Uutiset. MilaPro. Pikku Tuulensuojassa yksilöllistä tukea lapselle. 1 / 2014 Sosiaalialan ammattijulkaisu. Valmentava johtajuus voimaannuttaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uutiset. MilaPro. Pikku Tuulensuojassa yksilöllistä tukea lapselle. 1 / 2014 Sosiaalialan ammattijulkaisu. Valmentava johtajuus voimaannuttaa"

Transkriptio

1 MilaPro Uutiset 1 / 2014 Sosiaalialan ammattijulkaisu Pikku Tuulensuojassa yksilöllistä tukea lapselle Lapsen edun argumentaatio Ammatillista tukea sijaisperheille Valmentava johtajuus voimaannuttaa 1/2014 1

2 TÄSSÄ NUMEROSSA: Erityislastenkoti Pikku Tuulensuoja avasi Maskussa Koulutyötä kehitetään yhdessä Maskun Hemmingin koulun kanssa 6 Sosiaalityön asiantuntija Arja Ahonen auttaa pohtimaan kriittisesti sosiaalityöntekijän argumentaatiota 8 Sijaisperheen arkea 10 Avopalvelut laajenevat ja kehittyvät asiakaslähtöisesti 12 Yksilöllistä hoitoa ja kasvatusta Nuorisokoti Oivassa Tutkijan puheenvuoro: Valmentava johtajuus lastensuojelutyössä PÄÄKIRJOITUS XXXXXXXXXXXXXXX 3 AJANKOHTAISTA 4 RESME-projekti lastensuojelun ja mielenterveystyön rajapinnoilla 14 TOIVON SINUN KORTIT Työväline arjen kommunikointiin 17 KOLUMNI 17 YHTEISÖJALANJÄLKI 18 YHTEYSTIEDOT 19 MilaPro 1/2014 Julkaisija MilaPro Uutiset Päätoimittaja: Miika Liimatta Julkaisija: MilaPro, Iso-Heikkiläntie 8, Turku, Toimitus ja taitto: Mainostoimisto Neljä Ulottuvuutta Oy Paino: Painola Osoitetiedot: MilaPro:n asiakasrekisteri Ilmoitusmyynti: MilaPro Kannen kuvassa: Heidi Veräjänkorva Pikku Tuulensuojasta ja Pekka Karenmaa Maskun kunnasta (J-P Virtanen) 2 1/2014

3 Samassa veneessä pää kirjoitus Sosiaali- ja terveydenhuolto on tällä hetkellä kovassa murroksessa ja suurten muutospaineiden alla. Kuntaliiton tiedotteen mukaan lähes puolet kunnista joutui nostamaan tuloveroprosenttiaan vuodelle Kunnallisverojen korotusten takana ovat heikko talouskehitys ja suuret valtionosuusleikkaukset. Tämä kaikki vaikuttaa siihen, että meidän kaikkien sotelaisten tulee tehdä entistä enemmän yhteistyötä ja puhaltaa siihen kuuluisaan yhteiseen hiileen tarjotaksemme laadukkaat peruspalvelut myös jatkossa. Olen viimeaikoina usein joutunut toteamaan, että lastensuojelusta tai sote-palveluista uutisoidaan mediassa erittäin kielteiseen sävyyn. Lisäksi usein mediassa pyritään löytämään jokin keino, jolla eri toimijat saataisiin kuvatuksi toistensa vastakohtina tai vihollisina. Tosiasia kuitenkin on, että me kaikki kentän toimijat olemme samassa veneessä ja teemme työtä saman asian puolesta - asiakkaan puolella. Samaa mieltä ovat myös kuntien, yhteisöjen ja muiden palveluntuottajien työntekijät, joiden kanssa olen asiasta puhunut. Onnistuaksemme luomaan positiivisen yhteistyön kierteen me tarvitsemme mukaan myös kolmannen valtiomahdin - median. Olisi erittäin toivottavaa, että lastensuojelusta ja muista sosiaali- ja terveyspalveluista uutisoitaisiin myös positiivisia asioita ja tarinoita onnistumisista niistähän ihan tavallinen lastensuojelun arki pääasiassa koostuu. Positiivisen yhteistyön kierteen lisäksi tarvitsemme paljon konkreettisia muutoksia nykyisiin käytäntöihin, jotta voimme tämänhetkisillä resursseilla tarjota jatkossakin laadukkaat peruspalvelut niitä tarvitseville. Tässä lehdessä on useita artikkeleita, joissa kerrotaan tavoista tehdä hyvää sosiaalityötä entistä tehokkaammin mutta silti asiakaslähtöisesti. Itse olen viime vuosina ollut paljon tekemisissä kilpailutusten kanssa ja syvällä rintaäänellä voinen todeta, että nykyisissä tarjouskilpailuissa on vielä rutkasti parantamisen varaa. Nyt käytössä oleva puitesopimukseen tähtäävä järjestelmä on kallis, raskas eikä edesauta käyttäjäasiakkaan asemaa. Lisäksi puitesopimusjärjestelmä betonoi tietyn alueen palvelutarjonnan niin pitkäksi aikaa, että uusien palveluntuottajien ja palvelukonseptien jalkautuminen on lähes mahdotonta. Itse kannattaisin esimerkiksi Kuntaliiton ylläpitämää avointa kilpailutusikkunaa, johon myös uudet palveluntuottajat saisivat rekisteröityä, jos ehdottomat laatuvaatimukset täyttyvät. Tämä laajentaisi palvelutarjontaa ja keventäisi hankintaprosessia sekä ottaisi laajemmin huomioon asiakasnäkökulman. Nähtäväksi jää milloin nykyinen järjestelmä saadaan päivitetyksi 2000-luvulle. Tehtävää on vielä paljon ja monella eri tasolla. Pääasia kuitenkin lienee, että me teemme työtä yhdessä käyttäjäasiakkaan hyväksi tuottamalla hänelle parasta mahdollista hoitoa ja hoivaa. Nyt tarvitsemme rivakoita yhtäaikaisia vetoja, että me saamme Suomi-nimisen hyvinvointivaltion uudelleen kovaan vauhtiin. Todennäköisesti jokainen sosiaali- ja terveysalalla työskennellyt on kohdannut tilanteen, jossa esitellessään itseään ja tekemäänsä ammattia on kuullut toteamuksen: Te teette tärkeätä työtä, me kaikki arvostamme sitä! Samoin totean minä pääkirjoitukseni lopuksi. Toivon teille oikein hyviä lukuhetkiä lehtemme parissa. Arvokkaan ja tärkeän asian puolesta, Miika Liimatta MilaPro MilaPro tekee MilaPron päämääränä on koota parhaat suomalaiset kasvatus- ja hoitoalan erityisosaajat yhteiseen innovatiiviseen organisaatioon. Tällä tavoin pystymme kehittämään mahdollisimman toimivia ja vaikuttavia keinoja syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä auttamiseksi. MilaProssa ovat mukana Oiva Riihi, Care Component, Nuorisokoti Nummela, Nuorisokoti Nummela, Lastensuojelulaitos Lämminsyli, Suomen Perhehoitopalvelut, Coach Masters, Sosiaalipalvelu Saraste ja Tukeva. MilaPro on vakaassa ja vastuullisessa suomalaisomistuksessa, yhtiöiden omistajia ovat Palvelurahasto ja yritysten avainhenkilöt. MilaPro työllistää 352 työntekijää Pyrimme olemaan hyvä ja reilu työnantaja sekä luotettava kumppani. Tammikuussa 2014 MilaPro yhteenliittymä työllistää yhteensä 352 sosiaali-, kasvatus-, terveys- ja opetusalan ammattilaista. 1/2014 3

4 Ajassa Tapahtuu Nuorisokoti Pikku-Nummelassa alkoi Kasvatuksesta vuoropuheluun kehittämishanke. Nuorisokoti Pikku-Nummelan henkilökunnalle alkoi Kasvatuksesta vuoropuheluun (KasVu)- kehittämishanke. Hankkeen kokonaisuus koostuu kahdesta vuoden pituisesta työskentelyjaksosta, joiden aikana kaikki Pikku-Nummelan työntekijät osallistuvat prosessiin. Koulutukseen lähtee ensi vaiheessa mukaan puolet henkilökunnasta. KasVun vetäjinä toimivat psykologi Pirjo Keskitalo ja fysioterapeutti, toiminnallisten menetelmien ohjaaja Sirpa Kontulainen. KasVu- hankkeen lähipäivät rakentuvat alustuksista, keskusteluista, dialogisesta vuorovaikutuksesta, eläytymisharjoituksista, toiminnallisten menetelmien soveltamisesta omiin haastaviin työtilanteisiin, ja tätä kautta ohjaustyön kehittämiseen. Koulutuksen sisältöinä on mm. käytöshäiriöisten, aggressiivisten ja väkivaltaisten lasten kohtaamisen kysymykset sekä päihdeongelmaisten ja rikollisuuteen suuntautuneiden nuorten vastuukasvatus ja vuorovaikutus heidän perheidensä kanssa. Tiivis perhetyö aloitetaan myös osana kehittämishanketta. Pirjo Keskitalo yhdessä Pikku-Nummelan omaohjaajan ja perhetyöntekijän kanssa tapaa nuoren perhettä sekä nuorelle tärkeitä ihmisiä. Myös nuori itse on paikalla tapaamisissa. Tämän työskentelyn kautta perhenäkökulma ja syntymäsuvun merkitys avautuu uudella tavalla myös Pikku-Nummelan yhteisöön ja sen käytänteisiin. Sosiaalipalvelut Saraste Oy Saraste laajentaa Sosiaalipalvelut Saraste 2 on aloitellut toimintaansa loppuvuodesta 2013 Valkeakosken Lotilanjärven rannalla. Yksikössä tulee toimimaan 7-paikkainen erityisyksikkö käytöshäiriöisille vuotiaille nuorille, mutta kiinteistö tarjoaa mahdollisuuden laajentaa yksikköä jopa 11-paikkaiseksi. Kuntoutuksessa hyödynnetään tuttua Veikkarin -mallia, jossa tiukan struktuurin lisäksi toimitaan positiivisen kehän mallin mukaan ja nuoret voivat opiskella erityisopettajan johdolla saman kiinteistön sisällä. Tällä hetkellä tiloja remontoidaan pienimuotoisesti ja sisustetaan mukavan viihtyisäksi. Tulevien työntekijöiden haastattelut ovat parhaillaan käynnissä. Kiinnostus on ollut huimaa, saamme valita työntekijämme 70 hakijan joukosta. Tästä joukosta on tarkoitus koota moniammatillinen ykkösketju sisältäen kokemusta, kokemattomuutta, naisia, miehiä, nuoria, vanhoja, hömppiä ja tiukkiksia. Vuoden 2014 alkupuolella pitäisi alkaa olla valmista ja jäämme innolla odottamaan ensimmäisiä taloon tulevia nuoria. VAPAAT ASIAKASPAIKAT Voit tiedustella vapaita asiakaspaikkojamme suoraan yksiköidemme johtajilta tai yksiköistämme. Kaikki yhteystietomme löydät tämän lehden viimeiseltä aukeamalta tai internetistä osoitteesta 4 1/2014

