Transkriptio

1 HPO-YHTYMÄ Vuosikertomus 2003

2 Sisältö Yleiskatsaus 3 HPO-yhtymä lyhyesti 4 Liikevaihto, liikevoitto ja henkilöstö 5 Avainluvut Konsernijohtajan katsaus 8 Henkilöstö Liiketoimintakatsaukset 10 Hämeen Puhelin 12 Hämeen Sanomat 14 Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset 15 Iskelmä Janne 16 Telekolmio 18 Hämeen tietotekniikkakeskus Tilinpäätös 20 Hallituksen toimintakertomus 24 Tuloslaskelma, konserni 25 Tase, konserni 26 Rahoituslaskelma, konserni 27 Tuloslaskelma, emoyhtiö 28 Tase, emoyhtiö 29 Rahoituslaskelma, emoyhtiö 30 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet 31 Tilinpäätöksen liitetiedot 40 Hallituksen voitonjakoesitys, tilintarkastajien tasemerkintä 41 Tilintarkastuskertomus, hallintoneuvoston lausunto 42 Tunnuslukujen laskentaperiaatteet Muut tiedot 43 Yhtiön hallinnointi 44 Osakkeet ja osakkeenomistajat 46 Hallintoneuvosto ja tilintarkastajat 47 Hallitus 48 Konsernin johtoryhmä 50 Tietoa osakkeenomistajille 51 Yhteystiedot Tämä vuosikertomus täydennettynä liiketoimintayhtiöiden tuloslaskelma- ja tasetiedoilla löytyy internetsivultamme Vuosikertomuksia ja sähköpostilla lähetettäviä tiedotteitamme voi tilata osoitteesta HPO-yhtymä Oyj, PL 585, Hämeenlinna, puh. (03) , telafaksilla (03) tai sähköpostilla annu.salminen@hpo-yhtyma.fi.

3 Tietotekniikka HPO-yhtymä lyhyesti HPO-yhtymä on yrityskokonaisuus, jolla on kolme toisiaan tukevaa toimialaa: media, tietoliikenne ja tietotekniikka. Tavoitteenamme on olla menestyvä edelläkävijäyritys näiden toimialojemme keskinäisessä yhteistyössä ja seudullisessa toiminnassa. Media Tietoliikenne Konsernin liikevaihto vuonna 2003 oli 52,8 milj. euroa ja palveluksessamme oli vuoden lopussa 570 henkilöä. Konsernin emoyhtiö on HPO-yhtymä Oyj. HPO-yhtymä Oyj 94 % 100 % 100 % 60 % 90 % Hämeen Sanomat Oy Hämeen Puhelin Oy Telekolmio Oy Hämeen tietotekniikkakeskus Oy Omnivest Oy 100 % 100 % 33 % 100 % Radio Janne Oy Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset Oy Protone Oy Graftor Media Production Oy 3

4 Liikevaihto, liikevoitto ja henkilöstö Liikevaihto Me Liikevoitto Me Liikevaihto yhtiöittäin 2003 Henkilöstö yhtiöittäin % 4 % 3 % 1 % 27 % 37 % 18 % 25 % 31 % 53 % Hämeen Puhelin Oy 20,6 Me Hämeen Sanomat -konserni 17 Me Telekolmio Oy 15 Me Hämeen tietotekniikkakeskus Oy ja Graftor Media Production Oy 0,5 Me Muut 2,2 Me Hämeen Puhelin Oy 144 henkilöä Hämeen Sanomat -konserni 301 henkilöä (sis. lehdenjakajat 160 henkilöä) Telekolmio Oy 101 henkilöä Hämeen tietotekniikkakeskus Oy ja Graftor Media Production Oy 16 henkilöä Muut 8 henkilöä 4

5 Avainluvut Liikevaihto, tuhatta Liikevoitto, tuhatta % liikevaihdosta 11,9 9,5 5,0 Voitto ennen satunnaisia eriä, tuhatta % liikevaihdosta 13,5 9,6 10,4 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja, tuhatta % liikevaihdosta 13,4 11,1 6,0 Tilikauden voitto, tuhatta % liikevaihdosta 9,3 7,2 4,4 Investoinnit, tuhatta % liikevaihdosta 10,4 18,2 39,4 Henkilöstö Henkilöstö keskimäärin Oma pääoma, tuhatta Taseen loppusumma, tuhatta Sijoitetun pääoman tuotto, % 12,9 10,4 6,3 Omavaraisuusaste, % 78,8 78,3 81,1 Oman pääoman tuotto, % 9,2 6,0 5,2 Tulos/osake, Liiketoiminnan rahavirta/osake, Oma pääoma/osake, Osinko/osake, 55,00 *) 50,00 50,50 Osinko/tulos, % 89,6 89,5 257,0 Osakkeiden lukumäärä Osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä *) hallituksen esitys 5

6 Konsernijohtajan katsaus Maailmantaloudessa vuosi 2003 oli varovaisen kasvun ja lisääntyvän toiveikkuuden vuosi. Kasvun voimakkaimpina vetureina toivat Yhdysvallat ja Kaukoitä, erityisesti Kiina. Dollarin heikentymisen myötä Yhdysvaltojen kilpailukyky ja kysyntä ovat elpyneet ja samasta ilmiöstä on päässyt nauttimaan myös Kiina, joka on sitonut valuuttansa dollariin. Tätä sinänsä myönteistä kehitystä varjostaa Yhdysvaltojen yhäti kasvava vaihtotaseen alijäämäisyys ja näin eurooppalaisin silmin katsottuna se ikävä seikka, että EU-maat ovat joutuneet vahvistuneen euron myötä tämän kehityksen osittaiseksi maksumieheksi. Tämä heijastuu Euroopan talouden hitaana kehityksenä ja työttömyyden jatkuvana lisääntymisenä kotimarkkina-alueellamme. Suomen taloudessa yllettiin noin puoli prosenttiyksikköä ennakoitua suurempaan bruttokansantuotteen kasvuun (Tilastokeskus 1,9 %) lähinnä verohuojennuksesta vauhtia saaneen autokaupan imussa. Muiltakin osin kuluttajakysyntä ja kotitalouksien luottamus Suomen talouden kehitykseen ovat kehittyneet positiivisesti ja niiden ennustetaan vaikuttavan vielä voimallisemmin tulevien vuosien kehitykseen ostovoiman lisääntyessä palkankorotusten, veronkevennysten ja positiivisen inflaatiokehityksen vuoksi. Tietoliikennetoimialalla vuosi 2003 oli suurten muutosten vuosi. Heinäkuussa toteutetun numeron siirrettävyyden vuoksi matkaviestinliiketoiminta kärsi loppuvuoden ajan asiakaskannan rapautumisesta ja koventuneen kilpailun aiheuttamasta hintaeroosiosta. Matkapuhelinnumeroita siirrettiin operaattorilta toiselle kaikkiaan vuoden aikana yli kpl. Samanaikaisesti markkinoille tuli useita uusia palveluoperaattoreita ja näillä seikoilla oli yhdessä suuri vaikutus siihen, että kilpailu tiivistyi merkittävästi ja hinnat sekä tekstiviestien että puheen osalta laskivat merkittävästi. Toinen merkittävä kasvun alue oli laajakaistaliittymät perinteisen puheverkon päälle toteutettuna (ADSL) ja kaapelitelevisioverkon datayhteyksinä. Tulevien vuosien kehitystä tulee vauhdittamaan matkapuhelinverkon datayhteyksien voimakas kasvu (GPRS), langattomien lähiverkkojen lisääntyminen (WLAN) ja kauan odotetun kolmannen sukupolven matkapuhelinverkkojen (3G) asteittainen käyttöönotto. Tietotekniikkatoimiala on kärsinyt viime vuodet poikkeuksellisen syvästä lamasta viime vuosikymmenen lopun hyvän kehityksen jälkeen, jolloin Suomi nousi tietotekniikkaja tietoliikennealojen edelläkävijyyden ansiosta maailman johtavaksi tietoyhteiskunnaksi. Seuraavien vuosien aikana on syytä ponnistella määrätietoisesti tämän aseman saavuttamiseksi takaisin. Mediatoimialalla vuosi 2003 oli aikaisempia vuosia parempi, joskin kehitys oli edelleen hyvin maltillista. Painoviestinnän (painaminen ja kustantaminen) osalta kehitys tulee olemaan jatkossakin vaatimatonta ja se menettää aavistuksen suhteellista osuuttaan koko median kakusta säilyttäen kuitenkin hallitsevan roolinsa. Audiovisuaalinen media (radio ja TV) tulee kasvattamaan edelleen suhteellista osuuttaan erityisesti mainospotista. Uusmedia (internet ja multimedia) saanee tulevien vuosien aikana uutta virtaa edellä kuvatusta matkaviestinmarkkinan kehittymisestä ja tältä alueelta on lupa odottaa pitkään esillä olleiden kasvulupausten varovaista, asteittaista toteutumista. 6

