Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 7344/ /2013

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (1) 362 Asianro 7344/ /2013 Asemakaavan muutos / Vahtivuori (Minna Canthin katu 11) / Asunto Oy Kuopion Snellmaninkatu 22:n valitus / lausunnon antaminen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus Itä-Suomen hallinto-oikeus on lähetteellään pyytänyt valituksessa esitetyistä vaatimuksista ja niiden perusteluista kaupunginhallituksen lausunnon sekä kehottanut Kuopion kaupunginhallitusta liittämään asiakirjoihin päätöksen perusteena olevat asiakirjat ja laatimaan luettelon lausunnon liitteenä olevista asiakirjoista. Kaikki lähetteen liitteet ja pyydetyt asiakirjat on pyydetty palauttamaan hallinto-oikeudelle viimeistään Lausunnon antamiselle on kaupungin pyynnöstä myönnetty lisäaikaa saakka. Valituksenalainen päätös Kuopion kaupunginvaltuusto on (84 ) hyväksynyt tonttia koskevan asemakaavan muutoksen (Minna Canthin katu 11). Valitus Hyväksymispäätöksestä on Itä-Suomen hallinto-oikeuteen valittanut Asunto Oy Kuopion Snellmaninkatu 22. Valitus liitteineen jaetaan listan liitteenä. Vaikutusten arviointi - Esitys Esitän kaupunginhallitukselle, että pyydettynä lausuntona Itä-Suomen hallinto-oikeudelle koskien Asunto Oy Kuopion Snellmaninkatu 22:n valitusta esitetään seuraavaa: Valittajan vaatimukset ja perustelut: Asunto Oy Kuopion Snellmaninkatu 22 vaatii valituksessaan, että valituksenalainen päätös tulisi kumota. Valitusperusteissa vedotaan siihen, että Kuopion kaupunginvaltuuston hyväksymä asemakaavan muutos loukkaa maanomistajien yhdenvertaisuutta sallimalla tontille yli 1,9 kertaisen kerrosalamäärän valittajan tonttiin (2-33-2) verrattuna. Valittajan mukaan asemakaavan muutoksen mukainen rakentaminen muuttaisi Snellmaninkatu 22:n valaistusoloja olennaisesti ja perusteettomasti. Sepänkadun ja Vahtivuorenkadun uudisrakennukset, tontin rajalle sijoittuvat autohallin tukimuurit ja tukimuurin paikalla kasvavien kookkaiden koivujen poistaminen aiheuttaisivat valittajan mukaan MRL 54 :n mukaista naapureiden elinympäristön laadun merkittävää heikkenemistä.

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (2) Valittaja vaatii myös, että Kuopion kaupunginvaltuuston hyväksymispäätös on kumottava, koska se ei täytä MRL 9 :n vaatimuksia. Valittajan mukaan kaavaa valmisteltaessa ja kaupunginvaltuuston päätöksessä ei ole tehty kaavamuutoksen sisällöstä MRL 9 :n edellyttämiä riittäviä tutkimuksia ja selvityksiä. Valittajan mielestä ei ole tarpeellisessa määrin selvitetty suunnitelman ja sen vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutuksia mukaan lukien rännikatujen kehittämissuunnitelman edellyttämät yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Valittaja viittaa tässä myös Uusi Puu-Kuopio arkkitehtuurikilpailun aineistoon. Vastaus valituskirjelmässä esitettyihin valitusperusteisiin: Valitusperusteissa vedotaan lähinnä seikkoihin, joiden voidaan tulkita liittyvän perustuslain (PL 731/1999) 6 :ään (yhdenvertaisuus) sekä maankäyttöja rakennuslain (MRL, 132/1999) 9 :ään (vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa) ja 54 :ään (asemakaavan sisältövaatimukset). PL 6 Yhdenvertaisuus Valittajan vaatimus Valittaja toteaa, että asemakaavan muutos loukkaa maanomistajien yhdenvertaisuutta