Rakennetaan hampusta LOPPURAPORTTI Laatineet: Noora Norokytö ja Päivi Simi
|
|
- Kalle Uotila
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Rakennetaan hampusta LOPPURAPORTTI Laatineet: Noora Norokytö ja Päivi Simi
2 Sisältö 1 Yhteenveto Raportti Hankkeen tavoitteet Hankkeen totutus Toimenpiteet Toimialue ja kohderyhmä Aikataulu Resurssit Kustannukset Totutusoletukset ja riskit Raportointi ja seuranta Yhteistyökumppanit Tulokset ja vaikutukset Esitykset jatkotoimenpiteiksi... 15
3 1 Yhteenveto Rakennetaan hampusta tiedonlevityshankkeen tavoitteena oli lisätä hamppurakentamisen tunnettavuutta ja tietämystä. Hamppurakentamisella tarkoitetaan hampun puumaisen osan (päistäreen) ja sammutetun kalkin seoksesta valettavaa massiivirakennetta. Seoksesta voidaan valmistaa myös harkkoja tai elementtejä. Rakenteet vaativat kantavan rungon, esim. puusta. Tiedostusta tehtiin messuilla ja seminaareissa sekä rakentamista demonstroimalla. Hankkeessa tehtiin investointi hamppumateriaalille kehitetyn ruiskuvalulaitteen hankkimiseksi ja sen toimintaa esiteltiin työmaalla. Liedon Parmaharjulle rakennettu pyöreä hamppukota sekä Turun ammattikorkeakoulun Lemminkäisenkadun kampukselle rakennettu hampputalo jäävät pysyviksi rakenteiksi, joissa voi päästä tutustumaan materiaaliin hankkeen jälkeen. Hamppurakentamisesta toteutettiin useampi esittelyvideo ja julkaisu, jotka ovat saatavilla hankkeen arkistoiduilta nettisivuilta Sieltä löytyy myös tallenteet seminaareista. Hanke on osoittanut, että tiedolle on tarvetta. Yhteydenottoja tulee eri puolelta Suomea, että tietoa ja kokemusta hamppurakentamisesta halutaan. Työtä on siis vielä tehtävänä, mutta sitä kannattaa jatkaa. Rakennusalalle on tuotava uusia terveellisiä ja kestäviä materiaalivaihtoehtoja, jotka tukevat kotimaista työllisyyttä ja maaseutujen elinvoimaisuutta sekä antavat työkaluja rakennusalan kiertotalouden, hiilineutraaliuden ja energiatavoitteiden ratkaisuun. Hamppurakentamisen suosio kasvaa eri mantereilla ja tämän hankkeen aikana vahvistettiin verkostoja myös ulkomaisten toimijoiden kanssa osallistumalla hamppurakentamisen seminaareihin ja työpajoihin Italiassa, Briteissä ja Puolassa. Tämän raportin kirjoittajat ovat vakuuttuneita, että hamppurakentaminen tulee olemaan tunnettu ja toteutuskelpoinen ratkaisu erilaisiin rakennushankkeisiin myös Suomessa. Uuden rakennusmateriaalin saattaminen osaksi valtavirtaa on hidas prosessi, mutta jonkun on aloitettava työ. Tämä hanke on toiminut hamppurakentamisen pioneerina Suomessa, mutta jatkohankkeita tarvitaan mm. tuotteistamisen tueksi. Tuotteistamiseen kuuluu mm. elementtirakentaminen ja erilaisten koneiden kehittäminen rakentamisen avuksi. Myös innovatiiviset julkiset rakentamiskohteet voivat olla tulevaisuuden projekteja kohdealueella. 2 Raportti 2.1. Hankkeen tavoitteet Hankesuunnitelman mukaan hankkeen tavoitteena oli lisätä hamppurakentamisen tunnettavuutta ja tietämystä ja sitä kautta kiinnostusta siihen liittyvän kehittämis- ja yrittämistoiminnan lisäämiseksi. Tavoitteena oli myös saada alueen yrityksistä jatkokehittäjiä ja toimijoita alalle sekä osoittaa ammattilaitteiston esittelyn sekä toimintaan jäävien rakenteiden kautta rakennusmateriaaliin liittyvä potentiaali. Hankkeen päättymisen jälkeen voidaan todeta suunniteltujen tavoitteiden toteutuneen. Tunnettavuutta saatiin lisättyä tiedottamisella messuilla ja seminaareissa, rakentamista demonstroimalla sekä esittelemällä ammattikäyttöön tarkoitetun ruiskuvalulaitteiston toimintaa työmaalla. Liedon Parmaharjulle rakennettu hamppukota sekä Turun ammattikorkeakoulun Lemminkäisenkadun kampukselle rakennettu hampputalo jäävät pysyviksi rakenteiksi, joissa voi päästä tutustumaan materiaaliin hankkeen jälkeenkin. Myöskin yritystoimintaa hamppurakentamisen ympärille on virinnyt. Tosin ensimmäinen hamppurakentamiseen erikoistunut yritys perustettiin Ouluun, eikä hankealueelle. Kiinnostusta alueella on kuitenkin ilmennyt mm. hamppuharkkojen tekoon, mikä mahdollistaisi ympärivuotisen rakentamisen.
4 Pidemmän aikavälin tavoitteena oli lisätä modernia ekologista rakentamista ja korvata kestämättömämpiä rakennusmateriaaleja kotimaisella vaihtoehdolla, joka on tuotettu paikallisilla pelloilla. Rakentamisen lisääntyminen näkyy koko tuotantoketjuun liittyvässä työllisyydessä. Pidemmän aikavälin tavoitteiden toteutumista on vielä vaikea arvioida, mutta ilmastonmuutos ja siihen liittyvät kansalliset ja kansainväliset tavoitteet tulevat tulevaisuudessa kiihdyttämään hiilineutraalia rakentamista, minkä olettaisi kiinnittävän yhä kasvavaa kiinnostusta kuituhamppukasviin ja sen ilmastoystävällisiin vaikutuksiin koko tuotantoketjussa Hankkeen totutus Toimenpiteet Hanke sai rahoituspäätöksen joulukuussa 2015, joten hankkeeseen liittyvä rekrytointi projektipäällikön palkkaamiseksi voitiin aloittaa ajoissa ja hanke pääsi alkamaan suunnitellusti alkaen. Hanketta toteutettiin hankesuunnitelman mukaan toimenpiteittäin. Toimenpide 1. Ruiskuvalulaitteen hankinta. Tiedonvälityshankkeeseen kuului kiinteästi hamppurakentamiseen tarkoitetun ruiskuvalulaitteen hankinta. Ensimmäisenä vuonna tehtiin selvityksiä eri laitevaihtoehdoista. Puhelinsoitoilla selvitettiin voisiko Suomesta löytyä laitevalmistaja joka kehittäisi sopivan laitteen. Tuolloin heitä ei löytynyt, joten valmis laite päädyttiin tilaamaan ulkomailta. Lähtötietojen mukaan potentiaalisin laite oli Ranskassa. Projektipäällikkö kävi yhdessä asiantuntijaopettajan kanssa tutustumaan laitteeseen ja valmistajaan paikan päällä. Hankintaa valmisteltiin ja kilpailutusasiakirjat saatiin valmiiksi maaliskuussa Tarjouspyyntö lähetettiin kolmelle toimitsijalle, josta yksi vastasi määräaikaan mennessä englantilaisen välittäjän kautta ja laite päätettiin hankkia Graham Durrentilta. 3CM:n ruiskuvalulaite tuli loppujen lopuksi maksamaan kuljetuksen kanssa euroa. Lisäksi laite piti rekisteröidä ja katsastaa maatiekäyttöön Suomessa. Tätä varten laitteeseen piti tehdä pieniä muutostöitä, kuten asentaa EU-säädösten mukaiset valot ja heijastimet. Toimenpide 2. Ruiskuvalulaite tuodaan maahan Ruiskuvalulaitteen kilpailutus ja hankintaprosessi kestivät kauemmin kuin oli ajateltu, mutta lopulta laite saatiin Turun AMK:lle juhannusviikon jälkeen vuonna Laitteen käytössä tulivat opastamaan laitteen ranskalainen valmistaja Vincent Denis ja englantilainen yrittäjä Graham Durrant. He pitivät kaksipäiväisen koulutuksen ja ruiskuttamista päästiin kokeilemaan koemuottien lisäksi myös toisen hankkeen puitteissa rakenteilla olevaan koerakennukseen Turun AMK:n Lemminkäisenkadun kampuksen sisäpihalla. Koulutus myös videoitiin. Myös Graham Durrantista tehtiin haastatteluvideot, sillä hänellä on oma hamppurakentamisyritys ja kolme vastaavaa ruiskuvalulaitetta käytössään. Halusimme tuoda viestiä hankealueen yrittäjille suoraan alan kokeneelta toimijalta, jolla on oma PK-yritys. Durrant on myös halukas jakamaan tietojaan ja osaamistaan ja hän kannustaa ryhtymään alalle. Hän sanoo hamppurakentamisen yhdeksi tärkeimmäksi ominaisuudeksi sen hiilinegatiivisuuden. Jokainen kuutiometri hamppukalkkia sitoo n. 110 kiloa hiiltä. Ilmastonmuutoksen kannalta se tarjoaa hengittäviä rakennuksia, joissa ei myöskään ole homeongelmia. Hänellä on vain tyytyväisiä asiakkaita.
