Kaava N 159 Sveitsinmäen asemakaava ja asemakaavan muutos

Transkriptio

1 Kaava N 159 Sveitsinmäen asemakaava ja asemakaavan muutos Asemakaavan selostus Ympa Ympa om Kh Kh om KaTe KaTe

2 ASIA 611/ /2011 Asemakaavan muutos koskee kaavan N132 mukaista Kotirinteentien katualuetta. Asemakaavalla muodostuvat Nummelan taajaman Huhdanmäen taajamanosan korttelit sekä katu- ja virkistysaluetta. Kaavan laatija: (Miia Perätalo 12/2011 saakka) Petra Ståhl, kaavasuunnittelija (11/2012 saakka) Asemantie 30 / PL 13, NUMMELA s-posti petra.stahl@vihti.fi puh. (09) , matkap Matti Hult, kaavasuunnittelija Asemantie 30 / PL 13, NUMMELA s-posti matti.hult@vihti.fi puh , matkap Tuomas Turpeinen, kaavasuunnittelija Asemantie 30 / PL 13, NUMMELA s-posti tuomas.turpeinen@vihti.fi puh , matkap Kaavaprosessi ja käsittelyvaiheet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Perusselvitykset ja tavoitteet Valmisteluaineisto Kaavaehdotus Ympa Ympa liite 2 Ympa Ympa liite 1 Perusselvitykset-raportti osana kaavatyötä N 106: Ympa Ympa om Tavoitteet kaavalle N 159: Ympa Ympa om Kh Liite 2 Ympa Ympa om Valmisteluaineisto nähtävillä (osana N 106 kaavaa) ajalla Ympa Ympa om Kh Kh om Kaavaehdotus nähtävillä ajalla: Vastineet KaTe KaTe om Kaavan hyväksyminen KaTe KaTe om Tämä selostus liittyy päivättyyn hyväksymismenettelyyn laadittuun kaavakarttaan. Raportin valokuvat ja teemakartat Vihdin kunnan kaavoitus Pohjakartat ja ilmakuvat Maanmittauslaitos Vihdin kunnan mittaustoimi Raportin ovat laatineet Petra Ståhl ja Tuomas Turpeinen 2 Sveitsinmäen asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N 159

3 1. perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Vihti Taajama: Nummela Taajamanosat: Huhdanmäki Kylät: Härköilä (406) ja Ritala (436) Kaavan nimi: Nummelan Huhdanmäen taajamanosan Sveitsinmäen asemakaava ja asemakaavamuutos. Kaavanumero: Kaava N 159 Kaava-alueen määrittely: Asemakaavan muutos koskee kaavan N132 mukaista Kotirinteentien katualuetta aivan Kotirinteentien pohjoispään osalta arviolta 13 metrin matkalta. Asemakaava koskee osaa seuraavista tiloista: Sveitsinmäki (RN:o 3:324 (Härköilän kylä) ja Sveitsinmäki II (RN:o 1:206, Ritalan kylä). Suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 4,7 hehtaaria. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Nummelan taajaman eteläosissa, Huhdanmäen taajamanosassa, ja se rajautuu koillis-, itä- ja kaakkoisreunoiltaan asemakaavoitettuihin alueisiin, tarkemmin Kotirinteen asemakaavaan, kaava N 132. Alue on valmisteluvaiheeseen saakka ollut osa Pajuniityn eteläosan asemakaava- ja asemakaavan muutostyötä, kaava N 106. Sveitsinmäen asemakaava on erotettu omaksi kaavahankkeekseen mm. keskeisen sijaintinsa takia. Suunnittelualueen rakenne oli kaavan N 106 vaihtoehtotarkasteluissa kaikissa jokseenkin samankaltainen. Kaavaehdotusvaiheessa kaava-aluetta on edelleen pienennetty. 1.3 Kaavan tarkoitus Kaavoituksen tavoitteena on jatkaa Nummelan taajamarakennetta kohti etelää Vihdin kunnan kehityskuvan 2025 mukaisesti. Suunnittelualuetta on tarkoituksena tutkia tiiviin ja tehokkaan rakentamisen alueena hyvien liikenneyhteyksien ja palveluiden äärellä. Suunnittelulla pyritään osaltaan vastaamaan väestömäärän kasvutavoitteen mukaiseen asuntojen uudistuotannon tarpeeseen Nummelassa. Pajuniityn eteläosan asemakaavan alueelle on lisäksi tavoitteena sijoittaa keskuspuistonomainen vihervyöhyke osana laajempaa puistoverkostoa. Puistoalue toimii jatkeena Huhdanmäen asuinalueen viherverkostolle, ja sitä hyödynnetään hulevesien käsittelyssä, kevyenliikenteen yhteytenä ja virkistykseen. Suunnittelualue sijoittuu lähes kokonaan tämän vihervyöhykkeen eteläpuolelle. Suunnittelualue on keskeinen osa tavoitteellisen Nummelan eteläosien liikenneverkon runkoa. Alueella tulee kaavallisesti ratkaista Pihtisillantien ja nykyisen Pillistöntien liittyminen toisiinsa. Lisäksi alueella tutkitaan kevyenliikenteen yhteyden järjestämistä Kotirinteen uudelta asuinalueelta Huhdanmäen asuinalueelle. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti opaskartalla (rajattu punaisella). Vihdin kunnan mittaustoimi. Sveitsinmäen asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N 159 3

4 1.4 Sisällysluettelo 1. perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kaavan tarkoitus Sisällysluettelo Luettelo liiteasiakirjoista Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 5 2. tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen 6 3. lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet MRL sisältövaatimukset Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavan kaavaratkaisun kuvaus Alustavan kaavaratkaisun vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Lausunnot ja muistutukset kaavaehdotuksesta asemakaavan kuvaus 5.1 Asemakaavan rakenne Mitoitus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset Vihdin kunnan ilmastostrategian toteuttamiseen Vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja MRL:n sisältövaatimuksiin Vaikutukset kuntatalouteen Ympäristön häiriötekijät Asemakaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö Kaavatalous 25 6 asemakaavan Toteutus 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus 26 4 Sveitsinmäen asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N 159

5 1.5 Luettelo liiteasiakirjoista Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnittelma Liite 2. Kaavakartta Liite 3. Kaavamerkinnät ja -määräykset Liite 4. Kaavan seurantalomake Liite 5. Kaavan havainnekuva Liite 6. Vastineet lausuntoihin Liite 7. Muutettava asemakaava 1.6 Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Vihdin tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma Uudenmaan tiepiiri ja Vihdin kunta, 2005 Päivitetty (osittain) Vihdin liikenneturvallisuussuunnitelma Uudenmaan Ely-keskus, Etelä-Nummelan liikenneselvitys, Sito Oy & Strafica Oy, 2009 Nummelan keskustan liikennesuunnitelma, Vihdin kunta & Esisuunnittelijat Oy, Vihdin jalankulku-, pyörätie ja ulkoilureittiverkoston kehittämissuunnitelma. WSP group Oy, Nummelan eteläosien osayleiskaavan luontoselvitys, Luontotieto Keiron Oy, 2005/2008 Ympäristöohjelma, kunnanvaltuusto Uusi ympäristöohjelma on tekeillä. Vihdin pohjavesialueet Uudenmaan ympäristökeskus Hulevesien luonnonmukainen hallinta. Suunnittelukohteena Ridalinpuron valuma-alue. Outi Salminen ja Eeva Rapola. TKK Vesitalous ja vesirakennus, Pohjatutkimus, Uudenmaan maanrakennussuunnittelu Oy, 2009 Vihdin kunnan ilmastostrategia , kv ( 25) Palveluverkkosuunnitelma , merkitty tiedoksi kv ( 22) Uudenmaan maakuntakaava. Uudenmaanliitto Nummelan eteläosien osayleiskaavaehdotus, Sveitsinmäen asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N 159 5