sallimalla tontille yli 1,9 kertaisen kerrosalamäärän valittajan tonttiin (2-33-2) verrattuna. Vastaus valittajan vaatimukseen Kaupunginvaltuuston hyväksymän asemakaavan mukaisesti korttelin 33 tehokkuudeksi tulisi 1.46, josta tontin 1 tehokkuus olisi Tontin 1 tehokkuus on todellisuudessa1.4 kertainen verrattuna tontilla 2 toteutuneeseen tehokkuuteen (1.23). Nämä tehokkuusluvut vastaavat hyvin läheisten rännikatukortteleiden tehokkuuksia. Viereisten ja vastapäisten, Vahtivuorenkadun varteen sijoittuvien, kortteleiden korttelitehokkuus vaihtelee 0.96:sta 1.50:een. Kaavamuutoksen aloitusvaiheessa naapurikiinteistöjen edustajille esiteltiin kaavahanketta, sekä tiedusteltiin naapurikiinteistöjen kehittämistarpeita ja halukkuutta kiinteistön sisällyttämisestä käynnistyvään kaavamuutokseen. Muistutuksen jättäneiden kiinteistöjen edustajat ilmoittivat neuvottelussa (liitteenä), ettei heillä ole kiinteistön kehittämistarpeita eikä myöskään tarvetta rakennusoikeuden lisäämiseen. Näin ollen ei voida pitää kohtuuttomana tontille 1 esitettyä rakennusoikeutta, joka vastaa ympäröivien kortteleiden tehokkuutta ja ottaa massoittelussaan huomioon myös alueen kulttuuriympäristöarvot, kuten Pohjois-Savon ELY keskus ehdotusvaiheen lausunnossaan toteaa. Lisäksi voidaan todeta kaavoituksen tasapuolisuusperiaatteen osalta, että mikäli jollekin tontille jatkossa halutaan lisää rakennusoikeutta, se on mahdollista, mikäli hanke sopii kaupunkikuvaan ja ympäristöön, autopaikat ja muut pihajärjestelyt voidaan toteuttaa, hankkeesta ei aiheudu kohtuutonta haittaa naapurustolle ja muutoksen hakija tekee kaupungin kanssa maankäyttösopimuksen, jolla sitoutuu suorittamaan MRL 59 :n tarkoittaman, asemakaavan laatimisesta perittävän korvauksen sekä asemakaavan muutoksesta kaupungille MRL 12a luvun mukaiset yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvat kustannukset, mikä varmistaa kaavaprosessissa yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumisen. Asemakaavan muutoksen hakija on tehnyt kaupungin kanssa maankäyttösopimuksen, jolla se on sitoutunut suorittamaan MRL:n 59 :n tarkoittaman,

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (3) asemakaavan laatimisesta perittävän korvauksen sekä asemakaavan muutoksesta kaupungille MRL 12 a luvun mukaiset yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvat kustannukset, mikä osaltaan varmistaa kaavaprosessissa PL 6 :n mukaisen yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumisen. MRL 54 ja 9 Asemakaavan sisältövaatimukset ja Vaikutusten selvittäminen Valittajan vaatimus MRL 54 :ään vedoten valittaja toteaa, että kaavan mukainen rakentaminen muuttaisi Snellmaninkatu 22:n valaistusolosuhteita, hävittäisi rajalla olevat koivut ja aiheuttaisi naapureiden elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä. Valittaja toteaa kaavan mukaisen rakentamisen muuttavan Snellmaninkatu 22 kiinteistön valaistusoloja olennaisesti ja perusteettomasti jättäen pihaalueen ja tontin asuinrakennuksen alimpien kerrosten asunnot lokamaaliskuun välisenä aikana kokonaan vaille auringonpaistetta jo iltapäivän alkaessa. Rakentaminen edellyttäisi tonttien rajalla olevien kookkaiden koivujen poistamista ja aiheuttaisi naapureiden elinympäristön laadun merkittävää heikkenemistä autohallin korkeiden