mehiläis- ja tukset Elsa Saarinen Oulu lammastalouden investointituet Irma Huovinen Oulu Energiasuunnitelmatuki Ei tuotannolliset investoinnit KANSALLISET TUET Kasvihuonetuki, mehiläistal. tuki Kimmo Kärkkäinen Oulu Edellä mainittujen tukien maksa- Merja Somero Ylivieska Puutarhatuotteiden varastointituki tukset ja lainojen nostoluvat Seija Lämpsä Oulu Metsämarjojen ja sienten varastointi Lainan nostoluvat tilanpidon aloitta- Marke Hannus Oulu misissa ja varainsiirtoverovapaus- MAITOKIINTIÖT / TILATUEN TUKIOIKEUDET todistukset Maidontuotannon viitemäärät Jorma Juntunen Oulu Ei-tuotannollinen invest. maksatus Tilatuki Kimmo Kärkkäinen Oulu Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskus Veteraanikatu 1 / Pl 86, Oulu Valtakatu 4 / Pl Ylivieska PUHELIN TELEFAX Oulu Ylivieska

69 KÄSITTELIJÄT JA YHTEYSTIEDOT VALVONTARYHMÄ Ryhmäpäällikkö Jukka Tuovinen Oulu Maidon tuotantotuen, keräilyn ja Teija Lauri Oulu Peltovalvonta Anne Koskinen Oulu suoramyyntituen valvonta, sekä * koko tilan valvonta Janne Riihiaho Oulu teurastamovalvonta * peltolohkorekisterin ristiintarkist. Pekka Tyni Oulu Investointitukien ja tilanpidon aloit- Jorma Juntunen Oulu * erityistukisopimusten valvonta Teija Lauri Oulu tamistukien valvonta * talviaikaiset valvonnat (lannoitus- Juha Kilponen Ylivieska Hukkakauravalvonta Liisa Niskala Ylivieska ja kasvipeitteisyysvalvonta) Arttu Knuuti Ylivieska Siementen markkinavalvonta * kasvinsuojeluaineiden valvonta / Liisa Niskala Ylivieska Rehuvalvonta Liisa Niskala Ylivieska täydentävät ehdot Rehuvalvonta / täydentävät ehdot Pirjo Passi Ylivieska Hanna Pietikäinen Oulu Teija Lauri Oulu Täydentävät ehdot Anne Koskinen Oulu Kasvinsuojeluaineiden valvonta Liisa Niskala Ylivieska Päivi Salonen Ylivieska Kasvinterveyden, puutavaran ja Eija Tiiliharju Oulu Eläintukien valvonta Pirjo Passi Ylivieska puisen pakkausmateriaalin valvonta, Eläinten merkinnän ja rekisteröin- Päivi Salonen Ylivieska kasvinterveyslain mukaiset torjuntanin valvonta Hanna Pietikäinen Oulu ja korvauspäätökset, rekisteröinti- Teija Lauri Oulu päätökset (kasvinsuojelu-, taimi- Eläintukien ristiintarkistukset Pirjo Passi Ylivieska aineisto- ja kasvisten laadunvalvonta- Valvontojen toimistotehtävät Marja-Leena Mäkelä Oulu rekisterit), kasvualustojen ja lannoi- Riitta Korvela Ylivieska tevalmisteiden tuotannon valvonta ja Tukiehtojen ristiintarkistukset Marja-Leena Mäkelä Oulu rehuvalmisteiden markkinavalvonta Kuntatarkastukset Juha Kilponen Ylivieska , kasvinsuojeluaineiden käytön ja Marja-Leena Mäkelä Oulu kaupan valvonta Puutarha- ja kasvihuonetukien Päivi Salonen Ylivieska Lannoitevalmisteiden valvonta valvonta Mehiläistalouden tuen ja tärkkelys- Hanna Pietikäinen Oulu Luopumistukien valvonta Jorma Juntunen Oulu perunapalkkion valvonta Puupakkausmateriaalien tarkastus Pekka Tyni Oulu Sahatarkastus Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskus Veteraanikatu 1 / Pl 86, Oulu Valtakatu 4 / Pl Ylivieska PUHELIN TELEFAX Oulu Ylivieska

70 70 OSA 3 Muuta informaatiota viljelijöille

71 YmpäristöAgro II -hankkeen liite Hukkakauran torjunnassa tarkkailu on kaiken perusta LEILA LAINE TIEDOTTAA Hukkakaura on tehokkaasti lisääntyvänä rikkakasvina paikoin jo ongelma. Sen torjunnassa tarkkailu ja havainnointi ovat kaiken perusta. Torjuntatoimiin on parasta tarttua heti, kun ensimmäinen yksilö on havaittu. Hukkakaura kilpailee varsinaisen viljelykasvin kanssa vedestä, ravinteista ja valosta, ja se lakoutuu herkästi. Siemenet säilyvät itämiskykyisinä jopa vuosia ja se voi itää 20 sentin syvyydestä. Yhdestä siemenestä voi kasvaa jopa viisi versoa ja jokainen verso tuottaa yli 100 siementä. On suotavaa oppia tunnistamaan hukkakaura jo ennen sen röyhylle tuloa. Oras on kellertävän vihreä ja lehti kiertyy vasemmalle kuten kaurallakin. Hukkakaura kasvaa yleisimmin kylvörivien välissä, mikä helpottaa sen löytämistä. Kasvustosta tunnistamista haittaa se, että hukkakauran alkukehitys on hidasta. Kasvustoja kannattaa tarkkailla erityisesti heinäkuun puolesta välistä heinäkuun loppupuolelle. Hukkakaura on heikkokortinen, joten se lakoutuu helposti. Tämän vuoksi sen löytäminen myöhemmin on hankalaa. Hukkakauran tunnistaa sen röyhystä, joka on laaja, pitkä ja hentohaarainen. Röyhy alkaa helposti roikkua tuleentumisen edistyessä. Kitkentää ja niittoa Ensimmäinen askel hukkakauran torjunnassa on havainnointi ja tarkkailu. On myös selvitettävä, Antti Pasto Hukkakaura on pitkä ja kellertävän vihreä. Röyhy on laaja ja hentohaarainen. mistä se on tullut lohkolle. Mahdollisia syitä ovat ostovilja, tulva, tarkastamaton kylvösiemen, yhteiset koneet, viljankuivaamot, linnut ja hirvieläimet. Etenkin linjojen alustoja on hyvä tarkkailla, sillä sieltä löytyvät useimmiten ensimmäiset lintujen levittämät yksilöt. Kierre on katkaistava, jottei hukkakaura lisäänny entisestään lohkolla. Kun hukkakaurayksilö havaitaan, ensimmäinen ja helpoin torjuntakeino on kitkentä. Hukkakaura kitketään juurineen säkkiin ja poltetaan ei missään nimessä nakata ojan pientareelle. Mikäli hukkakaurayksilöitä on enemmän kuin muutama, kannattaa harkita muita toimenpiteitä kuin kitkentä. Mekaanista torjuntaa ovat toistuvat niitot noin kolme kertaa kasvukauden aikana ennen hukkakauran röyhylle tuloa. Hyvä torjuntakeino onkin laittaa mahdollisuuksien mukaan saastuneet lohkot nurmikierrolle. Viljatiloilla voi harkita viherlannoitusnurmea. Kauraa ei missään nimessä viljellä saastuneilla lohkoilla. Hukkakaura on helpompi tunnistaa muun viljan joukosta ja kemiallinen torjunta onnistuu. Viljoissa suositaan lujakortisia lajikkeita havainnointi ja kitkentä ovat mahdottomia lakoviljasta. Typpilannoitusta käytetään maltillisesti ja kasvunsääteet ovat avuksi viljan pystyssä pysymisen kannalta. Sertifioidun siemen käyttö on varminta tai siemenlisäys tehdään varmasti puhtaalta lohkolta. Suunnitelmallista torjuntaa Kemiallista torjuntaa voi tehdä muille viljakasveille paitsi kauralle ja nurmen suojaviljalle. Hukkakauran torjunta-aineet ovat lehtivaikutteisia eli valikoivia ja ne ajetaan taimettuneelle hukkakauralle. Annos ei saa olla alin mahdollinen tehon varmistamiseksi. Hukkakauran torjunta-aine kannattaa ajaa omana ruiskutuskertanaan. Ensin torjutaan leveälehtiset rikat ja laitetaan mahdollinen kasvunsääde, jonka jälkeen noin viikon kuluttua ajetaan hukkakaura-aine. Näin optimoidaan hukkakauran torjunta. Tilakohtainen suunnitelma Hukkakauran torjunta on aina tilakohtainen asia. Vaikka hukkakauran torjunnassa noudatetaan tiettyjä periaatteita, jokaiselle tilalle voidaan räätälöidä oma torjuntasuunnitelmansa. Torjuntavaihtoehdoista voi keskustella esimerkiksi maaseutuasiamiehen tai ProAgrian kasviasiantuntijan kanssa. Leila Laine, kasvintuotannon asiantuntija, ProAgria Oulu Muista nämä hukkakauran torjunnassa! Siemen säilyy itämiskykyisenä naudan ruoansulatuksen läpi. Siemen on kevyt voi lennähtää peittämättömästä viljakuormasta. Maansiirrot voivat myös levittää siementä. Kuivikeoljet on myös huomioitava. Yhteiset koneet levittävät myös hukkakauraa esimerkiksi puinti viimeisenä hukkakauralohkoilla. Näyte tunnistettavaksi Eviraan kokonainen kasvi juurineen paperipussiin joko kirjeenä tai pakettina Kasvinäyte tai Hukkakauramääritys osoite: EVIRA, Siementarkastusyksikkö, PL 111, Loimaa 4 71