6 2. tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Alue on valmisteluvaiheeseen saakka ollut osa Pajuniityn eteläosan asemakaava- ja asemakaavan muutostyötä, kaava N 106. Sveitsinmäen asemakaava on erotettu omaksi kaavahankkeekseen mm. keskeisen sijaintinsa takia. Pajuniityn eteläosan kaavatyöstä on ollut maininta kunnan kaavoitusohjelmassa vuodesta 2004 lähtien, ja se sisältyy myös kunnanvaltuuston hyväksymään kaavoitusohjelmaan vuodelle Pajuniityn asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on merkitty tiedoksi ympäristölautakunnan kokouksessa ja samalla on päätetty myös kuuluttaa asemakaavatyö vireille. Pajuniityn asemakaavaa koskeva perusselvitykset ja tavoitteetraportti merkittiin tiedoksi ympäristölautakunnan kokouksessa Kunnanhallitus hyväksyi tavoitteet kaavatyölle N106 kokouksessaan ( 107). Pajuniityn asemakaavan valmisteluaineistoksi laadittiin 3 vaihtoehtoista rakennemallitasoista asemakaavaluonnosta, jotka ympäristölautakunta päätti asettaa nähtäville vuorovaikutusmenettelyä varten (MRA 30 ) kokouksessaan ( 16). Samassa kokouksessa merkittiin tiedoksi myös päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan ( 12) uudelleen kaavan N106 tavoitteet, koska aiemmassa käsittelyssä oli läsnä hallituksen jäsen, joka oli kyseisen kaavan osalta jäävi. Jääviyden vuoksi myös ympäristölautakunta käsitteli uudelleen kaavaa koskevat asiakohdat kokouksessaan ( 22), ja päätti siten uudelleen kaavan nähtäville asettamisesta vuorovaikutusmenettelyä varten. Valmisteluaineisto oli nähtävillä Valmisteluaineistosta saatiin yhteensä 13 lausuntoa ja 8 mielipidettä. 2.2 Asemakaava Asemakaavalla ja asemakaavamuutoksella muodostuu yhteensä 8 rakennuspaikkaa, joista 3 on erillispientalojen rakennuspaikkoja, 2 asuinpientalojen rakennuspaikkoja (soveltuvat erillispientaloille tai paritaloille), 2 rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten rakennuspaikkaa sekä 1 asuinkerrostalojen ja rivitalojen rakennuspaikka. Katualueiden ja kortteleiden rajaukset ovat hieman tarkentuneet valmisteluvaiheesta. Virkistysaluetta on myös hieman levennetty tulevan keskuspuiston kohdalla. Alueelle johtava kokoojaväylä on kaavaehdotuksessa nimetty Pajuniityntieksi, ja alueen sisäiset tonttikadut Ruutitynnyrintieksi ja Ruutitynnyrinkujaksi alueen paikallishistoriaa mukaillen. Alueelta tulevaan keskuspuistoon johtava kevyen liikenteen väylä on kaavaehdotuksessa nimetty Ruutitynnyrinpoluksi. Asemakaavamuutos koskee pelkästään Kotirinteentien katualuetta noin 13 metrin matkalta. Pieni osa voimassa olevan asemakaavan katualueesta on kaavaehdotuksessa merkitty kevyenliikenteenväyläksi ja osa suojaviheralueeksi. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Kortteliin 354 merkityistä rakennuspaikoista yksi (nro 3) on rakennettu (omakotitalo ja talousrakennuksia). Muut kaavaehdotukseen merkityt rakennuspaikat ovat rakentamattomia, mikäli korttelin 352 alueella sijaitsevaa varastohallia tai osin korttelin 354 rakennuspaikan 4 alueella sijaitsevaa vanhaa autosuojaa ei oteta huomioon. Sveitsinmäen asemakaava on mainittu omana kaavahankkeenaan ensimmäisen kerran kaavoitusohjelmassa vuodelle 2012 (kv ). Muuttuneen kaavarajauksen vuoksi laadittiin uusi, pelkästään Sveitsinmäen aluetta koskeva osallistumisja arviointisuunnitelma, joka merkittiin tiedoksi ympäristölautakunnan kokouksessa ( 86). Tarkennetut, pelkästään Sveitsinmäen kaava-aluetta koskevat tavoitteet hyväksyttiin kunnanhallituksen kokouksessa ( 211). Kaavatyö on tuli vireille kuulutuksella Kaavoitustyötä on jatkettu valmisteluvaiheessa osana Pajuniityn asemakaavan valmisteluaineistoa nähtävillä olleen rakennemallitasoisen maankäyttösuunnitelman ja saadun palautteen pohjalta. 6 Sveitsinmäen asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N 159

7 3. lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Nummelan taajaman eteläosissa, Huhdanmäen taajamanosassa, ja se rajautuu koillis-, itä- ja kaakkoisreunoiltaan asemakaavoitettuihin alueisiin, tarkemmin Kotirinteen asemakaavaan, kaava N 132. Suunnittelualue sijoittuu rakennetun Huhdanmäen pientaloalueen ja laajan Pajuniityn viljelyalueen välille. Huhdanmäen pientaloalue on rakentunut 2000-luvulla, ja alueen kokoojaväylän, Naaranpajuntien on määrä jatkua Pajuniityn asemakaava-alueelle. Kotirinteen asemakaavoitettu pientaloalue suunnittelualueen itäpuolella rakentuu parhaillaan, ja Linnanniitun pientaloalue on rakentunut vuodesta 2007 lähtien. Kuvassa suunnittelualueen rajaus punaisella. Sveitsinmäen asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N 159 7

8 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne ja maisemakuva Suunnittelualue on osa Enäjärven länsirannan vanhan kulttuurimaiseman Etelä-Nummelan tasankoaluetta. Kyseessä on laaja alava alue, jonka korkeusasema kaava-alueella lukuunottamatta Sveitsinmäkenä ja Ruutitynnyrinmäkenä tunnettua pientä mäkeä keskellä suunnittelualuetta on noin 57 m mpy. Maisemallisesti tasankoaluetta rajaa luoteessa 1 Salpausselän nauhamainen reunamuodostuma ja kaakossa laaja metsäinen kallioylänköalue. Suunnittelualueen ympäristö on melko jäsentymätön osa laajaa, alavaa viljelyaluetta, jolla Sveitsinmäki erottuu viljelymaiseman laidalla maisemallisena metsäsaarekkeena. Luoteessa Hanko-Hyvinkää radan penger ja sitä reunustava puusto erottuvat maisemassa. Suunnittelualueen sulamis- ja valumavedet johdetaan avo-ojien kautta Ridalinpuroon, joka laskee Enäjärveen. Enäjärvi on erityissuojelua vaativan Siuntionjoen latvavesiä, joten suunnittelussa tulee huomioida järven ympäristökuormituksen minimoiminen esimerkiksi huleveden käsittelyssä. Ridalinpurolle ollaan laatimassa suunnitelmaa kosteikkoalueista, joiden avulla hulevesiä puhdistetaan ennen kuin ne laskevat Enäjärveen. Suunnitelmaa on laadittu yhteistyössä Aalto yliopiston, Uudenmaan ELY-keskuksen, VESY ry:n ja Vihdin kunnan kanssa. Kosteikkohankkeita on jo toteutettu talkoovoimin, esimerkiksi Kotirinteen kaavan alueella. Ote maaperäkartasta koko Pajuniityn (N106) kaava-alueelta. Sveitsinmäen kaava-alue (N159) ympyröitynä kartassa (GTK 1995). Kallioperä, maaperä ja rakennettavuus Suunnittelualueen kallioperä on graniittia, joka voi osin olla pegmatiittista. Maaperältään alue on routivaa lukuunottamatta suunnittelualueen keskellä olevaa kallioista mäkeä. Savi on rakennuspohjana epäedullista heikon kantavuutensa, märkyytensä ja routivuutensa vuoksi. Rakenteista savipohjalle tulevat lisäkuormat joudutaan yleensä viemään tukirakentein alapuolisiin kantaviin maakerroksiin (paalutus, stabilointi ja muut erikoismenetelmät). Korkeussuhteiltaan peltoalue on alavaa ja tasaista. Matalin alueen osa on Ridalinpuro alueen itäosissa, alle 55 m mpy. Tällä osalla aluetta maaston kaltevuus on 1 %:n luokkaa. Viljelyalueen kaltevuus vaihtelee keskimäärin välillä 1-2 %. Suunnittelualueen jyrkimpiä kohteita ovat Sveitsinmäen (kaltevuus max. 15 %) rinteet. Rakentamisen yhteydessä tulee perustamistapa selvittää rakennushankekohtaisesti. Koko Pajuniityn kaava-alueelle nykyinen kaava-alue mukaan lukien on tehty pohjatutkimukset marras-joulukuussa Maakerrospaksuuksien ja maalajirajojen selvittämiseksi suoritettiin painokairauksia yhteensä 11 pisteessä. Kairaukset on päätetty pääsääntöisesti tiiviiseen hiekkakerrokseen noin 20 metrin syvyydessä. Ylimmäisenä maalajikerroksena koko alueella -muuta maastoa korkeammalle kohoavaa Sveitsinmäkeä lukuunottamatta on noin 3-4 metriä paksu savikerros. Savikerroksen alla on paksuudeltaan ja tiiveydeltään vaihtelevia siltti- ja hienohiekkakerrostumia. Alimmaisena maalajikerroksena kairatuilla syvyyksillä on tiivis hiekkakerros. Pohjavedestä ei saatu tarkkaa havaintoa kairausten yhteydessä, mutta sen arvioidaan peltoalueella olevan 2-3 metrin syvyydellä maanpinnasta. Rakennuksia suositellaan savimaalla perustettavaksi pääsääntöisesti paalujen varaan. Paalujen alustavat lyöntisyvyydet vaihtelevat pisteittän vajaasta kymmenestä metristä noin kahteenkymmeneen metriin. Vain kevyitä piharakennuksia on mahdollista perustaa maanvaraisesti. Sveitsinmäki erottuu muuten alavassa peltomaisemassa metsäisenä saarekkeena. 8 Sveitsinmäen asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N 159

