Kauppakamarilehti. Oulun. Pohjoisen investointibuumi kahmii koulutettua väkeä. Tehoa Saksan kauppaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kauppakamarilehti. Oulun. Pohjoisen investointibuumi kahmii koulutettua väkeä. Tehoa Saksan kauppaan"

Transkriptio

1 Oulun Kauppakamarilehti Pohjoisen investointibuumi kahmii koulutettua väkeä Kansallisesta lentokentästä kansainväliseksi kentäksi Tehoa Saksan kauppaan Vaalirahoitus entistä näkyvämmäksi

2 2 Oulun Kauppakamarilehti

3 Kauppakamari Sitoutumaton elinkeinoelämän äänenkannattaja Pohjois-Suomessa 4/2010 JULKAISIJA Oulun Kauppakamari PÄÄTOIMITTAJA Jaakko Okkonen VASTAAVA TOIMITTAJA Armi Lahdenkauppi TOIMITUSNEUVOSTO Kari Ahokas Marianne Hirn Harri Kynnös Armi Lahdenkauppi Timo Mehtälä Alpo Ohtamaa Sisko Sammallahti Satu Turunen OSOITTEENMUUTOKSET Oulun Kauppakamari/Anne Palosaari, puh TOIMITUS, TAITTO JA ILMOITUKSET Oulun Viestintätaito Oy Ojakatu 2, Oulu GSM Fax (08) PAINO Joutsen Median Painotalo Kansikuva: Kati Leinonen Pääkirjoitus 5 Kansallisesta lentokentästä kansainväliseksi kentäksi 6-7 Pohjoisen suurinvestoinnit vaativat koulutettua väkeä 8-10 Pk-yrityksille mahdollisuuksia Saksan markkinoilla Vaalirahoitus entistä näkyvämmäksi 15 Ernst & Young jatkaa vahvaa kasvua Oulussa Vercco-hankkeella Venäjän markkinoille Pohjois-Suomen Tilintarkastus pk-yrittäjien tukena 25 vuotta Kari Rantsi sukeltaa sosiaalisen median pinnan alle POHTO tarjoaa uusia eväitä johtamiseen Maahanmuuttajista apu työvoimatarpeeseen Osinkoverotus kiristynee! Miten jakaa varoja osakeyhtiöstä jatkossa? 30 Veroasiantuntijat koordinoivat verotuksen oikeellisuutta 35 JAKELU Yrityksiin Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa ISSN Oulun Kauppakamarilehti 3

4 4 Oulun Kauppakamarilehti OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU OSAAMISELLA HYVINVOINTIIN

5 Tehdään irtiotto Oulun kauppakamarialueen merkittävät elinkeinoalat ovat pitkään olleet metsä-, metalli- ja elektroniikkateollisuus sekä kauppa, matkailu ja muut palvelut. Ne ovat tuoneet seudulle hyvinvointia työpaikkojen ja verotulojen myötä. Ns. kriisivuoden 2009 aikana alueen elinkeinot tekivät noin 22 miljardin euron liikevaihdon, työllistivät noin henkilöä, maksoivat näille noin 3,3 miljardia euroa palkkaa, josta pidättivät veroluonteisia maksuja 1,2 miljardia. Isoja lukuja, mutta näillä mahdollistetaan saman verran työpaikkoja julkisella sektorilla, sairaaloissa, kouluissa, virastoissa ja muissa yhteiskunnan palveluissa. Olemassa olevien elinkeinojen rinnalle on hyvää vauhtia nousemassa uusia tukijalkoja. Niitä ovat ainakin energia- sekä kaivos- ja kaivannaisteollisuudet. Seuraavien kymmenen vuoden aikana on mahdollisuus nähdä pitkästä aikaa investointiaalto, joka työllistää alueen kaikenlaisia yrityksiä ja tuo seudulle ennennäkemättömän kansainvälisen toiminnan. Nähtävissä on kansainvälisyyden uusi nousu, jopa sata vuotta sitten ollut taso voidaan saavuttaa. Onko se sitten oikea tavoite? Pitkään on pohdittu, mistä löytyy 90-luvun lopun kasvulle jatkoa. Sitä on haettu vanhoista muisteluista, tehty historioita menestyksen tekijöistä ja arveltu, että samalla mallilla taas loikataan uusille korkeuksille.vähitellen on hyväksyttävä ajatus, että historian opit on vain sulateltava ja katsottava eteenpäin. Kauppakamarin tahtotilaa on syksyn aikana rakennettu sekä tulevia eduskuntavaaleja että pidempää tähtäintä silmällä pitäen. Elinkeinoelämä tekee strategian, jolla se itse sitoutuu tekemään 2020 mennessä 22 miljardista 30 miljardia, sen seurauksena työpaikkaa muuttuu työpaikaksi.tämä tarkoittaa yrityksille kovia, muttei pääsemättömiä haasteita. Investoinnit uusille aloille mahdollistavat tämän; ydinvoima 4-6 Mrd, lisäksi muut energiainvestoinnit, kaivosteollisuus satoja miljoonia, palvelualat miljardeja, samoin rakennusala. Jos vain tahtoa on, tavoite on saavutettavissa. Kansainvälisyyttä reippaasti lisää, samoin tuottavuutta, kuntareformiin lisää vauhtia, verotus kannustavaksi, myyntiin lisää tehoja, sovitut saavutettavuusinvestoinnit toteutukseen ja ennen kaikkea yhteen hiileen puhaltamista. Koko Eurooppa, Suomi mukaan lukien tuskailee liian hitaan kasvun kanssa ja lisääntyvien valtion velkojen paineessa. Pohjoisella on nyt tuhannen euron mahdollisuus irtiottoon. Se tarkoittaa tekemisen lisäksi asenteiden korjaamista. Eripuraisuus roskiin ja avoimuutta reilusti lisää, sillä emme voi olla lintukoto vain meille. Asenteen pitää olla: tervetuloa muualta, läheltä ja kaukaa, oudot ja tutut. Elinkeinoelämän lisäksi jokaisen tahon aina Oulun yliopistosta,vtt:stä, alueen ammattikorkeakouluista ja kunnista valtion alueyksiköihin pitää olla tekemässä yhteistä hyvää. Oulussa Jaakko Okkonen Toimitusjohtaja Oulun kauppakamari Oulun Kauppakamarilehti 5

6 Kotimaan kentästä kansainväli Oulun lentoasema on varsin nopeasti noussut uudelle kehitystasolle, ja vilkas kotimaan asema kasvaa laajennuksen ja Air Balticin tekemän ratkaisun myötä kansainväliseksi kauttakulkulentoasemaksi. - Air Balticin päätös tarkoittaa sitä, että Oulu on osa lentoyhtiön strategista kasvua.yhtiö sijoittaa Ouluun pysyvästi noin viisi konetta eli yhtiö hakee reitistön kasvua Oulusta käsin. Lentoasema ei kasva enää vain ympäröivän talousalueen ja matkailullisen vetovoiman varassa, vaan nyt lentoyhtiöt kilpailevat Oulun lentoreiteistä, sanoo lentoaseman päällikkö Pekka Mäntynen. Mäntysen mielestä lentoaseman roolin muuttuminen ei olisi ollut mahdollista ilman talousalueen rohkeaa etunojaa, jolla lentoaseman kehittymistä on vahvistettu. - Tilanne ei voisi Pohjois-Pohjanmaan osalta enää parempi olla, sillä Oulusta on kehittymässä pohjoisen Skandinavian lentoliikenteen keskus. Nyt on syntymässä järjestelmä, joka edistää Oulun kehittymistä metropoliksi. 1,5 miljoonan vuosittaisen matkustajamäärän mahdollistava lentoaseman laajennus sekä yhteistyö Oulun lentoaseman kauttakulkuliikenteen kehittämiseksi ovat vahva mahdollisuus turvata myös ympärivuotinen Lapin lentoliikenne. - Meillä on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus käynnistää yhteistyö keskisen Suomen ja Lapin viemiseksi Keski-Euroopan markkinoille. On tehtävä lujasti töitä, jotta voimme tukea Ouluun panostavien lentoyhtiöiden menestymistä.tämä edellyttää mm. kansainvälisiä yhteismarkkinointitoimia Keski-Eurooppaan.Toisaalta, jos yhteistyön mahdollisuus jää nyt käyttämättä, voimme menettää ainutlaatuisen tilaisuuden ja unohtaa Lapin ympärivuotisen reittiliikenteen. Helsinki-Vantaan rinnalle Tällä hetkellä päivittäisiä reittilentoja on 24. Vuonna 2012 reittikirjo nousee noin 44 päivittäiseen vuoroon, kun tiedossa olevat latvialaisyhtiön ilmoittamaa vuoroa ja Norwegianin neljä päivittäistä vuoroa otetaan huomioon. Määrä on todennäköisesti jopa isompi, sillä usean lentoyhtiön ratkaisuja Oulun osalta vasta odotellaan. Muun muassa Blue1 suunnittelee Oulu-Tukholma -reitin avaamista. - Reittimäärää merkittävämpää on ymmärtää kauttakulkuaseman rooli. Riikan lentoasema on 6 Oulun Kauppakamarilehti