72 2014 Integroitu kasvinsuojelu Juha Sohlo ProAgria Oulu IPM 2014 Integroidussa kasvinsuojelussa yhdistellään monipuolisesti erilaisia torjuntamenetelmiä. Monille viljelijöille osa IPM:n periaatteista on jo ennestään tuttuja. Rutiininomaisesta kasvinsuojelusta luovutaan ja torjuntamenetelmät tehdään aina havaitun tarpeen mukaan. Lähde: Tukes IPM Kestävää kasvinsuojelua edistetään integroidun kasvinsuojelun (IPM, integrated pest management) avulla. Maa ja metsätalousministeriö on antanut asetuksen integroidun torjunnan yleisistä periaatteista, joita kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjien tulee noudattaa lähtien Lähde: Tukes Asetus integroidun torjunnan periaatteista Kasvintuhoojien ennakoivat viljelytekniset torjunta ja hävittämisvaihtoehdot 2. Kasvintuhoojien seuranta ja tarkkailu 3. Kasvinsuojelutoimenpiteestä päättäminen Kynnysarvot 4. Muut kuin kemialliset kasvinsuojelumenetelmät 5. Kasvinsuojeluaineiden käytön ja torjuntatoimien rajoittaminen sekä resistenssin ehkäiseminen Kohteen mukaan, mahdollisimman vähän sivuvaikutuksia Vain välttämättömään tarpeeseen, täsmätorjunta Resistenssin hallinta 6. Kasvinsuojelutoimien tulosten tarkastelu ja dokumentointi Lähde: Pauliina Laitinen, Tukes 72

73 2014 IPM Lähde: MTT Kasvinsuojeluaineiden uudet vesistörajoitukset 2015 Vuosi 2014 on siirtymäaika, jolloin voi noudattaa vielä vanhaa säädöstä, mutta voi ottaa jo käyttöön uudet vesistörajoitukset KASVINSUOJELUAINEASETUS (2009/1107/EY) Riskit hyväksyttävällä tasolla TORJUNTA AINEIDEN KESTÄVÄN KÄYTÖN PUITEDIREKTIIVI (2009/128/EY; 11 ) Riittävien suojakaistojen asettaminen ja tuulikulkeumaa alentavien suuttimien suosiminen VESIPUITEDIREKTIIVI (2000/60/EY) Vesistön hyvä kemiallinen tila IPM 2014 Integroitua kasvinsuojelua edistetään tutkimuksen ja neuvonnan keinoin. IPM on myös osa ammattikäyttäjien koulutusta ja tutkintoa. Esimerkiksi kasviryhmäkohtaiset integroidun torjunnan ohjeet laaditaan jatkossa neuvojien, tutkijoiden ja viranomaisten yhteistyönä. Lisää tietoa IPM:stä biosidit jakasvinsuojeluaineet/kasvinsuojeluaineet/kasvinsuojelu aineiden kestava kaytto /Integroitu kasvinsuojelu / 2015 Lähde: Pauliina Laitinen, Tukes 73

74 Uudet suojaetäisyydet kasvinsuojeluaineen ja suuttimien mukaan 2015 Lähde: Pauliina Laitinen, Tukes Uudet suojaetäisyydet kasvinsuojelussa Uudet suojaetäisyydet nsuojeluaineet/ohjeet/uudet_suojaet%c3%a4isyydet_k ooste.pdf Suuttimet puomiruiskuihin ja ilma avusteisiin puomiruiskuihin uojeluaineet/ohjeet/suutinlista_puomiruiskut.pdf Suuttimet sumuruiskuihin: nsuojeluaineet/ohjeet/suutinlista_sumuruiskut.pdf 2015 Suutinten valinta kasvinsuojeluaineelle Vesistöjen läheisyydessä suutin valitaan ruiskutettavan aineen mukaan Jos ilma avusteinen suutin vaaditaan ja käytetään viuhkasuutinta, niin suojaetäisyys on tällöin 100 metriä vesistöstä

75 Mitä ovat happamat sulfaattimaat? Jääkauden jälkeen merenpohjalle kerrostuneita rikkipitoisia hienoainessedimenttejä, jotka ovat maankohoamisen myötä nousseet merenpinnan yläpuolelle. Muodostuminen alkoi noin vuotta sitten Itämeren Litorinamerivaiheessa ja jatkuu yhä. Euroopan laajimmat esiintymät Suomessa. Suurin osa tunnetuista sulfaattimaista sijaitsee länsi- ja lounaisrannikolla. Esiintymisrajana Litorinameren muinainen ranta. Maaperän ympäristölle ja elinkeinoille aiheuttamien happamuusriskien kartoitus Kalajoen vesistöalueella (MAHAKALA) hanke: Toteutus: Päärahoitus: Euroopan aluekehitysrahasto, myöntäjä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kartta: Peter Edén, GTK Mitä haittaa niistä on? Happamuus- ja metallikuormitus heikentävät selvästi pintavesien tilaa. Sulfaattimaista enemmän metalleja vesistöihin kuin koko Suomen teollisuudesta yhteensä. Herkimmät eliölajit: lohikalat, made, särki, kalkkikuoriset nilviäiset, kotilot ja rapu. Näkyvin haitta ajoittain toistuvat kalakuolemat. Aiheuttavat haittaa myös maanrakentamisessa: Maan geotekniset ominaisuudet heikot Rakenteiden syöpymisvaara Kaivuumassojen huolehtimisvelvoite Maaperän ympäristölle ja elinkeinoille aiheuttamien happamuusriskien kartoitus Kalajoen vesistöalueella (MAHAKALA) hanke: Toteutus: Päärahoitus: Euroopan aluekehitysrahasto, myöntäjä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kuva: Katja Polojärvi, Ylivieskan kaupunki Maata kuivattaessa, esim. turve- ja metsämaiden ojituksissa ja maanrakentamisessa, alueen pohjavedenpinta laskee. Tämän seurauksena: sulfidikerrokset joutuvat pohjavedenpinnan yläpuolelle maaperän rikkiyhdisteet hajoavat ilman hapen vaikutuksesta ja tuottavat rikkihappoa rikkihappo liuottaa ympäristöstään metalleja a syntyy happamia ja metallipitoisia valumavesiä. Maaperän ympäristölle ja elinkeinoille aiheuttamien happamuusriskien kartoitus Kalajoen vesistöalueella (MAHAKALA) hanke: Toteutus: Päärahoitus: Euroopan aluekehitysrahasto, hasto, myöntäjä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kuvat: Jermi Tertsunen, POPELY ja Peter Edén, GTK 75

