VALTAKUNNAN- SYYTTÄJÄN- VIRASTON JULKAISUSARJA nro. SYYTTÄJÄN UUDET HAASTEET Syyttäjä ja rikosasian suullinen käsittely

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALTAKUNNAN- SYYTTÄJÄN- VIRASTON JULKAISUSARJA nro. SYYTTÄJÄN UUDET HAASTEET Syyttäjä ja rikosasian suullinen käsittely"

Transkriptio

1 VALTAKUNNAN- SYYTTÄJÄN- VIRASTON JULKAISUSARJA nro 4 SYYTTÄJÄN UUDET HAASTEET Syyttäjä ja rikosasian suullinen käsittely

2 Valtakunnansyyttäjänvirasto Julkaisusarja nro 4 Valtakunnansyyttäjänvirasto ISSN ISBN Ulkoasu Taina Reinikka, Edita Prima Oy Painopaikka Edita Prima Oy, Helsinki 2004

3 Lukijalle Nykyinen rikosoikeudenkäynti rakentuu voimakkaasti suullisuusperiaatteen varaan. Tuomiossa huomioon otettava oikeudenkäyntiaineisto on käsiteltävä suullisesti pääkäsittelyssä. Tällaisessa toimintaympäristössä argumentaation sisällön lisäksi myös sen esittämistapa on merkityksellinen. Tähän nähden puheviestinnästä rikosprosessissa on toistaiseksi varsin vähän kotimaista tutkimustietoa tai kirjallisuutta. Valtakunnansyyttäjänvirasto on järjestänyt yhdessä Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen kanssa syyttäjien peruskurssilla annettavan suullisen viestinnän ja ilmaisutaidon koulutuksen. Tällaisella kurssijaksolla vuonna 2002 pidetyistä simuloiduista oikeudenkäynneistä Tampereen yliopiston puheopin laitoksella laaditut puheopin proseminaaritutkimukset on tämän vuoksi päätetty julkaista Valtakunnansyyttäjänviraston julkaisusarjassa laajemmin hyödynnettäviksi. Tässä hieman lyhennetyt tutkimukset ovat laatineet Sanna Ala-Kortesmaa, Maiju Ojamies, Eeva Kiiskinen ja Pilvi Mansikkamäki. Taustaaineiston on puheviestinnästä kirjoittanut filosofian tohtori, hallintotieteiden maisteri, logonomi, Tampereen yliopiston puheopin lehtori Tuula-Riitta Välikoski sekä rikosprosessista valtionsyyttäjä Pekka Koponen ja syyttäjien peruskoulutuksesta koulutussuunnittelija Annikki Alhava, molemmat Valtakunnansyyttäjänvirastosta. Annikki Alhava Pekka Koponen Tuula-Riitta Välikoski

4 SISÄLLYSLUETTELO 1. Syyttäjän uudet tehtävät pääkäsittelyssä Pääkäsittelyn prosessuaaliset muutokset syyttäjän kannalta Suullisen prosessin asettamat vaatimukset syyttäjäntoimelle Rikosprosessin tavoitteet ja uusimuotoinen koulutusohjelma Syyttäjien peruskoulutusohjelma Opetussuunnitelmat Uuden koulutusohjelman tavoitteet Koulutusohjelman sisältö Puheviestintä ja rikosasian oikeudenistunto Johdanto Mitä puheviestintä tarjoaa syyttäjän arkeen? Tarkoitus Toiminnalliset vaiheet Osallistujat Ympäristö Toiminta puheviestintänä Lopuksi Viestinnän jakso ja tehdyt tutkimukset "Pyydän teitä kertomaan ihan omin sanoin tapahtuneesta" Todistajan kuulustelu interpersonaalisena viestintänä 6. "Jätetään juttu päätettäväksi" Syyttäjien loppupuheenvuorojen rakenteen tarkastelua 7. Syyttäjien argumentointi loppupuheenvuoroissa Istuntokäsittelyjen loppupuheenvuoroissa käytettyjen argumenttien erittelyä Stephen Toulminin mallin mukaan 8. Syyttäjien loppupuheenvuorojen uskottavuuden arviointi Oikeussalikontekstiin sopivan arviointimittarin kehittelyä

5 SYYTTÄJÄN UUDET HAASTEET 1 SYYTTÄJÄN UUDET TEHTÄVÄT PÄÄKÄSITTELYSSÄ Pekka Koponen 1.1. PÄÄKÄSITTELYN PROSESSUAALISET MUUTOKSET SYYTTÄJÄN KANNALTA Rikosprosessin uudistaminen voimaan tulleella lailla oikeudenkäynnistä rikosasioissa merkitsi rikosoikeudenkäynnin osapuolista olennaisinta muutosta syyttäjälle. Uuden prosessin periaatteet keskitetystä, välittömästä ja suullisesta käsittelystä merkitsivät siirtymistä voimakkaasti akkusatorisempaan pääkäsittelyyn. Tätä kehitystä voimisti vielä syyttäjän vetoamisvelvollisuuden korostuminen entisestään. Tämä puolestaan johtui osin syytteen muuttamisen uudesta ja rajoitetummasta sääntelystä sanotussa laissa, osin lainmuutoksesta riippumattomasta syytesidonnaisuuden jatkuvasti tiukentuneesta tulkinnasta oikeuskäytännössä. Nämä uudistetun rikosprosessin syyttäjäntoiminnalle asettamat vaatimukset on syyttäjälaitoksessa pyritty ottamaan huomioon erityisesti syyttäjien koulutusta tehostamalla. Jo ennen lainuudistuksen voimaantuloa järjestettiin rikosprosessiuudistuksesta oikeusministeriön toimesta laaja koulutus, joka osittain oli yhteistä tuomarikunnalle ja syyttäjille. Tämän jälkeen syyttäjien peruskoulutuksessa käsiteltäviin teemoihin ovat kuuluneet mm. vetoamisvelvollisuus, oikeus- ja todistustosiseikat, todistelun vastaanottaminen sekä argumentointi syyttäjän alku- ja loppupuheenvuoroissa. Näihin oikeudellisen toimintaympäristön muutoksiin reagoitiin syyttäjäkoulutuksessa suhteellisen nopeasti. Koulutusohjelmassa on painotettu uuden prosessin asettamia vaatimuksia SUULLISEN PROSESSIN ASETTAMAT VAATIMUKSET SYYTTÄJÄNTOIMELLE Osa koulutksen kehittämistarpeista on aiheutunut oikeudenkäynnin suullisuuden kasvaneesta merkityksestä. Oikeudenkäynti on viestintää, jossa olennainen osa informaatiosta välitetään suullisesti. Kirjallinen haastehakemus määrittää syytteen ja siten oikeudenkäynnin kohteen, mutta peruste- 7

6 SYYTTÄJÄN UUDET TEHTÄVÄT PÄÄKÄSITTELYSSÄ 8 lut syytteelle on esitettävä tuomioistuimelle suullisesti. Myös uudet vetoamisseikat ja vetoamisseikkoihin tehtävät muutokset on esitettävä nimenomaisesti suullisesti, jotta ne tulevat huomioon otetuiksi. Todistustosiseikat tuomioistuin saa arvioida oma-aloitteisesti, mutta syytteen asianmukainen ajaminen edellyttää useimmiten myös todistelun suullista arvioimista ja erityisesti sen argumentoimista, miksi vastaanotetun todistelun nojalla tulisi päätyä tiettyyn oikeudelliseen lopputulokseen. Vuosina toteutettuun peruskurssiin saakka syyttäjien suullisen ilmaisutaidon opetus on tapahtunut saman koulutusohjelman nojalla kuin tuomarien koulutus. Koulutuksen kohdentumisesta ensisijaisesti tuomarikunnan tarpeisiin on johtunut, että sanotun koulutusjakson tavoitteissa ovat merkittävästi painottuneet siviiliprosessiin liittyvät näkökohdat. Riita-asioissa pääkäsittelyyn verrattuna ensisijaisena tavoitteena ja tosiasiallisesti useammin toteutuvana vaihtoehtona on asianosaisten kesken saavutettava sovinto. Tuomarin rooli tämän sovinnon ja sen edellytysten edistäjänä poikkeaa selvästi syyttäjän rikosprosessuaalisesta roolista. Syyttäjä on puolestaan korostetusti jutun asianosainen. Syyttäjäkoulutuksessa keskeiset suullisen ilmaisun opetuksen tavoitteet kohdistuvat asiaesittelyyn, todistajien kuulusteluun sekä loppulausuntoon. Asiaesittely ja loppulausunto ovat yhtäjaksoisia suullisia esityksiä, joilla on oma oikeudellinen merkityksensä. Asiaesittelyn tarkoituksena on perehdyttää tuomioistuin käsiteltävään asiaan ja toimia johdatuksena jutussa tapahtuvalle todistelun vastaanottamiselle. Loppulausunnossa perustellaan tuomioistuimelle se näkemys, joka syyttäjälle on muodostunut kirjallisen esitutkintaaineiston perusteella suoritetun syyteharkinnan ja asiassa pääkäsittelyssä esitetyn todistelun nojalla. Todistelutarkoituksessa kuultavien henkilöiden kuulemisessa pääkäsittelyssä syyttäjällä on myös keskeinen rooli. Akkusatorisen prosessin luonteeseen kuuluu, että pääsääntöisesti todistajan kuulustelun aloittaa se taho, joka on todistajan tai kuultavan henkilön nimennyt. Rikosasioissa näyttötaakka on syyttäjällä ja siten useimmiten myös suurin osa todistajista on syyttäjän nimeämiä. Todistelutarkoituksessa kuultavan vastaajan kuulustelemisestakin päävastuu jää usein syyttäjälle. Syyttäjän roolia rikosoikeudenkäynnin luonteen ja sävyn muodostajana korostaa, että syyttäjä suorittaa asiaesittelyn ennen syytetyn tai tämän avustajan antamaa vastausta syytteeseen. Vastaavasti syyttäjä esittää loppulausuntonsa ensimmäisenä ja edellä sanotuin tavoin useimmiten aloittaa todistajien kuulustelemisen. Syyttäjän tulisi esiintymisellään pyrkiä paitsi vakuuttamaan tuomioistuin näkemyksensä oikeellisuudesta, parhaansa mukaan edesauttamaan sitä, että asianosaiset kokevat oikeudenkäynnin oikeudenmukaiseksi. Syyttäjää koskevat rikosoikeudenkäynnissä erilaiset velvoitteet kuin asianosaisen avustajaa. Syyttäjän virkavelvollisuuksiin kuuluu objektiivisuusvelvoite, jonka mukaisesti hänen tulee ottaa huomioon myös syytetyn eduksi puhuvat seikat ja pyrkiä asianmukaisen prosessin avulla jutussa aineellisesti oikeaan lopputulokseen.