7 Vuosi 2003 oli HPO-yhtymä Oyj:n ensimmäinen toimintavuosi uudella konsernirakenteella, jossa eri toimialojen liiketoimintayhtiöt raportoivat toiminnastaan emoyhtiölle. Konsernitason merkittävä asia oli osakkeiden liittäminen arvoosuusjärjestelmään, joka toteutettiin menestyksekkäästi touko- ja elokuun välisenä aikana. Vuoden lopussa osakkeista oli vaihdettu arvo-osuuksiksi 91,2 % ja osakkeiden jälkivaihto jatkuu vielä usean vuoden ajan. Konsernin liikevaihto vuonna 2003 oli 52,8 milj. euroa, liikevoitto 6,3 milj. euroa ja tilikauden voitto 4,9 milj. euroa. Konsernitaseen loppusumma oli 66,2 milj. euroa, oma pääoma oli 49,8 milj. euroa ja omavaraisuusaste 78,8 %. Liiketoiminnan rahavirta oli 9,2 milj. euroa ja bruttoinvestoinnit 5,5 milj. euroa. Konsernin vakavaraisuus ja rahoitusasema ovat hyvällä tasolla. Konsernin rahoitusasemaa paransivat merkittävästi yhtiön omistamien Finnet-yhtiöiden osakkeiden myynti. Konsernin eri toimialoista tietoliikennetoimialan kasvu on tullut ennen kaikkea matkaviestin- ja laajakaistaliittymien myynnistä. Hämeen Puhelin Oy onnistui laajakaistaliittymien myynnissä hyvin ja pystyi korvaamaan kiinteän verkon tilaajamäärän vähenemisen. TeliaSonera-yhteistyö käynnistyi myös Hämeen Puhelimen osalta erittäin hyvin. Telekolmio Oy:n osalta TeliaSonera-yhteistyön käyntiinlähtö on ollut haasteellisempaa ja sen seurauksena yhtiön rakennetta sekä toimintatapaa on jouduttu uusimaan. Mediatoimialalla vuosi 2003 oli aiempia vuosia parempi ilmoitustulojen noustessa ja sanomalehtipaperin hintatason ollessa alemmalla tasolla edellisvuoteen verrattuna. Hämeen Sanomat -konsernille vuosi oli hyvä varsinkin, kun otetaan huomioon painotoiminnan merkittävät asiakkuusmenetykset. Tietotekniikkatoimialan alavire jatkui ja kasvun hidastumien sekä kilpailun kiristyminen näkyi toimialajärjestelyjen määrän selvänä lisääntymisenä ja toimina, joiden tavoitteena oli kustannustehokkuuden lisääminen. Hämeen tietotekniikkakeskus Oy ja Graftor Media Production Oy ylsivät haasteellisessa ympäristössä hyvään tulokseen. Konsernitason kehityshankkeita vuonna 2003 olivat seutukonsepti, asiakastiedon hallinta ja matkaviestinliiketoiminnan kehittäminen. Seutukonsepti on kehittämistoimien sateenvarjohanke, johon kuuluu seudullisen tietoliikenneverkon, verkossa toimivien sovellusten ja uusien sähköisten sisältöpalvelujen kehittäminen. Seutukonseptissa yhdistyvät siten konsernin eri toimialoilla toimivien yritysten ja ihmisten osaaminen. Kaiken tämän tavoitteena on luoda uudenkaltainen kilpailukykyinen palvelukokonaisuus kuluttajille, yrityksille ja julkisen sektorin toimijoille. Seutukonseptin kehitystyön tuloksena on syntynyt uusia palveluja, joista ensimmäiset julkistetaan vuoden 2004 aikana. Asiakastiedon hallinnan tavoitteena on muuntaa HPOyhtymän toimintaa entistä enemmän asiakasohjautuvaksi. Tähän mennessä on keskitytty olemassa olevien asiakastietojen eheyttämiseen ja yhteisen eri liiketoimintayhtiöiden tietokannoista luodun tietovaraston luontiin. Vuoden 2004 tavoite on määritellä tuleva yhteinen asiakkuuden hallintajärjestelmä. Matkaviestin- eli kännykkäliiketoiminnan kehityshankkeiden tavoitteena on saada konsernille lähivuosien aikana muutakin kuin liittymämyyntiin perustuvaa ansaintaa. Vuoden 2003 aikana konsernille luotiin tuote- ja palvelukehityksen malli, joka merkittävässä määrin on jo jäntevöittänyt kehitystoimintaa ja sen ohjausta. HPO-yhtymän henkilöstön parissa tehtiin vuoden 2003 lopulla ilmapiirikartoitukset, joiden tuloksena voitiin todeta ilmapiirin olevan konsernin eri liiketoimintayksiköissä kohtuullisella tasolla. Merkittävimpiä kehityskohteita ovat esimiestyö, kehityskeskustelut, projektiosaaminen ja tiedonkulku. Näiden asioiden kehittämiseen paneudumme jatkossa erityisellä huolella muun muassa konsernitasoisen koulutusohjelman avulla. HPO-yhtymä ylitti vuonna 2003 budjetoidut tavoitteensa ja vahvistui merkittävästi kohtaamaan tulevat haasteet. Tästä kiitos asiakkaillemme, yhteistyökumppaneillemme ja konsernimme henkilöstölle. Mielenkiintoista ja innostavaa kehittämisen vuotta Reijo Syrjäläinen konsernijohtaja 7

