Tervetuloa Perehdytyspäivään!

Transkriptio

1 Tervetuloa Perehdytyspäivään! Allergia- ja Astmaliitto / Iholiitto

2 Perehdytyspäivän tavoitteet tutustua Allergia- ja Astmaliiton/Iholiiton ja niiden jäsenyhdistysten toimintaan perehtyä yhdistystoimintaa sääteleviin lakeihin, hallintoon ja toimijoiden rooleihin antaa osallistujille valmiudet toteuttaa jäsenlähtöistä yhdistystoimintaa ja vapaaehtoistoimintaa alueellisesti

3 Allergia- ja Astmaliitto ry

4 Allergia- ja Astmaliitto ry Kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1969 Konserniin kuuluvat Suomen Allergiaterveys Oy Kiinteistö Oy Paciuksenkatu 19 Allergiasäätiö Allergiatalo liiton toimitalo, valmistunut 1998 Iholiitto ry Potilas- ja edunvalvontajärjestö Perustettu 1987 Ihopiste Allergia- ja Astmaliitto ry/iholiitto ry

5 Allergia- ja Astmaliitto ry Allergiatalo, Helsinki Neljä aluetoimistoa: Oulu, Mikkeli, Seinäjoki ja Helsinki Jeris -mökki, Muonio 34 paikallisyhdistystä (AAL) noin 60 vertaisryhmää (AAL) noin 200 vertaistoimijaa (AAL) Iholiitto ry 8 jäsenyhdistystä (harvinaiset) (IHO) Atopialiitto (14 paikallisyhdistystä) (IHO) Allergia- ja Astmaliitto ry/iholiitto ry

6 Allergia- ja Astmaliitto ry Järjestön perustehtävä: Allergia- ja Astmaliitto ry on valtakunnallinen terveysjärjestö, jonka tehtävänä on parantaa allergisten ja astmaa sairastavien sekä heidän omaistensa elämänlaatua ja valvoa heidän yhteiskunnallista etuaan. AAL:n 34 paikallisyhdistyksessä on noin jäsenperhettä. Iholiitto ry Järjestön perustehtävä: - Iholiitto ry on ihotautia sairastavien ja heidän läheistensä järjestö, jonka tavoitteena on edistää ihotautia sairastavien ja heidän läheistensä sujuvaa arkea sekä vaikuttaa siihen, että ihotautia sairastavat saavat oikea-aikaiset ja riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Toiminta tarjoaa myös mahdollisuuden vertaistukeen ja kokemusten jakamiseen. - Iholiitolla on n jäsentä Allergia- ja Astmaliitto ry/iholiitto ry

7 Iholiiton harvinaisyhdistykset Etelä-Suomen Alopecia- ja vitiligopotilaat ry alopeciaa ja vitiligoa sairastavien yhdistys, jonka toimialueena on eteläinen Suomi Ihoyhdistys ry yhdistykseen voivat liittyä ne, joilla ei ole oman diagnoosin mukaista yhdistystä Pohjois-Suomen Alopecia- ja vitiligoyhdistys ry alopeciaa ja vitiligoa sairastavien yhdistys, jonka toimialueena on pohjoinen Suomi Suomen EB-yhdistys ry EB eli epidermolysis bullosa on yleisnimitys joukolle harvinaisia, perinnöllisiä ihon rakkulasairauksia. Suomen HAE-yhdistys ry HAE eli hereditäärinen angioödeema on harvinainen, perinnöllinen ihon ja limakalvojen turvotusta aiheuttava sairaus Suomen Iktyoosiyhdistys ry iktyoosit ovat ryhmä harvinaisia, perinnöllisiä ja vaikeusasteeltaan suuresti vaihtelevia ihosairauksia, joille on yhteistä häiriö ihon sarveistumisessa Suomen Palovammayhdistys ry tukee palovamman kokeneiden ja heidän läheistensä selviytymistä arkielämässä palovamman jälkeen Valoihottumayhdistys ry on tarkoitettu valoihottumia sairastaville sekä kaikille muille, jotka saavat oireita ultraviolettisäteilystä Allergia- ja Astmaliitto ry/iholiitto ry

8 Jäsenmaksu 27 / vuosi AAL:ssa Jäsenmaksusta puolet AAL:lle, puolet yhdistykselle Jäsenmaksut vaihtelevat /vuosi Iholiiton jäsenyhdistyksissä Jäsenmaksusta 1 /jäsen Iholiitolle, loput yhdistykselle suoraan Allergia- ja Astmaliitto ry/iholiitto ry

9 Järjestöpalvelut Johtaja 5 aluesuunnittelijaa (aluetoimistot Helsinki, Oulu, Seinäjoki, Mikkeli) Järjestösuunnittelija (harvinaiset)

10 Järjestöpalveluiden perustehtävä Alueellinen vaikuttamistyö Tapahtumat ja jalkautumiset Sidosryhmätyöskentely Tiedon jakaminen Nykyinen yhdistysverkosto Yhdistystoiminnan tukeminen ja ohjaaminen Yhdistystoiminnan kehittäminen (palvelukokonaisuuden laatujärjestelmä, YKE) Liiton ja yhdistysten yhteistyöpäivät ja järjestökoulutus Alueelliset perehdytyspäivät helmikuussa Aluepäivä Helsinki ja Mikkeli, Oulu ja Tampere Järjestöpäivät, Turku Vertaistoimijoiden ja liikuntavastaavien koulutus Yhdistyskoulutukset verkossa Kasvava yhdistysverkosto Tuetaan vertaistoimintaryhmien ja uusien yhdistysten perustamista

11 Järjestöpalveluiden erityisvastuualueet 2017 Tavoitteena on kerätä tietoa, taitoa ja malleja ja jalostaa näitä valtakunnallisesti kaikkien hyödynnettäväksi. Vertaistoiminta, kokemustoiminta (Jenni Parkkonen) Yhteistyön kehittäminen terveydenhuollon kanssa, vapaaehtoistoiminta (Erja Kinnunen) Liikunta (Hannele Kiviranta) Verkkotoiminta (Anu Sauliala) Paikallisen verkostotyön kehittäminen, Atopiayhdistykset (kevät 2017) (Mira Airola) Harvinaistoiminta (Aino Loikkanen)

12 Allergiaviikko 2017 O Viikko 16 ( ) O Teemana arjen kemikaalit ja astman omahoito O Jäsenhankinta O Allergiaviikon lähetys klo 18 (videot 5-10min): 1. Allergiaviikon teemana kemikaalit muotiteollisuudessa vaatteesi voi kutittaa 2. Arjen kemikaalit erityisesti vaatteissa 3. Astman omahoidon merkitys 4. Arjen kemikaalit ja vaatteet astmaatikon ja atoopikon silmin Facebook.com/allergiaviikko Asiantuntijat päivystävät Facebookissa klo ja vastaavat kysymyksiin.

