PYHÄJOKI MAANKÄYTTÖSTRATEGIA RAPORTTI Mäkelininkatu 17 A, PYHÄJOEN KUNTA Oulu

Transkriptio

1 PYHÄJOKI MAANKÄYTTÖSTRATEGIA RAPORTTI Mäkelininkatu 17 A, PYHÄJOEN KUNTA Oulu Puh KV KV Fax Tiedot päivitetty KH

2 Kuvat: AIRIX Ympäristö Oy, ellei kuvatekstissä ole toisin mainittu 2

3 SISÄLTÖ JOHDANTO 4 MAANKÄYTTÖSTRATEGIAN SISÄLTÖ 4 PROSESSI 5 SUUNNITTELUTILANNE 6 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET 6 MAAKUNTAKAAVA 7 YDINVOIMAMAAKUNTAKAAVA 11 PYHÄJOEN KAAVOITUSTILANNE 13 NYKYTILANNE 15 VÄESTÖ JA ASUMINEN 15 ELINKEINOT 17 PALVELUT 18 VIRKISTYS JA MATKAILU 19 LUONTOARVOT JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ 20 RAKENTAMINEN JA TONTTIVARANTO 21 LIIKENNE 22 KUNTATALOUS 22 YDINVOIMALAITOS 23 TAVOITTEET 24 SWOT-ANALYYSI 24 TAVOITE KAKSI KEHITYSKUVAA 28 KEHITYSKUVA 1 - KASVUVOIMA 29 KEHITYSKUVA 2 - JUURET 30 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 32 MAANKÄYTTÖSTRATEGIAN TOTEUTUMISEN RISKIT 32 MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 33 SEURANTA 33 LÄHTEET 34 LIITTEET 34 3

4 JOHDANTO Pyhäjoen maankäyttöstrategian suunnittelualueena on koko kunta. Strategialla pyritään ennakoivaan suunnitelmallisuuteen maankäytössä. Suunnitteluprosessissa analysoidaan maankäytön tarpeita ja tavoitteita sekä luodaan vaihtoehtoisia maankäytön kehitysnäkymiä. Kunnan maankäyttöä tarkastellaan myös osana seudullista ja maakunnallista kehitystä. Maankäyttöstrategilla on tarkoitus antaa aikataulutettuja suuntaviivoja koko kunnan alueen maankäytölliseen kehittämiseen ja nostaa esille kunnan eri alueiden suunnittelutarpeita. Suunnittelualueena on Pyhäjoen kunta (Alueellinen karttapalvelu 2009) MAANKÄYTTÖSTRATEGIAN SISÄLTÖ Maankäyttöstrategialla ja siihen liittyvällä Pyhäjoen maankäytön toteuttamisohjelmalla hahmotetaan koko kunnan alueen maankäyttöä yleiskaavoja kevyemmällä, strategisella menettelyllä. Suunnitteluvälineenä maankäyttöstrategia sijoittuu maakuntakaavan ja yleiskaavojen väliin. Strategiassa asetetaan kunnan maankäytöllisen kehityksen tavoitteet ja tutkitaan osayleiskaavoituksen ja muiden maankäytön suunnitelmien tarve ja kiireellisyysjärjestys. Myös suunnitelmien laatu ja esimerkiksi asuinalueiden vetovoimaisuuden tarkastelu on osa strategiatyötä. Suunnittelun painopiste on kunnan keskusta-alueen kehittämisessä. Strategialla määritellään kunnan maankäytölle pitkän aikavälin tavoitteet muodostamalla tulevaisuutta ennakoiva kehityskuva, jolla voidaan ohjata kunnan tulevaa kaavoitusta, maanhankintaa, kehityshankkeita, investointeja sekä kuntataloutta. Tarkastelu tapahtuu teemoittain (mm. asuminen, elinkeinot, virkistys). Yhtä aikaa maankäyttöstrategian kanssa laadittavassa Pyhäjoen maankäytön toteuttamisohjelmassa tuodaan tarkemmin esille maankäytön tavoitteet ja niiden toteutus. 4

5 PROSESSI Maankäyttöstrategian laatiminen toteutetaan vuorovaikutteisena prosessina. Strategiaprosessissa keskeistä on ohjausryhmätyöskentely, kunnanvaltuuston kuuleminen sekä sidosryhmähaastattelut. Prosessi viedään läpi seuraavasti: Lähtötietojen analysointi Tavoitteiden ja vision muodostaminen Ohjausryhmän Valtuustoseminaarit, VE1 VE2 Vaihtoehtojen vertailu ja STRATEGIA Sidosryhmähaastattelut Rakennemallivaihtoehdot MAANKÄYTTÖ- TOIMENPIDE- OHJELMA Työtä ohjaamaan on valittu ohjausryhmä, joka ohjasi samaan aikaan laadittavaa maankäytön toteuttamisohjelmaa. Ohjausryhmä koostuu luottamushenkilöistä ja kunnan viranhaltijoista. Ohjausryhmään kuuluvat Liisa Grekula, Tarja Keskitalo, Markku Kestilä, Risto Kittilä, Reino Korpela, Pirkko Lintunen, Sauli Mankinen, Matti Pahkala, Mauno Peltoketo, Raino Peltoniemi, Anna-Liisa Tuuttila ja Pirkko Tuuttila.Työn käytännön toteuttamisesta vastaa konsulttina oululainen maankäytön suunnitteluun erikoistunut suunnittelutoimisto AIRIX Ympäristö Oy, josta työhön osallistuvat arkkitehti Timo Jokelainen, FM Johanna Lehto, DI Tapio Tuuttila, FM Susanna Harvio sekä piirtäjä Tuija Junttila. Strategiatyötä varten toteutettiin haastattelut keskeisimmille sidosryhmille (Jari Yrjänä, pj. Pyhäjoen yrittäjät ry; Onkalo Pirjo, TE-keskus; Taina Tormikoski, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus; Olli Eskelinen, Pohjois-Pohjanmaan liitto; Lauri Laajala, Raahen seudun yrityspalvelut; Laura Salmela, ent. matkailutoimija & kyläyhdistys). Haastattelussa kartoitettiin keskeisten sidosryhmien näkemyksiä kunnan vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhista sekä pyydettiin kommentit rakennemalleihin. Lisäksi strategia lähetettiin mahdollisia kommentteja varten Raahen kauppakamariosastolle, Fennovoima Oy:lle ja Tiehallinnolle. Maankäyttöstrategiasta julkaistaan tiedote Pyhäjoen Kuulumiset ilmaisjakelulehdessä muiden sidosryhmien tiedottamiseksi ja strategiaraportti asetetaan kommentoitavaksi kunnan internetsivuille. 5

