SYSMÄN ARKKITEHTUURIA. Neljä reittiä kirkonkylässä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SYSMÄN ARKKITEHTUURIA. Neljä reittiä kirkonkylässä"

Transkriptio

1 LOPULLINEN VERSIO SYSMÄN ARKKITEHTUURIA. Neljä reittiä kirkonkylässä A. RAITIN RISTEILY Sysmän kirkonkylään etelästä saapuva näkee tieltä useita vanhojen maatilojen päärakennuksia - Korvenrannan, Matariston, Lautaportin ja Mäentalon. Ylitettyään Huitilanjoen kulkija on saapunut Sysmän taajamaan. Heti vasemmalla on leirintäalue, jonka päärakennuksesta - Kokkolasta - Raitin risteilyn voi aloittaa. 1. Kokkola, ent. Airola ennen v. 1900, Huitilantie 3 Huoltorakennukset (2010): arkkitehti Anne Ranta-Eskola Sysmän kunnanlääkärinä toimineen Herman Bussin rakennuttama hirsitalo viestii ulkoapäin herrasväen huvila-arkkitehtuurista. Rakennus sai koristeellisen julkisivulaudoituksen noin vuonna Tornista on aikojen kuluessa kadonnut näköalatasanteen viimeistelevä kaide ja lipputanko. Kirjailija Yrjö Kokko asui talossa toimiessaan kunnan eläinlääkärinä siitä talon nykyinen nimi. Kokkola on sisätiloiltaan uusittu ja toimii leirintäalueen vastaanottorakennuksena. Vanhan roosan väriset pulpettikattoiset huoltorakennukset luovat Kokkolalle modernin kehyksen ja vastavärin. 2. Entinen Sysmän Osuusmeijeri 1906, Sysmäntie 16 Arkkitehti: H. R. [Henrik Reinhold] Helin. (Samoilla piirustuksilla lienee rakennettu myös Kymenlaakson Osuusmeijerin rakennus.) Jykevä, jugendajan ihanteita heijastava rakennus pilkistää vain osittain myöhemmin tehtyjen lisäosien takaa. Tarkemmalla katsomisella rakennuksen kauneus paljastuu. Alakerros on kiveä, yläkerta puurakenteinen. Alkuperäisten punatiilikaaristen ikkunoiden rakenteet näkyvät siellä täällä. Kaakossa sijaitsee konttorin viehättävä sisäänkäyntiosa. Sysmän tärkeä työllistäjä - Osuusmeijeri - siirtyi 1990 Tuottajain Maidolle, ja vain kaksi vuotta myöhemmin meijerin toiminta lopetettiin. Nykyisin tiloissa toimii myymälä ja pieniä yrityksiä. Meijerin asuntola 1916, laajennettu järven suuntaan 1949 Suunnittelija ei tiedossa, laajennus: rkm Tapio Hynynen. Pitkä hirsirakennus on ilmeeltään yhtenäinen, vaikka se koostuukin kahdesta eri-ikäisestä osasta. Näistä järvenpuoleinen on yhä asuinkäytössä. Vanhemmassa osassa raitin puolella toimii tunnelmallinen kahvila. 3. Vanha paloasema 1935, Sysmäntie 18 Paloautojen tallit, letkutorni ja asunto erottuvat paloaseman julkisivussa, kuten funktionalismiin kuuluu. Myös rakennuksen selkeä laatikkomainen muoto ja tasainen vaalea pinta kertovat ajan muotityylistä, joskin tasakatto paljastuu takaa katsoen vinoksi. Siro torni sitoo talon paikalleen ja toimii Sysmän raitin hienona maamerkkinä. Kun uusi paloasema valmistui 1979, vanha jäi varasto- ja huoltokäyttöön. 4. Osula, ent. Lahden Osuuskauppa n. 1948, Sysmäntie 31 Arkkitehti: Toivo Löyskä Lahden Osuuskaupan (LOK) puinen funkismyymälä tuhoutui tulipalossa Muutaman vuoden kuluttua paikalle nousi uusi puinen myymälärakennus, jonka yläkerrassa oli kahvilaravintola sekä asuinhuoneita. Päädyn kaareva portaikko ja julkisivun nauhaikkuna kertovat yhä entisen ravintolasalin sijainnin. Vaikka alkuperäinen toiminta rakennuksessa on lakannut, yläkerran kaarevakattoisen salin omaleimainen ilme on yhä tallella. Rakennuksessa on nykyisin kirpputoreja. LOK rakensi 1954 Finnentien varrelle talousrakennuksen, jossa oli myös teurastamo. Punatiilinen rakennus on muisto ajalta, jolloin lähiruoka kuului vielä luonnollisena osana maaseudun elämään. Teurastamo oli aikanaan pikkupoikien seikkailuretkien kohteena. 5. Suomela n. 1930, Finnentie 2 Talon rakensi Väinö Palvaila. Suomelan talo on tärkeä osa kirkonkylän raitin miljöötä vaikka sijoittuukin hieman etäämmälle omaan pensasaidan rajaamaan rauhaansa. Talossa on toiminut mm. matkustajakoti.