13 Pieni ele Pieni ele (ent. Vaalikeräys) on keräys kotimaisen vammais- ja terveystyön hyväksi. Se järjestetään äänestyspaikoilla lipaskeräyksenä. Lahjoittaa voi myös tekstiviestitse tai verkkolahjoituksena. Keräys sai alkunsa jo vuonna 1907, jolloin ensimmäisten eduskuntavaalien yhteydessä kerättiin varoja tuberkuloosin vastustamiseen. Lue lisää Pienen eleen historiasta Kuka järjestää keräyksen? 18 vammais- ja terveysjärjestöä paikallisyhdistyksineen ovat mukana keräyksessä: Allergia- ja Astmaliitto, Epilepsialiitto, Förbundet De Utvecklingsstördas Väl, Hengitysliitto, Invalidiliitto, Kehitysvammaisten Tukiliitto, Kehitysvammaliitto, Kuuloliitto, Kuurojen liitto, Mielenterveyden keskusliitto, Munuais- ja maksaliitto, Näkövammaisten Keskusliitto, Psoriasisliitto, Diabetesliitto, Neuroliitto, Reumaliitto ja Sydänliitto.

14 Kampanjat, yhteistyö 2017 Lääkehoidon päivä Harvinaisten päivä Maailman Astmapäivä 2.5.: harmaat pantterit liikkeelle! Luonnon päivät 4.2., 20.5., 17.6., Tuoksuton-kampanja, viikot Vapaaehtoisten päivä (joulukuu)

15 Livetietoiskut: allergia.fi/live

16 Mitä vertaistuki on? Vertaistuki perustuu samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien ihmisten haluun jakaa kokemuksia ja tietoa toisia kunnioittavassa ilmapiirissä.

17 Yhdistys ja vertaistoiminta Yhdistys mahdollistaa ryhmien syntymisen rekrytoi uusia vertaistoimijoita tiedottaa toiminnasta potentiaalisille ja olemassa oleville jäsenille sekä ammattilaisille antaa taloudellista tukea resurssien mukaan: kokoontumistilat, toimistopalvelut, kahvit ja tarjoilut, asiantuntijavierailut, lastenvahdit, osallistuminen liiton koulutuksiin, Opintokeskus Siviksen vertaisopintoryhmät antaa henkistä tukea: kiinnostus, työnohjaus, kiittäminen, yhteistyö hallituksen kanssa

18 Allergia- ja Astmaliitto/Iholiitto ja vertaistoiminta valtakunnallinen vertaistoimijoiden ja liikuntavastaavien koulutus vuosittain tiedotus: lehti, verkkosivut Facebook-keskusteluryhmät intra liiton tuki materiaalit: ilmoituspohja, esite Opintokeskus Siviksen jäsenyys mahdollistaa taloudellisen tuen ryhmille

19 Vertaistoimijarekisteri jokainen järjestömme vertaistoimija voi liittyä vertaistoimijarekisteriin (sähköpostiosoitteet) rekisterissä olijat saavat kutsut koulutuksiin ja tapaamisiin rekisteriin liitytään täyttämällä yhteystietolomake intrassa oman paikallisyhdistyksen kautta rekisteritiedot voi tarkistaa ja niitä voi muuttaa: rekisteröityneet vertaistoimijat saavat intran tunnukset AAL:lla ja Iholiitolla toistaiseksi omat rekisterit

20 Kokemustoiminta

21 Kokemuskoulutus toimintaa, jossa esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden opetuksessa ja ammattilaisten täydennyskoulutuksessa käytetään kokemustietoa muuta opetusta täydentämässä antaa mahdollisuuden oppia pitkäaikaissairailta ja vammaisilta, mitä on elää sairauden tai vamman kanssa tulevien ammattilaisten ote omaan työhönsä syvenee, kun kokemustieto antaa tieteellisen tiedon rinnalle näkökulman sairastuneen tai vammautuneen arkeen Allergia- ja Astmaliitto

22 Kokemuskouluttaja Kokemuskouluttaja voi toimia esim.: Palvelujen suunnittelussa, arvioinnissa ja kehittämisessä Ammattilaisten täydennyskoulutuksessa Kokemuskouluttajana opetusyksiköissä oppitunneilla ja luennoilla Kuntien tai sairaanhoitopiirien työryhmissä potilasedustajana Opinnäyte- ja harjoitustöihin haastateltavana Teemapäivillä, messuilla Erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa tai mediassa Paneelikeskusteluissa Allergia- ja Astmaliitto

23 Miten kokemuskouluttajaksi? Hakijan oltava Allergia- ja Astmaliiton/Iholiiton paikallisyhdistyksen jäsen Hakija selvittää jäsenyhdistyksen kanssa seuraavat asiat: - kokemuskouluttajakoulutuksen kustannukset (osallistumismaksu ja matkakulut) - suostumus kokemusosaajakoulutukseen (yhdistys haastattelee hakijan ja ilmoittaa osallistujan tiedot ja tiedot koulutuksen kustannuksista liitolle) Kun liitto on hyväksynyt osallistumisen, hakulomake koulutukseen toimitetaan koulutusilmoituksessa mainittuun osoitteeseen Lopullisen päätöksen koulutukseen osallistumisesta/hyväksymisestä päättää koulutuksen järjestäjä Koulutuksen jälkeen kokemustoimijan tietojen ilmoittaminen Allergia- ja Astmaliittoon/Iholiittoon Allergia- ja Astmaliitto

24 Allergia-, astma- ja ihoneuvonta Asiantuntijat neuvovat Numeroon vastaavat allergia-alan asiantuntijat. P Ma, ti ja ke klo 9-13, to klo ,87 e/min + pvm. Allergia- ja astmayhdistysten jäsenet saavat myös maksutonta allergianeuvontaa paikallisyhdistyksistä. Kemikaaliasiantuntija Sanna Virtanen , sanna.virtanen@allergia.fi Sisäilma- ja korjausneuvonta (Hengitysliitto): Soittajia palvellaan ma - to klo 9-15 numerossa Puheluun vastaavat sisäilma- ja korjausneuvonnan ammattilaiset (rakennusinsinöörit, rakennusterveysasiantuntijat). Palvelu on maksutonta. Soittaminen maksaa normaalin puhelinmaksun verran. Sosiaaliturvaneuvonta: Risto Heikkinen , risto.heikkinen@iholiitto.fi Ihopiste Helsinki: ihonhoidon neuvonta, , ihopiste.helsinki@iholiitto.fi

25 Ruoka- ja kosmetiikkaneuvonta Pirkanmaan Allergia- ja Astmayhdistyksen ruoka-allergianeuvonta ma - to klo 10-14, dieettikokki, restonomi (AMK) Tuula Jokinen, p Helsingin allergia- ja astmayhdistyksen iho- ja kosmetiikkaneuvonta palvelee valtakunnallisesti Farmaseutti, kosmetologi Merike Laine, p Sähköposti: kosmetiikka@allergiahelsinki.fi.