9 Ilmakuva etelästä Nummelan keskustaa kohti vuodelta Sveitsinmäki kuvan keskellä oikealla. Pienilmasto Rakentamisen kannalta alue on sitä suotuisampi, mitä lämpimämpi alueen pienilmasto on. Pienilmastoon vaikuttavat aurinkoisuus, tuulisuus ja kosteus. Käytännössä tällaiset tekijät ovat riippuvaisia suuntauksesta, maastonmuodoista, maaperästä ja kasvillisuudesta. Ilmansuuntien suhteen pienilmastollisesti parhaita asuinpaikkoja ovat pohjoisesta suojatut kaakkoon, etelään ja lounaaseen viettävät sora-, hiekka- tai hietarinteet tai moreenikumpareet. Savialueet ovat sen sijaan usein herkästi hallaisia ja sumuisia alueita. Alue on osa tuulista ja laajaa peltoaukeaa, mutta rakentamisella ja rakennusmassojen sijoittelulla voidaan vähentää tuulisuutta. Alue avautuu pääasiassa aurinkoisiin ilmansuuntiin, kaakkoon ja etelään, mikä tekee alueen pienilmastosta suotuisan. Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualue kuuluu Siuntionjoen erityissuojelua vaativaan vesistöön (YM, 1992). Alueen vedet valuvat Enäjärveen (+ 49,4 mpy), joka on Siuntionjoen latvavesiä. Pinta-alaltaan noin 508 ha:n laajuinen Enäjärvi on matala (keskisyvyys vain 3,5 m), rehevä ja savisamea järvi, jolla on pitkä viipymä. Järveä ovat rehevöittäneet siihen vuoteen 1976 asti johdetut Nummelan taajaman jätevedet sekä valuma-alueen pelloilta tuleva hajakuormitus. Vaikka viime vuosina tehdyt kunnostustoimenpiteet ovat parantaneet järven tilaa ja järven käyttökelpoisuusluokitus on noussut huonosta välttävään, on järvi edelleen hyvin rehevä. Suunnittelualueen pellot ovat voimakkaasti ojitettuja, ja ojat laskevat Ridalinpuroon. Puro kiertää Sveitsinmäen sen pohjoispuolelta virraten edelleen kohti Enäjärveä. Kasvillisuus Vihdin alue kuuluu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen, joka ulottuu eteläisimpien rannikkoseutujen eli hemiboreaalisen vyöhykkeen rajalta Järvi-Suomeen ja Pohjanlahden rannikolle saakka. Eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä puusto on runsasta ja kasvukausi vrk. Kasvillisuusvyöhykkeelle luonteenomaisia puulajeja ovat vaahtera, lehmus ja pähkinäpensas. Sveitsinmäen metsäsaareke erottuu peltomaisemasta omana kohteenaan. Mäen puusto on mäntyvaltaista, ja Ridalinpuro kiertää mäen sen pohjoispuolitse. Mäki on ollut rakennettuna viime vuosisadan puolivälistä. Suunnittelualueen pellot ovat viljelyksessä. Viljelyalueet on tehokkaasti ojitettu, ja ojat ohjautuvat Ridalinpuroon. Sveitsinmäen asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N 159 9

10 3.1.3 Rakennettu ympäristö Alueen asutushistoriallisia vaiheita Suunnittelualueen viljelty tasanko on ollut yhden Vihdin vanhimmista kylistä, Härköilän, laidunmaata ainakin jo 1700-luvun lopulla. Suunnittelualueen eteläpuolisella Haapaniemen asuinalueella näkyy asutusta jo 1920-luvun kartoissa. Myös nykyinen suunnittelualueen reunassa kulkeva Pillistöntie noudattelee kaava-alueella pääosin jo vuonna 1920 olemassa ollutta linjausta. Sveitsinmäen metsäsaareke tuli asutuksi viime vuosisadan puolessa välissä. Nummelan taajaman kehitys on ollut merkittävää Hanko-Hyvinkää radan valmistumisen jälkeen, 1900-luvulla. Taajama laajenee voimakkaasti, ja asutus levittäytyy hiljalleen myös vanhalle viljely- ja laiduntasangolle, Nummelan taajaman eteläosiin. Suunnittelualueen pohjoispuolinen asuinalue on kaavoitettu ja 2000 luvuilla, ja alue rakentuu parhaillaan. Myös Linnanniitun alue suunnittelualueen kaakkoispuolella rakentuu parhaillaan. Linnanniittu on kaavoitettu 2000-luvulla. Yhdyskuntarakenne ja taajamakuva Liikenteellisesti Nummelan alueen ja sen ympäristön kehitystä ovat tukeneet monet valtakunnalliset tiehankkeet viime vuosisadan loppupuolella. Näitä ovat mm. Helsingin ja Turun välisen maantien 110 valmistuminen vuonna 1951, valtatien 25 valmistuminen Hangon ja Hyvinkään välille 1960-luvulla sekä 1- ja 2-teiden toteutuminen 1970-luvulla. Nummelan taajama sijoittuu teiden risteyskohtaan. Nummelan taajama on rakentunut 1 Salpausselän loivalle kaakkoisrinteelle, ja rakentuminen sai sysäyksen Hanko-Hyvinkää rautatien ja Nummelan aseman valmistuttua Aseman nimi antoi nimen koko seudulle. Ote Kuninkaan kartastosta vuodelta Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu kartassa punaisella rajauksella. Ote kartasta vuodelta Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu kartassa punaisella rajauksella. Nummelan taajaman keskusta, ns. Piste, sijoittuu vanhasta asemasta koilliseen, paikkaan, joka on ollut liikenteellinen solmukohta jo 1920-luvulla. Kaupallinen keskusta on viime vuosina laajentunut Pisteeltä itään päin kohti valtatie 2:ta ja muu taajamarakenne sen myötä. Suunnittelualue sijoittuu taajaman eteläosiin Pillistöntien varrelle. Suunnittelualue on jatketta jo pääosin rakentuneelle Pajuniityn pohjoisosan asuinalueelle. Alueen nykyinen rakennuskanta Suunnittelualue on pääosin rakentamatonta viljelysmaata. Sveitsinmäelle on syntynyt asutusta ja 1950-luvun vaihteessa ja mäellä on edelleen yksi tilakeskus. Tilakeskuksen päärakennus on rakennettu vuonna 1949, jonka jälkeen sitä on laajennettu vuosituhannen vaihteessa. Tontille on rakennettu myös talousrakennus sekä autotalli 2000-luvulla. Näiden lisäksi alueella on myös yksi varastorakennus. Kaava-alueella sijaitsee myös uudempi suurikokoinen varastorakennus, joka on rakennettu vuonna Väestö ja työpaikat Suunnittelualueella on yksi asuinkiinteistö, jolla sijaitsee yksiasuntoinen, 1950-luvulla rakennettu ja 2000-luvulla laajennettu omakotitalo. Suunnittelualueella ei ole työpaikkoja. Ylhäällä kaksi kuvaa Sveitsinmäen nykyisestä rakennuskannasta. Ylemmässä kuvassa laajennettu rintamamiestalo sekä alhaalla alueella sijaitseva varastorakennus. 10 Sveitsinmäen asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N 159

11 Palvelut Kaava-alueella ei ole palveluja, ja alue tukeutuu Nummelan keskustan tarjoamiin palveluihin. Huhdanmäen ja Pajuniityn pohjoisosan asemakaava-alueella sijaitsee Pajuniityn perhekeskuksen päiväkoti ja neuvola. Kultasepän yksityinen päiväkoti sijoittuu suunnittelualueen koillispuolelle. Lähin peruskoulu, Nummelan koulu, sijaitsee vajaan kahden kilometrin päässä suunnittelualueesta. Suunnittelualue kuuluu ala- ja yläluokkien osalta Nummelan oppilaaksiottoalueeseen. Myös Kuoppanummen koulukeskus (päiväkoti, ala- ja yläkoulu) ja Vihdin lukio sijaitsevat noin 2 km:n etäisyydellä suunnittelualueesta. Nummelan keskustassa sijaitsee runsaasti erilaisia palveluita, mm. kirjasto, kunnanvirasto, postitoimisto, pankkeja, erikoisliikkeitä ja ravintoloita. Suunnittelualueesta alle kilometrin etäisyydellä sijaitsee kaksi kaupan suuryksikköä. Ylhäällä kuva kaava-alueella sijaitsevasta uudemmasta varastorakennuksesta. Kuva Sveitsinmäeltä luoteeseen. Enäjärven rannalla, suunnittelualueesta koilliseen, sijaitsee kunnan ylläpitämä uimaranta sekä matonpesupaikka. Virkistys Kaava-alueen ympäristössä on runsaat lähivirkistysmahdollisuudet. Suunnittelualue sijaitsee harjun ulkoilumaastojen läheisyydessä sekä Nummelan taajaman tarjoamien virkistyspalveluiden tuntumassa. Alueen lounaispuolella on laaja taajamametsä sen tarjoamine virkistysmahdollisuuksineen. Pajuniityn pohjoisosan asemakaava-alueella sijaitsee puistomainen laaja virkistysalue sekä useita pienempiä korttelipuistoja. Myös suunnittelualueen itäpuolella sijaitseville kaava-alueille on varattu hyvät virkistysalueet. Enäjärven rannalla sijaitsee kunnan uimaranta. Uintimahdollisuuksien ohella Enäjärvi tarjoaa veneily- ja kalastusmahdollisuuksia. Veneily järvellä on vilkasta. Nummelan taajaman eteläpuolella sijaitsevat vielä toistaiseksi pääosin rakentamattomat, laajat metsäalueet, joita taajaman asukkaat käyttävät ulkoilun ja retkeilyn ohella marjastus- ja sienestysalueina. Liikenneverkko Hanko-Hyvinkää-rautatie sijoittuu suunnittelualueen länsipuolelle. Etäisyyttä rataan on n. 450 metriä. Suunnittelualue sijaitsee nykyisen Pillistöntien varrella, sen länsipuolella. Pillistöntieltä erkanee Haapaniementie, joka kulkee suoraan viljelyalueen keskelle kohti Hanko-Hyvinkää -rautatietä. Alueen tiestö Yksityistiet: Pillistöntie (kunnan hoidossa), Pihtisillantie (kunnan kunnossapitämä). Pillistöntie toimii yhteytenä suunnittelualueelta Nummelan keskustaan sekä etelään maantie 110:lle. Vuonna 2005 Pillistöntien liikennemäärät olivat keskimäärin 800 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuoden 2030 ennustetilanteessa Pillistöntien liikennemäärien ennustetaan kasvavan noin ajoneuvoon vuorokaudessa. Tien kapasiteetin käyttöasteeksi arvioidaan molempina ajankohtina alle 50 % (Vihdin tieverkkoja liikenneturvallisuussuunnitelma, 2005). Ylhäällä kuvia suunnittelualuetta ympäröivien alueiden rakennuskannasta ja palveluista. Sveitsinmäen asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N