6 SUUNNITTELUTILANNE Ruotsin kuningas Juhana III perusti Pyhäjoen hallintopitäjän Suurpitäjä ulottui rannikolta Pyhäjärvelle. Nykyiset rajansa Pyhäjoen kunta sai vuonna 1895, kun Merijärven seurakunta itsenäistyi. Kuntana Pyhäjoki aloitti toimintansa vuonna 1865, samana vuonna annetun maalaiskuntien kunnallishallintoa koskevan asetuksen nojalla. Pyhäjoki sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Perämeren rannikolla Raahen ja Kalajoen välissä. Pyhäjoen kunnan kokonaispinta-ala on 549 km 2, josta maata on 542 km 2. Asukastiheys kunnassa on 6,2 as./maa-km 2. 1 Vuonna 2005 taajama-aste oli 76,4. Perämeren rantaviivaa Pyhäjoella on kymmeniä kilometrejä. Pyhäjoki kuuluu Raahen seutukuntaan yhdessä Raahen, Siikajoen ja Vihannin kanssa. Seutukunnan asukasmäärä on ( ) ja Pyhäjoen ( ). VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista vuonna Tavoitteet on tarkistettu Tarkistuksen pääteema oli ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Näistä kohta 5 (Helsingin seudun erityiskysymykset) ei koske Pyhäjokea. Pyhäjoen maankäyttöstrategian kannalta tärkeitä kohtia tavoitteissa ovat: Toimiva aluerakenne: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon hajaasutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia, pysyviä asukkaita. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään ja eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja on suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. 1 Kunnat.net aluetietopankki (2009). Tilastokeskus. 6

7 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Ilman erityistä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsäalueita pirstoa muulla maankäytöllä. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto: Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen edellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään liikenneturvallisuuden parantamiseen. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja - verkostoja. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiintuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet: Alueidenkäytöllä edistetään rannikkoalueen, Lapin tunturialueiden ja Vuoksen vesistöalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina. Samalla varmistetaan, että asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytykset säilyvät. Alueiden erityispiirteet tunnistetaan ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen, luonnon kestokyvyn ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. Samalla tuetaan luonnonoloihin sopeutuneiden omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilymistä ehyinä. Maankohoamisrannikolla otetaan huomioon maankohoamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset olemassa olevaa rakennetta uudistettaessa ja uutta suunniteltaessa. Jokien suistoalueilla kiinnitetään erityistä huomiota maiseman ja luonnontalouden erityispiirteisiin. Rakentamisen sijoittelussa turvataan maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus. MAAKUNTAKAAVA Pyhäjoella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava. Maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä ja se on tullut lainvoimaiseksi KHO:n päätöksen jälkeen. Maakuntakaavassa on esitetty Pohjois-Pohjanmaan alueidenkäytön visio ja yleistavoitteet. VISIO Pohjois-Pohjanmaa on hyvän elinympäristön, palvelujen ja kulttuurin sekä monimuotoisen luonnon maakunta, joka koostuu luontevista, elinvoimaisista aluekokonaisuuksista kärkenään Oulu, maan toinen keskus ja kansainvälinen vaikuttaja. Maakunnan alue- ja toimintarakennetta kehitetään tasapainoisena aluekeskusten 1+3 -verkostomallia soveltaen. Maakunta kehittyy ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävällä tavalla. 7

8 YLEISTAVOITTEET 1. Maakunnan kansainvälinen ja valtakunnallinen asema vahvistuu Pohjois-Pohjanmaan asema vahvistuu Euroopan ja Suomen työnjaossa, maakunta hyödyntää sijaintinsa Itämeri- ja Luoteis-Venäjä vyöhykkeiden solmukohdassa ja toimii luontaisena välittäjänä idän ja lännen välillä. Oulu kehittyy maakunnan ja Euroopan pohjoisimpien osien keskuksena. 2. Väestön hyvinvointi edistyy tasapainoisesti Maakunta kehittyy sisäisesti tasapainoisena sillä tavoin, että se pystyy hyödyntämään eri alueiden luontaiset vahvuudet, kuten luonnon- ja inhimilliset voimavarat sekä olevat rakenteet. Perusmaaseutu säilyy asuttuna. Elinkeinoelämällä on korkeatasoiset ja kilpailukykyiset toimintaedellytykset koko maakunnassa ja sen eri osa-alueilla. Maaseutualueiden elinkeinorakenne monipuolistuu ja uusiutuu. Laadukas vetovoimainen elinympäristö antaa kannustavat elämisen mahdollisuudet asukkaille ja eri asukasryhmille. 3. Ympäristön elinvoimaisuus säilyy maakunnan voimavarana Luonnonvarojen tehokkaan käytön mahdollistaa niiden riittävyyden turvaaminen. Erityisesti kiinnitetään huomiota uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseen. Luonnon puhtaus ja monimuotoisuus sekä kulttuuriperinteen jatkuvuus toimivat maakunnan kehittämisen voimavaroina. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta Pyhäjoen kohdalta (Pohjois-Pohjanmaan liitto). 8

9 Seuraavat maakuntakaavan merkinnät ja määräykset ovat tärkeimpiä maankäyttöstrategian kannalta: KANSAINVÄLINEN PERÄMERENKAARI Suunnittelumääräykset: KEHITTÄMISVYÖHYKE: Kehittämisvyöhykkeen toimintojen verkostoitumista tulee edistää alueidenkäyttöratkaisuilla. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varauduttava palvelutasoltaan korkeatasoisiin kansainvälisiin liikenneyhteyksiin, erityisesti pääteiden liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseen, raideliikenteen kehittämiseen sekä tietoliikenneverkostoihin. Perämeren rannikon matkailu- ja virkistyspalvelujen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon seudullisesti merkittävien virkistysalueiden, veneilyreittien ja -satamien kehittämistarpeet sekä yhtenäisen kevyen liikenteen reitin kehittämismahdollisuus. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon maankohoamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset sekä turvattava maiseman ja luonnontalouden erityispiirteet ja luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus. Maankohoamisrannikon luonnon- ja kulttuuriperinnön kansainvälisten arvojen säilymistä ja matkailullista hyödyntämistä on pyrittävä edistämään. KAUPUNKI-MAASEUTU VUOROVAIKUTUS- ALUE (Pääosin Pyhäjoki kuuluu Raahen alueeseen. Eteläisiltä osiltaan se kuuluu Oulun eteläiseen kaupunkiverkkoon) alueella kehitetään erityisesti kaupungin ja maaseudun vuorovaikutukseen perustuvaa elinkeinotoimintaa, etätyötä ja asumista. yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa asutus, palvelut ja työpaikat on pyrittävä ohjaamaan olemassa oleviin kuntakeskuksiin ja kyliin uudisrakentamista yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti olevan asutuksen, palvelujen sekä tietoliikenneyhteyksien läheisyyteen turvattava hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden säilyminen tuotantokäytössä MAASEUDUN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE ylikunnalliset maaseutuasutuksen alueet, joilla kehitetään erityisesti maatalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnonja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. kuntien yhteistyöllä kehitettävä yhtenäisiä suunnitteluperiaatteita jokiluontoon ja maisemaan perustuva sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin ja kohteisiin tukeutuva asumis-, virkistys- ja vapaa-ajan alue ja luontomatkailuvyöhyke maaseutua kehitettäessä sovitetaan yhteen maaseutuelinkeinojen, pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen tavoitteet, erityisesti maatalouden toimintaedellytykset huomioon ottaen loma-asutuksen ja matkailupalvelujen suunnitelmallisella kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna taajamia kehitetään erityisesti jokimaiseman arvojen ja mahdollisuuksien pohjalta. Pyhäjokilaakso (mk-5), suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon sekä joen vedenlaadun parantamiseen erityisesti lohikannan elvytysohjelman tavoitteiden mukaisesti. LUONNON MONIKÄYTTÖALUE virkistyskäytön kannalta kehitettävät, arvokkaita luontokohteita sisältävät aluekokonaisuudet maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota luontoalueiden virkistyskäyttömahdollisuuksien edistämiseen, niiden välisten reitistöjen muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen VIHERYHTEYSTARVE tavoitteelliset ulkoilun runkoreitistöt viheralueineen olemassa olevia ja kehitettäviä ulkoilu-, pyöräily-, melonta- ym. reittejä tulee turvata virkistysalueiden ja -reittien seudullinen jatkuvuus ja kehittäminen sekä liittyminen virkistyskeskuksiin, suojelualueisiin ja kulttuuriympäristöihin KULTTUURIYMPÄRISTÖN TAI MAISEMAN VAALI- MISEN KANNALTA VALTAKUNNALLISESTI TÄRKEÄ ALUE (Etelänkylän Isosilta, Jokipuojin kalaranta, Kaukon kalalanssi, Parhalahden kalaranta, Rajaniemen kylä ja viljelymaisema, Sunintien raitti) valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt tulee edistää alueiden maisema-, kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä KULTTUURIYMPÄRISTÖN TAI MAISEMAN VAALI- MISEN KANNALTA TÄRKEÄ ALUE maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetun kulttuuriympäristön alueet tulee edistää alueiden maisema-, kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä PERINNEMAISEMAKOHDE (Takaranta ja Maunuksen rantaniityt) valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät perinnemaisema- ja perinnebiotooppikohteet tulee edistää kohteen kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä KULTTUURIHISTORIALLISESTI TAI MAISE- MALLISESTI MERKITTÄVÄ TIE TAI REITTI tiehallinnon museotie / muu kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittävä tieosuus pyrittävä edistämään historiallisten reittien käyttöä soveltuvin osin matkailu- ja virkistysreitteinä, mm. pyöräilyyn siten, että teiden linjaus ja kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot säilyvät MUINAISMUISTOKOHDE / VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ MUINAISMUISTOKOHDE muinaismuistolailla (295/63) rauhoitetut kiinteät muinaisjäännökset 9