7 seksi kauttakulkuasemaksi kasvanut valtavaksi sen jälkeen, kun siitä tuli Air Balticin välittäjäasema. Pitkällä aikavälillä se antaa meillekin mahdollisuudet kasvaa merkittävään rooliin Helsinki-Vantaan rinnalle. Lentoasema kasvaa Mäntysen mukaan kolmivaiheisesti. Ensin tulee lisää kansainvälisiä reittejä etelästä Ouluun ja täältä jatkoyhteyksien kautta Lapin kentille. Pohjoinen ulottuvuus eli reittiavaukset Venäjälle ja laajemmin koko Barentsin alueelle tulevat mukaan toisessa vaiheessa. -Ja kun riittävän kauaksi katsomme, niin Oululle voi avautua rooli Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä. Hub-kentäksi pääsy merkitsee myös sitä, että useat lentoyhtiöt alkavat kilpailla Oulun reiteistä. Ensimmäisenä Air Balticin syyskuisen päätöksen jälkeen Oulun avauksesta on kertonut Norwegian Airlines, joka aloittaa neljä päivittäistä Oulu-Helsinki-reittiä keväällä. -Tämän halpalentoyhtiön saapuminen tuo lippujen hintatason uudenlaiselle tasolle.yhtiö on ilmoittanut, että hintataso putoaa noin puoleen nykyisestä, joten on odotettavissa, että osa vannoutuneista junamatkustajistakin siirtyy lentoliikenteen käyttäjiksi. Terminaalin rakentaminen on alkanut Lentoaseman laajennustyöt muokkaavat maisemaa kentän ympäristössä, ja uuden terminaalin rakentaminen etenee aikataulussa. Paikoitusaluetyöt saadaan päätökseen marraskuun loppuun mennessä. Asemataso on päällystetty ja koneiden seisontapaikat saadaan käyttöön talveksi. - Aseman palvelurakennetta on pitkälti jo uudistettu. Meillä on uusi kunnossapitotukikohta ja uusi kunnossapidon kalusto. Lennonjohtojärjestelmä on modernisoitu, lentoasema on liitetty kaukolämpöön sekä kunnalliseen vesijohtoverkostoon, Mäntynen toteaa. Pieni, mutta merkittävä uudistus oli myös se, että lentoasemalle pääsee nyt myös kevyen liikenteen väylää. Tampereen yhteyden avaamisesta neuvotellaan Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö,tredea tekee aktiivisesti työtä, jotta Oulu Tampere -yhteys avattaisiin uudelleen. - Olemme neuvotelleet kahden operaattorin kanssa. Näistä molemmilla on valmius avata reitti nopeallakin aikataululla, jos vain kumppani myynti- ja markkinointiyhteistyöhön löytyy, kertoo projektipäällikkö Mikko Salo Tredeasta. Puolalainen Jet Air lopetti lennot Oulun ja Tampereen välillä lentoja myyneen matkanjärjestäjä Wingon maksuvaikeuksien vuoksi. Salon mukaan Jet Air olisi valmis jatkamaan lentoja, jos se löytäisi uuden kumppanin. Mikko Salon mielestä Oulun ja Tampereen välillä tarvitaan kaksi päivittäistä lentoa.yliopistoja it-kaupunkien välinen liikennöinti on koettu tarpeelliseksi ja kannattavuuskysymyksiä selvitellään. - Nyt on vain edettävä maltillisesti, ja seutukunnissa on tehtävä töitä reitin puolesta. Tredean tekemissä selvityksissä on huomattu, että lentoaseman ulkomaan markkinoinnin ohella myös lentoyhteyksien markkinointi lähiseudulle on tärkeää. Kartoituksissa nousi hyvin vahvasti esiin se, että matkustaja päättää yhä selkeämmin matkan kohteen lennon hinnan perusteella. Teksti: Hannele Lamusuo Kuva: Arkkitehtitoimisto Karsikas Oy Oulun vaikutusalueen saavutettavuus paranee, mutta ponnistuksia etenkin Oulusta pohjoiseen tarvitaan yhä Oulun kauppakamarin kannanotossa todetaan, että Oulun asema Arctic Gatewayna jatkaa vahvistumistaan. Lentoaseman laajennus on menossa, Air Balticin ilmoitus Oulun lentoaseman valitsemisesta verkkoasemaksi sekä viimeaikaiset uutiset Finncomin ja Norwegianin puolelta kertovat samansuuntaista viestiä. Lisäksi sekä Finnair että Blue1 lentävät useita kertoja joka päivä Oulu-Helsinki väliä.tästä hyötyy erityisesti matkailu hyvin laajalla alueella Koillismaalta ja Kainuusta rannikolle saakka. Elinkeinotoiminnan yhteyksille ja samalla julkiselle sektorille tulee tarjolle lisää vaihtoehtoja ja näin parempia mahdollisuuksia liike- ja neuvotteluyhteyksille sekä kotimaassa että ulkomailla. Kipeä tarve on edelleen pohjoisen suunnassa, Oulusta pohjoiseen ei lennetä ollenkaan; talvisesonkina Kittilä ja Ivalo ovat potentiaalisia lentokohteita Oulusta. Onhan Oulu vasta puolessa välissä eteläpohjoissuunnassa. Nykyisin hiihtokeskuksiin joudutaan menemään autolla, mikä merkitsee kokonaista päivää tien päällä. Lentämällä selvittäisiin parissa tunnissa. Nyt on selkeä tarve vihdoinkin ratkaista lentosolmu Oulusta pohjoiseen. Lisäksi on jatkettava selvittelyjä Ruotsin ja Norjan suunnasta. Nykyisin Oulusta pääsee suhteellisen joustavasti Pietariin ja Moskovaan Helsingin kautta. Silti suora yhteys on aina parempi, ja sitä on hyvä pitää esillä jatkossakin. Myös Norjassa ja Murmanskissa on mielenkiintoisia kohteita ja myös toisinpäin Oulu ja sen vaikutusalue. Oulun Kauppakamarilehti 7

