JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2015 KUNNANHALLITUS SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2015 SISÄLLYSLUETTELO 124 SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON PIRKANMAAN LUONNONSUOJELUPIIRI RY:N ALOITE KIVIAINEKSEN KULUTUKSEN VÄHENTÄMISEKSI LIUKKAUDENTORJUNNASSA KUNTALAISALOITE SAHANTIEN KEVYYENLIIKENTEEN VÄYLÄN... JATKAMISEKSI LAUSUNTO KOSKIEN KUNNALLISIIN JÄTEHUOLTOMÄÄRYKSIIN... TEHTÄVIÄ LISÄYKSIÄ ORIVEDEN JA JUUPAJOEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT VALTUUSTON PITÄMÄN KOKOUKSEN LAILLISUUS JA TÄYTÄNTÖÖNPANO JUUPAJOEN SOTE-PALVELUJA KOSKEVAN OHJAUSRYHMÄN... KOKOUS TOIMIELINTEN PÖYTÄKIRJAT JA VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT TILAISUUDET JA TIEDOKSI MERKITTÄVÄT ASIAT KIRJELMÄT PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN VALTUUSTON KOKOUS / JUUPAJOEN KUNNAN EDUSTAJIEN EVÄSTYS

2 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ KUNNANHALLITUS Kokouksen paikka ja aika Juupajoen kunnanvirasto, maanantaina klo Läsnäolevat jäsenet Muut läsnäolevat Hannu Hämylä Juha Soikka Tarja-Riitta Koskinen Anne Markkula Mirja Saarinen Janne Salomaa Heikki Sikiö Yrjö Rintamäki Jani Jauhiainen Aarno Niemelä Antti Rahkonen Pirkko Lindström Pekka Maasilta Mervi Korhonen Tarja Viteli puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen, saapui klo jäsen jäsen jäsen varajäsen valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja kunnanjohtaja tekninen johtaja pöytäkirjanpitäjä Oriveden kaupunki, ympäristöinsinööri, 127, poistui klo Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Juha Soikka ja Tarja-Riitta Koskinen. Allekirjoitukset Puheenjohtaja Hannu Hämylä Pöytäkirjanpitäjä Mervi Korhonen Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Juupajoella Juha Soikka pöytäkirjantarkastaja Tarja-Riitta Koskinen pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja pidetään nähtävillä kunnanvirastossa klo

3 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON PIRKANMAAN LUONNONSUOJELUPIIRI RY:N ALOITE KIVIAINEKSEN KULUTUKSEN VÄHENTÄMISEKSI LIUKKAUDENTORJUNNASSA Valmistelija: tekninen johtaja Pekka Maasilta, puh Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri on lähettänyt Pirkanmaan ELY-keskukseen sekä Pirkanmaan kuntiin seuraavan aloitteen: Asia: Aloite kiviaineksen kulutuksen vähentämiseksi liukkaudentorjunnassa 1. Taustaa Keväällä 2015 niin Tampereella kuin monessa muussakin Pirkanmaan kunnassa keskusteltiin vilkkaasti katupölyongelmasta. Talven säät vaihtelivat pakkasista vesisateisiin, kevät oli kuiva ja paikoin hiekoitussepelin poistaminen tapahtui hitaammin kuin kansalaiset toivoivat. Katupölyä oli paljon ja se haittasi lukuisten ihmisten elämää. Monen omakohtainen havainto oli, että hiekoitussepeliä kylvetään aivan liikaa tarpeeseen nähden ja tilanteissa, joissa siitä ei ole mitään hyötyä (kuten lumisateella). Polkupyöräilijät valittelivat teräväsärmäisen sepelin puhkovan renkaiden kumeja. Kun sepeli hitaasti muhentui autonrenkaiden alla, ilmaan levisi pölyä, ja hengitysilman laatu oli mm. Tampereella ajoittain erittäin huono. Keväisessä katukuvassa näkyi huomattavan usein ihmisiä, jotka olivat joutuneet turvautumaan hengityssuojaimeen. Katupöly päätyi kevään 2015 muotiaiheeksi, mutta ilmiön taustalla on pitkäkestoinen ja perustavanlaatuinen ongelma, johon on aika puuttua: kiviaineksia kulutetaan liikaa. Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri vetoaa kuntiin ja maakuntaliittoon, jotta nämä ryhtyisivät edistämään kiviaineksien kierrätystä ja kiviaineksia korvaavien keinojen hyödyntämistä kaikissa niissä yhteyksissä, joissa se vain on mahdollista. Liukkaudentorjunta on hyvä aloituskohde: se ei sinänsä ole merkittävä kiviaineksen kulutuserä (osuus kaikesta kulutuksesta arviolta prosentin luokkaa), mutta vaihtoehtojen kehittäminen sepelinkylvölle tuottaisi suoria terveydellisiä ja viihtyisyyteen liittyviä etuja. Merkittävänä tietolähteenä aloitteessamme on ollut Pirkanmaan maakuntakaava 2040:n taustaselvitys Luonnonkiviainesten ja niitä korvaavien uusiomateriaalien käyttö Pirkanmaalla (Pirkanmaan liitto 2014). 2. Kallioluonnon arvot Miljardeja vuosia vanhat kalliot ovat Suomen luonnon ja ihmiselämän konkreettinen perusta. Kallioilla on kiviaineksen taloudellisen merkityksen lisäksi lukuisia arvoja: maisemallisia, geologisia, biologisia, virkistyksellisiä.