8 Henkilöstö HPO-yhtymän palveluksessa oli vuoden 2003 lopussa yhteensä 570 henkilöä, jotka jakautuivat seuraavasti: emoyhtiö HPO-yhtymä Oyj 8, Hämeen Puhelin Oy 144, Hämeen Sanomat -konserni 301, joista lehdenjakajia 160, Telekolmio Oy 101, Hämeen tietotekniikkakeskus Oy 5 ja Graftor Media Production Oy 11 henkilöä. Konsernin henkilöstöyhteistyö Konserniin kuuluvien yritysten henkilöstö ja HPO-yhtymä Oyj allekirjoittivat lokakuussa 2003 sopimuksen konserniyhteistyöstä. Sen tarkoituksena on edistää konsernin johdon ja henkilöstön välistä sekä henkilöstön keskinäistä vuorovaikutusta. Konserniyhteistyöelimenä toimii HPO-yhtymän yhtiötoimikunta, johon vuonna 2003 kuuluivat henkilöstön edustajina Hämeen Sanomat Oy:stä Hanna Antila-Andersson, Ari Käyhkö, Arja Ståhlberg ja Arja Uusitalo, Hämeen Puhelin Oy:stä Pasi Vesala, Seppo Pekonen ja Juha Merisalo, Telekolmio Oy:stä Markku Kuoppamaa, Heikki Tuominen ja Veli-Martti Lainesalo, Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset Oy:stä Lea Karmala, Radio Janne Oy:stä Sari Kallio ja Hämeen tietotekniikkakeskus Oy:stä Sini Pitkänen. Työnantajan edustaja yhtiötoimikunnassa on Katri Pietilä HPO-yhtymä Oyj:stä. Yhtiötoimikunta käsittelee konsernin talousasioiden ohella koko henkilöstöä koskevia yhteisiä asioita ja muita asioita, joilla on huomattavaa merkitystä henkilöstön asemaan konsernissa. Ilmapiirikartoitukset HPO-yhtymään kuuluvissa yhtiöissä tehtiin marraskuun lopulla kaksi ilmapiirikartoitusta, toinen Hämeen Sanomien lehdenjakajille ja toinen konsernin koko muulle henkilöstölle. Henkilöstön valtaosalle kohdistetun kartoituksen osalta positiivisimmat tulokset saatiin työryhmän toimivuuden, työnantajakuvan, työryhmän ilmapiirin ja esimiestyön osalta. Eniten kehittämistä vaativat tiedonkulku, projektien hallinta, kehityskeskustelut ja muutoksen johtaminen. Hämeen Sanomien lehdenjakajille kohdistetussa tutkimuksessa selvitettiin jakajien käsityksiä omasta työstään, yksikön toiminnasta, esimiestyöstä, organisaation toiminnasta, tiedonkulusta ja Hämeen Sanomien yrityskuvasta. Työssään hyvin viihtyvien osuus on suuri ja merkittävä enemmistö jakajista on valmis suosittelemaan jakelutyötä muillekin. Organisaation toiminnassa ei koettu suuria ongelmia ja esimiehet saivat jakajilta melko hyvät arviot, vaikka palautetta toivottiinkin enemmän. Ongelmia koettiin lähinnä työn kuormittavuudessa. Työhyvinvointi Ilmapiirikartoitusten jatkotoimena konsernissa järjestettiin tammikuussa 2004 yhteinen työhyvinvointipäivä, johon osallistuivat kustakin konserniyhtiöistä johtoryhmän jäsenet, työsuojelupäälliköt ja -valtuutetut sekä luottamusmiehet. Päivän aikana tehtiin konkreettisia suunnitelmia ilmapiirikartoituksessa esiin nousseiden ongelmien ratkaisemiseksi ja määriteltiin kehitysprojekteille vetäjät. Konsernin henkilöstön ikäjakauma % henkilöstöstä Keski-ikä 42,3 vuotta 8

9 Henkilöstökerho Konsernin yhteinen henkilöstökerho perustettiin tammikuussa Konserniin kuuluvat yhtiöt rahoittavat kerhon toimintaa henkilöstömääriensä perusteella ja lisäksi jäseniltä peritään vuotuinen jäsenmaksu. Toimintaa tapahtuu seitsemän jaoston puitteissa, joita ovat keilajaosto, huvijaosto, kalajaosto, kuntojaosto, moottorijaosto, pallojaosto sekä kulttuuri- ja harrastusjaosto. Kerhon puheenjohtaja on Ahti Kaski Hämeen Puhelin Oy:stä. Henkilöstön kehittäminen Syksyllä 2003 aloitettiin konsernin yhteisen henkilöstön kehittämisohjelman suunnittelu. Ohjelman tavoitteena on toimia johtamisen välineenä konsernin vision, strategian ja arvojen jalkauttajana sekä varmistaa liiketaloudellisten tavoitteiden saavuttaminen. Ohjelman avulla halutaan sitouttaa henkilöstö strategiaan ja muutokseen sekä kehittää esimies- ja johtamistaitoja ja myyntiosaamista. Lisäksi ohjelmalla yhtenäistetään konsernin yrityskulttuuria, voimistetaan kehittämisen kulttuuria ja kasvatetaan tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista, tietoja sekä taitoja. Kehittämisohjelman ensimmäiset johtamiseen ja esimiestyöhön keskittyvät ryhmät käynnistyvät kevään 2004 aikana. Sisäinen viestintä Konsernin sisäistä viestintää kehitettiin vuonna 2003 perustamalla yhteinen intranet, johon kirjaudutaan sähköisellä henkilökortilla HST-tunnistamista (henkilön sähköinen tunnistaminen) hyödyntäen. Sähköinen henkilöstötiedote eemeli julkaistaan noin kaksi kertaa viikossa ja painettu henkilöstölehti Elviira ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Molempien julkaisujen päätoimittaja on Mari-Anne Viitala Hämeen Puhelin Oy:stä. 9

10 HÄMEEN PUHELIN "Löydämme yhteisen sävelen" Anne Valaja, tuotepäällikkö Hämeen Puhelin Oy Anne on työskennellyt vuodesta 1995 Telekolmion ja vuodesta 1998 Hämeen Puhelimen palveluksessa tuotesuunnittelijana, myynnissä, markkinointiassistenttina ja nykyisin internet- sekä laajakaistatuotteiden tuotepäällikkönä. Huolehdin, että tuotteiden sisältö, hallinta ja markkinointi ovat kunnossa. Teknisen alan töihin hakeuduin "vahingossa" olen huomannut kuitenkin olevani enemmän markkinointi-ihminen. Työn ohessa olen suorittanut MKT-markkinointitutkintoa, kannustavan esimieheni tukemana, kiittelee Anne. Antoisassa työssä pääsen itse vaikuttamaan palveluratkaisujemme sisältöön ja omaan kehittymiseeni. Opittuja antimia pääsee soveltamaan heti käytännössä. Konsernin voimavaroista Anne ammentaa hyötyjä lähes päivittäin. Näen paljon mahdollisuuksia uusien palvelujen luomisessa, esimerkiksi ETU-kansalaisvarmenteen käytössä. Vahvuutemme ovat paikallisuus ja muutaman vuoden sisällä olemme valtakunnallisesti tunnustettu media-, tele- ja it-konserni.

