A Asemakaava ja asemakaavan muutos LUONNOS Orimattilankatu 93 (Renkomäen monitoimitalo), Renkomäki. Lahti.fi

Transkriptio

1 A-2759 LUONNOS Asemakaava ja asemakaavan muutos Orimattilankatu 93 (Renkomäen monitoimitalo), Renkomäki Lahti.fi

2 Selostus A (27) Asemakaavan muutos A-2759, Orimattilankatu 93 (Renkomäen monitoimitalo), Renkomäki ympäristö Suunnitteluinsinööri Carita Uronen Kaava-alueen rajaus opaskartalla

3 Selostus A (27) Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee xx. päivänä.kuuta 20xx päivättyä asemakaavakarttaa nro A-2759 sekä kaavan mukaisia tonttijakoja M-xx-xx - M-xx-xx (Orimattilankatu 93, Renkomäki) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava koskee: Renkomäen (22.) kaupunginosan kiinteistöä 2:337 ja Orimattilankadun, Miilumäenkadun ja Kyläkadun osia. Asemakaavan muutos koskee: Renkomäen (22.) kaupunginosan korttelin tontteja 1,2 ja 3 sekä Lakkitehtaantien katualuetta. Kaavamuutosalueella sijaitsevat Renkomäen koulu, kirjasto ja päiväkoti. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuvat: Lahden kaupungin Renkomäen (22.) kaupunginosan korttelin tontit 4 6, urheilu- ja virkistyspalvelualuetta, autopaikkojen korttelialuetta sekä katualuetta. Asemakaavan muutoksen yhteydessä tehdään sitova tonttijako. Kaavahanke sisältyy kaupungin vuoden 2018 kaavoitusohjelmaan. Asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä (kohde nro 57). 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Renkomäessä noin kuuden kilometrin päässä Lahden keskustasta etelään. Alue rajautuu pohjoisessa Orimattilankatuun, lännessä Miilumäenkatuun, idässä Lakkitehtaankatuun ja etelästä viljeltyyn peltoon. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 5,8 ha. 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa Renkomäen uuden monitoimitalon rakentaminen. Työn yhteydessä käsitellään alueen kulttuuriympäristölliset arvot ja suojelukysymykset sekä mahdollistetaan nykyisen koulun vanhan osan joustava käyttötarkoituksen muutos. 1.4 Kaupungin strategia Kaupungin strategian (2017) mukaisesti kaava mahdollistaa julkisten palveluiden sijoittumisen alueelle (A1). Kaava edistää kärkihanketta 2. Lasten ja nuorten hyvinvointi varaamalla aluetta lasten ja nuorten vapaa-ajan kokoontumispaikoille mahdollistamalla monenlaista harrastustoimintaa uusissa tiloissa Kaava edistää kärkihanketta 5. Luonnollisesti liikkeessä mahdollistamalla pyöräilyn laatukäytävän kehittämisen Orimattilankadun varressa mahdollistamalla julkisten palveluiden kehittämisen joukkoliikennereitin varrella

4 Selostus A (27) 1.5 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus Kaupungin strategia Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloite Sopimukset Pohjakartan tarkistaminen Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Asemakaavan vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet KUVAUS Asemakaavan rakenne Kokonaisrakenne Palvelut VAT:in, maakuntakaavan ja yleiskaavan sisältövaatimusten toteutuminen Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavan vaikutukset Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta... 26

5 Selostus A (27) 7 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS SEURANTALOMAKE Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista asemakaavakartta A-2759 osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos on laadittu Lahden kaupungin aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavamuutoshankkeen kotisivulle Osalllistumis- ja arviointisuunnitelma on päivitetty Aloituskokous pidettiin Kaavatyötä käsittelevä yleisötilaisuus järjestetään ja luonnosvaiheen kuuleminen järjestetään , jolloin pyydetään myös viranomaislausunnot. 2.2 Asemakaava Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tarkoitus on mahdollistaa uuden monitoimitalon rakentaminen sekä liikunta- ja pysäköintialueiden uudelleenjärjestelyt. Suojelukysymys ja vanhojen rakennusten purku Nykyinen koulurakennus on luokiteltu rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi rakennukseksi. Rakennuksen vanhempi osa on suojeltu hyväksytyssä asemakaavassa. Rakennuksesta on tehty kuntotutkimus sekä asbesti- ja haitta-ainekartoitus Insinööri Studio Oy:n toimesta helmikuussa Rakennuksen suojelun purkamiselle ei ole perusteita, mutta koulukäyttöön rakennus ei ole nykypäivän vaatimusten mukainen. Asemakaavan muutoksella muodostetaan nykyisen koulurakennuksen rakennuspaikasta erillinen tontti ja se osoitetaan käyttötarkoitukseltaan rakennussuojelualueeksi. Nykyinen kirjastorakennus puretaan, kun kirjastotoiminta siirtyy osaksi uuden monitoimitalon toimintaa. Nykyisen kirjaston tontti yhdistetään kiinteistölle 2:337 laajennettavaan monitoimitalon tonttiin. Uudisrakentaminen Monitoimitalon hankesuunnittelua on tehty kesästä 2018 alkaen. Hankesuunnittelun tavoitteena on rakennuksen toiminnallisen konseptin määrittely ja mitoitus, sekä löytää toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti optimaalinen tontinkäyttöratkaisu. Uusi rakennus sijoitetaan rinteeseen siten, että rakennus muodostaa Orimattilankadun varteen yhdessä vanhan koulurakennuksen kanssa aukiotilan. Koulun varsinainen piha-alue sijoittuu rakennuksen eteläpuolelle. Asiakasliikennöinti ohjataan kulkemaan Lakkitehtaantieltä ja erityiskoulun oppilaiden saattoliikenne sekä huoltoliikenne Miilumäenkadun kautta. Suoraa liikennöintiä Orimattilankadulta ei enää jatkossa sallita. 2.3 Toteuttaminen Asemakaavan toteutuksesta vastaa. Vanhan rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksesta vastaa uusi omistaja.