5 Noora Norokytö opettelee ruiskuttamista koeseinään. Päivi Simi harjoittelee sidosaineen annostelua Turun kaupungin vuokratiloissa. Toimenpide 3. Ruiskuvalulaitteeseen sovelletaan kotimaista materiaalia. Laitteen valmistaja takaa laitteen käytön ranskalaisilla materiaaleilla. Laitteen koulutuksessa ja koekäytössä käytettiin ranskalaista sertifioitua päistärettä ja sideaineena Tradicalia, jossa kalkin lisäksi on mukana osaksi sementtiä. Valmistaja ei kuitenkaan nähdyt estettä suomalaisen materiaalin käyttöön, mikäli hamppu saadaan tarpeeksi pölyttömäksi ja päistäreen pituudeksi alle 2 cm:ä. Suomessa tällä hetkellä käytännössä ainoa yritys, joka prosessoi hamppua on Humppilassa toimiva Hemprefine Oy. Heidän kanssaan tehtiin yhteistyötä ja säätämällä tuotantolinjoja, heiltä saatiin sopivaa materiaalia hamppurakentamiseen. Haasteellisinta oli saada tavarasta tarpeeksi pölytöntä ja puhdasta. Käytännössä laadunvalvonnan tulisi lähteä jo viljelijöistä lähtien, jotta pellolta ei tarttuisi epäpuhtauksia mukaan. Liika orgaaninen vierasaine saattaa aiheuttaa myös homehtumisriskiä rakenteissa. Koko tuotantoketjun kattavalla yhteistyöllä suomalaisesta päistäreestä on täysin mahdollista saada sertifioitu tuote markkinoille. Hamppurakentamisessa sideaineena käytetään sammutettua kalkkia, joka tulisi olla mahdollisimman tuoretta ja hienojakoista. Isoja kalkkikaivoksia on mm. Paraisilla, Lohjan Tytyrissä ja Kerimäen Louhella (Nordkalk Oy) sekä Pohjois-Suomessa Torniossa ja Kalkkimaalla (SMA Minerals Oy). Nordkalk toimittaa sekä suursäkeissä, että 30 kg:n piensäkeissä. SMA mineralsilta kalkkia saa vain suursäkeissä. Euroopassa sideaineet pakataan yleensä n. 20 kg:n pienpakkauksiin, jolloin niiden käsittely ja mittaaminen ovat helppoa. Kummatkin toimittajan kalkit toimivat hyvin, SMA Mineralsin kalkki on hienojakoisempaa, mikä sopii hamppurakentamiseen paremmin. Ruiskuvalulaitteistoa on säädettävä hampun ja kalkin laadun mukaan, mutta todistetusti kotimaiset materiaalit soveltuvat hamppurakentamiseen ruiskuvalulaitteella. Sidosaine vaatii tosin vielä kehitystyötä, sillä pelkkä kalkki ei ehkä yksinään riitä sideaineeksi, vaan tarvitaan jokin hydraulinen lisä, joka edesauttaa kalkin asettumista rakenteessa.
6 Toimenpide 4. OKRA-maatalous näyttely Kuva. Elementeistä tehdyt seinärakenteet toimivat esittelykatoksena. Valunäytös paikan päällä. Tiedonvälitystä varten hamppurakentamista esiteltiin Oripäässä Suomen suurimmassa maatalousnäyttelyssä Okrassa heinäkuussa Tapahtumaa varten hanke vuokrasi Turun kaupungilta hallitilaa, jossa valmistettiin seinäelementtejä. Näytösluontoisesti yhtä elementtiä valettiin näyttelyn aikana, mikä herätti paljon kiinnostusta. Vastaanotto oli erittäin positiivista ja varsinkin maatalousväki oli kiinnostunut hamppurakentamisen soveltuvuudesta esim. konehallien ja muiden isojen rakennusten rakentamiseen. Esitteitä jaettiin huimasti. Vuoden 2018 Okrassa hanke oli esillä yhteisessä teltassa Leader- toimijoiden kanssa omalla rollapilla ja näytepalikan kanssa. Lisäksi hankkeella oli oma teltta Lasten maatalousnäyttelyssä Mansikissa Jokioisilla syyskuussa 2016, jossa esittelypiste keräsi paljon lapsiperheitä. Lapsille oli järjestetty iso hiekkalaatikko hamppupäistäreestä ja vanhemmille saimme kertoa hamppurakentamisesta. Toimenpide 5. Demonstrointi Hankesuunnitelman mukaan ruiskuvalulaitteen käyttöä ja muottivalutekniikkaa oli tarkoitus demonstroida hankkeen aikana valittavissa maaseutukohteissa. Rakennuskohteisissa järjestettäisiin avoimia esittely- ja tiedottamistapahtumia ja työvaiheet dokumentoitaisiin videoesittelymateriaaliksi. Hankkeessa kartoitettiin useita sopivia kohteita esittelytoiminnalle, näitä olivat mm. vanha tila Metsämäen raviradan kupeessa, Kuhankuonon Paja&Puoti rakennus, Nautelankartanon majoitustilat ja Elonkierron lämmin varastotila sekä Liedon kota. Ainoastaan Liedon kodan kohdalla oli mahdollista tehdä isompi rakennushanke yhteistyössä kohteen omistajan kanssa. Muut hankkeet karioutuivat matkasta eri syiden vuoksi. Yksi syy on, että emme tunne materiaalia tarpeeksi hyvin kotimaisella sidosaineella, jotta voisimme tehdä korjausrakentamista vaikkapa talvella, johon matkailuyrittäjät ajoittavat rakennustoiminnan. Silloin yrittäjälle jäisi vielä liian suuri riski rakennusprojektin onnistumisesta. Asian testaamiseen tarvitaan vielä jatkotoimenpiteitä, uusia sitoutuneita kohteita ja rahoitusta. Ruiskuvalulaitetta esiteltiin toiminnassa Liedon Parmaharjulla hamppukodan valutöiden aikana sekä Hämeenlinnan AMK:ssa näytösluotoisesti esivalmisteltuihin muotteihin.
7 5.1. Liedon hamppukotaprojekti Parmaharjulla Liedon kunta innostui ideasta rakentaa Parmaharjun ulkoilumaisemiin grillikota, joka palvelisi ulkoilijoita ja koululaisryhmiä. Piirustukset tehtiin Turun AMK:n rakennustekniikassa ja Liedon kunta haki rakennusluvan. Avuksi saatiin Liedon Parman eläkeläistalkoolaisia, eikä ilman Huru-Ukkojen apua projektista olisi mitään tullutkaan. Haastetta antoi hamppukodan pyöreä muoto. Mutterimuodolla olisi varmasti päästy helpommalla, mutta hankkeessa haluttiin tuoda esille hamppumateriaalin arkkitehtonisuutta ja muotoiltavuutta. Sokkelin teko aloitettiin toukokuussa 2017, mutta varsinainen seinävalu tehtiin vasta kesäkuussa Siinä välissä testaamme erilaisia sidosaineita, jotta saisimme kotaan ruiskutettua mahdollisimman hyvin toimivan rakenteen. Kuva. Kodan perustusten valuhommia Liedossa Parmaharjun Huru-Ukkojen kanssa. Kesä 2017 Toukokuussa 2018 kodalla tehtiin runkotyöt ja sisäseinän muotitus vesivanerilla. Oma haasteensa oli ruiskuvalulaitteen, kalkin, hampun ja veden kuljettaminen metsään. Onneksi oli traktori käytössä ja sähkö saatiin läheisestä valopylväästä. Laitteen testaus onnistui hyvin ja ruiskutus tehtiin parissa päivässä. Samalla järjestettiin lehdistötilaisuus ja ruiskutusnäytös kaikille kiinnostuneille. Muotit poistettiin ja seinä jätettiin kesäksi kuivumaan. Kuva: Kuvia esittelytapahtumasta 5.6. Liedon Parmaharjulla. Samalla järjestettiin lehdistötilaisuus. Elokuussa 2018 järjestettiin kaksipäiväinen kalkkirappauskurssi seinän pinnoittamiseksi. Kurssista tiedotettiin Facebooksivuilla. Kouluttajaksi saimme virolaisen kalkkirappauksen ammattilaisen Kalle Kasen. Naapurissamme kalkkirappauksen osaamisen perinne on säilynyt katkeamatta, kun Suomessa osaaminen on vaarassa kadota kokonaan. ja kurssilaiset valittiin ilmoittautumisjärjestyksessä. Kaikki kaksitoista kurssilaista pääsivät kokeilemaan ja tekemään pohjarappausta ja toista rappauskerrosta. Kolmannenkin kerroksen olisi vielä voinut tehdä, mutta se jätettiin ajan puutteen vuoksi. Rappauslaastina käytettiin Saviukumajan valmista kalkkilaastia 0-4mm, johon täytyi lisätä 3-4 litraa vettä/20kg säkki.