2 Rapattu yksityistalo on julkisivuiltaan rapistunut, mutta edustaa sympaattisesti raitinvarren vanhempaa rakennuskantaa. Klassisistisia piirteitä sisältävän rakennuksen viehätystä lisää symmetrian ja epäsymmetrisyyden vuoropuhelu julkisivussa. 6. Vanha Säästöpankki, ent. Sysmän Säästöpankki 1937, Sysmäntie 35 / Keskustie 1 Arkkitehti: Kerttu Tamminen Sysmä modernisoitui kertaheitolla vuonna 1937, kun raitille valmistui kolme uusasiallista rakennusta. Yksi näistä oli Sysmän Säästöpankin toimitalo. Funktionalistinen kivirakennus käsitti pankin toimitilojen lisäksi asuntoja. Vuonna 1945 kuollut runoilijakirjailija Kaarlo Sarkia lienee talon asukkaista kuuluisin. Pankin sisäänkäyntiä on korostettu ajan hengen mukaisella, metallista ja lasista tehdyllä tuulikaapilla. Sisääntulokatos jatkuu talon nurkan ympäri ja muuttuu toisen kerroksen parvekkeen lattiaksi; metallikaide viimeistelee puolipyöreän parvekkeen herkän yksityiskohdan. Sittemmin ravintolanakin palvelleessa pankkisalissa sekä tuulikaapissa ovat säilyneet alkuperäiset vaaleansiniset, tummansinisävyiset ja mustat mosaiikkipinnat. Tammiset ikkunanpuitteet tuovat lisää arvokkuutta kirkonkyläkeskuksen tärkeään liikerakennukseen, jolle toivoisi arvoistaan käyttöä. 7. Polttoainepalvelu n. 1955, Sysmäntie 28 Arkkitehti: Unto Ojonen Rakennus tehtiin alun perin Esson huoltoasemaksi. Huoltamohalli lasitiili-ikkunoineen erottuu viistokattoisena pilasterien kantamana osana. Liiketila on matalassa sisäänkäyntipäädyssä, perinteinen baari rakennuksen keskiosassa. Rapatussa kivirakennuksessa on nähtävissä ajalle tyypillinen käsityömäinen rakennustapa - huoltoasemakin voi olla muodoltaan, materiaaleiltaan ja yksityiskohdiltaan kiinnostava osa miljöötä. 8. Lepola 1920, Sysmäntie 30 Lepolalla on tärkeä asema Sysmän matkailuhistoriassa, toimihan rakennus pitkään matkustajakotina. Taloon 30-luvulla rakennettu ikkunallinen sisäänkäyntikuisti ja yläkerran majoitustila avautuivat Majutveden suuntaan. Nykyisin ympäristö on ahdas ja talo kärsinyt raitin tienpinnan korotuksesta. Kattopinnasta esiin nouseva ullakonikkuna korostaa rakennusta kyläkuvan kannalta tärkeällä paikalla raitin mutkassa. 9. Entinen Yhdyspankki 1957, Sysmäntie 43 Arkkitehti: Jaakko Tähtinen Jaakko Tähtisen laatimien tyyppipiirustusten mukaan rakennetussa rapatussa talossa liiketilat ovat pohjakerroksessa, asunnot ylemmässä. Yläkerran kulmahuoneita on korostettu ikkunoiden keltatiilireunuksilla. Keltatiiltä on myös sisääntulokerroksen julkisivussa. Aumattu katto on punaista tiiltä. Rakennuksen sukulaisia voi nähdä muiden paikkakuntien keskustoissa. 10. Värilä, ent. Apteekki 1923, Värikuja 4 Muutos Yhdyspankiksi (1951): arkkitehdit Märta Blomstedt ja Matti Lampén. Sysmän apteekki toimi tässä apteekkarin itselleen rakennuttamassa hirsitalossa parikymmentä vuotta Yhdyspankkina toiminut rakennus sai myöhemmin maalikaupan mukaan nimen Värilä. Apteekkitalon edessä oli näyttävä puutarha, joka ulottui raitille asti. Uuden Yhdyspankin (kohde 9) rakentaminen tuhosi osan puutarhasta, josta on yhä jäljellä komea tammi. Värilän symmetrinen julkisivu kaksine poikkipäätyineen näkyy raitille Yhdyspankin takaa. Ikkunoiden puitejako on peräisin 50-luvun muutostyöstä. 11. Työväentalo 1908, laajennettu 1927, Pusukuja 3 Kirkonkylän työväenyhdistys sai oman talon kolme vuotta yhdistyksen perustamisen jälkeen. Laajennuksen jälkeen hirsirakennuksessa oli juhlasali kahviloineen, näyttämöineen ja parvineen sekä yläkerroksessa pieni asunto. Talo on toiminut kokous-, toiminta- ja juhlatiloina; elokuvia salissa esitettiin 50-luvun alusta vuoteen Tärkeä yhteisörakennus hallitsi kauan raittinäkymää, mutta on viime vuosikymmeninä jäänyt raitin uudempien rakennusten taakse. 12. Tohtorila (Kulmala) 1921, Sahantie 11 Raitin varrelle 1926 valmistunut kunnansairaala purettiin 1970-luvulla rakennetun Osuuspankin toimitalon alta. Aivan sairaalan lähellä sijaitsi jo tuolloin kunnanlääkärin asuintalo. Tämä klassismin ihanteita heijastava komea hirsirakennus

3 avautuu päätykolmioineen ja kuisteineen järven puolelle. Rakennuksen hahmoon voimakkaasti vaikuttava katto oli alun perin katettu päreillä. Taloa uudistettiin 1957, kun pitkäaikainen kunnanlääkäri vaihtui. Sittemmin myymälänäkin palvellut Sysmän kunnan historiaan liittynyt rakennus on saamassa uuden elämän. 13. Niittylä (nyk. Torinpää) 1954, Sysmäntie 42 Alun perin kirjakaupaksi rakennetun Niittylän asuin- ja liiketilat on jäsennelty kauniisti porrastuvaksi kokonaisuudeksi. Kevytilmeinen harjakatto korostaa selkeäpiirteisen talon tasapainoisia suhteita. Talon asema korostui, kun Särkilahdentie rakennettiin sen vieritse peltomaisemaan 1980-luvun alkuvuosina. Niittylän päätyyn 1970 valmistunut Olavintorin liikerakennus ilmentää täysin vastakkaista arkkitehtonista otetta. 14. Matkahuolto, Onnela 1955, Sysmäntie 51 Matkahuollolle ja Matka-Baarille kunnostettiin 1972 tilat alun perin Sysmän Talouskaupaksi rakennettuun taloon. Tyypilliseen tapaan talon alakerros on varattu liiketiloille, ylempi asunnoille. Julkisivut on ajan tapaan roiskerapattu. Matkahuollon talo perinteisine baareineen on esimerkki kirkonkylän keskeisestä palvelupisteestä, jonka merkitys on vähentynyt yksityisautoilun kasvun myötä. 15. Sysmän Kirjakauppa 2004, Sysmäntie 55 Suunnittelija: Heikki Oksanen Raitin rakennukset voivat joskus aiheuttaa yllätyksiä. Kirjakaupparakennus ei ole sitä miltä näyttää: vanhaksi mieltyvällä rakennuksella on ikää vain kymmenisen vuotta. Uusvanha rakennus on tehty kirjakaupan myymälä- ja näyttelytiloiksi Sysmän puretun kunnalliskodin hirsistä. Kirjakaupan yläkerrassa on näyttelytila. 16. Markkala 1864, Sysmäntie 55 / Valittulantie 1 Markkala on ollut kauppapaikkana jo yli 140 vuotta lähtien. Luhankaan, Hartolaan ja Asikkalaan johtavat maantiet yhtyivät Markkalan edessä, joka oli pitkään Sysmän keskus. Markkalan talon moni-ilmeinen ulkoasu on tulosta taloon eri aikoina tehdyistä muutoksista ja lisäyksistä. Pääjulkisivun taitteisella katolla varustettu leveä keskiosa hallitsee katunäkymää. Kenkäkaupassa on vielä vanhaa kirkonkylän tunnelmaa. 17. Kemiala 1942, Sysmäntie 48 / Uotintie Sysmän Kemikali- ja Paperikaupalle rakennettu liiketalo heijastaa omaperäisesti nk. kansanfunkiksen piirteitä. Funktionalismin mentyä jo pois muodista valkoinen laatikko toi modernin vastaparin Markkalalle Sysmän silloiseen ydinkeskustaan. Moderni ilme katoaa talon takana, jossa tasakatto paljastuu viistokatoksi. Rakennuksen moni-ilmeiset ikkunat ovat tulosta tarpeen mukaan tehdyistä muutoksista. Hieno yksityiskohta on liiketilan sisäänkäynti laatikon viistetystä särmästä! 18. Otsola 1959, Uotintie 1, Leppäkorventie 2 Suunnittelija: rkm Hj. Liukkonen Raitin päässä kiertoliittymän takana sijaitsevat Otsola ja Porttila muodostavat Sysmän raitin pohjoisen portin. Otsola on saanut nimensä talon rakennuttaneelta Eino Kontiolta luvulle tyypillisen rapatun kivitalon pohjakerroksessa oli jalkinemyymälä, yläkerroksessa asuttiin. Näyteikkunat on liitetty yhteen kapealla katosaiheella. Pohjakerros on nykyisinkin liike- ja toimistokäytössä. 19. Porttila 1937, muutoksia 1950-luvulla, Leppäkorventie 1 / Valittulantie Suunnittelijat: rkm A. V. Nieminen. Muutos 1950: arkkit. T. Väyrynen. Muutos 1956: arkkit. Unto Ojonen Funkistyylisen Sysmän Osuuskassan toimitalon alakerrassa oli liiketiloja, yläkerrassa asuntoja. Rakennusta uudistettiin sotien jälkeen vaateliikkeen tarpeisiin. Funkisilmeensä talo menetti 1956, kun siitä tehtiin Osuuspankki, kolmikerroksinen harjakattoinen rakennus, jossa tiilipilarien kannattama parveke muodostaa sisäänkäyntikatoksen. Pankin muutettua Sysmäntielle uuteen toimitaloonsa 1977 Porttila on toiminut myymäläkäytössä. Rakennuksen kolmijakoiset funkishenkiset ikkunat muutettiin 2011.