11 Toimitusjohtajan katsaus Hämeen Puhelimen toimintaympäristössä tapahtui merkittäviä muutoksia, kun pitkä yhteistyömme maakunnallisten puhelinyhtiöiden kanssa päättyi ja erosimme Finnet-liitosta vuoden 2002 lopussa. Teleliiketoiminta yhtiöitettiin osana HPOyhtymän sisäisiä rakennejärjestelyjä vuoden 2003 alusta HPO-yhtymä Oyj:n kokonaan omistamalle tytäryhtiölle, uudelle Hämeen Puhelin Oy:lle. Keskeisenä tavoitteena oli syksyllä 2002 TeliaSoneran kanssa solmitun yhteistyösopimuksen käytännön toimenpiteiden läpivienti. Tässä onnistuimme erinomaisesti. Uusi kaukopuhelutuote saavutti markkinajohtajan aseman, pystyimme yhteisenä palveluna yli kaksinkertaistamaan laajakaistaliittymien määrän Hämeenlinnan seudulla ja mobiililiittymiä myimme tavoitteiden mukaisesti. Käynnistimme myös yhteistyön televerkkojen rakentamisessa ja ylläpidossa. Osana verkkoyhteistyötä aloitimme verkko-operaattoritoiminnan Riihimäen seudulla. Perinteisen puhelinverkon käyttöaste laski puhepalvelujen siirtyessä mobiiliverkkoihin. Lisäksi internet-palvelujen osalta tapahtui siirtymistä puhelinverkosta laajakaistapalvelujen käyttöön. Kaapelitelevisioverkkoon kytkettyjen talouksien määrän kasvu oli lähes kaksinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna. Uutena kohteena aloitimme syksyllä kaapelitelevisioverkon rakentamisen Hauholle. Loppuvuotena teimme myös päätöksen kaapelitelevisioverkon rakentamisesta Iittalaan. Seudullisen strategiamme pohjalta keskitämme voimavaramme seudullisten palvelujen ja asiakkuuksien kehittämiseen sen sijaan, että panostaisimme voimakkaasti valtakunnallisiin hankkeisiin. Olemme olleet täällä jo yli 120 vuotta ja siksi olemme kiinteä osa seudun elämää. Tätä haluamme viestiä myös uudella liikemerkillämme myhiöllä. Liikevaihtomme kasvoi toimialaan verraten enemmän ja tulos parani merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna. Osaltaan tämä johtuu Kilpailuviraston vaatimuksesta tehdyn puhelinosakkeen omistajille annettujen omistaja-alennusten poistamisesta vuoden 2003 alusta. Myönteiseen kehitykseen vaikuttivat myös laajakaistaliittymien voimakas kasvu ja Hämeen Puhelin Oy on Hämeenlinnan seudulla toimiva tietoliikenneyritys, joka tarjoaa valtakunnallisten yhteistyökumppanien kanssa tietoliikenteen kokonaispalveluja kotitalouksille, yrityksille ja yhteisöille. käyttökulujen pieneneminen. Henkilöstön koulutuksessa panostimme viime vuonna erityisesti palvelu- ja esimieskoulutukseen. Hämeen Puhelin Oy:n henkilöstön määrä vuoden 2003 lopussa oli 144 henkilöä, joista palveluoperaattoritoiminnoissa 29, verkko-operaattoritoiminnoissa 79 ja muissa tehtävissä 36 henkilöä. Vuoden 2004 keskeisenä tavoitteenamme on liittymien lisääminen erityisesti laajakaista- ja kaapelitelevisioverkoissa. Tulemme myös panostamaan uusien palvelujen kehittämiseen yhteistyössä konsernin muiden yhtiöiden ja TeliaSoneran kanssa. Liikevaihto ei merkittävästi kasva, sillä vuokratuotot vähenevät myytyämme Radiolinjalle sen aikaisemmin vuokraamaan tukiasemaverkon. Tukiasemaverkon myynnistä ja uusien palvelujen kehittämispanostuksesta johtuen liikevoitto tulee laskemaan kannattavuuden kuitenkin säilyessä edelleen hyvänä. Esitän parhaat kiitokseni asiakkaille luottamuksesta ja henkilöstölle tuloksellisesta toiminnasta. Seppo Lamminaho toimitusjohtaja Avainluvut Hämeen Puhelin Oy Liikevaihto, euroa Liikevoitto, euroa % liikevaihdosta 30,9 16,9 Sijoitetun pääoman tuotto,% 29,7 8,9 Omavaraisuusaste, % 69,4 87,7 Oman pääoman tuotto, % 24,3 7,6 Henkilöstö Bruttoinvestoinnit, euroa Vuonna 2003 juridisesti uusi yhtiö. Tuloslaskelma- ja tasetiedot internet-vuosikertomuksessa osoitteessa 11

12 HÄMEEN SANOMAT "Mukava työskennellä uudella tekniikalla" Pirjo Vidberg-Pietilä, vuoropäällikkö Hämeen Sanomat Uutispäällikön työparina Pirjo organisoi päivän työt toimitukselle, toimii esimiehenä ja taittaa lehden etusivun. Toimitusjärjestelmämme on vaihtumassa uuteen. Nykyaikainen järjestelmä nopeuttaa työtämme, joka on alituista aikataulujen kanssa painimista. Uudet ohjelmat helpottavat myös työn suunnittelua. Pirjon ura lehtitalossa on 20 vuodessa edennyt kesätoimittajasta toimittajaksi, toimitussihteeriksi ja vuoropäälliköksi. Työsuojeluvaltuutettuna työympäristön vastuullinen kehittäminen on tuttua. Kiireen jatkuva lisääntyminen huolestuttaa, mutta sen hallinnassa auttaa työryhmässä suunniteltava ammatillinen jatkokoulutus. Aktiivinen ja osaava henkilö saa urakehittymismahdollisuuksia, koulutusta ja vastuuta. Konsernin henkilöstöviestintä tarjoaa hyvän mahdollisuuden tutustua kokonaisuuteen. Laaja-alaiset resurssit antavat lisäpotkua etenkin sähköisen ympäristön kehittämiseen. Sanomalehti on ykköstuotteemme tulevaisuudessakin!

