V:\SuV\jatkokirjeet\ukirj\U0027.V04_1_LVM_ doc tk Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telekopio

Transkriptio

1 Eduskunta Suuri valiokunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Viite EU:n III rautatiepaketti Asia U-asian jatkokirje Valtioneuvosto on 22 päivänä huhtikuuta 2004 päättänyt perustuslain 96 :n 2 momentin nojalla lähettää eduskunnalle kirjelmän Euroopan yhteisöjen komission 3 pä i- vänä maaliskuuta 2004 tekemistä neljästä ehdotuksesta (EU:n ns. kolmas rautatiepaketti). Paketti on eduskunnassa vireillä U-asiana (U 27/2004 vp). Pakettiin sisältyvää ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yhteisön rautateiden kehittämisestä annetun neuvoston direktiivin 91/440/ETY muuttamisesta, KOM(2004) 139 lopullinen, on käsitelty EU-ministerivaliokunnassa 14 päivänä toukokuuta EU-ministerivaliokunta päätti liikenne - ja viestintäministeriön esityksestä valtioneuvoston kannasta oheisen muistion kohdan 8.2. Valtioneuvoston kanta ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yhteisön rautateiden kehittämisestä annetun neuvoston direktiivin 91/440/ETY muuttamisesta mukaisesti. Ministeriö lähettää kunnioittavasti eduskunnan s uurelle valiokunnalle ja liikenne- ja viestintävaliokunnalle tiedoksi valtioneuvoston kannan em. direktiiviehdotukseen eduskunnan käsittelyä varten. Apulaisosastopäällikkö Reino Lampinen Hallitusneuvos Hannu Pennanen Liitteenä LVM:n muistio V:\SuV\jatkokirjeet\ukirj\U0027.V04_1_LVM_ doc tk Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telekopio PL 31 Eteläesplanadi 16-18, Helsinki (09) (09) Valtioneuvosto (09) (tiedotus) kirjaamo@mintc.fi info@mintc.fi

2 2 (7) LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ MUISTIO Liikennepolitiikan osasto EU:N KOLMAS RAUTATIEPAKETTI EHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI YHTEISÖN RAUTATEIDEN KEHITTÄMISESTÄ ANNETUN DIREKTIIVIN 91/440/ETY MUUTTA- MISESTA 1. Tausta Rautatieliikenne on ollut viime vuosina uudelleen arvioinnin ja organisoinnin kohteena Euroopassa. Syynä tähän on ollut huoli rautatiekuljetusten markkinaosuuden jatkuvasta alenemisesta Euroopan unionissa. Rautatieliikenteen markkinaosuus oli EU:n jäsenvaltioissa henkilöliikenteessä luvun lopulla noin 5 % ja tavaraliikenteessä noin 15 %. Viime vuosikymmenten aikana on rautatieliikenteen markkinaosuus alentunut EU:ssa merkittävästi. Keskeinen syy rautatieliikenteen markkinaosuuden vähenemiseen on ollut kilpailevien, joustavampaa ja halvempaa palvelua tarjoavien muiden liikennemuotojen markkinaosuuden kasvu. Yhtenä ongelmana pidetään toimivien sisämarkkinoiden puuttumista rautatieliikenteessä. Lainsäädännölliset, tekniset ja ha llinnolliset esteet hidastavat tai estävät edelleen rajat ylittävää rautatieliike nnettä huomattavasti erityisesti maantieliikenteeseen verrattuna. Euroopan komissio on omien selvitystensä pohjalta katsonut, että keskeinen elementti EU:n rautateiden elvyttämisessä on rautatieliikenteen sisämarkkinoiden aikaan saaminen. Komissio uskoo, että kilpailun lisääminen antaa rautatieyrityksille kannust i- men kehittää toimintaansa tehokkaammaksi, kilpailukykyisemmäksi ja asiakaslähtöisemmäksi. Komissio odottaa markkin oiden avaamisen houkuttelevan rautatiemarkkinoille myös uutta pääomaa ja uusia yrityksiä sekä edistävän asiakkaiden tarpeita vastaavien uusien palveluiden kehittämistä. Tähän tavoitteeseen komissio on pyrkinyt antamalla kolme rautatiepakettia. Kahden ens immäisen rautatiepaketin keskeinen sisältö oli: - EU:n ensimmäisellä rautatiepaketilla avattiin kilpailu jäsenvaltioiden välisessä kansainvälisessä