8 Hamppurakenteen kanssa on ehdottomasti käytettävä hengittäviä pintamateriaaleja, kuten kalkkirappausta. Mikäli rappauksen haluaa vielä maalata, on varmistettava, että maalikin hengittää. Myös savirappaukset ja maalit ovat hyviä. Kuva. Kouluttaja Kalle Kase Antiigiveebistä opastamassa Huru-Ukkoa Tarmo Mäkeläistä kalkkirappauksiin. Rappauksen kuivuttua kota alkoi olla melko valmis. Liedon kunta teetti kotaan hienon tulisijan ja virallisia avajaisia vietettiin makkaran ja kuuman mehun kera Kota on kaikille ulkoilijoille vapaasti käytössä. Kuva. Kota viimeistä silausta vaille valmis. Toimenpide7. Rakentamista esitellään Turun Rakentaminen ja Sisustaminen messuilla Hanke oli esillä Turun Rakentaminen & Sisustaminen messuilla helmikuussa Hamppurakentamisesta pidettiin kaksi asiantuntija puheenvuoroa Uudella materiaalilla kohti energia- ja vähähiilisyystavoitteita. Messuosasto keräsi runsaasti kiinnostuneita, niin rakennusalan ammattilaisia kuin terveellisestä asumisesta kiinnostuneita kuluttajiakin.
9 Messujen aikana järjestettiin myös pienimuotoinen kysely hampunkäytöstä rakennusmateriaalina. Vastauksia saatiin reilu 30 sekä yksityisiltä henkilöiltä, että rakennusalan yritysten edustajilta. Kiinnostusta ilmaistiin erityisesti vanhojen talojen lisäeristyksen tarpeisiin ja usea oli jättänyt vapaaehtoisesti omat yhteystietonsa. Kuva. Projektipäällikkö Noora Norokytö ja rakennusalan insinööriopiskelija Joni Berg messuilla. Toimenpide 8. Tiedotus Koko hankkeen ajan toimista on tiedotettu mediassa, on järjestetty seminaareja ja julkaistu videoita. Hankkeen tiedottamisessa hyödynnettiin Rakennetaan hampusta nettisivuja Sivut jäävät olemaan hankkeen loppumisen jälkeenkin, tosin ilman päivityksiä. Sivuilta löytyy mm. hankkeessa tehty yleistajuinen video hamppurakentamisesta, tallenteet seminaareista sekä linkki Hampputalo-julkaisuun, joka on julkaistu Turun amk:n julkaisusarjassa Oppimateriaaleja. Tiedottamisessa hyödynnettiin myös Hyötyhamppu -facebook sivuja, joilla on yli 1000 seuraajaa.
10 Videot Hankkeessa tuotettiin videomateriaalia tiedottamiseen. Elokuva-alan opiskelija Joni Pietiläinen toimi assistenttina hankkeessa ja vastasi videomateriaalin teosta yhdessä projektipäällikön kanssa. Youtube.- videoita julkaistiin verkkojulkaisuina yhteensä viisi. Vuonna 2017 julkaistiin videot Rakennetaan hampusta, Rakenneratkaisuja hampusta, Hamppu ja Biotalous ja Vähemmän kemikaaleja. Vuonna 2018 julkaistiin video Rakennetaan hampputalo. Nämä löytyvät Hamppurakentaminen Suomessa Youtube-kanavalta, jonne on linkki hankkeen nettisivuilta. Seminaarit Rakentamisen uudet tuulet -seminaari järjestettiin Loimaalla Sarkassa Aamupäivällä käsiteltiin hamppua ja sen käyttöä rakentamisessa ja iltapäivällä kestävää rakentamista yleisesti. Osallistujalistan mukaan kuuntelijoita oli 55. Kestävän rakentamisen seminaari järjestettiin yhdessä Rakenneratkaisuja hampusta -hankkeen kanssa Turun AMK:n Lemminkäisenkadun kampuksella Aamupäivällä käsiteltiin aiheita rakentamisen uusista suuntaviivoista kiertotalouden ja elinkaariajattelunnäkökulmista. Iltapäivällä puheenvuorot koskivat uusien rakennusmateriaalien ja tuotteiden kehittämistä. Osallistujalistan mukaan kuuntelijoita oli 40. Seminaarin päätteeksi oli mahdollisuus tutustua kampuksen sisäpihalle rakennettuun hampputaloon. Lisäksi molemmissa seminaareissa oli osallistujia etäyhteydellä, sillä seminaarit streemattiin ja ne ovat katsottavissa jälkeenkin päin osoitteessa kuva. Simon LeRoux ympäristöministeriöstä kertoo rakentamisen kehittämisestä.