76 Vesilain muutokset ja lupatarpeet maanviljelijän kannalta Uusi vesilaki muutti vesistöjen määritelmää Vesistöjä ovat järvi, lampi, joki, puro ja muu luonnollinen vesialue joki on virtaavan veden vesistö, jonka valuma-alue on suurempi kuin 100 km2 puro on jokea pienempi virtaavan veden vesistö (valuma-alueen koko yli 10 km2 tai uomassa virtaa jatkuvasti vettä, kalan kulku mahdollinen) tekojärvi, kanava ja muu vastaava keinotekoinen vesialue Vesistöjä eivät ole noro, oja ja lähde noro on puroa pienempi vesiuoma, jonka valuma-alue on vähemmän kuin 10 km2 ja siinä ei jatkuvasti virtaa vettä eikä kalan kulku ole merkittävässä määrin mahdollista oja on kuten noro, mutta kaivettu Osa valtaojista määritellään siis nyt puroiksi, eli ne ovat vesistöjä. Niiden varsille on tukiehtojen mukaisesti jätettävä 3-10 m suojakaista. Ojituksesta on ilmoitettava Ojittamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus ELY-keskukselle vähintään 60 vrk ennen ojitukseen ryhtymistä. Ojan kunnossapito ei ole ojittamista eikä siitä tarvitse ilmoittaa, ellei uoma ole jo muuttunut luonnontilaisen kaltaiseksi (VL 5:8). Sen sijaan ojitusilmoitusta vaativaksi ojitukseksi luetaan mm - metsien kunnostusojitukset - uusien peltojen raivaaminen. Peltojen kuivatustavan muuttaminen salaojitukseksi tulee myös ilmoittaa. - pohjavesialueella tai happamalla sulfaattimaalla kuivatussyvyyden lisääminen saattaa aiheuttaa haitallisia vaiku tuksia. Vähäisestä ojituksesta (pienen peltolohkon salaojitus, rakennuspaikan kuivatus) ei tarvitse ilmoittaa. - Ojitusilmoituksen tekeminen pienehköstä hankkeesta ei ole iso vaiva - Pienialaisellakin ojituksella voi tosin olla haitallisia vaikutuksia esimerkiksi jos maaperä on helposti erodoituvaa tai hapanta sulfaattimaata, tai ojitusalue sijaitsee pohjavesi- tai suojelualueen välittömässä läheisyydessä. Ojittajalla on aina vastuu siitä että toiminnasta ei aiheudu haittaa. Ojitus vaatii harvoin luvan Ojittaminen vaatii luvan aluehallintovirastolta, jos ojitus voi aiheuttaa vesialueen pilaantumista, esimerkiksi lisätä merkit tävästi ravinnekuormitusta tai hapanta huuhtoumaa kuivatusvesiä vastaanottavassa vesistössä. - Happamien sulfaattimaiden haitallisia huuhtoumia estetään parhaiten siten, että ei lisätä kuivatussyvyyttä vaan tehostetaan kuivatusta puhdistamalla ja leventämällä ojaa. - Ravinteiden ja kiintoaineen huuhtoutumista vesistöihin voidaan hillitä luonnonmukaisen vesirakentamisen peri aatteilla ja vesiensuojelurakenteiden (kosteikot, laskeutusaltaat) avulla Ojituksilla ei saa aiheuttaa haittaa suojelluille luontokohteille eikä pohjavesille Ojituksesta hyötyä saavien maanomistajien välisten kustannus- ja muiden vastuiden määrittämiseksi voi olla tarpeen pitää ojitustoimitus, jota haetaan ELY-keskukselta. Kosteikot voidaan useimmiten toteuttaa ilman vesilain mukaista lupaa Pääsääntöisesti kosteikko voidaan tehdä kaivamalla tai patoamalla ilman että se edellyttää vesilain mukaista lupaa, jos ei nosteta vesistöjen keskivedenkorkeutta ei tehdä yli 500 m3 ruoppausta ei vaaranneta purouomien luonnontilan säilymistä ei muuteta alle hehtaarin kokoista luonnontilaista lampea ei aiheuteta edunmenetystä, johon yksityinen edunhaltija ei ole suostunut Epäselvissä tapauksissa tulee pyytää suunnitelman perusteella ELY-keskukselta lausunto vesilain mukaisen luvan tarpeesta. Kaikessa kosteikkorakentamisessa on varmistuttava, että kosteikolla ei aiheuteta vesistön tilan huononemista tai aiheuta haittaa suojelluille luontokohteille tai pohjavesille. Rakentamisen aikana tulee varmistua siitä että ei aiheuteta merkittävässä määrin kiintoaine- tai happamuuskuormitusta. Kosteikon voi tehdä omalle maalle tai myös yhteisenä kaikkien maanomistajien suostumuksella. Jos haetaan tukea perustamista tai hoitoa varten, alue täytyy olla tuenhakijan hallinnassa (omistuksessa tai vuokrattuna). 76

77 Vettä saa ottaa talouskäyttöön, peltojen kasteluun voidaan tarvitaan lupa Pintavettä saa ottaa kiinteistökohtaiseen tarpeeseen omalta alueeltaan ja myös toisen vesialueelta ellei ottamisesta aiheudu haittaa vesialueen omistajan tai haltijan vedenotolle eikä luvan perusteella vettä alueelta ottaville. Oikeus kiinteistökohtaiseen vedenottoon koskee myös oman kotipuutarhan kastelemiseksi käytettävää vettä, ei sen sijaan esimerkiksi peltojen kastelua yleisesti. Jos veden ottamisesta seuraa VL 3:2 tarkoitettuja yleisen edun loukkauksia, kuten yleistä veden vähyyttä, vedenotto vaatii aina vesilain mukaisen luvan. Vedenotosta tulee ilmoittaa ELY-keskukselle, jos otettava määrä on yli 100 m3/vrk. Maanomistajalla on myös ilman lupaa oikeus ottaa alueeltaan pohjavettä ja tehdä sitä varten kaivo, jos se ei vaikuta pohjaveden määrään. Yli 250 m3/vrk pohjavedenotto edellyttää vesilain mukaista lupaa. Vesilain mukainen lupa tarvitaan yli 500 m3 ruoppaukseen Ruoppaus on vesialueen pohjan syventämistä. Maa-alueella kaivaminen ei ole ruoppausta. Ruoppaukseksi ei katsota vesikasvillisuuden tai turpeen poistoa umpeenkasvavilta alueilta. Koneellisesta ruoppauksesta on ilmoitettava ELY-keskukselle 30 vrk ennen työn aloittamista. Jos ruoppausmassan määrä ylittää 500 m3, hankkeelle tarvitaan aluehallintovirastolta vesilain mukainen lupa. Ruoppausmassojen läjityksestä säädellään vesilaissa. Lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta vesistön käyttöä koskevasta haitasta kärsivä saa poistaa tämän haitan myös ilman vesialueen omistajan suostumusta. Toimenpiteestä on ilmoitettava vesialueen omistajalle ja ELY-keskukselle 30 vrk aiemmin. Toimenpide ei saa aiheuttaa vesialueen omistajalle huomattavaa haittaa eikä ympäristön pilaantumista. Niittoa voidaan yleensä tehdä vesialueen omistajan suostumuksella. Niittojätettä ei saa jättää veden vietäväksi, vaan se on kerättävä pois. Jaana Rintala, Ylitarkastaja, vesistöyksikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Ilmoitukset: Lomakkeet: > Asiointi ja luvat >Lomakkeet Metsien kunnostusojitus: > TASO-hanke > Julkaisut Lisätietoja sähköpostitse Vesilain mukaisen luvan tarve: yleisen edun valvoja Ari Selin Peltojen ojitus: Veli-Pekka Latvala Metsien kunnostusojitus: Airi Kuvaja, Anna Rissanen, Jaana Rintala 77