12 val li 4, 5 mm a an pi Pajuniityn pohjoisosan ja Huhdanmäen asuinalueen jalankulun ja pyöräilyn verkosto on melko hyvä, ja se on osa koko Nummelan taajaman sisäistä kevyenliikenteen verkkoa. Suunnittelualueella kevyenliikenteen verkostoa tai -yhteyksiä ei ole. Nummelan linja-autoasema sijaitsee noin kilometrin päässä suunnittelualueesta, Meritien varressa. Etelä-Nummelan liikenneselvityksessä (2009) on esitetty osana alueen tavoitteellisen tie- ja katuverkon runkoa uusi pääkatuyhteys maantien 110 ja Asemantien välille. Vihdin tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelmassa (2005) on todettu Nummelan eteläosien kevyenliikenteen väylien tulevan tarpeellisiksi maankäytön kehittyessä. va lli 4, 5 m m aa n pi Tekninen huolto Suunnittelualueeseen rajautuvat asuinalueet on liitetty kunnalliseen vesihuoltoverkostoon. Runkoviemärin linjaus kulkee suunnittelualueen vieritse Haapaniementien loppuosan linjausta mukaillen ja jatkuen tien mutkasta kohti Huhdanmäen asuinaluetta. Kaukolämpöverkosto ulottuu suunnittelualueen länsipuolella lähimmillään n. 250 metrin päähän suunnittelualueen reunasta. Ympäristöhäiriöt Suunnittelualue sijaitsee kokonaisuudessaan Hanko-Hyvinkää rautatien synnyttämän melu- ja tärinäalueen ulkopuolella Maanomistus m aa Suunnittelualue on kokonaisuudessaan yksityisessä omistuksessa. Kunta on tehnyt aluetta koskien maankäyttösopimuksen Antti Laustion kanssa. va lli 4, 5 m 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat Uudenmaan maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Lisäksi Pajuniityn alueen läpi kulkee ohjeellisena merkintänä pääradan linjaus. Hanko-Hyvinkää rata on merkitty maakuntakaavaan pääradan linjauksena, ja suunnittelualueen itäpuolelle on merkitty 110 kv:n voimalinja. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan, ja se on vahvistettu ympäristöministeriössä Vaihemaakuntakaavan tavoitteena vähentää ympäristöhäiriötä aiheuttavien toimintojen ja muun maankäytön välisiä konflikteja. Suunnittelualueella ei ole vaihemaakuntakaavassa merkintöjä. Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen, eli 2. vaihemaakuntakaava, on vireillä. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä välisenä aikana, ja toisen kerran Suunnittelualue sijaisee kaavaehdotuksessa tiivistettävien taajamatoimintojen alueella. 12 Ylhäällä on esitetty Hanko-Hyvinkää radasta aiheutuva päivämelu (klo 7-22) vuonna 2008, keskellä alueen päivämelu vuoden 2030 ennustetilanteessa suunnitelluin meluntorjuntatoimenpitein ja uusin tielinjauksin sekä alhaalla alueen yömelu (klo 22-7) vuoden 2030 ennustetilanteessa suunnitelluin meluntorjuntatoimenpitein ja uusin tielinjauksin. Kaikissa kartoissa Sveitsinmäen asemakaava-alue rajautuu jopa 45 desibelin melualueen ulkopuolelle. Sveitsinmäen asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N 159

13 Yleis- ja osayleiskaavat Vihdin kunnan oikeusvaikutukseton yleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 10. marraskuuta Yleiskaavassa alueelle on sijoitettu pientalovaltaista asuinaluetta (AP-1) sekä lähivirkistysaluetta (VL). Nummelan eteläosien osayleiskaava (kaava 0249) on ollut ehdotuksena nähtävillä vuoden 2011 keväällä. Osayleiskaavaehdotuksessa on suunnittelualueelle osoitettu asuinkerrostalojen alueita (AK). Asemakaavat Pajuniityn eteläosan asemakaava ja asemakaavan muutos on ollut valmisteluaineistona nähtävillä vuoden 2011 keväällä. Valmisteluaineistona oli kolme vaihtoehtoista suunnittelualueen rakennemallitasoista kaavakarttaa, joissa Sveitsinmäen alueella ei ollut suurta vaihtelua vaihtoehtojen kesken. Kohde oli osoitettu pääosin asuinpientalojen korttelialueiksi (AP) ja Pihtisillantien varteen oli sijoitettu asuinkerrostalojen korttelialuetta. Ote maakuntakaavasta, vahvistettu Kaava-alueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella ympyrällä. Kotirinteen alueelle, Sveitsinmäen itä- ja pohjoispuolelle, on vahvistettu asemakaava kesällä 2010 (kaava N 132). Tuon kaavan mukaisesta Kotirinteentien alkupäästä on osa mukana Sveitsinmäen asemakaavan alustavassa rajauksessa kaavamuutosalueena, jotta muuttuvia liikennejärjestelyjä voidaan asemakaavalla tutkia. Rakennusjärjestys Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Vihdin kunnassa noudatettava kunnanvaltuuston hyväksymän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty. Ote Vihdin kunnan yleiskaavasta -86. Kaava-alueen sijainti osoitettu punaisella ympyrällä. Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on saatettu ajantasalle. Pohjakartta on päivätty Rakennuskiellot Suunnittelualueella on voimassa MRL 38 :n mukainen rakennuskielto ja 128 :n mukainen toimenpiderajoitus yleiskaavan laatimista varten saakka. Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat jne. Uudenmaan maanrakennussuunnittelu Oy on tehnyt kaavatyön pohjaksi alueen pohjatutkimuksen marras joulukuussa Pohjasuhteiden selvittämiseksi alueella suoritettiin painokairauksia yhteensä 11 pisteessä. Maaperän on todettu olevan routivaa koko alueella. Tutkimuksessa on suositeltu alueen rakennusten perustamistavaksi paalutusta, lähinnä teräsbetonisia kitka- tai tukipaaluja. Ote Nummelan eteläosien osalyleiskaavaehdotuksesta Kaava-alueen sijainti osoitettu punaisella ympyrällä. Vihdin kunnan ympäristöohjelmassa (kv ) on esitetty linjaukset siitä, kuinka kunnan toiminnassa ja päätöksen teossa tulee huomioida kestävän kehityksen periaatteet. Kestävän kehityksen mukainen yhdyskuntarakenteen kehittäminen on ohjelman mukaan olemassa olevaa rakennetta täydentävää ja olevat tekniset verkostot hyödyntävää. Uusi ympäristöohjelma on tekeillä. Sveitsinmäen asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N

14 Kunnanvaltuuston hyväksymässä Vihdin kunnan kehityskuvassa 2025 kaava-alue on taajama-aluetta. Kunnanvaltuusto on merkinnyt tiedoksi palveluverkkosuunnitelman, joka on ollut edellisen suunnitelman päivitystyö. Suunnitelmalla pyritään mm. kartoittamaan nykyinen palveluverkko, selvittämään nykyisten toimipisteiden kulurakenne ennakoimaan kuntapalveluiden tarvitsemat investoinnit. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Vihdin kunnan ilmastostrategian, jossa tavoitteeksi on asetettu kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vuoteen 2020 mennessä 20 % vuoden 1990 tasosta. Toiminnallisesti tämä tarkoittaa mm. joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun edistämistä, yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja energiatehokkuuden parantamista. Aluetta koskevat sopimukset: Vihdin kunnan ja Antti Laustion kesken on laadittu maankäytösopimus vuonna 2001 suunnittelualuetta koskien. Vihdin tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma on toteutettu yhteistyössä Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin ja Vihdin kunnan kanssa vuonna Suunnitelma on laadittu rinnan Vihdin kunnan maankäytön kehityskuvan kanssa, ja Nummelan taajaman osalta suunnitelmaan on vaikuttanut myös Etelä- Nummelan maankäytön rakennemalli. Suunnitelmassa on todettu tavoitteeksi mm. parantaa taajamien saavutettavuutta. Yhtenä verkostollisena muutoksena on listattu uuden sisääntulotien tarve maantien 110 ja Asemantien välille. 14 Sveitsinmäen asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N 159