10 POHJAVESIALUE yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeät (1. luokan) ja vedenhankintaan soveltuvat (2. luokan) pohjavesialueet ARVOKAS VESISTÖ (Pyhäjoki) lohikannan elvytysohjelmaan sisältyvä joen pääuoma ja uhanalaisen eliölajiston kannalta erityisen arvokas virtavesistö MAISEMAKALLIOALUE (Korpiräme, Halkokari, Hanhikivi, Kettukaaret-Mörönkalliot) luonnon- ja maisemansuojelun kannalta valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE (uhanalaisten kasvilajien keskittymä Ylisalo, linnustoalue Yppärin lahdet, maankohoamisrannikon luontotyypit ja lajisto Hanhikivi) suojelualueiden ulkopuolella olevat tärkeät lintualueet sekä merkittävimmät uhanalaisten kasvien alueet TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE asumisen, palvelujen, teollisuus- ja muiden työpaikka-alueiden ym. taajamatoimintojen sijoittumisalue ja laajentumisalueita alueiden käyttöönottojärjestyksessä ja mitoituksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota vaihtoehtoisten aluekokonaisuuksien toiminnallis-taloudelliseen edullisuuteen, ympäristön laatuun ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi lisämerkintä 1 osoittaa, että alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja käytössä tulee ottaa huomioon maankohoamisrannikon erityispiirteet KYLÄ (Parhalahti, Pirttikoski, Yppäri) maaseutuasutuksen kannalta tärkeät kyläkeskukset, jotka ovat toimintapohjaltaan vahvoja, aluerakenteen tai ympäristötekijöiden kannalta tärkeitä tai sijaitsevat taajaman läheisyydessä kyläkeskuksen asemaa on pyrittävä vahvistamaan sovittamalla yhteen asumisen, alkutuotannon ja muun elinkeinotoiminnan tarpeet sekä kehittämällä kylän ydinaluetta toiminnallisesti, kyläkuvallisesti ja liikennejärjestelyiltään selkeästi hahmottuvaksi kohtaamispaikaksi uudisrakentaminen on pyrittävä sijoittamaan siten, että se sijoittuu palvelujen kannalta edullisesti olevan kyläasutuksen sekä tie- ja tietoliikenneyhteyksien läheisyyteen VENESATAMA TUULIVOIMALOIDEN ALUE maa- ja vesialueet, jotka soveltuvat useiden tuulivoimaloiden muodostamien ryhmien keskitettyyn rakentamiseen LUONNONSUOJELUALUE (Telkkisaaret, Parhalahti- Syölätinlahti, Rajalahti-Perilahti, Sunin alue, Rajaniemen vanhan metsän suojelualue, viim. lukuun ottamatta kaikki myös Natura 2000-alueita) luonnonsuojelulain nojalla suojellut tai suojeltaviksi tarkoitetut alueet VALTATIE / KANTATIE on pyrittävä edistämään kevyen liikenteen väylien toteuttamista erityisesti taajamien, kyläkeskusten ja koulujen läheisyydessä MOOTTORIKELKKAILUREITTI olemassa olevat ja suunnitellut moottorikelkkailun pääreitit LAIVAVÄYLÄ OHJEELLINEN LAIVAVÄYLÄ VENEVÄYLÄ PÄÄSÄHKÖJOHTO 400 kv ja 220 kv OHJEELLINEN PÄÄSÄHKÖJOHTO 400 kv Koko maakuntakaavan aluetta koskevia alueidenkäytön periaatteita ja yleismääräyksiä: MAA- JA METSÄTALOUS on turvattava hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden säilyminen tuotantokäytössä maaseutua kehitettäessä on pyrittävä sovittamaan yhteen asutuksen tavoitteet ja maatalouden, mukaan lukien karjatalouden, toimintaedellytykset on tuettava metsätalousalueiden ja -yksiköiden yhtenäisyyttä ja toimivuutta metsätaloutta suunniteltaessa tulee edistää metsien monipuolista hyödyntämistä yhteensovittamalla eri käyttömuotojen ja luonnon monimuotoisuuden tavoitteita RANTOJEN KÄYTTÖ turvataan tasapuoliset mahdollisuudet ranta-alueiden käyttöön varaamalla rantaa riittävästi yleiseen virkistykseen varaudutaan loma-asutuksen kasvun jatkumiseen ja eri tyyppisten loma-asuntoalueiden kysyntään: perinteinen omarantainen asutus järvialueilla, tiivis lomakylä-tyyppinen asutus merenrannikolla ja matkailukeskusten läheisyydessä hyvien vapaa-ajan ympäristöjen muodostaminen tasapuolisesti eri käyttäjäryhmille rakentamista ohjataan sietokyvyltään hyville rannoille rakentamattomien ja pienten vesistöjen rannoille rakentamista ei suosita maisemallisesti keskeiset ja arat rannat jätetään rakentamisen ulkopuolelle vakituisen asumisen ja loma-asutuksen sijoittumisessa suositaan kyläkeskusten, taajamien ja matkailukeskusten läheisyyttä suunnitelmallisella asuntorakentamisella tuetaan erityisesti maaseudun asutuksen ja palvelujen säilymistä MUITA MAAKUNTAKAAVAMÄÄRÄYKSIÄ maakuntakaavassa av-merkinnällä osoitettujen vesistöjen tilaan vaikuttavat toimenpiteet on suunniteltava siten, että arvokkaan vesialueen soveltuvuutta varauksen perusteena oleville eliölajeille ei vaaranneta 10