11 Yhdessä Rakenneratkaisuja hampusta hankkeen kanssa julkaistiin elektroninen kirja Hampputalo, jossa käydään läpi hamppurakentamisen historiaa ja esimerkkejä maailmalta. Rakentamisen osalta julkaisu tarjoaa tietoa hampusta materiaalina, selittää rakentamisen päätekniikat käsinvalun ja ruiskuvalun, listaa hamppurakentamisen suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon otettavat asiat. Lisäksi kerrotaan hankkeen aikaisen rakentamisen aikana käytännössä vastaan tulleet asiat ja mitä niistä opittiin. Kirja julkaistiin Turun AMK julkaisusarjassa Oppimateriaaleja ja se on ilmaiseksi ladattavissa joko hankkeen nettisivuilta tai Turun AMK:n julkaisukauppa Lokista. Koko hankkeen ajan toimista on tiedotettu medioissa, kuten lehdissä ja paikallisuutisissa. Hanke on ollut esillä mm. - Terve talo seminaari Turun linnassa (järj. Safa, Curatio, Perinnerakentemien ystävät). Oma esittelypiste seminaarin sisääntuloaulassa. -- Turun rakentaminen & sisustaminen messuilla Oma näyttelyosasto. Lisäksi projektipäällikkö piti messuilla kaksi asiantuntijaluentoa aiheesta Uudella materiaalilla kohti energia- ja vähähiilisyystavoitteita. - Kiertotalouden hanketreffit helmikuussa 2018 Liviassa, Piikkiössä. (järj. Ilmastoviisaista ratkaisuja maaseudulle-hanke ja Energiatehokkuudesta kilpailukykyä valtakunnallinen koordinaationhanke) - Luento hamppurakentamisesta arkkitehtiliitto Safan tilaisuudessa Joki-vierailukeskuksessa Turussa. Tilaisuudesta live-tallennus hamppurakentamisen nettisivuilla. - Green Building Council Finland Rakentamisen kiertotalous pitchaus hamppurakentamisesta. - Asiantuntijaluento hamppurakentamisesta Pikku Roobertinkadulla M.O.W. (Mother Ship Of Workin) tiloissa. - 'Hampusta on taloksi' esittely Kasvualustana Etelä-Suomi - onnistumisia rakennerahastojen ohjelmakaudelta " Hamppurakentaminen on ollut esillä mm. seuraavissa lehdissä: Tekstiililehti 1/2018 Rakennetaan hampusta Asuminen ja yhteiskunta 3/2018 Hampusta taloksi Turun Tienoo Hamppukota tarjoaa suojan retkeilijöille Åbo Underrettelser Hampa testas som byggisolering i Åbo Turun sanomat Huru-Ukkojen hamppumaja valmistuu Parmaharjulle Jylkkäri Olisiko hampusta maapallon pelastajaksi? Talk-verkkolehtijulkaisu Monenlaista hyötyä hampusta Kansainvälisiä yhteyksiä hamppurakentamiseen liittyen:
12 - 6th, Hemp Building Symposium, Veronassa, Italiassa. Hamppurakentamisen symposiumissa saimme mahdollisuuden esitellä hamppurakentamisen hankkeita Turun AMK:ssa ja osallistua tiedonvaihtoon maailmanlaajuisessa hamppurakentamisfoorumissa. - Tutustuminen UK Hempcrete yritykseen Britanniassa Yrityksen johtaja Alex Sparrow kierrätti meitä katsomassa Britannian hamppurakennuskohteita sekä saimme osallistua työkohteen rakentamiseen hänen omakotitalokohteessa. Matkan hyödyt konkretisoituivat hanketyössä lisääntyneenä asiantuntemuksena. Deep Green building hemp-lime construction workshop Nakló Palacessa, Puolassa. Osallistuimme kansainväliseen hamppurakentamisen työpajaan, jossa mukana 27 osallistujaa 12 maasta. Matkan anteja olivat uudet kontaktit ja verkostot, jaettu tieto hamppurakentamisesta eri maissa, hamppurakentamiskokemusta pakkasella, tietoa kalkkirappauksista ja maaleista hamppurakenteissa sekä tietoa hamppurakentamisen lisäaineista. Yksi lisäainesosa päätyi käytännön testiin Suomessa. Tämä Wolf Jordanin lisäapuaine todettiin hyväksi ja sitä käytettiin Liedon hamppukodassa. Kuva. Projektipäällikkö Noora Norokytö Hamppurakentamisen symposiumissa Veronassa Toimialue ja kohderyhmä Hankealueenatoimi Varsin Hyvä ry:n, Louna-Plussan ja Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry:n toimintaalueet. Varsin hyvän alueella toteutettiin Liedon Parmaharjulle pyöreä hamppukota, ruiskuvalulaitteen koulutustapahtuma, että Kestävän rakentamisen seminaari Turussa. Louna-Plussan alueella hanke osallistui Mansikkiin, lasten maataloustapahtumaan Jokioisilla sekä toteutettiin ruiskuvalulaitteen näytösvaluja Hämeen AMK:ssa. Jokivarsikumppaneiden alueella hanke osallistui Okra-maatalousnäyttelyyn sekä järjesti yhteistyössä Leader-ryhmän kanssa Rakentamisen uudet tuulet-seminaarin Loimaan maatalousmuseossa Sarkassa. Hanke oli esillä myös Rakentamisen ja sisustaminen 2018 messuilla Turun messukeskuksessa. Hankesuunnitelman mukaan hankkeen hyödynsaajiksi oli määritelty kaikki jalostusketjuun liittyvät toimijat ja tulevat toimijat mm. viljelijät, rakennuttajat ja rakennusalan yritykset sekä tuotekehittäjät. Näitä tavoitettiinkin hyvin seminaarien ja messujen välityksellä. Pidemmällä aikavälillä hyödynsaajiksi määritettiin toimialueen asukkaat ja esim. julkiset rakennuttajat, jotka voivat valita käytännössä paikallisen, terveellisen ja hiilineutraalin rakennusmateriaalin. Näitä toivottavasti tulevaisuus tuo tullessaan, pohjatyötä asian eteen on tehty.
13 Kohderyhmänä pidettiin myös Turun ammattikorkeakoulusta valmistuvia rakennusalan suunnittelijoita ja työnjohtajia, rakennusalan tulevia ammattilaisia. Välittämälle heille tietoa uudesta rakennusmateriaalista ja siihen liittyvästä erikoisosaamisesta varmistettaisiin ammattitaidon lisääntyminen ja jatkuvuus. Hanke osui ajallisesti huonoon aikaan, kun Turun seudulla rakennusbuumi oli kuumimmillaan ja opiskelijat suuntautuivat isoille työmaille. Tietoa saatiin kuitenkin levitettyä käymällä luokissa kertomassa, ja joitakin opiskelijoita saatiin sitoutettua hankkeeseen, vaikka enemmänkin olisi voinut olla. Myös HAMKin opiskelijoiden suunnalta ilmaistiin kiinnostusta materiaaliin. Myös hankealueen konevalmistajat ja elementtitehtaat olivat suunnitellun tiedonvälityksen kohteena. Käytännössä ennen ruiskuvalulaitteen hankintaa selvitettiin puhelinsoitoilla, voisiko Suomesta löytyä laitevalmistaja joka kehittäisi sopivan laitteen. Tuolloin heitä ei löytynyt, joten laite hankittiin ulkomailta. Ruiskuvalulaitteen esittelytapahtumaan oli tarkoitus saada laitteen valmistuksesta kiinnostuneita tahoja, mutta näitä ei tullut. Saimme kuitenkin tiedusteluja hanke-alueen ulkopuolelta laitteesta ja esimerkiksi Kokkolassa sijaitseva yritys Erikoistyöt Lehtinen oli kiinnostunut laitteen kehittämisestä. Suunnitelmasta poiketen elementtitehtaita ei kontaktoitu suoraan. Esittelykohteissa ja toimivien ratkaisujen hakemisessa meni aikaa ja koettiin, että elementtitehtaita kannattaa kontaktoida vasta seuraavassa vaiheessa. Elementtirakentamista edistää tulevaisuudessa esittelemällä jo rakennettuja kohteita, joiden toiminta pystytään osoittamaan käytännössä. Elementtirakentamisen kehittäminen on mahdollinen tuleva kehittämishanke ja oleellista standardisoidussa rakentamisessa Aikataulu Hanke toteutettiin ajalla ja jatkoajalla asti. Hanke sujui pääsääntöisesti suunnitellussa aikataulussa. Tosin ruiskuvalulaitteen hankinta oli hankalampi ja suunniteltua aikaa vievämpi prosessi, mikä viivästytti hieman toteutusta. Lisäksi hankintalaki muuttui kesken hankinnaprosessin Resurssit Hankkeessa toimi avoimella haulla rekrytoitu projektipäällikkö Noora Norokytö ajalla Hän vastasi hankkeen valmistelusta Turun AMK:ssa ja hankkeen toteuttamisesta hamppurakentamisen asiantuntijana ja yhteistyöverkoston kehittäjänä. Projektikoordinaattorina toimi Päivi Simi ajalla Hänen vastuullaan oli hankkeen hallintotehtävät ja maksatushakemusten kokoaminen rahoittajalle. Lisäksi hän osallistui hankkeen organisointiin ja käytännön toimenpiteisiin yhdessä projektipäällikön kanssa. Asiantuntijoina hankkeessa toimi rakennustekniikan lehtori Vesa Turunen, joka osallistui Liedon kotaprojektin suunnitteluun ja toteuttamiseen käytännössä. Laboratorioinsinööri Sanna Salo, osallistui sidenaineen testauksiin rakennuslaboratoriolla. Laboratorioinsinööri Jani Sintonen osallistui ruiskuvalulaitteen käyttöönottoon ja testaukseen. Sara Malve-Ahlroth uudisti hankkeen nettisivujen ilmettä ja osallistui esittelyvideoiden kuvaamiseen. Lisäksi hankkeessa toimi muutama opiskelija-assistentti erilaisissa tehtävissä: Mediapuolen opiskelija Sarianna Forsström suunnitteli hankkeen esitteet ja roll-upit. Joni Pietiläinen suunnitteli ja toteutti hankkeessa kuvatut esittelyvideot. Rakennuspuolen opiskelijat Joni Berg ja Sami Ollonen toimivat käytännön rakennustöissä mm. Liedon kodalla ja osallistuivat ruiskuvalulaitteen testaukseen ja koevaluihin.