6 Selostus A (27) 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee noin kuusi kilometriä Lahden keskustan eteläpuolella Renkomäen kaupunginosassa. Renkomäki sijaitsee maanteiden tärkeässä solmukohdassa ja sen tuntumaan on sijoittunut merkittävä kauppakeskittymä. Pellot peittävät yhä suuren osan alueen pinta-alasta ja niiden reunoilla on vanhaa rakennuskantaa, mutta viime vuosikymmenten aikana Renkomäelle on rakentunut yhtenäistä asemakaavoitettua pientaloaluetta. Vanhimmat viljellyt pellot ovat edelleen suurimmaksi osaksi peltoina. Kaava-alue sijoittuu Renkomäen kaupunginosaan vievän Orimattilankadun varteen, maisemallisesti näkyvälle paikalle. Orimattilankadun varrella sijaitseva nykyinen Renkomäen koulu käsittää vuonna 1948 rakennetun vanhan osan sekä myöhemmin tehdyn laajennuksen. Renkomäen kirjasto toimii entisessä vuonna 1947 rakennetussa kaupparakennuksessa koulun itäpuolella. Myös kirjastorakennus sijaitsee rinteessä aivan kadun varressa. Vuonna 2006 rakennettu päiväkotirakennus sijaitsee maastollisesti alempana jääden Orimattilankadulta avautuvan maiseman alapuolelle, huomattavasti tien korkotasoa alemmaksi. Koulun piha-alue sijoittuu alueen eteläosaan pellon laitaan. Kaava-alueen rajaus ortokuvassa

7 Selostus A (27) Renkomäen koulu Luonnonympäristö Maisema ja topografia Kaavoitettava alue sijoittuu Porvoonjoen ja 1. Salpausselän välimaastoon, Renkomäen harjun eteläreunalle, selänteen ja viljelymaiseman vaihettumisvyöhykkeelle. Alueelta avautuvat pitkät näkymät Renkomäen viljelyalueille, kohti etelää. Suunnittelualue näkyy pitkälle ja on merkittävä Lahden sisääntulomaisemassa. Eteläinen Renkomäki sijaitsee laajalla savi- ja hietatasangolla, mutta Orimattilankadun varren asutus ja koulurakennukset sijoittuvat perinteisesti suuren peltoaukean laitamille. Rakennettua maisemaa hallitsee ehyinä kokonaisuuksina Ali-Mäkelän ja Yli-Mäkelän tilakeskukset ja Renkomäen koulu, joka nykyisin jää osittain puuston katveeseen. Renkomäen päiväkodin uudisrakennus näkyy avoimen sijaintinsa ja vaalean värinsä vuoksi myös kauas maisemaan, vaikka se matalana rakennuksena jääkin maiseman muodoille alisteiseksi. Renkomäen koulu, kirjasto ja päiväkoti osana maalaismaisemaa.

8 Selostus A (27) Renkomäen alue nousee nykytilassa korkeimmillaan tasoon noin Mäkeä ympäröivät pelto- ja asuinalueet ovat pääosin tasolla , Renkomäki nousee yleisesti 50 m ympäröivää maastoa korkeammalle. Kaava-alue korkeustaso vaihtelee kaava-alueen eteläosien pellon tasosta +84,0 Orimattilankadun ja Miilumäenkadun risteysalueen tasoon +97,5. Maaperä ja rakennettavuus Kaava-alueen maaperä on maastossa ylemmiltä, pohjoispuoleisilta osiltaan hiekkaa ja eteläosaltaan savea. Alueesta tehdyn pohjatutkimuksen mukaan hiekkakerroksen varaan voidaan perustaa arviolta 2-3 kerroksinen rakennus. Tontin itäosissa rakennettavuus on hieman heikompaa. GTK:n maaperäkartta. Sininen on savea, vihreä hiekkaa ja keltainen karkeaa hietaa. Lahti kuuluu korkean radonpitoisuuden alueeseen, minkä vuoksi radonsuojaus tulee ottaa kaikessa rakentamisessa huomioon rakennusjärjestyksen ohjeen mukaisesti. Maaperän pilaantuneisuudesta on selostettu luvun kohdassa Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt.

9 Selostus A (27) Kasvillisuus ja eläimistö Suunnittelualue on koulun ja päiväkodin pihaa sekä peltoa. Koulun pihalla kasvaa komeita mäntyjä, vanhoja lehtikuusia, koivuja ja vaahteroita sekä erilaisia koristepuita ja -pensaita. Miilumäenkadun varrella on hieno puusto, joka suojaa koulun pihaa avoimelta pellolta puhaltavilta tuulilta ja pölyltä. Päiväkodin ympäristössä puusto on vielä nuorta. Koulun pihalla kasvaa näyttäviä, vanhoja puita.. Näkymä Miilumäenkadulta kohti etelää Suunnittelualueella ei ole merkittävää eläimistöä. Pienilmasto Alue sijoittuu etelään avautuvan rinteen juurelle, joten pienilmasto on tältä osin suotuisa. Tontin alaosa on kuitenkin alavaa ja altista peltoaukealta puhaltaville tuulille.