11 YDINVOIMAMAAKUNTAKAAVA Maakuntahallitus käynnisti ydinvoimamaakuntakaavan laatimisen Hanhikivenniemelle sijoittuvaa ydinvoimalahanketta varten. Kaavaehdotus oli nähtävillä Ydinvoimamaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa Ympäristöministeriö vahvisti Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaavan ja määräsi sen tulemaan voimaan valituksista huolimatta (YM N:o YM2/5222/2010).. 2 Ydinvoimahankkeen tarkemmista tiedoista ja vaikutuksista on kerrottu kappaleessa Ydinvoimalaitos. Ydinvoimamaakuntakaavan tarkoituksena on varautua kasvavaan energiatarpeeseen sekä vähentää Suomen riippuvuutta tuontisähköstä. Hanhikiven maakuntakaavoituksen tehtävänä on: tutkia sähköteholtaan noin MW:n suuruisen ydinvoimalaitoksen alueidenkäytöllisiä edellytyksiä Hanhikiven alueella Pyhäjoella ja Raahessa osoittaa yleispiirteisesti ydinvoimalaitoksen sijoittuminen alueelle. osoittaa yleispiirteisesti voimalaitoksen toiminnalle välttämättömät voimajohtokäytävät sekä liikenneyhteyksien sijoittuminen alueelle osoittaa ydinvoimalaitoksen toiminnan kannalta tarpeelliset suojavyöhykkeet tarvittaessa ratkaista lisäksi alueen muuta maankäyttöä yhdyskuntarakenteen sekä luonto-, kulttuuri- ja maisema-arvojen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla tulkita aluetta ja hanketta koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ohjata alueen yleis- ja asemakaavoitusta Ote ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksen kartasta (Pohjois-Pohjanmaan liitto).; Ympäristöministeriö vahvisti Hanhikiven ydinvoimaaakuntakaavan ja määräsi sen tulemaan voimaan valituksista huolimatta (YM N.o YM2/5222/2010) 2 Pohjois-Pohjanmaan liitto (2009). Ydinvoimamaakuntakaava. 11

12 MAAKUNTAKAAVA-ALUEEN RAJA ENERGIAHUOLLON ALUE, YDINVOIMALAITOS Merkinnällä osoitetaan ydinvoimalaitoksen ja sen tukitoimintojen alueet. Alue on varattu energiantuotantoa palvelevia laitoksia, rakennuksia tai rakenteita varten. Lisäksi alueelle saa sijoittaa ydinvoimalan tukitoimintoja, kuten tilapäistä asumista ja vesien käsittelyyn liittyviä laitoksia ja rakenteita. Alueella on voimassa MRL 33 mukainen rakentamisrajoitus. Alueen suunnittelussa tulee säteilyturvakeskukselle (STUK) varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa tulee ehkäistä merkittävät ympäristöhäiriöt teknisin ratkaisuin ja riittävin suojaaluein. Vesirakennustöitä suunniteltaessa on oltava yhteydessä Museovirastoon vedenalaisten muinaisjäännösten inventointitarpeen selvittämiseksi. YDINVOIMALAITOKSEN SUOJA-VYÖHYKE Merkinnällä osoitetaan noin 5 km etäisyydelle ydinvoimalaitoksesta sijoittuvan suojavyöhykkeen likimääräinen rajaus. Alueella on voimassa MRL 33 mukainen rakentamisrajoitus. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on ne taajamat tai muut tiheän asutuksen alueet, jotka ulottuvat noin 5 km etäisyydelle ydinvoimalaitoksesta, sisällytettävä kokonaisuudessaan ydinvoimalaitoksen suojavyöhykkeeseen. Suojavyöhykkeeseen kuuluvalle alueelle ei saa suunnitella sijoitettavaksi uutta tiheää asutusta, sairaaloita tai laitoksia, joissa käy tai oleskelee huomattavia ihmismääriä tai sellaisia merkittäviä tuotannollisia toimintoja, joihin ydinvoimalaitoksen onnettomuus voisi vaikuttaa. Loma-asutuksen tai vapaa-ajan toiminnan sijoittamista suunniteltaessa alueelle tulee varmistua, etteivät edellytykset asianmukaiselle pelastustoiminnalle vaarannu. Aluetta suunniteltaessa tulee Säteilyturvakeskukselle ja pelastusviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. OHJEELLINEN LAIVAVÄYLÄ PÄÄSÄHKÖJOHTO 400 kv ja 220 kv 12

13 PYHÄJOEN KAAVOITUSTILANNE Yleiskaavat Pyhäjoella on voimassa Etelänkylän ja Viirteen, Parhalahden sekä Yppärin osayleiskaavat. Kunnassa on voimassa myös merenrannikon rantayleiskaava, joka ei koske Parhalahden merenrantoja. Lisäksi kuntakeskuksessa on oikeusvaikutukseton osayleiskaava. Pyhäjoen keskustan osayleiskaava 2010 (ohjevuosi) on hyväksytty vuonna Se on laadittu rakennuslain aikaan ns. ensimmäisen asteen yleiskaavana, minkä vuoksi sillä ei ole maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuja oikeusvaikutuksia. Osayleiskaavan alueesta eteläinen osa uudistettiin Etelänkylän ja Viirteen osayleiskaavan laatimisen yhteydessä. Pohjoisosassa, johon Pyhäjoen keskusta sijoittuu, on selkeästi tarpeita osayleiskaavan uudistamiseen. Parhalahden osayleiskaava 2020 (ohjevuosi hyväksytty , AIRIX Ympäristö Oy) on oikeusvaikutteinen kyläosayleiskaava, jonka tavoitteena on ollut muun muassa kylän säilyminen elävänä rakennuspaikkoja lisäämällä. Osayleiskaava-alueelle on osoitettu 63 uutta asuinrakennuksien rakennuspaikkoja. Kaavan mitoituksen mukaan kylän asukasmäärä kasvaisi kylän asukasmäärä vuoden lukumäärästä yli 600 asukkaaseen vuoteen 2020 mennessä. Rakennuspaikat on sijoitettu olemassa olevaa kylärakennetta tukien ympäri kylää. Rakennuspaikoista on vuosien aikana toteutunut 9 kpl. Kaavan muuttamiseen ei ole ilmennyt suuria tarpeita. Parhalahden osayleiskaavan voi katsoa olevan ajantasainen, vaikka kaksi uusista rakennushankkeista on toteutunut kaavasta poikkeavalla tavalla. Ydinvoimalaitoksen tulo Hanhikivelle tuottaisi alueelle myös tarvetta uudistaa Parhalahden osayleiskaavaa. Yppärin osayleiskaava (hyväksytty , AIRIX Ympäristö Oy) on kyläalueelle laadittu oikeusvaikutteinen kyläosayleiskaava, jonka tavoitteena on ollut muun muassa kylän säilyminen elinvoimaisena. Koko osayleiskaava-alueelle on osoitettu 65 uutta rakennuspaikkaa. Kaavassa uudisrakentaminen on sijoitettu 8- tien länsipuolelle meren läheisyyteen. Rakennuspaikoista on vuosina toteutunut 13 kpl. Kaavan muuttamiseen ei ole ilmennyt suuria tarpeita, vaikka kaksi uusista rakennushankkeista on toteutunut kaavasta poikkeavalla tavalla. Yppärin osayleiskaavan voi katsoa olevan nykytilanteessa ajantasainen. Etelänkylä-Viirre -osayleiskaava (hyväksytty , Suunnittelukeskus Oy) on oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka sijoittuu heti kuntataajaman eteläpuolelle. Kuntataajamaa lähinnä oleva Etelänkylän alue on rakentunut melko tiiviisti. Yleiskaavassa on osoitettu aluevarauksia yhteensä noin uutta rakennuspaikkaa varten. Kaavan mitoituksellisten tavoitteiden toteutuminen edellyttää, että n. 70 % osoitetuista varauksista rakennetaan. Valtaosa uusista alueista (n. 60 % arvioiduista uusista rakennuspaikoista) keskitetään Etelänkylään, valtatien pohjoispuolelle. Valtatien eteläpuolelle ja Tuuttilasta Pyhäluotoon sijoittuvalle maaseutumaiselle alueelle osoitetaan vain yksittäisiä uusia rakennuspaikkoja. Myös Viirteeseen osoitetaan uusia rakentamisalueita. Rakennuspaikoista on vuosina toteutunut 10 kpl. Kaavan muuttamiseen ei ole ilmennyt tarpeita. Yksi uusista rakennushankkeista on toteutunut kaavasta poikkeavalla tavalla. Osayleiskaavan voi katsoa olevan ajantasainen. Kaikki uudisrakentaminen yleiskaava-alueilla ei ole uuteen rakennuspaikkaan rakentamista, vaan uudisrakennuksia rakennetaan myös vanhoille rakennuspaikoille vanhoja päärakennuksia korvaamalla tai laajentamalla. Pyhäjoen merenrannikon rantayleiskaava (hyväksytty , Suunnittelukeskus Oy) on oikeusvaikutteinen rantayleiskaava. Rantayleiskaava sai lainvoiman Rantayleiskaavassa on osoitettu merenrannikon loma-asumisen olevat ja uudet rakennuspaikat (uusia 212 kpl) ja jonkin verran myös kuivalle maalle uusia vakituisen asumisen rakennuspaikkoja (noin 20 kpl). Hanhikiven ydinvoimalaitosalueen osayleiskaavaa laadittiin samanaikaisesti sekä Pyhäjoen kunnan että Raahen kaupungin alueelle. Osayleiskaavassa, joka rajoittuu Parhalahden osayleiskaavaan, on esitetty ydinvoimalan toimintaan ja sähkönjakeluun liittyvät alueet ydinvoimalaitoksen välittömässä läheisyydessä (energiahuollon alueet EN-1 ja EN-2). Osayleiskaavassa ei oteta kantaa alueen asuinrakentamiseen muutoin, kuin energiahuollon alueelle (EN-2) on sallittu rakennettavan rakentamiseen ja huoltoon liittyvää tila- 13

