SYSMÄN ARKKITEHTUURIA. Neljä reittiä kirkonkylässä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SYSMÄN ARKKITEHTUURIA. Neljä reittiä kirkonkylässä"

Transkriptio

1 LOPULLINEN VERSIO SYSMÄN ARKKITEHTUURIA. Neljä reittiä kirkonkylässä A. RAITIN RISTEILY Sysmän kirkonkylään etelästä saapuva näkee tieltä useita vanhojen maatilojen päärakennuksia - Korvenrannan, Matariston, Lautaportin ja Mäentalon. Ylitettyään Huitilanjoen kulkija on saapunut Sysmän taajamaan. Heti vasemmalla on leirintäalue, jonka päärakennuksesta - Kokkolasta - Raitin risteilyn voi aloittaa. 1. Kokkola, ent. Airola ennen v. 1900, Huitilantie 3 Huoltorakennukset (2010): arkkitehti Anne Ranta-Eskola Sysmän kunnanlääkärinä toimineen Herman Bussin rakennuttama hirsitalo viestii ulkoapäin herrasväen huvila-arkkitehtuurista. Rakennus sai koristeellisen julkisivulaudoituksen noin vuonna Tornista on aikojen kuluessa kadonnut näköalatasanteen viimeistelevä kaide ja lipputanko. Kirjailija Yrjö Kokko asui talossa toimiessaan kunnan eläinlääkärinä siitä talon nykyinen nimi. Kokkola on sisätiloiltaan uusittu ja toimii leirintäalueen vastaanottorakennuksena. Vanhan roosan väriset pulpettikattoiset huoltorakennukset luovat Kokkolalle modernin kehyksen ja vastavärin. 2. Entinen Sysmän Osuusmeijeri 1906, Sysmäntie 16 Arkkitehti: H. R. [Henrik Reinhold] Helin. (Samoilla piirustuksilla lienee rakennettu myös Kymenlaakson Osuusmeijerin rakennus.) Jykevä, jugendajan ihanteita heijastava rakennus pilkistää vain osittain myöhemmin tehtyjen lisäosien takaa. Tarkemmalla katsomisella rakennuksen kauneus paljastuu. Alakerros on kiveä, yläkerta puurakenteinen. Alkuperäisten punatiilikaaristen ikkunoiden rakenteet näkyvät siellä täällä. Kaakossa sijaitsee konttorin viehättävä sisäänkäyntiosa. Sysmän tärkeä työllistäjä - Osuusmeijeri - siirtyi 1990 Tuottajain Maidolle, ja vain kaksi vuotta myöhemmin meijerin toiminta lopetettiin. Nykyisin tiloissa toimii myymälä ja pieniä yrityksiä. Meijerin asuntola 1916, laajennettu järven suuntaan 1949 Suunnittelija ei tiedossa, laajennus: rkm Tapio Hynynen. Pitkä hirsirakennus on ilmeeltään yhtenäinen, vaikka se koostuukin kahdesta eri-ikäisestä osasta. Näistä järvenpuoleinen on yhä asuinkäytössä. Vanhemmassa osassa raitin puolella toimii tunnelmallinen kahvila. 3. Vanha paloasema 1935, Sysmäntie 18 Paloautojen tallit, letkutorni ja asunto erottuvat paloaseman julkisivussa, kuten funktionalismiin kuuluu. Myös rakennuksen selkeä laatikkomainen muoto ja tasainen vaalea pinta kertovat ajan muotityylistä, joskin tasakatto paljastuu takaa katsoen vinoksi. Siro torni sitoo talon paikalleen ja toimii Sysmän raitin hienona maamerkkinä. Kun uusi paloasema valmistui 1979, vanha jäi varasto- ja huoltokäyttöön. 4. Osula, ent. Lahden Osuuskauppa n. 1948, Sysmäntie 31 Arkkitehti: Toivo Löyskä Lahden Osuuskaupan (LOK) puinen funkismyymälä tuhoutui tulipalossa Muutaman vuoden kuluttua paikalle nousi uusi puinen myymälärakennus, jonka yläkerrassa oli kahvilaravintola sekä asuinhuoneita. Päädyn kaareva portaikko ja julkisivun nauhaikkuna kertovat yhä entisen ravintolasalin sijainnin. Vaikka alkuperäinen toiminta rakennuksessa on lakannut, yläkerran kaarevakattoisen salin omaleimainen ilme on yhä tallella. Rakennuksessa on nykyisin kirpputoreja. LOK rakensi 1954 Finnentien varrelle talousrakennuksen, jossa oli myös teurastamo. Punatiilinen rakennus on muisto ajalta, jolloin lähiruoka kuului vielä luonnollisena osana maaseudun elämään. Teurastamo oli aikanaan pikkupoikien seikkailuretkien kohteena. 5. Suomela n. 1930, Finnentie 2 Talon rakensi Väinö Palvaila. Suomelan talo on tärkeä osa kirkonkylän raitin miljöötä vaikka sijoittuukin hieman etäämmälle omaan pensasaidan rajaamaan rauhaansa. Talossa on toiminut mm. matkustajakoti.