5 LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TOIMIJOILLE OMA YHDISTYS Suomen lastensuojelun avohuollon toimijat ry, (Sulat ry) Yksityisen sektorin lastensuojelun avohuollon palveluja tuottavat yritykset ovat järjestäytyneet omaksi yhdistykseksi. Tavoitteena on saada yksityisen sektorin ääni kuuluviin lastensuojelua koskevissa kysymyksissä. Lastensuojelun palveluja tuottavat yritykset haluavat toimia varteenotettavana ja tasavertaisena vaikuttajana yhteistyössä kuntien ja alan eri järjestöjen kanssa. Suomen lastensuojelun avohuollon toimijat ry on kanava tulla kuulluksi yhteiskunnallisessa keskustelussa ja lainsäädäntötyössä. Myös MilaPro on mukana useiden muiden toimijoiden kanssa kehittämässä yhdistystä ja tekemässä sen kautta vaikuttamistyötä. Lisätietoja yhdistyksestä antaa Miika Liimatta COACH MASTERS OY/MILAPRO KOULUTUSAKATEMIA KOULUTTAA KEVÄÄLLÄ 2014 Coach Masters Oy jatkaa MilaPron koulutusakatemian kautta ammatillisen jatko- ja täydennyskoulutuksen järjestämistä. Koulutukset rakennetaan MilaPron toimijoiden tarpeista lähtien ja niitä tarjotaan myös muille sijaishuollon toimijoille. Koulutukset pyritään aina järjestämään yhteistyössä paikallisten ammattikorkeakoulujen kanssa, jolloin saadaan synergiaetuja mm. siten, että tilat saadaan ilmaiseksi käyttöön. Vuoden 2014 ensimmäisen puoliskon aikana tullaan järjestämään seuraavanlaisia koulutuksia: Psyykkisesti oireilevien nuorten kohtaaminen lastensuojelussa Teemaan liittyvät koulutuksen jatkuvat keväällä Turussa Lastensuojelulakikoulutus liittyen rajoitustoimenpiteisiin Eri MilaPron yksiköiden alueille Lääkelupakoulutus verkkokoulutuksena Dokumentointikoulutus Neuropsykiatrinen valmennus Päihdekoulutukset Tarkemmat päivämäärät, sisällöt ja kouluttajat ilmoitetaan MilaPron koulutuskalenterissa sekä Coach Masters Oy:n kotisivuilla Lisätietoja Coach Masters Oy Pasi Vallivuori /2014 5

6 PIKKU TUULENSUOJASSA YKSILÖLLISTÄ TUKEA LAPSELLE LAPSILÄHTÖISESTI, MUTTA AIKUISJOHTOISESTI 6 1/2014

7 Heidi Veräjänkorvan ja Pekka Karenmaan mielestä Pikku Tuulensuojan tilat ovat toimivat ja sopivan kodinomaiset. Erityislastenkoti Pikku Tuulensuoja avasi ovensa Maskussa 24. lokakuuta Maskun sivistysjohtaja Pekka Karenmaa kertoo, että yhteistyötä Care Componentin ja Maskun kunnan välille alettiin käynnistellä keväällä Mika Ingi ja Miika Liimatta olivat yhteydessä kuntaan ehdottaen yläkouluikäisten pienryhmäopetuksen järjestämistä Maskuun perustettavassa lastensuojeluyksikössä. Neuvotteluja käytiin alusta asti erittäin positiivisessa ilmapiirissä. Asiat tapahtuivat varsin nopeasti, ja jo viime talvena alkoivat kiinteistön maansiirtotyöt. Rakennustekniset työt valmistuivat elokuussa, ja tarvittavat tarkastukset pidettiin syyskuussa. Pikku Tuulensuoja koostuu kolmesta 7-paikkaisesta ryhmäkodista ja Maskun Hemmingin koulun erityisluokasta. Yhteensä meille siis mahtuu 21 lasta sijoitukseen, ja jos yläkouluikäisiä asuu tiloissamme enemmän kuin 10, on meillä mahdollisuus ottaa käyttöön toinen koululuokka, Pikku Tuulensuojan johtaja Heidi Veräjänkorva laskee. Koulutilojen yhteydessä on myös tilava ruokala, jota voidaan käyttää iltaisin ja viikonloppuisin harraste-, koulutus-, neuvottelu- ja elokuvatilana. Olimme innoissamme, sillä pääsimme uusiin ja juuri meidän perustehtävämme toteuttamiseen suunniteltuihin tiloihin. Olemme olleet projektissa mukana jo sen alkutaipaleelta lähtien, muun muassa arkkitehdin kanssa käydyissä pohja- ja rakenneratkaisupalavereissa. Oli hienoa päästä vihdoin muuttamaan tiloihin ja nähdä, miten ratkaisut käytännössä toimivat. - Ja hyvinhän ne toimivat. Ryhmäkotien sydämet ovat keskellä sijaitsevat avarat ja korkeat tupakeittiöt. Lasten huoneet on sijoitettu huoneistojen päätyihin siten, että toisessa päädyssä on neljä makuuhuonetta ja toisessa kolme makuuhuonetta ja harrastehuone. Suihkulliset WC:t ja aikuisten toimisto on sijoitettu tupakeittiön läheisyyteen. Kattava joukko Maskun kunnan työntekijöitä pääsi tutustumaan yksikköön iloisten avajaisten merkeissä. Tiloja arvioitiin toimiviksi ja tyylikkäiksi, mutta myös positiivisella tavalla kodinomaisiksi, Pekka Karenmaa kertoo tyytyväisenä. Pikku Tuulensuojassa aloittanut henkilöstö koostui pääosin jo kokeneista lastensuojelun konkareista. Meidän kymmenen ensimmäisen pikkutuulensuojalaisen yhteenlaskettu lastensuojelukokemus on 64 vuotta! Uskomme moniammatillisuuden ja erityisosaamisen voimaan. Meillä kymmenellä on yhteensä seitsemän erilaista tutkintoa, kaikki tietenkin sosiaali- tai terveysalalta. Jo pidetyissä ja tulevissa rekrytoinneissa haluamme pitää saman Omaohjaajatyö on suunniteltua ja tavoitteellista. linjan ja palkata erilaisia, ammatillisesti päteviä työntekijöitä, Heidi Veräjänkorva painottaa. Ammatillisen pätevyyden lisäksi on tärkeää myös se, mitä muuta ihminen tuo tullessaan Pikku Tuulensuojaan: persoonan, näkökulman ja muun osaamisen, esimerkiksi harrastusten kautta. Jokaiselle oma viikkosuunnitelma Pikku Tuulensuojan hoidon ja kasvatuksen kivijalkoina ovat vahva suunnitelmallinen omaohjaajatyö, hyvin strukturoitu arki ja toiminnalliset menetelmät sekä elämyspedagogiikka. Jokaisella lapsella on kaksi omaohjaajaa ja omaohjaajatyö on suunniteltua ja tavoitteellista. Lapsen yksilöllisen hoidon lähtökohtana ovat omaohjaajien kanssa käytävät hoito- ja tavoitekeskustelut. Omaohjaajatyön tukena ovat hoito- ja kasvatussuunnitelmien päivittämisten ohella kasvatusjohtajan ja/tai johtajan kanssa pidettävät omaohjaajapalaverit. Arjen rakenteet opetellaan yhdessä aikuisten kanssa. Aikuinen toimii esimerkkinä ja auttaa tarpeen vaatiessa kädestä pitäen, jotta lapsi sisäistää perusasiat ja -tarpeet. Koulu ja harrastusaikataulut luovat arkea ryhmäkodin rutiinien ohella. Lapsilla on todelliset mahdollisuudet vaikuttaa ryhmäkodin toimintaan viikoittaisissa yhteisöpalavereissa, joissa suunnitellaan tulevan viikon menot ja toiminnot. Yhteisöpalavaverin tuloksena jokaisella lapsella on oma viikkosuunnitelmansa, jonka avulla lapsen arki on sujuvaa ja ennustettavaa. Toimintakokemusmenetelmiä ja elämyspedagogiikkaa käytetään kasvatuksellisina hoitomenetelminä sekä yksikön arkeen sisällytetyssä toiminnassa että suunnitelmallisessa leiritoiminnassa. Koulun ruokalassa aloitetaan kerhotoiminta ja nuorten illat, kunhan lapsia ja aikuisia saadaan lisää Pikku Tuulensuojaan. Tulevana kesänä pihalle on tarkoitus rakentaa skeittiramppi ja pallokenttä. Vuoden 2014 leiriajankohdat on jo suunniteltu. Sisällöt ja tavoitteet kullekin leirille tehdään yhdessä omaohjaajien ja leirille lähtijöiden kanssa. Heidi Veräjänkorva kertoo, että Pikku Tuulensuojan kehittämistä jatketaan ja hyvin alkaneeseen kouluyhteistyöhön panostetaan yhdessä erityisluokanopettaja Saku Eloluodon ja Hemmingin koulun rehtorin Katriina Sulosen kanssa. Sivistysjohtaja Karenmaa toivottaa meille kaikille voimia poikkeuksellisen vaativaan kasvatustyöhön, ja löysipä hän Sakari Topeliuksen ajatuksista kasvattamisen ydintotuuden: Ei ole hedelmällisempää maaperää hyville ja huonoille siemenille kuin lapsen sydän. 1/2014 7