14 päistä asumista. Pyhäjoen kunnanvaltuusto hyväksyi Hanhikiven ydinvoimalaitosalueen osayleiskaavan Yleiskaavoista ja niiden uudistamistarpeista on kerrottu enemmän Pyhäjoen maankäytön toteuttamisohjelmassa. Asemakaavat ja ranta-asemakaavat Pyhäjoella on yksi asemakaavoitettu taajama. Sen asemakaavat on esitetty alla olevassa asemakaavayhdistelmässä. Pyhäjoen ajantasa-asemakaavaa kuntakeskuksessa sekä kaavayhdistelmä, jossa pohjoisessa näkyy Ollinmäen teollisuusalue. Asemakaavoissa on osoitettu alueita esimerkiksi asumiselle, palveluille ja yritystoiminnalle sekä virkistykseen. Asemakaavoihin liittyviä asioita on esitetty tämän asiakirjan kohdassa Tontit ja rakentaminen sekä maankäytön toteuttamisohjelmassa, jossa on kerrottu myös asemakaavoitustarpeesta tulevina vuosina. Pyhäjoen kunnan alueella Perämeren rannikolla on lisäksi Elävisluodon ranta-asemakaava ja Mustaniemen ranta-asemakaava Parhalahden alueella. Pyhäjoen kunnanvaltuusto hyväksyi Hanhikiven ydinvoimalaitosalueen asemakaavan Hanhikiven ydinvoimalaitosalueen asemakaavan esitystapa vastaa suurelta osin ydinvoimalaitoksen osayleiskaavan esitystapaa. 14

15 NYKYTILANNE Nykytilanteen analyysissä arvioidaan mennyttä kehitystä, nykytilannetta sekä joissain osin tulevaisuutta. Nykytilanteessa huomioidaan maankäyttöstrategian kannalta keskeiset kokonaisuudet: väestö ja asuminen, elinkeinot, palvelut liikenne, kuntatalous ja virkistys. Nykytilanteen analyysiä hyödynnetään esimerkiksi strategian tavoitteita ja itse strategiaa laadittaessa. VÄESTÖ JA ASUMINEN Pyhäjoella asui 3397 henkeä Tarkasteltaessa väestömäärän kehitystä 1980-luvun alusta, huomataan sen lähteneen laskemaan vuoden 1994 jälkeen. Pyhäjoen väestökehitys on ollut kuitenkin nousujohteinen vuodesta 2009 lähtien ja vuonna 2010 väkiluku edelleen kasvoi 24 henkilöllä. Tilastokeskuksen vuonna 2006 tekemän ennusteen (trendiennuste, joka huomioi kunnan oman väestöpohjan lisäksi muuttoliikkeen) mukaan väestönmäärä tulee edelleen laskemaan vuoteen Omavaraislaskelma, joka ei huomioi muuttoliikettä, näyttää väestön vähenemisen taittuvan. Tämä johtuu kunnan omasta väestöpohjasta. Pyhäjoen väestön ikärakenne on esitetty vuodelta 2008 sekä Tilastokeskuksen ennuste vuodelle Tämänhetkinen väestörakenne on Pohjois-Pohjanmaan ja koko maan keskiarvoihin nähden hieman vanhusvoittoinen. Tulevaisuudessa tämä tulee edelleen painottumaan, sillä ennusteen toteutuessa Pyhäjoella lähes joka kolmas asukas olisi yli 65-vuotias. Pyhäjoen oma väestötavoite on asukasta vuonna Ennusteen toteutuminen voi tuoda ongelmia kuntaan. Runsas huollettavien osuus väestöstä (lapset ja vanhukset) tarkoittaa kasvavaa palvelutarvetta vähemmällä veronmaksajien osuudella (työikäiset). Toisaalta taas arvioidaan, että tulevaisuudessa ikääntyvä väestönosa on pääosin hyvin toimeentulevaa ja aktiivista. He käyttävät palveluja, mutta myös tarvitsevat esimerkiksi uudenlaisia asumismahdollisuuksia. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän lisääntymisen lisäksi voidaan olettaa myös julkisen liikenteen (esimerkiksi kutsutaksit), muiden palvelujen ja lähivirkistyksen kysynnän kasvavan. 15

16 Pyhäjoen väestön ikärakenne vuonna 2008 ja ennuste 2040 (Tilastokeskus) Väestö on Pyhäjoella keskittynyt keskustaajamaan. Yli puolet (55 %) koko kunnan väestöstä asuu keskustaajaman (Pohjankylä ja Etelänkylä) alueella ( ). Muista kylistä Yppäri on myös vahvan väestöpohjan omaava alue, jossa asuu viidennes (19 %) kunnan asukkaista. Parhalahdella asuu 12 %, Pirttikoskella 10 % ja Liminkakylällä 4 % kunnan asukkaista. Kylä Keskustaajama (yht 1 840): Pohjankylä Etelänkylä Väestömäärä Yppäri 638 Parhalahti 396 Pirttikoski 370 Liminkakylä (Kopisto, Alatalo, Keskikylä, 136 Limingoja, Jukonperä, Polus, Vaihoja) Pyhäjoen suurimmat kylät. Pyhäjoen keskustaajama sisältää sekä Pohjan- että Etelänkylän. 16