2 Rapattu yksityistalo on julkisivuiltaan rapistunut, mutta edustaa sympaattisesti raitinvarren vanhempaa rakennuskantaa. Klassisistisia piirteitä sisältävän rakennuksen viehätystä lisää symmetrian ja epäsymmetrisyyden vuoropuhelu julkisivussa. 6. Vanha Säästöpankki, ent. Sysmän Säästöpankki 1937, Sysmäntie 35 / Keskustie 1 Arkkitehti: Kerttu Tamminen Sysmä modernisoitui kertaheitolla vuonna 1937, kun raitille valmistui kolme uusasiallista rakennusta. Yksi näistä oli Sysmän Säästöpankin toimitalo. Funktionalistinen kivirakennus käsitti pankin toimitilojen lisäksi asuntoja. Vuonna 1945 kuollut runoilijakirjailija Kaarlo Sarkia lienee talon asukkaista kuuluisin. Pankin sisäänkäyntiä on korostettu ajan hengen mukaisella, metallista ja lasista tehdyllä tuulikaapilla. Sisääntulokatos jatkuu talon nurkan ympäri ja muuttuu toisen kerroksen parvekkeen lattiaksi; metallikaide viimeistelee puolipyöreän parvekkeen herkän yksityiskohdan. Sittemmin ravintolanakin palvelleessa pankkisalissa sekä tuulikaapissa ovat säilyneet alkuperäiset vaaleansiniset, tummansinisävyiset ja mustat mosaiikkipinnat. Tammiset ikkunanpuitteet tuovat lisää arvokkuutta kirkonkyläkeskuksen tärkeään liikerakennukseen, jolle toivoisi arvoistaan käyttöä. 7. Polttoainepalvelu n. 1955, Sysmäntie 28 Arkkitehti: Unto Ojonen Rakennus tehtiin alun perin Esson huoltoasemaksi. Huoltamohalli lasitiili-ikkunoineen erottuu viistokattoisena pilasterien kantamana osana. Liiketila on matalassa sisäänkäyntipäädyssä, perinteinen baari rakennuksen keskiosassa. Rapatussa kivirakennuksessa on nähtävissä ajalle tyypillinen käsityömäinen rakennustapa - huoltoasemakin voi olla muodoltaan, materiaaleiltaan ja yksityiskohdiltaan kiinnostava osa miljöötä. 8. Lepola 1920, Sysmäntie 30 Lepolalla on tärkeä asema Sysmän matkailuhistoriassa, toimihan rakennus pitkään matkustajakotina. Taloon 30-luvulla rakennettu ikkunallinen sisäänkäyntikuisti ja yläkerran majoitustila avautuivat Majutveden suuntaan. Nykyisin ympäristö on ahdas ja talo kärsinyt raitin tienpinnan korotuksesta. Kattopinnasta esiin nouseva ullakonikkuna korostaa rakennusta kyläkuvan kannalta tärkeällä paikalla raitin mutkassa. 9. Entinen Yhdyspankki 1957, Sysmäntie 43 Arkkitehti: Jaakko Tähtinen Jaakko Tähtisen laatimien tyyppipiirustusten mukaan rakennetussa rapatussa talossa liiketilat ovat pohjakerroksessa, asunnot ylemmässä. Yläkerran kulmahuoneita on korostettu ikkunoiden keltatiilireunuksilla. Keltatiiltä on myös sisääntulokerroksen julkisivussa. Aumattu katto on punaista tiiltä. Rakennuksen sukulaisia voi nähdä muiden paikkakuntien keskustoissa. 10. Värilä, ent. Apteekki 1923, Värikuja 4 Muutos Yhdyspankiksi (1951): arkkitehdit Märta Blomstedt ja Matti Lampén. Sysmän apteekki toimi tässä apteekkarin itselleen rakennuttamassa hirsitalossa parikymmentä vuotta Yhdyspankkina toiminut rakennus sai myöhemmin maalikaupan mukaan nimen Värilä. Apteekkitalon edessä oli näyttävä puutarha, joka ulottui raitille asti. Uuden Yhdyspankin (kohde 9) rakentaminen tuhosi osan puutarhasta, josta on yhä jäljellä komea tammi. Värilän symmetrinen julkisivu kaksine poikkipäätyineen näkyy raitille Yhdyspankin takaa. Ikkunoiden puitejako on peräisin 50-luvun muutostyöstä. 11. Työväentalo 1908, laajennettu 1927, Pusukuja 3 Kirkonkylän työväenyhdistys sai oman talon kolme vuotta yhdistyksen perustamisen jälkeen. Laajennuksen jälkeen hirsirakennuksessa oli juhlasali kahviloineen, näyttämöineen ja parvineen sekä yläkerroksessa pieni asunto. Talo on toiminut kokous-, toiminta- ja juhlatiloina; elokuvia salissa esitettiin 50-luvun alusta vuoteen Tärkeä yhteisörakennus hallitsi kauan raittinäkymää, mutta on viime vuosikymmeninä jäänyt raitin uudempien rakennusten taakse. 12. Tohtorila (Kulmala) 1921, Sahantie 11 Raitin varrelle 1926 valmistunut kunnansairaala purettiin 1970-luvulla rakennetun Osuuspankin toimitalon alta. Aivan sairaalan lähellä sijaitsi jo tuolloin kunnanlääkärin asuintalo. Tämä klassismin ihanteita heijastava komea hirsirakennus

3 avautuu päätykolmioineen ja kuisteineen järven puolelle. Rakennuksen hahmoon voimakkaasti vaikuttava katto oli alun perin katettu päreillä. Taloa uudistettiin 1957, kun pitkäaikainen kunnanlääkäri vaihtui. Sittemmin myymälänäkin palvellut Sysmän kunnan historiaan liittynyt rakennus on saamassa uuden elämän. 13. Niittylä (nyk. Torinpää) 1954, Sysmäntie 42 Alun perin kirjakaupaksi rakennetun Niittylän asuin- ja liiketilat on jäsennelty kauniisti porrastuvaksi kokonaisuudeksi. Kevytilmeinen harjakatto korostaa selkeäpiirteisen talon tasapainoisia suhteita. Talon asema korostui, kun Särkilahdentie rakennettiin sen vieritse peltomaisemaan 1980-luvun alkuvuosina. Niittylän päätyyn 1970 valmistunut Olavintorin liikerakennus ilmentää täysin vastakkaista arkkitehtonista otetta. 14. Matkahuolto, Onnela 1955, Sysmäntie 51 Matkahuollolle ja Matka-Baarille kunnostettiin 1972 tilat alun perin Sysmän Talouskaupaksi rakennettuun taloon. Tyypilliseen tapaan talon alakerros on varattu liiketiloille, ylempi asunnoille. Julkisivut on ajan tapaan roiskerapattu. Matkahuollon talo perinteisine baareineen on esimerkki kirkonkylän keskeisestä palvelupisteestä, jonka merkitys on vähentynyt yksityisautoilun kasvun myötä. 15. Sysmän Kirjakauppa 2004, Sysmäntie 55 Suunnittelija: Heikki Oksanen Raitin rakennukset voivat joskus aiheuttaa yllätyksiä. Kirjakaupparakennus ei ole sitä miltä näyttää: vanhaksi mieltyvällä rakennuksella on ikää vain kymmenisen vuotta. Uusvanha rakennus on tehty kirjakaupan myymälä- ja näyttelytiloiksi Sysmän puretun kunnalliskodin hirsistä. Kirjakaupan yläkerrassa on näyttelytila. 16. Markkala 1864, Sysmäntie 55 / Valittulantie 1 Markkala on ollut kauppapaikkana jo yli 140 vuotta lähtien. Luhankaan, Hartolaan ja Asikkalaan johtavat maantiet yhtyivät Markkalan edessä, joka oli pitkään Sysmän keskus. Markkalan talon moni-ilmeinen ulkoasu on tulosta taloon eri aikoina tehdyistä muutoksista ja lisäyksistä. Pääjulkisivun taitteisella katolla varustettu leveä keskiosa hallitsee katunäkymää. Kenkäkaupassa on vielä vanhaa kirkonkylän tunnelmaa. 17. Kemiala 1942, Sysmäntie 48 / Uotintie Sysmän Kemikali- ja Paperikaupalle rakennettu liiketalo heijastaa omaperäisesti nk. kansanfunkiksen piirteitä. Funktionalismin mentyä jo pois muodista valkoinen laatikko toi modernin vastaparin Markkalalle Sysmän silloiseen ydinkeskustaan. Moderni ilme katoaa talon takana, jossa tasakatto paljastuu viistokatoksi. Rakennuksen moni-ilmeiset ikkunat ovat tulosta tarpeen mukaan tehdyistä muutoksista. Hieno yksityiskohta on liiketilan sisäänkäynti laatikon viistetystä särmästä! 18. Otsola 1959, Uotintie 1, Leppäkorventie 2 Suunnittelija: rkm Hj. Liukkonen Raitin päässä kiertoliittymän takana sijaitsevat Otsola ja Porttila muodostavat Sysmän raitin pohjoisen portin. Otsola on saanut nimensä talon rakennuttaneelta Eino Kontiolta luvulle tyypillisen rapatun kivitalon pohjakerroksessa oli jalkinemyymälä, yläkerroksessa asuttiin. Näyteikkunat on liitetty yhteen kapealla katosaiheella. Pohjakerros on nykyisinkin liike- ja toimistokäytössä. 19. Porttila 1937, muutoksia 1950-luvulla, Leppäkorventie 1 / Valittulantie Suunnittelijat: rkm A. V. Nieminen. Muutos 1950: arkkit. T. Väyrynen. Muutos 1956: arkkit. Unto Ojonen Funkistyylisen Sysmän Osuuskassan toimitalon alakerrassa oli liiketiloja, yläkerrassa asuntoja. Rakennusta uudistettiin sotien jälkeen vaateliikkeen tarpeisiin. Funkisilmeensä talo menetti 1956, kun siitä tehtiin Osuuspankki, kolmikerroksinen harjakattoinen rakennus, jossa tiilipilarien kannattama parveke muodostaa sisäänkäyntikatoksen. Pankin muutettua Sysmäntielle uuteen toimitaloonsa 1977 Porttila on toiminut myymäläkäytössä. Rakennuksen kolmijakoiset funkishenkiset ikkunat muutettiin 2011.