78 YmpäristöAgro II Ajankohtaista maiseman ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa ja kotitalousnaiset Ajankohtaista Pohjois Pohjanmaalla 2014 arvokkaat maisema alueet Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema alueiden päivitysinventointi parhaillaan käynnissä Luokitelluilla alueilla hyviä perusteita saada kohteita myös maatalouden tukien piiriin (maisema, lumo) Päivityksessä arvioitu inventoitujen kohteiden maisema arvoja, pyritty laajentamaan alueet koskemaan esim. peltoaukeiden reunavyöhykkeitä Tule kuulemaan lisää arvokkaiden maisemaalueiden inventointityöstä YmpäristöAgro II ja Vyyhti hankkeiden tilaisuuksiin! Katso paikkakunnat: Laidunnus lisää maisema ja luontoarvoja Omat laidunalueet, niin viljellyt kuin luonnonlaitumet ovat maisemanhoitoa Sopimuksellisuus Erilliset sopimukset maiseman ja luonnonhoitoon > korvaus työstä Eläinten vuokraaminen maisemanhoitajiksi Pellon ulkopuolisten alueiden laiduntaminen vapauttaa peltopintaa muuhun viljelyyn, nurmi ja viljakasvit sivusto hyötykäyttöön! Pohjois Pohjanmaan alueella reilut 320 maisemaan, luontoon ja perinnebiotooppeihin liittyvää erityistukisopimusta, pinta ala lähes 4700 ha. Maatalouden monivaikutteisia kosteikkoja on 16 yhteensä 110,46 hehtaaria. Kartoita hoidettavia kohteita ja valmistaudu uuteen ohjelmakauteen Tavoitteena tällä hetkellä tukien piirissä olevien kohteiden hoidon jatkuminen Uusien hoitokohteiden kartoittaminen ja suunnittelun aloittaminen Hyödynnä Laidunpankissa ilmoittaminen ei velvoita mihinkään, antaa kuitenkin mahdollisuuksia Hyvät sopimuspohjat Laiduneläimet pankissa, laidunalueet pankissa ILMAINEN PALVELU, vaatii rekisteröitymisen Hyödynnä maisema lumo kosteikko yleissuunnitelmat ja VYYHTI hankkeen mallisuunnitelmat Lisätietoa: vyyhti/ 78

79 TIETOA VUODEN 2014 TUKIHAUSTA Huomioitavaa maiseman ja luonnonhoidon erityistuissa 2014 muista palauttaa lomake 217 Onko maiseman ja luonnonhoidontuet haussa 2014? vuoden jatkot päättyviin sopimuksiin (haku lomakkeella 217 ELY postittaa, suomi.fi) tämän hetken tieto että uusia sopimuksia ei tehdä päättyviä sopimuksia ei jatketa > haetaan 2015 keväällä uutta ympäristösopimusta Tiedot perustuvat hakuasetusluonnokseen. Ehdot saattavat vielä muuttua ja tarkentua. TIETOA VUODEN 2015 RAHOITUKSESTA Maiseman ja luonnonhoidon rahoitus vuodesta 2015 eteenpäin Uusi ympäristökorvausjärjestelmä käyttöön vuoden 2015 alussa Tämän hetken tiedon mukaan rahoitusta olisi tulossa uuden ympäristökorvausjärjestelmän mukaan (ympäristösopimukset ja ympäristöinvestoinnit) Monivaikutteisten kosteikkojen perustamiseen ja hoitoon Monimuotoisuuden ja maiseman edistämiseen (sis. Entiset perinnebiotoopit ja luonnon monimuotoisuus ja maisemakohteet) Hakijoina esim. viljelijät ja rekisteröityneet yhdistykset Myös tulevalla ohjelmakaudella kohteiden hoito on suunnitelmallista ja perustuu hoidettavan kohteen luontoja maisema arvoihin Sopimusehdot ja rahoitustasot vahvistuvat myöhemmin, HUOM! Ohjelma luonnosvaiheessa Tätä kirjoitettaessa helmikuussa 2014 Manner Suomen maatalouden kehittämisohjelma on luonnosvaiheessa, muutokset mahdollisia. TIETOA VUODEN 2014 TUKIHAUSTA Huomioitavaa maiseman ja luonnonhoidon tuissa 2014 ei tuotannollisien investointien toteutusaika saakka Uudet ei tuotannolliset investointituet eivät ole haettavissa ei tuotannollisten investointituen jatkoksi erityistuet mahdollisia (kosteikon hoito ja perinnebiotoopin hoito, sekä viljelijät että yhdistykset) Ohjelmakauden päättymisestä johtuen eituotannollisten investointien toteutusaika on saakka Huomioi myös viimeinen maksuhakemus tulee olla ELY:ssä Tiedot perustuvat hakuasetusluonnokseen. Ehdot saattavat vielä muuttua ja tarkentua. TIETOA VUODEN 2015 RAHOITUKSESTA Varaudu kohteiden suunnitteluun ajoissa tutustu mallisuunnitelmiin Vuoden 2015 maisema lumokohteiden suunnitteluun on hyvä varautua ajoissa Tämän hetken tiedon mukaan 2015 uudistetaan kaikki sopimukset vuodesta 2011 lähtien (asia varmistuu, ei vahvistettu tieto) ProAgria Oulun hallinnoiman VYYHTI hankkeen nettisivuille ollaan kokoamassa mallisuunnitelmia erilaisille maiseman ja luonnonhoidon kohteille > Lisätietoja: Käy tutustumassa VYYHTIhankkeen mallisuunnitelmiin: i/vyyhti/ 79

Suorien tukien uudet tukimuodot ja yleiset ehdot

Suorien tukien uudet tukimuodot ja yleiset ehdot Suorien tukien uudet tukimuodot ja yleiset ehdot Täydentävät ehdot Mavin tukihakukoulutukset Tampere 12.2.2014 ja Oulu 18.2.2014 Pia Lehmusvuori MMM/maatalousyksikkö Esityksen sisältö 1) Nuorten viljelijöiden

Lisätiedot

Maataloustukien täydentävät ehdot. Viherryttämistuki. Neuvo2020 seminaari 7.2.2014 Pia Lehmusvuori MMM/maatalousyksikkö

Maataloustukien täydentävät ehdot. Viherryttämistuki. Neuvo2020 seminaari 7.2.2014 Pia Lehmusvuori MMM/maatalousyksikkö Maataloustukien täydentävät ehdot Viherryttämistuki Neuvo2020 seminaari 7.2.2014 Pia Lehmusvuori MMM/maatalousyksikkö Maataloustukien täydentävät ehdot Mitä ovat täydentävät ehdot? (1/2) Täydentävien ehtojen

Lisätiedot

CAP 2020 uudistus loppusuoralla. Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 30.1.2014

CAP 2020 uudistus loppusuoralla. Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 30.1.2014 CAP 2020 uudistus loppusuoralla Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 30.1.2014 1 EU-valmistelu Tilanne Poliittinen sopimus kesäkuussa 2013 Neuvoston ja parlamentin asetukset hyväksytty joulukuussa

Lisätiedot

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoitoa edistävät toimenpiteet ohjelmassa Koulutus ja tiedonvälitys Luonnonmukainen tuotanto Yhteistyö Neuvonta

Lisätiedot

Maisa-hankkeen loppuseminaari Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maisa-hankkeen loppuseminaari Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maisa-hankkeen loppuseminaari Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ympäristökorvaus Luonnonmukainen tuotanto MMM/Sini Wallenius Maaliskuu 2014 Maaseutuohjelman tavoitteet 1. Osaaminen, tiedonvälitys,

Lisätiedot

Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos

Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos Juha Lappalainen 29.11.2013 Ohjelma on vasta luonnos Ohjelman lopullinen rahoitus, sisältö ja korvaustasot ovat vielä auki Valvontaan liittyviä asioita ei ole

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus 02.04.2015 Materiaalin tekohetkellä lainsäädäntöä ei ole hyväksytty muutokset mahdollisia Eläinten hyvinvointikorvaus Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/ Mikä

Lisätiedot

CAP 2020 tilannekatsaus. Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 29.11.2013

CAP 2020 tilannekatsaus. Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 29.11.2013 CAP 2020 tilannekatsaus Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 29.11.2013 1 Tilanne Yhteispäätösmenettely ensimmäistä kertaa käytössä isossa maatalouspolitiikan uudistuksessa Poliittinen sopimus

Lisätiedot

Tuki-info viljelijöille 2014

Tuki-info viljelijöille 2014 Tuki-info viljelijöille 2014 Tarkastajien terveiset Anne Koskinen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 18.3.2014 Valvontavelvoite Pohjois-Pohjamaalla 2014 Peltovalvontaan 6.25 % tuen hakijoista (n. 320 tilaa)

Lisätiedot

Miten maatalouden tukiuudistus vaikuttaa luomutuotantoon erilaisilla tiloilla; kannustaako luomuun vai ei?