4 Vilkaisu Uotintielle Nykyinen Uotintie oli 1980-luvun alkuun asti ainoa keskustasta kirkolle johtava tie. Sen varrelle nousi eri vuosikymmeninä kirkonkylälle tunnusomaisia pieniä asuin- ja liikerakennuksia. 20. Kassala ent. Osuuskassan talo 1932, Uotintie 4 Vuonna 1926 perustettu Sysmän Osuuskassa sai oman talon Puinen toimitalo siirrettiin oletettavasti Sysmän Höyrysaha Oy:n alueelta. Sittemmin muutetun ja julkisivuiltaan rapatun talon ulkoinen ilme on 1950-luvulta. Osuuskassan siirryttyä Porttilaan Kassalassa toimi eri liikkeitä, kunnes 1993 sinne asettui Harmonikkamuseo. Taiteilija Juhani Kauringin harmonikansoittajaveistos on vuodelta Sähkölä 1963, Uotintie 8 Arkkitehti: Arvi Lepistö Sysmän sähköistäminen alkoi Virtaan voimalaitoksen perustamisen 1913 jälkeen ja eteni vähitellen eri puolille pitäjää. Vuonna 1927 perustettu Itä-Hämeen Sähkö Oy rakennutti Sysmään uuden toimitalon. Sähkölä edustaa hyvin 60-luvun matalaa ja selkeää, itseään korostamatonta arkkitehtuuria. Kannattaa tarkastella katujulkisivun tasapainoista materiaalisommitelmaa. 22. Olavin toimintakeskus 2005, Uotintie 7 Arkkitehtitoimisto Vuorelma arkkitehdit Oy Kunnan ja seurakunnan yhteisessä monitoimitalossa seurakunnan tilat ovat kadun puolella, kookas kaarevakattoinen liikuntasali puolestaan on sovitettu korttelin sisäosaan. Seurakunnan tilojen julkisivuissa on vaalea rappaus, liikuntasalin yläosaa hallitsee keltainen vaakalaudoitus. Pohjakerroksen punatiilipinta toistuu pääsisäänkäynnin pilareissa, jotka viestivät julkisesta rakennuksesta, mutta viittaavat myös Porttilaan. Aiemmin tontilla sijaitsi 1936 valmistunut Kalevan Pirtti, mm. juhlahuoneiston ja elokuvateatterin sisältänyt yhteisötalo. 23. Valtion virastotalo 1970, Uotintie 3 Arkkitehti: Reijo Raaska Valtion virastotalossa toimi aikanaan poliisi, verotoimisto ja työnvälitystoimisto. Myös posti palveli omassa siivessään vuoteen Aikansa suoraviivaista linjaa edustava punatiilirakennus on muistomerkki ajasta ennen valtion palvelujen alasajoa maaseututaajamissa. B. PUSUKUJALTA LOPPERIIN JA LILUMÄENTIELLE Pienen kierroksen idyllisten puutalojen miljöössä voi aloittaa kunnanvirastolta. Virastotalo rakennettiin paikalle, jossa hirsisen kunnantalon lisäksi oli muitakin kunnan 1900-luvun alkupuolen rakennuksia. Paikka Markkalan ja maanteiden risteyksen vieressä oli niiden rakennusaikana keskeinen. 1. Kunnanvirasto 1983, Valittulantie 5 Arkkitehtitoimisto Ojonen- Sipponen- Teerenmaa, arkkit. Jorma Teerenmaa Sysmän kunnantalon paikka on nykyisin huomaamattomuudessaan poikkeuksellinen. Kunnanvirasto jakautuu suoraviivaiseen toimistosiipeen ja massaltaan korostettuun valtuustosaliosaan. Julkisivujen tumma tiili sekä sisäänkäyntipiha suihkualtaineen, lipputankoineen ja istutuksineen korostavat kunnan keskeisen rakennuksen asemaa. 2. Pusukujan, Maalarintien ja Poikkitien ympäristö Näillä teillä voi vielä aistia vanhaa sysmäläistä tunnelmaa - pienipiirteistä asuin- ja ulkorakennusten, aitojen ja pihojen muodostamaa kirkonkylämiljöötä. Talot pihoineen ovat yksityisaluetta, joten ympäristön tarkkailussa vaaditaan tahdikkuutta. 3. Mäkinotko 1950, Valittulantie 11 / Pusukuja Arkkitehti: Unto Ojonen Tiilikattoinen yksityistalo on edustava esimerkki 1950-luvun kodikkaasta asuntoarkkitehtuurista. Talon rakennutti Sysmän nimismies, ja talon kellariin tehtiin kaksi selliäkin. Puolitoistakerroksinen rapattu talo on jäsennelty hillitysti.

