Uudet alusluokat käyttöön, s. 10 Hinaajana ja hinattavana, s. 14 Meripelastustaitoja testattiin Tampereella, s. 17

Transkriptio

1 3/2014 Uudet alusluokat käyttöön, s. 10 Hinaajana ja hinattavana, s. 14 Meripelastustaitoja testattiin Tampereella, s. 17 Nuorten omat meripelastustaitokisat 28. meripelastustaitokilpailut Turussa, s. 9-15

2 Syyskausi merellä - paremmilla varusteilla rankempiin keleihin! Meiltä korkealaatuiset tuoteperheet pelastusaluksesta huviveneeseen: Furuno navigointijärjestelmät Flir lämpökamerat McMurdo hätälähettimet veneelle ja miehistölle True Heading AIS:it ja kompassit

3 Vapaaehtoinen meripelastaja Den frivilliga sjöräddaren Suomen Meripelastusseura ry Finlands Sjöräddningssällskap rf Meripelastusseuran jäsenlehti 84. vuosikerta, ISSN Painos kpl Toimitusneuvosto Kristiina Jakobsson, Markus Karjalainen, Eero Nurmikko, Jari Piirainen, Aki Seeck, Sanja Starck, Sadri Wirzenius Toimitus Päätoimittaja Jari Piirainen Toimitussihteeri Sadri Wirzenius Eero Nurmikko Ulkoasu M.E.N Oy Ilmoitusmyynti Ilmoitustilavaraukset / ilmoituskoko-varaukset sähköposti: meripelastaja@gmail.com soita: ilmoitusaineistot: eero.nurmikko@iki.fi Paino Puna Musta Oy, Joensuu /2014 Näytön paikka - Upp till bevis! 4 Teik it oor liivit 9 Uudet pelastusalusluokat käyttöön 10 Alusluokat 12 Hinaajana ja hinattavana 14 Uudistetut kisat kansallismaisemassa 19 Nuorten omat meripelastustaitokisat 24 Monitaitoinen mies Simo Peräkorpi 26 Meripelastajan lokikirja 28 Tänä vuonna nuorison meripelastustaitokilpailut pidettiin ensimmäistä kertaa aikuisten kisojen yhteydessä. Lue lisää s. 24! Painotuote Ilmestymis- ja materiaaliaikataulu Seuraava jäsenlehti ilmestyy joulukuun alussa. Lehden aineiston on oltava toimituksessa mennessä. Sähköinen aineisto: sadri.wirzenius@meripelastus.fi. Aineistoa ei palauteta. Osoitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan Seuran toimistoon smps.toimisto@meripelastus.fi. Suomen Meripelastusseuran toimisto Vaihde: (ma-pe klo ja 13-15) Fax: smps.toimisto@meripelastus.fi Bulevardi 46, Helsinki Alusluokkien tarkastelutyöryhmän työ saatiin päätökseen kesäkuun alussa ja Seuran uudet pelastusalusluokat on vahvistettu. Alusluokat esitellään aukeamalla etunimi.sukunimi@meripelastus.fi Toimitusjohtaja Jari Piirainen Valmiuspäällikkö Jori Nordström Tekninen päällikkö Lasse Kämäräinen Talouspäällikkö Tiina Hietikko Tiedotuspäällikkö Sadri Wirzenius Koulutussuunnittelija Joonas Lahelma Alustarkastaja Taneli Mauno Jäsenvastaava Tiia-Maria Tykkä Bågaskärin isäntä Tomas Backman Meripelastuksen Grand Old Man, Simo Peräkorpi, s. 26. Kannen kuva Eero Nurmikko