4 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kallioilla esiintyy erilaisia luontotyyppejä, jotka voivat vaihdella hyvinkin karuista, avoimista graniittikallioista kasvillisuudeltaan reheviin kalkkikallioihin ja kasvillisuudeltaan erikoisiin serpentiniittikallioihin. Kalliot ovat dokumentteja menneisyydestä kallioita ja kivilajeja tutkimalla on saatu selville, miksi maailmamme näyttää nykyään silta kuin näyttää. Kallioiden käytännöllinen ja psykologinen tärkeys tulee selkeästi ilmi, kun asutuksen liepeillä sijaitsevan kallion louhintaa aletaan suunnitella. Lähiasukkaat ja muut tienoolla viihtyvät valittavat suunnitelmista lähes poikkeuksetta, silla louhinta aiheuttaa pölyä, melua ja virkistysalueen menetyksen. Kallioiden kohdalla menetys on lopullisempi kuin esimerkiksi metsänhakkuussa: alue ei milloinkaan palaa ennalleen. Kallioissa on kyse miljardeja vuosia vanhasta maiseman osasta, ja on jokseenkin irvokasta, että kertakäyttöinenkin tarve, kuten hiekoitussepeli, riittää oikeuttamaan niiden louhinnan. Aloitteessamme puhumme lähinnä kallioista ja louhinnasta, mutta mikä patee kallioihin, pätee käytännössä pitkälti myös harjuihin. Soraa otetaan Pirkanmaalla nykyään vähemmän kuin kallioita louhitaan, koska soravarat ovat ehtyneet (ks. luku 3). Jäljellä olevien harjujen säilyminen tulisi kiireesti turvata. Pirkanmaalla ja etenkin Tampereen seudulla louhinta- ja soranottolupien käsittely on valitusprosessien takia kestänyt usein vuosia. Viesti on selkeä: kansalaiset eivät halua louhoksia lähistölleen. Valituskierre ei ole kenenkään edun mukaista. Louhoksia ei voida loputtomasti perustaa vain kauas asutuksesta, joten ainut ratkaisu pitemmän päälle on, että neitseellisen kiviaineksen käytölle etsitään vaihtoehtoja. Liukkaudentorjunnasta on hyvä aloittaa, silla kiviaineskulutuksen vähentämisellä on siinä yhteydessä suoria terveydellisiäkin etuja. 3. Liukkaudentorjunnan keinot Liukkaudentorjunnassa käytettiin aiemmin harjusoraa, mutta laajan soranoton vuoksi se on Pirkanmaalla käynyt vähiin. Soranottomäärät ovat laskeneet koko 2000-luvun ajan, kalliokiviainesten ottaminen taas kasvanut. Vuoteen 2003 asti valtaosa otetusta kiviaineksesta oli soraa, vuodesta 2006 alkaen kalliokiven osuus on ollut isompi. On siis siirrytty uusiutumattomasta luonnonvarasta toiseen. Tämä on erittäin huolestuttava suuntaus. Vuonna 2012 kalliokiviaineksen osuus kiviaineksen kokonaisottomaarasta oli Pirkanmaalla 80 prosenttia, Tampereella ja sen kehyskuntien alueella jo 95 prosenttia. Kaupunkiseudulla kiviaineksen tarve on suurin eikä ottamiseen soveltuvaa soraa ole enää juuri lainkaan jäljellä. Suomessa käytetään kiviaineksia maa- ja talonrakentamiseen vuosittain tonnia. Suuri osa kiviaineksista käytetään liikenneverkkojen (tiet, kadut, pyörätiet ja rautatiet) rakentamiseen ja ylläpitoon. Pirkanmaa vastaa talla erää noin seitsemästä prosentista koko

5 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Suomen kiviaineskulutuksesta. Tampereen ja sen kehyskuntien alueella kiviainesta on otettu vuosittain keskimäärin 3,3 miljoonaa tonnia, joka on noin puolet Pirkanmaan kokonaisottamismäärästä. Kiviaineskulutus Pirkanmaalla on keskimäärin 15 tonnia asukasta kohti vuodessa. Kun kyseessä on uusiutumaton luonnonvara, lukema on huikea. Liukkaudentorjunnan osuus kiviaineksen kokonaiskulutuksesta on noin prosentin luokkaa (karkea arvio). Osuus on siis pieni, mutta kun terveys- ja viihtyisyyshaitat otetaan lukuun, liukkaudentorjunnan merkitys kasvaa. Kiviaineksen kulutuksen vähentämisen voisi siten aloittaa liukkaudentorjunnasta. 4. Miksi tarvitaan vaihtoehtoja? Louhintamäärien vähentäminen nykyisestä parantaisi luonnonvaraisten eliöiden ja ihmisten elinoloja, turvaisi pohjaveden laatua ja säästäisi arvokkaita geologisia kohteita ja maisemia. Mitä pikemmin louhittavalle kiviainekselle löydetään vaihtoehtoja ja kulutusta saadaan vähennettyä, sitä parempi. Puute neitseellisistä kiviraaka-aineista tulee vastaan kaikkialla ennemmin tai myöhemmin. Jos Pirkanmaa kulkee kiviaineksen kierrättämisessä ja vaihtoehtojen etsinnässä etujoukoissa, innovaatioiden taloudellinen hyöty koituu maakunnan hyväksi. Kierrättämiseen ja vaihtoehtojen etsimiseen velvoittaa myös jätelaki, jonka 8 :n mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava seuraavaa etusijajärjestystä: Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä. Tällä erää liukkaudentorjuntaan käytetty sepeli on jätettä, jota ei kierrätetä. Jätelain etusijajärjestys on jätetty huomiotta, silla toistaiseksi ei ole kartoitettu keinoja vähentää syntyvän jätteen määrää. Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena on, että vuonna 2016 maarakentamisessa luonnonsoraa ja kalliomursketta korvataan teollisuuden ja kaivannaistuotteiden jätteillä viisi prosenttia eli noin 3-4 miljoonaa tonnia vuodessa. Tämä tavoite tulee huomioida myös Pirkanmaalla. Kiviaineskulutus Pirkanmaalla vuonna 2016 on ennusteen mukaan 7,6-10,2 miljoonaa tonnia. Jos kiviainekulutuksesta 80 prosenttia käytetään maarakentamiseen (eli 6,1 8,2 miljoonaa tonnia), tarkoittaisi viiden prosentin tavoite sitä, että Pirkanmaalla luonnonkiviaineksia korvattaisiin teollisuuden ja kaivannaistuotteiden jätteillä tonnia. Vähintään näihin lukemiin siis pitäisi pyrkiä jo valtakunnallisen jätesuunnitelman pohjalta.