tavaraliikenteessä. Lisäksi paketin säädöksillä luotiin tasapuoliset, syrjimättömät ja avoimet mene ttelyt erityisesti toimilupien myöntämiselle, ratakapasiteetin jakamiselle, ratamaksujen määräämiselle sekä turvallisuustodistusten myöntämiselle, jotta yhtä useamman rautatieyrityksen olisi mahdollista toimia tasapuolisin ja syrjimättömin ehdoin jäsenvaltioiden rataverkoilla. Ensimmäisen rautatiepaketin direktiivit hyväksyttiin helmikuussa 2001 ja niiden täytäntöönpanoaika päättyi Suomessa direktiivit pantiin täytäntöön samana päivänä voimaan tulleella ra utatielailla (198/2003). - EU:n toisella rautatiepaketilla avataan jäsenvaltioiden kansallinen tavaraliikenne kilpailulle vuonna Muuten paketti painottuu rautatieliikenteen turvallisuuteen.

3 3 (7) Sen keskeisenä tavoitteena on rautatieliikenteen turvallisuuden edistäminen ja rautatieturvallisuutta koskevan sääntelyn harmonisointi, rautatieliikenteen onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinnan yhtenäistäminen sekä rautatiejärjestelmien yhteentoimivuuden edelleen kehittäminen Euroopan laajuisen yhtenäisen rautatiejärjestelmän luomiseksi. Pakettiin sisältyvällä asetuksella perustetaan myös Euroopan rautatievirasto (ERA), jolle annetaan erityisesti rautatieturvallisuuteen ja rautatiejärjestelmien yhteentoimivuuteen liittyviä valmistelu-, kehittämis- ja yhteensovittamistehtäviä. Euroopan parlamentti ja neuvosto saavuttivat sovitteluratkaisun toisesta rautatiepaketista. Euroopan parlamentti hyväksyi sovittelutuloksen ja neuvosto Toisen rautatiepaketin direktiivit on pantava kansallisesti täytäntöön kahden vuoden kuluessa niiden voimaantulosta (kesään 2006 mennessä). Suomessa täytäntöönpano edellyttää uuden turvallisuusviranomaisen perustamisen lisäksi rautatielain (198/2003) laajamittaista muuttamista ja eräitä muita lainsäädännön muutoksia. 2. Kolmas rautatiepaketti Komissio antoi ehdotuksensa kolmanneksi rautatiepaketiksi. Säädösehdotukset ovat yhteisön rautateiden kehittämisdirektiivin muutosehdotusta lukuun ottamatta kokonaan uusia. Uudella rautatiepaketilla on tarkoitus jatkaa komission syyskuussa 2001 hyväksymän liikennepolitiikan valkoisen kirjan Eurooppalainen liikennepolitiikka vuoteen 2010: valintojen aika linjausten pohjalta Euroopan rautateiden elvyttämistä. Uusi paketti on jatkoa toiselle rautatiepaketille. Paketin eräänä tavoitteena on rauta tieliikenteen kilpailun edelleen avaaminen. Pakettiin sisältyvällä rautateiden kehittämisdirektiivin 91/440/ ETY muutosehdotuksella ehdotetaan EU:n sisäinen kansainvälinen henkilöliikenne avattavaksi kilpailulle (mukaan lukien kabotaasiliikenne). Ehdotus kansallisen henkilöliikenteen vapauttamiseksi sisältyy erikseen vireillä olevaan komission ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rautateiden, maanteiden ja sisävesien henkilöliikenteeseen liittyviä julkisen palvelun vaatimuksia ja julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekemistä koskevista jäsenvaltioiden toimista [KOM (2000) 107 lopullinen 2000/ 0212(COD), ns. palvelusopimusasetusehdotus]. Kolmas rautatiepaketti painottuu muutoin rautatieliikennepalvelujen laadun ja rautatieliikenteen sujuvuuden parantamiseen. Sen keskeisenä tavoitteena on rautatieliikenteen houkuttelevuuden lisääminen suhteessa kilpaileviin liikennemuotoihin kehittämällä rautatieliikennepalvelujen laatua. 3. Yhteisön rautateiden kehittämisestä annetun neuvoston direktiivin 91/440/ETY muutosehdotu ksen pääasiallinen sisältö Direktiivin 91/440/ETY muutosehdotuksen oikeusperusta on perustamissopimuksen 71 artikla (KOM(2004) 139 lopullinen).