8 Pohjoisen jätti-investoinnit kahmivat koulutettua väkeä Oulun yliopisto ja OAMK valmistau Pohjois-Suomeen suuntautuu lähimmän vuosikymmenen aikana järeä investointibuumi. Vireillä on muun muassa useita kaivoksia ja ydinvoimalaitos. Rahallisesti on kysymys jopa runsaasta paristakymmenestä miljardista eurosta. Uusia työpaikkoja on parhaassa tapauksessa luvassa laskutavasta riippuen ehkä noin Kaivosteollisuuden jyrkkä nousu on ollut näkyvissä jo muutaman vuoden ajan. Noin vuoden verran on puolestaan tiedetty, että Fennovoima sijoittaa voimalansa joko Simoon tai Pyhäjoelle. Kaivosten ja ydinvoimalan rakentamisessa sekä niiden toiminnan pyörittämisessä tarvitaan hurjasti eri alojen osaajia. Tähän tarpeeseen valmistautuvat Oulun yliopisto ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu vastaamaan. Oulu Mining School käy mallista Kaivosalan reilusti kasvaneita koulutus- ja tutkimustarpeita tyydyttääkseen Oulun yliopisto pystytti vuonna 2008 Oulu Mining Schoolin (OMS). Se tarjoaa hyvän mallin myös varautumiselle ydinvoimalan osaajatarpeisiin, arvioivat sekä Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen että Oulun seudun ammattikorkeakoulun vararehtori Risto Kimari. Alkunsa OMS sai vuonna 2005 Rovaniemellä pidetyssä FEM-tapahtumassa (Fennoscandian Exploration and Mining).Tuolloin oli jo näkyvissä kaivosteollisuuden ripeä virkistyminen ja yhtä selvästi tiedossa se, että alan koulutus oli Suomessa ajettu suurelta osalta alas. - Mietimme siellä porukalla, jossa oli mukana Pohjois-Pohjanmaan liiton, Lapin liiton, Oulun yliopiston ja GTK:n edustajia, että miten kaivosalan kaipaama koulutus saataisiin nopeasti ja tehokkaasti käyntiin, muistelee yli-insinööri Leena Yliniemi. Verkostomainen toimintatapa Ratkaisuksi tuli verkostopohjainen OMS, jonka toiminnassa ovat mukana muun muassa Oulun yliopiston geotieteiden laitos sekä prosessi- ja ympäristötekniikan osasto, yliopiston koulutusja tutkimuspalvelut KOTU, Geologian tutkimuskeskus, Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu, Luulajan teknillinen yliopisto,työterveyslaitos sekä joukko alalla toimivia yrityksiä. - Verkostomaisen toiminnan ansiosta saimme koulutus- ja tutkimustoiminnan ripeästi pystyyn ja samalla käyttöömme parhaat osaajat eri yhteistyökumppaneilta, kertoo Oulu Mining Schoolia johtava Yliniemi. OMS on rakentanut opiskelijoille erikoispaketteja, jotka tuottavat geotieteiden laitokselta kaivosalalle erikoistuneita geologeja sekä prosessija ympäristötekniikan osastolta niin ikään kaivosalalle erikoistuneita prosessi-insinöörejä. Lisäksi KOTU on täydennyskouluttanut sopivan pohjatutkinnon suorittaneita kaksivuotisessa GeoPros PD -ohjelmassa. Perusopintojaan OMS:ssä suorittaa noin kolmekymmentä opiskelijaa.täydennyskoulutuksessa on ollut runsaat kymmenen opiskelijaa. Nyt näiden määrä kasvaa noin kahteenkymmeneenviiteen ja samalla uusi koulutus muuttuu oppisopimuspohjaiseksi. Vahvasti myös tutkimusta Yli-insinööri Yliniemen mukaan OMS:n toiminta kehittyy jatkuvasti ja laajenee entistä vahvem- 8 Oulun Kauppakamarilehti

9 Ydinvoimala haaste ja mahdollisuus Ydinvoimalan tuloa Pohjois-Suomeen rehtori Lauri Lajunen luonnehtii yliopistolle suureksi haasteeksi ja mahdollisuudeksi.yliopisto on aluksi kartoittanut sisäisesti tästä johtuvia koulutus- ja tutkimustarpeita.tätä työtä perustetaan jatkamaan työryhmä, jossa on edustajia yliopistosta, Fennovoimasta, Pohjois-Pohjanmaan liitosta ja Oulun kauppakamarista. -Katsomme yhdessä millaisia ja kuinka laajoja osaajatarpeita ydinvoimalalla on. Lisäksi selvitämme koulutuksen sisältöä, rahoitusta ja opiske- tuvat osaajakysyntään min myös tutkimukseen. Mineraalitekniikan laboratorio alkaa olla jo valmis. Kaivosalan innovaatioympäristö joka mahdollistaa muun muassa rikasteen käsittelyn minipilot-mittakaavassa rakentuu käyttökuntoon vuoden kuluessa. Mineraalien analysointiin soveltuva laboratorio on tarkoitus avata niin ikään ensi vuoden lopulla. Suunnitelmassa on myös rikastustekniikan professuurin saaminen Oulun yliopistoon. - Vuoden kuluttua olemme täydessä iskussa. Silloin voimme tarjota perus- ja jatkokoulutusta ja tehdä muun muassa vesi-, mineraali-, automaatio- ja rikastustutkimusta, sanoo Yliniemi. Oulun Kauppakamarilehti 9

10 lijavalintoja, hän kertoo. Nyt on jo päätetty, että vuoden 2012 alussa Oulun yliopisto aloittaa ydinvoimalan tarpeisiin suunnitellun, puolitoista vuotta kestävän erikoistumiskoulutuksen. Sen toteuttamisessa haetaan yhteistyötä Aalto-yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Myöhemmin selvitetään tarkemmin, kuinka ydinvoimalaitos huomioidaan teknillisen tiedekunnan yleisessä koulutustarjonnassa. Lajunen korostaa, että varsinaista ydinvoimatekniikan koulutusohjelmaa tai tutkimustoimintaa ei Ouluun ole järkevää perustaa. Sen sijaan Oulussa voidaan antaa muiden alojen diplomiinsinööreille ydinvoimalan tarpeisiin räätälöityä erikoistumis-, muunto- ja täydennyskoulutusta samalla konseptilla kuin Oulu Mining Schoolissa on hyväksi havaittu. -Lisäksi täytyy katsoa mitä nykyisestä koulutuksestamme voidaan käyttää ydinvoimalan rakentamiseen ja pyörittämiseen. Meillähän on täällä esimerkiksi prosessi-, ympäristö-, säätö- ja automaatiotekniikkaa sekä materiaali- ja teräsosaamista. Kaikkia näitä kaivataan ydinvoimalassa, huomauttaa Lajunen. Koulutusta yhteistyössä Oulun seudun ammattikorkeakoulun vararehtori Risto Kimari korostaa niin ikään, että toistaiseksi on meneillään kartoitus- ja selvittelyvaihe. Hän painottaa myös yhteistyön merkitystä. -Ydinvoimala on valtava investointi, haaste ja projekti. Kaikki pohjoissuomalaiset kouluttajat on saatava mukaan tukemaan sen toteuttamista. Kimari huomauttaa, että ydinvoimalan pystyttäminen ei suurelta osin poikkea muusta rakentamisesta työmaalla täytyy vain toimia ydinlaitoksen tiukkojen standardien mukaisesti.tässä mielessä Toiminnassa, rakenteilla ja suunnitteilla olevat kaivokset Pohjois-Suomessa Suurikuusikko: kulta Kolari: rauta laitoksen ja sen vaatiman infrastruktuurin rakennustöihin voi hyvin työllistyä suuret määrät eri aloilta valmistuneita insinöörejä ja muita ammattilaisia. Ammattikorkeakoulussa ei näillä näkymin aloiteta suoraan ydinvoimalan tarpeisiin räätälöityä koulutusta. Sen sijaan voimala otetaan huomioon esimerkiksi silloin, kun opiskelijoita ohjataan opinnäytetöiden pariin. Teksti: Kari Arokylä Kuvat: Juha Sarkkinen, istockphoto Kevitsa: nikkeli, kupari, platinametallit Pahtavaara: kulta Sokli: fosfori, lantanoidit, niobium Suhanko: platinametallit Kemi: kromi Mustavaara: vanadiini, titaani, rauta Kaukua: platinametallit Laivakangas: kulta Hitura: nikkeli Kaustinen: litium Talvivaara: nikkeli, sinkki, koboltti, mangaani, uraani Sotkamo: talkki Pyhäsalmi: kvartsi 10 Oulun Kauppakamarilehti