4 Vilkaisu Uotintielle Nykyinen Uotintie oli 1980-luvun alkuun asti ainoa keskustasta kirkolle johtava tie. Sen varrelle nousi eri vuosikymmeninä kirkonkylälle tunnusomaisia pieniä asuin- ja liikerakennuksia. 20. Kassala ent. Osuuskassan talo 1932, Uotintie 4 Vuonna 1926 perustettu Sysmän Osuuskassa sai oman talon Puinen toimitalo siirrettiin oletettavasti Sysmän Höyrysaha Oy:n alueelta. Sittemmin muutetun ja julkisivuiltaan rapatun talon ulkoinen ilme on 1950-luvulta. Osuuskassan siirryttyä Porttilaan Kassalassa toimi eri liikkeitä, kunnes 1993 sinne asettui Harmonikkamuseo. Taiteilija Juhani Kauringin harmonikansoittajaveistos on vuodelta Sähkölä 1963, Uotintie 8 Arkkitehti: Arvi Lepistö Sysmän sähköistäminen alkoi Virtaan voimalaitoksen perustamisen 1913 jälkeen ja eteni vähitellen eri puolille pitäjää. Vuonna 1927 perustettu Itä-Hämeen Sähkö Oy rakennutti Sysmään uuden toimitalon. Sähkölä edustaa hyvin 60-luvun matalaa ja selkeää, itseään korostamatonta arkkitehtuuria. Kannattaa tarkastella katujulkisivun tasapainoista materiaalisommitelmaa. 22. Olavin toimintakeskus 2005, Uotintie 7 Arkkitehtitoimisto Vuorelma arkkitehdit Oy Kunnan ja seurakunnan yhteisessä monitoimitalossa seurakunnan tilat ovat kadun puolella, kookas kaarevakattoinen liikuntasali puolestaan on sovitettu korttelin sisäosaan. Seurakunnan tilojen julkisivuissa on vaalea rappaus, liikuntasalin yläosaa hallitsee keltainen vaakalaudoitus. Pohjakerroksen punatiilipinta toistuu pääsisäänkäynnin pilareissa, jotka viestivät julkisesta rakennuksesta, mutta viittaavat myös Porttilaan. Aiemmin tontilla sijaitsi 1936 valmistunut Kalevan Pirtti, mm. juhlahuoneiston ja elokuvateatterin sisältänyt yhteisötalo. 23. Valtion virastotalo 1970, Uotintie 3 Arkkitehti: Reijo Raaska Valtion virastotalossa toimi aikanaan poliisi, verotoimisto ja työnvälitystoimisto. Myös posti palveli omassa siivessään vuoteen Aikansa suoraviivaista linjaa edustava punatiilirakennus on muistomerkki ajasta ennen valtion palvelujen alasajoa maaseututaajamissa. B. PUSUKUJALTA LOPPERIIN JA LILUMÄENTIELLE Pienen kierroksen idyllisten puutalojen miljöössä voi aloittaa kunnanvirastolta. Virastotalo rakennettiin paikalle, jossa hirsisen kunnantalon lisäksi oli muitakin kunnan 1900-luvun alkupuolen rakennuksia. Paikka Markkalan ja maanteiden risteyksen vieressä oli niiden rakennusaikana keskeinen. 1. Kunnanvirasto 1983, Valittulantie 5 Arkkitehtitoimisto Ojonen- Sipponen- Teerenmaa, arkkit. Jorma Teerenmaa Sysmän kunnantalon paikka on nykyisin huomaamattomuudessaan poikkeuksellinen. Kunnanvirasto jakautuu suoraviivaiseen toimistosiipeen ja massaltaan korostettuun valtuustosaliosaan. Julkisivujen tumma tiili sekä sisäänkäyntipiha suihkualtaineen, lipputankoineen ja istutuksineen korostavat kunnan keskeisen rakennuksen asemaa. 2. Pusukujan, Maalarintien ja Poikkitien ympäristö Näillä teillä voi vielä aistia vanhaa sysmäläistä tunnelmaa - pienipiirteistä asuin- ja ulkorakennusten, aitojen ja pihojen muodostamaa kirkonkylämiljöötä. Talot pihoineen ovat yksityisaluetta, joten ympäristön tarkkailussa vaaditaan tahdikkuutta. 3. Mäkinotko 1950, Valittulantie 11 / Pusukuja Arkkitehti: Unto Ojonen Tiilikattoinen yksityistalo on edustava esimerkki 1950-luvun kodikkaasta asuntoarkkitehtuurista. Talon rakennutti Sysmän nimismies, ja talon kellariin tehtiin kaksi selliäkin. Puolitoistakerroksinen rapattu talo on jäsennelty hillitysti.