5 Sisääntulosivun pyöreän ikkunan sijainti on mielenkiintoinen - talon ulkonäkö ei vastaa piirustuksia. Talon päätyyn 1970-luvulla rakennettu ja sittemmin laajennettu tuotantohalli on talon ilmeelle vieras. 4. Keskinen n. 1894, laaj. 1911, Valittulantie 9 Nykyisin asuinkäytössä oleva talo tehtiin alun pitäen Sysmän Raittiusseuran tiloiksi. Pystyhirsistä rakennettu pikkutalo toimi seuran lukutupana ja kokoushuoneena. Talon laajennusosa - kamari ja eteinen - tehtiin pohjoispäähän; eri rakennusvaiheet asettuvat luontevaksi kokonaisuudeksi. Raittiusliikkeen ja Sysmän kirjastonkin varhaisvaiheisiin liittyvän pienen puutalon sijainti mäenkumpareella tuo sille korostetun aseman Valittulantien kookkaampien puutalojen rivistössä. 5. Lopperi 1843, Lopperintie 1 Lopperi on yksi Sysmän kantataloista. Sillä on myös tärkeä merkitys kuntahistoriassa: Lopperissa pidettiin Sysmän ensimmäinen kuntakokous Talossa toimi kestikievari 1880-luvun lopulle asti, ja kylän muiden isojen talojen tapaan Lopperi toimi myös käräjäpaikkana. Vanhoista rakennuksista koostuvaan pihapiiriin kuuluvat päärakennuksen lisäksi mm. hollitupa, talli, luhtiaitta, riihi ja päätaloakin vanhempi kivinavetta. Päärakennuksessa on Sysmän oloissa runsas puukoristelu: panelointi ja nurkkaharkotus sekä ikkunakehysten ja räystäslistojen koristeaiheet rikastavat talon ilmettä. Ikkunoiden siroa vinojakoa on käytetty myös hollituvassa ja tallin päätyikkunassa! Lopperin pihapiiri on yksityisaluetta. Lopperin naapurustossa on 1900-luvun alkupuoliskolla rakennettuja asuintaloja - mm. Maijala (1930-l.) ja Harjula (ennen v. 1925) - jotka piharakennuksineen ja puineen sekä aitoineen henkivät vanhan ajan kylätunnelmaa. Hiekkapintainen Lopperintie johtaa mäellä kohoavalle Vesitornille (1963, Insinööritoimisto Maa ja Vesi), joka palveli ajoittain näkötorninakin. 6. Teatteritalo (ent. Sysmän Säästöpankki Rahala) 1898, Väihkyläntie 1 Arkkitehtuuritoimisto Usko Nyström, Petrelius, Penttilä. Kunnostus 1998: rakennusarkkitehti Ritva-Maija Saarinen Sysmän Säästöpankin rakennus oli valmistuessaan harvinaisuus: vain viidellä säästöpankilla Suomessa oli tuohon aikaan oma toimitalonsa. Talon arkkitehtuurissa heijastuvat monet kansallisromanttisen tyylisuunnan piirteet, jotka sen syntyaikoina olivat vasta tulossa muotiin. Rakennus on pääjulkisivultaan symmetrinen - piirre, josta luovuttiin varsinaisessa Jugend-vaiheessa. Korkeine ullakoineen ja kattoineen rakennus on ilmeeltään linnamainen: pääsali piirtyy korostetusti rakennuksen hahmossa. Julkisivulaudoituksen sekä puisten koristeaiheiden ilme on kansallisromantiikan alkuvaiheelle tyypillisesti muualta kuin Suomesta. Talossa on toiminut posti, kirjasto-lukusali, suojeluskunta ja jopa huonekalukauppa; pankkina se palveli 1936 saakka. Sysmän teatteritalo kunnostettiin entistäen juhla- ja kokoustiloiksi talon satavuotisjuhliin. 7. Villa Sarkia (ent. pankinjohtajan asunto Moisio) 1900-l. alku, Myllymäentie 1 Arkkitehtuuritoimisto Usko Nyström, Petrelius, Penttilä Säästöpankin johtaja asui aivan pankkirakennuksen vieressä: työmatkaa oli vaivaiset 10 metriä. Pankinjohtajan asuintalosta tehtiin pankkirakennusta yksinkertaisempi. Korkea aumakatto ja poikkipäädyt yläkerran ikkunoineen antavat kuitenkin talolle viereiseen rakennukseen suhteutuvaa mittakaavaa. Talo on sittemmin toiminut monessa käytössä, mm. kunnan hammaslääkärin vastaanottotiloina sekä päiväkotina. Vuodesta 2010 lähtien talo on palvellut kulttuurikäytössä - Sysmän kunnan ja Nuoren Voiman Liiton ylläpitämänä kirjailijaresidenssinä. 8. Uutela (Lilumäki) 1920-luku, Väihkyläntie 4 / Lilumäentie Lilumäentie on lyhyt jakso entistä Leppäkorpeen johtavaa tielinjaa. Sen varrella sijaitsevan Uutelan talon kaltaisia on Sysmän keskustassa ollut useitakin: rakennuksen yläkerroksen ikkunalliset päädyt avaavat näkymiä neljään suuntaan. Talossa on erilaisia pienin lasiruuduin varustettuja ikkunoita, laudoituksen hirsitalo sai vasta 1940-luvulla. Aiemmin rakennuksessa toimi pieni kauppa, ja punatiilisen piharakennuksen leipomosta saatiin tuoreet leivät. Leipomotoiminnan loputtua piharakennuksen leivinuuniin tehtiin sauna! 9. Harmaala 1863, laajennettu 1920-luvulla, Lilumäentie 1 / Valittulantie