4 Komentosillalla På bryggan Näytön paikka Upp till bevis! Meripelastusseura perustettiin jo Järjestö on siis 117 vuoden ikäinen. Pitkästä ja ansiokkaasta historiasta huolimatta ei toiminta ole suurelle yleisölle tuttua. Historian saatossa on pelastettu ja avustettu varmasti yli ihmistä erilaisesta pulasta merellä tai järvillä. Tuokaan asiakaskunta ei ole tuonut riittävästi tunnettuutta arvokkaalle vapaaehtoistyölle. Laaja tunnettuus on toiminnan arvostamisen ja tukemisen näkökulmasta erityisen tärkeää. Itse vapaaehtoisella auttamis- ja pelastustoiminnalla on todella hyvä maine ja julkikuva. Miten saisimme sen ihmisten tietoisuuteen? Tunnettuuden lisääminen on tarpeen myös Seuran oman varainhankinnan lisäämiseksi. Tällä hetkellä elämme sellaisia aikoja, jolloin kaikkia julkisia tukia leikataan tai ainakin tarkastellaan tiheällä kammalla. Näin ollen ei ole odotettavissa merkittäviä lisäresursseja valtion tai kuntien tai edes RAY:n suunnasta. Itse asiassa RAY:n uudet avustuslinjaukset tulevat vaikuttamaan Seuran investointiavustuksiin siten, että 2019 alkaen Seuran alushankintoihin, isompiin peruskorjauksiin ja vuosikorjauksiin voi saada enintään 70% kuluista avustuksena. Tällä hetkellä alushankintojen ja isojen peruskorjausten avustusprosentti on 85 ja vuosikorjauksissa 100. Myös lästimaksulaista ollaan luopumassa ensi vuoden alusta ja sekin tulee leikkaamaan Seuran tuloja ennakkotiedon mukaan tähän vuoteen verrattuna noin Jotta em. leikkauksista ja haasteista selvitään ja voimme jatkaa toiminnan kehittämistä, täytyy vuoteen 2019 mennessä hankkia vähintään / vuosi lisätuloja oman varainhankinnan kautta. Seuran uusi strategia linjaa seuraavien vuosien tavoitetta ja päämäärää seuraavasti: Seura parantaa vapaaehtoisen meripelastuksen tunnettuutta, julkisuuskuvaa ja markkinoi Seuran jäsenpalveluita (Trossi) sekä vahvistaa lahjoitusten osuutta seuran omassa varainhankinnassa. Trossi- jäsenpalvelun avulla tavoitellaan veneilijää jäseniksi Seuraan. Pelkästään asian kirjaamisella tavoite ei tietenkään toteudu vaan sen eteen on meidän kaikkien tehtävä kovasti töitä. Trossi-jäsenten määrää kasvattamalla nykyisestä reilusta jäsenestä strategian mukaiseen Trossi-jäseneen saavutamme tuon talouskasvutavoitteen. Tällä hetkellä ja nykytoimillamme Trossi-jäsenten määrä kasvaa noin henkilöllä/ vuosi. Eli kovasti on tahdin parannuttava, jos tavoitteeseen aiotaan yltää. Pelkästään Trossi-palvelun avulla emme kuitenkaan tunnettuuttamme ja varainhankintaamme saa kuntoon. On oltava muitakin keinoja. Kuluvan vuoden aikana olemme opetelleet mainoskampanjointia ja siihen kytkettyjä lahjoituspyyntöjä. Tulos on vielä kovin heikko, mutta valitulla tiellä aiomme kuitenkin jatkaa tämän vuoden kokemuksista oppia ottaen. Meripelastusseuran nettisivuilta löytyvät ohjeet testamenttilahjoituksen tekemiseksi. Aihe on herkkä ja testamenttimarkkinointiin ei Suomessa olla juurikaan totuttu. Koska monet kansalaisjärjestöt Sjöräddningssällskapet grundades redan år 1897 och har alltså uppnått en ålder på 117 år. Trots sin långa och förtjänstfulla historia är Sällskapet inte så väl känt bland den breda allmänheten. Under årens lopp har vi räddat och hjälpt säkert över människor i knipa på sjön. Trots denna kundkrets har vårt dyrbara frivilligarbete inte blivit tillräckligt välkänt. Det är speciellt viktigt med stor välkändhet när man tänker på värdesättningen av och stödet för verksamheten. Den frivilliga hjälpoch räddningsverksamheten har i sig ett mycket gott rykte och ger en god allmän bild utåt, men hur skulle vi kunna utöka medvetenheten om den bland människorna? Det är nödvändigt att öka välkändheten också med tanke på Sällskapets medelanskaffning. För tillfället är läget det att alla offentliga understöd skärs ner eller sätts under luppen. Det här betyder att vi inte har att vänta betydande tilläggsresurser från staten eller kommunerna eller Penningautomatförbundet. I själva verket kommer Penningautomatförbundets nya riktlinjer för understöden att inverka på Sällskapets investeringsunderstöd så att man från och med 2019 får täcka endast 70 % av kostnaderna för Sällskapets båtanskaffningar, större grundliga reparationer och årsreparationer med understöden. I dag är understödsprocenten för större grundliga reparationer och båtanskaffningar 85 och för årsreparationer 100 procent. Lagen om lästavgift upphävs dessutom i början av nästa år, vilket enligt preliminära uppgifter medför en minskning i Sällskapets inkomster på jämfört med i år. För att klara av ovan nämnda nedskärningar och utmaningar och för att kunna fortsätta att utveckla verksamheten är vi tvungna att skaffa extra inkomster på minst /år genom egen medelanskaffning före år I Sällskapets nya strategi fastställs målen och målsättningen för de kommande åren på följande sätt: Sällskapet förbättrar sjöräddningens välkändhet och bild utåt, marknadsför Sällskapets medlemstjänster (Trossen) samt stärker donationernas andel i sin egen medelanskaffning. Målet är att med hjälp av Trossen-tjänsten få Sällskapets medlemsantal att öka till Fastställande av ett mål betyder ju inte att det uppnås automatiskt; vi måste alla jobba hårt för det. Genom att få Trossen-medlemmarnas antal att öka från det nuvarande dryga medlemmar till strategins kan vi uppnå målet för vår ekonomiska tillväxt. För tillfället och med nuvarande åtgärder kommer antalet Trossen-medlemmar att öka med ca personer/år. Vi måste alltså trappa upp takten på allvar om vi önskar uppfylla målet. Vi kan dock inte förbättra vår välkändhet och medelanskaffning endast med Trossen-tjänsten. Det måst finnas också andra sätt. Under det gångna året har vi satt oss in i hur man sköter reklamkampanjer och donationsfrågor i anslutning till dem. Resultatet är än så länge ganska skralt, men vi kommer att fortsätta på denna väg ännu ett tag och ta lärdom av erfarenheterna under det gångna året. På Sjöräddningssällskapets webbsidor finns anvisningar om hur man kan göra testamentsgåvor. Ämnet är känsligt, och i Finland är vi inte vana vid marknadsföring i testamentsfrågor. Ef- 4 Meripelastaja 3-14

5 Vuonna 2014 oli mennessä suoritettu 1500 tehtävää, joissa autettiin 4061 ihmistä ja 1233 alusta. ovat asiassa aktivoituneet, tuomme mekin esille testamenttilahjoituksen mahdollisuuden. Yleishyödyllisille järjestöille, kuten Meripelastusseuralle, tehdyistä lahjoituksista ei makseta perintöveroa. Kuten jo alussa mainitsin, tunnettuuden ja varainhankinnan kehittämiseen tarvitaan meitä kaikkia. Seuran toimisto tuottaa tukimateriaalia tarpeen mukaan, jotta jokainen jäsen voi omalla toiminnallaan edistää arvokkaan työmme tunnetuksi tekemistä ja saada siten ihmisten kukkaronnyörit avautumaan vaikkapa tekstiviestilahjoituksen muodossa. Tutustuthan itsekin Seuran sivuilta löytyviin monenlaisiin lahjoitusmahdollisuuksiin. Klikkaa itsesi sisään etusivulla olevaa punaista Lahjoita tunnusta painamalla. Tehdään yhdessä toiminnastamme tunnettua ja haluttua! Jari Piirainen toimitusjohtaja tersom många medborgarorganisationer har blivit aktiva på området, kommer också vi att erbjuda möjligheter till testamentsgåvor. Donatorer behöver inte betala skatt på donationer till allmännyttiga organisationer, såsom Sjöräddningssällskapet. Som jag redan nämnde tidigare, bör vi alla dra vårt strå till stacken när det gäller främjandet av vår välkändhet och medelanskaffning. Vid Sällskapets kontor tar vi fram hjälpmaterial enligt behov, och varje medlem kan genom sin verksamhet främja vårt värdefulla arbetes välkändhet och få folk att lätta på penningpungen, exempelvis genom sms-donationer. Ta också du en titt på de olika donationsmöjligheterna på Sällskapets sidor. Klicka på den röda Lahjoita -knappen på adressen Låt oss tillsammans göra vår verksamhet välkänd och populär! Jari Piirainen verkställande direktör Uusi tapa tukea Meripelastusseuraa ryhdy tekstiviestillä kuukausilahjoittajaksi! n Vapaaehtoista meripelastustyötä voi nyt tukea myös kuukausittain puhelinlaskulla veloitettavalla viiden tai kymmenen euron kuukausilahjoituksella. Kuukausilahjoittajaksi liittyminen on helppoa: lähetä viesti K5 tai K10 numeroon Kuukausilahjoituksen laskutusviesti lähtee joka kuukauden 10. päivä. Palvelun voi lopettaa koska tahansa lähettämällä viestin K5 SULJE tai K10 SULJE numeroon Tekstiviestillä voi tehdä myös yksittäisen lahjoituksen Meripelastusseuralle. Viiden euron kertalahjoitus viestillä LAHJOITUS tai kymmenen euron kertalahjoitus viestillä LAHJOITUS10 numeroon Lahjoituksellasi olet mukana ylläpitämässä vapaaehtoista meripelastustoimintaa ja autat pelastamaan ihmishenkiä vesillämme. Sydämellinen kiitos tuestasi! Järvipelastustyötä Korpilahdella jo 50 vuotta n Korpilahden järvipelastajat juhlivat yhdistyksen puolivuosisataista taivalta. Paikalle oli saapunut runsas joukko kutsuvieraita sekä Päijänteen alueen yhdistyksiä aluksineen. Juhlapäivän kruunasi aurinkoinen ja lämmin sää. Korpilahden järvipelastajien perustamiskokous pidettiin Yhdistyksen nimi oli Korpilahden järviosasto aina vuoteen 1997 saakka. Yhdistyksen jäsenmäärä on tätä nykyä vakiintunut noin 130 jäseneen. Siitä aktiivien osuus on kuitenkin runsas ja yhdistyksen tilanne näyttä tällä hetkellä hyvältä, sillä uusia innokkaita jäseniä on saatu mukaan operatiiviseen toimintaan. Porukka pysyy ja paletti pyörii, totesi yhdistyksen puheenjohtaja Pertti Vuorinen puheessaan. Tilaisuudessa julkistettiin myös Korpilahden järvipelastajat 50 vuotta historiikki, jonka on koonnut Markku Lahti. Teksti ja kuva: Tero Valkonen Myötätuulipalkinto Meripelastusseuralle Lue uusimmat tiedotteet: n Suomen Purjelaivasäätiö on palkinnut Suomen Meripelastusseuran Myötätuulipalkinnolla. Palkinto jaettiin Turussa Gangut Regatan palkintojenjakotilaisuudessa 2. elokuuta. Palkinnon myöntämisperusteena oli erityisesti vapaaehtoisten meripelastajien ansiokas toiminta kesällä 2013 Helsingissä vierailleen Tall Ships Race n turvavenetehtävissä. Palkinnon vastaanottivat Seuran hallituksen varapuheenjohtaja Pertti Helaniemi ja toimitusjohtaja Jari Piirainen. Meripelastaja