5 Sisääntulosivun pyöreän ikkunan sijainti on mielenkiintoinen - talon ulkonäkö ei vastaa piirustuksia. Talon päätyyn 1970-luvulla rakennettu ja sittemmin laajennettu tuotantohalli on talon ilmeelle vieras. 4. Keskinen n. 1894, laaj. 1911, Valittulantie 9 Nykyisin asuinkäytössä oleva talo tehtiin alun pitäen Sysmän Raittiusseuran tiloiksi. Pystyhirsistä rakennettu pikkutalo toimi seuran lukutupana ja kokoushuoneena. Talon laajennusosa - kamari ja eteinen - tehtiin pohjoispäähän; eri rakennusvaiheet asettuvat luontevaksi kokonaisuudeksi. Raittiusliikkeen ja Sysmän kirjastonkin varhaisvaiheisiin liittyvän pienen puutalon sijainti mäenkumpareella tuo sille korostetun aseman Valittulantien kookkaampien puutalojen rivistössä. 5. Lopperi 1843, Lopperintie 1 Lopperi on yksi Sysmän kantataloista. Sillä on myös tärkeä merkitys kuntahistoriassa: Lopperissa pidettiin Sysmän ensimmäinen kuntakokous Talossa toimi kestikievari 1880-luvun lopulle asti, ja kylän muiden isojen talojen tapaan Lopperi toimi myös käräjäpaikkana. Vanhoista rakennuksista koostuvaan pihapiiriin kuuluvat päärakennuksen lisäksi mm. hollitupa, talli, luhtiaitta, riihi ja päätaloakin vanhempi kivinavetta. Päärakennuksessa on Sysmän oloissa runsas puukoristelu: panelointi ja nurkkaharkotus sekä ikkunakehysten ja räystäslistojen koristeaiheet rikastavat talon ilmettä. Ikkunoiden siroa vinojakoa on käytetty myös hollituvassa ja tallin päätyikkunassa! Lopperin pihapiiri on yksityisaluetta. Lopperin naapurustossa on 1900-luvun alkupuoliskolla rakennettuja asuintaloja - mm. Maijala (1930-l.) ja Harjula (ennen v. 1925) - jotka piharakennuksineen ja puineen sekä aitoineen henkivät vanhan ajan kylätunnelmaa. Hiekkapintainen Lopperintie johtaa mäellä kohoavalle Vesitornille (1963, Insinööritoimisto Maa ja Vesi), joka palveli ajoittain näkötorninakin. 6. Teatteritalo (ent. Sysmän Säästöpankki Rahala) 1898, Väihkyläntie 1 Arkkitehtuuritoimisto Usko Nyström, Petrelius, Penttilä. Kunnostus 1998: rakennusarkkitehti Ritva-Maija Saarinen Sysmän Säästöpankin rakennus oli valmistuessaan harvinaisuus: vain viidellä säästöpankilla Suomessa oli tuohon aikaan oma toimitalonsa. Talon arkkitehtuurissa heijastuvat monet kansallisromanttisen tyylisuunnan piirteet, jotka sen syntyaikoina olivat vasta tulossa muotiin. Rakennus on pääjulkisivultaan symmetrinen - piirre, josta luovuttiin varsinaisessa Jugend-vaiheessa. Korkeine ullakoineen ja kattoineen rakennus on ilmeeltään linnamainen: pääsali piirtyy korostetusti rakennuksen hahmossa. Julkisivulaudoituksen sekä puisten koristeaiheiden ilme on kansallisromantiikan alkuvaiheelle tyypillisesti muualta kuin Suomesta. Talossa on toiminut posti, kirjasto-lukusali, suojeluskunta ja jopa huonekalukauppa; pankkina se palveli 1936 saakka. Sysmän teatteritalo kunnostettiin entistäen juhla- ja kokoustiloiksi talon satavuotisjuhliin. 7. Villa Sarkia (ent. pankinjohtajan asunto Moisio) 1900-l. alku, Myllymäentie 1 Arkkitehtuuritoimisto Usko Nyström, Petrelius, Penttilä Säästöpankin johtaja asui aivan pankkirakennuksen vieressä: työmatkaa oli vaivaiset 10 metriä. Pankinjohtajan asuintalosta tehtiin pankkirakennusta yksinkertaisempi. Korkea aumakatto ja poikkipäädyt yläkerran ikkunoineen antavat kuitenkin talolle viereiseen rakennukseen suhteutuvaa mittakaavaa. Talo on sittemmin toiminut monessa käytössä, mm. kunnan hammaslääkärin vastaanottotiloina sekä päiväkotina. Vuodesta 2010 lähtien talo on palvellut kulttuurikäytössä - Sysmän kunnan ja Nuoren Voiman Liiton ylläpitämänä kirjailijaresidenssinä. 8. Uutela (Lilumäki) 1920-luku, Väihkyläntie 4 / Lilumäentie Lilumäentie on lyhyt jakso entistä Leppäkorpeen johtavaa tielinjaa. Sen varrella sijaitsevan Uutelan talon kaltaisia on Sysmän keskustassa ollut useitakin: rakennuksen yläkerroksen ikkunalliset päädyt avaavat näkymiä neljään suuntaan. Talossa on erilaisia pienin lasiruuduin varustettuja ikkunoita, laudoituksen hirsitalo sai vasta 1940-luvulla. Aiemmin rakennuksessa toimi pieni kauppa, ja punatiilisen piharakennuksen leipomosta saatiin tuoreet leivät. Leipomotoiminnan loputtua piharakennuksen leivinuuniin tehtiin sauna! 9. Harmaala 1863, laajennettu 1920-luvulla, Lilumäentie 1 / Valittulantie

6 Sysmän vanhimpiin rakennuksiin kuuluvassa Harmaalassa oli kauppa vuoteen Aumakattoinen, empirekauden hirsirakennus on Sysmässä harvinaisuus. Rakennuksen harmoninen ilme syntyy selkeämuotoisen matalan rakennuksen hillitystä väriskaalasta ja säännöllisestä kuusiruutuisten ikkunoiden aukotuksesta, jonka rytmiä ullakonikkunat toistavat. Rakennuksen muoto ja julkisivujen jäsentely ovat sukua Aurinkolan (kohde 10) arkkitehtuurille. Puusta veistetyt hienovaraiset koristeet ikkunoiden yläpuolisessa kentässä ovat piste i:n päällä. Harmaalan pihapiiriin kuulunut vanha makasiini purettiin viereisen asuinkerrostalon tieltä 1970-luvun lopulla. 10. Aurinkola ent. Tenhovaaran/Tevalinin talo, Valittulantie 7 / Pusukuja Talo on kappale vanhaa Helsinkiä Sysmässä: hirsirunkoinen empirerakennus on siirretty Helsingistä ja rakennettu tälle paikalle oletettavasti Aumakattoisessa, T-ikkunoiden rytmittämässä rakennuksessa on vaakalaudoitus, mutta seinien ylä- ja alaosissa on pystylaudoitetut vyöhykkeet. Sisäänkäynti on umpikuistien kautta pihan puolelta. Vaiheikkaan menneisyyden jälkeen yksityisasunnoksi kunnostettu Aurinkola on nimensä veroinen valopilkku Sysmän kyläkuvassa. C. KIRKKORETKI Sysmän kirkonseutu rakennuksineen on valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Alueella sijaitsee myös runsaasti muinaisjäännöksiä. Arkkitehtuurikarttaan valittujen kohteiden lisäksi kirkon lähialueella on paljon vanhoja rakennuksia ja pihapiirejä. Osa tien vanhaa linjausta muutettiin kevyen liikenteen reitiksi Suopellontien oikaisun yhteydessä. Kirkkoa ja museota lukuun ottamatta kaikki kohteet ovat yksityisiä. 1. Suurkylän kartano 1801, muutoksia 1810-l., nyk. asu 1867, Suurkyläntie 2 Rakentajat oletettavasti puuseppä Gustaf Nordgren ja muurarimestari Gustaf Stenberg. Hans Anders Wijkmanin rakennuttama kartanon hirsinen päärakennus hallitsee mäenkumpareelta peltomaisemaa ja avautuu etelään kohti kirkkoa. Sisäänkäyntipiha ja talousrakennukset ovat pohjoisessa. Vaakalaudoitettuja julkisivuja on jäsennöity joonialaisiin kapiteeleihin päättyvillä harkkopilastereilla sekä runsailla ikkunoilla. Ikkunoiden puolipyöreät yläosat viittaavat kivirakennusten holvattuihin ikkuna-aukkoihin. Rakennusta voisi korkeiden ullakonikkunoiden perusteella luulla kaksikerroksiseksi. Keltamullan ja valkeiden korosteiden yhdistelmä viittaa empireen; rakennuksen yksityiskohdat kertovat kuitenkin 1800-luvun lopun historismista. Kartano ulkorakennuksineen ja vanhoine puineen muodostaa kirkonkylään omaleimaisen ja arvokkaan kokonaisuuden, joka ainoana taajamassa säilyneenä kertoo Sysmän rikkaasta kartanohistoriasta. 2. Pyhän Olavin kirkko l.; sakaristo rakennettu uudelleen n. 1660; kirkkoa pidennetty 1700-l. Laajennettu ristikirkoksi: arkkit. Carl Ludwig Engel (piir. 1826, rak ). Kirkon restaurointi : arkkit. Kauno S. Kallio (1953). Sysmän kirkon sijainti Majutveden rannalla selittyy järven merkityksellä entisaikojen kulkuväylänä. Keskiaikainen luonnonkivikirkko on harvinainen näky Päijänteen itäpuolisessa sisämaassa. Useita rakennusvaiheita läpikäynyt kaunis kirkko tarjoaa kodikkaat puitteet pienelle seurakunnalle. Valkeaksi kalkitun kirkon päätyjen yläosissa on tiilikoristeita. Alkuperäisen osan päädyissä ne ovat tiilipintaiset, Engelin ristivarsissa päätykoristeet on rapattu ja kalkittu. Puinen, kolminivelinen kellotapuli (1845) edustaa länsisuomalaista tyyppiä, jossa kaikki kerrokset ovat neliöpohjaisia. 3. Kotiseutumuseo, ent. Lainajyvästön makasiini 1855, Makasiininmäentie 4 Sysmän pitäjän lainamakasiini (Leipälä), valmistui noin 10 vuotta ennen suuria nälkävuosia. Luonnonkivestä muurattu jyhkeä, linnamainen rakennus palveli viljavarastona, josta viljaa sai vaikeina vuosina korkoa vastaan - se oli siis eräänlainen pankki. Pankkitoiminnan kehittyminen vei pohjan lainajyvästöiltä. Nykyisin rakennuksessa toimii Sysmä Seuran ylläpitämä kotiseutumuseo. 4. Kanttorila 1926, Museomäki Rakennusmestari: Adam Janhonen Seurakunnan rakennuttama Kanttorila sijaitsee museon naapurina ja kuuluu oleellisesti kirkon ja pappilan lähialueelle. Sisäänkäynnin yhteydessä ovat yhä alkuperäiset ruutuikkunat sekä poikkipäädyn haukanikkuna, muutoin ikkunat on muutettu. Rakennus on alkuperäisessä käytössä kanttorin kotina. 5. Pappila 1918, Suopellontie 124