6 Sysmän vanhimpiin rakennuksiin kuuluvassa Harmaalassa oli kauppa vuoteen Aumakattoinen, empirekauden hirsirakennus on Sysmässä harvinaisuus. Rakennuksen harmoninen ilme syntyy selkeämuotoisen matalan rakennuksen hillitystä väriskaalasta ja säännöllisestä kuusiruutuisten ikkunoiden aukotuksesta, jonka rytmiä ullakonikkunat toistavat. Rakennuksen muoto ja julkisivujen jäsentely ovat sukua Aurinkolan (kohde 10) arkkitehtuurille. Puusta veistetyt hienovaraiset koristeet ikkunoiden yläpuolisessa kentässä ovat piste i:n päällä. Harmaalan pihapiiriin kuulunut vanha makasiini purettiin viereisen asuinkerrostalon tieltä 1970-luvun lopulla. 10. Aurinkola ent. Tenhovaaran/Tevalinin talo, Valittulantie 7 / Pusukuja Talo on kappale vanhaa Helsinkiä Sysmässä: hirsirunkoinen empirerakennus on siirretty Helsingistä ja rakennettu tälle paikalle oletettavasti Aumakattoisessa, T-ikkunoiden rytmittämässä rakennuksessa on vaakalaudoitus, mutta seinien ylä- ja alaosissa on pystylaudoitetut vyöhykkeet. Sisäänkäynti on umpikuistien kautta pihan puolelta. Vaiheikkaan menneisyyden jälkeen yksityisasunnoksi kunnostettu Aurinkola on nimensä veroinen valopilkku Sysmän kyläkuvassa. C. KIRKKORETKI Sysmän kirkonseutu rakennuksineen on valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Alueella sijaitsee myös runsaasti muinaisjäännöksiä. Arkkitehtuurikarttaan valittujen kohteiden lisäksi kirkon lähialueella on paljon vanhoja rakennuksia ja pihapiirejä. Osa tien vanhaa linjausta muutettiin kevyen liikenteen reitiksi Suopellontien oikaisun yhteydessä. Kirkkoa ja museota lukuun ottamatta kaikki kohteet ovat yksityisiä. 1. Suurkylän kartano 1801, muutoksia 1810-l., nyk. asu 1867, Suurkyläntie 2 Rakentajat oletettavasti puuseppä Gustaf Nordgren ja muurarimestari Gustaf Stenberg. Hans Anders Wijkmanin rakennuttama kartanon hirsinen päärakennus hallitsee mäenkumpareelta peltomaisemaa ja avautuu etelään kohti kirkkoa. Sisäänkäyntipiha ja talousrakennukset ovat pohjoisessa. Vaakalaudoitettuja julkisivuja on jäsennöity joonialaisiin kapiteeleihin päättyvillä harkkopilastereilla sekä runsailla ikkunoilla. Ikkunoiden puolipyöreät yläosat viittaavat kivirakennusten holvattuihin ikkuna-aukkoihin. Rakennusta voisi korkeiden ullakonikkunoiden perusteella luulla kaksikerroksiseksi. Keltamullan ja valkeiden korosteiden yhdistelmä viittaa empireen; rakennuksen yksityiskohdat kertovat kuitenkin 1800-luvun lopun historismista. Kartano ulkorakennuksineen ja vanhoine puineen muodostaa kirkonkylään omaleimaisen ja arvokkaan kokonaisuuden, joka ainoana taajamassa säilyneenä kertoo Sysmän rikkaasta kartanohistoriasta. 2. Pyhän Olavin kirkko l.; sakaristo rakennettu uudelleen n. 1660; kirkkoa pidennetty 1700-l. Laajennettu ristikirkoksi: arkkit. Carl Ludwig Engel (piir. 1826, rak ). Kirkon restaurointi : arkkit. Kauno S. Kallio (1953). Sysmän kirkon sijainti Majutveden rannalla selittyy järven merkityksellä entisaikojen kulkuväylänä. Keskiaikainen luonnonkivikirkko on harvinainen näky Päijänteen itäpuolisessa sisämaassa. Useita rakennusvaiheita läpikäynyt kaunis kirkko tarjoaa kodikkaat puitteet pienelle seurakunnalle. Valkeaksi kalkitun kirkon päätyjen yläosissa on tiilikoristeita. Alkuperäisen osan päädyissä ne ovat tiilipintaiset, Engelin ristivarsissa päätykoristeet on rapattu ja kalkittu. Puinen, kolminivelinen kellotapuli (1845) edustaa länsisuomalaista tyyppiä, jossa kaikki kerrokset ovat neliöpohjaisia. 3. Kotiseutumuseo, ent. Lainajyvästön makasiini 1855, Makasiininmäentie 4 Sysmän pitäjän lainamakasiini (Leipälä), valmistui noin 10 vuotta ennen suuria nälkävuosia. Luonnonkivestä muurattu jyhkeä, linnamainen rakennus palveli viljavarastona, josta viljaa sai vaikeina vuosina korkoa vastaan - se oli siis eräänlainen pankki. Pankkitoiminnan kehittyminen vei pohjan lainajyvästöiltä. Nykyisin rakennuksessa toimii Sysmä Seuran ylläpitämä kotiseutumuseo. 4. Kanttorila 1926, Museomäki Rakennusmestari: Adam Janhonen Seurakunnan rakennuttama Kanttorila sijaitsee museon naapurina ja kuuluu oleellisesti kirkon ja pappilan lähialueelle. Sisäänkäynnin yhteydessä ovat yhä alkuperäiset ruutuikkunat sekä poikkipäädyn haukanikkuna, muutoin ikkunat on muutettu. Rakennus on alkuperäisessä käytössä kanttorin kotina. 5. Pappila 1918, Suopellontie 124

7 Arkkitehti: Josef Stenbäck Ahkerana kirkkoarkkitehtina tunnetun Stenbäckin suunnittelema pappila muodostaa pihapiireineen upean kokonaisuuden, josta on näköyhteys kirkkoon ja Majutvedelle. Sysmän oloissa poikkeuksellisen kookas ja komea hirsinen asuinrakennus edustaa Jugendia, mikä näkyy massoittelussa sekä julkisivujen ja ikkunakehysten yksityiskohdissa. Mansardikatto on poikkeuksellinen: taitekohta on korotettu ja siihen on sijoitettu ikkunoita. Sysmässä moni aiempi pappila oli tuhoutunut tulipalossa, joten tämän pappilan päätyyn muurattiin palovarma arkisto. Punatiilinen arkistokin on sovitettu talon Jugend-ilmeeseen. Pappila on nykyisin yksityisasuntona. D. KOULUJEN KULMILLA 1. Väihkylän koulu (ent. Keskuskansakoulu) ja opettajien asunnot 1955, Väihkyläntie 9 Arkkitehti: L. E. (Lauri Erik) Hanstén Koulu sekä siihen liittyvät neljä opettajien asuinrakennusta rakennettiin suurten ikäluokkien tultua kouluikään. Koulurakennus hallitsee koollaan lähiympäristöä, mutta puolitoistakerroksiset opettajien asuintalot on sijoitettu vapaasti ja sopeutettu näin koulun lähiympäristöön. Alkuperäinen hillityn vaalea karkea rappaus ja sokkelien liuskekiviverhous ovat yhä kertomassa 1950-luvun alun tyypillisestä rakentamisesta ennen teollisten rakentamistapojen yleistymistä. Osa rakennusten punaisista tiilikatoista on uusittu. Pukusuoja 1997, Väihkyläntie 9 Arkkitehti: Risto Vuolle-Apiala Koulun vieressä olevaan liikuntaympäristöön tehty puinen pukusuoja on muodoltaan rohkeasti ympäristöstä poikkeava ja ilmeeltään iloinen, mutta on joutunut teknisten laitteiden puristuksiin. 2. Toivolan koulu (ent. Kankilan päärakennus) 1800/1900, Väihkyläntie 9 Entinen Kankilan tilan päärakennus palveli lastenkotina vuodesta 1926 lähtien. Rakennus muutettiin 1970-luvun alussa apukouluksi ja sitä uudistettiin 1980-luvulla: korjausten jälkeen ulospäin on säilynyt ainoastaan aumakattoinen perusmuoto. Lämmöneristeiden lisäämisen tuloksena ikkunat ovat jääneet syvälle seinäpinnasta. Ikkunakehysten koristeelliset yksityiskohdat ovat uusia. Koulu toimii nykyisin erityiskouluna. 3. Neuvola (ent. Terveystalo) , Väihkyläntie 11 Mannerheimliiton Terveystalo TT2 -tyyppipiirustukset (1947): arkkit. Erkki Linnasalmi. Muutos Sysmän oloihin: rkm Tapio Hynynen. Sysmän Terveystaloksi rakennettu kaksikerroksinen talo oli alun perin tiilikattoinen ja valkoiseksi rapattu. Nykyinen ilme on 1980-luvun alun muutosten jäljiltä: mm. peltikatto, rakennuksen vihreäksi maalattu puuverhous ja nykyinen ikkunatyyppi on uusittu. Korkeassa osassa oli alusta alkaen asuntoja, ja matalassa osassa toimi mm. äitiys- ja lastenneuvola. Neuvolatoiminta rakennuksessa loppui Sysmän rivitalo 1963, Peltotie / Väihkyläntie Arkkitehti: Rainer Hackman Rivitaloja on Suomeen rakennettu jo 1910-luvun lopulla, mutta laajemmin ne levisivät maahamme vasta 1950-luvulla. Sysmä sai ensimmäisen rivitalonsa seuraavan vuosikymmenen alussa. Koulualueen lähellä sijaitseva, aikansa arkkitehtuuria heijastava yksikerroksinen rivitalo reunustaa Peltotietä, joka muilta osin koostuu tyypillisistä puolitoistakerroksisista jälleenrakennuskauden omakotitaloista. 5. Vanha yhteiskoulu 1924, Peltotie 3 Arkkitehti: Toivo Salervo Sysmän yhteiskoulu perustettiin Koulurakennus valmistui neljä vuotta myöhemmin luvun klassismia edustava hirsirakennus koostuu kuutiomaisesta telttakattoisesta osasta sekä tähän liittyvästä harjakattoisesta rakennusosasta. Kookkaat ikkunat, pystylaudoitus sekä symmetrian ja epäsymmetrian kanssa leikittelevät klassisistiset koristeaiheet voimistavat kaksikerroksisen rakennuksen korkeusvaikutelmaa, jota pieni keskitorni edelleen lisää. Tärkeä rakennus sai perinteisesti kirkolle kuuluvan aseman: kalliolle rakennettu sivistyksen temppeli korostuu vielä tänäänkin Sysmän kyläkuvassa. 6. Yhteiskoulu 1962, laajennettu 1980/90, Peltotie 3