11 Yrittäjä ota askel eteenpäin! Yrityksissä tapahtuu jatkuvasti pienempiä ja suurempia muutoksia. Teknologiset tai toiminnalliset muutokset voivat edellyttää yrittäjän ja työntekijöiden osaamisen perusteellista päivittämistä. Joskus työt loppuvat kokonaan ja silloin yritys voi kantaa vastuuta henkilöstönsä tulevaisuudesta auttamalla heitä kouluttautumaan. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja TE-toimistot tarjoavat yritysten muuttuviin tilanteisiin koulutusohjelmia. Koulutukset järjestetään työnantajan ja ELY-keskuksen yhdessä suunnittelemana, hankkimana ja rahoittamana. ELY-keskus kilpailuttaa koulutuksiin sopivan koulutuspalvelun tuottajan ja työnantaja esittää koulutettavat työntekijät. Yrityksen maksuosuuteen vaikuttaa mm. koulutusmuoto ja yrityksen koko. TäsmäKoulutus uutta osaamista henkilöstölle! TäsmäKoulutus yrityksen ja sen henkilöstön tarpeisiin räätälöity ammatillinen perus- tai lisäkoulutus. tähtää ammattitaidon kehittämiseen työnantajan maksuosuus prosenttia voidaan toteuttaa myös lomautusaikana MuutosKoulutus lähtijäisiksi muutakin kuin lämmintä kättä! MuutosKoulutuksen avulla työnantaja voi auttaa taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä irtisanottuja työntekijöitään löytämään uuden ammatin tai työpaikan: tähtää työnhakuvalmiuksien ja osaamisen parantamiseen työnantajan maksuosuus 20 prosenttia Koulutuksissa on mahdollista suorittaa tutkinnon osia tai mahdollisesti jopa koko tutkinto. Koulutukset sopivat myös julkisen sektorin työnantajille. Saatavilla myös uusien osaajien rekrytoimiseen ja kouluttamiseen tarkoitettu RekryKoulutus. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä lähimpään työ- ja elinkeinotoimistoon tai Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen. Lisätietoa antaa ryhmäpäällikkö Mari Tuomikoski, puh ja koulutuspäällikkö Jouko Sarkkinen, puh Lisätietoa internetissä osoitteissa ja Oulun Kauppakamarilehti 11

12 Tehoa Saksan kauppaan Saksa on maailman neljänneksi suurin kansantalous. Sen bruttokansantuote on 2400 miljardia euroa, joka on 20 prosenttia Euroopan unionin bruttokansantuotteesta, mikä tekee maasta Euroopan talouden moottorin. Saksa on Suomen teollisuuden toiseksi tärkein vientimarkkina-alue ja toiseksi tärkein tuontimaa. Saksassa, jossa on 82 miljoonaa asukasta, on mahdollista ansaita kilpailukykyisillä tuotteilla hyvin. Markkinat ovat hyvin kilpaillut, mutta tarjoavat samalla myös menestyksen mahdollisuuksia. Ja se joka menestyy kilpailussa Saksan markkinoilla, menestyy muillakin markkinoilla maailmassa. Saksan markkinoiden avaaminen Tähän asti Saksan markkinoille ovat vientiä harjoittaneet pääasiassa suuret suomalaisyritykset, vaikka maa tarjoaa samat mahdollisuudet myös pk-yrityksille toimia saksalaisen teollisuuden alihankkijana tai sopimusvalmistajana.tällöin on järkevintä toimia yhteistyössä hyvän saksalaisen maahantuojan tai edustajan kanssa. Suomalaiselle pk-yritykselle on vaikeinta löytää hyvä kumppani Saksan markkinoilla toimimista varten. Juuri tässä kannattaa hyödyntää Saksalais- Suomalaista kauppakamaria, jonka yhtenä päätehtävänä on etsiä yrityksille sopivia yhteistyökumppaneita. Myös suurempien yritysten on mielekästä laajentaa toimintaansa Saksan markkinoille sikäläisen kumppanin avulla, ennen kuin suunnittelee tytäryhtiön perustamista Saksaan, vaikka kaupankäynti olisikin saatu vauhtiin. Myös yrityksen perustamiseen ja sijaintipaikan valintaan liittyvissä kysymyksissä kauppakamari voi auttaa. Rahoitusmahdollisuuksista Vaikka Suomen ja Saksan yrityskulttuurien välillä on tiettyjä eroja, ovat samankaltaisuudet kuitenkin selvästi silmäänpistäviä. Luottamus toiseen osapuoleen on pitkäaikaisten liikesuhteiden perustana saksalaisten ja suomalaisten yritysten välillä. Kaupassa Saksan kanssa ei ole maariskiä, jota täytyisi kattaa erityisin rahoitusmenettelyin. Yritysten käytettävänä ovat pankkien ja muiden rahoituslaitosten tarjoamat vientikaupan rahoitusmahdollisuudet. Messut väylänä kansainvälistymiseen Saksa on maailman tärkein messumaa; noin kaksi kolmasosaa maailman suurimmista ja tärkeimmistä messuista järjestetään Saksassa. Sikäläisillä messujärjestäjillä on vuosisatojen perinne ja kilpailuvaltteina muihin maihin verrattuna erinomainen sijainti keskellä Eurooppaa, ammattiosaaminen, suhteellisen edulliset messuvuokrat, messujen kansainvälisyys ja nykyaikaiset messupalvelut. Uudet markkinointikanavat tai suhdannevaihtelut eivät ole kyenneet merkittävästi vähentämään kansainvälisten messujen merkitystä. Messut tarjoavat erinomaisen tilaisuuden henkilökohtaiseen tapaamiseen, uusien suhteiden solmimiseen sekä kilpailutilanteen arvioimiseen. Ne eivät ole enää 12 Oulun Kauppakamarilehti

13 vain osto- ja myyntitapahtuma, vaan niiden merkitys trendien ja uutuuksien katselmuksena korostuu. Saksan messuyhtiöt ovat vieneet messujaan myös muualle maailmaan ja tärkeisiin kasvukeskuksiin, kuten Venäjälle, Lähi-itään, Kiinaan ja Intiaan. Tästä syystä juuri Saksan messut ovat erinomainen ponnahduslauta Euroopan ja koko maailman markkinoille. Kauppakamari edustaa Suomessa Berliinin, Hampurin, Hannoverin, Leipzigin ja Stuttgartin messuyhtiöitä. Talousyhteistyö tärkeää Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jaakko Okkonen korostaa Saksan ja Suomen välisen yhteistyön merkitystä. -Saksa-Suomi talouskolloquim pidettiin Oulussa 1995.Tilaisuus oli yksi siitä tapaamissarjasta, joissa aiheina oli talous, koulutus ja kulttuuri. Hyvä taloustilanne 1990-luvun lopulla selätti monia hyvin alkaneita yhteishankkeita maidemme välillä, ja nousun myötä yhteistyön voimakkaampi edistäminen jäi, pahoittelee Okkonen. Hänen mukaansa käytännön tasolla on kuitenkin koko ajan tehty arvokasta työtä, esimerkiksi koulu- ja tutkimusyhteistyötä sekä oppilasvaihtoa.okkonen kertoo, että jo 90-luvun alussa herännyt yhteistyö Baden Württembergiin on ollut osa yhteistyöprosessia. -Baden Württembergin maapäiväpresidentti Peter Straubin vieraillessa Oulussa viime elokuussa sovittiin alustavasti, että uudelleen aktivoituminen myös talouden alueella on nyt tärkeää. Elokuun tapaamisen yhteydessä vieraille esiteltiin muun muassa kaivosteollisuuttamme ja energia-alaa.talvivaara ja Fennovoima toimivat esimerkkeinä. -Saksa-Suomi talousyhteistyötä selkeästi kohdennetuilla aiheilla käsitellään Stuttgartissa paikallisen kauppakamarin kanssa käytävillä neuvotteluilla Ensimmäinen aihetapaaminen järjestetään ensi vuoden aikana ja sekin on alustavasti sovittu Stuttgartiin. -Kyse on molempia osapuolia kiinnostavista aiheista.tavoitteemme on tiivistää kanssakäymistä esimerkiksi vuosittaisin seminaarein, kokouksin tai asiantuntijaluennoin vuorotellen Suomessa ja Saksassa. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus järjestää yhdessä Oulun kauppakamarin kanssa Saksan alueen liiketoimintamahdollisuuksista kertovan tilaisuuden Tilaisuus on tarkoitettu kansainvälistymällä kasvua hakeville pk-yrityksille ja näiden sidosryhmille. Aamupäivän kestävä tilaisuus alkaa ELYkeskuksen tiloissa klo Aiheesta Menestyksekäs Saksan markkinoiden avaaminen luennoi varatoimitusjohtaja Mikael Helle Saksalais-Suomalaisesta kauppakamarista. Lisäksi kuullaan yrittäjien käytännön kokemuksia kaupankäynnin aloittamisesta Saksan markkinoille. Oulun Kauppakamarilehti 13