7 Arkkitehti: Josef Stenbäck Ahkerana kirkkoarkkitehtina tunnetun Stenbäckin suunnittelema pappila muodostaa pihapiireineen upean kokonaisuuden, josta on näköyhteys kirkkoon ja Majutvedelle. Sysmän oloissa poikkeuksellisen kookas ja komea hirsinen asuinrakennus edustaa Jugendia, mikä näkyy massoittelussa sekä julkisivujen ja ikkunakehysten yksityiskohdissa. Mansardikatto on poikkeuksellinen: taitekohta on korotettu ja siihen on sijoitettu ikkunoita. Sysmässä moni aiempi pappila oli tuhoutunut tulipalossa, joten tämän pappilan päätyyn muurattiin palovarma arkisto. Punatiilinen arkistokin on sovitettu talon Jugend-ilmeeseen. Pappila on nykyisin yksityisasuntona. D. KOULUJEN KULMILLA 1. Väihkylän koulu (ent. Keskuskansakoulu) ja opettajien asunnot 1955, Väihkyläntie 9 Arkkitehti: L. E. (Lauri Erik) Hanstén Koulu sekä siihen liittyvät neljä opettajien asuinrakennusta rakennettiin suurten ikäluokkien tultua kouluikään. Koulurakennus hallitsee koollaan lähiympäristöä, mutta puolitoistakerroksiset opettajien asuintalot on sijoitettu vapaasti ja sopeutettu näin koulun lähiympäristöön. Alkuperäinen hillityn vaalea karkea rappaus ja sokkelien liuskekiviverhous ovat yhä kertomassa 1950-luvun alun tyypillisestä rakentamisesta ennen teollisten rakentamistapojen yleistymistä. Osa rakennusten punaisista tiilikatoista on uusittu. Pukusuoja 1997, Väihkyläntie 9 Arkkitehti: Risto Vuolle-Apiala Koulun vieressä olevaan liikuntaympäristöön tehty puinen pukusuoja on muodoltaan rohkeasti ympäristöstä poikkeava ja ilmeeltään iloinen, mutta on joutunut teknisten laitteiden puristuksiin. 2. Toivolan koulu (ent. Kankilan päärakennus) 1800/1900, Väihkyläntie 9 Entinen Kankilan tilan päärakennus palveli lastenkotina vuodesta 1926 lähtien. Rakennus muutettiin 1970-luvun alussa apukouluksi ja sitä uudistettiin 1980-luvulla: korjausten jälkeen ulospäin on säilynyt ainoastaan aumakattoinen perusmuoto. Lämmöneristeiden lisäämisen tuloksena ikkunat ovat jääneet syvälle seinäpinnasta. Ikkunakehysten koristeelliset yksityiskohdat ovat uusia. Koulu toimii nykyisin erityiskouluna. 3. Neuvola (ent. Terveystalo) , Väihkyläntie 11 Mannerheimliiton Terveystalo TT2 -tyyppipiirustukset (1947): arkkit. Erkki Linnasalmi. Muutos Sysmän oloihin: rkm Tapio Hynynen. Sysmän Terveystaloksi rakennettu kaksikerroksinen talo oli alun perin tiilikattoinen ja valkoiseksi rapattu. Nykyinen ilme on 1980-luvun alun muutosten jäljiltä: mm. peltikatto, rakennuksen vihreäksi maalattu puuverhous ja nykyinen ikkunatyyppi on uusittu. Korkeassa osassa oli alusta alkaen asuntoja, ja matalassa osassa toimi mm. äitiys- ja lastenneuvola. Neuvolatoiminta rakennuksessa loppui Sysmän rivitalo 1963, Peltotie / Väihkyläntie Arkkitehti: Rainer Hackman Rivitaloja on Suomeen rakennettu jo 1910-luvun lopulla, mutta laajemmin ne levisivät maahamme vasta 1950-luvulla. Sysmä sai ensimmäisen rivitalonsa seuraavan vuosikymmenen alussa. Koulualueen lähellä sijaitseva, aikansa arkkitehtuuria heijastava yksikerroksinen rivitalo reunustaa Peltotietä, joka muilta osin koostuu tyypillisistä puolitoistakerroksisista jälleenrakennuskauden omakotitaloista. 5. Vanha yhteiskoulu 1924, Peltotie 3 Arkkitehti: Toivo Salervo Sysmän yhteiskoulu perustettiin Koulurakennus valmistui neljä vuotta myöhemmin luvun klassismia edustava hirsirakennus koostuu kuutiomaisesta telttakattoisesta osasta sekä tähän liittyvästä harjakattoisesta rakennusosasta. Kookkaat ikkunat, pystylaudoitus sekä symmetrian ja epäsymmetrian kanssa leikittelevät klassisistiset koristeaiheet voimistavat kaksikerroksisen rakennuksen korkeusvaikutelmaa, jota pieni keskitorni edelleen lisää. Tärkeä rakennus sai perinteisesti kirkolle kuuluvan aseman: kalliolle rakennettu sivistyksen temppeli korostuu vielä tänäänkin Sysmän kyläkuvassa. 6. Yhteiskoulu 1962, laajennettu 1980/90, Peltotie 3

8 Arkkitehti : Toivo Löyskä. Laajennus: Arkkitehtitoimisto Heikki Uusitalo Sysmän uusi yhteiskoulurakennus ja siihen luontevasti liittyvä laajennusosa heijastavat modernin arkkitehtuurin ihanteita. Rakennus koostuu kahdesta massasta ja niitä vanhaan koulurakennukseen yhdistävästä käytävästä. Matala sadekatos liittää eri osat yhteen ulkopuolella. Niukkaeleinen rakennus selkeine valkoisine rappauspintoineen alistuu Salervon vanhalle koulutalolle ja antaa sen hallita ympäristöä. * * * * * * * * * * * * Teksti: Päivi Lukkarinen 2012 Lähteitä : Arkkitehtitoimisto Anna-Liisa Nisu 2012: Sysmän kunta. Taajama-alueen kulttuuriympäristöselvitys, osat 1 ja 2. Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämisohjelma EAKR -hanke. Heikki Helin 2009: Sysmän muuttuva keskus I, Lopperista Markkalan risteyksen kautta Simolaan. Sysmän Liikolan nuorisoseura. Helin, Heikki: Sysmän kirkonkylän vaiheita -kirjoitussarja Itä-Häme lehdessä ( osat 1-59) ja Lähilehdessä (osat ) Kulha, Keijo K Sysmän pitäjän historia III. Könönen, Nina 2005: Sysmän rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, KUKUSE. Hämeen ympäristökeskus. Stjernvall-Järvi, Birgitta Kartanoelämää Itä-Hämeessä. Sysmän Kirjakylä Oy. Wager, Henrik Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeen liitto. Sysmän kunnan arkisto / Rakennusvalvonnan arkisto. Rakennusluvat.

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla.

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla. RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013 Hangon kantakaupungin kortteli 518 Johanna Laaksonen Korttelin 518 sijainti opaskartalla. 1 2 16 15 4 11 12 5 7 17 18 20 19 14 13 Korttelin 518 nykyinen tonttijako kantakartalla.

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 4E 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori 1 KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Valtakatu 1 Kohdetyyppi: liike-elämä ja kaupankäynti Kohdeluokka: ei määritelty Ajoitus: 1972, muutoksia

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet 1 Virttaan asemakaava Liite 2 Kyläalueen kuvaus Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet Sr- ja/tai /s-merkityt kohteet ovat luokitukseltaan paikallisesti

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO MYYDÄÄN Tarjousten perusteella ARVOKIINTEISTÖ KIINTEISTÖN PERUSTIEDOT KIINTEISTÖTUNNUS 297-1-21-4 TONTIN PINTA-ALA 1206m² PÄÄRAKENNUS 1027m² SAUNA 160m² RAKENNUSTEN PERUSTIEDOT

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

3. Paikallista, missä on nykyinen Laivanrakentajien muistomerkki! b. T:mi Matti Tolvanen ja K:ni, Viljam Holopainen. c. 1920-1936 Keskus Hotelli

3. Paikallista, missä on nykyinen Laivanrakentajien muistomerkki! b. T:mi Matti Tolvanen ja K:ni, Viljam Holopainen. c. 1920-1936 Keskus Hotelli Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Taulumäen ja Leunanmäen alueet (vastaukset) Tehtäviä alakoulun 5.-6. luokkalaisille Johdantokuva 1. Etsi kuvasta nykyinen Teatteritalo. 2. Päättele,

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus n keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Säntintien varrella koivukuja Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihikartano karjarakennus maakellari hirsirunkoinen

Lisätiedot

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 1 (11) 15.12.2009 AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 Liittyy asemakaavaan 8286 Keskellä As Oy Kastinlinna As Oy Kastinlinnan sisäpiha KOHDEINVENTOINTI, AS OY KASTINLINNA 1. Lääni

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla.

Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla. 15 Toinen suuri linja: pohjoismainen puukaupunkiperinne Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla. Kuvat 11-12. Porvoon

Lisätiedot

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava Sisällys 1. Perus ja tunnistetiedot... 3 1.1. Tunnistetiedot... 3 1.2. Kaavaalueen sijainti... 3 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 2. Tiivistelmä... 4 2.1. Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2. Asemakaava...

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

Arvokkaat kulttuuriympäristöt

Arvokkaat kulttuuriympäristöt Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pirkanmaan Maisema-alueet Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Kylätontit ja muu arkeologinen kulttuuriperintö

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGINMUSEO

VANTAAN KAUPUNGINMUSEO VANTAAN KAUPUNGINMUSEO Vanda stadsmuseum Vantaa City Museum Stadtmuseum Vantaa Vantaa Linnamuuseum 21.3.2005 Asematie 1:n ns. Kassan talon rakennushistoriallisesta arvosta Asema kaupunkirakenteessa Tikkurilan

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

Soturikylä Rakennettiin lahjoitusvaroin 1941-45 ruotsinkielisille sotainvalideille 18 pientä omakotitaloa: 1 upseerinasunto 1 yhteistila: kirjasto, sauna 14 tyyppitaloa Metsäkoto2 7,2 x 8,4 m 60,5 km²

Lisätiedot

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot

Lisätiedot

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 PAJAKATU 2 Rakennushistoriaselvitys Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 1 Pajakatu 2 rakennushistoriaselvitys Inventointi Yleistiedot osoite Pajakatu

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto.

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Koulumiljööstä vanha rehtorin talo yli 2000 neliön pihapiirineen sai uudet omistajat vuonna 2010. Siitä

Lisätiedot

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS TUUSULAN PERHETUKIKESKUS Päärakennus Koivukujan vastaanottokoti Kotorannan lastenkoti NÄKYMÄ TUUSULANJÄRVEN PUOLELTA RAKENTAMISEN JÄLKEEN Kotorannankuja 2 00430 Tuusula Nykyiset rakennukset: Päärakennus

Lisätiedot

Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2

Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2 Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2 Rakennukset myydään siinä kunnossa, kuin se ostohetkellä on. Rakennuksesta on tehty rakennustekninen kunto-arvio vuonna 2002-2003. Tehdyistä toimenpiteistä ei ole

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI HAVAINNEKUVA HIETASAARENKADULTA ÖSTERBOTTENSHUS HAITARI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut tiivistää kaupunkirakennetta ja luoda suojaisia pihoja asuinkortteleille. Uudet rakennukset on sovitettu mittakaavaltaan,

Lisätiedot

2/9 3/9 4/9 5/9 6/9 7/9 8/9 9/9 LIITE 1 Seuraavat tiedot ovat suoria lainauksia Länsi-Pakkalan yleissuunnitelmasta 17.10.2012, jonka ovat laatineet Serum arkkitehdit Oy, Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE +358-40-5573581 1 / 3 4.11.2014 LAUSUNTO VAALAN KUNTA - kunnanjohtaja Tytti Määttä - tekninen Juha Airaksinen - aluearkkitehti Harri Lindroos TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA

Lisätiedot

Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto. Luonnokset 27.01.2014. HANKESELOSTUS 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34.

Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto. Luonnokset 27.01.2014. HANKESELOSTUS 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34. HANKEELOTU 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34 hnro 730 2003 27.1.2014 Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto Luonnokset 27.01.2014 ijainti Kortteli 40122, tontti 2 Tapulikaupungintie

Lisätiedot

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6. Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.

Lisätiedot

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO ALUEEN RAKEISUUSKAAVIO - SYVENTYMISALUE PUNAISELLA ALUESUUNNITELMALUONNOS PAIKOITUS - VÄHINTÄÄN 1 AUTOPAIKKA

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy Iin kunta, Tekniset palvelut: Markku Vitikka Rakennusvalvonta: Eino Tihinen Tontin haltijan tulee toimittaa

Lisätiedot

rakennushistoriallinen: kylän rakentamistavalle tyypillinen hyvin säilynyt eteiskamaritupa

rakennushistoriallinen: kylän rakentamistavalle tyypillinen hyvin säilynyt eteiskamaritupa 122 89. Rakennuksen nimi: Hermannas Verneras Rnr: 49948700050096S Osoite: Sommarösundsv.476 Rakennustyyppi: pientila Rakennusvuosi: 1850 Korjausvuodet: ei tiedossa Kerrosluku: päärakennus: 1 ½, piharakennukset:

Lisätiedot

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi LIITE 14, ARVOKKAAT RAKENNUKSET, ARVOTTAMISPERUSTEET Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin

Lisätiedot

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10.

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10. Kauniaisten kaupunki Kaupunginhallitus PL 52 02701 Kauniainen 20.1.2015 Suomen Raamattuopiston Säätiö Helsingintie 10 02700 Kauniainen K a u n i a i n e n Kv & Kh G r a n k u l l a S t f & S t s ånl p

Lisätiedot

rakennushistoriallinen: päärakennus edustaa paikallista rakennusperinnettä

rakennushistoriallinen: päärakennus edustaa paikallista rakennusperinnettä 73 51. Rakennuksen nimi: Kallis Viktoras Rnr: 49948700040120Y Osoite: Sommarösundsvägen Rakennustyyppi: Maatila Rakennusvuosi: 1928 Korjausvuodet: 1986 Kerrosluku: päärakennus: 1 ½, osittain 2, piharakennus:1

Lisätiedot

Kittilän kirkonkylän osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitys

Kittilän kirkonkylän osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitys Kittilän kirkonkylän osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitys Tmi Lauri Putkonen 8.4.2009 FCG Planeko Oy Kittilän kirkonkylän osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitys Raportti 8.4.2009 Tilaaja: Toteutus:

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää ään n pääp äätöksenteon paikat Näyttelyn kokosi Maija Anttila avustajinaan Teija Kaarnametsä, Marjo Lahtinen ja Margit Mantila

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.01 Puisto. 5.02 Lähivirkistysalue. 7.09

Lisätiedot

YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN

YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN I -VAIHE, KAAVAT 8256 JA 8257. LUONNOS. KOHDELUETTELO KAAVAN 8256 KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKKAISTA ALUEISTA, PIHAPIIREISTÄ, RAKENTEISTA

Lisätiedot

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA B L O K A R K K IT EHDIT E 1 - vaihe 1 Peltosaaren toimitilakorttelin luonnossuunnitelma vaihtoehto 1 I II 1 / 2 91.95 8:16 8:53 II 1 / 2 Peltosaaren

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Jyri Sarkkinen Kaavoituspäällikkö 7.8.2013 RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe Rakentamistapaohjeet on laadittu täydentämään asemakaavan

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI 26 KORTTELI 66 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI MUOTO Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää.