4 4 (7) Direktiiviehdotuksen mukaan kansainvälinen henkilöliikenne avattaisiin kilpailulle vuodesta 2010 alkaen. Ehdotettu kilpailun vapauttaminen sisältäisi kansainväliseen henkilöliikenteeseen liittyvän kabotaasioikeuden (oikeus ottaa ja jättää matkustajia saman jäsenvaltion alueella). Kabotaasioikeutta voitaisiin rajoittaa vain, jos julkisen palvelun sopimuksen taloudellisen tasapainon säilyttäminen sitä edellyttää ja sääntelyelin (regulaattori) siihen suostuu. Suomessa ei ole direktiiviehdotuksessa tarkoitettua EU:n sisäistä kansainvälistä henkilöliikennettä, eikä ehdotuksella ole Suomen maantieteellisen aseman vuoksi käytännön merkitystä Suomen ka nnalta. 4. Kolmannen rautatiepaketin käsittely EU:ssa Euroopan komissio esitteli ehdotuksensa kolmanneksi rautatiepaketiksi liikenne-, televiestintä- ja energianeuvostossa Komissaari de Palacio totesi esittelypuheenvuorossaan muun muassa, että tällä hetkellä vain 4% Euroopan rautatiemarkkinoista on avattu kilpailulle. Komission mukaan rautateistä on tarkoitus tehdä kilpailukykyinen sektori ja todellinen vaihtoehto maantie liikenteelle ja kansainväliselle liikkumiselle. Komissaari huomautti myös, että vuosittain EU:ssa on kansainvälistä junaa, joista joka toinen on 2 tuntia myöhässä ja joka 10. juna 24 tuntia myöhässä aikataulustaan. Nykyinen puheenjohtajamaa Irlanti on aloittanut kolmannen rautatiepaketin käsittelyn neuvoston liikennetyöryhmässä. Irlanti ei kuitenkaan aio käsitellä koko pakettia vaan keskittyy direktiiviehdotukseen veturinkuljettajien ja muun junaturvallisuushenkilöstön kelpoisuudesta. Toistaiseksi ei ole vielä selvillä, miten Irlanti aikoo käsitellä kolmatta rautatiepakettia puheenjohtajakautensa viimeisessä liikenne-, televiestintä- ja energianeuvostossa Alankomaiden puheenjohtajakauden tavoitteet eivät ole vielä tiedossa. Suomen ja Alankomaiden välisistä keskusteluista on kuitenkin ymmärrettävissä, ettei myöskään Alankomaat aio edistää puheenjohtajakaudellaan koko rautatiepakettia, koska Alankomaat ei kannata komission ehdotusta kansainvälisen henkilöliikenteen vapauttamisesta. Alankomaat käsittelee luultavasti puheenjohtajakaudellaan ainoastaan direktiiviehdotusta veturinkuljettajien ja muun junaturvallisuushenkilöstön kelpoisuudesta ja asetusehdotusta rautateiden tavaraliikenteen laatuvaatimuksista ja korvauksista. Useat jäsenvaltiot ovat myös ilmaisseet kantansa, jonka mukaan kolmatta rautatiepakettia ei tulisi käsitellä kokonaisuutena vaan yksittäisinä ehdotuksina. Syynä tähän on, että direktiiviehdotus yhteisön rautateiden kehittämisestä annetun neuvoston direktiivin 91/440/ETY muuttamisesta on useille jäsenvaltioille ongelmallinen erityisesti siihen sisältyvän kabotaasioikeuden takia. Sen sijaan direktiiviehdotusta veturinkuljettajien ja muun junaturvallisuushenkilöstön kelpoisuudesta sekä asetusehdotusta rautateiden tavaraliikenteen laatuvaatimuksista ja korvauksista pidetään luonnollisena jatkumona toiselle rautatiepaketille, jossa tavoiteltiin EU:n rautateiden tavaraliikenteen elvyttämistä tavoite, jota kaikki jäsenvaltiot lähtökohtaisesti tukevat. Komission mukaan kolmas rautatiepaketti tulisi käsitellä kokonaisuutena. Suomi ei ole ottanut asiaan kantaa.