tukimuurien ja Sepänkadun ja Vahtivuorenkadun varteen rakennettavien korkeiden rakennusten takia. Vastaus valittajan vaatimukseen Suunnitelman vaikutuksia valoisuuteen ja varjonmuodostukseen on tutkittu havainneaineiston avulla tehdyssä varjotutkielmassa, joka on sisältynyt asemakaavan asiakirjoihin. Varjotarkastelun mukaan lokakuun alussa Snellmaninkatu 22 alimpien kerrosten asunnot ja piha-alue jäävät varjoon iltapäivällä, kuten ne jäävät lähes kokonaan nykyisinkin. Maaliskuun alussa Vahtivuorenkadun uudisrakennus ei muuta varjostustilannetta Snellmaninkatu 22 päädyssä nykyisestä, vaan alimmat kerrokset ja piha-alue jäävät nykytilanteessakin varjoon iltapäivällä pientä rakennuksen keskikohdille tulevaa valokiilaa lukuun ottamatta. Syyskuusta maaliskuuhun varjostusolosuhteet eivät uuden rakentamisen myötä muutu ratkaisevasti, sillä Asunto Oy Kuopion Kuningattaren kuusikerroksinen nykyinen rakennusmassa varjostaa Snellmaninkatu 22 alimpien kerroksien asuntoja ja piha-aluetta iltapäivisin. Valituksessa mainittujen tonttien rajalla olevien kookkaitten koivujen säilyttäminen saattaa olla mahdollista rakentamisesta huolimatta. Snellmaninkatu 22 tontin eteläpäässä oleva lehmusryhmä säilyy joka tapauksessa entisellään. Koivujen poistaminen ei kuitenkaan aiheuta naapureille elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavaehdotuksen mukainen maankäyttö vastaa yleiskaavallisia tavoitteita niin keskeisen kaupunkialueen yleiskaavan kuin myös valmisteilla olevan, oikeusvaikutteiseksi vahvistettavan keskustan osayleiskaavan osalta (liitteinä). Alue on yleiskaavallisissa suunnitelmissa tarkoitettu keskustan laajenemisalueeksi sekä nimenomaisesti asuin-, liike- ja toimistokäyttöön.

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (4) Kaavaselostukseen on kirjattu kaavoituksen lähtökohdaksi asetetuiksi ohjelmiksi ja tavoitteiksi mm. valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY), Kuopion kulttuuriympäristö Strategia ja hoito-ohjeet ohjelman, Rännikatujen kehittämissuunnitelman ja Kuopion Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman (APOLI) tavoitteet. Valtioneuvosto on vahvistanut Museoviraston laatiman tarkistetun inventoinnin valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä (RKY). Tontti sisältyy aluerajauksellisesti rännikatuverkostoon, joka on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Suunnittelualueeseen ei sisälly rännikatuja, mutta se rajautuu Sepänkadun ja Vahtivuorenkadun rännikatuihin. Kuopion kulttuuriympäristö Strategia ja hoito-ohjeet ohjelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa ohjeellisena noudatettavaksi. Tontti rajaavine rännikatuineen sisältyy Kuopion kulttuuriympäristö Strategia ja hoito-ohjeet raportin aluerajaukseen Kuopion keskustan ruutukaava. Alueella on tavoitteena, että rännikatujen varsilla pienmittakaavaisuutta pidetään rakentamisessa lähtökohtana ja korkeita rakennuksia vältetään. Kaupunginhallituksen hyväksymässä Rännikatujen kehittämissuunnitelmassa suunnittelualuetta rajaava Vahtivuorenkatu on merkitty erityiskaduksi. Kadun ja siihen liittyvän rakennuskannan kehittämisessä tulee ottaa huomioon alueen ominaispiirteet ja vahvistaa niitä. Kaupunkikuvallisena tavoitteena on perinteisten rännikatujen omainen sulkeutuva katutila, jota