Lisätiedot

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan

Lisätiedot

KIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO

KIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO , 02100 ESPOO ESPOON TAPIOLASSA Historiallisesti merkittävä rakennus on keskeiselle paikalla Tapiolan keskustan välittömässä läheisyydessä. Puistomaisessa ympäristössä sijaitseva kiinteistö liittyy saumattomasti

Lisätiedot

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla.

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla. Näyttely kertoo, kuinka Nastola on kehittynyt ja maisema muuttunut. Näyttelyssä on rinnan vanhoja ja uusia näkymiä samoista kohteista. Valitut kohteet ovat olleet tärkeitä paikkoja. Myös niiden merkitys

Lisätiedot

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen 8.5.2007 RAKENNUSTAPAOHJEET VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN TONTEILLE Tontti nro 3-22-6 Kauppilankatu 14 Tontti nro 3-32-5 Maijaniitynkatu 25 Tontti nro 4-51-3 Jyräänkatu 5 Tontti nro 4-26-8 Hakakatu 10 Tontti

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO Infotilaisuus tontinsaajille 31.8.2010 Lisäys 3.9.2010 Aila Virtanen RAKENTAMISTAPAOHJEET selittävät ja täydentävät asemakaavaa erityisesti tontin

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2015 Riitta Salastie, Janne Prokkola, Marjaana Yläjääski ja Hertta Ahvenainen Olympiakylän

Lisätiedot

*kadun puutalot Rakennustapaohjeet ro 7768-1, liittyy asemakaavaan no 7768. Lähtökohtatietoja

*kadun puutalot Rakennustapaohjeet ro 7768-1, liittyy asemakaavaan no 7768. Lähtökohtatietoja . Kaavoitusyksikkö 7.1.2003 Korjattu Tampereen kaupungin tilakeskuksen lausunnon, Museoviraston ja pelastuslaitoksen edustajien kanssa 16.10.2002 pidetyn neuvottelun ja ehdotuksesta saatujen muistutusten

Lisätiedot

RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA

RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2013 KUHMOISISSA Kuhmoisten rakennusperintöpäivät lauantaina 7.9. ja sunnuntaina 8.9.2013 kuuluu Euroopan rakennusperintöpäiviin. Koko Euroopan Unionin alueella järjestetään aina

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 Rakennusvalvontaviraston lausuntopyyntö 4.12.2009, 8-3385-09-E LAIVASTOKATU 4 (8/147/4), ULLAKKORAKENTAMIS- JA HISSI- SUUNNITELMAT Museo 2009-277 Kaupunginmuseo on tutustunut

Lisätiedot

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET INFOTILAISUUS TONTIN SAAJILLE 9.6.2011 PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Aila Virtanen Kaavoitus JAETUT TONTIT KEVÄÄLLÄ 2011 Kevään 2011 tonttijaossa olleet tontit on väritetty punaisiksi. Muut

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

Kulttuurihistorialliset arvot

Kulttuurihistorialliset arvot Keskustan osayleiskaavaluonnos 13.9.2010 Kulttuurihistorialliset arvot Kohdeluettelo perustuu mm. Satakunnan maakuntakaavaehdotukseen ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten inventointeihin

Lisätiedot

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE LIITE 5 1/5 Kalajoen kaupunki Kaavoitustoimi 9.6.2008 KALAJOKI SIIPOLANRINTEEN RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Nämä

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

RAKENTAMISOHJE POHJOIS-PELTOSAARI ASUINRAKENNUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI 28.10.2003 TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUSPALVELUT

RAKENTAMISOHJE POHJOIS-PELTOSAARI ASUINRAKENNUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI 28.10.2003 TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUSPALVELUT RAKENTAMISOHJE POHJOIS-PELTOSAARI ASUINRAKENNUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI 28.10.2003 TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUSPALVELUT 1 RAKENTAMISOHJEESTA Rakentamisohje täydentää asemakaavaa. Riihimäen kaupungin tontinluovutusehdoissa

Lisätiedot

YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN

YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN I -VAIHE, KAAVAT 8256 JA 8257. LUONNOS. KOHDELUETTELO KAAVAN 8257 KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKKAISTA ALUEISTA, PIHAPIIREISTÄ JA RAKENNUKSISTA

Lisätiedot

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava.4.008 Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Suojeltaviksi rakennuksiksi tai pihapiireiksi (sr) on kaavassa merkitty seuraavat rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan rantaasemakaavan muutoksen kaavaehdotuksen liite

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan rantaasemakaavan muutoksen kaavaehdotuksen liite Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan rantaasemakaavan muutoksen kaavaehdotuksen liite Vastineet kaavaehdotukseen 14.02.2015 esitettyihin lausuntoihin ja muistutukseen 14.05.2015 Kaavaehdotukseen

Lisätiedot

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA 08.12.2003 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja 21 31.08.2004

Lisätiedot

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy ASUINRAKENNUS JOKELASSA periaatekaavioita Tiivis katutila 2-kerroksinen rakennusmassa erottaa katutilan piha-alueesta. Lähimpänä kävelytietä on 1-kerroksinen työhuoneiden rivistö, joka rytmittää pitkää

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA K Y R Ö N T A A J A M A KYRÖN ASEMANSEUDUN ASEMA- KAAVAN MUUTOS Selvitys Kyrön rautatieaseman alueen liikennejärjestelyistä selvitys liikennejärjestelyistä, sivu 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Nortamonkatu 3, Tallikedonkatu 1, 26100 RAUMA Kohdetyyppi: liike-elämä

Lisätiedot

Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA

Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA AK - Asuinkerrostalojen korttelialue. Julkisivut ja katot: AK-kortteleissa asuinrakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla punatiili. Kattokaltevuus

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03.

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu 21.03.2014 Mellunkylä 47298/1 Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu Sijainti Tontti 47298 / 1 Vuokkiniemenkatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti on Kontulantien,

Lisätiedot

SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160 ESITYS SUUNNITTELUPERIAATTEISTA 719 SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160

SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160 ESITYS SUUNNITTELUPERIAATTEISTA 719 SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160 SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160 ESITYS SUUNNITTELUPERIAATTEISTA 30.5.2012 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Suunnittelukohteina ovat korttelit 2153, 2155, 2157 ja 2160 Kirkkonummen Kartanonranta Sundet

Lisätiedot

Koti Koskelassa kaikki on lähellä

Koti Koskelassa kaikki on lähellä Koti Koskelassa kaikki on lähellä Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Emäpuuntielle Koskelaan, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä. Yliopistoon,

Lisätiedot