6 Kemin uusi pelastusalus on PV Teippari n Kemin yhdistyksen uusi pelastusalus kastettiin PV Teippariksi Kaunis tilaisuus järjestettiin Kemin sisäsatamassa, jonne oli saapunut runsaasti juhlaväkeä. Aluksen siunasi kirkkoherra Markku Korpela ja kastekummina toimi 4-vuotias Pinja Nyrhinen. Alus sai nimensä sponsorinsa Mainostalo Teipparin mukaan. Pohjolan toiseksi nopein PV Teippari on toimintavalmiudessa koko avovesikauden ajan alueellaan Torniosta Kuivaniemeen. Meripelastusseuran puheenjohtaja Jari Piirainen luovutti uuden aluksen avaimet Kemin yhdistyksen puheenjohtajalle Kari Siimekselle. Teippari on Marine Alutechin valmistama, 12-metriä pitkä ja 3,5 metriä leveä pelastusalus, jossa on vesisuihkupropulsio. Alus siirtyi Kemiin Lahdesta. teksti: Sanja Starck PV Teippari on saanut kasteensa. Etualalla Mainostalo Teipparin toimitusjohtaja Sakari Laukkanen, aluksen kummi Pinja Nyrhinen, jolle kukkia ojentamassa Kemin yhdistyksen koulutusvastaava Lasse Koskinen (kuva Matti Tranberg). Öljyntorjuntaan lisää yhteistyötä n Suomessa tapahtuu vuosittain noin öljyvahinkoa, joista suurimmassa osassa ympäristöön pääsee vain pieniä määriä öljyä. Itämerellä sattuu vuosittain noin 130 eritasoista alusonnettomuutta. Turvallisuusriskit ovat kasvaneet laivaliikenteen lisääntyessä ja ilmastonmuutoksen lisätessä sään ääri-ilmiöitä. Öljyntorjuntaan varautuminen on viranomaisten vastuulla, mutta vapaaehtoisilla on tärkeä merkitys käytännön tehtävissä. WWF:n vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot, pelastuspalvelujärjestöt ja palokunnat ovat avainasemassa. Nykyisellään kolmannen sektorin käyttöä ja yhteistoimintaa ei ole kokonaisvaltaisesti suunniteltu eikä harjoiteltu. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) käynnistää tänä syksynä Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hankkeen. Hankkeen tavoitteena on määritellä vapaaehtoistoimijoille soveltuvat tehtävät, koulutus ja toimintamalli vapaaehtoisten ja viranomaisten yhteistoimintaan merkittävässä öljyntorjuntatilanteessa sekä luoda toimintamalli järjestäytymättömien kansalaisten ja uusien vapaaehtoisten kouluttamiseen toimintaan. Lisäksi pyritään lisäämään järjestöresurssien tunnettuutta ja käyttöä kuntien ja viranomaisten varautumisessa. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Suomen WWF, Suomen Punainen Risti, Suomen Meripelastusseura ja Suomen Lentopelastusseura. Hanke toteutetaan viranomaisten kanssa yhteistyössä ja sen rahoittaa Reijo Rautauoman säätiö. Pyhäjärven Järvipelastajat palkittiin n Satakunnan Maaseutugaalassa palkittiin 19. syyskuuta EUohjelmakauden onnistuneita hankkeita. Perusteena oli, että hankkeet on hoidettu innostuksella ja mallikkaasti. Yksi palkituista oli Pyhäjärven Järvipelastajat, joka palkittiin Säkylän järvipelastusasemahankkeesta. Hankkeen rahoittajana oli Leader Pyhäjärviseutu. Lämpökamera PV Kotkaan Kotkan Meripelastusyhdistyksen PV Kotkaan on hankittu lahjoitusvaroin Flirin M-sarjan kiinteästi asennettava lämpökamera. Gyrostabiloitu lämpökamera täydentää aluksen navigointilaitteita ja parantaa aluksen käytettävyyttä erityisesti etsittäessä henkilöitä vedestä ja tilanteissa, joissa näkyvyys on olosuhteiden takia rajoitettu. Valmistajan mukaan laitteella voidaan havaita pieni alus jopa kahden mailin etäisyydeltä. Lämpökameraa käytetään selkeällä ohjainyksiköllä ja kameran tuottama kuva voidaan jakaa kaikkiin aluksen monitoreihin sekä yhdistää mm. Navnetin jaettuun näyttöön. Teksti: Jouni Hokkanen Kuva: Kotkan Meripelastusyhdistys Avunpyynnöt hätätilanteessa merellä tai VHF 16 / VHF-DSC 70 sisävesillä Meripelastaja 3-14