jatketaan uusiutuvien tonttien ja kortteleiden kohdilla. Kuopion Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa ohjeellisena noudatettavaksi. Siinä toimenpidesuosituksina ruutukaavakeskustan osalta on rikkonaisen kaupunkikuvan eheyttäminen ympäristöönsä mittakaavallisesti ja jäsentelyltään sopeutuvan arkkitehtuurin keinoin sekä suuntautuminen keskustan asuntokortteleiden kehittämisessä umpikorttelirakenteen eheyttämiseen. Kirkon etelä- ja itäpuolisten kortteleiden eheyttämisessä on tavoitteena Vanhan kaupungin hahmon säilyttäminen. Asemakaavaehdotus on laadittu edellä mainittujen tavoitteiden pohjalta niin, että edellä mainitut rännikatumiljöötä koskevat tavoitteet ovat ohjanneet lopullista asemakaavan muutosratkaisua. Tontin korkeampi rakentaminen on keskitetty rännikatujen kehittämissuunnitelman mukaisesti Minna Canthin kadun varrelle, ja rännikatujen varren rakentaminen on pienimittakaavaisempaa ympäristön ominaispiirteet huomioon ottaen. Sepänkadun ja Vahtivuorenkadun kulmauksen rakennusmassan korkeus noudattaa viereisten kortteleiden rakennuksien korkeuksia, ja sulkee rännikatujen risteyksen rännikatujen kehittämissuunnitelman mukaisesti. Vahtivuorenkadun suuntaisen rakennusmassan korkeus on määritelty vesikaton ylimmällä korkeusasemalla, joka vastaa Snellmaninkatu 22 julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan korkeusasemaa. Vahtivuorenkadun laskeutuessa voimakkaasti Snellmaninkadun suuntaan rakennusmassakin kasvaa lähempänä Snellmaninkatu 22:ta kolmikerroksiseksi. Kaavan rakentamistapaohjeena toimivassa havainneaineistossa kolmikerroksista päätyrakennusmassaa on kevennetty kulmissa sijaitsevien parvekkeiden lasiosilla, jolloin

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (5) myös läpinäkyvyys ja valaistusolosuhteet Snellmaninkatu 22 suuntaan paranevat. Sepänkadun puolella rakennusmassa on korotettu kolmen kerroksen korkuiseksi sillä Sepänkadun osalla, missä vastapäätä sijaitseva nykyinen asuinkerrostalo on 45 metrin etäisyydellä. Sen sijaan Sepänkadun ja Vahtivuorenkadun kulmauksessa massa on kaksikerroksinen noudattaen vastapäisen Sepänkadun varren rakennuksen mittakaavaa. Kaavoitusta ohjaava viranomainen Pohjois-Savon ELY-keskus toteaa asemakaavaehdotuksesta saadussa lausunnossa, että kortteliin laadituista kaavaluonnoksista on työstetty kaavaehdotus, jossa rakennusmassojen korkeudet on sovitettu yhteen ympäröivien rakennusten ja rännikatujen pienimittakaavaisen rakentamisen kanssa. Ratkaisu ottaa huomioon alueen kulttuuriympäristöarvot. ELY -keskuksella ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, joka hoitaa kulttuuriympäristön viranomaistehtäviä Kuopiossa ja Pohjois-Savossa, on osallistunut kaavatyöskentelyyn sen aloituskokouksesta lähtien. Museon edustaja piti tuolloin parhaimpana matalinta, Vahtivuorenkadun ja Sepänkadun kolmekerroksista vaihtoehtoa. Edellä mainituin perustein voidaan todeta, että kaavan mukaiset rakennusten korkeudet sekä rakentamisen sopeutuminen nykyiseen rakennuskantaan ja rännikatumiljööseen vastaavat kaavoituksen pohjaksi laadittujen selvitysten periaatteita. Valtiohallinnon toimivaltaisilla viranomaisilla, Pohjois-Savon ELY- keskuksella ja Kuopion kulttuurihistoriallisella museolla ei ole ollut huomautettavaa asemakaavaan. ELY-keskus on päinvastoin