26 Terveydenhuollon ammattihenkilöstön koulutus 2017 Täydennyskoulutukset terveydenhuollon henkilöstölle. Lisäksi kohdennettuja koulutuksia. Kevään 2017 koulutukset: Astmahoitajan työkalut Puolipäiväinen taidollinen koulutus. Allergiatalo, Helsinki Allergiariskit kampaajilla Puolipäiväinen koulutus. Allergiatalo, Helsinki 7.3. Lääkkeiden hyödyt ja haitat allergioissa Kokopäiväinen koulutus. Allergiatalo, Helsinki Astma, COPD mitä uutta? Kokopäiväinen koulutus. Allergiatalo, Helsinki

27 Kuntoutustoiminta Allergia- ja Astmaliitto/Iholiitto järjestää sopeutumisvalmennuskursseja allergiaa, astmaa ja ihotauteja sairastaville ja heidän läheisilleen. Kurssit järjestetään Kelan, Raha-automaattiyhdistyksen ja Opintokeskus Siviksen tuella. Lisäksi järjestämme aikuisille atooppista ihottumaa sairastaville aurinkopainotteista sopeutumisvalmennusta Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Alueellisia ensitietopäiviä järjestää osa sairaaloista yhteistyössä yhdistysten kanssa. Kurssien tiedot löytyvät verkkosivuiltamme allergia.fi ja iholiitto.fi.

28 Jäsenrekisteri Jäsenrekisteri Uudet jäsenet, eronneet jäsenet, osoitteenmuutokset, sähköpostiosoitelistat, yhdistysten jäsenkyselyt, osoitetarrat jäsentiedotteisiin jne. Jäsensihteeri Seija Pohjalainen, puh

29 Tutkimus Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti - tuottaa ja jalostaa uutta tietoa ja tiedottaa erityisesti allergioista, allergioiden ympäristökytkennästä sekä ihmistoiminnan ympäristövaikutuksista - järjestää tapahtumia sekä antaa allergioihin ja luontoon liittyvää koulutusta ja neuvontaa Yhteystiedot: Johtaja, tieto-, kehittämis- ja tutkimuspalvelut Tutkija Kimmo Saarinen p Juha Jantunen p kimmo.saarinen@allergia.fi juha.jantunen@allergia.fi

30 Viestintä Tiedotteet Allergia & Astma lehti, ilmestyy 4 kertaa vuodessa, Ihon Aika -lehti Lehti tulossa luettavaksi myös digilehtenä Oppaat, myös sähköisinä liiton verkkosivuilla allergia.fi Sosiaalinen media: Facebook, Instagram, Twitter Messut ja tapahtumat

31 Vapaaehtoistoiminta yhdistyksessä

32 Mitä on vapaaehtoistoiminta? Vapaaehtoistoiminnalla tarkoitetaan yksilön sitoutumista vapaasta tahdostaan toimintaan, josta tulee selviytyä tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin. Vapaaehtoinen toimii vapaa-ajallaan, eikä hänelle makseta toiminnasta rahallista korvausta.

33 Vapaaehtoistoiminnan muotoja yhdistyksissä Hallitus: luottamushenkilö; toimikunnan tai työryhmän jäsenyys Tiedotustoiminta: tiedottaja, tapahtuman mainostaja, verkkosivujen päivittäjä, jäsentiedotteen postittaja Allergia- ja ihoneuvonta: allergia-, astma-, ihoneuvoja Varainhankinta: arpajaispalkintojen kerääjä, arpojen myyjä, puffetin järjestäjä, myyjä tai leipoja, vaalikeräyksen lipasvahti, kuntavastaava Edunvalvonta: aktiivinen jäsenen ääni, kannanottojen valmistelija/kirjoittaja Jäsenhankinta: kaikkien toimintaa! Messuilla, tapahtumissa, puhelimitse Vertaistoiminta: ryhmän käynnistäjä, vetäjä tai ryhmän jäsen, tarjoilun järjestäjä, tiedottaja, lastenhoitaja Virkistys- ja liikuntatoiminta: tapahtumien ideoija, retkien ja tempauksien järjestelijä, tiedottaja, lastenhoitaja, ryhmän käynnistäjä tai vetäjä, verkostoituja Koulutus- ja opintotoiminta: luennoitsija, tilaisuuksien järjestelijä

34 Vapaaehtoistoiminnasta kiinnostunut henkilö Vapaaehtoistoiminnan rekrytoinnin malli Menetetty vapaaehtoinen Vapaaehtoistoimijoille erilaisia tehtäviä Yhteydenotto Tarpeiden kartoitus Tyytyväinen vapaaehtoinen Kiinnostus hiipuu, turhautuminen Sopiva tehtävä Toiminta jatkuu Odotukset ja tehtävä kohtaavat Sopimus

35 Vapaaehtoistoiminnan tehtävien organisoinnin malli SUUNNITTELU TEHTÄVÄN KARTOITUS REKRYTOINTI Kiinnostus - oikea tehtävä Yhteydenotto Sopimus PEREHDYTYS KOULUTUS Sitoutuminen YHTEYDENPITO Ohjaus Tuki Motivointi Palaute YHDESSÄ TEKEMINEN Houkuttelevaa Hyödyllistä Kannustus Kiitos

36 Allergia- ja Astmaliitto/Iholiitto - vapaaehtoistoiminta - Vapaaehtoistoiminnan opas: allergia.fi / yhdistykset / tietoa jäsenyydestä / tule vapaaehtoiseksi - Intrassa vapaaehtoisten rekrytoinnin malli yhdistyksille: intran käyttäjätunnus Yhdistykset, salasana Mansikka1Karpalo9 - Vapaaehtoistoimintaan käytettyjen tuntien kirjaaminen - Vapaaehtoisten päivä joulukuussa 2017

37 Allergia- ja Astmaliiton/Iholiiton jäsenyhdistykset

38 YKE yhdistystoiminnan kehittämisen laatujärjestelmä Yhdistyksen itsearviointitilaisuus kerran vuodessa aluesuunnittelijan johdolla Tarkoitus Jäsenten elämänlaadun parantaminen monipuolisen ja laadukkaan yhdistystoiminnan avulla. Tavoite Kaikilla jäsenillä yhtenäiset ja laadultaan tasavahvat palvelut.