7 Vahinkoja sattuu. Sinäkin voit tarvita Meripelastusseuraa. Viime vuonna se auttoi 3000 ihmistä merellä ja järvillä. Osa tarvitsi vain hinausta, osa oli kuolla. Meripelastusseura on vapaaehtoistyöhön perustuva järjestö, jonka toimintaa rahoitetaan lahjoitus- ja avustusvaroin. Auta Meripelastusseuraa olemaan olemassa ja auttamassa lähettämällä viiden euron hintainen tekstiviesti LAHJOITUS numeroon meripelastus.fi Rahankeräyslupa 2020/2013/2491, Poliisihallitus, Arpajaishallinto. Lupa on voimassa Koko Suomen alueella Ahvenenmaata lukuunottamatta. Lahjoituspalvelun mahdollistaa Arena Interactive.

8 Onko vapaaehtoinen meripelastustyö lähellä sydäntäsi ja haluat tukea Suomen Meripelastusseuran toimintaa? Oletko harkinnut testamenttilahjoituksen tekemistä? Testamenttilahjoitus vapaaehtoiselle meripelastustyölle Testamentin tekeminen on helppoa. Siihen tarvitaan: - pääsääntöisesti 18 vuoden ikää - kirjallinen muoto - kaksi vähintään 15-vuotiasta todistajaa. Yleishyödyllisille järjestöille tehdyistä lahjoituksista ei makseta perintöveroa. Tutustu testamenttioppaaseemme osoitteessa tai ota yhteyttä suoraan toimitusjohtajaamme Jari Piiraiseen, jari.piirainen@meripelastus.fi tai puh St1-korttisi käy myös Shell-asemilla maksuvälineenä. Ja Shell-korttisi käyvät maksuvälineenä St1-asemilla.

9 Teik it oor liivit Kulunut kesä oli mielenkiintoinen, jos tuolla sanalla tarkoitetaan kylmää, kuumaa, vaihtelevuutta, sinilevää ja ruuhkaa... Ei valittamista sillä saralla. Runsas veneily näkyi varsinkin Saaristomerellä, jossa satamat olivat usein umpitäynnä ja niin olivat roskikset ja septityhjennysasematkin. Pidä Saaristo Siistinä ry tekee suhteellisen pienillä resursseilla arvokasta työtään meri- ja järvialueidemme puhtaana/siistinäpidon parissa. Tänä kesänä ylitettiin se raja, johon he pystyvät nykyisellä kalustollaan venymään. Erityisesti Saaristomerellä toimivan Roope-aluksen kapasiteetti on tullut vastaan ja uuden aluksen hankinta on edessä. Vetoan voimakkaasti Sinuun, arvoisa lukijani, jotta ottaisit tästä haasteesta pienen puuhapisteen itsellesi. On ainakin kaksi tapaa toimia. Varmistaisitko, että jokainen lähipiirisi veneilijöistä tietää Pidä Saaristo Siistinä ry:n olemassaolon ja liittyisi siihen jäseneksi. Muutama kymppi vuositasolla ei yksittäistä veneilijää heilauta mutta, jos yhdistyksen jäsenmäärää saataisiin kasvatettua muutamalla kymmenellä prosentilla, toimintaedellytykset paranisivat huomattavasti. Toinen tapa liittyy yhteiskuntamme ja liike-elämän vaikuttajiin. Jokainen meistä tuntee jonkun heistä. Kerro tälle tuttavallesi yhteisestä haasteestamme ja kysy mitä olisi tehtävissä. Ehkä joku heistä innostuu osallistumaan Suomenlahden tilan parantamiseen esim. panostamalla Saaristomerellä kipeästi tarvittavan uuden aluksen rahoitukseen tms. Otsikon vanha tuttu sanonta, ota tai jätä rennosti suomennettuna, on taas pinnalla. Muoto Takit tai liivit sopinee käsillä olevaan pelastusliivikeskusteluun ehkä paremmin. Siis liivit vai ei. Siinäpä kysymys. Asiaa pohtii tällä hetkellä useampikin työryhmä niin viranomaisten kuin harrastuksemmekin piirissä. Äärimmäiset vaihtoehdothan ovat täydellinen vapaus tai täydellinen pakko. Minusta kumpikaan ei sovi sivistysvaltioon. Etsitään siis kompromissia joka olisi kaikkien hyväksyttävissä. Haasteen ratkaisu lähtee mielestäni päällikön määritelmästä. Veneilijällä tulee olla selvä tieto missä veneissä on oltava nimetty päällikkö ja kuka voi toimia sellaisena. Vastuun siirto ketjussa eteenpäin on oltava myös aukottomasti todennettavissa, tapa voi olla mikä tahansa mutta, jos todennusta ei ole tehtävissä, viranomaisella olisi oikeus määritellä kuka ko. veneessä on päällikkö. Sen lisäksi on tiedettävä mitkä ovat päällikön vastuut. Yhtenä erityisenä vastuuna päälliköllä on oltava koko miehistön turvallisuudesta huolehtiminen. Näin on nykyisenkin lain mukaan mutta päällikön määritelmää ei ole selvästi olemassa. Mainittu huolehtiminen sisältää mm. pelastusvälineiden (kelluntapukineet jne.) saatavuuden varmistamisen (=oltava veneessä) ja tarvittaessa päällepukemisen edellyttämisen. Päällikkö siis vastaisi siitä, että olosuhteiden niin vaatiessa kelluntapukineet ovat päällä. Tässä ratkaisussa jätettäisiin turvallisissa olosuhteissa hyvällä kelillä käytävät leppoisat veneilyt käyttöpakon ulkopuolelle mutta tilanteen niin vaatiessa päälliköllä olisi lain suoma oikeus (ja velvollisuus) vaatia kelluntapukineet käyttöön. Myös silloin kun hän on yksin liikkeellä! Näillä eväillä kohti syksyä. Harri Sane Kirjoittaja on turvallisuuskouluttaja, Espoon Pursiseuran kommodori, Espoon Veneilyturvallisuusyhdistyksen puheenjohtaja, Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n veneilytoimikunnan puheenjohtaja ja hallituksen jäsen. Meripelastaja