8 Lapsen edun argumentaatio Artikkeli perustuu vuoden 2013 lisensiaatin tutkimukseeni Lapsen edun argumentaatio sijaishuollossa. Käsittelen tutkimuksessani sosiaalityöntekijän argumentaatiota sijaishuollon aikaisesta yhteydenpidosta lapsen ja tämän läheisten välillä. Yksi tutkimukseni ja tämän artikkelin tavoite on auttaa lukijaa pohtimaan kriittisesti sosiaalityöntekijän argumentaatiota. Normaali kehitys edellyttää huolenpitoa, turvaa, välittämistä ja läheisiä ihmissuhteita. Huostaanotto on vakava puuttuminen lapsen henkilökohtaiseen elämään ja perheen yksityisyyteen. Huostaanotolla vaikutetaan aina lapsen ja hänen läheistensä suhteisiin. Lapsen kehityksen kannalta läheiset ihmissuhteet ovat aina merkityksellisiä. Tunnesiteet ja läheisyyden merkitykset perheessä korostuvat silloin kun tehdään rajankäyntiä lapsen henkilökohtaisen elämän turvallisuuden ja perheen yksityisyyden välillä. Sijaishuollossa tätä rajankäyntiä tehdään koko ajan säätelemällä lapsen ja hänen läheistensä yhteydenpitoa. Lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on merkittävä vastuu lapsen ja läheisten yhteydenpidon säätelyssä. Jo huostaanoton paikan valinnan yhteydessä tehdään lapsen ja hänen läheistensä suhteiden näkökulmasta ratkaiseva päätös. Ei ole merkityksetöntä, sijoitetaanko lapsi perheeseen vai lastenkotiin. Toiseen perheeseen sijoittamisen yhteydessä joudutaan vastaamaan kysymykseen, miten toiset vanhemmat käsittävät lapsen suhteet läheisiin ja miten toinen perhe edistää lapsen yhteydenpitoa sijoituksen aikana. Yhteydenpitokeskusteluissa sosiaalityöntekijä on keskellä läheissuhteiden ja lapsen henkilökohtaisen elämän konflikteja, ristiriitoja. Sosiaalityöntekijän ratkaisuilla ja perusteluilla on merkittävä rooli lapsen suhteiden edistämisessä ja ylläpitämisessä. Sosiaalityöntekijän kirjaukset, argumentaatio ei siten ole merkityksetöntä. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän työhän kuuluu erilaisten dokumenttien tekeminen, työstäminen. Sosiaalityöntekijän kirjaamiseen liittyy tilanteen selvittäminen ja käsittely. Tässä lapsen tilanteen käsityksen muodostamisen prosessissa sosiaalityöntekijä viestii perheen tilanteesta eri osapuolille. Sosiaalityöntekijän tiedonmuodostuksessa, argumentaatiossa on kyse vaikuttamisesta. Argumentoidessaan sosiaalityöntekijä viestii kohteesta, jonka lisäksi viesti suuntautuu aina lukijalle tulkittavaksi. Sijaishuollossa lapsen tilanteen argumentointia tulkitsevat monet toimijat. Sekä kirjoittajalla että lukijalla on vastuu viestin tulkinnasta. Sosiaalityöntekijä voi argumentoida ja suunnata argumentaation monella tavalla. Sosiaalityöntekijän argumentaatio perustuu tiedoille, joita hän on saanut eri paikoista. Nämä lähtötiedot voivat tulla lastensuojeluilmoitusten 8 1/2014

9 kautta, muilta viranomaisilta tai lapselta ja hänen läheisiltään. Sosiaalityöntekijä voi tehdä johtopäätöksen, ratkaisun pelkästään lähtötiedon varaan käyttäen perusteena lapsen etua. Perusteluiden taustalla sosiaalityöntekijällä on kaikki se tietotaito, joka hänelle on karttunut koulutuksen, työkokemuksen ja muun muassa asiantuntijakonsultoinnin myötä. Lähtötietoja on mahdollista käsitellä faktoina niin, että sosiaalityöntekijä ei pohdi tilanteeseen liittyviä ristiriitoja, vasta-argumentteja. Yhteydenpidon näkökulmasta vasta-argumentteina toimivat läheissuhteet ja lapsen henkilökohtainen elämä. Sosiaalityöntekijä voi argumentoidessaan korostaa toista näistä. Argumentaatio voi olla läheiset kadottavaa, ohittavaa tai kohtaavaa. Kadonneet läheiset -argumentaatiossa sosiaalityöntekijä korostaa ongelmia, riskejä ja argumentaatio rakennetaan negatiivisten kuvausten varaan. Lukija pyritään argumentoinnilla suostuttelemaan ja tukemaan johtopäätöstä erilaisin esimerkein. Kadonneet läheiset -argumentaatiossa asiantuntijalausunnoilla pyritään vahvistamaan argumentteja. Argumentaatiossa korostuu myös auktoriteetin asema. Kyseinen argumentaatio ei ole moniäänistä, koska siinä korostuu viranomaisten ääni ja asiakkaan aito kohtaaminen katoaa. Kyseiseen tilanteeseen liittyvä konflikti lapsen henkilökohtainen elämä ja läheissuhteet katoaa kadonneet läheiset -argumentaatiossa. Konfliktin kadottava argumentaatio kutsuu lukijaa esittämään vasta-argumentteja. Kriittinen lukija havaitsee vasta-argumenttien puuttumisen. Läheisten merkitys on myös kaventunut pelkäksi huolenpidoksi. Kadonneet läheiset -argumentaatio kadottaa lapsen läheissuhteisiin liitetyn psykologisen ja sosiaalisen vanhemmuuden ja tunneulottuvuuden. Argumentaatio kadottaa myös lapsen ja läheisten väliset toimivat osa-alueet pitäytyen negatiivisessa ja leimaavassa ongelmakielessä. Kadonneet läheiset -argumentaatiossa informaatio on rajoitettua ja perustuu todisteluun muistuttaen syyllinen-syytön-asetelmaa. Parhaimmillaan argumentaatio voi olla kohtaavaa. Sosiaalityöntekijän tiedon hankkimisen tapa voi nostaa näkyviin läheiset ja niiden merkityksen lapsen kasvussa. Lukijan on madollista seurata lapsen kokonaistilannetta monipuolisesti vasta-argumentteineen. Tämä argumentaatiotapa vähentää lukijan vastaväitteiden esittämistä. Tukevan toi- mistot sijaitsevat Seinä- joella ja Vaasassa, mutta työ tehdään kentällä. M o l e m m a t Kohdatut läheiset -argumentoinnissa lapsi on läsnä ja lapsen osallisuus on näkyvissä. Myös sosiaalityöntekijän käyttämät menetelmät ovat näkyvissä. Dokumentointi on neuvottelevaa, moniäänistä ja asiakasta arvostavaa. Dokumentoinnin tulisi edistää asiakkaan ja työntekijän välisen yhteisen ymmärryksen lisäämistä ja suunnitelmallisuutta. Kohtaava argumentointi edesauttaa luottamuksellisen suhteen syntymistä ja on uskottavaa. Kohtaava argumentaatio on vakuuttavaa toisin kuin kadottava argumentaatio on suostuttelevaa. Vakuuttava argumentointi ei sulje pois vasta-argumentteja vaan tekee ne näkyväksi. On tärkeää, että lukijalle annetaan mahdollisuus lapsen kokonaistilanteen arviointiin. Sosiaalityöntekijän argumentoinnissa lähtötietojen tehtävä on toimia lapsen tilanteen kuvauksina, vasta-argumentit tuovat läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Taustatukena oleva tietotaito toimii monipuolisena vakuuttamisen välineenä. Johtopäätösten tulisi perustua kaikkiin esitettyihin argumentaation osiin. Kohtaava argumentaatio on lapsen edun argumentaatiota ja täyttää sosiaalityön dokumentoinnille asetetut yhteistyön, moniäänisyyden, oikeudenmukaisuuden, osallisuuden, luottamuksen ja eettisyyden vaatimukset. Lisensiaatin tutkimus on luettavissa Sosnetin sivuilta yhteisösosiaalityön alalta. Arja Ahonen Valtiotieteen lisensiaatti Arja on valinnut hyväntekeväisyyteen ohjattavan kirjoituspalkkiomme saajaksi: Turun seudun autismi- ja ADHD-yhdistys AISTI ry:n 1/2014 9

10 Sijaisperheen arkea Perheessä lapsi saa turvaa ja pysyvyyttä 10 1/2014 Raisiossa asuva Sinisalojen perhe on aivan tavallinen suomalainen perhe. Monesta muusta perheestä heidät erottaa kuitenkin se, että heidän luonaan asuu kolme huostaanotettua lasta, neljäs huostaanotettu lapsi on heiltä jo lähtenyt maailmalle ja itsenäistynyt. Sinisaloilla on seitsemän biologista lasta, joista viisi on jo aikuistunut ja muuttanut omilleen. Perheen vanhemmat, Kati ja Reijo, olivat jo pidempään harkinneet sijaisvanhemmiksi ryhtymistä ja omien lasten kasvettua ja aikuistuttua ajankohta tuntui oikealta. Kesällä 2010 he osallistuivat Suomen Perhehoitopalveluiden järjestämään PRIDE-valmennukseen. Pian tämän jälkeen perheessä alkoi käydä tukilapsi viettämässä viikonloppua kerran kuussa. Maaliskuussa 2011 Sinisalojen kotiin muutti kolme siskosta. Vanhin tytöistä on sittemmin jo aloittanut itsenäisen elämän. Syksyllä 2013 perheeseen muutti 15-vuotias lievästi kehitysvammainen poika. Perheeseen kuuluvat siis tällä hetkellä omat 15- ja 17-vuotiaat pojat sekä sijoitetut 7-, 15-, ja 17-vuotiaat lapset. Kati ja Reijo Sinisalo tuntevat, että tämä on heidän juttunsa. Sijaisvanhemmuus ei ollut alkujaankaan aivan vieras asia, sillä itselläni on ollut kasvattiserkku. Lisäksi olen välillä työskennellyt lastenkodissa. Sijaisvanhemmuus on ihana ja antoisa vaihtoehto, kun voi olla kotona, vaikka rankkojakin päiviä kyllä on. Parasta on, kun näkee positiivisen muutoksen lapsen olemuksessa ja elämässä, Kati kertoo. Nuorten kanssa pärjää hyvin Sinisalot kertovat, että ennen sijaisperheeksi ryhtymistä moni asia saattaa askarruttaa mieltä, mutta näihin asioihin saa vastauksia PRIDE-valmennuksessa, joka järjestetään ryhmämuotoisena kaikille sijaisvanhemmuutta harkitseville. Valmennuksen aikana saa tietoa lastensuojelusta ja sijaisvanhemmuudesta, minkä pohjalta on helpompi tehdä päätös sijaisperheeksi ryhtymisestä. Valmennus oli mielestämme todella hyvä ja antoisa, ja se antoi hyviä valmiuksia sijaisvanhemmuuteen. Kun on itsellä kokemusta ja tietää mitä vanhemmuus on, asioita voi peilata omien lasten kautta. Aina tulee jotain, mutta niin tulee omien lastenkin kanssa. Sijoitetuilla lapsilla on aina traumaattisia kokemuksia taustalla, toisilla enemmän, toisilla vähemmän. Nämä kokemukset vaikuttavat paljon lapsen käytökseen ja oireiluun ja tämä tulisi arjessakin koettaa muistaa, sanovat Kati ja Reijo. Sijoitettuun lapseen tulee sitoutua tarvittaessa tämän aikuistumiseen asti. Lapselle tulee tarjota korvaavia ja korjaavia kokemuksia rakastettuna ja hyväksyttynä perheenjäsenenä. Alussa uuden lapsen tullessa perheeseen saattaa tuntua oudolta, mutta silloin on hyvä tiedostaa se, että tunne kestää vain hetken. Alussa voi myös olla yliyrittämisen vaara ja onkin tärkeää muistaa, että tavallinen perheen arki on hyvää ja riittävää. Sijoitetut lapset tarvitsevat yleensä juuri sitä tavallista, tylsää, ennakoitavaa arkea, jossa on säännöt ja rajat sekä aitoa välittämistä ja huolenpitoa. Arkea, jossa lapsi saa olla lapsi. Normaali perhe-elämä riittää, ei tarvitse olla sirkustouhua koko ajan. Pieni lapsi ottaa paikkansa helpommin kuin nuori. Nuoret tarvitsevat enemmän aikaa tutustua uusiin perheenjäseniin ja tilaa sopeutua, Reijo muistuttaa. Yllättävää kuitenkin oli, että etukäteen perheessä ajateltiin aivan pienten lasten olevan helpompia kuin esimerkiksi murrosikäiset. Loppujen lopuksi nuoret ovat olleet helpompia, heidän kanssaan pystyy puhumaan ja pahemmilta murrosiän murheiltakin on säästytty. Jokaisen perhehoitoon sijoitettavan nuoren tilanne on ammattilaisten toimesta arvioitu tarkkaan ja perhehoidon todettu olevan mahdollista. Osa nuorista joudutaan