14 Kustannukset Hankkeen kokonaisbudjetti oli , johon lisäksi liittyi investointihanke ruiskuvalulaitteen hankintaan. Hanke sai rahoitusta Manner-Suomen kehittämisohjelmasta ja sen alatoimenpiteestä 1.2. tiedonvälitys ja esittelytoimet. Rahoituksesta 64 % tuli Maaseutuvirastolta, 16 % Leader toimintaryhmiltä ja 20 % Turun AMK:n omarahoituksesta. Taulukossa 1 on esitelty hankeen toteutuneet kustannukset vuosittain. Kustannukset Haettu Toteutuneet Toteutuneet Toteutuneet Toteutuneet euroa yhteensä Erotus Palkat , , , , , ,75 Vuokrat 3 000, , , , , ,06 Ostopalvelut 8 000,00 581, , , ,18 757,82 Muut kulut 9 000, ,17 825, , ,9 644,10 Yleiskust. 24 % , , , , ,09-414,41 Yhteensä , , , , , ,30 Taulukko 1. Hankkeen toetutuneet kustannukset ja erotus päätökseen Ruiskuvalulaitteen alkuperäinen kustannusarvion oli 29000, josta EU:n, valtion ja Leader-kuntarahan osuus olisi 60 % (17400 ) ja AMK:n omarahoitusosuus olisi 40% (11600 ). Laitteen todelliset kustannukset veroineen olivat 41540, josta rahoittajan osuus on päätöksen mukainen Turun AMK:n omarahoitusosuudeksi jäi (58%). Lisäksi laitteeseen tuli vielä joitakin kuluja liittyen kuljetukseen ja laitteen rekisteröintiin maantiekäyttöä varten Totutusoletukset ja riskit Hankesuunnitelmassa ei arvioitu erikseen minkälaisia riskejä hankkeen toteuttamiseen liittyisi tai miten riskejä hallittaisiin. Tiedonvälittämisenhankkeen liittyvä suurin riski on ehkä se, ettei yleisöä tavoiteta lainkaan. Aihepiiri on kuitenkin herättänyt kiinnostusta ja kohderyhmät on saatu tavoitettua. Arvioimatta jääneistä riskeinä toteutui Turun AMK:n henkilöstön suuret työpaineet ja organisaatiomuutos, sekä opiskelijamäärän kasvu niin, että asiantuntijatukea oli ajateltua vähemmän saatavilla. Myös assistenttien saaminen ja heidän vaihtuvuutensa oli haaste. Rakennusalan buumissa opiskelijat menevät nopeasti isoihin firmoihin työhön. Toteutusoletuksena opiskelijatyövoiman käytössä oli se, että ensimmäisen vuoden opiskelijat tekevät aina ns. haalariharjoittelun. Olikin pienoinen yllätys todeta rakennustekniikan linjaveto siihen, että opiskelijoita ei haluta ohjata fyysiseen työskentelyyn. Jälkikäteen ajateltuna projektissa olisi pitänyt olla mukana rakennusalan vahva osaaja isolla työmäärällä mukana. Tästä huolimatta, hanke onnistui tiedonvälityksen kannalta nostamaan aiheen tunnettavuutta. Myös ruiskuvalulaite saatiin hankittua ja käytännön toimintaan Raportointi ja seuranta Hankkeen toimintaa on seurattu ohjausryhmässä, joka on kokoontunut hankkeen aikana 3 kertaa. Hankkeen toiminnasta on raportoitu maksatushakemusten yhteydessä kerran vuosittain. Myös seurantatiedot on raportoitu kerran vuodessa, kuten päärahoittaja on edellyttänyt. Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat: Pia Poikonen, Varsin hyvä ry Taina Simola, Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry Tuula Kallioinen, Louna-Plussa ry Juha Kääriä, Turun ammattikorkeakoulu Esa Leinonen, Turun ammattikorkeakoulu
15 2.3. Yhteistyökumppanit Hankkeessa on tehty yhteistyötä usean eri tahon kanssa. Liedon hamppukotaprojektin tiimoilta yhteistyötä tehtiin sekä Liedon kunnan kanssa, että urheiluseura Liedon Parman Huru-Ukkojen kanssa. Kota rakennettiin kunnan maille ja Huru-Ukot, Tarmo ja Tuomo Mäkeläinen etunenässä, tekivät suuren osan rakennustyöstä, heidän ilmoituksensa mukaan talkootyötunteja kertyi yli 300 tuntia. Itä-Suomen yliopiston vetämän KUHAKO-hankkeen kanssa tehtiin hedelmällistä yhteistyötä tiedonvälityksessä. Turusta osallistuttiin kahteen Kuopiossa järjestettävään työpajaan ja perustetun Suomen Teollisuus- ja hyötyhamppuyhdistyksen siipien alle saatiin hamppuyrittäjiä tuotantoketjun kaikista vaiheista. Nettisivujen kautta sekä yritykset, että yksityiset ihmiset ovat ottaneet yhteyttä liittyen hamppurakentamiseen ja he ovat kyselleet materiaalin mahdollisuuksista Tulokset ja vaikutukset Hanke on osoittanut, että tiedolle on tarvetta. Saamme jatkuvasti yhteydenottoja eri puolelta Suomea, että tietoa ja kokemusta hamppurakentamisesta halutaan. Se kannustaa jatkamaan. Rakennetaan hampustahanke ja sen rinnalla toteutettu Rakenneratkaisuja hampusta -hanke ovat osoittaneet, että työtä on vielä tehtävänä, mutta sitä kannattaa jatkaa. Rakennusalalle on tuotava uusia terveellisiä ja kestäviä materiaalivaihtoehtoja, jotka tukevat kotimaista työllisyyttä ja maaseutujen elinvoimaisuutta sekä antavat työkaluja rakennusalan kiertotalouden, hiilineutraaliuden ja energiatavoitteiden ratkaisuun. Hankkeen aikana Noora Norokytö ja Päivi Simi ovat osallistuneet Kuopiossa järjestettyihin KUHAKOhankkeen työpajoihin, jotka ovat käsitelleet kuituhampun jalostamista ja jalostusketjun kehittämistä. Lokakuussa 2017 järjestetyssä työpajassa perustettiin kansallisin voimin Suomen Teollisuus- ja hyötyhamppuyhdistys, joka tulee lisäämään tiedon välittymistä viljelijöiden, jalostajien ja muiden alan toimintaan vaikuttavien toimijoiden kesken. Yhdistys rekisteröitiin toukokuussa Esitykset jatkotoimenpiteiksi Ilmastohaaste edellyttää rakennusmateriaalien kehittämistä hiilineutraalimpaan suuntaan. Hamppurakentamisen suosio kasvaa eri mantereilla ja se tulee olemaan tunnettu ja toteutuskelpoinen ratkaisu erilaisiin rakennushankkeisiin myös Suomessa. Uuden rakennusmateriaalin saattaminen osaksi valtavirtaa on hidas prosessi, mutta jonkun on aloitettava työ. Tämä hanke on osaltaan ollut edistämässä hampunrakentamisen tunnettavuutta ja toiminut pioneerina Suomessa. Hankkeen jälkeen on mahdollista toteuttaa elinkeinojen kehittämishanke tai yritysryhmähanke, jossa tuotteistusta voidaan kehittää pidemmälle yritysten kautta. Tuotteistamiseen kuuluu mm. elementtirakentaminen ja erilaisten koneiden kehittäminen rakentamisen avuksi. Myös innovatiiviset julkiset rakentamiskohteet voivat olla tulevaisuuden projekteja kohdealueella.
Vuosiraportti Rakennetaan hampusta vuosiraportti 2017
Rakennetaan hampusta vuosiraportti Hankkeen toimenpiteet vuonna Rakennetaan hampusta hankkeen vuosi kului pitkälti ruiskuvalulaitteen hankintamenettelyssä, maahantuonnissa ja kouluttautumisessa sekä Liedon
LisätiedotRakennetaan hampusta. Kuva Helsingin Sanomat. Noora Norokytö Biotalous
Rakennetaan hampusta Kuva Helsingin Sanomat Noora Norokytö Biotalous 5.4.2016 Hamppupäistäre + kalkki (+ vesi) = hengittävä ja eristävä massiivirakenne Eristys hamppu-kuidulla ja kuitueristeillä Paikallaanvalu
LisätiedotKehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali
Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus
LisätiedotOHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti
OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014 Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti ESITYSLISTA Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen Edellisen pöytäkirjan (kokous nro
LisätiedotVesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta
Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesihuolto 2014 3.6.2014, Helsinki Projekti-insinööri Henna Luukkonen Suomen Kuntaliitto Vesiosuuskunnat,
LisätiedotNuoria infratöihin. uutiskirje 2 / 2015
Nuoria infratöihin uutiskirje 2 / 2015 Tiivistelmä Mitä tehty - Maarakennuskoneenkuljettajan RekryKoulutus - Infra-alan tunnetuksi tekeminen - Messuja ja tapahtumia Suunnitelmia & suuntaviivoja vuodelle
LisätiedotKantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti
1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun yritysten ja muiden yhteisöjen hankkeisiin toiminta-alue
LisätiedotKirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009
Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla
LisätiedotValmistelut avajaisia varten
POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua
LisätiedotKansainvälinen Open Access -viikko avoimuuden asialla. Holopainen, Mika.