Miten maatalouden tukiuudistus vaikuttaa luomutuotantoon erilaisilla tiloilla; kannustaako luomuun vai ei? Miten maatalouden tukiuudistus vaikuttaa luomutuotantoon erilaisilla tiloilla; kannustaako luomuun vai ei? ProLuomu,Helsinki 10.6.2014 Kauko Koikkalainen, tutkija MTT 10.6.2014 Mikä muuttuu aiemmasta tukiohjelmakaudesta?

Lisätiedot

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015 Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020 Tammikuu 2015 1 Maatalouspolitiikan tavoitteista ja keinoista Kansallisen maatalouspolitiikan ydintehtävä: maatalous on kotimaisen elintarviketalouden

Lisätiedot

Maatalouspolitiikan muutos kaudelle 2015-2020. Agrimarket Juha Lappalainen/Airi Kulmala

Maatalouspolitiikan muutos kaudelle 2015-2020. Agrimarket Juha Lappalainen/Airi Kulmala Maatalouspolitiikan muutos kaudelle 2015-2020 Agrimarket Juha Lappalainen/Airi Kulmala EU:n kokonaan rahoittamat suorat tuet Päättyvä järjestelmä Tuleva järjestelmä 2015-2020 Tuotantosidonnaiset tuet (20-18%)

Lisätiedot

VALKUAIS- JA PALKOKASVIT

VALKUAIS- JA PALKOKASVIT VALKUAIS- JA PALKOKASVIT Uudistuneessa tukijärjestelmässä 13.3.2015 Sisältö Valkuaiskasvipalkkio Viherryttämisvaatimukset Palkokasvit eräissä ympäristökorvauksen toimenpiteissä Suorat tuet Nuorten tuki

Lisätiedot

Ympäristökorvaukset 2015

Ympäristökorvaukset 2015 Ympäristökorvaukset 2015 Ei-tuotannolliset investoinnit Ympäristösitoumus 2015 Muutoksia aiempaan: yläikäraja poistuu ei kotieläintilan määritelmää lohkokohtaisten toimenpiteiden mukainen maksu erityistukisopimus-toimenpiteitä

Lisätiedot

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristöinfo, kevät 2013 Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristötuki 2014 - Mitä on esitetty ympäristötuen vaikuttavuuden lisäämiseksi? Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden

Lisätiedot

Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015

Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015 Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015 Kaikki voimassa olevat ympäristötuen sitoumukset lakkaavat tai raukeavat tänä keväänä, ja viljelijä voi halutessaan liittyä uuteen järjestelmään.

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Mikä muuttuu? Tukijärjestelmien uudistamisen yhteydessä

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Maatalouden ravinteet kiertoon Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Sivu 1 12.10.2015 Sivu 2 12.10.2015 Ympäristön hoitoa edistäviä toimenpiteitä ohjelmassa

Lisätiedot

Tilakohtaisia esimerkkejä

Tilakohtaisia esimerkkejä 02.04.2015 Tilakohtaisia esimerkkejä Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/ Mikä muuttuu 2015 -hanke Ympäristökorvausjärjestelmä Täydentävät ehdot, maatalousmaan

Lisätiedot

Luonnonmukainen tuotanto 2015-2020

Luonnonmukainen tuotanto 2015-2020 Luonnonmukainen tuotanto 2015-2020 02.04.2015 Materiaalin tekohetkellä lainsäädäntöä ei ole hyväksytty muutokset mahdollisia Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA Luomuasiantuntija Reijo Käki 1 YMPÄRISTÖKORVAUS Vanha järjestelmä loppuu ja kaikki siirtyvät uuteen järjestelmään 2015. Uusi ympäristökorvaus poikkeaa monelta

Lisätiedot

Eu-tukien muutoksia marjatiloille 2015. Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria

Eu-tukien muutoksia marjatiloille 2015. Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria Eu-tukien muutoksia marjatiloille 2015 Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria Korvauskelpoiset alat 2015 Lohkot, jotka tukikelpoisia v. 2014 Tukikelpoisuuden menettäneet lohkot (maksettu ymp.tuki

Lisätiedot

Ympäristösitoumus 2015

Ympäristösitoumus 2015 Ympäristösitoumus 2015 Viljelijätukihakukoulutus kevät 2015 Tiedot ovat koulutuspäivän tilanteen mukaisia Esityksen sisältö Sitoumusala ja sen muutokset Sitoutuminen ja lohkokohtainen korvaus Toimenpiteiden

Lisätiedot

LOHKOKOHTAISET TOIMENPITEET

LOHKOKOHTAISET TOIMENPITEET LOHKOKOHTAISET TOIMENPITEET Paimiosali 17.2.2016 Taina 1 17.2.2016 Lietelannan sijoittaminen peltoon: Lietelannan sijoittaminen peltoon -toimenpidettä voit toteuttaa sitoumukseen kuuluvalla lohkolla tai

Lisätiedot

Viljelysuunnitelma, viljelykiertosuunnitelmat ja viljelymaan laatutesti. MTK:n tuki-infot 7.4.2015 Suonenjoki Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija

Viljelysuunnitelma, viljelykiertosuunnitelmat ja viljelymaan laatutesti. MTK:n tuki-infot 7.4.2015 Suonenjoki Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija Viljelysuunnitelma, viljelykiertosuunnitelmat ja viljelymaan laatutesti MTK:n tuki-infot 7.4.2015 Suonenjoki Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija Ympäristösitoumuksen tilakohtainen toimenpide Ravinteiden

Lisätiedot

Luomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu

Luomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu Luomu EU:ssa ja Suomessa Päivi Rönni Pro Luomu Luomulainsäädäntö ja toimeenpano EU:n luomuasetus Eurooppa 2020-strategia, luomutoimintasuunnitelma (action plan) Kansallinen toimeenpanoasetus Mm. valvonnan

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaukset

Eläinten hyvinvointikorvaukset Eläinten hyvinvointikorvaukset Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tiina Malm, Antero Nikander, Timo Keskinen Sivu 1 29.9.2014 Eläinten hyvinvointikorvauksen tavoitteet Eläinten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Ympäristökorvauksen valinnat maitotilalla Paljon ehtoja, mutta myös joustavuutta Toimenpiteiden valinnan avulla ja

Lisätiedot

Eläintuet 2015. Lähde: Mavi,MMM

Eläintuet 2015. Lähde: Mavi,MMM Eläintuet 2015 Lähde: Mavi,MMM Muutoksia 2015 Sika- ja siipikarjan tuotannosta irrotettu tuki jatkuu. C-tukialueella maksetaan edelleen pohjoista tukea emolehmille, emolehmähiehoille, sonneille, häreille,

Lisätiedot

Sikojen hyvinvointikorvaukset 2015-2020. Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi

Sikojen hyvinvointikorvaukset 2015-2020. Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi Sikojen hyvinvointikorvaukset 2015-2020 Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi Eläinten hyvinvointikorvaus 2015-2020 Uusi Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2015-2020 Kaikki vanhat sitoumukset katkeavat

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK)

Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK) Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Esityksen tiedot perustuvat valmistelutilanteeseen marraskuussa Ammoniakkipäästöjen vähentäminen Suomi on sitoutunut

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna 2016

Lisätiedot

Ympäristökorvaus Nitraattiasetus. 16.12.2014 Airi Kulmala MTK

Ympäristökorvaus Nitraattiasetus. 16.12.2014 Airi Kulmala MTK Ympäristökorvaus Nitraattiasetus Airi Kulmala MTK Huomio - Esitys perustuu tällä hetkellä käytössä oleviin luonnoksiin yms. - Yksityiskohdat annettavissa asetuksissa Muutokset mahdollisia Tärkeää osallistua

Lisätiedot

Luonnonmukaisen. tuotannon korvaus Ohjelmakausi 2014 2020. Tiedot ovat 24.3.2015 tilanteen mukaisia.

Luonnonmukaisen. tuotannon korvaus Ohjelmakausi 2014 2020. Tiedot ovat 24.3.2015 tilanteen mukaisia. Luonnonmukaisen tuotannon korvaus Ohjelmakausi 2014 2020 25.3.2015 Yleistä luomukorvauksesta 5-vuotinen sitoumuskausi, alkaa 1.5. (vuoden jatkot) Ei vaadi ympäristökorvaussitoumusta taustalle Lohkon tukikelpoisuus

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS. Lampaat Vuohet

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS. Lampaat Vuohet ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS Lampaat Vuohet Kyrö 07.04.2015 1 Yleistä eläinten hyvinvointikorvauksesta 2015 Sitoumus alkaen 01.05.2015 1 -vuotinen sitoumus Tänä vuonna poikkeus: 01.05.2015-31.12.2016 Seuraava

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK) Naudat, siat, lampaat, vuohet ja siipikarja

Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK) Naudat, siat, lampaat, vuohet ja siipikarja Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK) Naudat, siat, lampaat, vuohet ja siipikarja 9.4.2015 Tavoitteet Eläinten hyvinvoinnin kohentaminen Lajinmukaisemman hoidon edistäminen Tietoisuus eläinten hyvinvointiin

Lisätiedot

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin EU tuki-infot 2014 Jari Tikkanen p. 0400 162 147, jari.tikkanen@proagria.fi www.proagria.fi, ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja maaseutuohjelma Ilmase-hankkeen loppuseminaari

Ilmastonmuutos ja maaseutuohjelma Ilmase-hankkeen loppuseminaari Ilmastonmuutos ja maaseutuohjelma Ilmase-hankkeen loppuseminaari Marja-Liisa Tapio-Biström Hämeenlinna 10.03.2014 Sivu 1 Sisältöä Tulevaisuuden tapa tuottaa ruokaa Ekosysteemipalvelut Maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2015-2020. Kaakkois-Suomen Tuki-info hanke

Ohjelmakausi 2015-2020. Kaakkois-Suomen Tuki-info hanke Ohjelmakausi 2015-2020 Kaakkois-Suomen Tuki-info hanke Tukialueuudistus ja tukioikeudet Suorat peltoalaperusteiset tuet Perustuki Viherryttämistuki Nuoren viljelijän tuki Peltokasvipalkkio Aktiiviviljelijän

Lisätiedot

Palkkiot ja Eläinten hyvinvointikorvaus lampaille ja vuohille 2016. Kotieläinkoulutus 13.4.2016

Palkkiot ja Eläinten hyvinvointikorvaus lampaille ja vuohille 2016. Kotieläinkoulutus 13.4.2016 Palkkiot ja Eläinten hyvinvointikorvaus lampaille ja vuohille 2016 Kotieläinkoulutus 13.4.2016 Yleistä lammas- ja vuohipalkkioista Rekisteriperusteisia Hallinnassa oltava keskimäärin vähintään 20 palkkiokelpoista

Lisätiedot

Sikojen hyvinvointikorvaukset 2015- Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi

Sikojen hyvinvointikorvaukset 2015- Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi Sikojen hyvinvointikorvaukset 2015- Riitta Pietilä, ProAgria Länsi-Suomi Eläinten hyvinvointikorvaus Uusi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2015-2020 Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Kolme tavoitetta. Kohdentaminen Tehostaminen Yksinkertaistaminen

Kolme tavoitetta. Kohdentaminen Tehostaminen Yksinkertaistaminen Kolme tavoitetta Kohdentaminen Tehostaminen Yksinkertaistaminen YRITYS JA HANKETUET: - lannan tuotteistaminen lannoitevalmisteeksi - geenivarojen hyödyntämisen tuotteistaminen - paikalliset ympäristöja

Lisätiedot

Ravinteiden tasapainoinen käyttö (54 ) on tilakohtainen toimenpide kaikille sitoutuneille.

Ravinteiden tasapainoinen käyttö (54 ) on tilakohtainen toimenpide kaikille sitoutuneille. Ravinteiden tasapainoinen käyttö (54 ) on tilakohtainen toimenpide kaikille sitoutuneille. Edellyttää: Lohkokirjanpito, vuosittaiset viljely, ym. toimet lohkolla (esim. kalkitus,kylvöt, lann.sato) Viljavuustutkimus,

Lisätiedot

Tukiuudistus2015 alkaen Huittinen 23.1.2015

Tukiuudistus2015 alkaen Huittinen 23.1.2015 Tukiuudistus2015 alkaen Huittinen 23.1.2015 Materiaali perustuu 21.10.2014 Mavin aineistoon Perustuki Tilatuesta perustukeen 2015 alkaen 2 tukialuetta AB ja C AB tasaosan arvo 113 e/ha (arvio) Pelto, pysyvä

Lisätiedot

YmpäristöAgro I ja II

YmpäristöAgro I ja II YmpäristöAgro I ja II 2008-2012-> jatkohanke 2014 loppuun ProAgria Oulu Maa- ja kotitalousnaiset MTK Pohjois-Suomi Yhteistyökumppanina Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto Katsaus uuden ohjelmakauden

Lisätiedot

Kotieläintuet ja EHK. kotieläintilan täydentävät ehdot

Kotieläintuet ja EHK. kotieläintilan täydentävät ehdot Kotieläintuet ja EHK kotieläintilan täydentävät ehdot EU:n eläinpalkkiot Kaikkien tuenhakijoiden tulee jättää osallistumisilmoitus viimeistään päätukihaun yhteydessä sähköisesti tai lomakkeella 184 Aktiiviviljelijä

Lisätiedot

CAP 2014-2020 tilannekatsaus

CAP 2014-2020 tilannekatsaus CAP 2014-2020 tilannekatsaus Valtiosihteeri Risto Artjoki, MMM 3. helmikuuta 2014 1 Yhteisen maatalouspolitiikan supervuosi -13 Rahoituskehykset helmikuussa 2013 CAP-uudistus kesäkuussa 2013 Lainsäädäntötekstit

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK)

Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK) Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Esityksen tiedot perustuvat valmistelutilanteeseen marraskuussa 2014. Varmistathan lopulliset ehdot Tavoitteet ja tausta

Lisätiedot

Maatalouden vesienhoito Etelä- Savossa. Suomen esitys uudelle ohjelmakaudelle 2014 2020 (lopullinen päätös puuttuu)

Maatalouden vesienhoito Etelä- Savossa. Suomen esitys uudelle ohjelmakaudelle 2014 2020 (lopullinen päätös puuttuu) Maatalouden vesienhoito Etelä- Savossa Suomen esitys uudelle ohjelmakaudelle 2014 2020 (lopullinen päätös puuttuu) Täydentävien ehtojen vaatimukset Koskevat kaikkia maataloustuen hakijoita Vesistön ja

Lisätiedot

CAP2020 lyhyt versio LUONNOS ja MTK:n näkemykset

CAP2020 lyhyt versio LUONNOS ja MTK:n näkemykset CAP2020 lyhyt versio LUONNOS ja MTK:n näkemykset 1 Suorat tuet Nykyiset Suomessa sovellettavat EU:n kokonaan rahoittamien suorien tukien järjestelmät lakkaavat (tilatuki, uuhipalkkio ja 68 art. mukaiset

Lisätiedot

Työpaja 10: Luomu, Luonnonhaittakorvaus ja Kansalliset peltotuet

Työpaja 10: Luomu, Luonnonhaittakorvaus ja Kansalliset peltotuet VILJELIJÄTUKIHAKUKOULUTUS 1 (6) SYKSY 2014 LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUS 2015- Työpaja 10: Luomu, Luonnonhaittakorvaus ja Kansalliset peltotuet Luonnonmukaisen tuotannon korvaus on korvausta luonnonmukaisen

Lisätiedot

Ympäristösopimukset Ei-tuotannolliset investoinnit Luonnonmukainen tuotanto Neuvo 2020. Sivu 1

Ympäristösopimukset Ei-tuotannolliset investoinnit Luonnonmukainen tuotanto Neuvo 2020. Sivu 1 Ympäristösopimukset Ei-tuotannolliset investoinnit Luonnonmukainen tuotanto Neuvo 2020 Sivu 1 Ympäristösopimukset 1/3 Ympäristösopimus - Erillisen suunnitelman vaativat Kosteikkojen hoito Maatalousluonnon

Lisätiedot

Komission ehdotukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta

Komission ehdotukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta Komission ehdotukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta 1 Maatalouspolitiikan reformit MacSharry 1992 hallinnolliset hinnat vaihtuivat suoriin tulotukiin Agenda 2000 mm. teurastuspalkkio,

Lisätiedot

Luomuinfot Siikajoki, Jääli, Piippola

Luomuinfot Siikajoki, Jääli, Piippola Luomuinfot Siikajoki, Jääli, Piippola Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija p. 0400 138733 anna-leena.vierimaa@proagria.fi ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Luomutuotantoon siirtymisen Tilakohtainen