10 Selostus A (27) Pohjavesi, vesistöt, vesitalous Suunnittelualue on pohjavesialuetta ja pääosin myös pohjaveden muodostumisaluetta. Vanhojen alueelta käytettävissä olleiden pohjatutkimustietojen perusteella vuonna 2001 on pohjaveden pinta ollut 11,7 metrin syvyydellä. Kaava-alue sijaitsee Porvoonjoen valuma-alueella. Se ei ole Porvoonjoen tulvariskialuetta. Suunnittelualue on Renkomäen I-luokan pohjavesialuetta. Pohjavesialue on merkitty vaaleansinisellä ja pohjaveden muodostumisalue sinisellä Rakennettu ympäristö Historia Renkomäen seutu on Suomen vanhimpia tunnettuja asuttuja alueita. Renkomäen Ristolasta on löydetty yksi Suomen vanhimmista tunnetuista kivikautisista asuinpaikoista. Sen vanhimmat kerrostumat on ajoitettu noin vuoden taakse. Se on sijainnut silloisen Ancylusjärven rannalla, 73 metriä nykyistä merenpinnan tasoa korkeammalla. Porvoonjoen rannoilta, muinaisen Anculysjärven entisiltä rannoilta löytyy useita kivikautisia asuinpaikkoja. Vanhimmat historialliset merkinnät Renkomäen alueelta ovat vuodelta 1403, jolloin Renkomäki kuului vielä Okeroisiin. Renkomäessä sijaitsi tuolloin kaksi aluetta, Simola ja Ämmälä, jotka on merkitty myös Kuninkaan kartastoon. Rengonjoki mainitaan vuonna 1469 Okeroisten rajana, rajariidan yhteydessä. Ensimmäiset merkinnät Renkomäestä kylänä löytyvät vuoden 1539 maakirjasta.

11 Selostus A (27) Renkomäen koulun alue on entisen Simolan nauhakylän välittömässä läheisyydessä, vanhan Porvoosta Orimattilan kautta kulkevan maantien varrella. Tielinjausta, joka esiintyy kuninkaan kartastossa, pidetään keskiaikaisena. Simolan kylästä tie haarautui länteen nykyistä Kylätietä pitkin kohti Hollolaa ja Tupalankadun linjausta pitkin pohjoiseen kohti Lahtea. Kuninkaan kartastossa 1700-luvun lopulla on merkitty soraharju Rängomäki sekä kylät Simola ja Rängomäki. Venäläinen topografikartta vuodelta Teiden risteyksessä on Simolan kylä ja aivan harjun kupeessa Renkomäen kylä

12 Selostus A (27) Topografikartta vuodelta Vuonna 1956 Simolan kylä liitettiin Orimattilasta Lahteen. Syntyi uusi Renkomäen harjun mukaan nimetty kaupunginosa. Alueelle oli asettunut laajalle alueelle jo aiemmin karjalaista siirtoväkeä, ja varsinainen vanha Simola sai useine perinteikkäine sukutiloineen jäädä etenkin Orimattilan maantien oikaisun myötä yhä enemmän omiin oloihinsa peltojen keskelle. Renkomäki sai yleiskaavan 1960-luvulla. Suurimmat muutokset Renkomäen maisemassa ovat aiheuttaneet uudet tielinjaukset sekä maisemaa muokannut soranotto. Vanhin rakennuskanta sijoittuu Orimattilantien varrelle. Sotien jälkeen pientaloasutus lisääntyi merkittävästi. Renkomäen pientaloalueet ovat rakentuneet pääosin luvuilla. Renkomäen pientalovaltainen asutus on laajentunut viime vuosikymmenien aikana pääasiassa Arometsän, Rekolanniityn ja Tarolan alueille. Kaupunginosan läpi kulkeva Orimattilankatu on jäänyt paikalliseen käyttöön sen jälkeen kun Uusi Orimattilantie 1980-luvulla valmistui. Renkomäen ensimmäinen koulu rakennettiin vuonna Renkomäen nykyinen koulurakennus on rakennettu 1948 kasvavan Orimattilan tarpeisiin. Rakennuksen suunnitteli kouluhallituksen arkkitehti Lauri Hanstén. Koulu tuli osaksi Lahden koululaitosta vuoden 1956 alueliitoksen yhteydessä. Koulu on kolmekerroksinen, L:n muotoinen rakennus, joka hallitsee matalaa tienvarsimaisemaa. Rakennusta on laajennettu vuonna 1970 kaupunginarkkitehti Valter Karisalon piirustusten mukaan jykevällä betonirakenteisella kaksijakoisella rakennusosalla, jossa sijaitsee liikuntasali ja luokkatiloja. Uudisosa muodostaa melko voimakkaan kontrastin vanhan koulun kanssa.

13 Selostus A (27) Vuonna 1948 rakennettu koulu. Yhdyskuntarakenne Alue sijaitsee yhdyskuntarakenteellisesti tiheällä taajama-alueella ja on olemassa olevaa kaupunkirakennetta ja joukkoliikennevyöhykettä. Alueella on suurimmaksi osaksi pientaloja, joista vanhimmat ovat 1900-luvun alkupuolelta, mutta valtaosa on rakennettu viime vuosikymmeninä. Orimattilankadun varrella toimii Renkomäen koulu, päiväkoti ja kirjasto. Taajamakuva Suunnittelualue on luonteeltaan maaseutumaista miljöötä peltoaukeineen. Lakkitehtaankadun itäpuolelle pellolle rakentunut matala pientaloalue tekee taajamakuvasta kuitenkin osittain epäyhtenäisen. Orimattilankadun varteen sijoittuva kylämäinen rakentaminen muodostaa identiteetiltään juurevaa ympäristöä. Kadun varteen rakennettu pyörätie on leventänyt tiemaisemaa perinteisestä ja aiheuttanut rinnemaastossa paikoitellen taajamakuvaa heikentävää pengertämistä. Suunnittelualueella on Orimattilankadun varressa entiseen kaupparakennukseen sijoitettu kirjasto, jonka edustan paikoitusalue on paitsi liikenneturvallisuutta vaarantava myös taajamakuvallisesti ongelmallinen. Alueen itäosassa on vuonna 2006 rakennettu, yksikerroksinen, pulpettikattoinen päiväkoti. Päiväkoti jää maastonmuotojen vuoksi reilusti Orimattilankatua alemmaksi. Asuminen, palvelut, työpaikat, elinkeinotoiminta, virkistys Kaava-alueella ei ole asutusta. Alueelle sijoittuvat Renkomäen kaupunginosan lähipalvelut, koulu, päiväkoti ja kirjasto. Palveluiden myötä alueella on noin 60 työpaikkaa. Orimattilankadun varrella sijaitsevat suunnittelualuetta vastapäätä Renkomäen seurakuntakoti, ja hieman kauempana Renkomäen baari ja kahvila-kioski. Lähin päivittäistavarakauppa sijaitsee Renkomäen ABC-asemalla. Renkomäen kaupallisessa keskuksessa on useita tilaa vaativia erikoistavaran kauppoja. Julkinen liikenne kulkee Orimattilankadun kautta arkisin kaksi kertaa tunnissa. Koulun ja päiväkodin piha-alueet toimivat lähivirkistysalueena ja lähiliikuntapaikkana. Koulun lähiluontoalueet sijoittuvat Lakkitehtaankadun itäpuolelle sekä Orimattilankadun pohjoispuolelle Renkomäen harjun rinteeseen. Renkomäen omakotialueella sijaitsee useita lähileikkialueita, kolme