8 Arkkitehti : Toivo Löyskä. Laajennus: Arkkitehtitoimisto Heikki Uusitalo Sysmän uusi yhteiskoulurakennus ja siihen luontevasti liittyvä laajennusosa heijastavat modernin arkkitehtuurin ihanteita. Rakennus koostuu kahdesta massasta ja niitä vanhaan koulurakennukseen yhdistävästä käytävästä. Matala sadekatos liittää eri osat yhteen ulkopuolella. Niukkaeleinen rakennus selkeine valkoisine rappauspintoineen alistuu Salervon vanhalle koulutalolle ja antaa sen hallita ympäristöä. * * * * * * * * * * * * Teksti: Päivi Lukkarinen 2012 Lähteitä : Arkkitehtitoimisto Anna-Liisa Nisu 2012: Sysmän kunta. Taajama-alueen kulttuuriympäristöselvitys, osat 1 ja 2. Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelma EAKR -hanke. Heikki Helin 2009: Sysmän muuttuva keskus I, Lopperista Markkalan risteyksen kautta Simolaan. Sysmän Liikolan nuorisoseura. Helin, Heikki: Sysmän kirkonkylän vaiheita -kirjoitussarja Itä-Häme lehdessä ( osat 1-59) ja Lähilehdessä (osat ) Kulha, Keijo K Sysmän pitäjän historia III. Könönen, Nina 2005: Sysmän rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, KUKUSE. Hämeen ympäristökeskus. Stjernvall-Järvi, Birgitta Kartanoelämää Itä-Hämeessä. Sysmän Kirjakylä Oy. Wager, Henrik Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeen liitto. Sysmän kunnan arkisto / Rakennusvalvonnan arkisto. Rakennusluvat.

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

Säilyneisyys ja arvottaminen

Säilyneisyys ja arvottaminen Raahen 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 4465-4288 Raahe 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriaselvitys. Suunnittelukeskus Oy 1 Säilyneisyyden kriteerit

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Kalliola /10

Kalliola /10 Kalliola- 1/10 Uusikaupunki (895) Kuivarauma (482) Kalliola 1 001 Muu asuinrakennus 002 Kellari, kellarivaja 003 Navetta 004 Muu karjarakennus 005 Sauna Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy

Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy Kittilän kunta Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Suunnittelukeskus Oy 25.2.2008 SR-7 3418282, 7538753 Hanhivaara 4:17 1930-l Alkuperäinen, pieteetillä entisöity päärakennus

Lisätiedot

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE T arkastusraportti TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE Perniö, SALO 1 METSÄHALLITUS Mia Puotunen 2008 T ARKASTUSRAPORTTI 13.11.2008 TEIJON VOIMALAITOS JA RETKEILYALUE Teijon retkeilyalue, Perniö VOIMALAITOS

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava Sisällys 1. Perus ja tunnistetiedot... 3 1.1. Tunnistetiedot... 3 1.2. Kaavaalueen sijainti... 3 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 2. Tiivistelmä... 4 2.1. Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2. Asemakaava...

Lisätiedot

KOHDEINVENTOINTI, kohde 29

KOHDEINVENTOINTI, kohde 29 KOHDEINVENTOINTI, kohde 29 Kylä Häijää Kiinteistötunnus 790-555-1-77 / Mäkipää Kunta Sastamala Omistaja Osoite Kylänraitti 74 Rakennusten lukumäärä Aluetyyppi Taajama Hist. tilatyyppi Kohdetyyppi Asuinrakennus

Lisätiedot

Varhaisvaiheen funktionalismia päijäthämäläisellä maaseudulla

Varhaisvaiheen funktionalismia päijäthämäläisellä maaseudulla Varhaisvaiheen funktionalismia päijäthämäläisellä maaseudulla Lähes kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa on vähintään yksi funktionalismin varhaisvaiheen rakennus. Osa näistä 1930- ja 1940-luvuilla valmistuneista

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

p/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia.

p/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia. PAIKALLISESTI ARVOKKAAT RAKENNUSKULTTUURIKOHTEET Liite 8 Numerointi osayleiskaavan mukainen, suluissa inventointinumero (Lapin kulttuuriympäristöt tutuiksi hankkeen inventointitulokset, Lapin ympäristökeskus,

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI HAVAINNEKUVA HIETASAARENKADULTA ÖSTERBOTTENSHUS HAITARI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut tiivistää kaupunkirakennetta ja luoda suojaisia pihoja asuinkortteleille. Uudet rakennukset on sovitettu mittakaavaltaan,

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE +358-40-5573581 1 / 3 4.11.2014 LAUSUNTO VAALAN KUNTA - kunnanjohtaja Tytti Määttä - tekninen Juha Airaksinen - aluearkkitehti Harri Lindroos TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.01 Puisto. 5.02 Lähivirkistysalue. 7.09

Lisätiedot

Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto. Luonnokset 27.01.2014. HANKESELOSTUS 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34.

Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto. Luonnokset 27.01.2014. HANKESELOSTUS 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34. HANKEELOTU 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34 hnro 730 2003 27.1.2014 Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto Luonnokset 27.01.2014 ijainti Kortteli 40122, tontti 2 Tapulikaupungintie

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Nimimerkki: RASTERI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut säilyttää vanhat arvokkaat rakennukset, palauttaa niiden sisä- ja ulkotilat alkuperäiseen asuunsa modernein

Lisätiedot

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava 23.03.2010 Kaupungintalo on osa valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

tehtaankatu 19 / as oy koivu rakennushistoriaselvitys / 3.6.2o14 arkkitehtitoimisto antti voutilainen / roy mänttäri arkkitehti safa

tehtaankatu 19 / as oy koivu rakennushistoriaselvitys / 3.6.2o14 arkkitehtitoimisto antti voutilainen / roy mänttäri arkkitehti safa tehtaankatu 19 / as oy koivu rakennushistoriaselvitys / 3.6.2o14 arkkitehtitoimisto antti voutilainen / roy mänttäri arkkitehti safa r. roos noin 1930 eric sundström 1928 alue vanhoissa valokuvissa helsingin

Lisätiedot

Koti Koskelassa kaikki on lähellä

Koti Koskelassa kaikki on lähellä Koti Koskelassa kaikki on lähellä Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Emäpuuntielle Koskelaan, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä. Yliopistoon,

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03.