14 Kiitos työn tekijälle! Kiitä ansiomerkillä. Haasteellinen työelämä on täynnä ansiomerkin arvoisia suorituksia. Keskuskauppakamarin ansiomerkeillä yritys arvostaa ja kunnioittaa työn tekijän kokemusta ja sitoutumista. Arvosta tekijää! Lisätietoja puh. (09) Aktiivista työtä suomalaisten yritysten hyväksi. YRITYKSEN VOIMA ON SEN AMMATTILAISISSA Ammattitaito on osaamista ja työkokemusta. Ammatti-identiteetti on näiden tunnistamista. Oikea koulutusratkaisu vahvistaa kaikkia. Yrityskohtaisella koulutuksella syntyy tunnistettava muutos. Tunnistettava muutos. Lue lisää: markinst.fi Voit tilata koulutusehdotuksen Oulun toimipisteestämme Mauri Haloselta, puh , 14 Oulun Kauppakamarilehti

15 Vaalirahoitus entistä näkyvämmäksi Puolue- ja vaalirahoituslainsäädäntöä on uudistettu ja selkiytetty. Uudet säännökset tuovat vaalituen entistä näkyvämmäksi. Uusi lainsäädäntö koskee jo kevään eduskuntavaaleja. Julkisoikeudellisia yhteisöjä, kuten kauppakamareja koskeva rahoitussäännöstö on yksiselitteinen: - Puolue tai ehdokas ei saa vastaanottaa julkisoikeudelliselta yhteisöltä minkäänlaista tukea lukuun ottamatta toimitilojen käyttöä ja normaalia vieraanvaraisuutta, kertoo Lauri Tarasti, joka johti vaali- ja puoluerahoitustoimikuntaa ja julkaisi vaalirahoituksesta oppaan syksyllä. Vieraanvaraisuutta ovat esimerkiksi kahvitarjoilu ja vähäiset muistolahjat, mutta esimerkiksi vaalikampanjaan liittyvän seminaarilipun myyminen kauppakamarille on lain vastaista. Tukikatto uusi asia Yritykset voivat edelleen tukea yksittäisiä edustajia tai puolueita.vähintään 1500 euron tuki ja sen antaja on aina julkaistava. - Jos nimeään ei halua julkisuuteen, voi yksityishenkilö antaa tukea säädettyä summaa vähemmän, tai yritys asettaa tuen ehdoksi sen, ettei yrityk- sen nimeä saa julkaista.yksityisyyden suoja koskee vain yksityishenkilöitä, minkä vuoksi laki ei estä ehdokasta julkaisemasta muiden antamia pienempiäkin summia, mutta julkaisematta jättämisestä voi kyllä sopia ehdokkaan kanssa. Uudet säännökset sisältävät myös tukikaton: puoluejärjestöjen tukikatto on euroa. Ehdokas taas voi ottaa yhdeltä tukijalta korkeintaan euroa. Tammikuun alusta puolueilla on ehdoton velvollisuus ilmoittaa saamansa tuet jokaisen kuukauden 15. päivään mennessä. Uudistuksen myötä on siis puolueissa siirrytty ajantasaisen tiedon jakamiseen, kun aiemmin tuki-ilmoitukset tehtiin vaalien jälkeen, kuten ehdokkaat edelleen tekevät. Puolue- ja vaalirahoituslainsäädännön uudistus on Tarastin mukaan median nostattaman vaalirahakohun myönteinen asia. - Nyt lainsäädännön taso on parempi kuin koskaan aikaisemmin. Vaalirahakohun negatiivisena seurauksena Tarasti pitää sitä, että se toi salamyhkäisyyden leiman vaalirahoituksen ylle. - Tulevissa eduskuntavaaleissa yritysten suhtautuminen on varmasti kireämpää kuin aiemmin, mutta tilanne selkiytyy ajan myötä.vaalirahoitusta on hankittava ja sitä on saatava jatkossakin, se on normaalia demokratiaa. Ohjeita netistä Puoluekohtaiset tiedot vaalirahoittajista ilmoitetaan valtiontalouden tarkastusviraston nettisivuilla: osoite on vielä avoinna. Vaalirahoitusohjeita päivitetään vielä syksyn aikana. Ajantasainen ohjeistus löytyy nettiosoitteesta: Teksti: Hannele Lamusuo Oulun Kauppakamarilehti 15

16 Liikkeenjohdon ja taloushallinnon asiantuntijayritys Ernst & Young Oy jatkaa vahvaa kasvuaan Oulussa ja markkinajohtajana Pohjois-Suomen talousalueella. Ernst & Youngin Oulun toimisto, m Esittely Ernst & Youngin Oulun aluetoimiston johtajana toimii KHT Jari Karppinen. Oulun Ernst & Youngin palveluvalikoima käsittää perinteisten tilintarkastus- ja neuvontapalvelujen lisäksi välittömän ja välillisen verotuksen asiantuntijapalveluja,venäjä-asiantuntijapalveluja, liikejuridiikan palveluja sekä ulkomaankomennusten hallintopalveluja. Oulussa ja Oulun toimiston alaisuuteen kuuluvissa Kajaanin ja Ylivieskan toimistoissa asiakkaita palvellaan yhteensä 32 ammattilaisen voimin. Heistä Oulussa on kuusi KHT-tilintarkastajaa, yksi JHTT-tilintarkastaja, yksi Venäjän liiketoimintojen asiantuntija sekä seitsemän veroasiantuntijaa ja neljä liikejuridiikan asiantuntijaa.toimisto on panostanut vahvaan rekrytointiin, jonka ansiosta asiantuntijajoukko on vahvistunut erityisosaajilla. Heistä tuoreimpia ovat VT Pirjo Vaarala välittömän verotuksen asiantuntija,vt Ulla Riekki yritysjuridiikka- ja työoi- keusasiantuntija sekä KHT Pirjo Kytösalmi tilintarkastus ja IFRS-asiantuntija. Johtaja Jari Karppinen kertoo, että toimintaa on hiljalleen laajennettu asiakkaiden tarpeiden mukaan ja laajentuneesta tarjonnasta on saatu erittäin myönteistä palautetta. Kajaanissa Ernst & Youngilla on erittäin vahva markkinajohtajuus.toimistossa työskentelee KHT Eero Huusko apunaan toinen tilintarkastaja. KHT Ari Tauriaisen vetämä viiden henkilön taloushallinnon asiantuntijayksikkö Rovaniemellä on tilintarkastusalan vahvin yksikkö Lapissa. Asiantuntija tukena muutostilanteissa Jari Karppinen kertoo, että Oulun toimistossa on taloushallinnon palveluiden ohella kattavat vero- ja liikejuridiikan palvelut. Hän lisää, että erityisosaamisaluetta ovat mm. erilaiset yritysjärjestelyt, niiden suunnittelu ja toteuttaminen, yrityskaupat ja työoikeus. -Asiantuntijan tehtävä on tukea yrityksiä muutostilanteissa, joita ne kohtaavat niin lainsäädäntötyyppisten ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta kuin tilanteissa, jotka ovat lähtöisin yrityksestä itsestään.tyypillisiä esimerkkejä jälkimmäisistä ovat mm. sukupolvenvaihdos, muu yritysjärjestely tai kansainvälistyminen. Asiantuntijaa käyttämällä yritys voi välttää myöhemmin kalliiksikin osoittautuvia virheitä tai saada aikaan suoranaisia säästöjä, Karppinen muistuttaa. -Taloushallinnon eri osa-alueet monimutkaistuvat jatkuvasti ja pienten yritysten mahdollisuudet olla ajan tasalla alati kehittyvästä lainsäädännöstä ovat rajalliset.tilanteissa, joissa asiakkaamme tarvitsevat taloudellista, verotuksellista tai juridista apua Suomen rajojen ulkopuolelta, hyödynnämme Ernst & Youngin kattavaa kansainvälistä asiantuntijaverokostoamme. Koordinoimme tarvittaessa koko toimeksiannon 16 Oulun Kauppakamarilehti