13 Toimitusjohtajan katsaus Toimintaamme keskeisesti ohjaava tekijä on paikallisuus. Lisäarvo, jonka lukijoillemme ja ilmoittaja-asiakkaillemme tarjoamme, on seudun asioiden ja ihmisten tunteminen. Ilman paikallisuuteen tukeutuvaa maakuntamediaa Suomea kattaisi valtakunnallinen persoonaton lehtiketju. Hämeen Sanomat -konsernin päätuotteen Hämeen Sanomien vahvuutena seudullisuus on säilynyt muuttumattomana jo 125 vuotta. Viestinnän ja kommunikaation kehityksen myötä sähköinen viesti tavoittaa vastaanottajansa muutamassa sekunnissa maapallon toiselta puolelta. Dosentti Mika Mannermaa käytti Hämeen Sanomien 125-vuotisjuhlaseminaarissa termiä glokalisaatio. Tällä hän varsin oivallisesti kuvasi paikallisuuden ja globaalisuuden suhdetta: mitä nopeammin ja syvemmin kansainvälistymme, sitä tärkeämmäksi tulee oma lähipiiri, kortteli, kylä, kaupunki ja asuinseutu juuret. Seudun elinvoimaisuuden lisäämiseksi haluamme olla kehitystyössä tiiviisti mukana olkoonpa kyse kulttuurista, urheilusta, elinkeinoelämän mahdollisuuksien turvaamisesta tai vaikkapa viihteestä. Tämä periaate oli keskeisesti mukana jo lehtemme perustajien, Hämeenlinnan lyseon edeltäjän Hämeenlinnan normaalikoulun opettajien ajatuksissa. Mediapalvelujen tarjoaminen on oleellinen osa kustannustoimintaamme. Hyvä seututuntemuksemme tarjoaa asiakkaillemme kattavan kontaktipinnan palvelujen ja tuotteiden myyntiin sekä markkinointiin. Maakuntalehden, kaupunkilehden ja paikallisradion toisiaan täydentävällä yhdistelmällä pyrimme mahdollisimman kattavaan sisältötarjontaan. Eri elämänvaiheiden ja kiinnostuksen kohteiden peilaaminen mediassa on jatkuvasti kasvava haasteemme. Kilpailemme ihmisten ajasta. Haluamme jatkossakin kuulua oleellisena osana kantahämäläisten arkeen. Saamamme palaute on ensiarvoisen tärkeää, jotta voimme sovittaa toimintamme vastaamaan ympäristössä tapahtuvaa kehitystä. Hämeen Sanomat -konsernin liikevaihto laski edellisvuoteen verrattuna 9,2 % lähinnä Riihimäen Sanomat Oy:n poisjäämisestä johtuen, mutta liiketoimintamme kannattavuus Hämeen Sanomat Oy on Hämeenlinnan seudun johtava, itsenäinen viestintäyritys, joka tuottaa ja välittää tietoa. Se tarjoaa elämyksiä ja keskustelufoorumin sekä mahdollistaa asiakkaidensa menestyksen tuottamalla monipuolisia mediapalveluja. Tärkeä tehtävä on vaikuttaa aktiivisesti seudun elinvoimaisuuden lisäämiseen. parani merkittävästi. Kannattavuutta paransivat vuonna 2002 toteutettujen säästötoimien vaikutukset, ennakoitua paremmin mennyt mediamyynti ja sanomalehtipaperin hintatason alentuminen. Mediatoimialalla oli havaittavissa myönteisiä merkkejä. Vuodesta 2001 alkaen mediatuotot ovat vuosittain pienentyneet. Vuonna 2003 mediamainontatuotot nousivat edelliseen vuoteen verrattuna ensimmäisen kerran kolmeen vuoteen. Nousua oli 2,5 %. Sanomalehtien ilmoitusmyynti nousi valtakunnassa 2,1 %, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli -4,1 %. Sähköinen media menestyi myös. Erityisesti radio- ja televisiomainonta nousivat edellisestä vuodesta. Edellinen 8 % ja jälkimmäinen 3 %. Mediakakun suhteellisia osuuksia viime vuosi ei juuri muuttanut. Sanomalehtien osuus tästä oli 49,6 % ja televisio-, radio- ja verkkomainonnan yhteinen osuus 25,2 %. Hämeen Sanomat kasvatti ilmoitusmyyntiään viime vuonna kaikista sanomalehdistä toiseksi eniten. Nousu oli 8,1 %. Mitään yksittäistä syytä, toimialaa tai muuta sellaista ei nousun takaa voida mainita. Tärkeimpänä taustatekijänä voidaan pitää Hämeenlinnan seudun varsin myönteistä viimeaikaista kehitystä. Mediatalo elää samaan tahtiin kuin yhteisö, jonka alueella se toimii. Avainluvut Hämeen Sanomat -konserni Liikevaihto, euroa Avainluvut Liikevoitto, euroa % liikevaihdosta 5,8 0,2 Sijoitetun pääoman tuotto,% 10,6 3,6 Omavaraisuusaste, % 76,0 72,2 Oman pääoman tuotto, % 8,3 2,2 Henkilöstö (sis. lehdenjakajat) Bruttoinvestoinnit, euroa Tuloslaskelma- ja tasetiedot internet-vuosikertomuksessa osoitteessa 13

14 Ennakkotietojen perusteella voidaan todeta sanomalehtien levikkien vuonna 2003 hieman laskeneen. Hämeen Sanomat saavutti asettamansa tavoitteen pitää levikki yli kappaleena. Tarkastettu levikkimme oli , jossa laskua edellisestä vuodesta oli 0,8 %. Lehden lukijamäärä oli Varhaisjakeluorganisaatiomme vastasi hyvin toiminnan tehostamishaasteeseen. Säilytimme näin kilpailukykyisen asemamme konsernimme ulkopuolisten lehtien jakelijana. Lehtipaino saavutti sille asetetut tavoitteet kireän markkinatilanteen jatkuessa. Vakiinnutimme asemamme rotaatiopainomarkkinoilla. Ulkopuoliset painotyömme koostuvat tällä hetkellä pääosin keskisuurista paikallis- ja ilmaisjakelulehdistä. Kun Hämeen Sanomat Oy myi edellisvuonna Riihimäen Sanomat Oy:n osakekannan, loppui Riihimäen Sanomien painaminen lehtipainossamme vuoden 2003 lopulla. Aktiivinen myynti tämän aukon kattamiseksi on lehtipainolle suuri haaste. Yhteistyö HPO-yhtymään kuuluvien yritysten kesken tuottaa vuonna 2004 uusia palveluja, joissa Hämeen Sanomilla on keskeinen rooli sisällöntuottajana. Konsernitasoinen yhteistyö konkretisoituu yleisölle tarjottavissa tuotteissa. Haastamme seudun asukkaat ja yhteisöt kehitystyöhön. Tuotteiden ja palvelujen kehittämisen edellytyksenä on toimiva dialogi asiakkaan ja yrityksen välillä. Hämeen Sanomat -konsernin henkilöstömäärä vuoden 2003 lopussa oli 301. Hämeen Sanomat Oy:n henkilöstö oli yhteensä 284 ja se koostui seuraavista ryhmistä: hallinto 10, toimitus 40, sivuntaitto 9, ilmoittajapalvelu 21, tilaaja- ja jakelupalvelu 13, rotaatio ja postitus 21, ylläpito ja huolto 9, autonkuljettajat 1 ja jakajat 160. Hämeenlinnan Kaupunkiuutisten henkilöstömäärä oli 13 ja Radio Jannen 4. Voimme varsin luottavaisin mielin katsoa eteenpäin. Hämeen Sanomien 125-vuotinen perinne antaa toimintaan erityistä syvyyttä. Luottamus seudun vahvistumiseen on perusteltu. Mitkään ennusmerkit eivät heikennä lehden tai mediamyynnin mahdollisuuksia vuonna Uusi toimitusjärjestelmä, joka ennen kesää otetaan käyttöön, monipuolistaa lehden tekemisen mahdollisuuksia. Sen myötä tarjoamme tänä vuonna painetun lehden ohella uusia sähköisiä palveluja niin verkossa kuin mobiilistikin. Kuluneena toimintavuotena olemme saavuttaneet meille asetetut tavoitteet. Hyvä yhteishenki ja vahva sitoutuneisuus ovat olleet keskeisiä tuloksenteossa. Miellyttävä tehtäväni on kiittää koko henkilöstöä varsin hyvästä työstä. Tulos ei synny yksin ilman ilmoittajia, lukijoita, tilaajia, asiakkaita ja kaikkia teitä, jotka olette luottaneet palveluihimme. Lämmin kiitos kuuluu teille kaikille. Matti Vihervuori toimitusjohtaja Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset Oy Hämeenlinnan Kaupunkiuutisten ydinajatus keskittyä tiukasti vain paikallisiin uutisiin, ihmisiin ja ilmiöihin vahvisti lehtemme asemaa sekä lukijapeitolla että liikevaihdolla mitattuna. Kaupunkipeitto 91 % (AMT 2003) merkitsee, että olimme viime vuonna Suomen luetuin kaupunkilehti. Markkinaasemamme vahvistui myös liikevaihdolla mitattuna. Ilmoitusmyynnin 2,5 %:n kasvu oli kuitenkin maltillisempaa verrattuna muihin valtakunnan kaupunki- ja noutopistelehtiin. Kyseinen lehtiryhmä lisäsi ilmoitusmyyntiä edellisvuodesta 9,8 % (TNS-Gallup Oy). Kaupunkilehdet ovat ilmestymispaikkakuntiensa lukuykkösiä nyt jo 16 paikkakunnalla. 14

15 Lehtien toiminnalliset pullonkaulat kapenevat kohti sivunvalmistusta. Muutimme Kaupunkiuutisissa viime vuonna ilmoitusmyynnin ja sivunvalmistuksen vastuualueita siten, että ilmoituksen tekijät ottivat hoitaakseen myös asiakkaalle suuntautuvan vedosliikenteen. Suorat yhteydet tekijän ja asiakkaan välillä nopeuttivat ilmoitustrafiikkia, vähensivät virhemahdollisuutta, monipuolistivat ilmoitusvalmistajien työnkuvaa ja antoivat myyntineuvottelijoille lisää aikaa asiakaspalveluun. Hämeen Sanomat -konsernin medioissa virkeä kaupunkilehti ja laajempaa markkina-aluetta palveleva tilattava lehti täydentävät toisiaan. Kaksi kertaa viikossa ilmestyvä kaupunkilehti ja päivittäinen uutislehti lähestyvät lukijoitaan useimmiten eri näkökulmasta ja aikaperspektiivistä. Me voimme auttaa ihmisiä jäsentämään päivälehden kovia uutisia peilaamalla niitä paikallisten ihmisten kokemuksien kautta. Kaupunkiuutiset on onnistunut luomaan uskollisen lukijasuhteen, minkä ylläpitäminen on jatkuva haaste. Meille on tärkeätä myös Hämeenlinnan kaupungin hyvinvointi. Uskomme, että edistämme parhaiten kaupungin elinvoimaisuutta olemalla myönteinen mutta tarvittaessa kriittinen tiedotusväline, joka antaa äänen myös tavalliselle kaupunkilaiselle. Ilkka Peltoniemi toimitusjohtaja Iskelmä Janne Radio Janne on kuuntelijoilleen paikallista uutisointia ja pääosin kotimaista musiikkia tarjoava kanava. Mainostajillemme pystymme tarjoamaan laajan ja maksukykyisen kuuntelijakunnan ikäryhmässä yli 30-vuotiaat. Radio Janne on talousalueen kuunnelluin kaupallinen radioasema. Tavoitamme toimialueellamme kuuntelijaa viikoittain. Vuonna 2003 keskityimme asiakasmäärän ja myynnin kasvattamiseen. Ilmoitusmyynnin kasvu oli 22,3 %. Kasvumme oli nopeinta kaikista Suomen paikallisradioista. Radioala oli myös valtakunnallisesti myötätuulessa. Toimialan myynti kasvoi 8,3 %. Mainostajien määrä nousi vuoden aikana noin 80 kpl. Lisääntyneen myynnin ja asiakaskunnan avulla kannattavuutemme parani huomattavasti. Myynnin kehitykseen vaikutti eniten ohjelmasarjojen tuotteistaminen yhdessä asiakkaiden kanssa. Uusina tuotteina syntyi useita monimediaratkaisuja yhteistyössä Hämeen Sanomien kanssa. Yhteistyö HPO-yhtymään kuuluvien yritysten kesken on jatkossakin erittäin tärkeää, sillä yhdessä pystymme luomaan uusia mielenkiintoisia tuotteita kuuntelijoille ja mainosasiakkaille. Paikallisena radioasemana pystymme täydentämään konsernimme uutispalveluita. Radio on edelleen yksi nopeimmista uutisvälineistä. Mainostajan kannalta paikallisradio toimii hyvin muun markkinoinnin täydentäjänä ja imagonluojana. Radiossa mainostaja pystyy kohdentamaan viestinsä tarkasti kohderyhmän, kuuntelupaikan ja -ajan mukaan. Paikallisradiossa on myös helppoa toteuttaa mainontaa sopivassa ohjelmaympäristössä. Tästä tunnetuimpana esimerkkinä ovat radiomme jääkiekkoselostukset. Vuoden vaihteessa liityimme Iskelmä-radioiden ketjuun. Ketjuuntuminen on ollut toimialalla viime vuosina erittäin voimakasta. Ketjun avulla toimintamme muuttuu entistä kustannustehokkaammaksi. Voimme tarjota mainostajillemme myös Forssan ja Valkeakosken taajuudet, jolloin tavoitamme kuuntelijaa viikossa. Radiomme kehittämis- ja toimintaedellytykset ovat jatkossa lupaavat. Mika Sutinen toimitusjohtaja 15

16 TELEKOLMIO Haluan olla hyvä nyt! Marko on suhteellisen tuore telekolmiolainen, vuodesta Hämeen tietotekniikkakeskukseen hän tuli vuonna Markon työnkuvaan kuuluu asiakasyritysten palvelinasennukset, ylläpito ja valvonta. Jokainen päivä on haasteellinen, uusine ratkottavine ongelmineen ja opittavine asioineen. Vapaassa työssä saan itse päättää työrytmistäni. Omaa urakehittymistäni olen ajatellut siltä pohjalta, että haluan olla hyvä tässä ja nyt, sillä töitä riittää yllin kyllin, naurahtaa Marko. HPO-yhtymän aseman ja tulevaisuuden Marko näkee selkeästi seudullisena palvelijana, vaikka oman työn toimialue Etelä-Suomessa onkin hieman laajempi. Konsernin sisällä on paljon oman alani asiantuntemusta. Yhdentymisen nimissä näen siinä hyviä, keskittyviä voimavaroja. Marko Uosukainen, järjestelmäasiantuntija Telekolmio Oy

17 Toimitusjohtajan katsaus Telekolmio Oy on vuoden 2003 aikana keskittynyt seudullisten asiakasyritysten ja julkisyhteisöjen palvelemiseen. Olemme toteuttaneet tieto- ja viestintätekniikkaratkaisuja yhdistämällä HPO-yhtymän seudulliset palvelut ja TeliaSoneran valtakunnalliset palvelut Telekolmion paikalliseen palvelutuotantoon. Liiketoimintamme on palvelupainotteista ja laitemyynnin osuus liikevaihdosta on tällä hetkellä 32 %. Palvelumme kattavat yritysten puhe-, data-, it- ja turvaratkaisut yhteyksineen ja päätelaitteineen. Palvelumme ovat kunkin asiakkaan tarpeiden mukaisesti toteutettuja kokonaisuuksia, jotka sisältävät laitteet ja ohjelmistot sekä niiden ylläpidon. Telekolmio kantaa asiakkaan luottomiehenä vastuun myös asiakkaan ulkoistamien palveluympäristöjen kehittämisestä. Yritysten puhe-, data-, it-, ja turvaratkaisut integroituvat osaksi asiakkaiden tietoverkkoa. Tämä tuo uusia vaateita yritysten lähiverkkojen kapasiteetille, palveluille ja tietoturvalle. Olemmekin panostaneet merkittävästi osaamisemme kehittämiseen erityisesti pk-yritysten ja paikallisten julkisyhteisöjen palvelemisessa. Puheen siirtäminen internetissä yleistyy nopeasti. Saimme vuonna 2003 merkittävän referenssin toteuttamalla Riihimäellä seudullisen, noin puhelimenkäyttäjää käsittävän palveluympäristön tällä uudella tekniikalla. Kasvualueitamme ovat data- ja it-palvelut. Sekä liikevaihto että tulos pienenivät vuonna 2003 toiminnan keskittämisen ja yleisen kilpailutilanteen kiristyessä. Asiakkaiden investointien lykkääntyminen heijastui sekä laitemyyntiin että sen myötä asennustuloihin. Matkapuhelimien huoltotoiminta myytiin NoVika Ky:lle. Henkilöstön ja toiminnan kehittämistä toteutettiin vuonna 2003 Työministeriön Työelämän kehittämisrahaston (TYKE) tukemassa Osaamiskeskus projektissa, joka kohdistui organisaation viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen kehittämiseen sekä osaamisen kehittämisen hallintaan. Palveluksessamme vuoden 2003 lopussa oli yhteensä 101 henkilöä, joista myynti- ja asiakaspalvelussa oli 42 ja teknisissä tehtävissä 59 henkilöä. Vuonna 2004 henkilöstön Telekolmio Oy on yritysten tietoliikenne-, itja turvaratkaisuihin erikoistunut palveluyritys, joka rakentaa toimintansa paikalliseen osaamiseen ja kiinteään yhteistyöhön asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. määrä vähenee tuotannollisista ja taloudellisista syistä 10 henkilöllä. Vuonna 2004 kilpailu huomattavasti kiristyy tarjonnan lisääntyessä eritoten mobiili ja laajakaistatoiminnassa. Yritysten investointihalukkuuden ei ennusteta juurikaan lisääntyvän. Keskitymme ydinosaamiseemme panostamalla kokonaispalveluihin ja asiakassuhteiden syventämiseen ja haemme kasvua erityisesti it-, data- ja turvapalvelusektoreilta, joihin sisältyy myös it:n ulkoistamispalvelut. Telekolmion toimintaympäristössä, omistussuhteissa ja yhteistyökumppanuuksissa tapahtuneet muutokset ovat vaatineet monin osin toiminnan uudelleenrakentamista. Olemme kyenneet silti pitämään asemamme markkinoilla. Tästä haluan kiittää sitoutunutta ja motivoitua henkilöstöämme, kärsivällisiä asiakkaitamme ja hyviä yhteistyökumppaneitamme. Olen vakuuttunut, että toimintaamme ja kumppanuutta avoimesti kehittämällä voimme ansaita asiakkaidemme luottamuksen tulevinakin vuosina. Jyri Pouttu toimitusjohtaja Avainluvut Telekolmio Oy Liikevaihto, euroa Liikevoitto, euroa % liikevaihdosta -2,3 7,0 Sijoitetun pääoman tuotto,% -6,1 25,0 Omavaraisuusaste, % 45,2 43,8 Oman pääoman tuotto, % -8,8 21,0 Henkilöstö Bruttoinvestoinnit, euroa Tuloslaskelma- ja tasetiedot internet-vuosikertomuksessa osoitteessa 17

18 HÄMEEN TIETOTEKNIIKKAKESKUS Sisäisesti nälkäinen ulkoisesti uskottava Hannu Malkamäki, osastopäällikkö Graftor Media Production Oy Hannu oli mukana perustamassa Graftor Media Production Oy:tä vuonna Syksystä 2003 alkaen Graftor on ollut Hämeen tietotekniikkakeskus Oy:n täysin omistama tytäryhtiö. Yhtiön kehitystyö sähköisen ympäristön, ohjelmistojen, järjestelmien ja arkkitehtuurien rakentamisessa palvelee sekä konsernin että asiakaskunnan tarpeita. Nautin suunnattomasti kehitys- ja suunnittelutyöstä alalla, joka on jatkuvasti kehityksen kärjessä. Sopivan kokoisessa 11 henkilön yksikössämme kaikilla on avaimet yhteisen ympäristön ja ideoiden kehittämiseen. Koko konsernin voimavarat kasvattavat toimintamme uskottavuutta. On hienoa, että HPO-yhtymässä on sekä perinteisen lehtitalon sekä uuden sähköisen toimintaympäristön osaamista. Viesti lähtee ulos sekä saapuu myös sisään todella tehokkaasti. HPO-yhtymän tulevaisuudenkuvaan Hannulla on selkeä näkemys: Ulospäin vakavarainen ja arvostettu. Sisältä nälkäinen ja määrätietoinen!

19 Toimitusjohtajan katsaus Hämeen tietotekniikkakeskus Oy aloitti vuoden 2003 historiansa voimakkaimmassa murroskaudessa. Toimintamme muuttui sekä määrällisesti että liiketoimintaympäristön osalta kokonaan. Operatiiviset liiketoimintamme integroitiin konsernin muihin yhtiöihin ja toimintamme suunnattiin uusien sähköisten palvelujen tuotekehitykseen ja markkinointiin yhdessä Graftor Media Production Oy:n kanssa. Muutosprosessi oli luonnollista seurausta HPO-yhtymän määrätietoisesta strategiasta kohti tehokasta ja kilpailukykyistä seudullista tieto- ja viestintätekniikan palvelutarjontaa ja mediakonvergenssia. Hämeen tietotekniikkakeskus Oy:n palveluksessa oli vuoden 2003 lopussa 5 henkilöä ja Graftor Media Production Oy:n henkilöstömäärä oli vastaavasti 11 henkilöä. Tuotekehitystoimintamme on suuntautunut uuden sähköisen liiketoiminta-alustan ytimen kehittämiseen. Tehtyä työtä voidaan jatkossa hyödyntää sekä HPO-yhtymän omassa tuotekehityksessä että seudullisten palvelukokonaisuuksien toteutuksissa. Ytimen ympärille olemme luoneet myös merkittävän määrän omia sähköisiä palvelusovelluksia. Ensimmäisenä palvelusovelluksena lanseerattiin vuoden 2004 alussa Sähköinen Reissuvihko -sovellus koulu- ja päiväkotiympäristöön. Ensimmäisen viikon aikana tuotteen käyttöoikeudet hankki jo lähes sata koulua eri puolilta Suomea. Yhdessä paikallisten yhteistyötahojen ja valtakunnallisen HST-ryhmän kanssa toteutimme Hämeenlinnan seudulla sähköisten ETU-kansalaisvarmenteella toimivien asiointipalvelujen pilottihankkeen. Hankkeen tuloksena julkistettiin Elomessuilla seudullinen aina.fi-asiointiportaali, josta löytyvät keskitetysti sekä seudulliset että valtakunnalliset ETUkansalaisvarmennetta hyödyntävät asiointipalvelut. Hanke on saanut merkittävästi myös valtakunnallista julkisuutta. Uusien sähköisten web-pohjaisten palvelusovellusten saama erinomainen vastaanotto kertoo, että tuotteistusstrategiamme on ollut oikea ja että meillä on hyvät valmiudet toimittaa pitkälle kehitettyjä, joustavia ja asiakastarpeita vastaavia tuotteita ja palvelukokonaisuuksia sekä seudun että valtakunnan markkinoille. Hämeen tietotekniikkakeskus Oy perustaa toimintansa menestyksen sähköisten palvelujen tuotevalikoiman, ns. seutukonseptin tuotteistukseen ja sillä tapahtuvaan liiketoimintaan. Liiketoiminta perustuu seutukonseptiin ja sen komponenttien markkinointiin ja myyntiin valtakunnallisesti sekä seutukonseptin avulla tapahtuvaan liiketoimintaan Hämeenlinnan talousalueella. Hämeen tietotekniikkakeskus keskittyy jatkossa omien uusien sähköisten palveluympäristöjen markkinointiin ja myyntiin. Graftor Media Production jatkaa tuotekehityksen ohjelmistoyhtiönä HPO-yhtymän ohjauksessa. Graftor keskittyy erityisesti yritysten, yhteisöjen ja julkishallinnon tietoverkkoja sekä tietovarastoja hyödyntävien palveluympäristöjen, ohjelmistojen ja sovellusten kehittämiseen internetissä sekä matkapuhelinverkoissa. Uskon, että Hämeen tietotekniikkakeskuksen ja Graftorin toimiminen osana suurempaa konsernia luo hyvät edellytykset hyödyntää yhtiömme pitkä kokemus seudullisten, innovatiivisten ja vahvan partneriverkoston vaativien tieto- ja viestintätekniikan palvelukokonaisuuksien tuottamisessa myös jatkossa. Haluan kiittää kaikkia yhteistyökumppaneitamme, asiakkaitamme ja henkilöstöä heidän luottamuksestaan toimintaamme kohtaan. Kaikille entisille ja nykyisille työntekijöille haluan välittää myös erityiset kiitokset heidän varauksettomasta tuestaan sopeuttaessamme toimintaamme jatkuvasti muuttuvan liiketoimintaympäristön vaatimuksiin. Hannu Ossi toimitusjohtaja Avainluvut Liikevaihto, euroa Liikevoitto, euroa % liikevaihdosta 133,6 19,1 Sijoitetun pääoman tuotto,% 24,9 33,0 Omavaraisuusaste, % 95,6 87,0 Oman pääoman tuotto, % 19,9 22,6 Henkilöstö Bruttoinvestoinnit, euroa Tuloslaskelma- ja tasetiedot internet-vuosikertomuksessa osoitteessa 19