7 SYYTTÄJÄN UUDET HAASTEET Siten syyttäjä joutuu toimimaan ristiriitaisten paineiden alaisena. Tuomioistuimelle tulisi esitellä objektiivisesti asiassa releventit tosiseikat, mutta myöskin vakuuttavasti perustella se, miksi tuomioistuimen tulisi asiaa näytöllisesti ja oikeudellisesti arvioidessaan päätyä samaan lopputulokseen kuin syyttäjä omassa harkinnassaan. Periaatetasolla tämä tarkoittaa sitä, että syyksilukemisen edellytyksenä tuomioistuimelle ei tulisi näyttöharkinnassa jäädä järkevää epäilystä syytetyn syyllisyydestä ja oikeudellisessa harkinnassa sitä, että syyttäjän esittämää tulkintavaihtoehtoa on pidettävä oikeudellisesti perustelluimpana. Asiaesittelyn pitäminen ensimmäisenä on toisaalta myös etu. Syyttäjä pääsee tällöin ensimmäisenä esittelemään näkemyksensä asiasta. Loppulausunnon osalta tilanne on pikemminkin päinvastainen. Rikosasian syytetylle on haluttu antaa viimeinen sana asiassa. Vastaajan avustajalle on tietty etu esittää loppulausuntonsa syyttäjän jälkeen, jolloin hänellä on mahdollisuus kommentoida kaikkia syyttäjän näkemyksiä. Syyttäjälle on vaikeampaa ennakoida syytetyn puolesta annettavan loppulausunnon sisältöä. Sinänsä loppulausuntojen jälkeen annettavia lisälausumia ei ole lainsäädännössä kielletty ja ne voivat olla välttämättömiäkin, jos esimerkiksi syytetyn loppulausunnossa on tuotu esiin uusia aikaisemmin käsittelemättömiä seikkoja. Kovin pitkään vuoropuheluun ei tässä vaiheessa kuitenkaan ole enää syytä mennä vesittämättä loppulausunnon tarkoitusta ja luonnetta. Todistajainkuulustelussa syyttäjän rooli on myös osin kaksijakoinen. Suorittaessaan nimeämiensä todistajien pääkuulustelua syyttäjän tehtävänä on yleensä pyrkiä luomaan suotuisa ilmipiiri sille, että todistaja kertoisi mahdollisimman tarkasti asian arvioinnin kannalta olennaiset tietonsa asiasta. Mikäli syyttäjä suorittaa myös syytetyn todistelutarkoituksessa tapahtuvassa kuulemisessa pääkuulustelun, on tilanne periaatteessa sama. Jos syyte on kiistetty ja syytetyn puolustus on asianmukaisesti järjestetty, syyttäjän päätarkoituksena on kuitenkin tavallisesti suorittaa vastakuulustelu ja pyrkiä horjuttamaan syytetyn kertomuksen uskottavuutta, mikäli syyttäjä edelleen pitää sitä epäuskottavana tai totuudenvastaisena. Suomalaisessa rikosoikeudenkäynnissä tuomioistuimen maallikkojäsenten asema ei vastaa common law -järjestelmien juryn roolia näyttökysymyksen yksinomaisena ratkaisijana. Tästä huolimatta syyttäjän on suullisessa argumentaatiossaan otettava huomioon myös se, että ammatti- ja maallikkotuomarit muodostavat informaation vastaanottajana erilaisen kohderyhmän RIKOSPROSESSIN TAVOITTEET JA UUSIMUOTOINEN KOULUTUSOHJELMA Edellä lausutun nojalla on ilmeistä, että syyttäjän suullisille ilmaisu- ja vuorovaikutustaidoille asetetaan nykyprosessissa korkeat vaatimukset. Näitä 9

8 SYYTTÄJÄN UUDET TEHTÄVÄT PÄÄKÄSITTELYSSÄ vaatimuksia toteuttavassa koulutuksessa ei myöskään voida tyytyä esimerkiksi pelkästään syytteen ajamisen kannalta maksimaalisen tehokkaiden menettelytapojen käsittelemiseen. Syyttäjän velvollisuutena on omalta osaltaan huolehtia kaikkien asianosaisten perusoikeuksien toteutumisesta rikosoikeudenkäynnissä. Tämä tarkoittaa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimusten tiukkaa noudattamista. Rikosvastuu on pyrittävä toteuttamaan tehokkaasti rikosoikeudenhoidon yleispreventiivisten tavoitteiden mukaisesti. Samalla mahdollistetaan rikoksen asianomistajan oikeuksien toteutuminen. Syyttäjän tulee omalla prosessaamisellaan pyrkiä muun ohella muodostamaan oikeudenkäynnistä mahdollisimman vaivaton rikoksen uhrille. Tämä kaikki on kuitenkin toteutettava sellaisin, valtaosin suullisin prosessimuodoin, jotka takaavat syytetyn perusoikeudet ja saavat oikeudenkäynnin vaikuttamaan oikeudenmukaiselta myös syytetyn kannalta. Syyttäjien peruskoulutuksen viimeisen jakson toteuttamiseksi näitä tavoitteita tukevalla tavalla jakson ohjelma uudistettiin perusteellisesti uutta peruskoulutuksen koulutussuunnitelmaa vuonna 2001 laadittaessa. Valtakunnansyyttäjänviraston ja Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen yhteistyössä laatima uusi opetusmetodi perustuu ilmaisutaidon opettajien ja prosessioikeudellisiin kysymyksiin keskittyvien syyttäjäkouluttajien saumattomaan yhteistoimintaan. Tampereen käräjäoikeuden tuomareiden toimiminen harjoitustapauksissa oikeuden puheenjohtajina on myös tuonut merkittävää lisäarvoa oikeudenkäyntisimulaatioiden todenmukaisuuteen. Tarkoituksena on tuottaa aitoon esitutkinta-aineistoon perustuen simuloituja oikeudenkäyntejä, joissa toiminnan ilmaisutaidollista puolta arvioivat tämän alan asiantuntijat ja menettelyn rikosprosessuaalista puolta kokeneet syyttäjäkouluttajat yhdessä puheenjohtajien kanssa. Pääpaino kurssilaisille annettavassa palautteessa on oikeudenkäyntien videoinnin avulla tuetussa esiintymis-, ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojen arvioinnissa. Oikeudellisessa arvioinnissa on pyritty varmistamaan koulutuksen kohdentuminen myös prosessuaalisesti tärkeisiin ja keskeisiin kysymyksiin. 10