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu 21.03.2014 Mellunkylä 47298/1 Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu Sijainti Tontti 47298 / 1 Vuokkiniemenkatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti on Kontulantien,

Lisätiedot

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla.

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla. Näyttely kertoo, kuinka Nastola on kehittynyt ja maisema muuttunut. Näyttelyssä on rinnan vanhoja ja uusia näkymiä samoista kohteista. Valitut kohteet ovat olleet tärkeitä paikkoja. Myös niiden merkitys

Lisätiedot

TOIMELA RAKENNUSHISTORIALAUSUNTO Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama OY

TOIMELA RAKENNUSHISTORIALAUSUNTO Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama OY TOIMELA RAKENNUSHISTORIALAUSUNTO 10.8.2014 Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama OY Perustiedot Osoite: Kuokkalantie 3, Nurmijärvi Arvioitu valmistumisaika: 1945 Suunnittelija: Rakennusmestari Niilo

Lisätiedot

Rakennusta alkuperäisasussaan

Rakennusta alkuperäisasussaan Raunion Tila 834-423-1-33 Omistajat Anne Rämö ja Juha Kujala Suunnittelu Jutta Varjus Rakentaminen Rauli Thynell, Juha itse ja sukulaiset Rakennuksen peruskorjaus, toisen kerroksen ja kuistin rakentaminen

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.2014 Mellunkylä 47295/1 Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto Sijainti Tontti 47295 / 1 Vienankatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, LEMPÄÄLÄ

AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, LEMPÄÄLÄ AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, 37550 LEMPÄÄLÄ AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, 37550 LEMPÄÄLÄ TERVETULOA LEMPÄÄLÄN HAKKARIIN! Lempäälän Hakkariin aivan Hakkarinkartanon viereen

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Tammelan uudet ja korkeat - Luminary ja PMK-Torni rakennusvaiheessa. Petri Tavilampi, arkkitehti SAFA

Tammelan uudet ja korkeat - Luminary ja PMK-Torni rakennusvaiheessa. Petri Tavilampi, arkkitehti SAFA Tammelan uudet ja korkeat - Luminary ja PMK-Torni rakennusvaiheessa LUMINARY Rakennuttaja ja rakentaja: Skanska Talonrakennus Oy Suunnittelijat: Pääsuunnittelu ja arkkitehtisuunnittelu: BST-Arkkitehdit

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 330 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 331 Sastamala Kihniö Parkano Ikaalinen Hämeenkyrö Nokia Virrat Mänttä-Vilppula

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

Nieuw Terbregge, Rotterdam Mecanoo 2001 ARK-C4500 referenssianalyysi Jaana Miettinen

Nieuw Terbregge, Rotterdam Mecanoo 2001 ARK-C4500 referenssianalyysi Jaana Miettinen Nieuw Terbregge, Rotterdam Mecanoo 2001 ARK-C4500 referenssianalyysi Jaana Miettinen https://funwithresearch.files.wordpress.com P https://funwithresearch.files.wordpress.com Kolmikerroksiset talot on

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI. 5. kaupunginosa kortteli 20. osa. Säilyneisyys ja arvottaminen RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

RAAHEN KAUPUNKI. 5. kaupunginosa kortteli 20. osa. Säilyneisyys ja arvottaminen RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS RAAHEN KAUPUNKI 5. kaupunginosa kortteli 20 RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS osa ja arvottaminen 30.4.2009 FG Planeko Oy Esko Puijola arkkitehti SAFA Raahen 5. kaupunginosan korttelin 20 rakennushistoriallinen

Lisätiedot

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5 KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

KUOPION ASEMANSEUDUN KONSEPTISUUNNITELMA KUOPION PORTTI

KUOPION ASEMANSEUDUN KONSEPTISUUNNITELMA KUOPION PORTTI KUOPION ASEMANSEUDUN KUOPION PORTTI 19.5.2016 KUOPION ASEMANSEUDUN KUOPION PORTTI Monipuolinen kokonaisuus Lähtökohtana koko hankealueella moderni hybridirakentaminen, jossa asumisen osuus noin 1/3 Liikenteen

Lisätiedot

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET Liite YLIVIESKA OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET..0 KKITEHTITOIMISTO JORMA PALORANTA OY OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET ALUEEN KTTA KALAJOKI NIEMELÄNKYLÄNTIE 0 SAVELANTIE NOPPUISTO OLMALANRANNANKA ULPUKANKA KUMINAKA

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

LIITE 3 Asemakaavassa suojeltavat rakennukset ja pihapiirit

LIITE 3 Asemakaavassa suojeltavat rakennukset ja pihapiirit LIITE 3 Asemakaavassa suojeltavat rakennukset ja pihapiirit 1. Haasianmaa Haasianmaa on paikallisesti rakennushistoriallisesti, historiallisesti ja maisemallisesti arvokas tyylillisesti yhtenäinen metsätyönjohtajan

Lisätiedot

AK 358 VIRRANPUISTO RAKENTAMISTAPAOHJE

AK 358 VIRRANPUISTO RAKENTAMISTAPAOHJE Rakentamistapaohje, joka ohjaa uudisrakentamista Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan AKkorttelialueilla kortteleissa 80 ja 81. Rakentamistapaohjeet liittyvät asemakaavaan AK 358 (KV hyv. 8.6.2015 46).

Lisätiedot

TOIMITILAA KAMPISSA ANTINKATU 1. Antinkatu 1, Helsinki

TOIMITILAA KAMPISSA ANTINKATU 1. Antinkatu 1, Helsinki TOIMITILAA KAMPISSA ANTINKATU 1 Antinkatu 1, 00100 Helsinki MIELENKIINTOINEN FUNKKISKIINTEISTÖ Rakennushistorialtaan mielenkiintoinen funkkiskiinteistö sijaitsee keskeisellä paikalla Kampissa ja tarjoaa

Lisätiedot

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Tiina Vasko 2011 Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 2 Sisällysluettelo Arkisto- ja rekisteritiedot

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 HELSINGIN KAUPUNKI HANKESELOSTUS ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 Helsingin asumisoikeus Oy Kivipari Sijainti ja tontti Kaupunginosa 4, kortteli 4129, tontti Kiviparintie a 00920 Helsinki Tontti on Kiviparintiellä,

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4 Rakentamistapaohje on asemakaavakarttaa (KV..2014 ) täydentävä, se on ohjeellinen ja se koskee uudisrakentamista. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, Saarijärven vanhaa

Lisätiedot

Pallomäenkuja. Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra / v m² k-m² valmius (ind. 8/2015)

Pallomäenkuja. Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra / v m² k-m² valmius (ind. 8/2015) 69 Pallomäenkuja Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra / v m² k-m² valmius (ind. 8/2015) 40094 30 Pallomäenkuja 10 506 180 valmis 4 117 Kaavan mukaisesta rakentamisesta mm:

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 216 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 217 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