15 4. asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Sveitsinmäen asemakaavatyö on ollut aiemmin osa Pajuniityn eteläosan asemakaavahanketta, kaavaa N 106. Sveitsinmäen asemakaavatyö on erotettu omaksi hankkeekseen mm. keskeisen sijaintinsa takia. Alueen perusselvitykset on laadittu Pajuniityn eteläosan asemakaavatyön yhteydessä. Suunnittelulla pyritään vastaamaan väestömäärän kasvuennusteen mukaiseen asuntojen uudistuotannon tarpeeseen. Alue on luonnollista Nummelan taajamarakenteen kehittymissuuntaa ja hyvien liikenneyhteyksien johdosta alueella on painetta tehokkaaseen rakentamiseen. 4.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Kunta on tehnyt maankäyttösopimuksen Antti Laustion kanssa liittyen alueen asemakaavoitukseen. Alue on valmisteluvaiheeseen saakka ollut osa Pajuniityn eteläosan asemakaava- ja asemakaavan muutostyötä, kaava N 106. Sveitsinmäen asemakaava on erotettu omaksi kaavahankkeekseen mm. keskeisen sijaintinsa takia. Pajuniityn eteläosan kaavatyöstä on ollut maininta kunnan kaavoitusohjelmassa vuodesta 2004 lähtien, ja se sisältyy myös kunnanvaltuuston hyväksymään kaavoitusohjelmaan vuodelle Pajuniityn asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on merkitty tiedoksi ympäristölautakunnan kokouksessa ja samalla on päätetty myös kuuluttaa asemakaavatyö vireille. Pajuniityn asemakaavaa koskeva perusselvitykset ja tavoitteetraportti merkittiin tiedoksi ympäristölautakunnan kokouksessa Kunnanhallitus hyväksyi tavoitteet kaavatyölle N106 kokouksessaan ( 107). Pajuniityn asemakaavan valmisteluaineistoksi laadittiin 3 vaihtoehtoista rakennemallitasoista asemakaavaluonnosta, jotka ympäristölautakunta päätti asettaa nähtäville vuorovaikutusmenettelyä varten (MRA 30 ) kokouksessaan ( 16). Samassa kokouksessa merkittiin tiedoksi myös päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavaluonnoksissa Sveitsinmäen alueella ei ollut suurta vaihtelua vaihtoehtojen kesken. Kohde oli osoitettu pääosin asuinpientalojen korttelialueiksi (AP) ja Pihtisillantien varteen oli sijoitettu asuinkerrostalojen korttelialuetta. Kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan ( 12) uudelleen kaavan N106 tavoitteet, koska aiemmassa käsittelyssä oli läsnä hallituksen jäsen, joka oli kyseisen kaavan osalta jäävi. Jääviyden vuoksi myös ympäristölautakunta käsitteli uudelleen kaavaa koskevat asiakohdat kokouksessaan ( 22), ja päätti siten uudelleen kaavan nähtäville asettamisesta vuorovaikutusmenettelyä varten. Valmisteluaineisto oli nähtävillä Valmisteluaineistosta saatiin yhteensä 13 lausuntoa ja 8 mielipidettä. Sveitsinmäen asemakaava on mainittu omana kaavahankkeenaan ensimmäisen kerran kaavoitusohjelmassa vuodelle 2012 (kv ). Muuttuneen kaavarajauksen vuoksi laadittiin uusi, pelkästään Sveitsinmäen aluetta koskeva osallistumisja arviointisuunnitelma, joka merkittiin tiedoksi ympäristölautakunnan kokouksessa ( 86). Tarkennetut, pelkästään Sveitsinmäen kaava-aluetta koskevat tavoitteet hyväksyttiin kunnanhallituksen kokouksessa ( 211). Erillinen Sveitsinmäen kaavatyö tuli vireille kuulutuksella Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat kaava-alueen ja sitä rajaavan alueen maanomistajat, asukkaat, infrastruktuurin rakentajat ja ylläpitäjät sekä muut alueen toimijat. Lisäksi osallisia ovat kunnan sisäiset viranomaiset sekä kunnan ulkopuolisista viranomaisista muun muassa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Osalliset on lueteltu tarkemmin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa Vireilletulo Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma merkittiin tiedoksi ympäristölautakunnassa omana kaavahankkeenaan ( 86). Tarkennetut, pelkästään Sveitsinmäen kaava-aluetta koskevat tavoitteet hyväksyttiin kunnanhallituksen kokouksessa ( 211). Kaavatyö on tullut vireille kuulutuksella Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisilla on koko suunnittelun ajan mahdollisuus antaa palautetta kaavaprosessista ja valmisteltavasta kaavasta. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt on kuvattu tarkemmin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa Viranomaisyhteistyö Kaavasta on järjestetty viranomaisneuvottelu Uudenmaan ELYkeskuksessa osana Pajuniityn asemakaavatyötä Kaavan N159 rajaukseen sisältyvän alueen kannalta keskeisimmät viranomaisneuvottelusta saadut suunnitteluohjeet koskivat viheralueiden riittävyyttä ja sitä kautta hulevesien käsittelyä sekä rakentamisen riittävää tehokkuutta. Kunnan sisällä kaavasuunnittelua on tehty yhteistyössä kunnallistekniikan edustajien kanssa. Kunnallistekniikan edustajia on kuultu suunnittelutyön aikana mm. yleisten alueiden suunnittelun, liikenneratkaisujen sekä korttelirajausten osalta. Sveitsinmäen asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N

16 4.4 Asemakaavan tavoitteet MRL sisältövaatimukset Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä maankäyttöja rakennuslaissa säädetään. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; ympäristöhaittojen vähentäminen rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Kaavoitusohjelmassa vuodelle 2011 on painotettu mm. korkealaatuisten ja omaleimaisten pientaloalueiden, työpaikkojen ja palveluiden sekä taajamien kasvusuuntien kehittämistä. Painopistealueena on Nummelan taajama, jonne kohdistuu suurin asuin- ja liikerakentamisen paine kunnassa. Vihdin kunnan väestökasvutavoitteen (noin 2 % vuodessa) ylläpitäminen edellyttää asunnon vuotuista lisätarvetta. Sveitsinmäen asemakaavatyön tavoitteena on osaltaan vastata näiden kunnan kehittämistavoitteiden toteutumiseen. Kaavatyön keskeisenä tavoitteena on osaltaan jatkaa Nummelan taajamarakennetta etelään Pajuniityn peltoalueelle. Alueesta on tavoitteena muodostaa tiivis ja tehokas, korkealaatuisen ja monimuotoisen asumisen alue. Pajuniityn eteläosan suunnittelualue on keskeinen osa Nummelan eteläosien tavoitteellisen liikenneverkon runkoa. Alueelle sijoittuu osuus uudesta Pillistöntien pääkadun linjauksesta Asemantien ja maantien 110:n (Vanha Turuntie) välillä. Sveitsinmäen asemakaava-alueelle tulee sijoittumaan osuus Pihtisillantiestä, joka toimii valtatie 2:n rinnakkaistienä Vanhalta Turuntieltä Huhdanmäkeen. Lisäksi Pajuniityn eteläosan asemakaavatyössä on tavoitteena sijoittaa alueelle keskuspuiston omainen vihervyöhyke osana laajempaa puistoverkostoa. Puistoalue toimii jatkeena Huhdanmäen asuinalueen viherverkostolle, ja sitä hyödynnetään hulevesien käsittelyssä, kevyenliikenteen yhteytenä ja virkistykseen. Sveitsinmäen asemakaava-alue sijoittuu tämän suunnitellun vihervyöhykkeen eteläpuolelle. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Pääsääntöisesti valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kuntien alueidenkäytön suunnitteluun maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta. Kuntatasolla taasen yleiskaavan merkitys korostuu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakuntakaavan konkretisoinnissa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat kuitenkin myös asemakaavoitusta silloin, kun alueella ei ole sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa ne olisi jo huomioitu. Lisäksi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ns. erityistavoitteet sisältävät kaikkia kaavatasoja, myös asemakaavoitusta koskevia velvoitteita, mikäli tavoitetta ei ole kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Tämän asemakaavan laatimista ohjaavat erityisesti seuraavat valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitut asiakohdat: Toimiva aluerakenne sekä eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Elinympäristön toimivuutta ja taloudellisuutta edistetään hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheyttämällä taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. 16 Sveitsinmäen asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N 159