20 HPO-yhtymä Oyj:n tilinpäätös tilikaudella Hallituksen toimintakertomus HPO-yhtymä on yrityskokonaisuus, jolla on kolme toisiaan tukevaa toimialaa: media, tietoliikenne ja tietotekniikka. Tavoitteenamme on olla menestyvä edelläkävijäyritys näiden toimialojemme keskinäisessä yhteistyössä ja seudullisessa toiminnassa. Toimintaympäristö Vuonna 2003 kysynnän kasvu maassamme oli yksityisen kulutuksen varassa. Jo toisena vuonna perättäin investoinnit pienensivät kansantalouden kysyntää. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote kasvoi 1,9 % ja kotitalouksien reaalitulot 4,1 %. Työllisyystilanne heikkeni hieman ja työttömyysaste oli joulukuussa 11,9 %. Hämeenlinnan seudulla taloudellinen toimeliaisuus jatkui vilkkaana. Seutukunta sai myös muuttovoittoa, mikä vauhditti elinkeinoelämää alueella. Hämeenlinnan seudun (Hämeenlinna, Janakkala, Hattula, Lammi, Hauho, Kalvola, Renko, Tuulos) asukasmäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan vuoden 2003 aikana 317 hengellä ja oli vuoden lopussa yhteensä Hämeenlinnan työvoimatoimiston alueella työttömyysaste oli 11,4 % joulukuussa 2003 sen ollessa edellisenä vuonna 11,1 %. Hämeenlinnan seutukunta kuuluu EU:n tavoite 2- ja 3 -tukiohjelmien piiriin. Lisäksi seutu on mukana valtakunnallisessa aluekeskusohjelmassa sekä seutukokeilussa. Oleelliset tapahtumat HPO-yhtymän yritysrakenteessa konsernin emoyhtiö oli HPO-yhtymä Oyj. Ylimääräisen yhtiökokouksen päätösten mukaan Hämeen Puhelin Oy muutettiin julkiseksi osakeyhtiöksi ja sen toiminimi muutettiin HPO-yhtymä Oyj:ksi. Kyseinen muutos merkittiin kaupparekisteriin Samassa yhteydessä yhtiöjärjestykseen otettiin määräys L- osakkeiden pakkomuunnosta A-osakkeiksi, mikä liittyi kilpailuviranomaisten määräykseen, jonka mukaan puhelinosakkeiden omistajille annetuista omistaja-alennuksista tuli luopua. Hallitus päätti kaikkien L-osakkeiden pakkomuunnosta A- osakkeiksi, mikä merkittiin kaupparekisteriin Vuoden 2003 alussa teleliiketoimintaan liittyvä yrityskokonaisuus yhtiöitettiin HPO-yhtymä Oyj:n kokonaan omistamalle uudelle Hämeen Puhelin Oy -nimiselle tytäryhtiölle. Kilpailuvirasto antoi luvan yrityskaupalle, jossa TeliaSonera Finland Oyj:stä tuli Telekolmio Oy:n osakas 40 %:n omistusosuudella. Omistusjärjestely toteutettiin HPO-yhtymän ja TeliaSoneran laajakaista- ja hankintayhteistyölle saatiin Kilpailuviraston poikkeuslupa Tammikuussa toteutettiin kaupat, joilla HPO-yhtymä Oyj myi omistamansa Finnet Oy:n, DNA Finland Oy:n, Suomen 2G Oy:n, Kaukoverkko Ysi Oy:n, Finnet Logistiikka Oy:n ja Suomen 3 G Oy:n osakkeet, mikä paransi merkittävästi yhtymän rahoitusta. Samassa yhteydessä Hämeen Puhelin Oy erosi Finnet-liiton jäsenyydestä. Hämeen tietotekniikkakeskus Oy luopui omistamistaan Triplan Oy:n osakkeista maaliskuussa 2003 ja nosti omistusosuutensa Graftor Media Production Oy:stä 100 %:iin vuoden 2003 aikana. Varsinainen yhtiökokous päätti liittää yhtiön osakkeet arvo-osuusjärjestelmään. Ilmoittautumisaika oli ja sen aikana 89,5 % osakkeista vaihdettiin arvo-osuuksiksi. Vuoden 2002 osinko maksettiin ilmoittautumisajan jälkeen Vuoden 2003 loppuun mennessä osakkeista oli vaihdettu arvo-osuuksiksi 91,2 %. Vuoden 2002 lopussa HPO-yhtymä Oyj:llä oli yhteensä kappaletta 200 euron nimellisarvoista osaketta, joista A-osakkeita oli ja K-osakkeita Hämeen Sanomat Oy:n kokonaan omistamien tytäryhtiöiden Kajahäme Oy:n, Kajaväki Oy:n, Tavastia 2000 Oy:n ja Omnio Oy:n sulautumista HPO-yhtymä Oyj:öön koskeva suunnitelma allekirjoitettiin ja sulautuminen merkittiin kaupparekisteriin Järjestelyn jälkeen HPO-yhtymä Oyj omistaa alkaen omia A-osakkeitaan yhteensä kappaletta nimellisarvoltaan yhteensä euroa. Kyseisten osakkeiden hankintameno on yhteensä euroa, omistusosuus HPO-yhtymä Oyj:n osakkeista 8,4 % ja ääniosuus 3,4 %. Hallitus on päättänyt ehdottaa yhtiökokoukselle, että yhtiön osakepääomaa alennetaan eurolla mitätöimällä maksutta edellä mainitut yhteensä A-osaketta, jolloin samalla yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden määrä saatetaan osakeyhtiölain edellyttämälle tasolle. Toiminnan kehittyminen vuonna 2003 Kaikki konserniin kuuluvat yhtiöt osakkuusyhtiöineen ovat olleet mukana konsernitilinpäätöksessä koko vuoden (vuonna 2002 Telekolmio Oy vain ajalta ). Vuoden 2003 lopussa HPO-yhtymä Oyj:n omistusosuus Hämeen Sanomat Oy:stä oli 94,2 %, Telekolmio Oy:stä 60 % ja Hämeen tietotekniikkakeskus Oy:stä 90,4 %. Konsernitilinpäätöksen mukainen liikevaihto oli euroa (vuonna euroa), liikevoitto euroa ( euroa), voitto ennen satunnaisia eriä ja veroja euroa ( euroa) ja tilikauden voitto 20