6 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 luonnoksessa todetaan, että valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti kiviaineshuolto- ja suojelutarpeet on sovitettava yhteen. Tästä huolimatta kaavaluonnoksessa esitetään uusia kalliokiviaineksen ottovarauksia peräti nelinkertainen määrä nykyiseen erittäin suureen käyttötarpeeseen nähden. Maakuntakaavaluonnoksen mukaan kaavalla kuitenkin halutaan erityisesti edistää puhtaiden maa- ja kiviainesten sekä luonnonmateriaaleja korvaavien uusiomateriaalien kierrättämistä. Maakuntakaavan tavoitteet toimivat selkeinä ohjeina myös kunnille. Pirkanmaan ympäristöohjelman mukaan Pirkanmaalla tulee edistää ylijäämä ja jätemateriaaleihin (esimerkiksi kivi, puu ja metallit) pohjautuvan uuden liiketoiminnan syntyä. Kuntien pitäisi siis kannustaa kansalaisia ja yrityksiä uusiin innovaatioihin. Katupölyn terveysvaikutukset Pääosa katupölyhiukkasista on kooltaan ns. karkeita hengitettäviä hiukkasia, mutta seassa on myös pienhiukkasia. Pienhiukkaset voivat tunkeutua aina keuhkorakkuloihin saakka ja pysyvät elimistössä jopa vuosia. Ultrapienet hiukkaset pääsevät keuhkorakkuloista verenkiertoonkin. Katupöly aiheuttaa ärsytysoireita, kuten silmien kutinaa ja kirvelyä sekä nuhaa ja yskää. Vaikutuksille herkkiä väestöryhmiä ovat astmaa, keuhkoahtaumaa, sepelvaltimotautia ja sydämen vajaatoimintaa sairastavat. Katupöly voi heikentää heidän keuhkojensa toimintaa, pahentaa astmaoireita tai lisätä astmakohtauksia. Pitkäaikainen altistuminen voi pahentaa kroonisia sairauksia ja jopa lyhentää elinikää. Katupölykeskustelu on toistaiseksi keskittynyt lähinnä vain välittömiin terveydellisiin haittavaikutuksiin (hengitystieoireisiin), joita pöly aiheuttaa. Huomiotta on jäänyt, millaisin muin tavoin katupöly saattaa vaikuttaa terveyteen, jos altistuminen on pitkäaikaista. Suomen kallioperän yleisimpiä mineraaleja on kvartsi (piidioksidi). Kansainvälisen syöväntutkimuskeskus IARC on luokitellut kiteisen kvartsin karsinogeeniksi eli syöpää aiheuttavaksi. Kvartsipölylle altistuminen lisää riskiä sairastua keuhkosyöpään. Asiaa on tutkittu lähinnä työperäisen altistumisen kannalta kvartsille altistuu Duodecim-lehden mukaan Suomessa vuosittain noin työntekijää mutta kvartsin vaarallisuus olisi syytä huomioida myös muun väestön suhteen. Kvartsia on Suomen yleisimmissä kivilajeissa graniitissa ja gneississä, joten kvartsia on myös sepelissä, jota kaduille levitetään. Kun liukkautta torjutaan kalliosta tehdyllä murskeella, kvartsia tuodaan pölyämään tiiviisti asutuille alueille. Sepelin käyttöä liukkaudentorjunnassa tulisi vähentää jo varovaisuusperiaatteen takia. Ei tiedetä, kuinka paljon asukkaiden syöpäriski kasvaa, kun vilkkaissa keskuksissa liikkuvat ihmiset hengittävät kvartsia sisältävää katupölyä keväisin viikkokausia.

7 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Millaisia vaihtoehtoja? Kiviaineksen kierrättäminen Valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaan uusiomateriaalien kysyntä kasvaa, kun valtio ja kunnat lisäävät julkisissa hankinnoissa merkittävästi maarakentamisen laatuvaatimukset täyttävien uusiomateriaalien käyttöä. Teollisuuden ja rakentamisen jätteiden kierrätystä lisätään esimerkiksi siten, että kunnat tehostavat rakennusten purkamisen valvontaa. Siten kierrätyskelpoista jätettä joutuu nykyistä vähemmän kaatopaikoille. Kuntien tulee myös tehostaa kaivumaiden hyödyntämistä maarakentamisessa esimerkiksi perustamalla maa-ainespankkeja. Hiekoitussepelin uudelleenkäyttö Muutamia vuosia sitten kokeiltiin hiekoitussepelin pesemistä, jotta sepeliä voitaisiin käyttää seuraavina talvina uudelleen. Kokeilu ei tietääksemme johtanut tuloksiin. Mahdollisuutta olisi syytä tutkia uudelleen ja kehittää menetelmiä, jotta sepelin uudelleenkäyttö jatkossa onnistuisi. Liukkaudentorjuntaan uusiutuvia materiaaleja Oulussa on testattu hiekoitussepelin tilalla suolaliuoksessa liotettuja puulastuja. Kokeilusta kerrottiin Aamulehden Moro-liitteessä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen projektipäällikkö Jarkko Pirisen mukaan puulastut pysyivät pinnalla paremmin kuin hiekka, joka uppoaa lumeen ja jaahan. Lastuja ei myöskään tarvinnut lisätä yhtä usein kuin uusiutumattomia materiaaleja. Myös ongelmia oli, mutta Pirinen ei hylkäisi ajatusta lastujen kokeilusta muissakin kaupungeissa. Moro-liitteen jutussa oli kommentoijana Tampereen kaupungin rakennuttajainsinööri Kimmo Myllynen. Hänen mukaansa kun tulee uusia kokeiluja, kysymme kokemuksia ja mietimme, olisiko meillä tilaa tällaiselle kokeilulle. Otamme innokkaina uusia ajatuksia vastaan, koska katupöly on ongelma, ja pyöräilijöiltä tulee yhteydenottoja sepelistä. Toivomme, Pirkanmaan ELY-keskus, Tampereen kaupunki ja muut kunnat hankkivat lisätietoja Oulun kokemuksista ja ottavat ne huomioon jo tulevan talven liukkaudentorjuntasuunnitelmissa. Hiekoituskäytäntöjen tarkistaminen Erittäin murheellista on, jos uusiutumatonta raaka-ainetta levitetään kaduille tilanteissa, joissa siitä ei ole mitään hyötyä, kuten kansalaisten kokemuksen mukaan tapahtuu. Pyydämme kuntia laatimaan selkeät säännöt siitä, milloin hiekoitetaan, milloin ei. Hiekoituskäytäntöjen optimointi hiekoitussepelin kulutuksen minimointi on kunnille myös taloudellinen etu.