10 Uudet pelastusalusluokat käyttöön Meripelastusseuran alusluokkien tarkastelutyöryhmän (ALTTR) työ saatiin päätökseen kesäkuun alussa ja Seuran uudet alusluokat vahvistettiin valtuuston ylimääräisessä kokouksessa Ensimmäisistä uuden luokituksen mukaisista alushankinnoista päätetään syksyn aikana.meripelastusseuran aluskalusto on jaettu alusluokkiin, jotka määrittävät veneiden suorituskyvyn, varusteet ja miehityksen. Uudet alukset ostetaan näiden luokkavaatimusten mukaisesti. Viimevuosien hankinnat ovat perustuneet vuonna 2005 tehtyihin määrityksiin. Meripelastusseuran alustoimikunta ja hallitus totesivat loppuvuodesta 2012, että ympäröivän maailman kehitys sekä alustekniikan ja miehistöjen kehitys olivat tuoneet alusluokkien tarkastelun jälleen ajankohtaiseksi. Tarkastelua tekemään nimitettiin alusluokkien tarkastelutyöryhmä (ALTTR), joka koostui vapaaehtoisista meripelastajista, Meripelastusseuran toimiston henkilöstöstä sekä Rajavartiolaitoksen ja Ahvenanmaan Meripelastusseuran edustajista. Kymmenhenkinen työryhmä teki töitä intensiivisesti keväästä 2013 kevääseen Tehtävänannossa työryhmälle asetettiin tavoitteiksi nykyisten alusluokkien toimivuuden tarkastelu, propulsiovaihtoehtojen vertailu sekä alusten navigointi-, kommunikointija pelastusvarusteiden tarkastelu. Käytännön työ sisälsi muun muassa nykyisten omien ja yhteistyökumppaneiden alusten koeajoja, veneiden käyttäjien haastatteluja, miehistölle suunnatun sähköisen kyselyn, telakkavierailuja sekä lukuisiin asiakirjoihin tutustumista. Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto ja Rajavartiolaitos antoivat oman näkemyksensä Meripelastusseuran tulevaisuuden aluksiin. Testausviikonloppu Espoossa Suurimpia ja näyttävimpiä ponnistuksia alusluokkien tarkastelutyössä oli veneiden suuri testausviikonloppu, jossa otettiin veneestä mittaa oikein urakalla. Espoon Mellsteniin oli koottu parikymmentä erilaista työ- ja pelastusvenettä joilla ajettiin 12 kohtainen testirata. Testiradalla teemoina olivat muun muassa paaluveto, kylkihinaus, kuormankanto, paaripotilaan käsittely, vedestänosto sekä manoveeraus, kääntyvyys ja kiihtyvyys. Samoja asi- 10 Meripelastaja 3-14

11 oita sisälsivät myös muut ALTTR:n tekemät koeajot, joita tehtiin alusten asemapaikoilla ja alusten omien miehistöjen kanssa. Toukokuiset testipäivät päättivät myös ALTTR:n tiedonkeruun ja testien päätteeksi työryhmä vetäytyikin viimeistelemään esitystään Meripelastusseuran alusluokiksi. Työryhmällä oli käytettävissä tuhansia valokuvia ja puolensataa muistiota, raporttia, taulukkoa ja muuta tiedostoa, joita talven mittaan työryhmä oli laatinut ja käsitellyt muun muassa viikoittaisissa videopalavereissa. Neljä pelastusveneluokkaa ja apuvene Työryhmän esitys Meripelastusseuran valtuustolle sisälsi neljä erilaista toimintakykyja varusteluluokkaa sekä viisi erilaista veneratkaisua. Varuste- ja toimintakykyvaatimuksia pyrittiin yhtenäistämään viranomaisten vastaavien luokitusten kanssa. Vertailussa olivat mukana Rajavartiolaitoksen SRU-vaatimukset, öljyntorjuntaaluksille asetetut vaatimukset ja vuokraveneiden katsastusvaatimukset. Varusteluokat on nimetty A:sta D:hen, A:n ollessa kevyin ja D:n suurimpiin aluksiin. Varsinaiset veneiden toteutusratkaisut on nimetty nykyisten alusluokkien mukaan AV (apuvene) ja PV1-PV4 (pelastusvene). Nykyisiä PV5 ja risteilijäluokan aluksia esitys ei kata, koska uusien tämän kokoluokan alusten tarve nähtiin vähäiseksi lähitulevaisuudessa. Nykyiset kyseisten luokkien alukset noudattavat jatkossa varusteluluokkaa D. Apuveneet varustellaan suorituskykyluokka A:n mukaan, PV1:set C luokan B mukaan. Varusteluluokassa C on kaksi toteutustapaa, hiukan kevyempi PV2 luokan katettu pelastusvene, jossa kuitenkaan kaikki varusteet eivät ole jatkuvasti mukana vaan varustusta täydennetään tehtävän luonteen mukaan ja PV3 luokan vene, jonka säilytystilat ja kuljetuskapasiteetti mahdollistaa kaiken tarpeellisen varustuksen kuljettamisen jatkuvasti mukana. Seuraavat alushankinnat päätetään syksyn aikana Meripelastusseuran valtuusto hyväksyi kesäkuussa ylimääräisessä kokouksessaan Bågaskärissä alusluokkien tarkastelutyöryhmän raportin ja sen ohessa olleet esitykset alusten katsastusvarusteiksi ja uusiksi alusluokiksi. Nyt alusluokkien tarkastelutyöryhmän työn päätyttyä Meripelastusseuran valtuuston hyväksymän toimintamallin mukaisesti tulevaisuuden alushankkeet tulevat olemaan Meripelastusseuran pysyvien toimikuntien, valmiustoimikunnan ja alustoimikunnan ohjauksessa. Toimikunnat ovat kokoontuneet kesän jälkeen ja seuraavista konkreettisista alushankkeista sekä alushankintasuunnitelman toteuttamisesta tehdään päätöksiä syksyn valtuustossa. UUDET ALUSLUOKAT A B D Teksti: Ilari Hatakka Meripelastaja