17 Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Helsingin seudun erityiskysymykset Helsingin seudulla edistetään joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Seudun keskuksia vahvistetaan asunto-, työpaikka- ja palvelukeskuksina. Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Lisäksi laajemman Pajuniityn alueen läpi kulkee ohjeellisena merkintänä pääradan linjaus. Hanko- Hyvinkää -rata on merkitty maakuntakaavaan pääradan linjauksena, ja suunnittelualueen itäpuolelle on merkitty 110 kv:n voimalinja. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan, ja se e on vahvistettu ympäristöministeriössä Vaihemaakuntakaavan tavoitteena vähentää ympäristöhäiriötä aiheuttavien toimintojen ja muun maankäytön välisiä konflikteja. Suunnittelualueella ei ole vaihemaakuntakaavassa merkintöjä. Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen, eli 2. vaihemaakuntakaava, on vireillä. Kaavan valmisteluaineisto on ollut nähtävillä ajalla , ja ehdotusaineisto välisenä aikana. Suunnittelualue sijaisee kaavaehdotuksessa tiivistettävien taajamatoimintojen alueella. Vihdin kunnan oikeusvaikutukseton yleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 10. marraskuuta Yleiskaavassa alueelle on sijoitettu pientalovaltaista asuinaluetta (AP-1) sekä lähivirkistysaluetta (VL). Nummelan eteläosien osayleiskaava (kaava 0249) on ollut ehdotuksena nähtävillä vuoden 2011 keväällä. Osayleiskaavaehdotuksessa on suunnittelualueelle osoitettu asuinkerrostalojen alueita (AK). Alue on pääasiassa asemakaavoittamatonta aluetta. Pajuniityn eteläosan asemakaava ja asemakaavan muutos on ollut valmisteluaineistona nähtävillä vuoden 2011 keväällä. Valmisteluaineistona oli kolme vaihtoehtoista suunnittelualueen rakennemallitasoista kaavakarttaa, joissa Sveitsinmäen alueella ei ollut suurta vaihtelua vaihtoehtojen kesken. Kohde oli osoitettu pääosin asuinpientalojen korttelialueiksi (AP) ja Pihtisillantien varteen oli sijoitettu asuinkerrostalojen korttelialuetta. Kotirinteen alueelle, Sveitsinmäen itäpuolelle, on vahvistettu asemakaava kesällä 2010 (kaava N 132). Tuon kaavan mukaisesta Kotirinteentien alkupäästä on osa mukana Sveitsinmäen asemakaavan alustavassa rajauksessa kaavamuutosalueena, jotta muuttuvat liikennejärjestelyt voidaan tällä asemakaavalla tutkia Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Suunnittelualueen maaperä on routivaa koko alueella, mikä vaikuttaa suunnitteluun mm. perustamistapasuosituksina. Alueen alava topografia vaikuttaa osaltaan alueen rakentamistapoihin. Enäjärven ympäristökuormituksen vähentämiseksi tullaan kaavatyön yhteydessä kiinnittämään huomiota hulevesien käsittelyä varten tarpeellisiin aluevarauksiin Ridalinpuron varrella Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Osallisten tavoitteet Suunnittelualuetta koskevissa maankäyttösopimuksissa Vihdin kunnan ja Antti Laustion kesken on sopijapuolten tavoitteiksi mainittu tiivis omakoti- tai rivitalotyyppisen asuntorakentamisen mahdollistava asemakaava. Pajuniityn eteläosan asemakaavan valmisteluaineiston nähtävilläolon jälkeen on todettu tarpeelliseksi erottaa Sveitsinmäen asemakaava omaksi työkseen. Kohteesta muodostuu selkeä oma kokonaisuutensa nykyisen asemakaava-alueen laidalle ja se siten liittyy selkeästi jo nykyiseen taajamarakenteeseen. Alueen keskeisestä sijainnista ja suunnitellusta rakennustehokkuudesta johtuen alueen tonttijako mahdollisesti laaditaan sitovana. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavan kaavaratkaisun kuvaus Kaavaehdotuksen laatimisen pohjana toimivat kaavalle asetetut tavoitteet, mm. taajamarakenteen jatkaminen Pajuniityn peltoaukealle ja keskuspuistomaisen rakenteen osoittaminen nykyisen rakenteen luontevaksi jatkoksi eteläänpäin mentäesssä. Kaavaehdotukseen merkittyjen pientalokortteleiden rajaukseen ovat vaikuttaneet katualueiden rajaukset, keskuspuistomaista viherrakennetta varten tarvittavat aluevaraukset sekä hulevesien käsittelyä varten tarvittavan alueen laajuus. Korttelirajaukset on suunniteltu niin, että alueella olevat vesi- ja viemärilinjat jäävät ensisijaisesti joko yleisille alueille tai katualueille, eivätkä näin ollen rasita korttelialueita. Ajo korttelialueille on suunniteltu uusia, nykyisestä Pillistöntiestä (kaavassa nimetty Pajuniityntie Vanhan-Sepäntien risteyksestä eteenpäin) erkanevia tonttikatuja pitkin. Kaavaehdotukseen on merkitty 3 erillispientaloille soveltuvaa tonttia kortteliin 268, yhteensä kaksi asuinpientalojen (erillispientalot tai paritalot) tonttia kortteleihin 353 ja 268, yhteensä kaksi rivitalotonttia (rivitalot ja muut kytketyt rakennukset) kortteleihin 352 ja 353, sekä yksi asuinkerrostalojen ja rivitalojen tontti kortteliin 354. Tonttien käyttötarkoitukset on suunniteltu siten, että maankäytön rakenne muuttuu tehokkaammaksi lounaaseen ja siten tulevan Pajuniityn keskustaa kohti mentäessä. Tällöin Sveitsinmäen kaava-alue toimii ikäänkuin nivelenä jo melko väljästi toteutuneen Huhdanmäen asuinalueen ja Pajuniityn alueen - josta on tarkoitus muodostaa rakenteeltaan varsin tiivis- välillä. Sveitsinmäen asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N

18 Kaava-alueen luoteisosaan merkitty virkistysaluekaista muodostaa osan tulevasta Pajuniityn keskuspuistosta. Kaavamääräyksessä on huomioitu alueen tuleva käyttötarve hulevesien hallinnassa. Alueen luoteispuolelle on alustavasti suunnitteilla vesiaihe, ja Ruutitynnyrinpolun (kevyen liikenteen väylä asuinkorttelien 352 ja 353 välissä) jatkeelle vesiaiheen ylittävä silta. Sveitsinmäen metsäsaarekkeen korkein kohta on kaavaehdotuksessa jätetty rakentamattomaksi lähivirkistysalueeksi. Lisäksi Huhdanmäen asuinalueen ja Sveitsinmäen alueen väliin on jätetty 10 metriä leveä virkistysaluekaista selkeyttämään aluerakennetta ja tarvittaessa toimimaan osana hulevesien hallintarakennetta asuinkorttelialueiden ulkopuolella. Liikenneratkaisu on kaavaehdotuksessa esitetty siten, että Pihtisillantie päättyy Vanhan-Sepäntien risteykseen ja jatkuu siitä Pajuniityntienä tulevalle Pajuniityn alueelle. Sveitsinmäen alueelle Pajuniityntieltä johtaa uusi katu, joka on nimetty paikallishistoriaan viitaten Ruutitynnyrintieksi. Ruutitynnyrintiestä erkanee vielä Ruutitynnyrinkuja kortteleihin 352 ja 354, ja kevyen liikenteen väylä Ruutintynnyrinpolku kohti keskuspuistoa. Kaavan N159 tavoitteissa oli mainittu myös liikenteellisen ratkaisun suunnittelu Kotirinteentien liittymisestä katuverkkoon. Kaavatyön edetessä on kuitenkin käynyt ilmi, että tämä yksi Pajuniityn kaavan N106 liikenneverkkorungon kannalta keskeisimmistä solmukohdista tulisi ratkaista vasta kaavaan N106 liittyvän katusuunnittelun jälkeen. Kotirinteentien liittymäalue on siten jätetty kaava-alueen ulkopuolelle ehdotusvaiheessa, ja otettu mukaan pelkästään kevyen liikenteen yhteys, joka yhdistää Kotirinteentien uuteen Pajuniityntiehen Alustavan kaavaratkaisun vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja maisemakuvaan Uusi, lähes avoimeen maisemaan tai sen reunalle sijoittuva rakentaminen tulee muuttamaan maisemakuvaa suunnittelualueella. Maisemallisesti pienimmät muutokset aiheutuvat pientaloista, jotka kaavaa mahdollistaa Sveitsinmäen metsäsaarekkeen rinteeseen. Merkittävimmän muutoksen maisemassa aikaansaa puolestaan Pajuniityntien varteen kaavalla mahdollistuva maksimissaan nelikerroksinen kerrostalorakentaminen. Alueen (mukaanlukien Pajuniitty ja Kotirinteen asemakaavan kerrostalokorttelit) rakentuessa ja kasvillisuuden kehittyessä pidemmälle taajama-alueen ja rakentamattoman alueen raja häivyttyy, ja muutoksen merkittävyys maiseman kannalta pienenee. Suunnittelualueella ei sijaitse arvokkaita luontokohteita, mutta suunnittelualue sijaitsee erityissuojelua vaativan Siuntionjoen latvavesiin kuuluvan Enäjärven valuma-alueella. Tämän vuoksi tulee suunnittelussa huomioida järven ympäristökuormituksen minimoiminen esimerkiksi huleveden käsittelyssä. Kaavassa ympäristökuormituksen minimoimiseen on pyritty kaavamerkinnällä, joka mahdollistaa hulevesien käsittelyä varten tarvittavien rakenteiden rakentamisen keskeiselle virkistysalueelle. Lisäksi kaikkia asuinkortteleita koskee kaavamääräys 221, jonka mukaan Korttelialueilla pintavedet on mahdollisuuksien mukaan imeytettävä maahan tai ne on johdettava avopainanteiden ja/ tai -ojien kautta pintavesien imeytykseen ja viivytykseen soveltuville viheralueille tai kerättävä sadevesiviemäreihin. Vaikutukset talouteen Maanomistajan kanssa on tehty maankäyttösopimus, jonka perusteella asemakaavalla muodostuvat katualueet ja virkistysalueet sekä osa asemakaavalla muodostuvista rakennuspaikoista tulee kunnan omistukseen vastineeksi katujen ja muun kunnallistekniikan rakentamisesta aiheutuvista kustannuksista. Suunnittelualueelle ei muodostu uusia palveluita vaan se tukeutuu Nummelan taajaman palveluihin. Vaikutukset liikenteeseen Suunnittelualueelle kuljetaan nykyisellään yksityistietä pitkin. Kaavan saadessa lainvoiman yksityistie rakennetaan kaava-alueen osalta kaduksi, ja vastaavasti myös kaavassa esitetyt uudet tonttikatuyhteydet asuinkortteleihin toteutetaan. Uusien asuinkortteleiden rakentaminen tulee aiheuttamaan olevalle katuverkolle arviolta ajoneuvon lisäyksen. Pajuniityn alueen ja siten Nummelan uusien sisääntuloväylien rakentuessa lisääntyvä liikenne tulee jakautumaan usealle eri reitille. Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Kaava mahdollistaa alueelle karkeasti arvioiden n. 10 erillispientalon ja n. 75 keskikokoisen rivi- tai kerrostaloasunnon rakentamisen. Alueen asukasmäärän voidaan siten arvioida kaavan toteutuessa kasvavan noin asukkaan verran Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Sveitsinmäen asemakaavan ja asemakaavamuutoksen valmisteluvaihe on käyty Pajuniityn eteläosan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen valmisteluvaiheen yhteydessä (kaava N 106). Valmisteluaineisto oli nähtävillä ajalla ja kaavahankkeen yleisötilaisuus pidettiin Lausunnot kaavan valmisteluaineistosta pyydettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (liikenne ja infrastruktuurin sekä ympäristön ja luonnonvarojen vastuualueilta), Fingrid Oyj:ltä, Länsi-Uudenmaan maakuntamuseolta, museovirastolta, liikennevirastolta, Länsi-Uudenmaan aluepelastuslaitokselta, Fortum Sähkönsiirto Oy:ltä, Vihti-Seura ry:ltä, Härköilän kylätoimikunnalta, Vihdin Yrittäjät ry:ltä, Nummelan Aluelämpö Oy:ltä, Rosk n Roll:lta, Elisa Networks Oy:ltä, Vihdin Vedeltä, Vammaisneuvostolta, Vanhusneuvostolta, Perusturvakuntayhtymä Karviaiselta, kunnan ympäristövalvonnalta, mittaustoimelta, rakennusvalvonnalta, liikuntatoimelta, tilapalvelulta, museotoimelta sekä Länsi-Uudenmaan ympäristöterveydeltä. Lausunnot saatiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Fingrid Oyj:ltä, Museovirastolta, Länsi- Uudenmaan maakuntamuseolta, Fortum Sähkönsiirto Oy:ltä, Vihti-Seura ry:ltä, Länsi-Uudenmaan ympäristöterveydeltä, Vanhusneuvostolta, kunnan liikuntatoimelta, mittaustoimelta, museotoimelta, ympäristövalvonnasta ja kunnallistekniikasta (yhteensä 13 kappaletta). Näiden lisäksi valmisteluaineistosta saatiin mielipiteitä yhteensä 8 kappaletta. Koska Sveitsinmäen asemakaava ja asemakaavan muutostyö on nähtävilläolon jälkeen erotettu omaksi kaavatyökseen mm. keskeisen sijaintinsa takia, koskee vain osa valmisteluvaiheessa saadusta palautteesta Sveitsinmäen aluetta. Alla on referoitu valmisteluvaiheessa saatuja lausuntoja ja mielipiteitä vain Sveitsinmäkeä koskevilta osin. 18 Sveitsinmäen asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N 159