9 SYYTTÄJÄN UUDET HAASTEET 2 SYYTTÄJIEN PERUSKOULUTUSOHJELMA Annikki Alhava Syyttäjäkoulutuksen rungon muodostaa syyttäjien peruskoulutusohjelma. Syyttäjien peruskoulutusta on toteutettu vuodesta 1979 lähtien. Ensimmäisen opetussuunnitelman lähtökohdaksi asetettiin syyttäjän roolin ja aseman sekä tehtävien kokonaiskuvan selvittäminen OPETUSSUUNNITELMAT Opetussuunnitelma uudistettiin ensimmäisen kerran vuonna 1985, jolloin pyrittiin kurssin vaativuustason nostoon syyttäjien tietotaidon nousua vastaamaan. Opetussuunnitelman keskeisenä teemana oli syyteharkinta ja sen merkityksen korostaminen. Seuraava uudistus tehtiin vuonna 1990, jolloin tarkistettiin opetussuunnitelma syyttäjäntoiminnassa, kriminaalipolitiikassa ja lainsäädännössä tapahtuneiden muutosten johdosta. Opetussuunnitelma lähtökohtana oli syyttäjän laajentuneen harkintavallan ja lisääntyneen keinovalikoiman oikea ja tarkoituksenmukainen käyttö. Vuonna 1995 opetussuunnitelma uudistettiin jälleen. Koulutuksen sisältö rakentui näkemykselle syyttäjän arkityön kiinnittymisestä rikosoikeudelliseen järjestelmään erilaisten lainkäyttäjäroolien välityksellä. Syyttäjällä on eräänlainen kriminaalipoliittinen kolmoisrooli: hän on yhtäältä rikosvastuun tehokkaaseen toteuttamiseen pyrkivä rikosprosessin moottori, toisaalta rikosprosessin voimavarojen kohdentumisesta osavastuun kantava suodatin ja kolmanneksi tietyissä tilanteissa myös tietynasteisen tuomiovallan käyttäjä. Ammattitaitoisella syyttäjällä on oltava nämä roolit kattava, kokonaisvaltainen käsitys omista tehtävistään, niiden hoitamiseksi annetuista keinoista ja asemastaan monitahoisessa sidosryhmäsuhteiden verkostossa. Viimeisin opetussuunnitelman uudistus on toteutettu vuonna Uudistetun opetussuunnitelman mukainen peruskoulutusohjelma on toteutettu ensimmäisen kerran vuosien aikana. Uudistetun opetussuunnitelman lähtökohtana on ollut luoda uusille, mutta jo jonkin verran työkokemusta omaaville syyttäjille peruskoulutusohjelma, joka antaa riittävän monipuolisen, moniulotteisen ja kattavan kokonaiskuvan syyttäjän roolista ja asemasta sekä syyttäjän työstä. Koulutusohjelman tulee antaa hyvät valmiudet siihen, että syyttäjä voi käytännön 11

10 SYYTTÄJIEN PERUSKOULUTUSOHJELMA työssä huolehtia rikosvastuun toteuttamisesta oikeudenmukaisella ja kriminaalipoliittisesti tarkoituksenmukaisella tavalla kaikkia syyttäjän käytössä olevia "työkaluja" hyödyntäen UUDEN KOULUTUSOHJELMAN TAVOITTEET Koulutusohjelman tavoitteena on: - luoda ja vahvistaa syyttäjien ammatti-identiteettiä sekä tukea uusien syyttäjien ammattiin sosiaalistumista, - vastata ihmisoikeussopimusten ja perusoikeussäännösten aktiivisemman soveltamisen syyttäjälle asettamiin vaatimuksiin, - vastata rikosasioiden oikeudenkäyntimenettelyn kehityksen syyttäjälle asettamiin entistä suurempiin ammattitaitovaatimuksiin ja - ottaa huomioon kansainvälistymiskehityksen syyttäjän työhön tuomat uudet haasteet. Koulutuksen johtavana teemana on syyttäjäntoimeen kohdistuvista lisääntyneistä vaatimuksista johtuva tarve syyttäjien ammattitaidon kohottamiseen. Syyttäjän entistä keskeisempään ja vaativampaan asemaan liittyy erottamattomasti myös korostunut vastuu. Syyttäjän ammattitaidolle asetettavia vaatimuksia voidaan tarkastella syyttäjän erilaisten roolien kautta. Syyttäjän tehtävänkuvaa on kuitenkin tässä yhteydessä pyritty kehittämään monivivahteisemmaksi. Syyttäjän tehtäväkuva ja rooli vaihtelevat mm. erilaisten päätöksentekotilanteiden, asianosaisrelaatioiden ja asian prosessioikeudellisten vaiheiden mukaan. Tilanteesta riippuen rikosvastuun toteuttaminen ja eri asianosaisten oikeusturvaintressit saavat erilaisen painoarvon. Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen asettaa soveltamistilanteesta riippuen erilaisia vaatimuksia syyttäjän toiminnalle. Syyttäjän roolikuva voidaan kuitenkin johtaa näistä syyttäjäntoimintaa ohjaavista perusperiaatteista. Kokonaiskuvan luominen syyttäjäntoiminnasta edellyttää sekä taustalla olevien periaatteiden että käytännönläheisten sovellutusten käsittelyä. Koulutusohjelman tarkoituksena on olennaisesti syventää opetusta yleisistä periaatteista ja edetä niistä syyttäjäntoiminnan kannalta keskeisiin syyteharkinnan ja pääkäsittelyn käytännöllisiin ongelmakohtiin KOULUTUSOHJELMAN SISÄLTÖ 12 Koulutusohjelma on kuuden viikon mittainen ja se toteutetaan kuutena jaksona monimuoto-opetuksena, johon sisältyy kurssijaksoja, etätehtäviä, itseopiskelua sekä opintokäyntejä. Ensimmäinen jakso käsittelee perus- ja ihmisoikeuksien yleisiä oppeja, perus- ja ihmisoikeuksien merkitystä rikosprosessin eri vaiheissa, rangaistusteorioita ja kriminaalipolitiikkaa sekä syyttäjän roolia.

11 SYYTTÄJÄN UUDET HAASTEET Toisen jakson teemana ovat rikosoikeuden yleiset opit. Jaksolla käsitellään rangaistusvastuun yleisiä edellytyksiä, seuraamusharkintaa ja oikeushenkilön rangaistusvastuuta. Kolmas jakso koskee esitutkintavaihetta. Jaksolla käsitellään syyttäjän roolia esitutkinnassa, syyttäjän ja poliisin yhteistyötä, poliisitoiminnan periaatteita, esitutkinnan kulkua, tutkintataktiikkaa, todistajan psykologiaa, rikosteknistä tutkintaa ja kansainvälistä virka- ja oikeusapua. Neljännen jakson aiheena on syyteharkinta ja syyttäjän päätöksenteko pääkäsittelyn ulkopuolella. Jaksossa käsitellään näytön arviointia, haastehakemusta, asianomistajan edustamista, syyttämättäjättämistä sekä julkisuuskysymyksiä. Viides jakso on pääkäsittelyjakso. Koulutuksen kohteena ovat pääkäsittelyn eri vaiheet teorian ja osanottajien etukäteen lähettämien käytännön ongelmakysymysten kannalta sekä mm. muutoksenhaku hovioikeuteen ja korkeimpaan oikeuteen. Kuudes jakso on pääkäsittely suullisena prosessina. Jaksossa käsitellään prosessia sekä viestintä- ja ilmaisutaitoa simuloitujen oikeudenkäyntien avulla, jotka videoidaan. Oikeudenkäyntien puheenjohtajina toimivat käräjäoikeuden puheenjohtajat. Oikeudenkäyntejä arvioivat viestintäkouluttajat ja syyttäjäkouluttajat. Tällä jaksolla koulutusohjelman osanottajat jaetaan kolmeen ryhmään, jotka työskentelevät samanaikaisesti eri studioissa. Ryhmissä muodostetaan syyttäjäparit kuhunkin juttuun. Toinen syyttäjistä esittää asiaesittelyn ja toinen jutun loppulausunnon. Todisteluosuuden hoitamisen syyttäjäpari sopii keskenään. Ryhmän muut jäsenet toimivat tapauksen muissa rooleissa. Syyttäjinä toimivat saavat yksilösuorituksistaan eli asiaesittelystä tai loppulausunnosta henkilökohtaisen palautteen viestintäkouluttajalta. Muutoin tapauksia arvioidaan yhteisesti välittömästi aina kunkin oikeudenkäynnin jälkeen puheenjohtajan, viestintäkouluttajan, syyttäjäkouluttajan ja osanottajien kesken. Syyttäjäkoulutuksessa käytettiin nyt ensimmäisen kerran simuloituja oikeudenkäyntejä videoituina siten, että sekä suullista viestintää että substanssikysymyksiä koulutetaan samanaikaisesti kouluttajaparin avulla. Koulutustilaisuuden aikana käytyjen keskustelujen sekä osanottajilta kerättyjen arviointien perusteella koulutusmuotoa pidettiin toimivana ja mielenkiintoisena. Myös kouluttajien ja puheenjohtajien arvioinnit saaduista kokemuksista olivat myönteisiä. Koulutuksessa käytettävien tapausten valintaan on kiinnitetty erityistä huomiota niin, että ne mahdollisimman hyvin toteuttavat koulutuksellisia tarpeita. 13