39 Yhdistysten perustoiminnot Vapaaehtoistoiminta (vapaaehtoisten rekrytointi, vapaaehtoistoiminnan organisointi ja johtaminen) Hallinnolliset toiminnot (hallinto, vaikuttamis- ja tiedotustoiminta, varainhankinta, jäsenhankinta ja jäsenpito sekä yhteistyö) Jäsenpalvelut (vertaistoiminta, liikunta- ja virkistystoiminta sekä neuvonta)

40 Perustaso O Yhdistys mainostaa säännöllisesti vapaaehtoistoimintaansa (jäsentiedote, lehtiartikkelit, ilmoitustaulut, nettisivut jne.). Rekrytointi: Yhdistyksen luottamushenkilöt rekrytoivat uusia luottamushenkilöitä hallitukseen vuosittain tarpeen mukaan. Lisäksi hankitaan säännöllisesti uusia vapaaehtoistoimijoita tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Organisointi: Hallitus on vastuussa vapaaehtoistoiminnan organisoinnista. O O O O O O O Yhdistyksellä on yhteystietorekisteri vapaaehtoistoimijoista Yhdistys on kartoittanut jäsentensä tarpeita ja toiveita jäsenkyselyn avulla. Yhdistys toimii aktiivisesti sähköisissä verkkoympäristöissä houkutellakseen uusia vapaaehtoisia. Yhdistys ottaa uudet jäsenet vastaan tervetulokirjeellä, jossa esitellään mahdollisuuksia osallistua yhdistyksen vapaaehtoistoimintaan. Yhdistys järjestää tervetulotilaisuuksia uusille jäsenille. Vapaaehtoistoimijoihin pidetään säännöllisesti yhteyttä ja heitä muistetaan kiittää työstään. Yhdistys arvioi vapaaehtoistoimintaansa vuosittain ja soveltaa tuloksia toiminnan suunnittelussa. Yhdistys on listannut tehtävät, joita voidaan tarjota vapaaehtoisille. Pisteet: /8 Kehittämistoimenpiteet:

41 SYYSKOKOUS = Yhdistyksen yleinen vuosikokous, jossa päätösvalta jäsenistöllä toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle puheenjohtajan valinta tarvittaessa hallituksen jäsenten valinta jäsenmaksun suuruus - asiakirjoista kopiot liitolle Vertaistoimijoiden ja liikuntavastaavien koulutus Liittokokous lokakuu marraskuu Hallituksen järjestäytymiskokous hallituksen toimijoiden roolit, työnjako, jäsenhankinta joulukuu tammikuu helmikuu Kevään jäsentiedote painoon ja postiin maaliskuu Perehdytyspäivät KEVÄTKOKOUS = Yhdistyksen yleinen vuosikokous, jossa päätösvalta jäsenistöllä toimintakertomus edell. vuodelta tilinpäätös (tilintarkastajilta) - asiakirjoista kopiot liitolle Järjestöpäivät syyskuu Syksyn jäsentiedote painoon ja postiin SYYSKAUSI elokuu heinäkuu KEVÄTKAUSI kesäkuu toukokuu huhtikuu Allergiaviikko Aluepäivät ja Liittokokous YKE yhdistystoiminnan kehittämisilta yhdistyksen hallitukselle

42 Yhdistysten toiminta-avustus AAL:ssa Toiminta-avustus on RAY:n vuosittain myöntämä avustus lähinnä yhdistyksen neuvontatoiminnan toteuttamiseksi. Vuodelle 2017 RAY on myöntänyt jäsenyhdistystemme toimintaan euroa. Avustuksen määrä mitoitetaan yhdistyksen jäsenmäärän mukaan. Avustus maksetaan yhdistyksille kolme kertaa vuodessa / jäsen Perusmaksu 80,00 Katto 250,00 Edellytykset: Sopimus RAY:n avustuksen siirrosta ja käytöstä sekä toimitetut asiakirjat. Yhdistyksen toiminnassa toteutuu vähintään YKE:n perustaso.

43 Järjestö OIKEUDET VELVOLLISUUDET (yhdistyslaki määrittelee) JÄSEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT (LIITON SÄÄNNÖT) YHDISTYSLAKI KIRJANPITOLAKI VEROTUS MUUT SÄÄNNÖKSET RAHOITTAJA(T) YHDISTYS YHDISTYKSEN HALLITUS Päätökset hallituksen kokouksessa KEVÄTKOKOUS=TK, TP SYYSKOKOUS=TS, TA (MAHD. YHDISTYKSEN YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS) LIITON SÄÄNNÖT YHDISTYSLAKI KIRJANPITOLAKI VEROTUS MUUT SÄÄNNÖKSET RAHOITTAJA(T) LIITTO LIITON HALLITUS TJ JA MUUT TYÖNTEKIJÄT LIITTOKOKOUKSET: LIITON KEVÄTKOKOUS LIITON SYYSKOKOUS (MAHD. YLIMÄÄRÄINEN LIITTOKOKOUS) UUDET SÄÄNNÖT!

44 Yleisiä säännöksiä Yhdistyksen perustaminen Jäsenyys Päätösvalta Päätöksenteko Yhdistyksen hallinto Purkautuminen Yhdistyksen lakkauttaminen Yhdistysrekisteriin merkitseminen Erinäisiä säännöksiä Yhdistyslaki

45 Yleisiä säännöksiä 1 Yhdistyksen saa perustaa aatteellisen tarkoituksen yhteistä toteuttamista varten. Tarkoitus ei saa olla lain ja hyvien tapojen vastainen. 5 Yhdistys saa harjoittaa vain sellaista elinkeinoa tai ansiotoimintaa, josta on määrätty sen säännöissä tai joka muuten välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen. 6 Rekisteröidyn yhdistyksen jäsenet eivät vastaa henkilökohtaisesti yhdistyksen velvoitteista.