14 Selostus A (27) niistä sijaitsee alle kilometrin päässä suunnittelualueesta. Renkomäen soraharjulla on hyvät ulkoilureitistöt ja talvisin valaistut ladut. Liikenne Alueen liikenneverkko perustuu vanhoihin tielinjauksiin. Orimattilankatu on entinen Pennala- Renkomäki maantie (Yhdystie 11845), jonka liikennemäärä oli vuonna ajoneuvoa/ vuorokausi. Raskaan liikenteen osuus oli 5,07%. Lakkitehtaantie yhdistää Orimattilankadun ja Renkomäen väylän toisiinsa. Lakkitehtaantien liikennemäärä oli vuonna ajoneuvoa/vuorokausi. Nykyisen koulun ja kirjaston asiakasliikenne käyttää Orimattilankadun suoraan tonttiliittymää, kirjaston edessä on myös muutama autopaikka, joihin ajetaan suoraan katualueelta. Myös päiväkodin huoltoliikenne käyttää Orimattilankadun liittymää. Päiväkodin pysäköintialueelle ajetaan Lakkitehtaantieltä ja koulun huoltopihalle Miilumäenkadulta. Orimattilankadun varressa ja Lakkitehtaantiellä on erilliset jalankululle ja pyöräilylle osoitetut väylät. Koulun pyöräpysäköinti täyttää koulun lähiympäristön pyörillä. Orimattilankadun varren pyörätie. Koulun piha-alue täyttyy oppilaiden polkupyöristä. Rakennettu kulttuuriympäristö (RKY, MARY, LaRY) ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole valtakunnallisia RKY-kohteita eikä maakunnallisia MARY-kohteita. Kaava-aluetta sivuavat Orimattilankadun pohjoispuoli sekä Ali-Mäkelän ja Yli-Mäkelän tilakeskukset on luokiteltu kulttuurihistoriallisesti merkittäviksi kohteiksi. Renkomäen koulun rakennukset on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi sodanjälkeiseksi kohteeksi (LaRY). Koulun vanhempi rakennusosa on asemakaavalla suojeltu. Kaava-alueen luoteiskulmalla on historiallisen ajan asuinpaikka (kylänpaikka), Renkomäki, tunnus Alue rajautuu siten, että Kuninkaan kartaston perusteella arvioidun rajauksen länsikulma, Miilumäenkadun liittymäalue, kuuluu kaavamuutosalueeseen.

15 Selostus A (27) Kohdetta ei ole tarkastettu maastossa ja se on paikannettu Kuninkaan kartaston perusteella Renkomäen länsipuolelle. Kylätontti jakautuu kahteen paikkaan, jotka ovat rakennettuja. Kohteen rajaus on suuntaa antava. Tekninen huolto Tontti on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon, energiahuoltoon ja tietoliikenneyhteyksiin. Vesijohto- ja viemäriputket, sähkö ja dna:n kaapelit kulkevat Orimattilankadun, Lakkitehtaantien ja Miilumaäenkadun kautta. Kaukolämpöputki ja Telian kaapeli kulkee Orimattillankadun kautta. Erityistoiminnat Kaava-alueella ei ole erityistoimintoja. Noin puolen kilometrin päässä suunnittelualueen koillispuolella sijaitsee Renkomäen soranottoalue ja n. 800 metrin päässä soranottoalueen yhteydessä oleva Rudus Betonituote Oy Lahden tehdas. Rudus Oy ja ovat toimineet Lahdessa Renkomäen soranottoalueella vuodesta 1980 lähtien. Renkomäen alueelta on otettu maa-aineksia myös aiemmin. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualue on pohjavesi- ja pohjaveden muodostumisaluetta, mikä tulee huomioida suunnittelussa ja rakentamisessa. Alueella tai sen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelukohteita, LUMO-kohteita tai ympäristöriskikohteita. Kaava-alueen etelä- ja pohjoispuolella sijaitsevat metsät ovat Renkomäen päiväkodin käyttämiä lähiluontokohteita, ja Lakkitehtaantien varrella sijaitseva kevyen liikenteen väylä reittinä luontokohteelle. Kaavamääräyksissä tulee huomioonotettavaksi myös tieliikenteen aiheuttama melu sekä maaperän mahdollinen puhdistustarve. Nykyisessä kirjastorakennuksessa on toiminut kauppa, jonka takapihalla on ollut polttoaineen jakelupiste. Maaperän puhdistustarve on tältä osin selvitettävä ennen rakentamista.

16 Selostus A (27) Vuoden 2017 EU-meluselvityksen perusteella melutaso on päivällä piha-alueella kokonaan alle 55 dba (tumma vihreä), päiväkodin alueella osin alle 50 dba (vaalea vihreä). Orimattilankadun varrella on yli 55 db melualuetta. Melutason ohjearvo ulkona vanhoilla alueilla asuialueiden ja oppilaitosten osalta on päivällä alle 55 dba (tumma vihreä). Sisällä ohjearvo on alle 35 dba oppilaitoksissa, kokoontumistiloissa ja asunnoissa. Normaali ulkoseinärakenne eristää vähintään dba. Yömelua ei tarvitse oppilaitosalueella huomioita, mutta vanhan koulun käyttötarkoituksen muuttuessa on melussa huomioitava myös yöajan ohjearvot. Yöajan ohjearvot ovat vanhoilla alueilla ulkona db (kirkas vihreä) ja sisätiloissa 30 db. Julkisivujen ääneneristysvaatimukset ovat suurimmillaan Orimattilankadun varressa, missä julkisivujen sekä uudessa oppilaitoksessa että vanhassa rakennuksessa asuinkäyttöön tulisi eristää ääntä vähintään 30 db(a). Yksityiskohtaiset äänenvaimennusratkaisut tulee tarkentaa vielä rakennussuunnitteluvaiheessa.

17 Selostus A (27) Maanomistus Kaavoitettava alue on kaupungin omistuksessa lukuun ottamatta Orimattilankadun aluetta, jonka omistaa valtio. Maanomistuskartta. Vihreät alueet ovat kaupungin omistuksessa, keltainen kaupungilta vuokrattu pelto ja valkoiset alueet yksityisomistuksessa. Violetti alue on seurakunnan omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014 on tullut voimaan MRA 93 mukaisten kuulutusten myötä. Maakuntahallitus määräsi Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 tulemaan voimaan maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n mukaisesti ennen kuin se on saanut lainvoiman ja että maakuntakaava kumoaa voimaan tullessaan ympäristöministeriön vahvistaman Päijät- Hämeen maakuntakaavan Maakuntakaavasta on jätetty korkeimpaan hallinto-oikeuteen yksi valitus. Korkein hallinto-oikeus voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon valituksenalaisin osin. Valituksenalainen osa ei koske suunnittelualuetta. Maakuntakaavassa alue on Renkomäen taajamatoimintojen aluetta (A) Suunnittelualueen lounaispuolelle on osoitettu vähittäiskaupan suuryksiköiden alue (KM), pohjoispuolelle virkistysalue (V), jolla on maa-ainesten ottoalue. Suunnittelualue on osoitettu tärkeäksi vedenhankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi. Vihreä nuoli osoittaa viheryhteystarvetta.

18 Selostus A (27) Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lahden läntisten osien osayleiskaava Lahden läntisten osien osayleiskaavan Y-202 (lainvoimainen ) mukaan suunnittelualue sijaitsee asumiskäyttöön tarkoitetulla alueella A-17 (Renkomäki). Alue varataan pääasiassa asumiselle. Palveluiden sijoittumisessa kiinnitetään huomioita niiden saavutettavuuteen kävelle, pyörällä ja joukkoliikenteellä. Asuinalueiden suunnittelussa ja rakentamisessa kiinnitetään erityistä huomiota elinympäristöjen viihtyisyyteen ja turvallisuuteen. Renkomäen liittymän kaakkoispuolella on paljon tilaa vaativan erikoistavaran vähittäiskaupan alue, jonka rakennusoikeus on k-m² (Pkm-11). Päivittäistavarakauppaa ei sallita. Suunnittelualueen eteläpuolella on Renkomäen lähivirkistysaluetta (VL-41), joka on pientalokortteleiden keskellä oleva toiminnallisesti tärkeä viheralueiden kokonaisuus. Pyöräilyn ohjeellinen aluereitti on osoitettu Orimattilankadun varrelle. Lakkitehtaantien varteen on osoitettu ulkoilureitistön pääväylä. Alue on pohjaveden muodostumisaluetta (pvm).

19 Selostus A (27) Ote Lahden läntisten osien osayleiskaavasta Miekkiö Renkomäki Ämmälä osayleiskaava Lahden läntisten osien osayleiskaavassa Y-202 on suunnittelualueelle merkitty MiekkiöRenkomäkiÄmmälän osayleiskaavan rajaus. Alueella tulee noudattaa osayleiskaavan määräyksiä. Miekkiö Renkomäki Ämmälän osayleiskaava on saanut lainvoiman Miekkön, Renkomäen ja Ämmälän osayleiskaavassa suunnittelualue on palvelujen ja hallinnon aluetta, jolla ympäristö säilytetään. Ote Miekkiö Renkomäki Ämmälän osayleiskaavasta.

20 Selostus A (27) Asemakaava Voimassa olevassa asemakaavassa (A-2236a, hyväksytty ) alueella on opetustointa palvelevien rakennusten korttelialue (YO), jonka rakennusoikeus on 3630 k-m² ja suurin sallittu kerrosluku III, sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (YS), jonka rakennusoikeus on 1400 k-m² ja suurin sallittu kerrosluku 1/2rI ja kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YY), jonka rakennusoikeus on 860 k-m², jonka suurin sallittu kerrosluku on 1/2k I u4/5. Renkomäen vanha koulu on osoitettu kulttuurihistoriallisesti ja kyläkuvan säilymisen kannalta tärkeäksi rakennukseksi. Kiinteistön 2:337 alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Kaava-alueen läheisyydessä on vireillä asemakaava Lakkitehtaantie 2, joka rajautuu suunnittelualueeseen. Tavoitteena on Lakkitehtaantien liikennejärjestelyjen parantaminen ja kaavatyö tehdään samanaikaisesti monitoimitalon asemakaavan ja asemakaavan muutoksen kanssa. Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys Lahti, Nastola, Kärkölä on tullut Nastolan osalta voimaan ja Lahden ja Kärkölän osalta voimaan Pohjakartta Pohjakartta on tarkistettu syksyllä 2018.