19 Uudenmaan Ely-keskus, Sveitsinmäen asemakaavaa koskevilta osin lausunnossa todetaan, että Ely-keskus katsoo Nummelan laajentamisen etelään olevan yhdyskuntarakenteellisesti perusteltua. Pillistöntien uusi linjaus nähdään lausunnossa alueen (Pajuniityn) toteuttamisen kannalta välttämättömänä. Luonnosvaiheessa esitettyä keskuspuistoksi tarkoitettua virkistysalueyhteyttä Ely-keskus on lausunnossaan pitänyt paikoin kapeana. Pillistöntien uuden linjauksen pohjoispää on osoitettu Sveitsinmäen asemakaavaehdotuksessa. Linjausta ei ole nähty perustelluksi osoittaa pidemmälle ennen Pajuniityn kaavaan N106 liittyvän liikenneverkkoselvityksen teettämistä, ettei vaikeuteta selvityksessä toimivimmaksi osoittautuvan ratkaisun järjestämistä. Keskuspuistoksi tarkoitettua aluevarausta on kaavaehdotuksessa levennetty itään Sveitsinmäen kaava-alueen kohdalla. Fortum Sähkönsiirto Oy, Fortum toteaa lausunnossaan, että nykyiset keskijännite- ja pienjänniteilmajohdot on tarkoitus purkaa ja korvata maakaapeleilla kaava-alueen rakentuessa. Pylväsmuuntamot on tarkoitus korvata puistomuuntamoilla. Lisäksi Fortum pyytää, että nykyverkon siirtotarpeen tai korvaamisen osalta ollaan hyvissä ajoin yhteydessä jakeluverkkoyhtiöön. Sveitsinmäen kaava-alueella on nykyisellään yksi ilmajohto, joka tullaan lausunnon mukaan alueen rakentuessa korvaamaan maakaapelilla, ja yksi pylväsmuuntamo, joka korvataan puistomuuntamolla. Vihdin kunta, kunnallistekniikka, Kunnallistekniikka toteaa lausunnossaan, että tehtyjen kairausten perusteella annetun pohjatutkimuslausunnon mukaan rakennukset tulee alueella perustaa pääsääntöisesti paaluperustukselle ja putkilinjat murskearinalle. Ainoastaan kevyitä piharakenteita on mahdollista perustaa maanvaraisesti. Maaperä on koko alueella routivaa, ja pohjaveden pinnan tason oletetaan peltoalueella olevan n. 3 metrin syvyydellä maanpinnasta. Lisäksi kunnallistekniikka kritisoi kaavaluonnoksessa alueelle esitettyjä LPA, eli autopaikkojen korttelialueita, ja toteaa että pysäköinti tulee ensisijaisesti järjestää kiinteistökohtaisesti. Pysäköintipaikkoja kunnallistekniikka toivoo osoitettavan niin paljon, että kadunvarsipysäköinniltä vältytään. Katualueiden leveydestä ja liittymien pyöristyksistä kunnallistekniikka toteaa, että ne tulee tarkastaa riittäviksi kaavasuunnittelun edetessä. Myös kääntöpaikkojen tilavaraus tulee tehdä valittavan mitoitusajoneuvon edellyttämällä tavalla. Kaavoihin merkityt kevyen liikenteen yhteydet (raitit) kunnallistekniikka toivoo myös muutettavan ensisijaisesti puistopoluiksi joihin kunnalle ei automaattisesti muodostu kunnossapitovelvollisuutta. LPA-alueet on kaavaehdotusvaiheessa poistettu kaavaratkaisusta, ja paikoitus järjestetty tonttikohtaisesti. Autopaikkoja on kaavamääräyksillä määrätty järjestettävän omakoti- ja asuinpientalotonteilla vähintään 2 ap/asunto, rivitalotonteilla vähintään 1,5 ap/ asunto ja kerrostalotonteilla vähintään 1 ap/asunto. Katualueiden leveydestä, liittymien pyöristyksistä sekä kääntöpaikkojen mitoitusten riittävyydestä on kaavaehdotuksen suunnitteluvaiheessa käyty keskustelua ja tehty suunnittelua yhteistyössä kunnallistekniikan kanssa, jotta mitoituksista on saatu riittävät ja toimivat. Keskuspuistoalueelle johtavan kevyen liikenteen väylän (Ruutitynnyrinpolku) sijainti on edelleen kaavaehdotuksessa merkitty sitovana ja kunnossapidettävänä sen keskeisen luonteen vuoksi. Kotirinteen ja Linnanniitun alueiden näkökulmastakin Ruutintynnyrinpolku oikaisee jalankulkijan matkaa palveluihin merkittävästi. Kattavan jalankulkuverkoston on suunnittelussa katsottu myös kannustavan vaihtoehtoisten kulkuvälineiden käyttöön alueen sisäisessä liikenteessä. Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo, Maakuntamuseo toteaa lausunnossaan, että (Pajuniityn) suunnittelualueen lounaislaidalla ja kaakkoiskulmalla sijaitsee olevaa asuinrakentamista, josta osa on peräisin luvuilta. Maakuntamuseo katsoo, että rakennuskanta tulisi selostuksessa esitellä siten, että rakennusten suojelustatus on mahdollista määrittää. Erityisesi maakuntamuseo toivoo tarkennusta ennen 1920-lukua alkunsa saaneen Haapaniemen asuinalueen osalta. Maakuntamuseon lausunnossa tarkoitetaan ensisijaisesti Haapaniemen asuinaluetta, joka jää Sveitsinmäen alueen ulkopuolelle. Suunnittelualueella N 159 sijaitsee yksi yksiasuntoinen 1950-luvulla rakennettu omakotitalo, l. rintamamiestalo, jota on laajennettu 2000-luvulla. Selostuksen kuvausta rakennuksesta on tarkennettu. Vihdin museo, Vihdin museo toteaa lausunnossaan, että katujen nimistössä tulisi käyttää historiallisia paikannimiä. Museo esittää, että luonnoksessa Pajuniityntienä esitetty katulinjaus tulee nimetä Muistolantieksi nykyisen Pillistöntien itäpuolella sijaitsevan Muistolan talon mukaan. Sveitsinmäen kaavaehdotuksessa kadunnimi Pajuniityntie on siirretty Pihtisillantien jatkeelle Vanhan-Sepäntien risteyksestä eteenpäin. Nimi ei siten koske samaa katua, kuin kaavaluonnosvaiheessa Pajuniityn kaavassa N106. Kaavaehdotuksen N159 kadunnimistössä on hyödynnetty paikallishistoriaa, ja nimetty kadut Ruutitynnyrintieksi ja -kujaksi, sekä kevyen liikenteen väylä Ruutitynnyrinpoluksi. Tämä siksi, että vanhimmat paikkakuntalaiset tuntevat Sveitsinmäen Ruutitynnyrinmäkenä. Vanhusneuvosto, Vanhusneuvosto kiinnittää lausunnossaan erityistä huomiota kevyen liikenteen väylien luiskien rakentamiseen ja korjaamiseen niille kohdin, missä ylitetään suojatie sekä piha-alueille kääntyviin kohtiin. Kyseisiä rakenteita vanhusneuvosto pitää tärkeänä sekä vanhusten ja muiden liikuntaesteisten ja siten apuvälineitä liikkumisessaan tarvitsevien että mm. pyöräilijöiden kannalta. Luiskien rakentamisen tarve arvioidaan alueen katusuunnittelun yhteydessä, ja esitetään tarvittavat rakenteet eri liikkujaryhmiä varten. Kaavasuunnittelussa luiskien rakentamiseen ei oteta kantaa rakenteiden suunnittelun yksityiskohtaisuuden vuoksi. Rakenteiden toteuttamisesta vastaa kunnallistekniikka. Vihdin kunta, ympäristövalvonta, Ympäristövalvonta on todennut lausunnossaan, että rakennusalan hyödyntämistä vielä kaavaluonnoksissa esitettyäkin Sveitsinmäen asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N

20 tehokkaammin olisi syytä tutkia kaavan jatkotyössä, koska kaavan N106 alue liittyy yhdyskuntarakenteellisesti saumattomasti jo rakentuneeseen taajaamaan, ja sillä on rakennetta eheyttävä vaikutus. Hulevesien osalta ympäristövalvonta esittää, että suunnitellut hulevesien luonnonmukaiset käsittelyratkaisut tulee mitoittaa asiantuntijan toimesta riittäviksi hydrogeologisiin tietoihin perustuen. Sveitsinmäen osalta alueen maankäyttöratkaisu on suunniteltu siten, että maankäytön rakenne muuttuu tehokkaammaksi lounaaseen ja siten tulevan Pajuniityn keskustaa kohti mentäessä. Tällöin Sveitsinmäen kaava-alue toimii vaihettumisvyöhykkeenä jo melko väljästi toteutuneen Huhdanmäen asuinalueen ja tehokkaaksi kaavaillun Pajuniityn alueen välillä. Näin on mahdollista päästä paitsi maisemallisesti, myös yhdyskuntarakenteellisesti perusteltuun ratkaisuun rakenteen tiivistämistavoitetta sivuuttamatta. Keskuspuistoksi tarkoitettua aluevarausta on kaavaehdotuksessa levennetty itään Sveitsinmäen kaava-alueen kohdalla. Alue on merkitty kaavassa merkinnällä VL/hv, eli se on osaltaan tarkoitettu hulevesien hallintaan tarvittavia rakenteita varten. Tarkempi suunnitelma hulevesien hallinnasta on tarkoitus tehdä Pajuniityn kaavan N106 ehdotusvaiheessa, mutta riittävää mitoitusta varten on virkistysalue merkitty kaavassa N159 ns. maksimivaihtoehtona siten, että korttelialueista on kuitenkin saatu muodostettua toimivat. Vihti-Seura ry, Vihti-Seuraa on lausunnossaan Sveitsinmäen aluetta koskien kiinnittänyt huomiota seuraaviin asiakohtiin: Vihti-Seura pitää huonona kaavaluonnoksessa alueelle esitettyjä LPA, eli autopaikkojen korttelialueita, ja toteaa että pysäköinti tulee ensisijaisesti järjestää tonttikohtaisesti. Lisäksi Vihti-Seura pitää kaavaluonnoksissa esitettyä Pihtisillantien, Pajuniityntien ja Kotirinteentien risteysratkaisua ja katuhierarkiaa hieman epäselvänä. Vihti-Seura on kiinnittänyt lisäksi huomiota jonkinlaisen periaateratkaisun luomiseen kevyen liikenteen yhteyksille asuinkortteleista alueen keskuspuistoon, koska se voisi osaltaan edesauttaa alueelle ja tukea alueelle tunnusomaisen korttelialueen syntyä. LPA-alueet on kaavaehdotusvaiheessa poistettu kaavaratkaisusta, ja paikoitus järjestetty tonttikohtaisesti. Kaavan N159 tavoitteissa oli mainittu myös liikenteellisen ratkaisun suunnittelu Kotirinteentien liittymisestä katuverkkoon. Kaavatyön edetessä on kuitenkin käynyt ilmi, että tämä yksi Pajuniityn kaavan N106 liikenneverkkorungon kannalta keskeisimmistä solmukohdista tulisi ratkaista vasta kaavaan N106 liittyvän katusuunnittelun jälkeen. Kotirinteentien liittymäalue on siten jätetty kaava-alueen ulkopuolelle ehdotusvaiheessa, ja otettu mukaan pelkästään kevyen liikenteen yhteys, joka yhdistää Kotirinteentien uuteen Pajuniityntiehen. Kaavan N159 ehdotuksessa on esitetty korttelialueilta keskuspuistoalueelle kevyen liikenteen yhteys Ruutitynnyrinpolku, jonka molemmille puolille on esitetty kaavassa istutettava puurivi. Kujamaista kevyen liikenteen väylää on mahdollista käyttää tai jatkojalostaa myös Pajuniityn laajemman asemakaavatyön N106 edetesssä, jos ratkaisu nähdään laajemman alueen kannalta toimivaksi. Valmisteluvaiheessa saatiin kaavan N106 mukaiselta suunnittelualueelta yhteensä 8 mielipidettä, joista 7 koski ensisijaisesti Haapaniemen aluetta, joka jää kaavan N159 alueen ulkopuolelle. Yksi mielipide koski liikenteen lisääntymistä Pillistöntiellä, joka kulkee lyhyeltä matkalta suunnittelualueen N159 itälaidassa. Mielipiteessä kritisoidaan Pillistöntietä kuormittavan maankäytön suunnittelua, vaikka Pillistöntie on mielipiteen jättäjän mukaan kunnossa, joka ei kestä lisääntyvää liikennemäärää. Mielipiteen jättäjän mukaan Pillistöntie tulisi tutkia kaavassa tutkia matkalta aina Vanhalle Turuntielle saakka. Lisäksi mielipiteessä esitetään uuden liikenneselvityksen teettämistä suunnittelualueelle (N106) kaavatyön edetessä. Mielipide ei kaavan N159 osalta johda toimenpiteisiin. Pillistöntie kuuluu kaavan N159 alueeseen vain reilun 200 metrin matkalta, eikä tällä kaavalla esitetä tien varteen rakentamista, joka merkittävästi lisäisi Pillistöntien kuormitusta. Pillistöntien sisällyttäminen asemakaava-alueeseen koko matkaltaan tulee harkittavaksi kaavan N106 etenemisen yhteydessä Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Kaavaehdotuksen laadinnan pohjana ovat toimineet kaavoitukselle asetetut tavoitteet sekä kaavan valmisteluaineisto ja siitä saatu palaute. Lisäksi kaavoitustyötä ovat ohjanneet ylemmän asteiset suunnitteluvelvoitteet, maankäyttöä ohjaavat säädökset ja ohjeistukset sekä maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset. Asemakaavan perusratkaisu on säilynyt hyvin kaavan N106 valmisteluaineistossa esitetyn kaltaisena. Korttelirajoja, rakennuspaikkojen välisiä rajoja sekä virkistysaluevarauksia on tarkennettu vastaamaan tulevia tarpeita. Rakennusoikeudet ja kerrosluvut on määritelty tarkoituksena muodostaa vaihettumisvyöhyke Huhdanmäen ja Pajuniityn yhdyskuntarakenteen välille. Hulevesien hallintaan on kiinnitetty erityishuomiota mm. järjestämällä olevan rakenteen ja esitetyn uuden rakenteen väliin viherkaista, jolle on mahdollista tarvittaessa sijoittaa hulevesien hallinnan vaatimia rakenteita. Lisäksi asemakaavamerkintöjä ja -määräyksiä on täydennetty ja kaavaan lisätty osa-alueita koskevia määräyksiä Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kunta on tehnyt maankäyttösopimuksen Antti Laustion kanssa liittyen alueen asemakaavoitukseen. Alue on valmisteluvaiheeseen saakka ollut osa Pajuniityn eteläosan asemakaava- ja asemakaavan muutostyötä, kaava N 106. Sveitsinmäen asemakaava on erotettu omaksi kaavahankkeekseen mm. keskeisen sijaintinsa takia. Pajuniityn eteläosan kaavatyöstä on ollut maininta kunnan kaavoitusohjelmassa vuodesta 2004 lähtien, ja se sisältyy myös kunnanvaltuuston hyväksymään kaavoitusohjelmaan vuodelle Pajuniityn asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on merkitty tiedoksi ympäristölautakunnan kokouksessa ja samalla on päätetty myös kuuluttaa asemakaavatyö vireille. 20 Sveitsinmäen asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava N 159