11 sijoittamaan laitokseen vain sen takia, että nuorille ei löydy riittävästi sijaisperheitä. Meidän nuoret ovat kivoja ja fiksuja, joitakin ongelmia on toki tullut vastaan, kuten tupakanpoltto ja se, mihin annetut rahat käytetään, Kati miettii. Jokainen lapsi ja nuori on yksilö ja perheessä lähdetään yksilön tarpeista. Omat lapset antavat mallia ja säännöt on helpompi perustella, kun ne koskevat samalla tavalla kaikkia. Oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus ovat tärkein ohjenuora päivittäisessä elämässä ja tilanteissa. Oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus ovat tärkein ohjenuora. - Hyvät välit biologisiin vanhempiin ja esimerkiksi äidin tukeminen vanhemmuudessa on tärkeää. Lapsi ei saa olla kaksien vanhempien välissä, vaan vanhemmuus jaetaan biologisten vanhempien kanssa. Välillä me olemme iskä ja äiti, välillä Reijo ja Kati, sen mukaan miltä tuntuu, Kati ja Reijo naurahtavat. Tukea ja apua aina saatavilla Sinisalot, kuten kaikki muutkin Suomen Perhehoitopalveluiden sijaisperheet, saavat vahvaa, ammatillista tukea sijaisvanhemmuuteensa ja arkeensa Suomen Perhehoitopalveluiden kautta. Koko sijoitusprosessin ajan perheellä on oma sosiaalityöntekijä, joka on mukana palavereissa ja hoitaa asioita viranomaistahojen suuntaan, jolloin sijaisperheelle jää enemmän aikaa ja energiaa lasten hoitamiseen ja kasvattamiseen. Perhetyöntekijä on arjen apuna tiiviimmin tai harvemmin, jokaisen lapsen ja sijaisperheen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Lisäksi jokaiselle sijaisperheelle soitetaan joka toinen viikko ja kysytään miten on mennyt. Näiden pohjalta tehdään jatkuvaa seurantaa, jotta ongelmatilanteisiin päästään puuttumaan mahdollisimman varhain. Suomen Perhehoitopalveluiden järjestämässä työnohjauksessa perhe on käynyt kerran kuukaudessa. Tuen tarkoituksena on ehkäistä sijaisvanhempien väsyminen ja uupuminen. Kriisitilanteissa saa apua kellonajasta riippumatta päivystyspalvelusta, sijaisvanhempien ei tarvitse miettiä yksin, mitä tehdä ja miten toimia. Haasteellisissa elämänvaiheissa esimerkiksi perhetyöntekijän käyntejä voidaan lisätä tuntuvasti vuotiaalle pojalle löytyi Suomen Perhehoitopalveluiden kautta tukihenkilö heti sijoituksen alusta alkaen kehitysvammaisten kanssa työskennelleestä miehestä, joka käy tapaamassa poikaa parin kolmen viikon välein. Yhdessä harjoitellaan kodin ulkopuolella toimimista ja kokeillaan erilaisia harrastuksia ja asioita. Myös perhetyöntekijä käy säännöllisesti, kertoo Reijo. Kati ja Reijo kertovat, että Suomen Perhehoitopalvelujen järjestämät koulutustilaisuudet ovat olleet hyviä. Lisäksi Kati osallistui Lastensuojelupäiville, jonka kulut korvattiin. Myös virkistyspäiviä ja keskustelutilaisuuksia on tarjolla. - Enemmänkin olisi voinut osallistua, mutta mukana ollaan oltu sen mukaan mitä koetaan tarpeelliseksi ja mikä sopii aikatauluihin. Koulutusten lisäksi on käyty joulujuhlissa ja nukketeatterissa, hiihtolomalla nuoret olivat Suomen Perhehoitopalveluiden järjestämällä leirillä, luettelee Kati. Vertaistuki on tärkeää, koska silloin huomaa, että kaikilla vanhemmilla on samanlaisia ongelmia, jotka mietityttävät, Kati vielä lisää. Sinisalojen mielestä on hieno asia, että vanhemmille on järjestetty myös mahdollisuus lomaan. Lomapäiviä kertyy kuukaudessa kaksi. Loman ajaksi kotiin tulee hoitaja. Hoitaja on hoitanut myös perheen omat lapset ja halutessaan vanhemmat ovat voineet lähteä lomamatkalle myös kahdestaan. Lasten ei ole tarvinnut lähteä minnekään, vaan he ovat saaneet elää kotona omaa arkeaan. Myös koko perheen voimin on reissattu Lappiin ja Espanjaan. Matkat ovat sujuneet hyvin ja lähentäneet etenkin sijoitettuja nuoria muiden perheenjäsenten kanssa. Matkalla kun ollaan tiiviisti yhdessä eikä voi piiloutua omaan huoneeseen. Kun lapset kasvavat, mielessä käy myös lähtemisen haikeus. Yksi sijoitetuista on jo itsenäistynyt, mutta koska hän asuu lähellä, yhteydet ovat säilyneet eikä lähteminen tuntunut niin lopulliselta. TUKIPERHE Viikonloppuihin ja loma-aikoihin painottuva avohuollon tukitoimi KRIISIPERHE Kiireelliset sijoitukset akuutissa kriisitilanteessa LYHYTAIKAINEN PERHEHOITO Avohuollon lyhytaikaiset sijoitukset SIJAISPERHE Pitkäaikainen perhehoito huostaan otetuille lapsille Kaikkea ei voi suunnitella valmiiksi, sillä elämä tuo mukanaan haasteita. Omien kokemustemme pohjalta voimme suositella lämpimästi sijaisperheeksi ryhtymistä. Haluaisimme myös muistuttaa, että nuorten ottamista omaan perheeseen on turha pelätä. SIJAISPERHEIDEN PERHETYÖ JA TUKI Kunnan omalle sijaisperheelle tarjottava ammatillinen, vahva tuki ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä tai haasteellisissa tilanteissa 1/

12 MilaPron avopalvelut kehittyvät vahvasti Viime vuonna MilaPron avopalveluita lähdettiin kehittämään voimakkaasti ja kehitystyö jatkuu väkevästi myös vuonna Organisaation kehittyessä kaikki avopalvelut on niputettu yhteen ja niitä johdetaan täysin avopalveluihin fokusoituneesti. Avopalvelut ovat kaiken kaikkiaan vahvassa kehityksessä, ja erityisesti huomioiden nykyisen kunnallisen taloustilanteen, on tuloksellisia ja vaikuttavia työskentelymalleja kokeiltava rohkeasti ja ennakkoluulottomasti. Avopuolella kokemus on osoittanut, että pitkäjänteisyys, suunnitelmallisuus ja tilanteen muuttumiseen uskova työ kantaa hedelmää, niin yksittäisille asiakkaille kuin heidän perheilleenkin, Tukevan toiminnanjohtaja Pekka Lehtiniemi painottaa. Tälle hetkellä MilaPron avopalveluita saa kattavasti Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla sekä Pohjois-Savossa. Ammatillista osaamista ja tieto-taitoa on monenlaisiin tarpeisiin, sillä avopalveluiden parissa työskentelee jo lähes 40 henkilöä. Uusimaa kasvaa Uudenmaan palvelutarjonta on lähtenyt kasvamaan Vihdissä sijaitsevan lastensuojelulaitos Pikku-Nummelan kyljessä ja se toimii nyt täysin itsenäisenä yksikkönään Tukeva-nimen alla. Uudenmaan Tukevilla on toimisto Helsingin keskustassa Toisella Linjalla. Uutena toimijana haasteenamme on saada työn laatu ja tapamme tehdä työtä nähdyksi ja tunnistetuksi. Työntekijämme ovat äärimmäisen ammattitaitoisia ja tiimillä on pitkä työhistoria sekä avo- että laitospuolelta. Jokainen on tehnyt avopuolen työtä jo hyvän aikaa ja tärkeä resurssi on myös tiimiin kuuluva MDFT-perheterapeutti, Lehtiniemi kertoo. Alkuvaiheessa merkittävä osa asiakkaista oli jälkihuollon asiakkaita, mutta nyt asiakkuuksia ei enää määrittele takana oleva laitossijoitus. Avohuollon perhetyötä tehdään jo enimmäkseen ilman taustalla olevaa sijoitusta. Tämä on toki luonut tilanteen, että jälkihuollon osaaminen Uudenmaan henkilökunnalla on vankkaa ja prosessi hallinnassa. Asiakkuuksia alkamisen aikaistaminen ennaltaehkäisevämpään vaiheeseen kiinnostaa, samoin kotiinpäin toteutettava perhekuntoutus. Valmiudet näihin työskentelymalleihin ovat jo olemassa. Varsinais-Suomi kehittyy edelleen Varsinais-Suomessa pitkään toiminut Koordinaatti tarjoaa laadukkaita palveluita omalla alueellaan. Fyysisesti Koordinaatin toimisto sijait- see Kaarinassa Piispanristillä. Varsinais-Suomessa työ on selkeästi jakautunut kahteen päätuotteeseen: jälkihuolto ja maahanmuuttajien kotouttamistyö. Tiimi on hyvin tarmokas ja kehittämiseen fokusoitunut; erilaisista hankkeista ja työn sisältöjen kehittämisestä on ideoita ilmassa jatkuvasti. Varsinais-Suomen tiimillä on vahva osaamistausta ja koska työtä on tehty jo pitkään, on avohuollon kokemustakin kertynyt hyvin. Maahanmuuttajien kanssa tehtävään työhön on selkeä prosessi, joka tulee käyttöön myös esimerkiksi Pohjanmaan alueelle. Tiimin rakentama jälkihuollon prosessi on erittäin toimiva ja tehokas. Asiakkuudet ovat alkamassa enenevissä määrin MilaPron omien laitosyksiköiden ulkopuolelta, joten asiakkuuksia kannalta eletään mielenkiintoisia aikoja. Valmiudet vastata uuteen tilanteeseen ovat hyvät, sillä työ on erittäin hyvin organisoitua ja johdettua. Satakunta Tukevoituu Satakunnassa avopalveluita tuottaa Lämminsyli Perheyksikkö, tuttavallisemmin pikkuhiljaa Tukeva. Porissa sijaitseva yksikkö on löytänyt uudet tilat kaupungin keskustan kupeesta, uusi osoite on Visatie 9 B 19. Satakunnan tiimillä on vahva avotyön osaaminen, lisäksi erityisosaamisalueita ovat Beardsleen Perheinterventio ja sosiaalipedagoginen hevostyö. Asiakkuudet edustavat avohuollon koko kirjoa; intensiivistä kotiinpäin tehtävää työtä, jälkihuoltoa ja perhekuntoutusta. Pekka Lehtiniemi kertoo, että tiimityö sujuu hyvin ja työn alla on palveluiden sisältöjen kehittäminen edelleen prosessien sekä toimivien ja tehokkaiden työkäytäntöjen osalta. Tiimi on osoittanut erittäin suurta kykyä venyä ja toimia tiukoissakin paikoissa, erityisesti asiakkaiden tarpeiden mukaisesti, mutta myös yhtä lailla tilaajan tarpeisiin ja vaatimuksiin vastaten. Laajentuminen Pirkanmaalle ja Kanta-Hämeeseen Pirkanmaa ja Kanta-Häme ovat MilaPron avopalveluiden uusimpia alueita: toiminta on käytännössä laitettu käyntiin kesän ja syksyn 2013 aikana. Pirkanmaan tiimi sijaitsee Tampereella ja Kanta-Hämeen Hämeenlinnassa. Tiimit tekevät tiivistä yhteistyötä, ja kummassakin kasvu on ollut voimakasta viimeisten kuukausien aikana. 12 1/2014

13 Tiimit ovat lähteneet toimimaan äärimmäisen hyvin ja ne luovat merkittävän vahvaa Tukevaa omille alueilleen, Lehtiniemi toteaa tyytyväisenä. Tällä hetkellä opetellaan tekemään perustyötä ja samalla haetaan Tukevan tapaan sopivaa omaa tyyliä tehdä alueellisesti merkittävää ja toimivaa työtä. Tiimien kokoonpanot ovat ammatillisesta taustoiltaan erittäin hyvin yhteentoimivat; löytyy sosionomia, sairaanhoitajaa ja MDFT-perheterapeutti. Nämä taustat yhdistettynä intoon kehittää omaa työtään, ovat luoneet erittäin kehittyvät ja dynaamiset työryhmät. Vaikka työryhmät ovat MilaPron avohuollon nuorimmat, eivät ne silti ole vähäisimmät. Pekka Lehtiniemi arvioi, että kumpikin alue ja alueiden tiimit tulevat tämän vuoden aikana kasvamaan. Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa MilaPron avotoimijoista Tukeva on lähtöisin Etelä-Pohjanmaalta ja Pohjanmaalta, toimistot sijaitsevat Seinäjoella ja Vaasassa. Tiimien palvelutarjontaan kuuluvat kaikki mahdolliset avohuollon toiminnot; valvotut vaihdot ja tapaamiset, ammatillinen tukihenkilötoiminta, intensiivinen kotiinpäin tehtävä työ, intensiivinen kotiinpäin tehtävä perhekuntoutus ja jälkihuolto. Pohjanmaan tiimi pystyy lisäksi tarjoamaan kaikki palvelut ruotsin- ja englanninkielellä. Pohjanmaan alueen asiakasmäärät ovat maltillisessa kasvussa. Etelä-Pohjanmaan haasteet puolestaan ovat enemmän työn sisältöjen kehittämisessä ja osaamisen jakamisessa MilaPron muiden toimijoiden kanssa. Työn organisointiin liittyvät teemat tulevat sävyttämään Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan toimintaa tänä vuonna. Uudistuva organisaatiorakenne ja tehtävänkuviin liittyvät määrittelyt tuovat haasteita, mutta luovat myös mahdollisuuksia; esimerkiksi kaikkiin asiakasprosesseihin on aina onnistuttu vapauttamaan omasta tiimistä yksi perheterapeutti. voimakkaasti jälkihuollon kautta, mutta nykyinen asiakaskunta kattaa myös intensiivisen kotiinpäin tehtävän työn kaikessa kirjossaan. Tukevan palvelut Kuopion seudulla kehittyvät vahvasti päähuomion ollessa tällä hetkellä perustyössä. Vaikka toiminta on lähtenyt käyntiin vasta kesällä 2013, tiimin kokemustaustan ansiosta asiakkuuksia on intensiivisen avotyön lisäksi myös intensiivisessä perhekuntoutuksessa. MilaPro:n tuottamat avohuollon palvelut on räätälöity vastaamaan tämän hetken tarpeita. Asiakaslähtöistä palvelujen kehittämistyötä jatketaan kiinteässä yhteistyössä muiden palveluntuottajien ja kuntien kanssa. Kolme tiimiä Pohjois-Savossa Pohjois-Savossa toimii käytännössä kolme erilaista tiimiä. OI- VA-Avo toimii kahdella alueella: Kuopion seudulla ja Iisalmessa Ylä-Savossa. Lisäksi koko Pohjois-Savoa palvelee myös Tukevan tiimi Kuopiossa. OIVA-Avo-palvelut ovat lähteneet kehittymään OIVA Riihen myötä ja saaneet innovaationsa OIVAn tuottamista laitospalveluista. Erityisesti Kuopion seudulla OIVA-Avo-palvelut on kohdistettu psyykkisesti oirehtivien nuorten, lasten ja heidän perheidensä kohtaamiseen, kuntouttamiseen ja tilanteiden eteenpäin viemiseen. Toiminta Iisalmessa ja Ylä-Savon alueella on kasvanut 1/

14 RESME-projekti toimii las tensuojelun ja mielenterveystyön rajapinnoilla RESME projekti (On the Borders between Residential Child Care and Mental Health Treatment in Europe ) käynnistyi lokakuussa 2012 sujuvasti edeltävän yhteis työn ja huolellisen valmistelun sii vittämänä. Projektin rahoittaja on EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelma (Lifelong Learning Programme). Projektiryhmä koostuu asiantuntijoista, joiden tieto ja osaaminen tulevat lastensuojelupalveluiden rajapin nan molemmin puolin sekä sijaishuollon että mielenterveystyön aloilta. Asiantuntijat edustavat kaikkia projektin partne rimaita: Suomi, Espanja, Saksa, Tanska, Iso- Britannia ja Liettua. Suomessa projektissa työskentelevät muun muassa projektikoordinaattori Hanna Siren ja sisältöasiantuntija Eeva Timonen-Kallio, Mari Lahti ja Heikki Ellillä Turun ammattikorkeakoulusta. Tutkimusnäkökulmia Ensimmäisenä toimintavuotena RESME-projektin asiantuntijat ovat keskitty neet tutkimukseen. Tutkimustavoitteena on ollut koota partnerimaista hyviä ja lupaavia käytäntöjä las tensuojelun ja mielenterveystyön rajapinnoilla. Kansalliset tutkimusryhmät ovat keränneet tietoa esimerkiksi lastensuojelun ja mielenterveystyön palvelujärjestelmistä kansain välistä yhteenvetoa varten. Osallistuvat maat edustavat eri hyvinvointimalleja, joten on ollut kiinnostavaa pohtia miten nämä mallit vaikuttavat lastensuojelussa ja mielenterveysalalla tehtävän hoito- ja kasvatustyön taustalla. Tutkimusaineiston muodostavat 38 yksilö- ja 5 fokusryh mähaastattelua. Tutkimuksen yhteenvedosta vastaa espan jalainen projektipartneri Oviedon yliopisto. Lastensuojelun ja lasten- ja nuorten psykiatrian rajapintatyöskentelyn yhteistyöhön liittyen on myös tehty systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Tutkimuksen jälkeen olemme pa remmin tietoisia moniammatillisen yhteistyön haasteista lastensuoje lun ja mielenterveyspalveluiden rajapinnassa. Projekti on kiinnostavassa vaiheessa, sillä seuraava askel on rakentaa työelämälähtöinen, tutkimukseen perustuva täydennyskoulutus (15 op) rajapintatyöhön. Odotan projektilta ennen kaikkea hyvin vointityön esteiden murtamista ja uusien avausten tekemistä konkreettisella ruohonjuuritasolla. Molemmilla puolilla las tensuojelun laitoshuollossa ja nuorisopsy kiatrian osastohoidossa työskennelleenä olen ottanut projektin ohjausryhmän jäse nyyden vastaan suurella ilolla. Kahden erilaisen toimintakulttuurin ja osaamisalu een yhteistyö ei ole ongelmatonta, mutta RESME:n kaltaisilla hankkeilla on mahdol lista saada aikaan muutosta. Projektin kansainvälisyys on ensiarvoisen tärkeää. Katsomalla kauas meidän on mahdollista nähdä lähelle ja oppia itsestämme. 14 1/2014 erityisasiantuntija Susanna Hoikkala (Lastensuojelun keskusliitto). Kohti täydennyskoulutuksen pilotointia Olemme menossa kohti projektin kiinnostavinta vaihetta, moniammatillisen täydennyskoulutuksen pilotointia. Koulutus on suunnattu lastensuojelun sijaishuollon ja mie lenterveystyön ammattilaisille. Kyseessä on ensimmäinen molem pien alojen ammattilaisille yhtei sesti tarjottava täydennyskoulutus. Koulutukseen sisältyy sekä teoriaa että käytäntöä, mutta pääpaino on vahvasti case-työskentelyssä lastensuojelun ja mielenterveystyön ammattilaisten kesken. Pilottikurssi alkaa keväällä 2014 kuudessa partnerimaassa. Varsinais-Suomessa toteutettavaan pilottikoulutukseen osallistuu myös MilaPro-yhteenliittymän ammattilaisia. Nuorisopsykiatrian erikoissairaan hoidossa on jatkuvasti hoidossa lastensuojelun sijaishuollossa olevia nuoria. Usein heidän ongelmansa johtuvat enemmän sosiaaliseen vuorovaikutuksen puutteista kuin varsinaisista psykiatrisista sairauksista. Olemme mukana edistääksemme näiden lasten ja nuorten hyvinvointia ja mielenterveyttä niin, että heille saadaan tarkoituksenmukaiset hoidot ja apu. Odotamme moniammatillisen yhteistyön tuloksena syntyvää täydennyskoulutusta ja yhteistyön vaikutuksia työkäytäntöihin ylihoitaja Anita Birstolin (Lasten ja nuorisopsykiatria, VSSHP). Vaikutukset Projektin innovatiivinen täydennyskoulutuspilotti tulee jatkossa täydentämään eri maiden sosiaali- ja terveysalan koulutustarjontaa. Lapsen oikeuksien komitea (Committee on the Rights of the Child) on huolestunut siitä, etteivät laitoksiin sijoitetut lapset Suomessa saa riittävästi tarvitsemiaan mielenterveyspalveluja. Tähän ongelmaan RESME-hanke vaikuttaa lastensuojelun ja mielenterveystyön ammattilaisten moniammatillista osaamista kehittämällä. Viestintä Viimeistellyt tutkimusraportit ja artikkelit sekä täydennyskoulutusmateriaali tulevat valmistuttuaan löytymään projektin sivuilta www. resme.eu ja ne ovat kaikkien kiinnostuneiden käytettävissä. RESMEprojektia esitellään myös monissa tulevissa terveys- ja sosiaa lialan konferensseissa ja messuilla. RESME On the Borders between Residential Child Care and Mental Health Treatment in Europe Toteutusaika: Budjetti: Rahoitus: EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelma (LLP), ERASMUS korkeakoulu- ja yritysyhteis työn alaohjelma Koordinaattori: Turun ammattikorkeakoulu Partnerit: University of Oviedo, Espanja University of Applied Sciences Hamburg, Saksa Mykolas Romeris University, Liettua VIA University College, Tanska University of Edinburgh, Iso-Britannia (Skotlanti) Kibble Education and Care Centre, Iso-Britannia (Skotlanti)

15 Nuorisokoti Oiva parempaa tulevaisuutta varten OIVA Riihi Oy avaa alkuvuodesta 2014 uuden lastensuojeluyksikön Pohjois-Savossa Siilinjärven Tarinaharjussa. Nuorisokoti Oiva on tarkoitettu vuotiaille moniongelmaisille, psyykkisissä haasteissa oleville lapsille ja nuorille. Heidän taustallaan on usein traumaattisia kokemuksia, erityisen vaikeita käytöshäiriöitä tai mielenterveysongelmia. Oirehdinta voi näkyä impulsiivisena käyttäytymisenä, väkivaltaisuutena, itsetuhoisuutena, karkailuina, rikoksina tai päihteiden käyttönä. OIVA Riihessä keskitytään korjaavaan kasvatustyöhön moniongelmaisten, psyykkisissä haasteissa kamppailevien lasten ja nuorten kanssa. Toimitusjohtaja Merja Huttunen kertoo, että uudet tilat on suunniteltu juuri näitä tarpeita ajatellen. - Olemme pärjänneet hyvin kilpailutuksissa, ja asiakkaat tulevatkin laajalta alueelta ympäri Suomea. Koska tarkoituksenmukaisten tilojen lisäksi tänä päivänä työssä korostuu nopeus, meille on lentokentän läheisyydestä suuri hyöty. Aikaa säästyy, kun yhteistyötahot pääsevät palavereihin mahdollisimman nopeasti. Tilat jakaantuvat kolmeen omaan erilliseen osastoon. Ensimmäisessä kerroksessa on 5-paikkainen arviointi- ja vastaanottoyksikkö, jossa vastaanotto toimii kiireellisissäkin sijoituksissa. Kaksi seuraavaa yksikköä ovat 7-paikkaisia pitempiaikaisia yksiköitä. Alimmassa kerroksessa on yhdelle perheelle perhekuntoutuskoti. Peruskoulua käyvät lapset voivat opiskella Siilinjärven kunnan ylläpitämässä erityisluokassa, joka sijaitsee Oivan Tarinan tiloissa. Yksilöllistä hoitoa ja kasvatusta OIVA Riihessä kasvatusmallit ja hoivatyö perustuvat moniammatillisen tiimin arviointitaitoon ja osaamiseen luoda yksilöllinen hoito- ja kasvatustavoite jokaiselle lapselle tai nuorelle erikseen. Moniammatillinen työryhmä koostuu psykologian sekä psykiatrisen ja sosiaalisen alan ammattilaisista. Työryhmästä löytyy myös monenlaisia erityisosaajia esimerkiksi videointitekniikasta musiikkiin. Oivan arviointijakso on tarkoitettu lapsille ja nuorille, jotka tarvitsevat turvallisen ympäristön kriisiytyneen tilanteen pysäyttämiseksi. Sijoitukset arviointijaksolle ovat kestoltaan lyhytaikaisia, 1-3 kuukauden pituisia. Pitkäaikainen sijoitus tähtää kokonaisvaltaiseen hoivaan, johon sijoituksen lisäksi voi kuulua tutkimusjakso tai tehostettu hoito. Perhetyö sijoitettujen lasten ja nuorten vanhempiin on tiivistä ja heihin pidetään yhteyttä säännöllisesti. Oivan tehtävänä on olla tukemassa vanhemmuutta. Vanhempia muistutetaan omasta aktiivisuudesta prosessissa, jotta ei muodostu väärää käsitystä siitä, että OIVA ottaisi vanhempien paikan ja vastuun. Perhekuntoutusjaksot suunnitellaan yhdessä lähettävän tahon, perheen sekä Oivan moniammatillisen tiimin kanssa. Tavoitteena on huostaanoton estäminen ja perheen eheyttäminen. Perheen sisäisiä uusia toimintamalleja harjoitellaan yhdessä ammattilaisten kanssa. Kun jakso päättyy ja perhe siirtyy omaan kotiin, jatkosuunnitelma tehdään avotuen työn turvin, samojen tuttujen työntekijöiden kanssa. Tämä työryhmä on saavuttanut monta hienoa onnistumista, kun lapset ja nuoret ovat päässeet elämässä eteenpäin. Saadut kolhut, säryt ja kivut on muokattu elämän langaksi paremmalle tulevaisuudelle. 1/

16 Tutkijan puheenvuoro: VALMENTAVA JOHTAJUUS LASTENSUOJELUTYÖSSÄ Valmentava johtajuus ei käsitteenä tai menetelmänä ole kovinkaan uusi, siitä keskusteltiin laajasti jo ja luvuilla. Syinä tämän johtamisen mallin uudelleen nousulle ovat tutkimusten mukaan 2000-luvulla alkaneet suuret muutokset työmarkkinoilla ja palveluissa. Tutkimuksista löydettävää tietoa on osattava soveltaa, koska terveyden- ja sosiaalihuollon toimialoilla on saatavilla niukasti tutkimusmateriaalia. Tutkimustuloksia on ennemminkin siitä, että tarvetta on juuri muun muassa valmentavan johtajuuden menetelmälle, jotta pystyttäisiin tukemaan ja kehittämään paremmin johtamista ja siten myös koettua työhyvinvointia. Cadmus (2006) määrittelee viisi kompetenssia, jotka vaikuttavat henkilön urasuunnitteluun: 1. itsensä johtaminen, 2. viestintä, 3. ihmisten ja tehtävien johtaminen, 4. muutosten käynnistäminen ja 5. käytännön työn hallinta. Coaching-kulttuurissa valmentaminen ilmenee työn kehittämisenä ja osaamisen vahvistamisena. Valmentamisajattelun tulee olla osa organisaation strategiaa. Tämä tarkoittaa sitä, että coachingmenetelmät ovat sisällytettynä ydinosaamisiin ja odotuksiin, jotka liittyvät henkiöiden käyttäytymiseen. VOIMAANNUTTAVA JOHTAMISEN TAPA Valmentavan johtajuuden näkisin lastensuojelussa voimaannuttavana johtamisen tapana, jolloin työntekijän rohkaiseminen ja motivointi nousevat keskeiseen rooliin johtamisen tekemisessä. Voimaannuttavassa lähestymistavassa pyritään lisäämään työntekijän omaa ymmärrystä itsestään, työtovereistaan ja toimintaympäristöstään. Voimaannuttamista edistävällä johtamiskäyttäytymisellä esimies pyrkii ylläpitämään työntekijän kriittistä ajattelua, mahdollistamaan resurssit oppimiselle sekä aktivoimaan työntekijän itsensä kehittämiseen. Voimannuttamista mahdollistavassa johtamiskäyttäytymisessä korostuvat muun muassa kehityskeskustelut, palautteenanto, toiminnan suunnitteluun osallistaminen, asioiden selkiinnyttäminen sekä työntekijän ajattelutavan laajentaminen. Lastensuojelussa tärkein työväline on ihminen ja menetelmistä tärkein välittävä läsnäolo. Lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään tuetaan löytämään perheelle luontevin tapa toimia, niin että lapsi saa tarvitsemansa rajat, joilla mahdollistetaan turvallinen kasvu ja kehitys. Perheen ja lapsen kanssa työskennellään siten, että he itse 16 1/2014 oivaltaisivat miten arki heidän perheessään toimii paremmin ja mikä auttaa heitä sitoutumaan yhteistyöhön lastensuojelussa toimivien ammattilaisten kanssa. Tämä on pitkälti johdonmukaista toimintaa ja kuuntelemista, olemista läsnä tilanteessa ja tasavertaisessa vuorovaikutussuhteessa perheen ja lapsen kanssa. Muistaen kuitenkin, että aikuinen on se, joka rajat asettaa ja rajat ovat rakkautta. Tämän ajatuksen myötä voidaankin todeta, että myös esimiehen ja työntekijän välinen vuorovaikutussuhde vaikuttaa suoraan ihmisen motivaatioon. Viitala ym. (2010) mukaan valmentavan johtajuuden yksi arvoista on inhimillinen pääoma, eli uskotaan ihmisellä olevaan taitoon ja tahtoon uudistua, kehittää ja oppia. Konkreettisena tekemisenä tämä tarkoittaa kuuntelemista, kysymysten esittämistä, tavoitteista keskustelemista, luottamuksen antoa, ohjaamista ja neuvontaa, kuitenkin siten, että työntekijä saa itse oivaltaa ja esimies toimii keskustelun virittäjänä, ei suorien vastausten antajana. VALMENTAVAN OTTEEN OMAAVAN ESIMIEHEN PROFIILI Viitala ym. (2010) kuvaa valmentavan esimiehen henkilöksi, joka omassa johtamisessaan uskoo jokaiseen työntekijään ja valmentavan otteen vaikuttavuuteen, pystyy tunnistamaan työntekijöiden tarpeet, lukee sujuvasti tilanteita sekä omaa pedagogisen johtamistavan pystyen soveltamaan valmentavaa työotetta luontevasti. Valmentaminen ei tarkoita sitä, että esimies siirtäisi omaa osaamistaan ja tietoaan työntekijäänsä vaan keskeistä valmentavassa johtajuudessa on pyrkimys saada työntekijä itse oivaltamaan. Ratkaisut ovat työntekijällä itsellään. Valmentamista onkin kuvattu yksilön tasolla tapahtuvana oppimisena, jolla on selkeä päämäärä sekä esimiehen ja työntekijän välisenä vuorovaikutustilanteena ja jonka tavoitteena on ratkaisun löytäminen kulloinkin meneillään olevaan asiaan tai tilanteeseen. Arjen työn sisällön ja toiminnan hallinta on erittäin tärkeää onnistuneelle valmentavalle johtajuudelle, koska ilman sitä ei pystytä toteuttamaan aitoa valmentavaa johtamisotetta. Valmentaja-valmennettava suhteen kolme tärkeintä elementtiä ovat: luottamus, johtajuuden läpinäkyvyys ja arvostava vuorovaikutus. MIA HUTTUNEN Vastaava ohjaaja, Veikkarin erityislastenkoti ja koulu Terveydenhoitaja AMK Sairaanhoitaja AMK Kognitiivinen käyttäytymisterapia Sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen YAMK-opiskelija LÄHTEET Cadmus, E Succesion planning multilevel organizational strategies for the new workforce. The journal of nursing administration 36 (6) Gyllensten, K. & Palmer, S The coaching relationship an interpretative phenomenological analysis. International coaching psychology rewiev 2 (2) Karsten, M., Baggot, D., Brown, A. & Cahill, M Professional coaching as an effective strategy to retraining fontline managers. The Journal of nursing administration 40 (3) Lehtinen A-K Valmentavan johtamisen toiminnallistamisen haasteet - Casetutkimus finanssialan yrityksessä. Pro gradu. Aaltoyliopisto. Kauppakorkeakoulu. Thompson, R., Wolf, D.M. & Sabatine, J.M Mentoring and coaching a model guiding professional nurses to executive success. The journal of nursing administration. Volume 42 (11) vanoorsouw, W.M.W.J, Embregts, P.J.C.M & Bosman, A.M.T Quantitative and qualitative process of change during staff- coaching sessions: An exloratory study. Research in developmental disabilities, Viitala, R., Mäkelä, L. & Hölsö, S Lähijohtajuuden, esimies alaissuhteiden ja työhyvinvoinnin välinen yhteys Teoksessa: Uotila T-P. (toim.) Ikkunoita osaamisen johtamisen systeemiseen kokonaisuuteen. Vaasan yliopiston julkaisuja. Tutkimuksia 293. Liiketaloustiede 106. Johtaminen ja organisaatiot. Tulostettu :50. Väisänen, N Valmentavan johtamisen toiminnallistamisen haasteet - Casetutkimus finanssialan yrityksessä. Maisteritutkinnon tutkielma. Aalto yliopisto. Kauppakorkeakoulu. Tulostettu https://aaltodoc.aalto.fi/ handle/ /617