8 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Ymmärrämme, että kunnat mieluummin hiekoittavat varmuuden vuoksi kuin ottavat vastaan kaatumisonnettomuuksien korvausvaatimuksia. On kuitenkin varmasti mahdollista määrittää järkevät hiekoituskäytännöt esimerkiksi yksinkertaisesti testaamalla: hiekoitussepelin levittäjä voi jalkautua kadulle ja kokeilla, onko hiekoittamiselle tarvetta. Jalkakäytäviä voi hiekoittaa puolittain, jolloin hiekoittamattomalla puolella voi liikkua potkukelkalla. Tämä olisi varteenotettava tapa erityisesti pienemmillä paikkakunnilla. Potkukelkan avulla pääsee kauppaan vajaakuntoisempikin ja ostokset kulkevat kätevästi potkukelkan penkillä. Potkukelkkareiteille on saatavana oma liikennemerkkikin. Kunnat voivat myös kannustaa kansalaisia nastakenkien käyttöön, ja mahdollisesti jopa kustantaa sellaiset iäkkäille ihmisille. Autoliikenteen osalta puolestaan jäällä luisumista ehkäisee tehokkaasti ajonopeuksien laskeminen. Ideakilpailu Näiden kokeilujen ohella esitämme, että Pirkanmaan kunnat, maakuntaliitto ja ELY-keskus käynnistäisivät kansalaisille ja yrityksille ideakilpailun. Kilpailussa haettaisiin liukkaudentorjuntaan vaihtoehtoja, jotka perustuvat uusiutuviin luonnonvaroihin. Lisäksi pyydettäisiin keksimään uusia innovaatioita kiviaineksen kierrättämiseen. Toivomme, että aloitteemme käynnistää Pirkanmaalla keskustelun ja johtaa kokeiluihin, jotka ennen pitkää vähentävät neitseellisten kiviainesten käyttöä ja koituvat siten kansanterveyden, kallio- ja harjuluonnon, virkistyskäytön ja maisemien eduksi. Tampereella Larissa Heinämäki, puheenjohtaja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Juho Kytömäki, sihteeri Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Juupajoella kaikki päätiet ovat valtion teitä, samoin Korkeakosken ja Kopsamon kevytväylät ovat valtion hoidossa. Korkeakosken kaavateiden hiekoituksia hoitaa yksi urakoitsija ja liukkaudentorjunta tehdään hiekalla. EHDOTUS (Kj): Juupajoen kunta toteaa aloitteen johdosta seuraavaa: Juupajoen kunta suhtautuu myönteisesti ja on omalta osaltaan halukas osallistumaan mahdollisiin laajempiin ideakilpailuihin ja maakunnallisiin kokeiluihin, joilla haetaan liukkaudentorjuntaan vaihtoehtoja.

9 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Nykyisellään kuitenkin Juupajoen kunnan kaavateiden hiekoituskriteerit ovat erittäin tiukat eli aloitteessa mainittua varmuuden vuoksi hiekoittamista ei käsittääksemme alueellamme tapahdu. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti.

10 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ KUNTALAISALOITE SAHANTIEN KEVYYENLIIKENTEEN VÄYLÄN JATKAMISEKSI Valmistelija: tekninen johtaja Pekka Maasilta, puh Jukka Regnell on tehnyt Kuntalaisaloite.fi -palvelussa seuraavan sisältöisen aloitteen: Ehdotan Sahantien (tie nro 3413) kohti Kopsamon kylää suuntautuvan kevyen liikenteen väylän jatkamista noin 400 metrin verran sen nykyisestä päätepisteestä, Otonpoluntien ja osoitteen Sahantie 237 -risteykseen saakka. Tällöin lähialueen lasten itsenäinen kouluun kulkeminen ala- ja yläasteelle muodostuisi nykyistä turvatummaksi tien nykyisen puutavararekkamäärän kehittyessä todennäköisesti tulevaisuudessa entisestään. Lisäksi alueen pyöräilijät, lenkkeilijät ynnä muut ulkoilua harrastavat hyötyisivät tämän väylän myötä turvallisesta liikkumisesta. Esitetty kevyenliikenteen väylän rakentaminen ei sisälly Ylä-Pirkanmaan kestävän ja turvallisen liikkumisen suunnitelmaan Kevyenliikenteen väylän rakentaminen valtion tien viereen vaatii sopimuksen Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa ja tiesuunnitelman laatimisen. Väylän rakentaminen suunnittelukustannuksineen tulisi kokonaisuudessaan kunnan maksettavaksi. Kunnanhallituksen päätöksen :n mukaan taloussuunnitelma laaditaan siten, että kunnan investointitaso on enintään poistojen suuruinen. Poistot ovat yhteensä n Kunnan investointiohjelmassa on kaksi suurta talonrakennushanketta, liikuntahallin laajennus ja peruskorjaus (arvio ) sekä vanhainkodin muutostyö tehostetun palveluasumisen yksiköksi (arvio ). Lisäksi investointisuunnitelma sisältää vesi- ja viemärilaitoksen ja katuvalaistuksen välttämättömiä korjausinvestointeja. Aloitteessa esitettyä hanketta ei näillä näkymin ole mahdollista sisällyttää lähivuosien investointiohjelmaan. EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus antaa aloitteeseen asiaselostuksen mukaisen selvityksen. Lisäksi kunnanhallitus toteaa, että ehdotettu kevyenliikenteen väylän rakentaminen huomioidaan Ylä-Pirkanmaan kestävän ja turvallisen liikkumisen suunnitelmaa päivitettäessä ja kunnan pidemmän aikavälin investointisuunnittelussa.

