ALUEIDEN KÄYTÖN TOIMIALA

Transkriptio

1 ALUEIDEN KÄYTÖN TOIMIALA Kansanedustajaehdokkaille Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja

2 Virasto Maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä 2

3 Maankäyttö-ja rakennuslaki/ Alueiden Maankäyttö-ja käytön toimiala rakennuslaki/ Alueiden käytön toimiala Alueiden käytön johtaja Maakuntajohtaja Laki alueiden kehittämisestä/ Aluekehittämisen toimiala Aluekehitysjohtaja Maakunta-arkkitehti Kaavoitusassistentti Edunvalvontatiimi Hallinto Maakuntainsinööri Liikennesuunnittelija Ympäristöasiantuntija Paikkatietoasiantuntija Projektisuunnittelija PanBalticScope 3

4 Maakuntaliiton lakisääteiset päätehtävät ( ): huolehtia MRL:nmukaisesta maakunnan suunnittelusta toimia alueiden kehittämisestä annetun lain mukaisena aluekehitysviranomaisena 4

5 Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI LAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISESTÄ JA RAKENNERAHASTOTOIMINNAN HALLINNOINNISTA VAT VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KÄYTÖN TAVOITTEET MAAKUNTASUUNNITELMA MAAKUNTA- KAAVA MAAKUNTA- OHJELMA TOTEUTTAMINEN JA EDISTÄMINEN VAP VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHIT- TÄMISEN PAINOPISTEET KUNTIEN KAAVOITUS TOIMEENPANO SUUNNITELMA Alueiden käytön toimiala Aluekehityksen toimiala 5

6 6

7 Toimivaltasuhteet hallintosäännössä maakuntavaltuusto maakuntahallitus - maakuntajohtaja virastoa johtaa maakuntajohtaja toimialoja johtavat toimialajohtajat mkj+toimialajohtajat=johtoryhmä matala organisoituminen: tehtävät toimenkuvin 7

8 Alueiden käytön toimialan keskeiset tehtävät: Maakuntakaavoitus Merialuesuunnittelu Liikennejärjestelmäsuunnittelu

9 SATAKUNNAN Maakuntakaavoitus

10 Satakunnan maakuntakaava

11 Satakunnan maakuntakaava - Saanut lainvoiman (KHO) - Ohjaa suunnittelua kuntien suuntaan - Toteuttamisen edistäminen - Toteutumisen seuranta - Edunvalvonta

12 Satakunnan vaihemaakuntakaava 1: tuulivoima

13 Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 EHDOTUS 2

14 Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 prosessin vaihe ALOITUSVAIHE 2015 TAVOITEVAIHE VALMISTELUVAIHE EHDOTUSVAIHE 2019 HYVÄKSYMISVAIHE 2020 SEURANTAVAIHE

15 EHDOTUSVAIHE Jatkoselvitykset Satakunnan kaupan palveluverkkoselvityksen päivitys Muistio : Huittisten kaupan alueiden enimmäismitoituksen tarkistaminen Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 soiden kasvillisuusselvitys Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoitettujen turvetuotantoalueiden vesistövaikutusten arviointi, vaihe 2 Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 Natura-arvioinnin tarveharkinta Neuvotteluja kuntien (Rauma, Pori, Eura, Huittinen, Kankaanpää, Karvia, Honkajoki, Jämijärvi, Ulvila, Eurajoki), Puolustusvoimien ja Varsinais-Suomen liiton kanssa. Viranomaistyöneuvottelu Yhteistyöryhmä Maakuntakaavatoimikunta Maakuntahallitus Esitys (Kankaanpään, Jämijärven, Karvian, Honkajoen, Siikaisten kunnanjohtajat ja aluearkkitehti), Pohjois-Satakunnan kuntien esitys maakuntaliitolle koskien Satakunnan vaihemaakuntakaava 2:ssa esitettyä maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta Maakuntahallituksen iltakoulu Lausunto (Karvia, Jämijärvi ja Kankaanpää), Satakunnan vaihemaakuntakaavan maisema-alueet suhteessa ELY-keskusten muuttuneeseen toimivaltaan

16 Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 prosessin vaiheet EHDOTUSVAIHE Neuvotteluja kuntien kanssa Saatujen palautteiden ja niihin laadittujen vastineiden perusteella sekä mahdollisten lisäselvitysten perusteella laadittiin kaavaehdotus Viranomaistyöneuvottelut , Yhteistyöryhmä , Maakuntakaavatoimikunta Maakuntahallitus hyväksyi Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotuksen lähetettäväksi viranomaisten lausuntokierrosta varten. Ehdotusvaiheen aineisto 1 Lausunnot kaavaehdotuksesta (MRA 13 ) mennessä - lausuntopyyntöjä lähetettiin yhteensä 74 kpl. - Lausuntopyyntöjä lähetettiin Satakunnan kuntien (17 kpl) ja Satakunnan naapurikuntien (13 kpl) lisäksi noin 43 eri taholle. - Ehdotuksesta saatiin yhteensä 44 kpl lausuntoa, joihin alustavat vastineet - Lisäksi Pohjois-Satakunnan turvetuottajien kanssa käytiin erillisneuvottelu

17 Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 prosessin vaiheet EHDOTUSVAIHE Viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 11 ) Vastineet lausuntoihin Yhteistyöryhmä Maakuntakaavatoimikunta Maakuntahallitus Ehdotusvaiheen aineisto 2 Yhteistyöryhmä Maakuntakaavatoimikunta Maakuntahallitus Ehdotusvaiheen 2 aineisto nähtäville (MRL 65, MRA 12 )

18 Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 prosessin vaiheet EHDOTUSVAIHE Ehdotusvaiheen 2 aineisto nähtäville (MRL 65, MRA 12 ) Kuulutukset Satakuntaliiton ja kuntien virallisilla ilmoitustaululla Satakuntaliiton (ja mahdollisuuksien mukaan kuntien) verkkosivuilla Satakuntaliiton viralliset kuulutuslehdet: Satakunnan kansa, Länsi-Suomi, Satakunnan viikko, Uusi Aika Muut: Kankaanpään seutu Ehdotusvaiheen aineisto nähtävillä 11/2018 -> vähintään 30 vrk Satakuntaliiton virastossa ja nettisivuilla Satakunnan kunnissa

19 Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 ehdotus 2 Valmisteluaikataulu Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 ehdotus 2 julkisesti nähtävillä: Ma Pe

20 Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 prosessin vaiheet EHDOTUSVAIHE Yleisötilaisuudet Ulvila Rauma Jämijärvi Kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus antaa muistutus kaavaehdotuksesta Muistutukset tulee toimittaa Satakuntaliittoonmaakuntahallitukselle kirjallisesti postin tai sähköpostin välityksellä kirjeellä tai nettisivulla julkaistun palautelomakkeen avulla Muistutuksiin laaditaan vastineet, jotka hyväksytään maakuntahallituksessa Vastineiden perusteella kaavaehdotukseen tehdään tarvittaessa muutoksia Tavoitteena on, että Satakuntaliiton maakuntavaltuusto hyväksyy Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 vuonna 2019

21 Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 EHDOTUS 2 Kaavakartta 1 : Osa A (pohjoisosa) Osa B (keskiosa) Osa C (eteläosa) Osassa A kulttuuriympäristöjä koskevat suurennokset 1:20 000

22 Satakunnan vaihemaakuntakuntakaavan 2 ehdotusvaiheen 2 aineisto Kaavakartta 1: (osa A, osa B, osa C) Epävirallinen kaavayhdistelmä 1: (osa A, osa B, osa C) Kaavamerkinnät ja -määräykset Selostus, osa A Erillisliitteet Selostus, osa B: Teemakohtaiset taulukot ja kartat Selostus, osa C: Vaikutusten arviointi Lisäksi aineistoon kuuluu Satakunnan maakuntakaavan kumottava aineisto: -kumottavat merkinnät kaavakartalla 1: (osa A, osa B, osa C) -kumottavat kaavamerkinnät ja -määräykset Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 selvitykset ja aiemmat vaiheet:

23 Turvetuotantoalueet ja luonnonarvosuot Kuva, Anne Savola 23

24 Aurinkoenergian tuotannon kehittämisen kohdealueet Kuva, Pöyry Finland Oy

25 Bioenergia- ja puuterminaalit, rataverkon puutavaran kuormauspaikat Kuva, Manu Hollmén

26 Lentoliikennettä palvelevien varalaskupaikkojen suojavyöhyke Kuva, Antti Partanen

27 Maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt Kuva, Susanna Roslöf

28 Kauppa Kuva, Antti Partanen

29 Turvetuotantoalueet ja luonnonarvosuot Kuva: Anne Savola 29

30 SATVMK2, ehdotus 2 Muutosehdotukset (poistot, rajaustarkistukset ja muutos) Poistoehdotukset P Perusteena merkittäväksi arvioidut vaikutukset Natura verkostoon / Karvianjoen kosket. Tieto Karvianjoen koskien suojeluperusteena olevien lajien heikosta tilasta on täsmentynyt viime vuoden lopulla tehtyjen selvitysten perusteella Jussinkeidas (15653)/Honkajoki, 81 ha Perusteena luonnonarvot / luontoselvitys ja mahdolliset vesistövaikutukset Kivijärvensuo ( 95 )/Ulvila, 44 ha Rajaustarkistus R Perusteena merkittäväksi arvioidut vaikutukset Natura verkostoon / Karvianjoen kosket. Kodesjoenkeidas (15656)/Honkajoki, rajauksen pienentäminen ympäristöluvan mukaiseksi (160 ha noin 56 ha) Merkinnän muutos se5 Perusteena lupaprosessin keskeneräisyys ja saatu palaute, valitusprosessissa Haukisuo (104) /Ulvila, 39 ha Suokohtaisten aluekuvausten täydennys Konilakso (21195), Aittomäenkeidas (15650) R P se P 30

31 Koko vaihemaakuntakaava-aluetta koskeva suunnittelumääräys Turvetuotannon alueita suunniteltaessa on otettava huomioon valuma-alueen turvetuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus sekä alueelle kohdistuvien vesienhoitosuunnittelemien ja toimenpideohjelmien tavoitteet. Tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden lukumäärää ja pinta-alaa on rajoitettava niin, että vesien tilaa koskevat tavoitteet voidaan saavuttaa. Lisäksi turvetuotanto-alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon toiminnan vaikutukset liikenteeseen, luonnon-ja kulttuuriympäristön ja arkeologisen kulttuuriperinnön arvoihin sekä vältettävä näille aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Turpeenottoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa turpeenottoalue on rajattava riittävän etäälle läheisestä vakituisesta ja loma-asutuksesta niin, että vältytään turpeenoton haitallisilta, ihmisiin kohdistuvilta melu- ja pölyvaikutuksilta. Merkinnöillä EO5, EO6 osoitetaan tuotannossa olevat tai sellaiset tuotantoon suunnitellut turpeenottoalueet, joilla tuotantotoiminnan edellytykset soiden luonnonarvojen säilymisen ja muun käytön kannalta on selvitetty maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tarkkuudella. täydentävät Satakunnan maakuntakaavassa osoitettujen turvetuotantoalueiden EO3 ja EO4 verkostoa turvetuotantoalueet toteutetaan ympäristönsuojelulain mukaisella lupamenettelyllä. Yli 150 hehtaarin turvetuotantoalaa koskevilta hankkeilta edellytetään YVA-lain mukaista ympäristövaikutusten arviointia Turvetuotantoalueet EO5, EO6, yhteensä 44 aluetta (ehdotus 1, 47 aluetta) Pinta-ala noin 3200 ha, noin 51 milj. suo-m 3 (ehdotus 1, noin 3500 ha) Rahkavaltaisia soita: noin 2400 ha, noin 39 milj. suo-m 3 Saravaltaisia soita: noin 820 ha, noin 12 milj. suo-m 3 Selvitysalue (se5), selvitysalueena osoitetaan 1 suo, Haukisuo, Ulvila 31

32 Aurinkoenergian kehittämisen kohdealueet Kuva: Pöyry Finland Oy 32

33 Aurinkoenergian kehittämisen kohdealueet LAUSUNNOT Merikarvian kunta: Vaikka Merikarvian alueelle sijoittuneet potentiaaliset aurinkoenergian tuotantoalueet on eri perustein jätetty pois vaihemaakuntakaavan aurinkoenergian kehittämisen kohdealueista, kunta toivoo, että aurinkoenergian tuotannon potentiaali huomioidaan Merikarvian osalta esimerkiksi turvetuotanto- ja kallionottoalueilla mahdollisena jälkikäyttönä. Vastine: Kunnan lausuntojen perusteella Satakuntaliitto selvittää vielä paikkatietotarkastelun kohteen 7 osoittamista aurinkoenergian kehittämisen kohdealueena Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2. Kohde 7 tarkoittaa Tuorilan teollisuusalueen itäpuolista aluetta Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 esitetyn turvetuotantoalueen länsipuolella. Osoittamista tukevat teollisuusalueen ja sähköaseman läheisyys sekä myös turvetuotantoalueen ja mahdollisesti myös kallionottoalueen läheisyys ja näiden mahdollistama jälkikäyttö. Kohde 7 on aiemmin jäänyt osoittamatta alueen metsäisyyden vuoksi.

34

35 Bioenergia- ja puuterminaalit, rataverkon puutavaran kuormauspaikat Kuva: Manu Hollmén 35

36

37 Lentoliikennettä palvelevien varalaskupaikkojen suojavyöhyke Kuva: Antti Partanen

38 EHDOTUS 2 Suojavyöhykkeet:

39 Maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt Kuva, Susanna Roslöf 39

40 Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 EHDOTUS 2 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt -ei muutoksia Maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt -Pinkjärven Saukonniemen huvilan kohdemerkintä lisätty Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet -ei muutoksia Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, ehdotus -ei muutoksia Maisemallisesti tärkeät alueet -ei muutoksia -Tekninen tarkistus: Satakunnan maakuntakaavan, Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 ja Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotuksen 2 kaavayhdistelmän suurennoskarttaan on lisätty Vanhan Rauman UNESCON maailmanperintöalueen merkintä

41 Kauppa Kuva, Antti Partanen 41

42 Kaupan ratkaisu Kaupan ratkaisuun ei ehdotusvaiheessa 2 ole tehty muutoksia. Kevyen liikenteen saavutettavuuden osalta on määräyksen sanamuotoa lyhennetty asiasisältöä muuttamatta. Ympäristöministeriö esitti lausuntonaan, että keskusta-alueiden ulkopuolisille vähittäiskaupan suuryksiköille (KM, KM1) ja tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhykkeille (km) tulisi osoittaa jokaiselle erikseen enimmäismitoitukset. Viranomaisneuvottelussa mitoitustapaa käsiteltiin, ja viranomaisneuvottelun mukaisesti säilytettiin kaavan tavoitteiden mukainen vyöhykepohjainen ratkaisu. Näiden ohella täydennettiin selostusta suunnitteluperiaatteista ja vaikutusten arviointia täydennettiin liikennejärjestelyjä koskevalla kohdalla.

43 Kauppa Suunnittelumääräys Vähittäiskauppojen sijainnin yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon tasapainoisen palveluverkon kehittäminen, olemassa olevien keskustatoimintojen alueiden kaupalliset palvelut ja niiden toiminta-ja kehitysedellytykset, yhdyskuntarakenteen muu kehitys sekä palveluiden saavutettavuus kaikki väestöryhmät huomioiden. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota vähittäiskaupan sijoittumiseen ja palveluverkon kattavuuteen suhteessa asuin-ja työpaikka-alueisiin, ja varmistaa asiointitiheydeltään päivittäisasiointiin perustuvan kaupan alueiden kytkeytyneisyys asuin-ja työpaikka-alueisiin erityisesti kevyenliikenteen verkostolla ja mahdollisuuksien mukaan myös joukkoliikenteen kulkutavoilla. Keskustatoimintojen alueiden ja vähittäiskaupan suuryksiköiden alueiden ulkopuolelle sijoittuva kauppa ei saa heikentää keskustatoimintojen alueiden kaupan toimintaedellytyksiä ja sitä kautta palveluiden seudullista saavutettavuutta.

44 Päivittäistavarakaupan osalta suuryksikön mitoitus arvioidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa vaikutustarkastelujen ja ostovoiman kasvun perusteella. Raumalla kaupan hankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa otetaan huomioon Vanhan Rauman maailmanperintöarvot ja kaupan hankkeiden vaikutukset arvioidaanerityisesti Vanhan Rauman palvelutarjonnalle. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajat Jollei selvitysten perusteella erityisesti muuta osoiteta, merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on Satakunnassa kaikkien kaupan laatujen osalta 4000 k-m 2 lukuun ottamatta seuraavia: päivittäistavarakaupassa ja erikoiskaupassa alaraja on Porin ja Rauman keskustaajamien alueilla 5000 k-m 2, tilaa vaativan erikoistavaran kaupassa alaraja on Porin ja Rauman keskustaajamien alueilla k- m 2 sekä Euran, Harjavallan, Huittisten, Kankaanpään, Kokemäen ja Ulvilan keskustaajamien alueilla 5000 k-m 2.

45 Mitoitus Keskustatoimintojen alueiden ulkopuolisen merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksiköiden alueiden ja tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhykkeiden vähittäiskaupan yhteenlasketun kerrosalan enimmäismitoitus vuonna 2035 (sisältäen alueen kaiken kaupan kerrosalan): Porin kaupan alueet (KM, km) ja tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhyke k-m 2 Rauman kaupan alueet (KM, km) ja tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhyke k-m 2 Huittisten kaupan alueet (KM) ja tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhyke k-m 2 Harjavallan tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhyke k-m 2 Kankaanpään tilaa vaativan kaupan kehittämisvyöhyke k-m 2

46 Vaikutusten arviointi kaupan sijoittuminen perustuu oleviin tai suunniteltuihin liikenne-ja liittymäratkaisuihin, joista osa on kuitenkin toteuttamatta. Tämä on huomioitu suunnittelumääräyksessä.

47 Kaavan vaikutusten arviointi Vaikutusten arviointi on ollut kiinteä osa Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 laadintaprosessia ensimmäisten selvitysten laadinnasta lähtien. Vaikutusten arviointi on täydentynyt ja täydentyy koko ajan osana kaavaprosessia (MRL 1, MRA 9, MRA 10 4) Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluunja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin Vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset MRA 1 :n mukaisesti Vaikutukset esitettävä kaavaselostuksessa Maakuntakaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on oltava selvillä kaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon (MRL 197, LsL65 ) Pöyry Finland Oy: Vaihemaakuntakaava 2, Natura-arvioinnin tarveharkinta Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ehdotuksesta 1 antama lausunto Karvianjoen koskien Natura-alue (FI ) edellytti LsL 65 :n mukaisen arvioinnin tekemistä poisto- ja rajaustarkistuksia ehdotukseen 2 Ehdotusvaiheissa 1 ja 2 lisätty kolme aurinkoenergiannon kehittämisen kohdealuetta (au) > ei mahdollisia vaikutuksia Natura alueisiin

48 SATAKUNNAN Merialuesuunnittelu

49

50 Vuorovaikutussuunnitelma Miksi merialuesuunnitelma tehdään ja mitä se on? Mihin merialuesuunnittelu perustuu? Mitä aluetta merialuesuunnitelma koskee? Mitä asioita merialuesuunnitelmassa käsitellään? Miten ja missä aikataulussa merialuesuunnitelmat laaditaan? Kuka laatii merialuesuunnitelman? Kuka voi vaikuttaa? Mitä lähtötietoja merialuesuunnittelun pohjaksi on olemassa? Esityksen reunapalkin kuvat: Timo Nieminen (Merimaisema) Anne Nummela (Merikarvian satama) Sami Suominen (Porin satama) Heidi Arponen (Rakkolevä) Ira Pelkonen (Tyrnipensaat Ourassa)

51 Merialuesuunnitteluyhteistyön organisoituminen Merialuesuunnittelun yhteistyöverkosto Merialuesuunnittelun yhteistyöverkosto on laaja, merialuesuunnittelun päättäjät, eri sidosryhmät ja osalliset yhteen kokoava yhteistyöalusta. Yhteistyöverkosto kokoontuu säännöllisesti suunnitteluprosessin aikana järjestettäviin tilaisuuksiin ja toimii sen lisäksi internetin työtilassa. Merialuesuunnittelun koordinaatioryhmä Merialuesuunnitteluyhteistyötä ohjaa merialuesuunnittelun koordinaatioryhmä, jonka jäseninä ovat maakuntien liittojen suunnittelusta vastaavat ja heidän varahenkilönsä sekä ympäristöministeriön edustajat. Merialuesuunnittelun yhteistyön koordinaattorina toimii Pekka Salminen. Koordinaatioryhmässä on mukana myös Ahvenanmaan edustaja.

52 Suunnitteluprosessin aikataulu:

53 Yhteistyö ja sidokset maakunnan muuhun suunnitteluun Hankeyhteistyö Plan4Blue PanBalticSCOPE SustainBaltic SmartSea BlueAdapt BalticRim Tila2 SeamBoth Maakunnan suunnittelu maakuntakaavoitus, aluekehitys, edunvalvonta, LJS Tutkimuslaitokset SYKE & LUKE Meritietoportaali Velmu KV-/ rajat ylittävä yhteistyö virallinen ja suunnittelijoiden välinen Merialuesuunnittelufoorumi 2019

54 SATAKUNNAN Liikennejärjestelmäsuunnittelu

55 Tilannekatsaus Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui 2015 Kärkiteemat 5 kpl: Priorisoidut kehittämiskohteet ja niiden tärkeysjärjestys yhteisesti päätetty / sitoutuminen Jatkuvaa LJS-työtä tehdään suunnitelman mukaisesti: Maakunnallinen LJS-työryhmä: liitto, ELY, LIVI, seutuedustus, satamat, kauppakamarit Seudulliset työryhmät: kuntien nimetyt edustajat, liitto, ELY Vuosikello: kaksi (2) kertaa vuodessa

56

57 1. Kilpailukykyiset ulkomaankaupan kuljetusketjut Ajoitus Tiekuljetusten akuutit ongelmapisteet (Vt:n 2 ja 8 laajempia kehittämistarpeita on käsitelty kohdassa 2) Kust. M Vastuu Tilanne maaliskuussa 2018 Tehtävät Vt 8: Luostarinkylän eritasoliittymän rakentaminen (Rauma) I 12 ELY, Rauma Valmistunut marraskuussa Vt 12: valtatien 8 ramppiliittymän varustaminen liikennevaloilla I 0,2-0,3 ELY, Rauma Toteutettu -- Vt 2 Pori Tahkoluoto: maantien 2652 (Kaanaan) liittymän turvallisuuden parantaminen porrastuksella Vt 2 Pori Tahkoluoto: muiden liittymäalueiden parantaminen - Ulasoori - Rieskala I 0,6 ELY Toteutetaan 2018, yhteishanke ELY/Porin kaupunki, kustannusjako 50 %/ 50 %. I-II ELY - Ulasoorin ETL:n yleissuunnitelma vanhenee v Rieskalaan oli taannoin suunnitteilla iso kiertoliittymä, mutta sataman toimijat vastustaneet toteutusedellytykset /uudet ratkaisut? - Vt 2 Pori-Helsinki kehittämisselvitys 2017: o o Ulasoori Laani nelikaistaistus ja Ulasoorin eritasoliittymä (15 M ) I kehittämisvaiheen toimenpide (10 vuoden aikana toteutettavat kohteet) Rieskalan liittymän alikulkukäytävä I kehittämisvaiheen toimenpide o Rieskalan eritasoliittymä (6,5 M ) III kehittämisvaiheen toimenpide Toteutus v.2018 Rieskalan liittymän jkp-alikulun sekä Ulasoori Laani nelikaistaistuksen ja Ulasoorin eritasoliittymän jatkosuunnittelut. Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2015 Toimenpideohjelman toteutumisen seuranta, maaliskuu 2018, 13 kalvoa LJ-suunnitelmassa toimenpiteet on jaettu kolmeen kiireellisyysluokkaan: kiireellisyysluokka I, vuoteen 2019 mennessä käynnistettävät toimenpiteet kiireellisyysluokka II, vuoteen 2025 mennessä käynnistettävät toimenpiteet kiireellisyysluokka III, vuoteen 2035 mennessä käynnistettävät toimenpiteet. Kt43: valtatien 2ramppiliittymän turvallisuuden parantaminen rakentamalla kiertoliittymä (Harjavalta) I-II 0,5 ELY, Harjavalta Tiesuunnitelma on hyväksytty. Asemakaavamutos on hyväksytty ja on lainvoimainen. Rakennussuunnitelma on valmistunut. Rahoituksen hankkiminen.

58 Jatkuva LJ-suunnittelu: Valtakunnallisen LJ-suunnitelman laadinta Toimenpiteiden toteutuminen, edistäminen, budjetoinnit Maakunnallisen LJ-suunnitelman tarkistus = priorisoitujen kehittämiskohteiden päivitys Rauman seudun LJS-työryhmä Porin seudun LJS-työryhmä Maakunnallinen työryhmä Maakuntahallitus hyväksyi Satakunnan hallitusohjelmatavoitteet jatkuva edunvalvonta

59 Koko liikennejärjestelmäsuunnitelman uudistaminen, kun valtakunnallinen LJS käytettävissä <-ilmastonmuutos, käyttövoimakysymykset, digitalisaation huomioiminen, robottiliikenne jne Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja LVM/ELY/Liitot

60 Maakuntauudistus Satakunnassa valmisteltu Esivalmisteluvaiheet 1 ja 2 Alueiden käytön työryhmä ALUEIDEN KÄYTTÖ, LIIKENNE JA YMPÄRISTÖ alatyöryhmät (liitto, ELY) Esivalmisteluvaihe 2 raportit valmistuneet , perustuu MAKU lakipakettiin V-S liitto/satakuntaliitto keskustelut Konsernistrategialuonnos versio 1.0 Alatyöryhmäkokoukset jatkuvat: käynnistettäviä toimia

61 Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja

62 MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGIAT, OHJELMAT Alueiden käyttö, luonnonvarat ja liikenne Satakunnan palvelukokonaisuudet 2019, luonnos ALUEIDEN KÄYTTÖ, LUONNONVARAT JA LIIKENNE 3 PALVELU- KOKONAISUUTTA ALUEIDEN KÄYTÖN PALVELUT LIIKENNE- PALVELUT YMPÄRISTÖ-JA LUONNONVARA- PALVELUT RAKENNETUN YMPÄRISTÖN TILA MAAKUNTAKAAVOITUS MAAKUNNAN SUUNNITTELU MERIALUESUUNNITTELU KUNTIEN ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELUN JA RAKENNUSTOIMEN EDISTÄMINEN KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO LIIKENNETTÄ KOSKEVA TIETO LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU JOUKKOLIIKENTEEN SUUNNITTELU- JA HANKINTAPALVELUT YKSITYISTIE- JA LIIKK.OHJ.AVUSTUKSET TIENPIDON SUUNNITTELU JA OHJAUS LIIKENNESUUNNITTELUN ASIANTUNTIJAPALVELUT INVESTOINTIEN SUUNNITTELU- JA HANKINTAPALVELUT KUNNOSSAPIDON SUUNNITTELU- HANKINTAPALVELUT YMPÄRISTÖTIETO JA YMPÄRISTÖTIETOISUUDEN EDISTÄMINEN YMPÄRISTÖN TILAN SEURANTA LUONNON MONIMUOTOISUUDEN SUOJELUN EDISTÄMINEN VESIEN JA MERENHOITO ELINKEINOKALATALOUS, KALAVAROJEN HOITO JA VAPAA-AJAN KALATALOUS VESISTÖJEN SÄÄNNÖSTELY VESIHUOLLON EDISTÄMINEN JA SUUNNITTELU ALUEELLISET LUONNONVARATEHTÄVÄT JA LUONNONVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ TULVARISKIEN HALLINTA YMPÄRISTÖ-, VESIHUOLTO- JA VESISTÖTÖIDEN TOTEUTTAMISESTA HUOLEHTIMINEN VESILAIN JA VESIHUOLTOLAIN VALVONTA

63 Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja

64 MRL:nuudistaminen, seuranta ja osallistuminen, Ympäristöministeriö sidosryhmäfoorumi Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja

65 SustainBaltic ICZM Plans for Sustaining Coastal and Marine Human ecological Networks in the Baltic Region InterregCentral Baltic Aktiivinen hankeaika (27 kk + loppuraportointi 3 kk) Hankepartnerit 1. Turun yliopisto (hankevetäjä) 2. Satakuntaliitto 3. Suomen ympäristökeskus (SYKE) 4. Tallinnan yliopisto 5. Estonian University of Life Sciences, Tarto Budjetti yht e, josta Euroopan aluekehitysrahasto osuus e. Satakuntaliitto

66 SustainBaltic ICZM Plans for Sustaining Coastal and Marine Human ecological Networks in the Baltic Region Tavoite: Lisätä yhteistyötä meri- ja rannikkoaluesuunnittelussa Suomen ja Viron välillä Lopputuotteet: Neljä rannikkoalueiden yhdennettyä hoitoa ja kestävää käyttöä käsittelevää suunnitelmaa (Integrated Coastal Zone Management, ICZM), joistakaksi(2) Lounais-Suomen jakaksi(2) Pohjois-Viron alueelle Satakuntaliitto

67 Pan Baltic Scope

68 Pan Baltic Scope Objectives to achievecoherentnational maritimespatial planning in the Baltic Sea region to buildlasting macro-region mechanismsfor cross-bordermaritimespatial planning cooperation

69 EU Strategy for the Baltic Sea Region (EUSBSR) Aims at reinforcing cooperation in order to face common challenges by working togetheras well as promoting a more balanced development in the area. Objectives and key challenges: Saving the sea Connecting the region Increasing prosperity

70 Baltic Sea Region...achievea Baltic Seain good environmental status by develop by 2010 Marine Spatial Planning principles based on the Ecosystem Approach...

71 Partnership Pan Baltic Scope Norway HELCOM -VASAB MSP WG Since 2010 Russia Southwest Finland Sweden Pan Baltic Scope Åland Finland Ostrobothnia Satakunta Denmark Estonia Germany Latvia Poland Lithuania

72 OpeningConference Malmö, Sweden 20 June, 2018 At World Maritime University, in Malmö Pan Baltic Scope

73 Ensimmäisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen Parlamentaarisen työryhmän loppuraportti : laatimisprosessin tarkentaminen ja linjauksia jatkovalmistelulle Ensimmäinen suunnitelma laaditaan vuosille tulevalla hallituskaudella (2019 aikana) Suunnitelmaluonnos selontekona eduskunnalle ja valtioneuvoston päätös keväällä 2020 Virastojen organisointi ja taustavalmistelu meneillään, mm. nykytilan arviointi ja toimintaympäristön muutosten kuvaus

74 Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman sisältö Liikennejärjestelmän nykytilaa ja tulevaa toimintaympäristöä koskeva arvio, liikennejärjestelmää koskevat tavoitteet sekä toimenpide-ehdotukset tavoitteiden saavuttamiseksi. 12 vuodeksi laadittava ohjelma, joka sisältää valtion ja kuntien toimenpiteitä. Ohjelman tulee lisäksi sisältää liikennejärjestelmää koskeva valtion rahoitusohjelma. Viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (200/2005) mukainen ympäristövaikutusten arviointi. Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä (503/2005)

75 Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinta on rullaava ja jatkuva prosessi

76 Keskeistä kansanedustajalle: Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma ja sen 12-vuotinen toimenpideohjelma Kansanedustajaehdokkaat

77 Päivi Liuska-Kankaanpää, alueiden käytön johtaja, 30% MAKU proj.tsto Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti, maakuntakaavoitus Anne Nummela, maakuntainsinööri, merialuesuunnittelu Anne Savola, ympäristöasiantuntija Esa Perttula, liikennesuunnittelija, aloitti Virpi Sipari, suunnitteluassistentti Veli-Matti Rintala, paikkatietoasiantuntija Mari Pohja-Mykrä, projektisuunnittelija, PanBaltisScope hanke asti, MSP-tuki 77

78