46 Yhdistyksen perustaminen ja yhdistysrekisteriin merkitseminen 7 Perustamiskirja - säilytettävä ainaisesti (alkuperäiset yhdistyksessä, kopiot PRH:ssa) Yhdistysrekisteriä ylläpitää Patentti- ja Rekisterihallitus Asiakirjat ovat julkisia Perusilmoitus Muutosilmoitus - rekisteröidyn yhdistyksen säännöt muuttuvat - yhdistyksen nimenkirjoittajat vaihtuvat - osoite muuttuu Purkautumisilmoitus Ennakkotarkastus

47 Jäsenyys 10 Jäsenenä voi olla - yksityinen henkilö, yhteisö tai säätiö - jos tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin, jäsenten on oltava Suomen kansalaisia tai ulkomaalaisia, joiden kotipaikka on Suomi 11 Jäsenluettelo - hallituksen on pidettävä luetteloa yhdistyksen jäsenistä - henkilörekisterilaki säätää jäsenrekisteritietojen luovuttamisesta ulkopuolisille - jäsenrekisteritietojen luovuttamisesta ulkopuolisille päättää yhdistyksen hallitus

48 Jäsenyys 12 Jäseneksi liittyminen - joka tahtoo liittyä yhdistyksen jäseneksi, ilmoittaa aikomuksestaan yhdistykselle 13 Yhdistyksestä eroaminen - oikeus milloin tahansa erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti - jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi 14 Yhdistyksestä erottaminen - oikeus erottaa, jos jäsen on jättänyt täyttämättä velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut - on vahingoittanut yhdistystä tai ei täytä jäsenyyden ehtoja

49 Yhdistyksen jäsen Oikeudet oikeus käyttää päätäntävaltaa oikeus säilyttää säännöissä mainitut erityiset edut oikeus säilyttää yhdenvertaisuus oikeus saada koolle yhdistyksen kokous oikeus pysyä jäsenenä oikeus erota milloin haluaa oikeus saada yhdistykseltä palveluja oikeus tutustua yhdistyksen asiakirjoihin oikeus tehdä aloitteita

50 Yhdistyksen jäsen Velvollisuudet suorittaa yhdistyksen sääntöjen mukaiset maksut ei saa menettelyllään vahingoittaa yhdistystä täyttää yhdistyksen säännöissä mahdollisesti määrätyt tehtävät Velvollisuuksiin ei kuulu: asettua ehdokkaaksi tai ottaa vastaan luottamustehtäviä vastata yhdistyksen sitoumuksista pidättäytyä oppositiotoiminnasta

51 Yhdistyksen kokous = kevät- tai syyskokous, ylimääräinen kokous 16, 17, 20, 23 Jäsenet käyttävät päätösvaltaa yhdistyksen kokouksissa Yhdistyksen kokouksissa päätetään: yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta kiinteistön tai muun huomattavan omaisuuden luovuttamisesta tai kiinnittämisestä erillisen tai postiäänestyksen äänestys- ja vaalijärjestyksestä hallituksen, sen jäsenen tai tilintarkastajan valinnasta tai erottamisesta tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä yhdistyksen purkamisesta Yhdistyksen kokouksen valmistelusta vastaa hallitus: kokousasiakirjojen valmistelu kokouksen käytännön järjestelyt

52 Yhdistyksen kokoukset Syyskokouksessa käsitellään tulevan vuoden toimintaa: - hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio - valitaan puheenjohtaja, hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat - päätetään jäsenmaksun suuruus - käsitellään aloitteet Kevätkokous käsitellään edellisen vuoden toimintaa: - käsitellään toiminta- ja tilintarkastuskertomukset - esitellään tilinpäätös ja kuullaan tilintarkastajien lausunto - myönnetään vastuuvapaus hallitukselle - käsitellään aloitteet Ylimääräinen kokous: jos hallitus katsoo tarpeelliseksi tai jos 1/10 yhdistyksen jäsenistä sitä vaatii.

53 Etäosallistuminen - yhdistyksen jäsenten kokoukseen (esim. vuosikokous) voi etäosallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla, jos yhdistyksen säännöissä niin määrätään - etäosallistuminen hallituksen kokouksiin on jo nyt mahdollista

54 Yhdistyksen hallinto 35 Hallitus - pakollinen toimielin - vähintään kolme jäsentä - hallituksella on oltava puheenjohtaja - jäsenten oltava vähintään 15-vuotiaita - konkurssissa oleva ei voi olla hallituksen jäsen Hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja - kotipaikka on oltava Suomessa, jollei PRH myönnä lupaa poiketa tästä - ei saa olla konkurssissa, alaikäinen tai vajaavaltainen

55 Yhdistyksen hallinto 36 Yhdistyksen nimenkirjoittajat - hallituksen puheenjohtaja - yhdistyksen sääntöjen määrätessä lisäksi: yksi tai useampi hallituksen jäsen asemansa perusteella joku muu henkilö henkilö, jolla on siihen hallituksen antama henkilökohtainen oikeus - säännöissä voidaan rajoittaa em. oikeutta esim. niin, että kahdella henkilöllä on vain yhdessä oikeus kirjoittaa nimi 37 Esteellisyys - hallituksen jäsen tai toimihenkilö ei saa osallistua hänen ja yhdistyksen välistä sopimusta koskevan eikä muunkaan sellaisen asian käsittelyyn tai ratkaisemiseen, jossa hänen yksityinen etunsa saattaa olla ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa

56 Hallituksen tehtävät Lakisääteiset (yhdistyslaki) o o o o o Jäsenluettelon pitäminen (YhdL 11) Yhdistyksen kokouksen koollekutsuminen, valtuutettujen kokouksen koolle kutsuminen, erillisen äänestystilaisuuden ja postiäänestyksen järjestäminen ja erillisen äänestyksen pöytäkirjan laatiminen (YhdL 20, 21 ja 22, 31) Yhdistyksen edustajana toimiminen (YhdL 35) Toiminta purkautuneen yhdistyksen selvitysmiehenä(yhdl 40) Yhdistyksen omaisuuden luovuttaminen konkurssiin (YhdL 61) Muiden lakien mukaiset tehtävät, esim. tilinpäätöksen allekirjoitus (Kirjanpitolaki 3 luku 7 )

57 Tehtävät, joita hallitus voi hoitaa Yhdistyslaissa o o o o o Jäsenluettelotietojen luovuttaminen ulkopuolisille (YhdL 11) Jäsenen ottaminen yhdistykseen, ellei säännöissä toisin määrätty ja jäsenen erottaminen, jos säännöissä niin määrätty (YhdL 12 ja 15) Kanteen nostaminen yhdistystä vastaan, jos se on tehnyt moitteenvaraisen päätöksen (YhdL 32) Yhdistyksen nimenkirjoitusoikeuden antaminen, jos säännöissä määrätty (YhdL 36) Yhdistyksen omaisuuden myyminen, vaihtaminen tai kiinnittäminen, jos säännöissä niin määrätty (YhdL 23)

58 Hallituksen muita tehtäviä Päätöksenteko hallitukselle kuuluvissa asioissa Toiminnan suunnittelu ja organisointi Toimintakertomuksen laatiminen Talouden, omaisuuden ja varainhoidon järjestäminen Kirjanpidon lainmukainen hoitaminen Sidosryhmäsuhteista huolehtiminen Nimenkirjoitusoikeuksien antaminen Viranomaisilmoitusten tekeminen ja lupien hakeminen Yhdistysrekisteri-ilmoitusten tekeminen Sopimusten ja oikeustoimien tekeminen Päätökset pienistä lahjoituksista ja muista luovutustoimista Yhdistyksen kehittämissuunnitelman tekeminen ja palvelukokonaisuuden läpikäynti kerran vuodessa (YKE) Sääntöjen määräämät tehtävät Juoksevat asiat Sisäisen toiminnan valvonta ja johto (luottamus- ja toimihenkilöt) Tiimien ja toimintaryhmien nimittäminen, vertaisryhmien perustaminen Aloitteiden tekeminen yhdistys toiminnan kehittämiseksi Jäsenten tarpeiden selvitys (esim. jäsenkyselyt) Hallitus edustaa yhdistystä ulospäin

59 Hallitus ei voi päättää Sääntöjen muuttaminen Kiinteistön luovuttaminen tai kiinnittäminen Yhdistyksen toiminnan kannalta muun huomattavan omaisuuden luovuttaminen YhdL20 :ssä mainitusta äänestys- ja vaalijärjestyksestä Hallituksen tai sen jäsenen valitsemisesta tai erottamisesta Tilin- ja toiminnantarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta Tilinpäätöksen vahvistamisesta Vastuuvapauden myöntämisestä Yhdistyksen purkamisesta NÄISTÄ PÄÄTETÄÄN AINOASTAAN YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSISSA (SYYS- TAI KEVÄTKOKOUS)

60 Hallituksen vastuu Yhdistyksen vastuu Rekisteröidyn yhdistyksen jäsenet eivät vastaa henkilökohtaisesti yhdistyksen velvoitteista. Hallituksen vastuu Hallitus on vastuussa omista toimistaan - vahingonkorvausvastuu (tahallinen tai huolimattomuus) - rikosoikeudellinen vastuu (luottamusaseman väärinkäyttö) - parlamentaarinen vastuu (merkitsee tarkoituksenmukaisuusvastuuta: luottamushenkilön kaiken toiminnan tulee olla yhdistyksen kannalta tarkoituksenmukaista, hallituksen jäsen voidaan mistä tahansa syystä erottaa toimestaan kesken toimikauden, mutta asiasta pitää mainita yhdistyksen kokouksen kutsussa YhdL 24). - moraalinen vastuu (tiedottaminen jäsenten oikeuksista ja velvollisuuksista, jäsenten eduista, sääntöihin ja toimintaan vaikuttaviin ohjeisiin perehtyminen (esim. yhdistyslaki) Vastuu käytännössä Hallitus, sen jäsenet ja ulkopuoliset toimihenkilöt toimivat yleensä normaalin järjestökäytännön ja huolellisuuden mukaisesti. Silti voi sattua vahinkoja. Niitä ei ole kuitenkaan aiheutettu tahallisesti tai huolimattomuudella. Tällöin ei synny korvausvelvollisuutta. Vahingonkorvausvelvollisuuden syntyminen edellyttää todellisen vahingon aiheutumista ja se on pitänyt aiheutua tahallisesti ja huolimattomuudella. Korvausvelvollisuuden konkretisoituminen edellyttää vastuuvelvollisten haastamista oikeuteen vastaamaan teoistaan. Tällaiset ovat harvinaisia.

61 Hallituksen järjestäytymiskokous Hallituksen järjestäytymiskokouksessa kannattaa: pitää esittelykierros käydä läpi jokaisen hallituksen jäsenen vahvuudet, erityisosaaminen, voimavarat, tarpeelliset kontaktit, odotukset, mitä haluaa tehdä yhdistyksen hyväksi tms. valita muut toimihenkilöt sopia keskinäisistä pelisäännöistä (yhteistyösopimus, toimintatavat) On tärkeää, että jokaisella hallituksen jäsenellä on muutakin tekemistä kuin päätösten tekeminen.

62 Hallituksen kokouksen kulku 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus - todetaan laillisuuden ja päätösvaltaisuuden ehtojen täyttyminen sääntöjen ja mahdollisten hallituksen pelisääntöjen mukaisesti - laillisuuden ja päätösvaltaisuuden ehdot: koollekutsuja, kutsutapa, kutsuaika, käsiteltävät asiat, osanottajat ja kokouksen pj 2. Kokouksen järjestäytyminen - valitaan kokouksen toimihenkilöt - kokouksen puheenjohtajana toimii hallituksen pj tai varapj - sihteerinä toimii hallituksen toimikaudekseen valitsema sihteeri tai kiertävä ym. - valitaan pöytäkirjantarkastajat, jos pöytäkirjaa ei ole tapana tarkastaa seuraavassa kokouksessa 3. Esityslistan hyväksyminen - esityslista hyväksytään esitetyssä muodossa tai asioiden käsittelyjärjestykseen voidaan tehdä muutoksia 4. Pöytäkirjan tarkastaminen - voidaan tarkastaa edellisen kokouksen pöytäkirja, jos ei ole valittu pöytäkirjantarkastajia

63 Hallituksen kokouksen kulku 5. Päätösasiat - jokainen asia laitetaan omana kohtanaan esityslistalle - asiat tulee ryhmitellä loogiseen käsittelyjärjestykseen siten, että toisiinsa liittyvät asiat ovat peräkkäin - suositeltavaa on asioiden priorisoitu käsittelyjärjestys 6. Keskusteluasiat - asiat, jotka vaativat valmistelevaa keskustelua tai mielipiteiden vaihtoa - asioista ei tehdä vielä tai ollenkaan päätöksiä 7. Muut asiat - tavoitteena on, että kokouksessa päätetään vain niistä asioista, jotka on mainittu kutsussa ja jotka on valmisteltu etukäteen - päätöksiä voidaan tehdä, jos säännöt, yhteistyösopimus tai yhteiset pelisäännöt sallivat päätöksenteon - voidaan sopia seuraavasta kokouksesta 8. Ilmoitusasiat - ilmoitusasioista ei tehdä päätöksiä, vaan asiat merkitään vain tiedoksi - päätöksiä ei tehdä, koska asioita ei ole mainittu kutsussa Lisäksi: talousasiat (voi olla päätösasioissa), tiedotusasiat (voi olla ilmoitusasioissa)

64 Yhdistyksen kuusi tärkeää asiakirjaa syyskokous kevätkokous Talousarvio Säännöt Strategia Toimintasuunnitelma Toimintakertomus Tilinpäätös

65 Hallituksen jäsen - Sitoutuu tavoitteisiin, tehtyihin päätöksiin ja pelisääntöihin (vaikka olisi eri mieltä ratkaisuista) - Kunnioittaa hallituksen sisäisen työskentelyn luottamuksellisuutta. - Osallistuu yhteisvastuullisesti johtamiseen - On tasavertainen vuorovaikuttaja kaikkien hallituksen jäsenten kanssa - Antaa oman panoksensa hyvän ilmapiirin luomiseen - Osallistuu aktiivisesti hallituksen kehittämistyöhön - Antaa tukea muille ryhmän jäsenille - Uskaltaa pyytää tukea muilta (ei jää yksin vastuineen ja velvollisuuksineen) - Uskaltaa tuoda esille myös kriittisen, muista poikkeavan, näkemyksen ja hyväksyy myös muiden erilaiset näkemykset

66 Yhdistyksen toimijoiden roolit puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja toiminnanjohtaja tiedotusvastaava allergianeuvoja liikuntavastaava vertaisryhmän vetäjä

67 Puheenjohtaja on hallituksen ja luottamushenkilöiden esimies sitouttaa ihmiset työskentelyyn hoitaa yhdistyksen ulkoisia suhteita kirjoittaa yhdistyksen nimen on yhdistyksen keulakuva kehittää yhdistyksen toimintaa puheenjohtajan ääni ratkaisee äänten mennessä tasan

68 Varapuheenjohtaja toimii säännöllisesti puheenjohtajan rinnalla ja apuna hoitaa puheenjohtajan tehtävät hänen ollessa estyneenä samat kelpoisuusehdot kuin puheenjohtajalla

69 Sihteeri laatii hallituksen kokousten pöytäkirjat tekee ilmoitukset viranomaisille ja liittoon laatii toimintakertomuksen ja kokoaa toimintasuunnitelman hoitaa arkiston ja muut juoksevat tehtävät Sihteerin ei tarvitse olla hallituksen jäsen.

70 Rahastonhoitaja hallituksella on päävastuu yhdistyksen raha-asioista vastaa yhdistyksen raha-asioista valmistelee talousarvion hoitaa juoksevan taloudenpidon hallituksen ohjeiden ja määräysten mukaan laatii tilinpäätöksen organisoi varainhankinnan yhdessä hallituksen ja toiminnanjohtajan kanssa toimittaa tarvittavat paperit tilintarkastajille esittelee talousasiat hallitukselle

71 Toiminnanjohtaja / toimistotyöntekijä on hallituksen valitsema työntekijä toteuttaa hallituksen tekemät päätökset yhteistyössä hallituksen ja muiden tahojen kanssa ja järjestää ja suunnittelee käytännön jäsentoimintaa kehittää yhdistyksen toimintaa yhdessä hallituksen kanssa (YKE) vastaa yhdistyksen toimiston säännöllisestä aukiolosta tai muusta yhteydenpidosta jäsenistöön) valmistelee hallituksen kokoukset yhdessä puheenjohtajan kanssa

72 Allergianeuvoja on koulutukseltaan sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja vastaa yhdistyksen hoidollisesta neuvonnasta jalkautuu yhdistyksen jäsentilaisuuksiin (neuvonta, alustukset, luennot) osallistuu liiton koulutuksiin, kehittää ja ylläpitää ammattitaitoaan tekee yhteistyötä terveydenhuollon, lääke-edustajien ja liiton allergianeuvojien kanssa osallistuu allergiaa koskevaan ajankohtaiseen keskusteluun

73 Tiedotusvastaava voi olla yhdistyksen toimihenkilö tai hallituksen jäsen voi olla aina joko sama henkilö/ ryhmä tai kampanjakohtaisesti valittu yhdistyksen näkyvyyden lisääminen on tiedotustoiminnan keskeisin tavoite laatii tiedotussuunnitelman (mitä, milloin, kenelle, miten?) laatii jäsenkirjeet, jäsentiedotteet ja yhdistyksen esitteet vastaa sähköposti- ja sometiedottamisesta ja kotisivuista ylläpitää yhteystietolistoja tiedotusvälineistä, ammattihenkilöstöstä, apteekeista jne.

74 Liikuntavastaava kehittää yhdistyksen liikuntatoimintaa yksin tai yhdessä muiden kanssa voi olla yhdistyksen työntekijä tai hallituksen jäsen selvittää allergiaa ja astmaa sairastaville sopivien liikuntaryhmien tarjontaa alueella ja ohjaa jäseniä niiden pariin järjestää yhdistyksen omia liikuntaryhmiä ja -tapahtumia antaa jäsenille tietoa ja neuvoja liikuntaan ja terveisiin elämäntapoihin liittyvissä asioissa osallistuu liiton järjestämään liikuntavastaavien koulutukseen

75 Vertaisryhmän vetäjä sitoutuu toimimaan resurssiensa mukaan on yhdistyksen jäsen tiedottaa toiminnasta paikallisesti pitää yhdistyksen ajan tasalla ryhmän tilanteesta on vaitiolovelvollinen tuntee oman paikkakuntansa palveluverkoston tuntee yhdistyksen ja liiton palveluverkoston osallistuu liiton järjestämään vertaistoimijoiden koulutukseen

76 Kirjanpitolaki 1 Kirjanpitovelvollisuus - jokainen, joka harjoittaa liike- tai ammattitoimintaa - aina: oy, osuuskunta, ay, ky, yhdistys, as.oik.yhdistys tai muu sellainen yhteisö, säätiö 2 Kahdenkertainen kirjanpito - rahan lähteet - rahan kohteet

77 Yleiset säännökset 3 Hyvä kirjanpitotapa - erillisyysperiaate - vakaa rahanarvo - suoriteperiaate - menettelytapojen jatkuvuus - merkityksellisyys - todennettavuus - periodisuus - julkisuus 4 Tilikausi - yleensä 12 kk (useimmiten kalenterivuosi) - toimintaa aloitettaessa tai lopetettaessa voi olla lyhyempi tai pidempi, kuitenkin enintään 18 kk

78 Liiketapahtumien kirjaaminen ja kirjanpitoaineisto 1 Liiketapahtumat - menot, tulot, rahoitustapahtumat sekä niiden oikaisu- ja siirtoerät 3 Kirjausperusteet - suoriteperuste: suoritteen luovuttaminen - hyvä kirjanpitotapa edellyttää suoriteperiaatetta - maksuperuste: maksu 4 Kirjausjärjestys ja -ajankohta - käteismaksut (sis. pankki/luottokorttimaksut): viivytyksettä päiväkohtaisesti - muut: kuukausikohtaisesti 4 kk:n kuluessa

79 Liiketapahtumien kirjaaminen ja kirjanpitoaineisto 5 Tosite - kirjauksen peruste, todentaa liiketapahtuman - minimivaatimukset: päivätty ja numeroitu menotosite: mainittava mitä ostettu, ja milloin tulotosite: mainittava mitä on myyty ja milloin maksutosite: oltava maksun saajan tai maksun välittäneen rahalaitoksen antama, jos mahdollista 10 Kirjanpitoaineiston säilytysaika - väh. 10 vuotta tilikauden päättymisestä: kirjanpitokirjat, tililuettelo - väh. 6 vuotta: tositteet, liiketapahtumia koskeva kirjeenvaihto, muu kirjanpitoaineisto

80 Tilinpäätös 1 Sisältö: - tase, tuloslaskelma, liitetiedot, toimintakertomus 2 Oikeat ja riittävät tiedot - oikea ja riittävä kuva toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta 6 Laatimisaika - laadittava 4 kk:n kuluessa tilikauden päättymisestä

81 Tilintarkastus/toiminnantarkastus yhdistyksessä Pakollinen kaikissa yhdistyksissä toiminnantarkastaja tai hyväksytty tilintarkastaja uusi tilintarkastuslaki ( ) - KHT- ja HTM-tilintarkastajat noudattavat uutta lakia, maallikkotarkastajat vanhaa - uudessa ja vanhassa laissa erilaiset tilintarkastuskertomukset ja taselausekkeet - jos yhd. sekä maallikko- että hyväksytty tilintarkastaja, niin kaksi eri tilintarkastuskertomusta ja taselauseketta

82 Toiminnantarkastus yhdistyksessä Jos yhdistyksen säännöt on hyväksytty ennen ja yhdistys ei lain mukaan ole velvollinen valitsemaan tilintarkastajaa, voi yhdistys valita toiminnantarkastajan vaikka säännöissä mainitaan tilintarkastaja. Sääntömuutosta ei siis tältä osin välttämättä tarvita.

83 Toimintakertomus toiminnan tarkoitus ja päämäärät toimintaa ohjaavat arvot miten yhdistys on toteuttanut tehtäväänsä (mitä saatu aikaiseksi, miten onnistuttu) selkeästi, miten toimintaa rahoitettu, miten saadut varat käytetty toimintakertomus nivotaan tuloslaskelman lukuihin

84 Toiminnantarkastus yhdistyksessä Toiminnantarkastuskertomus Yhdistys x ry:n hallitukselle Olen tarkastanut Yhdistys x ry:n talouden ja hallinnon tilikaudelta.. Yhdistyksen hallitus vastaa siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty TÄHÄN SELVITYS SIITÄ MITÄ TARKASTETTU, MITEN TARKASTETTU JA MITÄ HAVAITTU. Tarkastuksessa en ole havainnut, että yhdistykselle olisi aiheutunut vahinkoa tai yhdistyslakia tai sääntöjä olisi rikottu. Päiväys ja allekirjoitus

85 Erinäiset säännökset 4 Kirjanpitorikkomus - edellyttää tahallista tai törkeätä huolimattomuutta - laiminlyödään kirjanpitomerkinnät määräajassa - laiminlyödään kirjanpitoaineiston säilytysvelvollisuus - laiminlyödään rekisteröintivelvollisuus - kirjanpitorikos säädetään rikoslaissa

86 Yhdistyksen verotus Yleishyödyllisyydestä: Yhteisö on yleishyödyllinen, jos - toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi - toiminta ei kohdistu vain rajoitettuun henkilöpiiriin - toimintaan osallistuvat eivät saa taloudellista etua

87 Yhdistyksen verotus Elinkeinotuloa eivät ole: - tilaisuuden järjestäminen ja myynti siellä sekä tavarankeräys - jäsenlehti tai toimintaa välittömästi palveleva muu julkaisu - adressi, merkki, kortti ja viiri tai muu vastaava tuote - huolto- ja hoitolaitoksissa valmistettujen tuotteiden myynti - bingopeli

88 Yhdistyksen verovapaa toiminta Talkootyö - yhdistyksen nimissä kolmannen osapuolen lukuun tehtävä vastikkeellinen työ - tilapäistä työtä, kyse rajatusta tehtävästä - ei edellytä ammattitaitoa tai pätevyyttä - työn johto ja valvonta yhdistyksellä - palkkio ohjautuu yhdistyksen sääntöjen mukaisesti yleishyödylliseen toimintaan kaikkien hyväksi Lisäksi verovapaata ovat - myyjäiset, urheilukilpailut, tanssi- ja huvitilaisuudet ja myyntitoiminta em. tilaisuuksissa - jäsenmaksut, lahjoitukset, avustukset, korot ja osingot

89 Kustannusten korvaaminen Luottamushenkilölle: Verovapaasti voidaan maksaa: - majoittumiskorvaus (kuittia vastaan) - matkakustannusten korvaus: julkisilla kulkuneuvoilla ilman - rajaa (tositetta vastaan) Muu: enintään 2000 /kalenterivuosi - edellytyksenä, että työtä tehty yleishyödyllisen yhteisön hyväksi ja sen toimeksiannosta

90

91 Kiitos osallistumisestasi!