11 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti. Pöytäkirjaan merkittiin, että Anne Markkula saapui tämän pykälän kohdalla klo

12 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ LAUSUNTO KOSKIEN KUNNALLISIIN JÄTEHUOLTOMÄÄRYKSIIN TEHTÄVIÄ LISÄYKSIÄ Valmistelija: tekninen johtaja Pekka Maasilta, puh Alueellinen jätehuoltojaosto on pyytänyt Juupajoen kunnan lausuntoa koskien kunnallisiin jätehuoltomääräyksiin tehtäviä lisäyksiä. Lisäysehdotusten lainsäädännöllinen tausta Jätelain (646/2011) 41.2 :ssä säädetään poikkeuksesta velvollisuudesta toimittaa jäte kunnalliseen jätehuoltoon siltä osin kuin kysymys on asumisessa syntyvän jätteen pienimuotoisesta omatoimisesta käsittelystä, joka on hyväksytty kunnan jätehuolto- tai ympäristönsuojelumääräyksissä. Jätelain muutoksessa (410/2014, tuli voimaan ) kyseisen momentin säännöksiä muutettiin siten, että muutamalla naapurikiinteistöllä syntyvän jätteen pienimuotoinen yhteiskäsittely on sallittua, mikäli käsittely on hyväksytty jätehuolto- tai ympäristönsuojelumääräyksissä. Jätelain 41.2 :n säännös kuuluu seuraavasti: Jätteen haltija voi 1 momentin estämättä järjestää sellaisen jätteen kuljetuksen, joka poikkeuksellisen kokonsa, suuren määränsä tai muun ominaisuutensa vuoksi ei sovellu kuljetettavaksi tavanomaisessa kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa, jos kuljetus on hyväksytty kunnan jätehuoltomääräyksissä tai ympäristönsuojelulain 19 :n nojalla annetuissa kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä. Jätteen haltija voi myös itse käsitellä 1 momentissa tarkoitetun jätteen kiinteistöllään tai luovuttaa asumisessa syntyvän biojätteen, jätevesilietteen tai siihen rinnastettavan muun jätteen käsiteltäväksi naapurikiinteistöllä tai muulla lähellä sijaitsevalla kiinteistöllä, jos omatoiminen tai yhteinen käsittely on pienimuotoista ja käsittely on hyväksytty kunnan jätehuolto- tai ympäristönsuojelumääräyksissä. Yhteiskäsittelyn mahdollistaminen koskisi lähinnä biojätteen pienkompostointia ja haja-asutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmissä syntyvän lietteen vaarattomaksi tekemistä ja hyödyntämistä maanviljelyssä. Lakimuutos pohjautuu lietteiden käsittelyn osalta esiintyneeseen ristiriitaan, jossa lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (24/11, muutos 12/12) 11 a antaa käsityksen, että useamman kiinteistön lietteen yhteiskäsittely on mahdollista, mutta jätelain 41.2 :n sanamuodot (perustelumuistioineen) eivät sitä aikaisemmin mahdollistaneet. Lietteiden pienimuotoista omatoimista yhteiskäsittelyä ja biojätteen yhteiskompostointia tehdään alueellisen jätehuoltojaoston toimialueella, vaikka jätehuoltomääräykset eivät sitä vielä mahdollistakaan. Paikallisten ympäristöolosuhteiden, jätevesilietteiden jätehuollon alueellisten kehittämissuunnitelmien ja valvontaa koskevien tarpeiden huomioon ottamiseksi omatoimisesta tai yhteisestä käsittelystä on annettava tarpeelliset määräykset