17 Ernst & Youngin Oulun toimisto on rekrytoinut ahkerasti uusia erityisasiantuntijoita joukkoonsa. Kuvassa vasemmalta VT Kirsi Putkonen, KHT Pirjo Kytösalmi, KTM Pirkko Hiltunen ja VT Pirjo Vaarala (oik.) johtajansa KHT Jari Karppisen kanssa. onipuolinen taloushallinnon osaaja Oulusta tai etsimme asiakkaalle tehtävään sopivat yhteyshenkilöt ulkomailta. Erityisosaamista vaativiin verokysymyksiin Veroasiantuntija, KTM Pirkko Hiltunen toteaa, että Oulun toimiston seitsemän veroasiantuntijan ryhmä mahdollistaa suurtenkin kokonaisuuksien hallinnan. -Lisäksi näin suuressa asiantuntijakeskittymässä on mahdollisuus erikoistumiseen, minkä ansiosta voimme tarjota asiakkaillemme paikallisesti myös erityisosaamista vaativia veropalveluja. Asiantuntijoidemme vankka alan kokemus varmistaa myös toimeksiantojen tehokkaan hoitamisen. Tyypillistä työpäivää ei ole Lakipalveluiden osalta VT Kirsi Putkonen kertoo, että työ Ernst & Youngilla on monipuolista ja haastavaa. -Aamulla töihin tullessaan voi päästä keskelle yritysjärjestelyä tai mielenkiintoista sopimuskuviota.tyypillistä työpäivää ei siis ole. Juristimme palvelevat asiakkaitamme liikejuridiikan kaikilla osa-alueilla, vaikkakin kaikilla neljällä veroasiantuntijallamme on tiettyjä painopisteja erikoistumisalueita.vain riittävän laaja-alaisella osaamisella pystymme vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin, Putkonen toteaa. Ernst & Youngin asiakkaina on muiden ohella Oulun seudun listattuja yhtiöitä, joita palvellakseen Oulun toimisto on viime vuosina erityisesti panostanut asiantuntijoidensa IFRS- eli kansainvälisten laskentastandardien osaamiseen. Valtaosa asiakaskunnasta on kuitenkin yrittäjävetoisia tai perheomisteisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Lisätietoa: puh Ernst & Young on johtava maailmanlaajuinen tilintarkastuksen, verokonsultoinnin, yritysjärjestelyiden, liikkeenjohdon konsultoinnin ja liikejuridiikan asiantuntija.yhteiset arvot ja vahva sitoutuminen laatuun muodostavat perustan ammattilaisemme kansainväliselle yhteistyölle. Suomessa Ernst & Youngilla on henkilöstöä yli 600 ja toimipisteet 24 paikkakunnalla. Asiakkaat vaihtelevat pienistä, kotimarkkinoilla toimivista yrityksistä ja yhteisöistä monikansallisiin suuryrityksiin. Vaikutamme henkilöstömme ja asiakkaidemme sekä meitä ympäröivän yhteiskunnan kasvuun ja kehitykseen tunnistamalla mahdollisuudet ja tukemalla tavoitteiden toteuttamisessa. Oulun Kauppakamarilehti 17

18 Petri Luukkonen, projektikoordinaattorit Marja Honkala ja Antti Moilanen haluavat virtaa verkkokauppaan. Vercco-hanke tähtää Venäjän markkinoille Pohjoissuomalaiset yritykset tähyävät verkkokaupassa voimallisesti Pohjois-Skandinaviaan, Luoteis-Venäjälle ja erityisesti Pietarin suuntaan. Marraskuun alkupuolella joukko Oulun seudun yrityksiä vieraili Pietarissa ja tapasi siellä sikäläisiä verkkokaupasta kiinnostuneita yrityksiä sekä alueen talousvaikuttajia. Joulukuussa pannaan vielä paremmaksi.tuolloin Oulussa on kansainvälinen verkkokauppatapahtuma, joka koostuu seminaarista, työpajatyöskentelystä ja match making -tilaisuudesta.tapahtumaan tulee vieraita Suomen lisäksi mm. Venäjältä. - Äskettäin meillä valmistui selvitys siitä, miten pohjoissuomalaiset yritykset tavoittavat parhaiten Pietarin markkinat verkkokauppaa hyödyntäen, kertoo viime keväänä käynnistyneen Vercco-hankkeen projektipäällikkö Petri Luukkonen Ouluseutu Yrityspalveluista. Selvitys osoittaa, että Venäjän sisäinen verkkokauppa on kohtalaisen kehittynyttä, mutta ulkomaisia toimijoita on vielä vähän eikä infra ole tätä ajatellen valmiina. Luukkosen mukaan verkkokaupassa kannattaa sopivassa vaiheessa etabloitua Pietariin. -Oulun seutu haluaa olla Suomen ykkönen verkkokaupan kehittämisessä.tähän on myös realistiset edellytykset. Mikään muu seutu ei ole satsannut näin voimakkaasti verkkokauppakeskittymän kehittämiseen.tässä mielessä Oulun verkkokauppahanke on ainutlaatuinen Suomessa. Verkkokaupan kehittäminen on myös Oulun elinkeinostrategian painopistealueita.verkkokauppa on niin ikään ns. bisnesenkelien mielenkiinnon kohteena. Miten sitten yritys pääsee mukaan? -Aluksi oikeastaan hyvä tuote ja toimiva liikeidea sekä ennen kaikkea innostus riittävät. Lähdemme sitten miettimään verkkokauppasuunnitelman yksityiskohtia, Luukkonen vastaa. Kenelle verkkokauppa sopii? - Yllättävän monelle. Kyse on enemmänkin konseptin laadinnasta. Skaala on laaja ja sopii sekä tuote- että palvelupuolelle. On tuotteita ja pal- 18 Oulun Kauppakamarilehti

19 veluja, joiden koti- tai aluemarkkinat ovat pienet, mutta globaalisti toimien tilanne onkin jo aivan toinen.verkkokaupan etuja on, että asiakkaat voi tavoittaa vaivattomasti ja pienin kustannuksin. Oulun seudulta löytyy jo menestystarinoita ja esimerkkejä onnistuneesta verkkokaupasta. Näitä ovat mm. erätuotteet, sairaalan ensiaputuotteet, lemmikkieläinharrastukseen liittyvät tarvikkeet ja välineet sekä matkailutuotteet ja palvelut. Petri Luukkonen korostaa, että verkkokauppaa ei pidä käydä ikään kuin toisella kädellä silloinkaan kun perustoiminta on ns. kivijalkakauppaa. Myös verkkokauppaan pitää investoida kunnolla ja se pitää ottaa tosissaan. On käytännön esimerkkejä siitäkin, että yritys aloitti verkkokauppiaana ja perusti kivijalkakaupan menestyksen siivittämänä. - Pitää muistaa, että verkkokauppa ei ole aina verkossa ostamista luottokortin avulla. Ostospäätös tapahtuu kyllä usein verkossa, mutta itse kauppa hoituu käytännössä perinteisin tavoin. Luukkosen mukaan on erittäin tärkeää, että asiakas löytää verkosta etsimänsä palvelun.vercco-hankkeessa keskitytään myös hakukoneoptimointiin. Miten yritys hyötyy Vercco-hankkeesta? Yritys voi saada Vercco-hankkeesta esimerkiksi 2-4 viikkoa kestävän sparrauksen vercco-toimijoiden kanssa.yritys voi saada myös neuvoja verkkokaupan toteutukseen tai kehittämiseen sopivan kumppanin kanssa. Apua löytyy niin ikään markkinointiin, tuotekuvaukseen ja logistisiin kysymyksiin. - Ennakkoluulottomimmat ovat lähteneet mukaan parhaiten. Ei ole kyse yrityksen koosta, Luukkonen kertoo. Vercco-hanketta hallinnoi Ouluseutu Yrityspalvelut. Mukana ovat myös VTT, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät, Oulu Innovation Oy, Oulun kaupungin tekninen keskus, Oulun yliopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, alueen kunnat sekä yrityksistä Itella ja Kaleva. Oulun Laanilaan on nousemassa verkkokauppakeskuksena palveleva keskittymä hyvien kulkuyhteyksien varrelle. Lisätietoja: Teksti ja kuvat: Osmo Knuutinen Finnkinon Yrityksen käyttöön: Omalle henkilöstölle, asiakkaille ja yhteistyökumppaneille Yritysjoululiput à 8,25 (minimitilaus 50 kpl) Liput voimassa Lisäksi tarjolla Elokuvaherkkulippu à 3,50 Lisätiedot tai Yritysmyynti (09) (pvm), arkisin klo 9-16 Itselle: Perheelle, kummitytölle tai poikaystävälle Joululahjaliput 4 kpl yht. 34,- (à 8,50) Joululahjaliput voimassa Pukinkonttiin myös popcornit 4 kpl yht. 8,- (à 2,- / 3 litraa) Projektipäällikkö Petri Luukkosen mukaan Oulun seutu on maamme kärkeä verkkokaupan kehittäjänä eri alojen osaajien yhteistyön tuloksena. Oulun Kauppakamarilehti 19