21 Selostus A (27) Suojelupäätökset Renkomäen koulun vanha osa on suojeltu asemakaavalla vuonna Sr-merkintä: Kuttuurihistoriallisesti arvokas ja kyläkuvan kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus-, muutos- ja laajennustöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kyläkuvan kannalta merkittävä luonne säilyy tai kohentuu. Laaditut selvitykset Kaavatyön aikana tai aiemmin laaditut selvitykset suunnittelualueelle tai sen lähiympäristöön: Renkomäen koulun kuntotutkimus, asbesti- ja haitta-ainekartoitus Insinööri Studio Oy. Renkomäen koulu. Kuivatusrakenteiden geotekninen selvitys Ramboll. Renkomäen koulun alue, laajennuksen rakennettavuusselvitys Ramboll. Lahden yleiskaava 2025 yhteydessä tehdyt perusselvitykset. Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista, Riitta Niskanen (toim.), Lahden kaupunginmuseo Selvitys Lahden sodanjälkeisestä rakennusperinnöstä, Riitta Niskanen ja Tuija Vertainen (toim.), Lahden historiallisen museon julkaisuja 3, Alueesta laaditaan kaavatyön aikana seuraavat selvitykset ja suunnitelmat: Renkomäen monitoimitalon hankesuunnitelma Renkomäen koulun liikenneympäristösuunnitelma 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty kaupungin aloitteesta, koska nykyinen kaava ei mahdollista uuden monitoimitalon rakentamista alueelle. Renkomäen monitoimitalo aiotaan toteuttaa elinkaarimallilla. Rakentaja vastaa kiinteistön kunnosta ja ylläpidosta koko pitkän sopimuskauden ajan, esim. 20 vuotta. Elinkaarimallissa kokonaiskustannukset ovat yleensä hieman kalliimmat kuin perinteisemmässä ratkaisussa, mutta toisaalta riski rakennusten kunnosta on ulkoistettu pois kaupungilta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloite Asemakaavan muutos on tullut vireille kaupungin aloitteesta Sopimukset Asemakaava ja asemakaavan muutos eivät vaadi maankäyttösopimusta Pohjakartan tarkistaminen Alueen pohjakartta on tarkistettu ennen kaavaehdotuksen laatimista. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n annetut kaavoitusmittausvaatimukset.

22 Selostus A (27) 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat: - kaavan vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat, yritykset ja toimijat - Lahden maankäyttö ja aluehankkeet - Lahden kunnallistekniikka / kadunpito, liikenne, puistot - Lahden rakennus- ja ympäristövalvonta / rakennusvalvonta, ympäristöpalvelut - Lahden kaupunginmuseo - Lahden tilakeskus - Lahden sivistyksen palvelualue - Hämeen ELY-keskus / alueidenkäyttö - Uudenmaan ELY-keskus /liikenne - Lahti Energia Oy - LE-Sähköverkko Oy - Lahti Aqua Oy - DNA Oy - Teliasonera Finland Oyj - Elisa Oyj - Posti Group Oyj - Päijät-Hämeen Pelastuslaitos - Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy - vanhusneuvosto - vammaisneuvosto - nuorisovaltuusto - Renkomäen omakotiyhdistys ry - Muut yhdistykset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Vireilletulo Asemakaavatyön vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63, 3 mom. mukaisesti julkaistussa Lahden kaupungin vuoden 2018 kaavoituskatsauksessa (kohde 57) Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavamuutoshankkeen kotisivulle Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivitetty Kaavatyötä käsittelevä luonnosvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin Alueen naapurikiinteistöille ja maanomistajille on toimitettu postitse kaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestetään , jolloin pyydettiin myös viranomaislausunnot. Kaavatyöhön liittyvää aineistoa on ollut nähtävillä kaavahankkeen kotisivulla Internetissä Viranomaisyhteistyö Kaavamuutoksen aloituskokous pidettiin Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestetään , jolloin viranomaisille toimitetaan OAS ja kaavaluonnosvaihtoehdot ja pyydetään niistä viranomaislausunnot. Kaavahanketta on käsitelty ELY-keskuksen ja maankäytön yhteistyökokouksissa sekä hankesuunnittelukokouksissa.

23 Selostus A (27) 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet: - Kaupungin tavoitteena on rakentaa uusi monitoimitalo. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet - Lahden läntisten osien osayleiskaavan suunnitteluohjeessa asetetaan alueelle seuraavat tavoitteet: Renkomäen koulua laajennetaan monitoimitalokonseptin mukaisesti. Koulun tiloihin voidaan sijoittaa julkisia palveluja alueen väestön tarpeiden mukaan; esimerkiksi päiväkoti, alakoulu, kirjastopalveluja, itsehoitoa tukevia sosiaali- ja terveyspalveluja, sekä harraste- ja oleskelutiloja. Palvelutarjonta muuttuu alueen väestön tarpeiden muuttuessa. Päiväkotien ja koulujen lähialueiden suunnittelussa kiinnitetään erityisesti huomiota kävely- ja pyöräteiden jatkuvuuteen, turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Lähipalveluiden ympäristön suunnittelussa tulee ottaa huomioon paikan merkitys lapsille ja nuorille. Varhaiskasvatuksessa käytettävän metsän suunnittelussa ja hoidossa tulee ottaa huomioon luonnonympäristön merkitys lapsille. Arvokkaiden luontokohteiden läheisyyteen suunniteltaessa ja rakennettaessa vaalitaan luonnon monimuotoisuutta. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön tai sen läheisyyteen kohdistuvat muutokset tulee suunnitella paikan henkeä kunnioittaen. Pohjavesialueelle rakennettaessa on saavutettava valtakunnallisen viherkerrointyökalun tavoitetaso tai sitä vastaava viherrakentamisen laatutaso. - Koulun vuonna 1948 rakennetun osan suojelu Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet - Pohjaveden suojelu, liikennemelu ja maaperän mahdollinen puhdistustarve sekä alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot tulee huomioida kaavamuutosta tehtäessä. - Liikenneturvallisuuden parantaminen Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Täydentyy kuulemisvaiheen jälkeen. 4.5 Asemakaavan vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Monitoimitalon hankesuunnitteluvaiheessa on vertailtu rakennuksen vaihtoehtoisia sijoitusvaihtoehtoja sekä tutkittu liikenteen järjestämistä mahdollisimman sujuvalla ja turvallisella tavalla. Maisemallisista syistä karsittiin vaihtoehto, jossa uusi rakennus sijaitsisi alueen alaosassa peltoaukealla. Tontin yläosa on myös rakennettavuudeltaan parempi kuin tontin alaosa, jossa maaperä on heikompaa. Liikenteellisesti karsittiin pois vaihtoehto, jossa kirjaston asiakasliikenne ja esikoululaisten saattoliikenne voisi sijaita alueen pohjoisosassa hyödyntäen Orimattilankadun nykyistä tonttiliittymää. Eri liikennemuotojen turvallisen liikennöinnin ja risteämien välttämisen vuoksi päädyttiin

24 Selostus A (27) vaihtoehtoon, jossa kaikki henkilökunnan ja asiakkaiden ajoneuvoliikenne sijoittuu Lakkitehtaantielle ja uuden rakennuksen huoltoliikenne sekä erityiskoulun saattoliikenne sijoittuu Miilumäenkadun puolelle Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Valmisteluvaiheen kuulemiseen valmisteltiin vain yksi kaavaluonnos, koska hankesuunnitteluprosessissa on etsitty toiminnallisesti ja maankäytöllisesti mahdollisimman hyvä suunnitteluvaihtoehto. Hankesuunnitteluprosessissa päädyttiin vaihtoehtoon, jossa uudisrakennus sijoittuu rinteeseen nykyisen koulun ja päiväkodin väliselle alueelle. Nykyinen kirjastorakennus puretaan ja koululle ja päiväkodille muodostetaan erilliset tontit. Nykyisen koulurakennuksen vanhan osan suojelumerkintä säilytetään ja sitä tarkennetaan. Vanhalle rakennukselle muodostetaan oma tontti. Koulun uudempi laajennusosa puretaan, koska se sijoittuu hyvin lähelle Orimattilankatua ja vaikeuttaa liikenteen turvallista järjestämistä. Lisäksi muodostettavalle vanhan rakennuksen tontille ei olisi mahdollista järjestää turvallista liikennöintiä eikä riittäviä pysäköintialueita, mikäli nykyinen rakennuskompleksi säilytettäisiin kokonaisuudessaan. Kaavalla osoitetaan runsaasti lisärakennusoikeutta, joka valitussa vaihtoehdossa on pyritty sijoittamaan alueelle siten, että vaikutukset maisemaan, turvallisuuteen ja viihtyisyyteen ovat mahdollisimman positiiviset. Orimattilankadun varteen muodostetaan julkinen kaupunkitila, kirjastoaukio, jota rajaavat monitoimitalon kirjasto, taitoaineiden luokat sekä vanha koulurakennus kaupunkikuvallisena maamerkkinä. 5 KUVAUS 5.1 Asemakaavan rakenne Kokonaisrakenne Asemakaava koostuu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueesta (YO-1), yleisten rakennusten korttelialueesta (Y), urheilu- ja virkistyspalvelualueesta (VU), autopaikkojen korttelialueesta (LPA) ja rakennussuojelualueesta (SR-1) sekä niitä rajaavista katualueista. Kaavaalue rajautuu etelässä kaavoittamattomaan, viljelykäytössä olevaan peltoalueeseen. Vanhalle koululle on osoitettu uusi käyttötarkoitus (SR-1) ja oma tontti. Koulun vanha osa osoitetaan suojelumerkinnällä (sr). Tontille ajo tapahtuu Miilumäenkadulta. Tontin rakennusoikeudeksi osoitetaan vain vanhan rakennusosan rakennusoikeus. Tämän lisäksi purettavan rakennuksen ja muun pihamaan alueelle saa rakentaa pienimuotoisia talousrakennuksia. Nykyisen kirjaston ja koulun piha-alueen tilalle tulee opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Monitoimitalo tulee sijoittaa Orimattilankadun suuntaisesti tontin koillisreunaan samalle linjalle muiden nykyisten säilyvien rakennusten kanssa. Uuden monitoimitalon ja Orimattilankadun välinen aukiomainen tila tulee suunnitella korkeatasoiseksi ja viihtyisäksi. Monitoimitalon julkisivujen tulee olla arkkitehtuuriltaan korkeatasoiset ja niitä tulee elävöittää taiteen keinoin. Julkisivuvärityksen tulee sopia perinteiseen ympäristöön ja maisemaan. Rakennus saa olla maksimissaan kaksikerroksinen. IV-konehuoneet sijoitetaan vesikaton alle. Kattomuodoissa tulee käyttää harja- tai lapekattoa. Julkisivumateriaalien tulee olla kestäviä ja korostaa julkisen rakennuksen luonnetta. Tontin liikennöinti jakautuu Miilumäenkadun kautta tapahtuvaan erityiskoulun saattoliikenteeseen ja huoltoliikenteeseen sekä Lakkitehtaantien kautta keskitetylle pysäköintialueelle. Päiväkodin tontti eli yleisten rakennusten korttelialue on entisellä paikallaan. Piha-aluetta laajennetaan pohjois- ja eteläpuolelta.

25 Selostus A (27) Nykyisen koulun ja päiväkodin eteläpuolella sijaitseva peltoalue muodostaa uuden urheilu- ja virkistyspalvelualueen sekä autopaikkojen korttelialueen, johon tulee keskitetysti monitoimitalon käyttäjien pysäköinti Palvelut Kaavamuutoksella parannetaan julkisia palveluita alueella. Kaava-alueelle sijoittuvat Renkomäen kirjasto, Renkomäen alakoulu, erityisluokat (entinen Ali-Juhakkalan koulu) ja Renkomäen päiväkoti. 5.2 VAT:in, maakuntakaavan ja yleiskaavan sisältövaatimusten toteutuminen Lahden oikeusvaikutteista yleiskaavaa 2025 laadittaessa on otettu huomioon MRL 39 :n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset, ja asemakaava on yleiskaavan mukainen. Asemakaava ja asemakaavan muutos on Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2008 mukainen. 5.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavassa on huomioitu kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen ja ympäristön suojelu, pohjaveden suojelu ja hulevesien käsittely, liikenteen meluvaikutukset, pienilmasto sekä maisemallisesti merkittävän puuston säilyttäminen. 5.4 Kaavan vaikutukset MRL 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Selvitysten perusteella on voitava arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Kaavalla ei ole vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen. Rakennettuun ympäristöön kaava vaikuttaa kuitenkin merkittävästi uuden monitoimitalon rakentamisen myötä. Kaavan toteuttaminen edellyttää nykyisen kirjastorakennuksen ja koulun laajennusosan purkamisen. Uusi rakennus sijoittuu kauemmaksi Orimattilankadusta rinteeseen. Nykyisen koulurakennuksen vanha osa on suojeltu jo nykyisessä kaavassa, mutta koulutoiminnan siirtyminen uuteen rakennukseen aiheuttaa rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen. Uuden monitoimitalon rakentamisen myötä julkisten palveluiden alueesta muodostuu yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti nykyistä urbaanimpi lähipalveluiden alue. Kaavamuutoksen myötä alueelle sallitaan huomattavasti enemmän rakentamista kuin nykyinen kaava sallii. Kaavan toteuttamisen myötä alueen liikennemäärä kasvaa. Kaava kuitenkin ohjaa ajoneuvoliikenteen kulun Lakkitehtaantielle nykyisten Orimattilankadun suorien tonttiliittymien sijaan, jolloin ajoneuvoliikenne on mahdollista toteuttaa nykyistä turvallisemmilla järjestelyillä. Kevyen liikenteen turvallisuutta parannetaan koulun laajennusosan ja kirjaston purkamisella. Orimattilankatu muutetaan kaduksi ja katualuetta levennetään. Tämä mahdollistaa kevyen liikenteen väylän uudelleen linjauksen riittävälle etäisyydelle ajoradasta. Myöskään ajoneuvoliikenne ei tule jatkossa risteämään kevyen liikenteen kanssa Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutos mahdollistaa merkittävästi nykyistä enemmän ja suurempimittakaavaista rakentamista alueelle, minkä seurauksena maisemakuva muuttuu sulkeutuneemmaksi. Rakentamisen yhteydessä tutkitaan mahdollinen maaperän pilaantuneisuus entisen kaupan pihalla olleen polttoaineen jakelupisteen ympäristössä ja maaperä puhdistetaan tarvittaessa. Kaava vaikuttaa rakentamisen ja pinnoitettujen piha-alueiden myötä hulevesien määrään ja pohjaveden muodostumiseen. Vaikutuksen merkittävyyttä vähentää kaavamääräys, joka velvoittaa suunnittelemaan hulevesien käsittelyn ja imeyttämisen. Tontin pohjoisosassa maaperä soveltuu kattovesien imeyttämiseen. Paikoitusalue on kaavamuutoksen myötäkin osittain pohjaveden

26 Selostus A (27) muodostumisalueella. Paikoitusalueelta voidaan hulevedet johtaa tienvarren ojia pitkin pohjavesialueen ulkopuolelle. Kaavalla ei ole vaikutusta kasvillisuuteen, eläimistöön, luonnon monimuotoisuuteen tai luonnonvaroihin. Kaava pienentää hieman viljelykäytössä olevaa peltopinta-alaa, mutta kaavalla ei ole muita vaikutuksia maa- ja metsätalouteen Muut vaikutukset Asemakaavalla mahdollistetaan vanhan koulun muuttaminen asuinkäyttöön. Kaavan toteuttamisella eli monitoimitalon rakentamisella voi olla positiivinen vaikutus Renkomäen kaupunginosan houkuttelevuuteen asuinalueena. Alueelle tulevat palvelut kohentavat kaupunginosan elinoloja. Kaavamuutoksella alueen viihtyisyys ja turvallisuus sekä palveluiden tarvitsemat puitteet kohenevat. Tällä on huomattavat positiiviset vaikutukset lapsiin ja myös muihin väestöryhmiin. Alueen harrastusmahdollisuudet voivat parantua ja monitoimitalon ympäristö tarjoaa myös nykyistä toimivampia yleisiä alueita sosiaaliseen kanssakäymiseen. Kaavan vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen ovat vähäiset, sillä alueella on olemassa oleva kunnallistekninen verkosto. Kaavalla ei ole vaikutuksia yritystoimintaan. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Orimattilankatu aiheuttaa jonkin verran melu- ja pölyhaittaa alueelle. Rakentamisen sijoittuessa suhteellisen lähelle Orimattilankatua muodostuu tonttien eteläosiin suojaisaa piha-aluetta. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset ovat kaavakartan liitteenä. 5.7 Nimistö Nykyinen Kyläkatu muutetaan kaava-alueen kohdalla Ali-Mäkelänkaduksi osoitteiston selvyyden vuoksi. Ali-Mäkelän tila sijaitsee tien eteläpuolella. Kyläkatu on vanha tieyhteys, joka on katkennut Uudenmaankadun ja VT4:n rakentamisen myötä. Näiden teiden välinen osuus entistä Kyläkatua on nimetty Simolanraitiksi, joten Kyläkatu on nykyään kahtena erillisenä osana. Muu nimistö säilyy ennallaan. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Renkomäen monitoimitalon hankesuunnitelma. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Toteutus on mahdollista kaavan tultua lainvoimaiseksi. 6.3 Toteutuksen seuranta Rakennuslupavaiheessa tulee seurata, että tontin hulevesien imeyttämisen ja käsittelyn suunnitelma noudattaa kaupungin hulevesien käsittelyn ohjeistusta. Tontin hulevesien imeyttämisen ja käsittelyn rakenteet tulee suunnitella ja hyväksyttää rakennusluvan yhteydessä. Alueella ei saa vaarantaa pohjaveden laatua eikä määrää. Tontin isoa puustoa tulee pyrkiä säilyttämään ja puiden rungot ja juuristo tulee suojata rakennustyön aikana.

27 Selostus A (27) 7 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Lahdessa Suunnitteluinsinööri Carita Uronen 8 SEURANTALOMAKE