https://helda.helsinki.fi Kansainvälinen Open Access -viikko avoimuuden asialla Holopainen, Mika 2016 Holopainen, M & Koskinen, K 2016, ' Kansainvälinen Open Access -viikko avoimuuden asialla ' Verkkari
LisätiedotKestävä Rakentaminen -klusteri
Lumen 3/2017 TEEMA-ARTIKKELI Kestävä Rakentaminen -klusteri Antti Sirkka, insinööri (AMK), projektipäällikkö, ACE -tutkimusryhmä, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu Asiasanat:
LisätiedotBiokaasua liikenteeseen. Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle
Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle Laadittu Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeessa 14.8.2012 1. Tiivistelmä tiedonvälityshankkeen tarkoituksena on auttaa samaan aikaan Pohjois-
LisätiedotEurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010
HANKERAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke Hanke no: 1000778 Dnro: 782/3561/2010 3. Yhteenveto hankkeesta Pyhäjärven Kalainvestointien
LisätiedotForssan seudun Green Care - klusterihanke
Forssan seudun Green Care - klusterihanke 2016 2017 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius, Hämeen ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, Forssa Museo Militarian Tykkihalli, Linnankasarmi, Hämeenlinna
LisätiedotLIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI
Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.
LisätiedotMiten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.
Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta
LisätiedotOjitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)
Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) 29.10.2012, Hämeenlinna Sivu 1 30.10.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen sisältö OPET-hankkeen taustat ja tavoitteet
LisätiedotKansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö
Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?
LisätiedotTyöpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin
Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen
LisätiedotKestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö
Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian päivä III 27.10.2014 Asikkala Petra Korkiakoski, HAMK Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke Esityksen sisältö Kestävän
LisätiedotKymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus
Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry Toimintakertomus 2015 Sisällys 1. Yhdistyksen tarkoitus 1 2. Hallitus 1 3. Yhdistyksen kokoukset 1 4. Toiminta 2 5. Tiedottaminen 2 6. Talous 3 1 1. YHDISTYKSEN
LisätiedotAjankohtaista maaseuturahastosta
Ajankohtaista maaseuturahastosta Maaseuturahaston rahoitusinfo Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö Vuoden 2017 rahoitus Maaseutuohjelman rahoituskiintiö vuodelle 2017 on yhteensä
LisätiedotEnergiayhtiön ja alueellisen energianeuvojan yhteistyö
Energiayhtiön ja alueellisen energianeuvojan yhteistyö Anne Ahtiainen, Valonia Päivi Rae, Turku Energia Sähköverkot Oy Energianeuvontayhteistyö Turussa Käytännön yhteistyö Turku Energian ja Valonian sekä
LisätiedotHaemme 31.12.2014 saakka kestävää jatkoaikaa ja 60 089 euron lisärahoitusta Palvelevat puuyritykset -hankkeen toteuttamiselle.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Tapio Sivula PL 156 60101 SEINÄJOKI Muutoshakemus Palvelevat puuyritykset -hanke Hankenumero 9915, päätösnumero 24486, Dnro 1875/3560-2010 Haemme 31.12.2014 saakka kestävää
LisätiedotYleistä maaseutuohjelmasta
Yleistä maaseutuohjelmasta -Hankehallinnointikoulutus 15.1.2018 Maria Konsin-Palva Uudenmaan maaseutuohjelmavastaava Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 Hankehallinnointikoulutus 15.1. Leader-ryhmät ja ELY-keskukset
LisätiedotToimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta
Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös
LisätiedotNeuvontaa Leader-ryhmät neuvovat ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi
on Rahoitusta Paikalliset päättävät alueensa yhteisöjen ja yritysten ideoiden rahoittamisesta. Leader-tuki muodostuu EU:n, valtion ja kuntien rahoituksesta Neuvontaa Leader-ryhmät neuvovat ideoiden kehittelyssä
LisätiedotRural Youth Project must be the best thing in the world!
Rural Youth Project must be the best thing in the world! Toteutettiin ajalla 1.8.2012 31.12.2014 Yhteistyökumppaneina: *Järvi - Kuopion seurakunta * Espanjan Leader-ryhmän GAL -Sierra del Jarama + 17 muun
LisätiedotMaaseutuohjelman tulevaisuus
Maaseutuohjelman tulevaisuus Hämeessä on hyvät eväät Ruokaketjun kehittämisseminaari 12.1.2018 Minna-Mari Kaila MMM MAASEUTUALUEET TUOVAT SUOMELLE TULOJA EU:STA 95 % SUOMESTA MAASEUTUA EU-osarahoitteista
LisätiedotSatakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!!
Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!! 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Esityksen runko 1. Hankkeen taustat, tavoitteet, toimenpiteet ja kohderyhmät. 2.
LisätiedotMiksi mukaan? Kuvaus. Mitä? Sisältö ja ajankohta
Järjestäjän opas Kuvaus Mitä? Tervetuloa meille -viikko on osa Suomalaisen Työn Liiton Suomi 100 -juhlavuoden Made by Finland -kampanjaa. Tavoitteena on innostaa mukaan suomalaiset yritykset ja yhteisöt
LisätiedotGreen Deal sopimuksen toimintamalli ja roolit Motiva 1
Green Deal sopimuksen toimintamalli ja roolit 7.9.2018 Motiva 1 Toimintamalli 1. ryhmien kokoaminen ja sitouttaminen 8. Viestintä ja vertaistuki 2. Green Deal sopimuksen solmiminen 7. Sopimuskauden aikainen
LisätiedotLääketieteen videoklippien esittely
Lääketieteen videoklippien esittely Esimerkki Itä-Suomen yliopiston Karelia AMK:n ja Savonia AMK:n yhteistyöstä opetusrintamalla Terveysalan ammattikorkeakouluverkoston yhteistyöpäivä, 20.4.2018 FaT, suunnittelija
LisätiedotKokeilemalla selvität, lähteekö ideasi lentoon 2017/TR
Kokeilemalla selvität, lähteekö ideasi lentoon Kokeilu [koe, pyrkimys, yritys, ponnistus, vaivannäkö] Kokeilu on 1) hyvin suunniteltu, 2) liiketoimintasuunnitelmaan perustuva kokonaisuus, jolla on 3) rajattu
LisätiedotInfra-alan PK yritysten kehittäminen Pohjois-Suomessa
Infra-alan PK yritysten kehittäminen Pohjois-Suomessa Kalvosarja loppuraportista maaliskuu 2015 1. Tavoitteet Infra-alan PK yritysten kehittäminen Pohjois-Suomessa hankkeen tavoitteena oli selvittää toimenpiteet,
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Hanketuella rahoitettava toiminta Hankkeet eri aluetasoilla Hankkeiden valintaperusteet Hankesuunnitelma Ohjausryhmät Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hanketukien
LisätiedotMaaseudun parhaat hankkeet tulevat Hämeestä! Ke Hämeenlinna
Matkalla kasvuun yhteistyöhanke 1.9.2016 31.12.2018 Maaseudun parhaat hankkeet tulevat Hämeestä! Ke 22.3.2017 Hämeenlinna Hankerahoitus Hankkeen kokonaisbudjetti 450 000 Hämeen ELY-keskus, 70 %, 315 000
LisätiedotTOIVO-TOIMINTAMALLI TYÖPAJOJEN SUUNNITTELU- JA ARVIOINTIKEHIKKO!
SUUNNITELMA (LUONNOS) Työpajan/toiminnan järjestäjä/vastuutaho Nimi, organisaatio Turun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelijat Satu Heikkinen, Kukka Olsoni ja Anna-Maija Saariaho
LisätiedotEsiselvitys yritysten yhteisen vientiyhtiön perustamisesta ja vientikonsortioiden luomisesta. Toimintamalli, jatkovalmistelu, aikataulu ja vastuut
Esiselvitys yritysten yhteisen vientiyhtiön perustamisesta ja vientikonsortioiden luomisesta Toimintamalli, jatkovalmistelu, aikataulu ja vastuut Tausta Kokemukset uusista markkinoista ja kiinnostuksesta.
LisätiedotKerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI
Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Osuuskunta KeroKuitu 2. Hankkeen nimi/hanketunnus Kerässieppi-Liepimän kyläverkko/22657 3. Yhteenveto hankkeesta Kerässieppi-Liepimän
LisätiedotTAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen
VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,
Lisätiedotvs. Kehittämisylihoitaja Pekka Makkonen Kokemusasiantuntija Veikko Markkula , Lehmusvalkama
vs. Kehittämisylihoitaja Pekka Makkonen Kokemusasiantuntija Veikko Markkula 2.11.2017, Lehmusvalkama Terveydenhuollon / sosiaalihuollon ammattilainen Hoito Potilas / asiakas palveluidenkäyttäjä VSSHP
LisätiedotKoulutus- ja tiedonvälityshankkeet
Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -
LisätiedotAVAIMET YRITTÄJYYTEEN -Sparrausta ja tukea yritystoiminnan alkuun ja muutostilanteisiin
UUSIA YRITTÄJIÄ, YRITYSTEN KEHITTÄMISTÄ JA TÄHÄN LISÄOTSIKKO, Kuva: maaseutuverkosto; Contum O ja Jyrki Vesa -Sparrausta ja tukea yritystoiminnan alkuun ja muutostilanteisiin Hankkeen hallinnoija: ProAgria
LisätiedotMarjamaat-hanke. Marjamaat- tiedonvälityshanke. Hankenumero 15667
Marjamaat- tiedonvälityshanke Hankenumero 15667 Väliraportti 1.1. 30.6.2017 Marjamaat-hanke on ylimaakunnallinen tiedonvälityshanke. Hanketta hallinnoi ProAgria Pohjois- Karjala ry. Hankkeen yhteistyökumppaneita
LisätiedotHEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen
HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry
LisätiedotKansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa
Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet
LisätiedotKansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa
Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet
LisätiedotAjankohtaista maaseutuverkostosta toukokuu 2014
Ajankohtaista maaseutuverkostosta toukokuu 2014 VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ EDISTÄÄ KANSAINVÄLISTYMISTÄ EDISTÄÄ YHTEISTYÖTÄ Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmien
LisätiedotMaaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Etelä-Suomen kv-hankepäivä Helsinki 23.5.2017 Sivu 1 19.5.2017 Esityksen sisältö
LisätiedotReferenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos
Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Talomme katto on rakennettu vuonna 1986. Tiilet olivat tulleet huokoiseksi ja sammalta kertynyt, joten huoltoa kaivattiin, kertoo talon omistaja. Referenssi FRIISILÄNTIE
LisätiedotKuntien 9. ilmastokonferenssi Energiatehokkuuden rahoitus Päivi Laitila, Motiva Oy
Kuntien 9. ilmastokonferenssi 16.5.2018 Energiatehokkuuden rahoitus Päivi Laitila, Motiva Oy 16/05/2018 Päivi Laitila - Energiatehokkuuden rahoitus 2018 2 ENERGIA- TEHOKKUUS MATERIAALI- TEHOKKUUS SEURANTA
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:
LisätiedotHaetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan
Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA Yleistä
Hallitus 13.12.2017 TOIMINTASUUNNITELMA 2018 1. Yleistä LounaPlussa ry on Forssan seudulla toimiva Leader-ryhmä, jonka päätehtävä on toteuttaa alueellaan paikallisia maaseudun kehittämistoimia Luonnollisesti
LisätiedotKaivannais- ja energiateollisuuden tyke 2012
Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke 2012 Loppuraportti 31.12.2013 Koulutuksen järjestäjä: Raahen ammatillinen aikuiskoulutuskeskus (projektin osatoteuttajan osuus) 1. Hankkeen nimi Kaivannais- ja energiateollisuuden
LisätiedotOHJEET RAHOITUSHAKEMUS JA PROJEKTIRAPORTTI -LOMAKKEIDEN TÄYTTÄMISEEN. Rahoitushakemus Kuntarahoituksen hakeminen JOSEK Oy:ltä
OHJEET RAHOITUSHAKEMUS JA PROJEKTIRAPORTTI -LOMAKKEIDEN TÄYTTÄMISEEN Rahoitushakemus Kuntarahoituksen hakeminen JOSEK Oy:ltä Projektin tarve: Mihin tarpeeseen, haasteeseen tai ongelmaan projektilla haetaan
LisätiedotKansainvälisten hankkeiden ajankohtaisia asioita Mavista Susanna Ollila ja Merja Uusi-Laurila
27.3.2018 Kansainvälisten hankkeiden ajankohtaisia asioita Mavista Susanna Ollila ja Merja Uusi-Laurila Kansainvälisen toiminnan muodot Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 1. Varsinaiset kansainväliset
LisätiedotLoppuraportti. Monikulttuurinen kansalaistaitojen kehittämishanke 94/03/23/2013 Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys ry
1 Loppuraportti 94/03/23/2013 Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys ry JoMoni ry haki rahoitusta Monikulttuuriselle kansalaistaitojen kehittämishankkeelle. Päärahoittajana hankkeessa on Ely-keskus.
LisätiedotKYLÄTOIMIJAKOULUTUS Ruovesi Kaisa Vihinen/PoKo ry
KYLÄTOIMIJAKOULUTUS Ruovesi 24.5.2016 Kaisa Vihinen/PoKo ry PoKo ry:n Navigaattorikehittämisstrategia Paikalliseen kehittämistyöhön paikallisella harkinnalla Yhteisöjen hankkeet Yritysten tukeminen Työnjakoa
LisätiedotTarvitaan laajapohjainen kasvuohjelma
Linnan Kehitys, PN Linnan Kehitys, PN Tarvitaan laajapohjainen kasvuohjelma 2017-2030 VIERAILIJAT i laakso VETOVOIMATEKIJÄT EROTTUVUUSTEKIJÄT Linnan Kehitys, PN I-laakso projektin toimenpiteet 2017-2018
LisätiedotStrategisten päämäärien toimeenpano-ohjelma Prosessikuvaus Hämeenlinnan kaupungille
Strategisten päämäärien toimeenpano-ohjelma Prosessikuvaus Hämeenlinnan kaupungille Hiilineutraali Hämeenlinna ohjelmatyö 1. Ymmärrys 2. Valinnat 3. Toteutus Budjetti: Työaikaa: Ostopalvelut: 30 000 TP-ohjelmat:
LisätiedotToimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016
Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle
LisätiedotAnn Louise Erlund ProjektijohtajaYrkeshögskolan Novia. StiftelsenFinlandssvenskaJordfondensr.
Ann Louise Erlund ProjektijohtajaYrkeshögskolan Novia StiftelsenFinlandssvenskaJordfondensr. Rannikon Ruoka Ruoka-artesaanit ovat uusi kasvava ammattikunta pohjoismaissa. Artesaaniruoan jatkojalostuksessa
LisätiedotAVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO Maaliskuu 2018 TOIMINTAKERTOMUS Johdanto
1 AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO Maaliskuu 2018 TOIMINTAKERTOMUS 2017 1. Johdanto 2. Kehittämisverkoston toimijat ja järjestäytyminen 3. Teemaryhmän toiminnankuvaus 4. Tavoitteiden mukainen
LisätiedotPIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä
PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...