17 ELINKEINOT Pyhäjoen elinkeinorakenteessa alkutuotanto näyttäytyy edelleen vahvana vaikka 2000-luvulla maa- ja metsätalouden työpaikkojen määrä onkin vähentynyt lähes kolmanneksella. Suurin työllistävä toimiala on palvelut, johon kuuluvat myös sosiaali- ja terveystoimen ja opetuksen työpaikat. Pyhäjoella maatalouden aktiivitiloja oli 127 kpl vuonna Tiloja oli neljä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Turkistarhoja oli 6 (2010) 3. Pyhäjoen tavoitteen mukaan työpaikat lisääntyvät hieman (836 kpl vuonna 2007). Elinkeinorakenne Pyhäjoella vuosina (työpaikat toimialan mukaan, Tilastokeskus). Vuosi Muutos % / 2006 Pyhäjoki ,0 % (A-B) Maa- ja metsätalous % (C) Kaivostoiminta ja louhinta ,0 % (D) Teollisuus % (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto % (F) Rakentaminen % (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta % (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik % (J-K) Rahoitus-, vakuutus-, ym. toim % (L-Q) Yhteiskunnalliset palvelut % Toimiala tuntematon % Pyhäjoen kunnan elinkeinopalvelut hoidetaan Raahen seudun yrityspalvelujen kautta. Palvelutyöpaikat ovat sekä kunnan että yksityisten tarjoamia. Teollisuudessa tärkeimmät alat ovat metalli- ja puuteollisuus. Pyhäjokisten suurimmat työnantajat ovat Pyhäjoen kunta, Ruukki Raahessa sekä Parmaco Oy ja Pikoteknik Oy Pyhäjoella. Kunnan mukaan myös tulevaisuus näyttää hyvältä. Pyhäjoen kehitysnäkymät ovat myönteisiä ja ponnistelut pysyvien työpaikkojen eteen jatkuvat. Haja-asutusalueen väestön toimeliaisuus antaa lupauksia kylien elinvoimaisuudelle. 4 Kunnassa siis on kehittämismyönteisyyttä, vaikka työpaikkojen kokonaismäärä on 2000-luvulla laskenut. Vuodesta 2005 vuoteen 2006 määrä onkin noussut. Pyhäjoen työttömyysaste oli 10,6 % vuonna 2010 ja 11,3 % vuonna Koko Raahen seutukunnassa työttömyysaste oli vuonna ,5 % ja vuonna 2009 keskimäärin 12,4 %. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna Pyhäjoen työttömyysaste on laskenut. Vuonna 2008 Pyhäjoen työttömyysaste oli 7,0 % ja koko Raahen seutukunnan työttömyysaste oli 9,1 % vuonna Pendelöintiä Pyhäjoelta tapahtuu eniten Raaheen. Reilu 30 henkeä pendelöi myös Ouluun sekä Oulaisiin. Muihin kuntiin pendelöinti on vähäisempää (vuonna 2000, tiedot seutukunnasta). Myös Raahesta ja Oulusta pendelöidään Pyhäjoelle (33 henkeä) 5. 3 Turkistarhaus kuuluu Tilastokeskuksen toimialaluokituksessa (TOL 2002) alkutuotannon maa-, metsä- ja riistatalous luokkaan. 4 Pyhäjoen kunnan kotisivut ( 5 Raahen seutukunnan joukkoliikennesuunnitelman mukaan, Työssäkäyntitilastot

18 Pyhäjoen yrityskanta on noussut reilusti 2000-luvulla (24 %). Pyhäjoella oli yrityksiä 168 kpl vuonna 2008 ja 169 kpl vuonna Eniten yrityksiä on kaupan sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnan alalla, näistä suurin osa tukku- ja vähittäiskaupassa. Lähes yhtä paljon yrityksiä on kuitenkin myös sekä palveluiden että jalostuksen saralla. Alkutuotannon yrityksiä on vähiten, mutta kaikki maatilat eivät ilmeisesti ole mukana tilastossa. PALVELUT Pyhäjoella on yksi päiväkoti (keskustaajamassa) sekä neljä ryhmäperhepäiväkotia ja perhepäivähoidon palveluja koko kunnassa. Koulupalveluista esiopetusta järjestetään kirkonkylän ja Yppärin kouluilla. Kunnassa on perusopetusta Kirkonkylän, Parhalahden, Pirttikosken ja Yppärin kouluissa sekä keskustaajaman yläasteella. Keskustaajamassa on myös lukio sekä nuorisotila. Lisäksi keskustasta löytyy terveyskeskus. Vanhustenhuoltoa varten kunnassa on palvelukeskus Jokikartano keskustaajamassa, vanhustenhuollon palveluja ovat myös palveluasunnot, pienkodit sekä kotihoito. Vuonna 2009 otettiin käyttöön Suvannon palveluasunnot, jotka on rakennettu palvelukeskuksen yhteyteen. Sekä vanhustenhuolto että Pyhäjoen kunnan sosiaalitoimen lakisääteiset palvelut (varhaiskasvatusta lukuun ottamatta) ja terveydenhuoltoon liittyvät palvelut siirtyivät Raahen hyvinvointikuntayhtymän tuotettaviksi alkaneella yhteistyösopimuksella. Pyhäjoella on pääkirjasto taajamassa sekä lisäksi lähikirjastot Parhalahdella, Pirttikoskella ja Yppärissä. Pirttikoskella on myös kylän aktiviteettitiloja (kunnan ylläpitämiä). Kirkonkylällä kuten myös Parhalahdella on vuokra-asuntoja. Liminkakylällä on kylätalo, vuokra-asuntoja ja vuokrattava erämökki. Kopistossa on vuokraasuntoja entisellä koululla. Yppärissä on myös vuokra-asuntoja sekä lisäksi kyläkauppa, postin sivupiste, huoltamo ja rukoushuone. Pyhäjoen kylien palvelut. 18

19 Pyhäjoen kylien palvelut. Väestö Päiväkoti Opetus Kirkonkylä/keskustaajama (Pohjan- ja Etelänkylä) (Pohjankylä 1 420, Etelänkylä 378) Päiväkoti/ ryhmäperhepäiväkoti Esiopetusta, perusasteen koulupalvelut, lukio Terveysasema Palvelukeskus Jokikartano, Suvannon palveluasunnot, palveluasuntoja ja ryhmäkoteja sekä vammaispalveluyksikkö Koivula, mielenterveyspalvelu ja asumisyksikkö Parhalahti Pirttikoski Yppäri Liminkakylä Opetusperusasteen luokat 1-6 Perusasteen luokat 1-6 Ryhmäperhepäiväkoti Ryhmäperhepäiväkoti Ryhmäperhepäiväkoti esiopetusta, perusasteen luokat 1-6 Terveyspalvelut Vanhustenhuolto Kirjastopalvelut Pääkirjasto Lähikirjasto Lähikirjasto Lähikirjasto Posti On Postin sivupiste Muu vapaaajantoiminta Kaupalliset palvelut Infrastr. Kalasatamat (Elävisluoto ja vanha kalasatama) Vuokraasunnot Kunnanvirasto Monitoimitalo Nuorisotila Jäähalli Rakenteilla oleva urheilukenttä Kielosaaren leirintäalue Maastoliikuntakeskus/ hiihtomaja Avanto Kirkko, seurakuntasali,sarpatti Pauhasali Annalan kotiseutumuseo / kesäteatteri Metsästysmaja Sauna Haulikkorata, kiväärirata ja ilmakiväärirata (lämmin) Hirvienkäsittelyhalli Kaupallisia palveluita Satamat Vesi- ja viemärijohtoverkosto toiminta-alueella Jätevedenpuhdistamo Biolämpölaitos Metsästysmaja Käsittelyhalli Sauna Kala- ja venesatama Kylän aktiviteettitiloja (kunnan ylläpitäminä): Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto ry:n hautomo Puttaan kartano Rukoushuone 2kpl Metsästysmajaa 2kpl Käsittelyhalli Sauna ja palvaus-sauna Rukoushuone Merimaja Metsästysmaja Sauna ja - käsittelyhalli+kylmiö Huoltamo Kyläkauppa On On On On On Kylätalo Vuokrattava erämökki Liminkajärven rannalla Palosaaren metsänvartijan tila Maamiesseuran talo Käsittelyhalli VIRKISTYS JA MATKAILU Pyhäjoella on majoitus- ja kahvilapalveluja (mm. Kielosaaren leirintäalue), ohjelmapalveluja, maaseutuyrittäjiä, laavupaikka ja jokirannasta etelään ulkoilualue. Uintimahdollisuuksia on meressä ja joessa. Pyhäjoen keskustaajamasta löytyy lisäksi, kalastuskohteita, infopiste ja lupamyynti sekä nähtävyyksiä. Kunnan kylistä löytyy lisäksi haulikko-, kivääri-, ja ilmakiväärirata (Kirkonkylä), metsästysmajoja (Kirkonkylä, Parhalahti, Pirttikoski, Yppäri), käsittelyhallit (jokaisessa kylässä), kylmiö (Yppäri) sekä muun muassa saunat ja palvaussaunat. Pyhäjoen nähtävyyksiin luetaan (kunnan kotisivujen mukaan): Annalan kotiseutumuseo Etelänkylän Isosilta (valtakunnallinen tiemuseokohde) Kaukon vanha kalaranta (rakennukset suojeltuja) Jokipuojin ja Parhalahden kalarannat Kalastus- ja pienvenesatamia löytyy Tervosta Pohjankylästä, Tankokarista Parhalahdelta, Yppäristä, Elävisluodon syväsatama ja Yppärin vanha kalastama Pyhäjoen kosket Parhalahden ja Yppärin Veteraanimajan lintutornit 19

20 Luontokohteet LUONTOARVOT JA KULT- TUURIYMPÄRISTÖ Luontoarvot Pyhäjoen kunnan alueella on runsaasti luontoon liittyviä vetovoimatekijöitä, joiden hyödyntäminen esimerkiksi matkailupalveluiden järjestämiseksi on mahdollista. Kunnan alueelle sijoittuu neljä Natura aluetta. Näitä ovat 1. Telkkisaaret, 2. Parhalahti Syölätinlahti ja Heinikarinlampi, 3. Rajalahti Perilahti sekä 4. Sunin alue 6. Euroopan Natura 2000 verkoston tavoitteena on turvata luontodirektiivissä mainittujen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen sekä lintudirektiivissä tarkoitettujen linnustonsuojelualueiden suojelu. Pyhäjoen neljästä Natura-alueesta Telkkisaaret on ainoa, joka sijaitsee sisämaassa. Muut Natura-alueet sijaitsevat meren rannikolla. Pyhäjoen Natura-alueet. (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 2009) Pyhäjoella on myös muita suojeltuja alueita ja luontotyyppejä laajasti. Ne eivät ole varsinaisesti luonnonsuojelualueita, mutta alueita ei saa muuttaa. Tässä ryhmässä ovat esimerkiksi Veteraanimajan merenrantaniitty ja hiekkaranta, Yppärijokisuun merenrantaniitty ja hiekkaranta, Yppärissä Kiviäijän hiekkaranta, Viirrelahden (Paavo) hiekkaranta, Kumpeleen Paavon hiekkaranta ja dyynit, Tiiransaaren hiekkaranta ja dyynit sekä Parhalahdella Rönkönnokan merenrantaniitty. Kulttuuriympäristö Maakuntakaavassa Pyhäjoen kunnan alueelle on osoitettu seuraavat kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeät alueet (valtioneuvosto hyväksyi RKY-2009) : Parhalahden vanha kalaranta Kaukon kalalanssi (Pohjankylä) Jokipuojin kalaranta (Etelänkylä) Rajaniemen kylä Etelänkylän Isosilta, museosilta Pohjanmaan rantatie Maakunnallisesti tärkeitä alueita ja kohteita on maakuntakaavaan osoitettu yhteensä 39 kappaletta. Kulttuuriympäristökohteet on huomioitu yleiskaavoituksessa ja asemakaavoituksessa sillä tarkkuudella, kuin kulttuuriympäristöön liittyvät asiat ovat kaavan laadintahetkellä painottuneet (vanhemmissa kaavoissa kulttuuriympäristöön liittyvät asiat ovat yleensä olleet vähemmän esillä). Pyhäjoella on runsaasti arvokkaita kulttuuri- ja luonnonympäristökohteita. Niiden huomioon ottaminen asettaa reunaehtoja suunnittelulle. Kulttuuri- ja luonnonympäristö on monella tavalla lisäämässä alueen vetovoimaisuutta ja viihtyisyyttä sekä parantamassa elinympäristön laatua. 6 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

21 Valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt Maakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt Valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävä perinnemaisema Kiinteä muinaisjäännös Valtakunnallisesti merkittävä kiinteä muinaisjäännös Maakuntakaavassa huomioidut kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeät alueet ja kohteet ja tiedossa olevat muinaisjäännökset (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2006) RAKENTAMINEN JA TONTTIVARANTO Pyhäjoen kunta myönsi vuonna 2010 yhteensä 43 rakennuslupaa, 2009 myönnettyjä rakennuslupia oli. 53 Määrä on hiukan pienempi kuin edellisvuosina (vuonna kpl). Laajennuksille kunta myönsi vuonna rakennuslupaa ja toimenpidelupia myönnettiin 25 kpl. Valmistuneita rakennuksia vuonna 2010 tilastoitiin 26 kpl. Vuonna 2010 valmistui 5 asuinrakennusta ja 6 vapaa-ajan rakennusta Pyhäjoella on asemakaavoitettua, kunnan omistamaa tonttivarantoa keskustaajamassa yhteensä 22 omakotitonttia 7. Yksityisillä maanomistajilla on omistuksessaan asemakaava-alueella yhteensä 48 rakentamatonta omakotitonttia 8. Oikeusvaikutteisen osayleiskaavan alueella on vapaita kunnan omistamia omakotitalotontteja 9 yhteensä 50. Vuonna 2010 oli kunnassa 664 kesämökkiä (tilastokeskus), 2009 mökkejä oli 658. Pyhäjoen kunnan mukaan useimmat vapaa-ajan asunnoista sijaitsevat osakaskuntien (entinen jakokunta) vuokratonteilla. 7 Annalankangas 6 ja Kirkonseutu, Lahnaoja 16 vapaata AO-tonttia. 8 Vuoden 2010 alusta yksityisten maanomistajien 48 rakentamatonta rakennuspaikkaa joutuu maksamaan kiinteistöveroa 2 %, kunnanvaltuuston päätös ja vuoden 2011 alusta kunnanvaltuusto korotti kiinteistöveron 3 % 9 Etelänkylä Patterinkangas 11, Parhalahti 15, Yppäri merenpuoli 24 sekä Yppäri maanpuoli 1 vapaata AO-tonttia. 21

22 LIIKENNE Lähde: Liikennemääräkartta 2007 (Tiehallinto, Oulun tiepiiri) Pyhäjoki sijaitsee meren rannikolla, Pyhäjoen molemmin puolin. Nämä ennen tärkeät kulkuväylät ovat edelleen merkittäviä veneily- ja melontapaikkoja. Pyhäjoella on myös useita satamia tai venepaikkoja, joista osa on maakunnallisestikin merkittäviä (merkitty maakuntakaavaan). Pyhäjoen maantieliikenteen pääväylä on valtatie 8. Kunnan muu tieverkko muodostuu seututeistä. Päätieverkon liikennemäärät näkyvät oheisella kartalla. Siitä huomataan, että valtatien 8 liikennemäärät ovat Pyhäjoelta Raahen suuntaan noin ajoneuvoa vuorokaudessa, Pyhäjoelta Kalajoen suuntaan Seututeiden liikennemäärät ovat pienempiä, alle 500 ajoneuvon vuorokausiluokkaa. Pyhäjoella ei ole rautatieyhteyttä tai lentoasemaa. KUNTATALOUS Pyhäjoen tilinpäätöksen mukaan (2010) tilikauden tulos oli ylijäämäinen. Kunnan lainamäärä kasvoi vuonna 2010, ollen vuoden lopussa /asukas. Kunnan palvelutuotantoa on voitu pitää yllä tavoitteiden mukaisesti, ja toimenpiteitä ja hankkeita on toteutettu strategian mukaisesti. Kunnan veroprosentti on 19,75. 22

23 YDINVOIMALAITOS Pyhäjoen kunnan, Raahen kaupungin ja Fennovoima Oy:n aloitteen pohjalta on suunniteltu ydinvoimalaitosta Hanhikiven alueelle. Hanhikiven alue sijaitsee pääosin Pyhäjoen kunnan alueella, Pyhäjoen ja Raahen kaupungin rajalla, noin 7 km päästä Pyhäjoen keskustasta. Lähin vakituinen asutus sijaitsee Parhalahden kylässä. 10 Fennovoiman tavoitteena on aloittaa ydinvoimalaitoksen sähköntuotuotanto vuoteen 2020 mennessä. Fennovoima on jättänyt periaatepäätöshakemuksensa ydinvoimalan rakentamisesta ja on toteuttanut YVA-menettelyn (Pöyry Energy Oy) koskien kolmea vaihtoehtoista sijoituspaikkakuntaa, Pyhäjoen lisäksi myös Ruotsinpyhtäätä ja Simoa. TEM:ltä antoi loppulausunnon ja Fennovoima on toimittanut vaaditut lisäselvitykset ja tarkennukset. Ydinvoimamaakuntakaavaehdotus on ollut nähtävillä syksyllä Valtionneuvosto tekee periaatepäätöksen ydnvoimahankkeesta keväällä Päätöksen ollessa positiivinen menee sen samana vuonna myös eduskunnan käsittelyyn. Myönteisen periaatepäätöksen saadessaan Fennovoima valitsee laitospaikan ja hakee ydinvoimalalle rakentamisluvan. 11 Vuoden 2009 aikana sijoituspaikkakuntamäärä väheni kahteen, kun Ruotsinpyhtää jäi pois. Hankkeen välitön vaikutusalue käsittää sekä Pyhäjoen ja Raahen kunnat, mutta myös niihin rajoittuvat kunnat (Siikajoki, Vihanti, Kalajoki, Merijärvi, Oulainen, Alavieska). Hanke on valtakunnallisesti merkittävä ja sen vaikutukset ulottuvat koko maakunnan alueelle, mahdollisesti laajemmallekin. 12 Hanhikiven niemeen suunnitellun ydinvoimalaitoksen ympärille on osoitettu noin 5 kilometrin suojavyöhyke, jolla on vaikutuksia alueen maankäyttöön 13 (ks. kohta Ydinvoimamaakuntakaava). Otteita ydinvoimalahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselotuksessa esitetyistä vaikutuksista 14 Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen: Länsirannan loma-asutus- ja osa lounaisrannan lomaasutuksesta poistuu, eikä lounaisrantaa voi enää käyttää virkistystarkoituksiin. Uusi tieyhteys ei aiheuta merkittäviä maankäytöllisiä muutoksia. Pääsy Hanhikivelle on edelleen mahdollista. Raahen seudun merkitys vahvana teollisuuspaikkakuntana vahvistuu - voi lisätä maankäytön kehittämisen edellytyksiä. Laitokselle johtava voimalinja rajoittaa maankäyttöä pylvästyypistä riippuen noin metriä leveällä kaistaleella. Laitoksen rakentaminen rajoittaa maankäyttöä laitoksen suojavyöhykkeellä. Työpaikka- ja asuinalueiden sekä palvelujen rakentamisen myötä voi tarjoutua uusia maankäytön mahdollisuuksia taajamissa ja kylissä sekä tieyhteyksien varrella. Aluetaloudelliset vaikutukset: talousalueen elinkeinoelämä piristyy, yksityisten ja julkisten palveluiden kysyntä kasvaa. Rakennusvaiheen kunnallisverotulot talousalueille 2,8 4,5 milj. vuodessa, käyttövaiheen kiinteistöverotulot sijoituspaikkakunnalle 3,8 5,0 miljoonaa euroa vuodessa ja kunnallisverotulot talousalueelle 1,9 2,4 miljoonaa euroa vuodessa. Talousalueella henkilötyövuotta rakennusvaiheenaikana ja käyttövaiheessa henkilötyövuotta vuodessa. Käyttövaiheen työpaikkojen arvioidaan lisäävän talousalueen väestöpohjaa uudella asukkaalla. Matkailun merkitys alueella voi kasvaa voimalaitokselle perustettavan vierailukeskuksen myötä; Eurajoen Olkiluodossa käy vierailijaa vuodessa 15 Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimiin ja suojelukohteisiin: Rakennusaika häiritsee eläimistöä ja osa elinympäristöistä muuttuu pysyvästi. Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen: Kokonaisliikennemäärä valtatiellä ydinvoimalaitokselle johtavan tien risteyksen lähettyvillä lisääntyy noin 7 10 prosenttia ja raskaan liikenteen määrä noin 2 4 prosenttia. Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön: Voimalaitos muuttaa maisemaa merkittävästi. 10 Pohjois-Pohjanmaan liitto (2009). Ydinvoimamaakuntakaava, kaavaselostus. 11 Fennovoima (2009). YVA. Toteutus aikataulu Pohjois-Pohjanmaan liitto (2009). Ydinvoimamaakuntakaava, kaavaselostus. 13 STUK, YVL Fennovoima (2009). Ympäristövaikutusten arviointi. Tiivistelmä Pohjois-Pohjanmaan liitto (2009). Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaava. Kaavaselostus, ehdotus