5 5 (7) Euroopan parlamentti ei ole vielä antanut ensimmäistä lausuntoaan kolmannesta rautatiepaketista. Asian käsittely käynnistyy parlamentissa vasta kesällä 2004 pidettävien parlamenttivaalien jälkeen. Toisaalta sovitteluratkaisu toisesta rautatiepaketista oli parlamentille hyväksyttävissä vasta, kun siihen sisällytettiin neuvoston ja parlamentin yhteinen julistus tavoitteesta avata kansainvälisen matkustajaliikenteen mar kkinat EU:ssa vuoteen 2010 mennessä. 5. Kolmannen rautatiepaketin käsittely Suomessa Kolmannen rautatiepaketin käsittely on saatettu vireille eduskunnassa päivätyllä valtioneuvoston kirjelmällä (U 27/2004 vp.). Valtioneuvoston kirjelmässä todetaan, että valtioneuvosto tarkentaa kolmannen paketin säädösehdotuksia koskevia kantojaan myöhemmin. Tämä on tarkoitus tehdä kansainvälisen henkilöliikenteen kilpailun avaamisen osalta ns. U-jatkokirjeellä sen jä l- keen, kun EU-ministerivaliokunta on hyväksynyt valtioneuvoston kannat. Muihin pakettiin kuuluviin säädösehdotuksiin ei sisälly poliittisesti keskeisiä linjauksia. Valtioneuvoston kantaa niihin tarkennetaan ehdotusten käsittelyn edellyttämällä tavalla. 6. Direktiiviehdotuksen vaikutu s Suomen lainsäädäntöön ja rautatieliikenteeseen Rautatielaissa (198/2003) ei ole rajoitettu rataverkolle pääsyä EU:n sisäistä kansainvälistä henkilöliikennettä varten. Kansainväliseen henkilöliikenteeseen liittyvästä kabotaasioikeudesta rautatielaissa ei ole säädetty, minkä vuoksi lakia jouduttaisiin direktiivin johdosta tarkistamaan. 7. Taloudelliset vaikutukset Suomen maantieteellisen aseman ja Suomen muista jäsenvaltioista poikkeavan raideleveyden vuoksi Suomessa ei ole EU:n sisäistä kansainvälistä henkilöliikennettä eikä sellaista ole syntymässäkään. Tämän johdosta yhteisön rautateiden kehittämisestä annetun direktiivin muutoksella ei käytännössä ole vaikutuksia rautatieliikenteeseen tai alan työllisyyteen eikä myöskään välittömiä taloudellisia vaikutuksia. 8. Valtioneuvoston kanta 8.1 EU:n rautateiden kilpailukyvyn elvyttäminen Ns. Lissabonin strategian tavoitteena on kilpailukykyinen Euroopan unioni, joka rakentuu muun muassa avoimille ja tehokkaasti toimiville markkinoille. Tavoite edellyttää muun muassa rakennemuutoksen edistämistä (ml. vielä kilpailulta suojattujen markkina -alueiden avaamista kilpailulle). Suomi on johdonmukaisesti tukenut pyrkimyksiä elvyttää EU:n rautatieliikenne. Rautateiden kilpailukyvyn parantaminen tavaraliikenteessä on tärkeätä myös ympäristösyistä, koska liikenteen odotetaan kasvavan seuraavan kymmenen vuoden aikana

6 6 (7) voimakkaasti. Hyvin toimiva rautatieliikenne voisi ottaa kantaakseen nykyistä merkittävimmän osan pääosin maantieliikenteeseen suuntautuvasta kasvusta. EU-ministerivaliokunta katsoi toisen rautatiepaketin käsittelyn yhteydessä , että Suomessa tehtyjen selvitysten ja Ruotsissa rautatieliikenteen kilpailusta saatujen kokemusten perusteella ei näyttäisi olevan esteitä sille, että rautatiemarkkinoita avattaisiin myös Suomessa asteittain ja hallitusti. Pääministeri Vanhasen hallitusohjelman mukaan rautatieliikenteen kilpailun avaamiseen varaudutaan enintään EU:n määräysten mukaisella tavalla. EUministerivaliokunnassa päätettiin 10 päivänä lokakuuta 2003 toisen rautatiepaketin käsittelyn yhteydessä, että Suomi pyrkii neuvotteluissa ensisijaisesti siihen, että kansallinen tavaraliikenne avataan kilpailulle kesäkuussa 2003 vahvistetun neuvoston yhteisen kannan mukaisesti aikaisintaan vuonna 2008, mutta neuvottelutilanteen edellyttäessä Suomi voi kuitenkin kannattaa kompromissiehdotusta, jonka mukaan kansallinen tavaraliikenne voidaan avata kilpailulle vuoden 2006 alun ja vuoden 2008 alun välisenä aikana. Eduskunta hyväksyi samana päivänä EU-ministerivaliokunnan tarkistetun kannan. Maaliskuun 16 päivänä 2004 hyväksytyn sovitteluratkaisun mukaan kansall i- nen tavaraliikenne avataan kilpailulle vuonna Käsitellessään 9 päivänä toukokuuta 2003 liikenne- ja viestintäministeriön muistiota eduskunnan suur elle valiokunnalle koskien Kreikassa pidettyä epävirallista liikenneneuvostoa EU-ministerivaliokunta hyväksyi linjauksen, jonka mukaan Suomi vastustaa rautateiden henkilöliikenteen ja metroliikenteen kilpailuttamista ja katsoo, että nämä liikennemuodot tulevat tehokkaimmin hoidetuiksi kaupunkien tai valtion keskitettynä toimintana. Ehdotus jäsenvaltioiden rautateiden sisäisen henkilöliikenteen kilpailuttamisesta sisältyy vuodesta 2000 lähtien vireillä olleeseen ns. palvelusopimusasetusehdotukseen. Siinä ehdotetaan kilpailutettavaksi ne jäsenvaltioiden rautateiden henkilöliikennepalvelut, joista maksetaan julkista tukea tai joille myönnetään yksinoikeuksia. Asetusehdotuksen käsittely ei kuitenkaan ole käytä nnössä edennyt EU:ssa. 8.2 Valtioneuvoston kanta ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yhteisön rautateiden kehittämisestä annetun direktiivin 91/440/ETY muuttamisesta Suomen maantieteellisen aseman ja Suomen muista jäsenvaltioista poikkeavan raideleveyden vuoksi Suomessa ei ole EU:n sisäistä kansainvälistä henkilöliikennettä. Tämän johdosta direktiivin muutosehdotuksella ei valtioneuvoston arvion mukaan ole käytännössä vaikutuksia Suomen rautatieliikenteeseen tai alan työllisyyteen eikä se heikennä Suomen mahdollisuuksia turvata riittävät henkilöliikennepalvelut koko maassa. Suomen rautatielaissa (198/2003) ei ole rajoitettu rataverkolle pääsyä Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden välistä kansainvälistä rautatieliikenteen harjoittamista varten rautatielaissa tarkoitetuilta rautatieyrityksiltä tai rautatieyritysten kansainvälisiltä yhteenliittymiltä. Vaikka Suomi ei pidä kilpailun avaamista ensisijaisena keinona rautatieliikenteen kilpailukyvyn parantamiseksi, Suomi voi edellä mainituista syistä valtioneuvoston mie-

7 7 (7) lestä suhtautua neutraalisti direktiiviehdotukseen, jonka mukaan EU:n sisäinen kansainvälinen henkilöliikenne avattaisiin kilpailulle kabotaasioikeuksineen vuonna