12 Uudet pelastusalusluokat käyttöön Alusluokat Aluskuvat ovat Meripelastusseuran nykyisistä käytössä olevista veneistä sekä vastaavista muiden maiden meripelastusviranomaisten ja vapaaehtoisorganisaatioiden aluksista. Ne ovat vain suuntaa-antavia esimerkkejä uusista alusluokista. Apuvene Kauttaaltaan hitsaamalla valmistettu täysin polyeteenirakenteinen, polyeteeniponttonilla varustettu sarjavalmisteinen / tilaustyönä tehty avonainen apuvene keulaportilla ja työskentelykannella. n Pituus: 4-5 m n Leveys: 2,1 m - 2,4 m n Huippunopeus: > 30 kn n Vetolaite: 1 noin 37 kw (50hv) perämoottori n Toimintasäde: 30 NM n Toiminta-alue: apuveneenä järvialueilla ja saaristossa. n Miehistö: kansimies + harjoittelija PV1 RIB-tyyppinen polyeteeni-, alumiini-, lujitemuovitai komposiittirakenteinen kölisuojalla varustettu sarjavalmisteinen / tilaustyönä tehty avonainen ensilähdön vene keulaportilla tai ilman. n Pituus: 7 m n Leveys: > 2,7 m n Huippunopeus: > 40 kn n Vetolaite: 1 tai 2 yhteisteholtaan noin kw ( hv) perämoottoria n Toimintasäde: 60 NM n Toiminta-alue: ainoana yksikkönä sisävesillä ja suojaisilla vesialueilla tai toisena veneenä koko maassa n Miehistö: perämies + kansimies PV2 RIB, FRB tai avonainen alumiini-, lujitemuovi- tai komposiittirakenteinen ja keskihytillinen ns. ympärikäveltävä sarjavalmisteinen tai tilaustyönä tehty kevyt partiointiin soveltuva pelastusvene keulaportilla tai ilman. n Pituus: 8 m n Leveys: 3 m n Huippunopeus: > 40 kn n Vetolaite: 1 tai 2 noin kw ( hv ) perämoottoria tai 1 vesisuihku ja noin 373 kw (500 hv ) dieselmoottori n Toimintasäde: 80 NM n Toiminta-alue: järvillä ja merellä hiljaisilla/ pienillä paikkakunnilla ainoana veneenä tai erityisen vilkkailla alueilla toisena yksikkönä n Miehistö: perämies + kansimies 12 Meripelastaja 3-14

13 PV3 RIB, FRB tai avonainen alumiini-, lujitemuovi- tai komposiittirakenteinen ja keskihytillinen ns. ympärikäveltävä sarjavalmisteinen tai tilaustyönä tehty partiointiin soveltuva pelastusvene keulaportilla tai ilman. n Pituus: 10 m n Leveys: 3,3 m n Huippunopeus: > 40 kn n Vetolaite: 2 noin kw ( hv) perämoottoria tai 1 vesisuihku ja noin 597 kw (800hv) dieselmoottori. n Toimintasäde: 125 NM n Toiminta-alue: kaikki järvialueet ja keskikokoiset rannikkopaikkakunnat päätyökaluna. n Miehistö: päällikkö + kansimies PV4 Kauttaaltaan hitsaamalla valmistettu täysin alumiinirakenteinen tai vastaavasti lujitemuovi- tai komposiittirakenteinen hytillinen kannellinen tilaustyönä tehty partiointiin soveltuva raskas pelastusvene. n Pituus: 13 m n Leveys: 3,3 m n Huippunopeus: > 40 kn n Vetolaite: 2 noin kw ( hv) perämoottoria tai 1 vesisuihku ja noin 597 kw (800hv) dieselmoottori. n Toimintasäde: 150 NM n Toiminta-alue: vilkkaat, suuret merialueet ja sisävesillä suurimmat ja vilkkaimmat asemat, yhteistyössä viranomaisen kanssa (eh, pelastus). n Miehistö: päällikkö + 2 kansimiestä Meripelastaja

14 Hinaajana ja hinattavana Oma apu on vesilläkin se paras apu. Kahdessa edellisessä tämän juttusarjan jutussa on kerrottu monta vinkkiä siitä, miten ongelmatilanteita voidaan välttää tai miten niistä voi selvitä omin voimin. Joskus tulee kuitenkin eteen se tilanne, että on antauduttava köyden jatkoksi. Meripelastusseuran alukset hinaavat asiakasta joka toisessa hälytystehtävässä, vuodessa noin 550 kertaa. Huviveneilijän voi olla tarpeen tarjota omaa köyttä myös kanssaveneilijälle. Vesillä, kuten maillakin, jokainen on velvollinen onnettomuuden sattuessa tai muun vaaran uhatessa auttamaan ja ryhtymään kykynsä mukaan pelastustoimenpiteisiin. Ajelehtivan kanssaveneilijän ottaminen hinaukseen on molemmilta venekunnilta taitoa ja tarkkuutta vaativa suoritus, mutta se voi pelastaa toisen lomamatkan ja tarjoaa itselle hyvän mielen. Meripelastusseura ja muut vesillä toimivat tahot auttavat aina pyydettäessä, mutta toisen veneilijän tarjoama apu on todennäköisesti viranomaista tai vapaaehtoista pelastajaa nopeammin paikalla pitkien välimatkojen maassamme tunnin odotus ei ole poikkeuksellista. Ajelehtivan tai hätäankkuroinnin tehnyttä venettä uhkaavat aina esimerkiksi säätilan muutos ja muu laivaliikenne. Jos oman veneen voima ja miehistön kyvyt riittävät, on kaverin hinaaminen lähimpään turvalliseen paikkaan jopa kansalaisvelvollisuus. Teknisesti haastavaa Hinaus on teknisesti haastava suorite. Jos huviveneitä ei ole suunniteltu erityisesti hinattaviksi, niin ei myöskään hinaajiksi. Hinauksessa hinaajan ja hinattavan välillä vallitsevat aina suuret voimat. Voimia on vaikea havaita, mutta ne saattavat ilmentyä ikävästi esimerkiksi köyden katkeamisena tai knaapin pettämisenä. Useimmiten paras tulos saavutetaan, jos hinaava ja hinattava alus ovat tyypiltään ja painoluokaltaan samantapaisia. Erityisesti tietenkin pienemmällä veneellä isompaa hinattaessa riskit kasvavat. Meripelastusseuran pelastusalukset tekevät avustussopimuksen aina asiakkaan kanssa ennen hinausta. Samankaltainen sopimus kannattaa, edes suullisesti, tehdä kaverinkin venettä hinaamaan lähtiessä. Aluksen päällikkö viimekädessä vastaa aina kaikesta toiminnastaan vesillä. Hinattavan aluksen kipparin kanssa voi sopia, että kumpi tahansa voi keskeyttää avustuksen, mikäli katsoo siihen aihetta ja kumpikin vastaa mahdollisista oman veneensä vaurioista. Valmistaudu huolellisesti! Viimeistään siinä vaiheessa, kun ryhdytään avustamaan toista venettä tai ottamaan apua vastaan, on pelastusliivien pukeminen oikea ratkaisu. Kun kaksi alusta, pientäkin on vierekkäin, lisääntyy aaltojen aiheuttaman riskit puhumattakaan aikanaan hinauksen aikaisista nykäyksistä ja muista veteen joutumisen vaaroista. Valitettavasti Meripelastusseurankin alukset ovat useasti olleet todistamassa tilannetta, jossa kesken hinauksen hinattavasta aluksesta on henkilö pudonnut veteen. Kun toinen vene on jo hinauksessa, on pelastustoimiin ryhtyminen aina hankalampaa ja hitaampaa. Hinauksen alkuvalmisteluihin kuuluu vähintään suullinen hinaussuunnitelman tekeminen avustettavan kanssa. Molempien veneiden kippareiden on tiedettävä, mitä ollaan tekemässä ja minne menossa. Jo tässä vaiheessa kannattaa myös sopia, kuinka hinauksen aikana pidetään yhteyttä käytetäänkö käsimerkkejä vai onko käytössä ehkä radiopuhelin? Hätätilanteessa sopimusten tekoon tai käsimerkeistä sopimiseen 14 Meripelastaja 3-14 Kultaiset säännöt - Valmistele hinaus hyvin. - Selvitä vastuunjako. - Varmista hinausköyden kiinnitys. - Noudata suurta varovaisuutta köyden läheisyydessä. - Pidä nopeus riittävän alhaisena. - Seuraa hinattavan käyttäytymistä ja pidä yhteyttä hinattavaan koko hinauksen ajan. - Olkaa valmiita keskeyttämään hinaus (valmius irrottaa köysi ja ankkuroitua).