13 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ kunnallisiin jätehuolto- tai ympäristönsuojelumääräyksiin. Jätehuoltomääräyksillä annetaan puitteet biojätteen ja lietteiden omatoimisen käsittelyn asianmukaisuuden varmistamiseksi. Omatoimisen käsittelyn tulisi jätelain mukaan olla nimenomaisesti pienimuotoista. Jätehuoltomääräyksiin esitettävät lisäykset Jätehuoltojaoston kuntien yhteiset jätehuoltomääräykset on hyväksytty alueellisessa jätehuoltojaostossa ( 12). Viime vuonna hyväksytyissä jätehuoltomääräyksissä ei ole huomioitu jätelain muutoksen mahdollistavaa yhteiskäsittelyä, koska lakimuutos tuli voimaan vasta jätehuoltomääräysten hyväksymisen jälkeen. Lietteiden pienimuotoisen, omatoimisen yhteiskäsittelyn mahdollistamista jätehuoltomääräyksissä käsiteltiin jätehuoltojaoston viranhaltijoiden sekä kuntien ympäristönsuojelun viranhaltijoiden yhteisessä työryhmässä Työryhmän näkemys oli, että jätehuoltomääräyksiin esitettäisiin tehtäväksi lisäys pienimuotoisen, omatoimisen yhteiskäsittelyn sallimisesta. Työryhmässä katsottiin, että Kuntaliiton valtakunnallinen linjaus siitä, mikä katsotaan pienimuotoiseksi käsittelyksi, soveltuisi käytettäväksi myös alueellisen jätehuoltojaoston toimialueella, Kuntaliitto on Jätehuoltomääräysten laatimisen oppaassa ehdottanut, että pienimuotoiseksi käsittelyksi katsottaisiin 2-4 kiinteistön yhteinen lietteen omatoiminen käsittely. Jätehuoltomääräysten salliessa lietteen omatoiminen ja pienimuotoinen yhteiskäsittely, jätehuollon järjestämisen seurannan kannalta on tärkeää, että tieto omatoimisesta käsittelystä tulee jätehuoltoviranomaiselle. Tiedot omatoimisesta käsittelystä tarvitaan, jotta jätehuoltoviranomainen voi seurata ja valvontaviranomainen valvoa asianmukaista jätehuollon toteutumista. Kunnallisten jätehuoltomääräysten 28 :ään koskien lietteiden omatoimista käsittelyä, ehdotetaan tehtäväksi seuraava lisäys: Jätteen haltija voi luovuttaa asumisessa syntyvän jätevesilietteen käsiteltäväksi naapurikiinteistöllä tai muulla lähellä sijaitsevalla kiinteistöllä. Jätteen vastaanottaja eli yhteisen käsittelyn harjoittaja voi käsitellä yhteensä enintään neljällä kiinteistöllä asumisessa syntyvän lietteen ja levittää peltoon lannoitustarkoituksessa samoin edellytyksin kuin omassa toiminnassa syntyneen lietteen. Sen, joka vastaanottaa, käsittelee ja hyödyntää lietteen, on aina tehtävä asiasta ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle. Ilmoituksen tulee sisältää tiedot käsittelystä ja hyödyntämisestä, käsittelystä ja hyödyntämisestä vastaavan yhdyshenkilön yhteystiedot sekä tiedot kiinteistöistä, joiden lietteitä hyödynnetään. Ilmoituksessa on oltava sekä käsittelystä ja hyödyntämisestä vastaavan henkilön että niiden kiinteistöjen omistajien, joiden lietettä hyödynnetään, allekirjoitukset.

14 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kunnallisten jätehuoltomääräysten 9 :ään koskien kompostointia ehdotetaan tehtäväksi seuraava lisäys: Kompostori voi olla myös useamman kiinteistön tai huoneiston yhteinen. Kompostorille on nimettävä vastuuhenkilö, jos kyseessä on useamman kuin kolmen huoneiston tai kiinteistön yhteinen kompostori. Alueellinen jätehuoltojaosto pyytää kunnan lausuntoa mennessä. Jätehuoltomääräyksiin esitetyt lisäykset ovat hyvin perusteltuja ja selkeyttävät maaseudulla tapahtuvaa lietteiden omatoimista käsittelyä. EHDOTUS (Kj): Juupajoen kunta päättää ilmoittaa lausuntonaan alueelliselle jätehuoltojaostolle, ettei sillä ole huomautettavaa esitetyistä lisäyksistä jätehuoltomääräyksiin. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti.

15 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ ORIVEDEN JA JUUPAJOEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT Valmistelija: tekninen johtaja Pekka Maasilta, puh Oriveden ja Juupajoen pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien päivitystyö on käynnistynyt. Oriveden ympäristölautakunta on käsitellyt asiaa kokouksessaan : Oriveden ja Juupajoen pohjavesialueille vuonna 2000 valmistuneiden pohjavesien suojelusuunnitelmien päivitetyt ehdotukset ovat valmistuneet elokuun 2015 lopussa. Suunnitelmien laatimista on ohjannut työryhmä, jossa on edustajia Pirkanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksesta, Pirkanmaan pelastuslaitoksesta, Tampereen ympäristöterveydestä, Oriveden ja Juupajoen kunnista ja vesilaitoksista. Suunnitelmien valmistelusta on ollut selostus Oriveden Sanomissa Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat sisältävät selvitykset alueiden tilasta ja veden laadusta ja alueilla sijaitsevista toiminnoista. Toimenpideohjelma koskee eri toimintoja, kuten asutusta, liikennettä ja tienpitoa, maa-ainesten ottoa, yritystoimintaa, muuntamoja, maataloutta ja metsien hoitoa. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annettuun lakiin (1299/2004) on vuonna 2014 lisätty pohjavesialueita koskeva luku, jonka 10 e on seuraava: Kunta voi laatia pohjavesialueen suojelusuunnitelman kunnan alueella sijaitsevalle pohjavesialueelle, johon kohdistuu pohjaveden tilaan merkittävästi vaikuttavaa toimintaa tai jossa lain mukaiset ympäristötavoitteet sitä edellyttävät. Suojelusuunnitelma voidaan laatia yhteistyönä tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Suojelusuunnitelmaan sisällytetään tarpeen mukaan: 1) tiedot alueen pohjavesiolosuhteista, pohjaveden tilasta sekä nykyisestä ja suunnitellusta maankäytöstä; 2) tiedot alueella sijaitsevista vedenottamoista ja alueen pohjaveden merkityksestä vedenhankinnan kannalta; 3) tiedot vedenottamoiden suoja-alueita koskevista vesilain 4 luvun 11 :n mukaisesta päätöksestä ja arvio päätöksen tarkistamistarpeesta tai tarpeesta hakea suoja-alueen määräämistä;