20 Pohjois-Suomen Tilintarkastus Oy Pk-yritysten kumppanina 25 vuotta sillä katseet on suunnattu tulevaisuuteen. Pääsääntöisesti pk-yrityksiä palvelevan yrityksen toiminta käynnistyi seitsemän yhtiömiehen voimin avoimena yhtiönä. Kymmenen toimintavuoden jälkeen yhtiö muutettiin osakeyhtiöksi verolainsäädännön muutosten vuoksi. -Yhtiön perustajajäsenistä on lisäkseni yhä mukana KHT Simo Salonen. Sukupolvenvaihdosasiat ovat meilläkin olleet ajankohtaisia ja toiminnassa on mukana Simo Salosen poika, KHT Timo Salonen sekä perustajajäsenemme Anja Karppinen- Koposen tytär Anne Karppinen-Salonpää ja puoliso Kari Salonpää. rotus, kuten asuntovelan korot. -Työryhmän alustavat linjaukset 5.9. olivat muun muassa laaja veropohja ja kohtuulliset verokannat, ansiotuloverotuksessa säilyy progressiivisuus, pääomatulojen verotus säilyy suhteellisen verokannan piirissä, perintö- ja lahjaverotus säilyvät luontaisina verojärjestelmän elementteinä, Mattila listasi. Työryhmän ehdotus on Mattilan mukaan verora- Varatoimitusjohtaja Pauli K. Mattila Pohjois-Suomen Tilintarkastus Oy juhlisti syyskuun puolivälissä 25-vuotistaivaltaan Maikkulan Kartanossa yhdessä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kesken. Juhlassa kuultiin muun muassa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtajan Pauli K. Mattilan luento yritysten ja näiden omistajien verotuksesta jatkossa. Revisioneuvos Jaakko Reiniharju halusi tervetuliaispuheessaan vain hipaista yrityksen historiaa, Revisioneuvos Jaakko Reiniharju Verotuksen kannustavuus lisää yrittäjyyttä Jaakko Reiniharju nosti avauspuheessaan esille paljon puhutun aiheen, yritysverotuksen uudistamisen. -Hallitusten ohjelmissa sanotaan 2000-luvun hyvinvointiyhteiskunnan olevan osaamista korostavaa sekä työntekoon ja yrittämiseen kannustavaa. Meillä julkistetussa yrittäjyyden politiikkaohjelmassa kansalaisia kannustetaan yrittäjäuralle ja aloitus- ja kasvuvaiheessa olevien pienten ja keskisuurten yritysten toiminnan edistämiseen, Reiniharju muistutti ja lainasi Helsingin kauppakorkeakoulun professori Jarmo Leppiniemen sanoja: -Ainoa konsti edistää yrittäjyyttä on verotuksen kannustavuuden lisääminen.yhtiöveron hyvitysjärjestelmä on ollut kannustava järjestelmä, joka on vahvistanut yrityksen omia pääomia. Kun verotusta nyt uudistetaan, rikastuneet eivät joudu uuden järjestelmän maksumiehiksi vaan ne, joiden varat eivät riitä järjestelyihin ja joiden toiminta on ankkuroitu Suomeen. Yritysverotus - kiristyykö vai kevenee? Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Pauli K. Mattila pureutui puheenvuorossaan yritysverotukseen kaavailtuihin muutoksiin. -Verotuksen kehittämistä valmistellaan talouskasvua ja työllisyyttä, kestävää kehitystä sekä verotulojen kasvua ja verotulopohjan laajenemista edistävään suuntaan. Hetemäen työryhmän välimietinnön, 21.6., kohteena olivat yritys- ja pääomaverotus, kulutusverotus, etenkin arvonlisäverotus sekä ansiotuloverotus verorakennemielessä. Loppumietintöön jäivät perintöja lahja-, kiinteistö-, valmiste- ja asumisen vesituksen painopisteen maltillinen siirtäminen yhteisöverotuksesta henkilötason pääomatuloverotukseen. Osana tätä muutosta listaamattomasta yhtiöstä saadun osingon verovapaudet poistetaan ja ne korvataan osingon normaalituoton kevennetyllä verotuksella.tämä toteutetaan siten, että yhtiön jakaman voiton normaalituoton veroaste (yhtiö ja osakas) vastaa yleistä pääomatuloverokantaa. -Esityksen päälinjaukset ovat yhteisöverokannan alentaminen nykyisestä 26 prosentista 22 prosenttiin ja yleisen pääomatuloverokannan nostaminen 28 prosentista 30:een. Pääomatuloverotuksen veropohjaan ei esitetä osinkotuloja lukuun ottamatta muutoksia. Julkisesti listatusta yhtiöstä saadut osingot luettaisiin aiemmasta poiketen kokonaan veronalaiseen pääomatuloon, julkisesti listaamattomasta yhtiöstä saaduista osingoista ns. normaalituottoa vastavasta osasta 35 % luetaan veronalaiseen pääomatuloon. Normaalituoton ylittävä osinko on kokonaan veronlaista pääomatuloa. 20 Oulun Kauppakamarilehti

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuus ry

Kaivannaisteollisuus ry Kaikki kaivokset ovat tärkeitä kaikki kaivokset ovat erilaisia Kaivannaisteollisuus ry Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 48 jäsentä. Kaivokset muodostavat yhdessä metallien

Lisätiedot

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut.

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Lähinnä menestystä. Lähialueesi yritysten menestyksessä mukana jo 90 vuotta Pohjolan Osuuspankki on markkinajohtaja toimialueellaan henkilöasiakkaiden

Lisätiedot

Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee

Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee Protek-hanke 2008-20144 Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee yrityksiä verkostoitumaan ja sopeutumaan työelämässä tapahtuviin muutoksiin. Tavoitteena on, että yritysten työntekijät voisivat jatkaa

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutukset

Yhteishankintakoulutukset z Yhteishankintakoulutukset RekryKoulutus, TäsmäKoulutus ja MuutosKoulutus Mari Tuomikoski Palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Yhteishankintakouluksella lisää ammatillista osaamista Työvoimakoulutuksena

Lisätiedot

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto 1 Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Esityksen sisältö Matkailun merkitys Lapin matkailun kehitys ja tavoitteet Lentoliikenteen merkitys matkailulle

Lisätiedot

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN KANSAINVÄLISTYMINEN BARENTSIN ALUEELLA: MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN YRITYSTEN KOKEMUKSIA Taija Heinonen Pro gradu tutkielma Markkinoinnin koulutusohjelma Oulun yliopisto ARCTIC

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 59 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset Vientiyritysten lukumäärä kasvussa 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Vientiyritysten

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutus Rekry, Täsmä ja Muutos

Yhteishankintakoulutus Rekry, Täsmä ja Muutos Yhteishankintakoulutus Rekry, Täsmä ja Muutos Aamuinfo 10.6.2014 12.6.2014 Mitä on yhteishankintakoulutus? Työnantajan tarpeisiin räätälöityä koulutusta, jonka suunnitteluun ja hankintakustannuksiin työnantaja

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat OSAKSI YHTEISÖÄ: Eri kulttuureista tulevien integroiminen yhteisöömme ja osaksi arkeamme on onnistumisen avain. Tulevaisuus haastaa tähän entistä vahvemmin.