Jokaisen Oma Ympäristö

Jokaisen Oma Ympäristö 1 Jokaisen Oma Ympäristö Hanna Pöysälä, Käsityökoulu Peukku / syyskuu 2010 KULTTUURIKÄVELY PEUKUN lähiympäristössä 2 Hanna Pöysälä, Käsityökoulu Peukku KULTTUURIKÄVELY PEUKUN lähiympäristössä Käsityökoulu

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 ANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät iranomaiset ja yhteisöt iite: Ilmoitus asemakaavamuutoksen viitesuunnitelman

Lisätiedot

postin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP

postin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLLIETIELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni 1. 1.or 1 on 3. Kohde 2. Kunta Var kaus F28yiosti 4. Kylä/Rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi

Lisätiedot

POIJU 1/13 HELSINKI SÖRNÄISTENNIEMI KORTTELI 10583

POIJU 1/13 HELSINKI SÖRNÄISTENNIEMI KORTTELI 10583 POIJU 1/13 HELSINKI SÖRNÄISTENNIEMI KORTTELI 10583 ASEMAKAAVA: LÄNSISIIPI VARJOSTAA JA PEITTÄÄ KATTOKULMA LIIAN LOIVA AURINKOTEKNIIKALLE LÄNSISIIVEN KATTO JYRKEMMÄKSI USEAN ASUNNON NÄKYMÄT AVARTUVAT KATTO

Lisätiedot

RAAHE - MIKONKARIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

RAAHE - MIKONKARIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA RAAHE - MIKONKARIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA RAKENNUSINVENTOINTI 04.04.2006 RAPORTTILIITE 30.06.2005 RAAHEN KAUPUNKI 2005 RAKENNUSINVENTOINTI 07.09.2004, 03.03.2005 2(7) ALUE 1 1. Kalamaja/varasto b = 62/1

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 15.5.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 RAKENTAMISTA KOSKEVAT OHJEET KAAVASSA... 2 3 KAAVIOKUVA... 4 4 ALUEEN RAKENTAMISTA

Lisätiedot

Hansavalkama on hyvien yhteyksien varrella, Kehä III:n ja Kauklahdenväylän risteyskohdassa.

Hansavalkama on hyvien yhteyksien varrella, Kehä III:n ja Kauklahdenväylän risteyskohdassa. Hansavalkama on hyvien yhteyksien varrella, Kehä III:n ja Kauklahdenväylän risteyskohdassa. Hansavalkaman asukkaille on tarjolla runsaat Kauklahden lähipalvelut mm. päiväkodit, koulut, lähikaupat ja kirjasto.

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800.

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800. RUUTUA RAITAA Kaupunkikuva Korttelisuunnitelma noudattaa kaavarungon periaatteita. Kortteli muodostaa yhtenäisen ja omaleimaisen kokonaisuuden, joka kuitenkin korkeuksiltaan, suunniltaan ja mittakaavaltaan

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34, 37801 Toijala Kaavoitus ja maankäyttö Lasse Majuri vs. Kaavoituspäällikkö Terhi Bärling Insinööriharjoittelija 19.6.2012 RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ Rakentamistapaohjeet

Lisätiedot

Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta

Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Syväkiventielle Knuutilankankaalle, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä.

Lisätiedot

YMPÄRÖIVÄT KAUPUNGINOSAT

YMPÄRÖIVÄT KAUPUNGINOSAT YMPÄRÖIVÄT KAUPUNGINOSAT KAUPUNKI JA ASUMINEN. RYHMÄT 5&6: HANNA KOUHIA, YLLKA KUCUKU, JONI KOPRA, NOORA LAMBERG, EVELIINA KUNNATON, ANTTI LAPPALAINEN Jätkäsaari Hernesaari Eira Punavuori PUNAVUORI Sinebrychoffin

Lisätiedot

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ). ESPOO / ÅMINNE KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET Korttelit 45085, 45087, 45088 ja 45089 Yleistä Korttelisuunnitelma käsittää rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmakartan. Korttelisuunnitelmalla

Lisätiedot

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja CO 2 GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto KOMBI 144 Kaksikerroksinen puutalo on perinyt ulkomuotonsa perinteiseltä rintamamiestalolta. Lopputulos on silti moderni ja suunniteltu vastaamaan

Lisätiedot

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877.

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. LAPINLAHDEN KIRKKO Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. Kirkkoa rakennettiin vuosina 1877-1880. Kirkon rakennusmestarina toimi Johannes Store

Lisätiedot

AALTO-passi. Oma nimi:

AALTO-passi. Oma nimi: AALTO-passi Oma nimi: Kiertele Aalto-keskuksessa ulkona ja niissä sisätiloissa, jotka ovat avoinna. Etsi kuvista näkyvät kohdat. Kun löydät kohteen ja keksit vastauksen kysymyksiin, piirrä rasti kuvan

Lisätiedot

RIKALANMÄKI. Sinun kokemuksesi on meidän tarinamme

RIKALANMÄKI. Sinun kokemuksesi on meidän tarinamme RIKALANMÄKI Sinun kokemuksesi on meidän tarinamme TERVETULOA RIKALANMÄELLE. Rikalanmäki Salon Halikon kulttuurimaisemassa yhdistää historialliset puitteet ja modernin palvelun. Meillä onnistutte luomaan

Lisätiedot

KESKUSTAN KORTTELIN 0301 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN

KESKUSTAN KORTTELIN 0301 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN Tekninen lautakunta 74 01.04.2008 Kaupunginhallitus 108 14.04.2008 Tekninen lautakunta 118 17.06.2008 Kaupunginhallitus 226 11.08.2008 Kaupunginhallitus 235 25.08.2008 Tekninen lautakunta 98 21.09.2010

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on

Lisätiedot

Multia sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä metsäisellä vedenjakajalla. Kunnan alueella on Kiiskilänmäki, keskisen Suomen korkein kohta,

Multia sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä metsäisellä vedenjakajalla. Kunnan alueella on Kiiskilänmäki, keskisen Suomen korkein kohta, Multia sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä metsäisellä vedenjakajalla. Kunnan alueella on Kiiskilänmäki, keskisen Suomen korkein kohta, runsaasti vesistöjä ja luontopolkuja vaihtelevassa maastossa.

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

Matti Kärki, kaupunkikuva-arkkitehti

Matti Kärki, kaupunkikuva-arkkitehti Aika klo 8.30 10.10 Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntijajäsenet Muut osallistujat Allekirjoitukset Pekka Virkamäki, rakennusvalvontajohtaja Ilkka Rekonen, lupapäällikkö

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012 Ryhmätyöt Ryhmä 1 Kulkusiltoja Ylöjärven puolelle Nykyinen kadunvarsipysäköinti on liian ahdas Runkokadun mutkassa Pysäköintilaitos parantaa

Lisätiedot

Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko

Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko TA-Asumisoikeus Oy / Kivikonkaari 40 HUONEISTOLUETTELO, TALO 1 15.08.2014 n:o tyyppi m 2 kerros P=parveke PI=piha T=terassi A1 3H+K 79,5 2 P A2 2H+KT 66,0 2 P

Lisätiedot