15 ei välttämättä ole aikaa, vaan hinaukseen ottaminen pitää tehdä heittoliinan avulla. Oikeanlainen köysi oikein kiinnitettynä Hinaukseen tarvitaan aina paljon köyttä. Meripelastusaluksilla käytetään kelluvaa köyttä, mutta hätätapauksessa mikä vain riittävän paksu ja pitkä köysi sopii. Köyden olisi kuitenkin hyvä olla yhtenäinen, sillä hinauksessa solmut kiristyvät ja toisaalta heikentävät köyttä. Käytännössä hinausköysien pituuden pitäisi olla 30 metristä ylöspäin, katetuissa veneissä yli 50 metriä. Riittävän pitkä köysi on silloin, kun köyden oma paino jaksaa painaa köyden keskikohdaltaan lähelle vesirajaa tai jopa veteen saakka. Osana hinausvalmisteluja köysi tulee selvittää kannelle ja köyden kiristyessä pysyä poissa juoksevan köyden lähettyviltä. Hinausköyden kiinnitykselle ei aina ole vaihtoehtoja. Hinattavassa aluksessa trailerisilmukka on usein paras paikka köydelle. Hinaavassa aluksessa tilanne voi olla haastavampi. Kiinnityskohdan pitäisi olla potkuri- ja peräsinlinjan etupuolella ohjailtavuuden säilyttämiseksi. Kiinnityspiste pitää olla myös veneen kölilinjassa tai vaihtoehtoisesti kuorma on jaettava veneen laidalla oleviin pollareihin nk. längillä. Myös hinattavassa voi joutua käyttämään Y-suitsia, jos yhtä riittävän vahvaa hinauspistettä ei löydy. Huviveneissä knaapit on usein ruuvattu vain kannen läpi. Klyysit voivat olla niin pieniä, ettei paksu köysi mahdu niihin. Purjeveneessä voi koittaa hyödyntää vinssejä. Hinausnopeus tulee sovittaa aina tilanteen mukaan. Reitin mutkaisuus, aallokko, hinaavan ja hinattavan kokoero sekä muu vesiliikenne voivat asettaa vaatimuksia hinausnopeudelle. Yleisenä nyrkkisääntönä on esitetty, että hinattavan vesilinjan pituudesta vähennetään yksi metri ja tämä on hinausnopeus solmuina. Saavutaan satamaan Satamaan saavuttaessa on usein köyttä lyhennettävä ohjailtavuuden säilyttämiseksi. Kun hinausnopeutta vähennetään, täytyy muistaa, että hinattavassa ei ole jarruja käytettävissä ja erityisesti uppoumarunkoiset veneet jatkavat matkaa vielä pitkään vedon jo loputtua. Riittävän pitkä köysi on tässäkin turvana, ettei hinattava tule hinaajan perälautaan. Meripelastusalus ottaa hinattavan usein kylkikiinnitykseen loppumatkaksi, mutta huviveneissä kiinnitysten järjestäminen on hankalampaa ja heikkotehoisella, akselivetoisella veneellä ohjaaminen käy haastavaksi, ellei sitä ole aiemmin harjoitellut. Satamaan saapuessa onkin hyvä liu uttaa hinattava lähelle laituria ja vetää loppumatka köysillä. Jos satamaan saapuminen epäilyttää, voi taas apua pyytää kanssaveneilijöiltä tai soittaa jo matkalta pelastusalus vastaan ja auttamaan satamamanöövereissä. Teksti: Ilari Hatakka Asettele hinausköysi kannelle vyyhtimällä. Pieni peräkansi: pituussuuntaan. Iso peräkansi: poikkisuuntaan. Malleja hinausköyden kiinnityksestä. Nopeus tilanteen mukaan Hinaus tulee aloittaa rauhallisesti. Köyden kiristyminen on yksi todennäköisimpiä hetkiä pollareiden pettämiselle tai köyden katkeamiselle. Köyden kiristymistä voi pehmentää asettelemalla veneet niin, että kölilinjat ovat rinnakkain. Tällöin ensimmäinen nykäys tulee kuitenkin sivulle, joka taas voi olla epäedullinen suunta kiinnityspisteille. Meripelastaja

16 Tiedämme mitä vaaditaan. Tarjoamme jokaiselle asiakkaalle oikean turvan, oikean avun ja oikean hinnan. Asiakkaamme tietävät voivansa luottaa meihin vahingon sattuessa. Emme jätä ketään rannalle. Meille joka ikinen vene on se tärkein. veneenomistajan puolella vuodesta