Lisätiedot

Korvauskelpoinen ala. LHK Ympäristösitoumus Luonnonmukainen tuotanto. 22.3.2015 P Pethman Haikula Oy

Korvauskelpoinen ala. LHK Ympäristösitoumus Luonnonmukainen tuotanto. 22.3.2015 P Pethman Haikula Oy Korvauskelpoinen ala LHK Ympäristösitoumus Luonnonmukainen tuotanto 22.3.2015 P Pethman Haikula Oy 1 Korvauskelpoinen ala Korvauskelpoisuus on lohkon pysyvä ominaisuus Säilyy vaikka lohko olisi välillä

Lisätiedot

Puutarhatiloilla huomioitavat

Puutarhatiloilla huomioitavat Puutarhatiloilla huomioitavat EU-tukiasiat ohjelmakaudella 2015-2020 Lähde: Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseutuvirasto Materiaali perustuu 23.3. 2015 tilanteeseen, varmista tietojen

Lisätiedot

ELÄINTUET 2016. Lähde: Maaseutuvirasto, MMM

ELÄINTUET 2016. Lähde: Maaseutuvirasto, MMM ELÄINTUET 2016 Lähde: Maaseutuvirasto, MMM Kansalliset eläintuet EU- palkkiot Eläinten hyvinvointikorvaus 2 Kansalliset eläintuet Yleiset ehdot Tuenhakijan on oltava vähintään 18 vuotta (31.12.2015) Voidaan

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

ANC eli luonnonhaittakorvaus yleistä

ANC eli luonnonhaittakorvaus yleistä ANC eli luonnonhaittakorvaus 2015 ja ympäristökorvaus 2015 komission käsittelyyn lähetetyssä maaseutuohjelmassa sekä kansallisen tukilain muutosesitys sekä tilatuki ja viherrys Suomen tiedonannon perusteella

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Maatalousyrittäjille mahdolliset toimenpiteet Kalvopaketti 3/3 Sisältö Ohjelman toimenpiteet, joilla voidaan edistää ympäristöasioita Neuvonta Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSOPIMUKSET JA EI-TUOTANNOLLISET INVESTOINTIKORVAUKSET

YMPÄRISTÖSOPIMUKSET JA EI-TUOTANNOLLISET INVESTOINTIKORVAUKSET YMPÄRISTÖSOPIMUKSET JA EI-TUOTANNOLLISET INVESTOINTIKORVAUKSET Ohjelmakausi 2014 2020 Ympäristökorvaukset ja perustason vaatimukset Perustaso: Täydentävät ehdot (=lakisääteiset hoitovaatimukset ja hyvän

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Mitä on maatalouden ympäristötuki? Maatalouden ympäristötuki ohjelmakaudella 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki

Lisätiedot

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Jari Tikkanen ProAgria Keski-Pohjanmaa 1 Ympäristötuen rakenne Täydentävät ehdot Vähimmäisvaatimukset (lannoitus ja kasvinsuojelu) kaikille pakolliset, ei korvausta

Lisätiedot

Tukiuudistus 2015 2020

Tukiuudistus 2015 2020 Tukiuudistus 2015 2020 Miten ohjelma lähti käyntiin? Mitä on otettava huomioon? MTK Pohjois-Savo 4.6.2015 Jari Kajan Tämän hetken ajatukset, top 3 Tukiehdot Täydentävät ehdot Oman talouden hallinta Tiedon

Lisätiedot

Ajankohtaista ympäristötuessa ja LFA:ssa Antti Hietala / Markku Kuoppa-aho Kalvoja päivitetty 17.2.2012. Lahti 14.2.2012 Kokkola 21.2.

Ajankohtaista ympäristötuessa ja LFA:ssa Antti Hietala / Markku Kuoppa-aho Kalvoja päivitetty 17.2.2012. Lahti 14.2.2012 Kokkola 21.2. Ajankohtaista ympäristötuessa ja LFA:ssa Antti Hietala / Markku Kuoppa-aho Kalvoja päivitetty 17.2.2012 Lahti 14.2.2012 Kokkola 21.2.2012 Käsiteltävät asiat Muutokset vuodelle 2012 Ympäristötuki Luonnonhaittakorvaus

Lisätiedot

EU viljelijätuki- info 2014

EU viljelijätuki- info 2014 EU viljelijätuki- info 2014 LFA ja Ympäristötuki Tilatuki Tilatukioikeuksien siirrot P Pethman Haikula Oy 31.3.2014 1 LFA ja LFA-lisäosa, sekä Ympäristötuki 2014 Päättyviä sitoumuksia voi jatkaa vuodella

Lisätiedot

Eläinten hyvinvoinnin tuki

Eläinten hyvinvoinnin tuki Eläinten hyvinvoinnin tuki Tukikoulutus joulukuussa 2007 Maija Kyrö Mavi / Maaseutuelinkeino-osasto Sivu 1 28.11.2007 Uusi tukimuoto vuodelle 2008 Eläinten hyvinvoinnin tuki eli eläinten hyvinvointituki

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus EHK

Eläinten hyvinvointikorvaus EHK Eläinten hyvinvointikorvaus EHK Eläinlajikohtaiset 1-vuotiset sitoumukset Sitoumus koskee kaikkia valitun eläinlajin samalla tilatunnuksella olevia eläimiä Täydentävien ehtojen noudattaminen Noudatettava

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointiseminaari 30.9. 1.10.2014 Tampere. 1.10.2014 Sari Niemi, Valvontaosasto, Mavi

Eläinten hyvinvointiseminaari 30.9. 1.10.2014 Tampere. 1.10.2014 Sari Niemi, Valvontaosasto, Mavi Eläinten hyvinvointiseminaari 30.9. 1.10.2014 Tampere 1 Eläinten hyvinvoinnin tuen toimenpiteet 2008-2013 Valvonnan tuloksia 2 SIAT Tuen maksun perusteena oleva eläinmäärä Sikojen hylkäyssyyt valvonnassa

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Taina Mikkonen/Niina Pulkkinen Eläinten terveys - ja hyvinvointiyksikkö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen

Lisätiedot

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ Maatilan ympäristösuunnitelma Ohje neuvojalle 1. Johdanto Tässä maatilojen neuvontajärjestelmän ympäristösuunnitelmaohjeistuksessa on esitetty tiivistetyssä muodossa ohjeita

Lisätiedot

Tukihakumateriaali 2015. Tarja Katajamäki

Tukihakumateriaali 2015. Tarja Katajamäki Tukihakumateriaali 2015 Tarja Katajamäki Esityksen tiedot perustuvat valmistelutilanteeseen marraskuussa 2014. Varmistathan lopulliset ehdot ennen tukihakua 2015 Tukihakumuistutus Ilmoitus tukihaun alkamisesta

Lisätiedot

Viljelijätukihakukoulutus 2015. Maalis-huhtikuu 2015, 16 tilaisuutta

Viljelijätukihakukoulutus 2015. Maalis-huhtikuu 2015, 16 tilaisuutta Viljelijätukihakukoulutus 2015 Maalis-huhtikuu 2015, 16 tilaisuutta Kevät 2015 Tukihakumuistutus Lähetetty maaliskuun ensimmäisellä viikolla Ilmoitus tukihaun alkamisesta Yhteenveto maatilan esitäytetyistä

Lisätiedot

Maatalouden tuet muuttuvat vuonna 2015

Maatalouden tuet muuttuvat vuonna 2015 Maatalouden tuet muuttuvat vuonna 2015 Maatalouden tuet muuttuvat vuonna 2015 Maa- ja metsätalousministeriö, kesäkuu 2014 Taitto ja kuvitus: Minna Paananen Paino: Juvenes Print 2 Sisältö Entiset ja uudet

Lisätiedot

Kaikki oikein mitä ilmoitat. MTK Pohjois-Savo 1.6.2016 Jari Kajan

Kaikki oikein mitä ilmoitat. MTK Pohjois-Savo 1.6.2016 Jari Kajan Kaikki oikein mitä ilmoitat MTK Pohjois-Savo 1.6.2016 Jari Kajan Hakuprosessin top 7 Ympäristökorvaus Tukioikeuden hallinnointi Pysyvät nurmet Vipupalvelu Vipuneuvoja Lohkokohtainen kirjanpito Valvonta

Lisätiedot

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Maisemasuunnittelija Sanna Seppälä ProAgria Länsi-Suomi /Länsi-Suomen

Lisätiedot

Tukihaku 2015. Juha Lappalainen

Tukihaku 2015. Juha Lappalainen Tukihaku 2015 Juha Lappalainen Yksikkötuki vuonna 2015 e/yks Yksikkötuki vuonna 2014 e/yks Muutos vuodesta 2014 e/yks Tukiyksikkö Tukimenekki yhteensä 2013 milj. e Arvioitu tuki yhteensä 2014 milj. e Arvioitu

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuudesta

Luomutuotannon kannattavuudesta Luomutuotannon kannattavuudesta Kauko Koikkalainen, tutkija Luomuinstituutti, 31.3.2015, Mikkeli Esityksen sisältö Vähän perusteita Vähän maatalouspolitiikkaa Toteutunutta kannattavuutta kannattavuuskirjanpitoaineiston

Lisätiedot

Luonnonmukaisen tuotannon korvaus on korvausta luonnonmukaisen tuotantotavan noudattamisesta aiheutuvista kuluista ja tulonmenetyksistä.

Luonnonmukaisen tuotannon korvaus on korvausta luonnonmukaisen tuotantotavan noudattamisesta aiheutuvista kuluista ja tulonmenetyksistä. VILJELIJÄTUKIHAKUKOULUTUS 1 (7) Kevät 2015 LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUS 2015- Luonnonmukaisen tuotannon korvaus on korvausta luonnonmukaisen tuotantotavan noudattamisesta aiheutuvista kuluista ja

Lisätiedot

Viherryttäminen, luonnonhaittakorvaus, täydentävät ehdot ja nitraattiasetus

Viherryttäminen, luonnonhaittakorvaus, täydentävät ehdot ja nitraattiasetus Viherryttäminen, luonnonhaittakorvaus, täydentävät ehdot ja nitraattiasetus Viherryttämistuki Uusi suora EU-tuki Vuosittain noin 157 milj. Kaksi tukialuetta ja tukitasoa: AB ja C Tukitaso C-alueella n.

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Viljelijätuki- infot kevät 2015 Läänineläinlääkäri Laura Haltia Läänineläinlääkäri Vuokko Puurula Etelä- Suomen aluehallintovirasto 17.3.2015 1 Täydentävät ehdot

Lisätiedot

Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014

Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014 Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014 Maatalousalan De minimis -tuki Maatalousalan De minimis tuesta annettiin uusi asetus 18.12.2013 Komission asetus (EU) N:o 1408/2013, Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Erityisympäristötuki Luomukasvituotannon sopimus Luomukotieläintuotannon sopimus

Erityisympäristötuki Luomukasvituotannon sopimus Luomukotieläintuotannon sopimus Erityisympäristötuki Luomukasvituotannon sopimus Luomukotieläintuotannon sopimus Marja Pulkkinen Asiantuntija Etelä-Savon ELY-keskus Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Marja Pulkkinen,

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

C2-alue Tilatuki 1) 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167

C2-alue Tilatuki 1) 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 Pinta-alatuet v.2012 Huom. Tilatuki maksetaan täysimääräisenä 5000 euroon asti. Yli 5000 eurosta leikataan 10 %. euroa/ha E-P:n ELY-keskus Veikko Tuominen 29.11.2011 7) 15) 18) 4) 4) 9) 4) 8) 16) 3) 3)

Lisätiedot

KANSALLISET KOTIELÄINTUET

KANSALLISET KOTIELÄINTUET KANSALLISET KOTIELÄINTUET Hakijan edellytykset Yli 18-v. Puolisolla voi täyttää ikäehtoa Yhteisössä väh. yksi osallinen yli 18-v. Ei enää 68 v yläikärajaa ja MYEL-ehtoa Hallinnassa väh. 5 ha peltoa AB-alue

Lisätiedot

Toimenpide koskee maatilan kaikkia nautoja. Korvaus on enintään 11 /ey vuodessa.

Toimenpide koskee maatilan kaikkia nautoja. Korvaus on enintään 11 /ey vuodessa. VILJELIJÄTUKIHAKUKOULUTUS 1 (12) 21.10.2014 ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS (EHK) Työpaja 4: Eläinten hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvointikorvausta voi hakea kevään 2015 päätukihaun yhteydessä. Vanhat eläinten

Lisätiedot

Tukiuudistus. Perustuki ja EU:n tuotantosidonnaiset tuet.

Tukiuudistus. Perustuki ja EU:n tuotantosidonnaiset tuet. Tukiuudistus. Perustuki ja EU:n tuotantosidonnaiset tuet. Pöytyä ja Salo 16.12.2014 Paavo Myllymäki / Aino Launto-Tiuttu MTK-Varsinais-Suomi HUOM! Materiaali perustuu 10.12.2014 tiedossa olleisiin tietoihin

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2015. 121/2015 Valtioneuvoston asetus. eläinten hyvinvointikorvauksesta

Julkaistu Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2015. 121/2015 Valtioneuvoston asetus. eläinten hyvinvointikorvauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2015 121/2015 Valtioneuvoston asetus eläinten hyvinvointikorvauksesta Annettu Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 2015 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen

Lisätiedot

ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012. Toimenpiteet Muutokset Säädökset ja ohjeet

ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012. Toimenpiteet Muutokset Säädökset ja ohjeet ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI 2012 Toimenpiteet Muutokset Säädökset ja ohjeet 1 Yleistä EHT-tuen hakemisesta 2012 Ohjelman tavoitteena on saada mukaan 7 500 tilaa. Lisäystarve noin 2 500 tilaa. Hyvinvointitukea

Lisätiedot

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. 1.4.2015 Pauli Pethman Haikula Oy 1

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. 1.4.2015 Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn monipuolistaminen Pysyvien laitumien säilyttäminen Ekologinen ala Vaatimus

Lisätiedot

Eläintiheydet tukiehdoissa Rekisterit ja merkintä EHT. Minna Mustonen Tukihakukoulutus 2013

Eläintiheydet tukiehdoissa Rekisterit ja merkintä EHT. Minna Mustonen Tukihakukoulutus 2013 Eläintiheydet tukiehdoissa Rekisterit ja merkintä EHT Minna Mustonen Tukihakukoulutus 2013 Luonnonhaittakorvaus lisäosa Eläintiheys 0,4 ey/ tukikelpoinen ha tai 10 ey ja 0,2ey/ tukikelpoinen ha Edellisen

Lisätiedot

Alkuperäiseen versioon tehdyt lisäykset merkitty punaisella ja kursiivilla ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSEN SITOUMUSEHDOT 2015-2016

Alkuperäiseen versioon tehdyt lisäykset merkitty punaisella ja kursiivilla ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSEN SITOUMUSEHDOT 2015-2016 Alkuperäiseen versioon tehdyt lisäykset merkitty punaisella ja kursiivilla ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSEN SITOUMUSEHDOT 2015-2016 Sitoumuksen antamisen edellytykset Vuonna 2015 annettu sitoumus tehdään

Lisätiedot

Ympäristökorvaus 2015

Ympäristökorvaus 2015 Ympäristökorvaus 2015 Maarit Solla ja Markku Äijälä, V-S ELY-keskus, maatalouden valvontayksikkö 1 Entiset ja uudet maataloustuet 2 Ympäristökorvauksen säädöstilanne Komissio hyväksynyt 12.12.2014 Manner-Suomen

Lisätiedot

Korvauskelpoinen ala. LHK Ympäristösitoumus Luonnonmukainen tuotanto. 1.4.2015 P Pethman/Haikula Oy

Korvauskelpoinen ala. LHK Ympäristösitoumus Luonnonmukainen tuotanto. 1.4.2015 P Pethman/Haikula Oy Korvauskelpoinen ala LHK Ympäristösitoumus Luonnonmukainen tuotanto 1.4.2015 P Pethman/Haikula Oy 1 Korvauskelpoinen ala Korvauskelpoisuus on lohkon pysyvä ominaisuus Säilyy vaikka lohko olisi välillä

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Taina Mikkonen Eläinten terveys - ja hyvinvointiyksikkö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen on useimpien

Lisätiedot