todennut asemakaavaehdotuksen mukaisen rakentamisen ottavan hyvin huomioon ympäröivät rakennukset, rännikatujen pienmittakaavaisuuden ja kulttuuriympäristöarvot. Asemakaavoitus pohjautuu voimassa olevaan yleiskaavaan ja muihin yleiskaavallisiin selvityksiin. Näin on myös tapahtunut Minna Canthin katu 11:n kaavatyössä. Asemakaavaselostusluonnoksen ohjelmat ja tavoitteet kohtaan on jo kirjattu kaavoituksen lähtökohdaksi asetetut tavoitteet. Kaavatyön edetessä on tehty yhteistyötä Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja Kuopion kulttuurihistoriallisen museon kanssa ja näiden edustajat ovat osallistuneet kaavan vireilletulovaiheesta lähtien suunnittelukokouksiin. Näin on varmistettu, että asemakaavaehdotusratkaisu pohjautuu riittäviin selvityksiin ja sopeutuu arvokkaaseen rännikatumiljööseen sekä vahvistaa alueen ominaispiirteitä mm. Vanhan Kuopion alueeseen lukeutuvan Vahtivuorenkadun osalta. Asemakaavasta tehtiin kaavatyön aikana useita eri toteutusvaihtoehtoja, joista kaikista tehtiin 3D-mallit ja valokuvasovitukset ratkaisujen havainnollistamiseksi. Poikkeuksellisesti valmisteluvaiheen yleisötilaisuuteen teetettiin myös kaikista valmisteluvaiheen vaihtoehdoista 3D-tulostusmallit, joita voitiin istuttaa laajempaan keskusta-alueen pienoismalliin ja näin tarkastella vaihtoehtojen soveltuvuutta kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Koska kaavan mukainen rakentaminen on tyypillistä Kuopion kaupungin strategian 2020 mukaista kaupunkikeskustan täydennysrakentamista, ei ole ollut tarpeen tutkia erityisesti hankkeen yhdyskuntataloudellisia, sosiaalisia tai muita vaikutuksia. Asemakaavaselostuksessa on todettu hankkeen tukevan

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (6) keskustan elinvoimaisuutta ja lisäävän palvelujen kysyntää. Hanke ei myöskään vaikeuta minkään väestöryhmän toimintamahdollisuuksia lähiympäristössä. Kulttuuriset vaikutukset liittyvät edellä mainittuihin erityisesti tarkasteltuihin rakentamisen vaikutuksiin rännikatumiljööseen ja kulttuuriperintöön. Valituksessa mainittu Uusi Puu-Kuopio arkkitehtuurikilpailua yleisarviointeineen ei ole hyväksytetty Kuopion kaupungin toimielimissä asemakaavoituksessa noudatettavaksi, eikä se näin ollen vastaa painoarvoltaan Rännikatujen kehittämissuunnitelmaa. Arkkitehtuurikilpailu liittyi Savonia AMK:n yliopettaja Janne Revon puurakentamiseen liittyvään lisensiaattityöhön, ja sen järjestivät Kuopion kaupunki, Savonia AMK ja Miktech Oy:n koordinoima puutuotealan ja puurakentamisen kasvu- ja kehittämisohjelma Eastwood Opiskelijoille suunnatussa Uusi Puu-Kuopio arkkitehtuurikilpailussa haettiin ideoita Kuopion ruutukaavakortteleiden täydennysrakentamiseen puurakentamisen kautta. Arkkitehtuurikilpailusta saatua aineistoa käytetään hyväksi mahdollisissa Kuopion kaupungin rännikatujen varsien täydennysrakentamisen jatkotutkimuksissa, jotka olisivat sitten jatkoa vuoden 2005 Rännikatujen kehittämissuunnitelmalle. Yhteenveto Valittaja ei ole ollut halukas kiinteistön kehittämiseen, jonka olisi mahdollistanut valittajan kiinteistön sisällyttäminen Minna Canthin katu 11:n kaavaan. Kaavamuutoksen hakija on suorittanut kaupungille maankäyttösopimuksen mukaisesti MRL:n 59 :n ja MRL 12 a luvun mukaisten kustannusten korvaukset, mikä on osaltaan varmistanut