17 29. meripelastustaitokilpailut Tampere

18 18 Meripelastaja 3-14

19 29. Meripelastustaitokilpailut Tampereella Uudistetut kisat kansallismaisemassa Vuosi sitten Turun meripelastustaitokilpailujen päätösjuhlassa SMPS Pirkanmaan puheenjohtaja Vesa Rauhala ilmoitti omalla vaatimattomalla tavallaan, että Pirkanmaa aikoo järjestää Tampereella vuonna 2014 kaikkien aikojen parhaat meripelastustaitokilpailut manserockhengessä ja vielä kansallismaisemassakin. Tulipahan luvattua. Heti Turun kilpailuista palattua alkoi kuhina. Mitä voitaisiin tehdä ja mitä haluttaisiin tehdä? Tällainen vapaa ehdottelu kulminoitui miehistön viikonlopussa Bågaskärissä, jossa kerättiin ideoita jatkojalostettavaksi. Uusia ennakkoluulottomia ideoita Viimeistään Bågan jälkeen oli muutama asia selvää. Paljon kilpaillut Aku Virjula oli vakuuttanut muut siitä, että karanteenia ei kisoissa pidä olla. Saatiin myös visio yleisörastista, josta olemme paljon velkaa palokuntakilpailuille. Lisäksi halusimme ihmiset koko viikonlopuksi Tampereelle, jotta vanhoja ja uusia tuttuja ehtisi näkemään kilpailun lomassa ja vaihtamaan pari sanaakin. Kilpailukeskuksen ja majoitusalueen piti olla lähekkäin, jotta kenenkään ei tarvitsisi poistua alueelta koko viikonlopun aikana. Aloimme kilpailuttaa hotelleja noin 10 kuukautta ennen kilpailuiden h-hetkeä. Se oli arviolta puoli vuotta liian myöhään. Tampereella sattui olemaan mm. Varalan maraton, Rock-futiksen SM-kisat, stand up -festivaalit ja vielä mitä. Useat hotellit myivät ei-oota, tai hinnat olivat korkeat. Lopulta pitkien neuvotteluiden jälkeen saimme Cumuluksesta hyvän sopimuksen ja sen jälkeen päätettiin myös yleisörastin paikka - sen kun piti olla aivan välittömässä läheisyydessä, eli tässä tapauksessa Koskipuistossa. Kilpailureitti Tammerkosken varrella Tampereella kun oltiin ja kansallismaisemaa mainostettiin, niin ehdotuksia kilpailun reitistä oli paljon. Miten olisi yhteinen merenkulkutehtävä Näsinneulassa, josta laskeuduttaisiin sitten köydellä alas? Ratinan stadion, Ratinan suvanto, Pyynikin ranta ja Mustalahden satama-allas sai alkuvaiheessa paljon puheenvuoroja. Yksi kerrallaan ne rajattiin erilaisista syistä pois, lopulta siksi, kun hotelli ei ollut lähellä. Tammerkoski kuitenkin lunastaa paikkansa Tampereen kansallismaisemana ja sen käyttämistä alettiin selvittää. Tammerkoski asetti haasteita. Se on valitettavan täynnä romua, se virtaa voimakkaasti ja sieltä pääsee vain muutamista kohdista ylös ilman, että aitoja tarvitsee rälläköidä. Turvallisuuteen haettiin erilaisia ratkaisuja aina henkilönostimista tikkaisiin. Lopulta todettiin, että yksinkertainen on kaunista ja noustaan portaita pitkin. Vesiskootterilla varustauduttiin mahdollisten onnettomuuksien varalta. Kenestäkään ei tehdä sähköä. Myös Koskipuisto havaittiin heti haasteelliseksi. Sinne ei voitaisi rakentaa juuri mitään etukäteen, sillä perjantai-lauantai yö Tampereen keskustassa voi täyttää teltat muistakin kuin meripelastajista. Lopulta taiteilu kukkaistutusten, vartioinnin, patsaiden, vesien ja porttien kanssa saatiin kuin saatiinkin toimimaan. Lopussa kiitos seisoo Kuten monissa muissakin tapahtumissa, ensin suunnitellaan pitkät ajat, sitten heitetään suunnitelmat pääosin roskiin ja aletaan tekemään ja ratkaistaan tilanteita sitä mukaan kuin niitä tulee. Niin myös nämä kilpailut lopulta rakentuivat. Saattaa olla että tapahtumamestari, ratamestari ja yleisörastin ylipäällikkö näyttivät stressaantuneelta, mutta se johtui vaan siitä, että se oli totta. Tapahtumaa ei toki järjestetty pelkästään meripelastajien voimin, vaan mukana olivat kaikki mahdolliset yhteistyökumppanit, sukulaiset, miehet ja vaimot. Sponsoreiden hankintaan heräsimme liian myöhään. Alusta alkaen oli kuitenkin päätetty, että kenttälounaalla on oltava Tapolan mustaa ja Valion maitoa. Ja niistä ei tingitty. Kun nämä yhteistyökumppanit saatiin mukaan tapahtumaan, päätimme kokeilla muutamia muitakin paikallisia tahoja. Ja yksi kerrallaan miltei 95 prosenttia pirkanmaalaisista yrityksistä, joihin otimme yhteyttä, lähtivät mukaan. Myös Tampereen joukkoliikenne lähti pidempään pohtimatta tukemaan meripelastustoimintaa ja tarjosi meille sekä perjantain vip-kuljetukset että lauantain pikataipalekuljetukset veloituksetta. Tukijoiden saaminen mukaan kisoihin oli erittäin tärkeää ja odotamme kisasponsoreistamme yhteistyökumppaneita tulevaisuudessakin. Yritysmaailman kiinnostus toimintaamme kohtaan näytti meille, että meripelastus on hyvä tuote, ja sitä pitäisi myydä entistä enemmän sekä liikemaailmaan että kuluttajille. Tällä tarinalla ojennamme kilpailusoihdun kohti etelää, aina Espooseen saakka. Teksti: Jasmo Hiltula Kuvat: Eero Nurmikko Meripelastaja

20 Rastitehtävät Neljä ensimmäistä rastia muodostivat pikataipaleen, jonka varrella joukkue osallistui pelastusyksikkönä ilmaliikenneonnettomuustehtävälle, missä kohteena oli kaksipaikkainen Hornet-hävittäjä. Lentäjät olivat pelastautuneet maahan syöksyneestä koneesta heittoistuimilla. 1. Viestiliikenne Viestiliikennetehtävässä joukkueen tehtävänä oli yhdistä oikea lyhenne tai termi sitä parhaiten kuvaavaan selitykseen. Siirtymä kahdelle seuraavalle rastille tapahtui kanootilla melomalla. 2. Vesipelastus Joukkue toimi osana pelastustoimen muodostelmaa ilmaliikenneonnettomuustehtävällä ja saapui ensimmäisenä yksikkönä tapahtumapaikalle. Tehtävänä oli muodostaa tilannekuva sekä pelastaa henkilö veden varasta. 3. Ensiapu Joukkue toimi osana pelastustoimen muodostelmaa ilmaliikenneonnettomuustehtävällä ja saapui ensimmäisenä yksikkönä tapahtumapaikalle, missä se kohtasi yhden potilaan, jolle oli jo suoritettu ensiarvio. Ennakkotietojen, oireiden ja löydösten perusteella potilaalla oli epäily rankavammasta. Joukkueen tehtävänä oli valmistella potilas siirtoon käytettävissä olevin apuvälinein (kauhapaarit ja tyhjiöpatja) sekä siirtää potilas kokoamispaikalle odottamaan ensihoitoyksikköä. 20 Meripelastaja 3-14