12 PUHEVIESTINTÄ JA RIKOSASIAN OIKEUDENISTUNTO 3 PUHEVIESTINTÄ JA RIKOSASIAN OIKEUDENISTUNTO Tuula-Riitta Välikoski 3.1. JOHDANTO 14 Interaktionistisen lähestymisen (Mead 1934, Blumer 1969) mukaan kaikki instituutiot ovat olemassa ja niitä voidaan tarkastella niiden jäsenten keskinäisen vuorovaikutuksen avulla. Tarkoitukset eivät ole joitakin objektiivisesti siirrettävissä olevia, vaan ne luodaan ihmisten välisessä viestinnässä. Sosiaaliset rakenteet ovat tuotteita, eivät determinantteja ja myös oikeudenistunto voidaan nähdä ja määritellä sen jäsenten tavoiksi olla vuorovaikutuksessa keskenään. Vuorovaikutus luo toimintaa, joka on havaittavissa olevaa ihmisten välistä viestintää. Viestintä koostuu verbaalista eli sanallisesta ja nonverbaalista eli sanattomasta viestinnästä ja on osallistujien kesken jatkuvaa ja samanaikaista niin kauan kuin he ovat samassa tilassa. Kun laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa tuli voimaan , muuttui myös toiminta oikeussaleissa. Toiminnan tavoitteena on edelleen tuottaa oikeudenmukaisessa oikeudenkäynnissä pitävä ja perusteltu lopputulos asiassa, mutta menettely tavoitteen saavuttamiseksi on välitön, keskitetty ja suullinen istuntokäsittely. Suullisuus on yksi väline toiminnan havainnollisuuteen ja selkeyteen, jotka periaatteet myös sisältyivät uudistuneeseen menettelyyn. Päävastuu toiminnan etenemisestä on istunnon puheenjohtajalla, mutta myös syyttäjän uusi tehtävä tekee hänen toiminnastaan merkittävän kyseistä kuvaa luotaessa. Oheisten periaatteiden näkyvyys toiminnassa tulee olla kenen tahansa arvioitavissa - ei vain oikeustieteeseen perehtyneiden asiantuntijoiden. Syyttäjien peruskoulutuksen suullista viestintää koskevan jakson tavoitteena oli oppia jäsentämään ja ymmärtämään oikeudenistunto myös puheviestintätilanteena ja kehittämään omia viestintävalmiuksiaan erityisesti syyttäjän roolissa tässä tilanteessa. Tavoite konkretisoitui simuloitujen ja videoitujen oikeudenkäyntien avulla, joista osallistujat saivat henkilökohtaisen palautteen koskien sekä prosessioikeudellista että puheviestinnällistä osaamistaan. Oikeudenkäynnit toteutettiin Tampereen yliopiston, puheopin laitoksen studiotiloissa. Ennen oikeudenkäyntiharjoituksia pidettiin luennot to-

13 SYYTTÄJÄN UUDET HAASTEET distamisen psykologiasta ja puheviestinnästä. Osallistujat olivat saaneet ennakkoon postitse puheviestinnän kirjallisuutta sekä materiaalia oikeustapauksiin valmistautumista varten MITÄ PUHEVIESTINTÄ TARJOAA SYYTTÄJÄN ARKEEN? Tarkoitus Relationaalisen viestinnän teorioissa tarkastellaan usein sitä, millaisia ominaisuuksia tilanteilla itsellään on. Se, miten ihmiset tilanteita määrittelevät, ohjaa myös heidän toimintaansa niissä. Eri tilanteet voidaan määritellä tarkoituksensa, osallistujien ja heidän välisten suhteidensa ja ympäristön avulla (Miller, Cody & McLaughlin 1994). Seuraavaksi tarkastellaan lyhyesti oikeudenistuntoa puheviestintätilanteena. Oikeussalitilanteen tarkoituksena on yksittäisen, henkilöiden tai henkilöiden ja valtion välisen ongelman ratkaisu siten, että ongelman ratkaisu on pätevä ja kestävä (OK 24:3 ja RoL 11:4). Tästä muodostuu toiminnan asiallinen tarkoitus. Tarkoitukseen pääseminen pitää tapahtua siten, että yleiset oikeusturvaperiaatteet toteutuvat, josta toiminnasta puolestaan kehittyy tilanteen toiminnallinen tarkoitus. Tarkoitukseen pääsemiseksi toiminnalla on oikeussalissa tietty rakenne, joka toistuu samanlaisena eri istuntokäsittelyissä. Rikosasian istuntokäsittely voidaan jakaa syyttäjän toiminnan kannalta neljään vaiheeseen, jotka kaikki ovat viestinnällisesti eri tavoin painottuneita (Välikoski 2004) Toiminnalliset vaiheet Ensimmäinen toiminnallinen vaihe koostuu alkupuheenvuorosta, jossa syyttäjä esittää vaatimuksensa ja niiden lyhyet perustelut eli vaatimukset ja teonkuvauksen. Tässä rajataan oikeudenkäynnin raamit siihen tunnusmerkistönmukaiseen tapahtumakulkuun, joka on oikeudenkäynnin kohteena. Tässä vaiheessa keskeistä on substanssin eli sanoman esittely. Sen tulee olla tarkkaa, täsmällistä ja ymmärrettävää informaatiota. Tällöin pitää saada vastaus kysymykseen mitä on tapahtunut ja mitä vaaditaan? Tavoitteena on yhteinen ymmärrys tapahtuneesta. Usein syyttäjä lukee syytekirjelmän ääneen. Tämäkään toiminta ei saa olla mekaaninen teko tai suoritus, vaan ajatuksella kaikille kuulijoille kohdennettu informaation välitys. Kyseinen informaatio itse asiassa käynnistää toiminnan varsinaisen sisällöllisen käsittelyn. Syytteen selostusosassa syyttäjä omin sanoin kehittelee syytettä. Tämä voi olla vapaamuotoinen, omin sanoin kuvattu tapahtumain kulku ja olo- 15

14 suhteiden kuvaus, jotka ovat johtaneet väitetyn teon tekemiseen. Uuden menettelyn mukaan syyttäjä ei saa viitata esitutkintapöytäkirjan kertomuksiin. Selostuksessa on tuotava myös mahdolliset syytetylle edulliset seikat esiin. Selostus kohdennetaan tuomioistuimelle, johon kuuluvat myös lautamiehet. Toiminnan ja sitä ilmentävän viestinnän tarkoituksena on tässä määritellä ja rajata käsiteltävänä olevaa asiaa edelleen sekä vakuuttaa kohde oman sanoman tärkeydestä ja paikkansa pitävyydestä. Puheenvuoron funktiona on keskusteluteitse vakuuttaa kohde eli tuomioistuin näkemyksen oikeellisuudesta. Seuraavana vaiheena on todistelu. Todistelussa asian käsittely jatkuu kysymys-vastaustyyppisenä keskusteluna, kun todistajien kuulusteleminen käynnistyy. Tämän vaiheen toiminnallinen ja sisällöllinen ennustaminen on muita vaiheita hankalampaa, koska keskusteluun osallistuvat vuorollaan eri osapuolia edustavat todistajat ja todennäköisyys spontaanista kommunikaatiosta kasvaa. Todistelu kohdennetaan tuomioistuimelle, mutta haluttua informaatiota etsitään yhdessä todistajien kanssa. Todistelu on viestinnällisesti mielenkiintoinen vaihe, sillä syyttäjän keskustelukumppani on usein tilannetta jännittävä, jopa pelkäävä maallikko. Esitettävien kysymysten luonne sekä niiden esittämisen ajoitus ja tempo saavat maallikkovastaajan mielessä merkityksiä. Kysymykset ovat kuulustelussa väline kerätä informaatiota. Kysymysten esittämisen tapa on väline vaikuttaa ilmapiiriin. Syyttäjän on hyvä ymmärtää paitsi todistajan rooli myös todistajan tila. Todistelussa eri osapuolien puheen funktiona on vakuuttaa edelleen tuomioistuin tapahtuneesta. Vakuuttaminen ei koostu vain kunkin osapuolen oman sanoman tuottamisesta ja lähettämisestä, vaan siinä on mukana havaittua, reaaliajassa prosessoitua sekä tämän tuloksena syntynyttä ehkä myös uutta aineistoa. Aineisto koostuu kysymysten ja vastausten mukanaan tuomasta informaatiosta. Syytteen selostusosa ja todistelu yhdessä ovat varsinaista keskustelua oikeussalissa. Tuolloin oikeutetaan se, mitä on tapahtunut ja luodaan päätöksenteon edellytykset. Toiminta oikeussalissa syyttäjän näkökulmasta loppuu loppukeskusteluun, jossa arvioidaan näytön riittävyys ja luotettavuus sekä oikeuskysymykset. Puheenvuoron sisältö koostuu sekä valmistellusta että spontaanista istuntosalissa kuullusta ja siitä prosessoidusta informaatiosta. Loppukeskustelussa puheenvuorojen funktiona on vakuuttaa tuomioistuin. Vakuuttamisen kohde on tuomioistuin, joka koostuu asiantuntijapuheenjohtajasta ja maallikkolautamiehistä. Sanoman kohdentamisen, sisällön valikoimisen ja jäsentämisen problematiikka ei-homogeeniselle kuulijaryhmälle on aiempaa haasteellisempaa, sillä kuulijat valmistautuvat päättämään asian lopputuloksen välittömästi kuulemansa ja havaitsemansa jälkeen.

