VALTAKUNNAN- SYYTTÄJÄN- VIRASTON JULKAISUSARJA nro. SYYTTÄJÄN UUDET HAASTEET Syyttäjä ja rikosasian suullinen käsittely

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALTAKUNNAN- SYYTTÄJÄN- VIRASTON JULKAISUSARJA nro. SYYTTÄJÄN UUDET HAASTEET Syyttäjä ja rikosasian suullinen käsittely"

Transkriptio

1 VALTAKUNNAN- SYYTTÄJÄN- VIRASTON JULKAISUSARJA nro 4 SYYTTÄJÄN UUDET HAASTEET Syyttäjä ja rikosasian suullinen käsittely

2 Valtakunnansyyttäjänvirasto Julkaisusarja nro 4 Valtakunnansyyttäjänvirasto ISSN ISBN Ulkoasu Taina Reinikka, Edita Prima Oy Painopaikka Edita Prima Oy, Helsinki 2004

3 Lukijalle Nykyinen rikosoikeudenkäynti rakentuu voimakkaasti suullisuusperiaatteen varaan. Tuomiossa huomioon otettava oikeudenkäyntiaineisto on käsiteltävä suullisesti pääkäsittelyssä. Tällaisessa toimintaympäristössä argumentaation sisällön lisäksi myös sen esittämistapa on merkityksellinen. Tähän nähden puheviestinnästä rikosprosessissa on toistaiseksi varsin vähän kotimaista tutkimustietoa tai kirjallisuutta. Valtakunnansyyttäjänvirasto on järjestänyt yhdessä Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen kanssa syyttäjien peruskurssilla annettavan suullisen viestinnän ja ilmaisutaidon koulutuksen. Tällaisella kurssijaksolla vuonna 2002 pidetyistä simuloiduista oikeudenkäynneistä Tampereen yliopiston puheopin laitoksella laaditut puheopin proseminaaritutkimukset on tämän vuoksi päätetty julkaista Valtakunnansyyttäjänviraston julkaisusarjassa laajemmin hyödynnettäviksi. Tässä hieman lyhennetyt tutkimukset ovat laatineet Sanna Ala-Kortesmaa, Maiju Ojamies, Eeva Kiiskinen ja Pilvi Mansikkamäki. Taustaaineiston on puheviestinnästä kirjoittanut filosofian tohtori, hallintotieteiden maisteri, logonomi, Tampereen yliopiston puheopin lehtori Tuula-Riitta Välikoski sekä rikosprosessista valtionsyyttäjä Pekka Koponen ja syyttäjien peruskoulutuksesta koulutussuunnittelija Annikki Alhava, molemmat Valtakunnansyyttäjänvirastosta. Annikki Alhava Pekka Koponen Tuula-Riitta Välikoski

4 SISÄLLYSLUETTELO 1. Syyttäjän uudet tehtävät pääkäsittelyssä Pääkäsittelyn prosessuaaliset muutokset syyttäjän kannalta Suullisen prosessin asettamat vaatimukset syyttäjäntoimelle Rikosprosessin tavoitteet ja uusimuotoinen koulutusohjelma Syyttäjien peruskoulutusohjelma Opetussuunnitelmat Uuden koulutusohjelman tavoitteet Koulutusohjelman sisältö Puheviestintä ja rikosasian oikeudenistunto Johdanto Mitä puheviestintä tarjoaa syyttäjän arkeen? Tarkoitus Toiminnalliset vaiheet Osallistujat Ympäristö Toiminta puheviestintänä Lopuksi Viestinnän jakso ja tehdyt tutkimukset "Pyydän teitä kertomaan ihan omin sanoin tapahtuneesta" Todistajan kuulustelu interpersonaalisena viestintänä 6. "Jätetään juttu päätettäväksi" Syyttäjien loppupuheenvuorojen rakenteen tarkastelua 7. Syyttäjien argumentointi loppupuheenvuoroissa Istuntokäsittelyjen loppupuheenvuoroissa käytettyjen argumenttien erittelyä Stephen Toulminin mallin mukaan 8. Syyttäjien loppupuheenvuorojen uskottavuuden arviointi Oikeussalikontekstiin sopivan arviointimittarin kehittelyä

5 SYYTTÄJÄN UUDET HAASTEET 1 SYYTTÄJÄN UUDET TEHTÄVÄT PÄÄKÄSITTELYSSÄ Pekka Koponen 1.1. PÄÄKÄSITTELYN PROSESSUAALISET MUUTOKSET SYYTTÄJÄN KANNALTA Rikosprosessin uudistaminen voimaan tulleella lailla oikeudenkäynnistä rikosasioissa merkitsi rikosoikeudenkäynnin osapuolista olennaisinta muutosta syyttäjälle. Uuden prosessin periaatteet keskitetystä, välittömästä ja suullisesta käsittelystä merkitsivät siirtymistä voimakkaasti akkusatorisempaan pääkäsittelyyn. Tätä kehitystä voimisti vielä syyttäjän vetoamisvelvollisuuden korostuminen entisestään. Tämä puolestaan johtui osin syytteen muuttamisen uudesta ja rajoitetummasta sääntelystä sanotussa laissa, osin lainmuutoksesta riippumattomasta syytesidonnaisuuden jatkuvasti tiukentuneesta tulkinnasta oikeuskäytännössä. Nämä uudistetun rikosprosessin syyttäjäntoiminnalle asettamat vaatimukset on syyttäjälaitoksessa pyritty ottamaan huomioon erityisesti syyttäjien koulutusta tehostamalla. Jo ennen lainuudistuksen voimaantuloa järjestettiin rikosprosessiuudistuksesta oikeusministeriön toimesta laaja koulutus, joka osittain oli yhteistä tuomarikunnalle ja syyttäjille. Tämän jälkeen syyttäjien peruskoulutuksessa käsiteltäviin teemoihin ovat kuuluneet mm. vetoamisvelvollisuus, oikeus- ja todistustosiseikat, todistelun vastaanottaminen sekä argumentointi syyttäjän alku- ja loppupuheenvuoroissa. Näihin oikeudellisen toimintaympäristön muutoksiin reagoitiin syyttäjäkoulutuksessa suhteellisen nopeasti. Koulutusohjelmassa on painotettu uuden prosessin asettamia vaatimuksia SUULLISEN PROSESSIN ASETTAMAT VAATIMUKSET SYYTTÄJÄNTOIMELLE Osa koulutksen kehittämistarpeista on aiheutunut oikeudenkäynnin suullisuuden kasvaneesta merkityksestä. Oikeudenkäynti on viestintää, jossa olennainen osa informaatiosta välitetään suullisesti. Kirjallinen haastehakemus määrittää syytteen ja siten oikeudenkäynnin kohteen, mutta peruste- 7

6 SYYTTÄJÄN UUDET TEHTÄVÄT PÄÄKÄSITTELYSSÄ 8 lut syytteelle on esitettävä tuomioistuimelle suullisesti. Myös uudet vetoamisseikat ja vetoamisseikkoihin tehtävät muutokset on esitettävä nimenomaisesti suullisesti, jotta ne tulevat huomioon otetuiksi. Todistustosiseikat tuomioistuin saa arvioida oma-aloitteisesti, mutta syytteen asianmukainen ajaminen edellyttää useimmiten myös todistelun suullista arvioimista ja erityisesti sen argumentoimista, miksi vastaanotetun todistelun nojalla tulisi päätyä tiettyyn oikeudelliseen lopputulokseen. Vuosina toteutettuun peruskurssiin saakka syyttäjien suullisen ilmaisutaidon opetus on tapahtunut saman koulutusohjelman nojalla kuin tuomarien koulutus. Koulutuksen kohdentumisesta ensisijaisesti tuomarikunnan tarpeisiin on johtunut, että sanotun koulutusjakson tavoitteissa ovat merkittävästi painottuneet siviiliprosessiin liittyvät näkökohdat. Riita-asioissa pääkäsittelyyn verrattuna ensisijaisena tavoitteena ja tosiasiallisesti useammin toteutuvana vaihtoehtona on asianosaisten kesken saavutettava sovinto. Tuomarin rooli tämän sovinnon ja sen edellytysten edistäjänä poikkeaa selvästi syyttäjän rikosprosessuaalisesta roolista. Syyttäjä on puolestaan korostetusti jutun asianosainen. Syyttäjäkoulutuksessa keskeiset suullisen ilmaisun opetuksen tavoitteet kohdistuvat asiaesittelyyn, todistajien kuulusteluun sekä loppulausuntoon. Asiaesittely ja loppulausunto ovat yhtäjaksoisia suullisia esityksiä, joilla on oma oikeudellinen merkityksensä. Asiaesittelyn tarkoituksena on perehdyttää tuomioistuin käsiteltävään asiaan ja toimia johdatuksena jutussa tapahtuvalle todistelun vastaanottamiselle. Loppulausunnossa perustellaan tuomioistuimelle se näkemys, joka syyttäjälle on muodostunut kirjallisen esitutkintaaineiston perusteella suoritetun syyteharkinnan ja asiassa pääkäsittelyssä esitetyn todistelun nojalla. Todistelutarkoituksessa kuultavien henkilöiden kuulemisessa pääkäsittelyssä syyttäjällä on myös keskeinen rooli. Akkusatorisen prosessin luonteeseen kuuluu, että pääsääntöisesti todistajan kuulustelun aloittaa se taho, joka on todistajan tai kuultavan henkilön nimennyt. Rikosasioissa näyttötaakka on syyttäjällä ja siten useimmiten myös suurin osa todistajista on syyttäjän nimeämiä. Todistelutarkoituksessa kuultavan vastaajan kuulustelemisestakin päävastuu jää usein syyttäjälle. Syyttäjän roolia rikosoikeudenkäynnin luonteen ja sävyn muodostajana korostaa, että syyttäjä suorittaa asiaesittelyn ennen syytetyn tai tämän avustajan antamaa vastausta syytteeseen. Vastaavasti syyttäjä esittää loppulausuntonsa ensimmäisenä ja edellä sanotuin tavoin useimmiten aloittaa todistajien kuulustelemisen. Syyttäjän tulisi esiintymisellään pyrkiä paitsi vakuuttamaan tuomioistuin näkemyksensä oikeellisuudesta, parhaansa mukaan edesauttamaan sitä, että asianosaiset kokevat oikeudenkäynnin oikeudenmukaiseksi. Syyttäjää koskevat rikosoikeudenkäynnissä erilaiset velvoitteet kuin asianosaisen avustajaa. Syyttäjän virkavelvollisuuksiin kuuluu objektiivisuusvelvoite, jonka mukaisesti hänen tulee ottaa huomioon myös syytetyn eduksi puhuvat seikat ja pyrkiä asianmukaisen prosessin avulla jutussa aineellisesti oikeaan lopputulokseen.

7 SYYTTÄJÄN UUDET HAASTEET Siten syyttäjä joutuu toimimaan ristiriitaisten paineiden alaisena. Tuomioistuimelle tulisi esitellä objektiivisesti asiassa releventit tosiseikat, mutta myöskin vakuuttavasti perustella se, miksi tuomioistuimen tulisi asiaa näytöllisesti ja oikeudellisesti arvioidessaan päätyä samaan lopputulokseen kuin syyttäjä omassa harkinnassaan. Periaatetasolla tämä tarkoittaa sitä, että syyksilukemisen edellytyksenä tuomioistuimelle ei tulisi näyttöharkinnassa jäädä järkevää epäilystä syytetyn syyllisyydestä ja oikeudellisessa harkinnassa sitä, että syyttäjän esittämää tulkintavaihtoehtoa on pidettävä oikeudellisesti perustelluimpana. Asiaesittelyn pitäminen ensimmäisenä on toisaalta myös etu. Syyttäjä pääsee tällöin ensimmäisenä esittelemään näkemyksensä asiasta. Loppulausunnon osalta tilanne on pikemminkin päinvastainen. Rikosasian syytetylle on haluttu antaa viimeinen sana asiassa. Vastaajan avustajalle on tietty etu esittää loppulausuntonsa syyttäjän jälkeen, jolloin hänellä on mahdollisuus kommentoida kaikkia syyttäjän näkemyksiä. Syyttäjälle on vaikeampaa ennakoida syytetyn puolesta annettavan loppulausunnon sisältöä. Sinänsä loppulausuntojen jälkeen annettavia lisälausumia ei ole lainsäädännössä kielletty ja ne voivat olla välttämättömiäkin, jos esimerkiksi syytetyn loppulausunnossa on tuotu esiin uusia aikaisemmin käsittelemättömiä seikkoja. Kovin pitkään vuoropuheluun ei tässä vaiheessa kuitenkaan ole enää syytä mennä vesittämättä loppulausunnon tarkoitusta ja luonnetta. Todistajainkuulustelussa syyttäjän rooli on myös osin kaksijakoinen. Suorittaessaan nimeämiensä todistajien pääkuulustelua syyttäjän tehtävänä on yleensä pyrkiä luomaan suotuisa ilmipiiri sille, että todistaja kertoisi mahdollisimman tarkasti asian arvioinnin kannalta olennaiset tietonsa asiasta. Mikäli syyttäjä suorittaa myös syytetyn todistelutarkoituksessa tapahtuvassa kuulemisessa pääkuulustelun, on tilanne periaatteessa sama. Jos syyte on kiistetty ja syytetyn puolustus on asianmukaisesti järjestetty, syyttäjän päätarkoituksena on kuitenkin tavallisesti suorittaa vastakuulustelu ja pyrkiä horjuttamaan syytetyn kertomuksen uskottavuutta, mikäli syyttäjä edelleen pitää sitä epäuskottavana tai totuudenvastaisena. Suomalaisessa rikosoikeudenkäynnissä tuomioistuimen maallikkojäsenten asema ei vastaa common law -järjestelmien juryn roolia näyttökysymyksen yksinomaisena ratkaisijana. Tästä huolimatta syyttäjän on suullisessa argumentaatiossaan otettava huomioon myös se, että ammatti- ja maallikkotuomarit muodostavat informaation vastaanottajana erilaisen kohderyhmän RIKOSPROSESSIN TAVOITTEET JA UUSIMUOTOINEN KOULUTUSOHJELMA Edellä lausutun nojalla on ilmeistä, että syyttäjän suullisille ilmaisu- ja vuorovaikutustaidoille asetetaan nykyprosessissa korkeat vaatimukset. Näitä 9

8 SYYTTÄJÄN UUDET TEHTÄVÄT PÄÄKÄSITTELYSSÄ vaatimuksia toteuttavassa koulutuksessa ei myöskään voida tyytyä esimerkiksi pelkästään syytteen ajamisen kannalta maksimaalisen tehokkaiden menettelytapojen käsittelemiseen. Syyttäjän velvollisuutena on omalta osaltaan huolehtia kaikkien asianosaisten perusoikeuksien toteutumisesta rikosoikeudenkäynnissä. Tämä tarkoittaa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimusten tiukkaa noudattamista. Rikosvastuu on pyrittävä toteuttamaan tehokkaasti rikosoikeudenhoidon yleispreventiivisten tavoitteiden mukaisesti. Samalla mahdollistetaan rikoksen asianomistajan oikeuksien toteutuminen. Syyttäjän tulee omalla prosessaamisellaan pyrkiä muun ohella muodostamaan oikeudenkäynnistä mahdollisimman vaivaton rikoksen uhrille. Tämä kaikki on kuitenkin toteutettava sellaisin, valtaosin suullisin prosessimuodoin, jotka takaavat syytetyn perusoikeudet ja saavat oikeudenkäynnin vaikuttamaan oikeudenmukaiselta myös syytetyn kannalta. Syyttäjien peruskoulutuksen viimeisen jakson toteuttamiseksi näitä tavoitteita tukevalla tavalla jakson ohjelma uudistettiin perusteellisesti uutta peruskoulutuksen koulutussuunnitelmaa vuonna 2001 laadittaessa. Valtakunnansyyttäjänviraston ja Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen yhteistyössä laatima uusi opetusmetodi perustuu ilmaisutaidon opettajien ja prosessioikeudellisiin kysymyksiin keskittyvien syyttäjäkouluttajien saumattomaan yhteistoimintaan. Tampereen käräjäoikeuden tuomareiden toimiminen harjoitustapauksissa oikeuden puheenjohtajina on myös tuonut merkittävää lisäarvoa oikeudenkäyntisimulaatioiden todenmukaisuuteen. Tarkoituksena on tuottaa aitoon esitutkinta-aineistoon perustuen simuloituja oikeudenkäyntejä, joissa toiminnan ilmaisutaidollista puolta arvioivat tämän alan asiantuntijat ja menettelyn rikosprosessuaalista puolta kokeneet syyttäjäkouluttajat yhdessä puheenjohtajien kanssa. Pääpaino kurssilaisille annettavassa palautteessa on oikeudenkäyntien videoinnin avulla tuetussa esiintymis-, ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojen arvioinnissa. Oikeudellisessa arvioinnissa on pyritty varmistamaan koulutuksen kohdentuminen myös prosessuaalisesti tärkeisiin ja keskeisiin kysymyksiin. 10

9 SYYTTÄJÄN UUDET HAASTEET 2 SYYTTÄJIEN PERUSKOULUTUSOHJELMA Annikki Alhava Syyttäjäkoulutuksen rungon muodostaa syyttäjien peruskoulutusohjelma. Syyttäjien peruskoulutusta on toteutettu vuodesta 1979 lähtien. Ensimmäisen opetussuunnitelman lähtökohdaksi asetettiin syyttäjän roolin ja aseman sekä tehtävien kokonaiskuvan selvittäminen OPETUSSUUNNITELMAT Opetussuunnitelma uudistettiin ensimmäisen kerran vuonna 1985, jolloin pyrittiin kurssin vaativuustason nostoon syyttäjien tietotaidon nousua vastaamaan. Opetussuunnitelman keskeisenä teemana oli syyteharkinta ja sen merkityksen korostaminen. Seuraava uudistus tehtiin vuonna 1990, jolloin tarkistettiin opetussuunnitelma syyttäjäntoiminnassa, kriminaalipolitiikassa ja lainsäädännössä tapahtuneiden muutosten johdosta. Opetussuunnitelma lähtökohtana oli syyttäjän laajentuneen harkintavallan ja lisääntyneen keinovalikoiman oikea ja tarkoituksenmukainen käyttö. Vuonna 1995 opetussuunnitelma uudistettiin jälleen. Koulutuksen sisältö rakentui näkemykselle syyttäjän arkityön kiinnittymisestä rikosoikeudelliseen järjestelmään erilaisten lainkäyttäjäroolien välityksellä. Syyttäjällä on eräänlainen kriminaalipoliittinen kolmoisrooli: hän on yhtäältä rikosvastuun tehokkaaseen toteuttamiseen pyrkivä rikosprosessin moottori, toisaalta rikosprosessin voimavarojen kohdentumisesta osavastuun kantava suodatin ja kolmanneksi tietyissä tilanteissa myös tietynasteisen tuomiovallan käyttäjä. Ammattitaitoisella syyttäjällä on oltava nämä roolit kattava, kokonaisvaltainen käsitys omista tehtävistään, niiden hoitamiseksi annetuista keinoista ja asemastaan monitahoisessa sidosryhmäsuhteiden verkostossa. Viimeisin opetussuunnitelman uudistus on toteutettu vuonna Uudistetun opetussuunnitelman mukainen peruskoulutusohjelma on toteutettu ensimmäisen kerran vuosien aikana. Uudistetun opetussuunnitelman lähtökohtana on ollut luoda uusille, mutta jo jonkin verran työkokemusta omaaville syyttäjille peruskoulutusohjelma, joka antaa riittävän monipuolisen, moniulotteisen ja kattavan kokonaiskuvan syyttäjän roolista ja asemasta sekä syyttäjän työstä. Koulutusohjelman tulee antaa hyvät valmiudet siihen, että syyttäjä voi käytännön 11

10 SYYTTÄJIEN PERUSKOULUTUSOHJELMA työssä huolehtia rikosvastuun toteuttamisesta oikeudenmukaisella ja kriminaalipoliittisesti tarkoituksenmukaisella tavalla kaikkia syyttäjän käytössä olevia "työkaluja" hyödyntäen UUDEN KOULUTUSOHJELMAN TAVOITTEET Koulutusohjelman tavoitteena on: - luoda ja vahvistaa syyttäjien ammatti-identiteettiä sekä tukea uusien syyttäjien ammattiin sosiaalistumista, - vastata ihmisoikeussopimusten ja perusoikeussäännösten aktiivisemman soveltamisen syyttäjälle asettamiin vaatimuksiin, - vastata rikosasioiden oikeudenkäyntimenettelyn kehityksen syyttäjälle asettamiin entistä suurempiin ammattitaitovaatimuksiin ja - ottaa huomioon kansainvälistymiskehityksen syyttäjän työhön tuomat uudet haasteet. Koulutuksen johtavana teemana on syyttäjäntoimeen kohdistuvista lisääntyneistä vaatimuksista johtuva tarve syyttäjien ammattitaidon kohottamiseen. Syyttäjän entistä keskeisempään ja vaativampaan asemaan liittyy erottamattomasti myös korostunut vastuu. Syyttäjän ammattitaidolle asetettavia vaatimuksia voidaan tarkastella syyttäjän erilaisten roolien kautta. Syyttäjän tehtävänkuvaa on kuitenkin tässä yhteydessä pyritty kehittämään monivivahteisemmaksi. Syyttäjän tehtäväkuva ja rooli vaihtelevat mm. erilaisten päätöksentekotilanteiden, asianosaisrelaatioiden ja asian prosessioikeudellisten vaiheiden mukaan. Tilanteesta riippuen rikosvastuun toteuttaminen ja eri asianosaisten oikeusturvaintressit saavat erilaisen painoarvon. Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen asettaa soveltamistilanteesta riippuen erilaisia vaatimuksia syyttäjän toiminnalle. Syyttäjän roolikuva voidaan kuitenkin johtaa näistä syyttäjäntoimintaa ohjaavista perusperiaatteista. Kokonaiskuvan luominen syyttäjäntoiminnasta edellyttää sekä taustalla olevien periaatteiden että käytännönläheisten sovellutusten käsittelyä. Koulutusohjelman tarkoituksena on olennaisesti syventää opetusta yleisistä periaatteista ja edetä niistä syyttäjäntoiminnan kannalta keskeisiin syyteharkinnan ja pääkäsittelyn käytännöllisiin ongelmakohtiin KOULUTUSOHJELMAN SISÄLTÖ 12 Koulutusohjelma on kuuden viikon mittainen ja se toteutetaan kuutena jaksona monimuoto-opetuksena, johon sisältyy kurssijaksoja, etätehtäviä, itseopiskelua sekä opintokäyntejä. Ensimmäinen jakso käsittelee perus- ja ihmisoikeuksien yleisiä oppeja, perus- ja ihmisoikeuksien merkitystä rikosprosessin eri vaiheissa, rangaistusteorioita ja kriminaalipolitiikkaa sekä syyttäjän roolia.

11 SYYTTÄJÄN UUDET HAASTEET Toisen jakson teemana ovat rikosoikeuden yleiset opit. Jaksolla käsitellään rangaistusvastuun yleisiä edellytyksiä, seuraamusharkintaa ja oikeushenkilön rangaistusvastuuta. Kolmas jakso koskee esitutkintavaihetta. Jaksolla käsitellään syyttäjän roolia esitutkinnassa, syyttäjän ja poliisin yhteistyötä, poliisitoiminnan periaatteita, esitutkinnan kulkua, tutkintataktiikkaa, todistajan psykologiaa, rikosteknistä tutkintaa ja kansainvälistä virka- ja oikeusapua. Neljännen jakson aiheena on syyteharkinta ja syyttäjän päätöksenteko pääkäsittelyn ulkopuolella. Jaksossa käsitellään näytön arviointia, haastehakemusta, asianomistajan edustamista, syyttämättäjättämistä sekä julkisuuskysymyksiä. Viides jakso on pääkäsittelyjakso. Koulutuksen kohteena ovat pääkäsittelyn eri vaiheet teorian ja osanottajien etukäteen lähettämien käytännön ongelmakysymysten kannalta sekä mm. muutoksenhaku hovioikeuteen ja korkeimpaan oikeuteen. Kuudes jakso on pääkäsittely suullisena prosessina. Jaksossa käsitellään prosessia sekä viestintä- ja ilmaisutaitoa simuloitujen oikeudenkäyntien avulla, jotka videoidaan. Oikeudenkäyntien puheenjohtajina toimivat käräjäoikeuden puheenjohtajat. Oikeudenkäyntejä arvioivat viestintäkouluttajat ja syyttäjäkouluttajat. Tällä jaksolla koulutusohjelman osanottajat jaetaan kolmeen ryhmään, jotka työskentelevät samanaikaisesti eri studioissa. Ryhmissä muodostetaan syyttäjäparit kuhunkin juttuun. Toinen syyttäjistä esittää asiaesittelyn ja toinen jutun loppulausunnon. Todisteluosuuden hoitamisen syyttäjäpari sopii keskenään. Ryhmän muut jäsenet toimivat tapauksen muissa rooleissa. Syyttäjinä toimivat saavat yksilösuorituksistaan eli asiaesittelystä tai loppulausunnosta henkilökohtaisen palautteen viestintäkouluttajalta. Muutoin tapauksia arvioidaan yhteisesti välittömästi aina kunkin oikeudenkäynnin jälkeen puheenjohtajan, viestintäkouluttajan, syyttäjäkouluttajan ja osanottajien kesken. Syyttäjäkoulutuksessa käytettiin nyt ensimmäisen kerran simuloituja oikeudenkäyntejä videoituina siten, että sekä suullista viestintää että substanssikysymyksiä koulutetaan samanaikaisesti kouluttajaparin avulla. Koulutustilaisuuden aikana käytyjen keskustelujen sekä osanottajilta kerättyjen arviointien perusteella koulutusmuotoa pidettiin toimivana ja mielenkiintoisena. Myös kouluttajien ja puheenjohtajien arvioinnit saaduista kokemuksista olivat myönteisiä. Koulutuksessa käytettävien tapausten valintaan on kiinnitetty erityistä huomiota niin, että ne mahdollisimman hyvin toteuttavat koulutuksellisia tarpeita. 13

12 PUHEVIESTINTÄ JA RIKOSASIAN OIKEUDENISTUNTO 3 PUHEVIESTINTÄ JA RIKOSASIAN OIKEUDENISTUNTO Tuula-Riitta Välikoski 3.1. JOHDANTO 14 Interaktionistisen lähestymisen (Mead 1934, Blumer 1969) mukaan kaikki instituutiot ovat olemassa ja niitä voidaan tarkastella niiden jäsenten keskinäisen vuorovaikutuksen avulla. Tarkoitukset eivät ole joitakin objektiivisesti siirrettävissä olevia, vaan ne luodaan ihmisten välisessä viestinnässä. Sosiaaliset rakenteet ovat tuotteita, eivät determinantteja ja myös oikeudenistunto voidaan nähdä ja määritellä sen jäsenten tavoiksi olla vuorovaikutuksessa keskenään. Vuorovaikutus luo toimintaa, joka on havaittavissa olevaa ihmisten välistä viestintää. Viestintä koostuu verbaalista eli sanallisesta ja nonverbaalista eli sanattomasta viestinnästä ja on osallistujien kesken jatkuvaa ja samanaikaista niin kauan kuin he ovat samassa tilassa. Kun laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa tuli voimaan , muuttui myös toiminta oikeussaleissa. Toiminnan tavoitteena on edelleen tuottaa oikeudenmukaisessa oikeudenkäynnissä pitävä ja perusteltu lopputulos asiassa, mutta menettely tavoitteen saavuttamiseksi on välitön, keskitetty ja suullinen istuntokäsittely. Suullisuus on yksi väline toiminnan havainnollisuuteen ja selkeyteen, jotka periaatteet myös sisältyivät uudistuneeseen menettelyyn. Päävastuu toiminnan etenemisestä on istunnon puheenjohtajalla, mutta myös syyttäjän uusi tehtävä tekee hänen toiminnastaan merkittävän kyseistä kuvaa luotaessa. Oheisten periaatteiden näkyvyys toiminnassa tulee olla kenen tahansa arvioitavissa - ei vain oikeustieteeseen perehtyneiden asiantuntijoiden. Syyttäjien peruskoulutuksen suullista viestintää koskevan jakson tavoitteena oli oppia jäsentämään ja ymmärtämään oikeudenistunto myös puheviestintätilanteena ja kehittämään omia viestintävalmiuksiaan erityisesti syyttäjän roolissa tässä tilanteessa. Tavoite konkretisoitui simuloitujen ja videoitujen oikeudenkäyntien avulla, joista osallistujat saivat henkilökohtaisen palautteen koskien sekä prosessioikeudellista että puheviestinnällistä osaamistaan. Oikeudenkäynnit toteutettiin Tampereen yliopiston, puheopin laitoksen studiotiloissa. Ennen oikeudenkäyntiharjoituksia pidettiin luennot to-

13 SYYTTÄJÄN UUDET HAASTEET distamisen psykologiasta ja puheviestinnästä. Osallistujat olivat saaneet ennakkoon postitse puheviestinnän kirjallisuutta sekä materiaalia oikeustapauksiin valmistautumista varten MITÄ PUHEVIESTINTÄ TARJOAA SYYTTÄJÄN ARKEEN? Tarkoitus Relationaalisen viestinnän teorioissa tarkastellaan usein sitä, millaisia ominaisuuksia tilanteilla itsellään on. Se, miten ihmiset tilanteita määrittelevät, ohjaa myös heidän toimintaansa niissä. Eri tilanteet voidaan määritellä tarkoituksensa, osallistujien ja heidän välisten suhteidensa ja ympäristön avulla (Miller, Cody & McLaughlin 1994). Seuraavaksi tarkastellaan lyhyesti oikeudenistuntoa puheviestintätilanteena. Oikeussalitilanteen tarkoituksena on yksittäisen, henkilöiden tai henkilöiden ja valtion välisen ongelman ratkaisu siten, että ongelman ratkaisu on pätevä ja kestävä (OK 24:3 ja RoL 11:4). Tästä muodostuu toiminnan asiallinen tarkoitus. Tarkoitukseen pääseminen pitää tapahtua siten, että yleiset oikeusturvaperiaatteet toteutuvat, josta toiminnasta puolestaan kehittyy tilanteen toiminnallinen tarkoitus. Tarkoitukseen pääsemiseksi toiminnalla on oikeussalissa tietty rakenne, joka toistuu samanlaisena eri istuntokäsittelyissä. Rikosasian istuntokäsittely voidaan jakaa syyttäjän toiminnan kannalta neljään vaiheeseen, jotka kaikki ovat viestinnällisesti eri tavoin painottuneita (Välikoski 2004) Toiminnalliset vaiheet Ensimmäinen toiminnallinen vaihe koostuu alkupuheenvuorosta, jossa syyttäjä esittää vaatimuksensa ja niiden lyhyet perustelut eli vaatimukset ja teonkuvauksen. Tässä rajataan oikeudenkäynnin raamit siihen tunnusmerkistönmukaiseen tapahtumakulkuun, joka on oikeudenkäynnin kohteena. Tässä vaiheessa keskeistä on substanssin eli sanoman esittely. Sen tulee olla tarkkaa, täsmällistä ja ymmärrettävää informaatiota. Tällöin pitää saada vastaus kysymykseen mitä on tapahtunut ja mitä vaaditaan? Tavoitteena on yhteinen ymmärrys tapahtuneesta. Usein syyttäjä lukee syytekirjelmän ääneen. Tämäkään toiminta ei saa olla mekaaninen teko tai suoritus, vaan ajatuksella kaikille kuulijoille kohdennettu informaation välitys. Kyseinen informaatio itse asiassa käynnistää toiminnan varsinaisen sisällöllisen käsittelyn. Syytteen selostusosassa syyttäjä omin sanoin kehittelee syytettä. Tämä voi olla vapaamuotoinen, omin sanoin kuvattu tapahtumain kulku ja olo- 15

14 suhteiden kuvaus, jotka ovat johtaneet väitetyn teon tekemiseen. Uuden menettelyn mukaan syyttäjä ei saa viitata esitutkintapöytäkirjan kertomuksiin. Selostuksessa on tuotava myös mahdolliset syytetylle edulliset seikat esiin. Selostus kohdennetaan tuomioistuimelle, johon kuuluvat myös lautamiehet. Toiminnan ja sitä ilmentävän viestinnän tarkoituksena on tässä määritellä ja rajata käsiteltävänä olevaa asiaa edelleen sekä vakuuttaa kohde oman sanoman tärkeydestä ja paikkansa pitävyydestä. Puheenvuoron funktiona on keskusteluteitse vakuuttaa kohde eli tuomioistuin näkemyksen oikeellisuudesta. Seuraavana vaiheena on todistelu. Todistelussa asian käsittely jatkuu kysymys-vastaustyyppisenä keskusteluna, kun todistajien kuulusteleminen käynnistyy. Tämän vaiheen toiminnallinen ja sisällöllinen ennustaminen on muita vaiheita hankalampaa, koska keskusteluun osallistuvat vuorollaan eri osapuolia edustavat todistajat ja todennäköisyys spontaanista kommunikaatiosta kasvaa. Todistelu kohdennetaan tuomioistuimelle, mutta haluttua informaatiota etsitään yhdessä todistajien kanssa. Todistelu on viestinnällisesti mielenkiintoinen vaihe, sillä syyttäjän keskustelukumppani on usein tilannetta jännittävä, jopa pelkäävä maallikko. Esitettävien kysymysten luonne sekä niiden esittämisen ajoitus ja tempo saavat maallikkovastaajan mielessä merkityksiä. Kysymykset ovat kuulustelussa väline kerätä informaatiota. Kysymysten esittämisen tapa on väline vaikuttaa ilmapiiriin. Syyttäjän on hyvä ymmärtää paitsi todistajan rooli myös todistajan tila. Todistelussa eri osapuolien puheen funktiona on vakuuttaa edelleen tuomioistuin tapahtuneesta. Vakuuttaminen ei koostu vain kunkin osapuolen oman sanoman tuottamisesta ja lähettämisestä, vaan siinä on mukana havaittua, reaaliajassa prosessoitua sekä tämän tuloksena syntynyttä ehkä myös uutta aineistoa. Aineisto koostuu kysymysten ja vastausten mukanaan tuomasta informaatiosta. Syytteen selostusosa ja todistelu yhdessä ovat varsinaista keskustelua oikeussalissa. Tuolloin oikeutetaan se, mitä on tapahtunut ja luodaan päätöksenteon edellytykset. Toiminta oikeussalissa syyttäjän näkökulmasta loppuu loppukeskusteluun, jossa arvioidaan näytön riittävyys ja luotettavuus sekä oikeuskysymykset. Puheenvuoron sisältö koostuu sekä valmistellusta että spontaanista istuntosalissa kuullusta ja siitä prosessoidusta informaatiosta. Loppukeskustelussa puheenvuorojen funktiona on vakuuttaa tuomioistuin. Vakuuttamisen kohde on tuomioistuin, joka koostuu asiantuntijapuheenjohtajasta ja maallikkolautamiehistä. Sanoman kohdentamisen, sisällön valikoimisen ja jäsentämisen problematiikka ei-homogeeniselle kuulijaryhmälle on aiempaa haasteellisempaa, sillä kuulijat valmistautuvat päättämään asian lopputuloksen välittömästi kuulemansa ja havaitsemansa jälkeen.