kaavaprosessissa PL 6 :n yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumisen. Asemakaavan muutoskortteli on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, Kuopion rännikatuverkkoa, Sepänkadun ja Vahtivuorenkadun rännikatujen osalta. Kaavan mukainen rakennusoikeus vastaa ympäröivien kortteleiden tehokkuutta ja rakennusten massoittelussa on otettu huomioon rakennettu ympäristö, rännikatujen pienmittakaavaisuus, alueen kulttuuriympäristöarvot sekä Vahtivuorenkadun erityisyys. Rakentaminen vaikuttaa luonnollisesti tontilla olevista sekä naapurirakennusten asunnoista aukeaviin näkymiin. Kaiken kaikkiaan muutokset eivät ole niin merkittäviä, että ne aiheuttaisivat MRL:n 54 :n tarkoittamaa naapureiden tai muiden kaupunkilaisten elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua kaavan tarkoitus huomioon ottaen. Kaava perustuu sen merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun, ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin kaavan tehtävä ja tarkoitus huomioiden. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin tehty MRL 9 :n edellyttämät selvitykset ja niitä on tarkasteltu kaupungin toimivallan ja MRL:n mukaisesti. Tässä lausunnossa esitetyn lisäksi kaupunki toistaa kaavaan liittyvissä asiakirjoissa esitetyt perustelut. Vastaus valittajan vaatimukseen: Kaavaan ei liity lainvastaisuuksia, jotka edellyttäisivät päätöksen kumoamista. Vaatimus kaupunginvaltuuston päätöksen kumoamisesta on aiheeton ja se tulee hylätä.

7 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (7) Tämän lausunnon asiakirjoissa ovat Itä-Suomen hallinto-oikeuden lähetteen mukaisesti: valitus sekä 1. valtuuston hyväksymismerkinnällä varustettu värillinen kaavakartta kaavamerkintöineen ja määräyksineen, 2. kaavaselostus liitteineen lopullisessa muodossaan (sisältää havainneaineiston (liite 3), otteen ajantasa-asemakaavasta (liite 4), valmisteluvaiheen vaihtoehdot (liite 7) ja kopiot vireilletulo- sekä valmisteluvaiheen alkuperäisistä mielipiteistä ja lausunnoista vastineineen (liite 8)) 3. osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4. havainneaineisto/rakentamistapaohje 5. valokuvia pienoismallista 6. varjotutkielma 7. muistio, suunnittelukokous 1, ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset vastineineen 9. kopiot vireilletulo-, valmistelu- ja ehdotusvaiheen alkuperäisistä mielipiteistä, lausunnoista ja muistutuksista vastineineen 10. Kuopion yleiskaava keskeinen kaupunkialue 11. voimassa oleva hyväksymismerkinnällä varustettu värillinen asemakaavakartta kaavamerkintöineen ja kaavaselostuksineen 12. keskusta-alueen osayleiskaavaluonnos 13. Rännikatujen kehittämissuunnitelma 14. karttaselvitys valituksenalaisen alueen sijainnista, maanomistajista, tilojen rekisterinumeroista sekä niihin kohdistuvista aluevarauksista ja rakennusten omistajien yhteystiedot Liitteet /2013 Asunto Oy Kuopion Snellmaninkatu 22:n valitus /2013 Asunto Oy Kuopion Snellmaninkatu 22:n valituksen liitteet Valmistelija Virpi Lindell puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. hyväksyy va. suunnittelujohtajan esityksen. Päätös Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen.

8 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (8)

9 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (9)