17 Kolumni Saako lasta kasvattaa joukkuepelaajaksi? TOIVON SINUN KORTIT TYÖVÄLINE ARJEN KOMMUNIKOINTIIN Miten suuri osa pikkulapsiperheen vanhempien välisistä eroista olisi ehkäistävissä, jos vanhemmat puhuisivat keskenään toimimattomista arjen ja parisuhteen asioista tarpeeksi ajoissa? Entä miten monta turhaa riitaa voisi jäädä väliin murrosikäisen teinin ja hänen vanhempansa välillä, jos molemmat osapuolet keskittyisivät kuuntelemaan toisiaan enemmän? Olisiko siitä apua, jos olisi jokin väline tunteiden ja ajatusten sanoittamiseen silloin, kun niiden ilmaiseminen toiselle on vaikeaa? Väline, joka auttaisi molempia osapuolia ymmärtämään, että yhteisen ja toimivan arjen luominen vaatii antamista ja saamista? Toivon sinun -kortit nuorelle ja hänen vanhemmalleen sekä Toivon sinun -kortit pikkulapsiperheen vanhemmille ovat puheeksioton ja vuorovaikutuksen kehittämisen työvälineitä haastaviin elämänvaiheisiin sekä perheen voimavarojen kartoittamiseen. Molemmat työvälineet sisältävät ohjeen ja kaksi korttipakkaa, joista molemmissa on 55 Toivon sinun -alkuista lausetta. Kortit sopivat erityisen hyvin työvälineeksi esimerkiksi lastensuojelun perhetyöhön, parisuhdeterapiaan, neuvolan terveydenhoitajalle jne. Toivon sinun -kortit nuorelle ja hänen vanhemmalleen 35 Toivon sinun -kortit pikkulapsiperheen vanhemmille 35. Molemmat työvälineet yhteishintaan 50. (avl 3 mukainen myynti) Kortteja voi tilata osoitteesta MIKA INGI Toimitusjohtaja Elämme lastensuojelussa suurta yksilöllisyyden korostamisen aikaa. Lastensuojelulaki, joka ohjaa kaikkea lastensuojelutoimintaa, lähtee yksilön, lapsen, tarpeista. Se ei määrittele mitenkään lapsen velvollisuuksia omaa perhettään, ystäväpiiriään tai viiteryhmäänsä kohtaan. Valvontatehtävässään viranomaiset luonnollisesti toteuttavat lain henkeä ja linjaavat voimakkaasti lapsen yksilöllisiin oikeuksiin perustuvaa näkökulmaa. Samanaikaisesti psykiatrian diagnoosimenetelmät ovat tarkentuneet, mikä on lisännyt diagnoosien määrää merkittävästi takavuosista. Tämä kehitys tietysti lisää yksilöllisyyden korostamista ja myös ongelmien lääketieteellisen lähestymisen painoarvoa kasvatuksellisen näkökulman kustannuksella. Yksilöllisyyden ja lasten oikeuksien painottamisessa ei sinänsä ole mitään uutta. Jo vuosien ajan on lasten hoidossa ja kasvatuksessa painotettu henkilökohtaista suunnittelua. Uutta sen sijaan on se, että ryhmädynamiikkaa hyväksikäyttävät kasvatusmenetelmät eivät ole pelkästään poissa muodista, vaan niistä puhutaan hyvin kielteiseen sävyyn. Lisäksi lasten yksilön oikeuksiin liittyvät tulkinnat on viety jo aivan käytännön yksityiskohtiin asti. Annan esimerkin: Lastenkodissa asuu seitsemän lasta, joista neljällä on juuri nyt vakavia vaikeuksia. He ovat vaaraksi itselleen ja alttiita karkaamaan. Aikaisemmin lastenkodin ulko-ovet oltaisiin laitettu kiinni ja tiukennettu koko ryhmän sääntöjä, jotta voitiin varmistaa neljän huonosti voivan lapsen turvallisuus. Nykyään näin ei voi tehdä, koska se loukkaa kolmen asioitaan hyvin hoitavan lapsen oikeuksia. Ei riitä, että työntekijä avaisi heille aina pyydettäessä ulkooven, vaan oven on oltava auki. Tämä Valviran linjaus muuttaa sen, että kun aikaisemmin painotettiin neljän huonosti voivan lapsen oikeuksia hyvin voivien kustannuksella, niin nyt painotetaan hyvinvoivien lasten oikeuksia huonosti voivien kustannuksella. Tuskin on yhtään kasvattajaa, joka ei allekirjoita sitä, että kasvatuksen on oltava yksilöllistä. Yksilöllisyys pitää kuitenkin olla tasapainossa yhteisöllisyyden kanssa. Me kasvatamme kansalaisia, joiden on aikuisena pystyttävä yhdessä työskennellen, noudattaen yhteiskunnan asettamia normeja, rakentamaan suomalaista yhteiskuntaa. Yhteiskunta koostuu yksilöistä, jotka luopuvat osasta yksilöllisiä tarpeitaan voidakseen yhdessä olla enemmän. Ilman yhteisöllisyyttä on vain anarkia. Nyt määrittäessämme normeja kasvatukselle lastensuojelussa, tai jopa aivan tavallisessa perheessä, meidän kannattaa muistaa, että ryhmässä toimimista oppii vain olemalla ryhmän jäsen. Yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden vastakkain asettelun sijasta meidän tulisi pohtia sitä, miten yhteisöllisyyttä voidaan oppia huomioimalla yksilölliset kehitysvaiheet. Tähän on jo olemassa hyviä malleja käytössäkin. Meidän on oltava tarkkana. Vaikeuksissa oleva lapsi tarvitsee ympärilleen aikuisten johtaman ja aikuisten määrittelemien sääntöjen mukaan toimivan yhteisön. Yhteisöjen laatimia sääntöjä voimme aina kritisoida, mutta jos haluamme luoda yhteiskunnallista jatkuvuutta, meidän on annettava hyväksyntä ja lupa kasvattaa lapsiamme joukkuepelaajiksi sekä ymmärrettävä, että yksilön oikeudet ja yksilöllinen hoito ovat eri asia. 1/

18 Elämäsi vakuutus on uudenlainen henkilövakuuttamisen kokonaisuus, joka muotoutuu sen mukaan, miten juuri sinä haluat saada hoitoa, toipua, kuntoilla, turvata talouttasi ja matkustaa. Testaa, millainen sinun elämäsi vakuutus olisi: op.fi/kuntotesti MilaPro yhteenliittymän yhteisöjalanjälki 2013 MilaPro yhteenliittymä työllistää ( ) 352 työntekijää. Verojalanjälki 100% Vuonna 2013 meidän kauttamme sai hoitoa, hoivaa, kasvatusta, opetusta tai tukea 565 asiakasta. MilaPro yhteenliittymän kaikki yhtiöt maksoivat kaikki veronsa ja työnantajavelvoitteensa Suomeen. Suomeen maksetut verot ja lakisääteiset velvoitteet 18 1/2014

19 MilaPro -yhteenliittymä Iso-Heikkiläntie Turku (hallinto) Hallinto Toimitusjohtaja Mika Ingi, puh Kehitysjohtaja Miika Liimatta, puh Talouspäällikkö Mikko Määttänen, puh Care Component Iso-Heikkiläntie 8, Turku Toiminnanjohtaja Jani Äijälä, puh Pienryhmäkoti Tuulensuoja Kyröntie 495, Tarvasjoki Anna-Kaisa Lehtonen, puh Erityislastenkoti Pikku Tuulensuoja Seppäläntie 109, Masku Heidi Veräjänkorva, puh Veikkarin erityislastenkoti ja koulu - Paimio Veikkarintie 193, Paimio Christa Lindström, puh Sanna Kujari, puh Veikkarin erityislastenkoti ja koulu - Inkoo Honkalantie 6, Lohja Essi Loukkola, puh Pienryhmäkoti Myötävirta Kaistisenkatu 6, Piispanristi Jaakko Söderström, puh Yksityinen lastenkoti Pähkinärinne Vihersalonkuja 56, Piikkiö Terhi Vierikko, puh Perhekoti Kirsikkalaakso Kyröntie 153, Tarvasjoki Lars Snell puh Koordinaatti Piispanristintie 2 C, Piispanristi Emmi Rajakangas, puh Jaakko Söderström, puh Koordinaatti päivystys, puh Suomen Perhehoitopalvelut Toiminnanjohtaja Johanna Öhman, puh Uudenmaan alue Maria Ingström, puh Länsi-Suomen alue Heidi Mäki-Tulokas, puh Pirkanmaan ja Keski-Suomen alue Minna Matilainen, puh Pohjanmaa sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Sari Vesala, puh Itä-Suomen alue Kaisa Varjoranta, puh Satakunnan alue Minna Sjövall, puh Tukeva Koskenalantie 16, Seinäjoki Toiminnanjohtaja Pekka Lehtiniemi, puh Kehitysjohtaja Antti Mäkelä, puh Uudenmaan alue Mika Virolainen, puh Varsinais-Suomen alue Emmi Rajakangas, puh Jaakko Söderström, puh Pirkanmaan alue Tatu Lehtinen, puh Satakunnan alue Minna Sjövall, puh Hämeen alue Pekka Lehtiniemi, puh Ylä-Savon alue Jouni Pennanen, puh Etelä-Savon alue Pekka Lehtiniemi, puh Pohjois- Pohjanmaan alue Antti Mäkelä, puh Etelä-Pohjanmaa Maria Nieminen, puh Lastensuojelulaitos Lämminsyli Kehitysjohtaja Carita Alm, puh Lastensuojelulaitos Lämminsyli / Päätalo Korvenkyläntie 387, Huittinen Mika Laaksonen, puh Lastensuojelulaitos Lämminsyli / Vilperikoti Salontaus 2, Peipohja Auli Suuniitty, puh Lastensuojelulaitos Lämminsyli / Epala Neitsytpolku 32, Pori Jarko Jaakonsaari, puh Lastensuojelulaitos Lämminsyli / Ammatillinen perhetyön yksikkö Kristiina Renfors, puh Nuorisokoti Nummela Toimitusjohtaja Aki Paavola, Nuorisokoti Nummela Koulupolku 5, Kurikka Ville Nisonen, puh Terhi Haapa-aho, puh Nuorisokoti Pikku-Nummela Kurjolammentie 38, Tervalampi Laura Lindholm, puh Petri Mäkinen, puh Sosiaalipalvelut Saraste Toimitusjohtaja Mervi Elfving, puh Sosiaalipalvelut Saraste Sammallammintie 661, Vilppula Mika Salminen, puh Sosiaalipalvelut Saraste Lotilantie 49, Valkeakoski Johanna Rautio, puh Oiva Riihi Toimitusjohtaja Merja Huttunen, puh Kuntoutuskoti OIVA Salmelaisenkatu 12, Kuopio Maria Puolakka, puh Asumispalvelu OIVA Sankarikatu 3, Iisalmi Anne Riikonen, puh Avokuntoutuspalvelut OIVA Sankarikatu 3, Iisalmi Jouni Pennanen, puh (Iisalmi) Antti Mäkelä, puh (Kuopio) Nuorisokoti OIVA Tarinaharjuntie 47, Siilinjärvi Heidi Puustinen, puh Merja Huttunen, puh Työelämäpalvelut OIVA Marjo Hartikainen, puh Coach Masters Virmuntie 20, Turku Pasi Vallivuori, puh MilaPro Akatemia Iso-Heikkiläntie 8, Turku 1/

20 Suomessa on tuhansia lapsia, joille perhe on vasta unelma, anna lapselle mahdollisuus. Hanki toimeentulosi tekemällä hyvää fi

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Koordinaattorin terveiset. On the border between Residential Child Care and Mental Health Treatment in Europe

Koordinaattorin terveiset. On the border between Residential Child Care and Mental Health Treatment in Europe Marraskuu 2013 RESME uutiskirje Marraskuu 2013 Koordinaattorin terveiset Luet juuri ensimmäistä RESMEprojektin uutiskirjettä! On the border between Residential Child Care and Mental Health Treatment in

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Sijaishuolto 2+2 -perhetyö Avopalvelut Verkkopalvelut koulutus ja työnohjaus

Sijaishuolto 2+2 -perhetyö Avopalvelut Verkkopalvelut koulutus ja työnohjaus Metsäkodon ja Rinnekodon toiminta perustuu sosiaalityön, kasvatustieteellisen tiedon, psykiatrisen hoitotyön ja kognitiivisen käyttäytymisterapian periaatteiden integrointiin yhteisöllisessä, kasvua tukevassa

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

ENTISTÄ EHOMPI. moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa

ENTISTÄ EHOMPI. moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa ENTISTÄ EHOMPI moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa Essi Vahala VTM, erityistyöntekijä/tiiminvetäjä LAUSTEEN PERHEKUNTOUTUSKESKUS yli 90-vuotias

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella Juha Kylli Oulu 24.4.2014 Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella VILLANUTUN TOIMINTA-AJATUS Tarjoamme lastensuojelupalveluja, joiden päämääränä on turvata lasten

Lisätiedot

Yhdessä perheen kanssa

Yhdessä perheen kanssa Yhdessä perheen kanssa Vaahteramäki - Sijaishuoltopalvelut Lastensuojeluyksikkö Vaahteramäki sijaitsee Alavuden asemanseudulla. Tarvittavat palvelut löytyvät kolmen kilometrin etäisyydeltä, Alavuden keskustasta.

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA VOIKUKKIA-verkostohanke TAUSTAA JA TARPEITA Vuoden 2008 lastensuojelutilaston mukaan lastensuojelun asiakasmäärät ovat edelleen kasvaneet eri puolilla Suomea.

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Perhehoito: Perhehoito on tärkeä osa lastensuojelua.

Perhehoito: Perhehoito on tärkeä osa lastensuojelua. 20.11.2013 1 Perhehoito: Perhehoito tarkoittaa lapsen hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä sosiaalilautakunnan tehtävään hyväksymässä sopivassa perheessä. Perhehoito

Lisätiedot

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Perhekoti Vaapukka Perhekoti Vaapukka on viisipaikkainen ammatillinen perhekoti Paraisilla, joka tarjoaa ympärivuorokautista

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Olkkari Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Mikä hanke? Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on lastensuojelun ennaltaehkäisevä hanke nopea reagointi Palvelutarpeet

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

Oma-aikuinen Arjen Apuna

Oma-aikuinen Arjen Apuna Oma-aikuinen Arjen Apuna Palvelumalli jälkihuoltoon siirtyvälle lapselle ja hänen läheisilleen Urhea Ruusu Meijerikatu 4 74700 Kiuruvesi copyright: Sijaishuoltokoti Urhea Ruusu 2011 Urhea Ruusu on 7- paikkainen

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Juha Kylli Oulu 18.9.2014

Juha Kylli Oulu 18.9.2014 Juha Kylli Oulu 18.9.2014 Mikä on VillaNuttu? Lastensuojeluyksikkö VillaNuttu Oy on vuonna 2004 perustettu perheyritys, jonka tavoite on olla yhteiskunnallisesti hyvää tekevä, toiveikasta työtä tarjoava

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 4. - 6. 10. 2011 Vaasa Aikuisten vastuuta vai kilpailutettua palvelutavaraa YM Aulikki Kananoja TARKASTELUN LÄHTÖKOHTA Lapsen

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Työpaja lastensuojelupäivillä 29.9.2011 Marjo Mikkonen ja Marja Turunen

Työpaja lastensuojelupäivillä 29.9.2011 Marjo Mikkonen ja Marja Turunen Työpaja lastensuojelupäivillä 29.9.2011 Marjo Mikkonen ja Marja Turunen Perhehoidossa kutsumme lasten omia vanhempia syntymävanhemmiksi erotuksena sijaisvanhemmista. Perhehoidossa on tehty ainakin 15 vuotta

Lisätiedot

Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa

Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa Sosiaali- ja terveyslautakunta 39 21.05.2014 Kaupunginhallitus 260 02.06.2014 Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa 361/00.03.01/2014 SOTELTK 39 Perusturvajohtaja

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Unelma aikuissosiaalityöstä Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Yhteinen unelma yhteisöllisyydestä Me aikuissosiaalityön ammattilaiset

Lisätiedot

Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 29.-30.9.15, Lahti Hankintatyöpaja

Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 29.-30.9.15, Lahti Hankintatyöpaja Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 29.-30.9.15, Lahti Hankintatyöpaja Juha Jokinen, Asiakasohjausyksikön päällikkö Sijaishuollon asiakasohjaus HELSINKI Yleistä - Hki kilpailutti sijaishuollon palvelut

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

ASKELMERKKI. Ammatillinen tukihenkilötyö. www.askelmerkki.fi

ASKELMERKKI. Ammatillinen tukihenkilötyö. www.askelmerkki.fi ASKELMERKKI Ammatillinen tukihenkilötyö www.askelmerkki.fi Ongelmista tavoitteisiin Askelmerkin ammatillinen tukihenkilötyö on aina yksilöllistä ja tapauskohtaisen tarpeen mukaan rakennettua työtä. Tärkeää

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

KOSKINIITTY. Perhekuntoutus. Uusi suunta perhearkeen sekä lapsen turvaan ja hyvinvointiin

KOSKINIITTY. Perhekuntoutus. Uusi suunta perhearkeen sekä lapsen turvaan ja hyvinvointiin KOSKINIITTY Perhekuntoutus Uusi suunta perhearkeen sekä lapsen turvaan ja hyvinvointiin Tillikatu 8, 33710 Tampere Puh. 050 350 3845 Fax 03 316 0631 yritys.soon.fi/kumpuniitty Koskiniitty avaa perheelle

Lisätiedot

Perhekoti Touhukallio Oy

Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio on osakeyhtiö, jonka ainoana osakkeenomistajana on yrityksen perustaja Sari Pölönen. Perhekoti Touhukallio on perustettu tammikuussa 2001. Perhekodin toiminta

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen

Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Hämeenlinna Päivi Sinko, projektipäällikkö, Helsingin yliopisto, Koulutusja kehittämiskeskus Palmenia Hanna Heinonen,

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

perheille palvelut KOHTI PAREMPAA ARKEA www.palvelutperheille.fi www.askelmerkki.fi Sosiaalihuoltolain mukaiset ennaltaehkäisevät palvelut.

perheille palvelut KOHTI PAREMPAA ARKEA www.palvelutperheille.fi www.askelmerkki.fi Sosiaalihuoltolain mukaiset ennaltaehkäisevät palvelut. KOHTI PAREMPAA ARKEA palvelut Sosiaalihuoltolain mukaiset ennaltaehkäisevät palvelut. Lastensuojelulain mukaiset palvelut. www.palvelut.fi www.askelmerkki.fi Olipa huoli perheen hyvinvoinnista pieni tai

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelun erillisselvitys projektien esittelyä Käynnistyi 2006 useiden eri toimijoiden yhteistyönä

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Oma Elämäomannäköiset. Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä

Oma Elämäomannäköiset. Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä Oma Elämäomannäköiset palvelut Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä 1 Paula Pakarinen Yhdistystoiminta Suonenjoen Kehitysvammaisten tuki ry Kehitysvammaisten Pohjois-Savon tukipiiri Vaalijalan

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot