OMAVALVONTASUUNNITELMA PALVELUKESKUS KIRKONSALMI

Transkriptio

1 1 OMAVALVONTASUUNNITELMA PALVELUKESKUS KIRKONSALMI Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä 2019

2 2 SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA SISÄLTÖ 1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET... 4 Toiminta-ajatus... 4 Arvot ja toimintaperiaatteet RISKINHALLINTA... 6 Riskien tunnistaminen... 7 Riskien käsitteleminen... 7 Korjaavat toimenpiteet OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET... 9 Palvelutarpeen arviointi... 9 Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma... 9 Asiakkaan kohtelu Asiakkaan osallisuus Asiakkaan oikeusturva PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta Hygieniakäytännöt Terveyden- ja sairaanhoito Lääkehoito Yhteistyö eri toimijoiden kanssa ASIAKASTURVALLISUUS Henkilöstö Toimitilat Teknologiset ratkaisut Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet ASIAKAS JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA LÄHTEET... 27

3 3 1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palveluntuottaja Palvelujentuottaja: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä / Hoito- ja hoivapalvelut / Asumispalvelut Kunnan nimi: Iisalmi Kuntayhtymän nimi: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Palveluntuottajan Y-tunnus: Toimintayksikön nimi Toimintayksikön sijaintikunta yhteystietoineen Iisalmi Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä Sosiaalihuoltolain mukainen laitoshoito ikäihmisille, 33 asukaspaikkaa Tehostettu palveluasuminen ikäihmisille, 37 asukaspaikkaa Toimintayksikön katuosoite Auringonkehrä 10 Postinumero Toimintayksikön vastaava esimies Asumispalveluesimies Henna Rytkönen Postitoimipaikka Iisalmi Puhelin Sähköposti henna.rytkonen@ylasavonsote.fi Toimintalupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt) Palvelu, johon lupa on myönnetty Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston rekisteröintipäätöksen ajankohta Alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajat

4 4 2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET Toiminta-ajatus Toimintayksikkö perustetaan tuottamaan palvelua tietylle asiakasryhmälle tietyssä tarkoituksessa. Toiminta-ajatus ilmaisee, kenelle ja mitä palveluita yksikkö tuottaa. Toiminta-ajatus perustuu toimialaa koskeviin erityislakeihin kuten lastensuojelu-, vammaispalvelu-, kehitysvammahuolto- sekä mielenterveys- ja päihdehuoltolakeihin sekä vanhuspalvelulain säädöksiin. Mikä on yksikön toiminta-ajatus? on Ylä-Savon SOTE kuntayhtymään kuuluva asumispalveluyksikkö, joka sisältää laitoshoitoa ja tehostettua palveluasumista. Laitoshoito loppuu mennessä ja toiminta jatkuu tehostettuna palveluasumisena. Hoito on suunnattu ikäihmisille, joilla on fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakyvyn alenemista niin, etteivät he enää selviydy kotona omaisten ja kotipalvelun turvin. Palvelukeskus Kirkonsalmen toiminta-ajatus ja arvot perustuvat Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän arvoihin ja toimintaperiaatteisiin. Yksikkömme keskeisenä toiminta-ajatuksena on turvata asukkaillemme tarkoituksellinen, elämäntäyteinen, tasapainoinen ja hyvä elämä, joka koostuu turvallisuuden tunteesta, hyvästä perushoidosta, virikkeistä ja seurasta, sekä yksilöllisestä asukkaan kohtaamisesta hyödyntäen hänen omat voimavaransa. Tavoitteissamme korostuvat myös hyvä saattohoito sekä arvokas kuolema. Asumispalveluilla turvataan iäkkäille asukkaille hyvä elämä vastaamalla heidän asumisensa sekä ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon tarpeisiinsa sen jälkeen, kun he eivät enää pysty asumaan omassa kodissaan runsaidenkaan tukipalvelujen avulla. Asumispalvelut tuotetaan asukaslähtöisesti ottamalla huomioon asukkaan todelliset tarpeet. Huolenpito on ennakoivaa asiakkaan voinnin ja kunnon mukaan. Asumispalvelut toimivat osana muuta palveluketjua. Hoivakoordinaattori toimii yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kanssa hoidonporrastuksen edistämiseksi sairaalan, kotihoidon ja asumispalveluiden välillä. Arvot ja toimintaperiaatteet Arvot liittyvät läheisesti työn ammattieettisiin periaatteisiin ja ohjaavat valintoja myös silloin, kun laki ei anna tarkkoja vastauksia käytännön työstä nouseviin kysymyksiin. Yksikön arvot kertovat työyhteisön tavasta tehdä työtä. Ne vaikuttavat päämäärien asettamiseen ja keinoihin saavuttaa ne. Yksikön toimintaperiaatteet kuvaavat yksikön päivittäisen toiminnan tavoitteita ja asiakkaan asemaa yksikössä. Toimintaperiaatteita voivat olla esimerkiksi yksilöllisyys, turvallisuus, perhekeskeisyys, ammatillisuus. Yhdessä arvojen kanssa toimintaperiaatteet muodostavat yksikön toimintatapojen ja -tavoitteiden selkärangan ja näkyvät mm. asiakkaan ja omaisten kohtaamisessa. Mitkä ovat yksikön arvot ja toimintaperiaatteet? Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän strategiset arvot ovat avoimuus, tasa-arvoisuus, oikeudenmukaisuus, sekä vastuullisuus. Palveluiden tavoitteena on tukea ja edistää asukkaiden elämän laatua ja itsemääräämisoikeutta sekä ylläpitää ja edistää heidän toimintakykyä ja elämänhallintaa. Henkilökunnan välitön läsnäolo mahdollistaa asukkaille turvallisen, ihmisläheisen ja hänen tarpeitaan vastaavan asumis- ja hoivapalvelun. Sitoudumme työskentelemään näiden arvojen mukaisesti ja puutumme niiden rikkomiseen. Arvot noudattavat sosiaali- ja terveyspalveluja sekä vanhuspalveluja ohjaavia kunnallisia sekä kansallisia arvoja ja arvostuksia. Sitoudumme työskentelemään näiden arvojen mukaisesti ja puutumme niiden rikkomiseen. - Vastuullisuus ja tasa-arvoisuus o asukkaat ja heidän omaisensa voivat luottaa henkilökuntaan o vaitiolovelvollisuus o jokaista asukasta kohdellaan tasa-arvoisesti erilaisuutta kunnioittaen o elämän ja kuoleman kunnioitus, myös kuolema kohdataan arvokkaasti asukkaan ja läheisten toiveita ja vakaumusta kunnioittaen

5 5 - Avoimuus ja oikeudenmukaisuus o kunnioitamme asukkaita sekä työkavereita ja olemme lojaaleja toisiamme kohtaan ja hyväksymme toistemme erilaisuuden, kuuntelemme asukkaita sekä työkavereitamme, selvitämme ristiriidat asianomaisten kanssa ja kannustamme toisiamme menestymään o kehitämme itseämme ja työtämme säilyttääksemme sen mielenkiintoisena, toimimme ammatillisesti o jaamme uutta opittua tietoa kaikille ja toteutamme sitä käytännössä o edellytämme asiallista käyttäytymistä asukkaita, omaisia ja henkilökuntaa kohtaan. Tarvittaessa toimimme häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan toiminnan mallin mukaan o Me-henki, puhallamme yhteen hiileen ja teemme työtä asiakkaiden parhaaksi sekä vaalimme elämän iloa ja työniloa. o Asukkailla on oikeus osallistua häntä koskevaan päätöksen tekoon o Toimintaamme ohjaa eri lait ja asetukset, kaikki toimintamme on aina perusteltavissa - Asiakaslähtöisyys ja omatoimisuuden tukeminen o jokaista asukasta kunnioitetaan oman elämän asiantuntijana o hoito pohjautuu asukkaan ja omaisten kanssa yhdessä sovittuihin realistisiin tavoitteisiin, yksilölliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan o aito välittäminen ja läsnäolo hoito- ja kohtaamistilanteessa o pyrimme sopeuttamaan oman toimintamme ja talon toiminnot asiakkaan tarpeita vastaaviksi o omatoimisuutta tuemme välttämällä tekemästä asioita asukkaan puolesta työn nopeuttamiseksi o asukkaan toiveet ja tarpeet huomioidaan sekä asukkaiden itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan, kohtaamme jokaisen asukkaan yksilöllisesti. Omaisia pyydämme täyttämään asukkaasta elämänkaari-lomakkeen jonka pohjalta pystymme työskentelemään asukkaiden toiveiden ja mieltymysten mukaisesti myös silloin, kun asukas ei enää kykene kertomaan toiveistaan ja tarpeistaan o turvallisuuden huomioiminen. Turvallinen ympäristö, turvalliset apuvälineet - Turvalisuus ja kodinomaisuus o Turvallisuus ja kodinomaisuus muodostuvat viihtyisistä sekä siisteistä tiloista o asukashuoneet sisustetaan kodikkaiksi sekä viihtyisiksi, mahdollisuuden mukaan asukkaan omilla huonekaluilla Asukkaiden hoitoa ja hoivaa ohjaa yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma, jonka teemme mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä asukkaan ja hänen omaisten kanssa. Jokainen kohtaaminen on meille tärkeä ja tämän vuoksi niihin panostetaan. Omaisten ja läheisten osallistuminen asukkaidemme arkeen on meille todella arvokasta. Työtapamme on toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä työ, jossa korostuvat omatoimisuus, yksilöllisyys, turvallisuus, avoimuus ja vastuullisuus. Huolehdimme asukkaiden arjen sujumisesta tukien, opastaen, yhdessä tehden sekä kannustaen omien voimavarojen käyttöön.

6 6 3 RISKINHALLINTA Omavalvonta perustuu riskinhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtia arvioidaan monipuolisesti asiakkaan saaman palvelun näkökulmasta. Riskit voivat aiheutua esimerkiksi fyysisestä toimintaympäristöstä (kynnykset, vaikeakäyttöiset laitteet), toimintatavoista, asiakkaista tai henkilökunnasta. Usein riskit ovat monien virhetoimintojen summa. Riskinhallinnan edellytyksenä on, että työyhteisössä on avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa sekä henkilöstö että asiakkaat ja heidän omaisensa uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä epäkohtia? Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat Riskinhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskinhallintaan kuuluu myös suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä toteutuneiden haittatapahtumien kirjaaminen, analysointi, raportointi ja jatkotoimien toteuttaminen. Palveluntuottajan vastuulla on, että riskinhallinta kohdistetaan kaikille omavalvonnan osa-alueille. Riskinhallinnan työnjako Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Heillä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa epäkohtien ja turvallisuuskysymysten käsittelylle. Riskinhallinta vaatii aktiivisia toimia koko henkilökunnalta. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Riskinhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Koko yksikön henkilökunnalta vaaditaan sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Eri ammattiryhmien asiantuntemus saadaan hyödynnetyksi ottamalla henkilökunta mukaan omavalvonnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen. Luettelo riskinhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista Toiminnan riskejä arvioidaan mm. turvallisuusselvityksessä, palo- ja pelastussuunnitelmassa, riskikartoituksessa sekä lääkehoitosuunnitelmassa. Riskejä arvioidaan 4Ks riskienhallinta ohjelmalla vuosittain. Ennakoimme mahdollisia vaaroja ja tarkastelemme jo sattuneita tapahtumia. Riskien tunnistamisessa ja arvioinnissa hyödynnetään oman henkilöstön osaamista ja yhteistyötä viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Riskien seurauksia arvioidaan suhteessa henkilöihin ja toimintaan kuvaamalla onko kyseessä vähäinen, lievä, merkittävä, vakava tai erittäin vakava seuraus. Riskiarviolla saadun tiedon avulla puututaan epäkohtiin, aina ensisijaisesti vakavimpiin riskeihin. Keskeinen osa riskien arviointi on myös toiminnan kehittäminen, havaituille riskeille laaditaan aina toimenpideohjelma ja seuranta-aikataulu. Asukaspalautteet, muistutukset sekä itse havaitut epäkohdat välitetään asiasta vastaavalle henkilölle mahdollisimman pian. Riskinhallinta koskee koko henkilökuntaa sekä asukkaitamme. Työsuojelu on lakisääteistä (työturvallisuuslaki) ja siihen liittyy ennaltaehkäisy. Perehdytysvastuu on yksikön esimiehellä tai hänen määräämällä henkilöllään. Yksikössä tapahtuneista vaaratilanteista sekä läheltä piti -tilanteista tehdään aina kirjallinen ilmoitus heti tilanteen tapahduttua HaiPro ohjelmaan, mistä tallennettu ilmoitus lähtee automaattisesti esimiehelle, varaesimiehelle ja tiimivastaavalle sairaanhoitajalle. Ilmoituksen käsittelijä voi tarvittaessa ohjata ilmoituksen ylemmälle taholle (päällikkö) ja työsuojelupäällikölle sekä työsuojeluvaltuutetulle. Tietosuojariskien vähentämiseksi henkilöstön on suoritettava vuosittain tietoturvatesti Navisec. Lisäksi työyksiköihin on laadittu ohje henkilöstölle neulanpistotapaturman sattuessa. Poikkeusolojen varalle ollaan laatimassa valmiussuunnitelma, jossa on määritelty toimintaohjeet poikkeustilanteiden varalle. Henkilökunnalle järjestetään työergonomiaan ja asukkaiden nostoihin ja siirtoihin liittyvää koulutusta ja ohjausta riskien minimoimiseksi. Palo- ja pelastus-, turvallisuus- sekä ensiapukoulutusta järjestetään säännöllisesti, jotta mahdollisia riskejä pystytään ennaltaehkäisemään. Työyksikköön on laadittu turvallisuussuunnitelma, joka päivitetään säännöllisesti ja työyksikköön on nimetty turvallisuudesta vastaavat työntekijät. Yhteistyötä tehdään mm. työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa.

7 7 Riskien tunnistaminen Riskinhallinnan prosessissa sovitaan toimintatavoista, joilla riskit ja kriittiset työvaiheet tunnistetaan. Miten henkilökunta tuo esille havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit? Jokaisella työntekijällä on velvollisuus ja vastuu tuoda esille epäkohdat, laatupoikkeamat ja riski- ja vaaratilanteet esimiehelle. Uhka, vaara ja läheltä-piti tilanteista kirjataan ilmoitus HaiPro- järjestelmään. Ilmoitukset on jaettu potilasturvallisuus, työturvallisuus, toimintaympäristö sekä tietoturva osa-alueisiin. Asukasturvallisuuteen liittyvistä ilmoituksista tulee tehdä merkintä myös asukkaan tietoihin potilastietojärjestelmään sekä asiasta on tiedotettava asukasta sekä sopimuksen mukaan myös asukkaan omaista / läheistä. Myös asukkaat / omaiset voivat kirjata HaiPro ilmoituksen kuntayhtymän verkkosivujen kautta alkaen sosiaalihuoltolain 48 ja 49 velvoittavat sosiaalihuollon henkilökunnan ilmoittamaan viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos he huomaavat tehtävissään epäkohtia tai ilmeisiä epäkohdan uhkia asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta kunnan sosiaalihuollon johtaville viranhaltijoille. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä. Epäkohdalla tarkoitetaan esimerkiksi asukkaan epäasiallista kohtaamista, asukkaan loukkaamista sanoilla, asukasturvallisuudessa ilmeneviä puutteita, asukkaan kaltoin kohtelua ja toimintakulttuurista johtuvia asukkaalle vahingollisia toimia. Myös epäkohdan uhasta, joka on ilmeinen tai voi johtaa epäkohtaan, tulee ilmoittaa. Riskien käsitteleminen Haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelyyn kuuluu niiden kirjaaminen, analysointi ja raportointi. Vastuu riskinhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehitystyössä on palvelun tuottajalla, mutta työntekijöiden vastuulla on tiedon saattaminen johdon käyttöön. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai omaista informoidaan korvausten hakemisesta. Miten yksikössä käsitellään haittatapahtumat ja läheltä piti -tilanteet ja miten ne dokumentoidaan? Kaikki HaiPro ilmoitukset käsitellään viiveettä ja korjattavat asiat hoidetaan viipymättä. Käsittelyssä arvioidaan tilanteen vakavuusaste sekä siitä seuraavan toimenpiteen kiireellisyys. Potilasturvallisuuteen liittyvät ilmoituksen käsitellään tiimeissä, tiimivastaavan johdolla. Työturvallisuuteen, toimintaympäristöön sekä tietoturvaan liittyvät ilmoitukset käsitellään aina esimiehen johdolla. Korjaavat toimenpiteet Laatupoikkeamien, epäkohtien, läheltä piti -tilanteiden ja haittatapahtumien varalle määritellään korjaavat toimenpiteet, joilla estetään tilanteen toistuminen jatkossa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa tilanteiden syiden selvittäminen ja tätä kautta menettelytapojen muuttaminen turvallisemmiksi. Myös korjaavista toimenpiteistä tehdään seurantakirjaukset ja -ilmoitukset. Miten yksikössänne reagoidaan esille tulleisiin epäkohtiin, laatupoikkeamiin, läheltä piti -tilanteisiin ja haittatapahtumiin? Jokainen tapahtuma otetaan vakavasti ja niistä keskustellaan avoimesti. Kaikkiin tapahtumiin pyritään löytämään sellainen ratkaisu, että tapahtuma ei pääsisi enää uusiutumaan. Keskeiset asiat tapahtumista käydään läpi työpaikkakokouksissa. Asukkaisiin liittyvissä tilanteissa otetaan tarpeen mukaan yhteyttä asukkaaseen sekä hänen omaisiinsa. Asukkaalle tai hänen edustajalleen annetaan ohjeistus muistutus- ja kantelumenettelystä. Muutoksista tiedottaminen Miten muutoksista työskentelyssä (myös todetuista tai toteutuneista riskeistä ja niiden korjaamisesta) tiedotetaan henkilökunnalle ja muille yhteistyötahoille? Muutoksista tiedotetaan viipymättä koko henkilökunnalla, tiedottaminen tehdään suullisesti sekä kirjallisesti. Jo ennen muutosten voimaan tuloa pyritään keskustelemaan tulevasta muutoksesta henkilökunnan kanssa. Toiminnan muutoksista laaditaan tarvittaessa kirjalliset ohjeet ja muutoksen toteutusta seurataan sekä arvioidaan. Yhteistyötahoille tiedotetaan keskeistä, heidän toimintaan liittyvistä, asioista kirjallisesti.

8 8 4 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt Omavalvontasuunnitelma laaditaan toimintayksikön johdon ja henkilökunnan yhteistyönä. Omavalvonnan eri osa-alueilla voi olla myös omat vastuuhenkilöt. Ketkä ovat osallistuneet omavalvonnan suunnitteluun? Yksikön esimies ja tiimivastaavat vastaavat omavalvontasuunnitelman laatimisesta. Omavalvontasuunnitelma laaditaan yhteistyössä henkilökunnan ja johdon kanssa. Henkilökunta osallistuu suunnitelman laatimiseen tiimeissä ja työpaikkakokouksissa. Omavalvontasuunnitelma ohjaa päivittäistä toimintaa ja työntekijöiden tulee huomioida suunnitelman käytettävyys ja toimivuus toiminnassa sekä laadun valvonnassa. Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot: Asumispalveluesimies Henna Rytkönen henna.rytkonen@ylasavonsote.fi Omavalvontasuunnitelman seuranta (määräyksen kohta 5) Omavalvontasuunnitelma päivitetään, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia. Miten yksikössä huolehditaan omavalvontasuunnitelman päivittämisestä? Suunnitelma päivitetään vuosittain, yhdessä henkilökunnan kanssa. Suunnitelma päivittämisvastuu on yksikön esimiehellä ja päivittäminen on merkattu yksikön vuosikelloon. Päivitetty omavalvonta suunnitelma käydään henkilöstön kanssa läpi vuosittain työpaikkakokouksessa. Omavalvontasuunnitelman julkisuus Ajan tasalla oleva omavalvontasuunnitelman pitää olla julkisesti nähtävänä yksikössä siten, että asiakkaat, omaiset ja omavalvonnasta kiinnostuneet voivat helposti ja ilman erillistä pyyntöä tutustua siihen. Missä yksikön omavalvontasuunnitelma on nähtävillä? Yksikön omavalvontasuunnitelma on osastoilla nähtävissä.

9 9 5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET Palvelutarpeen arviointi Hoidon ja palvelun tarvetta arvioidaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai laillisen edustajansa kanssa. Arvioinnin lähtökohtana on henkilön oma näkemys voimavaroistaan ja niiden vahvistamisesta. Palvelutarpeen selvittämisessä huomion kohteena ovat toimintakyvyn palauttaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä kuntoutumisen mahdollisuudet. Palvelutarpeen arviointi kattaa kaikki toimintakyvyn ulottuvuudet, joita ovat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivat eri ulottuvuuksiin liittyvät riskitekijät kuten terveydentilan epävakaus, heikko ravitsemustila, turvattomuus, sosiaalisten kontaktien vähyys tai kipu. Miten asiakkaan palvelun tarve arvioidaan mitä mittareita arvioinnissa käytetään? Asukkaiden palvelutarvetta arvioidaan yksikössä RAVA toimintakykymittarilla. Uusille asukkaille tehdään RAVA toimintakyvyn arvio, kun asukas on asunut yksikössä kolme kuukautta. Tällä varmistetaan, että asukas on sijoitettu oikeaan paikkaan. Kaikille asukkaille tehdään RAVA toimintakykyarvio kaksi kertaa vuodessa. Palvelun tarpeen arvioinnin tukena käytämme - MNA ravitsemustasapainon mittaria - MMSE muistitestiä - FRAT kaatumisriskiarviota - GDS masennustestiä Asukkaiden hoito- ja palvelusuunnitelma päivitetään tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran vuodessa, yhteistyössä omaisten kanssa. Hoitosuunnitelma päivitetään aina asukkaan tarpeiden muuttuessa Miten asiakas ja/tai hänen omaistensa ja läheisensä otetaan mukaan palvelutarpeen arviointiin? Asukkaalle annettavien palveluiden sisällöstä sovitaan yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Tarvittaessa omainen edustaa asukasta ja hänen näkemystään. Omaisiin ollaan yhteydessä asukkaan suostumuksella. Ilman asukkaan suotumusta omaisia kuullaan vain, jos tietoa tarvitaan asukkaan edun vuoksi tai tieto on välttämätön palvelutarpeen selvittämiseksi silloin kun, asukas ei kykene vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan. (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, Läheisverkoston kartoittaminen 43 ). Asukkaan sitoutumista saamaansa hoitoon sekä hyvään hoitotulokseen edistetään hyvällä vuorovaikutuksella ja yhteistyöllä asukkaan kanssa. Verkostoituneella työskentelyllä ja hoitoneuvotteluilla etsitään yhteinen näkemys ja selkiytetään vastuut. Tarvittaessa pyydetään lääkärin arvio asukkaan kyvystä tehdä hoitoaan koskevia päätöksiä vaarantamatta omaa tai ulkopuolisten turvallisuutta. Asukkaan elämänkulku kartoitetaan ja asukkaan identiteetti huomioidaan. Ennen asukkaaksi tuloa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän kotona asumisen tuen asiakasohjaajat tekevät asiakkaalle palvelutarpeenarvioinnin sekä kartoittavat asiakkaan toimintakyvyn. Näiden tulosten perusteella asiakas ohjataan tarpeen mukaan SAS (selvitä, arvioi, sijoita) työryhmään, jossa moniammatillisen arvioinnin perusteella asiakkaalle etsitään sopiva hoito / asumispalvelupaikka. Asumispalveluyksikössä asukas sekä omaiset ovat mahdollisuuksien mukaan mukana asukkaan hoito- ja palvelusuunnitelman tekemisessä ja arvioinnissa. Asukkaan voinnissa tapahtuvista muutoksista ilmoittamisesta sovitaan omaisten kanssa ja niistä ilmoitetaan sopimuksen mukaan. Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma Hoidon ja palvelun tarve kirjataan asiakkaan henkilökohtaiseen, päivittäistä hoitoa, palvelua tai kuntoutusta koskevaan suunnitelmaan. Suunnitelman tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan elämänlaadulleen ja kuntoutumiselle asetetut tavoitteet. Päivittäisen hoidon ja palvelun suunnitelma on asiakirja, joka täydentää asiakkaalle laadittua asiakas/palvelusuunnitelmaa ja jolla viestitään palvelun järjestäjälle asiakkaan palvelutarpeessa tapahtuvista muutoksista. Miten palvelusuunnitelman toteutuminen asiakkaan palvelussa/hoidossa varmistetaan, on omavalvonnan keskeisiä sovittavia asioita. Miten hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan? Asukkaan muuttaessa Palvelukeskus Kirkonsalmelle, hänelle tehdään kirjallinen hoito- ja palvelusuunnitelma, mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä asukkaan sekä omaisten kanssa. Tässä suunnitelmassa otetaan huomioon asukkaan elämäntilanne ja hänen yksilölliset tarpeet. Suunnitelma luodaan siten, että se tukee

10 10 asukkaan omia voimavaroja sekä sosiaalisia verkostoja. Hoito- ja palvelusuunnitelmassa näkyvät kaikki asukkaan saamat palvelut, myös lääkehoito, josta vastaa lääkäri sekä mahdollinen hoitotahto. Suunnitelman toteutumista arvioidaan päivittäin ja asukkaan vointiin liittyvät kirjaukset tehdään sähköiseen potilastietojärjestelmään. Muutokset hoito- ja palvelusuunnitelmaan tehdään yhteistyössä asukkaan, hänen hoitoverkostonsa ja läheistensä kanssa. Asukkaan hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä vastaa omahoitaja sekä tiimin sairaanhoitaja. Asukkaan vointia ja hoitosuunnitelman toteutumista arvioidaan kolmen kuukauden välein tehtävällä väliarvioinnilla. Väliarvioinnin tekemisestä vastaa omahoitaja. Miten varmistetaan, että henkilökunta tuntee hoito- ja palvelusuunnitelman sisällön ja toimii sen mukaisesti? Hoito- ja palvelusuunnitelmaan tulleet muutokset käydään läpi raporteilla, lisäksi jokainen työntekijä on velvollinen tutustumaan asukkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmiin säännöllisesti ja toimimaan sen mukaisesti. Hoito- ja palvelusuunnitelmat ovat luettavissa kaikilla asukkaan hoitoon osallistuvilla sähköisenä asukkaan potilastietojärjestelmässä. Asiakkaan kohtelu Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Sosiaalihuollon palveluissa henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Miten yksikössä vahvistetaan asiakkaiden itsemääräämisoikeuteen liittyviä asioita kuten yksityisyyttä, vapautta päättää itse omista jokapäiväisistä toimista ja mahdollisuutta yksilölliseen ja omannäköiseen elämään? Asukkaan tahtoa, toiveita ja itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan sekä tuemme asukkaita osallistumaan arjen ja tulevaisuuden suunnitteluun. Asukkaan omat toiveet ja ajatukset huomioidaan kaikissa elämisentoimintoihin liittyvissä asioissa (ruokailut, pukeutuminen ja sosiaalisuus yms.). Eettisissä kysymyksissä sekä päätöksenteossa kuuntelemme kaikkia osapuolia, päätöksen teemme aina asukkaan parhaaksi. Asukkaan toiveita pyritään keräämään elämänkaari-lomakkeen avulla. Mikäli asukas on laatinut tai laatii hoitotahdon, sitä kunnioitetaan kaikissa hoitoon ja hoivaan liittyvissä tilanteissa. Asukaita ja heidän omaisia kannustetaan luomaan asukkaan huoneesta mahdollisimman kodikas ja viihtyisä, sillä tutuista tavaroista luotu ympäristö lisää turvallisuuden ja rauhallisuuden tunnetta sekä tukevat itsenäistä selviytymistä. Myös omien vaatteiden käyttäminen tukee vapautta päättää omista asioista. Ruuhveltissa järjestetään asukaskokouksia, joissa asukkaiden toiveita ja tarpeita toimintaan kuunnellaan todella paljon. Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet ja käytännöt Sosiaalihuollon asiakkaan hoito ja huolenpito perustuu ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen, ja palveluja toteutetaan lähtökohtaisesti rajoittamatta henkilön itsemääräämisoikeutta. Jos rajoitustoimenpiteisiin joudutaan turvautumaan, on niille oltava laissa säädetty peruste ja sosiaalihuollossa itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun asiakkaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Itsemääräämisoikeutta rajoittavista toimenpiteistä tehdään asianmukaiset kirjalliset päätökset. Rajoitustoimenpiteet on toteutettava lievimmän rajoittamisen periaatteen mukaisesti ja turvallisesti henkilön ihmisarvoa kunnioittaen. Lastensuojeluyksiköille lasten ja nuorten itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta on erityiset säännökset lastensuojelulaissa. Itsemääräämisoikeutta koskevista periaatteista ja käytännöistä keskustellaan sekä asiakasta hoitavan lääkärin että omaisten ja läheisten kanssa ja ne kirjataan asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Rajoittamistoimenpiteistä tehdään kirjaukset myös asiakastietoihin. Mistä rajoittamistoimenpiteisiin liittyvistä periaatteista yksikössä on sovittu? Toimintaperiaatteena on, että asukkaan elämää rajoittavia toimenpiteitä käytetään vain painavista terveydellisistä syistä. Rajoittavien menetelmien käyttö arvioidaan yhdessä asukkaan, hänen omaisensa, lääkärin ja koko hoitotiimin kanssa. Lääkäri tekee ja kirjaa päätöksen, perusteluineen asukkaan hoitokertomukseen. Omaisia informoidaan aina rajoitustoimia käytettäessä, elleivät he ole olleet päätöksenteossa mukana. Rajoitteiden tarpeellisuutta arvioidaan jatkuvasti, vähintään kolmen kuukauden välein.

11 11 Rajoitteita käytetään asukkailla ainoastaan heidän oman turvallisuutensa takaamiseksi. Rajoitteet joita käytämme, ovat esimerkiksi lukitut ulko-ovet, turvavyö pyörätuolissa, hygieniahaalari tai laidat vuoteessa, joilla estetään esimerkiksi asiakkaan kaatuminen tai putoaminen. Henkilökunnan on huolehdittava, että rajoitteita käytetään ohjeita noudattaen ja asukasta valvotaan riittävästi. Tarvittavat rajoittavat toimenpiteet arvioidaan hoitosuunnitelman väliarvioinnin yhteydessä. Asiakkaan asiallinen kohtelu Suuri osa sosiaalipalveluista tehdyistä kanteluista koskee asiakkaan kokemaa epäasiallista kohtelua tai epäonnistunutta vuorovaikutustilannetta työntekijän kanssa. Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle, mikäli hän on tyytymätön kohteluunsa. Palvelun perustuessa ostosopimukseen muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle. Yksikössä tulisi kuitenkin ilman muistutustakin kiinnittää huomiota ja tarvittaessa reagoida epäasialliseen tai loukkaavaan käytökseen asiakasta kohtaan. Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan, miten varmistetaan asiakkaiden asiallinen kohtelu ja miten menetellään, jos epäasiallista kohtelua havaitaan? Asukkaan epäasiallinen tai loukkaava kohtelu on kielletty. Asukkaan epäasiallista kohtelua voivat olla esimerkiksi henkilökunnan toimesta tapahtuva epäasiallinen käsittely ja puhuttelu tai toisen asukkaan taholta tapahtuva väkivallan uhka sekä tiedonvälitykseen liittyvät seikat. Mikäli epäasiallista kohtelua havaitaan, käsitellään se yhdessä työntekijän kanssa ja ryhdytään tarvittaessa työ-johdollisiin toimenpiteisiin. Jos väkivallan uhkaa aiheuttaa toinen asukas huolehditaan turvallisuus seikoista. Jokainen työntekijä on vastuussa siitä, että välittää asukkaan hoitoon tai vointiin liittyvän tiedon eteenpäin työyhteisössä ja tarvittaessa tilanteista informoidaan omaisia. Jos asukas tai omainen on tyytymätön saamaansa kohteluun, hänellä on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön lähiesimiehelle. Sosiaalihuollon henkilöstöön kuuluvan tai vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivien henkilöiden on toimittava siten, että asiakkaalle annettavat sosiaalipalvelut toteutetaan laadukkaasti. Heidän on ilmoitettava viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos he huomaavat tehtävissään epäkohtia tai ilmeisiä epäkohdan uhkia asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta kunnan sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä. (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 48 ja 49 ) Miten asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa tai läheisensä kanssa käsitellään asiakkaan kokema epäasiallinen kohtelu, haittatapahtuma tai vaaratilanne? Asukkaalla on oikeus tehdä saamastaan epäasiallisesta kohtelustaan muistutus. Omainen tai edunvalvoja voivat myös tehdä asiakkaan puolesta muistutuksen. Muistutus voi olla suullinen tai kirjallinen. Se käsitellään mahdollisimman pian asiaan liittyvien henkilöiden kanssa ja korjaavat toimenpiteet aloitetaan välittömästi. Muistutukset ohjautuvat vastuualuejohtajalle, asumispalvelupäällikölle ja asumispalveluesimiehelle. Asukkaalla on oikeus saada muistutukseen vastine, jossa selvitetään mihin toimenpiteisiin muistutuksen takia on ryhdytty. Muistutukseen on vastattava 30 vrk:n sisällä. Tarvittaessa muistutuksen tekijää ohjataan ottamaan yhteyttä sosiaaliasiamieheen. Asiakkaan osallisuus Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen Eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän perheidensä ja läheistensä huomioon ottaminen on olennainen osa palvelun sisällön, laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä. Koska laatu ja hyvä hoito voivat tarkoittaa eri asioita henkilöstölle ja asiakkaalle, on systemaattisesti eritavoin kerätty palaute tärkeää saada käyttöön yksikön kehittämisessä. Palautteen kerääminen Miten asiakkaat ja heidän läheisensä osallistuvat yksikön toiminnan, laadun ja omavalvonnan kehittämiseen? Miten asiakaspalautetta kerätään? Asiakaspalautetta saadaan asukas- ja omaiskyselyjen avulla. Palautetta voi antaa keskustellen, puhelimitse, sähköpostitse tai yksikössä olevan palautelomakkeen kautta. Sähköistä palautetta voi lähettää internetsivujen

12 12 kautta ( sekä sähköpostilla kuntayhtymän kirjaamoon osoitteella Palaute välitetään kirjaamon kautta vastuualuejohtajalle, tehtäväalueen päällikölle ja asiasta vastaavan toimintayksikön esimiehelle asian käsittelyä varten. Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä Miten asiakaspalautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä? Suullisesti, puhelimitse ja sähköpostitse annetut palautteet käsitellään välittömästi työyksikössä. Suunnitelma mahdollisten epäkohtien korjaamiseksi tehdään välittömästi ja toimenpiteistä tiedotetaan asukkaalle ja / tai hänen omaiselleen. Säännöllisin väliajoin tehtävien asukaskyselyiden pohjalta tehdään toiminnan kehittämiseen liittyvä suunnitelma. Kyselyn toteutuksesta vastaa siihen nimetty työntekijä. Tulokset käydään läpi henkilökunnan kanssa ja yhdessä valitaan kehittämisen kohteet sekä tehdään suunnitelma toiminnan kehittämiseksi. Kehittämistä seurataan ja arvioidaan. Asiakkaan oikeusturva Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioittaen. Tosiasialliseen hoitoon ja palveluun liittyvät päätökset tehdään ja toteutetaan asiakkaan ollessa palvelujen piirissä. Palvelun laatuun tai saamaansa kohteluun tyytymättömällä asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Muistutuksen voi tehdä tarvittaessa myös hänen laillinen edustajansa, omainen tai läheinen. Muistutuksen vastaanottajan on käsiteltävä asia ja annettava siihen kirjallinen, perusteltu vastaus kohtuullisessa ajassa. a) Muistutuksen vastaanottaja Kirjallisen muistutuksen voi jättää - yksikön esimiehelle Henna Rytkönen - kuntayhtymän kirjaamoon Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PL 4, IISALMI b) Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä ostaa sosiaaliasiamiespalvelun Merikratos Sosiaalipalvelut Oy:lt Sosiaaliasiamies on Katja Mäkelä - tavattavissa joka kuukauden ensimmäinen tiistai klo Merikratoksen toimistossa osoitteessa Pohjolankatu 1, 2. kerros (käynti sisäpihan puolelta) - puhelimitse ti ke klo sähköpostitse sosiaaliasiamies@merikratos.fi postitse Merikratos / Mäkelä, Ahjokatu 6, 2 krs Jyväskylä c) Kuluttajaneuvonnan yhteystiedot sekä tiedot sitä kautta saaduista palveluista

13 13 d) Miten yksikön toimintaa koskevat muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään ja huomioidaan toiminnan kehittämisessä? Muistutus menettelyissä asukasta tai omaista ohjataan esisijaisesti selvittämään tilannetta tilanteissa mukana olleiden henkilöiden kanssa heti kun ongelmia ilmenee. Asukas, omainen tai edunvalvoja voi tehdä lisäksi kirjallisen tai suullisen muistutuksen epäkohdista. Muistutukset ja valitukset käsitellään mahdollisimman pian asiaan liittyvien henkilöiden kanssa ja korjaavat toimet aloitetaan välittömästi. Muistutukset ja valitukset käsitellään yhdessä henkilökunnan kanssa. Muistutus tehdään erilliselle muistutuslomakkeella ja lomake toimitetaan osoitteeseen Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä, kirjaamo, PL 4, IISALMI. Muistutus voidaan tehdä myös sähköisesti osoitteeseen: Muistutukset ohjataan vastuualuejohtajalle, asumispalvelupäällikölle ja asumispalveluyksikön esimiehelle. Asukasta on tarvittaessa neuvottava muistutuksen tekemisessä. Muistutuksen tekijän tulee saada muistutukseen vastine, jossa selvitetään mihin toimenpiteisiin muistutuksen takia on ryhdytty. Muistutukseen on vastattava 30 vrk sisällä. Tarvittaessa asiakasta ohjataan ottamaan yhteyttä sosiaaliasiamieheen. e) Tavoiteaika muistutusten käsittelylle Muistutukset tulee käsitellä 1 4 viikon kuluessa. 6 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta Asiakkaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen Päivittäiset toiminnot pohjautuvat asukkaan omiin voimavaroihin ja hänen todellisiin tarpeisiinsa. Hoito- ja hoivatyössä kunnioitetaan asukkaan yksilöllisyyttä, itsemääräämisoikeutta ja yksityisyyttä. Hänen henkilökohtaiset tarpeensa ja toiveensa otetaan huomioon hänen etunsa mukaisina. Asukkaan omaiset voivat myös olla mukana asukkaiden arjessa, tukemassa ja auttamassa myös hoivatyössä ammattihenkilöiden rinnalla. Omaisia ohjataan tarvittaessa tarkoituksenmukaisiin menetelmiin ja apuvälineiden käyttöön. Fyysistä toimintakykyä tuemme hankkimalla asukkaille yksilöllisiä apuvälineitä. Järjestämme asukkaille viriketoimintaa päivittäin niin ryhmä, kuin yksilö toimintana, asukkaan mieltymyksen mukaan. Asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmiin kirjataan tavoitteita, jotka liittyvät päivittäiseen liikkumiseen, ulkoiluun, kuntoutukseen ja kuntouttavaan toimintaan. Yksikössä järjestetään säännöllisesti asukkaiden toiveet ja tarpeet huomioivaa liikunta-, virike- ja kulttuuritoimintaa. Tavoitteena on ylläpitää ja parantaa asukkaiden kognitiivista, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Mikäli asukkaat toivovat, asumispalveluyksiköissä järjestetään asukkaiden uskontokunnan mukaisia hengellisiä tilaisuuksia tai annetaan muuta henkistä ja hengellistä tukea. Kalenterivuoden mukaan juhlapyhät ja merkkipäivät huomioidaan yksikön toiminnassa. Palvelukeskus Kirkonsalmella toimii virike-työryhmä. Työryhmässä on hoitohenkilökuntaa kaikilta osastoilta. Viriketyöryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa. He järjestävät viriketoimintaa asukkaille ja henkilökunnalle. Työryhmä tekee toimintasuunnitelman joka kuukaudelle, suunnitelma toimitetaan osastoille. Toimintasuunnitelmassa otetaan huomioon juhlat ja kirkolliset juhlapyhät. Myös omaisia kannustetaan osallistumaan ulkoiluttamiseen ja virkistystoimintaan. Miten asiakkaiden toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttavaa toimintaa koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan? Tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti erilaisten toimintakyky mittareiden (MNA, RaVa, MMSE, FRAT) avulla. Hoito- ja palvelusuunnitelmassa määrittämien tavoitteiden kautta arvioimme päivittäin tavoitteiden toteutumista sekä väliarvioinnissa 3 kk:n välein. Teemme yhteistyötä tarvittaessa moniammatillisesti mm. lääkärin ja fysioterapeutin kanssa.

14 14 Ravitsemus Miten yksikön omavalvonnassa seurataan asiakkaiden riittävää ravinnon ja nesteen saantia sekä ravitsemuksen tasoa? Ravitsemus ja ruokailu perustuvat asukkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Aterioissa huomioidaan erilaiset ruokavaliot sekä aterian koostumus yksilöllisesti. Ruokailutilanteista luodaan miellyttäviä ja asukkaiden omatoimista selviytymistä ja sosiaalista kanssakäymistä tuetaan myös ruokailutilanteissa. Päivittäinen ruokailu järjestetään mahdollisuuksien mukaan yhteisissä tiloissa, ateriointiin varataan riittävästi aikaa ja asukasta avustetaan tarvittaessa. Asukkaan suun limakalvojen, hampaiden ja hammasproteesien kuntoa seurataan, jotta ravinnon nauttiminen onnistuu. Asukkaidemme painoa seurataan myös säännöllisesti ja omahoitaja tekee tarvittaessa MNAravitsemustestin ravitsemustilan arvioimiseksi ja edistämiseksi. Tulosten perusteella tehdään lisäyksiä tai muutoksia ruokavalioon. Myös riittävä nesteensaanti seurataan ja turvataan. Ruokalistasuunnittelussa ja päivittäisissä ateria-ajoissa noudatetaan tämän hetkistä, voimassa olevaa valtion ravitsemusneuvottelukunnan ikääntyneiden ravitsemussuosituksia ( ). Palvelukeskuksessa tarjoillaan viisi ruokailukertaa päivässä (aamiainen, lounas, iltapäiväkahvi / välipala, päivällinen ja iltapala sekä tarvittaessa yöpala). Ateriat on rytmitetty tasaisesti, niin ettei yö paasto ylitä 11 tuntia. Ruoat valmistetaan Iisalmen kaupungin ravitsemuskeskuksessa ja ne toimitetaan lämpölaatikoissa ja vaunuissa yksikköön kolme kertaa vuorokaudessa. Ruokalista on asukkaiden ja omaisten nähtävillä osastoilla. Ruokailussa on tärkeää, että ateriat suunnitellaan niin, että ruokalajien ja ruoka-aineiden maku, rakenne ja väri sopivat toisiinsa ja muodostavat houkuttelevan kokonaisuuden. Ruokalistasuunnittelussa huomioidaan sesongit, juhlapyhät ja asiakaskunnat toiveet.

15 15 Hygieniakäytännöt Yksikön hygieniatasolle asetetut laadulliset tavoitteet ja sen toteutumiseksi laaditut toimintaohjeet sekä asiakkaiden yksilölliset hoito- ja palvelusuunnitelmat asettavat omavalvonnan tavoitteet, joihin kuuluvat asiakkaiden henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisen lisäksi infektioiden ja muiden tarttuvien sairauksien leviämisen estäminen. Miten yksikössä seurataan yleistä hygieniatasoa ja miten varmistetaan, että asiakkaiden tarpeita vastaavat hygieniakäytännöt toteutuvat laadittujen ohjeiden ja asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmien mukaisesti? Asukkaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa puhtaus- ja hygienia- osioon kuuluu mm. peseytyminen, vaatehuolto, suunhoito ja inkontinenssihoito. Suunnitelmaan kirjataan asukkaan toiveet ja tottumukset. Yhdessä asukkaan kanssa selvitetään hänen tarpeensa ja asioiden sopiva toteuttamistapa. Jos asukkaalla on muistiongelmia, häntä ohjataan ja avustetaan hoidon toteutumiseksi mahdollisten terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Asukkaiden hygieniasta huolehditaan päivittäin yksilöllisesti. Päivittäisiin hygieniakäytäntöihin kuuluu muun muassa tarvittavat pesut, vaipan vaihdot ja hampaiden hoito, parran ajaminen, korvien puhdistaminen sekä kynsien leikkaaminen. Huolehdimme myös apuvälineiden, kuten kuulolaitteiden puhdistamisesta ja käyttökunnon testaamisesta ja kuntoon saattamisesta. Kertakäyttöisiä käsineitä, esiliinoja ja kengänsuojia käytetään tarvittaessa. Tehostettua käsihygieniaa käytetään erityistilanteissa. Henkilökunta kirjaa potilastietojärjestelmään asukkaalla olevat erityistä suojautumista edellyttävät sairaudet ja infektiot. Asukastilojen siivous perustuu siivoussuunnitelmaan, jossa on määritelty puhtaustaso, vastuut, tehtävät ja pääasiallisimmat siivousaikataulut. Siivoukseen kuuluvat ylläpito-ja viikkosiivous sekä vuosittainen suursiivous. Yksikön siivouksesta vastaa erillinen siivoustyön ammattihenkilöstö. Hygieniakäytännöistä suositellaan laadittavaksi yksikön oma ohje. Hygieniassa ja aseptisessa toiminnassa noudatetaan kansallisia suosituksia ja ohjeita (esim. THL:n ohjeet, Käypä hoito suositukset), Kuopion yliopistollisen sairaalan ohjeita sekä kuntayhtymän hygieniatyöryhmän ajan tasalla pitämiä yhtenäisiä hygieniakäytäntöjä. Jokaisella työntekijällä on henkilökohtainen vastuu ohjeiden noudattamisesta sekä tartuntoja ehkäisevästä toimintatavasta. Terveyden- ja sairaanhoito Palvelujen yhdenmukaisen toteutumisen varmistamiseksi on yksikölle laadittava toimintaohjeet asiakkaiden suun terveydenhoidon sekä kiireettömän ja kiireellisen sairaanhoidon järjestämisestä. Toimintayksiköllä on oltava ohje myös äkillisen kuolemantapauksen varalta. a) Miten yksikössä varmistetaan asiakkaiden hammashoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa, kiireellistä sairaanhoitoa ja äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen? Asukkaiden hammashoidosta vastaan Ylä-Savo SOTE kuntayhtymän hammaslääkäripalvelut. Suuhygienisti kutsutaan yksikköön tarpeen mukaan. Asukas voi käydä halutessaan hammaslääkärin vastaanotolla omaisen saattamana yksityisellä hammaslääkärillä. Asukkaiden kiireetön sairaanhoito toteutetaan yksikössä vastuulääkärin toimesta. Lääkäri antaa hoitomääräykset, joita hoitohenkilökunta toteuttaa. Asukkaiden terveydentilaa seurataan lähihoitajien ja sairaanhoitajien tekemien havaintojen ja mittauksien avulla. Asukkaiden lääkäripalvelut hankitaan Attendolta. Vastuulääkäri käy yksikössä kerran kuukaudessa. Vastuulääkärin puhelinkierto on kerran viikossa ennalta sovittuna ajankohtana sekä tarvittaessa voimme konsultoida vastuulääkäriä virka-aikana myös muina päivinä asukkaiden asioista. Virka-ajan ulkopuolella konsultoimme Attendon päivystävää lääkäriä. Kuntayhtymän kotisairaala tukee tarvittaessa asumispalveluiden asukkaiden sairaanhoitoa ja mahdollistaa näin mahdollisimman nopean kotiutumisen perusterveydenhuollosta tai erikoissairaanhoidosta takaisin omaan asumispalveluyksikköön.

16 16 Kun asukas tarvitsee sairautensa vuoksi välitöntä sairaalahoitoa, hänet lähetetään yhteispäivystykseen. Virkaaikana arvioinnin tekee vastuulääkäri tai tilanteesta riippuen otamme yhteyttä suoraan hätäkeskukseen ja tilaamme sairaankuljetuksen. Asukkaan mukaan laitetaan hoitajan lähete, josta ilmenee esitiedot, lähettämiseen johtaneet syyt, tämän hetkinen toimintakyky, ajan tasalla oleva lääkelista ja omaisen / läheisen yhteystiedot sekä tieto onko omaiselle / läheiselle ilmoitettu jatkohoitoon siirtymisestä. Asukkaan ranteeseen laitetaan aina tunnistusranneke, jossa on asukkaan nimi ja henkilötunnus. Äkillisissä kuolemantapauksissa noudatamme Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ohjetta kuoleman tapauksissa. Virka-aikana kuolemasta ilmoitetaan vastuulääkärille ja virka-ajan ulkopuolella lääkäripalveluita tuottavan organisaation päivystävälle lääkärille. Lääkäri määrää onko tarvetta kutsua paikalle poliisit. Kuolema kirjataan potilastietojärjestelmään ja vainaja siirretään Iisalmen sairaalan ruumishuoneelle, jossa kuntayhtymän lääkäri käy toteamassa kuoleman. Kuoleman tapauksesta ilmoitetaan viipymättä tai sopimuksen mukaan vainajan potilastietojärjestelmään merkitylle lähiomaiselle. b) Miten pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveyttä edistetään ja seurataan? Asukkaan pitkäaikaissairauksia hoidetaan mahdollisimman hyvin ja niiden pahenemista tai uusien syntymistä ehkäistään siten kuin se on hoitotyön keinoin mahdollista Asukkaan vointia ja siinä tapahtuvia muutoksia seurataan ja voinnin muutoksiin reagoidaan asian vaatimalla tavalla. Muutokset voinnissa kirjataan asukkaan tietoihin potilastietojärjestelmään sekä niistä ilmoitetaan asukkaan lähiomaiselle. Asukkaan voinnin muuttuessa päivitämme aina hoito- ja palvelusuunnitelman sekä teemme tarvittaessa uuden hoidon tarpeen arvioinnin. Terveyden edistämisessä keskeisessä roolissa on ammattitaitoinen henkilökunta. Teemme työtä toimintakykyä ylläpitävällä työotteella, emme tee asioita asukkaiden puolesta vaan kannustamme ja ohjaamme omatoimisuuteen. Asianmukaisella lääkehoidolla ja säännöllisillä seurannoilla pidämme yllä asukkaiden terveydentilaa. Terveydentilaa pystymme todentamaan tarkkailun lisäksi erilaisten mittausten (lämpö, verenpaine, verensokeri, verikokeet) avulla. Yksikön sairaanhoitajat voivat ottaa verikokeita yksikössä, tarkemmat tutkimukset tehdään perusterveydenhuollon yksiköissä, joihin asukkaat lähtevät omaisen tai hoitajan saattamana. Riittävällä ravinnon saannilla on osa terveyden edistämistä. Yksikössä tarjoiltava ruoka on monipuolista ja siinä huomioidaan riittävä ravinnonsaanti. Tarpeen mukaan asukkaille tehdään yksilöllisiä suunnitelmia tukemaan riittävää ravinnon saantia. Mielekkäällä arjella on merkitystä myös asukkaiden terveyden tilaan. Pyrimme tarjoamaan asukkaille mielekästä tekemistä, heidän toiveiden ja toimintakyvyn mukaisesti. Lääkehoidon lisäksi pyrimme parantamaan asukkaidemme oloa myös lääkkeettömän hoidon keinoilla. Esimerkiksi unettomuuteen, kipuihin ja muistisairauksien käytöshäiriöihin käytämme musiikkia, ulkoilua, kylmä- ja lämpöhoitoa, kosketusta, hierontaa, asentohoito, liikuntaa, rentoutusta, mielikuvaharjoitteita sekä aitoa läsnäoloa ja lohduttamista. c) Kuka yksikössä vastaa asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta? Lääkäripalveluita tuottavan organisaation nimeämä vastuulääkäri vastaa yksikön asukkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta. - Johanna Martikainen, Attendo Lääkärin lisäksi kaikki yksikössä hoitotyötätekevät ovat vastuussa asukkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta, tarkkailemalla, hoitamalla ja raportoimalla voinnissa tapahtuvista muutoksista. Lääkehoito Turvallinen lääkehoito perustuu säännöllisesti seurattavaan ja päivitettävään lääkehoitosuunnitelmaan. STM:n Turvallinen lääkehoito - oppaassa linjataan muun muassa lääkehoidon toteuttamiseen periaatteet ja siihen liittyvä vastuunjako sekä vähimmäisvaatimukset, jotka jokaisen lääkehoitoa toteuttavan yksikön on täytettävä. Oppaan ohjeet koskevat sekä yksityisiä että julkisia lääkehoitoa toteuttavia palveluntarjoajia. Yksikölle on oppaan mukaan nimettävä lääkehoidon vastuuhenkilö. a) Miten toimintayksikön lääkehoitosuunnitelmaa seurataan ja päivitetään? Yksikköön on tehty kuntayhtymän lääketyöryhmän ohjeiden mukainen lääkehoitosuunnitelma. Suunnitelmassa noudatetaan Sosiaali- ja terveysministeriön julkaiseman Turvallinen lääkehoito oppaan ohjeita ja käytäntöjä. Lääkehoitosuunnitelmassa kuvataan yksityiskohtaisesti yksikössä tapahtuva lääkehoito sekä hoitohenkilökunnan

17 17 vastuut ja osaamistasot lääkehoitoon liittyen. Suunnitelma päivitetään aina toiminnan muuttuessa, mutta vähintään kerran vuodessa. Lääkehoitosuunnitelman päivittämisestä vastaa yksikön esimies, varaesimies sekä lääkehoidon vastaaviksi nimetyt lähihoitajat ja sairaanhoitajat. Jokainen lääkehoitoon osallistuva työntekijä on velvollinen perehtymään yksikön lääkehoitosuunnitelmaan ja toteuttamaan lääkehoitoa siinä ohjatulla tavalla. b) Kuka yksikössä vastaa lääkehoidosta? Lääkehoidon kokonaisvastuu on nimetyllä Attendon vastuulääkärillä, Johanna Miettisellä. Jokainen lääkehoitoon osallistuva työntekijä vastaa lääkehoitosuunnitelman mukaisesta lääkehoidosta. Lääkehoitoa yksikössä toteuttavat sairaanhoitajat sekä lähihoitajat, kun lääkehoitosuunnitelmassa määritellyt luvat on suoritettu. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa Sosiaalihuollon asiakas saattaa tarvita useita palveluja yhtäaikaisesti ja iäkkäiden asiakkaiden siirtymät palvelusta toiseen ovat osoittautuneet erityisen riskialttiiksi. Myös lastensuojelun asiakas voi tarvita koulun, terveydenhuollon, psykiatrian, kuntoutuksen tai varhaiskasvatuksen palveluja. Jotta palvelukokonaisuudesta muodostuisi asiakkaan kannalta toimiva ja hänen tarpeitaan vastaava, vaaditaan palvelunantajien välistä yhteistyötä, jossa erityisen tärkeää on tiedonkulku eri toimijoiden välillä. Miten yhteistyö ja tiedonkulku asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajien kanssa toteutetaan? Yhteistyö eri tahojen välillä vaatii asukkaan tai hänen lähiomaisen suostumuksen. Tietoa hoitoon liittyvistä asioista annetaan asukkaan luvalla suullisen raportin tai potilastietojärjestelmän kautta. Asukkaan hoitoon ja hoivaan liittyvä tieto on AluePegasos - potilastietojärjestelmässä. Tiedonsiirtämiseen tarvitaan asukkaan suostumus. Asukkaalla oikeus kieltää tietojensa luovutus, jos asukas kieltää tietojen luovutuksen myöskään suullista raporttia hoidosta ja hoivasta ei voida antaa. AluePegasoksessa käytetään rekisterien välistä luovutussuostumusta. Suostumus tai kielto tulee kirjata AluePegasokseen. Alihankintana tuotetut palvelut Miten varmistetaan, että alihankintana tuotetut palvelut vastaavat niille asetettuja sisältö-, laatu- ja asiakasturvallisuusvaatimuksia? Palveluiden kilpailutuksesta ja hankinnasta vastaa erillinen yksikkö. Jo hankintavaiheessa määritellään hankittavalle palvelulle kriteerit, joiden toteutumista seurataan yksikön arjessa. Mahdollisista puutteista reklamoidaan ja toimintaa kehitetään yhteistyössä palveluntuottajan kanssa.