16 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ ) tiedot pohjaveden pilaantumisen vaaraa aiheuttavista toiminnoista ja arvio toimenpiteistä pilaantumisen vaaran vähentämiseksi; 5) tiedot muista pohjavesien suojelun kannalta merkityksellisistä seikoista. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin suojelusuunnitelmaan sisällytettävistä tiedoista. Lain 10f :n mukaan kunnan on pohjavesialueen suojelusuunnitelmaa laadittaessa tai muutettaessa varattava kaikille mahdollisuus tutustua ehdotukseen ja esittää siitä mielipiteensä. Ehdotuksesta on pyydettävä lausunto niiltä kunnilta, joita suojelusuunnitelma voi koskea sekä alueen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja aluehallintovirastolta. Pohjavesialueen suojelusuunnitelman valmistumisen jälkeen kunnan on julkaistava se, tiedotettava siitä sekä toimitettava ELY-keskukselle merkittäväksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Ehdotukset Oriveden ja Juupajoen pohjavesialueiden suojelusuunnitelmiksi ovat liitteenä kokoukseen osallistuville. Ympäristöinsinöörin ehdotus: Ympäristölautakunta hyväksyy Oriveden ja Juupajoen pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaehdotukset omalta osaltaan ja esittää Juupajoen kunnanhallitukselle ja Oriveden kaupunginhallitukselle, että suojelusuunnitelmaehdotukset asetetaan yleisesti nähtäville ja niistä pyydetään lausunnot Pirkanmaan ELY-keskukselta, Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolta, Tampereen kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta, Pirkanmaan pelastuslaitokselta, Eräjärven Seudun Vesiosuuskunnalta, Ponsan vesiosuuskunnalta, Kangasalan kunnalta, ja Ruoveden kunnalta. Oriveden pohjavesialueiden suojelusuunnitelmasta pyydetään lisäksi lausunto Juupajoen kunnalta. Juupajoen pohjavesialueiden suojelusuunnitelmasta pyydetään lisäksi lausunto Oriveden kaupungilta. Nähtävillä olon jälkeen työryhmä tutkii kannanotot ja lausunnot, tekee mahdolliset muutokset ja esittää pohjavesien suojelusuunnitelmat Oriveden ja Juupajoen kunnanhallitusten ja edelleen valtuustojen hyväksyttäviksi. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin

17 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Juupajoen pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaehdotus lähetetään oheismateriaalina kokoukseen osallistuville. EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus hyväksyy Oriveden ympäristölautakunnan esityksen, ja päättää asettaa suojelusuunnitelmaehdotuksen yleisesti nähtäville. Kunnanhallitus ottaa kantaa suunnitelman sisältöön myöhemmin lausuntovaiheessa. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti. Pöytäkirjaan merkittiin, että Tarja Viteli poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen klo

18 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ VALTUUSTON PITÄMÄN KOKOUKSEN LAILLISUUS JA TÄYTÄNTÖÖNPANO Kunnanhallituksen tehtävänä on valtuuston päätösten laillisuusvalvonta ja täytäntöönpano. Valtuusto on pitänyt kokouksensa ja käsitellyt pykälät Valtuusto teki päätökset seuraavista asioista: - Sastamalan koulutuskuntayhtymän peruspääoman korottaminen - Kopsamon kyläosayleiskaavan hyväksyminen EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus päättää todeta kunnanvaltuuston pidetyssä kokouksessa tehdyt päätökset laillisiksi ja valitusajan jälkeen täytäntöönpanokelpoisiksi. Päätösten osalta voidaan ryhtyä täytäntöönpanotoimiin myös ennen lainvoimaisuutta siltä osin, kun se on Kuntalain 98 :n mukaan mahdollista. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti.

19 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ JUUPAJOEN SOTE-PALVELUJA KOSKEVAN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Juupajoen kunnan ja Pihlajalinna Terveys Oy:n välisen sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamista koskevan sopimuksen mukaan kuntaan on perustettu ohjausryhmä. Palvelusopimuksen 17. kohdan mukaan ohjausryhmä on Tilaajan (2 edustajaa) ja Palveluntuottajan (2 edustajaa) edustajista koostuva toimielin, jonka tehtävänä on sopimuksen toteutumisen ohjaus ja valvonta. Ohjausryhmän puheenjohtajana ja koollekutsujana toimii Tilaajan edustaja. Ohjausryhmä tekee päätöksensä yksimielisesti. Ohjausryhmä kokoontuu säännöllisesti kolme kertaa vuodessa (huhtikuussa, syyskuussa ja joulukuussa) ja lisäksi tarvittaessa. Kunnanhallitus on nimennyt ohjausryhmän kunnan edustajiksi perusturvajohtaja Sirkka Viialan, kunnanhallituksen jäsen Anne Markkulan ja kunnanjohtaja Pirkko Lindströmin sekä varajäseneksi kunnanhallituksen puheenjohtaja Hannu Hämylän. Palveluntuottajan edustajiksi ohjausryhmään on nimetty Mäntänvuoren Terveys Oy:n toimitusjohtaja Juha Rautio ja palvelujohtaja Sisko Tiirinen. Juha Raution sijaisena on toiminut yhteyspäällikkö Juha-Matti Sihvonen ja palvelupäällikkö Taija Heletoja. Ohjausryhmä käsittelee kaikkia sopimuksen toteutumiseen liittyviä kysymyksiä. Ohjausryhmä käsittelee säännönmukaisesti ainakin seuraavat asiat: - Sopimuksen mukaisten toiminnallisuuden ja taloudellisuuden toteutuminen - Toiminnan muutosten ennakointi - Potilasasiamiehen lausunnot ja mahdollisesti ilmenneet potilasvahinkotapaukset sekä sosiaaliasiamiehen esille tuomat asiat - Sopimusmuutokset Palveluiden laatua seurataan sovittavilla mittareilla ja sitä valvotaan erikseen nimettävässä ohjausryhmässä, jossa on sekä Tilaajan että Palveluntuottajan edustajat. Valvonnan tavoitteena on varmistaa lainsäädännön ja tämän sopimuksen mukainen toiminta, palveluiden saatavuus ja laatu, asiakkaan etu ja oikeuksien toteutuminen. Palveluntuottaja toimittaa neljännesvuosittain tilaajalle talous- ja toiminnan raportit. Raporttien tarkempi sisältö sovitaan ohjausryhmässä. Palveluntuottaja antaa Tilaajalle säännöllisesti laskun mukana selvitykset tuotetuista palveluista sekä toimittaa kunnan toimintakertomukseen, tilinpäätökseen ja tilastointiin (ja mahdollisesti muutoin esim. viranomaisille) tarvittavat tiedot.