15 Osallistujat Tarkoitusta jäsennetään toiminnassa yhdessä osallistujien kesken. Osallistujien roolit ovat heidän toimintansa perusta ja taustoittavat myös heidän viestintäänsä. Tilanteen erilaisuuden ymmärtäminen eri osallistujille myös oikeudenistunnossa on yksi avain tarkoituksenmukaiseen toimintaan oikeussalissa. Toiminnan asiallisen tarkoituksen saavuttamisen päävastuu on puheenjohtajalla. Hänen tulee huolehtia siitä, että istunnossa liikkuva informaatio on mahdollisimman yksitulkintaista ja ymmärrettävää kaikille osapuolille (HE 95/82). Välitettyä sanomaa on tulkittava samanlaisesti samanlaisissa tapauksissa, jotta tuomioistuimen toiminnassa olisi turvallista toistetta (Kemppinen 1992). Puheenjohtajan oman viestintäkäyttäytymisen ja muun vuorovaikutuksen säätelyn tulee vahvistaa myös tilanteen toiminnallista tarkoitusta. Tuomari, syyttäjä ja avustaja-asianajajat tekevät oikeussalissa työtään ja heidän suhteensa tilanteeseen on arkinen ja jatkuva. Muiden osapuolien suhde tilanteeseen saattaa olla ainutkertainen. Salissa on viranomaisia eli oikeudellisia asiantuntijoita ja maallikoita, jotka kuitenkin ovat asiantuntijoita omassa asiassaan. Kukaan ei ole oikeussalissa sattumalta. Myös osapuolien tehtävät ja valta toimia ovat erilaiset. Joidenkin tutkimusten kohteena on vallan ilmeneminen oikeussalitoiminnassa. Messmer (1997) toteaa saksalaisten oikeudenkäyntien vuorovaikutuksen olevan tuomarin kontrolloimaa. Eri osapuolien mahdollisuudet vaikuttaa jutun käsittelytapaan ovat vähäiset ja heidän puheensa funktiona on lähinnä tuottaa informaatiota (vrt. myös Conley & O'Barr 1998). Suomalaisissa oikeudenkäynneissä tilanne on toinen, sillä esimerkiksi syyttäjän tehtävänä on myös toiminnallinen vastuu tietyissä käsittelyvaiheissa. Valtaa on siltä osin jaettu, joskin toiminnallinen valta on edelleen juridisen asiantuntijan hoidossa. Pääsääntöisesti kuitenkin myös meillä ovat kantaja- ja vastaajaosapuolet oikeuden puheenjohtajaan nähden toiminnallisesti ja asiallisesti alisteisia. Toiminnallinen alisteisuus syntyy siitä, että heillä on vain rajattu mahdollisuus omaehtoiseen kommunikointiin salissa. Asiallinen alisteisuus muodostuu siitä, että puheenjohtajalla on valta luoda totuusvaikutelmia heidän asiassaan. Eri osapuolilla on ongelmien ratkaisussa intressiristiriita keskenään. He tarvitsevat oikeuden tietämystä siitä, mikä heidän asiassaan on yksittäistapauksessa ja yhteiskunnallisesti oikein. Heidän ongelmansa olemassaolo käynnistää koko oikeudellisen prosessin. Kantaja- ja vastaajaosapuolien tehtävänä on lisäksi arvioida, miten puheenjohtaja hoitaa heidän asiaansa. Asetelmassa osapuolet ovat eriarvoisia: toisten on hankittava valtansa itse, puheenjohtaja käyttää hänelle yhteiskunnan antamaa riippumatonta tuomitsemisvaltaa (ks. HM, OK).

16 PUHEVIESTINTÄ JA RIKOSASIAN OIKEUDENISTUNTO Ympäristö Eri osapuolien edellä kuvatut taustat liittyvät myös osapuolien välisiin suhteisiin. Se on lähtötilanne, mutta reaaliaikainen salikommunikaatio tekee suhteet näkyväksi viestintäsuhteeksi (Välikoski 2004). Aihetta on toistaiseksi tutkittu vähän. Rikoksen uusijat haluavat Aronsson, Jönsson & Linellin (1987) tutkimuksen mukaan nopeaa ja muodollista oikeuskäsittelyä. Lind, Mac Coun, Ebener, Felstiner, Hensler, Resnik & Tyler (1990) sekä Engeström, Haavisto & Pihlaja (1992) taas toteavat, että oikeussali-ilmapiiri ja luontevat suhteet osapuolien välillä ovat merkityksellisiä lopputulokseen sitoutumisen kannalta. Ihmiset näyttävät enemmän hyväksyvän ratkaisut, jotka on saavutettu oikeudenmukaisiksi ja reiluiksi koetuin menettelytavoin. Todistajat puolestaan eivät näytä mieltävän suhdettaan kovin selkeäksi. Suhde ei ole salitapaamista lukuunottamatta jatkuva ja sen kesto voi vaihdella muutamasta minuutista useampiin kymmeniin. Osapuolet saattavat olla todistajalle vieraita ja kanssakäyminen liittyy tiettyyn asiaan ja tiettyyn tilanteeseen, jotka rikosjutuissa eivät yleensä ole kovin miellyttäviä. Sen sijaan luontevat ja avoimet viestintäsuhteet tekevät todistajien mielestä toiminnasta sujuvan ja jopa arkisen, jolloin todistamisen tehtävä on helppo toteuttaa (Välikoski 2000). Oikeussali sekä konkreettisena toiminnan ympäristönä että abstraktin oikeuden fyysisenä ilmentymänä on maallikko-osapuolille outo. Osapuolet eivät ehkä edes tiedä, mitä oikeussalissa on tarkoitus tapahtua tai miten asian käsitteleminen etenee. Myös ympäristöön nähden osapuolet ovat erilaisessa tilassa. Kuitenkin juuri abstrakti oikeus tulee näkyä oikeussaliympäristössä. Se tehdään todeksi toiminnan avulla, jota jatkuva ja samanaikainen osallistujien välinen viestintä havainnollistaa TOIMINTA PUHEVIESTINTÄNÄ 18 Puheviestintätilanne salissa on ongelmanratkaisua, jossa ongelmaa täsmentävät, rajaavat ja käsittelevät ongelman eri osapuolet. Eri osapuolet yrittävät vaikuttaa lopputulokseen ja laativat myös perustellun näkemyksensä ongelman ratkaisusta. Viestintä salissa on kokonaisuudessaan eri osapuolien ratkaisuehdotuksen argumentaatiota. Ratkaisuehdotuksia on useampia ja ongelman ratkaisevat ongelmaan ulkopuoliset heille suoduin valtuuksin. Tyypillinen piirre oikeussaliviestinnälle on se, että kaikkien osapuolien viestintä, osallistuminen ongelman määrittelyyn, rajaamiseen ja ratkaisuun, sijoittuu yksittäisen ongelman selvittämisen lisäksi myös laajempaan yhteyteen: asiantuntijoiden kommunikoinnin tulee palvella heidän tavoitteidensa saavuttamista ja puheenjohtajan kommunikoinnin myös muun muassa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vahvistamista. Maallikko-osa-

17 SYYTTÄJÄN UUDET HAASTEET 3.4. LOPUKSI puolet taas saattavat mieltää kommunikointinsa hankalaksi, kun he tietävät, että heidän sanomaansa kuunnellaan ja koko toimintaansa tarkkaillaan. Heidän puheellaan on seurauksia ja päätöksentekijät ovat samassa salissa. Näin tosin tapahtuu myös asiantuntijaosapuolien kohdalla. Toiminta oikeussalissa liittää eri osapuolet yhteen ja muodostaa heidän välilleen näkyvän viestintäsuhteen. He luovat todeksi rikosasian istuntokäsittelyn. Viestintäsuhde on jatkuva ja samanaikainen, eikä pääty, vaikka asiantuntijatehtävien hoito päättyy esimerkiksi syyttäjällä kysymysten esittämiseen todistajakuulustelussa tai hänen loppulausuntoonsa. Osapuolien välinen välitön viestintäsuhde päättyy vasta kun osapuolet poistuvat samasta tilasta, esimerkiksi istuntosalista. Muu viestintäsuhde voi jatkua vaikka kirjallisessa muodossa jälkeen päin. KIRJALLISUUS Blumer, H Symbolic Interactionism: Perspective and Method. Englewood Cliffs: Prentice Hall. Clevenger, T. Jr Can one not communicate? A Conflict of Models. Communication Studies 42:351. Coupland, N., H. Giles & J. Wiemann (toim.) Miscommunication and problematic talk. Newbury Park: Sage. Engeström, Y., V. Haavisto & J. Pihlaja Alioikeudet uuden työtavan kynnyksellä. Kehittävän työntutkimuksen sovellus tuomioistuinlaitoksessa. Helsinki: Yliopistopaino. Haavisto, V Asianosaisten osallistuminen riita-asian käsittelyyn - nykykäytäntöä ja kehityssuuntia. Lakiemies 7-8: Kemppinen, J Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot. Korkein oikeus, ihmiset ja yhteiskunta Helsinki: Valtion painatuskeskus. Lind, E., R. MacCoun, P. Ebener, W. Felstiner, D. Hensler, J. Resnik & T. Tyler In the eye of the beholder: Tort litigants evaluation of their experiences in the civil justice system. Law and Social Review 24, Mead, G Mind, Self and Society. Chicago: University Press. Messmer, H Features of procedural fairness: communication in decision-making about diversion and victim-offender mediation. Teoksessa Röhl, K. & S. Machura (toim.) Procedural Justice. Aldershot: Ashgate Darthmouth. Miller, L., M. Cody, & M. McLaughlin Situations and goals as fundamental constructs in interpersonal communication research. In Knapp, M. Handbook of interpersonal communication. Thousand Oaks: Sage. Tyler, T Why people obey law? New Haven: Yale University Press. Välikoski, T-R Alioikeuden arkipäivää. Oikeussaliviestintä puheen- 19

18 PUHEVIESTINTÄ JA RIKOSASIAN OIKEUDENISTUNTO johtajan näkökulmasta. Jyväskylän yliopisto. Puheviestinnän lisensiaatintutkimus. Välikoski, T-R Todistajana rikosoikeudenkäynnissä. Selvitys rikosoikeudenkäynnin viestinnällisestä luonteesta todistajan näkökulmasta. Tampereen yliopisto. Puheopin laitos. Raportteja 1/2000. Välikoski, T-R The criminal trial as a speech communication situation. Acta Universitatis Tamperensis Tampere: University Press. Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa (ROL) 97/689 Oikeudenkäymiskaari (OK) 87/354 Hallituksen esitys (HE) 95/82 Suomen Hallitusmuoto (HM) 19/94. 20

19 SYYTTÄJÄN UUDET HAASTEET 4 VIESTINNÄN JAKSO JA TEHDYT TUTKIMUKSET Viestintäjakso oli ensimmäinen laatuaan ja siitä haluttiin kerätä mahdollisimman paljon tietoa; myös tutkimuksellisesti. Suullinen menettely on suomalaisissa oikeudenkäynneissä varsin tuore, ja tutkimukset oikeussaliviestinnästä ovat toistaiseksi pääosin yhdysvaltalaisia, joten tutkimukselle myös oli tilausta. Jatkossa esitellään neljä lyhyttä tutkimusta, jotka on tehty kurssilla videoidusta materiaalista. Selvitykset ovat puheopin proseminaaritutkimuksia. Alkuperäisissä töissä on kuvattu tutkittavan ilmiön ympäristöä: suullista käsittelyä ja esimerkiksi syyttäjän tehtäviä. Tässä julkaisussa kuvaukset eivät ole mukana. Samoin katsaus aiempaan oikeussaliviestinnän tutkimukseen on tässä mukana vain ensimmäisessä työssä. Tekstissä ja litteraatioaineistossa esiintyvät nimet on kaikki muutettu. Lupa tutkimukseen kysyttiin kaikilta viestintäjakson osallistujalta ja vain luvallinen aineisto on tutkimuksessa mukana. Tutkimuksien tekijät ovat joko valmiita (Ala-Kortesmaa, Kiiskinen) tai lähes valmiita filosofian (Ojamies) tai kasvatustieteen (Mansikkamäki) maistereita. Tekijät toimivat viestintäjaksolla opiskelija-avustajina. Esiteltävät tutkimukset kuvaavat viestinnän havainnollistamaa interaktiota todistajakuulustelussa (Ala-Kortesmaa, Kiiskinen) sekä loppupuheenvuorojen rakennetta (Ojamies) ja niiden argumentaatiota analysoituna Toulminin mallin mukaan (Kiiskinen). Viimeinen tutkimus kehittelee mittaria loppupuheenvuorojen uskottavuuden arvioimiseksi (Mansikkamäki). Asiaesittely ei ole mukana tutkimusaineistossa. Tuloksia arvioitaessa on muistettava, että aineisto on kerätty simuloiduista oikeudenkäynneistä, joskin osallistujat totesivat niiden vastaavan vähintään hyvin todellisia oikeudenkäyntejä. 21

20 TODISTAJAN KUULUSTELU INTERPERSONAALISENA VIESTINTÄNÄ 5 PYYDÄN TEITÄ KERTOMAAN IHAN OMIN SANOIN TAPAHTUNEESTA Todistajan kuulustelu interpersonaalisena viestintänä Sanna Ala-Kortesmaa 1. JOHDANTO Oikeussali on viestintäympäristönä ainutlaatuinen: siellä viestintää ohjaavat tiukat säännöt, ja viestinnän tarkoituksena on ratkaista käsiteltävänä oleva ongelma. Oikeudenkäynnin osapuolet täsmentävät, rajaavat ja käsittelevät ongelmaa omista näkökulmistaan - jokaisen tarkoituksena on tehdä näkemyksensä oikeutetuiksi ja ratkaisu sen mukaiseksi (Välikoski 2001: 117). Puheviestinnän tutkimuksessa osapuolten välisen yhteydenpidon funktionaalisuus on lähtökohta, josta viestintää lähdetään tarkastelemaan. Kielenkäyttö nähdään prosessina, johon kuuluvat sekä viestin tuottaminen että vastaanottaminen. Oikeussalissa käytetty kieli eroaa arkiviestinnässä käytetystä kielestä, sillä se on kanavaltaan ja ilmaisultaan rajattua. Viestintä on luvanvaraista, peräkkäistä ja puheenjohtajan ohjaamaa. Asianosaisten on valmistauduttava puhumaan silloin, kun he saavat siihen luvan. (Välikoski 1999: 53.) Oikeussalissa valtasuhteet ovat hyvin tarkasti rajatut, ja säännelty hierarkia vaikuttaa osapuolten viestintään. Tarkastelen työssäni oikeussaliviestintää puheen viestinnällisten ja kielellisten piirteiden analyysin avulla. Kun työkaluvalikoimaa laajennetaan lisäksi puheaktiteorialla, teorialla keskustelun maksiimeista, interpersonaalisen viestinnän teorioilla sekä kysymys- ja kohteliaisuusstrategioilla, saadaan pureuduttua oikeussaliviestinnän elementteihin uudesta näkökulmasta. Uusi lähestymistapa edustaa monitieteellisyyttä ja lähestyy oikeussaliviestintää kriittisestä näkökulmasta sekä tekstintutkimuksen että puheviestinnän teorioita hyödyntäen Tutkimustehtävä 22 Tämän tutkimuksen tarkoituksena on analysoida syyttäjien ja todistajien verbaalista vuorovaikutusta todistajan kuulustelussa. Erityisessä tarkaste-

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu?

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? 1 Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? Hallintolakimies Jukka Lampén Oulun kaupunki OIKEUSKÄSITTELYN ERITYISPIIRTEET 2 Huostaanottoprosessissa ei

Lisätiedot

Mikko Vuorenpää PROSESSIOIKEUDEN PERUSTEET. Prosessioikeuden yleisiä lähtökohtia sekä menettely käräjäoikeuden tuomioon asti

Mikko Vuorenpää PROSESSIOIKEUDEN PERUSTEET. Prosessioikeuden yleisiä lähtökohtia sekä menettely käräjäoikeuden tuomioon asti Mikko Vuorenpää PROSESSIOIKEUDEN PERUSTEET Prosessioikeuden yleisiä lähtökohtia sekä menettely käräjäoikeuden tuomioon asti Talentum Helsinki 2009 Juridica-kirjasarjassa ilmestyneet teokset: 1. Hallintomenettelyn

Lisätiedot

Hyvä hallintotapa ja riidanratkaisumenettelyt. Taloyhtiö 2015 Messukeskus 15.4.2015 Arto Kaikkonen

Hyvä hallintotapa ja riidanratkaisumenettelyt. Taloyhtiö 2015 Messukeskus 15.4.2015 Arto Kaikkonen Hyvä hallintotapa ja riidanratkaisumenettelyt Taloyhtiö 2015 Messukeskus 15.4.2015 Arto Kaikkonen Agenda Konfliktin ratkaisuun liittyviä kysymyksiä Tuomioistuinsovittelu Yleiset tuomioistuimet Välimiesmenettelyt

Lisätiedot

HOVIOIKEUS- MENETTELY. Antti Jokela

HOVIOIKEUS- MENETTELY. Antti Jokela HOVIOIKEUS- MENETTELY Antti Jokela TALENTUM Helsinki 2010 2., uudistettu painos 2010 Antti Jokela ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1408-4

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus?

Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus? Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus? Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja oikeustieteellisen tiedekunnan yhteinen tutkijaseminaari 26.2.2007 Teija Suonpää ja Juuli

Lisätiedot

YLEINEN OHJE VKS:2007:3 syyttäjille Dnro 3/31/07. 29.1.2007 YSL 3 2 mom. Voimassa 1.1.2007 alkaen toistaiseksi. Syyteharkintaratkaisun perusteleminen

YLEINEN OHJE VKS:2007:3 syyttäjille Dnro 3/31/07. 29.1.2007 YSL 3 2 mom. Voimassa 1.1.2007 alkaen toistaiseksi. Syyteharkintaratkaisun perusteleminen YLEINEN OHJE VKS:2007:3 syyttäjille Dnro 3/31/07 Annettu Säädösperusta 29.1.2007 YSL 3 2 mom. Voimassa 1.1.2007 alkaen toistaiseksi Syyteharkintaratkaisun perusteleminen 1. Yleistä Tässä ohjeessa käsitellään

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä?

Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä? Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä? TAVOITTEET: Alaansa liittyvien tekstien keskeisten käsitteiden, olennaisen sisällön ja tarkoituksen ymmärtäminen Tiedonhankinta eri tavoilla eri lähteistä

Lisätiedot

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013 Riidanratkaisumenettelyt asuntoosakeyhtiössä ja hyvä hallintotapa Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA 1 Hyvä hallintotapa Yhdenvertaisuusperiaate Läpinäkyvyys Ennakointi Ei vielä erillistä suositusta

Lisätiedot

Riidanratkaisu - Oikeudenkäynti, välimiesmenettely vai sovittelu?

Riidanratkaisu - Oikeudenkäynti, välimiesmenettely vai sovittelu? Riidanratkaisu Oikeudenkäynti, välimiesmenettely vai sovittelu? Technopolis / Amica Smarthouse 4.10.2013 AA, VT, KTL Juha Ryynänen Asianajotoimisto Asianajaja Juha Ryynänen Oy LÄHTÖKOHTA SOPIMISEEN 2 PÄÄSÄÄNTÖ:

Lisätiedot

Ohje syyteneuvottelua koskevan. lainsäädännön soveltamisesta

Ohje syyteneuvottelua koskevan. lainsäädännön soveltamisesta Ohje syyteneuvottelua koskevan lainsäädännön soveltamisesta YLEINEN OHJE Dnro 26/31/14 28.12.2015 Voimassa 1.1.2016 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

Koulutus 12.1.2015. Suomen Asianajajaliitto. Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö

Koulutus 12.1.2015. Suomen Asianajajaliitto. Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö Koulutus 12.1.2015 Suomen Asianajajaliitto Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö Tämän päivän aiheena rikosasiat Rikosprosessi ennen oikeudenkäyntiä Mitä tapahtuu esitutkinnassa ja

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Oikeus 2010 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 66 500 rikosasiaa vuonna 2009 Vuonna 2009 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 518 rikosoikeudellista

Lisätiedot

Ympäristöasioiden sovittelu

Ympäristöasioiden sovittelu Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija

Lisätiedot

OSTAJAN VELVOLLISUUDET JA NIIDEN VAIKUTUS RISKINJAKOON... 313 1 Tämän luvun tutkimuskohde... 313 2 Ostajan ennakkotarkastusvelvollisuus...

OSTAJAN VELVOLLISUUDET JA NIIDEN VAIKUTUS RISKINJAKOON... 313 1 Tämän luvun tutkimuskohde... 313 2 Ostajan ennakkotarkastusvelvollisuus... Sisällys Alkusanat... Lähteet... V XIII Lyhenteet... XXXI I JOHDANTO... 1 1 Tutkimuskohde... 1 2 Tutkimuskohteen valinnan perustelut... 8 3 Tutkimuksen tavoitteet ja merkitys... 10 4 Tutkimusmenetelmä

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva Sosiaalityön dokumentointi hallinto- oikeuden näkökulmasta Anna-Kaisa Marski & Kaisa Post & Ulla-Maija Rantalaiho 144 14.4. 2011 Esityksen idea kaksi näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin kehittämisestä

Lisätiedot

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954 63177)

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS Dnro 52/03/11 Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 Syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 16 :n nojalla vahvistan, apulaisvaltakunnansyyttäjää ja

Lisätiedot

syyttäjille Dnro 38/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta

syyttäjille Dnro 38/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta YLEINEN OHJE VKS:2006:4 syyttäjille Dnro 38/31/06 Annettu Säädösperusta 13.12.2006 YSL 3 2 mom. Kumoaa Voimassa VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

1. Millainen henkilö on asiantuntija?

1. Millainen henkilö on asiantuntija? Asiantuntijat YS-asioissa - käytännöistä ja mahdollisuuksista Yrityksen maksukyky ja strateginen johtaminen seminaari 24.- 25.5.2011 Asianajaja, varatuomari Juhani Viilo 1 1. Millainen henkilö on asiantuntija?

Lisätiedot

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua?

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? 1. AsOy vastaa siitä, että huoneistot soveltuvat käyttötarkoitukseensa. 2. Osakkaan, vuokralaisen tai muun huoneiston haltijan ilmoitus heikosta sisäilman

Lisätiedot

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille FI FI FI Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille Näissä menettelysäännöissä vahvistetaan periaatteita, joita yksittäiset sovittelijat voivat halutessaan noudattaa omalla vastuullaan. Sovittelijat

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä

Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä YLEINEN OHJE VKS:2013:1 Dnro 47/31/12 Annettu 28.12.2012 Voimassa 1.1.2013 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2009:2 Sisällysluettelo...3 1 JOHDANTO...3

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Asianajajan ammatti Päivämäärä Koulun nimi

Asianajajan ammatti Päivämäärä Koulun nimi Asianajajan ammatti Päivämäärä Koulun nimi Luennoitsijan nimi Mikä on asianajaja? Kaikki asianajajat ovat lakimiehiä Mutta kaikki lakimiehet eivät ole asianajajia Siis mitä? Sekava nimikkeistö (1/2) Lakimies

Lisätiedot

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta.

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta. 5.9.1996 487/4/96 Oikeustoimittajat ry Journalistiliitto Hietalahdenkatu 2 B 22 00180 HELSINKI P Ä Ä T Ö S 1 KIRJOITUSOikeustoimittajat ry:n puheenjohtaja Susanna Reinboth ja sihteeri Timo Vuortama arvostelevat

Lisätiedot

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 12.4.2004 KORKEIN OIKEUS Asia Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 Kantelija YLI-KOVERO RISTO TAPIO Torikatu 27 13130 Hämeenlinna

Lisätiedot

2 SOTILASOIKEUDENKÄYNTIASIOIDEN SYYTTÄJÄT JA TUOMIOISTUIMET

2 SOTILASOIKEUDENKÄYNTIASIOIDEN SYYTTÄJÄT JA TUOMIOISTUIMET YLEINEN OHJE VKS:2010:2 Syyttäjille Dnro 17/31/10 Annettu Säädösperusta 3.3.2010 YSL 3 2 mom. YSL 4 Kumoaa Voimassa Yleisen ohjeen 1.4.2010 syyttäjille toistaiseksi VKS:2005:2 Dnro 37/31/05 Menettely sotilasoikeudenkäyntiasioissa

Lisätiedot

EDUTOOL 2010 graduseminaari

EDUTOOL 2010 graduseminaari EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

VÄLIMIESMENETTELYN KESKEYTTÄMINEN...

VÄLIMIESMENETTELYN KESKEYTTÄMINEN... AAVIA OY AAVIA OY:N VÄLIMIESMENETTELYN SÄÄNNÖT 1.1.2016 1 YLEISET... 2 1.1 SÄÄNTÖJEN NOUDATTAMINEN... 2 1.2 TOIMIVALTA... 2 1.3 SOVELLETTAVA LAKI JA MENETTELYN KIELI... 2 1.4 ASIAKIRJOJEN JA VIESTIEN TOIMITTAMINEN...

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen. Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks

IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen. Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks 1. TAUSTAA Tavoitteena teollisoikeuksien myöntämisen ja käyttämisen tehostaminen Lisää teollis- ja tekijänoikeuksien

Lisätiedot

Syyttäjän ratkaisut 2008

Syyttäjän ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Syyttäjän ratkaisut 2008 Syyttäjä ratkaisi 81 000 asiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 syyttäjä ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan 80 995 rikosoikeudellista asiaa, mikä on 2 552 enemmän kuin vuotta

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Yleistä - Laki osaamisen kehittämisestä Työmarkkinajärjestöt sopivat maaliskuussa 2013 osaamisen

Lisätiedot

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA HTSY Verohallinto Päiväys Verohallinto 2 (5) TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA Työeläkevakuutusmaksupetos ja sen törkeä tekomuoto ovat rikosnimikkeitä,

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten

Lisätiedot

24.10.2012 R 121035. " 94100 Kemi I Puhelin 029 56 49900 Fax 029 56 49913. Vireille 22.8.2012. Asia Syyttäjä Vastaaja(t)

24.10.2012 R 121035.  94100 Kemi I Puhelin 029 56 49900 Fax 029 56 49913. Vireille 22.8.2012. Asia Syyttäjä Vastaaja(t) KEMI.TORNIoN TÄnfuÄoIKEUS Valtakatu 39 KUTSU ASIANoMISTAJALLE Henkilökohtainen kuuleminen Asiano: " 94100 Kemi I Puhelin 029 56 49900 Fax 029 56 49913 24.10.2012 R 121035 I I NISKAKANGAS PERTTU KALEVI

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön (811393A)

Johdatus tutkimustyöhön (811393A) Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä Aloitusluento 1.9.2015 Esittäytyminen Opettaja Opinnot LuK, merkonomi, FM, FL, FT Dosentti JyU, Research Associate NUIG, Visiting Associate

Lisätiedot

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman

Lisätiedot

Vaihtoehtoinen riidanratkaisu. OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo

Vaihtoehtoinen riidanratkaisu. OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo Vaihtoehtoinen riidanratkaisu OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo Muuttuva tuomioistuinkulttuuri Taustaa: - Siviilijuttujen määrä käräjäoikeuksisissa ja ylemmissä tuomioistuimissa laskee -

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1997 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1997 N:o 689 704. Laki. N:o 689. oikeudenkäynnistä rikosasioissa

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1997 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1997 N:o 689 704. Laki. N:o 689. oikeudenkäynnistä rikosasioissa SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1997 N:o 689 704 SISÄLLYS N:o Sivu 689 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa... 2207 690 Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta...

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO Porkkalankatu 13 00180 Helsinki 16.12.2015 *029 56 44200 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015

Lisätiedot

TUOMIOISTUIMEN ÄÄNITTEEN SISÄLLÖSTÄ ANNETTAVA TIETO PYYDETYLLÄ T AVALLA

TUOMIOISTUIMEN ÄÄNITTEEN SISÄLLÖSTÄ ANNETTAVA TIETO PYYDETYLLÄ T AVALLA 28.8.2003 2207/4/02 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Terhi Arjola TUOMIOISTUIMEN ÄÄNITTEEN SISÄLLÖSTÄ ANNETTAVA TIETO PYYDETYLLÄ T AVALLA 1 KANTELU

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

LIITE 2. TUOMAS- järjestelmään sisältyvät tiedot ja asiakirjat (laaja haastehakemus)

LIITE 2. TUOMAS- järjestelmään sisältyvät tiedot ja asiakirjat (laaja haastehakemus) LIITE 2 TUOMAS- järjestelmään sisältyvät tiedot (laa haastehakemus) SISÄLLYSLUETTELO SYNTYVÄT TIEDOT, ASIAKIRJAKOKONAISUUDET JA ASIA- KIRJAT...4 ASIAKIRJAN SÄILYTYSMUOTO JA AIKA... 4 SÄHKÖINEN...4 PAPERI...

Lisätiedot

Kantelija on antanut hankitun selvityksen johdosta vastineensa.

Kantelija on antanut hankitun selvityksen johdosta vastineensa. PÄÄTÖS 12.11.2008 Dnro OKV/824/1/2007 1/5 ASIA VIIVÄSTYS HAASTEIDEN ANTAMISESSA KANTELU Kantelija arvostelee oikeuskanslerille 8.8.2007 osoittamassaan kirjoituksessa Espoon käräjäoikeuden ja Espoon kihlakunnan

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUSASIOIDEN KESKITTÄMINEN MARKKINAOIKEUTEEN

TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUSASIOIDEN KESKITTÄMINEN MARKKINAOIKEUTEEN 1 HELSINGIN HOVIOIKEUS Salmisaarenranta 7 I PL 132 00181 Helsinki Puhelin 0103640500, Telefax 0103640512 kirjaamo Sähköpostiosoite helsinki.ho@oikeus.fi 16.6.2010 Oikeusministeriö Lainvalmisteluosasto

Lisätiedot

Viite: lausuntopyyntö 11.1.2016, OM 8/441/2015 Oikeusprosessien keventäminen

Viite: lausuntopyyntö 11.1.2016, OM 8/441/2015 Oikeusprosessien keventäminen 1 ESPOON KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO 14.3.2016 Oikeusministeriölle Viite: lausuntopyyntö 11.1.2016, OM 8/441/2015 Oikeusprosessien keventäminen 1 Johdanto Muistion alussa on viitattu pääministeri Juha Sipilän

Lisätiedot

IPR-ASIAT MARKKINAOIKEUDESSA KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA. Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks Kolster Oy Ab

IPR-ASIAT MARKKINAOIKEUDESSA KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA. Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks Kolster Oy Ab IPR-ASIAT MARKKINAOIKEUDESSA KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks Kolster Oy Ab MARKKINAOIKEUS IPR-TUOMIOISTUIMENA Markkinaoikeus aloitti aikaisempien tehtäviensä ohella IPR

Lisätiedot

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Hallitusseminaari 2011 Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN VALINTA Milloin taloyhtiössä on oltava isännöitsijä?

Lisätiedot

Liite 1. SAKARI- järjestelmään sekä rikosasioiden käsittelyyn sisältyvät tiedot ja asiakirjat

Liite 1. SAKARI- järjestelmään sekä rikosasioiden käsittelyyn sisältyvät tiedot ja asiakirjat Liite 1 SAKARI- järjestelmään sekä rikosasioiden käsittelyyn sisältyvät SISÄLLYSLUETTELO SYNTYVÄT TIEDOT, ASIAKIRJAKOKONAISUUDET JA ASIAKIRJAT...2 SAKARI -JÄRJESTELMÄÄN SISÄLTYVÄT TIEDOT...2 ASIAKIRJAN

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

Esiintymisvalmennus. Hissipuhe kuntoon!

Esiintymisvalmennus. Hissipuhe kuntoon! Esiintymisvalmennus Hissipuhe kuntoon! Koko valmennus toteutettiin learning by doing -metodilla. Teoria täydensi omaksumista, mutta harjoitukset ja palaute olivat pääasia. Kolmen tunnin jälkeen oli nähtävissä

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma. Aiheen rajaaminen. Aiheen rajaaminen tutkittavaan muotoon

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma. Aiheen rajaaminen. Aiheen rajaaminen tutkittavaan muotoon Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 17.3. 2009 2 Aiheen rajaaminen Aihepiirin täsmentäminen ja supistaminen Aihetta helpompi tutkia Mahdollistaa syvemmän analyysin

Lisätiedot

ENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille

ENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille ENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille Koulutuksen ja täydennyskoulutuksen oamilue Taso: 6 Opintopisteet: Kokonairviointi Hallitsee viestintätaidot Ottaa

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS 25.6.2008 Sakari Aalto 2 MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Unionin tuomioistuin. Kokoonpano, toimivalta ja oikeudenkäyntimenettely

Unionin tuomioistuin. Kokoonpano, toimivalta ja oikeudenkäyntimenettely Unionin tuomioistuin Kokoonpano, toimivalta ja oikeudenkäyntimenettely Yhteisen Euroopan rakentamiseksi eräät valtiot (tällä hetkellä 28) ovat tehneet keskenään Euroopan yhteisöjen ja sen jälkeen Euroopan

Lisätiedot

SÄHKÖISET JA LAINSÄÄDÄNTÖ

SÄHKÖISET JA LAINSÄÄDÄNTÖ LIIKEARKISTOPÄIVÄT 12.-13.9.2007 ASIAKIRJAT SÄHKÖISET JA LAINSÄÄDÄNTÖ Jukka Tuomela Tampereen yliopisto Oikeustieteiden laitos Lainsäädännön lähtökohtia Lainsäädännössä pyritään siihen, että sähköisiä

Lisätiedot

Edunvalvontaan esitetyn kuuleminen alioikeudessa

Edunvalvontaan esitetyn kuuleminen alioikeudessa M a t t i K u u l i a l a Edunvalvontaan esitetyn kuuleminen alioikeudessa Yliopistollinen väitöskirja, joka Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä

Lisätiedot