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 11 Rakentaminen (F) 16 KOKO MAA Pirkanmaa Kauppa (G) 18 17 Palvelut (H, I, K, O) 56 55 Muut 1 1 0 0 30 40 50 60 70 80 90 0 %.3.0 1 . HENKILÖKUNNAN

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Kesto: 1.1.2015 31.12.2017 Hallinnoija: Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija), muut toteuttajat: Nivala-Haapajärven, Raahen ja Ylivieskan seutukunnat

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 15 16 Kauppa (G) 19 18 KOKO MAA Keski-Suomi Palvelut (H, I, K, O) 45 44 Muut 2 3 4 5 6 7 8 9 % 17.8.29 1 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan.

Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan. Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan. Timo Juurakko projektipäällikkö Juha Torvinen yritysasiantuntija Tilannekuvaa Valtakunnallinen omistajanvaihdosbarometri

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus

Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus Lapin liikennepäivä 29.11.2016 Timo Mäkikyrö Strategiayhteistyö Lapin liitto Pohjois-Pohjanmaan liitto Kainuun liitto Keski-Pohjanmaan liitto

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

Controllerin erikoistumisopinnot 30 op

Controllerin erikoistumisopinnot 30 op Controllerin erikoistumisopinnot 30 op Kohti yritystalouden asiantuntijuutta Controllerin rooli on muuttunut laskentatoimen asiantuntijasta aktiiviseksi liiketoiminnan kehittäjäksi. Controller toimii usein

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille BUUSTIa kasvuun rahoituksesta 17.2.2016 Teea Lyytikäinen, Hämeen ELY-keskus Esityksen aiheena Yritysten kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT Vuokko Laine, yrityspalvelut Korkeasti koulutettujen yhdyshenkilö 1 11.6.2015 Hämeen TE-toimisto/Vuokko Laine Taustaa Kesällä 2014 nimetty

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet

ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet Puheenvuoro PPL:n Ennakointiseminaarissa 5.9.2013 / Sauli Sohlo / MA Instituutti Puheenvuoro perustuu 19.4.2013 julkaistuun raporttiin ICT-alan

Lisätiedot

Miten saada yritykset kiinnostumaan? Yritysyhteistyön muodot hankkeessa ja koulutuksessa

Miten saada yritykset kiinnostumaan? Yritysyhteistyön muodot hankkeessa ja koulutuksessa Miten saada yritykset kiinnostumaan? Yritysyhteistyön muodot hankkeessa ja koulutuksessa KotoTyö 2009-2011 Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskus ja Euroopan pakolaisrahasto Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA TÄNÄÄN Kaivostoiminnalla Suomessa on pitkät perinteet sekä kokemusta ja osaamista Parainen > 100 v, Pyhäsalmi

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Hanhikivi 1 hankkeen osaamistarpeet Fennovoima Oy Mikko Merikari, HRD Manager

Hanhikivi 1 hankkeen osaamistarpeet Fennovoima Oy Mikko Merikari, HRD Manager Hanhikivi 1 hankkeen osaamistarpeet 21.1.2014 Fennovoima Oy Mikko Merikari, HRD Manager Fennovoima rakentaa ydinvoilaitoksen Pyhäjoelle 2 Hankkeen tavoiteaikataulu Valmistelu Kehitys Rakentaminen Käyttöönotto

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi 11.6.2013 / Mikko Sundström 1 Yhtiön tausta pääpiirteissään 60%:40% yhteisyritys Flybe ja Finnair, Finncommin osto 18.8.2011 Flyben brandi korvasi täysin

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

RAOS Project Oy. Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja. Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä

RAOS Project Oy. Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja. Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä t RAOS Project Oy Suurhankevalmennus 17.3.2016 Outi Pelkonen Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja Kokenut ja asiantunteva RAOS

Lisätiedot

Kauppatalo Lend ja ProAgria Kymenlaakso ry

Kauppatalo Lend ja ProAgria Kymenlaakso ry Kauppatalo Lend ja ProAgria Kymenlaakso ry Suonenjoki 4.4.2013 ProAgria Etelä-Suomi ry, Kouvola Tuula Repo kehitysjohtaja, MMM p. 040 588 0958, vaihde 020 747 3434 tuula.repo@proagria.fi Yhteistyösopimus

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Kainuulainenkin ikääntyy (kainuulaiset Harmaat pantterit)

Kainuulainenkin ikääntyy (kainuulaiset Harmaat pantterit) Kainuulainenkin ikääntyy (kainuulaiset Harmaat pantterit) Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvitys 1.5. 31.10.2010 6.10.2010 Marika Kurth, suunnittelija KTM Taustaa: Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta

Lisätiedot

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Keskiviikko 17.4.2013 Tarmo Tuominen Puheenjohtaja, Kaivannaisteollisuus ry Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Kokemuksia PK-yritysten kansainvälistymisestä. Bioenergia ja Keski-Eurooppa

Kokemuksia PK-yritysten kansainvälistymisestä. Bioenergia ja Keski-Eurooppa Kokemuksia PK-yritysten kansainvälistymisestä Bioenergia ja Keski-Eurooppa Zellwatt Bioenergie Freiburg, Saksa www.zellwatt.com Markku Rinne Markku Rinne 12 Tammikuuta 2010 Toimipisteemme sijaitsee Freiburgissa,

Lisätiedot

NPP 1 Hanhikivi Kokemuksia rakentamisen alkumetreiltä. Seppo Ylitapio Yksikön johtaja, Pohjois-Suomi

NPP 1 Hanhikivi Kokemuksia rakentamisen alkumetreiltä. Seppo Ylitapio Yksikön johtaja, Pohjois-Suomi NPP 1 Hanhikivi Kokemuksia rakentamisen alkumetreiltä Seppo Ylitapio Yksikön johtaja, Pohjois-Suomi Destia Oy MISTÄ YRITYKSESSÄ ON KYSE Destia Oy on 100 %:sti kotimainen infra- ja rakennusalan palveluyhtiö,

Lisätiedot

Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan

Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan Sisältömarkkinoinnilla kasvuun seminaari 6.6. / Kati Keronen Kuvalähde: https://www.flickr.com/photos/psd/8591351239 Tervehdys! @KatiKeronen Asiakaslähtöisen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisaamu. Yritysrahoituksen tietoisku. Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseudun kehittämisaamu. Yritysrahoituksen tietoisku. Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun kehittämisaamu Yritysrahoituksen tietoisku Keski-Suomen ELY-keskus 28.9.2016 Maaseutuohjelman rahoitus yrityksille Rahoitusta vuosille 2014-2020 käytettävissä yhteensä n. 24 milj. Tukea myönnetään

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Sillanrakentaja-pilotti Yrityspalvelut -tilaisuus

Sillanrakentaja-pilotti Yrityspalvelut -tilaisuus Sillanrakentaja-pilotti Yrityspalvelut -tilaisuus EGR-rahoitus Sillanrakentaja -pilotissa Sillanrakentaja on Broadcom yhtiöstä irtisanottujen työllisyystilanteen parantamiseen perustuvan EGR-hankkeen toimenpide

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 Arviointiverkosto Toimintasuunnitelma Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 SISÄLTÖ 1 Arviointiverkoston tausta ja tarve... 3 2 Arviointiverkoston toiminta-alue ja kohderyhmät... 5 3 Arviointiverkoston

Lisätiedot