LisätiedotMaaseuturahasto syksyn hakuteemat
Maaseuturahasto syksyn hakuteemat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Syyskuu 2019 ELY-keskus rahoittaa syksystä 2019 alkaen yleishyödyllisiä hankkeita seuraavin painotuksin: ELY-keskus osallistuu investointeihin
LisätiedotPeräpohjolan kehitys ry
Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2012
TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä
LisätiedotAjankohtaista maaseutuverkostosta
Ajankohtaista maaseutuverkostosta Maaseutututkijatapaaminen Säkylä, 27. 28.8.2015 Joel Karlsson Sivu 1 30.8.2015 Maaseutuverkosto Maaseutuverkoston tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedon vaihtoa verkoston
LisätiedotYksi tekijöistä. Osallisuutta ja Työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerien jalkauttaminen -hanke. Hankesuunnitelma vuosille
Yksi tekijöistä Osallisuutta ja Työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerien jalkauttaminen -hanke Hankesuunnitelma vuosille 2016-2018 Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 KVANK Kehitysvamma-alan
LisätiedotKatalyyttityöpaja Sitran ruoka- ja ravinnekiertojärjestelmät. Koonnut: Sara Malve-Ahlroth
Katalyyttityöpaja 28.5.2019 Sitran ruoka- ja ravinnekiertojärjestelmät Koonnut: Sara Malve-Ahlroth Työpajan koonti Tilaisuuden nimi: Katalyytit ruoka- ja ravinnekiertojärjestelmissä - työpaja Ajankohta:
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotTulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt LessonApp - nopea kokeilu Tampereen ammattikorkeakoulussa
Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt LessonApp - nopea kokeilu Tampereen ammattikorkeakoulussa Kokeilun kuvaus Kokeilu alkoi TAMKissa 4.4.2019 pidetyllä työpajalla. Osallistujia oli TAMKissa 11 ja
LisätiedotAJANKOHTAISTA KYLÄTOIMINNASSA POHJOIS-SAVOSSA
AJANKOHTAISTA KYLÄTOIMINNASSA POHJOIS-SAVOSSA Kylärekisteri ja kylätalorekisteri Muistakaa ilmoittaa kylärekisteriin yhteystietojen muutokset. Kylärekisterin kautta teemme kaiken tiedotuksen teidän kylien
LisätiedotSeurayhteistyö pelaajapolulla Etelä-Pirkanmaan Taitokoulu Kari Salin Viialan Peli-Veikot
Seurayhteistyö pelaajapolulla Etelä-Pirkanmaan Taitokoulu Kari Salin Viialan Peli-Veikot 1960-luvulla kuljettiin Viialasta Valkeakoskelle polkupyörällä yli 20 km matka peleihin ja harjoituksiin. Valkeakosken
LisätiedotKumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija
Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos
LisätiedotMaaseudun yritystuet. Maaseudun kehittämisohjelma Investointituki Perustamistuki. Nurmes Tapani Mikkonen
Maaseudun yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Investointituki Perustamistuki Nurmes 8.11.2018 Maaseuturahoituksen tavoitteet Monipuolistaa, uudistaa, lisätä maaseudun elinkeinotoimintaa Parantaa
LisätiedotLeader-rahoitus. Yritysten ja yhdistysten info 2015
Leader-rahoitus Yritysten ja yhdistysten info 2015 Mitä Leader on? Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta
LisätiedotPERUSPARANNUSHANKKEEN ESITTELYTILAISUUS NSPY RY
PERUSPARANNUSHANKKEEN ESITTELYTILAISUUS 9.6.2014 1 PERUSPARANNUSHANKE Tarkoittaa yhdistyksen alueen Kesävesijohdon Katujen Katuvalaistuksen Uusimista / Saneeraamista Sähköverkon 2 ESITYKSEN SISÄLTÖ Hankkeen
LisätiedotYRITYSPALVELUJA VAKKASUOMALAISILLE MONIALAYRITTÄJYYDEN UUDET TRENDIT MAASEUDULLA GREEN CARE BIOTALOUS LUONNON- JA MAISEMANHOITO HYÖTYHAMPPU SITRA
MONIALAYRITTÄJYYDEN UUDET TRENDIT MAASEUDULLA GREEN CARE BIOTALOUS LUONNON- JA MAISEMANHOITO HYÖTYHAMPPU SITRA Ulla Kallio GREEN CARE LÄHDE: http://www.gcfinland.fi Green Care on luontoon ja maaseutuympäristöön
LisätiedotMaaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Lapin kv-hankepäivä Rovaniemi 21.3.2017 Sivu 1 16.3.2017 Mikä on kansainvälinen hanke?
LisätiedotLasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta
Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari
LisätiedotKäyttöönoton helpottaminen yritysnäkökulmasta Kevät 2017 Ville Kivilompolo & Sanna Tuuliainen Julkisten palveluiden palvelumuotoilu Lapin yliopisto
Käyttöönoton helpottaminen yritysnäkökulmasta Kevät 2017 Ville Kivilompolo & Sanna Tuuliainen Julkisten palveluiden palvelumuotoilu Lapin yliopisto Palveluseteli on valinnanvapautta lisäävä vaihtoehto
LisätiedotViestintä ja tiedotus hankkeessa. 1 Hanna Laaksonen
Viestintä ja tiedotus hankkeessa 1 Viestintäsuunnitelma Monissa hankkeissa on tarpeen tehdä myös erillinen viestintä- ja tiedotussuunnitelma. Tiedotussuunnitelma tukee ja konkretisoi hankkeen toteutusta
LisätiedotKantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti
1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun yritysten ja muiden yhteisöjen hankkeisiin toiminta-alue
LisätiedotYhteistyössä apua maatiloille
Varavoimaa Farmarille II - apua jaksamiseen, hyvinvointiin ja talousasioihin Yhteistyössä apua maatiloille MOTTO: aina on toivoa ja monenlaisista vaikeuksista selvitään Riitta Seppälä MTK-Satakunta 044
LisätiedotTyövoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat
Hallinto 2510 Hyvinvointitoimiala tammikuu 134,9 121,3-13,6 82,8 84,4 3,2 5,4 11,8 7,3 2,3 2,9 3,9 5,8 55,6 38,6 123,1 107,6 91,3 % 88,7 % helmikuu 133,9 118,8-15,1 82,3 83,4 3,9 5,5 11,1 7,6 2,6 3,6 8,1
LisätiedotRIESASTA RAHAKSI Loue
#BIOTALOUS #LAPINELINKEINO RIESASTA RAHAKSI 30.11.2017 Loue PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ TANJA HÄYRYNEN, LAPIN LIITTO TANJA.HAYRYNEN@LAPINLIITTO.FI 040 704 3130 MAASEUDUN KIERTOTALOUS JA SEN MERKITYS 29.1.2018 MALLIESIMERKKI
LisätiedotVetovoimaa nuorille. Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net
Vetovoimaa nuorille Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Tehtävä Edistää rakennus- ja kiinteistöpalvelualan tunnettuutta ja vetovoimaa ammatinvalintaikäisten nuorten keskuudessa
LisätiedotKiehtova maisema / Intriguing Landscape
Kuva: J. Lehmonen Kiehtova maisema / Intriguing Landscape Rautalammin Konneveden luontomatkailun kehittämishanke OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 1/2016 Rositsa Bliznakova ESITYSLISTA 1.Kokouksen avaus 2.Puheenjohtajan
LisätiedotUUDENMAAN VESIENSUOJELUN, - HOIDON JA -KUNNOSTUKSEN ASIANTUNTIJAVERKOSTO EHDOTUS UUDENMAAN VESISTÖKUNNOSTUSVERKOSTA
Maakuntauudistusta Uudellamaalla valmisteleville tahoille Viite: Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n kirje 15.1.2018 (liitteenä) ESITYS 18.1.2018 UUDENMAAN VESIENSUOJELUN, - HOIDON JA -KUNNOSTUKSEN
LisätiedotMaaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto
Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotYhteiskunnallinen yrittäjyys. Kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyö palveluiden tuottamisessa -seminaari Katja Rinne-Koski
Yhteiskunnallinen yrittäjyys Kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyö palveluiden tuottamisessa -seminaari 7.2.2017 Katja Rinne-Koski Ruralia-instituutti 29.5.2017 1 Kaiken takana on kehittämishanke
LisätiedotKohti vähähiilistä rakentamista Joensuu Wood City
2 Kohti vähähiilistä rakentamista Joensuu Wood City 8.11.2018 Mikko Matveinen, projektipäällikkö Kohti vähähiilistä rakentamista Joensuu Wood City -kehittämishanke 3 Toteutusaika: 1.9.2018 31.8.2020 (24
LisätiedotRAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2011 Helena Collin/Ari Kurlin
RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2011 Helena Collin/Ari Kurlin Sisältö 1. Johdanto...2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?...3 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen...4 4. Väittämien toteutuminen...5 5.
LisätiedotVähähiilisen rakentamisen osaaminen ja koulutustarpeet. Eeva Huttunen Ympäristöministeriö
Vähähiilisen rakentamisen osaaminen ja koulutustarpeet Eeva Huttunen Ympäristöministeriö Vaiheittain vähähiiliseen rakentamiseen 1. vaihe: Testaus ja menetelmät 2017- Ohjausjärjestelmän vaikutusarvioinnit
LisätiedotPirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020
Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotKiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari
Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Hotel Arthur 9.5.2014 Vaskivuoren lukion rehtori Eira Kasper Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki YANZU 言 祖 Kiinan kieltä lukioissa Kansainvälistymisen
Lisätiedot