15 Osallistujat Tarkoitusta jäsennetään toiminnassa yhdessä osallistujien kesken. Osallistujien roolit ovat heidän toimintansa perusta ja taustoittavat myös heidän viestintäänsä. Tilanteen erilaisuuden ymmärtäminen eri osallistujille myös oikeudenistunnossa on yksi avain tarkoituksenmukaiseen toimintaan oikeussalissa. Toiminnan asiallisen tarkoituksen saavuttamisen päävastuu on puheenjohtajalla. Hänen tulee huolehtia siitä, että istunnossa liikkuva informaatio on mahdollisimman yksitulkintaista ja ymmärrettävää kaikille osapuolille (HE 95/82). Välitettyä sanomaa on tulkittava samanlaisesti samanlaisissa tapauksissa, jotta tuomioistuimen toiminnassa olisi turvallista toistetta (Kemppinen 1992). Puheenjohtajan oman viestintäkäyttäytymisen ja muun vuorovaikutuksen säätelyn tulee vahvistaa myös tilanteen toiminnallista tarkoitusta. Tuomari, syyttäjä ja avustaja-asianajajat tekevät oikeussalissa työtään ja heidän suhteensa tilanteeseen on arkinen ja jatkuva. Muiden osapuolien suhde tilanteeseen saattaa olla ainutkertainen. Salissa on viranomaisia eli oikeudellisia asiantuntijoita ja maallikoita, jotka kuitenkin ovat asiantuntijoita omassa asiassaan. Kukaan ei ole oikeussalissa sattumalta. Myös osapuolien tehtävät ja valta toimia ovat erilaiset. Joidenkin tutkimusten kohteena on vallan ilmeneminen oikeussalitoiminnassa. Messmer (1997) toteaa saksalaisten oikeudenkäyntien vuorovaikutuksen olevan tuomarin kontrolloimaa. Eri osapuolien mahdollisuudet vaikuttaa jutun käsittelytapaan ovat vähäiset ja heidän puheensa funktiona on lähinnä tuottaa informaatiota (vrt. myös Conley & O'Barr 1998). Suomalaisissa oikeudenkäynneissä tilanne on toinen, sillä esimerkiksi syyttäjän tehtävänä on myös toiminnallinen vastuu tietyissä käsittelyvaiheissa. Valtaa on siltä osin jaettu, joskin toiminnallinen valta on edelleen juridisen asiantuntijan hoidossa. Pääsääntöisesti kuitenkin myös meillä ovat kantaja- ja vastaajaosapuolet oikeuden puheenjohtajaan nähden toiminnallisesti ja asiallisesti alisteisia. Toiminnallinen alisteisuus syntyy siitä, että heillä on vain rajattu mahdollisuus omaehtoiseen kommunikointiin salissa. Asiallinen alisteisuus muodostuu siitä, että puheenjohtajalla on valta luoda totuusvaikutelmia heidän asiassaan. Eri osapuolilla on ongelmien ratkaisussa intressiristiriita keskenään. He tarvitsevat oikeuden tietämystä siitä, mikä heidän asiassaan on yksittäistapauksessa ja yhteiskunnallisesti oikein. Heidän ongelmansa olemassaolo käynnistää koko oikeudellisen prosessin. Kantaja- ja vastaajaosapuolien tehtävänä on lisäksi arvioida, miten puheenjohtaja hoitaa heidän asiaansa. Asetelmassa osapuolet ovat eriarvoisia: toisten on hankittava valtansa itse, puheenjohtaja käyttää hänelle yhteiskunnan antamaa riippumatonta tuomitsemisvaltaa (ks. HM, OK).

16 PUHEVIESTINTÄ JA RIKOSASIAN OIKEUDENISTUNTO Ympäristö Eri osapuolien edellä kuvatut taustat liittyvät myös osapuolien välisiin suhteisiin. Se on lähtötilanne, mutta reaaliaikainen salikommunikaatio tekee suhteet näkyväksi viestintäsuhteeksi (Välikoski 2004). Aihetta on toistaiseksi tutkittu vähän. Rikoksen uusijat haluavat Aronsson, Jönsson & Linellin (1987) tutkimuksen mukaan nopeaa ja muodollista oikeuskäsittelyä. Lind, Mac Coun, Ebener, Felstiner, Hensler, Resnik & Tyler (1990) sekä Engeström, Haavisto & Pihlaja (1992) taas toteavat, että oikeussali-ilmapiiri ja luontevat suhteet osapuolien välillä ovat merkityksellisiä lopputulokseen sitoutumisen kannalta. Ihmiset näyttävät enemmän hyväksyvän ratkaisut, jotka on saavutettu oikeudenmukaisiksi ja reiluiksi koetuin menettelytavoin. Todistajat puolestaan eivät näytä mieltävän suhdettaan kovin selkeäksi. Suhde ei ole salitapaamista lukuunottamatta jatkuva ja sen kesto voi vaihdella muutamasta minuutista useampiin kymmeniin. Osapuolet saattavat olla todistajalle vieraita ja kanssakäyminen liittyy tiettyyn asiaan ja tiettyyn tilanteeseen, jotka rikosjutuissa eivät yleensä ole kovin miellyttäviä. Sen sijaan luontevat ja avoimet viestintäsuhteet tekevät todistajien mielestä toiminnasta sujuvan ja jopa arkisen, jolloin todistamisen tehtävä on helppo toteuttaa (Välikoski 2000). Oikeussali sekä konkreettisena toiminnan ympäristönä että abstraktin oikeuden fyysisenä ilmentymänä on maallikko-osapuolille outo. Osapuolet eivät ehkä edes tiedä, mitä oikeussalissa on tarkoitus tapahtua tai miten asian käsitteleminen etenee. Myös ympäristöön nähden osapuolet ovat erilaisessa tilassa. Kuitenkin juuri abstrakti oikeus tulee näkyä oikeussaliympäristössä. Se tehdään todeksi toiminnan avulla, jota jatkuva ja samanaikainen osallistujien välinen viestintä havainnollistaa TOIMINTA PUHEVIESTINTÄNÄ 18 Puheviestintätilanne salissa on ongelmanratkaisua, jossa ongelmaa täsmentävät, rajaavat ja käsittelevät ongelman eri osapuolet. Eri osapuolet yrittävät vaikuttaa lopputulokseen ja laativat myös perustellun näkemyksensä ongelman ratkaisusta. Viestintä salissa on kokonaisuudessaan eri osapuolien ratkaisuehdotuksen argumentaatiota. Ratkaisuehdotuksia on useampia ja ongelman ratkaisevat ongelmaan ulkopuoliset heille suoduin valtuuksin. Tyypillinen piirre oikeussaliviestinnälle on se, että kaikkien osapuolien viestintä, osallistuminen ongelman määrittelyyn, rajaamiseen ja ratkaisuun, sijoittuu yksittäisen ongelman selvittämisen lisäksi myös laajempaan yhteyteen: asiantuntijoiden kommunikoinnin tulee palvella heidän tavoitteidensa saavuttamista ja puheenjohtajan kommunikoinnin myös muun muassa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vahvistamista. Maallikko-osa-

17 SYYTTÄJÄN UUDET HAASTEET 3.4. LOPUKSI puolet taas saattavat mieltää kommunikointinsa hankalaksi, kun he tietävät, että heidän sanomaansa kuunnellaan ja koko toimintaansa tarkkaillaan. Heidän puheellaan on seurauksia ja päätöksentekijät ovat samassa salissa. Näin tosin tapahtuu myös asiantuntijaosapuolien kohdalla. Toiminta oikeussalissa liittää eri osapuolet yhteen ja muodostaa heidän välilleen näkyvän viestintäsuhteen. He luovat todeksi rikosasian istuntokäsittelyn. Viestintäsuhde on jatkuva ja samanaikainen, eikä pääty, vaikka asiantuntijatehtävien hoito päättyy esimerkiksi syyttäjällä kysymysten esittämiseen todistajakuulustelussa tai hänen loppulausuntoonsa. Osapuolien välinen välitön viestintäsuhde päättyy vasta kun osapuolet poistuvat samasta tilasta, esimerkiksi istuntosalista. Muu viestintäsuhde voi jatkua vaikka kirjallisessa muodossa jälkeen päin. KIRJALLISUUS Blumer, H Symbolic Interactionism: Perspective and Method. Englewood Cliffs: Prentice Hall. Clevenger, T. Jr Can one not communicate? A Conflict of Models. Communication Studies 42:351. Coupland, N., H. Giles & J. Wiemann (toim.) Miscommunication and problematic talk. Newbury Park: Sage. Engeström, Y., V. Haavisto & J. Pihlaja Alioikeudet uuden työtavan kynnyksellä. Kehittävän työntutkimuksen sovellus tuomioistuinlaitoksessa. Helsinki: Yliopistopaino. Haavisto, V Asianosaisten osallistuminen riita-asian käsittelyyn - nykykäytäntöä ja kehityssuuntia. Lakiemies 7-8: Kemppinen, J Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot. Korkein oikeus, ihmiset ja yhteiskunta Helsinki: Valtion painatuskeskus. Lind, E., R. MacCoun, P. Ebener, W. Felstiner, D. Hensler, J. Resnik & T. Tyler In the eye of the beholder: Tort litigants evaluation of their experiences in the civil justice system. Law and Social Review 24, Mead, G Mind, Self and Society. Chicago: University Press. Messmer, H Features of procedural fairness: communication in decision-making about diversion and victim-offender mediation. Teoksessa Röhl, K. & S. Machura (toim.) Procedural Justice. Aldershot: Ashgate Darthmouth. Miller, L., M. Cody, & M. McLaughlin Situations and goals as fundamental constructs in interpersonal communication research. In Knapp, M. Handbook of interpersonal communication. Thousand Oaks: Sage. Tyler, T Why people obey law? New Haven: Yale University Press. Välikoski, T-R Alioikeuden arkipäivää. Oikeussaliviestintä puheen- 19

18 PUHEVIESTINTÄ JA RIKOSASIAN OIKEUDENISTUNTO johtajan näkökulmasta. Jyväskylän yliopisto. Puheviestinnän lisensiaatintutkimus. Välikoski, T-R Todistajana rikosoikeudenkäynnissä. Selvitys rikosoikeudenkäynnin viestinnällisestä luonteesta todistajan näkökulmasta. Tampereen yliopisto. Puheopin laitos. Raportteja 1/2000. Välikoski, T-R The criminal trial as a speech communication situation. Acta Universitatis Tamperensis Tampere: University Press. Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa (ROL) 97/689 Oikeudenkäymiskaari (OK) 87/354 Hallituksen esitys (HE) 95/82 Suomen Hallitusmuoto (HM) 19/94. 20

19 SYYTTÄJÄN UUDET HAASTEET 4 VIESTINNÄN JAKSO JA TEHDYT TUTKIMUKSET Viestintäjakso oli ensimmäinen laatuaan ja siitä haluttiin kerätä mahdollisimman paljon tietoa; myös tutkimuksellisesti. Suullinen menettely on suomalaisissa oikeudenkäynneissä varsin tuore, ja tutkimukset oikeussaliviestinnästä ovat toistaiseksi pääosin yhdysvaltalaisia, joten tutkimukselle myös oli tilausta. Jatkossa esitellään neljä lyhyttä tutkimusta, jotka on tehty kurssilla videoidusta materiaalista. Selvitykset ovat puheopin proseminaaritutkimuksia. Alkuperäisissä töissä on kuvattu tutkittavan ilmiön ympäristöä: suullista käsittelyä ja esimerkiksi syyttäjän tehtäviä. Tässä julkaisussa kuvaukset eivät ole mukana. Samoin katsaus aiempaan oikeussaliviestinnän tutkimukseen on tässä mukana vain ensimmäisessä työssä. Tekstissä ja litteraatioaineistossa esiintyvät nimet on kaikki muutettu. Lupa tutkimukseen kysyttiin kaikilta viestintäjakson osallistujalta ja vain luvallinen aineisto on tutkimuksessa mukana. Tutkimuksien tekijät ovat joko valmiita (Ala-Kortesmaa, Kiiskinen) tai lähes valmiita filosofian (Ojamies) tai kasvatustieteen (Mansikkamäki) maistereita. Tekijät toimivat viestintäjaksolla opiskelija-avustajina. Esiteltävät tutkimukset kuvaavat viestinnän havainnollistamaa interaktiota todistajakuulustelussa (Ala-Kortesmaa, Kiiskinen) sekä loppupuheenvuorojen rakennetta (Ojamies) ja niiden argumentaatiota analysoituna Toulminin mallin mukaan (Kiiskinen). Viimeinen tutkimus kehittelee mittaria loppupuheenvuorojen uskottavuuden arvioimiseksi (Mansikkamäki). Asiaesittely ei ole mukana tutkimusaineistossa. Tuloksia arvioitaessa on muistettava, että aineisto on kerätty simuloiduista oikeudenkäynneistä, joskin osallistujat totesivat niiden vastaavan vähintään hyvin todellisia oikeudenkäyntejä. 21

20 TODISTAJAN KUULUSTELU INTERPERSONAALISENA VIESTINTÄNÄ 5 PYYDÄN TEITÄ KERTOMAAN IHAN OMIN SANOIN TAPAHTUNEESTA Todistajan kuulustelu interpersonaalisena viestintänä Sanna Ala-Kortesmaa 1. JOHDANTO Oikeussali on viestintäympäristönä ainutlaatuinen: siellä viestintää ohjaavat tiukat säännöt, ja viestinnän tarkoituksena on ratkaista käsiteltävänä oleva ongelma. Oikeudenkäynnin osapuolet täsmentävät, rajaavat ja käsittelevät ongelmaa omista näkökulmistaan - jokaisen tarkoituksena on tehdä näkemyksensä oikeutetuiksi ja ratkaisu sen mukaiseksi (Välikoski 2001: 117). Puheviestinnän tutkimuksessa osapuolten välisen yhteydenpidon funktionaalisuus on lähtökohta, josta viestintää lähdetään tarkastelemaan. Kielenkäyttö nähdään prosessina, johon kuuluvat sekä viestin tuottaminen että vastaanottaminen. Oikeussalissa käytetty kieli eroaa arkiviestinnässä käytetystä kielestä, sillä se on kanavaltaan ja ilmaisultaan rajattua. Viestintä on luvanvaraista, peräkkäistä ja puheenjohtajan ohjaamaa. Asianosaisten on valmistauduttava puhumaan silloin, kun he saavat siihen luvan. (Välikoski 1999: 53.) Oikeussalissa valtasuhteet ovat hyvin tarkasti rajatut, ja säännelty hierarkia vaikuttaa osapuolten viestintään. Tarkastelen työssäni oikeussaliviestintää puheen viestinnällisten ja kielellisten piirteiden analyysin avulla. Kun työkaluvalikoimaa laajennetaan lisäksi puheaktiteorialla, teorialla keskustelun maksiimeista, interpersonaalisen viestinnän teorioilla sekä kysymys- ja kohteliaisuusstrategioilla, saadaan pureuduttua oikeussaliviestinnän elementteihin uudesta näkökulmasta. Uusi lähestymistapa edustaa monitieteellisyyttä ja lähestyy oikeussaliviestintää kriittisestä näkökulmasta sekä tekstintutkimuksen että puheviestinnän teorioita hyödyntäen Tutkimustehtävä 22 Tämän tutkimuksen tarkoituksena on analysoida syyttäjien ja todistajien verbaalista vuorovaikutusta todistajan kuulustelussa. Erityisessä tarkaste-

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu?

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? 1 Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? Hallintolakimies Jukka Lampén Oulun kaupunki OIKEUSKÄSITTELYN ERITYISPIIRTEET 2 Huostaanottoprosessissa ei

Lisätiedot

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Jälkisovitteluhankkeen loppuseminaari Tampereella 19.10.2016 Leena Metsäpelto Valtionsyyttäjä Valtakunnansyyttäjänvirasto Sovittelulain

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 52/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 52/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 52/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2009 valtiopäivillä antanut eduskunnalle

Lisätiedot

Mikko Vuorenpää PROSESSIOIKEUDEN PERUSTEET. Prosessioikeuden yleisiä lähtökohtia sekä menettely käräjäoikeuden tuomioon asti

Mikko Vuorenpää PROSESSIOIKEUDEN PERUSTEET. Prosessioikeuden yleisiä lähtökohtia sekä menettely käräjäoikeuden tuomioon asti Mikko Vuorenpää PROSESSIOIKEUDEN PERUSTEET Prosessioikeuden yleisiä lähtökohtia sekä menettely käräjäoikeuden tuomioon asti Talentum Helsinki 2009 Juridica-kirjasarjassa ilmestyneet teokset: 1. Hallintomenettelyn

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 47/2004 vp oikeudenkäymiskaaren 17 luvun muuttamisesta sekä eräät siihen liittyvät lait Eduskunnalle ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tämän lakialoitteen tarkoituksena on mahdollistaa yksittäistapauksissa

Lisätiedot

EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI

EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI - Johtajana presidentti - Korkeimmalta oikeudelta haettava valituslupaa - Käsitellään erityisen vaikeita tapauksia ja tapauksia, joilla on ennakkotapauksen

Lisätiedot

Riidanratkaisu. Käsikirja yritykselle. Klaus Nyblin

Riidanratkaisu. Käsikirja yritykselle. Klaus Nyblin Riidanratkaisu Käsikirja yritykselle Klaus Nyblin TALENTUM Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja tekijä Taitto: NotePad, www.notepad.fi Kansi: Lauri Karmila ISBN: 978-952-14-1815-0 BALTO print,

Lisätiedot

I Johdanto 1. Diskurssietiikan mahdollisuudet oikeudenmukaisessa oikeudenkäynnissä 57

I Johdanto 1. Diskurssietiikan mahdollisuudet oikeudenmukaisessa oikeudenkäynnissä 57 Sisällys Esipuhe vii Sisällys xiii Lyhenteet xix I Johdanto 1 1. Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin perusta 1 2. Tutkimustehtävä 12 3. Tutkimustapa ja tutkimuksen lähtökohdat 24 4. Tutkimuksen sijoittuminen

Lisätiedot

Hyvä hallintotapa ja riidanratkaisumenettelyt. Taloyhtiö 2015 Messukeskus 15.4.2015 Arto Kaikkonen

Hyvä hallintotapa ja riidanratkaisumenettelyt. Taloyhtiö 2015 Messukeskus 15.4.2015 Arto Kaikkonen Hyvä hallintotapa ja riidanratkaisumenettelyt Taloyhtiö 2015 Messukeskus 15.4.2015 Arto Kaikkonen Agenda Konfliktin ratkaisuun liittyviä kysymyksiä Tuomioistuinsovittelu Yleiset tuomioistuimet Välimiesmenettelyt

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta /2012 Laki

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta /2012 Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2012 295/2012 Laki rikosoikeudellisia menettelyjä koskevien toimivaltaristiriitojen ehkäisemisestä ja ratkaisemisesta sekä esitutkinnan

Lisätiedot

FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: /295

FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: /295 Page 1 of 6 Finlex Finlex Lainsäädäntö Ajantasainen lainsäädäntö Vuosi 2012 15.6.2012/295 Seurattu SDK 184/2013 saakka. 15.6.2012/295 Laki rikosoikeudellisia menettelyjä koskevien toimivaltaristiriitojen

Lisätiedot

YLEINEN OHJE VKS:2007:3 syyttäjille Dnro 3/31/07. 29.1.2007 YSL 3 2 mom. Voimassa 1.1.2007 alkaen toistaiseksi. Syyteharkintaratkaisun perusteleminen

YLEINEN OHJE VKS:2007:3 syyttäjille Dnro 3/31/07. 29.1.2007 YSL 3 2 mom. Voimassa 1.1.2007 alkaen toistaiseksi. Syyteharkintaratkaisun perusteleminen YLEINEN OHJE VKS:2007:3 syyttäjille Dnro 3/31/07 Annettu Säädösperusta 29.1.2007 YSL 3 2 mom. Voimassa 1.1.2007 alkaen toistaiseksi Syyteharkintaratkaisun perusteleminen 1. Yleistä Tässä ohjeessa käsitellään

Lisätiedot

HOVIOIKEUS- MENETTELY. Antti Jokela

HOVIOIKEUS- MENETTELY. Antti Jokela HOVIOIKEUS- MENETTELY Antti Jokela TALENTUM Helsinki 2010 2., uudistettu painos 2010 Antti Jokela ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1408-4

Lisätiedot

Sisällys. Lyhenteitä VELVOLLISUUS TAI OIKEUS KIELTÄYTYÄ TODISTAMASTA 91

Sisällys. Lyhenteitä VELVOLLISUUS TAI OIKEUS KIELTÄYTYÄ TODISTAMASTA 91 Lyhenteitä X JOHDANTO 1 1. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun uudistaminen ja sen tausta 1 2. Todistelun kohde ja keskeiset käsitteet 5 3. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun soveltamisala 12 4. Todistelu osana oikeudenkäyntiä

Lisätiedot

Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen

Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen YLEINEN OHJE Dnro 25/31/15 15.10.2015 Voimassa 1.11.2015 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013 Riidanratkaisumenettelyt asuntoosakeyhtiössä ja hyvä hallintotapa Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA 1 Hyvä hallintotapa Yhdenvertaisuusperiaate Läpinäkyvyys Ennakointi Ei vielä erillistä suositusta

Lisätiedot

Ohjaus- ja kehittämisyksikkö Dnro 35/34/11 Mika Illman

Ohjaus- ja kehittämisyksikkö Dnro 35/34/11 Mika Illman 1 (5) Epäillyn oikeus avustajaan esitutkinnassa ja itsekriminointisuoja / KKO:2012:45 / syyttäjän toimenpiteet 1 Johdanto Tässä muistiossa esitetään eräitä toimenpiteitä, joihin syyttäjien tulee tapauskohtaisen

Lisätiedot

Puheviestintä. Kesäkandiseminaari (Tekniikan ala) Minna Lyytinen /

Puheviestintä. Kesäkandiseminaari (Tekniikan ala) Minna Lyytinen / Puheviestintä Kesäkandiseminaari (Tekniikan ala) Minna Lyytinen / 14.8.2017 Puheviestinnän tehtävät Luennot 14.8. Pajaan valmistautuminen Puhepajaan osallistuminen (esitys + palaute) 15.-18.8. Oman videon

Lisätiedot

Riidanratkaisu - Oikeudenkäynti, välimiesmenettely vai sovittelu?

Riidanratkaisu - Oikeudenkäynti, välimiesmenettely vai sovittelu? Riidanratkaisu Oikeudenkäynti, välimiesmenettely vai sovittelu? Technopolis / Amica Smarthouse 4.10.2013 AA, VT, KTL Juha Ryynänen Asianajotoimisto Asianajaja Juha Ryynänen Oy LÄHTÖKOHTA SOPIMISEEN 2 PÄÄSÄÄNTÖ:

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus?

Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus? Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus? Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja oikeustieteellisen tiedekunnan yhteinen tutkijaseminaari 26.2.2007 Teija Suonpää ja Juuli

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 67 000 rikosasiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 961 rikosoikeudellista

Lisätiedot

Koulutus 12.1.2015. Suomen Asianajajaliitto. Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö

Koulutus 12.1.2015. Suomen Asianajajaliitto. Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö Koulutus 12.1.2015 Suomen Asianajajaliitto Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö Tämän päivän aiheena rikosasiat Rikosprosessi ennen oikeudenkäyntiä Mitä tapahtuu esitutkinnassa ja

Lisätiedot

Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä?

Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä? Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä? TAVOITTEET: Alaansa liittyvien tekstien keskeisten käsitteiden, olennaisen sisällön ja tarkoituksen ymmärtäminen Tiedonhankinta eri tavoilla eri lähteistä

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015

Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997)

Lisätiedot

Ohje syyteneuvottelua koskevan. lainsäädännön soveltamisesta

Ohje syyteneuvottelua koskevan. lainsäädännön soveltamisesta Ohje syyteneuvottelua koskevan lainsäädännön soveltamisesta YLEINEN OHJE Dnro 26/31/14 28.12.2015 Voimassa 1.1.2016 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp. Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp. Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja sovinnon vahvistamista yleisissä tuomioistuimissa koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2004 valtiopäivillä antanut

Lisätiedot

2.44. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp

2.44. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp 2.44. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp Tutkinnon osan tulee sisältää kaikkien kolmen osa-alueen pakolliset osaamistavoitteet (yhteensä 8 osaamispistettä). Lisäksi tutkinnon osan tulee sisältää

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Oikeus 2010 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 66 500 rikosasiaa vuonna 2009 Vuonna 2009 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 518 rikosoikeudellista

Lisätiedot

I EIS 6 artiklan soveltaminen 1

I EIS 6 artiklan soveltaminen 1 Sisällys Alkusanat v Sisällys vii Lyhenteet xiii I EIS 6 artiklan soveltaminen 1 1. EIS 6 artiklan soveltamisala 1 1.1 Henkilöllinen 1 1.2 Ajallinen 1 1.3 Asiallinen 3 2. EIS 6 artiklan rakenne ja tulkintaperiaatteet

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Asianajajan ammatti Päivämäärä Koulun nimi

Asianajajan ammatti Päivämäärä Koulun nimi Asianajajan ammatti Päivämäärä Koulun nimi Luennoitsijan nimi Mikä on asianajaja? Kaikki asianajajat ovat lakimiehiä Mutta kaikki lakimiehet eivät ole asianajajia Siis mitä? Sekava nimikkeistö (1/2) Lakimies

Lisätiedot

Lausunto a) Lausuntonne käräjäoikeuden kokoonpanosäännöksiä koskevista muutosehdotuksista

Lausunto a) Lausuntonne käräjäoikeuden kokoonpanosäännöksiä koskevista muutosehdotuksista Vantaan käräjäoikeus Lausunto 06.09.2017 Asia: OM 8/41/2015 Oikeusprosessien keventäminen 1. Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Työryhmän ehdotukset ovat lähtökohtaisesti kannatettavia.

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS Dnro 52/03/11 Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 Syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 16 :n nojalla vahvistan, apulaisvaltakunnansyyttäjää ja

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Ympäristöasioiden sovittelu

Ympäristöasioiden sovittelu Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Riidan sovittelu tuomioistuimessa

Riidan sovittelu tuomioistuimessa Riidan sovittelu tuomioistuimessa Mitä tuomioistuinsovittelu on? Käräjäoikeuksissa voidaan ottaa riita-asioita soviteltavaksi. Sovittelun tarkoituksena on auttaa osapuolia löytämään riitaansa ratkaisu,

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Erityismenettelyt liittyen anonyymiin todisteluun

Erityismenettelyt liittyen anonyymiin todisteluun Erityismenettelyt liittyen anonyymiin todisteluun YLEINEN OHJE Dnro 28/31/15 29.2.2016 Voimassa 1.3.2016 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu 25 A PL

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET

SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET Jyväskylän kommentit Kevätseminaari 15-16.5.2017 Mikä yliopistomme koulutuksessa on kuvauksen mukaista? Sosiaalityön ops 2017-2020 hyväksytty huhtikuussa

Lisätiedot

6. Sovinnon edistäminen tuomioistuimissa

6. Sovinnon edistäminen tuomioistuimissa 6. Sovinnon edistäminen tuomioistuimissa Käräjäoikeuksien sovintomenettely Otettiin käyttöön 1993 alioikeusuudistuksen yhteydessä Ei pidä sekoittaa erilliseen tuomioistuinsovitteluun Tuomarin on valmistelussa

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO Opetustaidon arviointi

HELSINGIN YLIOPISTO Opetustaidon arviointi HELSINGIN YLIOPISTO Opetustaidon arviointi 22.5.2017/ONE Opetustaito arvioidaan Helsingin yliopistossa opetus- ja tutkimustehtäviä täytettäessä ja dosentuuria haettaessa. Opetustaidon arvioinnissa kiinnitetään

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta /2014 Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta /2014 Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta 2014 670/2014 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä elokuuta 2014 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

Ohje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa

Ohje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa VALTAKUNNANSYVTTÄJÄNVIRASTO YLEINEN OHJE syyttäjille Annettu 19.12.2002 VKS:2002:4 Dnro 55/31102 Säädösperusta A kihlakunnansyyttäjästä 13 a 1 Voimassa 1.1.2003 - toistaiseksi Ohje syyttäjän varallaolosta

Lisätiedot

OSTAJAN VELVOLLISUUDET JA NIIDEN VAIKUTUS RISKINJAKOON... 313 1 Tämän luvun tutkimuskohde... 313 2 Ostajan ennakkotarkastusvelvollisuus...

OSTAJAN VELVOLLISUUDET JA NIIDEN VAIKUTUS RISKINJAKOON... 313 1 Tämän luvun tutkimuskohde... 313 2 Ostajan ennakkotarkastusvelvollisuus... Sisällys Alkusanat... Lähteet... V XIII Lyhenteet... XXXI I JOHDANTO... 1 1 Tutkimuskohde... 1 2 Tutkimuskohteen valinnan perustelut... 8 3 Tutkimuksen tavoitteet ja merkitys... 10 4 Tutkimusmenetelmä

Lisätiedot

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva Sosiaalityön dokumentointi hallinto- oikeuden näkökulmasta Anna-Kaisa Marski & Kaisa Post & Ulla-Maija Rantalaiho 144 14.4. 2011 Esityksen idea kaksi näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin kehittämisestä

Lisätiedot

syyttäjille Dnro 38/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta

syyttäjille Dnro 38/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta YLEINEN OHJE VKS:2006:4 syyttäjille Dnro 38/31/06 Annettu Säädösperusta 13.12.2006 YSL 3 2 mom. Kumoaa Voimassa VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta

Lisätiedot

Päätös. Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 6 a luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 6 a luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 115/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä oikeudenkäynnistä

Lisätiedot

Puheviestintä 1. Kandidaatintyö ja seminaari (Tietotekniikka) FM Minna Lyytinen

Puheviestintä 1. Kandidaatintyö ja seminaari (Tietotekniikka) FM Minna Lyytinen Puheviestintä 1 Kandidaatintyö ja seminaari (Tietotekniikka) FM Minna Lyytinen Tavoitteet kurssille Kykenet esittämään työsi keskeisen sisällön suullisesti sekä vastaanottamaan ja antamaan palautetta Luennot

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me

Lisätiedot

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: tuomioistuinharjoittelusta 1 Soveltamisala Sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, käräjänotaarista säädetään tuomioistuinlaissa ( / ). Käräjänotaarin velvollisuuksiin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

ASIAN VIREILLETULO SELVITYS. X:n hovioikeudesta on hankittu hovioikeudenneuvosten B, C ja D yhteinen selvitys sekä presidentti MERKINTÄ

ASIAN VIREILLETULO SELVITYS. X:n hovioikeudesta on hankittu hovioikeudenneuvosten B, C ja D yhteinen selvitys sekä presidentti MERKINTÄ ANONYMISOITU PÄÄTÖS 22.08.2016 Dnro OKV/11/31/2015 1/5 ASIAN VIREILLETULO Keskusrikospoliisi lähetti kirjeellään 6.5.2015 oikeuskanslerille tiedoksi asianajaja A:n sille 28.4.2015 tekemän rikosilmoituksen,

Lisätiedot

TODISTELU OIKEUDENKÄYNNISSÄ

TODISTELU OIKEUDENKÄYNNISSÄ TODISTELU OIKEUDENKÄYNNISSÄ PASI PÖLÖNEN ANTTI TAPANILA TODISTELU OIKEUDEN- KÄYNNISSÄ tietosanoma helsinki Kirjoittajat ja Tietosanoma Oy ISBN 978-951-885-393-3 KL 33.6 Tietosanoma Bulevardi 19 C 00120

Lisätiedot

BACK TO BASICS 1 JOS SYDÄN VIELÄ SYKKII MATTI FORSBERG, JÄRJESTÖKONSULTTI

BACK TO BASICS 1 JOS SYDÄN VIELÄ SYKKII MATTI FORSBERG, JÄRJESTÖKONSULTTI BACK TO BASICS 1 JOS SYDÄN VIELÄ SYKKII MATTI FORSBERG, JÄRJESTÖKONSULTTI Ohjelma Esittelyt ja koulutuksen tavoitteet Miksi yhdistyksesi on olemassa ja mitä se tekee? Tauko Mikä ihmeen missio, visio ja

Lisätiedot

KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET

KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET Hämeenlinnan seudun ympäristöfoorumi, Toiminta ympäristörikostilanteissa 3.4.2012 Katariina Serenius Ympäristövalvontapäällikkö Keski-Uudenmaan

Lisätiedot

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille FI FI FI Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille Näissä menettelysäännöissä vahvistetaan periaatteita, joita yksittäiset sovittelijat voivat halutessaan noudattaa omalla vastuullaan. Sovittelijat

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä

Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä YLEINEN OHJE VKS:2013:1 Dnro 47/31/12 Annettu 28.12.2012 Voimassa 1.1.2013 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2009:2 Sisällysluettelo...3 1 JOHDANTO...3

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi PohjoisSavon oikeusaputoimisto Lausunto 13.06.2017 Asia: OM 17/41/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Yleisiä huomioita

Lisätiedot

KIRJAAMISEN TAVAT VAIKUTTAVAT LAPSEN ASIAN KÄSITTELYYN. Taina Niiranen Sosiaalijohtaja, HTM Hämeenlinna Tampere 22.9.

KIRJAAMISEN TAVAT VAIKUTTAVAT LAPSEN ASIAN KÄSITTELYYN. Taina Niiranen Sosiaalijohtaja, HTM Hämeenlinna Tampere 22.9. KIRJAAMISEN TAVAT VAIKUTTAVAT LAPSEN ASIAN KÄSITTELYYN Taina Niiranen Sosiaalijohtaja, HTM Hämeenlinna 17.9.2015 Tampere 22.9.2015 LASTENSUOJELUN ASIANTUNTIJÄSEN Valtioneuvosto määrää hallinto-oikeuteen

Lisätiedot

Toimimalla tavoitteisiin

Toimimalla tavoitteisiin Toimimalla tavoitteisiin Akateemiset tekstitaidot kielikeskusopetuksessa Peda-forum 20.-21.8.2013 Kaisa Alanen, Riitta Marikainen & Tiina Männikkö Kielikeskus, Tampereen yliopisto Haaste Opiskelijan tulee

Lisätiedot

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta

Lisätiedot

Käräjätuomarin menettely

Käräjätuomarin menettely ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.11.2015 Dnro OKV/330/1/2015 OKV/1372/1/2015 1/5 ASIA Käräjätuomarin menettely KANTELU Kantelija arvostelee oikeuskanslerille 3.3.2015 osoittamassaan kantelussa ja siihen liittyvissä

Lisätiedot

EDUTOOL 2010 graduseminaari

EDUTOOL 2010 graduseminaari EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 5.2. 2008 Aiheen rajaaminen Aihepiirin täsmentäminen ja supistaminen Aihetta helpompi tutkia Mahdollistaa syvemmän analyysin

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954 63177)

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

EV 37/2009 vp HE 233/2008 vp

EV 37/2009 vp HE 233/2008 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 37/2009 vp Hallituksen esitys laiksi oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on vuoden 2008 valtiopäivillä antanut eduskunnalle

Lisätiedot

Syyttäjän ratkaisut 2008

Syyttäjän ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Syyttäjän ratkaisut 2008 Syyttäjä ratkaisi 81 000 asiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 syyttäjä ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan 80 995 rikosoikeudellista asiaa, mikä on 2 552 enemmän kuin vuotta

Lisätiedot

/4/05. Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen. Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Pasi Pölönen HAASTEHAKEMUKSEN JULKISUUS

/4/05. Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen. Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Pasi Pölönen HAASTEHAKEMUKSEN JULKISUUS 5.5.2006 1497/4/05 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Pasi Pölönen HAASTEHAKEMUKSEN JULKISUUS 1 KANTELU Oikeustoimittajat ry pyysi 17.5.2005 päivätyssä

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua?

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? 1. AsOy vastaa siitä, että huoneistot soveltuvat käyttötarkoitukseensa. 2. Osakkaan, vuokralaisen tai muun huoneiston haltijan ilmoitus heikosta sisäilman

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

1. Millainen henkilö on asiantuntija?

1. Millainen henkilö on asiantuntija? Asiantuntijat YS-asioissa - käytännöistä ja mahdollisuuksista Yrityksen maksukyky ja strateginen johtaminen seminaari 24.- 25.5.2011 Asianajaja, varatuomari Juhani Viilo 1 1. Millainen henkilö on asiantuntija?

Lisätiedot

YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA, LAPIN YLIOPISTO. Tehtävä I (max 15 pistettä) Vastaajan nimi. Hallintotieteen valintakoe

YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA, LAPIN YLIOPISTO. Tehtävä I (max 15 pistettä) Vastaajan nimi. Hallintotieteen valintakoe 1 YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA, LAPIN YLIOPISTO Hallintotieteen valintakoe 10.6.2008 Valintakokeessa on tehtävät I, II ja III. Jokaiselle tehtävälle on oma oheismateriaalinsa. Kokeen yhteispistemäärä

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Hovioikeuden kannanotto esitettyyn uudistukseen

Hovioikeuden kannanotto esitettyyn uudistukseen VAASAN HOVIOIKEUS PL 217 65101 VAASA 25.4.2014 Oikeusministeriö oikeusministerio@om.fi Lainsäädäntöneuvos Maarit Leppänen maarit.leppanen@om.fi Viite: Lausuntopyyntö 27.2.2014, oikeusministeriön muistiosta

Lisätiedot

Lausunto Oikeusturvaa vaarantamatta olisi ollut mahdollista tehdä myös laajempia ja pidemmälle meneviä muutoksia prosessisäännöksiin:

Lausunto Oikeusturvaa vaarantamatta olisi ollut mahdollista tehdä myös laajempia ja pidemmälle meneviä muutoksia prosessisäännöksiin: Suomen syyttäjäyhdistys Lausunto 03.09.2017 Asia: OM 8/41/2015 Oikeusprosessien keventäminen 1. Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Suomen syyttäjäyhdistys ry. pääosin kannattaa

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

VÄLIMIESMENETTELYN KESKEYTTÄMINEN...

VÄLIMIESMENETTELYN KESKEYTTÄMINEN... AAVIA OY AAVIA OY:N VÄLIMIESMENETTELYN SÄÄNNÖT 1.1.2016 1 YLEISET... 2 1.1 SÄÄNTÖJEN NOUDATTAMINEN... 2 1.2 TOIMIVALTA... 2 1.3 SOVELLETTAVA LAKI JA MENETTELYN KIELI... 2 1.4 ASIAKIRJOJEN JA VIESTIEN TOIMITTAMINEN...

Lisätiedot

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten

Lisätiedot