20 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Palvelun laatua arvioidaan myös asiakastyytyväisyysselvityksen perusteella. Osapuolet toteuttavat palveluiden käyttäjille asiakastyytyväisyysselvityksen kerran kalenterivuodessa. Asiakastyytyväisyysselvityksen toteuttamisesta, kohdentamisesta ja kysymyksistä sovitaan yhdessä Osapuolten kesken. Palvelusopimus on siirretty yhteistoiminta-alueen vastuukunnan Mänttä-Vilppulan haltuun lukien, jolloin Mänttä-Vilppula on tullut sopimuksen tilaajan asemaan. Ohjausryhmän kokouksessa on sovittu, että Juupajoen ohjausryhmä jatkaa omana toimielimenä edelleen ja kokoukset kutsuu koolle Juupajoen kunta. Ohjausryhmän kokouksiin osallistuu tilaajan (Mänttä-Vilppulan) edustajana hallintojohtaja Saara Rauhala. Ohjausryhmä on pitänyt kokouksensa , jossa on käyty läpi sopimuksen mukaiset ajankohtaiset asiat. Muistio (ei julkinen) liitteineen toimitetaan kokoukseen osallistuville. EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus merkitsee tiedoksi ohjausryhmän kokouksesta annettavan selvityksen. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti.

21 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ TOIMIELINTEN PÖYTÄKIRJAT JA VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT 1) Kunnanjohtajan päätös Taloussuunnittelijan valinta. 2) Kunnanjohtajan päätös Kuntalaiskyselyn toteuttaminen/hankintapäätös. EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus merkitsee päätökset tiedoksi ja toteaa, että otto-oikeutta ei käytetä. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti.

22 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ TILAISUUDET JA TIEDOKSI MERKITTÄVÄT ASIAT 1) Seuraava kunnanhallituksen kokous pidetään ) Seuraava valtuuston kokous pidetään maanantaina ) Ylä-Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi Hyytiälässä ) Tämänhetkinen maahanmuuttotilanne. 5) Täydennys kannanottoon koskien lähijunaliikennettä välillä Tampere Keuruu. EHDOTUS (Kj): Merkitään tiedoksi. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti.

23 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ KIRJELMÄT 1) Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös Rakentamisen poikkeamislupa, Sinyutin Petr. Ely-keskus hylkää hakemuksen. 2) Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuuston kokouksen esityslista. 3) Hannu Antikainen Nuorisotakuun seuranta tammi-heinäkuu /Juupajoki 4) Hannu Antikainen Nuorisotakuun seuranta tammi-elokuu /Juupajoki 5) Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Elokuun 2015 tilannekatsaus. 6) Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Pirkanmaan työllisyyskatsaus elokuu Juupajoki: työvoima 894, työttömät yht.112 ja työttömyysaste12,5 %.Yli vuoden työttömänä olleita 39. Työttömyyden muutos %. 7) Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 2491/ Riitta Korpulan kunnallisasiaa koskeva valitus. Valitus hylätään. Korpulan oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään. 8) Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 2490/ Riitta Korpulan kunnallisasiaa koskeva valitus. Valitus hylätään. Korpulan oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään. 9) Alueellinen jätehuoltojaosto, esityslista EHDOTUS (Kj): Merkitään tiedoksi. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti.

24 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN VALTUUSTON KOKOUS / JUUPAJOEN KUNNAN EDUSTAJIEN EVÄSTYS Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on kutsunut kuntayhtymän valtuuston jäsenet ylimääräiseen valtuuston kokoukseen PSHP:n valtuustossa on muiden asioiden ohella päätettävänä Pirkanmaan erikoissairaanhoidon strategia vuosille Strategiaan liittyy olennaisena osana myös Pirkanmaan julkisen erikoissairaanhoidon yhtiöittämisen selvityksen tekeminen. Erikoissairaanhoidon mahdollisesta yhtiöittämisestä on kuntayhtymän toimesta jo aiemmin tehty esiselvitys, joka on aiemmin jaettu valtuutetuille sähköpostitse. Selvityksen on tehnyt Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspira. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri järjesti kunnille kuntajohdon tilaisuuden, jossa he selvittivät omistajakunnilleen strategiaa sekä yhtiöittämisselvitystä sekä niiden taustoja. Tilaisuuteen oli kutsuttu kuntajohtajat sekä valtuuston että hallituksen ykköspuheenjohtajat. Tilaisuudessa kunnat yleisesti ottaen suhtautuivat varovaisen positiivisesti siihen, että erikoissairaanhoidon yhtiöittämistä selvitettäisiin tarkemmin. Kuitenkin kunnilla oli tiettyjä varaumia niin selvityskokonaisuuden kuin sen aikataulunkin suhteen. Kokoukseen osallistuville liitteenä: - Pirkanmaan erikoissairaanhoidon strategia vuosille Pirkanmaan erikoissairaanhoidon strategia toimenpiteet ja mittarit strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi - Pirkanmaan julkisen erikoissairaanhoidon yhtiöittämisen esiselvitys loppuraportti EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus merkitsee tiedoksi liiteaineiston ja antaa seuraavan ohjeistuksen yhtymäkokousedustajille koskien erikoissairaanhoidon yhtiöittämisen esiselvitystä: 1. Selvityksen tulee olla pienimuotoinen, 2. Se toteutetaan vaiheittain ja selvitystyön jatkamisesta päätetään erikseen kunkin vaiheen jälkeen ja että 3. Selvityksen tekemistä ei tule kirjata erikoissairaanhoidon strategiaan vaan siitä tehdään erillinen päätös. PÄÄTÖS: Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti.